2/2016 ilmestyi 27.5. (09) 27 123 12 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen RAY tukee Suomen Nivel yhdistyksen toimintaa Pääkirjoitus: Liian nuori tekonivelleikkaukseen. 3/2016 ilmestyy 26.8. 4/2016 ilmestyy 25.11. Niveltieto 2 / 2016 3 SIS Ä LL Y SL U E T T E LO NIVELTIETO 2/2016 Liiku nivelet terveiksi 36 Perustajamme juhlii 38 Lukijoilta: EDS 40 Lääkärit vastaavat 42 Nivelkanavalla Hannele: Potilasvahinko ja oikea hoito 44 Matti-Katti 45 Ajankohtaista eläkkeensaajille Yhtiöittämisen ihanuus 46 Ristikko 47 Myytävät tuotteet 48 Neuvontanumerot 51 Uusi jäsenetutuote 51 Niveltieto 2/2016 Irtonumero 7,90 euroa Vuosikerta 29 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2016 1/2016 ilmestyi 26.2. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen, Liisa Vatanen Paino Painos 14 000 kappaletta Kansikuva Päätoimittaja hoitaa selkäänsä Fustralla Kuva Pauliina Lillberg Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 4 Nivelristeily 5 Selän nivelrikko 7 Nivelruston rakennemuutokset esille 11 Itämainen tanssi 14 Uusi painonhallintaopas 18 Ruston tietokonetomografia 20 Pöytätennis pitää nivelet kunnossa 24 Notkeutta niveliin 26 Lukijoilta: Vajaakuntoisena Pariisissa 28 Tekonivel ja hauraat luut 30 NT1602.indd 3 19.5.2016 15:33:23
NT1602.indd 4 19.5.2016 15:33:23. Iästä huolimatta leikkauksen aiheellisuuden määrittäminen perustuu jokaisen potilaan kohdalla yksilölliseen arviointiin. Kattavassa kliinisessä arvioinnissa tuodaan esiin mahdollisen tekonivelleikkauksen hyödyt ja nivelen tulevaisuuden ennuste. Yllättävän usein nämä kysymykset tulevat esiin, kun pohditaan vaikeaoireisen nivelrikkopotilaan hoitomahdollisuuksia. Tämä tosiseikka täytyy nostaa esiin etenkin nuorehkojen nivelrikkopotilaiden kohdalla. Niin hyviä ja hyödyttäviä kuin ongelmattomasti toimivat tekonivelet ovatkin, ne eivät valitettavasti kestä hyvinä ikuisesti. Palaverissa käydään perusteellisesti läpi myös leikkauksettomat hoidot niihin liittyvine hyötyja haittaennusteineen, sekä kerrotaan sairauden kliininen ja radiologinen seurantatarve. Heillä ensimmäisen leikkauksen jälkeen saattaa elämänsä aikana olla edessään jopa useampikin tekonivelenvaihtoleikkaus. Ratkaisevammassa asemassa ovat elinolosuhteet ja perusterveys mahdollisine oheissairauksineen. Se kuitenkin asettaa useampien muiden, oleellisen tärkeiden leikkausindikaatiokriteerien ohella omat merkitykselliset lähtökohtansa leikkauksen indikaatioasetteluun ja myöhempiin ennusteisiin. Niveltieto 2 / 2016 4 P Ä Ä K IR JO IT U S Liian nuori tekonivelleikkaukseen. Alhainen ikä ei siis todellakaan ole ehdoton vasta-aihe tekonivelleikkauksen tekemiselle. Ne vaikuttavat toipumisen edellytyksiin ja aidon, pitkäkestoisen hyödyn saamiseen leikkauksesta. Voiko joku tosiaan olla liian nuori päästäkseen tekonivelleikkaukseen. Maailmanlaajuisesti tiedetään, että tekonivelleik kaukset ovat parhaita kirurgisia toimenpiteitä silloin, kun pyritään tuottamaan laadukkaampia jatkoelinvuosia vaikeista kivuista sekä merkittävästä toimintavajavuudesta kärsiville ihmisille. Kun lähempänä elämänkaaren loppupuolta pohditaan aiheita ja mahdollisuuksia mittavan ja riskialttiin tekonivelleikkauksen suorittamiseen, ei potilaan kalenteri-ikä usein näyttele suurinta roolia. Miten potilaan ikä saattaa vaikuttaa leikkauspäätöstä tehdessä. Kun kivut ja toiminnalliset vaikeudet ovat huomattavan vaikeita, potilasta jatkuvasti invalidisoivia ja konservatiivisille hoidoille riittämättömästi reagoivia, päädytään tarvittaessa tekonivelleikkaukseen, vaikka ikää olisi kuinka vähän tahansa. Jokunen lukija varmaankin mielessään ajattelee, että näin täytyy asian olla, koska leikkaamattomuuspäätös on heille itselleen näin kerrottu. Iän merkitys leikkauspäätöksen teossa korostuu sitä selvemmin, mitä nuoremmasta potilaasta on kyse. Lisäksi käydään läpi sairauden pahentuessa oirekuvaan mahdollisesti ilmaantuvat hälytysmerkit, jotka saattavat antaa jopa aiheen aikaistaa suunniteltua tekonivelleikkausta. Käytännön totuus on kuitenkin erittäin paljon monimuotoisempi, sillä aivan kaikkia päätöksentekoon oleellisesti vaikuttavia tekijöitä (perinteisesti hiukan kiireisen oloisissa) lääkäritapaamisissa ei usein ehditä käymään läpi. Esille tuodaan myös mahdolliset tai todennäköiset tarpeet uusintaleikkauksiin ja niihin sisältyvät riskit. Esko Kaartinen puheenjohtaja Mikä on oikea hetki tekonivelleikkaukselle. On todella tärkeätä ymmärtää, että edes kirjallisuudessa ei ole määritetty yksiselitteisiä ja yleisesti hyväksyttyjä tekonivelleik kauksen aiheita tai oikeaa leikkausajankohtaa
Varsinkin ryhtiä käsitellessään Jari Arokoski pisti itsensä ihailtavalla tavalla likoon. Nivelristeilyväki osallistui innolla Pauliina Soinin ja Anne-Mari Henriksson järjestämiin taukojumppiin. Ortopedian dosentti, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen kertoi lonkan ja polven nivelrikon leikkaushoidoista, farmakologian professori Eeva Moilanen puolestaan nivelrikon lääkehoidoista. Jari Arokoski kertoi luennollaan itsensä likoon laittaen oikean ryhdin merkityksestä. Niveltieto 2 / 2016 5 Tämänvuotisella risteilyllä nähtiin monia Nivelyhdistyksen tilaisuuksista tuttuja asiantuntijaluennoijia. Forstén kertoi luennollaan laajasti erilaisista mahdollisista pienten nivelten leikkaushoidoista, mutta uutta olivat etenkin biohajoavien RegJoint-implanttien tarjoamat mahdollisuudet. RegJoint-implanteista on kerrottu aiemmin myös Niveltiedoissa 4/2010 ja 1/2015. Fysioterapeutit Pauliina Soini ja Anne-Mari Henriksson esittelivät yhteisluennollaan, millaisia apukeinoja fysioterapia voi tarjota nivelrikkoisille nivelille. tuntemattomia uusia leikkaushoitoja pikkunivelten nivelrikkoon. Hämeenkyrön nivelpiirin vertaisohjaaja, erikoissairaanhoitaja Anneli JärvinenPaananen kertoi kannustavassa luennossaan omista kokemuksistaan, kuinka voi selviytyä ja kuntoutua toimintakykyiseksi hankalan hermoperäisen kivun kanssa. jatkuu seuraavalla sivulla N IV E LR IS T E IL Y NT1602.indd 5 19.5.2016 15:33:24. Viime ja tämän vuoden risteilyistä saatujen loistavien palautteiden vuoksi on selvää, että uudellekin Nivelristeilylle on tilausta ja tarvetta. Erikoissairaanhoitaja Maarit Forstén esitteli useimmille vielä Nivelristeily tarjosi tuoreinta niveltietoa ja letkeää liikettä Suomen Nivelyhdistyksen toinen Nivelristeily järjestettiin 17.–19.4.2016. Ortopedi Esko Kaartinen käsitteli luennoillaan nivelrikon syitä ja olemusta, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti Jari Arokoski puolestaan keskittyi luennoissaan nivelrikon hoitolinjoihin, ei-leikkauksellisiin hoitoihin sekä liikuntahoitoihin
Omien iltamien vaihtoehdoksi toivottiin pääsyä laivan iltaohjelmana olleeseen musikaaliin. Toivomisen varaa huomattiin matkatavaroiden säilytyksessä ennen hytteihin pääsyä sekä laivan henkilökunnan käytöksessä etenkin buffet-aterioiden yhteydessä ja pöytiin ohjauksessa. Tyylilajina oli tunteikas iskelmä, ja Erikaa säesti kitaralla Harri Halonen. Taukojumpista pidettiin erittäin paljon. Lähes kaksi tuntia kestäneellä klinikalla risteilyn asiantuntijat jaksoivat vielä luentojensa jälkeenkin vastata yleisön esittämiin kymmeniin kysymyksiin! Palautteet jälleen erittäin positiivisia Risteilypalautteet olivat tänäkin vuonna häkellyttävän kiittäviä. Nyt moni halukas jäi bussiretkeltä pois, koska sille mahtui vain 50 henkilöä. Näihin kehittämiskohteisiin paneudumme varmasti huolella, sitten kun seuraavaa risteilyä taas aikanaan suunnitellaan! Katri Kovasiipi Vuoden 2016 Nivelristeilyn luento esitysten diat ja kuvia löytyy osoitteesta www.nivel.fi/Risteily. Äänentoiston ongelmat taukojumppien musiikintoiston yhteydessä harmittivat muutamia. Välillä vetreä senioritanssin taitaja Sirkka Vento hyppäsi pöydälle, jotta kaikki varmasti näkivät ja pysyivät mukana, kun hän ohjasi kansanrunoudesta ja -tanssista ammentavia tuolitansseja. Illanvieton juonesta ja juontamisesta vastasivat Nivelyhdistyksen vertaisohjaajat Anneli Järvinen-Paananen ja Tarja Nieminen, joka kuuluu myös yhdistyksen hallitukseen. Anneli ja Tarja vetivät juonnot hauskasti, huumorin kautta ja myös illanviettoon tulleita ihmisiä ohjelmaan lämpimästi osallistaen. Mukana oli usein myös letkeää musiikkia tahdittamassa liikehdintää. Pieni laulunäytekin Eskon suunnalta helähti, ja kympin arvoiselta kuulosti edelleen! Anneli ja Tarja järjestivät osallistujille myös yhteisen runokaraoken, jossa keskityttiin eri murteilla kirjoitettuihin runoihin. ”Stadin friidu” sai aikaan kovimman metelin, kun runokaraoken voittaja äänestettiin yleisön huutoäänestyksellä. NT1602.indd 6 19.5.2016 15:33:24. Nivelkysymysten klinikalle etukäteen lähetetyt kysymykset luki Jyrki Laakso (vasemmalla), ja niihin sekä yleisön esittämiin kysymyksiin vastasivat Jari Arokoski, Esko Kaartinen, Anne-Mari Henriksson, Maarit Forstén ja Pauliina Soini. Niveltieto 2 / 2016 6 N IV E LR IS T E IL Y Taukojumpat ja iltaohjelma osallistivat yleisöä Kaikkien luentojen tauoilla Pauliina Soini ja Anne-Mari Henriksson ohjasivat mukavaa, rentouttavaa ja virkistävää taukojumppaa. Osumien ansiosta saimme tietää muun muassa, että yhdistyksen puheenjohtajalla Esko Kaartisella oli koulussa kymppi laulusta. Kehittämistoiveita kohdistui myös Tukholmassa poikkeamisen järjestämiseen. Pelkäksi istumiseksi ei siis mennyt illanviettokaan, emmekä päässeet iltatunnelmissakaan unohtamaan, että ”Liike on lääke”! Risteilyohjelman päätti toisen päivän illansuussa toteutettu Nivelkysymysten klinikka. Ensimmäisen risteilypäivän iltana vietetty yhteinen illanvietto sisälsi heleä-äänisen nuoren laulajan, Erika Dahlin sulosointuisia lauluesityksiä. Luennoijat saivat arvosanan 9,5 ja luentojen sisältö arvosanan 9,4. Yleisarvosanaksi risteilystä tuli 9,1 (keskiarvo kaikkien palautteensa jättäneiden arvioista), kun arvosteluasteikkona olivat kouluarvosanat 4–10. Hetkittäin laivan äänentoistolaitteet tosin tekivät tenän, mutta sepä ei taukoliikunnassa innokkaasti mukana ollutta luentoyleisöä eikä varsinkaan reippaita liikuttajia pysäyttänyt. Yhteisölliseen hauskuuteen päästiin käsiksi, kun Tarjan juontama ohjelmanumero ”Osumia” nappasi leikin kautta esiin mukavasti myös tietoa illanviettoon osallistuneista
Jos välilevyn madaltuma pahenee ja pikkunivelrikko voimakkaasti lisääntyy, hermojuurikanava voi ahtautua, kertoo Timo Pohjolainen. Alaraajaoireet ja pidätysongelmat voivat kertoa halvaantumisen riskistä. Mahdollisuuksista ehkäistä selän nivelrikkoa ei tiedetä kovin paljon. Selän nivelrikko kuuluu keski-ikään – Selässä välilevyn rappeuma ja pikkunivelrikko ovat kolmen asian kompleksi, toteaa fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen, kun Suomen Nivelyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Niveltiedon päätoimittaja Jyrki Laakso näyttää hänelle magneettikuvia ongelmaselästään. Välilevy voi kuitenkin rappeutua myös ilman pullistumaa, joten esimerkiksi iskiassärky ei mitenkään automaattisesti liity selän nivelrikkoon. Nivelrikko rappeuttaa nimenomaan selkärangan takaosan pikkunivelten rustoa. Nivelrikkoinen selkä kipeytyy tyypillisesti myös pitkään kestävästä istumisesta – ja kun siitä noustaan liikkeelle, on selkä aluksi jäykkä ja sitä on vaikea oikaista. – Välilevyjen rappeutuminen alkaa jo ennen kolmeakymmentä ikävuotta, ja siihen liittyvät myös pikkunivelten nivelrikot. Jyrkin selkä on oireillut jo vuosikausia, välillä hyvinkin rankasti. Kehitys kuuluu keski-ikään, toteaa Pohjolainen. Toisinaan välilevyn madaltumiseen voi liittyä myös pullistumaa ja välilevytyrää. Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen kertoo Jyrki Laaksolle, mitä hänen selkänsä magneettikuvasta näkyy. – Selän välilevymuutokset ja pikkunivelrikko ovat ihan normaaleja fysiologisia ilmiöitä, kuten sidekudoksen haurastuminen ja rypyt naamassa. Kipu on ollut jopa lamauttavaa. – Esimerkiksi kerran lomamatkalla pääsin aamulla liikkeelle vain polvilleni kierähtämällä. Ehdottoman tärkeitä syitä lääkärin vastaanotolle hakeutumiseksi ovat iskiasoireet, selkeä alaraajaoire, kuten alaraajan puutumiset tai lihasheikkoudet, tai virtsarakon pidätysongelmat. Viime aikoina vaikeita vaiheita on ollut keskimäärin kerran vuodessa. Ensin se kuivuu ja alkaa sitten madaltua. Kun välilevy madaltuu, selkänikamien pikkunivelet lähentyvät toisiaan ja niihin kehittyy nivelrikko. Oireiden lievittämiseksi olen ottanut siihen särkylääkettä ja relaksanttia, joskus myös pistoksen. Normaaliin selän nivelrikon oireiluun kuuluu selän aamujäykkyys, joka vertyy puolen tunnin kuluessa. Alaraajaoireet ovat ehdoton syy mennä lääkäriin Lääkäriin kannattaa mennä siinä vaiheessa, kun oireet alkavat haitata normaalia elämää. Taustalla on yleensä ollut joku nosto, esimerkiksi keilapallon nostaminen vähän huonossa asennossa, selkä kiertyneenä. Kannattaa välttää tupakointia, selän rankkoja traumoja ja fyysisesti erittäin raskasta työtä, niillä tiedetään olevan altistavaa vaikutusta, Pohjolainen tarkentaa. – Muutaman kerran olen kokenut todella pysäyttävää kipua. Niveltieto 2 / 2016 7 SE LÄ N N IV E LR IK K O jatkuu seuraavalla sivulla Selän nivelrikkoprosessi käynnistyy yleensä siten, että selkänikamien välissä oleva välilevy alkaa rappeutua. Siitä sitten piti sompailla, mitä kautta voisi päästä jaloilleen, hän kuvaa esimerkkiä kovasta, äkillisestä selkäkivusta, jollaisia hänellä ilmenee satunnaisesti, mutta toistuvasti. Päätoimittaja syynissä Suomen Nivelyhdistyksen toiminnanjohtaja, Niveltiedon päätoimittaja Jyrki Laakso tapasi maaliskuussa 2016 fysiatrian erikoislääkärin, Timo Pohjolaisen. NT1602.indd 7 19.5.2016 15:33:25. Kova kipuvaihe on kestänyt viikon tai kaksi, ja sitten se on normalisoitunut, Jyrki kertoo
– Poikkeuksetta pahemmilla kipukausilla on ollut joku selkeä alkukohta. Ortopedi kertoi, että ne on pakko leikata yhtä aikaa, koska isän hermojuurikanavassa ei ole yhtään tilaa leikkauksen jälkeiselle turvotukselle. kysyy Timo Pohjolainen Jyrkiltä. Selkäongelmia lapsesta asti Jyrkille on diagnosoitu lapsena skolioosi, ja hänen molemmilla vanhemmillaan on ollut hankaluuksia selän kanssa. Silloin yölliset selkäkipuun heräämiset loppuivat. Neljännen ja viidennen nikaman välissä on pikkunivelrikko, keskellä oleva välilevy on pullistunut. Silloisen hallituksen jäsenillä oli mahdollisuus ottaa laadukas patja kolmeksi kuukaudeksi kokeilukäyttöön. Nyt tuo patja on viimeisiä asioita, joita vaihtaisin, sanoo Jyrki. Sinulla on hieman sekundaselkä, mutta olet kyllä pärjännyt sen kanssa hyvin! Pohjolainen toteaa ja kysyy: – Miten paljon liikut ja treenaat. NT1602.indd 8 19.5.2016 15:33:25. – Ei ole ollut, tämä toteaa. – Itse yritän ehkäistä, ettei oma tilanne pääsisi missään vaiheessa yhtä pahaksi kuin isällä, Jyrki selvittää. Pohjolainen varmistaa vielä Jyrkiltä. Muuten teen lähinnä hyötyliikuntaa – ja nyt on uutena harjoittelumuotona tullut mukaan fustra. Sitä ei tietysti olisi pitänyt tehdä. Työpäivän mittaan myös venyttelen ja seison välillä. Kerran oli aura vetänyt lumikökkäreet pihan eteen, ja niitä sitten nostelin siitä lapiolla. Periaatteessa keilatakin pitäisi suoralla selällä, mutta tuleehan siinä pientä kiertoa kuitenkin, Jyrki sanoo. Lapsuuden loppuvaiheessa on ollut luutumishäiriö, skolioosi on tosi lievä, kertoo Pohjolainen havaintojaan magneettikuvista. Timo Pohjolainen tutkii Jyrkin mukanaan tuomat magneettikuvat. Äidillä on ollut kymmeniä vuosia ki peän selän takia tukiliivi, ja isä oli menossa jokin aika sitten seitsemän selkänikaman leikkaukseen. – Keskeinen kanava on selvästi kaventunut, se on synnynnäisesti ahdas. Kipu voi alkaa Päätoimittajan selän magneettikuvaan on ympyröity punaisella ahtautunut kanavataso ja vihreällä Schmorlin keränen. Lopulta todettiin, ettei hänelle nyt 75-vuotiaana enää voida tehdä näin isoa leikkausta, yleiskunto ei riittäisi. – Omalla kohdallani nivelrikkogeenit ovat todella vahvat. – Selkäkipu voi tulla aika kevyestäkin nostosta, jos siihen yhdistyy kiertoliike. – Teen joka päivä venyttelyjä ja vatsalihasliikkeitä. – Keilailua monet eivät edes laske liikunnaksi, mutta kilpatasolla sekin on kyllä liikuntaa. – Normaalistikin selkäni on jatkuvasti vähän kipeänä. Kun se ei oireile pahemmin, pystyn liikkumaan normaalisti. Sekundaselällä on pärjätty yllättävän hyvin – Onko sinulla ollut kävellessä oireita. Aikaisemmin heräsin joka yö selkäkipuun, mutta Nivelyhdistyksen alkuaikoina 15 vuotta sitten teimme tietyn patjanvalmistajan kanssa testin. Vähän aikaa sitten olen aloittanut fustra-harjoittelun, se tuottaa selkeästi lisää ryhtiä selkääni, Jyrki kuvailee. Niveltieto 2 / 2016 8 SE LÄ N N IV E LR IK K O – Onko kipuoireilussa ollut vuorokaudenajan suhteen vaihtelua. Liikuntalajeista pyöräily on ylivoimainen ykkönen, talvisin kuntopyöräily. – Päivällä kipu on yleensä pahempi, aamujäykkyys ei ole oikeastaan ollut ongelmana. Nivelrikkojen kohdalla perinnöllisyys on yksi mahdollinen taustasyy. Jos selän kanssa on huono kausi, joutuu keilailua vähentämään – tuloksetkin heikkenevät, kun joutuu varomaan selkää. – Sinulla on pidentyneet nikamasolmut ja Schmorlin keräsiä
Jyrki toteaa, ettei harrastanut mitään pihaleikkejä kummempaa liikuntaa vielä lapsuudessa. Pyöräily tuli siinä vaiheessa kuvioihin mukaan, hän kertoo. Täällä on kuitenkin myös pikkunivelrikkoa, minkä vuoksi oireilu voi pahentua ja ahtaus lisääntyäkin. – Juoksu ja hyppylajit voivat ärsyttää varsinkin silloin, kun on huono vaihe, Pohjolainen muistuttaa. Oikealla välilevy on pullistunut painaen selkäydintä. – Et kuitenkaan oireile alaraajoja eikä sinulla ole katkokävelyoireita. Mikä sen yhtäkkisen pahan kivun sitten aiheuttaa, Jyrki ihmettelee. nikamaväli. – Pidä paino kurissa, liiku kohtuullisesti, treenaa niin, että syvät lihakset ovat kunnossa: etenkin ne pienet lihakset, jotka tukevat selkää, ovat tärkeitä. Lentopalloiluun liittyi muutakin harjoittelua, joka piti lihaksistoa ja koordinaatiota kunnossa. Niveltieto 2 / 2016 9 SE LÄ N N IV E LR IK K O jopa, kun nostaa vain tyynyä lattialta. Painonhallintaa ja kohtuullista liikuntaa Timo Pohjolainen antaa nopeat nyrkkisäännöt Jyrkille, miten selän kanssa pärjää mahdollisimman hyvin myös jatkossa. kysyy Pohjolainen Jyrkiltä vielä magneettikuvia tutkiessaan. Ahtaumariski on tietysti olemassa, Pohjolainen pohtii. – Aikuisiälläkin olen muistanut aika hyvin verrytellä, ainakin sen jälkeen, kun koin mitä tapahtuu, kun ei verryttele: kerran lentopallotreeneissä olkapääni kiertäjäkalvosin repesi. Muina selälle sopivina liikuntalajeina Pohjolainen luettelee pyöräilyn, hiihdon, vesiliikunnan – mukaan lukien uinnin, vesikävelyn ja -juoksun sekä vesivoimistelun. Vasemmalla terve selkänikama, jossa välilevy näkyy vaaleanpunaisena. – Mitä arvelet ennusteesta, olenko joskus samassa kunnossa kuin isä nyt, Jyrki kysyy vielä. Juuri tämä fustra-tyyppinen treenaus on todella hyvä, lisäksi fysioterapeutti voi ohjata sinulle stabiloivia pienten lihasten harjoitteita. Voi olla, että selviät ilman leikkausta. Tyypillinen kivun lähtölaukaus on, kun nostetaan jotain takapenkiltä, vahvistaa Pohjolainen. Leikkauskuntoon tilanne ei myöskään välttämättä pahene. Leikkaus ei auta selkäkipuun Nykyään ihmiset elävät vanhoiksi, joten esimerkiksi 65-vuotiaille tehdään avartavia selkäleik kauksia varsin yleisesti. Jyrki uskoo, että lentopallon peluu on joka tapauksessa auttanut hyvän pohjakunnon ja lihaksiston kehittymiseen. Myös joustavalla alustalla kävely on hyväksi. – Ahtain nikamaväli sinulla on 4.–5. Siinä on välilevyn pullistumaa, joka ahtauttaa. – Katkokävely aiheutuu siitä, että hermojuuret eivät saa pinteen takia riittävästi verenkiertoa. Kadulla kävelyyn liittyy tärähtelyä, joten se ei ainakaan isoina annoksina ole hyväksi. Ajan oloon se kuivuu, jolloin tilaa tulee taas. – Ennusteena voi sanoa, ettei selkäsi todennäköisesti parane. Niiden jälkeen alkoi tulla polviongelmiakin, joten oli siirryttävä muihin lajeihin. jatkuu seuraavalla sivulla NT1602.indd 9 19.5.2016 15:33:26. Silloin kipu alkaa vaivata, ja pitää pysähdellä välillä katselemaan näyteikkunoita ja lepäämään, että pystyy taas liikkumaan, Pohjolainen selvittää. Pohjakuntoa pihaleikeistä ja lentopallosta – Harrastitko lapsuuden loppuvaiheessa jotain liikuntaa. Leikkausta aletaan harkita vasta, jos potilaalla ilmenee raajojen puutumista, iskias-tyyppisiä oireita tai katkokävelyä. Leikkauksissa avarretaan keskeistä hermojuurikanavaa, ja leikkaukset tehdään mikroskoopin kautta pienestä viillosta. Hän ei esimerkiksi osallistunut urheiluseurojen toimintaan. – Nuorena, noin 15-vuotiaasta alkaen ihan aikuisikään asti harrastin melko aktiivisesti lentopalloa, mutta siinä vaiheessa ei selän kanssa ollut ongelmia. Se kiinnitettiin leikkauksella, ja nyt olkapää on täysin toimiva eikä siinä ole mitään rajoitteita. Potilaat pääsevät yleensä kotiin jo leikkauspäivän iltana. – Kävelen tavallisesti todella ripeää vauhtia, vain silloin kun tulee paha kipujakso, tahti hidastuu. – Kymmenkunta vuotta sitten olkapäävaivat lopettivat lentiksen pitkäksi aikaa. Pelkkään selkäkipuun leikkaukset eivät auta. Sanoisin, että 50 prosentin todennäköisyydellä et joudu leikkaukseen. Sinulla on kuitenkin hyvät selkälihakset, eikä täällä ole rasvaa
Välilevyyn voi tulla repeämää, pikkunivel voi lukkoutua ja hakautua. – Pelkällä hieronnalla on hyvin lyhytaikainen vaikutus, mutta hieronta ja harjoittelu yhdessä ovat hyvä keino. Apua kiropraktikolta tai naprapaatilta. Kroonisessa alaselkäkivussa tulehduskipulääkkeiden vaikutus on heikko. – Paranemista voi hidastaa istumalla pitkiä aikoja, nostelemalla taakkoja tai ylipäänsä tekemällä jotain selälle vahingollista, toteaa Pohjolainen. Kun on tiukka työvaihe, istun paljon – jopa 12 tuntia päivässä silloin, kun kiirehditään jotain isompaa työtä valmiiksi, Jyrki kertoo. – Varsinkin akuutissa lukkotilanteessa fysioterapeutteja, koulutettuja kiropraktikkoja ja naprapaatteja voi käyttää. (Lisätietoa: www.terveyskirjasto.fi.) – Voiko olla vielä jotain muuta, mistä voisi olla selän kannalta apua, kysyy Jyrki tapaamisen lopuksi. Akuutissa kiputilassa tulehduskipulääkkeet ovat hyviä, mutta ei niillä ole parantavaa vaikutusta. – Minkä verran D-vitamiinilisää pitäisi päivittäin ottaa. – Aina ensimmäisten hierojan otteiden aikana kuuluu ”naps”, samoin joskus, kun selkää suoristaa. Hyvä ergonomia on välttämätön – Yleensä Niveltiedon taitto on erityisen paha vaihe – välillä huomaan, että olen ollut kolme tuntia paikallaan samassa asennossa, ja sen kyllä tuntee. – Onko sitten esimerkiksi kiropraktikkojen tai naprapaattien hoidoista tällaisen selän kohdalla hyötyä. Jyrki kertoo syöneensä jo pitkän aikaa päivittäin 50 mikrogrammaa D-vitamiinilisää päivittäin. Painoa vain tuppaa tulemaan lisää. Jos vaihdat itse asentoa tai joku hieroo ja painelee, relaksoidut. Monet myös vaihtelevat asentoa työpäivän mittaan: välillä käytetään satulatuolia, välillä tavallista tuolia ja välillä seisotaan. Katri Kovasiipi Fustra on tuonut apua Jyrkin selkään. Istumista pitäisi katkaista vähintään kerran tunnissa. Kannattaa kokeilla myös satulatuolia, se sopii useimmille. – Kaularangan manipulaatioihin suhtaudun aika lailla pidättyvästi – kaularangassa ei ole manipulaatiolla vaikuttavuusnäyttöjä, ja kaularangan käsittelyistä on tullut myös Suomessa vakavia komplikaatioita, hän varoittaa. – Yritän olla isää paremmassa kunnossa sitten kun täytän 75. – Siitä on niin paljon näkemyksiä... Jos ilmenee hermojuurioireita, pitää harkita käytettäväksi hermokipulääkkeitä sekä serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoon vaikuttavia lääkkeitä, Pohjolainen tiivistää. – Napsahdus tulee aina pikkunivelistä. Ne ovat yhtä vaikuttavia kuin aktiivinen lääkehoito tai liikehoidot, Pohjolainen vahvistaa. Äskettäisessä mittauksessa hänellä oli lähes 90 nmol/l veren seerumin kalsidiolitaso. Istuminen lisää alempien välilevyjen paineen kolminkertaiseksi! Timo Pohjolainen vahvistaa. Luuston terveyden kannalta tavoitearvona pidetään vähintään kalsidiolitasoa 75 nmol/l. hän kysyy. Ja kuten viimeksi päivitetty alaselkäkivun Käypä hoito -suositus sanoo, eivät manipulaatiohoidot ole vailla vaikutusta myöskään kroonisessa tilanteessa. Lisäravinteet ja lääkkeet – Auttaisiko lisäravinteiden syönti, kysyy Jyrki. Ei tuo napsahtelu ole sen vaarallisempaa kuin sormien naksauttelu, vastaa Pohjolainen. Niveltieto 2 / 2016 10 SE LÄ N N IV E LR IK K O – Kyllä se tulee rakenteesta, äkäisemmät jaksot ovat välilevytai pikkunivelperäisiä. Yli sadan meneviä kalsidiolitasoja epäillään esimerkiksi syöpäriskin lisääjiksi, mutta varmuutta tästäkään ei ole. Luonnon normaali parantamiskeino on, että pullistunut välilevy kuivuu, kutistuu, vetäytyy ja arpeutuu, jolloin myös kipuoire väistyy. Juuri sanoin fustrassa, että aikoinaan oli paino 72 ja hyppäsin 95 senttiä ilman vauhtia, nyt ovat luvut melkein toisin päin, Jyrki naurahtaa. Kuva Pauliina Lillberg NT1602.indd 10 19.5.2016 15:33:27. Sinulla on todennäköisesti epätasaisuutta pikkunivelissä, ne ovat lukossa. – Jos ihminen syö monipuolista ravintoa, hän tarvitsee lisäravinteina ainoastaan D-vitamiinia, naiset lisäksi kalsiumia, Pohjolainen toteaa yksiselitteisesti. Jyrki kertoo käyvänsä joka toinen viikko hieronnassa. – Sähköpöytiä lisätään tosi paljon varsinkin uusille työpaikoille, ja se onkin järkevää. Nivelrikkoinen nivelpinta ärtyy, samalla tavoin kuin esimerkiksi polvinivel ärtyy, jos vaikkapa tulee nestettä niveleen, Pohjolainen vastaa. 20–50 mikrogrammaa, sanoo Pohjolainen. – Alaselässä sen sijaan on suuremmat rakenteet, jolloin selkää ei pysty niin helposti vaurioittamaan niksauttamalla tai muulla manipulaatiolla, ellei siellä ole vakavaa sairautta kuten syöpää tai osteoporoosia. Työfysioterapeutti onkin suositellut hänelle sähköpöydän hankkimista. Voiko tuo napsahtelu olla haitallista
Nivelrikkodiagnoosi vahvistetaan yleensä vasta peruuttamattomien oireiden, kuten nivelkivun ja -jäykkyyden alkamisen jälkeen. Ruston toiminnalle yleisin vertaus lienee märkä pesusieni. Sekin on lyötäessä kovaa, mutta hiljaa painettaessa pehmeää. Näistä muutoksista aiheutuen nopea kuormitus aiheuttaa suurempia ruston muodonmuutoksia, ja pitkittyneessä kuormituksessa rusto puristuu enemmän kasaan. jatkuu seuraavalla sivulla NT1602.indd 11 19.5.2016 15:33:27. Ruston rakennemuutokset esiin tietokonemallinnuksella Tietokonemallinnuksen avulla pystytään yhdistämään mitattu rakenteellinen tieto mitattujen mekaanisten ominaisuuksien kanssa. Pääpiirteissään nivelruston sisäistä toimintaa määrittävät kolme rakenneainesta. Liikuntakyvyn säilyttämiseksi Suomessa tehdään vuosittain tuhansia lonkan tai polven tekonivelleikkauksia. Perinteinen tapa testata ruston toimintaa on mekaaninen koestus. Näiden toiminnallisten muutosten taustalla ovat aina rakenteelliset muutokset. Nivelrikon aiheuttamat kokonaisvaltaiset rakenteelliset muutokset tätä nykyä tunnetaankin jo melko hyvin, mutta ruston yksittäisten rakenneainesten muutoksissa ja näiden osallisuudessa ruston toimintaan riittää vielä selvitettävää. Hoidon varhaisen aloittamisen lisäksi tämä voisi mahdollistaa tehokkaiden hoitomuotojen kehittämisen taudin etenemisen hidastamiseen tai pysäyttämiseen. Niveltieto 2 / 2016 11 R U ST O N T IE T O K O N E M A LL IN N U S Nivelrikko voidaan tätä nykyä laskea kansantaudiksi Suomessa. Koska ruston ominaisuudet muuttuvat eri syvyyksissä, myös vaste muuttuu. Kudosnesteen paine huolehtii ruston jäykkyydestä nopeassa ruston kuormituksessa, kuten hyppimisessä, samalla kun säikeinen kollageeniverkko rajoittaa kudoksen muodonmuutoksia. Myös nuorille ihmisille voi kehittyä nivelrikko esimerkiksi nivelruston vamman seurauksena. Pitkittyneessä kuormituksessa, kuten seisomisessa, neste taas virtaa kudoksesta ulos. Kudosmallilla tietoa varhaisista rustomuutoksista Tietokonemallinnus on perinteistä mekaanista testausta tarkempi menetelmä, jolla voidaan havaita varhaisen nivelrikon muutoksia. Yleisimpänä nivelsairautena siitä aiheutuu yhteiskunnalle suuria kustannuksia erityisesti iäkkäiden ihmisten liikuntakyvyttömyyden vuoksi. Ruston toiminta perustuu kiinteiden rakenneainesten ja nesteen vuorovaikutukseen. Kun poikkeutusta jatketaan, kudosneste jatkaa ulosvirtaamistaan rustosta ja rusto pehmenee, kunnes tasapainojäykkyys on saavutettu. Poikkeutuksessa kudosnesteen paineistuminen ja kollageeniverkon jännittyminen aiheuttavat äkillisen jäykkyyden, joka nähdään kuormittumiskäyrässä piikkinä. Tunnettuja nivelrikon aiheuttamia muutoksia rustossa ovat kollageenin ja proteoglykaanin väheneminen. Mekaanisista mittauksista voidaan määrittää rustolle erilaisia mekaanisia parametreja, kuten jäykkyydet äkillisessä tai tasapainokuormituksessa. Ensimmäisten rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten sekä näiden välisten suhteiden ymmärtäminen auttaisi nivelrikon diagnosoinnissa. Tietokonemallinnuksella pystytään luomaan kudosmalli, joka sisältää kollageeniverkon, proteoglykaanien aiheuttaman varauksen sekä nesteen. Hoidon kehittyminen vaatii varhaista toteamista Onnistuneen hoidon edellytyksenä olisi varhainen rustovaurion havaitseminen. Ruston rakenne ja toiminta Nivelruston tehtävänä on toimia nivelessä iskunvaimentimena ja tarjota lähes kitkaton pinta luiden liikkeelle. Hoitamattomana paikallinen kudosvaurio altistaa nivelen nivelrikolle, jolloin hoitomahdollisuudet ovat oleellisesti heikentyneet. Tämän jälkeen mittaus voidaan toistaa saavutetusta poikkeutussyvyydestä. Tällöin negatiivisesti varautuneet proteoglykaani-proteiinit vastaavat ruston jäykkyydestä kyvyllään sitoa vettä. Esimerkiksi stressi–lepo-protokollassa ruston pintaa poikkeutetaan tietyksi ajaksi ja aiheutettu kuormitus mitataan. Näin voidaan tutkia yksityiskohtaisesti, kuinka yksittäiset rakenneainekset vaikuttavat ruston kuormittumiseen ja kuinka tämä prosessi muuttuu nivelrikon edetessä
Kollageenisäikeille uusi matemaattinen malli Työn mekaanisissa mittauksissa käytettiin hyvin nopeaa kuormitusta aikaansaamaan kollaNT1602.indd 12 19.5.2016 15:33:27. Optimoinnissa tietokoneohjelma muuttelee parametreja vertaillen mallinnettua sekä oikeasta rustosta mitattua vastetta. Rustomallin toimintaa määrittävät parametrit optimoidaan. Esimerkiksi mik roskoop pinäytteille yleisesti tehtävä, nivelrikon etenemistä kuvaava Mankin-pisteytys havaitsi kontralateraalit muutokset ainoastaan yhdessä polven paikassa. Neljä viikkoa on aika, jolloin ensimmäiset rakenteelliset muutokset on pystytty kyseisillä eläimillä aikaisemmin havaitsemaan. Näin saatu tieto yksittäisten rakenneainesten ominaisuuksista ja toiminnasta ruston sisällä mahdollistaa yksityiskohtaisen tutkimisen, miten yksittäiset rakenneainekset vaikuttavat ruston kuormittumiseen, ja kuinka tämä prosessi muuttuu nivelrikon edetessä. Muutos permeabiliteetissa heijastaa siis monien muutosten summaa nivelrikossa. Kyky suojella kollageeniverkkoa hidastaisi tehokkaasti taudin etenemistä. Tietokonemallinnus oli perinteistä mekaanista testausta tarkempi menetelmä havaitsemaan aikaisen nivelrikon muutoksia. Jäniksiltä oli neljä viikkoa aikaisemmin leikattu toisen polven eturistiside. Niveltieto 2 / 2016 12 R U ST O N T IE T O K O N E M A LL IN N U S Näiden avulla pystytään luomaan yksityiskohtainen tietokonemalli, joka pystyy toistamaan mekaanisten mittausten avulla saatua tietoa ruston toiminnasta kuormituksessa. Polven eturistisiteen leikkaus aiheuttaa nivelrikossa syntyviä kudosmuutoksia ja johtaa ajan myötä nivelrikkoon. Mekaanisella mittauksella ja tietokonemallinnuksella saatiin tieto rustojen toiminnasta. Optimoitavia parametreja voivat olla esimerkiksi kollageeniverkon jäykkyys tai ruston permeabiliteetti eli kyky aiheuttaa nesteen virtausta. Mikroskopisilla ja spektroskopisilla menetelmillä määritettiin rustonäytteiden syvyysriippuva rakenne. Kondyyleissä havaittiin odotusten vastaisesti syväruston kollageenin määrän lisääntyneen. Nivelrikon vaikutuksia tutkittiin ihmisluovuttajilta tekonivelleikkauksesta saatujen sekä jänisten rustojen avulla. Ruston kiinteiden ainesosien hajoaminen edesauttaa nivelnesteen karkaamista rustosta heikentäen sen jäykkyyttä pitkittyneessä kuormituksessa. FT Janne Mäkelän väitöskirjatyössä tutkittiin nivelruston rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia nivelrikossa hyväksikäyttäen tietokonemallinnusta. Proteoglykaanien määrän havaittiin vähentyneen ainoastaan eturistisidevamman puolelta. Normaalisti kuormituksessa rakenneainekset puristuvat kokoon ja nesteen virtaus vähenee. Tämä, yhdistettynä kollageeniverkon rappeutumisen aiheuttamaan äkillisten voimien kestämättömyyteen, altistaa kudoksen lisävaurioille. Kudosnesteen virtauksen muutokset nivelrustossa voivat ennustaa nivelrikon alkamista. Ihmisluovuttajilta tekonivelleikkauksesta saaduissa näytteissä, joissa nivelrikko oli edennyt jo pitkälle, nähtiin vastaava rakenne-toiminta-suhde. Lisäksi tietokonemallinnuksen avulla saatiin yksityiskohtaista tietoa rakenneainesten vaikutuksista toimintaan. Yllätyksiä kollageenin määrässä Varhaisen nivelrikon vaikutusten nähtiin vaihtelevan eri ruston kerroksissa sekä polvinivelen eri kohdissa. Kudosnesteen virtaus kasvaa nivelrikossa Varhaisessa nivelrikossa huomattiin kudosnesteen virtaukseen vaikuttavassa permeabiliteetissa dramaattinen kasvu sekä leikatuissa että kontralateraaleissa näytteissä. Normaalisti nivelrikon edetessä kollageenin määrä laskee. Reisiluun pään kondyylien nähtiin olevan altteimpia alkaville muutoksille. Kuitenkin kollageeniverkon muutokset kontralateraalilla puolella kertovat sen erityisestä herkkyydestä pienimmillekin muutoksille polven kuormittumisessa. Myös ihmisillä eturistisidevamman ja korjausleikkauksen jälkeen on reisiluun ruston nähty olevan herkintä muutoksille. Lopulta tietokonemallin tuottama kuormitustieto vastaa oikeasta rustosta mitattua. Niinpä sen muuttuminen vaikuttaisi olevan ensimmäinen toiminnallinen muutos, joka ennustaa nivelrikon alkamista. Kollageeniverkko haurastuu Toinen dramaattinen muutos varhaisen nivelrikon näytteillä oli kollageeniverkon arkkitehtuurin haurastuminen ruston pinnalta sekä eturistisidevamman että kontralateraalilta puolelta. Tätä ei kuitenkaan nähty näytteissä, joissa nivelrikko oli edennyt pitkälle. Käytettyjä näytteitä olivat molempien polvien (leikatun ja leikkaamattoman kontralateraalin puolen) lisäksi erillisten terveiden eläinten rustot polvinivelen eri paikoista. Nämä ovat yleisesti tiedossa olevia muutoksia varhaisessa nivelrikossa. Normaalisti ruston sisäiset rakenneainekset estävät nesteen nopean virtauksen ja rappeutuessaan neste pääsee virtaamaan vapaammin näiden lomasta. Kollageeniin viittaavaa geeniekspressiota (geenien ilmenemistä) on havaittu aikaisemmin varhaisessa nivelrikossa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun kollageenin määrän kasvu raportoitiin. Verrattaessa rakenneaineiden muutoksia toiminnan muutoksiin, kollageeniarkkitehtuurin muutosten nähtiin olevan huomattavasti tärkeämpi tekijä vaikuttamaan ruston jäykkyyteen kuin itse kollageenin määrän
Nestevirtauksen mittauksesta ortopedien työkalu. alkaen) NT1602.indd 13 19.5.2016 15:33:27. Aikaisemmat kollageenimallit eivät pystyneet toistamaan mitattua vastetta. Väitöstutkimuksen tulosten toivotaan auttavan tulevaisuudessa nivelrikon varhaisessa havaitsemisessa ja hoidossa. Kenties jokin kliinisistä kuvantamismenetelmistä, kuten optinen koherenssitomografia tai diffuusio-magneettikuvaus tarjoavat ratkaisun nestevirtauksen mittaamiseen. Niveltieto 2 / 2016 13 R U ST O N T IE T O K O N E M A LL IN N U S Neurokirurgia • Plastiikkakirurgia • Haavakeskus • Kasvoja leukakirurgia Kilpirauhaskirurgia • Vatsakirurgia • Selkäkirurgia • Syöpäkirurgia Varaa aika suoraan erikoislääkärille! Soita (09) 417 00 100 helsinkihospital.com Bulevardi 22, 00120 Helsinki Helsinki Hospital Spine Center Selkäkivun, kuntoutuksen ja selkäkirurgian osaamiskeskus. Jotta koko voimavaste pystyttiin toistamaan, kollageenisäikeiden jäykkyydelle luotiin uusi, aikaisempaa epälineaarisempi, matemaattinen malli. Mitatun voiman havaittiin kasvavan odotettua enemmän, mitä enemmän rustoa poikkeutettiin. Janne Mäkelä FT, tutkijatohtori Sovelletun fysiikan laitos, Itä-Suomen yliopisto Kuvantamiskeskus, KYS Beth Israel Deaconess Medical Center, Boston (1.6. geenisäikeiden maksimaalinen jännittyminen ja ruston korkea hetkellinen jäykkyys. Tällainen voisi olla esimerkiksi tietokonemallinnusta hyväksikäyttävä artroskooppinen koestusinstrumentti. Tämä voisi tarjota ortopedeille työkalun, jonka avulla taudin etenemiseen ehdittäisiin puuttua, ennen kuin vakavat vauriot ovat alkaneet kehittyä. Lisäksi nivelleikkauksia tekevät kirurgit voisivat hyötyä kvantitatiivisesta työkalusta määrittäessään ruston kuntoa. Tietokonemallinnuksen avulla kuormittumiselle ainoan selityksen tarjosi kollageenisäikeiden jännittyminen
– Raision työväenopisto on tärkeä tanssiliikuttaja. Satubaletin ensimmäisestä esiintymiskokemuksesta jäi mieleen jännittävä nukketanssi. NT1602.indd 14 19.5.2016 15:33:28. Nivelrikkoisia tanssijoita on ollut säännöllisesti mukana myös hänen muissa tanssiryhmissään, vaikka erikseen nivelrikkoisille räätälöityjä ryhmiä hänellä ei ole ollutkaan. Meidän tehtävämme elämässä on auttaa toinen toisiamme, hän pohtii. Pelkästään Raisiossa tapahtuma tuo 110 tanssijaa lavalle puolentoista tunnin aikana, joten jännitystä ja säkenöivää väreilyä on ilmassa runsaasti. Vuodesta 2000 hän on järjestänyt Kansainvälisen tanssin päivän tapahtumia Raisiossa, ja seuraava tapahtumapäivä toteutuu muutaman viikon kuluttua tapaamisestamme. Niveltieto 2 / 2016 14 IT Ä M A IN E N T A N SS I Tanssinopettaja, freelancer-toimittaja Taina Saarinen rientää turkulaiseen kahvioon intoa puhkuen. – Olen vakuuttunut, että tanssin katsominenkin on terveellistä. ’Nyt saa taputtaa’, sanoin aina mummolle, ja vaadin häntä katsomaan vielä lisää. Haen esimerkkimielikuvia, jotka helpottavat jokaista löytämään liikkeiden jujun. – Toivon voivani välittää sitä eteenpäin. Tanssin lahjan antaminen on ihanaa! Mummo ensimmäisenä yleisönä Tainan ensimmäinen yleisö oli hänen Karjalan Kannakselta kotoisin ollut mummonsa. Olen saanut palautetta myös siitä, ettei tunneillani tarvitse jännittää. Tanssinohjaajana Taina pyrkii aina ottamaan huomioon osallistujien henkilökohtaiset tarpeet ja mahdolliset rajoitteet. – Työväenopistokurssien päätteeksi meillä on toki myös esitykset, joissa kaikki ryhmät pääsevät esiintymään ja näkemään toistensa esitykset. – Jännitin etukäteen kovasti, osaanko askeleet. Uransa aikana hän on ohjannut myös monenlaisia erityisryhmiä – hän on Tanssin lahja kuuluu kaikille Taina Saarinen on ohjannut itämaista tanssia harrastajille jo pari vuosikymmentä ja on vakuuttunut, että laji tekee hyvää myös nivelrikkoisille. Tanssin ilo tulee sitä kautta. Näin he vahvistavat toisiaan rakkaudellisessa ilmapiirissä. Kun sitten pääsen tanssisaliin, laitan heti musiikin päälle – ja NIPS – pääsen saman tien tanssin tilaan. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että tekee jotain väärin. Mummo kuoli Tainan ollessa vasta 5-vuotias, mutta tanssi jatkui Lahja Salvianderin satubaletissa. Taina Saarinen ohjaa Raision työväenopistolla itämaista tanssia. Sama tapahtuu, kun menen itse harrastamaan vaikka nykytanssia. Ensimmäisestä isommalle yleisölle esiintymisestä jäi kuitenkin päällimmäiseksi voimakas muisto, miten se yleisönäkymä oli ihana! Omassa opetuksessaan Taina ei kuitenkaan korosta esiintymistä, vaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. – Kun valmistelen tuntia, mietin mitä minussa itsessäni tapahtuu, kun teen tanssiliikkeitä. Turussa Taina on ohjannut myös senioreille suunnattua itämaisen tanssin ryhmää, joten nivelrikot ja muut liikuntarajoitteet ovat tulleet hänelle tutuiksi. Olotilan vaihdosta ”tanssin tilaan” Taina kuvailee kuin hyväksi seerumiksi tai automaatioksi. Ihmiset tietävät, että sinne on matala kynnys tulla. – Pienenä tanssin mummolle laamapaita, tärkätty alushame ja sukkahousut päällä. – Jos itsellä on mieli tumma ja kurja olla, miettii ehkä etukäteen, ettei jaksaisi mennä mönkimään tuonne, räntäsateeseen bussilla... Samalla rohkaisen jokaista käyttämään omia mielikuvia. Sen lisäksi, että Taina opettaa tanssia muille, hän harrastaa erilaisia ilmaisulajeja tanssista kuvataiteeseen. Itämaiseen tanssiin hän ihastui jo 1990-luvun alussa ja harjoitteli sitä intensiivisesti tutkien samalla, mitä hänen kehossaan tanssiliikkeiden aikana tapahtuu. Tunneillani leikitellään, liikkeet opitaan mielikuvien kautta luontevasti. Tanssin iloa ja eläviä mielikuvia – Ohjaajana saan usein kiitosta tanssin eloisuudesta. tarjonnut tanssillisia elämyksiä kuuloja näkövammaisille ja jopa ihmisille, jotka eivät ole päässeet enää sängystä ylös. Kerran esimerkiksi breakdancea harrastavat nuoret pojat taputtivat ihan hulluna senioritanssijoille. Itämaisen tanssin opettajakin hänestä kuoriutui esiin jo 90-luvulla. Esiintyminen ei ole – Meidän tehtävämme elämässä on auttaa toinen toisiamme, pohtii tanssinopettaja Taina Saarinen. Työstän jo ennen tunteja paljon sitä, että tunneilla olisi hauskaa ja lämmin tunnelma. Parhaimmillaan meillä on ollut seitsemän eri tanssilajia valittavana, Taina kertoo. Oli tärkeää, että olin tullut katsotuksi, Taina muistelee
Nivelille ja mielelle hyvää tekevä tanssi Taina korostaa tanssin sekä henkisesti että fyysisesti vahvistavaa vaikutusta. Naisen ruumiissa on vaativaa olla. Lajin harrastaja, joka opiskeli ammattikorkeakoulussa Turussa, teki opinnäytetyönään (*) seurantatutkimuksen noin 50-vuotiaista koostuvalla testiryhmällä. – En ole liikuntaihminen: en harrasta liikuntaa, harrastan tanssia, sanoa paukauttaa Taina, joka on tanssinut enimmillään noin kymmenen tuntia viikossa. ja 10.-14.10.2016 Ohjelma: www.pajulahti.com (vapaa-aika/liikuntalomat ja -kurssit) Myyntipalvelu: puh. Näin kokonaisvaltaisia vaikutuksia en ole kokenut missään muussa tanssilajissa kuin itämaisessa tanssissa, paitsi ehkä myös nykytanssissa. – Itämaisen tanssin vaikutuksista on tehty vuosia sitten pienimuotoinen seurantatutkimus. Ennen harjoittelun alkamista ja jakson jälkeen heille tehtiin monia joustavuuteen ja lihasvoimaan liittyviä testejä ja mittauksia. 044 7755 202 ja 044 7755 203 Hinta alk. Jos on vielä sairastunut nivelrikkoon tai mihin tahansa muuhun sairauteen, oma ruumis voi tuntua vieraalta ja haavoittuvalta. Itämaisen musiikin perusrytmi on 8-jakoinen, ja se luonnollisesti heijastuu tanssissa tehtäviin liikesarjoihin. Mikä tahansa fyysinen sairaus saa herkästi mielialan laskemaan, mutta tanssi on tehokas omien endorfiinien ja elämänilon käynnistäjä. Niveltieto 2 / 2016 15 • NOTKEUTTA NIVELIIN! Ilo liikuttaa Pajulahden terveyslomilla! Ota irtiotto arjesta puolison tai ystäväsi kanssa ja lähde nauttimaan lempeästä liikunnasta Teille sopivalla sykkeellä. 8.-12.8. jatkuu seuraavalla sivulla IT Ä M A IN E N T A N SS I NT1602.indd 15 19.5.2016 15:33:28. Eräskin nainen oli kokenut, ettei opettaja ollut hyväksynyt häntä, koska hänellä oli jo varhain suuret rinnat. Hän tuli itämaisen tanssin tunneilleni, koska kaveri pakotti. Etenkin entisaikojen koululiikuntatunneista on monille jäänyt liikuntakammo. Tanssin avulla koko fyysinen minäkuva paranee. Itämainen tanssi on helppo aloittaa Iso merkitys on varsinkin hyvällä mielellä, jonka tanssi saa aikaan. Silloinkin tanssi tekee hyvää. – Länsimaisen naisen ruumis on katselukappale, huntukulttuurissa vielä enemmän. Puhun aina ruumiista, keho on minusta sanana vieras ja keinotekoinen. Tainan pitkä kokemus itämaisesta tanssista on saanut hänet vakuuttuneeksi myös siitä, että lajissa on paljon hyvää nivelongelmien näkökulmasta. Ohjelma on suunniteltu nivelja selkäongelmista kärsiville aikuisille, jotka haluavat saada monipuolisten lajikokeilujen kautta vinkkejä turvalliseen ja nivelystävälliseen arkiliikuntaan sekä painonhallintaa tukeviin elämäntapamuutoksiin. 264 €/hlö Pajulahdentie 167 • 15560 Nastola • puh. Se vahvistaa yllättävän paljon lihaksia ja parantaa tasapainoa sekä liikekoordinaatiota. (03) 885 511 tärkeää, mutta se vahvistaa ihmistä, koska se vaatii hieman rohkeutta, Taina sanoo osuvasti. Testausjakso sisälsi 12 x 60 minuutin itämaisen tanssin harjoittelujakson. – Itämainen tanssi on helppo aloittaa, vaikka ihmisellä olisi liikuntakielteisyyttä. Ryhmän jäsenet eivät olleet harrastaneet tanssia lainkaan aiemmin. – Itämainen tanssi parantaa nivelten liikkuvuutta ja laajentaa liikeratoja. – Testien vertailutulokset kertoivat, että liikekoordinaatio, tasapaino ja lihasvaste paranivat jo 12 harjoituskerran aikana. Hän kävi tunneillani lähes 10 vuotta, kunnes muutti muualle asumaan, Taina muistelee. Lihaskunnon paraneminen tanssin avulla voi kuulostaa yllättävältä, mutta se selittyy itämaisen tanssin toistuvilla, lihasta pumppaavilla liikkeillä
Katri Kovasiipi * Tekstissä viitataan Turun ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinnin koulutusohjelmassa tehtyyn opinnäytetyöhön: Leinonen Kaisa, Lindgren Hannele ja Riento Kaija; Itämaisen tanssin käyttömahdollisuudet selkäpotilaan fysioterapiassa. Esimerkiksi itämaisessa tanssissa melko yleinen lonkanpudotus voidaan tehdä pehmennettynä, jolloin herkästi kipeytyvälle polvelle ei tule liikaa rasitusta. Heti aloittelijaryhmistä lähtien mukana on tanssin tärkein perusajatus: tanssi on tarina. Hänen tunneillaan oikein tekeminen tarkoittaa hyvää keskivartalolihasten koontoa ja liikkeiden kauneutta. – Eräs egyptiläinen opettaja sanoo, että kaikki osaavat tanssia. Itämaisen tanssin liikkeet ovat pehmeitä ja joustavia. Jos esimerkiksi olkapäät ovat kipeät, ja sen vuoksi on vaikea tehdä ”korkeita käsiä”, ne voidaan korvata toisenlaisilla tanssiliikkeillä. Ryhmissäni on turvallista olla, vaikka olisi vaivojakin. NT1602.indd 16 19.5.2016 15:33:29. ”Väärin tekemisen kulttuuri” on negaatiokulttuuria, eikä sovi harrastamiseen, sanoo Taina. Kaikki liikkeet vaikuttavat koko kehossa, joten se on erinomainen kehonhallinnan muoto tai-chin tai pilateksen tapaan. Jos on polvivaivoja, tiettyjä asioita pitää ehkä välttää tai liikettä pitää muokata pehmeämmäksi. Erikoislääkintövoimistelijan opinnäytetyö, 1994. Egyptissä asia onkin juuri näin: kaikki osaavat tanssia, ja jotkut osaavat erityisen hyvin. Itämaisen tanssin vaikutuksia on tutkittu myös muissa opinnäytetöissä ja tutkimuksissa myöhemmin esimerkiksi toimintaterapian ja voimaantumisen näkökulmista. Yleisohjeena annan: jos alkaa tuntua vihlova kipu, pura liike heti ja mene perusasentoon. Niveltieto 2 / 2016 16 IT Ä M A IN E N T A N SS I Tanssi on tarina Tanssimiseen tulee runsaasti lisää sisältöä ja mielenkiintoa, kun Taina kertoo tunneillaan tansseihin liittyvistä kulttuuritaustoista. Itämaisessa tanssissa tehdään eri kehonosilla usein esimerkiksi kahdeksikkoa. Sen merkitys syvenee, kun tiedostaa veivaavansa lantiollaan äärettömän merkkiä. Itämainen tanssi parantaa nivelten liikkuvuutta ja laajentaa liikeratoja, sanoo tanssinopettaja Taina Saarinen. Taina vakuuttaa myös, ettei itämaisella tanssilla saa itseään rikki. – Huumorin kautta, iloisella tavalla ja hassuttelemalla pyrin luomaan tanssiryhmiin luottamuksellista tunnelmaa
NT1602.indd 17 19.5.2016 15:33:29
Oppaaseen on koottu tietoa tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Yksipuoliset laihdutusdieetit voivat myös toimia laihdutuksessa, mutta niiden ongelma on pysyvien ruokailutottumusten muuttumattomuus. Palautetta pyydettiin Nivelyhdistyksestä, opinnäytetyön ohjaajilta sekä kahdesta nivelrikkoisesta ja yhdestä sairaanhoitajasta koostuvalta vastaajajoukolta. Niveltieto 2 / 2016 18 U U SI P A IN O N H A LL IN T A O P A S Osoitteesta www.nivel.fi/painonhallinta löytyvä opas koostuu neljästä osa-alueesta: pysyvä painonhallinta, ruokavalio, liikunta ja lisätiedot. Ravitsemussuositukset yhdistettynä runsaasti kasviksia sisältävän ruokavalion esimerkkipäivään ja ravitsemusneuvottelukunnan perusruokavalioon löytyvät oppaasta. Saavutetun laihdutustuloksen säilyttämiseksi on painonhallintavaiheessa tärkeää syödä energiankulutusta vastaava määrä ruokaa, mikä on vähemmän kuin ennen laihdutusvaihetta nautittu energiamäärä. Nivelrikon oireet vähenevät 5–10 kg:n painonpudotuksella. Paras ruokavalio painonpudotukseen on yksilöllinen ja sitä on voitava noudattaa käytännössä. Liikunta painonhallinnan tukena Liikunnasta voi olla apua painon pudotuksessa, laihdutuksen jälkeen pysyvässä painonhallinnassa aktiivinen elämäntapa auttaa selvästi. Opinnäytetyö tuotettiin Laurea-ammattikorkeakoulun ja Nivelyhdistyksen hankeyhteistyössä. Painonhallinnan vaikutus nivelrikkoisen terveyteen Yksi polvija lonkkanivelrikon tunnetuista riskitekijöistä on ylipaino, tutkimusten mukaan oireisen polvinivelrikon ilmaantumista voi vähentää noin 5 kilon (kaksi BMI-yksikköä) laihdutuksella. Painonpudotuksella voi vähentää myös useiden muiden yleisimpien kansanterveysongelmiemme riskiä, näitä ovat tyypin 2 diabetes, verenpainetauti, rasva-aineenvaihdunnan häiriö, sepelvaltimotauti ja uniapnea-oireyhtymä. Painoa kannattaa pudottaa hitaasti, samalla ruokailutottumuksiin tavoitellaan pysyvää muutosta. Yleiset kestäNT1602.indd 18 19.5.2016 15:33:29. Monipuolinen, kasvispainotteinen ruokavalio on suositeltava. Uusi painonhallintaopas Pysyvää painonhallintaa nivelten parhaaksi -opas on julkaistu nivel.fi-sivustolla Suomen Nivelyhdistyksen internetsivustolla on julkaistu opinnäytetyönä toteutettu painonhallinnan opas nivelrikkoisille. Tietojen haku rajoitettiin polvija lonkkanivelrikkoon, mutta opas sopii kaikkien nivelrikkoisten käyttöön. Laihdutusruokavalion laatiminen alkaa selvittämällä aikaisemmat ruokailutottumukset, joiden pohjalta tehdään uusi, laihduttava ruokavalio. Tutkimukset tukevat vähäenergistä ruokavaliota, mutta sopivan ruokavalion koostumuksesta ei ole sitovaa näyttöä. Myös vaste energiansaannin vähentämisestä on yksilöllinen. Painon pudotessa kivut vähenevät, toimintakyky paranee ja elämänlaatu kohenee. Ylipainoisille nivelrikkoisille suositellaan laihduttamista ruokavaliohoidolla, johon yhdistetään liikuntaa ja terapeuttista harjoittelua. Nivelrikkoinen voi liikunnan avulla lisäksi parantaa liikkuvuutta ja toimintakykyä sekä vähentää kipua. Ruokavaliohoito Ruokavaliohoito koostuu laihdutusja painonhallintavaiheista. Toteutuksen aikana oppaan sisältöä ja ulkoasua on arvioitu ja muokattu saadun palautteen perusteella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa nivelrikkoisen painonhallinnan tueksi, ja tavoitteena oli terveyden edistäminen kannustamalla nivelrikkoisia pysyvään painonhallintaan. Painonhallintaan sopivat suomalaiset ravitsemussuositukset, joita on havainnollistettu esimerkiksi lautasmallissa
Elintapamuutos alkaa omien elintapojen arvioinnilla ja muutosmahdollisuuksien etsimisellä. Muutoksia voivat olla esimerkiksi paremmat ruokailutottumukset ja ruokavalinnat, parempi nukkuminen tai liikkumisen lisääminen. Oppaamme tavoitteina on tuoda tietoa sekä motivoida pohtimaan oman elämän muutostarpeita. Elintapamuutos ei välttämättä onnistu, jos elämäntilanteessa on stressitekijöitä ja arki kuormittavaa. Laihdutus ja painonhallinta on yksilöllistä, mutta jokainen pystyy löytämään siihen sopivat tavat. Sonja Rosenberg * Anne Tiempo * Johanna Leskelä ** Johanna Stepanoff ** * sairaanhoitajaopiskelija Laurea ammattikorkeakoulu ** fysioterapian lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Lähteet saatavilla toimituksesta. Tietoisten ja selkeiden tavoitteiden asettaminen ja muutoksen toteutumisen seuraaminen ovat apuna muutoksissa. Suositusten mukaan kohtuullisesti kuormittavaa aerobista liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2,5 tuntia viikossa, esimerkiksi kävellä reippaasti viitenä päivänä viikossa 30 minuuttia kerralla. Yleisiä selkeitä ohjeita painonhallintaan ei voi kirjoittaa, vaan jokaisen on itse tehtävä elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivat muutokset. Liikkumiseen voi olla helpompi lisätä arkiliikuntaa kuin kuntoliikuntaa, lyhyistäkin jaksoista koostuva liikkuminen auttaa painonhallintaa. Toivomme, että pystymme oppaassa tarjoamaan muutaman vinkin elämäntapamuutoksen toteuttamiseen. NT1602.indd 19 19.5.2016 15:33:30. Yhdistelemällä arkiliikuntaa, kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua saavutetaan todennäköisesti paras tulos terveyden kannalta. Arkiliikuntaa voi lisätä esimerkiksi marjastamalla, sienestämällä, pyöräilytai hiihtoretkillä perheen tai ystävien kanssa tai koiran kanssa lenkkeilemällä. Nivelrikkoisille sopivat liikuntamuodot eivät aiheuta nivelille liikaa iskukuormitusta, sopivia lajeja ovat esimerkiksi uinti, vesijumppa, pyöräily, kävely ja hiihto. Liikunta on osa tavallista arkea, esimerkiksi kaupassa käymistä, siivoamista, lasten hoitamista ja pihatöitä. Oman terveydentilan tarkistamista ja henkilökohtaista ohjausta varten kannattaa kääntyä terveydenhuollon puoleen. Tukea voi hakea perusterveydenhuollosta eli terveyskeskuksista ja työterveyshuollosta. Aktiiviseen elämäntapaan kuuluu myös arkiaktiivisuus. Onnistunut painonhallinta edellyttää joistakin vanhoista tottumuksista luopumista tai niiden muokkaamista ja uusien tottumusten oppimista. Uusien elintapojen omaksuminen kestää usein pitkään, ja matkalla kohti pysyviä tuloksia ilmenee satunnaisia poikkeamia suunnitelmasta. Muutosten seurannan keinoja ovat esimerkiksi säännöllinen punnitus, ruokaja liikuntapäiväkirjat ja askelmittari. Laihduttaminen ja elintapojen muuttaminen pysyvästi olisi suositeltavaa aloittaa elämäntilanteen ollessa siihen sopiva. Elintapamuutoksilla pysyvää painonhallintaa Pysyvä painonhallinta laihdutuksen jälkeen on vaikeaa, keskeistä onnistumisessa on motivaatio elintapamuutosten säilyttämiseen. Arkiliikunta sopii kaikille, eikä vaadi erityistä ponnistelua. Niveltieto 2 / 2016 19 U U SI P A IN O N H A LL IN T A O P A S vyysliikuntasuositukset sopivat myös nivelrikkoisille
Kollageenit ja proteoglykaanit muodostavat rustoon verkoston, jonka muutokset heijastuvat kudoksen vesipitoisuuteen sekä nivelruston kykyyn pitää kudos toimintakykyisenä ja nivelpinnat liukkaina. Niveltieto 2 / 2016 20 N IV E LR U ST O N T IE T O K O N E T O M O G R A FI A Nivelrustovaurion arviointi tietokonetomografian avulla edellyttää röntgenvarjoaineen käyttämistä. Varjoainetta kulkeutuu enemmän vaurioituneeseen kuin terveeseen nivelrustoon. Kollageeniverkoston ja proteoglykaanien keskinäiset sidokset sekä veden kulku rustossa määrittävät, miten nivelrusto kykenee ottamaan vastaan liikkumisen aiheuttamia paineaaltoja nivelissä. Nivelruston varjoainetehosteisen tietokonetomografian toimintaperiaate on, että ruston luontainen negatiivinen sähkövaraus ja ruston kiinteän aineen määrä hidastavat negatiivisten varjoainemolekyylien kulkeutumista rustoon. Nivelrustosta on kolme neljäsosaa vettä, kollageeneja on 15 %, proteoglykaaneja 8 % ja rustosoluja 2 %. Kiinteästä aineesta pääosa on kollageenia ja vähäisempi osa proteoglykaaneja ja rustosoluja. Kollageenisäikeet ankkuroituvat kalkkeutuneen ruston avulla tiukasti alla olevaan luuhun. Sairauden löytyminen sen varhaisessa vaiheessa voi vaikuttaa jopa uudenlaisten hoitomuotojen kehittymiseen. Varjoainetta tarvitaan, jotta voidaan nähdä jotakin muutoin erottumatonta seikkaa. Syvärustossa proteoglykaanien määrä vielä hieman kohoaa. Väri on syvimmillään juuri syvärustossa. nivelruston koostumuksen tai rakenteen muutoksista ja edelleen ruston terveydentilasta. Pintakerroksessa rustosolut ovat ellipsoidimaisia ja NT1602.indd 20 19.5.2016 15:33:30. Pintakerroksessa kollageenisäikeet ovat rustopinnan suuntaisesti ja proteoglykaaneja on suhteellisen vähän. Tarkemmin tutkimalla havaitaan, että rustokudoksen rakenteen ja koostumuksen muutokset sekä varjoaineen molekyylikoko ja sähkövaraus vaikuttavat kulkeutumiseen huomattavasti, mutta varjoaineen pitoisuudella ei näytä olevan merkitystä. Rustossa on soluja harvakseltaan. Varjoaine lisää kudoksen röntgenvaimennusta, eli röntgensäteily ei läpäise varjoainetta sisältävää kudosta yhtä paljon kuin varjoaineetonta kudosta. Nivelruston koostumus ja rakenne Nivelruston koostumus ja rakenne vaikuttavat varjoaineen diffuusioon kudoksessa. Varjoainemolekyylien koko sopii tähän mittakaavaan. Välikerroksessa kollageenisäikeiden suunta kääntyy pintaa vastaan kohtisuoraksi ja proteoglykaanien määrä jopa kaksinkertaistuu pintaan nähden. Rustosolujen kokoluokka on yli tuhat kertaa suurempi, 10–15 µm. Ioxaglaatin koko on alle 3 nm ja atomitason jodidin koko vain 0,3 nm. Kuvaamalla varjoaineen kulkeutumista rustoon tietokonetomografian avulla voidaan saada tietoa Tietokonetomografialla tietoa nivelruston terveydentilasta Nivelruston kuvantaminen röntgenvarjoainetehosteisella tietokonetomografialla voi edistää nivelrikon entistä varhaisempaa toteamista. Tässä tutkimuksessa varjoaine paljastaa tietoa nivelruston koostumuksesta. Nivelrustossa diffuusiolla liikkuvien molekyylien kulkureitit ovat luokkaa 2–6 nm (millimetrin miljoonasosaa), joskus jopa lähellä mikrometriä eli millimetrin tuhannesosaa. Tietokonetomografia mahdollistaa myös magneettikuvausta nopeamman ja tarkemman nivelruston kuvantamisen. Ruston negatiivinen varaus aiheutuu kudoksen proteoglykaani-molekyyleistä, jotka sitovat myös vesimolekyylejä. Nivelrustossa veden osuus vähenee rustopinnan 80 prosentista syväruston 65 prosenttiin. Oheisen kuvan punainen väri on Safraniini-O-väriainetta, joka sitoutuu negatiivisiin varauksiin ja kuvastaa siten proteoglykaanien määrää