Irtonumero 7.90 PAL.VKO 2017-16 67 77 73 -1 70 1 1 7 1 6 414886 777736 PAL.VKO 2017-16 67 77 73 -1 70 1 1 7 1 6 414886 777736 1/2017 TIETO NIVEL Tietoa nivelrikosta ja muista nivelsairauksista Riitta Väisänen odottaa polvileikkausta Leukanivelen nivelrikko Fibromyalgia – monisyinen oireyhtymä Vesiharjoittelu korjaa nivelrustoa NT1701.indd 1 15.2.2017 15:46:42
NT1701.indd 2 15.2.2017 15:46:42
2/2017 ilmestyy 26.5. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen, Liisa Vatanen Paino Painos 14 000 kappaletta Kansikuva Liikunta on iloinen asia! Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 3/2017 ilmestyy 25.8. 4/2017 ilmestyy 24.11. (09) 27 123 12 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen STM tukee Suomen Nivel yhdistyksen toimintaa Pääkirjoitus 4 Esko Kaartinen tule-lähettilääksi 5 Riitta Väisänen odottaa tekonivelleikkausta 8 Leukanivelen nivelrikko 12 Fibromyalgia 16 Polvenkuntoutus.fi 18 Miina Äkkijyrkän nivelrikko alkoi polvivammasta 22 Liikeharjoitteita olkanivelelle 25 Kokemuksia metalli-metalli-nivelistä 28 4041-0619 Painotuote NT1701.indd 3 15.2.2017 15:46:42. NIVEL TIETO 1 / 2017 3 SIS Ä LL Y SL U E T T E LO NIVEL TIETO 1/2017 Vesivastusharjoittelu vaíkuttaa nivelrustoon 31 Nivelneuvonta palvelee nyt 24/7 35 Luettua 36 Jäsenedut materiaalit ja alennukset 38 Lääkärit vastaavat 42 Nivelkanavalla Hannele 44 Matti-Katti 45 Uutisia 46 Ristikko 47 NIVEL TIETO 1/2017 Irtonumero 7,90 euroa Vuosikerta 29 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2017 1/2017 ilmestyi 24.2
NIVEL TIETO 1 / 2017 4 P Ä Ä K IR JO IT U S Mitä me edellä, sitä toiset perässä N yt kaikki joukolla mukaan kohentamaan tämän rakkaan satavuotiaan kotimaamme uhkaavasti rapistuvaa terveydentilaa! Tämä harras toiveeni liittyy viereisellä sivulla kerrottuun nimitykseeni Suomen tukija liikuntaelinterveyden kansainväliseksi lähettilääksi: yksin toimien en varmastikaan saa aikaiseksi sitä kaikkea, mihin joukkovoimalla ja ”kansanliikkeellä” pystytään! Nyt alkaa olla jo todella korkea aika tehdä jotakin hyvin konkreettista ja näkyvää tukija liikuntaelinsairauksien (tules) lisääntymistrendin pysäyttämiseksi sekä meillä Suomessa että laajemminkin maapallolla. Lisää huolenaihetta edessä oleviin vuosiin tuottaa myös tämän päivän lasten ja nuorten tuleva tukirankaterveys. Tästä aiheutuva toimintakyvyn vajavuus sekä terveyttä ylläpitävän liikunnan loppuminen sitten edelleen altistaa tämän henkilön jopa hänen henkeään uhkaaville vakaville perussairauksille. Samanlainen ydinkysymys on myös se, miten jokaiselle suomalaiselle saadaan selväsanaisesti ja ymmärrettävästi kerrottua omaa hoitomyönteisyyttä herättelevää faktaa jokaisen omista mahdollisuuksista ennaltaehkäistä terveyttä vaanivia riskitekijöitä. Tukirangan osalta merkitsevimmät vaikeaa liikuntarajoitteisuutta synnyttävät riskitekijät sitten aikuisiässä ja vanhuutta lähestyessä ovat tapaturmien ohella selän kiputilat sekä erilaiset tulehdukselliset nivelsairaudet, joista nivelrikko on ylivoimaisesti yleisin. Nämä uhkakuvat enemmän tai vähemmän toimintarajoitteisista elinvuosista elämänkaaren loppupuolella ovat varsin hyvin tiedossa monessa maassa. Kansainväliset tutkimukset kertovat omia koruttomia lukujaan eri maiden vanhusväestön sairauksista ja niiden tuottamista suurista kustannuksista. En nyt kuitenkaan ole vierittämässä tätä tiedotusvastuuta tykkänään mainion yhdistyksemme jäsenistölle, mutta toivon, että otatte kuitenkin kopin viestin levittämisen tärkeydestä. Niin Suomessa kuin hyvin monessa muussakin maassa tule-sairaudet sekä -vammat synnyttävät erittäin merkittävän ja raskaan taakan sosiaalija terveydenhuollolle. Kriittinen kysymys on se, millä tavalla tämä haaveenani oleva, liikunnan turvaamisen/lisäämisen kautta terveyttä edistävä ”kansanliike” toteutetaan. Näin pitää ilman muuta toimia myös jatkossa. Valitettavasti jostakin syystä nämä tiedotteet eivät kuitenkaan joko saavuta kaikkia, tai eivät sitten tule ymmärretyksi läheskään kaikkien niiden taholla, joiden nimenomaan pitäisi tämä tieto omaksua ja toteuttaa mahdollisesti tarvittava korjausliike omissa elämäntavoissaan. Liikunnallista passiivisuutta ja huolestuttavaa ylipaino-ongelmaa nähdään jo siinä iässä, jossa vasta rakennetaan perustaa tulevan aikuisuuden terveydentilalle. Miten varmistamme sen, että päättäjille viestityn terveystiedon saajilla on myös riittävää ymmärrystä asian todellisesta vakavuudesta. Omalta porukaltamme ei liikunnan tärkeyden viesti ole mitenkään voinut mennä ohi silmien ja korvien, ja nimenomaan tätä tietoa toivon meidän kaikkien vievän eteenpäin ”turuilla ja toreilla” ja miltei keinolla millä hyvänsä! Esimerkillä ja yhteisöllisyydellä on vahva vaikutus viestin eteenpäin viemisessä Siispä, mitä me edellä, sitä toiset perässä – eli joukolla nyt töihin, jotta Suomemme pääsee kaukaisessa tulevaisuudessa terveempänä juhlimaan vielä seuraavankin vuosisadan täyttymistä! SUURKIITOS avustanne näin myös omassa projektissani! Esko Kaartinen puheenjohtaja NT1701.indd 4 15.2.2017 15:46:42. Kyse ei suinkaan ole pelkästään tukirankaan rajoittuvista ongelmista, vaan hyvin suurelta osin myös siitä, että kivulias tukirankasairaus tai vaikkapa kaatumisen pohjalta tullut murtuma kriittisellä tavalla romuttaa ihmisen liikuntakyvyn. Toki terveysviranomaiset ja tutkimuslaitokset jakavat tällaista arvokasta tietoutta jo nyt paljonkin väestön ja päättäjien suuntaan, monenkin eri median välityksellä
Arvostan suuresti tätä saamaani nimitystä! Arvonimen kannustamana, oikeastaan velvoittamana, pitää toimia sen hyväksi, että yhteiskunnassa huomattaisiin ja ymmärrettäisiin laajalti, että tuleongelmia todella voi ja pitääkin myös ennaltaehkäistä. Lähettilään tehtävä on minulle kolmannen sektorin harrastustoimintaa. Lihavuuden ja liikkumattomuuden noidankehä terveyshaittoineen tuottaa huomattavan paljon ylimääräisiä kuluja sosiaalija terveydenhuoltoon. Tieto nimityksestä tuli minulle sähköpostilla yllätyksenä itsenäisyyspäivänä, juuri kun olin katsomassa Linnan juhlia. Mitä tule-sairauksien kansantaloudellisesta vaikutuksesta voi sanoa. Jokainen itse voi tehdä jotain sen eteen, ettei sairastu. Ensimmäiseksi yritän saada tule-asiaa aiempaa enemmän ja näkyvämmin mukaan julkiseen sanaan. Suomen Nivelyhdistys ja Suomen Tule tarvitaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa se, että ensimmäistä kertaa Yhdysvalloista tuli äskettäin uutinen, että amerikkalaisten eliniän odote on laskenut! Tähän asti se on länsimaissa koko ajan hiljaksiin noussut, mutta nytpä se lähtikin amerikkalaisten osalta laskemaan. Edistynytkään terveydenhuolto ei pysty estämään kaikkea sitä tuhoa, mitä ihmiset itse aiheuttavat huonoilla elintavoilla itselleen. Terveyden ylläpitämisen kannalta suunta on länsimaissa yleisesti ottaen huono. Näin ollen myös monimuotoinen sairastuvuus lisääntyy, kun vasta lähestytään eläkeikää. Liikunnan ilosanoman lähettiläs Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja, pitkän ortopedin uran tehnyt lääketieteen ja kirurgian tohtori Esko Kaartinen on nimitetty kansainväliseksi tukija liikuntaelinterveyden lähettilääksi. Tule-ongelmien kansantaloudellinen merkitys on valtavan iso. Tukija liikuntaelinsairaudet tulevat myös kalliiksi, esimerkiksi työkyvyn menetyksen kautta sekä yhteiskunnalle että yksilöille. Voimme yhdessä toimien saada äänemme paremmin ja vaikuttavammin kuuluville. Liikkumisen puutteella ja ylipainolla on toisiaan ruokkiva, kaksisuuntainen passiivisuusvaikutus. Yksinäni en varmastikaan ole vahvoilla, vaan myös hyviä yhteistyökumppaneita kuten esim. NIVEL TIETO 1 / 2017 5 T U LE -T E R V E Y D E N LÄ H E T T IL Ä S M illainen merkitys tällä lähettilään arvonimellä on sinulle, Esko Kaartinen. On todella huolestuttavaa, että tämän ajan ihmisten elinajanodote laskee. Vaikeaa on silti sanoa tarkkoja euromääriä – edes miljardeja, joista tässä asiassa on kuitenkin kyse. Länsimaissa suurin terveysriski on lihavuus, eivätkä sen haittavaikutukset tosiaankaan kohdistu pelkästään tukija liikuntaelimiin. Emme me lääkärit ja tule-järjestöt pyri tekemään työtämme kuitenkaan vain eurojen säästämisen mielessä, vaan ensisijaisesti ihmisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja laadukkaiden elinvuosien lisäämisen puolesta. Niveltiedon toimitus haastatteli tuoretta lähettilästämme. Syynä tähän lienee se, että USA:ssa ylipaino on ihan hirveästi lisääntynyt ja liikkuminen vähentynyt. jatkuu seuraavalla sivulla NT1701.indd 5 15.2.2017 15:46:43. Organisaation nettisivut ovat osoitteessa www.bjdonline.org. Global Alliance for Musculoskeletal Health jatkaa kansainvälisen tules-vuosikymmenen työtä
Suomessa ikäihmiset ovat vieläpä eurooppalaista keskitasoa sairaampia. Ei ole ilo elää mahdollisimman pitkään vaan elää mahdollisimman terveenä – eikä tämäkään ole pelkkä tukirankaterveyden asia. Yhä useampi ihminen kuitenkin havahtuisi huomaamaan, että hänellähän on oikeasti aikaa tehdä joka päivä lyhyt kävelylenkki. Tulisi siis vaikkapa vain sellainen elämäntapaherätys, että tämä pieni liikuntarupeama voi olla samanlainen rutiini kuin aamukahvin juominen tai lehden lukeminen; laitanpa tuosta vain ulkoiluvaatteet päälle ja käyn kiertämässä pari korttelia! Eikä nyt puhuta tarpeesta pitkiin, kymmenen kilometrin lenkkeihin – tuorein tutkimustieto osoittaa, että jopa vain 15 minuuttia päivittäistä kävelyä riittää tuottamaan merkittäviä parannuksia terveyteen. On aina helpompi lähteä liikkeelle, kun toinen kannustaa ja tukee. Yhdistämällä sosiaalisuuden ja liikunnan saavuttaa kaksi hyötyä yhdellä kertaa. Suomalaiset vanhukset alkavat olla ongelmissa: meillä eletään vanhoiksi, mutta viimeiset elinvuodet ovat liian monen kohdalla kovin sairaita. NIVEL TIETO 1 / 2017 6 T U LE -T E R V E Y D E N LÄ H E T T IL Ä S Jos saisit määräysvallan ihmisten elämään, miten muuttaisit ihmisten arkea. Moni myöntää, että liikkuminen on tylsää yksin. Kaikkienhan näistä terveydenedistämisen asioista pitäisi oikeasti tietää, koska tulevaa terveyttä rakennetaan jo lapsuusvuosina. Päivät eivät muutu miksikään, mutta tuleepa tehtyä se pieni kävelylenkki. Kyse on pienistä arkisista, normaaliin elämänmenoon kuuluvista terveyttä edistävistä valinnoista. Aikaihminenkin voi todella kokea, ettei tämä liikunta ole minun juttu. Pieneenkin kävelylenkkiin voi yhdistää sosiaalisen ulottuvuuden. He lähestyvät todellista vanhuutta ja alkavat tuntea ikääntymisen kielteiset vaikutukset. Lenkille voi lähteä vaikka pienellä naapuriporukalla tai kaverin kanssa. Tässä saavuttaa myös sosiaalisuuden tuomat hyödyt – ihminenhän tarvitsee ulkopuolisia kontakteja, yksinäisyys on haitallista. On tärkeää päästä vaikuttamaan näiden haavoittuvassa iässä olevien ihmisten valintoihin. Perusviesti esimerkiksi nivelrikon osalta kuitenkin on: mitä vähemmän niveltä käyttää sitä nopeammin nivelrikko pahenee! Jos liikunta ei tunnu kivalta, se alkaa yleensä tuntua mielekkäämmältä, kun liikkuu seurassa tai ryhmässä. Minun kohderyhmäni edustaa kuitenkin pääasiassa keski-ikäistä tai vanhenevaa ja jo iäkästäkin väestöä. Voi kokea, että joku liikunta teki hänet sairaaksi, eikä sitten halua enää palata liikunnan pariin, vaikka syy huonoon vointiin olisikin joku muu. Jos vähän edes pulssi nousee, saa loivaa hikeä ja vieläpä vähän hengästyy, on terveyshyöty jotakuinkin taattu. Periaatteessa ihan jokaiselle ”vauvasta vaariin”! Kyllähän nuoret vielä toistaiseksi pärjäävät, vaikka suuria huolenaiheita on kyllä silläkin suunnalla terveyttä rakentavien ja edistävien elämäntapojen toteuttamisessa. Ellei sattumoisin juuri ole joku iso ajatteluprojekti käynnissä, noin keskimäärin liikunta muiden seurassa on mukavampaa ja motivoivampaa. Kenelle erityisesti haluat kohdistaa tule-lähettilään hyvät ja viisaat neuvosi. Aika vähän se ihmisten elämä neuvojeni perusteella loppupeleissä muuttuisi. Voi vaikka päättää, että minäpä menenkin tuonne kävellen enkä autolla. Miten voi päästä liikkumisen alkuun, jos kokee liikunnan tylsäksi tai jopa vastenmieliseksi, vaikkapa helposti kipeytyvien nivelten tai ylipainon vuoksi. Kuva Jyrki Laakso NT1701.indd 6 15.2.2017 15:46:43. Aikaa tähän on varmasti jokaisella, kunhan vaan halua siihen riittää! Varsin pienillä muutoksilla saa liikunnan mukaan päivittäiseen elämään, mutta terveydentilassa tapahtuu iso muutos, jos pienenkin liikuntatottumuksen ottaa käyttöön.Tästä on jo vankkumatonta tieteellistä näyttöä: jopa naurettavan pieniltä tuntuvat, viikoittain muutaman kerran toistuvat liikunta-annokset tuottavat isoa hyötyä. Niitä vaikutuksia voi kuitenkin vielä estää Global Alliance for Musculoskeletal Health nimesi Esko Kaartisen kansainväliseksi tukija liikuntaelinterveyden lähettilääksi
Pitää myös muistaa, etteivät kaikki pysty liikkumaan samalla tavoin, mutta oikeasti on monta tapaa liikkua. Jonakin päivänä polveni tulevat luultavastikin saamaan myös kukonhelttauuteruiskeet. Pelaan tennistä nelinpelinä, ja kyllä se porukka aina raavitaan kokoon vaikka sijaispelaa jien kanssa, jotta joka viikko päästään pelaamaan. Kävely eri muodoissaan sopii hyvin. Pitempien lenkkien juoksijaksi minusta ei enää ole, siitä pitää molempien polvien nivelrikko huolen. NIVEL TIETO 1 / 2017 7 T U LE -T E R V E Y D E N LÄ H E T T IL Ä S tai ainakin hidastaa hoitamalla kroppaansa vähän oikeammin. Joissakin liikuntatilanteissa tulee olo, ettei tätä ”temppua” olisi pitänyt tehdä. Kesäisillä golf-kierroksillakin tulee 10 km kävelyä joka kerta, viheriöillä pyrin käymään vähintään kerran tai mieluimmin jopa pari kertaa viikossa. Lapsia ja nuoria ei vielä paljon kiinnosta kuulla luentoja tukija liikuntaelinterveydestä. Peli ei ole siis menetetty silloinkaan, jos ihminen on 40–50-vuotias, ylipainoinen ja sairaalloinen. Toivon, että myös nämä ihmiset olisivat kuuntelemassa esimerkiksi luentojani. Mitä enemmän liikun, sitä vähemmän on kipuja. Painoa yritän pitää kurissa, reisilihaksia vahvistan – nilkkapaino on tuossa sohvapöydän alatasolla ja sitä koetan muistaa käyttää television iltauutisia katsoessa. Joskus otan tulehduskipulääkkeen ja ravinnevalmistettakin käytän, vaikkei tiede sen tehoa vahvista. Global Alliance for Musculoskeletal Health nimesi Esko Kaartisen kansainväliseksi tukija liikuntaelinterveyden lähettilääksi. Liikkuminen tuottaa endorfiineja, mikä myös hillitsee niveltuntemuksia! Hyvää tietoa tuki-ja liikuntaelimistöstä saa Suomen Tule ry:n sivuilta www.suomentule.fi. Ei voi sanoa, että voisin liikkua liikaa, niin että liikunnasta tulisi oireita. Joskus tenniskentällä, kun joutuu poimimaan kiperiä palloja, tulee juoksun päätteeksi nopea pysähdys ja kääntyminen. Täytyisi ensin uskaltautua lääkäriin, mutta omana puoskarointina olen huomannut, että mitä vähemmän istun, sitä vähemmän polvet antavat oiretta. Ei ole kyse siitä, että työnnetään ”piikkiä ihmisten lihaan”. Kesäisin elämääni kuuluvat golfinpeluu, marjastus ja kävelylenkit. Mitä enemmän puolestaan on töitä niin, että joudun istuksimaan paljon vastaanotolla ja tietokoneen ääres sä, sitä enemmän on kipuja. Oletko joskus liikkunut polvien kuntoon nähden liikaa. Kuva Jyrki Laakso Nuoret ja keski-ikäiset vielä kestävätkin sairastamista, mutta kun ikää on reilummin, alkaa sairaus jo tuntua ihan eri tavalla. Miten hoidat omaa polvinivelrikkoasi. Sosiaalisuus on tärkeää myös omissa liikuntaharrastuksissani. Vähän korostetumminkin ja jopa yhteiskunnan eri tasoille suunnaten voisi tätä liikkumisen esimerkillisyyttä mielestäni painottaa! Niinpä: ”100-vuotias Suomi liikkumaan – Mitä isokenkäiset edellä, sitä pienikenkäiset perässä!” kelpaa olemaan minun mottoni liikunnan edistämiseen tässä rakkaassa kotimaassamme. Varsinkin lasten vanhempien pitäisi liikkua ja viedä myös lapset mukaan liikuntaan. Liikunta on ihan hirmuisen hyvä asia. Pyrkimyksenä on luoda kipinää, jotta oikealla tavalla pystyttäisiin motivoimaan ihmistä liikkumiseen. Suomen Tule ry:n ylläpitämältä www.tulessa.fi -sivustolta voit tutkia tukija liikuntaelinterveyteen liittyviä ajankohtaisia lukuja ja tilastoja. Sohvalla maatenkin voi tehdä paljon, jos vaan muistaa muutamia tärkeitä perusasioita. Niin nuorilla kuin vanhemmillakin tepsii parhaiten toisen ihmisen esimerkki: kun yksi tekee, niin toinenkin innostuu. Millaista liikuntaesimerkkiä näytät itse, tuore tukija liikuntaelinterveyden lähettiläs Esko Kaartinen. Se ei sovi minulle, mutta se on ohimenevä ongelma: tennistäkin voin jatkaa. Olen pelannut tennistä liki viikoittain jo 40 vuoden ajan. Liukkaiden takia tulee talvella käveltyä vähemmän, mutta hiihtelen, kun kelit sen sallivat. NT1701.indd 7 15.2.2017 15:46:45. Silloin voi vielä ryhtyä muuttamaan tilannettaan suotuisin tuloksin
Soitin toiselle lääkäriasemalle, sielläkin jonoa olisi ollut kaksi viikkoa. – Ensimmäisen kerran punajäkälä tuli ranteisiini noin viisi tai kuusi vuotta sitten. Ihmettelin, että mitä tämä oikein on. Reilu vuosi sitten Riitta meni tähänastisista valohoidoistaan viimeisimpään. – Monet kehuu Viltsua, hän on hyvä ja omalla alallaan tässä hierojan hommassa, äiti-Riitta vahvistaa. Hänelle piti laittaa keinoiho, jota ei saanut ottaa neljään päivään pois. Talon edustalla aamutoimissaan oleva Riitan tytär Sofia ohjaa minut oikealle ovelle. NIVEL TIETO 1 / 2017 8 R II T T A V Ä IS Ä N E N R iitta Väisäsen kotitalon kulmalle ajaessani vastaani juoksee pari kaunista koiraa, toinen Riitan oma ja toinen hänen Lea-siskonsa. Yhtäkkiä illalla mulla alkoi jalassa kuitenkin ihan hirvittävä poltto, jota seurasi sietämätön kutina. Olisin saanut ajan vasta kolmen viikon päähän. dysten ja tuliaisten seasta vilkuttaa Kultainen Venla, jonka Riitta sai elämäntyöstään vuonna 2015. ”Sulla on punajäkälä”, hän sanoi. Viltsuksi Sofiaa saa kutsua vain äiti. – Kyllä Viltsusta on ollut mulle tosi paljon apua, toteaa Riitta samalla kun kyselee Sofia Vilhelmiinalta, onko tämä käynyt jo tänään tallilla antamassa aamuheinät. Valohoito pitääkin aloittaa varovaisilla annoksilla, jotta iho ei pala eikä UV-altistus kasva liian suureksi koko hoitojakson aikana. Kihelmöivästi kutiava punajäkälä oli pakottanut Riitan raapimaan ihoaan niin, että se oli aivan verillä. Työvuoroonsa Lahden jäähallille valmistautuva nuori nainen kertoo opettelevansa parhaillaan ihmiskehon osia latinaksi, hieman pitkin hampain. – Lääkäri tunnistikin heti, mikä minua vaivaa. Kun vielä jaksaisi päntätä ne latinat, kaikkien töiden ohessa. Siitäpä ei Riita iho tykännytkään. Sain lääkkeet ja vielä kesän aikana iho-oireet hävisivät ranteista. Oli helpottavaa, että sain tietää, mitä se on. Totesin, ettei varmasti ole, kun kutiaa: psori ei kutia. Leikkaus pitäisi saada osumaan rauhalliseen ajanjaksoon. Valohoito on passeli apu Riitan jo nuoruudestaan asti sairastamaan psoriasikseen, mutta tällä kertaa hoidon syynä oli sitkeä punajäkälä jalassa. Tekoniveleen liittyvän infektioriskin vuoksi leikkauksia ei voi tehdä, jos iho on vähänkään rikki. Sanoin hänelle, että mulla on varmaan joku kuppa. Venla-palkinnon vastaanottamisen aikoihin Riitta kävi säännöllisesti valohoidossa Päijät-Hämeen keskussairaalan ihotautien poliklinikalla. Paperille kirjoittamansa puheen Riitta oli nimittäin matkalla tilaisuudeen vaihtanut vahingossa valohoitokaavakkeeseen, ja huomasi tämän erheen vasta puhujankorokkeella. Hevosia ei sentään näy, vaikka ne ovat edelleen osa Riitan päivittäistä elämää. Samaan aikaan olisi ollut korkea aika päästä tekonivelleikkaukseen, mutta sepä ei käy päinsä, ennen kuin iho on oireeton. – Olin pitänyt keinoihoa jo monta päivää, ja seuraavana päivänä se olisi lopulta voitu ottaa pois. Kysyin, olisiko siellä ketään vapaana heti saman tien. Hoitaja totesi silloin, että laitetaanpas vähän reilummin tällä kertaa. Riitta oli käynyt Lahdessa hoidossa kahdesti viikossa, valoannokset oli pidetty vielä varsin pieninä. Hän valmistuu pian urheiluhierojaksi, ja näyttökoe lähestyy. Kävin terkkarilla, joka sanoi ensin, että psoriasista se vain on. ”Mitää”, ihmetteli virkailija. Punajäkälä voi välillä oireilla ja välillä taas rauhoittua. Käytännön näytöt ja opintoihin kuuluvat hierontatyöt ovat jo osoittaneet, että Sofiaa pidetään hyvänä hierojana. Suuressa omakotitalossa on oma sisäänkäynti Sofian omalle puolelle, näin yhteiselämä aikuisen tyttären ja äidin välillä sujuu ilmavasti. Punajäkälä jää kuitenkin elimistöön, sehän on stressiperäinen autoimmuunisairaus. – Soitin yksityiselle lääkäriasemalle ja kysyin, onko siellä ihotautilääkäriä. Valohoitoa ja keinoihoa – Tule tähän keittiönpöydän ääreen, tässä on tää mun lehdistökeskus, sanoo Riitta pilke silmissään. ”On täällä yksi kiva naislääkäri”, sanoi vastaanottovirkailija. En kerta kaikkiaan pystynyt oleNT1701.indd 8 15.2.2017 15:46:45. Aluksi valohoito näytti tepsivän oikein hyvin. Kotoisassa lehdistökeskuksessa on lukematon määrä sananmukaisesti lukemattomia iltapäiväja viikkolehtiä, tervehRiitalla kylässä Tammikuisena päivänä Niveltiedon toimittaja vietti kokonaisen iltapäivän Riitta Väisäsen luona. Polvet vaivasivat jo tuolloin siinä määrin, että Riitta vastaanotti Venla-patsaan sauvoihin tukeutuen; sauvojen kanssa esiintyminen ja nivelrikkokehitys takasivat hänelle puheen partta ja medialle jutunjuurta. Riitta todella tarvitsisi polvien tekonivelet, mutta leikkaukseen ei ole asiaa, ennen kuin nilkassa kukertava punajäkälä saadaan rauhoittumaan. Pääsin heti vastaanotolle ja menin sinne sitten ranteet auki. Oikean paperin puuttuminen ei rentoa ja puheliasta Riittaa tietenkään pysäyttänyt. Venla-kiitospuheensa Riitta improvisoi aikanaan niin mallikkaasti, että puheesta kirjoiteltiin lehdissäkin ahkerasti. Jalassa se on asustanut sitkeästi, nilkassani oireilee jatkuvasti kämmenen kokoinen alue
Siihen jäivät valohoidot sillä kertaa. En voinut muuta, se kutina oli aivan hirveää, Riitta kertoo. NIVEL TIETO 1 / 2017 9 R IIT T A V Ä IS Ä N E N maan, revin keinoihon tuskissani kokonaan irti ja raavin itseni ihan verille. Kukkakaalipolvet ja pattitilanne Ihosairauden takia Riitalla on nyt nivelten hoitamisen kannalta pattitilanne. Taannoin parin tunnin automatkan päätteeksi toinen jalka petti totaalisesti autosta noustessa. Iho olisi saatava rauhalliseksi, jotta tekonivelleikkaus voitaisiin tehdä. Menin sitten seuraavana päivänä ihopolille hoitajien luokse. Jos leikkausta ei tehdä, polvien tilanne menee aina vain huonommaksi. Riitta Orimattilan Kehräämön ovella matkalla hyvinvointikeskus Hellimöön: hän on ollut myös mukana perustamassa Hellimöä, josta löytyy monenlaisia hoitoja, kuten suolahuone, infrapunasauna ja parafiinihoitoja. Oli pakko käydä lääkärissä, jalka piti kuvata. Ontuva käynti alkaa heijastua jo muihin niveliin, nyt vasen lonkka on ajoittain jopa pahemmin kipeä kuin polvet. Riitta lupaa tsempata, kotona auttelemassa käyvä kotihengetär-serkkukin patistelee häntä. Nyt tuosta tapahtumaketjusta on kulunut vuosi. Riitta arvelee saaneensa allergisen reaktion. Kuva Katri Kovasiipi jatkuu seuraavalla sivulla NT1701.indd 9 15.2.2017 15:46:45. Ehkäpä valohoitoa pitäisi yrittää uudelleen, jotta iho saataisiin leikkauskuntoon. – Tulin autosta ulos ja valuin vaan, oikea jalka petti ihan totaalisesti. He olivat kauhuissaan, että mitä oikein olen mennyt tekemään
– Käyn talleilla neljä tai viisi kertaa päivässä silloin kun olen kotona. Kerrankin Heinolan torilla yksi herrasmies sanoi mulle: ”Et sä voi pärjätä, kun sä oot noin kauniskin.” Mä vastasin, että älä huoli, kyllä mä tästä rupsahdan. Äidillä on nivelrikko ja isälläkin on polvet vaihdettu. Myöhemmin eduskuntavaaleista tuli melkein 3000 ääntä – vertailun vuoksi todettakoon, että kansanedustajaksi on menty puolta pienemmilläkin äänimäärillä. Sitten vasta yöllä tajusin, mitä tuli sanottua – minunhan piti sanoa Kaunotar ja Kulkuri. – Miten valinnanvapaus voi toteutua, jos kaikki haluavat yksityisille terveysasemille. Poliitikon uralle kiitos ei Välillä puhe kääntyy ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, niissähän riittää nyt pohdittavaa. Aina ne vähän auttaa. Riitta sai vaaleissa hyvin ääniä, yli 7000, mutta ei päässyt läpi. Vaalikiertue Paavo Väyrysen kanssa on jäänyt mieleen hyvänä kokemuksena. Miss Eurooppa -kruunauksen jälkeen hän olisi päässyt huippumallin töihin Pariisiin, mutta ei lähtenyt: Suomessa häntä pitivät eniten hevoset ja osittain myös silloinen kihlattu. – Poliitikon uraa en enää todellakaan yritä, se on varma. Valintaansa hän ei kadu, kuten ei kadu mitään muutakaan. Näiden traumojen lisäksi on mukana vähän perimää. Nyt siellä on vain yksi oma ja yksi vieras hevonen, vieraan hevosen omistajatyttö käy itse hoitamassa omaa hevostaan. Riitalla on napakoita mielipiteitä päivän politiikkauutisista, eikä ihme; onhan hän ollut myös europarlamenttiehdokkaana vuoden 2004 vaaleissa. Möläytin jossain haastattelussa, että mehän voimme olla Paavon kanssa niin kuin Kaunotar ja Hirviö. Kun yksi lääkäri katsoi näitä mun polvia, hän kysyi, olenko ollut metsurin hommissa, Riitta muistelee. – Kyllä varmasti, Riitta myöntää. – Mun sisko sanoo näitä mun polvia kukkakaaleiksi. – Se on sitä vaalimatikkaa, tokaisee Riitta. – Leposärky on todella rasittavaa. Kun on matalapainetta ja kosteat ilmat, se ärsyttävä särky tulee. Missivuosinaankin Riitta asetti etusijalle hevoset. NIVEL TIETO 1 / 2017 10 R II T T A V Ä IS Ä N E N – Ilmeisesti joku luunsiru oli lähtenyt liikkeelle. – Kiersimme viidessä päivässä 25 kaupunkia. Kerran taas hyppäsin maneesissa esteitä, ja hevonen kiersi maneesin reunaan niin, että toinen polveni jäi esteen ja toinen palkin väliin. – Haluaisin saada tallin myytyä ennen kuin ne tekonivelleikkaukset tehdään minulle oikeasti, tuumaa Riitta. Mutta vieläkö politiikkaan mukaan lähteminen voisi kiinnostaa Riittaa. Pitkittynyt hankala tilanne tuottaa luonnollisesti hoitoväsymystä. Glukosamiinit ja Arthroxit olen testannut myös. Siskonsa Lea Gesellen kanssa kirjoittamassaan muisteluteoksessa Miss Euroopan reunalla (Otava, 2004) hän pohtii viisaasti, ettei voi haikailla sellaisen elämän perään, josta ei voi tietää mitään – eihän kukaan voi tietää, millaista elämä Pariisissa olisi lopulta ollut. Ne oli käytävä hakemassa itse. Joudun syömään silloin koko ajan aika paljon vahvoja särkylääkkeitä, Buranaa kuluu joka päivä ja pahempiin särkyihin kuluu Voltarenia ja Tramalia. Oikuttelevien ja epävakaiden polvien kanssa eteenpäin auttavat maasturi ja kyynärsauvat. Kerran ratsastaessa hevonen liukastui ja kaatui niin, että jäin hevosen alle kyljelleen. Olen käynyt niiden takia vaikka missä hoidoissa, ja vähän poppamiehilläkin. Hevosetkin piti NT1701.indd 10 15.2.2017 15:46:45. ”Ei sulle voi mitään tehdä kun noi polvet on niin huonona”, sanoi lääkäri minulle ja kirjoitti vain Tramalia. Yksityislääkärillä ei ollut mahdollisuutta nähdä Riitan röntgenkuvia, jotka oli otettu julkisella puolella. Traumojen ja geenien summa Onkohan tallitöillä, ratsastuksella ja raveilla kuitenkin ollut jotakin tekemistä nykyisten nivelongelmien kanssa. Vaikka liikkuminen on tätä nykyä melko hankalaa, ei Riitta suinkaan ole toimettomana. Polveen tuli bursiitti. Mutta hyvin Paavo tämänkin kesti, Paavolla on mahtava huumori! Riitta vakuuttaa. Kipu oli melkoinen, tähtiä on todella tullut katseltua! Näiden tapausten vuoksi ovat rustopinnat alkaneet kärsiä. Ehkä sittenkin olisi vain pitänyt jäädä eläkkeelle, Riitta tuumii. – Muutama vuosi sitten olisin saanut tekonivelet, mutta se jäi toteutumatta, koska juuri silloin tein Suomi-TV:lle Kymppitonneja. Vähän fiiliksen mukaan laitan myös kipugeelejä, sekä ihmisille että hevosille tarkoitettuja. Kyllä kai kaikesta on ollut vähän aikaa apua, mutta into näihin on aina sitten lopahtanut, Riitta tunnustaa. Siinä on nainen kovilla, varsinkin kun on tullut julkisuuteen ulkonäön puitteissa. Ei siitä ainakaan säästöä synny, hän pohtii. Soten onnistuminen arveluttaa Riittaa. Hevonen on potkaissut muutaman kerran kaviolla polviin, ja sen takia laitettiin tikkejä. Onhan mulle pistelty kukonheltat ja kortisonit, Bemer-hoidotkin on kokeiltu. – Vuoden 2004 vaalien alla olin kolmen kuukauden kiertueella joka päivä jossain. Päivittäiseen hevosen hoitoon kuuluu ruokintaa, karsinan siivousta, ulos ja sisään laittoa sekä vähän liikutusta. Nyt jalka on taas rauhoittunut – kai se vaeltava luunsiru meni paikoilleen. Riitan taannoinen oma kokemus oli myös kovin ristiriidassa ylevien sote-tavoitteiden kanssa. Riittaa harmittaa, ettei hän enää pysty ajamaan ravihevosilla. Viime syksynä hän vielä kokeili, mutta eivät polvet enää kestä raviohjastamista ja kärryjen pompotusta. Särkylääkkeitä kuluu luvattoman paljon. Silloin olisin päässyt myös sairaseläkkeelle, mutta ajattelin, että vielä kuitenkin pystyn tekemään töitä ja haluan niitä tehdä
– 30.8. Pääministeri Vanhanen ilmoittautui varsan kummiksi, ja se sai ristiäisissä nimen Mr Prime Minister. Ihmiset saattavat tuijottaa vahingoiloisesti ja taivastella, miten on Miss Eurooppa vuosimallia 1978 kasvanut ihmisenä. – 7.5. .................................... Painoni putosikin silloin hyvin. – 1.10. Ulkonäön kautta julkisuuteen tulleelle naiselle syntyy myös sellaisia esteitä, joita varsinkin miesten voi olla vaikea ymmärtää. ....................................... Mutta valitettavasti Riitta taitaa tietää mistä puhuu. Vaikka jokaisen pitäisi tajuta, että näin me ihmiset muutumme ja kehitymme elämän eri vaiheissa! Kuopiossa on perustettu kuntosali, joka on tarkoitettu vain ylipainoisille ihmisille. Kreeta Montenegro Toscana hoitaa. Ja Latvian pääkaupunki Riika lähellä. Eikä oikein tykkää valitella, tapaamisemme ajan puhuimme jatkuvasti kaikesta muusta kuin terveysongelmista. Kun teimme toimittaja Kikka Isoviidan kanssa kirjaa Vyötärö takaisin (Otava, 2007), harrastin sitä 45 minuuttia kerrallaan kolme kertaa viikossa. Seikkailu Balkanilla: kuvauksellinen Montenegro, ja vähän Kroatiaa ja Albaniaakin! • 23. alk. Puolihoitoateriat, retki Kroatian Dubrovnikiin sekä Albanian Shkodraan, jumppaohjelma. Riitta sai Nivelyhdistyksen tervehdyksenä muutaman Niveltietolehden ja nivelrikko-oppaan. Mukana Nivelyhdistyksen matkanjohtaja! Jurmala Keväinen nivelterveysloma Riianlahden rannalla! Jurmala on todellinen Latvian Riviera: merta, hiekkarantoja, vanhoja huviloita, kylpylähotelleja. Että totta kai voit mennä uimahalliin, onhan siellä jo valmiiksi vaikka minkäkokoisia ja -näköisiä ihmisiä. Kuka sellaiselle haluaisi itsensä altistaa. Kaunis Maleme kylä ja täysin esteetön hotelli aurinkoisella Kreetalla! • 14. Suomalainen matkanjärjestäjä Lumoava Toscana on taiteen, historian, viinin ja herkkujen maa. Mutta ei, nyt en enää voi näissä mitoissa mennä uimahalliin. Ajokeli kun oli mennyt Orimattilassa vietetyn kauniin päivän iltana huonoksi. 1.173,Hotelli Eria Resort, puolihoitoateriat, Hanian retki. Kaikki meni muuten hyvin, mutta varsa ei meinannut ruveta imemään. Tällainen Riitta on, ihan mahdottoman luonteva ja mukava, ja huolehtii muista enemmän kuin itsestään. 595,Hotelli Jurmala Spa **** hyvällä paikalla Jurmalassa lähellä merta. Edellisenä yönä aamuyöstä rupesi tamma varsomaan. Ikuinenko kilokamppailu. • 3. 1.345,Esteetön hotelli Toscanan sydämessä, 5 pv täysihoito, 2 pv puolihoito, Firenzen ja Pisan retket, jumppaohjelma. 1.156,Spa-hotelli lähellä Kotorin lahtea. Matkalla Riian kiertoajelu, 8 spa-hoitoa. – Tykkäisin vesijuoksusta. NIVEL TIETO 1 / 2017 11 R IIT T A V Ä IS Ä N E N Teollisuuskatu 21, 00510 Hki, helsinki@matka-agentit.fi • VARAA MATKASI 24/H • www.matka-agentit.fi Tiedustelut ja varaukset: 050 371 6166/Miranda, 050 414 5913/Camilla Matka agentit Matka agentit Nivelterveyslomalle Nivelterveyslomalle Nivelyhdistyksen ja Matka-Agenttien järjestämällä nivelterveyslomalla on mielenkiintoisia lomakohteita ja nähtävyyksiä, mukavaa seuraa, ohjattua erikoisohjelmaa. – 21.5. – Ei se nyt niin kamalaa ole, että on monia vaivoja: ei yks paikka hajoa kokonaan, vaiva vaan kiertelee paikasta toiseen. jumppaohjelma. alk. En missään tapauksessa! Uimamaisterikaapu olisi nyt tarpeen, lohkaisee Riitta. alk. alk. ................................... Haastattelua seuraavana aamuna hän soitti vielä toimittajalle, pääsikö tämä turvallisesti perille. Ehkä saamme vielä Niveltiedossa seurata, miten pian Riitta pääsee tekonivelleikkaukseen ja voi heittää kyynärsauvat nurkkaan! Katri Kovasiipi NT1701.indd 11 15.2.2017 15:46:45. .......................................................................................................... Suoraan autosta sitten ennätin kuin ennätinkin viime hetkellä Jyväskylään puhumaan, Riitta muistelee vaaliehdokasaikansa tiukkoja tilanteita. Kerran oli tulossa iso vaalitilaisuus, johon tuli kaikki keskustapomot. Ehkä alamme tarvita myös samalla konseptilla toimivia uimahalleja, jotta juuri ne ihmiset, jotka eniten vesiliikuntaa tarvitsisivat, voisivat osallistua siihen vaivaantumatta ja vapaasti. • 24.9. Nyt voisin tsempata ja lähteä uudestaan valohoitoihin – ja kerrata Vyötärö takaisin -kirjaamme, Riitta lupaa. Toimittajan tekisi mieli sanoa vastaan
Mitä tehdä, jos suu ei aukea Leukanivelrikon oireita ovat nivelen naksuminen tai rutina, kipuoireet ja vakavissa tapauksissa suun avaamisrajoitus. Leukakirurgisia toimenpiteitä tehdään Suomen yliopistollisissa keskussairaaloissa runsaasti, mutta ne kohdistuvat pääasiassa muuhun kuin nivelrikon hoitoon. Lievien leukaoireiden takia ei kuitenkaan välttämättä päädytä aktiivihoitoon, suuri osa näistä oireista on ohimeneviä. Fysioterapian ohella purentakisko on yleinen hoitomuoto. NIVEL TIETO 1 / 2017 12 LE U A N N IV E LR IK K O Leuan nivelrikkoon tepsivät purentakisko ja fysioterapia Leukanivelten nivelrikko on yleistä, mutta vain harvat päätyvät sen vuoksi leikkaushoitoon. – Ihmiset hakeutuvat hoitoon yleensä vasta sitten, kun kipu on voimakasta tai suu ei enää aukea kunnolla, Kontio kertoo. Leukanivel voi olla syödessä myös niin kipeä, ettei sen kanssa enää pärjää. Leukanivelproteesi suunnitellaan ja valmistetaan jokaiselle leikattavalle yksilöllisesti. H US:n suuja leukasairauksien klinikan ylilääkäri Risto Kontio toteaa, että leukanivelten ongelmat ovat hyvin yleisiä. Kantasoluhoidoilla osataan tehdä jo uutta leukaluuta, mutta leukanivelen rustoksi sopivia synoviaalisoluja ei vielä osata tuottaa. Leuan nivelrikko näyttelee isoa roolia tutkimuksen ja seurannan osalta, mutta aika harvat joutuvat sen vuoksi leikkaukseen, ylilääkäri Kontio toteaa. – Leikkaan säännöllisesti syöpäja traumapotilaita. Purentakiskolla eroon narskuttelusta – Useilla potilailla leuan nivelrikkoon liittyy hampaiden narskuttelu yöllä. Kun naksuminen kuuluu korvan läheltä leukanivelen alueelta, ääni voi tuntua ylivoimaisen häiritsevältä. Nivelen naksumista selittää leukanivelen rustoisen välilevyn osittainen rikkoutuminen. Peräti 60–70 % leuan oireilevaa nivelrikkoa potevista saa avun konservatiivisen hoidon avulla eli ilman leikkausta. Myös yökipu voi kuulua oirekuvaan. Kuva Risto Kontio NT1701.indd 12 15.2.2017 15:46:46. Sosiaalisista syistä purentakiskoa voidaan käyttää useimmiten vain kotona, useimmat saavat kuitenkin avun jo sen iltaja yökäytöstä. Purentakiskoa kannattaa käyttää öisin sekä mahdollisimman paljon myös hereillä ollessa, esimerkiksi kotona televisiota katsellessa, arkiaskareita touhutessa ja lukiessa. Purentakisko myös suojaa hampaita. Vähintään lievä leuan nivelrikko on kolmasosalla väestöstä – eli karkeasti arvioiden joka kolmannella vastaantulijalla. Yllättävän monessa tilanteessa apu löytyy purentakiskohoidosta. Leuka ohjautuu rentoutuneeseen purentaan, narskutteluntarve vähenee eivätkä hampaat narskuttelun seurauksena kulu, Kontio selvittää. Purentakiskon avulla siitäkin voi kuitenkin päästä eroon. – Purentakisko on kuin kävelykeppi polvinivelrikossa: otetaan paino pois nivelen alueelta ja käytetään purentakiskoa niin paljon kuin pystytään. Ei tiedetä, onko narskuttelu nivelrikon syy vai seuraus
NIVEL TIETO 1 / 2017 13 LE U A N N IV E LR IK K O jatkuu seuraavalla sivulla Ihmiset tottuvat purentakiskoon yllättävän hyvin. Ne puolestaan tuottavat usein päänsärkyjä. Fysioterapia kohdistetaan koko niska-hartiaseudun alueeseen, ja yli puolet potilaista saa apua myös tästä hoidosta, Kontio kertoo. Leikkaushoitoon päädytään myös silloin, kun suun rajoittunut avautuminen ei parane konservatiivisista hoidoista huolimatta tai leukanivelalue on luutunut. Kuva Katri Kovasiipi NT1701.indd 13 15.2.2017 15:46:46. Leuan nivelrikko yleistyy iän myötä, kuten muutkin nivelrikon muodot. Heidän kohdallaan nivelrikkoa pyritään hoitamaan ilman kirurgisia toimenpiteitä. 3D-mallinnuksesta, jolla yksilölliset leukaproteesit suunnitellaan. Myös nuorilla ilmenee joskus leukanivelrikkoa. Hoito on tehokas ja turvallinen, eikä itsessään voi aiheuttaa vammoja. Hellittämätön kipu vie leikkaukseen Silloin, kun leukanivelen kipu on hyvin voimakasta eikä sitä saada millään muilla hoidoilla laantumaan, voi edessä olla leikkaushoito. Sopeutuminen on yli 90-prosenttista, ja yli puolet hoidettavista saavat siitä selkeästi apua. – Purentalihakset ovat osa pään ja kaulan lihaksistoa, joten narskutteluun liittyy usein niska-hartiaseudun jännityksiä. Usein purentakiskon rinnakkaishoitona käytetään fysioterapiaa, varsinkin silloin, jos potilaalla on taipumus hampaiden narskutteluun. HUS:n suuja leukasairauksien klinikan ylilääkäri Risto Kontio kertoi Niveltiedolle mm
Hampaisto on etualueilta niin auki, ettei potilas pysty enää syömään, Kontio kuvailee. Yleisin leikkaus tässä yhteydessä on nivelskopia, joka tarkoittaa niveltutkimusta tähystämällä ja nivelen huuhtelua. Rakenteeltaan leukaproteesi muistuttaa lonkkaproteesia. – Proteesit tehdään 3D-teknologialla potilaan mittojen mukaan. Kantasoluista saadaan uutta leukaluuta Hyvissä olosuhteissa onnistutaan jo nyt tekemään leukaluun alueelle uutta leukaluuta ihmisen omista kantasoluista. Tutkimuksia on meneillään laajalla rintamalla, ja itse olen seurannut läheltä Sveitsissä tehtävää kansainvälistä rustotutkimusta. Suunnittelemme heidän kanssaan proteesin muodon ja paikan ja noin kuuden–kahdeksan viikon kuluttua saamme yksilöllisen, valmiin proteesin. Rustovaurio ei näy röntgenkuvissa, ja siksi tarvitaan tutkimuksen apuna magneettikuvausta. Nivelskopialla saavutetaan yllättävän hyviä tuloksia, vaikka ihan tarkkaan ei tiedetäkään, minkä vuoksi se auttaa. • Jos narskuttelet hampaita öisin, keskustele asiasta hammaslääkärin kanssa. Kuppiosa tulee kallonpohjan puolelle, alaleuan niveluloke kiinnitetään ruuveilla alaleukaan. – Yksi syy leikkaushoitoon on ns. Katri Kovasiipi NT1701.indd 14 15.2.2017 15:46:46. • Jos rutina häiritsee ja leuka on iltaisin kipeä, mene hammaslääkäriin: tavallinen hammaslääkäri osaa Suomessa tehdä purentakiskon. Leukanivelrikon syyt ovat todennäköisesti geneettisiä, ellei alkusyynä ole tapaturma. Leukanivelen rusto on kuitenkin osittain erilaista kuin kehon muut rustot: synoviaalirustoa. Ainakaan vielä ei kantasoluista tehtävää rustokudosta saada erikoistumaan synoviaalirustoksi. Tätä menetelmää voidaan soveltaa syöpätai onnettomuustilanteissa syntyneiden suurten leukaluun puutosten korjaamiseen. Jos leuka avautuu edelleen vain alle kaksi senttiä eikä tilanne korjaannu, täytyy leikata, kertoo Kontio. avopurenta, jossa leukanivel on rikkoutunut kummaltakin puolelta niin pahasti, että se liukuu liikaa taaksepäin. Toisenlainen leikkaus tarvitaan, jos välilevy on jo täysin hajonnut ja nivelpintojenkin rusto on vaurioitunut. Ne ovat yleensä yksilöllisesti tehtyjä. Lähetämme Yhdysvaltoihin 3D-kuvan potilaan leuan muodosta. – Leukanivelessä on rustoinen välilevy, joka on kuin laakerina nivelpintojen välissä. Pitkälle edenneen nivelrikon hoitona on usein leukanivelproteesi. Niiden materiaaleina on titaania sekä koboltti-kromia, ja pinnassa on hyvin kestävä muovirakennelma. Jos sen vaurio on riittävän suuri, se aiheuttaa kipua ja leuan avausrajoituksen. Osittain olen myös mukana projektissa, jossa selvitetään rustosolujen erilaistamisen mahdollisuuksia, Kontio kertoo. Korkeintaan kymmenesosa leukanivelrikon vuoksi hoitoon tulleista potilaista joutuu leikkaustoimenpiteeseen. • Jos leuka rutisee, mutta siitä ei ole haittaa, ei sille kannata tehdä mitään. Mitä teen, jos leuka oireilee. Näin ollen leukanivelen nivelrikkoa ei voi omilla valinnoillaan varsinaisesti ehkäistä. – Kantasoluista tuotettuja rustosoluja saadaan jo erikoistumaan fibroeli sidekudosrustoksi, mutta ei synoviaalirustoksi. • Jos leuka vaivaa ajoittain, kannattaa hakeutua hammaslääkäriin; purentakisko voi olla tarpeen. NIVEL TIETO 1 / 2017 14 LE U A N N IV E LR IK K O TU NN E TEH O NIVELISS ÄS I ! RAHAT TAKAISI N kampan ja 1.1.-15.6 .2017 Jo s et huo m a a e r o a s a at r ah at ta ka is in – Konservatiivisten, ilman kirurgiaa tehtävien hoitojen yhteydessä yleensä seurataan 6–8 kuukautta, helpottuuko nivelen liukuliike ja avautuminen. Kolmen tyyppisiä leikkauksia Jos leukanivelongelmien syynä on välilevyn vaurio, se korjataan poistamalla välilevy. Yli puolet välilevyruston poistoon päätyvistä potilaista saavat tästä hoidosta myös avun vaivaansa, kertoo Kontio. Vaikeissa tapauksissa hammaslääkäri voi kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon
TU NN E TEH O NIVELISS ÄS I ! RAHAT TAKAISI N kampan ja 1.1.-15.6 .2017 Jo s et huo m a a e r o a s a at r ah at ta ka is in NT1701.indd 15 15.2.2017 15:46:46
Geneettisesti alttiilla erilaiset kuormitustekijät aktivoivat samankaltaiset kipuradan ja keskushermoston kipusäätelyn herkistymiset epätarkoituksenmukaisesti. Fibromyalgiapotilaat ovat herkistyneet usein myös ulkoisille ärsykkeille kuten lääkehaitoille, ja kaikille lääkkeet eivät sovi. Tärkeää on riittävästä laadukkaasta unesta huolehtiminen välttämällä häiriötekijöitä (liiallinen kahvi, alkoholi, stressi, rauhaton nukkumatila). Lisäksi tapaturmat, kirurgiset toimenpiteet, infektiot, autoimmuunisairaudet, hormonaaliset muutokset, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja vaihdevuodet, ovat mahdollisia altistavia tai laukaisevia tekijöitä. Mekanismit ymmärretään paremmin Sysäys fibromyalgian ja muiden toiminnallisten kipujen mekanismien ymmärtämiselle oli, kun funktionaalisella aivokuvauksella osoitettiin fibromyalgiapotilaiden kipua säätelevien keskusten aktivoituminen ääreiskudoksen ärsytyksestä, jonka terve verrokkiryhmä kokee kivuttomana kosketuksena. Keskushermoston herkistyminen ja ”kiputermostaatin” säätelyhäiriö on tämän tyyppisissä kipuoireyhtymissä oleellinen muutos. Tarvittaessa itsehoitoa tukeva ”kiputermostaattiin” ja unen laatuun vaikuttava lääkehoito kannattaa aloittaa iltapainotteisesti pienellä annoksella hoitovastetta seuraten. Lisäksi fibromyalgiaan voi liittyä autonomisen hermoston stressireaktiosta aiheutuvia lukuisia muita oireita. Samaten oireisuus ja vaikeusaste vaihtelee elämäntilanteen ja stressitekijöiden vaikutuksesta eri ajankohtina. Se on hyvin yleinen liitännäissairaus esim. Yleisinfektion yhteydessä esiintyy koko kehon laaja-alaista kivuliaisuutta, päänsärkyä ja vetämättömyyttä, joka pakottaa sairastuneen lepoon toipumisen edistämiseksi. Näyttöön perustuvia hoitomuotoja tarjolla Säännöllinen liikkuminen ja kunnon parantaminen ovat luonnon parhaat kipuja masennuslääkkeet. NT1701.indd 16 15.2.2017 15:46:46. Negatiivisia ajatuksia, kuten kipuun liittyviä pelkoja ja uskomuksia, välttämiskäyttäytymistä ja asioiden katastrofointia tulee aktiivisesti välttää. Fibromyalgian mekanismit selkiytymässä Usein potilailla on vuosikausien historia myös muista toiminnallisista sentralisoituneista kipuoireyhtymistä, kuten päänsärystä, kipuniskasta, kuukautiskivuista, kivuliaista purentaongelmista, toiminnallisista suolisto-ongelmista, ärtyneestä virtsarakosta, kroonisista selkäkivuista tai levottomista jaloista. Fibromyalgialle altistavia tai kuormitustekijöitä on kuvattu monia. Paikallisessa, esimerkiksi raajan vamman aiheuttamassa kivussa herkistymisen tarkoitus on lamauttaa ja lepuuttaa koko raajaa ja antaa aikaa parantumiseen. Näissä sairausryhmissä fibromyalgiaa esiintyy liitännäissairautena 10–30 %:lla. Tavallisimpia ovat perifeeriset alueelliset kivut ja kipuoireyhtymät, riittämätön tai virkistämätön uni ja lepo, ylipaino, fyysinen inaktiivisuus ja henkinen stressi tai toivottomuus. Kudosvaurion aiheuttaman kivun pitkittyessä tapahtuu normaalistikin aina jossain määrin muutoksia myös kipuradoissa. Liikunta tulee aloittaa varovasti ja vähitellen elimistöä kuunnellen (”start low, go slow”), ja siihen kannattaa liittää myös venyttelytyyppisiä ja rentouttavia elementtejä. Fibromyalgia on eräänlainen elimistön hätähuuto ja stressireaktio kuormitustekijöiden kasaumalle. Elimistölle pitää suoda myös riittävää lepoa ja palautumisaikaa, sekä välttää stressin aiheuttajia. Samat kivun hermoston säätelymekanismien häiriöt säätelevät myös muita fibromylagian tyyppioireita, kuten vetämättömyyttä (fatigue), mentaalisia häiriöitä (fibrofog) ja unihäiriöitä. NIVEL TIETO 1 / 2017 16 FI B R O M Y A LG IA F ibromyalgia on nivelrikon jälkeen toiseksi yleisin kroonisten tukija liikuntaelinkipujen aiheuttaja, jota esiintyy noin 4 %:lla väestöstä. On alettu puhua ”sentralisoituneista kiputiloista”. Fibromyalgia ei ole tarkka yhdestä syystä aiheutuva sairaus, vaan oireyhtymä, joka sisältää monista eri syistä syntyviä erilaisia oirekokonaisuuksia eri yksilöillä. Siihen liittyvät olennaisesti kivun hermoston säätelymekanismien häiriöt. nivelrikkoja selkäongelmissa, reumaja sidekudossairauk sissa. Geneettiset erot kipua säätelevien aivojen välittäjäaineiden, niitä hajottavien molekyylien tai tulehdusvälittäjäaineiden säätelyssä selittävät ainakin puolet sairastumisriskistä. Tavanomaiset kipulääkkeet (tulehduskipulääkkeet, parasetamoli) eivät sentralisoituneisiin kipuihin auta, mutta voivat auttaa Fibromyalgia on eräänlainen elimistön hätähuuto ja stressireaktio kuormitustekijöiden kasaumalle. Eniten tutkimusta on aerobisen liikunnan eduista
Vahvoista opiaa teista on yleensä vain haittaa (addiktoivat + sivuvaikutukset). Kokonaan kivuliaisuus harvoin häviää ja parantavaa lääkehoitoa ei ole. NIVEL TIETO 1 / 2017 17 usein mukana olevaan nivelrikkokipuun tms. Tutkimustyön edistyessä on käynyt ilmi, että muidenkin kroonistuneiden kipujen mekanismit ovat hyvin samankaltaisia fibromyalgian kanssa. Diagnoosi perustuu edelleen potilaan haastatteluun ja tarkkailuun sekä erityisen huolelliseen potilaan tutkimiseen. Kun diagnoosiin on päästy, voidaan lopettaa turhat tutkimuskierteet ja välttää vahingolliset toimenpiteet. (19) 2016: 1371-4 (Lyhennelmä Potilaan lääkärilehdessä: www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/evaita-fibromyalgiapotilaan-kohtaamiseen) FibroGuide, englanninkielinen omahoitovalmennussivusto: fibroguide.med.umich.edu Kivunhallintatalo (hyvä yleisinfo kroonisesta kivusta ja itsehoitomenetelmistä) www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo FI B R O M Y A LG IA NT1701.indd 17 15.2.2017 15:46:47. Fibromylagian erottelu ja siihen kohdistuva erilainen suhtautuminen verrattuna muihin kipuoireyhtymiin on mielestäni keinotekoista. Tällöin lääkärin tehtävä on arvioida, onko fibromyalgialle tyypillinen kivun laaja-alaisuus ja oheisoireet hallitseva komponentti. Fibromyalgia ei itsessään vammauta, vaikka on harmillinen. itsehoitokeinot ja hoitosuositukset ovat oleellisilta osiltaan samankaltaisia myös muissa kroonisissa kivuissa. Mahdollisimman varhainen diagnoosi on tärkeää ennusteen kannalta. Joskus liitännäissairaudet vaikeuttavat diagnostista arviota. Markku Mali LT, reumatologi TYKS, VSSHP medisiininen toimialue reumatologinen vastuualue ja Turun yliopisto Lisätietoja: Eväitä fibromyalgiapotilaan kohtaamiseen. Ilman selitystä psyykkisen huolen, toivottomuuden ja kivuliaisuuden takia elimistö ajautuu jatkuvaan ylirasitustilaan, ja ilmaantuu osallistumista sekä kuntoutumista estäviä muita sairauksia sekä pinttyneitä tapoja. Varhainen diagnostisointi on tärkeää ja hyödyllistä Uusi diagnostinen kriteeristö perustuu oirekyselyyn kivun laaja-alaisuudesta, oireiden esiintymisestä ja vaikeusasteesta, ja se on hyvä apuväline. Pelkällä lääkehoidolla ei saavuteta tuloksia ilman potilaan itsehoitoa ja elämäntaparemonttia. Suomen Lääkärilehti. Potilas voi keskittyä hoitoon ja kuntoutumiseen. Hoidon ensisijaisena tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Sen ei pidä antaa hallita elämää, ja täysipainoinen elämä on mahdollista. Siksi esim
Käypä hoito -suosituksen mukaisesti julkinen terveydenhuolto ei automaattisesti anna fysioterapiaa polvija lonkkatekonivelleikkauksien jälkeen, sillä tutkimusten mukaan potilaat saavuttavat vuoden kuluessa saman toimintakyvyn fysioterapian avulla tai ilman sitä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi HUS Peijaksen sairaala. Aktiiviselle kuntoutujalle Polvileikatuista noin yksi kolmasosa on työikäisiä eli alle 65-vuotiaita. Kuntoutujan motivaatio on tärkeää Sairaalasta kotiutumisen jälkeen vastuu kuntoutumisesta on potilaalla itsellään. Innovaatioprojektin yhteistyökumppanina toimi Suomen Nivelyhdistys. Hengästyttävää ja rasittavaa toimintaa pystyy tekemään jo kahden kuukauden päästä, jos perusterve kuntoutuja etenee nousujohteisesti harjoitellen. Tekijöiden arvion mukaan noin joka kymmenes polvileikatuista pystyisi harjoittelemaan tehokkaammin sivuston ohjeistuksen avulla. Harjoitusliikkeet on esitelty tekstein, kuvin ja videoin. Tekijöiden tavoitteena on kuitenkin ollut, että ohjeistuksesta hyötyvät kaikki polven tekonivelleikkauksesta kuntoutuvat. Kaikkien liikuntalajien ja työtehtävien kohdalla tämä ei ole mahdollista. FI H arjoitusohjeiden nousujohteinen harjoittelu on jaettu neljään aikajaksoon: 1–2, 3–4, 5–8 ja 9–12 viikkoa leikkauksen jälkeen. Sivusto julkaistiin marraskuussa 2016. Kivun ja rasitustason tunnistaminen sekä hyvä suoritustekniikka ovat edellytyksiä itsenäiselle harjoittelulle. Arvion mukaan näistä noin kolmasosa haluaisi palata fyysisen liikuntaharrastuksen tai työn pariin kahden kuukauden jälkeen leikkauksesta. Kuntoutujan oma motivaatio ja sitoutuminen harjoitteluun ovat edellytyksiä onnistuneelle kuntoutumiselle polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Työpajaan osallistuneilta kokemusasiantuntijoilta saatiin näkemyksiä omasta kuntoutumisesta ja palautetta valmisteilla olevaan sivustoon. Jatkohoitoa tarjotaan vain ongelmia kuntoutuksessaan kokeville potilaille, ja silloinkin vastuu yhteydenotosta terveydenhuoltoon on kuntoutujalla itsellään. Sivuston sisältöä varten Polvenkuntoutus.fi Aktiiviselle kuntoutujalle Marraskuussa 2016 julkaistu www.polvenkuntoutus.fi-sivusto tarjoaa harjoitusohjeita polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen omatoimiseen harjoitteluun. Lisäksi Nivelyhdistyksen kautta saatiin fysioterapeuttien ja ortopedien palautetta sivuston sisällöstä. Sivuston kohderyhmänä ovat aktiiviset kuntoutujat. Metropolia AMK:ssa fysioterapeutin tutkintoon kuuluvat 10 opintopisteen innovaatio-opinnot, joiden puitteissa toteutettiin internetsivusto. Haastateltavina oli Peijaksen sairaalan neljä ortopedia ja neljä fysioterapeuttia sekä 11 polven tekonivelleikattua potilasta. Opinnäytetyö Peijaksen sairaalalle Opinnäytetyötä ryhtyi tekemään neljä Metropolia Ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijaa: Annukka Saarelainen, Janne Merikallio, Jouni Ikonen ja Kati Hokkanen. NT1701.indd 18 15.2.2017 15:46:47. Opinnäytetyön harjoitusohjelman ja -liikkeiden ohjeistus on toteutettu internetsivuilla osoitteessa www.polvenkuntoutus.fi. Jokaiselle jaksolle on määritetty aloitettavat harjoitusliikkeet ja niille rasitustasot. järjestettiin työpaja, johon osallistui seitsemän polvileikattua henkilöä. Opinnäytetyössä ja polvenkuntou tus.fi -sivuston sisällössä on käytetty Peijaksen sairaalan tekonivelleikkauksen prosessia, joten toimintatapa muissa sairaaloissa saattaa poiketa tästä. Opinnäytetyö sisälsi kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen. NIVEL TIETO 1 / 2017 18 P O LV E N K U N T O U T U S
Sidekudos kasvaa hallitsemattomasti joka suuntaan mahdollisimman nopeasti, jotta vaurioituneeseen kohtaan saavutetaan tuki, mikä mahdollistaa tukija liikuntaelimistön toimintakyvyn. Liikelaajuuksien saavuttamiselle kriittisimmät ajat ovat 1–4 viikkoa leikkauksesta. Harjoittelun tulee olla ”erittäin kevyttä” (RPE 7–9). Tulehdusvaiheessa lihaksen vetolujuus heikkenee noin 50 %, ja se normalisoituu kahdessa viikossa. “Maltti on valttia”, eli ensin leikkaushaava ja liikelaajuudet kuntoon. Keinoina ovat huolellinen haavanhoito sekä kevyet liikkuvuusharjoitteet ja aktiivisuus arkiliikunnassa: ”Liike on lääke”. Leikkauksen jälkeen nousujohteinen harjoittelu tarkoittaa käytännössä sitä, että aloitetaan erittäin kevyesti ja nostetaan rasitustasoa vähitellen – kiputuntemuksia ”kuunnellen”. Liikkumisessa on huomioitava, ettei leikkaushaavaan kohdistu hankausta tai iskuja. Leikkaustapa mahdollistaa kuntouttamisen nopean aloittamisen. Harjoittelu 3–4 viikkoa leikkauksesta Uudelleenmuodostumisvaihe kestää noin kolme viikkoa. Ne ovat nähtävissä polvenkuntoutus. Ainoa katkaistava jänne on eturistiside, mutta tekonivelen muoto korvaa eturistisiteen toiminnallisuuden. fi-sivustolta. Tämän estämiseksi polvea on aktiivisesti pyrittävä liikuttamaan säännöllisesti. Infektioiden ehkäisyssä haavanhoito on keskeistä. Uudelleenmuodostumisvaiheessa vaurioituneelle alueelle alkaa ensin kasvaa uusia hiusverisuonia, joiden tehtävä on kuljettaa alueelle hapekasta verta ja rakennusaineita uusiutumista varten. Erityisen tärkeää on tunnistaa rasituksen aiheuttamat tuntemukset omassa kehossa sekä harjoitusliikkeiden oikea suoritustekniikka. Laskimotukosten ehkäisemiseksi ja liikelaajuuksien lisäämiseksi polvea ja koko alaraajaa pyritään aktiivisesti liikuttamaan mahdollisimman paljon heti leikkauksen jälkeen. Polven tekonivelleikkauksessa pyritään välttämään lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden katkaisemista, joten kudosten ei varsinaisesti tarvitse parantua tai kiinnittyä uudestaan ennen kuntoutumisen aloittamista. NIVEL TIETO 1 / 2017 19 P O LV E N K U N T O U T U S.F I Itsenäinen harjoittelu edellyttää hyvää itsensä tuntemista ja kokemusta liikkumisesta. Harjoitusohjelma viikoille 1–12 leikkauksen jälkeen Harjoitusohjelman suunnittelun lähtökohtana on ollut kudoksien paranemisprosessi leikkauksen jälkeen. Harjoittelu 1–2 viikkoa leikkauksesta Tulehdusvaihe käynnistyy heti vaurion tapahduttua ja kestää yleensä maksimissaan viikon. Sen tarkoitus on puhdistaa vaurioitunut alue kuolleista soluista, jolloin paraneminen voi alkaa. Jakson tavoitteena on infektioiden, laskimotukosten, kiinnikkeiden liikakasvun ja turvotuksen ehkäisy sekä liikelaajuuksien lisääminen. Tarkoitus on, että sivuston sisältö luetaan huolellisesti kokonaisuudessaan ennen harjoittelun aloittamista. Infektioiden välttämiseksi haavan huolellinen hoito ja arven vetolujuuden heikkeneminen tulee ottaa huomioon harjoittelun ensimmäisen kahden viikon aikana. Pääpiirteittäin kaikki pehmytkudosvauriot noudattavat samaa paranemiskaavaa ja sisältävät samat vaiheet: tulehdus-, uudelleenmuodostumissekä uudelleenmuokkautumisvaihe. Merkittävin pehmytkudosvaurio syntyy leikkaushaavasta. Tämä rasitustaso vastaa hidasvauhtista kävelyä, jossa säilyy normaali hengitysja puherytmi. Tekonivel asennetaan leikattuun luuhun sementillä, joka kestää painonvarauksen heti leikkauksen jälkeen. Tässä vaiheessa syntyy myös kollageenisäikeitä, jotka uusivat lihaksia, jänteitä ja nivelsiteitä sekä muodostavat arpikudosta. Paranemisprosessin eri vaiheiden kestoajat vaihtelevat hieman vamman vakavuuden, kudostyypin sekä potilaan yksilöllisten piirteiden mukaan. Tässä artikkelissa ei ole malliohjelmien eikä yksittäisten harjoitteiden tarkempaa esittelyä. Polvenkuntoutus.fi-sivustolla esitellään 64 harjoitusliikettä/-lajia kuvien, tekstien ja videoiden avulla. jatkuu seuraavalla sivulla NT1701.indd 19 15.2.2017 15:46:47. Kullekin harjoitusliikkeelle on määritetty aloitusaika ja rasitustaso, jolloin liikettä voi tehdä turvallisesti. Vaiheet ovat käynnissä osittain samanaikaisesti, mutta seuraavat aina toisiaan. Leikkauksen jälkeen elimistön vastustuskyky on heikentynyt, eikä liiallisella harjoittelulla saa lisätä kumulatiivista kuormitusta. Arpikudosta ei saisi muodostua liikaa epäedullisiin paikkoihin, jotta leikatun polven liikelaajuus saadaan tarpeeksi suureksi
Epäedullisiin paikkoihin kiinnittyneet kollageenisäikeet alkavat surkastua käyttämättöminä pois ja polven liikelaajuus lisääntyy. FI Harjoitusohjelman tässä jaksossa keskeiset tavoitteet ovat samat kuin jaksolla 1–2 viikkoa leikkauksen jälkeen, mutta tulehduksen väistäessä elimistö kestää hieman rasittavampaa kuormitusta. “Leikkauksen jälkeen potilaan oma tekeminen on puolet onnistuneesta lopputuloksesta, toimivasta polvesta”, tiivistävät tekijät Janne, Kati, Annukka ja Jouni. Harjoittelu 9–12 viikkoa leikkauksesta Harjoitusohjelman neljännessä jaksossa tärkeimpinä tavoitteina ovat polven liikelaajuuden lisääminen sekä lihasharjoittelu. Tämän jakson tärkeimpinä tavoitteina ovat edelleen polven liikelaajuuden parantaminen ja kestävyysharjoittelu. Tärkeintä on oman kehon tuntemuksien huomioiminen harjoittelussa. Rasitustaso on jakson aikana korkeitaan ”kevyttä” (RPE 11) ja valittaviin harjoitusliikkeisiin lisätään asento-, tasapaino-, liikkuvuusja kävelyharjoitteita. Silti polven liikelaajuuksien saavuttamiseksi liikettä pitää tehdä heti leikkauksen jälkeen ja säännöllisesti koko kuntoutumisen ajan. Leikkaushaava paranee normaalisti kahdessa viikossa. Harjoitusohjelmassa on uusia liikkeitä ja lajeja, jotka aiheuttavat alaraajoihin ja tekoniveleen kuormitusta. Yksilöllinen eteneminen Tässä vaiheessa on vielä syytä korostaa, että kuntoutuminen polven tekonivelleikkauksesta etenee hyvin yksilöllisesti, ja tässä esitetyt ohjeet ja aikataulut ovat suuntaa antavia. Kipulääkkeiden käytön tulee olla riittävää ja säännöllistä. Harjoittelu 5–8 viikkoa leikkauksesta Uudelleenmuokkautumisvaihe alkaa neljännellä viikolla ja kestää useista kuukausista jopa vuosiin. Rasitustaso tässä vaiheessa on korkeintaan ”hieman rasittavaa” (RPE 13), jolloin harjoittelun aikana hengitys jo kiihtyy siten, että puhuminen on sujuvaa mutta saattaa jo vaikeutua. Tässä vaiheessa kollageenisäikeet vahvistuvat ja kasvattavat vetolujuuttaan pyrkien muodostamaan kudoksista yhtä vahvoja kuin ne olivat ennen leikkausta. Kuntosalilla jalkoihin kohdistuvia liikkeitä tulee edelleen tehdä rauhallisesti, pitkinä sarjoina ja kevyillä vastuksilla. Liikelaajuuden lisäämisen lisäksi tavoitteet leikkauksen jälkeisille aikajaksoille ovat: 1–2 vk, haavanhoito 3–4 vk, kävely 5–8 vk, kestävyyskunto 9–12 vk, lihaskunto Kuntoutujan tulee olla rehellinen itselleen ja edetä maltillisesti kiputuntemuksiensa mukaisesti. Harjoittelun rasitusta tulee kasvattaa nousujohteisesti ja erittäin maltillisesti. Viiden viikon kuluttua leikkauksesta jänteissä ja kalvorakenteissa olevat kollageenisäikeet ovat lujittuneet. Lihasten supistusvoima on osalla kuntoutujista jo palautunut hyvälle tasolle, ja harjoitusvastusta voi lisätä nousujohteisesti mutta maltillisesti. Kipua ei saa päästä valloilleen, niin että se estää harjoittelun ja arkitoimeliaisuuden. Uiminen ja saunominen ovat suositeltavia vasta sen jälkeen, kun hakaset ovat poistettu ja haava on täysin kuiva. Yleensä allasharjoittelun voi aloittaa neljännellä viikolla leikkauksen jälkeen, kun liikkuminen uimahallissa on turvallista. Tekonivelleikkauksen jälkeen tärkein tavoite on polven liikelaajuuden lisääminen: polvi tulisi saada täysin suoraksi ja vähintään 115 asteen koukistukseen (mieluummin 125–150 astetta). Lihaksen supistumiskyky palautuu 90 prosenttisesti ennalleen vasta 2–6 kuukauden kuluttua leikkauksesta, joten tässä jaksossa harjoitusliikkeiden vastus pidetään vielä pienenä. Kipu tai turvotus ei saa olla este harjoittelulle. Harjoittelun rasitusta tulee kasvattaa nousujohteisesti mutta erittäin maltillisesti. Rasitustaso tässä vaiheessa on korkeintaan ”rasittavaa” (RPE 15), jolloin kuntoutuja on harjoittelun aikana voimakkaasti hengästynyt ja puhuminen on vaikeaa. NIVEL TIETO 1 / 2017 20 P O LV E N K U N T O U T U S. Harjoitusohjelmaan voi valita kestävyyslajeja sekä kuntosalilla jalkoihin kohdistuvia liikkeitä. Näiden liikkeiden tekeminen tulee aloittaa rauhallisesti ja pienillä vastuksilla. Leikkauksen jälkeisen kivun määrä yllättää monet. NT1701.indd 20 15.2.2017 15:46:48. Ei saa olla kiire nostaa rasitustasoa, sillä liian kova harjoittelu ylläpitää tulehduksia sekä heikentää lihasaktivaatiota ja palautumista