TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 3 /2022 Suomen Nivelyhdistys ry Coxan kasvu vahvaa Potilaan huolille on oltava aikaa Moninivelrikon taustalla geenit
Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä
Eikä loppua hintojen nousulle ole vielä näkyvissä. Jokaisen aktiivisen piirin pitäisi nyt muistaa, että hyvinvointialueiden rakenteet leivotaan tämän syksyn aikana. Lomasäät olivat kuin eteläisessä Euroopassa. Etäliikunta eri muodoissaan jatkuu. Ryhmät ovat täyttyneet hyvin. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä. Syksyn suunnitelmat ovat toteuttamista vaille valmiita. Jokainen joutuu miettimään, miten elinkustannuksia pystyy pienentämään. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Perusasiat: asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat kallistuneet tavalla, mikä tekee elämisestä paljon kalliimpaa. Nivelyhdistyksen toiminta oli kesätauolla. Nivelpiirienkin toiminta on koronan jäljiltä elpymässä. Tähän asti sitä ei ole tarvinnut isosti miettiä. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Mökille en mene enää pariksi yöksi vaan vähintään viikoksi. Lämpimiä päiviä oli niin paljon, että alkoi jopa kaivata viileyttä ja sadetta. Itse olen vähentänyt autolla ajoa. 2022 Irtonumero 8,60 euroa Vuosikerta 33 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Julkaisuviikot 1/2022 viikko 12 2/2022 viikko 24 3/2022 viikko 38 4/2022 viikko 50 Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi, tupu.sammaljarvi@nivel.fi Kansikuva Wille Nyyssönen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. Toivon kaikille hyvää syksyä ja muistetaan, että liikunta on paras lääke edelleen. Sisko Seppä Puheenjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Nämä ovat meidän kannaltamme tärkeimpiä edunvalvonta-asioita. Maan hallitus on tehnyt taloudenpitoa helpottavat ratkaisut budjettiriihessä. Kiintoisaa on, onko elokuusta tulossa ilmaston muutoksen seurauksena pysyvästi lämmin ja johtaako se siihen, että elokuusta tuleekin parempi lomakuukausi kuin kesäkuu. Ruokaostoksissa kalan hankinta on jäänyt vähemmälle, mikä ei ole terveyden kannalta hyvä asia. Ikävintä elinkustannusten nousu on pientä tuloa saaville. Lämpöä ja aurinkoa on saatu, mutta muutoin arkeamme varjostavat monet huolet. Ukrainan sodan monet seuraukset näkyvät myös meillä. Turhaa veden kulutusta täytyy välttää. Sähkön kulutuksen vähentäminen on alkanut siitä, että tutustuu eri elektronisten välineiden kuluttamaan sähköön. krs) 00100 Helsinki puhelin 050 5252 098 ma-pe klo 9 – 12 sähköposti toimisto@nivel.fi Painos 10 100 kappaletta Paino PunaMusta, Forssa ISSN 1459-2568 Aikakausmedia ry:n jäsen Tarkan talouden aika Kesä jäi taakse ja loi helteiset muistot. NIVELTIETO 3/2022 3 Niveltieto Numero 3 . Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Missä asioissa voi säästää. On tärkeää, että nivelrikkoa sairastavien hoitopolut ovat selkeitä ja että leikkauksiin päästään mahdollisimman pian ja riittävän lähelle. Hallitus yhdessä henkilökunnan kanssa kokoontui elokuun puolivälissä. Toivon, että tuet menevät eniten apua tarvitseville
10 Potilaat yhä ympäri maata Coxaan 14 Moninivelrikon taustalla geenit 16 Liikuntaneuvontaa liikkumattomille 18 Potilaan huolille on oltava aikaa 21 Kipu on enemmän kuin kudosvaurio 24 Unohdetaan häpeä 26 Aloittelijan jumppa 29 Uudistettu keskustelufoorumi Nivelklubi on avattu 30 Unelma hyppelystä 31 Leuan nivelrikko kulkee usein suvuittain 32 Tutkittua tietoa 32 Lääkkeet ja tulehduksen välittäjäaineet muokkaavat makrofagien ja rustosolujen ilmiasuja 35 Hyvät elintavat lisäävät onnellisuutta 36 Lääkärit vastaavat Kaatuminen ja nivelrikko 40 Marja Eronen: Henkilökohtaiset sote-palvelut kuntoon 43 Nivelkanavalla Hannele 44 Syksyn paikallistoimintaa 46 Kirjoja ja kiinnostavaa luettavaa 49 Ristikko 50 Kentällä tapahtuu: Valkeakoskella ei turhia jäykistellä 51 Yhteystiedot KU VA FR EE PI K. SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus Sisko Seppä: Tarkan talouden aika 5 Lyhyesti: Kokouskutsu 22.10.2022 6 Miten nivelrikko vaikuttaa liikunnan harrastamiseen. CO M
Suomen Nivelyhdistyksen toimiston yhteystiedot sähköposti toimisto@nivel.fi puhelin 050 5252 098 soittoaika ma-pe klo 9–12 Kokouskutsu Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen syyskokoukseen lauantaina 22.10.2022 klo 13 alkaen osoitteessa Mattilanniemi 2, Agora-rakennus, Martti Ahtisaari -sali, Jyväskylä. Suomen Nivelyhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa valitaan vuosille 2023 – 2024 yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, valitaan vuoden 2023 tilintarkastaja sekä käsitellään vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio jäsenmaksuineen. Syyskokous ja yleisöluento 22.10.2022 Agora-rakennus, Martti Ahtisaari -sali, Mattilanniemi 2, Jyväskylä 13.00 – 14.30 Syyskokous, aloitetaan kahvilla 15.00 – 16.30 Nivelrikko ja sen hoito-yleisöluento, LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen. Napauta puhelimen näytöllä näkyvää koodia ja jäsentietojen linkki aukeaa. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksestasi! Voit käydä tarkistamassa ja päivittämässä jäsentietosi osoitteessa https://atom.flomembers.com/nivelyhdistys/user/login Voit avata linkin myös älypuhelimella tai tabletilla oheisella QR-koodilla. Seuraa näytön ohjeita. KU VA N O M IS TA JA : VI SI T JY VÄ SK YL Ä RE G IO N , KU VA A JA : JU LI A KI VE LÄ Kuvassa Jyväskylän Kuokkalan silta. Tervetuloa Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan! Kokouksen jälkeen on yleisöluento nivelterveydestä. Yhteystiedot jäsenrekisteriin Päivittämällä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin varmistat, että saat nopeasti uusimmat jäsenyyteesi liittyvät tiedot suoraan sähköpostiisi. Kohdista kamera oheiseen QR-koodiin. NIVELTIETO 3/2022 5 Lyhyesti Avaa linkki älypuhelimella Avaa älypuhelimen tai -tabletin kamera
Sairaus ei tätä intohimoista liikkujaa pysäytä, vaan into kokeilla uutta on tallella. Jutussa sukellamme niin asiantuntijan kuin soveltavasti liikkujankin näkökulmiin siitä, millaista on nivelsairaiden liikunta. Sen vuoksi mietin hyvin jo etukäteen, miten mahdollisimman moni voi. Miten nivelsairaiden liikuntaa kannattaa soveltaa, Pekka Alavillamo. KUVAT JARMO PEURALAHTI Miten nivelrikko vaikuttaa liikunnan harrastamiseen. – Myöskään tärähtävä liike ei ole hyvästä. Nivelsairauksia silmällä pitäen valitut liikkeet on helppo tehdä, ja aikataulussa on huomioitu työssäkäyvät: myös syksyn 2022 kahdesta ryhmästä toinen alkaa vasta viiden jälkeen. Hän osallistuikin kevään 2022 Nivelet notkeiksi -etäjumppaan. Pekka Alavillamon mukaan tärkeintä on vartalon ojentautuminen – eli siis se, että liikkuja pystyy ojentamaan itsensä niin suoraksi kuin mahdollista. ASIANTUNTIJAN NÄKÖKULMA: PEKKA ALAVILLAMO Niveljumpat sopivat hyvin niin työikäisille kuin vanhemmillekin si tehdä liikkeitä – ja jätän vaikeimmat pois. Niveljumpat sopivat hyvin niin työikäisille kuin vanhemmillekin. – On tärkeää, että ihminen pää”Eihän etänä voi jumpata!” oli monen ennakko-oletus ennen Nivelet notkeiksi -etäjumppaan osallistumista, mutta luulo osoittautui vääräksi. Miten huomioit toimintarajoitteet Nivelet notkeiksi -etäjumpissa. Nämä niin työikäisille kuin iäkkäille erinomaisesti soveltuvat tunnit ovat keränneet runsaasti positiivista palautetta. Soveltavasti liikkujan kokemuksista meille kertoo Netta Aarnio, 46. Millaiset liikkeet tekevät nivelsairaalle erityisen hyvää. Etäjumppien haaste on, etten saa visuaalista palautetta siitä, miten osallistujat liikkeestä suoriutuvat. Kaikki hypyt ja nopeat liikkeet, joita ei voi kontrolloida, jätän pois. Se, että usea niveljumppien osallistujista on eläkeikää lähestyviä tai ikäihmisiä, aiheuttaa joitain rajoitteita. Näiden ääriasentoja vältän omassa ohjauksessani. Jaloille taas ääriasento ei ole niin hankala. – Nivelen ääriasentoja tulisi välttää: puhutaan olkapäästä, niskasta, ranteesta, sormista. Syyskuussa käynnistyivät taas Suomen Nivelyhdistyksen Nivelet notkeiksi -etäjumpat, joten haastattelimme niiden ohjaajaa, fysioterapeutti Pekka Alavillamoa sekä kevään etäjumppaan osallistunutta Netta Aarniota. Hänellä todettiin niveltulehdus alle 30-vuotiaana ja moninivelrikko muutama vuosi sen jälkeen, joten hän on liikkunut nivelsairaana 17 vuoden ajan. 3/2022 NIVELTIETO 6 TEKSTI ANNA LINDGREN, SOVELI RY . Miten nivelrikko tai -vaivat vaikuttavat liikunnan harrastamiseen. Hän on erittäin suosittu, kokenut ohjaaja, joka on vetänyt vastaavia jumppia myös lähitoteutuksena Kuopion Nivelpiirissä syksystä 2018 ja ohjannut laajasti jumppia myös muissa organisaatioissa. Lähdemme liikkeelle haastattelemalla Suomen Nivelyhdistyksen Nivelet notkeiksi -etäjumppia vuoden 2021 alusta vetänyttä fysioterapeutti Pekka Alavillamoa. – Se, mihin kukin pystyy, riippuu kunkin taustasta ja tilanteesta. Entä miten lähteä kokeilemaan, mikä olisi juuri oma juttu, ilman ennakko-oletuksia
Liikkeestä tai liikuntamuodosta riippumatta liikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä nivelsairaille. Varusteilla on merkitystä, jopa turvallisuuteen: jos iäkäs liikkuja jumppaa villasukissa ja kaatuu, luut voivat mennä poikki. Liikkeiden tulisi olla mahdollisimman helppoja, jotta kaikilla olisi mahdollisimman pieni kynnys lähteä ryhmään! Asentoa kannattaa vaihdella usein ja vältellä ääriliikkeitä. – Minulla todettiin alle 30-vuotiaana niveltulehdus ja muutaman vuoden päästä siitä moninivelrikko. – Olen ohjannut liikuntaa myös astmaatikoille ja keuhkoahtaumatautia sairastaville, joten ohjaan muissakin jumpissani hengitystä samalla – niissä onkin joogan tai itämaisten kamppailulajien vivahde. – Näillä liikkeillä siis pyritään lisäämään lantion liikkuvuutta ja helpottamaan lonkkien etuosien kireyksiä. Mitä vinkkejä antaisit nivelsairaiden liikuntaryhmiä ohjaaville. Olen ollut aina urheilullinen, 15-vuotiaaksi saakka harrastinkin yleisurLuonnossa liikkuminen on Netta Aarniolle tärkeää. Nivelryhmissä paitsi tapaa saNetta Aarnio, 46, on aktiivinen liikkuja, joka on elänyt nivelsairauden kanssa jo 17 vuotta. LIIKKUJAN NÄKÖKULMA: NETTA AARNIO Rohkeasti vain kokeilemaan. – Aina kun lähtee ihmisten ilmoille, virkistyy samalla ja saa omaa aikaa. NIVELTIETO 3/2022 7 see suoraan ryhtiin, silloin liikkuminen on edullisempaa koko keholle ja nivelet eivät kuormitu turhan jännityksen vuoksi. Aineenvaihdunta tehostuu, lihasten hallinta ja koordinaatio sekä liikkuvuus paranevat. Hengityksen voi ottaa mukaan liikkumisen rinnalle. – Minulla on piha, missä teen puutarhatöitä, lisäksi tykkään liikkua koiran kanssa. Niveljumpissani korostankin aina lantion ojentautumista. – Ennen sairastumista harrastin kaikenlaista hikiliikuntaa, mitä on nyt ikävä: erityisesti aerobickia, juoksua ja hölkkää. Miksi nivelsairaan kannattaa tulla Nivelet notkeiksi -jumppaan tai lähteä muuten liikkumaan. Kävin myös kokeilemassa kaikkia mahdollisia jumppia kuten afrotanssia. – Lisäksi hyvä lihaskunto tukee niveltä, eli vahvat lihakset pitävät nivelen oikeassa asennossa. Jos kulkee hieman koukussa, se vetää alaselän ja pakarat jumiin. Siitä asti on sitten onnuttu mutta ei sairaus minua pysäytä! Millaista liikuntaa olet manhenkisiä ihmisiä saa myös vertaistukea. – Nuoremmallakaan liikkujalla liikkeitä ei pidä tehdä väkisin; oireissa voi olla vaikea jakso, vaikkapa tulehdustila. Silloin tulee ottaa huomioon nivelen tila ja tehdä esimerkiksi avustavia liikkeitä, kuten nostaa yhtä kättä tukien sitä samalla toisella kädellä. – Ohjaajan rauhallinen ote on tärkein. – Kannattaa lähteä kokeilemaan ja hakea tukea liikkumiseen! Kun on löytänyt motivaation liikkua ja siten parantaa kuntoa, on hyvä napata vaikka joku tuttu tai naapuri mukaan, Pekka Alavillamo sanoo. . – Lähiryhmässä kannattaa kiertää ja seurata osallistujien harjoituksia. – Osalla liikunta ylläpitää kuntoa, osalle se toimii ennaltaehkäisevästi ja osalle se on ihan hoitoa. Jos liikuntaryhmä ei ole etävaan lähiryhmä, on liikunnan soveltamista mahdollista tehdä yksilöllisemmin. harrastanut ennen ja jälkeen sairastumisen
Sairastumisen vuoksi liikunnan harrastaminen on muuttanut muotoaan. 3/2022 NIVELTIETO 8 heilua, Netta Aarnio kertoo. – Toisaalta jos joku laji tai liike ei toimi, ei kannata tehdä sitä väkisin – parempi kokeilla sitten jotain muuta, vaikka uinnin sijaan vesikävelyä tai -jumppaa tai lähteä altaan ulkopuolelle liikkumaan. Siinä on laaja skaala liikkeitä päästä varpaisiin, ja pystyn suurimman osan niistä tekemään, paria liikettä olen soveltanut. Hikiliikunta tai juokseminen ei onnistu – pilatekseen Aarnio voi mennä silloin, kun on meneillään parempi kausi oireiden kanssa. Tosi hyvä niveljumppa ja aion jatkaa syksyllä! Saa ja kannattaa liikkua, vaikka sattuu Soveltavasti liikkujan on hyvä tietää omat rajansa, mutta aina se ei ole helppoa. Aineenvaihdunta tehostuu, lihasten hallinta ja koordinaatio sekä liikkuvuus paranevat.. Netta Aarniolla on nivelrikko niin monessa nivelessä, että hän ei voi tehdä paljoakaan ilman, että tulisi kipua. – Tavallisissa jumpissa pystyisin tekemään vain puolet liikkeistä, joten siinä menee rahat suoraan sanoen hukkaan. – Olen kivusta kysynyt lääkäreiltä ja fysioterapeuteilta ja vastaus on ollut, että saa – ja kannattaa – liikkua, vaikka sattuu. Ylipainoisille ja vanhuksille on omat ryhmänsä. Poikkeuksen on muodostanut Suomen Nivelyhdistyksen Nivelet notkeiksi -etäjumppa, jossa hän parhaillaan on mukana ensimmäistä kertaa. Nivelja reumasairaille suunnatut sovelletut jumpat taas ovat yleensä keskellä päivää, kun ajatellaan, että he ovat eläkeläisiä. Ohjatussa liikunnassa Netta Aarnio on tavallista nuorempana nivelsairaana välinputoaja. Aiemmin paikat varattiin heti täyteen, joten hyvä että nyt ehdin mukaan. Vaikkakin olisi hyvä, että kipu ei kauheasti yli vuorokautta pidempään kestäisi. – Itse olen sellainen, että heti kun on parempi päivä, innostun ja teen liikaa. – Olen pitänyt siitä kovasti. Esimerkiksi joka niveljumpankin jälkeen olen loppuillan kipeä. Viideltä alkaviakin ryhmiä on, mutta sinne tulisi kauhea kiire ehtiä, kun työt loppuvat neljältä. Onko sinulla jotain lempilajia, Liikkeestä tai liikuntamuodosta riippumatta liikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä nivelsairaille. Kokeilunhaluinen luonne ja into liikkua eivät ole kuitenkaan kadonneet minnekään: verkosta löytyy paljon ilmaisia jumppia, joita hän kokeilee pienellä kynnyksellä
– En vielä uskalla mennä pilatekseen, koska vuosi sitten lonkka-tekoniveleni leikattiin. Nyt ulkoilutuslenkit ovat maksimissaan parin kilometrin mittaisia, mutta olisi hienoa, jos pystyisin menemään vaikka 7 tai 10 kilometriä ilman, että tulee kauheat kivut. NIVELTIETO 3/2022 9 SoveLi ry . Liikuntaan motivoi niin liikunnan ilo kuin sekin, että nivelsairailla on monesti tiedossa leikkauksia. SoveLi kokoaa yhteen 20 kansanterveys-, potilasja vammaisjärjestöä, jotka edistävät soveltavaa liikuntaa. Miten kannustaisit muita nivelvaivaisia tai -rikkoisia liikkumaan. Tavoitteena onkin edetä haastavampiin, mielekkäisiin liikuntalajeihin sitä mukaa, kun keho vahvistuu – toki silti omia rajoja kunnioittaen. Kävely, puutarhassa olo, marjastus ja sienestys… – Sairauden alkuvaiheessa lähete fysioterapiaan ja pääsy kuntoutukseen ovat tärkeitä, jotta pääsee alkuun. . Näin työssäkäyvänä toivon myös, että ryhmät eivät olisi välillä 8 – 16, jotta pääsisin niihin. Kotisivu www.soveli.fi joka tekee erityisen hyvää. – Olen käynyt jo kahdessa polvileikkauksessa, joten tiedän, että lihasten täytyy olla kunnossa leikkaukseen mennessä. Leikkauksen jälkeen aloitetaan kävely ja kaikki alusta – joten se, että kroppa on muuten kunnossa, auttaa paljon. . Toisaalta myös hyötyliikunta on jumppaa, ei vain hikiliikunta. ?. S uomen Nivelyhdistys on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestö. – Rohkeasti vain kokeilemaan. Visiomme on ”Kaikilla on mahdollisuus liikkua”. . Tutustu ja kysy lisää! Pitkää ikää nivelillesi! jon jumpparyhmiä ja muuta ohjattua liikuntaa diagnoosista riippumatta niille, jotka eivät pysty niin reippaasti liikkumaan – oli se sitten livenä tai netissä. Sieltä voi saada inspiraatiota, mitä liikuntaa lähtisi harrastamaan: esimerkiksi Kelan tukemista tukija liikuntaelinsairauksien tules-kursseilta saa monipuolisen paketin, jossa on myös paljon liikuntavinkkejä ja -materiaaleja. Toimintamme tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, soveltavaan liikuntaan sekä aktiiviseen elämäntapaan paranevat. . Liikunnan ei ole pakko olla ohjattua. Netta Aarniolla on toive myös soveltavaa liikuntaa järjestäville yhdistyksille ja muille tahoille: – PalAsiakaspalvelu 09 4748 2705 www.orton.fi Tenholantie 10, 00280 Helsinki Orton on nivelja selkäongelmiin, kivunhoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut yksityissairaala. – Luonnossa liikkuminen: minulla on piha, missä teen puutarhatöitä, lisäksi tykkään liikkua koiran kanssa. Tavoitteeni on kuitenkin jumppaamalla vahvistaa niveliä niin, että pääsisin pilatekseen tänä tai ensi vuonna takaisin
– Tällä hetkellä potilaita tulee kaikista Suomen sairaanhoitopiireistä, Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen kertoo. Eduskunta hyväksyi lain vuonna 2021. Pirkanmaan hyvinvointialue on Coxan pääomistaja, mutta myös Päijät-Häme, Kanta-Häme, Vaasa ja Seinäjoki ovat osaomistajia. Alkuvuosina saimme Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tekonivelleikkausjonot hoitaaksemme. Tuolloin todettiin, että tässä on selvä ongelma, joka pitää selvittää. – Kun vuosina 2008 – 2014 tehtiin noin 3000 leikkausta per vuosi, oli leikkausmäärä vuonna 2021 noin 6300 leikkausta. Myös potilaiden valinnanvapaus säilyy: vapaan hoitopaikan valinnan periaatteet eivät muutu julkisen terveydenhuollon sisällä. Kysynnän ja toiminnan kasvu Coxassa johtuu osin väestön ikääntymisestä – tämä tuo vuotuisen kolmen prosentin lisäyksen –, osin vapaasta hoitopaikan valinnan mahdollisuudesta. Mutta jotta laki saataisiin läpi, ei lainvalmisteluun enää haluttu palata. Coxan paikka kokonaisuudessa hahmottuu, kun hyvinvointialueiden kokonaisuus on rakentunut. Alle 65-vuotiaita kolmannes Tekonivelleikkaukseen tulevien keski-ikä Coxassa on 70 ikävuoPE TR I KI VI N EN – Niin implantit, hoitoprosessit kuin osaaminenkin ovat kehittyneet, sanoo Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen.. Tilat ja henkilökunta säilyvät ennallaan. KUVAT COXA Potilaat yhä ympäri maata Coxaan Julkisen terveydenhuollon hallinnollinen rahoitusmalli muuttuu hyvinvointialueiden myötä. 3/2022 NIVELTIETO 10 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Sittemmin asian valmistelu on jatkunut, ja nyt on selvää, että Coxa ja Sydänsairaala jatkavat palveluntuottajina Pirkanmaan hyvinvointialueella, Moilanen sanoo. – Sotelain valmisteluissa tehtiin kirjauksia tai sääntöjä, joiden mukaan julkisomisteinen yhtiö ei voi toimia hyvinvointialueen osana. Sataprosenttisesti julkisen rahan omistaman Coxan käytännön toiminta jatkuu ennallaan, vaikka omistus siirtyykin kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Tuolloin leikkaukseen saattoi joutua odottamaan useampia vuosia. Kova paine purkaa jonot syntyi vuonna 2005, kun leikkaushoidolle asetettiin lakisääteinen kuuden kuukauden hoitotakuu. Sittemmin kysyntä on vain kasvanut. Valinnanvapaus säilyy julkisen terveydenhuollon puolella. Jonot saatiin purettua. Kasvu on ollut vahvaa, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen toteaa. Tekonivelsairaala Coxaan voivat potilaat kuitenkin edelleen tulla mistä päin Suomea tahansa. Integraatio hyvinvointialueen kokonaisuuteen on Coxalla nyt ja lähivuosina työn alla. Vuonna 2014 voimaan tullut laki koskien vapaata hoitopaikan valintaa mahdollisti potilaille liikkuvuuden julkisen terveydenhuollon sisällä, ja sen myötä alkoi Coxassa lisääntyä Pirkanmaan ulkopuolelta tulevien potilaiden määrä. ”Kasvu on ollut vahvaa” Coxan parikymmenvuotinen taival on Moilasen mukaan sisältänyt yläja alamäkiä, vaikeitakin vaiheita on ollut
Kun on kerran hyvin tehty, tekonivel kestää selvästi pidempään kuin 10 vuotta. On monta sekoittavaa tekijää: muu terveydentila, ammatti, liikunnallisuus, ikä – nämä tekevät pisteytyksen hataraksi. – Oikea ajoitus on tärkeää. KIMMO TORKKELI. Uusintaleikkausten määrä suhteessa ensileikkauksiin on Moilasen mukaan selvästi pienentynyt. Tekonivelrekisteritutkimuksissa alle viisi prosenttia nivelistä uusitaan kymmenen vuoden kuluessa, 95 prosenttia siis kestää vähintään 10 vuotta ja 80–90 % prosenttia kestää 20 vuotta, Moilanen sanoo. Samaan aikaan on alettu entistä rohkeammin leikata 50-vuotiaita. Toisaalta leikkaus tulee tehdä ennen kuin nivelessä on tapahtunut sellaisia rakenteellisia muutoksia, että leikkaus muuttuu hankalaksi. – Leikkaustulokset ovat parantuneet, tekonivelten kesto on kehittynyt eivätkä komponenttien kulumisesta johtuvat ongelmat enää ole niin merkittäviä kuin esimerkiksi 90-luvulla. Leikkausten määrä on lisääntynyt, samoin vanhuspotilaiden määrä. Pisteytyksen laatiminen ajoituksen mittaamiseen ei onnistu. Coxan asiakkaiden ikärakenteessa ei ole vuosien mittaan tapahtunut dramaattista muutosta. Oikea ajoitus on tärkeää Teemu Moilanen toteaa, että tekonivelleikkausta ei pidä tehdä liian aikaisessa vaiheessa. Alle 65-vuotiaiden osuus on kolmannes. NIVELTIETO 3/2022 11 den paikkeilla. Kyse on yksilöllisestä ratkaisusta; siihen ei voi asettaa yksiselitteisiä kriteerejä, kuten että kuvassa näkyy tämä tai tämä tai että henkilö pystyy kävelemään enintään sata metriä. – Nivelrikon pitää olla pitkälle edennyt ennen kuin leikkauksesta hyötyy. Vanhan ihmisen kohdalla puolestaan leikkaus on tehtävä ennen kuin liikuntakyky heikkenee niin, ettei sen palauttaminen ole helppoa. Työikäisen leikkausta ei pidä odottaa niin kauan, että paluu työelämään on vaikeaa. Teemu Moilanen sanoo, että tekonivelleikkauksen tarpeen arvion tekee parhaiten ortopedi, joka itse Tekonivelleikkaukseen tulevien keski-ikä Coxassa on 70 ikävuoden paikkeilla. Alle 65-vuotiaiden osuus on kolmannes
– Nuorehkolle ja hyväkuntoiselle potilaalle tämä on turvallinen vaihtoehto, mutta kaikille se ei sovellu. Esimerkiksi infektiokomplikaation vaara on noin yhden prosentin luokkaa. Olkaleikkauksia tehdään tällä hetkellä Coxassa vuosittain 150 – 200. Esimerkiksi olkakirurgiassa on otettu merkittäviä kehitysaskelia. Hoitoajat ovat lyhentyneet reilusti Coxan olemassaolon aikana tekonivelimplantit ovat Teemu Moilasen mukaan kehittyneet. Tulokset tekonivelkirurgiassa ovat Moilasen mukaan ennustettavia ja komplikaatiomäärät matalia. Ajatuksena on, ettei potilaan tarvitse lähteä minnekään saamaan kuntoutusta vaan kuntoutus tarkoittaa sitkeästi itsekseen tehtävää treeniä. – On tultu rohkeammiksi: tekonivel kestää heti eikä siihen sisälly varausrajoituksia. – Meillä leikkausmäärät ovat isot, ja harvoin tehtävistä leikkauksista kertyy osaamista enemmän kuin pienemmissä sairaaloissa. Uusintaleikkauksen vaara on ensimmäisten leikkauksen jälkeisten vuosien aikana muutaman prosentin tasolla. Kun aloittelin uraani 1990-luvulla, meni kotiutumiseen viikko tai kaksi, Moilanen sanoo, Merkittävää on leikkaustekniikan lisäksi kivunhoidon kehittyminen. Hoitopolun on oltava yksilöllinen. Kuntoutus alkaa nykyään jo leikkauspäivänä, ja sen tueksi tarvitaan riittävä ja hyvä kivunhoito. Johtava ylilääkäri Teemu Moilanen kertoo, että esimerkiksi pienikasvuisten henkilöiden tekonivelleikkaukset ovat keskittyneet Coxaan. Päiväkirurgiset leikkaukset lisääntyvät Päiväkirurginen leikkaus – samana päivänä kotiin – on Moilasen mukaan tämän hetken kehityssuunta. Turvallisuudentunne on nopean kuntoutumisen ydin. Todennäköisyys saavuttaa leikkauksella haluttu tulos on suuri. Osaaminen on karttunut monella sektorilla. Selvää on, ettei niiden määrä nouse niihin lukuihin kuin lonkan ja polven leikkaukset, joita tehdään vuodessa tuhansia. Keskittyminen tuottaa laatua Coxan käytössä olevan potilastyytyväisyysmittarin mukaan noin 95 Coxan potilaista puolet kotiutuu ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä.. – Niin implantit, hoitoprosessit kuin osaaminenkin ovat kehittyneet. – Valtaosa pystyy viemään itse läpi kuntoutuksen, ja fysioterapeutit ohjaavat ongelmatilanteissa. Trendi on, että hoitoajat lyhenevät: – Lähes puolet potilaista kotiutuu ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä ja 80 prosenttia kahden päivän kuluessa leikkauksesta. Puskaradio välittää tietoa, kun tehdään hyvää laatua, ja rohkaisee potilaita lähtemään leikkauksiin. 3/2022 NIVELTIETO 12 tekee leikkauksia ja kokemuksensa perusteella tietää, kuka hyötyy leikkauksesta ja kuka ei. Samoin hankalat uusintaleikkaukset, joissa tarvitaan erikoistekoniveliä. Kun fysioterapeutti auttaa potilaan leikkauspäivänä jaloilleen, tämä saa heti varmuuden siitä, että jalka kestää. – Komplikaatiovapaata lääketiedettä ei ole. Olkakirurgia lisääntyy Maine huippuyksikkönä on tuonut mukanaan jotkut vaikeimmat tekonivelleikkaukset Coxaan. Fysioterapeuttien roolina on ohjata potilaalle yksinkertaiset, kotona toteutettavat harjoitukset
Korona-aikakin on tuonut tullessaan sen, että etäpalveluilla vähennetään ihmisten liikkumista. Valtaosa leikkauksista tehdään polvija lonkkaniveliin, myös olkapää-, kyynärpääja nilkkaleikkauksia. – Samalla on pidettävä huoli toiminnan tuottavuudesta. MIKKO OVASKA. Suomen ainoa tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala Tampereella. – Tämä on meille avainasia ja sitä selittävät erityisesti kaksi asiaa. Yli 300 työntekijää. Sataprosenttisesti julkisomisteinen yhtiö. Yli 6000 tekonivelleikkausta vuodessa. Digitalisaatio potilaskontakteissa lisääntyy Kehitystrendeistä Moilanen mainitsee digitalisaation potilaskontakteissa. . Kolmannes näistä johtaa vahingonkorvaukseen. . Teknologian ja tekoälyn kehityksen tuomat sovellukset merkitsevät uusia mahdollisuuksia hyödyttää potilasta. Molempiin on satsattava. . Meillä on vuosia ollut potilasvahinkojen ilmoitusten määrä noin 50 kappaleessa vuodessa. Tämä merkitsee meillekin tehokkuutta. Keskittyminen tuottaa laatua, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen sanoo. Toiminut syksystä 2002. Terveydenhuollon euroilla on kova kysyntä joka suunnassa, ja kustannustehokkuus on tärkeää, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen toteaa. Asiakkaiden ei aina tarvitse matkustaa Tampereelle, vaan keskustelut voidaan käydä etäyhteyksin. Coxassa uusintaleikkausten määrä suhteessa ensileikkauksiin on johtavan ylilääkärin mukaan selvästi pienentynyt. – Hoitoarvio voidaan tehdä lähellä potilasta eikä sitä varten tarvitse matkustaa tänne. Coxalla on poliklinikkatoimintaa pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Turussa ja Porissa. Toinen on potilaan palvelukokemus ja toinen lääketieteellinen laatu. Kehityshankkeet Coxassa ovat arkipäivää, suvantovaihetta ei Moilasen mukaan niiden suhteen ole. – Tämä on erityisen tärkeää, kun potilaita on ympäri Suomen. Muutama vuosi sitten tehdyn vertailun mukaan Coxassa potilasvahinkojen määrä on 50 prosenttia siitä, mitä Suomen sairaaloissa on keskimäärin. Eri sairaaloiden komplikaatiolukuja on Moilasen mukaan vaikea verrata keskenään: – Tilastointimenetelmät eivät ole yksi yhteen. . Tekonivelsairaala Coxa . NIVELTIETO 3/2022 13 prosenttia potilaista suosittelisi todennäköisesti Coxaa parhaalle ystävälleen. – Uskallamme kokeilla uusia asioita, ja niitä, jotka eivät ole hyviä, kehitetään edelleen tai ne hylätään. . Näiltä alueilta tulee paljon potilaita. Kaikki Coxan leikkaukset tehdään kuitenkin Tampereella.
Jos tulehdusvaste aktivoituu vaikka polvinivelessä, voivat sormet alkaa turvota tai niskan seudulla voi tuntua jäykkyyttä. – Moninivelrikko voi edetä hyppäyksittäin tai sitten voi olla vuosien taukoja ennen kuin sairaus pahenee, Kristiina Kokkonen sanoo. KUVA PIXABAY Moninivelrikon taustalla geenit Sairaus voi edetä hyppäyksittäin tai vuosien kuluessa. Kohtalaisen yleistä Moninivelrikko on kohtalaisen yleistä. Geneettinen nivelrikon herääminen voi tosin käynnistyä, vaikka itseään vaalisikin hyvin. Moninivelrikossa perinnöllisyys ja siten geeniperimä ovat avainsanoja. Yhden nivelen nivelrikon taustalla voi olla liian kauan kestänyt kuormittuminen tai niveleen osunut isku, mutta moninivelrikko lähtee liikkeelle sisäsyntyisesti, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen. systeemitauti. Voi kestää vuoden, ennen kuin muut nivelet alkavat oirehtia. Tosin geenit vaikuttavat enemmän moninivelrikon kuin yhden nivelen nivelrikon käynnistymisen aktivoitumiseen. Geenit ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa siinä, kenellä nivelrikko ilmenee taudiksi asti. Yksi nivel hälyttää Yleensä moninivelrikossa yksi nivel alkaa ”hälyttää”. Kantavat nivelet pahimpia Pahimmin moninivelsairaus tuntuu kantavissa nivelissä, niissä, jot– Moninivelrikossa perinnöllisyys ja siten geeniperimä ovat avainsanoja, fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen toteaa.. Osalla reaktiot ovat laimeampia. – Eteneminen voi tulehdusvälittäjäaineista johtuen tapahtua nopeastikin. Jos mukaan otetaan ne, jotka eivät koe moninivelrikkoa ongelmaksi, luku nousee 7 – 10 prosentin pintaan. Eräs henkilö kerran sanoikin, että näistä asioista pitäisi puhua koulun terveystiedon tunnilla, ei vasta kuusikymppisille, Kokkonen toteaa. Jos on nivelten yliliikkuvuutta, voidaan moninivelrikkoa diagnosoida jo 30 – 50 vuoden iässä. Yli 70-vuotiailla moninivelrikkoa on yli puolella. Moninivelrikon riskitekijät – esimerkiksi alttius nivelrikolle sekä sairastetut tulehdukselliset sairaudet – ovat samat kuin yhden nivelen nivelrikossa. Ihan selvää ei vielä ole, millainen niiden rooli on. Usein kyse on kantavasta nivelestä, tai kyse on siitä, että on sairastettu jokin infektio tai saatu jokin vamma. – Verenkierto välittää nivelrustoa tuhoavan tulehduksen välittäjäaineet hälyttämään kaikissa niissä nivelissä, joissa rusto voi huonosti. Tulehdusprosessi alkaa sieltä. Myös hormonaalisilla tekijöillä on jossain määrin merkitystä. Lisäksi sidekudossairauden on nähty olevan riskitekijä. Myös omille lapsille on kerrottava alttiudesta, jotta he voivat nuorena vaikuttaa elintapoihinsa. 3/2022 NIVELTIETO 14 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . – Moninivelrikko on koko elimistön tauti, ns. – Jos tulet suvusta, jossa on paljon nivelrikkoa tai nivelrikkoa varhaisella iällä, on elintapoihin kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. – Riski kasvaa, jos sattuu olemaan alttius nivelrikolle ja on riskitekijöitä – kuten tulehduksellinen sairaus tai autoimmuunisairaus. Jos polven tai lonkan nivelrikon esiintyvyys on yli 60-vuotiailla 5 – 7 prosenttia, on oireisen moninivelrikon esiintyvyys 3 – 5 prosenttia. – Kun ikää tulee lisää, esiintyvyys kasvaa. Myös obesiteetti eli ylipaino nuorella iällä saattaa olla riskitekijä
Kristiina Kokkonen korostaa myös monipuolisen ravinnon merkitystä. – Kuluminen on tällöin kiihkeämpää ja nivelrikon eteneminen nopeampaa. Hoitoa ajatellen olennaista on saada nivel toimimaan kuluvan rustopinnan kanssa hyvällä liikeradalla. On hankalampi sietää oireilua niissä nivelissä, joiden pitää osallistua fyysiseen toimintakykyyn. – Tulehdusprosessi on kaikissa nivelissä samanlainen. Jos kierto on hidasta tai jos ei ole riittävää verisuonitusta, eivät uudet rustosolut pääse kypsymään. Hyvän verenkierron merkitys Etenkin, jos on riskitekijöitä moninivelrikkoon, on nuoren henkilön tärkeää harrastaa säännöllistä liikuntaa, jolla tähdätään hyvään kudosten hapettumiseen ja riittävään verenkiertoon – myös lihasvoiman hankkiminen on merkityksellistä nivelen tukemiseksi. Rustoa on kahdenlaista, kovaa lasirustoa pallonivelissä ja pehmeämpää rustoa esimerkiksi selän nivelissä. NIVELTIETO 3/2022 15 ka kantavat painoa ja tuottavat liikettä. Verenkiertoa haittaavat muun muassa valtimonkalkkeumasairaudet ja keuhkosairaudet taas rajoittavat solujen hapen saantia. – Solut tarvitsevat tiettyjä vitamiineja ja hivenaineita. Ne kiihdyttävät ikäihmisillä nivelrikon etenemistä, Kristiina Kokkonen sanoo. – Toinen tärkeä asia on kaikenikäisillä verenkiertoelimistön vaaliminen. Nivelrikko on hankalampi siellä, missä on lasirustoa. Keskeistä nivelten kannalta ovat liikunnan ja monipuolisen ravinnon lisäksi tupakoimattomuus ja liian kolesterolin saannin välttäminen. On myös tärkeää huolehtia, ettei nivel kuormitu virheasennosta ja että tulehdusvaiheita hoidetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. – Operatiivisiin hoitoihin turvaudutaan, kun liikelaajuus haastaa toimintakyvyn, kun nivel on niin kivulias, että sen kanssa on hankala elää tai kun nivelen tuhoutuminen on uhka työkyvylle. Jos syödään yksipuolista ravintoa, jäävät tärkeät komponentit saamatta. Jos rustokudos ei niissä pääse uusiutumaan, hoidetaan nivelrikkoa usein jäykistystoimenpitein. . Lasirustoon keinomateriaalia Kristiina Kokkonen kertoo, että siellä, missä nivelen liikettä on mahdollista keinotekoisesti jäljitellä, satsataan tekonivelmateriaaleihin. Työikäisten kohdalla on muun muassa mietittävä, pitääkö tekonivel vielä vaihtaa. – Harvemmin vaihdetaan pienempiä niveliä. Geenit ovat ratkaisevassa asemassa siinä, kenellä moninivelrikko ilmenee taudiksi asti.. Rustossa itsessään ei ole verisuonia, vaan ravinteet ja happi tulevat tyvikalvon ja luukalvon verenkierron kautta. Nämä kaksi eri rustoa kuluvat vähän erityyppisesti
– Mukana ohjelmassa on isoja kuntia, jotka tarjoavat liikuntaneuvontaa eri ryhmille ja joissa soveltavan liikunnan asiantuntija on niitä asiakkaita varten, jotka tarvitsevat soveltavaa liikuntaa. – Kunnat eivät yksin pysty tarjoamaan kaikkea matalan kynnyksen tarjontaa, eivätkä ne perinteisesti ole järjestäneet liikkumattomille toimintaa. Työelämässä jaksamisen kannalta tiedetään, että tämä on tärkeä oireryhmä. . Neljäntenä tulevat tukija liikuntaelinvaivat. Ohjelma on olemassa, jotta ne 80 prosenttia työikäisistä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta tarpeeksi, liikkuisivat omaksi ilokseen ja hyvinvoinnikseen. Neuvonnan pääasiallinen tarkoitus on, että ihminen motivoituu ja että hänen minäpystyvyytensä paranee. Lisätietoja liikkuvaaikuinen.fi. Ohjelma puhuu erityisesti arkisen aktiivisuuden ja liikkumisen puolesta. Joidenkin kanssa keskustelujen ohessa liikutaan samanaikaisesti. Pienissä kunnissa on liikunnan puolella vain yksi viranhaltija, joka toimii kaikkien terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien parissa. Voidaan vaikkapa lähteä metsäpolulle juttelemaan, Kivimäki sanoo. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama ohjelma aloitti vuonna 2020. Liikuntapalveluiden ja terveydenhuollon yhdessä koordinoima neuvonta on suunnattu ihmisille, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. . Kuntien on siis haettava kumppanuuksia muiden toimijoiden, kuten urheiluseurojen tai kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa, sanoo kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelmasta. Kivimäki kertoo, että liikuntaneuvontaa tarjoavista kunnista 55:ssä on tällä hetkellä tilanne, että yhtenä kohderyhmänä ovat tukija liikuntaelinoireiset ihmiset. Kivimäki sanoo, että kunnan resursseista ja painotuksista riippuen voidaan liikuntaneuvonnassa nostaa jonkin ryhmän erityisyyttä tai sitten punainen lanka on ylipäänsä liian vähäinen liikkuminen. Tähän pyritään keskusteluilla ja ratkaisujen hakemisella. 3/2022 NIVELTIETO 16 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Ohjelma tunnettiin aikaisemmin Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmana. Mukana palveluketjussa ovat myös järjestöt paikallisyhdistyksineen. Katse käyttäytymisen muuttamisessa – Liikuntaneuvonnassa katse on käyttäytymisen muuttamisessa. – Suurimmalla osalla mukana olevista on kakkostyypin diabetes, ylipainoa tai korkea verenpaine. Motivaatio arkiseen liikuntaan löytyy keskustellen ja pohtien, ei tietoa tuputtaen. Pelkäksi lajikokeiluksi neuvonnan ei pidä muuttua, sillä ne harLiikkuva aikuinen -ohjelma . KUVA FREEPIK.COM Liikuntaneuvontaa liikkumattomille Noin 170 kuntaa tarjoaa tällä hetkellä työikäisille mahdollisuuden saada henkilökohtaista maksutonta liikuntaneuvontaa
Liikuntaneuvonnassa lähdetään pohtimaan, mikä olisi juuri asiakkaan juttu – päämääränä parempi elämänlaatu ja terveys. Kunta päättää itse sekä kohderyhmänsä että käytettävät resurssit, Sari Kivimäki toteaa. Tämä voi olla ammattilaisille joskus se haastavin osa-alue. Tällöin hänen on saatava hyviä kokemuksia liikunnasta. Löytyisikö ehkä jokin liikunnallinen asia, josta voisi lähteä liikkeelle. Neuvojina yleisimmin toimivien fysioterapeuttien ja liikuntaohjaajien koulutukseen motivoiva haastattelu ei automaattisesti kuulu, mutta aiheesta on mahdollisuus saada lisäkoulutusta. Liikunnan hyödyt fyysiselle kunnolle, ajattelulle, oppimiselle, muistille ja luovuudelle ovat kiistattomat. Tavoitteena on, että suositusten mukaista liikuntaneuvontaa on saatavilla jokaisessa kunnassa. – On kuntia, joissa toimitaan vain lääkärin lähetteellä ja kuntia, joissa voi ilmoittautua lähetteellä tai omatoimisesti. Jos asiakas on joskus pitänyt vaikka pyöräilystä, voisiko siihen herätellä uutta kiinnostusta. Sari Kivimäki kuvaa asiakkaan kanssa käytäviä keskusteluja arvoja hyväksymispohjaisiksi, motivoiviksi haastatteluiksi. – Tätä ei ole selvitetty, mutta pitkään kuntayhteistyötä tehneenä olen huomannut, että ihmisten usko omaan itseen on usein heikko. Ei ole valmista kaavaa Miten asiakkaan motivaatiota sitten herätellään. . Miten sitten liikuntaneuvonnasta kiinnostunut löytää tiedon, onko omassa kunnassa neuvontaa tarjolla. Laadukas Liikuntaneuvonta yksiLön tukena: Kuntia kannustetaan tarjoamaan liikuntaneuvontaa vähän liikkuville. Sivullamme on kuntahaku, josta pääsee suoraan katsomaan, onko oma kunta niiden joukossa, jotka tarjoavat liikuntaneuvontaa. fi-sivuilta. Liikkuva aikuinen -ohjelman strategia 1. Sen myytin murtaminen on oleellista, mutta se edellyttää pohdintaa ja keskusteluja. Liikkuva aikuinen -ohjelma tarjoaa liikunnan monipuoliseen hyödyntämiseen tietoa ja toimintamalleja. Moni ajattelee, etten ole liikkuva eikä minusta sellaista tule. Jokainen asiakas on erilainen, eikä ole olemassa valmista kaavaa, jonka mukaan edetään. Kivimäki sanoo, että ihminen voi kokea, ettei liikunta ole ollenkaan hänen juttunsa. Liikuntaneuvonta on osa kunnan hyvinvoinnin palvelutarjotinta.. Tätä motivaation syntyä kannattaa Kivimäen mielestä hyödyntää neuvonnan jälkeisessä liikuntatarjonnassa. Mikä sitten mietityttää liikuntaneuvontaan mukaan lähteviä ihmisiä. Myytin murtaminen on tärkeää Liikuntaneuvonta kestää tavallisimmillaan 6 – 12 kuukautta, ja tapaamisia tai yhteydenottoja on keskimäärin kerran kuukaudessa. Perinteinen valistus ei kuulu asiaan, vaan motivaatio lähtee liikkeelle vastavuoroisen keskustelun, kysymysten ja pohdinnan kautta ja asiakkaan arvoista. Noin 60 prosenttia ohjautuu neuvonnan piiriin hoitohenkilökunnan lähetteellä, 40 prosenttia omatoimisesti. NIVELTIETO 3/2022 17 voin yksin vaikuttavat motivaation syntymiseen. – Neuvojan paras ominaisuus on osata kuunnella asiakasta. Lisää Liikettä työeLämään: Työpaikat halutaan herätellä näkemään liikunta ja riittävä fyysinen kunto keinona ylläpitää henkilöstön työkykyä. Asiakas asettaa tavoitteet. – Paljon on kiinni liikuntaneuvojan persoonasta. Liikuntaneuvonnan aikana tavoitteena ovat asiakkaan motivaation herättely ja ymmärrys, että terveysliikunnasta on hyötyä. – Asiaa voi selvittää kunnan verkkosivuilta tai Liikkuva aikuinen -ohjelman Liikuntaneuvonta. 2. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tavoitetaan muun muassa terveydenhuollossa, ja liikuntaneuvonnan palveluketjut ulottuvat kunnan liikuntapalveluihin sekä paikallisjärjestöjen toimintaan. – Ideana ei ole lähteä heti hiihtolenkille vaan pieni on kaunista: lähdetään vaikka kerran viikossa kauppareissulle kävellen. Yhdistykset voivat tarjota tarpeeksi matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ja muuta liikuntatoimintaa
Todellisuudessa nykyään suositellaan, että heti vain kävelemään. – Muun muassa tunnereaktioita: huoli, pelot, ahdistuneisuus, masentuneisuus. Potilas voi ajatella, ettei kykene palamaan töihin tai ettei hoito tehoa. Maija Paukkunen toteaa, että tällaiset kyselyt auttavat kohdentamaan toimia – vaikkapa fysioterapeutilla käyntejä – ja lisäämään ohjausta ja neuvontaa niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Maija Paukkunen sanoo, että tukija liikuntaelinpotilaan hoitosuunnitelmaan on vähintään kuuluttava yksilöllisen kuntoutuksen tarpeen ja tavoitteiden arvio sekä niiden saavuttamisen seuranta. Esimerkiksi isolla osalla selkäkipupotilaista on näyttöön perustumattomia käsityksiä muun muassa siitä, että lepo on selälle hyväksi ja että selkäkipu estää työnteon. – Saattaa käydä niin, että kun lääkäri määrää kaksi viikkoa saiTEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . – On yksilöllistä, mikä tieto, ohjaus tai neuvonta on kenellekin merkityksellistä. Ihmisen kokonaistilanne on kartoitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo työfysioterapeutti, väitöskirjatutkija Maija Paukkunen Oulun yliopistosta. Esimerkiksi potilaan psykososiaaliset riskitekijät on syytä selvittää, jotta kivun pitkittymiseen tai kroonistumiseen voidaan vaikuttaa. Ammattilaisten käytössä on kyrauslomaa, potilas käsittää, että pitää olla kaksi viikkoa liikkumatta. Eikä ihme, perustuvathan käsityksemme aiemmin kuulemaamme ja osin ehkä myös terveydenhuollon ammattilaisten ohjeisiin. Mitä nämä riskitekijät ovat, Maija Paukkunen. Paukkusen mukaan on tärkeää, että terveydenhuollossa kuullaan selyitä – muun muassa Startja Örebro-kyselyt –, joiden avulla he voivat tunnistaa potilaat, joilla on kliinisesti merkittäviä, toimintakykyyn ja kivun pitkittymiseen vaikuttavia psykososiaalisia tekijöitä. Näin esimerkiksi saadaan selville potilaan jatkuvamman tuen tai esimerkiksi moniammatillisen tiimin tarve. On luonnollista, että kun kipu on pahimmillaan, on pari päivää tehtävä mitä pystyy. Ne ovat psykologisia reaktioita, ja taustalla voi olla potilaan käsitys, että kipu ei todennäköisesti koskaan parane tai odotus, ettei kipu helpota. Toipumista voi kuitenkin hidastaa, jos lepo jatkuu tarpeettoman pitkään, Maija Paukkunen sanoo. KUVA PIXABAY Potilaan huolille on oltava aikaa Tukija liikuntaelinsairauksia potevat henkilöt tulevat terveydenhuollon palveluissa entistä useammin kohdatuiksi omine kysymyksineen ja tavoitteineen. 3/2022 NIVELTIETO 18. – Tunnereaktiot voivat johtaa välttämiskäyttäytymiseen: ihmisellä voi olla suhteeton pelko kivun pahenemisesta ja hän voi pelätä lisävaurioiden syntymistä eikä siksi uskalla tehdä asioita, jotka voisivat edistää paranemista, esimerkiksi liikkua. Vastauksia kysymyksiin Virheelliset käsitykset ja pelot voivat istua lujassa, vaikka tutkimus on tuonut uutta, vanhaa kumoavaa tietoa. Pelko ja vältteleminen hidastavat toipumista. Parantamisen varaa kuitenkin yhä on
Moni kipupotilas sanoo, että terveydenhuollosta saa harvoin palautetta siitä, että on tehnyt asioita oikein. Esimerkiksi huonosti nukuttu yö voi vaikuttaa seuraavan päivän kipuherkkyyteen. Myönteisyyttä kirjauksiin Maija Paukkunen sanoo, että tukija liikuntaelinpotilaan hoitosuunnitelmaan on vähintään kuuluttava yksilöllisen kuntoutuksen tarpeen ja tavoitteiden arvio sekä niiden saavuttamisen seuranta. Kysymykset liittyvät usein arkielämään, muun muassa siihen, onko tarpeen välttää jotakin tai miten toimia, jos kipu lisääntyy. Tehdään asioita, eivät ole potilaan kannalta kaikkein perustelluimpia. – Illness-puhe tarkoittaa, että keskustelussa pyöritään ongelmien, esteiden ja rajoitteiden ympärillä. Maija Paukkunen korostaa, että aina syy kivun pahenemiseen ei liity siihen, että on tehnyt jotakin väärin, jos joku päivä on pahempi. Nyt kun tekstit ovat potilaan itsenä luettavissa Kannassa, on tärkeää, ettei kirjaustapa ole jatkossa niin negatiivinen. Kivulle etsitään syyllistä sen sijaan, että mietittäisiin voimavaroja ja mahdollisuuksia. – Tällaisesta ohihoidosta ei ole selvitystä, mutta se on oletettavasti yleistä ja näkyy muun muassa siinä, että potilaat käyttävät tavallista enemmän terveydenhuollon palveluita. On siis parempi ensin keskustella potilaan yksilöllisistä toiveista ja kysymyksistä ja vasta sitten paneutua yleiseen ohjaukseen. On tärkeää, että potilas saa vastaukset omiin kysymyksiinsä. – Sellaisesta ammattilaisen antamasta tiedosta, ohjauksesta ja neuvonnasta, joka edistää potilaan toipumista. Ja meiltä on puuttunut sellainen kulttuuri, jossa tekstiin kirjataan positiivisia asioita. Keskeistä on yksilöllinen kohtaaminen. Jos kysymyksiin ei vastata tai potilaan tilanteeseen ei perehdytä, voi potilas kohdata ohihoitoa. Hoitosuunnitelma on hyvä rakentaa voimavarojen kautta (Wellness): tarkastellaan sitä, missä on päästy eteenpäin, ei kielteistä kehitystä. – Ammattilaisen on myös tärkeää sanoittaa potilaalle, että siitä huolimatta, että on tehnyt asioita oikein, voi olla kipua. Jokaisella on itselleen merkityksellisiä kysymyksiä. Mistä siinä on kyse. NIVELTIETO 3/2022 19 potilaan huolet ja että on riittävästi aikaa oikoa vääriä käsityksiä. Maija Paukkunen toteaa, että jos potilaalla on mielen päällä kysymyksiä, ei hän pysty ottamaan vastaan yleistä ohjausta tutkimusten perusteella. – Olen omaa väitöskirjaani varten käynyt läpi selkäpotilaiden potilastekstejä ja huomannut, että niistä usein puuttuvat potilaan omat tavoitteet. Illnessja Wellness-puheesta. Esimerkiksi juuri vastaamisesta mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Esimerkiksi Paukkunen mainitsee työkokeilun, joka ei kiinnosta eikä työllistä kuntoutujaa. – Minusta liikkeelle pitäisi aina lähteä kohtaamisesta; vuorovaikutukselle on oltava vastaanotoilla sijaa. – Ohjaus on hyvä antaa vasta sitten, kun ammattilainen on ensin selvittänyt, mitä potilas haluaa tietää. Lisäksi sairaudessa kipu voi aaltoilla, esimerkiksi tuntua tekemisen aikana ja sen jälkeen ajoittain pahemmalta ja puolestaan ajoittain vähäisemmältä. Ongelmien sijaan mahdollisuuksia Terveydenhuollossa puhutaan myös ns. Kaikki lähtee vuorovaikutuksesta Maija Paukkunen puhuu paranemista edistävästä informaatiosta. Sen jälkeen tiedonjano lisääntyy ja ammattilainen voi antaa myös yleistä ohjausta, esimerkiksi harjoitteluohjeita tai tietoa potilasjärjestöistä. Mitä nämä termit tarkoittavat, Maija Paukkunen. Negatiivisuuteen keskittyminen voi lisätä potilaan pelkoja, vaikka kyse olisi normaalista iänmukaisesta löydökses. Ja tärkeintä on, että potilas tulee kuulluksi
Maija Paukkunen toteaa, että terveysohjaus ja -neuvonta ovatkin nykyään aiempaa positiivisempaa. Paukkusen mielestä ammattilaisen kuuluu auttaa potilasta tekemään tälle mieluisia juttuja ja pohtia ja kokeilla yhdessä potilaan kanssa vaikkapa tasapainoon liittyviä asioita. Motivaatio ja elämäntapamuutokset Pelottavat uhkakuvat ja oikein-väärin-mallit ovat Paukkusen mukaan historiaa. Maija Paukkunen korostaa myös unen merkitystä kipupotilaille. Harjoittelun avulla voidaan löytää uskallusta sekä saavuttaa liikkuvuutta, lihasvoimaa tai vaikkapa ketteryyttä, jolla päästään kohti potilaan tavoitetta. Se onnistuu jokaiselta. Harvemmin käytetään apuna esimerkiksi kuvia tai videoita, jotka Paukkusen mukaan voisivat olla luonteva tapa saada lisätietoa ja ohjausta. – Tämä on lohduttavaa. Viestien pitäisi olla kannustavia. – Tukija liikuntaelinsairauksissa on usein ollut epäselvää, kuka terveydenhuollon ammattilainen vastaa jatkosta. Potilasohjauksessa on tärkeää sekin, että ammattilainen neuvoo potilasta etsimään näyttöön perustuvaa lisätietoa. Paukkunen muistuttaa, että usein mieluisaan tekemiseen tempaudutaan mukaan niin, että tauottaminen unohtuu siihen asti, kunnes kipu on voimistunut. Paukkunen toivoo kirjausteksteihin myös lisää jatkuvuuden näkökulmaa: tietoa potilaan toimintakyvystä haasteitten ja vahvuuksien osalta ja tilanteen pysyvyydestä tai ohimenevyydestä. Käytännössä olisikin hyvä, jos ammattilaisen vastaanotolla – tai kotitehtävänä vastaanottokäyntien välillä – olisi tutustumista kivunhallintaan liittyviin animaatioihin ja kuvaesityksiin. Normaaliin painoindeksiin pääseminen ei ole helppoa, mutta tunnin lisääminen liikuntaan on kivunhoidon kannalta jo tärkeää. – Jos potilaan on esimerkiksi vaikea nostaa tai kumartua, on vastaanotolla hyvä yhdessä katsoa, miten se sujuu. Tarvittaisiin nykyistä enemmän uni-interventioita ja lääkkeettömiä vaihtoehtoja unihäiriöiden hoitoon. – On myös tärkeää pitää lihaskunnosta huolta. Maija Paukkunen toteaa, että suuri osa tukija liikuntaelinpotilaista on saanut vain suullisesti tai kirjallisesti ohjeita selvitä kipujen kanssa ja ratkaista arkeen liittyvät haasteet. Maija Paukkunen korostaa, että myös seuranta on tärkeää, ettei vastuu jää yksin potilaalle. Tässä on yksi iso mahdollisuus terveydenhuollolle saada kipupotilaat paremmin hoidettua. Kun fyysinen kuormitus on säännöllistä, jaksaa paremmin ja keho on tottuneempi rasitukseen. – Internetissä kun on myös sellaista tietoa, joka ei ole näyttöön perustuvaa. – Tämän pitäisi näkyä vielä kirjausteksteissäkin! ?. Tämä tulisi sopia. Maija Paukkunen ottaa esimerkiksi henkilön, joka on aina nauttinut kalastamisesta mutta hänen on hankala päästä veneeseen. Lisäävätkö ne toiveikkuutta paranemisesta. – Jos tässä onnistutaan, syntyy myös motivaatio elämäntapamuutokseen. – Unen hoitaminen jää usein kipupotilaiden hoidossa huomioimatta. Sen sijaan ammattilaisen on aina mietittävä, lisäävätkö ohjaus ja neuvonta ihmisen luottamusta omaan kehoonsa ja itseensä ja voimaantumista elämäntapamuutoksiin. Unen hoitaminen tärkeää Norjalaisen kohortin, tutkimusaineiston, mukaan jo yhden tunnin lisääminen liikuntaan viikossa ja normaaliin painoindeksiin pääseminen laskevat kivun kroonistumisen riskiä unihäiriöisillä alaselkäja niskapotilailla. Millaista potilasohjausta. – Monelle on tärkeää myös kokeilla itse, ja tämä on monesti mahdollista ainakin fysioterapeutin vastaanotolla. – Tai jos henkilö pitää käsitöistä ja kivut haittaavat, voidaan käydä läpi tauottamisen merkitystä niin ettei käsitöistä tarvitse kokonaan luopua. Siitä, mikä on ihmiselle merkityksellistä, tulee motivaatio. Aina ei ratkaisua löydy, mutta potilas ja ammattilainen voivat yhdessä pohtia, voisiko esimerkiksi kuormituksen rytmittäminen auttaa. Kannustavatko ohjaus ja neuvonta potilasta palaamaan tälle merkityksellisten asioiden pariin. 3/2022 NIVELTIETO 20 tä