IRTONUMERO 6,90 Vuoden paras tietokirja Opas pitkittyneen Opas pitkittyneen kivun hallintaan kivun hallintaan Etäjumppa innostaa! Työnarkomaanin nivelet Työnarkomaanin nivelet Hormonihoitoa nivelkipuihin Hormonihoitoa nivelkipuihin TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 3/2021 LOMAT 2022
Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella
050 5252 098 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakausmedia ry:n jäsen 3/2021 3 SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus Korona haastaa perinteisen vapaaehtoistyön 5 Kiitos ja näkemiin! 6 Hormonihoidoista apua nivelkipuihin 9 Estrogeenivajaus ei hyödytä ketään 10 Terveys ja humpuuki – vuoden paras tietokirja! 14 Miten työnarkomaani muistaisi huolehtia kunnostaan. Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 33 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2021 1/2021 25.2. krs), 00100 Helsinki puh. 4/2021 16.12. 3/2021 23.9. Päätoimittaja Katri Kovasiipi Freelance-toimittaja Tiina Lammassaari Taitto Sonja Aitamurto Kansikuva Adobe Stock Paino PunaMusta Painos 11 500 kappaletta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. villit väittämät 30 Etäkuntoutus ikääntyneiden tasapainoharjoittelussa 32 Etäjumpasta eloa nivelille ja iloa mielelle 34 Terveyserot pois terveysverolla. 36 Tuetut lomat 2022 37 Kuinka tule-ongelmaiset ovat selvinneet pandemiasta. 40 Lääkärit vastaavat 42 Kysy kivusta 44 Väitös: Tulehduskipulääkkeet ja leikkauksenjälkeinen kipu 47 Myytävät tuotteet 49 Ristikko 50 Syksyn paikallistoiminta 25 37 3. 19 Rentoutuminen osana kivunhallintaa 20 Kivunhallintaopas 25 Vahvistava villasukkajumppa 29 Nivelkanavalla Hannele Tutkittu tieto vs. 2/2021 27.5
Voi olla, että tämän lehden ilmestyessä meillä on jo tieto siitä, milloin eri rajoituksista luovutaan kokonaan. Nyt Katri siirtyy uusiin haasteisiin, ja jatkossa lehteämme toimittaa filosofian maisteri Tupu Sammaljärvi, joka toimi muutama vuosi sitten Katrin sijaisena yhdistyksemme viestintäpäällikkönä. ILMOITTAUTUMISET LINKISTÄ www.nivel.fi/vuosikokous tai puhelimitse: 050 5252 144 (ark. Isot kiitokset Katrille ja onnea uuteen tehtävään. Tässä lehdessä esittelemme hyvänä esimerkkinä Kuopion nivelpiirin käyntiin polkaiseman etäjumpan, joka on saavuttanut suuren suosion. Emme kuitenkaan ole ongelmamme kanssa yksin. Niveltieto-lehteä on koonnut ja toimittanut yli kymmenen vuotta Katri Kovasiipi. Yhdistyksemme nivelpiirit eivät ole pystyneet toimimaan normaalisti. krs., Helsinki. Sisko Seppä puheenjohtaja Korona haastaa perinteisen vapaaehtoistyön Kokouskutsu Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen syyskokoukseen keskiviikkona 10.11.2021 klo 15.00 alkaen Sosten kokoustila Jungmaniin, osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. Vesijumpan sijaan on puistojumpattu ja sauvakävelty, ja vertaistukiryhmiä on pidetty virtuaalisesti. klo 10-13) Kokouksessa valitaan vuosille 2022–2023 yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, valitaan vuoden 2022 tilintarkastaja sekä käsitellään vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio jäsenmaksuineen. Osallistujilta edellytetään ennakkoilmoittautumista 22.10.2021 klo 16 mennessä. Tervetuloa Tupu uudistamaan ja kehittämään lehteä! Antoisia lukuhetkiä – ja muistetaan, että liikunta on nivelrikkoisen paras lääke myös syksyllä. Monet liikuntaja urheiluseurat ovat menettäneet ison osan harrastajistaan koronarajoitusten vuoksi. Jokainen jäsen on saanut näin vastinetta jäsenmaksulleen myös koronarajoitusten aikana. Tämän vuoden viimeinen Niveltieto-lehti ilmestyy joulun alla. Tämäkin lehti sisältää runsaasti kiinnostavaa asiatietoa syksyn pimeneviin iltoihin. PÄÄKIRJOITUS Koronan varjostamaa kautta on kestänyt puolitoista vuotta. Tilanne on kannustanut luomaan uudenlaisia toiminnan muotoja. Ikäihmisten vetämää toimintaa on ollut vaikeaa toteuttaa, kun fyysisiä kontakteja ei sallita. Yhdistyksellämme on onneksi tämä Niveltieto-lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Osa nivelpiireistä on ollut tauolla tai lopettanut kokonaan. Moni toiminto on ollut pysähdyksissä kokonaan tai toiminut rajoitusten antamin ehdoin. Saavuthan paikalle vain terveenä ja oireettomana! VUOSIKOKOUS HELSINGISSÄ, YLIOPISTONKATU 5. Liikuntaryhmiä on ollut niukasti. Korona on siis haastanut perinteisen vapaaehtoistyön toteuttamisen. Odotamme kipeästi tilanteen normalisoitumista. Toivon, että piireihin löytyy jälleen innokkaita vetäjiä, kun koronarajoitukset puretaan. 4
Verkkosivujen kehitystyö, virtuaalinen vertaistuki ja etäjumpat saivat vain lisävauhtia koronarajoitusten tultua voimaan. Katri on luotsannut yhdistyksen viestintää ja toimittanut Niveltieto-lehteä upealla otteella ja rautaisella ammattitaidolla. Samalla toteutimme asiantuntijaluentoihin ja kattaviin materiaalipaketteihin perustuvia Ensitietokursseja, joilla juurrutimme sairaanhoitopiireihin tekonivelleikkauspotilaiden potilasohjauksen mallia. Lopuksi vielä sananen siitä ovesta, jota olen seuraavaksi avaamassa. Löydätte jatkossa tekstejäni Suomen vanhimman kansalaisjärjestön, Karjalan Sivistysseuran julkaiseman Karjalan Heimo -lehden sivuilta. Jatkan myös pitkäaikaista ja rakasta sivutointani kulttuuritoimittajana ja taidekriitikkona Suomen suurimman kulttuuriin keskittyvän verkkojulkaisun, Kulttuuritoimitus.fi:n sivuilla. Tulevaisuudessa keskityn siis karjalaisen kulttuurin ja uhanalaisen karjalan kielen hyväksi tehtävään työhön sekä Itä-Karjalan historian tunnetuksi tekemiseen. Tuotimme kumppaniemme avulla myös vielä viime aikoinakin käytössä olleen Tekonivelleikkaukseen-dvd:n. Teidän sydämenne on ollut suuri! Ja hei myös entiset ja nykyiset työkaverit: kiitos monin tavoin opettavaisesta yhteistyöstä! Suomen Nivelyhdistys on ollut virtuaalisena työyhteisönä edelläkävijä, jossa etätyö oli arkea jo toistakymmentä vuotta ennen pandemiaa. merkittävien terveysalan yritysten kanssa etenkin luentokiertueilla, joiden sisällöistä ovat vastanneet asiantuntevat erikoislääkärit. Toivotamme kaikkea hyvää Katrille uusiin tuuliin! A D O B E ST O C K 5 NIVELTIETO 3/2021. Kiitos tästä kuuluu kaikille haastatelluille ja lehteemme kirjoittaneille ihmisille, olivatpa he kokemusasiantuntijoita, lääkäreitä, tutkijoita tai muuten nivelrikkoisia työssään tukevia ammattilaisia – terveydestä kirjoittavia ammattitoimittajia unohtamatta. Näinä aikoina sisäistetyistä toimintamalleista korjataan antoisaa satoa myös tulevina vuosina. Olen oppinut niiden myötä valtavasti nivelsairaiden arjen haasteista sekä nivelrikkotutkimuksen saavutuksista ja tavoitteista. Intohimoiselle kirjoittajalle palkitsevin osa työtä ovat olleet Niveltietolehden toimittajuus ja päätoimittajuus. Tuon kuuluisan sitaatin teki alun perin tunnetuksi puhelimen keksijä Alexander Graham Bell. Voikaa hyvin, pysykää liikkeessä! Katri Kiitos ja näkemiin! ”Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.” KATRI KOVASIIPI päätoimittaja, viestintäpäällikkö Suomen Nivelyhdistyksen hallitus ja henkilökunta kiittävät lämpimästi Katria kuluneista vuosista. Yhdistys ja viulut maksanut yritys ovat saaneet näkyvyyttä, monisatapäiset yleisöt luotettavaa tietoa ja media laajoja yleisöjä kiinnostavia juttuaiheita. Tulin vuonna 2008 mukaan voimakkaasti kasvavaan ja monipuolisesti toimivaan yhdistykseen, jossa käynnisteltiin tuolloin valtakunnallista vapaaehtoistoimintaa Raha-automaattiyhdistyksen tukemassa, kolmivuotisessa NIRVE-hankkeessa. Erityiskiitokset kuuluvat lisäksi kaikille moninaisissa muodoissa vapaaehtoistyötä tehneille ihmisille. Suurimmat kiitokseni osoitan Sinulle, hyvä lukija: ennen kaikkea lukijoita varten olen tätä työtä ilokseni tehnyt. Aloitan tuon jo vuodesta 1906 julkaistun lehden päätoimittajana lokakuussa 2021. Vuosien saatossa Nivelyhdistys on tehnyt intensiivistä yhteistyötä mm. Nyt minun on aika sulkea takanani ovi Suomen Nivelyhdistyksen pitkäaikaisena viestijänä ja Niveltieto-lehden päätoimittajana
Estrogeenivajeen korjaamisella on muitakin yleisiä terveysvaikutuksia, jotka ovat jääneet riskien, varsinkin rintasyöpävaarasta uutisoinnin varjoon. TIINA LAMMASSAARI ADOBE STOCK 6 3/2021 NIVELTIETO. Hormonihoidosta apua myös nivelkipuihin PI X A B AY Tamperelainen gynekologi Maija Kajan on havainnut työssään, kuinka vaihdevuosivaivojen hormonikorvaushoidot ovat helpottaneet usein myös nivelkipuja
Nivelvaivat näyttävät olevan estrogeenin vähyyteen yleisesti liittyvä oire, joka kaikkein tarkimmin tarvitsee jokaiselle yksilöllisesti räätälöidyn korvausannoksen. Voiko estrogeenivajeen korjaaminen ehkäistä nivelrikkovaivoja tai helpottaa nivelrikon oireita. Jos esimerkiksi nainen alkaa nukkua hyvin, ja hikoilut loppuvat, mutta nivelkivut jäävät, on mittauksesta hyötyä. Looginen johtopäätös olisi, että jo yleisterveyden takia vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa kannattaisi käyttää, vaikkei olisi edes hankalia oireita. Mainitset usein luuston ja nivelten kunnon, kipuoireet, ja muutaman kerran erikseen myös nivelrikon. Todella monella naisella on ollut fibromyalgiadiagnoosi, ja nämä oireet ovat helpottuneet estrogeenihoidon myötä. Viimeisen viidentoista vuoden aikana olen kuitenkin huomannut, että kyllä mittaaminen oikeasti auttaa. 7 NIVELTIETO 3/2021. ESTROGEENITASON VOI MITATA Estrogeenitason pystyy mittaamaan verikokeella (FSH-testi), jonka tulos kertoo mahdollisesta hormonivajeesta. Jos lääkärin juttusille tulee nainen, joka nukkuu huonosti, ja jonka FSH-luku on noussut arvoon 57, lääkärin pitäisi suositella hänelle estrogeeniä. Vaihdevuodet eivät kuitenkaan ole tauti, vaan tila, johon jokainen joutuu, jos saa elää tarpeeksi pitkään. Kuinka usein tätä arvoa tulisi sitten mitata ja seurata. Hormonihoidosta apua myös nivelkipuihin Maija Kajan, kerrot kirjassasi, kuinka monin tavoin estrogeenivaje vaikuttaa naisen terveyteen. Tähän täytyy heti sanoa, että myös metabolisen oireyhtymän riski lisääntyy sukuhormonien määrän vähetessä. Jos nainen kuitenkin jo käyttää estrogeeniä ja FSH on se sama 57, lääkäri saattaa helposti kuvitella, että unettomuuteen onkin jokin muu syy. VAIHDEVUODET EIVÄT OLE TAUTI Ovatko vaihdevuodet jonkinlainen tautitila samaan tapaan kuin metabolinen oireyhtymä. Yleinen kuvitelma on, että verikokeet eivät auta hormonihoidon räätälöimisessä. Tällöin potilaan hikoiluoireiden jo helpottuessa lääkäri – ja usein potilas itsekin – päättelee herkästi, etteivät ne nivelkivut sitten johtuneetkaan estrogeenin vähyydestä. Miksi vaihdevuosien estrogeenihormonivajeen hoitamisen tärkeyttä usein vähätellään tai vedotaan vaihdevuosivaivojen luonnollisuuteen. Jos naishormoni estradiolin annostus saadaan nostettua kohdalleen, ällistyttävän monenlaiset kivut helpottavat. Entäpä fibromyalgiaoireet. Kuinka hyödyllinen tämä testi on. Hormonihoitoihin muutoin nihkeästi suhtautuvat auktoriteetitkin ovat jo vuosien ajan kirjoittaneet Lääkärilehteen, että hormonikorvaushoidosta on terveydellekin enemmän hyötyä kuin haittaa. ERI ANNOSTUS HIKOILUUN JA NIVELKIPUIHIN Kerrot myös omakohtaisista kokemuksistasi nivelkipujen keskellä. Estrogeeni näyttää suojelevan elimistöämme ja sen monia kudoksia inflammaatiolta eli tulehdukselliselta reaktiolta. Todella usein se kuitenkin on kipujen syy. Fibromyalgiaahan on tosin myös ihan nuorilla naisilla, joilla on hyvät estrogeenitasot. Näitä estrogeenin hyviä vaikutuksia kuitenkin tutkitaan vähemmän kuin esimerkiksi rintasyövän ja estrogeenikorvaushoidon yhteyttä. Se on vähän takkuista, koska parhaiten tunnettu estrogeenivähyyden ongelma eli hikoilu ja kuumat aallot sekä muut lämmönsäätelyyn liittyvät ongelmat helpottuvat jo yleensä hyvin pienellä estrogeeniannoksella. Olisi kyllä hurjan mielenkiintoista tutkia, eteneekö nivelrikko, jos siitä kärsivä ihminen käyttää hormonihoitoa, mies testosteronia ja nainen estrogeeniä. Sisätautilääkäritkin näyttävät pelkäävän enemmän hoidon rintasyövän lisääntymisen riskiä ja jättävät huomiotta, että hoito vähentää sepelvaltimotaudin, diabeteksen ja sydänja aivoinfarktin riskiä, sekä pienentää verenpaineen ja kolesterolitasojen nousun riskiä. Ei ole tutkimuksin osoitettu, että FSH-lukema ei oikeasti kerro käytetyn estrogeeniannoksen riittävyydestä. Oikean korvaushoitoannoksen löydyttyä moni nainen toteaa, että juuri nivelkivut palaavat, jos hän yrittää esimerkiksi parin vuoden päästä taas pienentää käyttämäänsä räätälöityä annosta. Kuitenkin fibromyalgia lisääntyy iän myötä, kun lähestytään sitä ajanjaksoa, jolloin munasarjat laiskistuvat. Jos kaikki ne oireet, jotka voivat johtua estrogeenin vähäisyydestä, eivät helpota estrogeenin aloitusannoksella, niin sitten ilman muuta. Hyvä hormonikorvaushoito vähentää myös kohdun runko-osan ja paksusuolisyövän riskiä verrattuna naisiin, jotka eivät käytä hormonihoitoa. Sen lisäksi, että hormonihoito auttaa vaihdevuosioireisiin, on siitä tutkitusti myös terveydelle huomattavasti enemmän hyötyjä kuin haittoja. Jos tämä inflammaatio pystytään estämään käyttämällä esimerkiksi naiselle luonnollista estrogeenia eli estradiolia, hurja teoriani on, että esimerkiksi nivelrikko ei etene. Hän ei siis nosta estrogeenin määrää, vaikka unettomuuden syynä on todennäköisesti liian pieni annos. Voitko avata Niveltiedon lukijoille omia tai potilaittesi kokemuksia hormonikorvaushoitojen vaikutuksista nivelvaivoihin. Tämä on ällistyttävää ja huolestuttavaakin
Kirjoitat, että hormonikorvaushoito ei lisää tilastojen valossa rintasyöpäkuolleisuutta, vaikka se lisää jonkin verran rintasyöpien esiintyvyyttä. Hyvin monilla naisilla on rinnassansa niin pieni syöpämuutos, että sitä ei löydetä. Olen ehdottanut vaihdevuosipoliklinikoiden perustamista julkisen perusterveydenhuollon palveluna. Pitäisi mieluummin puhua vaikka hormonipitoisuuksien vähenemisestä. Useimmiten vaihdevuodet-sana yhdistetään tunnetuimpiin vaihdevuosioireisiin. Mahdollisesti tämä selittyy sillä, että merkittävä osa rintasyövästä kehittyy pienestä solumuutoksesta sellaiseksi, että se on mahdollista löytää 5–15 vuoden kuluessa. Estrogeenin vähyys voi olla naisille tosi kurjaa. Lisäksi estrogeenin vähyys ei ole missään vaiheessa elämää kivaa eikä myöskään terveydelle hyväksi. Kasvain löytyykin jo kenties viiden vuoden kuluttua, jolloin se ei useinkaan ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Aiemmin puhuttiin tasannevuosista, mitä aina ihmettelin. Useimmiten ne eivät mene ollenkaan ohi. Estrogeeni on meidän terveytemme suojelija. Monia oireita voi silti olla, mutta useinkaan niitä ei osata yhdistää estrogeenin vähyyteen liittyviksi; esimerkkeinä juuri nivelkivut tai masentuneisuus. Joillekin naisille se on vain jonkin verran kurjaa, mutta aina se on terveydelle haitallista. Sain sen käsityksen, että tasannevuosilla tarkoitettiin niitä vuosia, jolloin vaihdevuosioireet ovat menneet ohi. MAIJA KAJAN Kuva RIIKKA VAAHTERA ADOBE STOCK 8 3/2021 NIVELTIETO. Tällöin kasvaimen hoitotulokset ovat paremmat. Pidän koko vaihdevuodet-sanaa vähän outona. Niitähän ei kaikilla ole alun perinkään eikä enää esimerkiksi 60tai 80-vuotiaina. Milloin vaihdevuodet loppuvat vai loppuvatko ne ollenkaan. Mistä tämä ero voi johtua. Riittääkö hormonivajeesta pulmia koko loppuiäksi. Keitä kaikkia nämä poliklinikat palvelisivat. Siellä osattaisiin hoitaa myös esimerkiksi rintasyövän sairastaneen naisen oireita ja tautiriskejä, ja auttaa muutenkin myös ihmisiä, jotka eivät halua tai voi käyttää hormonihoitoja. VAIHDEVUOSIPOLIKLINIKAT NAISILLE JA MIEHILLE Olet kirjoituksissasi sekä kunnallispoliitikkona toimiessasi puhunut lämpimästi vaihdevuosipoliklinikoiden perustamisen puolesta. Vaikka vaihdevuosipoliklinikoilla osattaisiin räätälöidä hormonikorvaushoidot yksilöllisesti, kysymyksessä ei olisi pelkästään hormonipoliklinikka, vaan paikka, jossa ymmärretään laajasti miesten ja naisten vaihdevuosia. Hormonihoito kiihdyttää tämän solumuutoksen kasvua
Oireisto on kuitenkin paljon näitä laajempi. TIINA LAMMASSAARI Estrogeenivajaus ei hyödytä ketään Maija Kajan Iloa ja terveyttä. Vanhaksi elämisen hintana on kuitenkin se, että ikäihmisille tyypilliset vaivat ehtivät koskettaa meistä yhä useampia. Jotkut tietävät myös lihomistaipumuksen, joka sekin liittyy vaihdevuosien muutoksiin. Kajanin viesti erottui, koska se kulki aika lailla vastavirtaan silloista uutisointia, joka yhdisti estrogeenikorvaushoidot lähinnä kohonneeseen rintasyöpäriskiin. Niistä ja kirjoittajan omista kertomuksista välittyy valtava tunnekirjo, josta kirjan lukija pääsee osalliseksi. Kirjasta välittyy myös se valtava vastuu, jonka potilaidensa vaihdevuosioireita hoitava lääkäri ottaa näiden ihmisten elämänlaadusta ja jopa terveydestä. Hämmästystä herättävät myös kummalliset tutkimusasetelmat, joista kirja kertoo. Naisen vaihdevuodet, terveys ja hormonit. Eikä näillä hoidoilla ole yläikärajaa: hormonikierukoita osana hormonikorvaushoitoa on asennettu jopa yli 80-vuotiaille naisille! Vaikka Maija Kajan ei näe hormonikorvaushoitojen kestolle ylärajaa, yleensä linja on ilmeisesti juuri rintasyöpäriskin kohoamisen takia Suomessa varovaisempi. Kokeile luonnollista pistoshoitoa oireiden parantamiseksi ja vähennä jopa nelinkertaisesti riskiä joutua tekonivelleikkaukseen Katso lisää: www.nivelhuoltamo.fi 99 NIVELTIETO 3/2021. Estrogeenikorvaushoidon vaarallisuutta on esimerkiksi perusteltu tutkimuksilla, joissa on tutkittu aivan muita aineita kuin luonnollista, naisen elimistön tuottaman estradiolin kanssa identtistä estrogeenia. Yleisterveys sen sijaan huononee, jos oireita ei hoideta. Minulle itselleni oli Kajanin kirjan lukijana yllätys se, miten monet näistä vaivoista liittyvät nimenomaan estrogeenitasojen romahtamiseen vaihdevuosissa. Maija Kajanin kirjan viesti on se, että niitä ei ensinnäkään tarvitse kärsiä, eivätkä ne kärsimällä myöskään aina helpotu. Esimerkiksi Pohjolan Lääkäripäivien mediatiedotteessa viime helmikuussa kerrottiin, että hormonikorvaushoidon kestoksi suositellaan korkeintaan viittä vuotta. Naisen vaihdevuodet ja hormonit Basam Books, Helsinki 2021 Onko polvi kipeä. Kuitenkin tässä oli lisäyksenä, että oireiden jatkuessa pitempään voidaan tehdä yksilöllinen arvio hoidon jatkamisen eduista ja riskeistä. Kajanin kirjaa lukiessa joutuu hämmästelemään vähättelyä, jota naisten vaihdevuosivaivat ovat saaneet ja edelleen saavat osakseen. Maija Kajanilta ilmestyi samasta aihepiiristä vuonna 2011 kirja Sukellus kuumaan aaltoon. Ajoissa aloitetulla estrogeenihoidolla monien tautien kehittyminen voidaan estää, etenemistä hidastaa ja oireita lievittää. Vaihdevuosioireista tunnetaan yleisesti lähinnä äkillinen hikoilu ja punastelu eli "kuumat aallot", unettomuus sekä mielialamuutokset. Moni kärsii elämässään nivelja lihasvaivoista, luiden haurastumisesta, masennuksesta, kohonneesta kolesterolista ja verenpaineesta, diabeteksesta, sydänja verisuonisairauksista ja dementiasta. Uutuuskirja on tyyliltään aiempaa ehkä juttelevampi, maanläheisempi, ja siinä on enemmän suoria lainauksia potilaiden kertomina. Mistä tutkimustulos oikeastaan kertoo, jos tutkittavana on ollut hevostamman virtsasta johdettu "naishormoni". Muistan tamperelaisen gynekologi Maija Kajanin jo ainakin vuosikymmen sitten puhuneen lehtihaastatteluissa lämpimästi vaihdevuosien hormonikorvaushoitojen puolesta. Vaihdevuosioireet eivät siis ole pelkkiä kuumia aaltoja, jotka on ikään kuin kärsittävä muutaman vuoden ajan pois. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, kun tauteja osataan hoitaa ja elintaso nousee
Kaikki mikä parantamisessa on mennyt vikaan (Tammi 2021) on tämän vuoden paras tietokirja. KATRI KOVASIIPI Kuva TAMMI 10 3/2021 NIVELTIETO. JUHA-MATIAS LEHTONEN Kuva MARKKO TAINA, TAMMI Vuoden paras tietokirja! Juha-Matias Lehtosen tietokirjajärkäle Terveys ja humpuuki
Erittäin ajankohtainen Eipä voisi Lehtosen kirjan julkaisulle olla parempaa ajankohtaa kuin historiallisen pandemian toinen vuosi. Kirja lähtee vauhdikkaasti liikkeelle esimerkistä, jossa muuan Mikael Koistinen marssi vuonna 1775 Oulussa kirkkoon ja puri alttaripöytää. Lukija ei voi muuta kuin ihmetellä, mikä ajaa lääketieteen maailmasta syvällisesti tietämättömiä ihmisiä sellaiseen itseluottamukseen, että he uskovat voivansa parantaa lajitovereitaan paremmin kuin koulutetut ja kokeneet lääkärit. Syy ei ole koskaan parantajan Lapsen tila huononi ilman asianmukaista hoitoa nopeasti, mutta jälleen hoitajalla oli vastaus valmiina: paranemiskriisi. Kirjan kovin esimerkki on niinkin läheltä kuin 1990-luvulta. Parannusvinkin hän oli saanut tietäväiseltä leskivaimolta. Koronapandemia on nostanut esiin omassakin lähipiirissäni ihan uudella ja yllättävällä tavalla tiedeja rokotevastaista oirehdintaa. Tiedeja rokotevastaisuudessa on nimittäin voimakkaita uskonnollisia piirteitä – vaihtoehtohoitojahan nimitetään myös uskomushoidoiksi. Sosiaalisen median kuplassani on paljastunut, että ai, tuokin ihminen vaikuttaa hurahtaneen salaliittoteorioihin eikä juurikaan luota tieteelliseen tutkimukseen. Erikoisen, paikalla olleiden ihmisten uskonnollista hartautta jopa loukkaavan tempun motiiviksi paljastui, että Koistinen yritti vain parantaa pahaa hammassärkyään. Tiedetoimittajana Lehtonen suhtautuu uskomusten maailmaan skeptisen huvittuneesti: nykypäivän ihmisten korvissa nyt huvittavilta tuntuvat esimerkit ihmisten epätoivoisista yrityksistä parantaa pelottavia sairauksia mitä kummallisimmin konstein tulevat kerrotuiksi ikään kuin kertoja samalla hiukan naureskelisi partaansa. Tapaus Ranualta Vuonna 1991 ranualaisen nelivuotiaan Laurin diabetesta pääsi hoitamaan kuhnelaisiin vesihoitoihin vakaasti uskova parantaja Ritva Rissanen. Verkostossani on todella vähän näin ajattelevia tai tällaisille ajatuksille julkisesti sympatiaa jakavia ihmisiä, mutta onpa kuitenkin monia. Myös Rissanen sai Laurin vanhemmat uskomaan, ettei insuliinia tarvita eikä sitä pidä käyttää. Kirjassa on runsaasti imua ja informaatiota, joka hätkähdyttää, pohdituttaa ja monin paikoin huvittaakin lukijaansa. Kun ihminen vakaasti uskoo johonkin, hänen uskomustensa kanssa ristiriidassa oleva, ulkoapäin tyrkytetyksi koettu tieteellinen tieto ei käännä hänen päätään. Mukana on sopiva, piristävä ripaus sarkasmia ja ironiaa, joka saa lukijan hörähtelemään naurusta. Lehtosen kirjassa tenhovoimaltaan karismaattiseksi kuvailtu luontaishoitaja Rissanen ja hoidettavan vanhemmat luottivat vesija höyrykylpyjen voimaan. hänen päätään. 1900-luvun Euroopassa suurta suosiota niittäneiden kuhne-hoitojen idea oli kylvettää potilasta joko kylmissä tai polttavan kuumissa vesissä ja höyryissä. 11 NIVELTIETO 3/2021. Välillä kertoja vakavoituu kuvailemaan myös todella raskaita esimerkkejä siitä, mihin lääketiedevastaisuus on ihmisiä pahimmillaan ajanut. Monille äärimmäisille uskomushoidoille on ominaista, että hoitaja vakuuttaa potilaalle, ettei sen rinnalla pidä käyttää lääketieteellisiä hoitoja, koska nämä eri hoitomuodot kumoavat toisensa. Vaihtoehtohoidoissa tyypillisesti uskotaan paranemiskriisiin, jolloin oireiden pahenemista pidetään paranemisprosessin olennaisena Vuoden paras tietokirja! Kun ihminen vakaasti uskoo johonkin, Kun ihminen vakaasti uskoo johonkin, hänen uskomustensa kanssa ristihänen uskomustensa kanssa ristiriidassa oleva, ulkoapäin tyrkytetyksi riidassa oleva, ulkoapäin tyrkytetyksi koettu tieteellinen tieto ei käännä koettu tieteellinen tieto ei käännä hänen päätään. En ymmärrä, kuinka he uskaltavat. Näin potilaalle tuotetaan keinotekoinen, parantava kuume, jonka kuviteltiin puskevan sairautta ulos ihmisen kehosta. Lehtosen kirjan olen kuitenkin kuunnellut äänikirjana peräti kaksi kertaa ja lukenut sitä myös painettuna kirjana. ”Merkkejä vieraiden aineiden kerrostumista voivat olla vaikkapa paksut huulet, pyöreä vatsa, avonainen suu, isot rinnat tai ihan vain Kuhnen mielestä ruma naama”, kertoo Lehtonen kirjassaan. Sairauksia ihmisillä oli hänen mielestään oikeastaan vain yksi, ja sen hän diagnosoi kasvonilmeopillaan. Lasta ei kannattanut viedä lääkäriin, koska kuumien höyryjen nostattama lapsen sisäinen kuume kyllä parantaisi hänet. Tämän erikoisen hoitomuodon kehittäjä oli 1800-luvun lopulla elänyt saksalainen puuseppä Louis Kuhne, joka ammensi jo aiemmin tunnetuista vesihoidoista ja toi kirjoituksissaan esiin avoimena liekehtivää lääkärivihaa. U SKALLAN sanoa tämän, vaikka en tietenkään ole lukenut kaikkia tämän vuoden tietokirjoja. Uskon voimalla Tiedetoimittaja Lehtonen on taustakoulutukseltaan uskontotieteilijä, joten hänen näkökulmansa humpuukimaakareiden ja hyvässä uskossa toimineiden parantajien ihmeelliseen ja vuosisataiseen maailmaan on hauskasti inhimillisen elämän koko kirjon haltuun ottavaa. Tahtoisin suositella Lehtosen kirjaa heillekin, mutta toisaalta en enimmäkseen ole vielä tehnyt niin
Lehtosen esittelemän uskomushoitojen historian alkutaipaleella sen paremmin nykyaikaisia lääketieteellisiä tutkimusmenetelmiä kuin koko mikrobiteoriaakaan ei vielä tunnettu, joten maaperä erilaisille hoidollisille kokeiluille oli otollinen. Lehtonen kertoo, miten Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes tutki Nordinin kurssisisällön vuonna 2019 ja päätteli, että kurssi on vaarallinen: se saattaa aiheuttaa muun muassa viivästymistä hoitoon hakeutumisessa. Positiivinen ajattelu torjuu mikrobit, jotka Nordinin mukaan ”ovat ystäviämme, eivät vihollisiamme. osana. Tuloksena oli lapsen palanut peppu ja hoitamattoman diabeteksen aiheuttama kooma. Todetaanpa kirjassa jopa, että esimerkiksi Lönnrotin aikana homeopatialla todennäköisesti saatiin pienempää vahinkoa aikaan kuin Lönnrotin ajan lääketieteellisillä hoidoilla. Hän on erinomainen esimerkki siitä, miten harkitulla retoriikalla voi jatkaa kyseenalaista toimintaa. 297.) Nordin on saanut jatkaa kurssiensa järjestämistä. Kirjan sivuilla käsitellään muun muassa suoneniskennän, antiikinaikuiseen humoraalioppiin perustuvan antroposofisen lääketieteen ja homeopatian historiaa. ADOBE STOCK 12 3/2021 NIVELTIETO. Myös tässä on erilaisille humpuukihoitajille yhteinen piirre, johon Lehtonen kiinnittää kirjassaan huomiota useaankin otteeseen: vika ei ole koskaan parantajassa tai parannusmenetelmässä, vaan hoidettavassa, joka ei ole noudattanut parantajan ohjeita riittävän tarkasti. Yhteistä monille erilaisille uskomushoidoille on nykyistä lääketiedettä hallitsevan mikrobiteorian sivuuttava tai kieltävä lähestymistapa. Toisaalta Rissanen väitti vanhemmille, ettei lapsen hoito edistynyt toivotulla tavalla, koska höyrykylpyjen vesi oli ollut liian haaleaa. Hoidosta kieltäytymisen vakavat haitat Tämä tapaus on kirjan traagisin esimerkki siitä, mihin vaihtoehtohoito voi pahimmillaan viedä, jos se aiheuttaa lääketieteellisistä, vaikuttavista hoidoista kieltäytymisen. Tämän esimerkin äärellä en voi olla ajattelematta sitä, että tälläkin hetkellä Suomessa monet vanhemmat jättävät lapsensa rokottamatta. Yhteistä näille näennäisesti lempeitä mutta potentiaalisesti vaarallisia ideoita levittäville henkilöille on itsenäiseen ajatteluun vetoaminen ja tieteellisen, vertaisarvioidun tiedon kyseenalaistaminen, vedoten joko lääketeollisuuden valtaan, salaliittoteorioihin tai johonkin sumeahkolla logiikalla kuvailtavissa olevaan mystis-henkiseen humppaan. Lopulta vanhemmat havahtuivat, antoivat pojalleen insuliinipiikin ja veivät hänet lääkäriin. Nordinin puolustus oli, ettei hänen kurssinsa ole hoitokeino, vaan ”filosofis-metodologinen materiaalikokoelma". Hoitajan mielestä diabeettiseen koomaan vajonnut lapsi nukkui parantavaa unta. Silloin kun tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa, toimivaa hoitoa ei ole ollut saatavilla, ihmiset ovat parhaansa mukaan yrittäneet kehittää jotain maailmankuvaansa sopivaa hoitoa ja parannuskeinoa. Myös monet muut, vähemmän lähimenneisyydessämme julkisuutta saaneet, menetelmiltään kauniisti sanottuna luovat hoitajat saavat kiinnostavan, napakan ja raikkaalla tavalla skeptisen käsittelynsä Lehtosen kirjassa. Yksi keskeinen valistaja suomalaisten rokotevastaisuudessa on alun perin kielenkääntäjäksi opiskellut, sittemmin kiinalaiseen perinnelääkintään keskittynyt Elina Hytönen. Lääkärinä Lönnrot ja monet hänen aikalaisensa toki suhtautuivat homeopatian perusideoihin torjuvasti. Näiden kaikkien hoitofilosofioiden kehitykseen liittyy olennaisesti lääketieteen kehittymättömyys menneinä vuosisatoina. Myöhäistä, viisivuotissyntymäpäivänään Lauri kuoli sairauteen, jota lääkärit olisivat osanneet hoitaa. Yleissivistävä, viihdyttävä ja järkyttävä Lehtonen kuljettaa lukijaansa halki vuosisatojen erilaisten uskomushoitojen ihmeellisissä maailmoissa. ”Hytösen rokotevastaisuus on erityisen kiinnostavaa siksi, että kiinalainen perinnelääkintä ei ole samalla tapaa rokotevastaista kuin monet eurooppalaiset modernin vaihtoehtolääkinnän liikkeet”, Lehtonen pohtii. Kirja on sekä yleissivistävä, viihdyttävä että järkyttävä. ”Kurssiin kuuluu kannustavaa hokemista ja itsesuggestiota”, Lehtonen tiivistää. Siitäs sai, kun ei totellut. Niitä ei saa yrittää torjua.” (Lehtonen 2021, s. Iso osa vaihtoehtohoitajista vaikuttaa toimineen vilpittömin mielin eli ”hyvässä uskossa”, osa näyttäytyy ahnaasti omaa etuaan tavoittelevina huijareina. Se on myös loistava hakemisto erilaisista hoitokulttuurin vaiheista ja yksittäisistä ilmiöistä tietoa etsiville. Laurin vanhemmat tekivät parhaansa noudattaakseen kuhne-hoitajan ohjeita. Tällä hetkellä maamme tunnetuimpiin nimiin mielikuvitukseen perustuvien hoitojen kentällä kuuluu arkkitehti, paranemiskurssittaja ja myönteisen ajattelun voimaa korostava some-vaikuttaja Maria Nordin
Jos uudet tutkimustulokset osoittavat, että aiemmin vähänlaisesti tutkittu, hyödyllisenä pidetty hoito tai lääkeaine ei olekaan pätevää käypää hoitoa, syynä ei ole sattumanvarainen takinkääntö vaan normaali tieteellinen prosessi. Lukijan mielenkiintoa se puolestaan pitää tehokkaasti yllä ja tuo tähän erittäin runsaaseen tietopakettiin elämän makua. Luottamuksen puute ja väärä tieto Miksi sitten nykyään jopa hyvin koulutetutkin ihmiset päätyvät rokotekriittisiksi ja lääketiedevastaisiksi. Nopeassa ja ärhäkässä nettiviestinnässä ihmiset ajautuvat herkästi vastakkaisiin leireihin, joiden välillä argumentointi on ala-arvoista eikä keskustelu ota onnistuakseen. Lehtosen analyysin mukaan kyse on luottamuksen puutteesta, jonka juuret löytyvät usein omakohtaisesta pettymyksestä. Mikä onkaan muuttunut. Lehtonen tuo tämänkin asian esiin kirjassaan, mutta ehkä hoitojen erilaisia vaarallisuusasteita olisi voinut enemmänkin eritellä. Nostin tässä tekstissä esille kauhistuttavan esimerkkitapauksen Ranualta. Lehtonen ehtii yli 500-sivuisessa kirjassaan käydä laveasti läpi erilaisten uskomushoitojen ja nimekkäiksi kasvaneiden humpuukihoitajien historian. Toisaalta, eipä meillä ole olemassa tutkittua tietoa siitä, mikä vaihtoehtohoito on saanut enemmän tai vähemmän vahinkoa aikaan kuin joku toinen. Ohjeeksi jälkikasvulleni voisin kirjoittaa opuksen kansilehdelle vaikkapa ”Rakastakaa tiedettä.” Kirjan kohtaama kritiikki Sosiaalisessa mediassa Lehtosen kirja on saanut ylistyksen ohella myös kiperää, ajoittain jopa tulikivenkatkuista kritiikkiä osakseen. Syynä on voinut olla onneton sattuma, jolloin sairastumisen ajankohta on osunut lähelle rokotusta. Kirjansa lopuksi Lehtonen palaa vielä oululaisen kirkon alttaripöytää vuonna 1775 purreeseen Mikael Koistiseen. Vaihtoehtohoidoista apua kokeneet tai niiden avulla apua tarjoavat ihmiset eivät tästä kirjasta välttämättä tykkää. puolelta niitä kyllä ojennellaan innokkaasti. Tosin Lehtonen vastaa jo itsekin tähän kysymykseen: ”Halusin vain vetää langat yhteen ja sanoa, että sellainen maailma on myös 2020-luvulla. Näin haitallisia vaihtoehtohoidot eivät laajassa mittakaavassa ole, ja yleensä ihmiset käyttävätkin niitä täydentävinä hoitoina lääketieteellisten hoitojen rinnalla, vaikkapa jaksaakseen elää kipujensa kanssa. Tiede on hitaasti itseään korjaava prosessi, Lehtonen muistuttaa. Oma kappaleeni tätä kirjaa jää alleviivattuna ja reunamerkinnöin odottamaan, että palaan siihen vielä hakuteoksena. Isoihin väestöaineistoihin peilattuna ilmiö on erittäin harvinainen, vaikka omalle kohdalle sattuessa se on toki tragedia, jota ei sovi vähätellä. Jos joku kieltäytyy vaikkapa aktiivisista syöpähoidoista tai verenpainelääkkeistä luottaen mieluummin mihin tahansa uskomushoitoon, lempeäksi mainostettu luontaishoito muuttuukin tappavaksi aiheuttaessaan potilaan kieltäytymisen vaikuttavista hoidoista. Tiede on hitaasti itseään korjaava prosessi Tieteelliseen tutkimukseen perustuvien hoitojen vaivalloisuuteen kuuluu, että ne eivät jämähdä paikalleen yhteen maailmanselitykseen. Divariin en sitä vie, vaan jätän perinnöksi lapsilleni. Olennaisilta osin täsmälleen sellainen.” Helppoja ja nopeita vastauksia monimutkaisiin Helppoja ja nopeita vastauksia monimutkaisiin ongelmiin tutkittu tieto ei tarjoa, vaihtoehtohoitojen ongelmiin tutkittu tieto ei tarjoa, vaihtoehtohoitojen puolelta niitä kyllä ojennellaan innokkaasti. Kirjan kerrontaa kevyesti maustava sarkastisen huumorin sävyttämä sanailu erilaisten uskomusten liepeiltä voidaan varmasti kokea myös naljailevaksi ja häijyksi, kun se osuu omaan nilkkaan. Joskus harvoin kyseessä on ollut aito rokotereaktio: on ihmisiä, joille todella tulee vakaviakin rokotehaittoja. Toisaalta internet ja sosiaalinen media levittävät tehokkaasti väärää informaatiota, jota tuotetaan nykyään myös hyvin ammattitaitoisesti. Kun runsas määrä tutkimusaineistoa kertyy osoittamaan, perustuuko jokin hoito vahvaan näyttöön vai osoittavatko isot tutkimusaineistomassat päinvastaisia tuloksia, muutoksia hoitoajatteluun väistämättä kuuluukin tulla. Esimerkiksi oma lapsi on voinut sairastua vakavasti rokotuksen jälkeen. Kirjan aikajana, runsaslukuiset viitteet ja erittäin laaja lähdeluettelo ovat ansiokkaasti laaditut ja kertovat kirjoittajan huolellisesta perehtymisestä aiheeseensa. Valeinformaation ja tutkitun tiedon erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa kenellekään. Ohjeeksi rokoteja tiedekriittisten kanssa keskusteluun Lehtonen toteaa, ettei heitä kannata pitää typerinä tai muita tyhmempinä ihmisinä. Kunnioittava ja kuunteleva suhtautuminen toisen ihmisen aatoksiin on välttämätöntä, jos halutaan synnyttää dialogia. 13 NIVELTIETO 3/2021. Hän jättää lukijansa vakavasti pohtimaan, miltä osin maailma on muuttunut Koistisen ajoista. Helppoja ja nopeita vastauksia monimutkaisiin ongelmiin tutkittu tieto ei tarjoa, vaihtoehtohoitojen puolelta niitä kyllä ojennellaan innokkaasti
Aamu on aina ollut minulle parasta työaikaa, mutta olen huomannut, että iän myötä työpäivä lyhenee. Työpöydän ääressä liiankin hyvin viihtyvän Tuulan iso haaste on ollut omasta kunnosta huolehtiminen, jota on pitänyt oppia kantapään kautta – tai jopa: nivelten kautta. Pääasiassa alkupäästä, sillä unelle olen vuosien kuluessa oppinut antamaan enemmän aikaa. Pitkät työpäivät koneen ääressä istuen ja kirjoittaen ovat vaatineet veronsa, ja järkytyksekseen Tuula sai tekonivelet jo viisikymppisenä. – Saksassahan on paljon parempi pandemiatilanne kuin Suomessa. KATRI KOVASIIPI 14 3/2021 NIVELTIETO. T URKULAINEN tietokirjailija, tiedetoimittaja, tiedottaja ja viestintäalan yrittäjä Tuula Vainikainen on aina ollut hyvin työorientoitunut ihminen, ja hän tunnustautuu jopa työnarkomaaniksi. Ilmaantuvuus on paljon Suomea matalampi niillä alueilla, joille olemme menossa, ja meillä molemmilla on kaksi rokotusta. Ahkeruuden kääntöpuolena on ollut fyysisiä haasteita. Jos jotain estettä matkalle ilmaantuu, toivotaan, että tieto Miten työnarkomaani muistaisi huolehtia kunnostaan. – Olen edelleen huono pitämään itsestäni huolta, hän tunnustaa. Eläkeikä häämöttää jo ensi kesäkuussa, mutta Tuulan normaali työpäivä kestää yhä yhdeksästä kuuteen. Tuula Vainikainen tunnetaan kahdenkin Nivelkirjan kirjoittajana, mutta hänen työurallaan on syntynyt runsas tuotanto myös muita tietokirjoja sekä monipuolista tiedeviestintää. Saksan-matkoista syntyi tietokirja Noin viikon kuluttua haastatteluhetkestä Tuula on lähdössä miehensä kanssa vihdoinkin kauan odotetulle laivaja automatkalle Saksaan. Tosin aiemmin Tuulan työt alkoivat jo aamuseitsemältä. – Kun mies vielä lähti töihin, aloitin työt seitsemältä, ja aamuyhdeksään mennessä olin jo päässyt kovaan vauhtiin
Ensin liput jouduttiin siirtämään elokuulle 2020, sitten tämän vuoden toukokuulle – ja nyt vielä tähän elokuulle. Kalliit laivaliput oli ostettu ja maksettu jo ennen koronaa, ja alun perin meidän piti lähteä matkaan toukokuussa 2020. Rakkaita paikkoja ovat esimerkiksi Bautzen Dresdenin lähellä, Füssen Baijerissa ja Frankfurt an der Oder Puolan rajalla. tulee, ennen kuin astutaan laivaan, Tuula pohtii. Ullakin totesi, että matkaillessaan he lähtevät mielellään Ranskaan. Kuva: Matti Vainikainen hänen miehelleen varsin tuttu. Kirjan lukija solahtaa luontevan kerronnan kyytiin, jossa Saksan historia, matkakohteet, nähtävyydet ja perhe-elämän suloiset kommellukset kietoutuvat yhtä aikaa elämänmakuiseksi Pandemia-aikana Tuula Vainikainen on ollut tuottelias tietokirjailija. Vuonna 2021 julkaistiin sekä eläväinen, yli 30 vuoden matkailukokemuksiin perustuva teos Matkalla jossain Saksassa (Avain 2021) että omastakin isoäitiydestä ammentava Mummukirja (Kirjapaja 2021.) Saksan-matkoillaan Vainikaiset ovat nauttineet muun muassa Bautzenin, Quedlinburgin, Berliinin ja Frankfurt an der Oderin värikkäistä katunäkymistä. Saksaa Vainikaiset ovat kiertäneet omalla autolla. Historia, suku ja perhe ovat tärkeitä Ennen Saksan-laivaan astumista Vainikaiset ajelevat Kuopioon, Tuulan miehen sukukokoukseen. – Minulla on FB-ystävä Ulla, joka asuu Kölnissä. Laivalippuja on jouduttu koronan takia siirtämään jo kolme kertaa. Korona on siirtänyt tätäkin tapaamista jo vuoVainikaiset pääsivät vihdoin elokuussa käyttämään jo kolmesti siirretyt laivaliput Saksaan. Vainikaisten automatkojen kohteet ovat viime vuosina valikoituneet pääosin entisen Itä-Saksan alueelta. – Olemme matkailleet Saksassa 33 vuotta suunnilleen vuosittain. Hän luki kirjani ja sanoi, että tiedän enemmän Saksan idästä kuin monet syntyperäiset länsisaksalaiset, jotka eivät ole yleensä kiinnostuneita entisestä Itä-Saksasta. Viime kesän isoihin uutisiin lukeutuneiden läntisen Saksan tulva-alueiden tuntumassakin Vainikaiset ovat aiemmin käyneet. – En ole vielä oikein uskaltanut ajatellakaan lähtöä. Kuvat: Tuula Vainikainen 15 NIVELTIETO 3/2021. Berliinissä on vietetty aikaa useaan otteeseen, myös pidempiä aikoja etätyössä. Kun pandemia esti matkaan lähdön, Tuula kirjoitti perheensä konkarimatkaajakokemusten pohjalta eläväisen matkakirjan Matkalla jossain Saksassa (Avain, 2021). Mukaan pakatut kävelysauvat olivat ahkerassa käytössä. Matkalla on tarkoitus olla kolme viikkoa, ja matkakohde on Tuulalle ja ja informatiiviseksi kokemukseksi
16 3/2021 NIVELTIETO. Ulla Järven kanssa syntyi Asiantuntijan mukaan. Emme hakeneet seksuaaliseen häirintään liittyviä seikkoja, vaan sitä, onko sukupuolella merkitystä tieteenteossa Minulla on ollut sellainen ehkä vähän Minulla on ollut sellainen ehkä vähän naiivikin ajatus, että jos minä pohdin naiivikin ajatus, että jos minä pohdin näitä asioita, täytyy maassamme olla näitä asioita, täytyy maassamme olla paljon muitakin ihmisiä, jotka pohtivat paljon muitakin ihmisiä, jotka pohtivat näitä samoja asioita. della, ja nyt odotettavissa on monella tavalla kiinnostavia kohtaamisia. Viikonvaihteen kohokohtana Tuula odottaa kirjailija Sirpa Kähkösen puheenvuoroa ja Kähkösen kanssa sovittua kirjanvaihtoa: – Vaihdamme Sirpan kanssa keskenämme ruotsalaisen kirjailijan, Majgull Axelssonin kirjat. Minulla on ollut sellainen ehkä vähän naiivikin ajatus, että jos minä pohdin näitä asioita, täytyy maassamme olla paljon muitakin ihmisiä, jotka pohtivat näitä samoja asioita. – Iän myötä perheen ja suvun historia nousevat yhä tärkeämmiksi: keitä on ollut ennen minua, ja keitä tulee jälkeeni. Äidin kuolema oli kirjailijanuran käännekohta – Kirjanteko, joka ei ole terveysjournalismia, alkoi äidin kuolemasta. Tietokirjailijana kaiken muun ohessa Veri on vetänyt tietokirjailijan työhön, mutta kiireelliset ja leipää tuovat asiakastyöt ovat aiemmalla työuralla kiilanneet kirjahankkeiden edelle turhankin usein. Aiemmin päätyöni on ollut lääketieteeseen ja terveyteen liittyvien tiedotteiden ja muun viestinnän tekeminen asiakkaille. Seuraava kirja käsittelee naisprofessoreita Tuulan seuraavakin kirja on jo tekeillä, ja itse asiassa se on ollut työn alla jo useamman vuoden. Näiden kirjojen kirjoittaminen on ollut vastapainoa terveydestä kirjoittamiselle – vaikka paljonhan näissä on kyse myös mielenterveydestä ja ihmisen hyvinvoinnista. – Koronan alkaessa tein päätöksen, että annoin itselleni pienen stipendin keskeneräisten kirjahankkeideni valmiiksi työstämiseen. Tyksin kanssa olen ollut tekemisessä useaan otteeseen – koulutusja tiedotussihteerinä vuosina 1985–1988, viestinnän suunnittelijana projektitehtävissä vuonna 2000 ja viimeksi vuodesta 2010. – Kirjanteko on aina aiemmin tullut kaiken muun työn päälle. Vuonna 2009 julkaistiin Tuula Vainikaisen erilaisia äitejä ja tyttäriä puhutteleva tietokirja Äidit ja aikuiset tyttäret – matkalla ymmärrykseen (WSOY). Lähetimme vuonna 2019 naisprofessoreille kyselyn, ovatko he kokeneet sukupuoleen liittyviä asioita urallaan. Vainikaisille Sirpa Kähkönen ei ole sukua, mutta hänet on kutsuttu puhumaan sukukokoukseen kuopiolaisena ja historiantuntijana. Halusin myös kirjoittaa muutakin kuin terveysfaktaa. Kirjailijaksi päädyin vasta viisikymppisenä. Elämää ennen ja jälkeen tekonivelten (Kirjapaja 2020) ja Matkalla jossain Saksassa eivät jääneet Tuulan ainoiksi korona-ajan kirjoiksi. Sen toisena kirjoittajana on Helsingin yliopiston Suomen historian apulaisprofessori Anu Lahtinen, johon Tuula tutustui jo opiskeluaikoinaan Turun yliopistossa. Henkilökohtaisuus, tutkittu tieto ja yleisesti kiinnostavat näkökulmat yhdistävät Tuulan tietokirjoja, liittyvätpä ne sitten perheeseen tai terveyteen. Olen ihastunut Axelssoniin, jonka tuotantoa ei ole hirveästi suomennettu. – Olen käyttänyt kirjojeni lähtökohtana paljon omaa elämääni. Sitä seurasivat Nivelkirja (WSOY 2010), Tyhjenevä pesä, täysi sydän (yhdessä Johanna Muuraiskankaan kanssa, WSOY 2011) ja Mieluinen miniä (WSOY 2013). – Olen päästänyt itseni vähän irti. Historia on Tuulan ja hänen miehensä yhteinen harrastus, ja ovathan he molemmat opiskelleet yliopistossa nimenomaan historiaa. Tänä vuonna julkaistiin myös Mummukirja (Kirjapaja 2021), jossa Tuula hyvin omakohtaisista lähtökohdista ponnistaen käy läpi isoäitiyden, mummouden, mummiuden, mummuuden, muoriuden ja famuuden eri muotoja ja piirteitä. Oli pakko harrastaa itsensä kanssa kirjoittamisterapiaa: millaiset välit meillä oli, mitäs nyt kun äitiä ei ole enää. – Naisprofessorien määrä nousee Suomessa vain hitaasti, vaikka kuviteltiin, että tilanne olisi jo paranemassa. näitä samoja asioita. Viestintäopas media-ajan asiantuntijoille (Enostone 2010). Tärkeitä asiakkaitani ovat olleet myös Lääkäriseura Duodecim ja sen Käypä hoito -yksikkö, Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto ja useat erikoislääkärija potilasjärjestöt. Eihän kukaan Suomessa elä tietokirjoja kirjoittamalla, joten vaaditaan myös uskallusta siihen, että tämäkin työ kantaa. Kun lapset olivat pieniä, kirjoitin lehtijuttuja ja käytin työntekoon usein myös toisen päivän viikonlopusta. Sukukokous järjestetään Peräniemen kasinolla, ja silläkin on kiinnostava, 1860-luvulle ulottuva historia. Nivelet kuntoon. Historian ymmärtäminen tuo tärkeää sisältöä myös matkustukseen – ja Tuulan työnkuvassa yhä keskeisemmäksi tulleeseen tietokirjailijan työhön. Toisaalta pohdinnan aiheena on, miten edellisten sukupolvien ratkaisut ovat vaikuttaneet vanhempieni elämään ja sitä kautta omaan elämääni
Pandemian jäljet tuntuvat kehossa Kaiken työnteon, innostavien sisältöjen ja tarkkuutta vaativien tekstien ja editointien keskellä ajan irrottaminen omasta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen on ollut Tuulalle aina hyvin haastavaa. – Aineisto on todella tärkeä. Myös tulevien kirjojensa suhteen Tuulalla on jo haaveita: – Nyt haluaisin kirjoittaa etenkin elämäkertoja, haastatella laajasti ja niin edelleen. Kyselyyn tuli 150 vastausta, ja mukana oli paljon kiitosta siitä, että tällaista asiaa on viimein kysytty. Yhtä tärkeää kuin terveellinen syöminen ja liikunta on esimerkiksi uni. Yhtä tärkeää kuin ei hoideta pelkästään nivelestä. Nyt huomaan jo vaa’assa hyvää kehitystä, mutta joudun koko ajan vartioimaan itseäni. Olin päässyt hyvään kuntoon kolme vuotta aiemmin tehdyn lonkkaleikkauksen jälkeen. – Jo tieto sinänsä auttaa; kun sitä hankkii ja muokkaa muotoon, josta se olisi mahdollisimman helposti löydettävissä. Petreliuksen uimahallissa vesijuoksin välillä säännöllisesti. Viinipulloa ei avattu kotona. Olen kuitenkin huono treenaamaan kotona, joten koronan jäljet näkyvät ja tuntuvat nyt harmillisesti, Tuula toteaa. Tutkitun tiedon asialla Nivelkirjojen teko ei voinut olla vaikuttamatta myös Tuulan omaan nivelrikon itsehoitoon. Historia vetää häntä kuitenkin puoleensa niin harrastuksena kuin yhä enemmän työnkin kautta. ja uralla etenemisessä, Tuula kertoo kirjan lähtökohdista. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun saan sen kautta keskustella naistutkijoiden kanssa. Kuten jo sanottu, yliopistossa Tuula opiskeli historiaa, mutta nuoruuden työtilaisuudet ohjasivat jo opiskeluajoista lähtien yliopiston opintosihteeriksi ja tiedeviestintään, erityisesti lääketieteellisiin aiheisiin. Ehkä sitä odottaa myös liian nopeita voittoja, pohtii Tuula. Vaikka niin hyvin ymmärrän, miten huonoa ylipaino on polville ja lonkalle, sen vähentäminen vain on vaikeaa. Ennen koronaa minulla oli hyvä rytmi, kävimme puolison kanssa säännöllisesti lähistöllä olevalla kuntosalilla. Toki olen tiennyt, että pitäisi, mutta silloin nuorempana, ennen kuin vaivat ilmaantuvat, on mielestään kuolematon ja ajattelee, ettei tämä koske minua. Tutkitun tiedon arvostaminen on hänelle itsestään selvää. Se liittyi sekä lääketieteeseen, historiaan että naisten urapolkuihin tiedemaailmassa. – Mies on hyvä tsemppari: kun käymme kävelemässä ja totean, että nyt tuli vain tämän verran matkaa, mies sanoo, että miksi moitit itseäsi – onhan tämä parempi kuin eilen. Tiedetoimittajana Tuula on kiinnittänyt huolestuneena huomiota myös siihen, kuinka paljon ihmisille myydään kaikkea, mistä ei voida tietää, onko siitä oikeasti hyötyä. Ihminenhän on sillä tavalla kokonaisuus, että niveliäkään ei hoideta pelkästään nivelestä. Moni ylipainoinen pitää kuitenkin itseään jatkuvasti huonona. Joku vastaaja myös ärtyi kysymyksenasettelusta ja piti sitä ohjailevana. Etenkin naisten elämäkertoja olisi hienoa tuoda esiin! LINKKIVINKKI www.tuulavainikainen.fi 17 NIVELTIETO 3/2021. Päätin myös, etten ota toista kupillista teetä ja sen kanssa pullaa. Sukupuolella on tiedemaailmassakin monenlaisia merkityksiä, vaikka osa menestyneistä naisista ei haluakaan naiseuden merkitystä nähdä. – Professori Pertti Mustajokikin sanoi, että pienestä se alkaa: kun pystyy tekemään pieniä asioita jatkuvasti. Tapasin säännöllisesti myös fysioterapeuttia ja lymfaterapeuttia. terveellinen syöminen ja liikunta on esimerkiksi uni. Yhtä tärkeää kuin terveellinen syöminen ja liikunta on esimerkiksi uni. – Olen jo viisikymppisenä tarvinnut tekonivelet, kun olen ollut ylipaiIhminenhän on sillä tavalla kokonaisuus, että niveliäkään Ihminenhän on sillä tavalla kokonaisuus, että niveliäkään ei hoideta pelkästään nivelestä. Lisäsin kävelyä lähimaastossa aina pienen pätkän lisää. – Olen edelleen huono pitämään kiinni itseni hoitamisesta. – Tein ruokaremonttia. Pienensin annoskokoa, karsin leikkeleitä ja lisäsimme kasviksia. Yhtä kaikki, kyselyn tulokset ovat nyt Tuulan käsiteltävänä, ja tietokirjan käsikirjoituksen pitäisi olla kustantajalla loppusyksystä. Itse aina ajattelen, että liikuntaa pitäisi olla vielä enemmän – vaikka edes se ihan pieni lisäys tasaisesti voi olla juuri hyvä. Tutkijanaisten tie on monella tavalla miehiä kivikkoisempi. – Olen kirjoittanut Turun yliopiston syöpätautien ja sädehoito-opin professorin Eeva Nordmanin elämäkerran. ”Onhan tämä parempi kuin eilen” Kesällä Tuula taisteli taas vanhaa tuttavaansa ylipainoa vastaan. noinen enkä ole liikkunut riittävästi
Opas kivunhallinnan harjoitteista Opinnäytetyössä tuotettiin opas harjoitteista osana nivelrikkoisen kivunhallintaa. Lähestymistavan ansiosta asiakkaalle voidaan antaa enemmän ymmärrystä kivun taustalla olevista tekijöistä ja asiakas voi itse toimia oman kipunsa asiantuntijana. Oppaassa ohjeistetaan fyysiseen aktiivisuuteen sekä rentoutumiseen. Äänitteiden kuunteleminen onnistuu vain verkkoon luodussa oppaassa, mutta paperista opasta on mahdollista käyttää siihen luotujen kuvien ja kirjallisten ohjeiden avulla. Voit käydä kehoasi pikaisesti läpi ja havainnoida tuntuuko jossain kireyttä tai jännitystä. Voit pysähtyä huomioimaan läsnä olevia tunteitasi, ovatko ne mukavia vai epämukavia. Seuraa hengitystäsi koko matkan sisään ja ulos. Biologinen tarkoittaa kudosperäisiä tekijöitä, sosiaalinen ympäristöja taustatekijöitä ja psykologinen ajatusmaailmaa ja tunteita. Miltä tuntuu, kun rintakehä laajenee ja keuhkot täyttyvät, hengityksen virratessa sisään. 18 3/2021 NIVELTIETO. Voit käyttää hengitystä ankkurina, johon palaat aina, kun mieli lähtee muualle. Sulje silmäsi, jos se on mahdollista. Kipu on aina subjektiivinen kokemus, jonka jokainen ihminen kokee eri tavalla. Äänitiedosto harjoitteesta. Oppaaseen sisältyy hengitykseen, mindfulnessiin ja joogaan liittyviä harjoitteita sekä ohjeita helpottamaan nukahtamista ja parantamaan unen laatua. Menetelmien tarkoituksena on vaikuttaa lieventävästi stressiin sekä muihin psyykkisiin ja fyysisiin tekijöihin. Ensimmäinen vaihe: Tietoiseksi tuleminen Kohdista huomio sisäiseen kokemukseesi. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyönään laatima opas antaa tähän työkaluja. Kipukokemukseen ei useimmiten ole yhtä selittävää tekijää, jonka vuoksi sitä on lähestyttävä arjessa erilaisten työkalujen voimin, esimerkiksi biopsykososiaalisen lähestymistavan kautta. Mitä minä koen juuri nyt ja miltä minusta tuntuu. Mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu ja minkälaisia kehoaistimuksia sinulla on. Toimintakykyyn voidaan saada positiivisia muutoksia jo lyhyessä ajassa harjoittelemalla esimerkiksi tässä artikkelissa kuvailtuja psykofyysisiä kivunhallintamenetelmiä. Pitkittyneellä kivulla on usein psykologisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan. Ja miltä tuntuu, kun rintakehä laskeutuu hengityksen virratessa ulos. Harjoitteita yhdistää henkinen kontrolli ja itsetietoisuus. Pyri pitämään tämä laajentunut tietoisuus mukanasi, päivän tulevissa hetkissä. Tällöin vaikutus kivunhallintaan paranee. (Mindfulness-hengähdystaukoharjoitus/Hengitysliitto 2020) Mindfulness -harjoitus: käytä aikaasi noin minuutti jokaista vaihetta kohden. Toinen vaihe: Huomion keskittäminen Suuntaa nyt huomio hengitykseesi ja sen virtaamiseen. Biopsykososiaalisen lähestymistavan tarkoituksena on antaa niin fysioterapeutille kuin asiakkaallekin enemmän työkaluja kivun tarkastelemiseen ja hallitsemiseen. Biopsykososiaalinen lähestymistapa Kivun monimuotoisuutta on tutkittu useiden vuosikymmenten ajan, mutta sen taustalla olevia ja siihen vahvasti liittyviä tekijöitä on alettu ymmärtää vasta biopsykososiaalisen lähestymistavan kautta. Asetu ryhdikkääseen istuma-asentoon. Koita pystytkö hieman pidentämään uloshengitystä. Lähestymistapa tarkastelee kipua kolmesta eri näkökulmasta, perustuen biologiseen, psykologiseen sekä sosiaaliseen ajatteluun. Tällöin ihminen voi kokea masennusta, ahdistusta, unettomuutta sekä kognitiivisia häiriöitä. Lähestymistapa käsittelee kivun monimuotoisuutta, kuten biologisia, psykologisia sekä sosiaalisia tekijöitä. Kuvallisessa oppaassa hengitysja mindfulness-harjoitteiden kirjallisen ohjeistuksen lisäksi hyödynnetään myös äänitteitä, jotta harjoitteiden suorittaminen olisi mahdollista myös silmät suljettuina, ja rentoutumisen tunne olisi helpompi toteuttaa. Hengitys tekee hyvää sekä mielelle, että keholle. Mindfulness . Kirjallisen ohjeen tarkoituksena on asiakkaan tietoisuuden lisääminen sekä käsiteltävän asian Rentoutuminen osana kivunhallintaa Pitkittynyttä kipua kokeva voi parantaa toimintakykyään psykofyysisten kivunhallintamenetelmien avulla. N IVELRIKKO aiheuttaa usein kroonista eli pitkittynyttä kipua, jolla on suuri merkitys arjen toimintakykyyn. Sen sisältö perustuu tutkittuun tietoon kroonisen kipupotilaan toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä. Jos huomaat, että jossain tuntuu kipua tai jännitystä, kohdista hengityksesi näihin tuntemuksiin. Hengitä lempeästi ja pehmeästi näihin alueisiin. Nivelrikkoa sairastavan henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää myös arjen toiminnoista suoriutumisessa. Seuraa miltä hengitys tuntuu. Kolmas vaihe: Huomion laajentaminen Laajenna nyt ajatuksiasi, niin että olet tietoinen myös kehosi tuntemuksista kokonaisuudessaan sekä asennostasi ja kasvojen ilmeistäsi. Oppaaseen sisällytetty mindfulness-harjoite.
Helpota niveltesi arkea kotimaisilla Arthro tuotteilla 19 NIVELTIETO 3/2021. Arthro Nivelvoiteen viilentävä vaikutus tuntuu heti ja nivelkivun tunne, kuumotus ja turvotus helpottuvat. C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. MUTTA SATTUU! NYT ÄKKIÄ APTEEKKIIN ARTHROA HAKEMAAN. Tämänhetkisen tiedon mukaan univaje herkistää elimistöä kivulle. Oppaaseen sisällytettiin myös uniopas, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa uneen vaikuttavista tekijöistä. www.arthro.fi CE-merkitty lääkinnällinen laite Ravintolisä* *Suositeltava vuorokausiannos: 3 kapselia. Arvioinnissa keskusteltiin harjoitteiden ymmärrettävyydestä ja toteutettavuudesta, visuaalisesta ulkoasusta sekä muista kehittämisehdotuksista. Opas ” Harjoitteet osana nivelrikkoisen kivunhallintaa” löytyy kokonaisuudessaan tästä lehdestä sekä nivel.fisivuilta: www.nivel.fi/tietoa_tukea Nettisivuilta löytyvät myös äänitiedostot hengitysja mindfulnessharjoituksiin. Monipuolinen rustovalmiste Arthro Caps sisältää monia nivelten hyvinvoinnille tärkeitä ainesosia. Unioppaaseen sisällytettiin yleisesti tärkeää informaatiota unesta, esimerkiksi unitaulukko, joka osoittaa, kuinka monta tuntia suomalainen tarvitsee unta yön aikana. Osa arvioijista testautti JOONAS KUKKONEN fysioterapeuttiopiskelija , Laurea-ammattikorkeakoulu ALEKSI TIUSANEN fysioterapeuttiopiskelija , Laurea-ammattikorkeakoulu JOHANNA LESKELÄ fysioterapian lehtori , Laurea-ammattikorkeakoulu JOHANNA STEPANOFF fysioterapian lehtori , Laurea-ammattikorkeakoulu Joonas Kukkonen Aleksi Tiusanen harjoitteita myös lähipiiriläisillään. Unen laatuun ja nukahtamiseen voidaan vaikuttaa oppaassa mainittujen harjoitteiden (mindfulness, jooga, hengitysharjoitukset) avulla, joiden tarkoituksena on lievittää stressiä, rentouttaa sekä vähentää kipukokemusta. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Tuotetun oppaan arviointiin osallistui neljä henkilöä Suomen Nivelyhdistyksestä. KUMARTAISIN, JOS VOISIN. Oppaan vahvuuksiksi arvioitiin sen perustuminen uusimpaan tutkimustietoon, visuaalisen ilmeen selkeys sekä harjoitteiden helppokäyttöisyys. ymmärtämisen helpottaminen
20 3/2021 NIVELTIETO. Harjoitteet osana nivelrikkoisen kivunhallintaa KIVUNHALLINTAOPAS Tämän oppaan tarkoituksena on käsitellä nivelrikon aiheuttaman pitkittyneen kivun hallintaa arjessa