Niveltieto 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 1 2013 Rustokorjaus biomateriaaleilla Milloin kirurgiasta on hyötyä? Liikettä nivelrikkoisiin polviin Lumikenkäilyä nivelille ja paljon muuta... 6 414886 777736 13001 677773-1301 PAL.VKO 2013 -16 Irtonumero 6.90
1/2013 Pääkirjoitus: Nivelrikko-oppaan tuottaminen käynnistyy Suomen Nivelyhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt 2013 Biomateriaalit nivelrustovaurioiden hoidossa Ohjausta tekonivelleikkauksiin tehostettava Milloin kirurgiasta on hyötyä? Konttisen kynästä: Tuberkuloosi iskee myös niveliin Lomat ja nivelkurssit 2013 Liikettä kipeille nivelille -kurssi Nivelloma Teneriffalla Lumikenkäily Liikuntaresepti: Liikuntaa nivelrikkoisille polville Syrjäytymisen taustalla voi olla myös fyysinen sairaus Lukijoilta: Fysikaalisessa hoidossa Taiwanilla Räätälöidyt pohjalliset Lääkärit vastaavat Uutisia Vinkkeli: Tuunaajille töitä Piinapenkissä Marja Eronen Ristikko Matti-Katti Jäsenalennukset Jäsenille jaettavat materiaalit Myytävät tuotteet Neuvontanumerot Niveltieto 1/2013 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2013 1/2013 ilmestyi 22.2. 2/2013 ilmestyy 24.5. 3/2013 ilmestyy 23.8. 4/2013 ilmestyy 22.11. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Painos 13 000 kappaletta Kansikuva Nivellomalaiset Teneriffan tammikuisessa lämmössä 4 5 6 10 14 18 22 25 26 28 30 32 34 37 38 40 41 42 43 44 45 46 48 52 SISÄLLYSLUETTELO NIVELTIETO Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen RAY tukee Suomen Nivelyhdistyksen tiedotusta ja toiminnan kehittämistä Niveltieto 1 / 2013 3
Nykyisin terveydenhuoltolakiin sisältyy julkisen terveydenhuollon neuvontapalveluvelvoite, jolloin tämä tuottamamme opas epäilemättä tarjoaa myös ko. Erityisen suurta tiedon tarve on polven ja lonkan nivelrikon ennaltaehkäisyn sekä hoidon osalta. Projektimme hyvin oleellinen osa on se, että nuo painetut oppaat jaetaan mahdollisimman laajasti koko maan terveydenhuollon toimipaikkoihin. Nivelrikko-oppaan tietosisältö on hyödyksi hyvin monitahoisesti. ei tässä oman projektimme kohdalla sentään ole kyse. Lähinnä lääketehtaiden tuella toimitettuja suppeahkoja nivelrikkovihkosia on ilmaistuotteina jaettu potilaille useampinakin eri versioina, ja näiden ohjevihkosten ansiot on ehdottomasti tunnustettava. Lukuisissa terveydenhuollon eri yksiköissä on ilmeinen tarve tällaiselle ehdottoman puolueettomalle, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkistamiin Käypä hoito -suosituksiin pohjaavalle informaatiolle. ja meidän kohdallamme tietysti juuri nivelrikkoa sairastaville kansalaisille! Kirjoitettua nivelrikkotietoutta on eri muodoissa ollut käytettävissä toki aikaisemminkin, joten aivan ?ruudin keksimisestä. Niinpä noin vuoden ajan kestävän uurastuksen jälkeen voimme täydellä syyllä odotella sellaista lopputuotetta, joka mainiolla tavalla palvelee yhdistyksellemme niin kovin tärkeää tiedonjakotavoitetta! Raha-automaattiyhdistyksen suoma tuki mahdollistaa viime kädessä tämän merkityksellisen projektin käynnistämisen sekä loppuunsaattamisen, ja tästä avusta lankeaakin RAY:lle erityisen suuri kiitos! Esko Kaartinen puheenjohtaja. Tähän tarpeeseen vastaamaan haimme ja saimme Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta projektiin, jolla tuotetaan suomen- ja ruotsinkieliset, yleiskäyttöiset nivelrikko-oppaat sekä vastaavan tietosisällön omaavat nettisivut. Tätä uutta opasta voidaan jakaa maksutta kaikille tietoa tarvitseville terveydenhuollon toimintayksiköille. Olemme saaneet valjastetuksi opasprojektiimme kokeneen projektien vetäjän Arja Hakalan ja kokeneen toimittajan, em. Kirja käsittelee nivelrikon lisäksi myös tekonivelleikkausta ja siitä kuntoutumista, lisäksi kirjassa puhuvat leikkauksen kokeneet. PÄÄKIRJOITUS Nivelrikko-oppaan tuottaminen käynnistyy vihdoinkin! Sisällöllisesti oikean ja silti helposti omaksuttavan tiedon jakaminen ja saaminen on erityisen tärkeää monen sairausryhmän kohdalla niiden hoitoprosessien menestyksellisen toteuttamisen kannalta! Oikeaa tietoa välittämällä voimme varsin monipuolisesti ja joskus hyvin ratkaisevastikin edistää kohderyhmän tilannetta kamppailussa oman sairauden kanssa pärjäämisessä. Nivelrikko on tästä tiedon jakamisen hyödyllisyydestä aivan erinomainen sairausesimerkki! Siksi meiltä on monilta eri tahoilta sekä itse sairastavien että alan ammattilaisten parista kysytty painettua, hyvää opasta nivelrikon hoitoon. Sen rinnalle kaivataan tiivistä tietopakettia nimenomaan nivelrikosta. Tuula Vainikaisen, sekä suuresti arvostetut Käypä hoito -asiantuntijat ja yhteistyötahot. Näiden henkilökohtaisten hyötyvaikutuksien lisäksi tiedetään positiivisia heijastevaikutuksia tulevan kosolti myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. 4 Niveltieto 1 / 2013 Emme siis puhu lainkaan vähämerkityksellisestä asiasta, kun painotamme asiallisen sairaustiedon riittävän jakamisen tärkeyttä väestöllemme . neuvonnasta huolehtivalle henkilöstölle oivallisen työkalun heidän tärkeään toimintaansa. Käytännön tasolla hyödyllisen ajantasaisen tiedon sisäistäminen ja ohjeistuksen tunnollinen toteuttaminen tuottaa aivan tutkimuspohjaisestikin konkreettista plussaa nivelrikkoa sairastaville potilaille. Valitettavasti on niiden tuottamisinto viime vuosina kuitenkin syystä tai toisesta selvästi hiipunut. Muutama vuosi sitten ilmestyi Tuula Vainikaisen kirjoittama Nivelkirja, jonka sisältö on aivan erinomainen
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Palveluasiamies Loma- ja liikuntavastaava Kuntoutus ja potilasvahingot Eira Mäkitalo, Sastamala 050 5252 256 Tarja Tauriainen, Hyvinkää 050 5252 123 Sirpa Teikari, Pornainen 0400 963 736 Varajäsen Varajäsen Esko Kaartinen, Helsinki 040 551 5519 Eero Oikarinen, Salo 0400 720 521 Anja Karjalainen, Kerava 050 5252 097 Leena Jauhiainen, Kiuruvesi 050 5252 168 Tukihenkilö Pekka Lind, Pori 050 5252 301 Raija Malmivaara, Jyväskylä 050 5252 025 Heikki Multaharju, Helsinki 050 528 8791 Milka Virolainen, Forssa 050 5252 121 Muita toimihenkilöitä Toiminnanjohtaja Tiedottaja Jäsenasiat Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Rauni Janhunen, Kuvansi 050 5252 059 Aluekoordinaattori (1.4. alk) Mirja Kaartinen, Uurainen 050 5252 078 Tukihenkilö Sosiaaliturvan asiantuntija NIVELYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT 2013 Suomen Nivelyhdistys ry:n hallitus 2013 Lomavastaava Jyrki Laakso, Loviisa 044 5544 555 Katri Kovasiipi, Tampere 050 5252 019 Anna-Liisa Kemi, Oulu 050 5252 080 Maija Karjalainen, Helsinki 050 548 2972 Marja Eronen, Helsinki 050 5252 244 Kaikkien yhdistyksen toimijoiden sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@niveltieto.net. Liisa Vatanen, Loviisa 09 27 123 12 Arto Hyvönen, Kiuruvesi 040 581 6155 Projektipäällikkö Arja Hakala, Oulu 050 5252 143 Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen kevätkokoukseen 13.4.2013 klo 14.30 Framin auditorioon (Tiedekatu 2, Seinäjoki) Kokouksessa käsitellään vuoden 2012 vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus Ennen kokousta klo 12.00 alkaen samassa paikassa puheenjohtaja Esko Kaartisen avoin yleisöluento nivelrikosta Niveltieto 1 / 2013 5
Juuri tätä tutkittiin, kun ihmisen korvan muotoista biomateriaalia ja rustosoluja kasvatettiin hiiren selkänahan alla. Kyseessä oli koe, jossa ihmisen korvalehden muotoinen biomateriaali oli täytetty rustosoluilla ja siirretty kasvamaan hiiren selkään. Muutamia biomateriaaleja on jo kliinisessä käytössä ulkomailla, mutta menetelmät kaipaavat vielä kehittämistä. 1990-luvun lopulla maailmaa kohahdutti hiiren valokuva, joka esitteli amerikkalaistutkijoiden aikaansaannosta: ihmisen korvalehteä kasvatettuna hiiren selkänahan alla. Tässä korjausmenetelmässä vaurioalueen suojaksi kiinnitetään biomateriaalista rakennettu läppä, jonka alle. Eräs vaihtoehto näiden lisäksi voisi olla ihmisen oman kehon käyttäminen kasvuympäristönä bioreaktorin sijaan, jolloin korjauskudos kasvatettaisiin esimerkiksi ihmisen ihon alla ja siirrettäisiin sen jälkeen vaurioalueelle. Voidaanko biomateriaalien avulla rakentaa halutun muotoisia korjauspaloja ihmiskehoon vaurioituneiden tilalle? Itä-Suomen yliopistossa on usean vuoden ajan tutkittu erilaisia biomateriaaleja ja niiden käyttöä rustovaurioiden hoidossa ja nivelrikon ehkäisyssä. Idea ei ole ihan tuulesta temmattu, sillä ainakin ihmisen leukaluu on todistettavasti onnistuttu kasvattamaan potilaan selkälihaksen sisällä ja onnistuneesti siirretty paikoilleen. Biomateriaalit antavat korjauskudokselle tukea Rustosolusiirteen käytöllä on saatu melko hyviä korjaustuloksia nivelrustovaurioiden hoidossa. Uuden kudoksen kasvattamiseen voidaan käyttää erilaisia strategioita: potilaalta eristetyt solut ja biomateriaali voidaan siirtää suoraan kasvamaan vaurioalueelle, kuten tehdään rustosolusiirre korjausleikkauksessa, tai sitten soluja ja biomateriaalia on mahdollista kasvattaa elimistön olosuhteita jäljittelevissä soluviljelyolosuhteissa tai eräänlaisissa bioreaktoreissa ennen siirtoa korjattavaan kohtaan. Kudoksen kasvattaminen bioreaktorissa on huomattavasti vaativampi tapa, ja käytännön sovelluksia tämän menetelmän käytöstä rustokorjauksissa ei juuri ole. Viime vuoden joulukuussa valmistunut väitöskirjatyö ?Ihmisen rekombinantti tyypin II kollageenin käyttö rustovaurioiden kudosteknologiassa. Tämä tutkijansa mukaan Vacanti-hiireksi nimetty eläin sai aikaan melkoista keskustelua, mutta mitä tekemistä sillä on nivelrustovaurioiden hoidon kanssa. Menetelmissä hyödynnetään ihmisen soluja ja biomateriaaleja uuden kudoksen kasvattamiseen vaurioituneen tilalle. Nivelrikon syntymekanismia ei vielä tunneta tarkasti, mutta osatekijöitä on todennäköisesti useita. Kaavakuva ihmisen polvinivelen rakenteesta. tarjota rustosoluille tukiverkosto, jossa ne voivat kasvaa ja muodostaa uutta rustokudosta. tarjoaa uutta tietoa nivelrustovaurioiden hoidosta ja kartoittaa suomalaisen kehittelyn tuloksena syntyneen rekombinantti-kollageenivalmisteen käyttösovelluksia. Nivelrustovauriot voivat johtaa nivelrikkoon Valitettava tosiasia on, että vaurioitunut nivelrusto korjaantuu puutteellisesti tai korjaavaa kudosta ei muodostu lainkaan. Nivelkalvo erittää myös nivelnestettä, joka ravitsee rustosoluja ja liukastuttaa nivelpinnat. Uusia rustonkorjausmenetelmiä tutkittavina Kudosteknologiset menetelmät ovat viime aikoina olleet laajan kiinnostuksen kohteena. Nivelrusto peittää reisiluun, sääriluun ja polvilumpion sisäpintoja. Nämä rakenteet jäävät nivelkalvon muodostaman nivelpussin sisälle eli nivelonteloon. Näiden materiaalien tehtävänä on mm. Pahimmassa tapauksessa vamman tai liiallisen kuormituksen seurauksena vaurioitunut nivelen rustopinta aiheuttaa myös nivelen muihin rakenteisiin, kuten nivelkalvoon, rustonalaiseen luuhun ja nivelnesteeseen, ulottuvan häiriötilan eli nivelrikon. 6 Niveltieto 1 / 2013 Nivelrikko voi kehittyä myös ilman vauriota, mutta molemmissa tapauksissa oireet ovat samankaltaiset. BIOMATERIAALIT NIVELRUSTOVAURIOIDEN HOIDOSSA Kudosteknologia ja biomateriaalit nivelrustovaurioiden hoidossa Biomateriaalien avulla pyritään avustamaan rustovaurioiden korjausta
siirrostetaan potilaan omia, aiemmin eristettyjä rustosoluja. Jos koko vaurioalue täytettäisiin kokonaan esimerkiksi geelimäisellä biomateriaalilla, johon on istutettu rustosoluja, sen avulla saataisiin vaurion parempi täyttöaste ja enemmän mekaanista tukea korjauskudokselle. Erilaisia biomateriaaleja tutkitaan jatkuvasti. Näistä käyttökelpoisimmaksi osoittautui geelimäinen muoto. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 7. Geelimäisen biomateriaalin avulla voidaan parantaa vaurion täyttöastetta ja kenties tarjota soluille rakenteellista tukea. Kollageenigeeli nivelrustovaurioiden hoidossa ALIT NIVELRUSTOVAURIOIDEN HOIDOSSA Potilaalta eristettyjä tai mahdollisesti luovuttajalta saatuja soluja kasvatetaan soluviljelyolosuhteissa. Niiden käyttöä on tutkittu jo aikaisemmin, mutta käytetty kollageeni on ollut eläinperäistä. Tässä tutkimustyössä rhCII-kollageenivalmistetta käytettiin monin eri tavoin: kalvomaisena päällysteenä selluloosan pinnalla, sienimäisenä rakenteena sekä geelimäisenä rakenteena. Näitä on käytetty eri tavoin, esimerkiksi geelimäisinä, sienimäisinä tai kalvomaisina rakenteina. Tutkimuksen kohteena on mm. Tähän mennessä ainakin kalvomaista kollageenimateriaalia ja verkkomaista hyaluronaanimateriaalia on kliinisessä käytössä, mutta niiden toimivuudesta odotetaan vielä pidemmän aikavälin näyttöä. Rustokudoksen vaurioituessa kudoksen kollageenisäikeistö vahingoittuu ja ruston toiminta heikkenee. erilaisia luonnosta peräisin olevia materiaaleja, kuten hyaluronaania ja kollageenia. Biomateriaalia ja soluja voidaan myös esikasvattaa (B) tai käyttää pelkkää biomateriaalia vaurion korjauksessa (C). Kollageenipohjaiset biomateriaalit nivelrustovaurioiden hoidossa ovat houkutteleva vaihtoehto, koska kollageenia on luonnostaan runsaasti nivelrustossa. Solusiirteen avulla pyritään korjaamaan tilannetta siirtämällä potilaan omia rustosoluja täyttämään vauriokohta ja kasvattamaan uutta rustokudosta. Tämän jälkeen on mahdollista siirrostaa solut biomateriaaliin, joka asetetaan kasvamaan potilaan vauriokohtaan (A). Hertta Pulkkisen Itä-Suomen yliopistossa tutkima kollageenivalmiste oli valmistettu siirtämällä ihmisen tyypin II kollageenia vastaava geeni hiivasoluihin. Viljelytankissa kasvatettavat hiivasolut tuottavat geenimuuntelun jälkeen ihmisen tyypin II eli rhCIIkollageenia, joka voidaan eristää ja puhdistaa myöhempää käyttöä varten. Kuopioon sijoittuneessa tutkimusryhmässä tutkittiin ihmisenkaltaisen kollageenimateriaalin käyttöä rustosolujen tukimateriaalina
Alarivin histologiset kuvat osoittavat, että rhCII-materiaalissa kasvatetut rustosolut tuottivat soluväliainetta, eli ne alkoivat kasvattaa uutta rustokudosta. Sillä ei auta, vaikka rustovauriota yritettäisiin korjata hienolla, bioreaktorissa kasvatetulla nivelrustosiirteellä, jos vaurioituneessa nivelessä on jo käynnistynyt rustosolujen ylläpitämä, hajottavien entsyymien ja kenties erilaisten tulehdustekijöiden eritys, jotka mitätöivät tai ainakin heikentävät kaikkia korjausyrityksiä. Jonkin verran apua onkin saatu erilaisten tulehdusta hillitsevien antioksidanttien käytöstä, ja näiden käyttöä on hyödyllistä tutkia myös jatkossa. Ylärivin valokuvissa näkyy keinoruston asteittainen kehitys eri tutkimuksien aikana. Lopuksi rhCII-geelin soveltuvuutta nivelrustovaurioiden hoitoon testattiin kaniinimallissa, jossa kaniinin omia rustosoluja ja rhCII-geelejä käytettiin nivelrustovaurion korjaukseen ja korjaustuloksia verrattiin korjaamattomiin vaurioihin. Tulokset osoittivat, että rhCIIkollageenigeelin avulla korjattu vaurio oli paremmin täyttynyt ja sen toiminnalliset ominaisuudet olivat palautuneet vertailuryhmää paremmin normaalitasolle. RhCII-korjauskudoksessa havaittiin runsaasti solujen tuottamaa soluväliainetta ja rustokudoksen uudiskasvua. Myös rhCII-biomateriaalin jatkokehitystä ja tutkimusta myös nivelrustovaurioiden hoitosovellukseksi on tämän pohjalta kannattavaa jatkaa. Kuvassa D on kanin polvinivel, jossa keskellä näkyy vaaleampana rhCII-geelin avulla korjattu rustovaurio. Näiden ongelmien ei siis voida katsoa aiheutuvan käytetystä korjausmateriaalista, vaan jostain muusta, ruston omaan korjausprosessiin liittyvästä reaktiosta, joka saa aikaan laadultaan toisarvoista korjauskudosta ja kenties on osaltaan syyllisenä myös nivelrikon kehittymiselle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää tutkia vielä tarkemmin ruston omaa korjausmekanismia sekä niitä syitä, jotka johtavat korjauskudoksen tuhoutumiseen. Siirre kehittyi nivelrustomaiseksi kudokseksi kuuden viikon kasvatuksen aikana. Korjauskudoksista löytyi kuitenkin myös säikeistä rakennetta, joka on epätyypillistä normaalille nivelrustolle ja osoituksena, että korjaus ei ollut on- 8 Niveltieto 1 / 2013 nistunut odotusten mukaisesti. RhCII-geelimateriaali oli kiinnittynyt vauriokohtaan hyvin alapinnastaan, mutta reunaosien kiinnittymisessä oli puutteita. Tulevaisuuden haasteita RhCII-kollageenimateriaalin käyttö nivelrustovaurioiden parantamiseksi eläinmallissa toi esiin samat ongelmakohdat, jotka ovat esillä muissakin rustonkorjausmenetelmissä: pintakudoksen säikeisyys ja korjauskudoksen huono kiinnittymiskyky viereiseen, ehjään kudokseen. RhCII-geelin käyttö paransi rustovaurioiden täyttöastetta verrattuna tyhjiksi jätettyihin vaurioihin. Kuvan C valkoinen rustopala muistuttaa suuresti aitoa nivelrustoa. Uusien menetelmien tutkiminen vie kuitenkin aina aikansa, ja haittavaikutusten välttämiseksi uudet rustonkorjausmenetelmät ja materiaalit on syytä tutkia perusteellisesti ennen kliinisiä sovelluksia. Lis Ka O J P V D T Hertta Pulkkinen filosofian tohtori J K. RhCII-geeleihin istutettuja rustosoluja viljeltiin ensin menestyksekkäästi soluviljelyolosuhteissa, jolloin solujen havaittiin tuottavan soluväliainetta. Seuraavaksi rhCII-geelejä siirrettiin kasvamaan hiiren ihon alle. Mitä tummempi kuva on, sitä enemmän väliainetta on muodostettu ja sitä paremmin kudos täyttäisi vauriokohdan. Pulkkisen väitöstyössä nivelrustoa kasvatettiin yhdistämällä eristettyjä rustosoluja ja rhCII-kollageenivalmistetta. BIOMATERIAALIT NIVELRUSTOVAURIOIDEN HOIDOSSA Tutkimustyössä saatuja tuloksia rhCII-biomateriaalin käytöstä rustosolujen tukimateriaalina. Rustosoluja kasvatettiin rhCII-geeleissä sekä soluviljelyolosuhteissa että hiiren ihon alla, ja lopuksi rhCII-geeliä ja rustosoluja käytettiin rustovaurioiden korjaukseen kaniineilla
Ajantasaiset tiedot osoitteessa www.vastaiskuvaivoille.fi Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Nivelyhdistys ry Nivelrikon hoito Kaikille avoimet, maksuttomat asiantuntijaluennot keväällä 2013. RAY:n tuella toteutettavat, kaikille avoimet luennot järjestetään 40 paikkakunnalla ympäri maata vuoden 2013 aikana. Luentojen teemana on ?Vastaisku vaivoille?. Selkäkipu? Nivelrikko? Osteoporoosi? Tietoa tuki- liikuntaelinsairauksista ja -vammoista sekä niiden itsehoidosta. MAKSUTTOMAT YLEISÖLUENNOT Huoltoliitto ry, Invalidiliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen Tule ry järjestävät yhteistyössä yleisöluentoja, joilla käsitellään monipuolisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia, niiden syitä sekä ennaltaehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia. Luennot alkavat klo 18.00 . Luennoille on vapaa pääsy . tervetuloa! Ortopedi Esko Kaartinen Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri Järvenpää ti 26.2. Porvoo ti 12.3. Hyvinkää ma 25.3. Espoo ma 29.4. Hyvinkääsali, Kauppatori 1 Lohja to 2.5. Laurentius-sali, Kirkkokatu 6 Sibelius-sali, Hallintokatu 4 Linnankosken lukion auditorio, Piispankatu 24 - 26 Vantaa ti 7.5. Kilterin koulun auditorio, Iskostie 8 Laurea amk Leppävaara, Vanha maantie 9 Dosentti Olavi Airaksinen JP Kourin ja Esko Kaartisen yhteisluento Tampere ma 4.3. Tampereen yliopiston juhlasali, Kalevantie 4 Helsinki ma 27.5. Jyväskylä ma 11.3. Kajaani ma 6.5. Aalto-sali, Väinönkatu 7 Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Kaukametsä-sali, Koskikatu 2 - 4 Porthania P1, Yliopistonkatu 3 Niveltieto 1 / 2013 9. tervetuloa! Huhti-toukokuussa järjestetään seuraavat 17 luentoa: Paikkakunta Päivä Aika ja paikka Suonenjoki Salo Kauhava Keuruu Outokumpu Joensuu Kouvola Kaarina Jyväskylä Sodankylä Helsinki Oulu Nilsiä Haapavesi Lappeenranta Iisalmi Lahti 8.4. 9.4. 10.4. 11.4. 15.4. 16.4. 17.4. 17.4. 17.4. 17.4. 18.4. 23.4. 6.5. 6.5. 14.5. 20.5. 21.5. klo 18-20 Yrityspuisto Futurian auditorio, Jalkalantie 6 klo 18-20 Teatteri Provinssin päänäyttämö, Salorankatu 5?7, Astrum-keskus klo 18-20 Suomen Yrittäjäopisto, Kauppatie 109 klo 18-20 Palvelukeskus Lehtiniemi, Seiponniementi 7 klo 18-20 Outokummun seurakuntatalo, Kummunkatu 6 klo 18-20 Aurora, B-sisäänkäynti, Yliopistokatu 2 klo 18-20 Kouvola-talon Simelius-sali, Varuskuntakatu 11 klo 18-20 Hovirinnan koulu, Päiväläisenkatu 1 klo 18-20 Aalto-sali, Väinönkatu 7 klo 18-20 Aleksanteri Kenan koulu, Paarmanin sali, Kaarrostie 10 klo 18-20 Porthania, P1, Yliopistonkatu 3 klo 18-20 Aleksin kulma, Aleksanterinkatu 9 klo 18-20 Nilsiän seurakuntakoti, Nilsiäntie 59 klo 18-20 Haapaveden Opisto, Vanhatie 59 klo 18-20 Nuoriso- ja monitoimikeskus, Pormestarinkatu 10 B klo 18-20 Iisalmen kulttuurikeskus, Eino Säisä -sali, Kirkkopuistonkatu 9 klo 18-20 Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16 Lisää luentoja syksyllä 2013
Voidaan puhua myös potilaan voimavaraistumisen mahdollistamisesta oikein kohdentuneen potilasohjauksen tuloksena. Siten tämä monikansallinen tutkimus aloitettiin selvittämällä potilaan tiedollisia odotuksia; mitä tietoa potilaat odottavat ja kokevat tarvitsevansa ennen tekonivelleikkausta. Seitsemän maan tutkimus Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä tietoa potilaat odottivat saavansa ennen tekonivelleikkaustaan, ja mitkä tekijät olivat yhteydessä heidän odotuksiinsa. Tutkimusta varten reilu puolitoista tuhatta polvi- tai lonkkatekonivelleikkaukseen menevää potilasta seitsemässä Euroopan maassa (vuosien 2009?2012 välillä) vastasi potilaan tiedollisia odotuksia selvittävään kyselyyn. Kyselylomake muodostui 40 väittämästä, jotka kohdistuivat tiedollisiin odotuksiin mm. Tässä kohdin tarvitaan potilaan avuksi myös hyvää ja laadukasta ammattilaisen toteuttamaa potilasohjausta. Potilasohjaus on keskeistä terveydenhuollossa. TEKONIVELLEIKATTAVAN OHJAUS Ohjausta tekonivelleikkauksiin tehostettava Tekonivelleikkaukseen menevä potilas odottaa runsaasti tietoa leikkauksestaan ja toipumisestaan sekä leikkauksen merkityksestä omalle jokapäiväiselle toiminnalleen. Muutoinkin terveydenhuolto on Euroopassa parempaa kuin koskaan aikaisemmin ja edelleen parantumassa. Tekonivelleikkaukseen tuleva potilas odottaa saavansa tietoa itse sairaudestaan, nivelrikostaan, kuntoutumisestaan ja toipumi- sestaan, ja näitä asioita tulisi potilasohjauksessa huomioida. Aikaisempi tutkittu tieto on osoittanut, että esimerkiksi iäkkäillä naisilla, vähemmän kouluttautuneilla ja eläkkeellä olevilla potilailla on runsaasti odotuksia ja tarpeita tiedon suhteen. Suomi, Kreikka, Islanti ja Ruotsi) lakiin perustuva oikeus saada tietoa terveydentilastaan 10 Niveltieto 1 / 2013 ja hoidostaan. Erityisesti yhtenevän ja tasalaatuisen potilasohjauksen toteutuksesta ja toteutumisesta tekonivelleikkauspotilaille ei ole riittävästi tietoa. sairaudesta, tutkimuksista, hoidosta (biofysiologista tiedon aluetta), liikkumisesta, levosta, hygieniasta (toiminnallista tiedon aluetta), tunteista (kokemuksellista tiedon aluetta), oikeuksista (eettistä tiedon aluetta), tukihenkilöistä, läheisten hoitoon osallistumisesta (sosiaalista tiedon aluetta), kustannuksista ja tuista (taloudellista tiedon aluetta). Kuitenkin potilaalta odotetaan omaan hoitoon osallistumista ja vastuunottoa omasta terveydestään. Euroopan alueella tekonivelleikkauksia tehdään määrällisesti paljon ja erityisesti ikääntyneelle väestölle ja siten vastataan väestön terveystarpeisiin. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tekonivelleikkaus asettaa potilaalle kuitenkin useita vaateita sekä ennen että jälkeen leikkauksen; potilaalla on oltava mahdollisimman hyvä yleiskunto ennen leikkausta, ja leikkauksen jälkeen potilaan oma osuus kuntoutumisessa ja toipumisessa on erityisen keskeistä. Maitten kesken on kuitenkin eroja, emme siten voi puhua terveydenhuollon tasavertaisuudesta Euroopassa. Monikansallinen tutkimusprojekti selvittää, millaisia tiedollisia odotuksia potilailla itsellään on. Terveydenhuollossa tiedon välittäminen ja potilaan ohjaaminen on keskeistä, mutta enenevästi tulisi kiinnittää huomiota potilaan tiedollisiin odotuksiin ohjausta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kun potilasohjaus perustuu potilaan omiin tiedollisiin odotuksiin ja tarpeisiin, hänellä on paremmat mahdollisuudet myös käyttää sitä tietoa. Monikansallinen tutkimusprojekti potilaan ohjauksesta tuottaa uutta tietoa juuri tähän tarkoitukseen. Tekonivelpotilaiden ohjausta selvitetään sekä potilaiden, heidän läheistensä että hoitajien näkökulmasta seitsemässä Euroopan maassa (Espanja, Islanti, Kreikka, Kypros, Liettua, Ruotsi, Suomi). Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia odotuksia potilailla on tiedon suhteen ennen tekonivelleikkausta, ja mitkä tekijät potilaan odotuksiin ovat yhteydessä. Tekonivelpotilas ja ohjaus Tiedämme, että tekonivelleikkaus on yksi hoitokeino nivelrikkoon. Tekonivelleikkauksella saavutetaan hyviä hoitotuloksia, ja siten sillä on selkeä yhteys myös potilaan elämänlaadun parantumiseen. Lisäksi taustatietoina kysyttiin potilaan ikää, sukupuolta, koulutusta, työssäoloa, pitkäaikaissairauksia, oliko kyseessä polvi- vai lonkkanivelleikkaus ja oliko kyseessä ensimmäinen leikkaus. Kyselylomakkeet lähetettiin potilaille sairaalaan kutsun yhteydessä ja tutkimukseen halukkaat palauttivat täytetyn kyselyn sairaalaan tullessaan tai lähettivät sen suoraan tutkijoille. Se on muotoutunut erityisen keskeiseksi toiminnoksi hoitotyössä, koska potilaalla on jo useassa maassa (mm. Suurin osa vastanneista oli naisia. Tällä tutkimuksella haluttiin selvittää tämänhetkistä potilasohjauksen tilaa Euroopan alueella, jotta voisimme sitä kehittää ja sitä kautta taata kaikille tekonivelpotilaille tasa-arvoista ja samanlaatuista potilasohjausta. Lähtökohtamme on potilaassa ja hänen odotuksissaan ja tarpeissaan. Lisäksi nivelrikkopotilaita on lisääntyvässä määrin Euroopan alueella, ja kun samanaikaisesti potilaiden sairaalassaoloajat lyhentyvät, potilasohjauksen tärkeys korostuu. Nivelrikon hoitoon on olemassa omahoito-ohjeita sekä tekonivelleikkaukseen liittyviä hoito-ohjeita ja suosituksia, sen sijaan potilasohjaukseen ei ole olemassa suosituksia tai ohjeita Euroopan alueella
Lisäksi eläkkeellä olevat odottivat työssä olevia enemmän myös oikeuksiin ja päätöksentekoon (eettinen tiedonalue) samoin kuin läheisten hoitoon osallistumiseen liittyvää tietoa (sosiaalinen tiedonalue). Suomalaiset sijoittuvat odotuksissaan keskiväliin. Suomalaisilla potilailla oli kuitenkin merkittävästi vähemmän odotuksia tiedon suhteen kuin ruotsalaisilla tai islantilaisilla. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 11. TEKONIVELLEIKATTAVAN OHJAUS (62 %), kansakoulun käyneitä (47 %), ilman ammatillista tutkintoa (43 %), eläkkeellä olevia (54 %), keski-iältään 67-vuotiaita, polven tekonivelleikkaukseen (61 %) ensimmäistä kertaa tulevia (67 %). Islantilaisia oli 17 %, kreikkalaisia 13 % ja liettualaisia sekä kyproslaisia 11 %. Mitä leikkaukseen tulevat odottavat? Potilailla oli paljon odotuksia tiedon suhteen ennen leikkaustaan. Suurimmat odotukset kohdistuivat erityisesti tietoon itse sairaudesta, tutkimuksista ja hoitokeinoista (biofysiologisen tiedon ulottuvuutta) sekä leikkauksen merkityksestä omalle jokapäiväiselle toiminnalle (toiminnallisen tiedon ulottuvuutta). Maiden välillä oli potilaiden tiedollisissa odotuksissa eroja: eniten odotuksia oli potilailla Ruotsissa sekä Kreikassa ja vähiten puolestaan Espanjassa ja Kyproksella. Erityisesti naiset odottivat enemmän oikeuksiin ja päätöksentekoon liittyvää tietoa (eettinen tiedonalue) sekä läheisten hoitoon osallistumiseen liittyvää tietoa (sosiaalinen tiedonalue) kuin miehet. Naiset odottivat saavansa enemmän tietoa kuin miehet. Suomalaisia potilaita oli vajaa neljännes kokonaismäärästä (16 %) samoin kuin ruotsalaisia ja espanjalaisia. Eläkkeellä olevat potilaat odottivat enemmän kokemuksellista tietoa, esimerkiksi tunteisiin liittyvää tietoa, kuin työssä olevat potilaat. Vähiten potilaat odottivat tietoa kokemuksellisista, kuten tunteisiin liittyvistä seikoista, ja sosiaalisista tiedon alueista, esimerkiksi läheisten hoitoon osallistumisesta. Potilaan sukupuolella, työssäololla ja kansalaisuudella oli merkitystä heidän odotuksiinsa tiedon suhteen
Tekonivelleikkauksia tehdään Pohjoismaissa paljon, ja pohjoismainen terveydenhuolto on jo vakiintunutta laadultaan. Täten on selvää, että heillä saattaa olla enemmän tiedollisia odotuksia. Voiko olla esimerkiksi niin, että naiset kokevat tarvitsevansa laajemman tietopohjan asian haltuun ottamiseksi (esimerkiksi, onko minulla tarpeeksi tietoa eri vaihtoehdoista, koenko epävarmuutta) tai voiko esimerkiksi pelkotila (esimerkiksi miten läheiset pärjäävät) tuottaa laajemmat tiedolliset odotukset. On tärkeää tietää, miten valmistautua tekonivelleikkaukseen, jotta leikkaus voidaan toteuttaa. Tulehdusten ja ihorikkojen hoito hyvissä ajoin ennen leikkausta, samoin kuin tiettyjen lääkkeiden keskeyttämiset ennen leikkausta, ovat ensiarvoisen tärkeitä tietoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että edellä mainitut asiat tulee ohjata potilaalle niin, että hän ne ymmärtää ja sen myötä osaa käyttää tietoaan. On myös hyvä muistaa, että tässä ja aikaisemmissakin tutkimuksissa naisilla todettiin olevan enemmän tiedollisia odotuksia. Erityisesti naisilla oli enemmän odotuksia saada tietoa siitä, miten läheiset voivat osallistua hoitoon, samoin kuin heillä oli enemmän odotuksia omia oikeuksiaan ja päätöksentekoon osallistumistaan koskevan tiedon saamiseen. Siten yhtenäisten ohjeistusten lisäksi potilasohjauksen ?räätälöinti. Vähiten tiedollisia odotuksia kohdistui kokemuksellisiin ja sosiaalisiin tiedon alueisiin; tunteisiin ja läheisten hoitoon osallistumiseen. Tutkimuksemme tuloksissa on yhtenevyyttä aikaisimpien leikkauspotilastutkimusten kanssa; leikkauspotilaat odottivat saavansa tosiasiatietoa sairaudestaan, leikkauksestaan ja miten toimia ennen ja jälkeen leikkauksen. Miksi suomalaisilla on kuitenkin selvästi vähemmän tiedollisia odotuksia verrattaessa muihin pohjoismaalaisiin, vaatinee lisätutkimusta. Tietoa tarvitaan Tulosten perusteella huomiota tulee kiinnittää erityisesti tiedon merkitykseen, eli siihen, miten tieto tukee potilaita leikkaukseen liittyvissä tilanteissa. tulisi olla itsestäänselvyys terveydenhuollossa. Tuloksena saimme, että potilaat odottivat saavansa runsaasti monenlaista tietoa ennen leikkaustaan. TEKONIVELLEIKATTAVAN OHJAUS Tutkimuksen tulokset Halusimme selvittää, millaisia odotuksia potilailla on tiedon suhteen ennen tekonivelleikkaustaan, ja mitkä tekijät ovat näihin odotuksiin yhteydessä. Luonnollisesti nämä seikat ovat keskeisiä myös tekonivelleikkaukseen valmistautuessa ja siitä toipuessa. Eläkkeellä olevat ovat todennäköisesti iäkkäämpiä, ja heidän fyysinen kuntonsa ja toimintakykynsä saattaa olla alentuneempi kuin työssä olevien, nuorempien potilaiden. Millä tiedolla on merkitystä esimerkiksi siihen, että oma osallisuus sekä leikkaukseen valmistautumisessa että kuntoutumisessa on ensiarvoisen tärkeää? Potilasohjauksen yhtenäistäminen on yksi kehittämisalue, kaikkien tulee saada tasalaatuista ohjausta. Lisäksi heillä ei välttämättä ole sen laajuisia verkostoja kuin työelämässä olevilla ja siten heillä ei kenties ole mahdollisuutta saada tietoa verkostonsa kautta. Maittain oli myös eroja, ja tätä voidaan jossain määrin perustella maiden kulttuuristen taustojen ja hoitokäytäntöjen mukaan. Jokaisen potilaan tulee saada odotuksiaan vastaavaa tietoa. Tutkimusta potilaan ohjauksesta tulee edelleen jatkaa sekä laajentaa, jotta voidaan kehittää yhtenäisiä ohjeistuksia ja käytäntöjä Euroopan alueella. Kirsi Valkeapää TtT, dosentti, Turun yliopisto Koulutuspäällikkö, Lahden amk Lue lisää: www.med.utu.?/hoitotiede/epe Kuva Tekonivelsairaala Coxa 12 Niveltieto 1 / 2013. Täten naisten kohdalla ohjaukseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota, ja miettiä liittyykö heidän suurem- paan tiedolliseen odotukseensa jotain muutakin. Potilaat olivat kiinnostuneita tietämään erityisesti, miten heidän leikkausprosessinsa etenee; mitä tutkimuksia heille tehdään, miten he voivat valmistautua leikkaukseensa ja miten he toipuvat leikkauksestaan. Mikäli asia olisi näin, myös tunteisiin liittyvät tiedot tulisi enenevästi huomioida. Tässä tutkimuksessa niiden kuitenkin koettiin olevan tiedollisten odotusten loppupäässä. Toinen potilasryhmä, joka koki omaavansa myös runsaasti tiedollisia odotuksia, oli eläkkeellä olevat. Siten potilaat osaavat odottaa myös enemmän, kuten tästä tutkimuksesta oli nähtävissä ainakin ruotsalaisten ja islantilaisten osalta. Tähän päästään esimerkiksi siten, että laaditaan selkeä paketti keskeisistä potilasohjausalueista. Tulee kuitenkin muistaa, että sama ohjeistus ei välttämättä toimi kaikkien kohdalla, kuten tässäkin tutkimuksessa tuli esille (esim. naiset, eläkkeellä olevat). Eniten odotuksia kohdistui juuri biofysiologiseen tiedon ulottuvuuteen; tietoon sairaudesta/leikkauksesta, tutkimuksista ja hoitokeinoista sekä toiminnalliseen tiedon ulottuvuuteen, siihen miten leikkaus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja siinä pärjäämiseen
02-77 990 Tekonivelleikkauksen jälkeen suoriutuminen arjen rutiineista on usein hankalaa.Oikeanlainen ja nopeasti aloitettu kuntoutus auttaa saavuttamaan leikkausta edeltäneen toimintakyvyn. Myös KELAn järjestämää kuntoutusta. www.lamminniemi.fi Nauti joka askeleesta Niveltieto 1 / 2013 13. ?Ae ae, ku koepi on kippee mulla! Voesinko tohtorj jo huomenna vastaanotolles tulla? -Aattelin niät pikkusen järkee käättee ja kippeetä koepee tohtorille näättee. Emäntä kuristaa näläkävyötä näkköö kinkusta unta kaeke yötä. Suap puotettua paenoo jonnii verran, mutta pistäätyy kuntosalilla toesennii kerran... -Enkä valita vaevoja ihan suotta, koepi on ollu kippee mulla jo monta vuotta! Kipu ee minulle ollenkaa passoo ku se yötä päevee kalavaa ja hermoja rassoo!? KIPPEE KOEPI Kippee koepi Emäntä ee ennee lätki leevälle voeta, vuan popsii mieluummin karpaloeta. Tääsjyvärukkiista leevän paestaa ja kas kummoo: terveellinen ruoka hyvältä maestaa! ******* Hoetotakkuuaeka alakaa olla loppu, leekkaakseen tulloo sittennii hoppu? Emäntä laenoo saeraalasta kyynärsaavat ku arveloo, että lonkkaan tulloo kunno huavat. Liäkärii emäntä männä viäntää, ja kivusta nuaman nurinpäen kiäntää. Piättää ottoo liäkettä jos tohtorj miäree, olokoon se sitte oekeeta taekka viäree. ?Koskooko kovasti tähän? Taepuuko jalaka sivuille ies vähän? Onko nivelrikko emännälle taatina tuttu? Lonkassa näättäs olovan nyt isompi juttu...? Emäntä viimennii tohtorille jalakoo näättää ja liäkärj puukkoo, sahhoo ja vasaroo käättää. Koko koeven melekeen poekki sahhoo: no, eehän se tietenkää tarkota mittää pahhoo! ?Sanoko tohtorj että minulla on koevessa kuluma? Voeko kohtalo olla minulle nii juluma! Minkä takia vanahemmat ja ammatinnii viärin valihin? Minkä takia en ite osannu ellee viisaammin? Taetaa koko koepi olla pelekkee moskoo, ku siihe aena niin kovasti koskoo?? Laettaa reesluun sissää varren ja sen piähän hienon nupin, nupille sorvoo paekan ja siihe pistää passelin kupin. Eli uuven nivelen kokonaan pannoo ?Kyllä jalasta vielä hyvä tulloo?, oekeen kehhuu ja sannoo. ?Lonkkaan kannattaes tekonivel laettoo nii ee se sitten vaahtia paljokaa haettoo. Sen jäläkeen emäntä voes vaekka juosta, ja mikä ettee, poemia karpaloeta suosta!? Siitä se toepumine alakaa ja emäntä kärsii jo nostoo vähä jalakaa. Mielj tekis liikkeelle, jo tahtoes emäntä juosta, paraneminen alakaaki iha justiisa tuosta! ?Ensi on puolen vuen hoetotakkuu aeka, ja siihe aekaan sisältyy semmonen taeka, että emännän pitäs puottoo paenoo kymmenen killoo nii uusista nivelistä voes olla pitempään illoo. Emäntä nukkuu jo yöt ku tukki vaekka vieressä makkoo ja kuorsoo ukki. Pistää töppöstä toese etteen ja vällii hyppee uimahallin vetteen. Terveellistä ruokoo oes hyvä syyvä ja liika ruoka vaekka muille antoo tae myyvä.? Kuntoo kannattaa koettoo pittee yllä, jumpalla, uimalla tae saovakävelyllä.? ******* Liike on liäke, se pittää tiellä, eekä myrkkyjä tarvihe ennee nii hirveesti niellä. Tämä kaheksan lapsen mummo koettaa vielä nuorekkaalta näättee ja uusia niveliä aenakii seoroovat kakskymmentä vuotta surutta käättee! Leena Jauhiainen Vaativaa kuntoutusta jo 20 vuoden kokemuksella TUKI- JA LIIKUNTAELIN SEKÄ LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy Jänistie 1 31400 Somero p
Tuntemattoman sotilaan sanoin ?näillä mennään?. Nivelrikon hoidon pääperiaatteet Nivelrikon hoitomuodot tulisi valita yksilöllisesti huomioiden hoidon aiheet ja vasta-aiheet. KH-suosituksen hoitopyramidin mukaisesti kirurgisia toimenpiteitä harkitaan, jos kipu ja vajaatoiminta eivät ole hallittavissa muilla menetelmillä, mutta tuolloinkin konservatiiviset hoitomenetelmät täydentävät kirurgisia menetelmiä. antaa suosituksia. Todella hyvien vertailevien ja tutkimusasetelmaltaan luotettavien sarjojen tuottaminen on työlästä ja vie aikaa, minkä vuoksi edellisestä päivityksestä kuluneen yli viiden vuoden aikana ei nivelrikon kirurgisenkaan 14 Niveltieto 1 / 2013 hoidon osalta ole kertynyt mitään mullistavaa uutta tietoa . MILLOIN KIRURGIASTA ON HYÖTYÄ Milloin kirurgiasta on hyötyä? Nivelrikon äärimmäisenä hoitokeinona on kirurgia, johon turvaudutaan silloin, kun muut keinot ovat osoittautuneet teholtaan liian vähäisiksi. Nivelrikon hoidon tavoitteena ovat kivun hallinta ja lieventäminen sekä toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Missä tilanteessa kirurgiaan tulisi turvautua? Nivelrikon diagnoosi perustuu potilaan kuvaamiin oireisiin, kliinisen tutkimuksen nivellöydöksiin ja radiologisiin löydöksiin. Radiologinen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja, ortopedi Esko Kaartinen suorittamassa polven tähystystä Eiran sairaalassa.. ehkä enemmänkin on saatu lisää vahvistusta jo aiempaan tietoon. Tiedon luotettavaa analysointia ja kovien johtopäätösten tekoa häiritsee myös se, että vaikka julkaistuja artikkeleita nivelrikon eri kirurgisista hoitomuodoista kyllä on tullut ko. aikana runsaasti, niin edelleen valitettavan harvat niistä kattavat todella tiukat systemaattiselle tutkimustiedolle asetetut vaatimukset. Kokeiltuna monet menetelmät ovat olleet lupaavia, mutta vertaileviin tutkimuksiin muita menetelmiä vastaan ei ole uskaltauduttu tai ehditty. Mikä ehkä kaikkein tärkeintä: jos jotain asiaa tai hoitomuotoa ei ole riittävästi tutkittu luotettavin menetelmin, niin siitä ei myöskään voida ?KH-mielessä. Into julkaisemiseen on ollut kova, ja uuden hyväksyminen tuntuu aina olevan helpompaa kuin vanhan hylkääminen. Suomen Artroplastiayhdistyksen asiantuntijaryhmä laati jo syksyllä 2010 hoitosuosituksen koskien lonkan ja polven tekonivelleikkauksia. KHsuositukset eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä. Näihin tavoitteisiin pyritään porrastetusti konservatiivisilla lääkkeettömillä hoitomuodoilla, lääkehoidolla sekä kirurgisella hoidolla. Hoitosuosituksia Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama polven ja lonkan nivelrikon Käypä hoito (KH) -suosituksen päivitetty versio julkaistiin loppusyksystä 2012 (katso Niveltieto 4/2012). On hyvä korostaa, että vaikka tämä KH-suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön astetta ja luotettavuutta asiantuntijaryhmä on parhaan kykynsä mukaan arvioinut, niin siihenkin liittyy rajoituksia. Vaikka tämän ja KH-suosituksen välillä on kirjallisuuden analysoinnin osalta ollut metodologisia eroja, niin on se osaltaan ensimmäistä kertaa Suomessa pyrkinyt antamaan parhaaseen tietoon perustuvat raamit tälle kirurgisen hoidon ?kuninkuuslajille?
Se että potilasta ei kuormitetun julkisen terveydenhuollon puitteissa tapahtuneen konsultaatiokäynnin yhteydessä ole vielä asetettu leikkausjonoon, ei tarkoita sitä, ettei kirurginen hoito myöhemmin uuden arvion jälkeen voisi olla hyvinkin perusteltua. Kirurgiset hoidot Lonkan ja polven nivelrikon kirurgiset hoitomuodot ryhmitetään yleensä seuraavasti: nivelen tähystys (artroskopia), asennonkorjausleikkaus (osteotomia) ja tekonivelleikkaus (artroplastia). Uudemmat ja hienommat (ja samalla kalliimmat) radiologiset tutkimukset eivät anna lisävalaistusta, koska eriasteiset degeneratiiviset välikierukka- ja rustovauriot ikääntyvällä väestöllä ovat sangen tavallisia ilman selvää syy-yhteyttä todellisiin oireisiin. ?Puhdistuksen. yhteydessä saatetaan lisäksi tehdä kovin eriasteisia toimenpiteitä (nivelkierukan tai rustopintojen siistiminen, rustonalaiseen luuhun kohdistuvat toimenpiteet yms.) eikä näiden osalta ole vertailevaa tutkimusnäyttöä. Usein potilas on itsekin tähän ratkaisuun tyytyväi- nen, kunhan se vain on hänelle riittävästi ja oikein perusteltu . Kuva Teija Tiusanen. hytaikaiseksi. Tällöinhän kyse on kuitenkin yleensä muun patologian kuin itse nivelrikon hoidosta. (Ei ole vaikeaa operoida - vaikeaa on antaa olla). Kaikkeen kirurgiseen hoitoon liittyy myös aina riskejä, vaikka nykyään kaikki mahdollinen toki tehdään niiden välttämiseksi. Päätöksen operatiiviseen hoitoon siirtymisestä tulee aina perustua kirurgin ja potilaan väliseen yhteisymmärrykseen ja potilaalle annettuun riittävään informaatioon leikkauksen tuloksellisuudesta ja riskeistä. Laajoissa väestöpohjaisissa analyyseissä tähystyksen/puhdistuksen tuloksellisuus on osoittautunut heikoksi ja huomattava osa potilaista on päätynyt tekonivelleikkaukseen 1?3 vuoden sisällä. Tähystyksen yhteydessä tehtävä nivelen ?puhdistus. Käytetty menetelmä joudutaan yleensä valitsemaan nivelrikon vaikeusasteen, potilaan yksilöllisten vaatimusten sekä odotettavissa olevan elinajan mukaan. Tähystys Artroskopiaa on pitkään käytetty yleisesti nimenomaan polven nivelrikon kirurgisena hoitona. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella artroskopia ei kuitenkaan ole vaikuttava hoitomuoto tai sen vaikutus jää kovin ly- MILLOIN KIRURGIASTA ON HYÖTYÄ Sairaanhoitaja Anne Savander valmistautumassa avustamaan polven tekonivelleikkauksessa. Ongelmana on siten puhdistustoimenpiteestä parhaiten hyötyvän potilasjoukon valinta, koska leikkausta edeltävän oirekuvan ja kliinisten löydösten ennustearvo on heikko. oireiden ja toimintavajauksen mahdollisesti pahentuessa sekä konservatiivisten hoitomuotojen tehon loppuessa asiaan voidaan aina palata. det är konsten att låta bli. ei voi olla hoitopäätöstä rajaava tekijä, joskin luonnollisesti iän myötä komplikaatioriski saattaa lisääntyä; on vain kyettävä tekemään talousmiesten niin kovasti rakastama riittävä riskianalyysi. Myös kirurgin on syytä joskus muistaa vanhan opettajani kuolematon lause: ?Det är ingen konst att operera . (debridement) ei näytä vaikuttavan polvinivelrikkopotilaiden kipuun tai toimintakykyyn lumetoimenpidettä paremmin. Viimeisen päivitysjakson aikana on nimenomaan vertailevilla sokkoutetuilla koeasetelmilla saatu lisää näyttöä tästä monelle potilaalle varmastikin pettymystä tuottavasta tosiseikasta. Leikkauksesta odotettavissa olevan hyödyn tulee olla suurempi kuin siihen liittyvän riskin. Myöskään pelkkä ?kalenteri-ikä. nivelrikko on huomattavasti yleisempi kuin kliininen nivelrikko, eivätkä kliiniset löydökset aina korreloi radiologisiin löydöksiin. Sen takia kirurginen hoito on aina oireiden ja toimintavajausten hoitoa . Toistuvista polven tähystyksistä nivelrikon hoitona tulee kuitenkin pidättäytyä. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 15. ei röntgenkuvan hoitoa. Selkeää raja-arvoa minkään leikkausmuodon harkinnalle ei myöskään voida asettaa. Myös elämänlaatumittareilla (Qualy) arvioituna hyöty on jäänyt varsin vähäiseksi kahden vuoden seurannassa. Polven artroskopiaa voidaan kuitenkin mielestäni harkita, kun lievän alkuvaiheen nivelrikon lisäksi todetaan jokin selvästi oireita aiheuttava ja hoitoa vaativa polven biomekaniikkaa häiritsevä tai lukko-oireita aiheuttava vaiva, tai oireiden alku liittyy tapaturmaan
Muista mahdollisista uusista biologisista hoitomuodoista (kantasolusiirteet yms.) ei ole kliinisiä tutkimuksia tai niitä on hyvin vähän, joten niiden vaikuttavuutta ei voida vielä arvioida. luonteeltaan peruuttamaton toimenpide. Tekonivelkirurgian parantuneiden tulosten myötä nämä leikkaukset ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet. Lonkan ja polven tekonivelleikkaus ei myöskään merkittävästi rajoita potilaan leikkauksen jälkeistä työkykyä tai liikkumista, eikä järkevän liikunnan rajoittamiselle ole perusteita. Tuleeko uusia konsteja? Potilaalta itseltään otettuja rustosolusiirteitä on käytetty nuorilla potilailla myös nivelrikon hoitoon . Potilaan oma huono nivel korvataan insinöörin tekemällä toivottavasti paremmalla. joskus parempia, joskus valitettavasti myös huonompia. Ongelma on myös potilaiden vaatimustason nousu siksi, että nykyään leikataan yhä nuorempia potilaita, joilla proteesiin kohdistuva kulutus/rasitus voi olla huomattava ja moitteettoman keston odotusaika pidempi. Se on ainoa kirurginen toimenpide, joka todella ?poistaa sairauden?, mutta siitä ei enää voi peruuttaa takaisin. Kliinisen kokemuksen ja väestöpohjaisten tutkimusten perusteella on ilmeistä, että se vähentää potilaiden kipua ja parantaa toimintakykyä sekä elämänlaatua. 16 Niveltieto 1 / 2013 Luotettavaa raja-arvoa (jokin pisteytys tai toimintakykymittari) leikkaukselle ei voi asettaa, vaan aiheellisuus perustuu aina kullekin potilaalle tehtävään yksilölliseen arvioon. Kliinisesti havaittava toimintakykyyn olennaisesti vaikuttava nivelen liikevajaus tai virheasento, kävelymatkan rajoittuminen alle yhteen kilometriin ja/tai jatkuva apuvälineiden tarve kallistavat vaa?an tekonivelleikkauksen puoleen. Tekonivelleikkaus on kuitenkin . Ehkä ne jonain päivänä vielä syrjäyttävät kirurgiset hoitomuodot, sillä kukapa meistä kirurgiaa haluaisi, jos parempia/helpompia hoitomuotoja olisi. Koska siis mitään uutta mullistavaa läpilyöntiä ei nivelrikon hoidossa tällä hetkellä ole näköpiirissä, joudumme edelleen tyytymään vanhoihin . saattaa puoltaa paikkaansa. Asennonkorjaus Osteotomiassa polvinivelen sairaan puoliskon oireita pyritään vähentämään siirtämällä kuormitusta ja rasitusta luun katkaisun, käännön ja uuteen asemaan luudutuksen avulla terveempien rustopintojen kannettavaksi. ainakin nivelrikon etenemistä jarruttavana toimenpiteenä . Se voi toimia tiettynä viivytystaisteluna ennen lopullista tekonivelleikkausta esim. Tekonivelteknologian kehitys on myös niin nopeaa, että tänä aikana on ehtinyt jo tulla markkinoille uusia ratkaisuja . Ensin mainituissa tilanteissa tähystyskirurgia . 15 vuoden kivuton vaihe tässä piinallisesti jäytävässä sairaudessa voi olla merkittävä saavutus, ja monilla potilailla yli 20 vuoden aikaraja ylittyy vanhemmillakin tekonivelmalleilla. MILLOIN KIRURGIASTA ON HYÖTYÄ Lonkan tähystyskirurgian indikaatioina ovat yleensä muut syyt kuin varsinainen primaari nivelrikko . Nykyään on markkinoilla myös paikallisesti vain pahimpiin rustovaurioalueisiin istutettavia paikka- tai nappityyppisiä osatekoniveliä, mutta näyttö niiden tuloksellisuudesta on edelleen olematon ja käyttö lähinnä kokeellista. Kuitenkin positiivisesti ajatellen esim. Toimenpide on teknisesti vaativa, paranemisaika vähintäänkin yhtä pitkä kuin tekonivelleikkauksen jälkeen ja komplikaatioita esiintyy. Tällaista leikkausta voitaneen nykykäsityksen mukaan suositella lähinnä nuorille ja keski-ikäisille aikuisille, joilla on lievä tai enintään keskivaikea, selvästi oireileva polven nivelrikko, johon liittyy myös kuormitusakselin virhe. Mikäli jatkossa syntyy ongelmia, niin niitä voidaan ratkaista/hoitaa ainoastaan uudella tekonivelratkaisulla. Lonkka- ja polvinivelproteesin pysyvyystulokset ovat hyvät ainakin 10?15 vuoden seurannan aikana, mutta tämän jälkeen ongelmaksi muodostuu se, että niistä malleista, joita tänään asennetaan, ei ole ehtinyt kertyä luotettavaa tietoa tuota pidemmällä aikajänteellä. mikä sekin kyllä vaatii myös leikkauksen . mutta oikeastaan sittenkin varsin hyviksi koettuihin menetelmiin. Niin kirurgisen kuin muunkin lääkkeellisen tahi lääkkeettömän hoidon tulee kuitenkin olla oikein ?annosteltu. mutta toistaiseksi hoidon vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. liikunnallisesti aktiiviselle potilaalle, joka toistaiseksi vielä mieluummin haluaa jatkaa harrastuksiaan oman nivelensä varassa. toisin kuin muut edellä mainitut kirurgiset hoitomuodot . Se saattaa olla myös hyvä ratkaisu eräissä tapaturman jälkeisissä nivelrikkotilanteissa. Lonkkanivelen osteotomia alkaa olla jo katoava luonnonvara. Tekonivel Tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut sijansa vaikean ja konservatiiviseen hoitoon huonosti reagoineen nivelrikon hoitomuotona. Rajana voitaneen pitää ainakin kipua, joka häiritsee päivittäistä elämää, ei ole lievittynyt riittävästi oikein toteutetulla konservatiivisella tai lääkkeellisellä hoidolla ja joka häiritsee jatkuvasti yöunta. ja uusia sekä toivottavasti entistä ehompia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Pekka Paavolainen ortopedi professori h.c.. joskin nykykäsityksen mukaan etenkin nuorten potilaiden osalta ero lonkan rakenteellisista syistä johtuvan (sekundaarisen) ja puhtaan (primaarin) nivelrikon välillä on kuin veteen piirretty viiva
1670 ?) __ 180 x 200 x 7 cm (norm. Kaksi runkosänkyä yhdistyy parivuoteeksi yhtenäisellä TEMPUR-sijauspatjalla. Valitse mieluisin sijauspatja: jämäkkä tai pehmeämpi vaihtoehto (pidempi toimitusaika). Kehoon kohdistuva paine vähenee, sillä se jakautuu tasaisemmin koko patjan alueelle. NIVELYHDISTYKSEN JÄSENETU -tarjous TEMPUR Flexible on mustalla kankaalla verhoiltu runkosänky, jonka vankka vuodepohja tukee TEMPUR-patjan ainutlaatuisia painetta vähentäviä ja ergonomisia ominaisuuksia. 895 ?) __ 160 x 200 x 7 cm (norm. 2628 ?) alennus 672 ? __ 180 x 200 x 7 cm (norm. 1790 ?) NYT 699 ? NYT 749 ? NYT 998 ? NYT 1098 ? Myös muita kokoja, kysy lisää TEMPUR asiakaspalvelusta puh. UPEAT TEMPUR®-tarjoukset! Valitse Sinulle sopivin! TEMPUR® -sijauspatja 7 cm 160 × 200 × 7 cm 998 ? TEMPUR®-parivuode FLEXible -parivuode valitsemallasi 7 cm TEMPUR-sijauspatjalla norm. Sijauspatjan voi laittaa minkä tahansa hyväkuntoisen joustin- tai vaahtomuovipatjan päälle ja hyötyä sen kaikista unen laatua parantavista eduista. 2628 ? etusi 672 ? etusi 672 ? Runko valmistettu Suomessa TEMPURin 7 cm sijauspatja on oiva tapa nauttia aidon TEMPUR -materiaalin ominaisuuksista myös nykyisessä vuoteessasi. (09) 5868 360 NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: alennus 136 ? alennus 146 ? alennus 672 ? alennus 672 ? Olen jäsen Liityn jäseneksi Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 07003 Vastauslähetys. 1670 ? 160 × 200 cm 1956 ? norm. Lisävarusteena myös päätyelementti. Jäsenetutarjoukset voimassa 23.5.2013 asti Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (Nivelyhdistys maksaa toimituskulut) Nivelyhdistys maksaa postimaksun TEMPUR Flexible -parivuode, hintaesimerkkejä: __ 160 x 200 x 7 cm (norm. Jalat on hinnoiteltu erikseen, kuvan jalat 160 ?. 835 ?) __ 90 x 200 x 7 cm (norm. 2788 ?) alennus 692 ? __ Kuvan 19 cm jalkasarjat parivuoteeseen NYT 1956 ? NYT 2096 ? 160 ? TEMPUR-sijauspatja, hintaesimerkkejä: __ 80 x 200 x 7 cm (norm
Matkan jälkeen jopa kymmenet kanssamatkustajat ovat hengittäneet tubi-aerosolia ja saaneet ensitartunnan, tubibakteereita keuhkoihinsa. Lisäksi tubibakteerit elelevät suojassa syöjäsolujen sisällä. Jos altistus on pieni ja puolustus hyvä, voidaan aerosolin mukana elimistöön joutuneet tubibakteerit tappaa. Sitkeä tubibakteeri kuitenkin säilyy hengissä (?kytee?) jyväsmuutoksissa. Vahamainen pinta estää myös värjäytymistä tavallisimmilla bakteeriväreillä, tubibakteerin värjäykseen tarvitaan erikoisvärjäys. Imurauhaset ovat ikään kuin immuunipuolustuksen linnakkeita roomalaisten sotatien varrella. Hitaan jakautumisen vuoksi tubibakteeri ei ole herkkä tavanomaisille antibiooteille, jotka vaikuttavat bakteerien rakennekomponenttien uusiutumiseen tai bakteerien jakautumiseen vilkkaasti jakautuvissa bakteereissa. ja pystyy myös jakautumaan siellä. tuberkuliinitestillä. Tartuntalähde on syytä selvittää ja hoitaa. On kuvattu tapauksia, joissa yhdellä henkilöllä on pitkänmatkan lentokoneessa matkalle lähtiessä ollut avotuberkuloosi. Koska ilmaa lentokoneissa kierrätetään, kiertävät aerosolihiukkaset lentokoneen ?tubihauduttamossa?. On arvioitu, että nykypäivänä tuberkuloosiin kuolee neljä ihmistä minuutissa. Tämä aiheuttaa parin päivän sisällä punoittavan paukaman, joka syntyy imusolujen kertyessä paikalle merkkinä positiivisesta reaktiosta puolustusvasteen käynnistymisestä. Aiemmin käytetty BCG (Bacillus Calmette-Guérin) rokote aiheutti myös suojaavan immuniteetin ja positiivisen tuberkuliinireaktion. Tällaisena jyväsmuutoksena tubi näkyy koepalojen kudosopillisessa tutkimuksessa. Useat jyväsmuutokset yhdessä muodostavat pienen kyhmyn (tuberculum), josta tauti on osin saanut nimensä. Jos vain viljely osoittaa tubin, tartuntavaaraa ei juuri ole. Tubibakteeri voidaan myös osoittaa geenimonistustekniikalla sen sisältämän bakteeri-DNA:n perusteella. Tällainen kyhmy näkyy röntgenkuvassa ?tubiarpena?. Koska tubi aiheuttaa myös kudostuhoa ja juustomaista kuoliota, saattaa sellaisen tyhjentyminen johtaa tubionteloiden syntyyn. KONTTISEN KYNÄSTÄ: TUBERKULOOSI ISKEE MYÖS NIVELIIN 18 Tuberkuloosi iskee myös niveliin Jopa kolmannes maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan (?tubin?), eli ensituberkuloosin. Tubiviljely ysköksestä on kuitenkin herkempi menetelmä osoittamaan tuberkuloosia. Kehittyvissä maissa tubi on tavallisempi kuin Suomessa, mutta matkailun ja maahanmuuttajien vuoksi meillä on myös tuontitubia. Tässä ei käsitellä epätyypillisten mykobakteerien aiheuttamia infektioita, kuten lintutuberkuloosia ihmisillä. Tubibakteerit (Mycobacterium tuberculosis) tarttuvat yleensä avotuberkuloosia sairastavan potilaan aivastellessa ja yskiessä vapauttamien, ilmassa leijuvien pienten 0.01?10 mikrometrin läpimittaisten nestehitusten eli aerosolipilvien välityksellä. Altistuneille voidaan antaa isoniatsidikuuri vahvistamaan puolustusta ja estämään taudin puhkeamista. Tuberkuloosi voidaan jakaa taudinvaiheen mukaan kronolo- Niveltieto 1 / 2013 gisesti ensituberkuloosiin, oireettomaan latenttiin vaiheeseen ja myöhäistuberkuloosiin. Yksi avotubipotilaan kunnon rykäys voi tuottaa aerosoli-nestehitusia muutaman miljoonan, jolloin niitä on niin runsaasti, että ne näkyvät tubivärjäyksissäkin. Rokote on heikennetty kanta naudan mykobakteeria, joka ei terveellä riitä aiheuttamaan infektiota, mutta joka kuitenkin aiheuttaa immunologisen puolustusreaktion ja suojaavan immuniteetin. Toisaalta tuberkuloosi voidaan jakaa sen esiintymisen perusteella yleistyneeseen (miliaariseen) tuberkuloosiin ja paikallisiin muotoihin, lähinnä keuhkotuberkuloosiin sekä keuhkon ulkopuolisiin tuberkuloosin muotoihin, esim. imusolmuke-, munuais-, aivo-, luusto- ja niveltuberkuloosiin. Ensituberkuloosi Tubibakteerin seinämä sisältää paljon vahamaista mykokoolihappoa (josta taudinaiheuttaja on osin saanut nimensä: Myco...) ja siksi se on hyvin hitaasti jakautuva mutta sitkeä ja säilyy pitkään ysköksissä, kestää kuivuutta ja vatsahappoa (on haponkestävä sauvabakteeri) eikä hajoa solun sisällä . Jos tämä ei onnistu, solun sisään siirtyvät ja solujen sisällä jakautuvat tubibakteerit tappavat lopulta isäntäsolunsa, jolloin syntyy juustomaista nekroosimassaa. Pikkuhiljaa tubibakteerit aiheuttavat T-imusoluvälitteisen reaktion keuhkoportin imurauhasissa ja tartunnan saaneessa keuhkokudoksessa. Siinä bakteeriuutetta ruiskutetaan ihoon (orvaskeden alla olevaan pinnalliseen verinahkaan). Tämän puolustusreaktion kehittyminen voidaan osoittaa rokottamattomilla henkilöillä, ns. Ensitartunta ja varhaistuberkuloosi ovat yleensä oireettomia, vaikka niiden yhteydessä voi esiintyä kuumetta ja yskää.. Nykyisin BCG-suoja annetaan vain riskiryhmille. Puolustusreaktio synnyttää kudoksissa mikroskooppisia jyväsmuutoksia, jotka sisältävät keskellä juustomaista massaa, jota ympäröivät epiteelisolujen kaltaiset syöjäsolut, Langhansin jättisolut, imusolut, plasmasolut sekä sidekudossolujen ja jopa kalkkeutuneen kuoren muodostama ulompi suojavyöhyke. Tubi voi vaikuttaa myös niveliin. Sekä Franz Kafkan (1883?1924) että Frédérik Chopinin (1810? 1849) on arveltu olleen tubin uhreja, ja heidän aikanaan tubin tehokkainta hoitoa olivat sanatoriot (parantolat)
on saanut tästä nimensä). Siksi muissa elimissä esiintyvään tuberkuloosiin viitataan usein keuhkojen ulkoisena tuberkuloosina. Vaikka tubitartunta saadaan aerosolitartuntana keuhkoihin, tubibakteeri voi levitä keuhkoista veren välityksellä muihinkin kudoksiin, kuten yllä kuvattiin. Myös tässä vaiheessa voi syntyä miliaarinen tuberkuloosi. Keuhkojen ulkoinen tuberkuloosi Tartuntareitin ja tartunnan saaneen normaalin yleistilan vuoksi tuberkuloosi esiintyy yleensä keuhkoissa rajoittuen sinne. kuume, yskä, yskökset, väsymys, sairaudentunne, laihtuminen, varsinkin yöhikoilu, epämääräiset rintakivut. Mitä rankempi tartunta ja mitä heikompi immuunipuolustusjärjestelmä, sitä todennäköisempi ja laajemmalle levinnyt on varhaistuberkuloosi. Miliaarinen tuberkuloosi voi johtaa vaikeaan tubiin jo ensitartunnan seurauksena, jolloin tauti on akuutti ja nopeasti etenevä. Jos miliaarista tubia hoidetaan tubi-lääkkein, ne rauhoittavat yleensä tilanteen yhdessä puolustusreaktion kanssa, mutta myös miliaarinen tubi voi myöhemmin aktivoitua yleisesti tai paikallisesti myöhäistubiksi. Myöhäistuberkuloosi Myöhemmin tubi aktivoituu ehkä noin 10 %:lla kaikista tartunnan saaneista myöhäistuberkuloosiksi, usein vasta muutaman vuoden tai jopa vuosikymmenien kuluttua, jos tartunnan saaneen yleinen tai paikallinen vastustuskyky aikaa myöten heikkenee. Immuunipuolustusta heikentävä sairaus (kuten HIV-infektio) tai lääkitys lisäävät myöhäistuberkuloosin puhkeamisen riskiä. Tällöin tubibakteerit vapautuvat jyväsmuutoksista ja leviävät tyypillisesti muualle keuhkoihin keuhkoputkien kautta aiheuttaen keuhkotubin, jossa esiintyy edellä mainittuja yleisoireita ja paikal- lisoireina mm. vaan myös ?mereltä?). Tällaisessa rankemmassa varhaisinfektiossa oireet ovat voimakkaampia, esim. Aktivoituessaan siellä se aiheuttaa esimerkiksi keuhkopussin tubia, virtsa- ja sukuelinten tubia, aivokalvon tubia (meningiitti), kaularauhasten imurauhastulehdusta, ruoansulatuskanavan tubia, jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 KONTTISEN KYNÄSTÄ: TUBERKULOOSI ISKEE MYÖS NIVELIIN Oireeton latentti vaihe 19. Vastaavasti tubibakteerit ovat voineet päästä imusolmukkeen läpi imusuoniin ja pääsevät sitä kautta tavanomaisen lymfakierron kautta suuriin laskimoihin: tällöin sydämen oikea puoli pumppaa ne tehokkaasti keuhkoihin aiheuttaen keuhkojen miliaaritubin (bakteerit eivät siis hyökkää vain ?ilmasta. Tällöin tubi on tunkeutunut keuhkolaskimoon ja sieltä sydämen vasemman eteisen ja vasemman kammion kautta suureen verenkiertoon valtimoihin leviten siten edelleen ympäri elimistöä niin kuin kuulat flipperissä. Esimerkiksi potilas kuolee sydän- tai aivoveritulppaan eikä latentti tuberkuloosi pääse koskaan aktivoitumaan. Miliaarinen tuberkuloosi Jos ensitartunnan saaneen vastustuskyky on hyvin heikko vaikkapa HIV-infektion tai nälkiintymisen vuoksi (ehkä 1?2 %:lla kaikista tartunnan saaneista), pystyy tubibakteeri jo ensitartunnan yhteydessä leviämään laajemmaltikin keuhkoihin, mutta myös imusolmukkeisiin, munuaisiin, aivoihin, luustoon ja niveliin, jolloin syntyy miliaarinen tubi (milium = hirssin jyvänen, viittaa lukuisten jyväsmuutosten syntyyn keuhkoissa ja useissa muissa eri kudoksissa; taudin yleistynyt muoto ?miliaarinen tuberkuloosi. yskää, jopa veriyskää. Suurimmalla osalla ensitartunnan saaneista tubibakteeri ilmeisesti jää kytemään keuhkojen jyväsmuutoksiin aiheuttamatta myöhemmin ongelmia
ison sarvennoisen limapussiin lonkan syrjällä tai ankanjalkalimapussiin polven sisäsyrjällä. Nikamien ja nikaman välilevyjen luhistuminen johtaa myöhäisvaiheessa kyttyrän muodostumiseen, joka voi provosoida hankaliakin selkälihasten ?suonenvetoja. Osa nukkamaisista muutoksista hirttäytyy kiertyen irti nivelkalvosta ja vapautuen vapaaseen tulehdusnesteeseen ?riisikappaleina?, jotka saattavat diagnoosia varten otettavan näytteenoton yhteydessä tukkia liian ohuen neulan. Lopulta syntyy myös niveltuhoa. Tekonivelen tubi: Lonkka ja polvinivelten tekonivelleikkaus voi aktivoida luunpäissä ehkä jo vuosikymmeniä uinuneet tuberkuloosibakteerit, mikä osoittaa miten ?sitkeä sissi. Selkärangan tubi muodostaa noin puolet kaikesta tuki- ja liikuntaelinten tubimuodoista ja sitä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla. kenne voi tuottaa runsaastikin tulehduseritettä jännetuppeen ja limapussiin aiheuttaen paikallisia pullistumia (kuvat vieressä ja yllä). Paikallisoireina esiintyy selän jäykkyyttä ja kipuja, voipa kehittyä kylmäpaisekin. KONTTISEN KYNÄSTÄ: TUBERKULOOSI ISKEE MYÖS NIVELIIN lisämunuaisten tubia, sydämen sekä monien muiden elinten ja kudosten tubi-infektioita. Tauti aiheuttaa tyypillisiä tubin yleisoireita. Lindholmin kanssa.. Muutos on yleensä kivuton tai lievästi oireileva mutta krooninen. (spasmeja) ja pahimmillaan johtaa selkäydinkanavan ahtautumiseen ja selkäytimen ja hermojen vaurioon. Jännetupen ja limapussin seinämä paksuuntuu ja sen sisäpinnalle kehittyy nukkamaisia ulokkeita. Jos se aktivoituu luussa, se voi aiheuttaa luumädän eli osteomyeliitin ja saattaa myös levitä läheiseen niveleen. Tähän voi liittyä lievää kipua ja turvotusta, paikallista lämmönnousua ja punoitusta, paikallisten imusolmukkeiden suurentumista ja iholle avautuvan ontelokanavan (fistula) muodostuminen, mikä muutenkin tubin aiheuttaman kudoskuolion vuoksi on yksi luonteenomaisia kroonisen tubin piirteitä. Jännetupen ja limapussien tubi: Tubibakteeri voi levitä myös jännetuppiin, varsinkin kämmenen ja ranteen alueella, tai limapusseihin esim. Jos se paikallisesti aktivoituu, se leviää nikamansolmuista myöhemmin myös nikamanvälilevyyn (Pottin tauti). Näitä kuvasi edesmennyt ortopedian professori Seppo Santavirta sekä lonkan että polven kokotekonivelleikkausten yhteydessä yhdessä työtoveriensa, mm. 10?35 % keuhkojen ulkopuolisesta tuberkuloosista. Selkärangan tubi: Tubibakteeri voi keuhkokudoksesta veren välityksellä levitä selkärangan nikaman solmuihin. Tässä näitä ei käsitellä enempää, mutta muutama sana tuki- ja liikuntaelinten tuberkuloosista, jota esiintyy noin parilla prosentilla kaikista tubi-potilaista, ja joka muodostaa n. Notre Damen kellonsoittajalla on ehkä ollut tällainen tubikyttyrä (kuva alla). Yleensä tubin aiheuttama selkärangan infektio esiintyy alemman rintarangan tai ylemmän lannerangan alueella. Leviäminen voi tapahtua joko veren välityksellä tai paikallisesti läheisestä nivelestä tai luusta. Antti Eskolan, Kaj Tallrothin, Veijo Hoikan ja Sam T. Ultraäänitutkimus soveltuu hyvin niveltulehduksen, jännetupentulehduksen ja limapussintulehduksen tutkimiseen. Niveltieto 1 / 2013 Luumätä (osteomyeliitti): Tubibakteeri voi joskus levitä veren kautta luuhun tai luunpäihin yhdessä tai useammassa nivelessä. Tämä kalvora- 20 Tubin aiheuttama niveltulehdus: Tubibakteeri voi levitä veriteitse luun päihin (ja sieltä edelleen niveleen) tai suoraan nivelkalvoon ja aiheuttaa kroonisen niveltä ja sen ympäryskudoksia tuhoavan taudin esimerkiksi lonkka-, polvi-, nilkka- tai rannenivelessä. Varsinkin yhden nivelen kroonisessa tulehduksessa eli monoartriitissa on syytä epäillä myös tuberkuloosia. Oireina esiintyy yleisoireiden lisäksi nivelen tulehdusoireita kuten turvotusta, nivelarkuutta, lämmönlisäystä ja nivelen nesteilyä. tubibakteeri on