NIVELTIETO 3 2013 Kipu ja mieli Biotekonivelet Nivelrikon hoito Tekonivelleikatun antibioottisuoja ja paljon muuta... 6 414886 777736 13003 677773-1303 PAL.VKO 2013 -42 Irtonumero 6.90
(09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen RAY tukee Suomen Nivelyhdistyksen tiedotusta ja toiminnan kehittämistä Niveltieto 3 / 2013 3. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Painos 13 000 kappaletta Kansikuva Sieniaika on alkanut! Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 3/2013 ilmestyi 23.8. 4/2013 ilmestyy 22.11. Kirjan on kustantanut Mediapinta. Niveltieto 3/2013 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2013 1/2013 ilmestyi 22.2. 2/2013 ilmestyi 24.5. 3/2013 Pääkirjoitus: Kokenut kaiken tietää – ja vaivainen kaiken kokee Luentotiivistelmä: Nivelrikon hoito Kipu ja mieli Kipu toi masennuksen Omalla kudoksella korvautuva tekonivel Sosiaalisen omantunnon ääni Spiraalidynaaminen harjoittelu Oikea istuminen Niveltiedon lukijakysely Tekonivelleikatun antibioottisuoja Tekonivelleikatun hammashuolto Liikuntaresepti: Liikuntaa lääkkeeksi ja terveydeksi Lukijoilta: Matkustaminen nivelrikkoisena Lääkärit vastaavat Väitöksiä Uutisia Nivelkanavalla Hannele: Kokemuksia terveydenhuollosta Piinapenkissä Mirja Kaartinen Ristikko Lukijoilta: Voimaa vertaisuudesta -lomalla Matti-Katti Myytävät tuotteet Neuvontanumerot 4 6 12 15 16 20 22 25 27 31 33 34 36 38 40 42 43 44 45 46 47 48 52 SISÄLLYSLUETTELO NIVELTIETO Oikaisu: Edellisessä lehdessä olleen Päivä koirana -kirjan arvostelun tiedoissa oli virhe
Itsekin yhteensä viisi tukirankaan kohdistunutta, omakohtaista leikkausta läpikäyneenä ja useampaa erilaista tukirankakremppaa päivittäisesti potevana henkilönä pystyn tietyissä tilanteissa jopa omassa lääkärintyössäni hyödyntämään vertaistukea potilaideni avuksi. tietäjiä on ollenkaan uskominen, täytyy rahojen puutteen jatkossa heijastua hyvin laaja-alaisesti jokapäiväiseen elämäämme, mikä puolestaan tarkoittanee sitä, että myöskään sosiaali- ja terveydenhuolto ei tule jäämään osattomaksi tulevasta alamäestä! Vaikka mitään välitöntä palvelutarjonnan romahdusta ei vielä olekaan näköpiirissä, saattaisi silti olla viisasta kääntää katsetta jo nyt hiukan eteenpäin ja ruveta tuumailemaan jonkin tapaisia ennakoivan reagoinnin muotoja mahdollisesti edessä oleviin ongelmiin. Arvatenkin tällaisessa tilanteessa myös ammatillinen osaaminen antaa pontta annetun vertaistuen si- 4 Niveltieto 3 / 2013 sällölle, ja niinpä tämän informaation hyöty asiakkaan eli potilaan suuntaan on todennäköisemmin hiukan keskimääräistä suurempi. Koska vastaanottotilanteissa on turhankin usein mukana ajan puute ja monta tärkeää asiaa jää helposti sanomatta ja myös kysymättä, voisivat lääkärit paljon nykyistä useammin informoida potilailleen näiden erilaisten vertaistukifoorumeiden olemassaolosta ja niistä saatavan lisätiedon mahdollisuudesta. Uskoisin silti ainakin julkisen terveydenhuollon ruuhkapaineen oleellisesti helpottavan, jos tätä mainitsemaani informaatiokanavaa nykyistä enemmän hyödynnettäisiin. ”Kokenut kaikki tietää, ja vaivainen kaikki kokee!” Tämä vanha viisaus on selvästi hyödynnettävissä myös positiivisessa mielessä, kunhan prosessi vain oikein hoidellaan. Onhan sen merkitys toki jo huomioitu monenkin potilasjärjestön sisällä, ja sisällöllisesti hyvin arvokasta vertaistukiverkostoa on rakennettu aktiiviseen toimintaan. PÄÄKIRJOITUS Kokenut kaiken tietää – ja vaivainen kaikki kokee Kun viimeaikaisia uutisointeja seurailee, tulee väistämättä mieleen ajatus eräänlaisen ”tuomiopäivän” lähestymisestä. Jos ns. Tämä käytäntö olisi sovellettavissa vallan mainiosti sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon, kunhan näistä vertaistukiverkostoista vain riittävä tietokanta näihin toimipaikkoihin tuotetaan. Oma apu – paras apu on silti myös hyvä pitää mielessä! Tällä vihjaan siihen, että oman terveyden ylläpitäminen etenkin riittävän liikunnan, painonhallinnan, oikean ravitsemuksen ja muutenkin asiallisten elämäntapojen kautta on äärimmäisen hyvä keino yrittää minimoida sosiaali- ja terveydenhuollon kuormittamista omalta osalta! Esko Kaartinen puheenjohtaja. Oma yhdistyksemme on tästä toiminnasta aivan erinomainen esimerkki. Mittavammassa yhdistystoiminnassa saavat vertaistukea antavat henkilöt tähän enimmäkseen vapaaehtoispohjaiseen auttamistyöhönsä nykyään jo myös asiallisen koulutuksen, joten siltäkin osin palvelu on hyvissä kantimissa. Vertaistuen laaja-alaisempaa merkitystä ja sen jopa aivan itseään sote-organisaatiota tukevia mahdollisuuksia ei silti ilmeisestikään ole vielä toden teolla sisäistetty julkisessa terveydenhuollossa. Hoitosuhde lääkäriin toki säilyy edelleen ja lisäkonsultaatiota tulee siihenkin suuntaan tehdä tarvittaessa. Olisiko esimerkiksi yhden sortin oma apu sittenkin se paras tai ainakin varmin apu moneen vaivaan. Joltisenkin synkkiä ennusmerkkejä väitetään olevan Suomen taloustilanteen kohdalla. Kyse ei suinkaan ole hoitovastuun siirtämisestä maallikoiden suuntaan, vaan täydentävän ja usein samalla helppotajuisemman eli maallikkoläheisemmän lisätiedon jakamisesta tätä tietoa tarvitseville potilaille. Yksi mielestäni toistaiseksi aivan liian vähän käytetty tärkeä voimavara tulee hetimiten mieleen, nimittäin vertaistuki
Tavoitteenamme on tehdä lehdestämme juuri sellainen, mitä lukijamme toivovat. Lisäksi internetin kautta vastanneiden kesken arvotaan kaksi 50 euron niveltuotteiden lahjakorttia. Kiitos avustasi! Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen syyskokoukseen 19.10.2013 klo 14.00 Etelä-Savon ammattiopiston liikuntasaliin (Otavankatu 4, Mikkeli) • • • • Kokouksessa valitaan vuosille 2014-2015 yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle valitaan vuodelle 2014 tilintarkastaja käsitellään vuoden 2014 toimintasuunnitelma ja talousarvio jäsenmaksuineen päätetään ehdotetusta sääntömuutoksesta Ennen kokousta klo 12.00 alkaen samassa paikassa puheenjohtaja Esko Kaartisen avoin yleisöluento nivelrikosta Niveltieto 3 / 2013 5. Ensimmäisenä askeleena Niveltiedon ulkoasun kohentamiseksi on jo tässä lehdessä tehty pieniä muutoksia luettavuuden parantamiseksi. Lehden keskeltä löytyvän kyselylomakkeen postitat helpoimmin irrottamalla sivun, taittamalla sen ja niittaamalla tai teippaamalla sen kiinni. Saadaksemme vinkkejä lehden parantamiseen teemme lukijakyselyn. Vastausaikaa on syyskuun loppuun asti. Kaikkien kyselyyn paperilla tai internetissä vastanneiden kesken arvotaan kaksi 50 euron arvoista Lukijakysely osoitteessa www.niveltieto.net/ lukijakysely Vastaa ja voita niveltuotelahjakortti! niveltuotteiden lahjakorttia. Tätä ajatellen olemme uudistamassa Niveltiedon ulkoasua ja hienosäätämässä sisältöä siihen suuntaan, mitä lukijamme toivovat. Tämän lehden keskimmäisellä arkilla on muutamia kysymyksiä, joilla haemme lukijoidemme mielipiteitä. Niveltieto uudistuu Sanonta kertoo, ettei niin hyvää olekaan, etteikö siitä voisi tehdä parempaa. Toivomme saavamme runsaasti mielipiteitänne sekä lehden ulkoasusta että sisällöstä. Kyselyyn voi vastata myös näppärästi internetin kaut- ta osoitteessa www.niveltieto.net/ lukijakysely. Näin syntyvän kirjeen voi pudottaa postilaatikkoon sellaisenaan, Nivelyhdistys maksaa postimaksun
Niveltieto 3 / 2013 Osaan nivelrikon riskitekijöistä voi itse vaikuttaa Suomalaiset ovat maailman kolmanneksi ylipainoisin kansa. – Jos niveleen saa nuorena mikrotrauman, vaikkapa polvivamman jääkiekossa, voi se myöhemmällä iällä poikia nivelrikon. – Lapset ja nuoret harrastavat usein monia liikuntalajeja, joissa Jukka Pekka Kouri luennoi. Aina nivelrikko ei aiheuta vaikeita oireita, mutta melkein 30 % yli 75-vuotiaista kärsii jatkuvasta nivelrikkokivusta. Lihaskunto raajoissa suojaa niveliä, huono lihaskunto on puolestaan riski ja heikentää myös leikkaustuloksia tekonivelleikkaukseen jouduttaessa. kyseenalaisti Kouri. voi rikkoa nivelensä. – Vammojen eli traumojen osalta miehet ovat isommassa riskissä kuin naiset, Kouri totesi ja kritisoi samaan hengenvetoon nykyään vallitsevaa extreme-lajien suosiota. Keskimäärin voi sanoa, että miehillä nivelrikon riski on suuri, jos paino on yli 100 kg ja naisilla, jos se on yli 85 kg, Kouri ohjeisti. Suomen Nivelyhdistyksen ja Fysioline Oy:n yhdessä järjestämä Nivelrikon hoito -luentokiertue tavoitti yhteensä 18 paikkakuntaa ja noin 6000 kuulijaa eri puolilla Suomea. Mikseivät yksinkertaiset perusliikuntalajit, kuten hiihto, uiminen, juoksu ja kävely riitä. Nuorille tarvitaan elämäntapaohjausta, korosti Kouri. NIVELRIKON HOITO -LUENNOT 6 Nivelrikon hoito -luennot kannustivat liikkumaan Nivelrikon ennaltaehkäisy on syytä aloittaa jo nuorena Maanantaina 27.5.2013 Helsingin yliopiston Porthanian P1 -salin täyttänyt yleisö sai nauttia samalla kertaa kahden huippuasiantuntijan luennosta. Luentotilaisuuden aluksi JP Kouri taustoitti nivelrikon taudinkuvaa, esiintyvyyttä ja riskitekijöitä. Tutut perusliikuntalajit ovat hyviä ja turvallisia lihaskunnon kohentajia. Nykyään erot miesten ja naisten välillä ovat tasaantumassa. Länsimaisen istuvan elämäntavan myötä nivelrikko ja muut tuki- ja liikuntaelinvaivat vaanivat yhä nuorempia ikäryhmiä, ja JP Kouri viittasikin amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan tule-sairaudet ovat suurin yli 18-vuotiaiden toimintakyvyn heikkenemisen syy. Kiertue huipentui 27.5. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, joka yleistyy iän myötä. Helsingin yliopistolla pidettyyn päätösluentoon, jonka luentosisällöstä vastasivat suositut asiantuntijaluennoijat Jukka Pekka Kouri ja Esko Kaartinen. Yli 75-vuotiaista 80 %:lla on nivelrikkoa. Sairaudeksi kehittynyt nivelrikko määritellään biokemialliseksi tapahtumasarjaksi, jossa nivelen soluväliaineen tuhoutuminen saa ylivallan rustoa korjaavista prosesseista. Nivelrikko vaikuttaa paljon elämänlaatuun • • • • • alentaa fyysistä toimintakykyä vähentää sosiaalista toimintakykyä aiheuttaa psyykkistä kuormittuneisuutta aiheuttaa työkyvyttömyyttä kuormittaa terveydenhuoltoa. Yksi nivelrikon riskitekijöistä on naissukupuoli: yli 65-vuotiailla naisilla on nivelrikkoa kaksi kertaa enemmän kuin samanikäisillä miehillä. – Jos pudottaa painoaan 5–10 kg, nivelrikon riski pienenee voimakkaasti. 30-vuotiaalla, jonka paino on 120 kg, on 40-vuotiaana nivelrikko suurella todennäköisyydellä. Korjaavat prosessit siis häviävät tuhoaville prosesseille. Nivelrikon torjunnassa tärkeintä on liikunta, mutta liiallisesti kuormittava tai onnettomuusriskejä tuottava liikunta on yleinen nivelrikon aiheuttaja etenkin nuorilla ja työikäisillä ihmisillä. Nivelrikon perimmäistä syytä ei edelleenkään tiedetä. Nivelrikon hoidosta kertoivat fysiatrian erikoislääkäri, kivunhoitoon erikoistunut kipuklinikan ylilääkäri Jukka Pekka Kouri ja ortopedi, Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Esko Kaartinen
Nivelrikkokipu pitää hoitaa ajoissa Keskivaikea ja vaikea kipu lisäävät sydäntapahtumien ja kuolleisuuden riskiä nivelrikkopotilailla. – Jos kipuoireita ei hoideta, pidetään kipurata päällä. Tällöin kipu pahenee ja se voi myös kroonistua pommittaessaan selkäytimen ja keskushermoston aluetta. säilykepurkin avaaminen on vaikeaa. Artroosin kliininen kuva Oireet: rasituskipu, leposärky, jäykkyys Kliininen tutkimus: Tärkein tieto diagnoosia varten saadaan haastattelemalla ja tutkimalla potilasta ja tämän liikeratoja: riisumatta ja potilaaseen Löydökset: rahina ja hankaus, luun liikakasvu, liikerajoitukset, kävelyn muuttuminen Tulehduskipuvoidetta sorminivelrikkoon – Sorminivelrikkoinen nivel on noin kuusi kuukautta ikävä ja kivulias, sitten se rauhoittuu – jolloin kipuoireilu yleensä siirtyy toiseen sorminiveleen, kertoi Kouri. – Ei auta syyllistää sitä, joka saa nivelrikon, jos syy on geeneissä. Vaikka työ on yhteiskunnassamme yleisesti keventynyt, ovat esimerkiksi laitossiivojan, perushoitajan ja rakennuksilla betonia kärräävän työt edelleen esimerkkejä nivelrikolle altistavista töistä. • • • • Positiivisuus, hyväntuulisuus, nauraminen – nostavat elimistön omia endorfiineja Liikunta – endorfiinitaso nousee, kipu vähenee Akupunktuuri, sähkökipuhoito, hermostimulaatio, hieronta – näistä akupunktuuri on tehokkaampaa kuin hieronta Hieronta pitää yhdistää treeniin ja harjoitteluun (kannettu vesi ei kaivossa pysy) Keskeinen riskitekijä nivelrikon synnyssä on genetiikka. Liian raskaan liikunnan ohella raskas fyysinen työ on nivelrikon riskitekijä. Lohdutuksena voin sanoa, että loppujen lopuksi muut ihmiset huomaavat yllättävän vähän yhtään mistään, kuittasi luennoitsija Kouri ja sai yleisön herahtamaan nauruun. Sorminivelrikkoon liittyy monia toiminnallisia hankaluuksia, esim. jatkuu seuraavalla sivulla Luennon yhteydessä runsaslukuinen yleisö sai palveluja myös Nivelyhdistyksen ja Fysiolinen palvelupisteiltä. – Apuvälineitä kannattaa käyttää: toimintaterapeutin kanssa voi katsoa, millaisia apuvälineitä NIVELRIKON HOITO -LUENNOT Tehokkaita lääkkeettömiä kivunhoidon keinoja: koskematta ei diagnoosia voi tehdä. Niveltieto 3 / 2013 7. Röntgenkuvat ja magneettikuvat antavat lisätietoa. Etenkin sorminivelrikossa on vahva genetiikka, Kouri muistutti. – Tämä on todellinen haaste terveydenhuollolle: kipu pitää hoitaa paremmin! Jos jäädään kivun vuoksi kotiin ja liikutaan huonosti, seurauksena on sydäntapahtumia. – Usein sorminivelrikkopotilaat pahoittelevat, miten pahan näköisiksi heidän kätensä ovat muuttuneet. Kivunhoidossa oikeanlainen ja riittävä lääkitys on avainasia, mutta kipua voi hoitaa myös lääkkeettömästi. Lääkkeettömiä kivunhoidon keinoja kannattaa käyttää myös tehokkaan lääkehoidon ohella. Kipupotilasta ei saa jättää odottelemaan erikoissairaanhoidon jonoihin kivun kanssa, vaan kipu pitää hoitaa mahdollisimman pian, Kouri muistutti
– Valmisteen teho omalla kohdalla selviää, kun sitä käyttää säännöllisesti vähintään 6–8 viikkoa. JP Kouri ihmetteleekin, miksi lääkärit eivät määrää tulehduskipuvoiteita sorminivelrikkopotilailleen aktiivisemmin. Kouri esitteli luentonsa lääkeosuudessa myös luonnonlääkkeiksi miellettyjä glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia, joiden tehosta on viime aikoina kiistelty tutkijoidenkin keskuudessa. Annostussuosituksena Kouri esitti 1200–1500 mg/ vrk. Sorminivelrikossa kannattaa käyttää tulehduskipuvoiteita kymmenen päivän kuurina kahdesti päivässä – ei ole väliä, minkä merkkistä tulehduskipuvoidetta käyttää. Lääkitys aloitetaan vatsaystävällisimmällä parasetamolilla, ja jollei se auta, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin, joita otetaan lääkärin määräämällä annoksella kuuriluonteisesti. Ihmisten hoitoon ja kuntoutukseen pitäisi panostaa meilläkin paljon enemmän, Kouri kommentoi. Kondroitiinisulfaatti voi vähentää kipua, parantaa liikkuvuutta ja hidastaa nivelrikon etenemistä. Nivelrikon lääkkeet • • • • • • 8 Parasetamoli Perinteinen tulehduskipulääke Vatsaystävällinen tulehduskipulääke (=koksibi) Tramadoli tai muu vahva kipulääke (opioidi) Kortisonipistos/hyaluronaattipistos Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti Niveltieto 3 / 2013 Nivelrikon lääkehoito Kivunhoidon nyrkkisääntönä on, että valitaan pienin vaikuttava lääkeannos. Kondroitiinisulfaatin (hainrustouute) käytännössä toimiva annostus on 2 x 400 mg/pvä. Itävalta säästää, kun ihmiset kuntoutetaan ja he pärjäävät kotona. Kouri viittasi Itävallassa kohtaamaansa esimerkkitapaukseen: Alppi-maisemissa järjestetään unelmakuntoutusta 60–90-vuotiaille. Tämän biologisen lääkkeen suhteen on nyt innostusta ilmassa: professori JeanPierre Pelletierin tutkimus Kanadassa osoitti sen hidastavan polven nivelrikon kehitystä (katso artikkeli aiheesta Niveltiedossa 2/2011). Liian kevyt lääkeannos ei auta, eikä elimistöä kannata toisaalta rasittaa tarpeettoman voimakkaalla lääkityksellä. – Laitostamiseen ei satsata, kuten Suomessa, jossa vanhusten säilytyslaitoksia rakennetaan joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Kouri huomautti luennossaan myös kuntoutukseen panostamisen tärkeyttä, joka on jäänyt maamme päättäjiltä huomiotta. – Laita villasukka jalkaan, paina jalkaa lattiaan, liu’uta sitä sitten vuoroin eteen, vuoroin taakse. Vain viisi prosenttia voiteesta imeytyy elimistöön, eli käyttö on hyvin turvallista. Glukosamiini on ravuissa ja merielävien kuorissa esiintyvä aminosokeri, joka on välttämätön sidekudoksen rakenteelle ja nivelnesteelle. Niiaus 100–200 kertaa päivässä on polvelle monesti liian kova treeni. Apuvälineideat ovat todella hyviä, vaikka eivät olekaan levinneet kentälle, Kouri sanoo. Myös polven nivelrikon hoidossa omatoimiset lihasharjoitukset, painon pudotus ja apuvälineet ovat tärkeitä. Itävaltalaisten mukaan tarkat laskelmat osoittavat, että ihmiset kannattaa kuntouttaa, jotta he voivat asua kotona. – Potilasohjausta tehdään terveysasemilla käytännössä liian vähän. Se auttaa usein etenkin sorminivelrikkoon. – Välttämättä ei tarvita kuntosaleja, yksinkertaisilla harjoitteilla pääsee jo pitkälle. Suomalaiseen systeemiin tottuneen huulilta kirposi tuollaisen kuntoutuslaitoksen äärellä kysymys, miksi näin vanhoja ihmisiä kuntoutetaan noin tehokkaasti. Kouri neuvoi luentoyleisölle myös helpon sukankulutusharjoituksen, joka on tehokas lihaskunnon kohottaja ja onnistuu missä vain. Kouri muistutti yleisöä myös juuri uusitusta nivelrikon Käypä hoito -suosituksesta, jossa hoidon peruskivenä ovat potilasohjaus ja elämäntapavalinnat (katso Niveltieto 4/2012). Sen sijaan toimiva ja yksinkertainen harjoitus on esimer- kiksi televisiota katsellessa tai lukies sakin onnistuva istuen jalan ylösnosto polvea suoristaen (50–100 kertaa). Jos se tehoaa, käyttöä kannattaa jatkaa, Kouri ohjeisti. Liikettä on tehty tarpeeksi sitten, kun sukassa on reikä, Kouri leukaili. Kondroitiinisulfaatin haitat ovat vähäisiä, mutta niiden käyttöä ei suositella, jos potilaalla on jokin maksasairaus.. NIVELRIKON HOITO -LUENNOT on tarjolla, ja apuvälineitä myyvissä liikkeissä voi käydä tutustumassa, mitä kaikkea löytyy. Käyttöä kannattaa kokeilla kolme kuukautta: jos se auttaa, on syytä jatkaa, jos ei, käytön voi lopettaa. Polvinivelrikko vaatii lihastreeniä Polvinivelrikon diagnosoinnissa röntgenkuvat ovat aina ykköstutkimusväline, madaltunut nivelrako näkyy kuvissa hyvin, totesi Kouri. – Erityisesti reisilihasharjoitusta ja liikkuvuuden parantamista pitää korostaa. Useita eri tulehduskipulääkkeitä ei pidä käyttää yhtä aikaa
NIVELRIKON HOITO -LUENNOT Hyaluronaatti annostellaan lääkärin laittamina nivelpistoksina 3–5 kertaa noin viikon välein. – Kun EU-direktiivi hoitopaikan vapaasta valinnasta astuu voimaan, kai se Itävallan Alppien ympäristö tulee myös meidän saatavillemme, heitti Kaartinen pilke silmäkulmassaan viitaten Kourin luento-osuudessa esiintyneeseen Itävallan esimerkkiin. Hyaluronaattia koskeva tutkimustieto on viime vuosina lisääntynyt: siitä on tehty 76 eri tutkimusta. Jos itsellä ei ole nivelrikkoa, se on jollakulla sukulaisella tai tuttavalla. Kuntien korvauskäytäntö sen suhteen on kuitenkin sekava, eli vaihtelee paljon eri kunnissa. Liian vähäinen käyttö on nivelen väärinkäyttöä! Ortopedi Esko Kaartinen heitti oman luento-osuutensa alkuun kysymyksen: – Miksi nivelrikos- Luennoijien vaihtuessa Nalle eli Jorma Karhu Helsingin nivelpiiristä ohjasi mukavan ja helposti mieleenjäävän sormijumpan, johon yli 500-päinen yleisö osallistui innolla. Kanadassa vastaava suositus on 50 µg/vrk – ei kuitenkaan yli 100 µg/vrk. – Pitkäkestoisen liikkumattomuuden seurauksena nivelpintarusto surkastuu, ohenee ja altistaa ruston vaurioitumaan herkemmin. Jo syyskuusta lähtien pitäisi syödä D-vitamiinilisää, jonka uusi suositus on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa – nuorilla 10 µg/vrk. Kaartinen myös vastasi kysymykseensä saman tien: Koska artroosi koskettaa meitä kaikkia. Kouri kannustikin kuulijoitaan mukaan yhdistyselämään. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyys (katso kuva yllä) sai Kaartisen myös ihmettelemään, miten suomalainen yhteiskunta ylipäätään pärjää jatkossa tule-ongelmien kanssa – niistä yleisin, eli nivelrikko mukaan lukien. ta pitää puhua. – Koululaiset pitää vakuuttaa D-vitamiinilisän tärkeydestä, Kouri huomautti. Nivelrikon määrittelyssä Kaartinen vaati vetämään henkselit sanan kuluma päälle. Hyaluronaattiruiskeet ovat mukana myös uudistetussa nivelrikon Käypä hoito -suosituksessa. Viidesosa Helsingin seudun lukiolaisista syö D-vitamiinia, pikkukoululaisista 50 % ei syö sitä lainkaan, vaikka KELA:n tilasto kertoo tule-ongelman kasvusta. Tulokset osoittavat, että se on pitkällä tähtäimellä parempi kuin kortisoni ja sillä on sama teho kuin kipulääkkeillä. Surkastumisen myötä rustokudoksen mekaaniset ominaisuudet heikkenevät, jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 3 / 2013 9. – Nivel ei kulu käytössä: mitä vähemmän käytämme niveliämme, sitä todennäköisemmin saamme nivelrikon, tähdensi Kaartinen. ehdottomasti pitäisi! Luentonsa lopuksi JP Kouri muistutti, että vertaistuen merkitys on huomattavan suuri nivelrikon kanssa pärjäämisessä. D-vitamiinin alhaiset tasot (kalsidioli alle 37 nmol/l) ovat Suomessa hyvin yleisiä
Konservatiiviseen eli leikkauksettomaan hoitoon löytyy sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä hoitomuotoja, ja etenkin lääkkettömiin hoitoihin tarvittaisiin paljon potilasohjausta. nemistä kannattaa yrittää hidastaa. Nivelrikon hoidossa omaehtoinen hoito ja ennaltaehkäisy ovat äärimmäisen tärkeitä, Kaartinen tähdensi. – Vielä en ole uskaltanut lääkäriin lähteä, mutta joku päivä sekin koittaa, Kaartinen kevensi naurattaen yleisöä. – Tapaturmia voimme välttää valitsemalla liikuntamuodot, jotka eivät ole kovin traumaalttiita. Kaartinen kertoi myös perusvinkit, joiden perusteella voi arvella itsellään olevan nivelrikon. Nivelrako on selvästi kaventunut polvien sisäsyrjän puolelta. Nivelrikon ennaltaehkäisy aloitettava jo nuorena! – Nivelrikon ennaltaehkäisy alkaa jo nuoresta ja on elinikäinen prosessi, korosti Kaartinen. – Nivelrikkoprosessista kielii, kun itse huomaa nivelensä olemassaolon. Nivelrikkopolven röntgenkuvalöydöstä Kaartinen havainnollisti kuvalla omasta polvestaan, jonka nivelrikko on kehittynyt ristisidevamman jälkeen. Yleensä nivelessä tuntuu eriasteista jäykkyyttä paikoillaan olon jälkeen. Niveleen voi ilmaantua myös selittämätöntä kipuilua/särkyä, johon ei liity mitään vammaa. – Tekonivelleikkaus odottaa minuakin, jos en muista pitää painoani kurissa ja liikkua, Kaartinen totesi. Kun muut hoidot eivät enää auta, on edessä leikkaushoito. Kaartinen korosti myös nivelrikkosairauden monikasvoisuutta. Myös lihasheikkoudesta on mahdollista päästä, sillä lihastreenejä jokainen voi tehdä kotonakin, luennoija luetteNivelrikko etenee vääjäämättömästi kuin kello, mutta ete- li keskeisiä nivelrikko-oireilun torjuntakeinoja. Puutteellinen liikunta on tavallisin nivelen väärinkäytön muoto! Istuminen vaarantaa länsimaisten ihmisten terveyttä – meillä on liian monta hyvää syytä istua liikaa, Kaartinen totesi. Nivelrikko yllättää aina Nivelrikko etenee kuin kello aina eteenpäin alkaen nivelrikon aiheuttajan ilmaantumisesta ja päättyen mahdollisesti nivelrikon poistamiseen nivelestä tekonivelen tai luudutuksen avulla. 10 Niveltieto 3 / 2013. Voimme karttaa ylipainoa. – Ennaltaehkäisyssä on keskityttävä niihin riskitekijöihin, joihin voimme vaikuttaa. Tähän pyydän teitä nyt kiinnittämään huomiota! painotti Kaartinen. Nivelrikko ei läheskään aina ole sitä mitä sen odottaisi olevan. Nivel myös väsyy melko helposti ja voi jäykistyä ja turpoillakin rasituksen jälkeen. – Emme voi vaikuttaa perintötekijöihin, ikääntymiseen ja sukupuoleen. Ortopedi voi arvioida potilaallaan olevan polven nivelrikon seuraavilla perusteilla: • polvikipua on useampana päivänä edeltävän kuukauden aikana • • • • krepitointia eli rahinaa nivelessä aktiiviliikkeen aikana alle 30 min kestävää aamujäykkyyttä potilaan ikä yli 50 vuotta luukyhmyjä polvessa kliinisen tutkimuksen yhteydessä Nivelrikkokivun aiheuttajat löytyvät rustonalaisista kudoksista: itse rusto ei aisti kipua, sillä rustossa ei ole hermopäätteitä. Voimme kuitenkin vaikuttaa nivelen liika- ja väärinkäyttöön sekä työskentelytapoihimme ja urheilutottumuksiimme. NIVELRIKON HOITO -LUENNOT ja rusto altistuu vaurioitumaan herkemmin pienienergisten vammojen yhteydessä tai toistuvan virhekuormituksen kautta, Kaartinen kuvasi liikkumattomuuden vaikutuksia nivelrustoon. Koko prosessi voi edetä hyvinkin hitaasti, mutta vääjäämättömästi aina eteenpäin. Potilaalla voi olla pahalta näyttävä röntgenkuvalöydös, mutta tämän nivelrikko ei välttämättä silti ole pahaoireinen
Nivelrikon edessä ei saa antautua sen enempää potilas kuin hoitava lääkärikään. Kaartinen heitti luennossaan haasteita myös lääkäreille ja etenkin ortopedi-kollegoilleen: – Artroosipotilaan kohtaavalle ortopedille helpoimpia ratkaisuja on todeta, että kyseessä on nivelrikko ja sen kanssa pitää vain yrittää elää, kunnes nivel on tekonivelkypsä, tai laittaa hänet leikkausjonoon. Luentonsa päätteeksi Kaartinen komensi kuulijoitaan liikkeelle savolaishuumorin voimin – makoisat naurut saivat yleisön endorfiinit nousuun. Onnistuminen edellyttää tällöin: • hyvää hoitosuhdetta • riittävää informaatiota potilaalle taudin luonteesta • perusteltua suunnitelmallisuutta hoitolinjauksille • hyvää hoitomotivaatiota ja yhteistyökykyä potilaalta Jos nivelrikkonivel päätetään jättää leikkaamatta, täytyy päätös perustella hyvin asiallisesti. Katri Kovasiipi Niveltiedon toimitus ja koko Nivelyhdistyksen väki kiittää luentokumppaniamme Fysiolineä! Niveltieto 3 / 2013 11. – Nivelrikkodiagnoosin jälkeen vaaditaan etenkin potilaalta itseltään aimo annos päättäväisyyttä. NIVELRIKON HOITO -LUENNOT Nivelrikkodiagnoosi on kehotus toimintaan – Jos nivelrikkodiagnoosin kuitenkin saa, sen äärellä ei saa antaa periksi, vaan on ruvettava tappelemaan sen etenemisen hidastamiseksi, Kaartinen kannusti. Selvästi työläämpi ratkaisu on ryhtyä hoitamaan tautia konservatiivisesti. Luentonsa loppupuolella Kaartinen esitteli vielä polven nivelrikossa käytettäviä, kokotekoniveltä kevyempiä kirurgisia toimenpiteitä. – Potilaalle on aina muistettava tähdentää, että liikkuminen parantaa, liikkumattomuus ja huono lihaskunto pahentavat tilannetta. Ennen kaikkea hän kuitenkin painotti, että konservatiivisen hoidon on oltava mukana tukemassa myös leikkaushoitoja. Varmasti nuo hauskuuteen kiedotut kehotukset saivat monen kuulijan myös oikeaan toimintaan, eli ylös, ulos ja lenkille. – Koko nivelrikon hoidon perustaksi tarvitaan tehokasta potilasohjausta, eli oikeata informaatiota ergonomiasta, lihas- ja liikeharjoituksista, painonpudotuksesta, fysio- ja toimintaterapian mahdollisuuksista sekä apuvälineistä, Kaartinen listasi. Konservatiivinen hoito ei tarkoita hoitamatta jättämistä, Kaartinen korosti
Elämänkriisit kuormittavat mieltä ja altistavat myös kipuoireiden kroonistumiselle. Suomalaisille kipu on tuttu kiusa, sillä aikuisista noin 35 % on kokenut yli kolme kuukautta kestänyttä kipua ja päivittäisestä kroonisesta kivusta kärsii noin 14 %. Kroonisista kivuista suurin osa on tule-kipua (tuki- ja liikuntaelinten kipua), eli selkä-, niska-, hartia-, polvi- ja lonkkakipua. KIPU JA MIELI Fyysinen kipu ja mielen kipu kietoutuvat toisiinsa Kipu on kärsimystä. Vähintään teoriassa tiedetään, että kipupotilasta pitäisi hoitaa biopsykososiaalisena kokonaisuutena. Eri elämäntilanteille riittää omia elämänkriisejään, kuten parisuhdeongelmat, työpaineet, perhettä kohdanneet sairaudet, elämän ruuhkavuodet ja huoli omasta vanhenemisesta ja pärjäämisestä. Kipupotilaat kärsivät usein aivan liian pitkään, ennen kuin saavat oikean diagnoosin. Kivun noidankehä Pitkäkestoinen kipu on elimistön kannalta stressitila, joka puolestaan altistaa masennukselle ja ahdistukselle. Suomessa kipupotilaan oikean diagnoosin saaminen kestää tutkimuksen mukaan yli kaksi vuotta. Pitkä- 12 Niveltieto 3 / 2013 Yllä neurologian dosentti Maija Haanpää, alla psykiatrian erikoislääkäri Tarja Melartin. Käytäntö maamme terveysasemilla on valitettavasti toinen, mutta oikea tieto muuttanee tilannetta pikku hiljaa. Sen vuoksi kipu tulisi hoitaa aina ajoissa oikein. Asennepuolella virheelliset uskomukset ja katastrofointi ovat kroonistumisen riskitekijöitä, ihmissuhteisiin ja elämäntilanteisiin liittyen riskeinä ovat sosiaalisen tuen puute, ymmärtämättömyys ja ylihuolehtivuus. kestoinen kiputila aiheuttaa elimistölle jatkuvaa ylikuormitusta, stressihormonit ovat jatkuvasti koholla. Kivun kroonistumisen riskitekijät ovat yllättävän paljon kulttuurisia ja psykologisia. Tunne-elämän säätelyjärjestelmää hallitsevat aivoalueet ovat jatkuvasti hypoaktiivisia eli aliaktiivisia, vireystilaltaan huonoja. – Pitkäkestoinen kipu aiheut taa väsymystä, kipupotilas ei jaksa keskittyä. Myös masennus on stressisairaus, korostaa psykiatrian dosentti (LT), psykiatrian erikoislääkäri ja psykoanalyytikko Tarja Melartin. – Kivusta, ahdistuksesta ja unettomuudesta syntyy helposti itseään ruokkiva kierre, jossa fyysiset ja psyykkiset oireet vahvistavat toisiaan ja toimintakyky heikkenee, sanoo neurologian dosentti Maija Haanpää. Kivun kroonistumiselle altistavia tunnereaktioita ovat ahdistuneisuus, hätä, pelko, masennus ja psyykkinen sekä psykososiaalinen kuormittuneisuus. Kivun ja mielen yhteys on tunnustettu viime vuosina aiempaa selkeämmin myös asiantuntevimman lääkärikunnan ja tutkijoiden keskuudessa. Kivun juuret mielessä Kivun ja masennuksen kannalta mielenkiintoinen yhteys löytyy myös verestä mitattavista tulehdustekijöistä (sytokiineistä). Pitkittynyt kipu voi tuottaa unettomuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta – jotka puolestaan voimistavat kipukokemusta. Sekä ylihuolehtivuus että piittaamattomuus altistavat kivun kroonistumiselle, kertoo Haanpää. Hänelle tulee toivottomuuden, arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. – Aktiiviset, toimeliaat ihmiset selviytyvät kivuista paremmin kuin ihmiset, jotka suhtautuvat kivunhallintaan passiivisesti tai riippuvuuksia kehittämällä. – Osalla masennuspotilaista monien tulehdustekijöiden eli sy-
– Emme useinkaan ole varmoja siitä, miltä meistä tuntuu tai mikä tämän kyseisen tunteen on meissä aiheuttanut. Sytokiinien yhteyttä stressiin ja masennukseen ei kuitenkaan tunneta vielä kovin hyvin. Jos kiellämme tunteemme, tunnetaakka jää kehon kannettavaksi, Melartin valottaa kipuoireiden ja tunteiden välistä yhteyttä. Niveltieto 3 / 2013 13. Mikä on muutosvalmiuteni. – Keho kertoo, jos mieli ei kuule, Melartin toteaa. Tämä sama viesti on tärkeä kenelle tahansa myös alakulon ja masennuksen ennaltaehkäisyksi, kuten myös kipujen tai muiden vaivojen kanssa kamppaileville. Ajatuksiamme voimme ohjata tietoisesti, kun taas tunnemekanismien käynnistyminen on suureksi osaksi tietoisen hallinnan ulkopuolella. Sekä tunneettä ajattelumekanismit toimivat suureksi osaksi tiedostamattamme. Minkä tekeminen vaikuttaa myönteisesti myös muilla elämän alueilla. Meidän ihmisten on usein vaikea hyväksyä tunteiden logiikkaa. Tarja Melartin kertoo esimerkin psykoterapiapotilaasta, jolla on traumaattinen tausta. Hänelle kipu on viestintuoja, signaali jostakin tunteesta. Tarja Melartin Huolehdi itsestäsi hyvin • • • • • Pyri normaaliin päivärytmiin Lepää – rentoudu Liiku – löydä oma liikuntamuotosi Ravinto – syö säännöllisesti Jos käytät alkoholia, muista kohtuullisuus! KIPU JA MIELI tokiinien pitoisuudet ovat suurentuneet, Melartin kertoo. Mitä olen valmis tekemään. Oma apu stressin hallinnassa Ohjeet laatinut psykiatrian el. Huomaa hyvät, myönteiset asiat Pyri lisäämään elämääsi mukavia asioita Palkitse itseäsi onnistumisista Ratkaise ongelmia pienissä erissä Tee sitä, mikä tuottaa sinulle iloa! • – Masentuneen ihmisen sairauslomalle tärkeä viesti on: tee asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää, Melartin korostaa. – Syynä voi olla tulehdus, mutta myös pitkäkestoinen psykososiaalinen stressi voi johtaa sytokiinijärjestelmän aktivoitumiseen. Niihin liittyviä oireita voivat olla uupumus, voimattomuus, kivut ja kolotukset, masentunut mieli, keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys sekä unen, ruokahalun ja libidon häiriöt. Toisaalta kipu voi olla pelkästään psyykkisten syiden laukaisemaa. Huolehdi myös ihmissuhteistasi • • Puhu läheisen, omaisen tai ystävän kanssa Älä jää neljän seinän sisälle Toiminta nostaa mielialaa • • • • Tee asioita joista nautit Aseta pieniä tavoitteita Tee asioita yhdessä jonkun kanssa Kiitä itseäsi Opettele tunnistamaan ja välttämään • • • • • Mustavalkoista ajattelua Yleistämistä Pessimististä ajattelua Omien saavutusten aliarviointia Hyvien asioiden huomiotta jättämistä Etsi myönteisyyttä ja onnistumisia • • • • Mikä elämässäni toimii, mitä jo teen itsestäni huolehtiakseni. • • • jatkuu seuraavalla sivulla Älä tee stressaantuneena tai masentuneena suuria ratkaisuja Älä yritä ratkaista asioita, joille et voi mitään Pyydä apua – antaisit sitä itsekin Pilko ongelmat pieniksi osiksi ja ratkaise yksi kerrallaan Jos elämä stressaa ja haluat muutosta • • • Mikä on tärkeää – mitkä ovat todelliset arvoni
Hyväksyvän tietoisen läsnäolon menetelmät ovat alkaneet soljua mukaan myös suomalaisen hoitotyön käytäntöihin. Tässä kohtaa allekirjoittaneen omat kokemukset taijista tulivat mieleen. Taijilla on voimakkaita vaikutuksia myös stressin ja mielialojen hallinnassa, sillä taiji-harjoitukset ovat syvimmältä olemukseltaan lepoa liikkeessä. Myös hän puhuu liikunnan voimasta. Tärkeintä on kuitenkin potilaan tutkiminen Pitkäkestoisen kivun hoito Hoitoon pääsyn kriteerit (STM 2007) Lääkärin tehtävänä on tutkia potilas, asettaa diagnoosi, järjestää tarvittavat lisätutkimukset, hoito ja kuntoutus sekä laatia potilaan pyytäessä tarvittavat lausunnot. Kivun diagnosointi ja hoito Kun lääkäri arvioi kipupotilaan tilanteen, on hänen tärkeää käydä läpi esitiedot. Kudosvauriokipuun (esimerkiksi nivelrikkoon) käytetään perinteisiä kipulääkkeitä, hermovauriokipuun esimerkiksi masennuskipulääkkeitä, epilepsialääkkeitä, puudutevoidetta tai kapsaisiinia. Katri Kovasiipi 14 Niveltieto 3 / 2013. Muissa kiputyypeissä lääkehoidon merkitys on vähäisempi, niissä muovataan kivunaistintajärjestelmää erilaisten lääkkeettömien kivunhallintakeinojen avulla. vastaanotolla: lääkärin on koskettava potilaaseen! Tutkimusten pohjalta potilaalle laaditaan yksilöllinen tutkimus- ja hoitosuunnitelma. Voi kysyä itseltään, osaanko olla edes kerran päivässä läsnä hetkessä, Melartin muistuttaa. Kun keho rentoutuu, myös mieli rentoutuu. – Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pitäisi toimia kohtuuajassa kohtuukustannuksin, saumatonta yhteistyötä tarvitaan diagnostiikan, hoito-ohjeiden ja kuntoutuksen toteuttamisessa. – Kun mielen vie kehoon, se lepää. Kivun noidankehä – katso Helena Mirandan artikkeli Niveltiedosta 2/2012. Ulkomaisissa tutkimuksissa taijin (kiinalaisen perinteisen ’aamuvoimistelun’) on todettu auttavan nivelrikkopotilaita. Lääkehoi- Kivun lääkkeettömiä hallintakeinoja • • • • • • Mielihyvää tuottavat asiat Unihuolto Rentoutuminen, hengitysharjoitukset Tarkkaavaisuuden suuntaaminen pois kivusta Liikunta Hyväksyvä asennoituminen kipuun to valitaan kiputyypin mukaan. KIPU JA MIELI Etenkin USA:ssa on saatu yllättävän paljon hyviä tutkimustuloksia mindfullnessin eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon tehosta kivunhoidossa. – Itseään voi auttaa stressin ja mielialan hallinnassa. – Terveydenhuollolta vaaditaan riittävää osaamista ja riittävää kiinnostusta kivunhoitoon, korostaa Haanpää. Kipupotilaan hoito onnistuu parhaiten biopsykososiaalisesta viitekehyksestä ottaen huomioon biomedisiinisten seikkojen lisäksi psyyke, elämäntilanne ja odotukset. Maija Haanpää muistuttaa, että potilaan on saatava riittävästi informaatiota lääkäriltään. Kivunhoidossa on viisainta edetä välitavoitteiden kautta. Vastaavia kokemuksia kukin voi löytää itselleen mieluisasta kehoa aktivoivasta toiminnasta, oli se sitten metsäkävelyä, uintia, soutua tai hiihtoa. On tärkeää oppia tunnistamaan ja kunnioittamaan omia rajojaan
Vaikkapa kerrostalokotinsa pihapensaita saksiessa Heidi unohtaa kipunsa ja on tekemisessään läsnä tässä ja nyt. Minun vuorokaudessani on 27 tuntia: minun ei ole mahdollista palata tämän yhteiskunnan vuorokausirytmiin. – Unentarpeeni on keskimääräistä suurempi. Olen jo masennuksen kanssa joutunut rakentamaan elämäni uudelleen, ja suhtautumisessa kivunhallintaan on tehtävä se sama. Vahvoja kipulääkkeitä syötyään Heidi sai lopulta myös fibromyalgia-diagnoosin. Eri päivinä kipu voi olla eri paikassa, ja eri päivinä myös kipuaistimukseni on erilainen. Yleensäkin kivun kanssa elämistä on vaikea selittää ulkopuolisil- le, toisaalta Heidillä on ystäviä, joilla on vielä vaikeampi tilanne. Mielenterveyden keskusliitossa vapaaehtoistyötä tekevä Heidi Järvinen on kärsinyt selkäkivuista jo 16-vuotiaasta lähtien. Minulla on kipuja, joita ei ole edes tutkittu. Fyysinen työ ja stressipäiväkirja auttavat Heidi ei enää jaksa selittää kipukuviotaan lääkäreille. – Masennuksesta toipues sani minulla oli erilaisia kipuja, jotka omasta mielestäni eivät liittyneet mitenkään masennukseen. Lihaskuntoa olisi vain lisättävä. Aina en välttämättä huomaa kipua. Välillä vietän kipupäiviä, jolloin voin vain levätä, ja ainoa pakollinen tehtävä on koiran ulkoilutus. Jos tilanne muuttuu stressaavaksi, huomaan kivun yhtäkkiä, kertoo Heidi. Erilaiset ihmiset löytävät oman leponsa kukin eri toimintojen kautta, kenellä se on kalastus, kenellä lenkkeily, uinti tai puutarhanhoito. Fibromyalgiaan en saanut muuta apua kuin lääkereseptin, Heidi muistelee. Ruumiillinen työ kasvattaa tietysti myös levontarvetta. Heidi pitää stressipäiväkirjaa, jonka avulla hän voi ennakoida omaa toimintansa ja selviytymistään erilaisissa tilanteissa. Nyt Heidi on työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta opiskelee maatalouslomittajaksi ja tekee vapaaehtoistyötä Mieli maasta ry:n puheenjohtajana ja NEPSY ry:ssä. Heidin puheista välittyy vahvasti ajatus, että hän ei ole saanut apua lääkäreiltä sen paremmin masennukseen kuin kipuunkaan. Aikansa kipujen kanssa kamppailtuaan Heidi sairastui vaikeaan masennukseen. Tärkeintä onkin löytää se itselleen mieluisa tekemisen muoto, joka vie mielen kehoon ja auttaa niin mieltä kuin kehoakin kohti tasapainoa. KIPU TOI MASENNUKSEN Kipu toi mukanaan masennuksen Katri Kovasiipi Niveltieto 3 / 2013 15. En kuitenkaan saanut niihin apua somaattisen puolen lääkäreiltä, Heidi kertoo. Lääkärin vastaanotoilla Heidille vain todettiin, että selässä on rakennevika, jota ei voi korjata. – Fyysinen työ on minulle tärkeää. On olennaista tehdä mitä tahansa muuta kuin istumista. Näennäisesti pystyn elämään normaalia elämää, mutta tulee tilanteita, joissa en yksinkertaisesti jaksa. – Aina en itse tunnista omaa kipuani, ennen kuin alkaa oksettaa
Tekonivelleikkausten tulokset suurissa nivelissä, kuten lonkassa ja polvessa, ovat reumapotilailla varsin hyviä. Väitöskirjan osatöissä PLDLAimplanttia verrattiin päkiäalueella perinteiseen jalkapöydänluiden päiden poistoleikkaukseen, peukalon CMCI-nivelessä jännesykeröleikkaukseen ja rystysissä Swansonin silikonitekonivelleikkaukseen. PLDLA-implanttiaineistosta on 16 Niveltieto 3 / 2013 PLDLA-implantti Rohkaisevia tuloksia PLDLA-implanttia käytettäessä tulokset olivat vertailukelpoisia perinteisiin leikkausmenetelmiin nähden päkiänivelissä ja peukalon CMCI-nivelen leikkauksissa. Rystysten ensileikkauksissa kliiniset tulokset (kipu ja toiminnalliset pisteet, toiminnalliset testit ja liikelaajuudet) paranivat sekä PLDLA- että silikonitekonivelryhmissä vastaavanlaisesti. Lisäksi yksi osatyö käsitteli PLDLAimplanttia ja luusiirteitä silikonitekonivelien uusintaleikkauksissa. tehty kaksi reumaortopedista väitöskirjaa, joista reumaortopedi Pirjo Honkasen väitöskirjatutkimuksessa PLDLA-implanttia oli käytetty rystysnivelissä, kun taas allekirjoittaneen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin PLDLAimplantin soveltuvuutta jalkaterän päkiänivelien, peukalon ja CMC I -nivelen sekä rystysnivelien leikkauksissa. Pienissä nivelissä, kuten rystysissä, tulokset ovat kuitenkin vaihtelevia. Kahden vuoden kuluttua leikkauksesta PLDLA-ryhmässä kuitenkin todettiin palmaarista (kämmenen puoleista) virheasentoa 44/84 (52 %) nivelessä ja silikonitekonivelryhmässä 10/91 (11 %). Silikonitekonivelten uusintaleikkauksissa PLDLA-implanttia ja luunpakkausta käytettäessä (seuranta-aika keskimäärin seitsemän vuotta) saavutettiin hyväksyttävä kivunlievitys, mutta toiminnallisesti tulokset olivat yleisesti huonoja. Leikkaustulokset kuitenkin huononevat ajan kuluessa johtaen nivelten liikelaajuuksien huononemiseen, virheasentojen palautumiseen, luurakenteiden heikkenemiseen ja tekonivelien hajoamiseen. OMALLA KUDOKSELLA KORVAUTUVA TEKONIVEL Omalla kudoksella korvautuva tekonivel Tulehdukselliset reumasairaudet aiheuttavat kipua, nivelten turvotusta ja virheasentoja huonontaen elämän laatua. Tutkimustulokset näissä sarjoissa ovat olleet rohkaisevia. PLDLA-implantti korvautuu arpikudoksella noin 2–3 vuoden kuluessa. jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vuosikymmenten ajan silikonitekonivelet ovat säilyttäneet asemansa rystysnivelten leikkauk sissa. Elimistön omalla kudoksella korvautuva maitohappopohjainen PLDLA-implantti (poly-L/D-lactide 96/4) on uusi vaihtoehto pienten nivelten leikkauksiin. Tämän jälkeen Reumasäätiön sairaalassa vuonna 2004 tutkimusta laajennettiin jalkaterän päkiäalueelle ja peukalon satulanivelen (CMC I) alueelle. LT Raine Tiihonen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, soveltuuko potilaan omalla kudoksella biokorvautuva implantti pienten nivelien, kuten rysty- ja päkiänivelten leikkauksiin reumapotilailla. Ensimmäiset tutkimussarjat ovat koskeneet rystysnivelien primaari- ja revisioleik kauksia. Nivelreuma vaurioittaa usein käden, ranteen ja etujalkaterän niveliä. Implantti korvautuu omalla kudoksella Tampereen Teknillisen Yliopiston biomateriaalitekniikan laitoksen ja Tampereen yliopistosairaalan yhteistyönä on kehitetty PLA96/4 (PLDLA) biokorvautuva implantti
TEMPUR -parivuodepatjapaketeista HINNASTA POIS YLI 1000€ TEMPUR-tyynyn, -petarin tai ergonomisen tuen ostajalle SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Tutkitusti tyytyväisimmät asiakkaat Koska jokainen kokee mukavuuden yksilöllisesti, TEMPURilla on kolme ensituntumaltaan erilaista patjamallistoa: tuttu vahvan tuen tunteen ORIGINAL, ylellisen pehmeä CLOUD ja joustava SENSATION. nämä koot: __TEMPUR Original tai Cloud -patja +sijauspatja 19×80×200+5 cm (1945 €) VAIN 1349 € HINNASTA POIS 596 € __ TEMPUR Original tai Cloud -patja +sijauspatja 19×180×200+5 cm (3997 €) VAIN 2898 € HINNASTA POIS 1099 € __ TEMPUR Original, Cloud tai Sensation -patja +sijauspatja 21/22×180×200+5 cm (4757 €) VAIN 3658 € HINNASTA POIS 1099 € __ TEMPUR Original, Cloud tai Sensation -patja +sijauspatja 25/27×180×200+5 cm (5685 €) VAIN 4586 € HINNASTA POIS 1099 € TEMPUR Cloud -tyyny erikoispehmeää Tempur Extra Soft -materiaalia __ Cloud 179 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 € TEMPUR Millennium -tyyny sopii kylki- ja selinmakuulla nukkujille __ Millennium S 129 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 € __ Millennium M 139 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 € __ Millennium L 149 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 € __ Millennium XL 159 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 € TEMPUR asiakaspalvelu puh. NIVELYHDISTYKSEN JÄSENETU -tarjous EDUN ARVO 45 € Jäsenetutarjoukset voimassa 21.11.2013 asti. Tilaamalla TEMPUR-tuotteet Nivelyhdistyksen kautta tuet yhdistyksen toimintaa! Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (TEMPUR maksaa toimituskulut) Nivelyhdistys maksaa postimaksun TEMPUR patjatarjous, esim. TEMPUR sopii kaikille! Ostaessasi TEMPUR-sinkkupatjapaketin (80/90×200 cm) saat HINNASTA POIS 596 € ja TEMPUR-parivuoteen patjapaketin (160/180×200 cm) saat HINNASTA POIS 1099 €. (09) 5868 360 Olen jäsen Liityn jäseneksi NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 07003 Vastauslähetys
Keskellä kämmenluiden ja tyvisormiluiden ydinontelot on täytetty luusiirteellä, nivelväleissä on PLDLA-implantti. Raine Tiihonen LT, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, reumaortopedian erityispätevyys Päijät-Hämeen keskussairaala, osastonylilääkäri. Sormien linjaukset ovat säilyneet kohtalaisen hyvinä. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista PLDLA-implanttia tai silikonitekoniveltä käyttämällä. PLDLA-ryhmässä kuitenkin todettiin rystysnivelten palmaarisia virheasentoja enemmän kuin silikoniryhmässä, mikä vaatii jatkossa lisätutkimusta pidemmällä seuranta-ajalla. OMALLA KUDOKSELLA KORVAUTUVA TEKONIVEL Kuvissa vaikeaa nivelreumaa sairastavan naisen käsi. Rystysissä silikonitekonivelet ovat rikkoutuneet, luukatoa esiintyy proteesivarsien alueella sekä lisäksi on ulnaariset virheasennot. Tekonivel ei voi mennä rikki PLDLA-implantin etuna voidaan pitää sitä, että se korvautuu elimistön omalla kudoksella, elimistöön ei jää vierasmateriaalia ja elimistöstä poistuva tekonivel ei voi rikkoutua. Jotta PLDLA-implanttia voidaan suositella laajempaan käyttöön käden alueen nivelissä tai päkiäalueella, tarvi- taan laajempia potilassarjoja ja pidempiä seuranta-aikoja. Naiselle on tehty aiemmin ranneluudutus. Silikoni-implanttien rikkoutuminen aiheuttaa usein vuosien kuluessa luurakenteiden heikkenemistä, jota PLDLA-implanttia käytettäessä ei juurikaan esiinny. Tutkimuksessa todettiin PLDLA-implantin kudosyhteensopivuus hyväksi. Oikealla tilanne seitsemän vuoden jälkeen: luusiirteet ovat varsialueilla luutuneet, rystysnivelalueella luusiirteet ovat osin resorboituneet eli sulaneet pois. Vasemmalla alkutilanne. Luusiirteiden todettiin radiologisesti luutuneen kuitenkin hyvin kämmenluiden ja tyvisormiluiden varsialueilla. Rystysnivelten uusintaleikkauksissa ongelmana on usein 18 Niveltieto 3 / 2013 luurakenteiden syöpyminen ja ympäröivien tukirakenteiden heikkous. Ulnaariset virheasennot ovat korjaantuneet
Lunastamalla arvat voi jokainen edistää omalta osaltaan niveltietouden levittämistä ja helpottaa siten nivelsairaiden arkea. Myös muita parhaan pään palkintoja on vielä lunastamatta, esimerkkinä vaikkapa Led-televisioita ja digikameroita. Arpoja on lunastettu mukavaa tahtia, mistä koko Nivelyhdistyksen väki esittää suurimmat kiitokset lunastajille. Arpojen tuotolla tulemme ensi vuonna levittämään niveltietoutta Niveltiedon sekä kaikille avoimien yleisöluentojen avulla. Onnekas arpojen lunastaja voi lisäksi voittaa lahjakortin unelmalomaan tai jonkin muun yli 11 000:sta tarjolla olevasta arvokkaasta palkinnosta. Kesäkuun alkupuolella Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet saivat kirjeen, jossa oli kuusi arpaa. 3500 euron matkalahjakortti odottaa vielä ottajaansa, päävoittoarpa on siis jossain vielä lunastamattomassa nipussa mukana. Uunituore arpajaisten teknisen järjestäjän Kultareuna ry:n raportti kertoo, että mm. Kysyttyjä ja lukemattomille paikkakunnille toivottuja asiantuntijaluentoja järjestetään sekä valtakunnallisina kiertueina että yksittäisinä, paikallisina luentoina. Jokaisessa arpanipussa on vähintään yksi voitto. NIVEL-ARVAT Nivel-arpojen päävoitto vielä lunastamatta Suomen Nivelyhdistyksen järjestämien Nivel-arpajaisten tuotto käytetään niveltietouden levittämiseen. Kaikille jäsenillemme lähetettyjen arpojen joukossa on myös pääpalkintona oleva 3500 euron matkalahjakortti, jota ei ole vielä lunastettu. Myöhemmin mukaan tulleet uudet jäsenet saavat vastaavan arpakirjeen myöhemmin syksyllä. Niveltieto 3 / 2013 19
Kirkkokansa sujautti kolikon vaivais ukossa sijaitsevasta raha-aukosta sisään toivoen samalla, että laupeudentyö toisi hänelle itselleen Suomen vanhin säilynyt vaivaisukko on 1600-luvun Hauhon Bartimeus. Vaivaisukkoihin oli usein liitetty myös kukkaron nyörejä hellittäviä kehotustekstejä, kuten ”Joka köyhää holhoo, häntä holhoo Herra pahana päivänä”, ”Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle”, ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa”. 20 Niveltieto 3 / 2013 maallista onnea, varmistelisipa ehkä taivaspaikkaakin. Maamme jokainen seurakunta huolehti köyhistään Ruotsin kirkkolain (1686) mukaan, ja vaivaisukot olivat yksi keino kartuttaa kunnan köyhäinhoitokassaa etenkin 1800-luvun Pohjanmaalla. Vaivaisukot ovat perisuomalainen ilmiö – Ruotsista on löydetty kymmenkunta ukkoa, mutta muualla maailmassa vaivaisukkoja ei tunneta. Vaikka näyttely on järjestetty Itä-Suomen sydämeen Kerimäelle, ei vaivaisukkoperinnettä ole juurikaan tunnettu ItäSuomessa. Puusta veistettyjen vaivaisukkojen luontevaksi taustamaisemaksi Pohjanmaa selittyykin pohjalaisen veneenveistoperinteen rinnakkaistuotteena. Vaivaisukothan edustivat aikanaan yhdenlaista, joskin haurasta ja haavoittuvaista sosiaalihuollon mallia. Suurin osa vaivaisukoista on peräisin 1800-luvulta, mutta Kerimäellä nähdään myös Suomen vanhin säilynyt ukko, ilmeisesti. Suomessa niitä on säilynyt 145 kappaletta. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän resurssipula ja uudelleenjärjestelyn kysymykset pysyvät otsikoissa, mutta pätevistä ratkaisumalleista ei ole ollut tunkua. Eri puolille kirkkoa luontevasti sijoitellut 41 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka kutsuvat kävijää kiertelemään ympäri kirkkosalia. Pohjalaiset Kerimäellä Ainut vaivaisakka teki työtänsä Soinissa. Poh- janmaalle päätyi myös valtaosa noiden aikojen sotien invalideista. Jo itse kirkko on nähtävyys, ja kuluneen kesän ajan sitä on kansoittanut tämä hiljainen seurakunta. Jonkin verran ukkoja on tavattu Keski- ja VarsinaisSuomessa. Tätä yhteiskunnallista taustaa vasten Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely on puhutteleva ja ajankohtainen, vieläpä yllättävän monella tasolla. Vaivaisukkojen kesäisenä kokoontumispaikkana on Kerimäen kirkko, joka on maailman suurin – ja kenties myös maailman kaunein – puukirkko. VAIVAISUKOT – SOSIAALISEN OMANTUNNON ÄÄNI Sosiaalisen omantunnon ääni on veistetty puisiin vaivaisukkoihin 1990-luvun lama mursi pohjoismaisen hyvinvointivaltion Suomesta, ja siitä lähtien on köyhyys tullut ilmeisen pysyväksi ongelmaksemme. Vaikka vaivaisukot ovat edustaneet varsin alkeellista, taloudellisesti pienimuotoista ja järjestäytymätöntä sosiaalihuollon toteutustapaa, ne voivat tänäkin päivänä toteuttaa tärkeintä tehtäväänsä – toimia sosiaalisen omantunnon herättäjinä. Merenkulun ja kaupankäynnin ansiosta Pohjanmaa oli taloudellisestikin sen verran vahvaa aluetta, että siellä riitti voimavaroja köyhäinhoitoon enemmän kuin muualla Suomessa