Painos 15 500 kappaletta Kansikuva Vielä on keväthankia Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 20 Tule tekemään vapaaehtoistyötä 42 Iloisesti liikkuen Valkeakoskella 23 Ristikko 43 Nivelrikkoisen jalkaterapia 24 Piinapenkissä Tuula Vainikainen 44 Avoimet yleisöluennot 26 Jäsenalennukset 45 Vuoden 2014 lomat 28 Jäsenmateriaalit 46 Pihkasalva hoitaa haavat 31 Tilattavat tuotteet 48 Uudet nivelpaidat 51 Senioritennistä tekolonkilla Niveltieto 1/2014 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa SISÄLLYSLUETTELO NIVELTIETO 1/2014 34 Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Paino Ilmestymispäivät 2014 1/2014 ilmestyi 28.2. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen Painotuote RAY tukee Suomen Nivel yhdistyksen toimintaa. Pääkirjoitus: Rajat ylittävä terveydenhuolto 4 Nivelyhdistyksen toimihenkilöt 5 Liikuntaresepti: Verenpaine kuriin liikkumalla 36 Sosiaaliturva tutuksi: Apuvälineistä apua arkeen 37 Lääkärit vastaavat 38 Nivelrikon uudet kuvantamismenetelmät 6 Lonkan nivelrikon hoito 10 Biohajoavat materiaalit 15 Uutisia ja väitöksiä 40 Jäsenkorjaus - neuvottelua nikamien kanssa 18 Matti-Katti 41 Mikähän geeneissäni reistailee. 3/2014 ilmestyy 29.8. 4/2014 ilmestyy 28.11. 2/2014 ilmestyy 30.5. Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 3 3 19.2.2014 11:57:58
Tämä arvatenkin karsii pienituloisempien mahdollisuuksia hakeutua rajat ylittävään hoitoon ainakin lähinaapureita kaukaisempiin kohteisiin. Tämä käytännössä puolestaan tarkoittaa, että kyseisen taudin hoito on lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perusteltua, ja se siis myös kuuluu kotimaan lakisääteisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Rajat ylittävä terveydenhuolto on nyt kuitenkin todellisuutta ja voimme jonkin verran valpastuneella mielenkiinnolla jäädä seurailemaan sen vaikutuksia. Korvauksen saanti kuitenkin edellyttää, että samasta hoidosta saisi korvauksen myös Suomessa. Perusvastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy toki edelleen potilaan kotimaalla, eli tämän rajat ylittävän terveydenhuollon toteutuminen ei suinkaan automaattisesti tarkoita eri maiden omien terveydenhuoltojärjestelmien alasajoa. Jälkimmäinen vaihtoehto näistä lienee kuitenkin todennäköisempi. Esimerkiksi matkakustannuksia ulkomaille ei korvata täysimääräisesti vaan korvaukset toteutettaneen sairausvakuutuslain mukaisesti lähimpään mahdolliseen kotimaiseen hoitopaikkaan matkustamisen kulupohjalta. Terveysturismikäsite on jo nykyiselläänkin olemassa, enkä omalta osaltani oikein usko, että tämä potilasdirektiivin realisoituminen aikaansaa mitään mittavampia kansanliikkeitä EU:n sisällä. Olisi varmasti kaikin puolin järkevämpää jo ihan kulttuurisisällöllisestikin ajatellen, että pystyisimme itse tasokkaasti hoitelemaan omien k ansalaistemme sairausongelmat, ja siinä ohella vaikkapa sitten myös auttelemaan terveydenhuoltonsa osalta huonommalla mallilla olevien valtioiden sairastelijoita. Allekirjoittaneelle on lain lopullisesta toimeenpanosta jäänyt vielä epäselväksi, pohjaako myönnettävä korvaus vastaavan hoidon kotimaiseen kuntalaskutukseen, vai onko korvaus yhtä suuri kuin Suomessa yksityissektorilla toteutetusta samasta hoidosta annettu Kela-korvaus. Potilasdirektiivin tärkeänä tarkoituksena on myös laajentaa potilaiden valinnanvapautta hoitopaikan osalta, ja siten pyrkiä vähentämään ihmisten terveydenhuollollista eriarvoisuutta EU:n sisällä. PÄÄKIRJOITUS 4 NT1401.indd 4 Rajat ylittävä terveydenhuolto Nyt se on sitten tapahtunut, eli 24.4.2011 voimaan tullut EU:n potilasdirektiivi on 1.1.2014 alkaen jalkautunut lainvoimaisesti myös Suomeen! Tämä direktiivi vahvistaa sairaiden mahdollisuuksia ja erityisesti oikeuksia saada hoitoa toisessa EU:n sisäisessä jäsenvaltiossa, ts. Aivan yksittäisissä ja tällöin lähinnä merkitsevämpää ja harvinaisempaa erityisosaamista edellyttävissä tilanteissa saattaa jokin toimiyksikkö saada potilasvirtaa aikaiseksi. juuri julkisen sektorin epäselvähköä järjestämisvastuuta tarkasteltaisiin ja korjailtaisiin kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. potilaiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on toteutunut. Jos ennakkolupaa ei ole hankittu, tulee potilaan suorittaa kaikki matka- ja hoitokulut ulkomailla ensin itse ja hakea korvaukset kotimaassa vasta sitten jälkikäteen. Tällaisiin erityishoitoihin ja niiden korvauksellisuuteen on tosin ollut mahdollisuus jo ennen tätä direktiiviäkin. Toivottavasti ko. Toivon hartaasti varsinkin sitä, että ulkomailla mahdollisesti luotu hoitoketju ei liian monen potilaan kohdalla haitallisella tavalla katkea sitten kotimaahan palattua! Esko Kaartinen puheenjohtaja Uusi EU-potilasdirektiivi pähkinänkuoressa: www.stm.fi/potilasdirektiivi Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:57:59. Lienee perusteltua kuitenkin olettaa, että tämä tavoite ei välttämättä sittenkään kovin hyvin toteudu. Kirjaimellisesti ottaen kuka tahansa suomalainen potilas voi siis hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-maahan ja saada korvauksen tutkimus-, hoito- sekä kuntoutuskustannuksista. direktiivi pikemminkin kirvoittaa sopivan ärsykkeen entisestään parantaa oman palveluorganisaation tehokkuutta ja tuottavuutta! Ainakin oman maamme kohdalla antaa tämä uusi tilanne mielestäni perustellun syyn siihen, että viimeistään nyt meidän terveydenhuoltomme hajautunutta rahoitusta, lakisääteisen terveydenhuollon täsmällistä sisältöä, sekä esim
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sosiaaliturvan asiantuntija Kuntoutus ja potilasvahingot Tukihenkilö Heikki Multaharju, Helsinki 050 5288 791 Eira Mäkitalo, Sastamala 050 5252 256 Vertaisohjaaja Vertaisohjaaja Vertaisohjaaja Varajäsenet Leena Jauhiainen, Kiuruvesi 050 5252 168 Loma- ja liikuntavastaava Vertaisohjaaja Esko Kaartinen, Helsinki 040 551 5519 Marja Eronen, Helsinki 050 5252 244 Raija Rapo, Kuopio 050 5252 174 Eero Oikarinen, Salo 0400 720 521 Sirpa Teikari, Pornainen 0400 963 736 Sihteeri Raija Malmivaara, Jyväskylä 050 5252 025 Onneli Wäck, Kuusankoski 050 5252 088 Anneli Järvinen-Paananen, Hämeenkyrö 050 5252 369 NIVELYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT Suomen Nivelyhdistys ry:n Hallitus 2014 Muut toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Tiedottaja Jäsenasiat Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Projektipäällikkö Verkkosuunnittelija Tukihenkilö Lomavastaava Palveluasiamies Jyrki Laakso, Loviisa 044 5544 555 Anna-Liisa Kemi, Oulu 050 5252 080 Arja Hakala, Oulu 050 5252 143 Arto Hyvönen, Kiuruvesi 040 5816 155 Katri Kovasiipi, Tampere 050 5252 019 Rauni Janhunen, Kuvansi 050 5252 059 Jaana Hyvönen, Helsinki 044 9649 429 Liisa Vatanen, Loviisa 09 27 123 12 Mirja Kaartinen, Uurainen 050 5252 078 Maija Karjalainen, Helsinki 050 5482 972 Anja Karjalainen, Kerava 050 5252 097 Kaikkien yhdistyksen toimijoiden sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@niveltieto.net. Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen kevätkokoukseen 5.4.2014 klo 13.00 Sibelius-talon Puusepän saliin (Ankkurinkatu 2, Lahti) Kokouksessa käsitellään vuoden 2013 vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus Ennen kokousta klo 11.00 alkaen samassa paikassa puheenjohtaja Esko Kaartisen avoin yleisöluento nivelrikosta Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 5 5 19.2.2014 11:58:01
Saa- rakkala sai erittäin kovan kansainvälisen kilpailun kohteena olevan Euroopan tutkimusneuvoston apurahan. – Näin nivelrikkosairauden merkityksen jo tuolloin. NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT Nivelrikon uudet kuvantamismenetelmät Varhainen diagnosointi voi tuoda uusia hoitoja Apulaisprofessori Simo Saarakkala Oulun yliopistosta sai syksyllä 2013 Euroopan tutkimusneuvoston (ERC:n) nuorille lupaaville tutkijoille suunnatun, merkittävän 1,5 miljoonan euron tutkimusapurahan. Rahoittajat tosin viittaavat siihen, ettei tutkimusaihe vaikuttaisi rahoituksen saamiseen, vaan tutkimussuunnitelma ja tutkijan meriitit, hän sanoo. 6 NT1401.indd 6 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:08. Oikealla ultraäänikuvia reisiluun nivelrustosta. – Aiemmin vaikutti myös siltä, että tutkimusrahoitusta osoitettiin enemmän trendikkäiksi koettujen tutkimusalojen suunnalle. Lisäksi apulaisprofessori Rami Korhonen Kuopiosta sai ERCrahoituksen pari vuotta sitten nivelrikkotutkimukseen. Nivelrikon monet kasvot Nykyisin nivelrikon diagnosointi perustuu potilaan oirekuvaukseen, lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen ja röntgenku- Alla polven ultraäänitutkimus, tutkimusta suorittaa Jana Podlidská. Simo Saarakkala kiinnostui nivelrikkotutkimuksesta jo yliopistoopiskelujensa aikana, kun hän pääsi kesätöihin ja tutkimusavustajaksi Kuopion yliopistoon. Oulun yliopiston lisäksi erityisesti Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus on saanut merkittävää rahoitusta nivelrikkotutkimukseen Suomen Akatemialta, viimeisimpinä prof. Varhaisen diagnosoinnin avulla voidaan ymmärtää uudella tavalla nivelrikon ja nivelrikkokivun syntyprosesseja, jolloin avautuu mahdollisuuksia uusille hoitokeinoille. Jukka Jurvelinin ja prof. Saarakkala tutkimusryhmineen kehittää nivelrikon varhaisvaiheen toteamiseen tähtääviä kuvantamismenetelmiä. Juha Töyräksen tutkimusryhmät. UÄ-kuvat voidaan luokitella nivelrikon vaikeusasteen mukaan ja analysoida digitaalisen kuvankäsittelyn keinoin. Joskus tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä nivelrikon invalidisoivuutta ja isoa merkitystä suurelle osalle suomalaisiakin, Saarakkala kertoo. Nyt nivelrikkotutkimus on saanut uutta tuulta siipiensä alle myös rahoittajien suunnalta
Tällä hetkellä tuorein nivelrikkotutkimus viittaa siihen, ettemme enää voi puhua vain yhdenlaisesta nivelrikkosairaudesta, vaan nivelrikko voi kehittyä eri ihmisillä eri tavoin. Näin lääkäri voisi nopeasti tehdä valinnan, kannattaako potilas lähettää jatkotutkimuksiin vai riittääkö oireiden konservatiivinen hoito. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 7 NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT vaukseen. Röntgenkuvantaminen on laajasti saatavilla oleva, hinnaltaan edullinen tutkimusmenetelmä, joka varmasti säilyy kliinisessä käytössä myös tulevaisuudessa. Lisäksi Saarakkala on juuri rekrytoinut yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa väitöskirjatyöntekijän, joka keskittyy polven biomekaaniseen mallinnukseen magneettikuvien pohjalta. Saarakkalan tutkimusryhmässä tehdään tällä hetkellä kark easti jakaen kolmenlaista kuvantamistutkimusta. Luukalvossa on paljon hermopäätteitä ja nivelkalvon paine voi aiheuttaa kipua. Tämä tutkimushaara Oulussa on kuitenkin alkuvaiheessa ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa vasta muutaman vuoden päästä. Yksi ryhmään kuuluva väitöskirjatutkija keskittyy tavallisen röntgenkuvan aiempaa tarkempaan digitaaliseen analyysiin, toinen keskittyy nivelrikon ultraäänikuvantamisen kehittämiseen ja kaksi tutkijatohtoria sekä kaksi väitöskirjatyöntekijää keskittyvät tietokonetomografian ja uudentyyppisen kolmiulotteisen kuvantamisen kehittämiseen. – Kansainvälisissä tutkimuskongresseissa on yhä enemmän esillä erilaisia nivelrikkotyyppejä: yhdessä nivelrikkotyypissä tapahtuu ensin muutoksia luussa, toisessa muutokset alkavat rustosta, tai sitten nivelrikko saattaa olla tulehdustyyppinen, jolloin muutokset tapahtuvat ensin synoviassa eli nivelnesteessä 7 19.2.2014 11:58:13. Röntgenkuvantaminen on halpa ja kaikkialla saatavilla oleva menetelmä, mutta se paljastaa vasta varsin pitkälle edenneen nivelrikon. Kipua voivat aiheuttaa myös esimerkiksi luu- ja nivelkalvo. Enemmän informaatiota röntgenkuvasta Simo Saarakkalan tutkimusryhmän väitöskirjatutkija Jukka Hirvasniemi kehittää röntgenkuvan digitaalista analyysiä: uudentyyppisellä tietokoneanalyysillä pyritään siis saamaan huomattavasti aiempaa enemmän informaatiota aivan tavallisesta röntgenkuvasta (kuva alla). Varhaiset muutokset näkyviin ultraäänikuvista Toinen Saarakkalan ryhmän väitöskirjatutkija Jana Podlipská keskittyy ultraäänikuvantamiseen (kuva viereisellä sivulla). Nykyisin röntgenkuvista pystytään lukemaan pääasiassa vain nivelraon kaventuminen sekä luun reunoille syntyvät osteofyytit eli luukielekkeet, jolloin nivelrikkoprosessi on edennyt jo varsin pitkälle. Saarakkalan tutkimusryhmässä tehtävän väitöskirjatyön tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen ja edullinen menetelmä sekä ohjelmisto, jolla lääkäri saa röntgenkuvasta nopeasti ja helposti uudenlaista informaatiota. Tavoitteena olisi nähdä nivelrikon aiheuttamia varhaisvaiheen nivelmuutoksia jo ennen kuin nivelrako on kaventunut. – Olen nähnyt potilaita, jotka ovat lähdössä melkein maratonille, vaikka heidän röntgenkuvissaan näkyy pitkälle kehittynyt rustovaurio. Tällaisten luumuutosten arviointi ei ole mahdollista pelkästään kuvaa katsomalla. Nykyistä tarkemmat kuvantamismenetelmät voivatkin auttaa ymmärtämään kipua ja näkemään kivun aiheuttajan, Saarakkala selvittää. Nykyisin potilaat valitaan lääketutkimuksiin lähes aina röntgenkuvien perusteella, jolloin sairaus on edennyt jo pitkälle. Tarkoilla kuvantamismenetelmillä voitaisiin valikoida sopivat potilaat myös lääketutkimukseen jo siinä vaiheessa, kun kudostuhot eivät ole vielä kovin pitkällä, Saarakkala visioi. Digitaalisen kuva-analyysin avulla röntgenkuvista pyritään myös arvioimaan luurakenteiden todellista kolmiulotteista rakennetta, jolloin pienetkin luurakenteen muutokset nähtäisiin kehitettävällä ohjelmistolla. Tutkimusnäyttö myös vahvistaa, etteivät röntgenkuvien osoittamat nivelrikkomuutokset ja potilaan kokemat nivelrikkooireet ole suoraan verrannollisia toisiinsa nähden. Voidaankin epäillä, onko mitään enää tehtävissä silloin, kun rusto on jo hyvin kulunut. ja vasta sitten luussa ja rustossa, Saarakkala selvittää. – Varhaisen diagnosoinnin avulla pystyisimme valikoimaan potilasryhmiä, jotka hyötyisivät parhaiten esimerkiksi uusista lääkekokeiluista
Toisenlaisessa nivelrikossa osteofyyttejä saattaa puolestaan kasvaa vasta nivelrikkoprosessin loppuvaiheessa, Saarakkala kertoo. Magneettikuvat ovat kokonaisvaltaisin ja tarkin käytössä olevista kuvantamismenetelmistä 8 NT1401.indd 8 Tekonivelen saaneelta potilaalta saadun nivelrusto-luunäytteen analyysia. Uä-kuvantamisen aiempaa tarkempi, uudenlainen analysointi puolestaan tarjoaa vakuuttavia mahdollisuuksia nivelrikon varhaiseen diagnosointiin. Solutason kuvantamisella kohti nivelrikon syntysyitä Saarakkalan tutkimusprojektissa kerätään paljon myös kudosnäytteitä potilailta ja vainajilta. Uä-tutkimukset osoittavat alustavasti, että uä olisi herkempi näyttämään esimerkiksi osteofyyttejä, jotka kasvavat nivelrikossa rustonalaisen luun reunoille. – Tutkimme, olisiko potilashistorian kautta mahdollista selvittää potilaan nivelrikkohistorian taustoja, ja näkyvätkö ne kudosnäytteissä. On ehkä Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:19. Vasemmalla ja oikealla vastaavan näytteen kuvaus mikrotason tietokonetomografialla. Ja jos ja kun tulevaisuudessa onnistumme kehittämään nivelrikkoon varhaisvaiheen hoitoja, voisi lääkäri mahdollisesti aloittaa ne suoraan näiden ensilinjan kuvantamismenetelmien perusteella, Saarakkala visioi. Menetelmää on tarkoitus kehittää siten, että tulevaisuudessa analyysin voisi tehdä polven ulkopuolelta kuvattuna. myös nivelrikon kannalta, mutta magneettikuvantaminen on niin kallista, ettei sitä käytännössä voida saada laajaan kliiniseen käyttöön. NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT Tutkimuksessa käytetään apuna dosentti Jari Arokosken suunnittelemia kipulomakkeita, ja potilaan niiden avulla kuvaamaa kipua ja suorituskykyä verrataan ultraääni- (uä) ja magneettikuvantamisen avulla saatuihin löydöksiin. Näiden menetelmien pohjalta lääkäri voisi paremmin valita ne potilaat, jotka tarvitsevat tarkempaa ja kalliimpaa diagnostiikkaa, esim. Ultraäänen käyttöönotto nivelrikon diagnosoinnissa vaatii Saarakkalalta ja tämän tutkimusryhmältä myös asennekasvattajan roolia, sillä uä on totuttu mieltämään erityyppisten sairauksien diagnosointiin. – Uä-tutkimushankkeen päätavoite on, että saisimme aikaan edullisen, helppokäyttöisen ja laajan skaalan diagnostiikkamenetelmän, jolla potilaita päästäisiin mm. magneettikuvausta. – Saattaa olla nivelrikkotyyppi, jossa osteofyytit ilmaantuvat nivelrikon alkuvaiheessa. valikoimaan varhaisvaiheen hoitokokeiluihin. – Itse uskon vahvasti, että uä-kuvantaminen vakiinnuttaa tulevaisuudessa paikkansa perinteisen röntgenkuvauksen rinnalla ensilinjan nivelrikkodiagnostiikassa. Uä-kuvantamisen tuloksia verrataan tutkimusprojektissa magneettikuviin, jotta uä-kuvista opittaisiin lukemaan mahdollisimman paljon informaatiota. Kuvassa valkea nuoli osoittaa nivelpinnan lievää epätasaisuutta. Vaikka uä:n toimivuutta nivelrikon diagnosointimenetelmänä vielä toistaiseksi epäillään, voi tutkimuskirjallisuudesta havaita, että uä on alkanut löytää tietään diagnostiikkakentälle myös nivelrikon osalta, Saarakkala toteaa. Keskellä perinteinen mikroskooppikuva nivelrustosta ja rustonalaisesta luusta. Se mahdollistaa kudosten kolmiulotteisen rakenteen ja koostumuksen tarkan analyysin. – Välillä voi olla hankalaa saada artikkeleita tieteellisiin julkaisuihin, koska tutkijapiireissäkin istuu vielä tiukasti vanha asenne, ettei uä-kuvantamista ole ennenkään käytetty nivelrikossa
Tämän tutkimusjakson aikana työskenteli myös kolme kuukautta Hong Kongissa (Hong Kong Polytechnic University) tunnetussa ultraäänitekniikan tutkimusryhmässä. Kuka. Meille tulee tutkittavaksi myös nivelneste: katsomme, mitä nivelnesteestä löytyy biokemiallisesti, ja miten se puolestaan on nähtävissä kuvantamismenetelmien kautta, Saarakkala kertoo. Ko. Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 9 9 19.2.2014 11:58:20. Lähitulevaisuudessa Saarakkalan ryhmä keskittyy kehittämään kokonaan uutta histologista kuvantamismenetelmää, jossa kaksiulotteinen kuvantaminen korvataan kolmiulotteisella nano- ja mikrotason tietokonetomografiakuvantamisella, eli ns. Siirtyi Oulun yliopistoon v. Loi em. Saarakkalan tutkimusryhmään kuuluu tällä hetkellä kaksi tutkijatohtoria, viisi väitöskirjatyöntekijää, yksi laboratoriomestari sekä kolme tutkimusavustajaa (tekevät Saarakkalan projektissa maisterin tai diplomi-insinöörin lopputyötään). Tutkimusasetelmista pitäisi olla aina näköpiirissä myös potilaiden hyötyminen tutkimuksesta, kuvailee Simo Saarakkala tutkimustyönsä perimmäisiä tavoitteita ja merkitystä. Starting Grant -apurahan hakuun osallistui samalla hakukierroksella 3 329 hakemusta, joista rahoitus myönnettiin 287 lupaavalle nuorelle tutkijalle ryhmineen. Valittiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa apulaisprofessoriksi (Associate Professor) 1.1.2014 alkaen. Koko Saarakkalan tutkimustyö tähtää siihen, että viiden vuoden kuluttua ainakin uäkuvantamisen ensimmäiset sovellukset olisivat jo kliinisessä käytössä, eli asiantuntevissa sairaaloissa tehtävän nivelrikkodiagnosoinnin työkaluina. 2011 lahjakkaille nuorille tutkijoille tarkoitetun rekrytointirahan Oulun yliopistolta. Suomeen apurahoja osoitettiin tällä kerralla yhteensä neljä. Toimi väitöskirjatyön jälkeen Kuopion yliopistossa post doc -tutkijana. CT-kuvantamisella (kuva viereisellä sivulla). Katri Kovasiipi NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT utopiaa, päästäänkö jo tutkimusprojektimme aikana näin pitkälle, mutta on hyvin tärkeää pohtia nivelrikon syntyprosessia eri tutkimusnäkökulmista esimerkiksi yhdessä solubiologien, lääkäreiden ja biokemistien kanssa. 2007 Kuopion yliopiston Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. – Olen itse myös tehnyt fyysikon työtä sairaalassa ja sitä kautta nähnyt kliinikkolääkäreiden työnkuvan, joten minulle on kasvanut yleisesti ottaen sellainen näkemys, että tutkimusnäkökulmista pitäisi löytyä aina joku silta kliiniseen maailmaan. 2010 ja sai v. apurahalla nykyisen tutkimusryhmänsä, johon pystyi nyt rekrytoimaan lisää tutkijoita saatuaan syksyllä 2013 Akatemiatutkijan rahoituksen sekä Euroopan tutkimusneuvoston Starting Grant -apurahan. Saarakkalan kehittämässä CT-kuvantamisessa mennään nivelrikon syntylähteille, solutasolle, jossa pyritään kuvantamaan esimerkiksi rustorakenteen eri kerroksia ja värjäämään niitä, jolloin jo solutasolla tapahtuvat nivelrikkomuutokset voidaan jäljittää ja todentaa. apuraha myönnettiin ensimmäisen kerran Oulun yliopistossa työskentelevälle tutkijalle. • • • • • • Akatemiatutkija, apulaisprofessori Simo Saarakkala Lääketieteellisen fysiikan alaan kuuluva väitöskirjatyö Pre-Clinical Ultrasound Diagnostics of Articular Cartilage and Subchondral Bone (Uusi ultraäänimenetelmä nivelrikon varhaiseen toteamiseen) valmistui v
Kun lonkkanivelrikon riskitekijöitä selvitettiin suomalaisessa väestötutkimuksessa, selkeiksi riskitekijöiksi nousivat fyysisesti raskas työ sekä tuki- ja liikuntaelinten vammat. Lonkan nivelrikon esiintyvyys suomalaisessa väestössä on pysynyt 20 vuoden aikana hyvin muuttumattomana, kun taas samaan aikaan mm. Väestötutkimuksen tulosten perusteella lonkkanivelrikkoa Lonkkanivelrikon esiintyvyys ikäryhmittäin, Mini-Suomi ja Terveys 2000 -tutkimukset. Hoidon vaikuttavuutta arvioitaessa lonkan nivelrikon hyvän hoidon tunnusmerkkinä tulisi olla elämänlaadun parantaminen lievittämällä kipua ja ylläpitämällä fyysistä toimintakykyä. Alla olevassa kuvassa näkyy Mini-Suomi-tutkimuksen tuloksia 70–80-luvun taitteesta ja 20 vuotta myöhemmin vertailevia tuloksia Terveys 2000 -tutkimuksesta. Lonkan nivelrikon esiintyvyys sairastaa suomalaisista noin viisi prosenttia. lihasheikkouden, ylipainon, nivelen vammojen tai nivelen kehityshäiriön myötä, voi aiheuttaa normaalinkin nivelruston vau rioitumisen, ja toisaalta aineenvaihdunnallisten tai geneettisten tekijöiden muovaama epänormaali nivelrusto voi vaurioitua normaalissa kuormituksessa. Maassamme tehdään tuhansia tekonivelleikkauksia vuosittain ja väestön odotettavissa olevan eliniän kasvaessa myös tekonivelleikkaustarve on ollut tasaisessa nousussa. Juhakoski selvitti tutkimuksessaan, miten terapeuttinen harjoittelu vaikuttaa lonkan nivelrikkoon. Kivun lisäksi se rajoittaa toimintakykyä eikä sen etenemistä kyetä estämään tai parantamaan enää taudin syntymisen jälkeen. Taudin syntyyn vaikuttavat geneettiset sekä ym- päristöön ja elintapoihin liittyvät tekijät. 400 000 ihmistä, ja nivelrikko on maailmanlaajuisestikin yleisin nivelsairaus. Konservatiiviset, lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia. jatkuu seuraavalla sivulla Lonkan tai polven nivelrikosta eli artroosista kärsii Suomessa n. Tiedetään myös, että epäfysiologinen kuormitus, joka voi syntyä mm. 10 NT1401.indd 10 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:21. Lonkan nivelrikko on tavallisin lonkan ja nivusen alueen kipua aiheuttava sairaus. Terapeuttinen harjoittelu parantaa koettua toimintakykyä, mutta ei vaikuta lonkkanivelrikon aiheuttamaan kipuun. Vahvoja riskitekijöitä ovat ikä, ylipaino, vammat ja myös perimällä on osuutta nivelrikon syntyyn. polvinivelrikon esiintyvyys on pienentynyt. LONKKANIVELRIKON HOITO Lonkan nivelrikon konservatiivinen hoito Fysiatrian ylilääkäri Riikka Juhakoski sai viime vuoden lopulla kaikkien aikojen ensimmäisen Niveltieto-palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta, nivelrikkoon keskittyvästä väitöskirjatyöstä. Vaikka nivelrikon taustalla voi olla monta tekijää, on mekaanisten tekijöiden osuus nivelrikon synnyssä keskeinen. Nivelrikko aiheuttaakin paitsi yksilölle kärsimystä, myös yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa. Lonkkanivelrikon esiintyvyydessä on tapahtunut muutosta niin, että keski- ikäisillä (45–64) on esiintyvyys laskenut ja vanhimmassa ikäryhmässä (yli 85) on esiintyvyys nousut. Lonkkanivelrikon riskitekijöitä Nivelrikon syytä ei toistaiseksi tunneta, mutta riskitekijöistä on paljon tietoa
NT1401.indd 11 19.2.2014 11:58:26
Lonkkanivelrikon diagnoosi Nivelrikko on yleisin ikääntyneen ihmisen lonkkakivun syy. Hoidossa pyritään vaikuttamaan myös riskitekijöihin optimoimalla työn kuormittavuus, välttämällä vammoja ja ylipainon kertymistä sekä kannustamalla potilaita liikkumaan. Fysikaaliset hoidot Tutkittua tietoa fysikaalisten terapiamuotojen hyödyistä lonkkanivelrikossa ei ole. Erilaisilla ortooseilla ja kantakiiloilla on pyritty vaikuttamaan lähinnä polven kuormittumi- Lonkkanivelrikon hoidon portaat. 12 NT1401.indd 12 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:27. Lonkkanivelrikon lääkkeetön hoito Nivelrikon syntymekanismi Nivelrikko on koko nivelen sai raus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa, nivelkapselissa kuin lihaksissakin (kuva yllä kirjasta Ortopedia). Elämänlaadun sekä työja toimintakyvyn kannalta mahdollisimman onnistunut konservatiivinen hoito on tärkeää. Muutosten edetessä kipua saattaa alkaa esiintyä myös levossa. Vain ongelmallisissa erotusdiagnostisissa tapauksissa potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Riittävä tieto konservatiivisen hoidon mahdollisuuksista auttaa hoitoon sitoutumisessa. Useimmiten ennen mahdollista tekonivelleikkausta potilas kärsii oireista useita vuosia. Lonkkanivelrikon diagnoosin tekee yleensä työterveys- tai yleislääkäri. Erilaiset fysikaaliset ja manuaaliset hoidot voivat kuitenkin vähentää kivun ja toiminnan rajoitteen pohjalta kehittyneitä liitännäisoireita ja helpottaa näin potilaan oloa. Konservatiiviset, lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia. Potilaiden motivoiminen omaan vastuunkantoon hoidon toteutumisessa on tärkeää. Ensioire nivelrikossa on yleensä kipu, joka alkuun ilmenee lähinnä niveltä kuormitettaessa. Nivelessä tapahtuvien muutosten vuoksi nivelen liikkuvuus vähenee, ilmenee aamujäykkyyttä ja liikkeellelähdön jäykkyyttä. Nivelrikko ei ole mekaanista ruston kulumista, vaan toistaiseksi tuntemattomasta syystä nivelrustossa käynnistyy monimutkainen, biokemiallinen tapahtumasarja, jossa nivelrustossa käydään kamppailua soluväliainetta tuhoavien ja korjaavien mekanismien välillä. Tutkimusten mukaan nivelrikon radiologinen vaikeusaste korreloi huonosti potilaan subjektiivisiin oireisiin. Nivelrikon hoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä kivun hallinta ja lievittäminen, toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen, sekä sairauden pahenemisen estäminen. Nivelrusto koostuu rustosoluista, soluväliaineesta ja vedestä. Diagnoosi perustuu potilaan kertomiin oireisiin, lääkärin tekemiin löydöksiin sekä lonkkanivelessä nähtäviin radiologisiin muutoksiin. Hyvin toteutuneesta hoidosta hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta. Nivelrikon edetessä muuntunut rusto ohenee, lohkeilee ja lopulta häviää. Kaikilla potilailla oireisto ei ole samankaltainen, ja joissain tapauksissa potilaalla voi olla jo pitkälle edennyt lonkan nivelrikko ilman merkittävää kipua. Tekonivelleikkaukseen päädytään vasta sitten, kun nivelen radiologiset löydökset pahenevat, muilla hoidoilla ei saavuteta riittävää kivunlievitystä, ja nivelen toiminta on nivelrikon aiheuttamien muutosten vuoksi olennaisesti heikentynyt. Rustosolujen korjaava vaste ei riitä pysäyttämään jo käyntiin lähtenyttä prosessia, joka johtaa lopulta soluväliaineen tuhoutumiseen. Lonkkanivelrikon vaikeusasteen luokittelussa käytetään yleisimmin neliasteista KellegrenLawrence-luokitusta. LONKKANIVELRIKON HOITO Nivelrikon eteneminen on yksilöllistä, eikä sitä kyetä estämään tai parantamaan enää taudin syntymisen jälkeen
Lonkkanivelrikon hoidossa nivelen sisäisten lääkkeiden käyttö on teknisesti vaikeaa verrattuna polven nivelrikon hoidossa käytettäviin niveleen ruiskutettaviin hyaluronaattitai glukokortikoidivalmisteisiin. Nivelrikon vaikeusaste Nivelrikon radiologista vaikeusastetta kuvataan ns. Mikäli näillä ei saavuteta riittävää kivun lievittymistä, voidaan hoitoon liittää keskivahva opioidi. Vähäisten sivuvaikutusten vuoksi voi näitä lääkkeitä kokeilla yhtenä hoitovaihtoehtona lonkkanivelrikkopotilaalle. Lääkehoito Lääkehoidolla pyritään ensisijaisesti lievittämään kipua ja tätä kautta parantamaan potilaan toimintakykyä. Glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin teho nivelrikon hoidossa ei tutkimusten mukaan eroa lumelääkkeen tehosta. Näyttöä maalla tehtävän terapeuttisen harjoittelun hyödystä kipuun tai toimin- LONKKANIVELRIKON HOITO seen, lonkkanivelrikon hoidossa näistä menetelmistä ei ole tutkittua tietoa. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Kellgren-Lawrencen (K-L) luokituksella: • K-L 1 = mahdollinen nivelraon kaventuminen ja mahdollisia osteofyyttejä (luupiikki) • K-L 2 = selkeä nivelraon kaventuminen ja osteofyyttejä • K-L 3 = voimakas nivelraon kaventuminen ja kookkaita osteofyyttejä ja mahdollisesti reisiluun pään muovautumista • K-L 4 = nivelraon häviäminen, kookkaita osteofyyttejä ja voimakas reisiluun pään muovautuminen takykyyn ei ole ja suositus perustuu polvinivelrikkotutkimusten tuloksiin ja yleiseen tietoon liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista. Hiljattain päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan lonkkanivelrikkopotilasta kannustetaan liikkumaan monipuolisesti. Fyysistä toimintakykyä tutkittiin objektiivisin ja subjektiivisin menetelmin toimintakykytesteillä ja kyselyillä kuten Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis Index (WOMAC) ja RAND 36-Item Health Survey (RAND-36) -mittareilla. Lisäksi pyrittiin löytämään menetelmiä, joilla kivun lisääntymistä ja toimintakyvyn heikkenemistä olisi mahdollista ennustaa taudin edetessä. Vaikka tulos on isoissa potilasryhmissä näiden lääkkeiden osalta negatiivinen, voi yksittäinen potilas saada subjektiivista kivunlievitystä. Harjoittelun hyödyistä lonkkanivelrikon hoidossa on kuitenkin vain vähän tutkittua tietoa. Huolimatta siitä, että nivelrikon patogeneesi tunnetaan hyvin yksityiskohtaisesti, ei nivel rikon etenemisen hidastamiseen ole olemassa tehokkaita lääkkeitä. Ohjattu harjoittelu vedessä sen sijaan parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua ja vähentää kipua lyhytaikaisesti. Terapeuttinen harjoittelu – Mikkelin malli Toteutimme Mikkelissä kaksi vuotta kestäneen satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen, jonka tavoitteena oli arvioida terapeuttisen harjoittelun vaikutuksia lonkkanivelrikkoa sairastavan potilaan kipuun ja toimintakykyyn, sekä lonkan nivelrikon aiheuttamiin välittömiin terveydenhuollon kustannuksiin. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 13 13 19.2.2014 11:58:28. Terapeuttinen harjoittelu lonkkanivelrikon hoitona Kansainväliset hoitosuositukset kehottavat liittämään terapeuttisen harjoittelun yhtenä osana lonkkanivelrikkoa sairastavan potilaan hoitoon
LONKKANIVELRIKON HOITO Tutkimuksen kulku Tutkimukseen osallistui 120 potilasta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelta (miehiä ja naisia, 55–80-vuotiaita), joilla oli todettu lievä tai keskivaikea lonkkanivelrikko. Riikka Juhakoski LT, fysiatrian erikoislääkäri Esimerkkejä kotiharjoitusohjelman lihasvoimaharjoitteista. Lopuksi Lonkkanivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa ja tavoite on pyrkiä vaikuttamaan kaikkiin tekijöihin, joilla saadaan edistettyä potilaan toimintakykyä. Kipuun ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä Tutkimuksessa todettiin että lonkkanivelrikon radiologinen vaikeusaste ei ole yhteydessä potilaan kokeman kivun määrään. Selvitimme kahden vuoden aikana kertyneitä lonkkanivelrikon aiheuttamia terveydenhuollon välittömiä kustannuksia. Harjoittelun vaikutus mahdollisiin säästöihin terveydenhoidon välittömissä kustannuksissa on epävarma. Vertailuryhmä sai yleislääkärin antamat hoito-ohjeet. Näiden havaintojen perusteella terapeuttinen harjoittelu ei vaikuta subjektiiviseen kivun kokemiseen, mutta se näyttäisi parantavan potilaan toimintakykyä sekä vähentävän kipulääkkeen käyttöä. Lisää esimerkkejä löytyy Matti-Katin ohjeista sivulta 41. Yksi harjoituskerta kesti noin 45 minuuttia. Kipulääkkeen sekä fysioterapian käyttötarve oli harjoitteluryhmässä vähäisempää. Saman harjoitusohjelman toteutusta jatkettiin kotona kolme harjoituskertaa viikossa kahden vuoden ajan. Ohjattu terapeuttinen harjoittelu alkoi lämmittelyllä (5–8 min), jota seurasivat ilman harjoittelulaitteita tehtävät, lonkan ja lantion alueen lihaskuntoa vahvistavat liikkeet (30–35 min) sekä loppuvenyttely (5 min). Harjoitteluryhmän potilaat saivat yleislääkärin antamat hoito-ohjeet. 14 NT1401.indd 14 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:28. Ryhmässä tehtiin alaraajojen lihasvoimaa ja nivelliikkuvuutta lisääviä harjoitteita. Kustannuksista arvioitiin lonkkanivelrikon aiheuttamat lääkärissäkäynnit, fysioterapiapalveluiden käyttö sekä tekonivelleikkausten määrä. He myös osallistuivat kerran viikossa fysioterapeutin ohjaamaan ryhmään. Lonkkanivelrikkoa sairastavat potilaat hyötyvät ryhmämuotoisesta ohjatusta harjoittelusta ja ryhmien järjestämiseen liittyvät kustannukset tasoittuvat vähäisemmällä terveyspalveluiden käytöllä. Hoidon perusta muodostuu painonhallinnasta sekä liike- ja liikuntahoidoista Liikkumista helpottavia apuvälineitä sekä lääkehoitoa voi käyttää muun hoidon tukena. Terapeuttinen harjoittelu on perusteltu, suositeltava ja hyvin siedetty hoitomuoto, joka kannattaa liittää lonkkanivelrikkopotilaan hoitoon heti taudin alkuvaiheessa. Terapeuttisen harjoittelun hyöty lonkkanivelrikossa Potilaiden oman arvion mukaan terapeuttinen harjoittelu ei merkittävästi vaikuttanut lonkkanivelen kiputuntemuk- siin tai elämänlaatuun, mutta sen koettiin parantavan heidän fyysistä toimintakykyään. Sen sijaan liitännäinen polvinivelrikko vaikutti merkittävästi sekä koettuun kipuun että toimintakykyyn lonkkanivelrikkoa sairastavilla potilailla. Korkeampi koulutustaso, polvinivelrikon ja muiden sairauksien puuttuminen, ohjattu terapeuttinen harjoittelu ja säännöllinen liikunta ennustivat vähäisempää kipua ja parempaa toimintakykyä. Potilaat saivat ohjattua harjoittelua tutkimuksen alkaessa kolmen kuukauden ajan kerran viikossa sekä neljä kertaa ohjattua harjoittelua toisen seurantavuoden alussa. Kustannuksissa ei syntynyt tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välille, vaikka harjoitteluryhmässä kokonaiskustannukset olivatkin noin 30 prosenttia pienemmät. Harjoittelun toteutumista seurattiin harjoituspäiväkirjalla ja sitoutuminen harjoitteluun oli hyvä
Materiaalien pohjana maitohappo Koska biohajoavat polymeerimateriaalit ovat erilaisia metallisiin materiaaleihin verrattuna muun muassa mekaanisilta ominaisuuksiltaan, tulee polymeerimateriaaleihin perustuvien implanttien kehityksessä, valmistuksessa ja käytössä ottaa huomioon niiden ominaisuudet. Muotoaan muuttava implantti mahtuu pienestä leikkaushaavasta Tulevaisuuden kirurgian sovellusten yksi suuren kiinnostuksen kohteena oleva materiaalien ominaisuus on niin sanottu muotomuisti (engl. Lääketieteellisissä sovelluksissa lämpötilan nosto muistiominaisuuden aktivoimiseksi voi olla haitallista ympäröivälle kudokselle. Suurempiin muodonmuutoksiin päästään sopivilla polymeeripohjaisilla materiaaleilla, jotka voivat palautua jopa täysin alkuperäiseen muotoonsa. shape-memory), jossa materiaali voi sopivan ärsykkeen, kuten lämmön, aktivoimana muuttaa muotoaan. Tämän kaltaista aktivaatiomekanismia hyödyntävät kehittämämme biohajoavat implantit aktivoituvat elimistössä implantoinnin jälkeen ilman ulkoista energiaa. Tulevaisuuden sovelluskohteita tälle biohajoavalle muistimateriaaliteknologialle voivat olla esimerkiksi pienet naulat ja pinnit, jotka pyrkivät laajenemaan elimistössä ja lukittuvat esimerkiksi niitä ympäröivään luukudokseen. Lämpö yksistään ei ole ainoa keino saada muistiominaisuus aktivoitua, vaan muistiaktivaatio voi tapahtua veden ja lämmön yhteisvaikutuksella. Biohajoavien materiaalien etuna stabiileihin materiaaleihin verrattuna on mahdollisen implantinpoisto-operaation tarpeettomuus, koska implantti vähitellen hajoaa molekyylitasolla ja poistuu elimistöstä. Lämpötila ja vesi muotomuistin aktivoijina Muistiominaisuus ei ole mate riaalin sisäinen ominaisuus, vaan se luodaan erityisillä materiaalin muokkausmenetelmillä, joilla saadaan aikaan tilapäinen jännittynyt rakenne. Innovatiivisuus, visionäärisyys ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä uusien lääketieteellisten materiaalien ja niitä hyödyntävien hoitomenetelmien edistämiseksi kohti kliinisiä ja toimivia sovelluksia. Biohajoavien materiaalien kehitys on edennyt yksinkertaisista biohajoavista ommellangoista lukuisiin erilasiin ruuveihin, pinneihin, nauloihin ja levyihin, joilla voidaan esimerkiksi korjata luunmurtumia ja kiinnittää revenneitä jänteitä. Näiden materiaalien hajoaminen elimistössä perustuu veden aiheuttamaan jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 15 BIOHAJOAVAT MATERIAALIT Biohajoavat materiaalit 15 19.2.2014 11:58:28. Tämä voidaan yksinkertaisimmillaan toteuttaa esimerkiksi ensin lämmittämällä polymeerimateriaalia, muovaamalla sitä ja jäädyttämällä materiaali muovatussa tilassa. Täysin uusien materiaalien tuominen lääketieteellisiin sovelluksiin on pitkä, kallis ja korkeariskinen prosessi, minkä vuoksi täysin uusien materiaalien markkinoille tuominen on erittäin hidasta. Seuraava askel biohajoavien materiaalien tutkimuksessa tähtää elimistössä aktiivisesti toimivien materiaalien kehittämiseen. Muistiominaisuudesta voi olla merkittävää hyötyä, kun leikkaustekniikat kehittyvät kohti mini-invasiivisia tekniikoita, joissa itse leikkaushaava on mahdollisimman pieni. Muistimateriaali-implantit voidaan viedä kehon sisään väliaikaisessa muodossa pienestä leikkaushaavasta ja aktivoida muuttamaan muotonsa kehon sisällä. Sen muistiominaisuus perustuu lämpöaktivoitavaan atomirakenteen muutokseen ja sen muodonmuutos on tarkasti hallittavissa, mutta materiaalin muodonmuutoskyky on vain muutaman prosentin luokkaa. Kun materiaalin lämpö nostetaan muistiaktivoinnin vaatiman lämpötilan yli, materiaali alkaa palautua kohti alkuperäistä muotoa. Tämän kaltaisen teknologian avulla on mahdollista korvata pieniä ruuveja, jolloin implantin asennusta voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Muistimateriaali-implantin ak- tivointi voi tapahtua joko automaattisesti tai leikkaava kirurgi voi käynnistää sen. Valtaosan kliinisessä käytössä olevista biohajoavista materiaaleista voidaan todeta kuuluvan samaan materiaaliperheeseen – ne ovat tavalla tai toisella maitohaposta johdettuja ja muokattuja polylaktidin (PLA) muotoja tai yhdistelmämateriaaleja. Seuraava sukupolvi on taas askeleen lähempänä Elimistössä biohajoavat ommellangat, ruuvit, pinnit, naulat ja levyt ovat jo helpottaneet leikkaussalien ja leikkauspotilaiden elämää. Lääketieteellisiin sovelluksiin tutkituista muistimateriaaleista ehkä tunnetuin on muistimetalli nitinol, joka on nikkeli-titaani seosmetalli
Kaarlo Paakinaho tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto Biomateriaaleja kehitetään kudoksen kasvun ohjaukseen Kudosten paraneminen ei välttämättä ole aina mahdollista, mikäli kudospuutos on suuri tai tarvittavan kudoksen uudistumiskyky on rajallinen. scaffold = rakennusteline), joka ohjaa ja tukee siihen istutettujen solujen kasvua kohti toiminnallista kudosta. Biomateriaalien kehittyessä kohti optimaalisesti kudoksen kasvua ohjaavia ja tukevia materiaaleja, jotka ovat helposti saatavilla, säilytettävissä ja joita kirurgi voi muotoilla ja räätälöidä potilaan tarpeen mukaan, tulevat kudosteknologiset hoitomuodot askeleen lähemmäksi leikkaussalin arkea. Kolmiulotteisen kudosrakenteen kasvattaminen joko laboratoriossa tai potilaassa itsessään vaatii kuitenkin solujen lisäksi väliaikaisen tukirakenteen, skaffoldin (engl. Tulevaisuuden kudosteknologiaan perustuvien menetelmien tavoitteena on korjata tai korvata vaurioitunut tai puuttuva kudos toiminnallisella uudella kudoksella, joka kasvatetaan potilaan omista soluista. BIOHAJOAVAT MATERIAALIT molekyyliketjujen pilkkoutumiseen kohti lähtöainetta, maitohappoa. Hyviä esimerkkejä ovat suuret luunpuutokset tai nivelpinnan rustovauriot, joiden hoitomuotojen tutkimukseen ja kehitykseen osallistuvat useat tutkimusryhmät ja yritykset eri puolilla maailmaa. Korkealuokkaisen teknologisen kehityksen ansiosta näistä materiaaleista on pystytty kehittämään mitä moninaisimpia sovelluksia. Polylaktidi-lähtöisiin mate riaaleihin onkin voitu tuoda uusia ominaisuuksia, jotka parantavat esimerkiksi niiden toimivuutta elimistössä, helpottavat implantin asennusprosessia, stimuloivat luun kasvua, luovuttavat anti bioottia ympäröivään kudokseen tai muuttavat muotoa elimistön aktivoimina. Potentiaalisia tulevaisuuden hoitomuotoja ovat potilaan omiin kantasoluihin perustuvat teknologiat, joiden avulla on jo voi- 16 NT1401.indd 16 Tutkijatohtori Kaarlo Paakinaho työskentelee tällä hetkellä projektipäällikkönä Tekesin rahoittamassa Kudoksen rakenteellinen komposiitti (Kurko) -projektissa, jossa kehitetään biohajoavia huokoisia luu-, rusto- ja jännekudoksen kasvua ohjaavia ja tukevia materiaaleja. tu kasvattaa puuttuvaa kasvon ja kallonalueen luuta potilaan rasvakudoksesta saatavista kantasoluista. Kuva: Henna Nummi Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:33. Näiden teknologioiden ja uusien leikkausmenetelmien kehittäminen kohti kliinistä käyttöä on lääketieteilijöiden ja insinöörien yhteistyötä, jossa pitkän aikavälin visionäärisin näkemyksin, mutta realistisin ratkaisuin voidaan luoda uusia hoitomenetelmiä. Tukirakenteen tyyppi ja ominaisuudet riippuvat kohdekudoksesta, mutta yleisesti ajateltuna skaffoldi voidaan käsittää huokoiseksi rakenteeksi, jonka sisään solut kasvavat ja muodostavat kudosta, ja joka vähitellen hajoaa pois kudoskasvun edetessä
7 yo. Suomalaisen matkanjohtajan palvelut Lähtö maanantaina aikuinen 27.10 1 295,? ti ke pe ma la tulo lähtö ——? Espanja, Barcelona 14:00 16:30 02:00 Espanja, Palma de Mallorca 13:00 19:00 Italia, Sisilia (Palermo) 08:00 16:00 Malta, Valletta Italia, Savona ——? 12:00 09:00 09:00 ——? 18:00 19:00 ——? 2 ? 11 vuotias 12 ? 17 vuotias ikkunahytti per aikuinen parvekehytti per aikuinen 595,? 695,? 150,? 380,? ? lapsihinnat kahden aikuisen kanssa samassa hytissä lisävuoteella. Lapsista ei parveke/ikkunahyttilisämaksua ? hinnat sitoumuksetta, paikkatilanteen mukaan ? all inclusive?pakettiin ei sisälly; tietyt premium?alkoholit, vuosikertaviinit ja samppanja NT1401.indd 17 Loistoristeilyt / varaukset ma ? pe klo 9 ? 17 Puh 010231 6550 myynti?loistoristeilyt.?i ???.loistoristeilyt.?i 19.2.2014 11:58:34. sin kansainvälisiä showesityksiä. Grand Prix? ja golf?simulaattorit, Play Station World?alue. Kansainvälinen lapsi. Menopaluulennot Helsinki / Milano ma Italia, Savona ?. su Italia, Rooma ?. kerho 3 – 17?vuotiaille. Mikä parasta, matkasi hintaan sisältyy laivan viihdepalvelut, kaikki ateriat illallisviinei. kuljetukset kohteessa ?. ?. neen sekä virvoitus? ja alkoholijuomat laivan baareissa ja ravintoloissa. Liikkuminen Laivan kaikilla alueilla on esteetöntä. Katso lisätietoja matkasta (mm. retkiohjelmat) www.niveltieto.net/valimeri Sisältää kaiken tämän Risteilyohjelma ?. Kaikki virvoitus– ja alkoholijuomat laivan Ravintoloissa ja baareissa ?. 7 - yön all inclusive VÄLIMEREN LOISTORISTEILY Niveltiedon lukijamatka Lukijaetuna: Premium-palvelut lisämaksutta (hytit ylemmiltä kansilta, maksuton huonepalvelu 24h sekä aamiainen hyttiin tarjoiltuna haluttaessa) LÄNTINEN VÄLIMERI 1 295,- Italia - Espanja - Malta Lukijaristeily 27.10. ? 3.11.2014 Vuonna 2011 valmistuneen Costa Favolosan risteilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin Espanjassa, Maltalla sekä Italiassa. Laivalla nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko? ja sisäuima?altaat, jacuzzit ja allasbaarit. Samsara?kylpylän thalassoterapia?altaat, saunat ja hyvin varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa, kasino, disko ja teatteri, jossa iltai. n?snack to meripa. lipalat, illallinen ja keskiyo. Kaikki ateriat laivalla: aamiainen, lounas, va. n risteilyn jaetussa sisa. Verot, satamamaksut, palvelurahat ?. hytissa. Lentokentta. iva
Kaustinen on tunnettu paitsi kansanmusiikista myös kansanparannuksesta ja erityisesti jäsenkorjauksesta. Viimeinen potilaskysely tehtiin postikyselynä puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Hemmilän tutkimuksessa oli mukana 144 työikäistä asiakasta, joilla oli pitkittynyt selkäkipu. Sen sijaan rustojumpan myötä koehenkilöiden liikunta muuttui jopa aiempaa kankeammaksi, mikä saattoi johtua osin siitä, että mukana oli myös erilaisia kiertoliikkeitä. Jäsenkorjauksen rinnalla ja hoitojen jälkeen on tärkeää huoltaa lihaksiaan ja kehon tasapainoa liikkumalla riittävästi. Koko maassa kansanparantajalla tiedetään käyneen joka neljännen naisen ja viidennen miehen, mutta Keski-Pohjanmaalla vastaava osuus väestöstä on yli puolet. Jäsenkorjauksen vaikuttavuutta voisi tutkia lisää Kansanparannuksesta ja jäsenkorjauksesta on vähän tieteellistä tutkimustietoa. Lääketieteen lisensiaatti Heikki Hemmilän tutkimus jäsenkorjauksen vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta on tullut henkilökohtaisesti tutuksi, kun aikoinaan työurani alussa tulin Kansanlääkintäkeskukseen tutkimusassistentiksi. Välittömästi hoitojaksojen jälkeen tehtiin ryhmien jäsenille samat testit ja kyselyt, jotka kolmen kuukauden kuluttua uusittiin. Tutkimus paljasti, että selän sivutaivutuslaajuus parani selkeästi parhaiten jäsenkorjauksella ja myös kipu väheni puoleen. Vaihtoehtoisiin hoitoihin kuuluvan jäsenkorjauksen suosio tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa on vuosien saatossa lisääntynyt ympäri Suomea, ei pelkästään Keski-Pohjanmaalla. Olennaista tutkimuksessa oli, ettei tutkija tiennyt mihin ryhmään 18 NT1401.indd 18 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:39. Hänen tutkimuksensa ajatuksena on ollut, etteivät ihmisten omat kokemukset jäsenkorjauksen hyödyistä riitä, vaan keinot on todistettava ja tulokset mitattava tieteellisesti. Ennen ryhmiin jakoa tutkittavat haastateltiin, heiltä testattiin mm. kukin osallistunut kuului. Tutkittavat arvottiin kolmeen ryhmään, jotka olivat jäsenkorjaus, fysioterapia sekä fysioterapeutin ohjaama ns. Ryhmien hoitoaika oli kuusi viikkoa ja hoitokertoja oli maksimissaan kymmenen. nikamien aineenvaihduntaa lisäävä rustojumppa. lihaskunto- sekä liikkuvuus ja kyselytutkimuksin mitattiin kivun määrää. Tutkimusnäytön perusteella jäsenkorjaus parantaa pitkittynyttä selkäkipua ja siitä aiheutu vaa haittaa yhtä hyvin kuin fysioterapia, ja sen vaikutus näkyy kymmenen hoitokerran jälkeen vielä vuoden kuluttua. JÄSENKORJAUS Jäsenkorjaus Neuvottelua nikamien kanssa Kansanparannuskeinona tunnettu jäsenkorjaus lievittää tuki- ja liikuntaelinten kipua. Jäsenkorjaus on vakiintunut yleisnimike ma nuaaliselle hoitomuodolle
Ainutlaatuista on myös yhteistyö koululääketieteen kanssa, rinnan kulkevat sekä fysikaalinen hoito että jäsenkorjaus, täydentäen toinen toistaan. Tämä onnistuu oivallisesti liikunnan keinoin. Kouluttautuneella jäsenkorjaajalla on realistinen kuva taidoistaan, mikä on myös ammattitaitoa hoitaa asiakasta omien kykyjen ja voimavarojen puitteissa sekä ohjata jatkohoitoon tarvittaessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta vaikuttaa myönteisesti kehon rakenteisiin ja toimintoihin. Tämän jälkeen kehon tukirakenteista – lihaskunnosta, liikkuvuudesta, verenkierto- ja hengityselimistön kunnosta, kehon hallinnasta ja koordinaatiosta tulisi pitää huolta. Pohjalainen jäsenkorjaus käyttää pääosin pehmeitä keinoja, jolloin siihen liittyvät riskitkin ovat vähäisiä. Hoidolla pyritään palauttamaan kehon normaali toiminta, jolloin lihasten, luiden ja jänteiden aineenvaihdunta ja verenkierto paranee sekä kipu helpottuu. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tärkeää on ennaltaehkäisy, jossa liikunta ja lihashuolto ovat olennainen osa. Liikunta on myös osa hoitoa ja kuntoutusta. kehon puolieroihin ja pinnetiloihin. Jäsenkorjauksella hoidetaan tyypillisimmin lannerangan-, polvien- ja niska-hartiaseudun kiputiloja. Kansanparannushoitoihin kuuluva jäsenkorjaus on tänä päivänä yksi Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksen suosituimpia hoitomuotoja. Parinkymmenen vuoden hoitajakokemuksen mukaan jäsenkorjauksen hyöty tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa on erityinen. Tämän päivän jäsenkorjaajat ovat kouluttautuneita hoitajia, niin hieronta- kuin jäsenkorjaajakoulutuksenkin käyneitä. JÄSENKORJAUS Lempeä hoitomuoto Perinteisesti jäsenkorjausta on opiskeltu ns. Asiakasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja pyritään palauttamaan kehon normaali liikerata, kiinnitetään huomiota esim. Sanna Pajukangas terveydenhoitaja Kansanlääkintäkeskus Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 19 19 19.2.2014 11:58:42. Kaustisella ja Kansanlääkintäkeskuksessa jäsenkorjaushoidossa käytetään hellävaraista tekniikkaa – ns. Jäsenkorjaaja voi hoitaa kipua, jonka jälkeen vastuu kehon huollosta ja toimintakyvystä on jokaisen omissa käsissä. kisällimenetelmällä eli vanhan parantajan opissa. Vanhoilla parantajilla oli oma käsiala ja jokaisella oma menetelmänsä vaivojen hoitoon. neuvottelua nikamien kanssa, eli vältetään liiallista voimankäyttöä
Ja samaa rataa jatkettiin muissakin ruoka-aineissa. Totesimme, että kannattaisi kokeilla voisiko geenien toimintaa muuttaa paremmaksi uusilla elintavoilla. Edes vähäisen. Pommi saapui, kun lääkärit ennustivat Hyvösen päätyvän pyörätuoliin viidessä vuodessa, kun sama, varsin kivulias tauti röntgenlöydöksineen todettiin olkapäistä ja selästä. Mitä perinkään vanhemmiltani, Hyvönen pohti. Ja hämmästyttävämmäksi asia tuntuu menevän, kun tutkimuksessa todetaan, että geenin toimintatapa periytyy. Onko sittenkin mahdollista vaikuttaa reistaileviin geeneihimme. Miksi. Kreikankielessä sana ”epi” merkitsee, että jotain on jonkin ”päällä.” Toisin sanoen jotakin on geenien päällä. Huonoja uutisia ja synkkää masennusta. Ruoka vaihtui kasvisvoittoiseksi. Syyksi ilmoitettiin huonot geenit. Mitähän seuraavaksi. Tämä siksi, että uusi tieteenala on vallannut näyttämön. Nuo päällä olevat epigeenit toimivat kytkiminä, jotka kytkevät geenit päälle tai pois päältä. 20 NT1401.indd 20 Menemättä liian paljon yksityiskohtiin epigenetiikan hienouksista todettakoon, että Agouti-geeni tutkimuksessa asiat kulminoituivat Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:45. Jalostetut tuotteet kuten valkoinen leipä muuttui kuitupitoiseksi täysjyväruisleiväksi, valkoinen sokeri hunajaksi ja taateliksi. Ruokavalio- ja elämäntapamuutokset näyttävät jopa estävän haitallisten geenien toimintaa ja sitä kautta kroonisten sairauksien syntymistä. Miksi näin toimittiin. Tieteen kuvalehti kertoi 2007, miten eräällä normaalisti pienellä ja ruskeaturkkisella hiirilajilla on todettu erikoinen geeni. Sairastuminen pitkälle edenneeseen nivelrikkoon juuri parhaassa työiässä olisi kenelle tahansa elämää mullistava kokemus. Monta muutakin ikävää asiaa tapahtui elämässä. Voisiko ruokavalio vaikuttaa myös Arton geenien toimintaan. Ei yhtään ihme, että elämänhalu oli Hyvöseltä hieman kadoksissa. Seuraavan vuoden alussa Arto Hyvönen muutti elämäntapansa. Ortopedin lähete lonkkien ja polvien tekonivelleikkauksiin ei Arto Hyvöstä paljon lohduttanut, kun hän sairastui 46-vuotiaana moninivelrikkoon. Missä on se keskiikäinen mies, joka jaksoi rehkiä maataloustöissä aamusta iltaan ja jonka ruumis kaipasi rasittavaa liikuntaa. Viiden viikon haaste otettiin vastaan. Hurjaa vai mitä. Mikähän geeneissäni reistailee. Arvokkaat ravintoaineet Arto Hyvönen ja Taneli Pirskanen kertomassa kokemuksistaan Sastamalassa. Epigeenit käskyttävät perimää Ymmärryksemme geenien toiminnasta on mennyt täysin uusiksi hyvin lyhyessä ajassa. Voisiko niihin millään vaikuttaa. Puhutaan epigenetiikasta. Tämä uusi tieto järisyttää tähänastisia käsityksiä geeneistämme. Terveystieteitä opiskeleva Taneli Pirskanen yhdessä ortopedin, lääketieteen ja kirurgian tohtorin Timo Paavilaisen kanssa on kiinnittänyt huomiota elimistön matala-asteisen tulehdustilan yhteyteen moniin suuriin kansansairauksiimme. Tosin heillä ei nivelongelmia enemmälti ollutkaan. Tämän Agouti-geenin ollessa päällä osasta viiksiniekkojen jälkeläisistä tuleekin kookkaita ja kellertäviä, vaikka genomissa ei tapahdu mutaatioita. EPIGENETIIKKA Mikähän geeneissäni reistailee. Molempien lonkkien ja kummankin polven tekonivelleik kausten jälkeen entiseen sikatilanpitoon ei ollut keski-ikäisellä miehellä paluuta. Haaste otetaan vastaan Arto Hyvönen soitti ensimmäistä kertaa joulukuussa 2011 ja puhui huonoista geeneistään. Sietämätöntä kipua, ahdistavaa odotusta. Lopputulokseen vaikuttaa ratkaisevasti emon ruokavalio