Niveltieto 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 3/2009 Mitä on kihti. Paljonko liikuntaa. Ranteen tekonivelet Rustovaurioiden korjaus Pysäyttääkö bioproteesi nivelrikon. Uudet lonkat eivät hidasta Kari Vepsää 677773-09-03 PAL.VKO 2009 -43 0 9 00 3 ja paljon muuta! Irtonumero 5.50 6 4 14 8 86 7 7 77 36
Sisuspaperi on saanut EU Eco -merkinnän. kuva Katri Kovasiipi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh. Niveltieto 3/2009 Irtonumero 5,50 euroa Vuosikerta 19 euroa (2009) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2009: 1/2009 ilmestyi 27.2.2009 2/2009 ilmestyi 29.5.2009 3/2009 ilmestyi 28.8.2009 4/2009 ilmestyy 27.11.2009 Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Toimituskunta Esko Kaartinen Sari Rautiainen Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Niveltieto painetaan kokonaan Suomessa kotimaiselle paperille. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen 2 Niveltieto 3 / 2009. Painos 10 000 kappaletta Kansikuvassa Kari Vepsä
NIVELTIETO 3/2009 Pääkirjoitus: Priorisointikeskustelun sävy kovenee Jäsenhankintakilpailu Sopivasti liikuntaa Liikkeelle leikkauksen jälkeen Uudet lonkat eivät hidasta Kari Vepsää Fysiokimppa houkuttaa liikkeelle Pysäyttääkö bioproteesi nivelrikon. Ranteen tekonivelet Kärsimyksen kohtaaminen Konttisen kynästä: Kihti Auttavatko MBT-jalkineet polvinivelrikkoista. Väitöksiä Lukijoilta: Paino-ongelmani Uutisia Ristikko Lääkärit vastaavat Lonkkaleikkauksella saatu elämänlaatu säilyy Matti-Katti Piinapenkissä Eeva Moilanen Aulis pakinoi Myytävät tuotteet Jäsenedut 4 5 6 10 12 14 18 20 24 27 31 36 38 40 41 42 44 45 46 47 48 50 Niveltieto 3 / 2009 3
Rahasta ja täsmällisemmin rahan puutteestahan tässä priorisointikeskustelussa viime kädessä on kyse, vaikka resurssien riittämättömyyteen ymmärrettävästi myös viitataan. Oma harras toiveeni olisi, että jollakin tasolla hiljalleen ryhdyttäisiin priorisoimaan sairauksien ennaltaehkäisyyn panostamista sairauksien hoidon sijaan. Epäonnistuminen näiden muiden hoitoprosessin osatekijöiden kohdalla on yllättävänkin tavallista ja nykyisen työpaineen kohdalla jopa osin ymmärrettävää, mutta myös tämä mahdollisuus täytyy silti ottaa huomioon ja mukaan hoitojen kustannusarviointiin. Karrikoivana ääriesimerkkinä voisi vaikka todeta, että siinä missä joku potilas kokee saaneensa mahtavan hyödyn hoidosta pitkäaikaisten kipujen häviämisen muodossa, on toinen potilas tyytyväinen vasta sitten, kun pystyy juoksemaan puolimaratonin ilman ongelmia. kriittisistä sairausryhmistä, vaan esimerkiksi tietystä osasta tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joiden kohdalla terveydenhuollossamme rahasatsauksien painopiste edelleen lepää raskaasti "tulipalojen sammuttamisen" kohdalla sen sijaan, että rahaa tietoisesti ja näkyvämmin panostettaisiinkin "tulipalojen syttymisen estämiseen", eli nimenomaan sairauksien ennaltaehkäisyyn! Kovin mielelläni ottaisin priorisointikeskusteluun mukaan myös rahanjaon hallinnon ja potilashoidon kesken. Olen ymmärtänyt, että hallinto-organisaatio viime kädessä on olemassa juuri kenttätyötä ja potilashoitoa varten, ja sen sujuvuutta turvaamassa. Oli asia sitten niin tai näin, ei liene silti väärin, että myös terveydenhuoltosektorin tämän osa-alueen kustannushyötyyn sekä -vaikuttavuuteen kiinnitetään huomiota hoitoalan priorisointitarpeita kriittisesti tarkasteltaessa. Tieteellisessä vaikuttavuustutkimuksessa ovat sitten vielä omat kriteerinsä, mutta itse en ole lainkaan varma siitä, että juuri ne ovat ne ainoat oikeat arviointiperusteet. Arvioidaanko sitä yksilötasolla, alueellisesti, vai otetaanko arviointiperusteeksi peräti valtakunnallinen vaikutus. Jään mielenkiinnolla ja jopa hienoisella jännityksellä seurailemaan, mitä tässä vauhdittuneessa, mutta silti tarpeellisessa priorisointikeskustelussa ja -prosessissa jatkossa tapahtuu, ja toivotan samalla myös riittävää laajakatseisuutta sekä viisautta päättäjille! Esko Kaartinen puheenjohtaja 4 Niveltieto 3 / 2009. En tietenkään puhu nyt syöpäsairaista, lapsista tms. Tässä arviossa ei sovi unohtaa sitäkään tosiasiaa, että potilaskohtainen vaikuttavuus varsinkin tukirangan sairauksien hoidossa on kovin monimuotoista, kyse ei siis ole yksinomaan joko paranemisesta tai paranematta jäämisestä. Tämän päivän tilanteessa en voi olla em. Vaikka varsin hyvin ymmärrän sen periaatteen, että priorisointiajatusta on juuri tarkoitettu sovellettavaksi sairauksien hoitoon ja tähän uppoavien rahavarojen järkevämpään kohdentamiseen, en lainkaan pahastuisi, että priorisointikeskustelua lavennettaisiin hiukan uusille alueille. Tämä saattaa enteillä sitä, että jotakin todella rupeaa tapahtumaan. Hoitojen vaikuttavuutta siis penätään, mikä tietysti on itsestään selvää, sillä hoitojen todellinen hyödyllisyys lienee koko hoitoalan perustavoite kaikilla sen tasoilla. Ongelmaksi nouseekin se, kuka määrittää ja millä perustein arvioidaan yksittäisen hoitomuodon riittävä tuloksellisuus. asetelmasta varsinkaan julkisen terveydenhuollon kohdalla enää aivan varma, jos osakin niistä kommenteista ja kirjoituksista, joita eteeni on osunut, pitää paikkansa. PÄÄKIRJOITUS Priorisointikeskustelun sävy kovenee Priorisointi eli toimintojen tai tekemisien asettaminen arvojärjestykseen on erityisesti terveydenhuollon piirissä ollut melko hienovaraisena keskustelusisältönä jo usean vuoden ajan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että sanakäänteet mielipidevaihdossa ovat terävöitymässä. Aivan aiheellisesti on otettu esiin se tosiseikka, että rahaa ja muita voimavaroja palaa kosolti sellaisiin hoitoihin, joiden kustannusvaikuttavuus on marginaalinen. Hoidon vaikuttavuus ei siis kerta kaikkiaan ole mikään mustavalkoinen käsite! Vielä pitäisi ainakin allekirjoittaneen mielestä ymmärtää myös se seikka, että hoidon vaikuttavuuden lopullinen tulos syntyy useasti laajemman prosessin seurauksena, ja tässä prosessissa on annettu lääke tai suoritettu leikkaus vain yksi osa
Jäsenhankintalomakkeessa on mainittu osa eduista yleisluontoisesti. Tämä arvokas työ palkitaan, sillä 10 parasta jäsenhankkijaa saavat kukin 100 arvoisen TEMPUR-lahjakortin, jolla voi hankkia TEMPUR patjoja, -tyynyjä ja -ergonomiatukia. JÄSENHANKINTALOMAKE Anna seuraavalta aukeamalta löytyvä lomake Nivelyhdistyksen jäsenyydestä kiinnostuneelle tai täytä se yhdessä hänen kanssaan. Uusi jäsen voi palauttaa täytetyn lomakkeen Sinulle tai postittamalla Nivelyhdistykseen. Arvontaan osallistuvat kaikki 31.12.09 mennessä yhdistykselle palautuneet jäsenhankintakaavakkeet. Lahjakorttiarvonta suoritetaan tammikuussa ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lahjakortti oikeuttaa hankkimaan TEMPURpatjoja, -tyynyjä ja -ergonomiatukia mainitulla summalla. KAIKKI UUDET JÄSENET OSALLISTUVAT ARVONTAAN Kaikkien Nivelyhdistykseen kampanja-aikana liittyneiden kesken arvotaan 1000 arvoinen TEMPURlahjakortti. Nyt kannattaa hankkia JÄSENIÄ NIVELYHDISTYKSEEN! Suomen Nivelyhdistys ry järjestää JÄSENHANKINTAKAMPANJAN ajalla 1.9. Muista myös merkitä lomakkeeseen omat yhteystietosi. Tehdään yhdessä hyvä kampanja! Menestystä jäsenhankintaan! Jyrki Laakso Toiminnanjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry Arto Melanko Maajohtaja Tempur Suomi Oy Suomen Nivelyhdistys ry. Voittajat julkistetaan myös Niveltieto-lehdessä 1/2010. JÄSENYYDESTÄ MERKITTÄVIÄ ETUJA Muista mainita kaikki ne edut, joita Nivelyhdistykseen jäseneksi tuleva saa. Täytetyt jäsenhankintalomakkeet tulee lähettää Nivelyhdistykseen mahdollisimman pian uuden jäsenen liittyessä yhdistykseen. Lomakkeita voit pyytää lisää yhdistyksestä tai kopioida itse lisää. Lisätiedot tuotteista ja tutkimuksista voit katsoa TEMPURin kotisivuilta www.tempur.fi PARHAAT JÄSENHANKKIJAT PALKITAAN Jäsenten hankintaan voivat osallistua kaikki Nivelyhdistyksen jäsenet. On hyvä kerrata edut sekä kertoa yksityiskohtaisemmin niistä toiminnoista, joita yhdistyksessä tapahtuu. Mikäli Sinulla on kysyttävää tai tarvitset tarkennuksia jäsenhankintakampanjasta, niin kysy lisää Jyrkiltä, puhelin 044 5544 555, sähköposti jyrki.laakso@niveltieto.net. Kampanja toteutetaan yhdessä TEMPURin kanssa. 31.12.2009
Tämä liikunta koostuu 810 erilaisesta, ylä- ja alaraajojen ja vartalon suuria lihasryhmiä kuormittavasta liikkeestä kahtena tai useampana (ei peräkkäisenä) päivänä viikoittain. Liikunnan Käypä hoito -suositus antaa ohjeita sopivaksi liikunnaksi. Liikunta Käypä hoito -suosituksessa on systemaattisesti selvitetty liikunnan merkitys keskeisimpien kansantautiemme sekä raskauden ja ikääntymisen yhteydessä. Kaikille aikuisille liikuntasuositukseen kuuluu myös lihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa. Suositus · tanssi uinti · täyttyy myös yhdistettäes· kuntosali soutu · KestävyysLihaskuntoa/ · venyttely juoksu · sä kohtalaista ja raskasta liikuntaa liikehallintaa · pallopelit hiihto · liikuntaa. Yksilön kannalta on tärkeää sopeuttaa liikuntavauhti kuntonsa mukaisesti. Arki-, hyöty- ja työmatkaliikuntaa · kova siivoaminen metsätyöt · Kaikki 65 vuot· 57 päivänä viikossa · leikki pihatyöt · ta täyttäneet sekä · 30 min/pv, vähintään 10 min jaksoissa 5064-vuotiaat, joilla on jokin krooninen sairaus tarvitsevat vähintään 30 Perusliikuntaa 34 tuntia viikossa, mielellään päivittäin minuuttia kohtalaisesti kuormittavaa aerobista Ota ainakin puolet! liikuntaa viitenä päivänä viikoittain tai 20 minuuttia voimakkaasti kuormit- UKK-instituutin liikuntapiirakka päivitettiin alkuvuonna LIIKUNTAPIIRAKKA 6 Niveltieto 3 / 2009. Kuormittavuutta voi itse arvioida asteikolla 010, jossa istuminen vastaa kuormitusta 0 ja maksimisuoritus kuormitusta 10. Kuinka usein ja millä kuormittavuudella aikuisen pitäisi liikkua? Terveiden aikuisten (1864-vuotiaat) aerobisen (kestävyys)liikunnan viikkoannos on vähinjatkuu seuraavalla aukeamalla tään 30 minuuttia kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa viitenä päivänä tai 20 minuuttia voimakkaasti Terveysliikunnan suositus kuormittavaa liikuntaa kolmena päivänä. Esimerkiksi erilaiset sairaudet voivat rajoittaa suoritusta, ja rauhallinen kävely (45 km/t) on hyväkuntoiselle kevyttä liikuntaa, mutta sydäntai keuhkosairautta potevalle se saattaa olla hyvin raskasta. LIIKUNTAA SOPIVASTI Sopivasti liikuntaa Liikunta on keskeinen hoitomuoto useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Tämän vähim· 25 krt/vk · 13 krt/vk · laskettelu pyöräily · mäissuosituksen ylittäväl· 2060 min/krt · 2060 min/krt · kuntojumpat reipas kävely · lä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia · kävely (asiointi) remontointi · terveyshyötyjä. Lihaskuntoharjoittelu voidaan toteuttaa aerobisen liikunnan yhteydessä. Liikuntasuositukseen ja muihin Käypä hoito -suosituksiin voi tutustua internet-sivustolla osoitteessa www.kaypahoito.fi, josta löytyvät myös eri sairauksien hoitosuositusten potilasversiot. Tässä suositeltuun liikuntaannokseen ei sisälly päivittäisiin toimintoihin kuuluva kevyt liikkuminen eikä lyhyemmissä kuin 10 minuutin jaksoissa tapahtuva, kohtalaisesti kuormittava liikunta. tavaa liikuntaa kolmena päivänä viikoittain. Kutakin liikettä tehdään (vähintään) yksi sarja, jossa on 1015 toistoa kohtalaisella tai suurella (kovalla) kuormituksella. Kilpaurheilu, liikuntavammat, lasten liikunta sekä kielletyt dopingaineet ja -menetelmät on rajattu pois suosituksesta. Päivän liikunta voidaan toteuttaa myös useampana väTäsmä- eli kuntoliikuntaa 23 tuntia viikossa, joka toinen päivä hintään kymmenen minuutin jaksona. Suositeltu liikunta voidaan toteuttaa pääasiassa joko järjestelmällisenä voimaharjoitteluna tai voimaa vaativana voimisteluna. Lisäksi tarvitaan liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, kuten kotivoimistelua. Sopiva liikunta ehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa. Fyysisen aktiivisuuden kuormittavuuden (rasittavuuden) arviointiin on useita eri keinoja. Näille ryhmille suositellaan asiantuntijan konsultaatioon perustuvan liikuntasuunnitelman tekemistä
Lisätiedot tuotteista ja tutkimuksista www.tempur.fi SUOMEN NIVELYHDISTYKSEEN LIITTYVÄN YHTEYSTIEDOT: Nimi Osoite Postinumero ja -paikka Sähköposti Syntymäaika Allekirjoitus Palautathan tämän yhteystietolomakkeen Suomen Nivelyhdistykseen tai yhteyshenkilöllesi. Toiminta jakautuu kolmeen osaan: edunvalvontaan, tiedotukseen ja vertaistukeen. LIITTYMÄLLÄ JÄSENEKSI SAAT SEURAAVAT NIVELYHDISTYKSEN JÄSENEDUT · · · · saat Niveltieto-lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Maksamalla jäsenmaksun olet oikeutettu edellä mainittuihin etuihin. Päiväys Puhelin Kiitos liittymisestäsi Nivelyhdistykseen! Jäsenhankkijan nimi ja puhelinnumero: Nimi Puhelin --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------En liity juuri nyt, osallistun vain arvontaan. Vuosikerrassa on yli 200 sivua nivelasiaa! saat maksuttomia potilasoppaita ja artikkeleita olet mukana edistämässä Suomen nivelongelmaisten asiaa saat merkittäviä jäsenalennuksia nivelterveyttä edistävistä tuotteista ja palveluista sekä mm. Haluan lisätietoja Nivelyhdistyksen toiminnasta sekä selän hyvinvointia edistävistä TEMPUR -tuotteista. Nimi Puhelin Suomen Nivelyhdistys ry. Nyt kannattaa liittyä JÄSENEKSI NIVELYHDISTYKSEEN! SUOMEN NIVELYHDISTYS · · · tarjoaa tietoa nivelongelmien ehkäisystä ja hoidosta tarjoaa vertaistukitoimintaa ja paikallista nivelten toimintakykyä ylläpitävää toimintaa tukee ja auttaa Sinua nivelongelmissasi Nivelyhdistyksen tarkoitus on edistää ja kehittää nivelongelmaisten ihmisten sosiaaliturvaa, hoitoa, kuntoutusta, palveluita ja elinoloja. Lahjakortti oikeuttaa hankkimaan nivelterveyttä edistäviä TEMPUR-patjoja/tyynyjä/ergonomiatukia mainitulla summalla. Yhdistys haluaa lisätä jäsentensä ja alan ammattilaisten tietoutta nivelrikosta ja tekonivelistä ja tuoda niihin liittyviä ongelmia yhteiskunnan päättäjien tietoon. Voit myös postittaa lomakkeen Suomen Nivelyhdistykseen (postitettaessa taita lomake keskeltä ja nido/teippaa sivut yhteen. 31.12.2009 liittyneiden kesken arvotaan 1000 arvoinen TEMPUR -lahjakortti. Nivelyhdistys maksaa postimaksun). Pelkästään yhdistyksen tarjoamat edut tekevät liittymisen kannattavaksi! Lisätietoja www.niveltieto.net. LIITTYMÄLLÄ NYT OSALLISTUT AUTOMAATTISESTI 1000 TEMPUR-LAHJAKORTIN ARVONTAAN Kaikkien Suomen Nivelyhdistykseen ajalla 1.9. hotellimajoituksista Suomen Nivelyhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2009 on 15
Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 07003 Vastauslähetys Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen syyskokoukseen 15.11.2009 klo 13.00 Kuntoutumiskeskus Apilan auditorioon (Reumantie 6, Kangasala) Kokouksessa · valitaan vuodelle 2010 yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet sekä tilintarkastaja · käsitellään vuoden 2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio jäsenmaksuineen Ennen kokousta klo 11.00 alkaen ylilääkäri Esko Kaartinen pitää luennon nivelkivuista
Liikuntahoito vähentää hieman kivuntunnetta kroonisesta alaselkäkivusta kärsivillä ja lieventää kipua vähintään yhtä paljon kuin muut konservatiiviset hoidot. Pitkäkestoisen harjoittelun vaikuttavuus nivelrikon etenemiseen on epäselvä. Liikunnan edulliset vaikutukset johtunevat siitä, Jyrki Kettunen dosentti ORTON, Invalidisäätiö Niveltieto 3 / 2009 9. Liikuntaharjoittelu vaikuttaa edullisesti älyllisiin toimintoihin ja pitää mielen virkeänä. Voimakas (kova) kuormitus on 78 ja se aiheuttaa suuren sykkeen ja hengityksen kiihtymisen. liikuntahoidon käyttöä osana tekonivelleikkaukseen liittyvää kuntoutusta. Kohtalainen kuormittavuus on tällä asteikolla 56 ja aiheuttaa havaittavan sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtymisen. Liikunta lujittaa kasvavan lapsen ja nuoren luustoa. Kestävyysliikunta on hyödyksi myös sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Kestävyysliikunnan teho saattaa olla jopa yhtä suuri kuin yhden depressiolääkkeen. Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaharrastuksen ilman edeltävää terveystarkastusta. Vedessä tapahtuvaa harjoittelua on tutkittu vähän, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muista liikuntamuodoista on saatu. Tyypin 2 diabeteksessa kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu parantaa veren sokeritasapainoa. Osteoporoosia eli luukatoa voi ehkäistä ja hidastaa liikkumalla jo kasvuiästä alkaen. Kohonneen verenpaineen hoidossa kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu saa aikaan muutoksia, jotka ovat lähes yhtä hyviä kuin yhdellä verenpainelääkkeellä saavutettu paineen lasku. Liikunta Käypä hoito -suosituksessa ei käsitelty (tekonivel)leikkaukseen liittyvää liikuntahoitoa. Liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Liikunta ylläpitää tasapainoa ja estää kävelykyvyn huononemista. Vastaavaa kuormittavuuden arviointikeinoa voi soveltaa myös lihaskuntoharjoittelussa. Liikunta vähentää sydänkuolleisuutta ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa sekä nopeuttaa kuntoutumista sydäninfarktista ja sydäntoimenpiteiden jälkeen. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet Liikuntahoito vähentää hieman koettua kipua ja parantaa hieman polven toimintakykyä lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla. Suositus on ladattavissa Suomen Fysioterapeuttien internetsivuilta Syöpä ja depressio Liikunnan määrän kasvaessa rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunnalla on paljon terveyshyötyjä myös iäkkäillä, sillä se hidastaa lihaskatoa sekä lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä ja notkeuden vähenemistä. Mikäli henkilöllä on oireita, aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai muu merkittävä terveydellinen ongelma, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen ennen jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista. osoitteesta www.fysioterapia.net. Suomen Fysioterapeuttien toimesta laaditussa suosituksessa "Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia" on kuvattu mm. Liikunta ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä eikä kohtuullisesti kuormittava liikunta näytä pienentävän lapsen syntymäpainoa. Laihdutuksessa ja painonhallinnassa tarvitaan kuitenkin aina myös ruokailutottumusten pysyvää muutosta. Jos nivel on kovin kivulias, parhaiten onnistuu isometrinen harjoittelu, jossa lihasta supistetaan ilman, että nivelessä tapahtuu näkyvää liikettä. Luun lujuutta edistävät erityisesti hyppelyt ja juokseminen. Tietoa liikuntahoidon vaikuttavuudesta lonkan nivelrikon hoidossa on varsin vähän, mutta liikunta näyttää antavan samanlaisen tuloksen kuin polven nivelrikossa. Rintasyövän hoidossa liikunta kohentaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, fyysistä toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentää uupumusta. Kotiharjoittelun vaikuttavuus näyttäisi olevan vähäisempi kuin ohjatun harjoittelun. Lievässä ja keskivaikeassa depressiossa liikunta kohentaa mielialaa lääkityksen lisänä. Liikunta Käypä hoito -suositustyöryhmän jäseninä olivat tämän artikkelin kirjoittajan lisäksi Antero Kesäniemi, professori (OYS), Eeva Ketola, LT (Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), Urho Kujala, professori (JY), Katriina Kukkonen-Harjula, dosentti (UKK-instituutti), Timo Lakka, professori (KY), Rainer Rauramaa, professori (Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö/Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos), Ilkka Rauramo, dosentti (pääsihteeri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), Heikki Tikkanen, dosentti (Urheilulääketieteen säätiö/Helsingin Urheilulääkäriasema), Ilkka Vuori, emeritusprofessori (pysyvä asiantuntija; Finohta, Helsinki). Aineenvaihdunnan ja verenkierron sairaudet Liikunta yhdistettynä vähäenergiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta pelkkään ruokavaliohoitoon verrattuna. Ryhmässä ja yksilöllisesti toteutetun liikuntahoidon vaikuttavuudessa ei näyttäisi olevan eroa, kun vaikutusta arvioidaan koetun kivun muutoksen perusteella. Edullisinta on kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmä. Liikunta vähentää myös fibromyalgiaa, nivel- ja selkärankareumaa sairastavien oireita ja kohentaa heidän kuntoaan. LIIKUNTAA SOPIVASTI että liikkuminen keskeyttää masennusajatuksia, kääntää huomion pois negatiivisista ajatuksista ja tuo sosiaalista tukea, jos liikuntaa harrastetaan ryhmissä. Raskaus ja ikääntyminen Terveen äidin raskaudenaikainen kestävyysliikunta näyttää ylläpitävän tai parantavan hänen kuntoaan äidin ja sikiön terveyttä vaarantamatta
Molemmat kurssit alkavat osallistujien yksilöllisellä alkutilanteen kartoituksella. Kurssille voi osallistua heti, kun yleisvointi on hyvä ja leikkaushaava on parantunut. Kurssi voi toimia pitkänkin ajan kuluttua uudelleenmotivointina liikkumiseen: tärkeintä on, että uskaltaa lähteä liikkeelle, kertoo Lehto. - Kursseille osallistuvilla ihmisillä leikkauksesta on kulunut hyvinkin eri pituisia aikoja. PirAMK:n oma allastila ja kuntosali antavat kurssilaisille hyvän toimintaympäristön. Kokoontumiset alkavat PirAMK:n ITSE-tilassa yhteisellä keskustelulla ja tietopaketilla Fysioterapeuttiopiskelijat Saila Kyrönlahti ja Kalle Tuori ohjasivat Yleiskunto nousuun -allasterapiaryhmän osallistujia PirAMK:n omassa allastilassa keväällä 2009. 10 Niveltieto 3 / 2009. - Kurssien tavoitteena on, että ihmiset uskaltavat käyttää kehoaan leikkauksen jälkeen, Leppänen toteaa. Kurssilaisten palaute on ollut jatkuvasti hyvin positiivista. Puhelimitse kurssitietoja voi kysellä Hyvinvointiklinikalta numerosta (03) 245 2326 tai 050 373 2942. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa viiden viikon ajan PirAMK:n omissa tiloissa, osoitteessa Biokatu 4. Pirkanmaalla on tartuttu toimeen ja järjestetty kursseja. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Hyvinvointiklinikka tarjoaa ohjattuja allas- ja kävelyharjoittelukursseja polven ja lonkan tekonivelleikkauksessa olleille. Internetin kautta lisätietoa löytyy osoitteesta www.piramk.fi ja www.niveltieto.net/toimtre.htm. Yleiskunto nousuun -allasterapiakurssi tukee hyvän toimintakyvyn ja yleiskunnon saavuttamisessa leikkauksen jälkeen. Yleiskunto nousuun -allasterapiakursseja ja Kävely kuntoon -kursseja järjestetään vuosittain syys-lokakuussa ja maalis-huhtikuussa. Tietoa ja esitteitä kursseista on saatavilla jo leikkauksen yhteydessä Tekonivelsairaala Coxasta sekä jatkohoitopaikoista. Opiskelijoiden ohjauksesta vastaavat Hyvinvointiklinikan fysioterapeutti Kirsi Tuominen sekä fysioterapian lehtorit Pirjo-Riitta Leppänen sekä Pirjo Lehto. Harjoitteiden opastajina toimivat PirAMK:n fysioterapeutti-opiskelijat. LIIKKEELLE LEIKKAUKSEN JÄLKEEN Liikkeelle leikkauksen jälkeen Tekonivelleikkauksen jälkeen on erityisen tärkeää pysyä oikein liikkeellä. Allas- ja kävelyharjoitteet kannustavat ja opastavat tekonivelleikkauksesta kuntoutujaa. Ihanteellinen ajoitus kurssille on 2-3 kuukauden kuluttua leikkauksesta, mutta kurssista on paljon hyötyä, vaikka mukaan tulisi pidemmänkin ajan kuluttua
Ryhmiin mahtuu 810 henkilöä kerrallaan ja kurssin hinta on 60 euroa/osallistuja. (03) 245 2326 tai Fysioterapeutti Kirsi Tuominen, p. Kutsumme 25 henkilöä tutustumaan tuotteeseen kolmen kuukauden ajaksi. fysioterapeutti -opiskelijoiden ohjauksessa. Asiantunteva ja oikeaaikainen ortopedin tutkimus ja hoito palauttavat nopeasti liikkuvaan, aktiiviseen elämään. Katri Kovasiipi NutriLenk on myynnissä hyvin varustetuissa terveysja luontaistuotekaupoissa sekä apteekeissa. Pitkittyvät selkävaivat ja lonkan tai polven nivelrikko vievät iloa elämästä. Perustele miksi NutriLenkistä voisi olla sinulle apua. Haluaisitko kokeilla onko tuotteesta nivelvaivoihisi apua. Lisäksi kurssit toimivat samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtaamispaikkana ja vertaistukiryhmänä. Ryhmiin mahtuu 68 henkilöä kerrallaan ja kurssin hinta on 45 euroa/osallistuja. Leikkauksesta kuntoutuessa on tärkeää päästä eroon ennen leikkausta mahdollisesti kehittyneistä virheasennoista ja epäedullisista kävelytottumuksista, joista koituu ylimääräistä lihas- ja nivelkuormitusta. Tervetuloa vastaanotolle ORTONiin! Hoitolinjamme ovat: · tekonivelkirurgia · selkäkirurgia · polvikirurgia, urheiluvammat · lasten ja nuorten ortopedia · käsi-, olka- ja mikrokirurgia · reumakirurgia, yleisortopedia Palveluneuvonta ja ajanvaraus: mato 816, pe 815 puh. Kokeile itse ja huomaa sen teho. LIIKKEELLE LEIKKAUKSEN JÄLKEEN Luonnollinen apu nivelvaivoihin Kävely kuntoon -kurssi ohjaa luonnolliseen, turvalliseen, kivuttomaan ja sujuvaan kävelyyn tekonivelleikkauksen jälkeen. Lähetä meille lyhyt kirje, jossa kuvaat niveloireitasi ja niihin käyttämiäsi lääkkeitä tai hoitoja. Niillä jaetaan myös tietoa Suomen Nivelyhdistyksestä ja nivelpiireistä, joista löytyy vertaistukea lähes ympärivuotisesti. Keskustelu- ja tietopakettiosuuden jälkeen siirrytään ohjattuun allasharjoitteluun PirAMK:n omaan allastilaan. Kurssin päätteeksi tehdään yksilöllinen lopputilanteen kartoitus ja toimintakyvyn mittauksia. Sairaala ORTONin erikoislääkäreiden asiantuntemus ja korkealaatuiset hoitokäytännöt takaavat parhaan tuloksen. Kurssi sisältää yksilöllisen alkutilanteen kartoituksen ja toimintakyvyn mittauksia, kävelyn ohjausta eri menetelmin, kävelyä tukevia toiminnallisia harjoitteita sekä kotiharjoitteiden ohjausta. Lähetä kirje 31.10.09 mennessä osoitteeseen: Mezina Oy, JHC, Hirsalantie 11, 02420 Jorvas, tai sähköpostitse: nland@mezina.com. NutriLenk on ainoa Suomessa myynnissä oleva ravintolisä, joka sisältää merikalojen rustokudoksesta eristettyä hydrolysoitua kondroitiinisulfaattia. NutriLenk on tanskalainen kuluneille ja oireleville nivelille tarkoitettu 100 % luonnontuote. Harjoitteet suunnitellaan tukemaan jokaisen kurssilaisen omaa tilannetta. Syksyn 2009 aikataulu: 8.10.-5.11.2009 torstaisin klo 14-15 viiden viikon ajan Ilmoittautumiset ja tiedustelut: PirAMK Hyvinvointiklinikka, p. Osallistujat saavat tietoiskuja tekonivelasioista sekä tuoretta tietoa esimerkiksi kaupungin järjestämistä allasryhmistä, joissa harjoittelua voi kurssin jälkeen luontevasti jatkaa. Syksyn 2009 aikataulu: I kurssi: 2.9 - 30.9.2009 II kurssi: 7.10 - 4.11.2009 keskiviikkoisin klo 14 - 16 viiden viikon ajan. Kutsu NutriLenk -testiryhmään Onko NutriLenk hydrolysoitua kondroitiinisulfaattia sisältävä niveltuote sinulle tuttu. 050 373 2942. (09) 4748 2705 Sairaala ORTON Tenholantie 10 00280 Helsinki www.orton.fi Niveltieto 3 / 2009 11
Pahat lonkkavaivat meinasivat pysäyttää hevosmiehen, kunnes apu löytyi leikkauspöydältä. nivelleikkauksen olevan edessä. Vuoden 2006 tuma-asennoista. - Vuosi sitten keväällä aloin lopulta itsekin toivoa, että pääsisin pian leikkaukseen, Kari kertoo. ratsastuksessa kommunikaatio Epämääräiset lonkkavaivat valhevosen kanssa on hyvin hieno- vottivat öitä, keikkamatkojen pitvaraista ja rauhallista. Karkkilan hevostilallaan hän Pinnoitetekonivelet kerralon asunut ja ylläpitänyt omaa tallitoimintaa vuodesta 2000. Syyksi paljastui pitkälle ratsastajan äänensävyistä ja is- edennyt nivelrikko. Hevonen kät autossa istumiset olivat tusopetetaan tunnistamaan käskyt kallisia. Leikkaus Coxassa järjestyikin nopeasti, Jorma Pajamäen yksityispotilaana. Vaivat haittasivat päivittäistä elämää, lopulta Kari vaan makasi tuossa ja uikutti... Lopulta Maijankin oli tuupattava miestään eteenpäin, kohti leikkausta: - Totesin, että eihän tuosta enää tule mitään. Ukit ja papat ovat useimmiten vieneet hevosmiestaidon mennessään. Luottamuksen rakentaminen on tärkeää: hevosen on voitava luottaa ohjastajaansa ja tämän johtajuuteen. Ohjakset le- paikkeilla Kari kävi Ortonissa tutpäävät löysästi toisessa kädessä, kimuksissa, ja lääkäri totesi tekoeikä hevosta käskytetä niillä lainkaan. la molempiin lonkkiin Vaimonsa Maijan kanssa Ka- Monta viime vuotta niin ratsastus ri on erikoistunut Western- eli kuin keikkamuusikon työkin olilännenratsastukseen. Koska Karilla oli hyvä pohjakunto, oli viisainta leikata molemmat lonkat yhtä aikaa. Hevosen luottamus ihmiseen on vahva, kun laumaeläin, joka tarvit- se ei nouse seisomaan tämän lähestyessä. 12 Niveltieto 3 / 2009. Alan vaatimaa taitoa ja koulutusta Vepsä on hankkinut kansainvälisiltä huippuvalmentajilta, ja hevospiireissä hän on itsekin kouluttajana tunnettu. Lajissa käytetyt quarter-hevoset ovat luonteeltaan äärimmäisen rauhallisia ja hyväluonteisia. Tekonivelen valinnassa otettiin huomioon ratsastus: Karille laitettiin kro- Kari on osallistunut ratsastus- see ihmiseltä johtajuutta, luottakilpailuihin ja pitänyt itsekin musta ja rajoja, Kari korostaa. kursseja jo parikymmentä vuotta. Jos kontakti ihmisen ja hevosen välillä ei toimi, ihmisestä tuleekin hevoselle pelkkä ruokkija ja alamainen, joka pelkää hevosta. UUDET LONKAT EIVÄT HIDASTA KARI VEPSÄÄ Uudet lonkat eivät hidasta Kari Vepsää Kari Vepsä osaa muutakin kuin laulaa: taito käsitellä hevosia lienee pohjimmiltaan perintöä ukilta, joka todella osasi kommunikoida hevosten kanssa. Hevonen on kuitenkin Kari hallitsee hevoset. - Kaikenlaisilla tropeilla koetin päästä kivuista. Lännen- vat Karille hyvin hankalaa aikaa. Pillerihumalan tunteen takia Kari yritti sitkeästi pärjätä välillä myös ilman lääkkeitä. Ensin Kari yritti sinnitellä. Westernin keinot ovat osoittautuneet hyviksi myös muiden hevosten koulutuksessa, ja Kari opettaa ihmisiä nimenomaan kommunikoimaan hevostensa kanssa
Makaamaan ei pidä jäädä, vakuuttaa kokemuksensa perusteella myös Kari. UUDET LONKAT EIVÄT HIDASTA KARI VEPSÄÄ Ripeä paluu lavoille ja ratsun selkään Jo kuukauden kuluttua leikkauksesta Kari oli ensimmäisellä laulukeikalla. teli. Talleilla riittää koko ajan siivoatava yllätys, ettei hevosen selässä mista, paikkojen laittoa, aina sattunut lainkaan. Kari muistuttaa. Edelleen näkyä, Kari hymähtää ja nouhän ajaa päivittäin kuntopyörää. Tämän tekoniveltyypin kanssa ei tarvitse pelätä myöskään putoamista. Tilan töissä lii- le ensin ortopedisi kanssa! Niveltieto 3 / 2009 13. Opin kyllä todella arvostamaan omaishoi- ja voimistelua: liikkuvuus auttaa, jotain erikoislajia, keskustetajia, sanoo Maija painokkaasti. Käsittämätön on korjaustöitä ja kentän latunne oli sekin, kun sai jalat le- Liikkeellä luonnostaan naamista. Piti opetella sekä käve- kävi häneltä luontevasti. Alkuun oli tietenkin edettävä ten leikkauksenjälkeinen jumppa jos jätät tekemättä, alkaa heti varovasti. Keikka oli Peurungan kuntoutuskeskuksessa, joten kyynärsauvojen kanssa liikkuva Kari sai runsaasti sympatiaa ja juttuseuraa yleisöstä. Askelmittari paljasti, selkään. see ketterästi Reining-orinsa lemään että ratsastamaan. hiljaa lisäten. Ensimmäiset kaksi viikkoa Nyt myös lantion ja selän lihaksia Peppyn selkään. mi-koboltti-pinnoitetekonivelet, joiden laiton yhteydessä reisiluuta ei katkaistu. Jo ennen leikkausta lääkäri kehotti jatkamaan liikkumista koko ajan, lääkkeiden voimalla. Ratsastaminen oli simmäiseen viikkoon yhtään yk- myös kuluttaa ympäristöään. Tämä on työtä, joka Kari on aina liikkunut paljon, jo- ei näy, kun sen tekee, mutta vitettyä, Kari kertoo. Lemnoin hyvin, moni ihmet- peä ori Peppy reagoi Karin hienovaraisiin käskyihin herkästi. että Kari kävelee kymmenen kiSe oli pelastus! Kun molem- lometriä päivässä jo pelkästään ti, päivittäistä liikkumista pikku mat lonkat leikattiin yhtä aikaa, talleilla liikkuessaan. Aluksi edettiin varovas- sänky. Jalannostoliike piti ensin saa- ei Kari voinut pärjätä pariin enHevonen on iso eläin, joka da kuntoon. ollut vuosia kivuliasta, ja oli mah- sikseen, Maija muistelee. Kotona hoitavan nyt lonkille enemmän hyödyksi Katri Kovasiipi kannattaa valmentautua hom- kuin haitaksi. Molemmat lonkat leikattu, ja jo nyt kävelet Kari esittelee omaa Western-ratsastuksen lajiaan Reiningiä. Pari kuukautta leikkauksen jälkeen Kari nousi en- Vepsien kotona sattui onneksi kettä tulee päivittäin myös ihan simmäisen kerran myös hevosen olemaan jo valmiina moottori- itsestään. potilaan kanssa olivat yllättä- vahvistava ratsastus on kääntyvän raskaat. Ei kannata unohtaa venyttelyä Huom! Kun aiot harrastaa maan jo etukäteen. Lääkäri sanoi, ettei uusille nivelille käy kuinkaan, vaikka putoaisit lentokoneesta, Kari naurahtaa. Ainoa rajoite on kipu, muuten voit tehdä mitä haluat, lääkäri ohjeisti
Välillä venytellään ja vahvistetaan lihaksia. Energinen ohjaaja hymyilee ihmisjoukon keskellä ja toivottaa kaikki jumppaajat tervetulleeksi. Mitä on fysiokimppa? Rytmikäs musiikki alkaa soida. Fysiokimppa ei saa tuntua lääkärin määräämältä rangaistukselta, eikä myöskään pahanmakuisen lääkkeen pakolliselta nauttimiselta. FYSIOKIMPPA Fysiokimppa houkuttaa liikkeelle Fysiokimppa on selkä-, niska- ja nivelystävällistä ryhmäliikuntaa, jota ohjaa fysioterapeutti. Liikkeet ovat yksinkertaiset ja jumppa on hypytön. Useat fysiokimppajumpassa kävijät ovat tulleet ryhmään tavallaan pakon edessä: niskaa ja selkää on kolottanut, mutta lääkärillä ei ole ollut tarjolla mitään ihmepelastusta, vaan vain suositus ryhtyä liikkumaan. Fysiokimpassa on standardoitu tuntirakenne ja se kestää yhden tunnin. Liian edistyneessä ryhmässä voi kokea itsensä huonoksi, ja innostus liikuntaan katoaa. Myös tasapaino haastetaan tunnin aikana. Tällöin on tärkeää, että liikunnan aloittaja löytää oman tasonsa. ja sitten paikalla askel viereen... Fysiokimppaohjaaja hyödyntää fysioterapiaosaamistaan ohjauksessaan. Fysiokimppa on musiikin tahdissa tapahtuvaa pienryhmäliikuntaa. Tunneilla vallitsee iloinen ja rento tunnelma, joka auttaa jatkamaan ryhmässä ja edistymään liikuntaharrastuksessa. Moni käy fysiokimpassa ehkäistäkseen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Fysioterapeutti Marianne Kyrklund tutustui tuolloin ruotsalaiseen Friskis&Svettis -urheiluseuratoimintaan, joka 14 Niveltieto 3 / 2009. Tavoitteena on, että yksittäinen jumppaaja huomaa vähitellen, kuinka ryhdin oikeneminen johtaa kehon kuormittumiseen oikealla tavalla, mikä taas mahdollistaa kivuttoman liikkeen. Kun liikkuminen ei satu, ihminen uskaltaa liikuttaa itseään enemmän ja pääsee näin askel askeleelta luontevaan kehonkäyttöön työssä ja vapaa-ajalla. Fysiokimpan taustaa Fysiokimpan juuret juontavat 1980-luvulle. Jumppaan voi tulla lääkärin lähetteellä, mutta fysiokimppa ei maistu lääkkeeltä, vaan keskeisimmät elementit ovat mukava yhdessäolo ja hyvä olo. Ohjaaja valitsee liikkeet, niiden tason ja määrän juuri kullekin ryhmälle ja sen osallistujille sopivaksi. Fysioterapeutti-ohjaaja antaa jumpan lomassa tarvittaessa yksilöllisiä ohjeita. Tahdissa on helppo pysyä, liikkeet ehtii tehdä ja päivän väsymys unohtuu. Mukana on koko ajan liikkeitä tukeva musiikki. Fysiokimpparyhmät ovat pieniä, korkeintaan kymmenen hengen ryhmiä. Fysiokimpparyhmiin voi tulla lääkärin lähetteellä, jolloin sairausvakuutus korvaa osan. Huolella valittu musiikki innostaa liikkumaan. ja muista: napa kohti selkärankaa ja hyvä ryhti!" Fysiokimppatunti on alkanut. Tunnin jälkeen olo tuntuu virkeältä, keho liikkuvalta ja vatsa litteältä. ota kädet mukaan... "Lähdetään kävelemään... Fysiokimppatunti on intervallityyppinen; siihen sisältyy kaksi pulssinkohotusjaksoa, jolloin hiki irtoaa. Fysioterapeutti ohjaajana tarkoittaa sitä, että liiketekniikkaan ja liikkeiden suorittamiseen keskitytään huolellisesti ja tarvittaessa osallistujat saavat myös yksilöllistä ohjausta. Ohjaaja muokkaa tunnin ryhmän kuntotasoa vastaavaksi ja kehittää liikkeitä jumppaajien kehonhallinnan parantuessa. Tunnilla ei tehdä hyppyjä eikä hankalia koreografioita, vaan ryhtiin ja kehonhallintaan kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Tunti päättyy niska-hartiaseutua rentouttaviin liikkeisiin, stretching-venytyksiin ja loppurentoutuksiin
Fysiokimpparyhmät kehitettiin fysioterapian jatkoksi. Olen jäänyt koukkuun ja otan DVD:n matkallekin mukaan. Marianne Kyrklund fysioterapeutti, TtM fysiokimppakouluttaja FYSIOKIMPPA Kotona voi myös jumpata Fysiokimppa selän hyvinvointiin -kotijumppa-DVD:n avulla. Fysiokimppa otettiin kentällä innolla vastaan. "Tosi hyvä jumppa-DVD tällaiselle keski-ikäiselle. Marianne Kyrklund sai Suomen Ladulta "Vuoden liikuttaja" -palkinnon vuonna 2003: perusteluna oli ansiokas terveysliikunnan edistäminen ja fysiokimppatuotteen kehittäminen sekä yrittäjyys. Aluksi perusajatuksena oli tarjota TULE-asiakkaalle yksilöllisen fysioterapian jatkoksi fysiokimpparyhmää, jossa fysioterapeutin opastuksella opitaan itsehoitoliikkeet ja vahvistetaan yksilöterapian hoitotuloksia. Muistathan uusia tilauksesi, kun edellinen tilaus on päättymässä. Hyvä Terveys -lehteen voit tutustua osoitteessa: www.hyvaterveys.fi Niveltieto 3 / 2009 15. Tilaukset Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy:stä sähköpostilla: postia@fysiokimppa.fi tai puhelimitse: Marianne Kyrklund, 0400 436609. DVD:n kesto on 50 min ja se sopii aloittelijoille, ylipainoisille sekä selkä- ja niskavaivoista kärsiville. Fysiokimpparyhmiä voi tiedustella oman paikkakunnan fysikaalisista hoitolaitoksista ja terveyskeskuksista tai katsoa ohjaajarekisteristä www.fysiokimppa.fi/ohjaajat. Tällä hetkellä fysiokimppakurssin on käynyt yli 4000 fysioterapeuttia eri puolilta Suomea ja fysiokimpparyhmiä löytyy fysikaalisista hoitolaitoksista, terveyskeskuksista, kylpylöistä sekä työterveyshuollosta. järjesti niin naisille kuin miehillekin tehokasta ja kannustavan musiikin tahdittamaa perusjumppaa kesällä puistoissa ja talvella koulujen jumppasaleilla. Täällä maalla on pitkä matka lähteä jumpparyhmiin, mutta kotona olen jumpannut fysiokimppajumpan kolme kertaa viikossa jo parin vuoden ajan. Marianne innostui ideasta ja suunnitteli Suomen Kuntourheiluliittoon vastaavan tuotteen, kimppajumpan. Pidän tästä DVD:stä, koska liikkeet ehtii tehdä kunnolla ja kropassa tuntuu hyvältä jälkeenpäin. Kimppajumppakoulutus urheiluseurojen ohjaajille aloitettiin vuonna 1985 ja vuotta myöhemmin syntyi ajatus aloittaa liikuntaryhmät myös fysioterapian piirissä. Koulutuksessa kehotettiin fysioterapeutteja siirtämään hoitopöydät syrjään ja ohjaamaan asiakkaat liikkeelle. Siitä voi tehdä vaikka vain venyttelyosuuden, jos on kiire!" Raili Itä-Suomesta Allekirjoita vetoomus ikäihmisten liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi osoitteessa www.niveltieto.net/vetoomus Hyvä Terveys tarjoaa Suomen parhaat asiantuntijat käyttöösi Joka numerossa: tietoa terveydestä ja sairauksien ehkäisystä uudet hoitomahdollisuudet tuore tutkimustieto täysipainoinen ruokavalio terveyttä ylläpitävä liikunta läheiset ihmissuhteet henkinen hyvinvointi ja jaksaminen Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille nyt 12 kk (16 numeroa) vain 48,50 -50 % hintaan Tilaukset osoitteesta www.niveltieto.net/hyvaterveys tai sivun 49 tilauskupongilla. Tilaukset ovat 12 kk:n määräaikaisia tilauksia. Hinta 25 euroa sisältää lähetyskulut. 1980-luvulla fysioterapia koostui pääasiassa yksilöhoidoista, vain joitakin selkäryhmiä pidettiin, ja nekin ilman musiikkia. Vuosien varrella ryhmiin on tullut yhä enemmän asiakkaita, jotka haluavat jumpata turvallisesti fysioterapeutin ohjauksessa ja ennaltaehkäistä vaivoja. Marianne suunnitteli kollegansa Sonja Tuomolinin kanssa Fysiokimppa-ryhmäliikuntakoulutuksen fysioterapeuteille, ja vuonna 1896 pidettiin ensimmäinen fysiokimppakoulutus
Ohjaustangossa on toki nappula, jolla sähköavun saa helposti pois päältä myös kesken ajon, mikäli haluaa pyöräillä luomumenetelmällä. · Sähköpyöriä myydään maailmassa noin 22 miljoonaa kappaletta vuodessa. Sähköavusteisella polkupyörällä ajaminen oli tavattoman hauskaa ja vaivatonta, ja sillä pääsi yllättävän kovaan vauhtiin: hieman heräsi epäilys, kuluttaako ajo kaloreita lainkaan... VIRTAA POLKUPYÖRÄILYYN Sähköpolkupyörä innostaa liikkumaan ilman hikeä ja verenmakua Asuinpaikkani Tampereen Pispalan kumpuilevat maastot ovat vieneet ennen niin kovat pyöräilyhaluni. · Euroopan suurin sähköpyöräilymaa on Hollanti, jossa myydään 90 000 sähköpolkupyörää vuodessa. Sähkövirran antama apu tuntui ensipolkaisulla ällistyttävän isolta, mutta siihen tottui nopeasti. · Euroopan kakkosmaa on Saksa 80 000 pyörän vuosimyynnillä. Ylinopeutta sähköpolkupyörällä ei oikein pääse ajamaan, sillä sähköapu kytkeytyy pois päältä, kun ajonopeus ylittää 25 kilometriä tunnissa. Mikä on sähköpolkupyörä? · Sähköpolkupyörä on vanha keksintö: ensimmäinen patentti jätettiin Yhdysvalloissa yli sata vuotta sitten vuonna 1895. Saksassa sähköpyöräilystä ovat innostuneet etenkin eläkeläiset. · Suomessa myytiin viime vuonna muutama sata sähköpyörää. Käytännössä vaihteet 5, 6 ja 7 tuntuivat jo ihan normaalilta pyöräilyltä, kun taas ykkösellä, kakkosella ja vielä kolmosellakin apu oli tuntuvaa. · Sähköpyörä saastuttaa sadasosan siitä mitä auto: ajokustannukset ovat 15-20 senttiä sadalla kilometrillä. Ja minkä hupaisan nautinnon antoikaan kevyt ylämäkipoljento ohi silminnähden kovakuntoisten pyöräilijänuorukaisten... Moottorin suurin sallittu teho on 250 W. Enimmäkseen tulikin ajettua vain pienillä vaihteilla. Niistä peräti 20 miljoonaa myydään Kiinassa. Suurin osa sähköavusteisista polkupyöristä myös valmistetaan Kiinassa. Kun matka taittuu kevyesti, saa kohtuulliset ostoksetkin kulkemaan tavaratelineellä kotiin kevyesti. Siksi tartuinkin ilomielin tilaisuuteen testata sähköavusteista polkupyörää. Erona tavalliseen polkupyörään sähköavusteisissa malleissa on mukana kevyt sähkömoottori sekä akku virtalähteenä. · EU-lain mukaan sähköavusteinen polkupyörä saa avustaa ainoastaan poljettaessa ja avustuksen on kytkeydyttävä automaattisesti pois päältä, kun pyörä saavuttaa 25 km/h nopeuden. Vaihteita vaihtaen sähköapua oppi myös tilanteen mukaan säätelemään omalle vartalolle sopivaksi mitä suurempi vaihde, sitä vähemmän sähköapua pyörästä liikenee. Salamapyörät antaa Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille 15 %:n alennuksen normaalihintaisista sähköavusteisistapolkupyöristä.Lisätietoja:www.salamapyorat.fi,puh.0400802320. 16 Niveltieto 3 / 2009. Niinpä tuli puolihuomaamatta lähdettyä myös yllättävän pitkille ajolenkeille. · Litiumakulla varustettujen sähköpyörien hinnat alkavat noin 800 eurosta. Välillä kytkin sähkön pois, mutta mieluummin napsautin sen ylämäessä takaisin päälle kuin lähdin taluttamaan pyörää. Kun yhtään ylämäkeä ei tarvinnut taluttaa eikä rehkiä verenmaku suussa hikoillen, matkanteko edistyi kaiken kaikkiaan paljon nopeammin kuin tavallisella polkupyörällä. · Tampereella elokuussa toimintansa aloittanut Salamapyörät on Suomen ensimmäinen ainoastaan sähköavusteisia polkupyöriä myyvä liike. Edes Pispalan- tai Pyynikinharjuilla ei tullut vastaan sellaista ylämäkeä, jota ei olisi jaksanut polkaista istuviltaan vieläpä kevyesti! Ajo ei rasita niveliä, ei vedä lihaksia maitohapoille eikä nosta hikeä pintaan, mutta pitää kropan liikkeessä ja antaa virkistävän ulkoiluannoksen. · Yhdellä latauksella voi ajaa noin 50 km. Sähköpolkupyörälle ei tarvita liikennevakuutusta, ja mahdolliset varkaustapaukset kuuluvat kotivakuutuksen piiriin
Innokkaimmat sähköpyöräharrastajat ovat kuitenkin jo viritelleet pyöriinsä itse mm. Mies- ten pyörässä paino suuntautuu urheilullisesti käsivarsiin ja ajoasento on melko kumara. VIRTAA POLKUPYÖRÄILYYN Akusta kannattaa pitää huolta Pyörän kevyt sähkömoottori saa virtansa litiumakusta, jonka voi ladata kännykän akun tapaan. Itselle sopivin pyörämalli löytyy kuitenkin vain kokeilemalla: kannattaa lähteä rohkeasti koeajamaan! Katri Kovasiipi Arthro niveltieto kevät 2009.ind1 1 Niveltieto 3 / 2009 28.4.2009 14:29:08 17. Vastaavan naistenpyörän satula kääntyy (niiaa) eteenpäin, jolloin akun irrotus on helpompaa. aurinkokennoja. Kokeilemastani Salama-merkkisestä pyörästä naisten malli saattaa olla useimmille nivelongelmaisille miesten mallia parempi ajettava istuma-asento on pystympi ja takapuolipainotteinen, eikä jalkaakaan tarvitse nostaa korkealle rungon yli. Akusta kannattaa pitää huolta, sillä 40 % koko pyörän hinnasta on akussa. Periaatteessa alumiinirakenteinen pyörä kestää ulkosäilytyksen Suomen vaihtelevissa säissä, mutta pakkanen pilaa akun. Akun koko ja ajettava maasto vaikuttavat latauksen kestoon. Teoriassa on mahdollista virittää pyörään myös aurinkokennot, joiden avulla akku latautuu, mutta kennojen kalleus estää käytännössä niiden yleistymisen ja kaupallisen tuotannon sähköpolkupyöriin. Koeajossa ollutta mallia pystyi ajamaan yhdellä latauksella noin 50 kilometriä. Ehkäpä jo lähitulevaisuudessa Suomessakin myydään sähköpolkupyöriä, joiden akut latautuvat ajon aikana alamäkiajossa. Akku on toki huomattavan kookas kännykän akkuun verrattuna, ja se on lukituksella kiinni pyörässä, jottei sitä voi kovin helposti varastaa. Akku kannattaa nostaa sisään jo nollakelillä, vaikka valmistaja lupaa sen kestävän jopa 10 astetta pakkasta. Akkuja ja niiden uusia latausmenetelmiä kehitellään etenkin Japanissa. Akku täytyy irrottaa pyörästä latauksen ajaksi: se ei ole vaikeaa, mutta vaatii pientä viitseliäisyyttä. Koeajossa olleessa miestenpyörässä joutuu satulan ollessa matalalla ensin kääntämään satulaa, että akku mahtuu nousemaan
BIOPROTEESIT Pysäyttääkö bioproteesi nivelrikon? Nivelrustovaurioita korjataan tulevaisuudessa potilaan omista soluista ja biomateriaaleista valmistetuilla bioproteeseilla, mikäli nykytutkimuksen tavoitteet toteutuvat. Visiona on, että nivelrikkoprosessi saataisiin mahdollisimman usein diagnosoitua ja pysäytettyä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin suurilta rustovaurioilta ja tekonivelleikkauksilta vältyttäisiin. Nivelrikko pitäisi myös pystyä diagnosoimaan varhaisessa vaiheessa, ennen kuin nivelpinta on ehtinyt taudin vaikutuksesta laajalti rikkoontua. Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Kiviranta on keskittynyt nivelrustotutkimukseen jo kolmenkymmenen vuoden ajan aina opiskeluajoista lähtien. Tällaisia uusia, biologisia, nivelrikkokehitykseen solutasolla vaikuttavia lääkeaineita on kehitteillä monissa tutkimuslaboratorioissa maailmalla. Tapaturmissa syntyneiden rustovaurioiden korjauksessa hoito onkin tuottanut hyviä tuloksia. Myöskään nämä istutteet eivät vielä kestä leikkauksen jälkeen nopeampaa kuormitusta kuin perinteinen luukalvosiirre. saadaan laboratorio-olosuhteissa tarkka kuva ruston rakenteellisesta eheydestä ja myös alla olevan luun tilasta. Vauriokohtaan voidaan jo nykyisin siirtää muun muassa hyaluronaanihuopaa tai kollageenimateriaalia, johon on kasvatettu potilaan omia rustosoluja, Kiviranta kertoo. Ennen kuin nivelrikon etenemistä estäviä lääkeaineita saadaan potilaskäyttöön, on kehitettävä menetelmiä nivelrikon varhaisdiagnostiikkaan. Rakennekuvan lisäksi kaikututkimuksella voidaan määrittää nivelruston paksuus, ja sillä nähdään herkästi ruston pinnallisen kollageenisäikeistön vaurioituminen. Tavoitteena on yhtäältä toimenpiteen yksinkertaistaminen ja toisaalta optimaalisen kolmiulotteisen kasvuympäristön tarjoaminen rustosoluille. Pitkälle vaurioitunutta, hapsuuntunutta nivelrustoa ei todennäköisesti voida parantaa lääkkeillä tulevaisuudessakaan. Lupaavia tuloksia nivelvaurioiden varhaisessa korjaamisessa on jo saavutettu rustosolusiirteillä. Rustosolusiirrettä on käytetty pääasiassa vamman aiheuttamien rustovaurioiden korjaamiseen suhteellisen nuorilla henkilöillä. Leikkaus helpottuu, ellei rustovaurion korjaukseen käytettyä luukalvoa tarvitse ottaa potilaalta, siirrettä ei tarvitse ommella tai siirre voidaan viedä paikoilleen tähystystoimenpiteessä. Vaihtoehdoksi jää nivelvaurioiden estäminen ja rustovaurion hoitaminen pian vamman jälkeen. Tavoitteena on kuitenkin istute, joka 18 Niveltieto 3 / 2009. Sittemmin Kivirannan tutkimustyö on edelleen suuntautunut uusimpien kudosteknologiaan perustuvien, nivelrikkoprosessia pysäyttävien ja korjaavien hoitomuotojen kehittämiseen. Rustovaurio, rustopinnan hapsuuntuminen tai myös huono korjauskudos ovat havaittavissa rustopinnan ultraääniparametrien muutoksena jo ennen silminnähtävien muutosten ilmaantumista. Rustosolusiirreleikkauksessa potilaan omia, terveestä kudoksesta otettuja rustosoluja siirretään vaurioituneen ruston paikalle. Kaikututkimuksen avulla Uusia menetelmiä haetaan Uusia menetelmiä rustovaurioiden hoitoon haetaan biomateriaaleista ja kudosteknologiasta. Tuolloin tautiprosessi voitaisiin mahdollisesti pysäyttää tai taudin kehitystä ainakin hidastaa uusilla, kehitteillä olevilla lääkeaineilla. Toimenpiteellä on voitu todennäköisesti ehkäistä nivelrikkoa, joka muutoin kehittyisi vuosien kuluessa esimerkiksi nuoruuden polvivammasta. - Pienetkin kollageenisäieverkostossa tapahtuneet muutokset näkyvät ruston pinnassa ja ultraäänellä nämä varhaiselle nivelrikolle tyypilliset vauriot voidaan havaita, Kiviranta kertoo. Varhainen diagnostiikka ratkaisee Rustovauriot pitäisi hoitaa varhaisessa vaiheessa, koska tuhoutuneen nivelruston uusiutumiskyky on lähes olematon. geeniteknologialla kehitettyä tuotetta, joka perustuu ihmisen tyypin II kollageeniin. Yhteistyössä Kuopion yliopiston fysiikan professori Jukka Jurvelinin kanssa Ilkka Kiviranta kehittää parhaillaan ultraääneen perustuvaa kaikututkimuslaitetta nivelrustomuutosten diagnosointiin. Parhaillaan Suomessa tutkitaan mm. Jo puhjenneen nivelrikon hoitoon se ei kuitenkaan sovellu, sillä nivelrikko lisää kudosta hajottavien välittäjäaineiden määrää nivelnesteessä ja huonontaa rustosolujen kykyä tuottaa korjauskudosta. Millään nykyisillä lääkkeillä ei rustoa voida parantaa, niillä voidaan ainoastaan lievittää rustovaurioiden aiheuttamaa kipua, Ilkka Kiviranta toteaa. Kun solut ovat valmiiksi materiaaliin kiinnittyneinä, on niiden pysyvyys vaurioalueella todennäköisesti parempi. Kiviranta aloitti vuonna 1997 rustosolusiirreleikkaukset Keski-Suomen keskussairaalassa ja on ollut juurruttamassa menetelmän käyttöä maassamme. Hän on ollut mukana myös menetelmän kehittäneen professori Lars Petersonin tekemässä Suomen ensimmäisessä rustosolusiirreleikkauksessa
Näyttää kuitenkin siltä, että tulevaisuuden nivelrikon hoitoa ollaan kehittämässä kohti bioproteesien käyttöä, Kiviranta toteaa. Ensin tehdään tähystysleikkaus, jossa vammautuneen nivelen reuna-alueelta otetaan rustonäyte. Nykyinen kudosteknologinen osaaminen ei ole vielä niin pit- källä, että solusiirteillä voitaisiin rutiininomaisesti hoitaa suurten nivelalueiden vaurioita. Pari kuukautta leikkauksen jälkeen potilas käyttää kyynärsauvoja. Rustovaurio "paikataan" sääriluusta otetulla, vauriokohdan suuruisella luukalvosiirteellä, joka ommellaan rustovaurioalueenreunoihinkiinni.Ommelsaumatiivistetäänfibriiniliimalla,minkäjälkeenensimmäisessä toimenpiteessä viljeltyjä rustosoluja ruiskutetaan liuoksessa luukalvon alle. 7590 % tutkituista henkilöistä on kokenut rustosolusiirreleikkauksen hyödylliseksi. Niveltieto 3 / 2009 19. Varsinainen rustovaurion korjausleikkaus on avoleikkaus, jossa vauriokohdan tuhoutunut rusto poistetaan kokonaan, luuta myöten. Suomessa rustosolusiirteitä tehdään tällä hetkellä Helsingissä, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Soluviljelylaboratoriossa tästä kudospalasta eristetään rustosoluja, joita kasvatetaan lisää parin viikon ajan. Rustosolusiirteitä on tehty parikymmentä vuotta, ja yleisessä käytössä menetelmä on ollut runsaat kymmenen vuotta. Tällaista tavoitteena olevaa istutetta, bioproteesia, ei ole kuitenkaan vielä pystytty valmistamaan. Juokseminen sekä muut iskukuormitusta aiheuttavat liikuntamuodot ovat sallittuja vasta vuoden kuluttua leikkauksesta. voisi kestää kuormitusta täydellä painolla heti leikkauksen jälkeen, ja jolla voitaisiin korjata laajoja nivelalueita. Seurantatutkimukset osoittavat, että korjauskudos voi säilyä toimivana jopa kahdenkymmenen vuoden seuranta-ajan. Tutkimustyötä tarvitaan vielä varmastikin yli kymmenen vuotta, ennen kuin solusiirteillä voidaan hoitaa nivelrikkoa. Toipuminen etenee hitaasti, eikä leikatulle nivelelle saa aluksi varata painoa. Katri Kovasiipi tarkistanut Ilkka Kiviranta BIOPROTEESIT Näin rustosolujen siirtoleikkaus tehdään Rustosolujen siirto vaatii kaksi leikkausta. Mekaanisesti kestävämpien ja kudosystävällisten istutteiden lisäksi tarvitaan myös nivelrikkoon liittyvän tulehdusprosessin hallintaa. Kasvatetut solut voidaan varastoida soluliuoksena myöhempää käyttöä varten pakastamalla tai käyttää heti
Kerrotaan, että puolijumalatar Klotho asensi olkapään tekonivelen kuningas Tantaluksen pojalle Pelopselle, sen jälkeen kun Tantaluksen harhaanjohtama Demeter oli vahingossa syönyt olkapään. Reuma alkaa rannenivelestä alle 10 %:lla potilaista, mutta viidessä vuodessa nivelmuutoksia on kehittynyt 60 %:lle ja taudin kroonisessa vaiheessa lähes 90 %:lle, ja näistä muutoksista 95 % on molemminpuolisia. Tukevuus saavutettiin käyttämällä silikonista valmistettua muottia, joka asetettiin nivelpintojen väliin välikappaleeksi. Vaikka ranteen luutuminen todettiin 97 %:lla potilaista, vain 40 % potilaista piti tulosta erittäin hyvänä ja 30 % katsoi, että jokapäiväisten toimintojen suorittaminen parani olennaisesti. Hän käytti jo Balkanin sodassa nikkelipäällysteisiä teräslevyjä ja ruuveja murtuman hoidossa. Myös käden puristusvoima paranee merkittävästi. RANTEEN TEKONIVELET Ranteen tekonivelet Unelma tekonivelestä on yhtä vanha kuin Kreikan mytologia. Tekonivel oli tehty norsunluusta, nivelpinta oli pallo ja kuppi -periaatteella koottu kahdesta osasta, joiden päissä oli haarukat. Vuonna 1890 hän kehitti norsunluusta tehdyt, luun sisään asennettavat naulat murtuman hoitoon ja käytti ensimmäisenä luusementtiä jo vuonna 1891. Hän asetti ensimmäisen ranteen tekonivelen 19-vuotiaalle miehelle, jolla oli tuberkuloosi oikeassa ranteessa. Näin saatiin tukeva kiinnitys värttinäluuhun ja välikämmenluihin. Monet esihistorialliset sivilisaatiot harjoittivat käden amputaatiota myös uhraus- tai rangaistustarkoituksiin. teen jäykistysleikkaus tukevoittaa ranteen, korjaa virheasennon ja lievittää hyvin kipua. Uusi olkapää oli tehty norsunluusta materiaalista, josta tehtiin myöhemmin myös ensimmäinen oikea ranteen tekonivel. Todellisuudessa kuitenkin vuosisatojen ajan ainoa hoito vaurioituneelle nivelelle oli amputaatio, joita on tehty yli 37 000 vuoden ajan. Paimion sairaalassa tehdyssä, yli sadan potilaan ranneluudutusaineiston tuloksissa ranteen luudutusleikkauksen pitkäaikaistulokset eivät olleet kovin hyvät. Toisen ranteen luudutus aiheuttaa suhteellisen lievän toiminnallisen haitan, mutta molemminpuolinen jäykistys lisää sitä merkittävästi. Vuonna 1974 silikonielastomeeriä parannettiin ja vuonna 1982 kehitettiin titaanista valmistetut tukirenkaat parantamaan luu-tekonivelrajapintaa. Seuraavana vuonna hän kehitti silikoni-implantin myös ranneniveleeseen. He arvioivat, että nivelen poiston jälkeen tilannetta voidaan huomattavasti parantaa korjaamalla syntynyt lyhentymä ja epävakaisuus välittömästi tukevalla, hyvin kiinnitetyllä tekonivelellä. Nykyään pyritään toinen ranne luuduttamaan ja toiseen asettamaan tekonivel. Swanson aloitti laboratoriotutkimukset vuonna 1962 ja 1966 oli valmiina ensimmäinen sorminivel-implantti. Tämä saksalainen kirurgi oli huomattavasti aikaansa edellä. Themistokles Gluck (18531942) asetti ensimmäisen ranteen tekonivelen vuonna 1890. Ran- Vanhoja rannetekoniveltyyppejä: vasemmalta lukien Meulin, Swanson, Trischerical ja Voltz. 20 Niveltieto 3 / 2009. Tekonivel toimi hyvin yli vuoden, mutta myöhemmin siihen kehittyi avanne tuberkuloosin luonteesta johtuen. Keskimääräinen tekonivelen eloonjäämis- Apua nivelreumaan Ranteen tekonivelet on toistaiseksi suunnattu pääasiassa nivelreumaa sairastaville potilaille. Silikoni-implanttien kohdalla todettiin tekonivelen murtumia jopa 52 %:lla ja luun sulamista tekonivelen ympäriltä 75 %:lla potilaista, ja 30 % päätyi uusintaleikkaukseen. Ranteen tekonivelten tulokset ovat viime vuosina huomattavasti parantuneet tekonivelten kehityksen myötä. Saranatyyliset tekonivelet Lähes 70 vuotta ensimmäisestä ranteen tekonivelestä kehittivät John Niebaur ja Alfred Swanson toisistaan tietämättä saranatyyppiset ranteen tekonivelet