20 Uusi jäsenetu 43 Arjen sankareita Hyvinkäällä 23 Nivelkanavalla Hannele: Potilaan valinnanvapaus 44 Lukijoilta: Itsehoidolla kuntoon 26 Matti-Katti 45 Nivelrikon perimmäisten syiden jäljillä 28 Piinapenkissä Juha Aarvala 46 Verihiutaleplasma ei ole ihmelääke 30 Ristikko 47 Myytävät tuotteet 48 Niveltieto 3/2014 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Paino Ilmestymispäivät 2014 1/2014 ilmestyi 28.2. Pääkirjoitus: Hoitoon pääsyn haasteet 4 Terveyttä luonto- ja ulkoliikunnasta 6 Lenkkijumppa 8 Nivelvauriotutkimuksen uusi menetelmä 32 Sauvakävely ansaitsee tutkimusta 34 38 Täydellinen ruokavalio. Painos 14 000 kappaletta SISÄLLYSLUETTELO 12.04 NIVELTIETO 3/2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 2/2014 ilmestyi 30.5. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen Painotuote Kansikuva Sauvakävelyä Keski-Italiassa RAY tukee Suomen Nivel yhdistyksen toimintaa Kuva Tuomo Kettunen, modernnordicwalking.com Niveltieto 3 / 2014 NT1403.indd 3 3 20.8.2014 10:20:42. 3/2014 ilmestyi 29.8. 4/2014 ilmestyy 28.11. 10 Sosiaaliturva tutuksi: Potilaan oikeudet terveydenhuollossa Nivelrikkoisen ohjausprojekti 14 Lukijoilta: Päähenkilö 39 3D-liikeanalyysi määrittää nivelen kuormituksen 16 Lääkärit vastaavat 40 Potilastukipiste OLKA 18 Uutisia 42 Ennustaako ryhti TULE-vaivoja
Joskus tulevaisuudessa toteutuva SOTE-uudistus saattaa puuttua näihinkin potilaita kiusaaviin jokapäiväisiin ongelmiin, mutta tämä jää lopultakin sitten nähtäväksi. Lain mukaan on palveluja tuotettava kotimaisilla kielillä. Väestömme ikärakennemuutos ja suurten ikäluokkien eläköityminen koskettavat rankalla kädellä myös lääkärikuntaa. Uskallan väittää, että lääkärikuntamme perusterveydenhuollossa on kauttaaltaan hyvin osaavaa. Tätä hoidon alkamisen myöhästymistä ei tietenkään läheskään aina aiheuta meidän terveydenhuolto-organisaatiomme, vaan lähes yhtä suuri syyllinen on sittenkin monesti potilas itse, joka syystä tai toisesta viivyttelee hoitoon hakeutumisen kanssa. Viimeistään kolmen kuukauden kuluttua arvioinnista tulisi potilaan päästä tarvittaessa myös erityishoitoon. Perusterveydenhuollossa pitää arvioida hoidon tarve viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Helpolta ei siis lainkaan näytä edessäpäin, mitä perusterveydenhuollon kapasiteettiriittävyyteen tulee. Olemme kuitenkin kosolti rekrytoineet kipeästi tarvittavaa lääkäritäydennystä etenkin naapurimaista. PÄÄKIRJOITUS Hoitoon pääsyn haasteet Hoitoon pääsyn toteutumisessa on huoles tuttavia viiveitä, mutta kentältä kuuluu myös muita murheita lääkärikohtaamisten tiimoilta! Voimassa oleva terveydenhuoltolakimme määrittelee kiireettömään hoitoon pääsyn aikarajat varsin yksioikoisesti. Tästä saankin jälleen hyvän syyn muistuttaa meitä kaikkia siitä, että omilla tekemisillämme voimme ansiokkaasti huolehtia oman terveytemme tilasta siten, että voisimme pitää lääkäritarpeet loitommalla. Lain mukaan potilaan on saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen. Tämä tosiseikka sitten ajoittain realisoituu ikävällä ja jopa hoitosuhdetta haittaavalla tavalla potilaskohtaamisessa, vaikka ammattitaidossa muuten ei olisikaan moitteen sijaa. On ymmärrettävää, että läheskään kaikki heistä eivät hetimiten hallitse suomen kieltä riittävän täydellisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää tilastoja Suomen terveyskeskusten tietojärjestelmiin rekisteröidyistä perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitustiedoista. Voi perustellusti olettaa, että kuukauden mittaiseksi venyvä hoidon odotteluaika tuottaa monessa tukirankaan liittyvässä sairaustapauksessa ikäviä lieveilmiöitä. Tuoreimmissa julkistetuissa hoitoonpääsytiedoissa elokuulta 2014 paljastuu, että noin puolet avosairaanhoidon lääkärikäynneistä toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta, mutta noin 35 % käynneistä mahdollistui kuitenkin vasta kahden viikon kuluttua ja peräti liki 14 %, eli jokseenkin joka seitsemäs käynti, vasta yli kuukauden odotusajan jälkeen! Tilastojen mukaan hoitoon pääsy toteutuu parhaiten Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja tilanne on selkeästi vaikein Etelä-Suomessa. Yhdistyksemme jäsenistöltä tulee tuskaista viestiä siitä, että terveyskeskukseen pääsyä joutuu odottelemaan jopa kuukauden päivät. Samainen ikääntymisprosessi on myös syynä ikäsidonnaisia sairauksia potevien henkilöiden määrän lisääntymiseen ja siltäkin osin jonojen kasvamiseen terveyskeskuksien ovilla. Valitettavasti näin ei tänä päivänä läheskään aina toteudu, mikä saattaa vaikuttaa asialliseen ja turvalliseen potilas-lääkäritapaamiseen. 4 NT1403.indd 4 Ajoittain kovinkin kiusallisena ilmenevä kommunikaatioongelma terveyskeskuksissa on myös nostettava esiin. Etenkin liikunta on tutkitusti maailman paras yleislääke sekä useiden sairauksien hoitoon että myös niiden ennaltaehkäisyyn! Siispä liikkukaamme, liikkukaamme, liikkukaamme! Esko Kaartinen puheenjohtaja Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:20:43. Tämän päivän totuus on kuitenkin valitettavan erilainen kuin nämä lakipykäliin sisältyvät aikamäärät. Ikävä kyllä tämä uutinen on kovin yhtäpitävä myös ajankohtaisten tilastotietojen kanssa. Oireilevan taudin pitkittyessä, diagnoosin teon viipyessä ja asianmukaisen hoidon alkamisen viivästyessä on aina uhkana myös hoidon mutkistuminen ja paranemisen vaikeutuminen – joskus jopa aivan oleellisesti. Tilanne perusterveydenhuollossa on siis tietyiltä osin vaikea, eikä varmasti lainkaan helposti korjattavissa ainakaan nopeasti
NT1403.indd 5 20.8.2014 10:20:43. Kotisivuiltamme löytyy runsaasti lisätietoa istumaterveydestä. OLKAPÄÄT » Hyvä aineenvaihdunta SELKÄ JA NISKA » Esteetön hapensaanti ALARAAJAT » 135 asteen kulma lantiossa ja polvissa Jäsenalennus on ?15% verkkokaupastamme www.sallishop.com koodilla NIVEL2014. JÄS ALEN ENNUS 15% KAKSIOSAINEN ISTUIN » Ei-rasittava hyväryhtinen istuma-asento » Ilmava » Ei painetta genitaalialueella KEINUMEKANISMI » Tehokkaampi verenkierto Satulatuoli-istunta ehkäisee nivelvaivoja niin ylä- kuin alavartalossa
Luonnossa kävelyä ja lenkkeilyä voi helposti tehostaa lihaskuntoa vahvistavalla, mukavalla lenkkijumpalla. Luonto kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen. Marjametsässä kykkimisen jälkeen reisilihakset löytyvät uudelleen, ja halkoja hakatessa hiki virtaa. Luonnossa liikkuessa nivelten asentotunto joutuu koetukselle, mikä kehittää 6 NT1403.indd 6 Talvista ulkoliikuntaa moderneilla potkukelkoilla Paju lahden maisemissa. Kauniiden maisemien vaihtuminen motivoi liikkumaan enemmän kuin kuntosalin perälle sijoitettu juoksumatto. Luonto mielenterveyden voimavarana Liikunta liittyy olennaisesti ihmisen hyvään mielenterveyteen. Luonnossa liikkumisen on todettu lisäävän ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä. Luonnossa liikkuessa korostuvat liikunnan positiiviset vaikutukset mielenterveydelle. Useat tutkimukset todistavat, miten luonnossa liikkuminen vähentää Luonnollisia haasteita keholle Luonnon värit, äänet ja tuoksut tuovat ärsykkeitä aisteille, jolloin aivot ja hermosto virittäytyvät aktiivisempaan tilaan. Tämä helpottaa painonhallintaa. Jokaisella meistä on varmasti kokemus siitä, miten jo pienen ulkona vietetyn hetken jälkeen keuhkot täyttyvät raikkaalla ilmalla ja väsynyt ajatus alkaa juosta ripeämmin. Erityisesti uupuneet ja masentuneet ihmiset hyötyvät luonnossa oleilusta ja liikkumisesta. tasapainoa ja koordinaatiota ja sitä kautta ennaltaehkäisee kaatumisia. Marjastus- tai sienestysreissun aikana askeleita kertyy ihan huomaamatta, ja päivittäinen energiankulutus kasvaa. Raikas ulkoilma tuo elintärkeää happea kehoon, joka lisää myös aivojen vireyttä ja työskentelykapasiteettia ja vähentää väsymyksen tunnetta. Liikkuessa kehoon erittyy monia mielihyvää tuottavia hormoneita, jotka tukevat mielen hyvinvointia. Luonto tarjoaa liikuntamahdollisuuksia kaikille aina sunnuntaikävelijöistä kilpatason urheilijoihin. Liikkuessa ihmisen kehontuntemus ja itsetunto kasvavat, mikä parantaa mielialaa. Ulkoillessa ihminen saa positiivisia aistiärsykkeitä, joilla on merkittäviä kehon ja mielen terveyttä tukevia vaikutuksia. Muhkuraisilla metsäpoluilla pitää keskittyä, jotta askel pysyisi vakaana. Ulkoilureittejä rakennetaan ja pidetään kunnossa yhä tunnollisemmin. Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:20:44. Ulkoilureittejä pyritään rakentamaan yhä esteettömämmiksi, jotta liikkuminen olisi mahdollista kaikille. Olet myös saattanut kokea, miten kiristynyt pinna löystyy ja ongelmatilateisiin löytyy paremmin ratkaisuja reippaan kävelylenkin jälkeen. Mäkiset maastot tarjoavat taas harjoitusta alaraajojen lihaksille, joiden voimalla on suuri merkitys elämän päivittäisistä toiminnoista selviämiselle ja suurten nivelten terveydelle. Kun mietit asiaa tarkemmin, oletko koskaan ajatellut, miten paljon terveysvaikutuksia luonnossa liikkumisessa piilee – ja vieläpä ilmaiseksi. TERVEYTTÄ LUONTO- JA ULKOLIIKUNNASTA Terveyttä luonto- ja ulkoliikunnasta Ympäröivä luonto tarjoaa valtavasti erilaisia liikkumisen mahdollisuuksia – ja mikä parasta, luonnossa kulkijalla myös mieli virkistyy ja rentoutuu. Vain mielikuvitus on rajana luonnossa liikkujan moninaisille mahdollisuuksille. Myös kaupungit ja kunnat ovat heränneet siihen, että ulkoilumahdollisuuksia lisäämällä voidaan helposti parantaa kansalaisten fyysistä terveydentilaa ja ennaltaehkäistä sairauksia. Lenkkipolkujen varsille on ilmestynyt lihaskuntoharjoituspisteitä ja ulkoreittien selkeään opastukseen on panostettu yhä enemmän. Luonnossa liikkuminen on hyötyliikuntaa parhaimmillaan
Mökkiviikonlopun jälkeen tuntuu siltä, että suorastaan puhkutaan uusia ideoita ja työt sujuvat kuin tanssi. Myös kokemus rentoudesta ja rauhallisuudesta kasvaa. Luonnonvalo lisää taas Dvitamiinin tuotantoa, joka lievittää myös kiputuntemusta. Toisaalta luonnossa oleilu lisää vireyttä ja parantaa näin myös työn tuottavuutta. Yksinäisyyden tunne alentaa ihmisen koettua terveydentilaa ja lisää monia mielenterveysongelmia. Luonnonomainen ympäristö toimii ”parantavana puutarhana”, jolla on positiivinen vaikutus potilaiden terveydentilan lisäksi omaisten ja hoitohenkilökunnan terveyteen. On todettu, että kipupotilaat ja pitkäaikaissairaat, joilla on kosketus luontoon tai kauniiseen maisemaan, kokevat kipua vähemmän tai lievempänä. Eikä suotta. Luontoympäristö lieventää stressiä monen eri mekanismin kautta. Leikkipuistot, ulkoliikunta-alueet, puistot ja naapuruston yhteiset pihat tuovat yhteen samanlaisissa elämäntilanteissa olevia ja samankaltaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä, jolloin mahdollisuus jopa elinikäisille ystävyys- tai rakkaussuhteille kasvaa. Toisaalta pelkkä ulkona tai luonnossa oleilu vähentää yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunnetta. TERVEYTTÄ LUONTO- JA ULKOLIIKUNNASTA Sairaalaympäristöjen viheralueisiin panostetaan yhä enemmän, samoin kuin sisätilojen kasvillisuuteen, valoisuuteen ja luonnonomaiseen ympäristöön. Tällöin puhutaan kroonisesta kiputilasta. Sisätiloihin lukkiutuminen lisää eristäytymisen kierrettä. alakuloa, ahdistusta ja jännittyneisyyttä. Ulkona liikkuminen mahdollistaa muiden ihmisten tapaamisen, laajentaen näin mahdollisuutta sosiaalisten kontaktien luomiselle. Jo hyvin vähäinenkin luonnossa tai viheralueella oleskelu lievittää näitä oireita. Jaana Ahoranta fysioterapeutti AMK liikunnanohjaaja AMK Lue lisää Jaanan ajatuksia hänen blogistaan: www.terveyttaarjesta.fi Lähdeluettelo toimituksesta Seuraavalla sivulla Jaana Aho rannan lenkkijumppaohjeet. Valo kiihdyttää serotoniinin tuotantoa kehossa, mikä lisää mielihyvän tunnetta ja vähentää näin kipua. Hyvin monella suomalaisella on varmasti kokemusta siitä, miten kesämökillä rentoutuminen ja työkiireiden unohtumi- nen onnistuu parhaiten. Lääketiede on kehittynyt huimasti kivun hoidossa, mutta myös vaihtoehtoisista kivunhoitomenetelmistä on saatu tietoa yhä enemmän. Kipu alentaa huomattavasti ihmisen elämänlaatua. Kipupotilaat ja luonto Kipu on kehon varoitussignaali uhkaavasta kudostuhosta. Ulkoilu lievittää yksinäisyyttä Luontoliikuntaan voi yhdistää myös kilpailuvietin tyydyt tämisen: frisbeegolf on noussut suosituksi lajiksi. Luonnossa oleilu hidastaa sydämen sykettä, laskee verenpainetta sekä lihasjännitystä, jolloin stressiin liittyvät fyysiset tuntemukset helpottuvat. Joskus kipu voi jäädä niin sanotusti ”päälle”, vaikka varsinainen uhka olisi jo kadonnut. Niveltieto 3 / 2014 NT1403.indd 7 7 20.8.2014 10:20:45
Punnerrus puuta vasten Yläraajojen vahvistus Etsi lenkkipolultasi sopivan paksu puu. Liike on sitä haastavampi, mitä kauempana puusta vartalo on lähtöasennossa. Jos sinulla on ollut selkäongelmia, tee liike varoen! 8 NT1403.indd 8 Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:20:49. Toista 10–12 kertaa, lepää hetki ja tee liike uudelleen. Kumarra eteen selkä suorana ja palaa takaisin lähtöasentoon. Aseta kädet hartioita hieman leveämpään asentoon puuta vasten. Ainoat välineet tätä harjoitusta varten ovat oma keho, puiston penkki ja sopivan paksu puu. Koukista kyynärpäitä ja vie rintakehää kohti puuta. Hyvää huomenta -liike Selkälihasten vahvistus Tuo kädet kevyesti korvien taakse ja koukista polvia. LENKKIJUMPPA Lenkkijumppa Suomalainen terveysliikuntasuositus suosittelee lihaskunnon harjoittamista kaksi kertaa viikossa. Toista 8–10 kertaa, lepää hetki ja tee liike uudestaan. Jos kotijumppa tai punttisali eivät innosta, lihaskuntoa voi kätevästi harjoittaa vaikkapa kävelylenkkinsä yhteydessä. Ojenna kyynärpäät takaisin lähtöasentoon
Jalkojen nosto ja kierto puolelta toiselle Vatsalihasten vahvistus Istuudu puiston penkin reunalle ja ota käsillä tukea penkistä. Toista 10–12 kertaa, lepää hetki ja tee liike uudestaan. LENKKIJUMPPA Puiston penkiltä ylösnousu Alaraajojen vahvistus Istuudu puiston penkin reunalle ja asettele jalat kevyeen haara-asentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin samassa linjassa polvien kanssa. Ojenna itsesi pitkäksi ja suoraksi. Toista 10–12 kertaa, lepää hetki ja tee liike uudestaan. Vie jalat yhteen ja koukista polvet. Siirrä jalkoja ilmassa puolelta toiselle vatsalihaksia ja lonkan koukistajia apuna käyttäen. Tähtää pakarat ensin kohti penkkiä, jotta polville tuleva paine olisi pienempi. Nojaa hieman taaksepäin ja nosta polvia kohti vatsaa. Nouse ylös, mielellään ilman käsien apua. Kuvat: Samuli Kuki Niveltieto 3 / 2014 NT1403.indd 9 9 20.8.2014 10:20:55. Istuudu takaisin hieman jarruttaen liikettä. Kumarru eteenpäin ja siirrä paino reilusti jalkapohjille
Monet pitävät ravitsemussuosituksia rajoittavina ja tiukkoina, mutta silloin ei ole tutustuttu näihin suosituksiin kovin tarkasti. Riittävän terveellinen voi olla parempi kuin täydellinen Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm piti UKK-instituutissa toukokuussa järjestetyssä ravitsemusseminaarissa alustuksen aiheenaan Täydellinen ruokavalio – tarvitaanko sitä. Miten lähellä täydellistä ruoka valiota on Itämeren ruokavalio eli Pohjoismainen ruokavalio (kuva vieressä). TÄYDELLINEN RUOKAVALIO. Miten paljon ravitsemussuosi tuksissa on joustonvaraa ilman, että ruokavalion terveellisyy destä joudutaan tinkimään. Suurelle osalle ihmisiä terveys ei ole merkittävä peruste ruoan valitsemiselle. Ruokavalion pitää edistää terveyttä, mutta sen pitää myös sopia ihmisen elämään ja olla ihmisen mielestä kiva syödä. Täydellinen ruokavalio. Täytyy muistaa, ettei Itämeren ruokavalio ole mikään yksi asia. Ruokavalion vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja toteutuskin on yksilöllistä, joten on hyvin vaikea määritellä täydellistä ruokavaliota. 10 NT1403.indd 10 Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:20:56. ravinnosta saadun rasvan määrä voi vaihdella 25– 40 prosentin välillä päivän energiansaannista, proteiinin vaihteluväli puolestaan on 10–20 %. Esimerkiksi karppaus ja kivikauden dieetit ovat paljon rajaavampia ja tiukempia kuin nämä yleiset suositukset. Harvat valitsevat liikkumisen vain, koska se on terveellistä, vaan sen vuoksi että se on kivaa ja sen kautta saa kivoja kavereita. Tutkimusnäkökulmasta tämä on paha kysymys. Suomessa kukaan ei syö hyönteisiä, joten ei sellaista voi suositella. Kyllä siinä määrin kuin Välimeren ruokavaliokin on. Mitä tarkoittaisi täydellinen ruokavalio. Näissä rajoissa voidaan koostaa terveellinen ruokavalio. Tätä tutkitaan tällä hetkellä paljon, mutta vielä ei ole mahdollisuutta räätälöidä suosituksia kovin yksilöllisesti. Jos olisi terveyden kannalta täydellinen ruokavalio, jota kukaan ei syö, ei se olisi täydellinen. On selvää, että ruokavalion terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä. Niveltiedon toimitus haastatteli Mikael Fogelholmia aiheen tiimoilta. Molemmat ruokavaliot ovat oikein terveellisiä, ja niiden ravintoainesisältö on varsin lähellä toisiaan. Hyvän ruokavalion määrittelyssä ei voida rajoittua pelkkiin terveysvaikutuksiin. Ruoka ei ole vain ravintoaineiden lähde, vaan osa kulttuuriamme ja nautinnon lähde. Hiilihydraatteja terveellinen ruokavalio voi sisältää 45–60 %. Miten paljon ruokavalioiden terveysvaikutukset vaihtele vat yksilöllisesti. Ravitsemussuositukset antavat varsin väljän suosituksen, esim. Ne ovat sisällöltään joustavia sekä terveellisyydeltään saman tasoisia ja riittävän hyviä. Itämeren ruokavalio tarkoittaa, että syödään ravitsemussuositusten mukaan, mutta syödään meillä tuotettuja ruoka-aineita, kalaa, omia marjoja ja vihanneksia, meillä tuotettua viljaa, jonkin verran ehkä riistaeläimiä. Ihmisiä, joiden ruoanvalinta on pelkästään terveysperustainen, on vähän. On siis monta tapaa toteuttaa ruokavalio, joka on riittävän hyvä ravitsemuksen kannalta ja joka on ihmisen toteutettavissa. Sama pätee liikuntaan. Välimeren ruokavaliossa ei ole rypsiöljyä vaan oliiviöljyä, meillä puolestaan käytetään paljon marjoja. Kuvitellaan vaikka ääriesimerkki, jossa selvitettäisiin, että toukat ja hyönteiset ovat äärimmäisen terveellisiä, jos niitä syö puoli kiloa päivässä. Pitää valita sellainen ruokavalio, joka on riittävän terveellinen ja toteutettavissa. Kymmeneen prosenttiin päästään myös vegaaniruokavaliolla
Kuluneena vuonna on tiedotet tu tutkimustuloksista, joiden mukaan runsas punaisen lihan käyttö aiheuttaa syöpää. Ravitsemussuositusten väljyys on käytännössä aika iso – ne sallivat esimerkiksi suuren vaihtelun rasvan ja viljavalmisteiden käytössä, samaten ruokavalion ilman punaista lihaa. Ruokavalio on kokonaisuus, eikä sitä pidä tarkastella vain yhden ruoka-aineen tai elintarvikeryhmän kautta. Mitä sanotte tästä. diabetekseen. Terveyden kannalta nopeat painonmuutokset eivät koskaan ole hyödyllisiä. Vielä ei kuitenkaan ole ratkaistu, aiheutuuko kohonnut syöpäriski vain lihasta itsestään vai siitä, että runsaasti lihaa käyttävien ihmisten elintavat ovat erilaisia kuin vähemmän tai ei ollenkaan lihaa käyttävillä. Mitä mieltä olette erilaisista laihdutusruokavalioista – mi tä tutkimusnäyttö kertoo nii den osalta. Joitakin asioita voidaan tietää tai ennustaa. Ei ihminen tarvitse hedelmiäkään, jos syö riittävästi marjoja ja vihanneksia – eikä taida tarvita viljaakaan, jos muu ruokavalio on kunnossa. Ei välttämättä, mutta sama kysymys toimii minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 3 / 2014 NT1403.indd 11 11 20.8.2014 10:20:58. Nopeat dieetit pitäisi enimmäkseen unohtaa. Geeneistä pystytään yksilöimään myös 1-tyypin diabetesriski. Niihin vaikuttavat useat eri geenit, ja nykyään tunnetaan vain osa geeneistä. Tarvitseeko kukaan punaista lihaa. Jos joku haluaa laihduttaa, pitäisi seurata täsmällisesti omien elämäntapojensa muutoksia, jotta se tuottaisi pysyviä tuloksia. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm oli Niveltiedon haastateltavana. Ihmisillä, jotka syövät runsaasti punaista lihaa ja lihavalmisteita, kuten makkaroita, on suurempi todennäköisyys sairastua suolistosyöpään tai kakkostyypin TÄYDELLINEN RUOKAVALIO. Pitkällä seuranta-ajalla toteutetut tutkimukset osoittavat runsaasti lihaa ja lihavalmisteita käyttävillä enemmän syöpäriskiä, mutta syiden tulkinnassa on oltava tarkkana. Tunnetaan esimerkiksi geenimuotoja, jotka aiheuttavat sen, että tyydyttyneet rasvat nostavat veren kolesterolipitoisuutta näiden geenien kantajilla huomattavasti enemmän kuin muilla. Geeneistä ei kuitenkaan vielä tiedetä, mitä kaikkea pitäisi määrittää esimerkiksi lihavuuden ja diabeteksen ennustamiseksi. Ravitsemussuositusten avulla on kuitenkin olemassa ruokavalio, jolla on edellytykset olla riittävän hyvä ja sopia mahdollisimman monille. Ravitsemussuositukset ovat ihmisten mielestä yleisiä eivätkä ota huomioon yksilöllisiä vaihteluita – totta, tähän ne eivät pystykään. Ne eivät kuitenkaan väitä, ettei olisi ihmisiä, joille jokin toinen lähestymistapa olisi hyvä tai vielä parempi
Pikadieeteissä tämä muutos tulee nopeammin. Laihdutusintoa pitäisi saada vähenemään. Suositeltava laihdutusvauhtikin on hyvin yksilöllistä. TÄYDELLINEN RUOKAVALIO. Kunnallisten ravitsemusterapeuttien aika kuluu selkeästi potilaiden hoitoon, mutta yksityisellä sektorilla toimivien ravitsemusterapeuttien vastaanotoille pääsee helpommin, jos pystyy itse maksamaan käynnit. Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:20:59. Laihdutusvauhti hidastuu sitten muutaman viikon kuluttua. Jos henkilöllä on ilmennyt ahmintatyyppistä häiriötä, pikadieetit ovat erittäin haitallisia, koska ne voivat aiheuttaa bulimiaa tai ahmintaa ilman tyhjentämistä. On epätodennäköistä, että laihdutus etenisi yli kuusi kuukautta, stoppi alkaa tulla yleensä 3–6 kuukauden kuluttua laihduttamisen aloituksesta. Miten voimakas yhteys pika dieeteillä on syömishäiriöihin. Oikeastaan aina, kun joku laihduttaa, hänen kannattaisi toteuttaa laihdutus asiantuntijan ohjauksessa. Terveyskeskuksista löytyy myös kuntoneuvoloita, joissa voi käydä keskustelemassa omasta painonpudotuksestaan. Lopulta ihmiset eivät enää jaksa niin huolellisesti noudattaa laihdutusohjeita, joten energiansaanti taas nousee. Sellaisten ihmisten pitäisi laihduttaa, joilla on terveydellinen riski – ylipainoa vähintään 10–15 kg tai kohonnut diabetesriski – mutta hallitusti, korkeintaan kilo viikossa. Jos itsellä on vaikka lihavuusongelma, voi yrit- tää päästä ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Artikkeli Pohjoismaisesta ruo kavaliosta julkaistiin Niveltie dossa 2/2013. Kuvassa jumpataan tammikuisella Teneriffan-matkallamme. Jos ei kuulu työterveyshuollon piiriin, voi mennä omalle terveyskeskuslääkärille. Parhaiten ruokavalio tehoaa yhdistettynä liikuntaan. Katri Kovasiipi Pohjoismaiset ravitsemussuo situkset löytyvät osoitteesta www.vrn.fi. 95 %:n varmuudella nopea dieetti johtaa painon nopeaan palautumiseen. 12 NT1403.indd 12 Toisaalta tämä kehityskulku kuuluu asiaan, ei ihmisen kuulukaan laihtua olemattomiin. Mahdollisuuksien mukaan tätäkin kannattaa harkita, pistäväthän ihmiset rahaa paljon muuhunkin kuin omaan terveyteensä. Jos on taipumusta ahmimistyyppiseen häiriöön, en suosittele pikadieettejä. Esimerkiksi työterveyshuollosta saa riittävää apua, kun keskustelee työterveyshoitajan kanssa. Myös terveysjärjestöillä voi olla omia painonpudotusryhmiä. Syynä tähän on, että energiankulutus on pienentynyt, ja energiansaanti on sama kuin energiankulutus. Jos proteiinin saanti on riittävä, voi laihtua jopa kilon ensimmäisten viikkojen aikana
Aamiainen noutopöydästä. Ympäröiviltä vuorilta avautuvat upeat näkymät turkoosina kimaltelevalle merelle. 020 120 4083 ma–pe 9–17 tai tuula.toura@matkavekka.fi Palvelumaksu 12 €/varaus. Lukijoille järjestämme oman tervetulotilaisuuden ja läksiäisillallisen! VARAUKSET: MatkaVekka, Tuula Toura puh. Puh. • All inclusive hotellissa (ateriat ja juomat rajoituksetta) 240 €/hlö/vk, 480 e/hlö/2 vk • Puolihoito (aamiaiset ja illalliset) 80 €/hlö/vk, 160 €/hlö/2 vk • Saarikierros-retki, 49 €/hlö Yksin matkustavan tulee lunastaa yhden hengen huone. – 2.5.2015 Matkapäivät: 1 viikko: 17.–24.1.2015, 8 matkapäivää, 7 yötä 2 viikkoa: 17.–31.1.2015, 15 matkapäivää, 14 yötä Lentoaikataulu (sitoumuksetta): Helsinki–Las Palmas klo 07.15–12.10 Las Palmas–Helsinki klo 13.10–21.30 Matkan hinta Niveltiedon lukijoille: 1260 €/hlö, 1 viikon matka 1785 €/hlö, 2 viikon matka Hotelli Gloria Palace Amadore Majoitumme rantakalliolle rakennettuun tyylikkääseen kylpylähotelliin. NT1403.indd 13 20.8.2014 10:20:59. Vastuullinen matkanjärjestäjä Lomamatkat. Lähde mukaan iloiselle lukijamatkalle, jossa jumpataan joka päivä! Hintaan sisältyy: • Primera Airin suora tilauslento Helsinki–Las Palmas–Helsinki • Edestakainen kuljetus kohteessa lentoasema–hotelli–lentoasema • Lämmin ateria lennolla (menopaluu) • Majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa • Hotelliaamiaiset (aamiainen noutopöydästä) • Läksiäisillallinen • Lomamatkojen opaspalvelut Puerto Ricossa • Nivelyhdistyksen järjestämää ohjelmaa Lisämaksusta • Yhden hengen huone 150 €/viikko, 300 €/2 viikkoa. Perushintaan sisältyy majoitus kahden hengen huoneessa, jossa on parveke. 19,20 snt/min. TULOSSA! Seuraavassa numerossa upea Barcelona–Marseille–Nizza -kiertomatka 26.4. Puolen tunnin bussimatkan päässä sijaitseva Playa del Ingles upeine dyyneineen ja muine houkutuksineen on mukava retkikohde. 8,28 snt/puh + 3,20 snt/min, matkapuh. Hotellilta pääsee näköalahissillä rannalle ja keskustaan johtavalle rantapromenadille. Mukana on Nivelyhdistyksen edustaja, jonka johdolla jumpataan joka päivä. NIVELTIEDON LUKIJAMATKA 17.1.2015 Lähde mukaan! Gran Canaria, Puerto Rico Puerto Rico Gran Canarian etelärannikolla on ansainnut maineensa Kanariansaarten aurinkoisimpana lomakohteena
Itsehoito on tärkeää Itsehoito on tärkeä osa nivelrikon ehkäisyä ja hoitoa. Nivelrikkoa ei pystytä parantamaan, joten terapeuttinen harjoittelu sekä liikunta yhdessä hyvän kivunhoidon sekä ylipainon vähentämisen kanssa ovat hoidon ja toimintakyvyn säilymisen perusta. Projekti on osa laajempaa Toimintakykyä edistävä ohjaus -projektikokonaisuutta. Suosituksen tavoitteena on osoittaa ne fysioterapiamenetelmät, joilla voidaan vähentää polven ja lonkan nivelrikosta aiheutuvaa kipua ja haittaa, ylläpitää ja parantaa potilaiden liikkumis- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suosituksen mukaan itsehoidon ohjauksen tarkoituksena on parantaa potilaan ymmärrystä nivelrikkosairaudestaan ja lisätä hänen omahoidon keinojaan. Siinä on todettu, että fysioterapian menetelmillä voidaan lievittää nivelrikkopotilaan kipua, ylläpitää ja lisätä liikkumis- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Nivelrikko on yleisin nivelsai raus. Kipua ja niveloireita lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa on vältettävä. NIVELRIKKOISEN OHJAUSPROJEKTI Nivelrikkoisen ohjausprojekti Luvassa uusia ohjeita liike- ja liikuntaharjoitteluun Nivelrikkoisen asiakkaan toimintakykyä edistävä ohjaus -projekti (Nate) toteutetaan vuosina 2013–2016 Suomen Nivelyhdistyksen ja eri oppilaitosten yhteistyönä. Yhteistyöprojekti Esimerkkejä Nate-projektin tulevista tuotoksista 14 NT1403.indd 14 Syksyllä 2013 käynnistyi yhteistyöprojekti Nivelrikkoisen asiakkaan toimintakykyä edis tävä ohjaus yhteistyössä Suomen Nivelyhdistyksen, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia-ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tavoitteena on luoda uusia ohjausmalleja sekä toimintatapoja, jotka edistävät ni- Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:20:59. Se aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä nivelissä ja vähitellen se saattaa heikentää suuresti toimintakykyä. Tavoitteena on luoda erityisesti verkkosivuilla toimivaa ohjausmateriaalia, jonka avulla yhä useammat nivelrikkoiset voivat toteuttaa vaivoja lievittävää harjoittelua. Nivelrikkoisen asiakkaan toimintakykyä edistävän ohjauksen tarkoituksena on kehittää yhteistyössä erilaisia ohjauksen käytänteitä. Harjoittelun tulee olla säännöllistä, pitkäkestoista ja jatkuvaa. Nivelrikon vaivoja voidaan lieventää merkittävästi hyvällä lihasten kunnolla. Liike- ja liikuntaharjoittelu vähentävät merkittävästi nivelrikosta aiheutunutta toimintahaittaa. Ylipainoiselle nivelrikkopotilaalle tärkeimmät asiat ovat vähäenerginen ruokavalio ja harjoittelu. Harjoittelun aloittamisessa ja ohjauksessa tarvitaan useimmiten fysioterapian ammattilaisella käyntiä. Nivelrikkopotilaan liike- ja liikuntaharjoittelu jaetaan nivelten liikkuvuusharjoituksiin, lihas- venytyksiin, lihasvoimaharjoitteluun ja yleiskuntoharjoitteluun. Nivelrikon taustalla on usein lihavuus, nivelvamma tai raskas ruumiillinen työ. Useimmat tutkituista itsehoidon ohjauksen malleista sisältävät ohjeita sopivasta liikuntaharjoittelusta, kivun hallinta- ja hoitokeinoista, laihduttamisesta tai nivelvammojen ehkäisemisestä. Fysioterapiasuositus Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapiasta on tehty suositus hyväksi fysioterapiakäytännök- si. Suositeltavia yleiskunnon harjoitusmuotoja ovat kävely, pyöräily, vesivoimistelu ja hiihto
NIVELRIKKOISEN OHJAUSPROJEKTI Kuvausryhmä tekemässä materiaalia alkukesästä. Projektissa ollaan käynnistämässä myös uutta liikunta- ja painonhallintaryhmää yhteistyössä Espoon työväenopiston kanssa syksyllä. Projektissa tuotetaan useita opinnäytteitä sekä kehittämistehtäviä aiheesta. Uusia opiskelijoita otetaan koko ajan mukaan ideoimaan yhdessä uusia ohjaustapoja ja malleja nivelrikkoisille. Johanna Leskelä Johanna Stepanoff Laurea-ammattikorkeakoulu Johannat Leskelä ja Stepanoff oh jaavat opiskelijoita Nate-projektissa. Tavoitteena on herättää katsojissa tunteita ja ajatuksia, jotka motivoivat huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja toimintakyvystä. Projektissa luodaan myös yksinkertaisia lihasvoimaharjoitte luohjeita, joiden ohjeistus tulee Nivelyhdistyksen verkkosivuille. velrikon ennaltaehkäisyä ja jo nivelrikkoisen asiakkaan toimintakykyä. Tuloksia ensi vuonna Projektin tuloksia saadaan alkuvuodesta 2015 eteenpäin. Tällä halutaan helpottaa kynnystä aloittaa omatoiminen harjoittelu kotiympäristössä. Kuntosali Kotonasi -ohjeistus on tarkoitus luoda Nivelyhdistyksen verkkosivuille. Projektissa luodaan uutta innovatiivista, kuvallista terveys viestintämateriaalia nivelrikon ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on esitellä projektin tuloksia myös erilaisissa konferensseissa ja seminaareissa sekä Niveltiedossa niiden valmistuttua. Tarkoituksena on myös tehdä videomateriaalia viime keväänä ilmestyneen oppaan Kumppanina nivelrikko – Näin tulen toimeen harjoitusohjeista verkkosivuille. Opiskelijat ovat lisäksi käyneet luennoimassa nivelpiireissä keväällä 2014 ja vastaavaa toimintaa on tarkoitus jatkaa myös syksyn aikana. Odotettavissa on mielenkiintoista materiaalia sekä Niveltietoon että nettiin. Niveltieto 3 / 2014 NT1403.indd 15 15 20.8.2014 10:21:00
NIVELIEN 3D-LIIKEANALYYSI 3D-liikeanalyysi määrittää nivelen kuormituksen Tavallista suurempi nivelkuormitus on nivelrikon etenemisen riskitekijä. Tavoitteena reaaliaikainen kuormituspalaute Nykyaikaisten infrapunakameroihin perustuvien järjestelmien myötä 3D-analyysin vaatima aika on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Tähän pyritään Jyväskylän Liikeanalyysillä tietoa kuormituksesta Liikkumisen aikana kehoon kohdistuvista voimista sekä liikeradoista saadaan tarkkaa tietoa 3Dliikenalyysimenetelmän avulla. Niveleen kohdistuvaa kuormitusta kuvaa parhaiten nivelmomentti, joka saadaan yhdistämällä suorituksen aikainen liike- ja reaktiovoimatieto. Tämä vie liikkumisen analysoinnin kokonaan uudelle tasolle antaen uusia mahdollisuuksia mm. Esimerkiksi polven nivelrikko kehittyy useimmiten sisempään nivelpintaan, johon kohdistuu myös suurin kuormitus. Suurella nivelkuormituksella ja nivelrikolla tiedetään olevan yhteys. Polven sisemmän nivelpinnan kuormitusta ja siten nivelrikon riskiä voi lisätä mm. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet biomekaanikot kilpakävelyn, keihäänheiton ja hiihdon lajisuoritusten analysoimiseen. 3D-liikeanalyysin avulla voidaan tarkastella esimerkiksi kuormituksen jakautumista polven sisemmän ja ulomman nivelpinnan välillä ja analysoida vaikkapa erilaisten jalkineiden, rakenteellisten erojen tai kävelytyylin vaikutuksia nivelkuormitukseen (katso kuva viereisen sivun alaosassa). Tehostunut analyysi luo uusia mahdollisuuksia menetelmän hyödyntämiseen tutkimuslaboratorioiden ulkopuolella. Mittauslaitteisto koostuu liike- 16 NT1403.indd 16 3D-liikeanalyysilla saadaan selville kehoon kohdistuvat voimat. Pelkkä liikeratojen ja nivelkulmien analyysi ei kerro kuormituksen suuruudesta, vaan lisäksi tarvitaan tietoa voimalevyantureilla rekisteröidyistä reaktiovoimista, jotka kohdistuvat alustasta jalkaan askelkontaktin aikana. virheellisten liikeratojen ja nivelkuormitusten tunnistamiseen. Nivelmomentti kuvaa niveleen kohdistuvaa vääntövoimaa, joka pyrkii kiertämään esimerkiksi säärtä polvinivelen keskipisteen suhteen. Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:21:00. analyysikameroista ja voimalevyantureista sekä kehoon kiinnitettävistä heijastinmarkkereista. Viimeaikaisen teknologiakehityksen myötä nivelkuormituksen määritys alkaa olla pian mahdollista myös tutkimuslaboratorioiden ulkopuolella. Kuormituksen rooli nivel rikossa Kävelyssä kantaviin niveliin kuten polveen ja lonkkaan kohdistuva mekaaninen kuormitus on yli kaksi kertaa kehon painon suuruinen. Nivelkuormituksen suuruus voidaan määrittää 3D-liikeanalyysin avulla, mutta toistaiseksi vaadittavaa teknologiaa on hyödynnetty lähinnä vain tutkimuskäytössä. Yksilöllinen vaihtelu kuormitusjakaumassa on kuitenkin suuri. Liikeanalyysimenetelmää ovat aiemmin käyttäneet tutkimusluontoisesti mm. Lisäksi kehon painolla on luonnollisesti keskeinen vaikutus nivelkuormituksen suuruuteen. länkisäärisyys (katso artikkeli Ennustaako ryhti TULE-ongelmia, sivu 20), poikkeava kävelytyyli tai huono jalkinevalinta. Menetelmän avulla saadaan aiempaa tarkemmin tietoa myös liikkumisen aikaisista puolieroista sekä eri lihasryhmien voimantuotosta
3D-4C-projekti kuuluu Tekesin rahoittamiin TUTL-hankkeisiin, joilla tuetaan tutkimustiedon ja -osaamisen siirtämistä kansainvälisen tason liiketoiminnaksi. Juha-Pekka Kulmala LitM, Biomekaniikan tutkija Agora Center, Jyväskylän yliopisto Kristiina Palosaari KTM, Tutkimusavustaja Agora Center, Jyväskylän yliopisto Sami Äyrämö FT, LitM, Projektipäällikkö Agora Center, Jyväskylän yliopisto Kävelyssä alustan reaktiovoima kulkee polven sisäpuolelta, minkä vuoksi keskimäärin 70 % kuormituksesta kohdistuu polven sisempään nivelpintaan ja 30 % ulompaan nivel pintaan. Niveltieto 3 / 2014 NT1403.indd 17 17 20.8.2014 10:21:01. Yksilölliset tekijät, kuten esimerkiksi länkisäärisyys, voi siirtää kuormituksen lähes kokonaan sisempään nivelpintaan. NIVELIEN 3D-LIIKEANALYYSI yliopiston Agora Center -tutkimusyksikössä toteutettavassa Liikenanalyysi asiakaskäyttöön -projektissa (3D-4C), jossa selvitetään nopeaan palautteenantoon ja siten paremmin asiakaskäyttöön soveltuvan liikeanalyysipalvelumallin kaupallista potentiaalia ja valmistellaan idean kaupallistamista
Vaikka vaskuliittiin kuuluu paljon nivel- ja hermosärkyjä, hänen hoitotasapainonsa on saatu viime vuosien aikana kuntoon, joten voimat ovat riittäneet myös vapaaehtoistyöhön. Tietoa Johanna Pikkarainen ja Minna Myllykoski val hoitaja Minna Myllykoski eri yhdistysten päivys- miina auttamaan Potilastukipiste OLKA:ssa. Meilahden tornisairaalan sisään- tysvuoroista levitetään internetin tuloaulassa on mukavannäköinen kautta, OLKAn omalla facebookrykelmä pyöreitä pöytiä tuoleineen. Omasta kokemuksestaan Lisäksi hän vetää Helsingin Reu- pysyvästi ja oikea-aikaisesti pohän tietää, että juuri diagnoosin mayhdistyksessä Harvinaiset sai- tilaiden saataville. Potiyhteistyönä, rahoittajilastukipiste onkin sijoina toimivat HUS ja RAY. OLKAssa työslaan tultuaan. kentelevät vapaaehtoisOsa kävijöistä kaipaa toiminnan koordinaattoinfoa OLKAn toiminnasri Johanna Pikkarainen ta, osa tulee hakemaan Espoon Järjestöjen Yhteineuvoa ja tukea oman söstä (EJY ry) ja OLKAsairautensa kanssa koordinaattori, sairaanselviytymiseen. OLKAan tulevien potilai– Vertaistuki pitää saada osaksi den ei tarvitse varata aikaa etukäsuomalaista hoitokäytäntöä, sanoo teen, vaan he voivat tulla paikalle OLKAsta mallia koko maalle painokkaasti vapaaehtoistyönteki- silloin, kun heille itselleen sopii. set työntekijät omilla Potilaiden kohtaamivuoroillaan joka arkiseen ja neuvontaan kespäivä. HUS:sta. sinkin heti, kun potilas saa tie- hi Vaskuliittiyhdistyksestä. tuneet voimavaraksi, kertoo toinen (EJY:n) vuonna 2011 käynnis– Vertaistukea tarvitaan var- tapaamani päivystäjä, Reija När tämää Vertaisresepti-hanketta. dotteilla. voitteena on juurruttaa potilasjärtarpeessa ehkä enemjestöjen osaamispääoma män kuin koskaan. osaksi hoitoketjua ja terJukka Karhula veydenhuollon rakenteita. POTILASTUKIPISTE OLKA Potilastukipiste OLKA tuo vertaistuen potilaiden luo Potilastukipiste OLKA neuvoo Meilahden sairaaloiden kävijöitä, kysyivätpä he sitten tietä osastoille tai neuvoa oman sairautensa kanssa selviytymiseen. sivulla ja Meilahden sairaaloiden Pöytien yläpuolella olevassa kyl- osastoilla näkyvillä paperisilla tietissä lukee Potilastukipiste OLKA. Nykyään hän lisäksi kouluttaa uusia vapaaehtoisia. Hankkeen tasaatuaan ihminen on vertaistuen raudet -vertaistukiryhmää. OLKAssa dän omaisiaan arkielämän päivystävät lukuisien eri asioissa sekä panostetaan järjestöjen vapaaehtoipotilaiden kohtaamiseen. kittyvä Potilastukipiste Suurin osa OLKAssa OLKA toimii nyt jo toista käyvistä potilaista löytää vuotta Meilahden tornipaikalle sattumalta, kun sairaalassa. jä Jukka Karhula, joka päivystää – Vapaaehtoistyö on mielekästä, Potilastukipiste OLKA on osa potilastukipiste OLKAssa pari ker- omat vastoinkäymiset ovat muut- Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n taa kuukaudessa. Närhi Hankkeessa luodaan toimintadon sairastumisestaan, Karhula päivystää OLKAssa silloin tällöin. tettu tarkoituksella saiRahoitusta Vertaisresepraalan sisääntuloaulaan, ti-hankkeelle on luvasjotta siihen suorastaan sa ainakin vuoteen 2016 osuu saman tien sairaasaakka. OLKA on tokysyy tietä tai opastusta teutettu EJY:n ja HUS:n määränpäähänsä. 18 NT1403.indd 18 Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:21:02. edustaa Suomen etuPotilastukipiste OLKAssa rauhassyöpäyhdistysohjataan potilaita ja heitä, PROPOa. malli, jolla vertaistuki tuodaan jatkaa. OLKA on osa Vertais resepti-hanketta, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa järjestöjen tarjoama vertaistuki vakiintuneeksi osaksi terveydenhuollon hoitoketjuja. – Aloitin jo työelämässä ollessani kriisiterapian ja sielunhoidon monimuotokoulutuksen, kertoo kanttorina ja sijaisäitinä työskennellyt Reija Närhi
Etenkin ikäihmiset saattavat tulla juttelemaan myös helpottaakseen yksinäisyyttään. Kaikki vapaaehtoiset perehdytetään tehtävään. Potilaillehan sairastuminen on yleensä kriisitilanne, kertoo Johanna Pikkarainen EJY ry:stä. Katri Kovasiipi Niveltieto 3 / 2014 NT1403.indd 19 19 20.8.2014 10:21:03. Heitäkin voidaan ohjata eteenpäin vapaaehtoisten palvelujen ja senioripalvelujen luokse. Joskus taas joku potilaan esittämä konkreettinen kysymys onkin väylä toiseen, syvempään keskusteluun. – Hanke on lähtenyt etenemään loistavasti, innokkaita vapaaehtoisia on tulossa mukaan yhä enemmän ja tarvetta toiminnalle todella on, Pikkarainen toteaa. Jos ihminen ei löydä tilanteeseensa oikeaa paikkaa perus- tai erikoissairaanhoidossa, me autamme häntä konkreettisesti hoitopaikan selvittämisessä. Lisätietoja koulutuksista: Potilastukipiste OLKA, olka@hus.fi, p. Vapaaehtoiset voivat toimia kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan vertaistukihenkilöinä, juttukavereina, lukuystävinä tai OLKA-oppaina, jotka keskittyvät opastamaan ihmisiä sairaalan tiloissa liikkumiseen. Voimme myös auttaa esimerkiksi ikäihmistä ottamaan yhteyttä Kelaan, jos hän tarvitsee siinä apua, selvittävät Minna Myllykoski ja Johanna Pikkarainen. Nyt on meneillään mallintamisvuosi, jonka toteutumisesta ja tuloksista tehdään raportti. Lukuystäviä tarvitsevat erityisesti lapsipotilaat, mutta heitä voivat hyödyntää kaikki muutkin sairaalan osastot. – Olemme saaneet kaikilta kävijöiltä todella hyvää palautetta. Osastojen aktiivisuus ratkaisee, ovatko OLKAn vapaaehtoisten palvelut potilaiden saatavilla. – Yritämme olla se paikka, josta potilasta ei lähetetä eteenpäin vain edelleen etsimään oikeaa hoitopaikkaa. Toiminnalle on kova kysyntä Viime vuonna OLKAn vapaaehtoistyöntekijöiden rekisterissä oli 36 henkilöä, nyt heitä on jo 100. – Kohtaaminen ja keskustelu ovat tärkeitä! sanovat Myllykoski ja Pikkarainen. POTILASTUKIPISTE OLKA – OLKA käynnistettiin huhtikuussa 2013 pilotilla, jolloin potilasjärjestöistä oli mukana muutamia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisiksi haluavat haastatellaan ja he allekirjoittavat sopimuksen, jossa sitoutuvat sääntöihin käy tyään yhden illan mittaisen Vapaaehtoisten koulutuksen. – Viimeksi haasteemme meni koko HUS:n alueelle, ja kiinnostusta ilmaistiin Porvoosta saakka. Vapaaehtoistyön monet muodot – Vapaaehtoisiksi haluavat käyvät yhden illan mittaisen koulutuksen, jossa käydään läpi vaitiolovelvollisuus, sairaalahygienia, HUS:n organisaatio, vapaaehtoisena toimiminen ja erikoissairaanhoidon erityispiirteet. Lisäksi on mahdollisuus saada perehdytystä Lukuystävän tehtävään. Vertaistukihenkilökoulutuksen ohjelmassa käsitellään vertaistukea, omaa sairastumisprosessia, kriisin kohtaamista ja vuorovaikutusta. Lukuystäviksi valmentajina toimivat Annantalon lukulähettiläät, kirjailija, käsikirjoittaja Annina Holmberg sekä kirjailija, näyttelijä Henrika Andersson. Vapaaehtoiset toimivat myös eri osastoilla ja poliklinikalla. OLKAssa myös haastetaan osastoja mukaan, pyytämään vapaaehtoisia tulemaan osastoille. Tarvetta tälle toiminnalle todella on, mutta resurssimme eivät vielä riitä kovin laajalle alueelle, kertovat Minna Myllykoski ja Johanna Pikkarainen. Vapaaehtoisten koulutusta on mahdollista täydentää TOIVO-vertaistukihenkilökoulutuksella, johon kuuluu yhden illan vapaaehtoisten koulutuksen lisäksi yhden päivän kestoinen vertaistukihenkilökoulutus. Seuraava lukuystävän perehdytys järjestetään 22.10.2014 klo 16.30–20.00. Monesti OLKAan tulevien potilaiden kysymyksetkään eivät ole vielä oikein muotoutuneet, vaan ne valkenevat vasta, kun he keskustelevat OLKAn vapaaehtoisten tai työntekijöiden kanssa. 050 375 391 OLKAn tapahtumia voit seurata osoitteessa www.facebook.com/PotilastukipisteOLKA – sivu näkyy kaikille netin käyttäjille, eikä edellytä facebookiin kirjautumista. Sen valmistuttua tätä mallia voidaan hyödyntää vastaavantyyppisen toiminnan käyttöönotossa myös muualla Suomessa, kertoo Johanna Pikkarainen. Tälle toiminnalle on suuri tarve, ja työskentely OLKAssa on hyvin antoisaa, kertoo Myllykoski
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat (TULE) ovat kehittyneiden maiden yleisin fyysistä toimintakyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Terveydenhoidon ammattilaiset voivat hyödyntää katsausta ergonomiaan liittyvässä neuvonnassa ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisyssä. Poikkileikkaustutkimukset ovat sekä puolustaneet että vastustaneet ryhdin yhteyttä TULEoireisiin. Tutkimuskysymys on: onko ryhti yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa riskitekijä tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Tarkemmat haut tehtiin PubMed-, CINAHL- sekä Cochrane-tietokantoihin. Eroja systemaattiseen katsaukseen on lähinnä kaksi. Ennustaako ryhti TULE-vaivoja. Tutkimuksissa oli mitattu jalan, polven, lonkan, selkärangan, hartiarenkaan tai pään asennon suhdetta tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Tukea neuvontaan ja vaivojen ehkäisyyn Tässä katsauksessa on etsitty näyttöön perustuvaa tietoa siitä, miten ihmisen ryhti on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Siten tässä kirjallisuuskatsauksessa ryhti ymmärretään selkärangan asentona ja kehon suurten nivelten linjauk sena. Poikkileikkausasetelmista hyväksyttiin ne, joissa ryhdin lisäksi kontrolloitiin muitakin riskitekijöitä. Tutkimukset saivat olla pitkittäisasetelmia, jolloin tutkittavat olivat lähtötilanteessa oireettomia tai oireilevien ryhtiä oli muutettu koe-kontrolliasetelmassa. TULE-sairauksien aiheut tamat kärsimykset ja sairaus poissaolot ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Hyvä ryhti on määritelty asennoksi, jossa kehon tukirakenteet ovat optimaalisessa ja tasapainoisessa tilassa toisiinsa nähden. Tähän ristiriitaan voi olla useita syitä. Poikkileikkaus asetelmien (yksi mittauskerta, joka kohdistuu useisiin havaintoyksikköihin) yksi ongelma on, että ne eivät kerro syy-seuraussuhteesta. Onko ryhti yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa riskitekijä tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Mittaukset oli tehty ilman röntgen- tai magneettikuvantamista, ja iältään tutkittavat olivat nuoria tai aikuisia. Sähköisen haun lausekkeita muokattiin kesken prosessia, jotta tulosten määrää voitiin rajata, ja tuloksia oli ar vioimassa vain yksi henkilö. Ryhdin havainnointi on perinteisesti osa TULE-potilaan tutkimusta. Tutkimuksissa ulkopuolinen tarkkailija oli havainnoinut ihmisiä, kun he istuivat tuolilla tai seisoivat. Niiden ehkäisemiseksi on meneillään Kansallinen TULE-ohjelma, joka jatkuu vuoteen 2015. 20 NT1403.indd 20 Mukana vain näyttöön perustuvia tutkimuksia Tutkimus toteutettiin perinteisenä kirjallisuuskatsauksena. Näin on myös Suomessa. Lopuksi tehtiin kirjoittaja- ja viitehaut. Vasemmalla kumara ryhti, keskellä notko ja oikealla oi kea, suora ryhti. Mukaan otettavat artikkelit ovat 2000-luvulta, tieteellisissä julkaisuissa vertaisarvioituja ja englanninkielisiä. Asiasanojen hahmottamisessa, sisäänotto- ja poissulkukriteerien laatimisessa ja tietokantahakujen suunnittelussa käytettiin vapaamuotoisia internethakuja, ammattikirjallisuutta ja ItäSuomen yliopiston informaatikon apua. Artikkelien laatua arvioitiin tutkimustyypin mukaisesti. Tiedon luotettavuus saattaisi kasvaa, jos riskitekijöitä kyettäisiin kontrolloimaan tai käytettäisiin pitkittäisasetelmaa (tutkimukseen sisältyisi useita mittauskertoja), jossa tutkittavat ovat lähtötasolla oireettomia. Huono ryhti puolestaan haittaa lihasten toimintaa ja lisää tukirakenteiden rasitusta, mikä voi johtaa niiden vaurioitumiseen. ENNUSTAAKO RYHTI TULE-VAIVOJA. Lisäksi väliin tulevat tekijät voivat hämärtää ryhdin osuutta vaivojen synnyssä. Vahvin näyttö liittyy polven ja isovarpaan tyvinivelen nivelrikkoihin, muista yhteyksistä on vähemmän tietoa, paljastaa kirjallisuuskatsaus. Lisäksi mukaan otettiin ai- Niveltieto 3 / 2014 20.8.2014 10:21:03