TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 2 /2022 Terveyshyötyjä metsästä Olkapään vaivat ja uni Tutkittua tietoa Suomen Nivelyhdistys ry
Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä
Asuinalueeni Helsingin Pitäjänmäessä on ottanut vastaan sotaa paenneita äitejä ja lapsia Ukrainasta. krs) 00100 Helsinki puhelin 050 5252 098 sähköposti toimisto@nivel.fi Painos 10 200 kappaletta Paino PunaMusta, Forssa ISSN 1459-2568 Aikakausmedia ry:n jäsen Toisenlainen kevät Vielä helmikuun alussa olin onnellinen alkavista kevään merkeistä. Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. NIVELTIETO 2/2022 3 Niveltieto Numero 2 . Iso määrä lasten tarvikkeita ja vaatteita on löytänyt uudet käyttäjät. Sieltä voi saada kokonaiskuvan yhdistyksemme eri toiminnoista. Ukrainalaiset ovat nyt evakossa täällä. 4/2022 15.12. päivänä. Sodassa mukana ollut isäni oli melko niukkasanainen sotataisteluista. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. 3/2022 22.9. Toivon kaikille oikein hyvää kesää. Sota Ukrainassa palautti mieliin lapsuudessa, 50ja 60-luvuilla, kuullut vanhempien sodan ajan kokemukset sekä Venäjä-pelon. Toivon päättäjillemme voimia ja viisautta ratkoa eteen tulevat haasteet. Kirjoittaessani tätä tekstiä 8.5. Lähikaupassamme on ostoskärry, minne voi ostaa vastaanottokeskukseen annettavia hygieniaja muita tarvikkeita. Sodan rinnalla omat huolet tuntuvat vähäpätöisiltä. Pyrimme auttamaan sotaa paenneita monin tavoin. Enemmän he muistelivat evakkoajan kokemuksia Merjärveltä sekä matkaa sinne Kuusamosta. Nautitaan luonnosta ja sen antimista. Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi, tupu.sammaljarvi@nivel.fi Kansikuva Esa Ervasti, Vastavalo Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. On ollut ilo nähdä, että auttamishalua on löytynyt. Myös pari vuotta eletty korona-aika asettuu pienempiin mittasuhteisiin, vaikka koronavirus tarttuu ja sairastuttaa edelleen. Yhdistyksemme arki jatkuu. Mieliala muuttui yhdessä yössä helmikuun 24. Toivottavasti heistä löytyy myös uusia aktiiveja. 2/2022 16.6. Etsimme nivelpiirien vapaaehtoistehtäviin uusia henkilöitä pois jäävien tilalle. 2022 Irtonumero 8,60 euroa Vuosikerta 33 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2022 1/2022 24.3. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä. Avun tarve on edelleen suuri. sota jatkuu eikä sille näy loppua. Olemme saaneet verkossa toteutettavan toiminnan tuloksena paljon uusia jäseniä. Sairastumisriskin rinnalle on tullut turvattomuuden tunne, jonka kanssa joudumme elämään ainakin lähivuoden. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Yhdistyksemme nettisivut on uudistettu kevään aikana. Eipä niistä viitsi puhua. Toivon rauhan palautumista. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Nivelpiirejä ei ole rekisteröity, joten hallinnollisia tehtäviä on paljon vähemmän kuin monissa muissa yhdistyksissä. Sisko Seppä Puheenjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella
SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus Sisko Seppä: Toisenlainen kevät 5 Lyhyesti: Tuetut lomat 6 Terveyshyötyjä metsästä 8 Luontoon hyvää fiilistä hakemaan 10 Liikuntaan tukea apuvälineistä 11 Mistä apuvälineet. 12 Kipu Kuinka puhua kivusta työpaikalla. 14 Saunamestarin niksit 17 Pienin askelin kohti parempaa vointia 19 Kävelystä apua kipuihin 20 Suomen Nivelyhdistys Leena Nieminen: Edistämme liikunnalla nivelterveyttä ja toimintakykyä 21 Niveltieto-lehti oli suosituin yhdistyksen palveluista 23 Vapaaehtoistoiminta on keino lisätä osallisuutta 26 Sykettä nostava terassijumppa (HIIT) 30 Tutkittua tietoa 30 Datatieteistä apua nivelrikkopotilaille 31 Tietokonemallit valjastetaan ennustamaan polven nivelrikkoa 33 Komponenttivalinnoilla voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin 34 Tutkimus selvitti fysioterapian etuja hoitomuotona 36 Jalankin rustot ohenevat kuin kevätjää 38 Lääkärit vastaavat Pelkona luksaatio 41 Lääkärit vastaavat Miniwebinaarin kysymyksiä ja vastauksia 45 Kentällä tapahtuu 46 Olkapään vaivat vaikuttavat uneen 48 Nivelkanavalla Hannale Terveydenhuoltoa Amerikan malliin 49 Ristikko 50 Noin tuhat kuulijaa Kaartisen luennolla 51 Yhteystiedot KU VA FR EE PI K. CO M
Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut kuntoutuksen kehittämisen tärkeäksi osaksi perusterveydenhuoltoa. Erityisesti suoraan asiakkaan tueksi tarkoitetut ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat digitaaliset ratkaisut puuttuvat lähes kokonaan tarjonnasta. MTLH valitsee osallistujat taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Lähde: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Loman omavastuu on 100 euroa / viisi vuorokautta. Lomailija maksaa itse matkakulunsa lomakohteeseen. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksesi! Voit käydä tarkistamassa ja päivittämässä jäsentietosi osoitteessa https://atom.flomembers.com/ nivelyhdistys/user/login Suomen Nivelyhdistyksen toimiston yhteystiedot toimisto@nivel.fi 050 5252 098 soittoaika ma-pe klo 9–12 Lyhyesti Haluatko Suomen Nivelyhdistyksen tietopitoiselle virkistyslomalle. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa (perhelomilla perhekoko huomioiden), allasosaston ja kuntosalin käyttö, vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Hankerahoitusten turvin kootaan yhteen kuntoutuspalveluiden kehittäjäja tuottajaosapuolet sekä näitä palveluita ja tuotteita hyödyntävät ihmiset. Haku tehdään sähköisesti, mutta voit myös tilata tai tulostaa paperilla täytettävän hakulomakkeen. . Kuntoutuksen digitalisaatio on ottamassa vasta ensimmäisiä askeliaan. Haku lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua. KU VA FR EEP IK .CO M Suomen Nivelyhdistyksen tuetut lomat järjestetään yhteistyössä MTLH:n (Maaseu dun Terveys ja Lomahuolto ry) kanssa. Lisätietoja www.mtlh.fi Tuettuja lomia järjestetään useita vuosittain. Sama henkilö voi osallistua tuetulle lomalle enintään joka toinen vuosi. NIVELTIETO 2/2022 5 Yhteystiedot jäsenrekisteriin Päivittämällä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin varmistat, että saat nopeasti uusimmat jäsenyyteesi liittyvät tärkeimmät tiedot suoraan sähköpostiisi. Digitaalista kuntoutusta kehitetään Etäkuntoutus on noussut Suomessa koronapandemian vuoksi keskeiseksi osaksi kuntoutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa ymmärretään, että digitaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakaslähtöisesti mahdollistaa uusia kustannustehokkaita keinoja vastata kuntoutuksen maailmanlaajuisesti kasvaviin tarpeisiin, mutta myös kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tietopitoiset virkistyslomat on suunnattu nivelongelmaisille. Voit olla maalta tai kaupungista, mistä päin Suomea tahansa. Loman omavastuuosuus aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä on 100 euroa / 5 vrk. Kuntoutusalan toiminnan edistämiseksi tehdään jo paljon yhteistyötä suomalaisten yritysten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa
Myös autoimmuunisairauksiin luonto saattaa vaikuttaa. Hän tutkii mahdollisuutta hyödyntää luontoa sairauden hoidon tehostamisessa. KUVA ULPU TAANILA Terveyshyötyjä metsästä Luonnolla on terveyden – ja sairaudenkin – näkökulmasta monenlaisia vaikutuksia. Lapsilla immuunipuolustuksen aktivoituminen vaikuttaa allergioihin, ja ikäihmisillä infektionvastainen vaste aktivoituu luonnossa. Nivelreumassa taas ylivirittynyt tulehdusvaste saattaa olla ongelma. 2/2022 NIVELTIETO 6 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Yksi keskeinen luonnon hyvinvointivaikutus on, että luonto vähentää stressivastetta, joka puolestaan muun muassa vaikuttaa kipuun, verenpaineeseen ja uneen. – Vielä ei kuitenkaan voida sanoa, että paljon luonnossa olevil. Tärkeää on, että luontokohteessa on hyvä, rauhallinen ja turvallinen olla. Siihenkin luonto vaikuttaa. Pelkkä oleminen voi tuoda hyviä vaikutuksia – Osa luonnon aiheuttamista hyödyistä tulee liikunnan kautta, mutta näyttää yhä enemmän siltä, että jo luonnossa oleminen voi tuoda positiivisia vaikutuksia. Annika Kolster on yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri ja väitöskirjatutkija. Esimerkiksi fibromyalgiassa tavallisesti kosketuksena koetut asiat aistitaan kipuna. Joissain nivelongelmia aiheuttavissa sairauksissa stressivaste on Kolsterin mukaan ylivirittynyt. On arveltu, että ihmisen immuunipuolustus aktivoituu luonnossa. – Kyse ei siis ole siitä, että luonto korvaisi muuta hoitoa vaan että sen avulla voidaan tehostaa olemassa olevaa hoitoa, Kolster sanoo. Tämä puolestaan aiheuttaa erilaisia vaikutuksia eri ikäisillä, Annika Kolster sanoo
On muistettava hatut ja muut suojautumiskeinot. Ikäihmisillä hyvät muistot voivat palata mieleen tuoksujen kautta. On hyvä ottaa kaveri ja puhelin mukaan ja pitää taukoja. Annika Kolsterin tutkimusintressi lähti liikkeelle havainnosta, että luonnossa liikkuvien monisairaiden potilaiden pärjääminen on parantunut. Monet ovat mökeillä, mutta mahdollista on lähteä myös erilaisille helppokulkuisille reiteille. Esimerkiksi se, että ihminen tuntee luonnossa kuuluvansa johonkin suurempaan. Muistisairautta sairastava ihminen saattaa aktivoitua liikkumaan. – Liiallinen auringossa oleminen aiheuttaa haittaa, altistaa muun muassa ihosyövälle. Jokainen tekee, mitä pystyy ja osaa. Helteeltä pitää suojautua. Mutta on selvää, että luonnon monimuotoisuus – vaikkapa sienet ja bakteerit, joita luonnossa kohtaamme – on tärkeää. Etenkin sydänsairaudet toivat ihmisiä lääkäriin. Hän on terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri ja väitöskirjatutkija.. Luonnossa lapset liikkuvat monipuolisemmin kuin asvalttipihalla. Liian puhdas ympäristö sairastuttaa meitä. – Yhdessä tekeminen voi helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. . – Mieluummin vähän kuin ei ollenkaan. – Tutkimukset Suomessa ovat osoittaneet, että jo 15 – 20 minuuttia metsässä laskee verenpainetta enemmän kuin vastaava tauko kaupungissa. Reittejä kannattaa vaihdella, sillä ei ole kovin innostavaa kulkea aina samaa reittiä. Liikkuminen pehmeällä alustalla on monipuolisempaa kuin kovalla alustalla, ja jos tulee vielä kumarreltua – tai lapsista puhuttaessa kiipeiltyä – koko kroppa aktivoituu. Kolster toteaa, että esimerkiksi nivelrikkoisille on tärkeää, että kulkureitillä on levähdyspaikkoja. Kannattaa luottaa omaan tunteeseen: ympäristö, jossa tuntee olonsa rauhalliseksi, on hyvä. Se tiedetään, että luonnonläheinen asuminen vähentää kuolleisuutta. Myös kauniit näköalat – samoin kuin esimerkiksi luontoaiheiset taulut – laskevat stressivastetta. Kaikki aistit aktivoituvat Luonnossa oleminen ja liikkuminen aktivoivat Kolsterin mukaan kaikkia aisteja. – Tästä on toistaiseksi vähän tutkimusnäyttöä. Ihminen hakeutuu herkästi paikkoihin, jotka liittyvät lapsuusajan maisemiin. Luontokin – kannot, kivet – tarjoaa hyviä taukopaikkoja. Luonnossa kuin kotonaan ja turvassa Luonnolla on myös psykologisia vaikutuksia. – Kannustan olemaan siellä, missä viihtyy. Erityisesti aidon metsän näkeminen rauhoittaa suomalaisten stressivastetta. Jos kivut vaivaavat, Kolster kehottaa ottamaan kipulääkkeen ja lähtemään kaverin kanssa liikkeelle omilla ehdoilla. Mielenterveyspotilailla puolestaan unen parantumisen kannalta näyttää olevan hyötyä luonnossa liikkumisesta. Monelle muistisairautta sairastavalle ihmiselle saattaa metsässä oleminen ja puuhastelu olla mukavampaa ja helpompaa kuin keskustelu pöydän ääressä. Tämä on etenkin suomalaisten kokemus. Liiku omilla ehdoilla Kesäluonnossa Annika Kolster kehottaa liikkumaan etenkin, kun on kostea tai sateinen ilma. Tasapaino kehittyy. Luonnossa oleminen saa meidät rauhoittumaan. Tähän asti on keskitytty terveyden edistämiseen. Viime kesä oli kuuma, mikä näkyi vastaanotolla. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten paljon luonto voi vähentää sairauksien pahenemisvaiheita. Iso tautiryhmä, jota tutkitaan paljon, ovat keuhkosairaudet. Miten luonto sitten voi vähentää jo puhjenneesta sairaudesta aiheutuvia haittoja. – Luonto vähentää murehtimista, parhaimmillaan se auttaa meitä tuntemaan, että olemme kotona ja turvassa. Keuhkoja verenkiertosairauksia ajatellen esimerkiksi kostea ilma verrattuna hellepäivään on parempi. Luota omaan tunteeseen Millainen luontokokemus sitten vaikuttaa hyvinvointiin. – Monet nivelvaivoista kärsivät ovat sanoneet, että pehmeä alusta helpottaa liikkumista mutta edellyttää myös keskittymistä. Melu ja ilmansaasteet tappavat, ja esimerkiksi kuumilla keleillä kartiovaskulaarinen kuolleisuus lisääntyy. NIVELTIETO 2/2022 7 la lapsilla olisi aikuisena muita vähemmän autoimmuunisairauksia. Moni pitää saaristomaisemista. Liikkuminen näin on mielenkiintoisempaa kuin jos vain lähdetään kävelemään, kun on pakko. Pohjoisessa varttunutta saattaa valkoinen maisema rauhoittaa – eri ympäristöjen teho on kuitenkin vielä selvityksen alla. Jos luonnossa liikkumisella on jokin määränpää, matka taittuu helpommin. Yhden teorian mukaan se, että olemme osa luontoa, aiheuttaa yhteenkuuluvuuden tunnetta luonnon kanssa. Samalla liikkumiseen tulee luontaisia taukoja: ihaillaan näkymiä tai vaikkapa sammalta tai kuunnellaan linnunlaulua. Luonnon tarjoama suoja voi olla tärkeä, Annika Kolster sanoo. Havuja ikimetsät, joissa on paljon sammalta ja kostea ilmasto, ovat tehokkaita. Tämä on tärkeää terveyden kannalta: yksinäisyys on melkein yhtä iso riskitekijä kuin tupakointi, Kolster muistuttaa
On tärkeää löytää oma mielekäs tapa ulkoilla ja liikkua luonnossa – sen mukaan mihin pystyy. Sauvat auttavat kävelyssä, jos nivelrikko on edennyt pitemmälle. Niveltiedon toimitus kysyi Hanna Okkoselta, joka on aikuisliikunnan vastaava Suomen Latu ry:ssä.. Epätasainen maasto tekee hyvää nivelille, kunhan ei kävele kivikossa vaan poluilla. Intervalliharjoittelua voi tehdä vaikkapa niin, että kulkee tiettyjen katulamppujen välin vauhdikkaammin ja sitten löysää vauhtia, Hanna Okkonen sanoo. Entä mitkä ovat kesän nivelystävällisiä lajeja. TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Tehoja saa maaston mukaan: asvaltilla on helpompaa, pehmeällä pururadalla tai mäkisessä maastossa kävely on tehokkaampaa. – Itsellänikin on nivelrikkoa ja tiedän, mistä on kyse. Pääasia on, että liikkuu ja nauttii siitä! Okkonen muistuttaa, että myös luonnon hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä: – Jos ei tykkää niinkään liikunnasta, kannattaa mennä luontoon katsomaan lintuja ja kasveja, poiGeokätkoily sopii esimerkiksi niille, joita itse liikunta ei niin kovin houkuta. KUVAT SUOMEN LATU RY Luontoon hyvää fiilistä hakemaan Miten lähteä liikkeelle, jos liikunta on jäänyt vähiin. – Jos ottaa sauvat mukaan, pääsee yläkroppa tehokkaasti liikkeelle. 2/2022 NIVELTIETO 8 – Kävely on suomalaisten suosikkilaji. Jos vain pystyy kävelemään, pääsee heti kotiovelta liikkeelle
Vain mielikuvitus on rajana! Okkonen muistuttaa hyötyliikunnasta: esimerkiksi haravointi ja nurmikon leikkuu ovat hyvää lihaskuntoilua. Yhdistyksessä pääsee liikkumaan muiden kanssa. Pyöräilyä ei pidä unohtaa. – Uinti ja voimistelu vedessä ovat erinomaisen tehokasta, aerobista liikuntaa. Hanna Okkonen kertoo, että ulkoiluoloja pyritään pitämään hyvinä. Varovasti liikkeelle; pienikin liike auttaa. Useita kilometrejä kertyy helposti myös golfin ja frisbeegolfin parissa. Lenkkiä voi pidentää hiljakseen. – Kun etsii ”aarteita”, tulee ihan huomaamatta liikuttua. Nämä tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Samana viikonloppuna käynnistyvät yhdessä Marttajärjestön kanssa sieniretket ympäri Suomea, ja syyskuussa Metsämörri kannustaa lapsia ulos metsään. Myös metsästä löytyy paljon mahdollisuuksia. Kävelylenkille lähtiessä voi miettiä lenkille kohtuullisen pituuden ja helpon maaston. Lyhyitä lenkkejä voi tehdä lähellä rantaa. Nukkuisinko yön ulkona. – Liikkeelle kannattaa lähteä pikkuhiljaa. Ne tarjoavat monenlaisten ulkoilulajien harrastamista. – Jos tekee liian paljon kerralla, voi lannistua ja tulee takapakkia. Suomen Latu järjestää liikuntaan ja ulkoiluun liittyviä tapahtumia eri puolilla Suomea. – Kaupunkiympäristöstä löytyy myös kaiteita ja portaita sekä puistonpenkkejä, joita hyödyntäen voi punnertaa, venytellä tai tehdä kyykkyjä. Siinä ohessa tulee liikuttua ja stressikin helpottaa. – Se on hyvää liikuntaa ja erittäin nivelystävällistä ja monelle mahdollista. – Paikallisyhdistykset, joita on 184, ylläpitävät muun muassa reittejä ja laavuja. Kun ajattelee lihaskuntoa ja liikkuvuutta, on Okkosen mukaan hyvä muistaa kaupunkiluonnossa sijaitsevat ulkokuntosalit, joihin voi kävelylenkillä pysähtyä jumppaamaan. Etenkin, jos on lämmin ilma, vedessä on mukava voimistella ja vesijuosta. Hanna Okkonen innostaa lähtemään liikkeelle: vaikka kävellen kauppareissulle tai käväisemään lähimetsään. Järjestö tarjoaa tapahtumien metsähotelleissa mahdollisuuden telttojen lainaamiseen ja yöpymiseen metsässä, mutta yöpyä voi vaikka omalla parvekkeella tai teltassa takapihalla. Tällä hetkellä jäseniä on yli 90 000. NIVELTIETO 2/2022 9 mimaan marjoja ja sieniä, katsomaan luonnon tarjoamia nähtävyyksiä. Luonnosta nauttimaan Suomen Latu ry:n visio on, että kaikki löytävät mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Välillä voi huilata penkillä. Melontaa voi kyllä harrastaa myös olkapääystävällisesti: melaa voi liikuttaa tai käyttää omien liikelaajuuksien mukaan. Avovesiuinnissa on hyvä muistaa uida rannan suuntaisesti ja kaverin kanssa. Lisätietoa Suomen latu ry www.suomenlatu.fi Suomen Latu ry:n aikuisliikunnan vastaava Hanna Okkonen sanoo, että metsästä löytyy paljon mahdollisuuksia liikkumiseen.. Jos tehoja haluaa lisää, voi pyöräillä mäkisessä maastossa. Ajatuksena on saada ihmiset innostumaan luonnossa liikkumisesta. Tärkeää on, että siitä jää hyvä fiilis, silloin on myös helpompi lähteä seuraavalle lenkille. Aarteita etsimään Hanna Okkonen sanoo, että jos liikunta itsessään ei ole niin mieluisaa, voi lähteä vaikkapa geokätköilemään. Hanna Okkonen kertoo, että Suomen Ladun jäsenyhdistykset järjestävät muun muassa tutustumisia oman paikkakunnan retkeilyalueisiin. Jos ei ole talvella pyöräillyt, kannattaa aloittaa helpommista maastoista; asvaltilla pyöräily on maastossa pyöräilyä kevyempää. – Esimerkiksi 27. Vesillä hyvä laji on myös melonta. – Se on nivelystävällistä, paitsi jos on vaivaa olkapäissä. Vesille ja pyörille Suomalaiset tykkäävät uida järvissä ja meressä. – Lajit ovat hyvin nivelystävällisiä ja erinomaista pitkäkestoista liikuntaa. Jo 10 minuuttia on hyväksi. elokuuta on Nuku yö ulkona -tapahtuma, joka kannustaa kokeilemaan ulkona nukkumista matalalla kynnyksellä. Ulkona ja luonnossa liikkuminen kiinnostavat suomalaisia, siitä kertoo Suomen Ladun jäsenmäärän vahva kasvu. Erilaiset maastot tuovat eri lailla tehoa. Hissukseen liikkeelle Koronavuodet ovat saattaneet passivoida meistä monia
Uinti ja pyöräily ovat suositeltavaa liikuntaa polvija lonkkanivelrikkoiselle: Niveliin kohdistuva kuormitus on vähäistä, ja apuvälineitä ei välttämättä tarvita. Nivelen instabiilisuus saattaa aiheuttaa haasteita liikkumiselle, jolloin esimerkiksi polvituesta voi olla hyötyä. Ranneja sormituista saattaa olla apua. Lisäksi polven ja lonkan nivelrikko saattavat olla yhteydessä tasapainovaikeuksiin ja siten myös lisätä liikkumisen pelkoa. Lisäksi swing ja siihen liittyvä kierto voivat aiheuttaa kiApuvälineiden käyttöön tulee saada kunnollinen opastus.. – Alaraajojen nivelrikkoon, etenkin polvija lonkkanivelen nivelrikkoon, liittyvä kipu rajoittaa liikkumista. Se pitää yllä ja lisää fyysistä toimintakykyä, joka juuri nivelrikon rajoituksista saattaa laskea. Toisinaan tarvitaan yksilöllisesti valmistettuja erikoisjalkineita ja myös selkäja lonkkatukia. Myös kengän pohja voi olla joustava, mikä vähentää alaraajoihin kohdistuvaa kuormitusta. Uinnin potkut voivat kuitenkin olla joillain henkilöillä kivuliaita ja silloin polven tai nilkan elastisesta tuesta (esimerkiksi neopreenia) saattaa olla apua. Näillä pyritään korjaamaan nivelen virheasentoa ja siten virheellistä kuormitusta. – Metsässä liikkuminen on myös suositeltavaa, pehmeä maasto vähentää alaraajoihin kohdistuvaa kuormitusta. – Lisäksi esimerkiksi kävelyn apuvälineitä ovat kävelykepit, kyynärsauvat, tai kävelyteline ja rollaattori. Kenkätuet: Kenkätukia, jotka ovat kengän sisätai ulkosivuun asetettuja korotuksia, käytetään usein joustavan nilkkatuen kanssa. Millaisia apuvälineitä on tarjolla liikkumiseen esimerkiksi kesälajeihin, kuten kävely, uinti tai golf. Niveltieto-lehti jututti Ari Heinosta, Jyväskylän yliopiston fysioterapian professoria. – Sekä kipu, jäykkyys että instabiilisuus saattavat aiheuttaa pelkoa liikkumisen tai liikunnan mahdollisesti aiheuttamista haitoista. 2/2022 NIVELTIETO 10 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Millaisia liikkumisen/ liikunnan haasteita voi olla nivelrikkoisella ihmisellä. – Liikkumisen apuvälineitä ovat niveltuet ja tukisiteet. Polvituet: Jäykkiä tukia tai joustavasta materiaalista valmistettuja joustavia tukia. Myös nivelen jäykkyys ja turvotus haastavat liikkumista. – Liikunnasta on kuitenkin apua nivelrikossa. – Golfissa ranteissa tai sormissa oleva nivelrikko voi aiheuttaa haasteita. KUVA PIXABAY Liikuntaan tukea apuvälineistä Millaisia apuvälineitä nivelrikkoa sairastava voi käyttää liikkumisen apuna. Lisäksi nivelessä tuntuva instabiilisuus (”löysyys”) haittaa ja saattaa estää liikkumista tai liikkeelle lähtöä. Tuki voi olla myös kantakiilauksena
Yhteystiedot: Marja Eronen, puhelin 044 277 6633, mieluiten ma kello 16 – 19, marjairmeli.eronen@gmail.com siitä, missä ja minkä tyyppistä työtä tekevät. Kipu toimii rajoittajana siinä, mitä tai minkälaisia liikkeitä voi tehdä. – Fysioterapeutit, toimintaterapeutit sekä muut kuntoutusalan tutkinnon suorittaneet perehtyvät apuvälineisiin koulutuksessa, ja apuvälineet liittyvät keskeisesti heidän toimenkuvaansa työelämässä. APUVÄLINEEN HANKINTA 1) Jos apuväline kuuluu lääkinnälliseen kuntoutukseen, perusterveydenhuollon apuvälineen voi hakea omatoimisesti ilman lähetettä apuvälinelainaamosta/keskuksesta (mieluiten ajanvarauksella), kuten . 2) Jos apuväline on lääkinnällisen kuntoutuksen vaativa apuväline, sen hankinta on erikoissairaanhoidon vastuulla. Onko fysioterapeuteilla osaamista apuvälineiden suhteen. Miten liikkumisen apuvälineitä käsitellään alan opinnoissa. – Kyllä, fysioterapeutit ovat perehtyneet apuvälineisiin, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. – Apuvälineillä pyritään vähentämään niveleen kohdistuvaa kuormitusta ja myös tukemaan niveltä ja siten mahdollistamaan liikkumista ja liikunnan harrastamista. Yleistä tietoa apuvälineistä ja apuvälinepalveluista löytyy yliopistosairaaloiden ylläpitämästä Terveyskylän Kuntoutumistalosta osoitteesta www.terveyskyla.fi/ kuntoutumistalo. Sosiaaliturvaoppaan Apuvälineet-luvusta 9.4 löytyvät menettelytapaohjeet myös muiden tahojen kuin perusja erikoissairaanhoidon kustantamiin apuvälineisiin. Suomen Nivelyhdistyksen sosiaaliturvan erityisasiantuntija Marja Eronen antaa neuvoja apuvälineiden hankintaan. kävelykeppi, kyynärsauvat, kävelyteline, rollaattori ja manuaalinen pyörätuoli. Apuvälineen hankinta tapahtuu seuraavan työnjaon mukaan: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, koulutoimi, Kela, työnantaja, työhallinto, valtiokonttori ja vakuutuslaitokset. Lisäksi muut terveydenhuollon asiantuntijat voivat arvioida apuvälinetarvetta. Riippuu Mistä apuvälineet. Myös toimintaterapeutit ja muut kuntoutusalan tutkinnon suorittaneet ovat erikoistuneet apuvälineisiin. Tällainen apuväline hankitaan aina ensimmäistä kertaa lääkärin tai fysio-/toimintaterapeutin aloitteen perusteella, ja yleensä kuntoutussuunnittelija vastaa hankinnasta tai sen hankkimiseen saa maksusitoumuksen tiettyyn hankintapaikkaan, kuten . – Apuvälineet mahdollistavat nivelrikon – ja tietysti muutenkin terveyden ja toimintakyvyn – kannalta tärkeän liikunnan. polvija nilkkatuki, selkäja lonkkatuki, ranneja sormituki, kenkätuet ja erikoisjalkineet sekä myös sähköpyörätuoli. Apuvälineiden hankintaan löytyvät perustiedot Sosiaaliturvaoppaasta (sosiaaliturvaopas.fi), ja yleistietoa apuvälineistä ja apuvälinepalveluista saa Terveyskylän Kuntoutumistalosta. Polvituet voivat auttaa, mutta lonkan osalta on haastavampaa. . . – Heillä on siis yliopistoon tullessaan fysioterapiatai kuntoutusalan perustutkinto toisin sanoen fysioterapeutin, toimintaterapeutin, jalkaterapeutin, osteopaatin, apuvälineteknikon, naprapaatin, liikunnanohjaajan, kuntoutuksen ohjaajan tai hyvinvointiteknologian insinöörin tutkinto – ja todennäköisesti myös jo työkokemusta apuvälineistä. Apuvälineen käyttöympäristö ja lainsäädäntö määrittävät vastuutahon, jonka kautta apuväline hankitaan ja yleensä kustannetaankin – lähtökohtaisesti tavanomaisiksi luokiteltavat apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia. Joskus selkätuki voi auttaa. NIVELTIETO 2/2022 11 pua. Mitä iloa apuvälineistä on liikkumisen tukena. Jyväskylän yliopistossa fysioterapiaja kuntoutusalan tutkinnon suorittaneet voivat jatkaa maisterija tohtoriopintoihin. – Yliopistossa syvennytään esimerkiksi biomekaniikkaan ja liikkumiseen yleensä, jotta voidaan paremmin ymmärtää apuvälineiden merkitystä
Yli kolmanneksella työikäisistä on laaja-alaista kipua. Nivelrikko, migreeni, selkäkipu ja monet muut kipua aiheuttavat sairaudet lön voi kuitenkin olla vaikeaa ymmärtää, jos he eivät tiedä kivusta ja tarvittavasta tuesta. Työ on monille paikka, joka auttaa hetkeksi saamaan ajatukset pois kivusta. Avoimuus auttaa säästämään voimavaroja, kun ei tarvitse pinnistellä peitelläkseen kipuoireita ja tuen tarvetta. Kipua ei ole aina helppoa näyttää muille. Työkavereiden ja esihenkiKivusta avoimesti puhumalla voidaan kipuun liittyvää stigmaa vähentää ja kivun yleisyys sekä monimuotoisuus tulevat näkyvämmäksi.. Ainakin lähimmille työkavereille ja esihenkilölle kertominen on yleensä hyödyllistä. Muut eivät ehkä ymmärrä, mitä kaikkea kivun kanssa joutuu käymään läpi. Avoimuus auttaa myös säästämään voimavaroja, kun ei tarvitse pinnistelovat siis yllättävänkin yleisiä. Jos kipu kerran on niin yleistä, mistä oikein johtuu, että sitä ei tunnuta ymmärrettävän. 2/2022 NIVELTIETO 12 TEKSTI HEIDI KROGELL . Tieto ja avoimuus vähentävät ennakkoluuloja ja ehkäisevät väärien huhujen leviämistä. Pitkäaikainen kipu ei aina näy ulospäin ja siitä voi olla vaikeaa puhua. Työntekijällä on oikeus itse päättää, mitä, milloin ja kenelle kivusta kertoo. KUVA SHUTTERSTOCK Kuinka puhua kivusta työpaikalla. Sen vuoksi työpaikalla ei välttämättä halua erityisemmin tuoda kipua esiin. Kipua ei välttämättä halua näyttää muille. Työpaikalla esihenkilö ei välttämättä osaa tukea oikein ja työkavereistakin osa saattaa kuvitella laiskaksi, vaikka kyse on kivun aiheuttamista työkyvyn haasteista. Kivun kanssa eläminen voi tuntua välillä yksinäiseltä
On kuitenkin hyvin yksilöllistä, mitä ymmärtäminen kenellekin tarkoittaa. Valitettavasti sellaisia ei ole. Onneksi meillä on kuitenkin sanat, joilla kertoa! Kun kerromme toiselle mahdollisimman täsmällisesti, mitä toivomme, on hänen helpompi vastata tarpeisiimme. Kivun kanssa työskentelyä helpottavat keinot ovat usein sellaisia, joiden käytöstä hyötyvät kipuoireisten lisäksi myös muut työntekijät. Nykyään enää 8 % työntekijöistä on havainnut työpaikallaan terveydentilaan liittyvää syrjintää (Työolobarometri 2020). Kipu kannattaa uskaltaa ottaa puheeksi työpaikalla. Mitä aiemmin työkyvyn haasteet otetaan puheeksi, sitä nopeammin niihin on mahdollisuus tarjota tukea. Omien toiveiden selkeyttäminen itselleen voi kuitenkin auttaa ilmaisemaan tarpeitaan ja toiveitaan myös muille. Usein on helpompaa luetella, mitä emme halua. Jos kokee omalla työpaikallaan haastavaksi ottaa kipua puheeksi, voi tukea hakea työterveydestä ja luottamusmieheltä. Hanke tukee kipua sairastavia löytämään keinoja, joiden avulla työelämässä olisi halutessaan mahdollista pysyä tai palata sinne. Ammattilaisten kanssa voi yhdessä pohtia, miten edistää kivun puheeksi ottamista niin esihenkilön kuin työyhteisönHeidi Krogell toimii hankepäällikkönä Kipu ja työ kohtaavat -hankkeessa. Monesti toivomme, että toisilla olisi kristallipallo, josta he katsoisivat, mitä haluamme. NIVELTIETO 2/2022 13 lä peitelläkseen kipuoireita ja tuen tarvetta. . . Toisille on tärkeää, että ymmärrystä osoitetaan aktiivisesti apua tarjoamalla. Voisinko olla loppuviikon oh jaamassa asiakkaita pöytiin, jotta ranteeni saa aikaa toipua rasituksesta?” Avoimuus kivusta auttaa koko työyhteisöä Eri alat ja työyhteisöt ovat erilaisia, mutta ilmapiiri osatyökykyisyyttä ja työkyvyn haasteita kohtaan on onneksi viime vuosina muuttunut yhteiskunnassa myönteisemmäksi. Tavoitteena on myös kouluttaa työnantajia ja ammattilaisia kivuista ja niiden huomioimisesta työelämässä. Toiveen muotoilussa voi käyttää apuna kysymyksiä: kuka, mitä, missä, milloin ja kuinka kauan. Jos haluamme muutosta toisessa, onnistuu se usein vaikuttamalla toiseen itsemme kautta. Näin edistetään sitä, että kipu voisi olla yhtä helposti lähestyttävä työkyvyn haaste kuin vaikka murtunut jalkakin. Silloin, kun tuntuu etteivät muut ymmärrä, voi siis olla hyödyllistä kysyä itseltään, mitä oikeastaan haluaisi muiden ymmärtävän. Monella työpaikalla on jo olemassa malleja työkyvyn haasteiden kohtaamiseen, ja esihenkilöt saavat koulutusta työhyvinvoinnin tukemiseen. Tietoa ja vertaistukea työelämässä oleville kipua sairastaville. Täsmällinen toive esihenkilölle voi olla esimerkiksi: ”Ranteeni kipeytyi eilen oltuani koko päivän kas salla. Kivun puheeksi ottaminen voi auttaa paitsi kipuoireista itseään, myös koko työyhteisöä. Täsmälliset toiveet auttavat muita ymmärtämään Monesti kuulee puhuttavan, että kipua ei työpaikalla ymmärretä. Toinen taas voi kokea avun jatkuvan tarjoamisen kivun erilaisten vaiheiden ymmärtämättömyytenä ja kaipaisi ennemminkin ymmärrystä siitä, että pystyy edelleen moneen asiaan kivunkin kanssa. Kipu ja työyhteisö voivat kohdata, kun löydetään oikeat keinot.. Työkyky vaihtelee aivan kaikilla eri elämäntilanteiden mukaan. Työkyky vaihtelee kaikilla Sairautta ja sen tuomia työkyvyn haasteita ei tarvitse työssä peitellä. . Kipu ja työ kohtaavat -hanke 2021 – 2023 . Muuttamalla jotain omassa toimintatavassa voimme saada aikaan muutosta myös toisen käyttäytymisessä. Tuen avulla työkykyä voidaan ylläpitää ja palauttaa. Kivusta avoimesti puhumalla voi daan kipuun liittyvää stigmaa vähentää ja kivun yleisyys sekä mo nimuotoisuus tulevat näkyväm mäk si. Vaikka monilla työpaikoilla jo osataan suhtautua kipuun, on joillain työpaikoilla vielä opittavaa. Monipuolista toimintaa verkon välityksellä, jotta osallistuminen on mahdollista ympäri Suomea. Yhdessä asioita työstämällä ja koko työyhteisön käytäntöjä kehittämällä voidaan parantaa kaikkien hyvinvointia. Voit seurata hanketta Suomen Kivun sosiaalisesta mediasta tai kotisivulta osoitteessa suomenkipu.fi. Välillä voi olla haastavaa itsekään tietää, mitä oikeastaan toivoisi. kin kanssa
2/2022 NIVELTIETO 14 – Minä en lämmitä koskaan saunaa, vaan saunan kiuasta, saunamestari Pentti Hakala sanoo.
Paras tietenkin on hyvä savusauna ja ehkäpä hyvähappinen telttasauna, sitten kertalämmitteisellä kiukaalla varustettu sauna. Millainen on paras sauna, Pentti Hakala. – Nyt myös sähkölämmitteiset kiukaat ovat kehittyneet. Suositko tavallista vai savusaunaa. – Saunomisen pitää olla kiireetöntä. NIVELTIETO 2/2022 15 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Minun mielestäni paras sauna on sellainen, jonka lämpötila lauteille mennessä on 50 – 60 astetta, mutta kiukaassa on kyllä puhtia. Vihdanteon suomenja maailmanmestari, ikaalislainen saunamestari Pentti Hakala kertoo Niveltiedon lukijoille saunasta ja vihdasta. Entä mitä sanot sähkösaunoista. Nykyään on toisin. Jokainen saunan omistaja sanoo, että juuri hänen saunansa on se paras. Ei metelöintiä. Välillä vilvoittelua tai uimista. Miten tehdään hyvä vihta. Lapsesta saakka olen tykännyt saunomisesta ja kiukaiden lämmittämisestä. Vihtaa on ennen käytetty saippuan korvikkeena, ja sillä voi parantaa myös auringon polttamaa ihoa. SE PP O LE SK IN EN. Löylyä kannattaa luoda kiville, ei heittää. – Luomalla kiville lämmintä vettä saadaan hienot, pitkäkestoiset löylyt aikaan. – Parhaita saunoja on paljon. – Minä en lämmitä koskaan saunaa, vaan saunan kiuasta. Ennen vanhaan sillä ajettiin kivut kehosta: vihtominen aloitettiin pääpuolesta raajoja kohti. Ei löylykilpailuja. Miten saunotaan oikeaoppisesti. – Hyvä vihta tehdään oikeaan kuun aikaan eli syntyvästä kuusta 7 – 9 vuorokautta – edellyttäen, että lehti on saavuttanut täyden kasvunsa. KUVA JIRINA ALANKO Saunamestarin niksit Kesä on parhaimmillaan, ja saunat lämpiävät. Vihdantai vastanteko on hyvää käsityötä nivelrikkoisille sormille. Sieltä kivut menivät kehosta pois. Sähkökiukaiden maine oli alkuunsa todella huono johtuen siitä, että niissä oli kourallinen löylykiviä, ja löylyvesi meni kuumille vastuksille. Ja saunaa voi aina tuulettaa sillä aikaa, kun ollaan jäähyllä. Syntyvän kuun merkki allakassa on Saunassa ajettiin ennen kivut kehosta. Saunaan on mukava mennä, kun lauteet eivät polta takapuolta. Näin saadaan pitkäkestoinen, lempeä löylyaalto aikaiseksi. Miksi vihta on tärkeä asia. – Nautin kaikenlaisista saunoista. Tarvitaan pitkävartinen löylykauha, otetaan kauhaan lämmintä vettä, lasketaan kauhan pesä kivien päälle, kallistetaan kauhaa mahdollisimman hitaasti yhteen kohtaan kerrallaan. – Vihdasta tulee hieno tuoksu saunaan
Aluksi voi laittaa vihdan kasvojen eteen ja hengitellä vihdan lävitse. . . Vihdalla ei saa hakata. Vihta upotetaan lehtien osalta veteen. Saunamestari Pentti Hakalan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta pentti.hakala@ippnet.fi Suomen Nivelyhdistyksen jäsenyys Jäsenenä saat tietoa ja tukea sairautesi kanssa elämiseen sekä merkittäviä jäsenetuja, kuten Niveltieto-lehden. Hänet voi kutsua myös antamaan neuvoja ja opastusta saunaremontteihin ja muihin saunaan ja saunomiseen liittyvissä asioissa. Muita kuluja ei tule kuin polttoainekustannukset. Vihtatarvikkeita ei voi ottaa ilman maanomistajan lupaa. Jos vihta on huonosti sidottu, hajoaa vihta vihdottaessa. Kesän näytökset tilattavissa Esimerkiksi kyläseurat ja saunaseurat voivat kutsua Pentin tekemään kesällä vihtanäytöksen. Suomen Saunakulttuuri ry:n perustajajäsen. Lauteille otetaan esimerkiksi ämpäriin miltei kylmää vettä. – Oppeja voi ottaa vaikkapa saunaseurojen kotisivuilta netistä tai Yle Areenasta haulla ”Maailman paras vihta”. – Vihtaa ei saa milloinkaan laittaa kuumaan veteen. – Vihdakset kannattaa hakea kuivalta kankaalta rauduskoivusta, ei alavan maan hieskoivusta. Mikä vaihe kysyy eniten taitoa. Vihdantekoja käyttönäytöksiä tuhansille ihmisille. . Konsultoinut savusaunan korjaajia ja rakentajia yli 20 vuotta. Raahen saunahullujen jäsen. Kun saunominen lopetetaan, huuhdellaan vihta kylmällä vedellä, ravistellaan kevyesti ja viedään saunasta pois, viileään pimeään paikkaan, riippuvaan asentoon. . Saunapappojen perustaja ja puheenjohtaja. Tarvitaan noin metrin mittainen varpu, josta oksat vuollaan pois puukolla. . . . . – Sidevarpu tehdään nuoresta, tiheästä koivupuskasta. Vihdanteon suomenja maailmanmestari. Testannut / kylpenyt tähän mennessä 519 erilaista savusaunaa, kauimmainen Marin tasavallassa. – Vihta upotetaan aina veteen, kun sillä ei vihdota. Lämmittänyt savusaunoja yli 600 kertaa, pitänyt savusaunan lämmityskursseja. Siteen tekeminen kysyy eniten taitoa. Sen Saunamestari Pentti Hakala . . Pentiltä voi ostaa pitkävartisia, puuvartisia löylykauhoja. – Kaikkien ihmisten on mahdollista tehdä hyvä vihta. Kun saunan löylyt ovat sopivat, otetaan vihta ämpäristä, ravistellaan kevyesti. 2/2022 NIVELTIETO 16 musta pallo. Seuraavalla saunomiskerralla vihta pannaan lämpimään veteen joksikin aikaa hautumaan. Vanha kansa sanoikin, että talvivihta pitää tehdä mustasta kuusta viikko eteenpäin. Miten vihdan kanssa toimitaan. Vuoden 2022 jäsenmaksu on 30 euroa. . Voit liittyä jäseneksi kotisivullamme tai soittamalla meille. Liity jäseneksi nivel.fi/jaseneksi toimisto@nivel.fi 050 5252 098, soittoaika ma-pe klo 9–12. Kansainvälinen Savusaunaklubi ry:n perustajajäsen. jälkeen ropsotellaan kevyesti joka puolelle ihoa
Ei siis niin, että jumiudutaan miettimään, mikä kaikki on pielessä, vaan keskitytään siihen, mikä on hyvin. Sen avulla saadaan valjastettua jo olemassa oleva motivaatio. Ympäristö vaikuttaa valintoihin Paljon puhutaan yksilön omasta roolista terveellisten valintojen tekemisessä, mutta myös ympäristö vaikuttaa siihen, voiko hyvät valinnat toteuttaa helposti vai pitääkö niitä erikseen miettiä ja joutuuko niiden eteen näkemään paljon vai. – On tärkeää mennä eteenpäin ja oppia samalla tekemisestä: mikä toimii ja mikä ei. KUVA FREEPIK Pienin askelin kohti parempaa vointia Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia terveelliseen ruokailuun. Ei ajatella, että oma tekeminen on riittämätöntä, vaan mitä voin tehdä tänään ja mitä voin lisätä. Pilvikki Absetz muistuttaa, että motivaatio ja ihmisen omat kyvyt eivät yksin ratkaise terveellisten elintapojen omaksumista. Virheisiin keskittyminen ei lisää ihmisen pystyvyyden tunnetta eikä motivaatiota. Omasta syömisestä etsitään virheitä, ja julkisuudessakin useimmiten nostetaan esiin asioita, joita tehdään liikaa tai liian vähän. – Kyse on siitäkin, miten ympäristö tukee ihmistä. Käyttäytymistieteellisen taustan omaava Absetz suosittelee pikemminkin lähtemään liikkeelle siitä, mitä ihminen jo tekee hyvin ja mitä hän kenties voisi lisätä – olipa kyse ravitsemuksesta tai muista elintavoista. Tärkeintä on lähteä liikkeelle siitä, mikä on jo hyvin. NIVELTIETO 2/2022 17 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Jos hyvien valintojen tekeminen on vaikeaa ja se edellyttää lähinnä luopumista ja kieltäytymistä, tulee helposti tunne, ettei jaksa tai pysty tai että on laiska. Ei auta, jos ihmistä kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni. Siitä syntyy kehä, joka ei tue muutoksessa. Hyvä on esimerkiksi kysyä, mikä on lempivihanneksesi tai -hedelmäsi ja voisitko syödä sitä enemmän. Positiivinen palaute helpottaa muutoksen tekemistä. Kansanterveystieteen professorina Tampereen yliopistossa toimiva Pilvikki Absetz sanoo, että ravitsemusta ajatellaan usein vikalähtöisesti. Ja edetään pienin askelin
Esimerkiksi valtimosairauksissa lisäsairauksien riski pienenee. – On tosi tärkeää, että opitaan luomaan tottumuksia, tapahtuuhan suuri osa valinnoistamme rutiinilla. Kouluissa tosin voitaisiin vielä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että ruokailuhetket olisivat kiireettömiä. Ihmiset, joilla on tapana syödä puuroa, eivät juuri mieti, söisinkö puuroa vaan se on hyvin rutiininomaista tekemistä. Elintavat myös pidentävät elinikää. Ravitsemuksella yhteys sairauksiin Ravitsemus on yksi tärkeistä asioista, kun puhutaan sairauksien synnystä ja hoidosta. Koulutus ja sukupuoli sanelevat paljon, kun mietitään valintoja. Mutta tämä ei koske kaikkia ihmisryhmiä samalla tavalla. Tutut ongelmat Absetz toteaa, että suomalaisessa ruokavaliossa kovan rasvan sekä sokeripitoisten ruokien ja juomien liiallinen määrä ja kasvisten ja hedelmien vähäisyys ovat edelleen ongelma. – Voi kysyä, mikä asiakkaan tai potilaan omasta mielestä on terveellistä ja missä asioissa se nyt jo toteutuu arjessa, ja ryhtyä sitä kautta rakentamaan motivaatiota. Muutama kysymys voi jo auttaa ihmisen ajattelua ja saada ymmärtämään, että monilla asioilla, joita teen, on merkitystä. Australiassa masentuneiden hoidossa ensimmäisiä toimia on ravitsemuksen ohjaus – esimerkiksi rasvan laatu ja määrä sekä kuidun määrä eli ihan samat asiat kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ovat tärkeitä asioita. Työpaikkaruokailu noudattelee yleensä valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia ja takaa, että terveellinen ruoka on suuren joukon saatavilla, Pilvikki Absetz sanoo. Vahvistusta omahoitoon Pilvikki Absetz toteaa, että kun ravitsemus otetaan puheeksi – mitä hän pitää tärkeänä – on keskeistä kysyä, mitä henkilö itse siitä ajattelee. – Tosiasia on, että niin sanotuissa valkokaulusammateissa esimerkiksi työpaikkaruokailu on paremmalla tolalla kuin muilla. Kun syöminen on osa elämää, se ei määritä elämää.. Kuunteleminen ja kannustaminen on tärkeää. . Absetz sanoo, että yksittäiset pienet asiat, jotka tapahtuvat satunnaisesti, eivät välttämättä näy terveydessä, mutta kun niistä lähtee rakentumaan tottumuksia, vaikutus voi olla tosi dramaattinen. – Väestöryhmien väliset erot ovat isot, mikä näkyy niin terveydessä kuin elintavoissakin. Sama koskee vaikkapa työmatkaliikuntaa. Tästä ei paljon vielä puhuta, mutta ”Lifestyle as medicine” -ajattelu on voimakkaasti tulossa. Ei niin, että syöminen määrittää elämää vaan niin, että se on osa elämistä ja että herkuttelukin on ok, kun se on osa kokonaisuutta. Absetz kiittää varhaiskasvatusta ja kouluja siitä, että ruokakasvatusta niissä on viety eteenpäin positiivisen kautta. – Jokaisessa potilaskohtaamisessa pitäisi terveyden hoitamisen ja hyvinvoinnin nousta esiin. 2/2022 NIVELTIETO 18 vaa. – Ravitsemusterapeutit puhuvat syömisen taidosta ja joustavasta suhtautumisesta syömiseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikki eivät ole näissä asioissa samalla viivalla. – On näyttöä, että ravitsemus on keskeinen asia, puhutaan sitten somaattisista sairauksista kuten sydänsairauksista, diabeteksesta, syövästä, tukija liikuntaelinsairauksista tai psyykkisistä sairauksista. – Esimerkiksi kasvisruokavalio on terveyden kannalta parempi kuin runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio ja se on lisääntymässä. – Kun elintapoja muutetaan terveellisemmäksi, voidaan ehkäistä ja parantaa hoitoa. Kasvavassa määrin on näyttöä myös siitä, että ravitsemuksella on tärkeä rooli mielenterveyden osalta. Monet tottumuksista syntyvät jo varhain, osa syntyy myöhemmin elämän varrella. Pilvikki Absetz puhuu tottumusten, rutiinien voimasta. Niiillä on yhteys ravitsemukseen monella tavalla; ylipaino on yksi vaikuttavista mekanismeista. Helposti keskitytään hoitotoimiin, lääkkeisiin ja mittaamiseen eikä puhuta siitä, miten ihminen itse voi vahvistaa omahoitoa. Joustavaa syömistä opetellaan jo pienestä pitäen. – Matalasti koulutetuilla miehillä nämä kaikki asiat ovat huonommin kuin muilla. Esimerkiksi aamupala on useimmille rutiininomainen asia. Ravitsemus on yksi osa tätä kokonaisuutta
Kun kaivelin sitten avainta taskusta ja oikea polvi narahti kunnolla, tuumasi poika, että ai, oli se vaan iso pieru! Kyllä tuo kävelymatto on lapsenlasteni lisäksi se kävelemään piiskaava voima. Olisin mennyt joitakin vuosia sitten laihdutusleikkaukseen, mutta kun oli niin paljon muita ongelmia, en päässyt. Ihanuutta! Kun pienen miehen poski on omaa poskea vasten ja käsi tulee kaulalle ja kuuluu ”mummi, rakas” voisi melkein nousta lentoon. Kuten tässä hetkestä parvekkeella. Kun pikkuinen mökki myytiin, saatiin sen verran rahaa, että ostin kävelymaton. Olen kävellyt taas kipuja pois ja kipuja tuntien, sitähän tämä on. Mutta kakkostyypin diabetes pistää miettimään, mitä syö ja pistää myös liikkumaan, ettei tarvitse pistää. Jatkoin vielä äsken yli vartin. Yhteisiä vuosia mieheni kanssa on yli 42. minuuttia ja joka askel sattui. Polvet rutisevat niin, että kolmivuotias kyselee, putoavatko rappuset. Aamut ovat kankeita, pahimmaksi koen fibromyalgian ja sen mukana siirtyvän kivun. Olen ylipainoinen, siis paljon ylipainoinen, laiska liikkumaan, kun joka askel sattuu. Kävin syövän läpi vuonna 2007, kun rintasyöpä leikattiin. Kihloihinkin nykyisen mieheni kanssa menin lukioaikana. . Kivut ovat ne pahimmat. Hiukan myöhemmin sain vähän enemmän palkkaa mansikanpoiminnasta. Leila-mummi nauttii elämän pienistäkin iloista. Kipu, masennus ja huono itsetunto eivät ole hyvä yhdistelmä. Ei se ole paljon, mutta minulle se on voitto! On päiviä, jolloin kivut eivät salli kävelymatolle menoa ja silloin yritän edes jumpata vähän. Viime yönä kainalossani oli elävä kroppatyyny, lapsenlapsi. Stoppi tuli, kun masennuskin oli ollut mukana jo yli 15 vuotta. NIVELTIETO 2/2022 19 Kävelystä apua kipuihin Leila Myllynen on eläkkeellä oleva 64-vuotias porvoolainen, nivelrikkoinen lähihoitaja. Niskasta nilkkoihin. Kivut ovat pahimmat Mielelläni uisin, kunpa kehtaisin mennä. Olin jo kauan haaveillut kävelymatosta. Nyt en enää kelpaa. Nyt on niin keveä mieli, kävelin tänään taas hyvin. Masennusta ja ylipainoa Työurani tein rakastamassani hoitotyössä vuodesta 1989 vuoteen 2019. Pari kertaa yössä käännän kroppatyynyn toisinpäin. Työurani alkoi 1960-luvulla, 10-vuotiaana, naapureiden sokerijuurikasja lanttupelloilla. Ei ole varaa usein tuota syödä, mutta tänään syödään. 15-vuotiaana hoidin lisäksi lapsia parina kesänä. Kävelin ensimmäiset päivät 15. Äidilläni oli vaikea reuma, ja kotona riitti töitä ihan lapsesta asti. Jäin nivelrikon takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Nukun kyllä, lääkkeiden avustamana, kunhan saan kiinni unihiekasta. Nyt menen laittamaan kalan uuniin: ahvenfileitä cremellä. Hän on löytänyt liikunnan avuksi kävelymaton. On poika, on kolme lapsenlasta. Ylöspäin on helpompaa. Raput alas, ne 32 askelmaa ovat pahat. Pikkuhiljaa matka ja nopeus kasvoivat. Minulla on fibromyalgia, ei ole kiva kaveri sekään. Ehkä menenkin pian. Leila avaa oman elämänsä tarinaa Niveltiedon lukijoille. Kesät kannoin tavaraa kaupoissa. Tällä hetkellä kävelen 30 – 60 minuuttia päivittäin, vähintään viisi kertaa viikossa, nopeudella 2,3 – 2,5 km/h. Elän ihan normaalia elämää nyt, sen, minkä nivelvaivoiltani voin. Siitä sai rahaa, jota mökin tytöllä ei muuten ollut. Tavoitteena on kävellä matolla päivittäin 30 – 60 minuuttia. 17-vuotiaana olin kahvibaarissa töissä, ja se oli hienoa verrattuna edellisiin töihin. Kivunlievitystä, lääkkeetöntä. Ja totta kai myös se, että mies kävelee tunnin päivässä! Kävely muuttuu helpommaksi vartin jälkeen. Silloin olin jo lukiossa
Laadukasta tekemistä ja yhteistyötä Suomen Nivelyhdistyksen visiona on olla valtakunnallisesti tunnetSuomen Nivelyhdistys ry www.nivel.fi. Hankkeen tavoitteet olivat liikunnan ja omahoidon lisääminen sekä virtuaalisen vertaistukitoiminnan (=Virtu) kehittäminen. Tapaan ystäviä muun muassa konserteissa ja teatterissa sekä tietysti hyvän ruoan äärellä. Olen Tuusulasta kotoisin oleva helsinkiläinen, koulutukseltani ravitsemusasiantuntija (ETM) ja liikunnan ammattilainen. Asun puolison kanssa Helsingissä. Lisäksi tanssin, käyn kuntosalilla ja laulan kuorossa. Talvisin nautin luonnossa liikkeestä hiihtämällä ja laskettelemalla, kesäisin lenkkeilen tai vaellan. Virtu-toiminta juurtui hienosti Toimin vuonna 2020 projektipäällikkönä Suomen Nivelyhdistyksen Työikäisten nivelterveys kuntoon 2018 – 2020-hankkeessa. Kuulun Terveystoimittajien hallitukseen ja työn puolesta Sovelin hallitukseen. Tarve vertaistuelle ja tiedolle suuri, edunvalvontaa unohtamatta. Vanhempani opettivat minulle liikunnallisen elämäntavan jo varhain. Hallitustyössä oppii ja verkostoituu vaikuttajien kanssa. Kesään kuuluvat myös mökkiaskareet. Olen työskennellyt useissa terveysja hyvinvointialan järjestöissä muun muassa projekti-, viestintäja varainhankintatehtävissä. Edistämme liikunnalla nivelterveyttä ja toimintakykyä Suomen Nivelyhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Nieminen esittäytyy. Virtu-toiminta juurtui hienosti ja on täydentynyt liikuntaryhmillä ja miniwebinaareilla. 2/2022 NIVELTIETO 20 – Vanhempani opettivat minulle liikunnallisen elämäntavan jo varhain, Leena Nieminen kertoo. Järjestötoiminta on myös harrastukseni. Yhdistys työskentelee tunnettuuden eteen päivittäin. Syksyllä 2021 minulle tarjottiin töitä vapaaehtoistoiminnassa, josta siirryin toiminnanjohtajaksi. Olin pari vuotta Terve Paino -yhdistyksessä aloittamassa vaikuttamistyötä terveemmän ruokaympäristön puolesta