Niveltieto 1/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 1/2011 Aiheina mm. Ennaltaehkäisyä vai korjaavaa hoitoa? PAL.VKO 2011 -16 11001 677773-1101 6 414886 777736 Irtonumero 5.90. Nivelrikon lääkehoito Nivelreuman hoito kehittyy Tekonivel-uusintaleikkaukset Kylmää vai lämmintä nivelille
2/2011 ilmestyy 27.5. 4/2011 ilmestyy 25.11. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Auli Hackman Esko Kaartinen Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Painos 13 000 kappaletta Kansikuva Talven 2011 riemuja... Miksi tekoniveliä joudutaan uusimaan. 3/2011 ilmestyy 26.8. NIVELTIETO SISÄLLYSLUETTELO 1/2011 3 5 6 8 10 12 14 15 16 18 20 24 26 29 32 34 36 37 41 42 43 44 45 46 48 50 Pääkirjoitus: TULE-terveystiedon jakamisen sarkaa riittää Ennaltaehkäisyä, korjaavaa hoitoa vai molempia. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen 2 Niveltieto 1 / 2011. Kuva: Liisa Vatanen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. Konttisen kynästä: Sjögrenin syndrooman hoito Nuoren yhdistyksen vetovoimaa Lääkärit vastaavat Luettua: Tule-sairauksien ehkäisy kannattaa Uudenlaiset nuorten nivelkurssit Tuetut lomat Matti-Katti Aulis pakinoi: Rämpylän testamentti Lonkan nivelrikon opetuspaketti Piinapenkissä Anja Karjalainen Ristikko Jaettava materiaali Myytävät tuotteet Jäsenedut Niveltieto 1/2011 Irtonumero 5,90 euroa Vuosikerta 22 euroa (2011) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2011: 1/2011 ilmestyi 25.2. Kylmää vai lämpöä. Tules-vuosikymmen: yli 10 vuotta tule-terveyden hyväksi Nivelrikkokipua on hoidettava tehokkaasti Nivelrikkokoulu / Artrosskolan Työtehtävät toimintakyvyn mukaan Takaisin toimeen -hanke Alkavaa nivelrikkoa voi hoitaa myös itsehoitolääkkeillä Nivelreuma vammauttaa yhä harvemmin Kannattaako tekonivelleikkausten keskittäminen
Valistukselle on siis paljon tarvetta edelleen. Koemme ehkä tekevämme jo nyt paljon, mutta teemme silti vieläkin aivan liian vähän! Tieteelliseen näyttöön pohjaavasti tiedämme tuki- ja liikuntaelimistön oikeanlaisen huomioimisen ja terveenä pitämisen, sekä sitä kautta tulevan hyvän fyysisen kunnon turvaamisen suuren merkityksen monien kansantautien ennaltaehkäisyssä. Oman toimintamme suhteen olen vilpittömästi sitä mieltä, että olemme voimavarojemme puitteissa ja täsmälleen yhdistyksemme tavoitteiden mukaisesti myös tosissamme panostaneet valistustyöhön. TULE-terveystiedon jakamisen sarkaa riittää "kyntäjille ja hevosille" olisi kovasti kysyntää! Tämän jäsenmäärältään edelleen varsin rivakkaa vauhtia kasvavan yhdistyksemme toiminnan tärkeitä tavoitteita ovat varsinkin jäsenistömme, mutta myös kaikkien muiden nivelsairaiden yleinen edunvalvonta, vertaistuki sekä laaja-alaisen ennaltaehkäisy- ja sairaustiedon jakaminen. Sitä valistuskanavaakin tarvitaan, kun yritetään tavoittaa todella suuria ihmismassoja kansanterveydellisesti tärkeiden asioiden tiimoilta. Lisää satsauksia silti meiltäkin tarvitaan sitä mukaa, kun rahkeemme vaan antavat niihin mahdollisuuden. Ymmärrettävästi kuulijoidemme keski-ikä riippuu paljolti tarjolla olevan informaation sisällöstä. Pelkkä hyvä tahto, ajatus, saati tämä kirjoittamani sananhelinä eivät siis vielä riitä, vaan aidon todellista tekemistä tarvitaan suotuisien tuloksien aikaansaamiseksi! Esko Kaartinen puheenjohtaja PÄÄKIRJOITUS Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen kevätkokoukseen Rantasipi Forssan auditorioon (Saarelankatu 12, Forssa) Kokouksessa käsitellään vuoden 2010 vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomus 9.4.2011 klo 12.00 Niveltieto 1 / 2011 3. Tämä sama suuntaus jatkunee edelleenkin, ainakin päätellen vuoden ensimmäisestä kuukaudesta. Erityisen suuri huolenaihe on se, että tässä tukirankaongelmien moninaisessa kirjossa pitäisi valistusta ehdottomasti saada suunnattua jo paljon nuorempaan väestönosaan. Tuona kuukautena neljään yleisöluentoomme ahtautui tiedonhaluisia yli 1500, eivätkä kaikki tulijat edes mahtuneet paikalle, vaan osa joutui valitettavasti kääntymään ovelta pois. Kynnettävää sarkaa Suomen terveysvalistuspellossa todellakin riittää meille kaikille, kunhan vaan saisimme kokoon kyntäjien ja aurojen lisäksi myös riittävästi aurojen vetäjiä. Siihen nähden ihmettelen jatkuvasti, kuinka vähän tämän tyyppinen TULESvalistus on toistaiseksi saanut sijaa erityisesti julkisessa viestinnässä. Näiden luentojen tietoannissa on kyse enemmänkin "tulipalojen sammuttamisesta" eli vallitsevan tilanteen kohentamisesta ja odotettavissa olevien hankaluuksien minimoimisessa. Tämä siksi, että varhaisessa vaiheessa tehtyjen suotuisten elintapamuutosten kautta saavutettu ennaltaehkäisevä terveysvaikutus olisi paras anti valistustyöstä sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti ajatellen. Yhdistyksemme järjestämissä luentotilaisuuksissa on yhteenlaskettu kuulijoiden määrä vuosittain ollut keskimäärin 10 000 henkilöä. Huomatuimpana tiedotuskanavana lienee pidettävä laadukkaaksi tunnustettua Niveltieto-lehteämme, mutta myös alan ammattilaisten pitämät yleisöluennot eri muodoissaan ovat vuosien saatossa olleet oleellinen osa tätä meidän tärkeäksi kokemaamme tiedotustyötä. Niinpä nivelkipu- ja nivelrikkoaiheisia luentoja ensisijaisesti tuleekin kuulemaan enimmäkseen keski-iän ohittanutta väkeä
Järjestöt, kuten Nivelyhdistys, voivat antaa tärkeää asiantuntija- ja vertaistukea. nassa toimivat olennaiset tahot, mm. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kunnassa säädetään 12 §:ssä mm. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. seuraavaa: Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Suomen vaurastuessa, ja työsuojelu- ja työturvallisuussäädösten sekä työterveyshuollon pikkuhiljaa purressa, ulkoisten, työ- ja elinympäristöstä johtuvien tule-sairauksien syyt ovat vähentyneet. Esityksen 11 §:ssä velvoitetaan kunnat ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymät päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. ten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi on valmisteltava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Kansaneläkeiänkin saavuttaminen oli enemmän poikkeus kuin sääntö. Panostukset ennaltaehkäisyyn ja sairauksien hyvään hoitoon ja etenemisen hidastamiseen ovat ennemmin tai myöhemmin tuottava investointi. Yhden sairausryhmän ehkäisy torjuu myös muita kansantauteja Eri kansansairauksien taustalta löytyy paljon samoja syytekijöitä. Uudet velvoitteet eivät ole kunnille taloudellinen lisätaakka, vaan tarkoituksenmukainen tapa toimia niin, että tulevaisuuden välttämättömistä hoivatarpeista on mahdollista selviytyä ja korjaavan hoidon kustannuksia voidaan hillitä. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Hyvin suunniteltu hyvinvointipolitiikka ei lisää kuntien kustannuksia, vaan aikaa myöten hillitsee kustannuksia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien taustalla olevat syyt ovat olennaisesti muuttuneet suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä. ENNALTAEHKÄISYÄ, KORJAAVAA HOITOA VAI MOLEMPIA? Ennaltaehkäisyä, korjaavaa hoitoa vai molempia? Tuleva terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveys- ja hyvinvointinäkökohdat otetaan huomioon kaikissa kunnallisissa toiminnoissa. 1900-luvun alkupuolella maa- ja metsätalousvaltaisessa Suomessa sairaudet ja vammat olivat paljolti seurausta raskaista maa- ja metsätaloussekä teollisuustöistä. järjestöt, seurakunnat ja elinkeinoelämä. Pyrittäessä ehkäisemään nivelsairauksia tai ennakoitaessa perimän vuoksi mahdollista nivelrikon tai reuman puhkeamista, ehkäistään samalla mm. diabetesta ja sydänja verisuonitauteja. Tule-terveyden edistäminen on terveyden edistämisen perusta ja yleisimpien kansantautien tehokas ehkäisy edellyttää tule-sairauksien tehokasta ehkäisyä". Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia Uudessa kuluvan vuoden toukokuussa voimaan astuvassa terveydenhuoltolaissa edellytetään, että terveys- ja hyvinvointinäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa. Kansallisessa TULE-ohjelmassa todetaan perustellusti, että "tuki- ja liikuntaelimistön hyvä toimintakyky ja terveys ovat keskeisiä edellytyksiä myös muiden elinjärjestelmien toimintakyvylle ja terveydelle. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot on nimettävä ja eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntalais- Kohti kauaskantoista hyvinvointipolitiikkaa Edellä mainitut pykälät velvoittavat kunnat laaja-alaiseen ja poikkihallinnolliseen hyvinvointipolitiikkaan, jossa ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kunnan opetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, kaavoitus- ja tekninen toimi sekä muut kun- 4 Niveltieto 1 / 2011. Perimän lisäksi syyt löytyvät yhä enemmän yksilöiden elintavoista, arkiliikunnan vähentymisestä ja epäterveellisestä ravinnosta ja ylipainosta
Kohennusta tilanteeseen tulisi saada aikaan jo lääkärien ja hoito- ja hoiva-alan peruskoulutuksessa, jossa terveysliikunnan merkitys tulisi nähdä olennaisena osana työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Järjestöt ovat jäsentensä edunvalvojia ja tekevät tärkeää päättäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä niin valtion kuin paikallistasolla. Voiko turvallisesti ja esteettömästi kävellä tai pyöräillä, ovatko kuntoilureitit helposti saavutettavissa, tukeeko työpaikka työmatka- ja työpaikkaliikuntaa. Tulen nuoreksi jälleen, saan muuttua lapseksi aivan. Järjestöt välittävät tietoa ja osaamista sekä nostavat esiin ennen kaikkea asiakasnäkökulman. Ns. reumapotilaille räätälöidyn liikunnan hyödyistä on vakuuttavaa näyttöä. lapsen tervettä kasvua ja kehitystä myös koko perheen terveellisiä elintapoja. Yli tien on juossut etsien suojaa ja ruokaa. Työterveyshuollolla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet ennaltaehkäisevään toimintaan, johon työterveyshuoltolain henkikin ensisijaisesti velvoittaa. ENNALTAEHKÄISYÄ, KORJAAVAA HOITOA VAI MOLEMPIA? Suomessa eriasteisesta nivelrikkoa sairastavia on noin miljoona. Kuntien liikuntatoimen ja alueen urheilu- ja liikuntaseurojen rooli ja yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa on tärkeää. Nykyisten hoidon ja kuntoutuksen viiveiden ratkaisu edellyttää parempaa työterveyshuollon ja kuntoutusalan yhteistyötä. Ovat naavaiset oksat valjenneet, hirvi kulkenut harppoen siellä. Lumienkelin hangelle heitän kun pystyyn itseni lumesta kaivan. "On uudenvuoden aatto", maa jäisenä hiljaa huokaa. Mm. Monilla kansanterveys- ja potilasjärjestöillä on oma tärkeä roolinsa nivelsairauksien ehkäisyssä ja jo sairastuneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä elämänlaadun kohentamisessa. Liikuntaintervention käytölle tulisi luoda kunnissa selkeät toimintaketjut siten, että lääkärin määräämän liikuntareseptin toteuttamiselle on fysioterapeutin ja/tai liikunnanohjaajan opastus, tuki ja seuranta. Jotta sairauksista johtuvat inhimilliset haitat ja työkyvyn menetykset olisivat mahdollisimman vähäiset, tarvitaan investointeja terveyden edistämisen edellytyksiin, terveysneuvontaan, ravinto- ja liikuntatottumuksia koskevaan elintapaohjaukseen ja myös toimintakyvyn palauttavaan oikea-aikaiseen kuntoutukseen. Liikuntamahdollisuudet lähelle ihmisiä Mahdollisuudet vaikuttaa omaan terveyteen ja toimintakykyyn ovat riippuvaisia mm. Järjestöissä on mahdollisuus jakaa vaikeitakin asioita yhdessä toisten kanssa, mutta myös saada uskoa siihen, että ongelmat ovat voitettavissa. Maija Perho Ohjelmajohtaja Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö Lumienkeli Taivaan täydeltä leijuu hiutaleet metsätiellä. Kun ongelmia on ilmaantunut, olennaista on nopea hoitoon ja oikea-aikaiseen kuntoutukseen pääsy. Ensisijainen vastuu on tietysti jokaisella itsellään ja pienten lasten kohdalla heidän vanhemmillaan. liikuntareseptin käyttö perus- ja työterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on vielä aivan liian vähäistä. Syliin kutsuvaan vaivun, aistin ilmassa juhlan tunnun. Pellon laidalla kesäinen niitty on saanut valkean hunnun. siitä, millaiset lähiympäristön työmatka-, hyöty- ja kuntoliikuntamahdollisuudet ovat. Hilu Terveyden edistämisen ketju seuraa elämänkaarta Terveellinen ravitsemus on toinen tukijalka painonhallinnassa ja kansantautien ehkäisyssä. Työterveyshuolto voi vaikuttaa työpaikan fyysisiin olosuhteisiin yhdessä työsuojelun kanssa ja näin ehkäistä tuki- ja liikuntaelinten yksipuolisista tai virheellisistä työasennoista ja ergonomisista epäkohdista johtuvia seurauksia. Uusi asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta pitää sisällään velvoitteen seurata ja tukea paitsi Niveltieto 1 / 2011 5
Hanke on pyrkinyt näihin tavoitteisiin tuottamalla tietoa, kuten Tules10+-tiedotteita ja Kotikonsteja-opassarjan osteoporoosista, selkäsairauksista ja nivelrikosta sekä arjen keinoista niiden ehkäisemiseksi. Lisäksi on järjestetty satoja yleisöluentoja hankkeen asiantuntijalääkäreiden ja maakuntakouluttajien toimesta, toteutettu erilaisia paikallisia ja valtakunnallisia kampanjoita sekä tilaisuuksia, kuten Tules-toimintapäiviä, tule-tietoisuuden lisäämiseksi. teemoitettujen Tules-toimintaviikkojen myötä. Käytännön hanketoteutuksesta, kuten toimintaverkoston kanssa toteutettujen kampanjoiden suunnittelusta, vastasi Suomen Reumaliiton projektiyksikkö. Terveydenhuollon ammattilaisille on tuotettu koulutusmateriaaleja samoista teemoista. Taloudellisesti hanketta on tukenut merkittävästi Raha-automaattiyhdistys (RAY). Vielä keväällä 2010 mukana liigassa oli myös Reumasäätiö. Etenkin tuletasapaino-teema sai hyvän paikallismedianäkyvyyden. Suomen taustayhteisö Tules-vuosikymmenen hanketoteutusta on ohjannut Tules-liiga, joka on vuonna 1993 perustettu tule-kentällä työskentelevien asiantuntijayhteisöjen yhteistyöelin. Edelleen on lisättävä tietoisuutta tule-sairauksien lisääntyvästä taakasta yhteiskunnalle, tehostettava tule-sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tutkimuksen keinoin, helpotettava sairastavien osallistumista omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin sekä parannettava tule-sairauksien yleistä tuntemusta. Liigan kokouksiin osallistui Tules-vuosikymmenen kansallinen koordinaattori Mats Grönblad, joka toimi Suomen edustajana kansainvälisissä verkostokokouksissa. Tule-kentän eri järjestötoimijat ovat osallistuneet hankeyhteistyöhön merkittävällä tavalla. Tules-toimintaverkosto merkittävin saavutus Hankkeen arvokkain voimavara on sen koko Suomeen ulottuva toimijoiden verkko, joka on mahdollistanut tule-terveystiedon levittämisen ja kampanjoinnin paikallistasolla. Hankkeen luoma valtakunnallinen toimintaverkosto käytännönläheisine toimintatapoineen kestää hyvin vertailun muiden maiden vuosikymmenten kanssa. Tules-vuosikymmenen tavoitteet ovat yhtä ajankohtaisia kuin 10 vuotta sitten. Tules-liigan jäseniä ovat Suomen Työterveyslääkärit, Suomen Ortopediyhdistys, Suomen Reumatologinen yhdistys, fysiatrien yhdistys eli Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae, Suomen Fysioterapeutit, Orton ja Suomen Reumaliitto. Valtakunnallista näkyvyyttä on saatu mm. Tules-vuosikymmen käsittää laajan yhteistyö- ja toimintaverkoston, johon vuonna 2010 kuului noin 70 apteekkia, 140 terveyskeskusta, 80 työterveyshuollon yksikköä ja 140 Suomen Reumaliiton paikallisyhdistystä. Mittavin paikalliskampanja tehtiin Suonenjoella 20072008. Tules-vuosikymmenen kansallisena suojelijana toimi tasavallan presidentti. TULES-VUOSIKYMMEN Yli 10 vuotta tule-terveyden hyväksi Suomessa ja kansainvälisesti Globaalin haasteen taltuttamista kotikonstein Kansainvälinen tules-vuosikymmen -hanke (Bone and Joint Decade 20002010) on kuluneen vuosikymmenen ajan korostanut tuki- ja liikuntaelinten terveyden merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hanke on ollut käynnissä lähes sadassa maassa. Verkosto muodostuu vapaaehtoisista terveydenhuol- 6 Niveltieto 1 / 2011
hui Suomen hankkeen päätössemiHankkeen päätösvuon- naarissa joulukuussa 2010. Toimintaan ovat aktiivisesti osallistuneet Suomen Selkäliitto ja Suomen Osteoporoosiliitto sekä Suomen Nivelyhdistys yhdistyksineen ja piireineen. Kon e i s t o o n koelmasta voi myös lukea yhkaikkien teenvedon Tules-vuosikymmenen ulottuvilla hanketoteutuksesta. Oma tule-aiheinen tempauspäivä on suomalainen idea. Palkinnolla haluttiin kiittää paikallisia toimijoita eri puolilla Suomea tule-terveyden hyväksi tehdystä työstä. Mikko Väisänen tapaamiseen vuonna 2008 Apilassa. TULES-VUOSIKYMMEN 7 Niveltieto 1 / 2011. Lisäksi hanke on kouluttanut kaikkiaan 20 maakuntakouluttajaa, joka ovat järjestäneen yli 300 luentotapahtumaa tule-sairauksista ja tule-terveyden osaalueista hankkeen aikana. Päätösvuonna 2010 Suomen toimintaverkosto sai kansainvälisen erityistunnustuksen tekemästään työstä tule-terveyden puolesta. kampanja sai Suomen hallituksen Suomen tules-vuosikymmenen Terveydenedistämisen politiikan- päätösseminaarissa joulukuussa ohjelman tuen. myös hankkeen isoimman yksitKaikki vuosien saatossa tehty ma- täisen ponnistuksen, Suonenjoki teriaali on osa hankkeen vapaasti tule-kuntoon -kuntahankkeen käytettävää perintöä. Toimintaverkosto on saanut myös kansainvälistä tunnustusta työstään maailmanlaajuisen Bone and Joint Decaden verkostokokouksissa, mm. Yli 60 toimintaverkoston joukosta tunnustuksen saivat Suomen lisäksi Intian ja Japanin toimintaverkostot. yhteistyössä tule-järjestöjen yhdistysten kanssa. lon ammattilaisista, mm. osallistuivat Tules-vuosikymmenen verkosto- kia koskettava asia. Suomen TULE ry myönsi vuoden 2008 HYVÄ TULE -tunnustuspalkinnon suomalaiselle toimintaverkostolle. sairaanhoitajista, fysioterapeuteista ja terveydenhoitajista sekä yhdistysaktiiveista, jotka ovat muun toimintansa ja työnsä ohella halunneet olla edistämässä suomalaisten tule-terveyttä. 2010 lanseerattiin artikkelikoSuomalainen keksintö: koelma nimeltä Kantavat rakenTules-toimintapäivä teet, näkökulmia tule-terveyteen. Kanadan Ottawassa 2005 ja Etelä-Afrikan Durbanissa vuonna 2006. Toimintapäivän tempauksissa on arvion mukaan viime vuosina tavoitettu suoraan noin 10 000 ihmistä. Työ Nivelkummit Anna-Liisa Kemi ja Onneli Wäck siten kaik- jatkukoon. Maan johtavien Suomessa tule-asiantuntijoiden artikkelit koottu tu- peilaavat tule-terveyden vaikule-terveystusta yhteiskuntaan ja yksilöön tieto ja -ai- yli 10 vuoden perspektiivillä. Tietoiskuja järjestet- edellä mainitut tiedotteet, oppaat tiin yli 100, pääosin työterveys- ja tule-huolto-ohjeet, joita nouhuolloissa ja terveyskeskuksissa. dattamalla jokainen voi edistää Tule-huolto-ohjeissa kitey- omien kantavien rakenteidentyy pähkinänkuoressa hank- sa kuntoa osana arkea. osoitteestule-tietopankki.fi. Suomen tules-vuosikymmenhyvinvoinhankkeen projektitiimi haluaa t i o n t e r - kiittää Suomen Nivelyhdistyksen veyden pe- ja nivelpiirien kanssa tehdystä r u s t a j a hedelmällisestä yhteistyöstä. na 2010 lanseerattiin etenkin terveydenhuollon ammat- Ennaltaehkäisy on tehokkain ja tilaisten työkaluksi suunnattu edullisin tapa vaikuttaa ajoissa Tules ja toimintakyky -tietoisku- tule-oireiden kroonistumiseen ja aineisto, jossa esiteltiin 10 tule- tule-sairauksien kehittymiseen. ehkäisyyn. huolto-ohjetta tule-sairauksien Tule-tietopankista löytyvät mm. Artikkelikosamassa koelma löytyy osoitteesta www. Artikkelikokoelma ja TuleOsana Kansainvälistä Tules-toiKokoelma luo katsauksen hankmintaviikkoa vuonna 2005 jär- tietopankki perinnöksi keen painoalueiden, eli osteopojestettiin ensimmäinen Tules- Nyt, hankkeen päätyttyä, Tu- roosin sekä nivel- ja selkäsairauktoimintapäivä, joka toteutettiin les-vuosikymmenen aikana sien nykytilaan. Kullekin päivälle valittiin teema, jota tuotiin esiin vuodesta riippuen 4080 yhdistyspaikkakunnalla. sa. Sivuskeen kokoamaa tutkittua tie- ton kautta pääsee tutustumaan toa tule-terveyden edistämisestä. TukiKantavista tule-rakenteista ja li ik u n - kannattaa edelleen pitää huoltaelinten ta. Tempauksen saama medianäkyvyys oli laajimmillaan vuosina 2008 ja 2009, jolloin eri medioiden kautta tavoitettiin ar- Kansainvälisen tules-vuosikymmeviolta 600 0001 000 000 nen puheenjohtaja Lars Lidgren pukansalaista. Tietoisku- (20072008) aineistoihin
noin 6 (kipuasteikolla 110). Katkonainen uni liittyy myös fibromyalgian käynnistymiseen. Ylilääkäri, fysiatrian dosentti Olavi Airaksinen kertoo, että tutkimusten mukaan kiputuntemus alle 4 luokitellaan lieväksi kivuksi, 47 keskivaikeaksi kivuksi ja yli 7 vaikeaksi kivuksi, jonka hoitamiseen tarvitaan jo opioidilääkitystä. Myös suurin osa vähän kipuilevista tahtoisi liikkua enemmän. Tutkimustoimisto IRO Research toteutti tutkimuksen tietokoneohjattuina puhelinhaastatteluina 550 nivelrikkoa sairastavalle henkilölle kattavasti eri puolilla Suomea. NIVELRIKKOKIPUA ON HOIDETTAVA Kivun aiheuttamat uniongelmat ovat seurauksiltaan yllättävän vakavia Tuore kyselytutkimus osoittaa, että nivelrikkokivun hoitoon pitäisi panostaa entistä enemmän. On merkillepantavaa, että keskivaikean kivun ja vaikean kivun kanssa elävät ihmiset kärsivät hyvin samansuuntaisista rajoitteista. Mitä voimakkaammaksi haastatellut määrittelivät kipunsa, sitä huonommaksi he kokivat oman hyvinvointinsa. Vastaavasti lukema alle 4 kipujanalla indikoi kokemukseen erittäin hyvästä tai hyvästä hyvinvoinnista. Peräti 21 % vastaajista ker- 8 Niveltieto 1 / 2011. Pahimmillaan, ilman kipulääkettä koetun kivun keskiarvo oli VAS-kipujanalla osoitettuna Huonosti hoidettu kipu rajoittaa etenkin liikkumista Tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että nivelrikkokipu rajoittaa paljon sitä potevien liikkumista. Tämä kertoo, että ihmiset eivät ole saaneet riittävästi apua, huomauttaa Jukka Pekka Kouri. Lähes kaikki kovista kivuista kärsivät haluaisivat harrastaa enemmän liikuntaa. Kivun vaikutus elämään on kokonaisvaltaista, vahvistaa ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri. Haastateltujen henkilöiden kiputuntemukset olivat siis varsin voimakkaita. Kipu rajoittaa eniten liikunnan harjoittamista ja yleistä aktiivisuutta elämässä. Huonosti hoidettu nivelkipu heikentää potilaiden elämänlaatua, estää liikkumista, häiritsee unta ja vaikeuttaa jokapäiväisistä toimista selviytymistä. Yli 55-vuotiaille nivelrikkopotilaille tehty laaja kyselytutkimus toteutettiin 20.12.20104.1.2011 MSD Finland Oy:n toimeksiannosta. Tämä on selkeä riskitekijä pitempiaikaiseen stressiin, joka altistaa myös muille sairauksille, Airaksinen korostaa. Myös keskivaikean kivun hoitoon olisikin syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Nivelrikkokipua on hoidettava tehokkaasti Univaikeudet altistavat muille sairauksille Dosentti Olavi Airaksinen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että yli 50 %:lla keskivaikeasta ja vaikeasta kivusta kärsivillä oli myös univaikeuksia. On huolestuttavaa, että ihmiset jättävät keskeisen hoitokeinon pois, sanoo Suomen Nivelyhdistyksen toiminnanjohtaja Jyrki Laakso. Internetin välityksellä haastattelututkimus lähetettiin myös noin 3000:lle Suomen Nivelyhdistyksen jäsenelle, joista kyselyyn vastasi 1160 eriikäistä ihmistä kaikkialta maasta. Nivelrikkokivut voivat siis aiheuttaa unihäiriöitä, jotka puolestaan voivat laukaista fibromyalgian. Myös uni häiriintyy usein kipujen vuoksi etenkin kovista kivuista kärsivillä. Sivuvaikutusten pelko on huomattava ongelma Kivunhoidon esteeksi muodostuu liian usein pelkkä sivuvaikutusten pelko. Tieto unihäiriöiden ja nivelrikon yhteyksistä onkin uusi, iso asia, jonka tämä tutkimus nostaa esiin, Kouri toteaa. Mitä voimakkaampi kipu, sitä heikompi hyvinvointi Sekä puhelinhaastattelut että Nivelyhdistyksen jäsenille osoitettu Internet-kysely tuottivat hyvin samansuuntaiset tutkimustulokset. Kivun vuoksi sosiaalinen elämä supistuu ja hyvin paljon normaalielämään kuuluvia asioita jää tekemättä. Kipu olisi saatava kuriin! Kovinta nivelrikkokipua kokeneista vastaajista yhteensä noin 20 % oli erittäin tyytymätön tai tyytymätön nivelrikkokipunsa hoitoon. Yleinen kokemus oli, että mitä vähemmän oli kipuja, sitä vähemmän elämässä oli rajoituksia
Varaa vain aika vastaanotolle, niin hoidossa tarpääset tutkimuksiin ja hoitoon nopeasti. Jos kivunhoito tai omahoito ei ole kunnossa, ei pyöräkään pyöri. Lääkä· tekonivelkirurgia rikäynnin 15 · selkäkirurgia minuuttia ei· polvikirurgia, urheiluvammat vät riitä miten· lasten ja nuorten ortopedia kään antamaan · käsi-, olka- ja mikrokirurgia potilaalle riittä· reumakirurgia, yleisortopedia vää itsehoidon ohjausta. NIVELRIKKOKIPUA ON HOIDETTAVA Nivelyhdistyksen jäsenet pitivät Niveltietoa ja muita terveyslehtiä mieluisimpana tietolähteenä. too, ettei aina ota nivelrikkokivun hoitoon tarkoitettua kipulääkettä, koska pelkää sivuvaikutuksia. Jos tulehduskipulääkkeet eivät toimi, pitäisi uskaltaa käyttää opioidia. Tietoa nivelrikkokivun hoidosta on hyvin saatavilla Lähes 70 % kaikista vastanneista oli tyytyväisiä nivelrikkoon liittyvän kivun hoidosta saamaansa tietoon. Pari vuotta sitten toteutetun Nainen ja nivelrikko -kyselyn yhteydessä tyytymättömien määrä oli vastaavan kysymyksen kohdalla Katri Kovasiipi huomattavasti suurempi. Nykyään kipulääkkeitä tosin varotaan jo liikaa, niin ettei lääkkeitä aina uskalleta käyttää silloinkaan, kun niitä todella pitäisi käyttää, Kouri pohtii. Oma visioni on, että terveydenhuoltoon tarvittaisiin nivelhoitajia, jotka pystyisivät opastamaan ihmisiä yksilöllisesti omasta kunnostaan huolehtimiseen. Kyselyn sähköpostilla saaneista Nivelyhdistyksen jäsenistä lähes 40 % vastasi kyselyyn, vaikka vastausaika oli lyhyehkö. Nivelyhdistyksen toiminVievätkö selkävaivat ja lonkan nanjohtaja tai polven nivelrikko iloa elämästä. Edellä mainittujen osalta suurimmassa riskissä ovat ikäihmiset, joiden on varottava aspiriinin ja ibuprofeenin massiivista syömistä, Kouri summaa. Sairaala ORTONin erikoislääkäreiden asianmuutosta: tuntemus ja korkealaatuiset hoitokäytännöt takaavat Nivelrikon parhaan tuloksen. Jyrki Laakso Asiantunteva ja oikea-aikainen ortopedin tutkimus toivoo tähän ja hoito palauttavat nopeasti liikkuvaan, aktiiviseen yleistä asenneelämään. On Neuvonta ja ajanvaraus: huolestutta(09) 4748 2705 ma-to 8-16, pe 9-15 Tenholantie 10, vaa, että ihmiwww.sairaalaorton.fi Helsinki set arvostavat vain lääkärin ohjausta. On siis hyvä, että kipulääkkeiden liiallista käyttöä varotaan. Puhelinhaastatteluun vastanneille ylivoimaisesti mieluisin tietolähde nivelrikkoon liittyvän kivun hoidosta on lääkäri. vitaan vahva ote omahoiHoitolinjamme ovat: toon. Uudet koksibi-lääkkeet ovat tutkimusten mukaan turvallisempia vatsahaavan ja suolistovuotojen suhteen kuin perinteiset kipulääkkeet. Nivelyhdistyksen jäsenille lähetettyyn nettikyselyyn vastanneista selkeä enemmistö piti mieluisimpana tietolähteenään Niveltietoa/muita terveyslehtiä, toiseksi tärkeimmäksi tietolähteeksi he nimesivät lääkärin. Tiedotuksessa on painotettu paljon kipulääkkeiden haittoja, eikä sitä kuinka ne tehoavat. Nivelrikon hoito on kuin pyörä, joka koostuu lohkoista: liikunnasta, lääkehoidosta, omahoidosta jne. Suuri kiitos kaikille kyselyyn sekä puhelimessa että netin kautta vastanneille! Kiinni hyvässä elämässä Niveltieto 1 / 2011 9. Perinteisillä kipulääkkeillä on tunnetusti mahahaittoja, ja perinteisiin kipulääkkeisiin mahakomplikaatioiden ja verenvuotojen takia kuolikin aiemmin vuosittain 200300 ihmistä Suomessa. Sivuvaikutusten pelko on lähes yhtä merkittävä lääkehoidon este kuin koetut vaivat, joita esiintyi 29 %:lla vastaajista. Uusien lääkkeiden myötä tämä luku lienee vähentynyt. Tämä osoittaa, että tiedotuksen voimalla asiat voivat myös muuttua parempaan suuntaan, Kouri toteaa
Osa heistä on toivonut kurssille enemmän käytännön harjoitteita, osa on toivonut kurssia pidemmäksi. Ensin asiakas käy fysioterapeutin henkilökohtaisessa arvioinnissa. Ensimmäisen kurssin jälkeen vielä muokkasimme kurssimateriaalin sisältöä ja päivitimme vanhaa materiaalia tehden siitä mahdollisimman informatiivisen, mutta helposti ymmärrettävän kokonaisuuden. Yhdistämällä erilaisia näkemyksiä saadaan aikaiseksi entistä parempaa materiaalia. Jatkossa tavoitteena on järjestää kurssi joka kevät ja syksy. Erika Gustafsson vertaisohjaaja Ahvenanmaan nivelpiiri Läkartidningen raportoi vuonna 2008 Artrosskolanista. 10 Niveltieto 1 / 2011. Tilat niille ja kahdelle kevään 2011 aikana toteutettavalle Nivelrikkokoululle tarjoaa Ahvenanmaan Reumayhdistys. Kolmen ja 12 kuukauden kuluttua on vielä fysioterapeutin seurantakäynnit, joiden tiedot kerätään tietopankkiin myöhempää tutkimus- ja kehitystyötä varten. Kasvanut tietoisuus lisää elämänlaatua Nivelrikkokoulu on alunperin ruotsalainen konsepti, joka palvelee ensisijaisesti tavallisimpia nivelrikon muotoja (käsi-, lonkka- ja polvinivelrikko) sairastavia. Sen jälkeen hän käy kolmessa informaatiotilaisuudessa ja päättää, alkaako tehdä harjoitteita yksin vai ryhmässä. NIVELRIKKOKOULU Ahvenanmaan Nivelrikkokoulu antaa tietoa ja hoitovinkkejä Ahvenanmaan Reumayhdistys ja Ahvenanmaan nivelpiiri aloittivat yhteistyön elokuussa 2010. Syksyllä 2010 minä ja kaksi muuta ahvenanmaalaista matkustimme Göteborgiin Ruotsin Reumaliiton Nivelrikkokoulua käsittelevälle kurssille. Syyskuussa 2010 käynnistettiin ensimmäinen Nivelrikkokoulu, joka antaa tukea, ohjeita ja apua siihen osallistuville nivelrikkopotilaille. Syyskuun jälkeen on pidetty jo kaksi Nivelrikkokoulua lisää, ja neljättä suunnitellaan pidettäväksi maalis-huhtikuun aikana. Reumaneuvoja Kerstin Andersson Ahvenanmaan Reumayhdistyksestä otti minuun yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä Nivelrikkokoulun järjestämiseksi, kertoo Ahvenanmaan nivelpiirin ohjaaja Erika Gustafsson. Tavoitteena oli teorian ja käytännön yhdistäminen koulutuksiin. Ruotsissa Nivelrikkokoululla on erilainen rakenne. Nyt he tietävät, mitä he voivat tehdä voidakseen paremmin ja lievittääkseen kipuja. Yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa toivotaan Kaksi yhdistystä voi tehdä yhdessä enemmän. Tilaisuuksissa selvitetään muun muassa nivelen rakenne ja toiminta sekä nivelrikon aiheuttamat muutokset nivelessä. He kokevat tietävänsä enemmän siitä, mitä nivelrikko on ja kuinka he voivat vaikuttaa omaan vointiinsa. Kerromme, kuinka liike on elintärkeää nivelen hyvinvoinnille ja aineenvaihdunnalle. Lisäksi kerromme ergonomiasta ja apuvälineiden merkityksestä. rikossa tapahtuu ja kuinka kipua voidaan käytännössä lievittää. Suurin osa on ollut sitä mieltä, että Nivelrikkokoulu on antanut heille heidän kaipaamaansa tietoa ja antanut heille tulevaisuudentoivoa. Nivelrikkokoulun rungon pohjana oli vanha Nivelrikkokoulumateriaali, jonka Ahvenanmaan Reumayhdistys oli aikanaan hankkinut. Päämääränä on myös, että kunnallinen terveydenhuolto saadaan mukaan prosessiin. Tavoitteena on lisätä heidän tietoisuuttaan sairaudesta ja sen hoitomahdollisuuksista sekä nostaa heidän elämänlaatuaan. Syyskuussa 2010 pidimme yhdessä Kerstin Anderssonin kanssa ensimmäisen Nivelrikkokoulun, ja myöhemmin samana syksynä järjestimme jo toisen vastaavan kurssin. Yksittäinen Nivelrikkokoulu koostuu neljästä eri tilaisuudesta. Niissä Kerstin ja minä pyrimme selvittämään, mitä nivelelle nivel- Erittäin positiivista palautetta Osanottajat ovat olleet hyvin tyytyväisiä Ahvenanmaan Nivelrikkokoulun toimintaan
Den första Artrosskolan drog igång i september 2010 med ledning av Kerstin Andersson och mig och det hölls även en annan kurs senare under samma höst. Erika Gustafsson Ålands artrosgrupp Ökad kunskap förbättrar livskvalitet Artrosskolan är ett svenskt koncept (Reumatikserförbundet), som i första hand vänder sig till personer med de vanligaste formerna av artros hand-, höft- och knäartros. Artrosskolan ökar kunskap om artros och dess behandlingsmöjligheter På Åland finns det två föreningar som arbetar med att stöda, upplysa och hjälpa personer med artros Ålands Reumaförening och Ålands artrosgrupp (en undergrupp till Finlands artrosförening) och dessa har samarbetat sedan augusti 2010. Klienten väljer mellan att träna individuellt eller i grupp. De känner att de vet mera om vad artros är och hur de kan inverka på sitt mående. Man har olika synsätt på problematiken och detta gynnar skapandet av ett bättre material att ge klienterna. Majoriteten har tyckt att Artrosskolan gett deltagarna den information de saknat och gett dem hopp om framtiden. Det är ett informationsrikt paket. Endel har önskat mera praktiska övningar, andra att kursen kunde ha varit längre. I fortsättningen är det meningen att hålla en kurs per höst/vår. De vet vad de kan göra för att må bättre och lindra symptomen. Samarbete med sjukvården eftersträvas Två föreningars samarbete ger mera än två föreningars verksamhet på varsitt håll. Vi hade på basen av det äldre Artrosskola-materialet, som Ålands Reumaförening hade, strukturerat upp en grund för hur vi skulle lägga upp teori och praktik under undervisningsgångerna. Artrosskolan består av 4 tillfällen innefattande såväl teori som Artrosskolans struktur i Sverige. Niveltieto 1 / 2011 11. Sedan dess har ytterligare två Artrosskolor hållits och en fjärde är planerad att hållas under mars och april. Reumarådgivare Kerstin Andersson, från Ålands Reumaförening, kontaktade mig angående ett möjligt samarbete i form av en Artrosskola, berättar Erika Gustafsson, ledare av Ålands artrosgrupp. Dessutom är strävan att involvera den kommunala sjukvården mera i hela processen. praktik. Därefter skall personen i fråga gå på tre informationstillfällen. Under tillfällena klargörs bl.a. Målsättningen är att ge ökad kunskap om sjukdomen och om de behandlingsmöjligheter som finns, samt att på så sätt kunna öka personens livskvalitet. Motion är viktigt för ledens välbefinnande och ämnesomsättning. Ålands Reumaförening och Ålands artrosgrupp startade den första Artrosskolan på Åland i september 2010. Ålands Reumaförening har givit kursutrymme till vårt förfogande. ledens uppbyggnad, funktion och typer, hur en artrotisk led skiljer sig från en frisk, smärta och hur man kan lindra den, ergonomi, hjälpmedel mm. Vi var tre personer från Åland som åkte till Göteborg hösten 2010 på kurs gällande "Artrosskolan", som hölls av Reumatikerförbundet (Sveriges). Efter kursen modifierade vi innehållet och uppdaterade det äldre materialet med det nyaste och gjorde det till en informationsrik, men lättuppfattad, helhet. Kerstin och jag försöker under tillfällena förklara vad som händer vid artros i leden och hur man kan lindra smärta. Efter 3 månader och 12 månader går klienten till fysioterapeuten för en uppföljning. I Sverige har Artrosskolan en annorlunda struktur. Först skall klienten gå till fysioterapeuten för en individuell bedömning. Under våren 2011 skall det hållas två Artrosskolor. Uppgifterna samlas i en databank och användas i forsknings- och utvecklingssyfte. ARTROSSKOLAN Feedbacken har varit mycket positiv Deltagarna har varit nöjda med Artrosskolan på Åland
Edessä on neljäs komennus, tällä kertaa maailman pahimmaksi kriisipesäkkeeksi tunnettuun Afganistaniin. Pienen hidasteen Timon vauhdikkaaseen työelämään toi viimekesäinen lonkkaleikkaus ja sitä edeltänyt erittäin kivulias vaihe. Sama ortopedi arveli, että tuolloin 40-vuotiaalla Timolla on viiden vuoden kuluttua tekonivelet. Omassa suvussa nivelrikkoa ei ole esiintynyt. Työnantaja suhtautui kuitenkin kiitettävän joustavasti Timon muuttuneeseen tilanteeseen. Molemmat lonkat leikattiin samalla kertaa. Liiallinen treeni söi nivelet Timolla on yksiselitteinen vastaus lonkkaniveltensä rikkoutumisen syyksi: Liikaa treeniä yhdistettynä rakenteelliseen ominaisuuteen, ns. voimankäyttökouluttajan tehtäviin ja vähensi näin fyysisesti vaativia kenttätöitä. Isossa yksikössä työskentelevälle Timolle löytyi kuntoa vastaavia työtehtäviä kovimpienkin kipujaksojen aikana, joten pitkiin sairaslomiin ei ollut tarvetta edes juuri ennen tekonivelleikkausta. Isossa yksikössä riittää monenlaisia työrooleja, joten Timo keskittyi mm. Internetistä löytyi muidenkin samantapaisessa tilanteessa olleiden tarinoita, mutta varsin vähän tietoa kuntoutumisesta takaisin urheilun pariin. Vaihtelua Timo on saanut elämäänsä myös kriisinhallintatehtävistä Bosniassa, Kosovossa ja EU:n nopean toiminnan joukoissa. Huoli siitä, voiko tekonivelleikkauksen avulla päästä entiseen kuntoon, väistyi lepokipujen vallattua mielen. Yöunet onnistuivat särkylääkkeiden 60-vuotiaan nivelet! Syksyllä 2008 Timo meni ortopedin vastaanotolle, jossa lonkat röntgenkuvattiin. myös lepokivut, jolloin Timo tuli siihen tulokseen, että tekonivelet on saatava hyvin pian. Hyvinkäältä Timo ohjattiin oman kotipaikkakunnan, Järvenpään ortopedille. Vuonna 2006 alkoivat ensimmäiset oireet oikeassa lonkassa, Timo kertoo. Kun leikkaus palautti toimintakyvyn ennalleen, Timo palasi tuttuun kenttätyöhön Helsingin kaduille. PALUU TYÖHÖN Työtehtävät toimintakyvyn mukaan Järjestyspoliisina toimiva Timo Miettinen sai pinnoitetekonivelet vain 42-vuotiaana. "Sinullahan on 60-vuotiaan nivelet", Timo kertoo ortopedin huudahtaneen. Tuntui järkyttävältä, kun nivelet alkoivat mennä jo keski-iässä. Kesällä 2009 alkoivat Timo Miettinen kuunteli eturivissä Esko Kaartisen nivelkipuluentoa tammikuussa Hyvinkäällä. 12 Niveltieto 1 / 2011. Lopulta kävely oli vaivalloista vaappumista, Timo muistelee. avulla vain muutaman tunnin jaksoissa, mikä rupesi vaikuttamaan keskittymiskykyyn. Iso osa omasta kapasiteetista meni kivunhallintaan. Lopulta tuntui, että on ihan sama, pääseekö takaisin entiseen kuntoon: pääasia, että saan kivut pois ja elämänlaadun takaisin, Timo kertoo. Vaivat kuitenkin pahenivat nopeasti, ja mukaan tuli liikerajoituksia alkaen sisäkierron häviämisestä. Olen tehnyt 15-vuotiaasta saakka rankkaa treeniä, kuten eri itsepuolustuslajeja, voimaharjoittelua ja juoksua. Alkuun ei tahtonut löytyä mistään tietoa näin nuorella iällä sairastuneiden tueksi. suoraan lonkkaan. Aluksi hän luuli nivuskipua ja nipistävää tunnetta pehmytkudosten oireiluksi. Töistä oli jäätävä lyhyille sairaslomille aina silloin, kun oli huonoja päiviä. Timon tilanne paheni nopeasti, ja vasen lonkka huononi oikean tasolle. Siitä alkoi jonotus Peijakseen, joka on HUS:n alueella ainoa pinnoitetekoniveliä asentava sairaala. Timon hoitopolku alkoi työterveyslääkäriltä, joka kirjoitti lähetteen Hyvinkäälle. Aikaa kului syyskuusta 2009 toukokuuhun 2010, ennen kuin Timo leikattiin Peijaksen sairaalassa. Poliisin työnkuva on hyvin vaihtelevaa: järjestyspoliisin perustehtävä on autopartiointia ja kulman takana hälytystehtävillä voi odottaa mikä tahansa äkillinen tilanne. Tämä arveli, että Timolle voisivat sopia pinnoitetekonivelet. Maaliskuussa alkaa myös tehtävä Afganistanissa. Järvenpäässä asuva Timo Miettinen (42) on toiminut Helsingissä järjestyspoliisina 15 vuotta
Kriisinhallintakeskuksen lääkärin kanssa oli kuitenkin käytävä huolella läpi, miten uudet lonkkanivelet vaikuttavat Timon Afganistanin-keikkaan. Menin jo 2,5 viikon kuluttua leikkauksesta kuntosalille ja sain kikkailtua itseni kuntopyörän päälle. Sairaaloiden jumppareita kannattaa myös käyttää hyväksi: ei pidä kangistua liikaa annettuihin yleisohjeisiin, vaan hakea juuri omalle keholle sopivia harjoitteita. Syksyllä Timo oli erinomaisessa kunnossa ja palasi samoihin kenttätyötehtäviin, joissa oli ennen nivelongelmien alkua. Terveys- ja luontaistuotekaupoissa sekä apteekeissa. www.mezina.com Niveltieto 1 / 2011 13. Kolme kuukautta siitä oli sairaslomaa ja yksi kuukausi vuosilomia. Ohjeena muille tekonivelleikkauksesta toipuville Timo painottaa yksilöllisen ohjauksen merkitystä. Myös Kriisinhallintalaki määrää, että tällaisessa tapauksessa työnantajan on annettava virkavapaata. Hullunrohkeasti ei kuitenkaan pidä edetä, Timo korostaa. Paluu työelämään Leikkauksen jälkeen Timo on useasti törmännyt tilanteisiin, joissa ulkopuoliset asettavat hänet nivelsairaan asemaan. Katri Kovasiipi Itsenäistä kuntoutumista Ennen poliisikoulua Timo oli opiskellut fysioterapeutiksi. Lääkäri näytti vihreää valoa, ja lähtö Afganistaniin on edessä 10. Timon työnantaja osasi joustaa silloin, kun kivut estivät Timoa suoriutumasta fyysisesti vaativasta kenttätyöstä. Tekonivelleikkauksesta toipuessa vanhoista fysioterapeuttitaidoista oli paljon hyötyä. Ennen leikkausta pudotin 10 kiloa painoa, ja kesä oli hyvää aikaa toipua. Kuntosaleilla kannattaa käyttää ohjaajia ja laittaa heidät todella tekemään työtään. maaliskuuta. Tehtävä Afganistanissa ei huoleta Timoa etukäteen. Muutama tuttukin on ollut siellä komennuksella. Metalliin ei satu: leikkauksen myötä ongelma poistui, eikä minulla ole mitään tekonivelleikatun identiteettiä, hän toteaa. Aiemmin raskasta, kehonrakennustyyppistäkin treeniä harjoittanut Timo keskittyy nyt kokonaisvaltaisiin, toiminnallisiin ja yleiskuntoa kehittäviin harjoitteisiin. Potilaan pitäisi saada ohjausta LIIKETTÄ NIVELILLE! NUTRILENK GOLD - Vahva annos hyvin imeytyvää kondroitiinia, mangaania sekä C- ja D-vitamiinia nivelrustolle sekä luustolle. 90-luvun laman jälkeinen heikko työtilanne johdatti kuitenkin poliisiopintoihin. Sain kuntoutumiseen samat ohjeet kuin 80-vuotiaat mummelit, mutta sovelsin ohjeita itselleni sopivammiksi. Asennoiduin tekonivelleikkaukseen ja siitä toipumiseen yhtenä isona projektina, johon keskityin täysin, Timo kertoo. Suomen tehokkain nivelten itsehoitosarja! Käytä tuotteita yhdessä tai erikseen. Oli tärkeää kuitenkin huolehtia, ettei tule vahinkoa tuottavia retkahduksia eikä annettuja kuuden viikon liikerajoituksia ylitetä. Työnantajan kanssa kaikki sujui hyvin, Timo toteaa. Jo kuukauden kuluttua leikkauksesta Timo jätti kepit pois, vajaan parin kuukauden kuluttua leikkauksesta hän lensi jo Espanjaan reissaten myös Marokossa sekä Gibraltarilla ja syyskuussa vaelsi Alpeilla. omien rajoitteidensa, vahvuuksiensa ja tavoitteidensa puitteissa tapahtuvaan kuntoutukseen. Nyt Timon työnantaja joustaa toiseen suuntaan, kun Timolle tuli kutsu kriisinhallintajoukkojen vaativiin tehtäviin. Yleisohjeet leikkauksesta toipuville ovat alkuun hyviä, mutta kuntoutumisen edistyessä tarvittaisiin yksilöllisempää ohjausta. PALUU TYÖHÖN Työtauko antoi tilaa toipumiselle Viime kesänä Timo oli poissa työelämästä neljän kuukauden jakson. NUTRILENK Active - Kukonhelttakapselit sisältävät hyaluronia nivelten voiteluun ja ruston ravitsemiseen. Toipuessa oli koko ajan ennakoitava liikkeitään, jatkuvasti piti miettiä pari askelta eteenpäin liikkumisiaan. Vaivojen pahentuessa työelämän joustot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä. Jos jomottaa 24/7, pienikin työelämäkevennys auttaa, ja kuntoutumisen jälkeen on taas helpompi palata takaisin työelämään
Hankkeella on lukuisia yritys- ja yhteisökumppaneita, joihin kuuluu myös Suomen Nivelyhdistys ry. Tietoa työolojen mukauttamisesta tarvitaan lisää Työterveyslaitoksen tuoreen tiedotteen mukaan Suomessa on arviolta 200 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta, joiden olisi mahdollista työllistyä. Tutkimuksen mukaan työpaikoil- la ei hyödynnetä kylliksi mahdollisuuksia työolosuhteiden mukauttamiseen, mikä vaikeuttaa osatyökykyisten työhön pääsyä ja työelämässä pysymistä. Sivustolla julkaistaan myös aihepiiriä koskevia yleisökysymyksiä sekä Takaisin toimeen -tiimin antamia vastauksia. Takaisintoimeen.fi -palvelusta saavat tietoa sekä työnantaja että työntekijä. 14 Niveltieto 1 / 2011. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen työolosuhteiden järjestelytuki työpaikalla toteutettaviin muutoksiin on huonosti tunnettu. Tutkimus tuo esille myös sen, että mukautuksia toteuttaneilla työpaikoilla työskentely koettiin vähemmän rasittavana ja työntekijät arvioivat työkykynsä paremmaksi. Myös ministeri Sinnemäki korosti, että työelämä tarvitsee asennemuutosta, jotta työhön paluu pitkältä sairaslomalta helpottuisi. Vetoomuksen luovutus oli osa laajempaa Takaisin toimeen -hanketta, jonka tavoitteena on edistää pitkäaikaissairaiden ihmisten työssäkäyntiä ja poistaa työhön paluun esteitä pitkän sairausloman jälkeen. Erityisesti työelämän asennemuutoksia kaivataan: samaan aikaan, kun työurien pidentämiseen haetaan erilaisia keinoja, yli 30 000 pitkäaikaissairasta on työelämän ulkopuolella, vaikka haluaisi tehdä työtä. Keskeinen käsite pitkäaikaissairaiden työllistämisessä ja työkyvyn ylläpitämisessä on osatyökykyisyys. Työtehtäviä ja työaikaa on kyettävä paremmin mukauttamaan niin, että osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työelämässä. TAKAISIN TOIMEEN tukee etenkin osatyökykyisten työllistymistä Takaisin toimeen -hanke Syksyllä 2010 työministeri Anni Sinnemäelle luovutettiin useiden kansanterveysjärjestöjen yhteinen Takaisin toimeen -vetoomus. Työnhakija puolestaan saa Takaisintoimeen-palvelusta tärkeää tietoa omista oikeuksistaan sekä vinkkejä työnhakuun ja työssä jaksamiseen. Vastauksena tähän ongelmaan Takaisintoimeen.finettipalvelu tarjoaa konkreettista tietoa työnantajille esimerkiksi osatyökykyisen palkkaamiseen liittyvistä tukimuodoista. Lisäksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat työssäkävijät olivat työstään innostuneempia kuin keskimääräiset palkansaajat. Työterveyslaitos ja Kela ovat toteuttaneet tutkimuksen, jota varten haastateltiin työelämässä olevia Kelan vammaistuen saajia. Katri Kovasiipi Tietopankki löytyy netistä Osatyökykyisten keskeinen työllistymisen este on, että työnantajat tuntevat huonosti ne taloudelliset tuet, joita he voivat saada muun muassa Kelalta, TE-toimiston kautta tai työeläkelaitokseltaan. Työolosuhteiden yksilöllisempi järjestely, kuten osa-aikaisen työskentelyn mahdollistaminen, olisi kuitenkin tehokas keino saada osatyökykyisten osaamista käyttöön. Takaisin toimeen -hankkeen käynnistäjä ja taloudellinen mahdollistaja on kansainvälinen terveydenhuoltoalan yritys Abbott Oy, jolla on toimipaikka Espoossa. Muutakaan taloudellista tukea ei juuri ole lähdetty hakemaan työpaikan ulkopuolelta. Heistä vain 60 prosenttia käy töissä Suomessa osuus on pienempi kuin muissa Euroopan maissa. Kokonaan työkykyisten vammaisten määrä on noin 70 000 henkeä. Työterveyshuoltoon on saatava enemmän ennaltaehkäisevää otetta, jolla työkyvyn alentumiseen pystytään puuttumaan jo varhain, Sinnemäki totesi Takaisin toimeen -vetoomuksen luovutustilaisuudessa 31.8.2010. Tutkimus korostaa työfysioterapeutin roolia työhön tehtävien mukautusten ohjaajana. Taustalla vaikuttaa työnantajien ja työterveyshuollon työntekijöiden tiedonpuute
Koska käyttöön liittyy myös riskejä ja koska ne eivät sovi kaikille, on kipulääkevalinta hyvä tehdä yhdessä farmaseutin tai proviisorin kanssa. Tulehduskipulääkkeiden haitat lisääntyvät pitkäaikaisen käytön myötä, suurilla toistuvilla annoksilla sekä yhteiskäytössä joidenkin lääkkeiden, kuten verenohennuslääkkeiden, kortisonin ja mielialalääkkeiden, kanssa. Tulehduskipulääkkeillä ei kannata lääkitä nivelrikkoaan säännöllisesti, vaan antaa farmaseutin tai lääkärin arvioida mikä tulehduskipulääke sopii, millä annoksella ja kuinka pitkänä kuurina, jotta lääkkeen mahdollisten haittavaikutusten riski pysyisi mahdollisimman pienenä. Parasetamoli ei ole Liike on lääke! Jos kuitenkin kipu estää liikkumasta, tuovat lääkkeet avun. Niveltieto 1 / 2011 15. Farmaseutti arvioi tapauskohtaisesti, soveltuuko vaiva itsehoitoon vai onko syytä mennä lääkäriin. Apteekin kipulääkehyllystä löytyy ibuprofeenia, ketoprofeenia ja asetyylisalisyylihappoa sisältäviä tulehduskipulääkkeitä usealla eri kauppanimellä. Ne ovat turvallisia ohjeiden mukaan käytettynä, tilapäisissä kiputiloissa ja lyhytaikaisessa käytössä. Minna Svensk viestintäproviisori Apteekkariliitto Parasetamoli ensisijainen lääke Parasetamoli on ensisijainen lääke nivelrikkokipuun. On myös hyvä muistaa, että annoksen voi uusia 8 tunnin välein jos kipu palaa, kuitenkin niin, että vuorokausiannos ei ylitä 3 000 milligrammaa. Parasetamolin teho polven nivelrikon hoidossa on kuitenkin verrattavissa tulehduskipulääke ibuprofeeniin. Nivelrikkokipua pitää hoitaa ja varhaisessa vaiheessa olevan nivelrikon kipuun voi hyvin hakea apua apteekin itsehoitovalmisteista. Alkavaa nivelrikkoa voi hoitaa myös itsehoitolääkkeillä Reippaan kävelylenkin aikana polvi alkaa kipeytyä, mutta kipu häviää, kun polvi on ollut levossa. Ensioireena on rasituksen aikana tuntuva kipu. Suurimmat riskitekijät ovat ikääntyminen, perinnöllinen alttius sekä alaraajojen nivelrikossa ylipaino. Ulkoisesti siveltävillä tulehduskipulääkkeillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin suun kautta otettavilla, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi nivelrikkokivun hoidossa. Kipu on jomottavaa, paikallista tai säteilevää, ja se lievittyy levossa. Jos nivelrikko häiritsee merkittävästi liikkumista ja hankaloittaa arjen askareita, kipua tuntuu lepotilassa ja parasetamoli ei enää auta, on syytä hakeutua lääkäriin. NIVELRIKON LÄÄKEHOITO Tarkkana tulehduskipulääkkeiden kanssa Nivelrikkopotilas on usein iäkäs. Se eroaa vaikutusmekanismiltaan muista ilman reseptiä myytävistä särkylääkkeistä. Kipulääkitystä voi tehostaa käyttämällä parasetamolin lisäksi tulehduskipulääkettä sisältävää geeliä. Monet tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset, kuten mahahaavan riskin suureneminen ja munuaisten vajaatoiminnan vaara, ovat ikäihmisillä yleisempiä. Parasetamolin vuorokausiannos aikuisille on 5001 000 milligrammaa 13 kertaa vuorokaudessa. Kipua hoidettaessa tehokas ja turvallinen kerta-annos on yleensä 1 000 milligrammaa. Liian pieni annos ei poista kipua, eikä siitä ole hyötyä. tulehduskipulääke, eikä sen käyttöön liity tulehduskipulääkkeille tyypillisiä haittavaikutuksia. Tällaisista tapauksista kuulee usein apteekin särkylääkehyllyllä, sillä nivelrikkoon viittaaviin oireisiin haetaan usein ensin apua apteekista. Nivelrikko on etenevä, nivelrustoa tuhoava sairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä
Pitkäaikaisvaikutuksiltaan parhaiten dokumentoitu työ on kotimainen monilääketutkimuksemme (REKO-tutkimus), missä vertailtiin metotreksaatin (yleisin kauppanimi Trexan), sulfasalatsiinin (Salazopyrin), hydroksiklorokiinin (Oxklorin) ja pieniannoksi- Vammauttavin sairaus 1990-luvulle asti 1930-luvulla Suomessa suoritettiin väestökartoitus, jonka perusteella krooniset niveltulehdukset, joista nivelreuma oletettavasti muodosti valtaosan, johtivat jopa 40 %:lla potilaita vaikeavammaisuuteen. Myös miesten tupakointi on vähentynyt. Sairaalaan ei tule enää niin vaikeita tuoreita tautitapauksia kuin takavuosina. Erityisesti ne vuosikymmeniä sitten sairastuneet henkilöt, joiden sairaus on johtanut vaikeavammaisuuteen tarvitsevat vaativan tason ortopedistä hoitoa ja asiantuntevaa kuntoutusta. Nivelreumaa esiintyy vajaalla prosentilla aikuisväestöstä. Antireumaattinen lääkehoito pääasiassa kultahoito oli usein riittämätöntä, ja niinpä 195060-lukujen taitteeseen ajoittuva reumaortopedinen kehitystyö Reumasäätiön sairaalassa saavutti maailmanlaajuista huomiota. HAQ-indeksi yli 2) 11 %:lla. Tuorein raportti kuitenkin kertoo, että 2000-luvulla nivelreumaan sairastuneiden kuolleisuus ei eroakaan taustaväestöstä. Suotuisa kehitys ei selity pelkästään aikaisella hoitoon tulolla. 1990-luvun lopussa suomalaiset tutkijat raportoivat, että sairastumisen ilmaantuvuus oli pienentynyt puoleen 3554-vuotiaiden ikäryhmässä 1970-lukuun verrattuna, ja että ilmaantuvuuden huippu oli siirtynyt 6574-vuotiaisiin. Ennenaikaisen kuoleman syynä on useimmiten krooniseen tulehdukseen liittyvä valtimotauti, infektiot tai amyloidoosi. Hammasvierustulehduksen mahdollinen osuus tautia laukaisevana syynä on aktiivinen tutkimuskohde. Sairauden keskimääräisessä alkamisiässä on tapahtunut viime vuosikymmeninä selittämätön nousu. Takavuosien oppikirjatieto oli, että nivelreumaan sairastuttiin keski-iässä, ja sairaus puhkesi usein myös lapsivuoteen aikana. Kortisonivalmisteiden, erityisesti nivelensisäisten injektioiden, käyttöönotto 1950-luvulla auttoi monia potilaita, mutta liialliseen käyttöön liittyvät haitat, kuten nikamamurtumat, havaittiin pian. Samaan aikaan suomalainen työryhmä osoitti varhaisen kultahoidon hyödyn ja turvallisuuden taudin hoidossa. Esimerkiksi reumakyhmyjä ei enää nähdä tuoreessa taudissa. Sairauden ennusteessa on kuitenkin tapahtunut huomattavaa paranemista. Vuodeosastohoito ja leikkaustarve ovat voimakkaasti vähentyneet. Nykyinen parantanut hygieniatasomme siis saattaa selittää viimeaikaista parempaa kehitystä. Niinpä ei ole ihme, että 70-luvun lopussa esiintyi kansainvälisiä mielipiteitä, että potilaita ei tule altistaa tälle liian vaarallisena pidetylle hoidolle. Ensimmäiset vertailevat tutkimukset yhdistelmälääkehoidoista varhaisessa nivelreumassa tehtiin 1990-luvulla. Siihen liittyy suurimmalla osalla potilaita merkittävien pysyvien nivelvaurioiden riski. Paremman ennusteen suurimpana syynä on pidettävä kehittynyttä lääkehoitoa, mutta todennäköisesti taudin luonnollisessa kulussa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan. 1960-luvulta alkaen kehitettyä tekonivelkirurgiaa onkin pidettävä suurimpana reumahoidon edistysaskeleena ennen viime vuosien lääkehoidon kehitystä. Pienelle osalle potilaita kehittyy myös nivelten ulkopuolisia ilmentymiä, kuten keuhkoreaktioita tai verisuonitulehduksen aiheuttamia alaraajahaavaumia. Kotimaisen väestötasoisen selvityksen mukaan 1990-luvun alussa liikuntakyvyttömiä reumapotilaita oli enää vain prosentin verran ja vaikeaa toimintakyvyn laskua (ns. Viimeisimpien tulosten mukaan kuitenkin 2/3 sairastuneista on työikäisiä, ja sairastumisiässä tapahtunut nousu näyttää nyt taittuneen. On ollut tunnettua, että nivelreuma lyhentää elinikää. Näiltä vuosilta, ortopediprofessori Kauko Vainio kuvaa Reumasää- Taudin ennuste paranemassa? Nivelreuma on krooninen autoimmuunisairaus. Nyt tautiin sairastuvalle voidaan useimmiten luvata työkyvyn säilyminen ja lähes normaali toimintakyky. Vanha teoria nivelreuman infektiotaustasta on jälleen nostanut päätään. Meillä onkin pitkään vallinnut varhaisen ja aktiivisen hoidon malli: "jos ensimmäinen antireumaattinen lääke ei auta tai sovi, niin se tulee vaihtaa toiseen valmisteeseen". Valitettavasti tämä ainoaksi nivelreuman riskiksi todettu tapa on lisääntynyt nuorilla naisilla. Suomalaiset eturintamassa reumalääketutkimuksissa Nivelreuman lääkehoidon historia alkoi kultahoidosta jo 1930-luvulla, ja hoito on ollut vuosikymmenet luonteeltaan kokeellista. Suotuisaan tulokseen arvioitiin vaikuttavan eniten se, että 20 %:lle potilaita oli asennettu tekoniveliä alaraajoihin. tiön sairaalan historiikissa, kuinka lapsuusmuotoinen nivelreuma oli johtanut usein vaikeisiin nivelmuutoksiin, ja miten useamman leikkauksen sarjalla vuodepotilas saatiin liikuntakykyiseksi. Tulos selittyi reumatekijäkielteisen tautimuodon hyvällä ennusteella. 16 Niveltieto 1 / 2011. NIVELREUMA Nivelreuma vammauttaa entistä harvemmin Nivelreuma on yksi vammauttavimmista sairauksista länsimaissa
Erityisesti ne vuosikymmeniä sitten sairastuneet henkilöt, joiden sairaus on johtanut vaikeavammaisuuteen, tarvitsevat vaativan tason ortopedistä hoitoa ja asiantuntevaa kuntoutusta. Näiden lääkkeiden niveltulehdusta rauhoittava teho ei näy useinkaan eroavan Reumasäätiön sairaalan hoitoa ja kuntoutusta 1960-luvulla. Niveltieto 1 / 2011 17. Reumasäätiön sairaala sulki ovensa vuosi sitten. klassisista reumalääkkeistä, mutta ne estävät paremmin nivelvaurioiden syntyä. Useamman reumalääkkeen yhdistelmä onkin vakiintunut suomalaiseksi hoitokäytännöksi. Yhdistelmä kaksinkertaisti oireettomien määrän 40 %:iin ja jarrutti selvästi nivelvaurioiden kehitystä. Kun nivelreumadiagnoosi merkitsi aiemmin väistämättä vaikeaan invaliditeettiin johtavaa sairautta, niin nykyisin realistinen hoitotavoite on täysi oireettomuus ja nivelvaurioiden estäminen. 2000-luvun vaihteeseen mennessä ennen uu- sien biologisten lääkkeiden käyttöön ottoa nivelreuman aiheuttama keskimääräinen niveltuho oli vähentynyt yli 70 %:lla 1980-luvun alkuun verrattuna. sen kortisonin (Prednisolon) tehoa verrattuna yksittäislääkkeeseen (Salazopyrin). Kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaalla varhaisella lääkehoidolla, johon todennäköisesti jatkossa kuuluu biologisten lääkkeiden käyttö nykyistä varhaisemmassa taudin vaiheessa. Varhaisen hoidon edut olivat selkeät. Nivelreumapotilaiden elämänlaatu on edelleen taustaväestöä huonompi. Parhain teho saavutetaan yhdistämällä biologinen lääke metotreksaattiin. Tähän riittämättömästi reagoineille potilaille aloitetaan biologinen lääkehoito. sitrulliinipeptidivasta-aineiden toteaminen niveltulehduspotilaalla auttaa varhaiseen diagnoosiin pääsyä. NIVELREUMA Lopuksi Huolimatta nivelreuman hoidossa tapahtuneista merkittävistä edistysaskeleista sairauden hoitoon liittyy useita haasteita. Nivelreumaan liittyy myös yhä harvemmin amyloidoosi, ja sen osuus dialyysin ja munuaissiirron syynä on voimakkaasti vähentynyt. Olennaista hyvälle tulokselle on tiivis seuranta ja hoidon tehostus erilaisten hoidon vaikutusta kartoittavien mittareiden, kuten arkojen ja tulehtuneiden nivelten lukumäärän, C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuden, ja näistä rakennettujen indeksien antaman tiedon mukaan. Toimintakyky paranee ja vuodeosastohoito ja leikkaustarve vähenevät Sekä kotimaisten että ulkomaisten raporttien mukaan nivelreuman aiheuttama niveltuho ja toimintakyvyn lasku ovat asteittain lievittyneet rinnan lisääntyneen reumalääkkeiden käytön kanssa. Ns. Suomalaisten nivelreumaa sairastavien potilaiden hoitotulokset olivat parhaasta päästä kansainvälisessä vertailussa, jossa hyvä hoitotulos oli suhteessa korkeaan bruttokansantuotteeseen. 1990-luvun alkupuolelta lähtien on suljettu lähes kaikki entisissä tuberkuloosiparantoloissa toimineet alueelliset reumayksiköt. Tuoreen reuman hoito tulee aloittaa jo kun on vahva epäily nivelreumasta, tosin sanoen turvonneita niveliä. Markku Hakala professori, osastonylilääkäri Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Päijät-Hämeen keskussairaala Milloin biologinen lääke? Viimeaikainen lisääntynyt tietämys nivelreuman immunologiasta on mahdollistanut tautimekanismeihin vaikuttavien hoitojen, ns. Tälle vuosituhannelle tultaessa on dokumentoitu selvä reumaortopedisten toimenpiteiden lasku tekonivelleikkauksia lukuun ottamatta. Keskeinen päämäärä on oireettomuus. Todettiin, että 6 kuukauden kohdalla saavutettu oireettomuus oli olennaista myöhemmän työkyvyn säilymisen kannalta. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairastavuus ja niihin liittyvä kuolleisuus eivät ole muuttuneet rinnan nivelten vaurioitumisriskin vähenemisen kanssa. Toistaiseksi näyttö ei ole riittävä niiden käytöstä ensimmäisenä lääkkeenä edes liitettynä muihin lääkkeisiin. Niitä käytetään yhtä lailla lapsuusreumassa, selkärankareumassa kuin nivelpsoriasiksessakin, mikäli tavanomainen hoito ei ole ollut riittävän tehokas. Mikäli hoito oli aloitettu 4 kuukauden kuluessa oireista, niin myös yksittäislääkehoidolla saavutettiin hyvä vaste. Nivelreumaan liittyy edelleen varhaisen työkyvyttömyyden riski. Samana aikana metotreksaatin käyttäjämäärä on nopeasti noussut, ja siitä on tullut nivelreuman peruslääke ja eri yhdistelmähoitojen kantalääke. Näiden tulosten valossa ei ole yllättävää, että vuodeosastohoidon tarve on vähentynyt ja on siirrytty pääasiassa polikliiniseen hoitoon. Tämä edellyttää varhaista diagnoosia ja aktiivista reumalääkkeiden käyttöä, monesti useampaa lääkettä yhtä aikaa, yhdistettynä pieniannoksiseen kortisoniin. biologisten lääkkeiden kehityksen tulehduksellisten reumatautien hoidossa
Leikkaavan lääkärin ja sairaalan leikkausmäärällä on lukuisten julkaisujen mukaan todettu olevan merkittävä vaikutus leikkauksen lopputulokseen ja komplikaatioihin. Suuntaus on haaste erityisesti pienissä yksiköissä. tähystyskirurgiaan erikoistuneita ortopedejä. Olisikin viisaampaa keskittyä muutamiin leikkauksiin ja tehdä ne mahdollisimman hyvin. Suosituksessa otetaan kantaa mm. Väkeä ei riitä joka paikkaan tarvittavaa määrää. On vaikeaa ylläpitää riittävää leikkausmäärää, jos erilaisia toimenpiteitä on paljon. Tämä koskee erityisesti tekonivelkirurgiaa. Osataan suppeammasta alueesta enemmän. Sitä ei kannata keskittää jokaiseen suomalaiseen sairaalaan. Lonkan sementittömien tekonivelten uusintaleikkausriski pienenee, kun sairaalakohtainen volyymi kasvaa, mutta Osaaminen erikoistuu Osaamisen erikoistumisessa on kyse siitä, että leikkaustyyppien kirjo vähenee, mutta kunkin tekemien harvempien leikkaustyyppien määrät lisääntyvät. jalkateräkirurgiaan, selkäkirurgiaan, tekonivelkirurgiaan ja esim. Lonkan tekonivelen sijoiltaanmenoriski on todettu pienimmäksi, kun sekä kirurgi- että sairaalakohtainen volyymi on ollut suuri. Kun kirurgin tai sairaalan leikkausmäärä on suuri, leikkauksenjälkeinen kuolleisuus ja muiden vakavien haittatapahtumien esiintyvyys on pienempi. tekonivelleikkausten keskittämiseen. Leikkausten kokonaismäärää pitäisi kasvattaa, mikä tarkoittaisi Kuva: Tekonivelsairaala Coxa 18 Niveltieto 1 / 2011. Tämä pätee varmasti kaikkeen käsillä tehtävään toimintaan, myös ortopediaan. Kannattaako leikkausten keskittäminen? Suomessa tehdään hyvää tekonivelkirurgiaa useissa yksiköissä. Yksi syy tähän kehitykseen on menetelmien kehittyminen, mutta myös vaatimus hoidon laadun nousemisesta. Informaatiota leikkausmääristä ja komplikaatioista on saatavissa lisääntyvästi ja potilaan päätökset hoitopaikan valinnassa lisääntyvät. Suuren leikkausvolyymin sairaaloissa lonkan tekonivelen sijoiltaanmenon riski on merkittävästi pienempi kuin pienen volyymin sairaaloissa. myös henkilökuntamäärän lisäämistä. Voisimme niillä määrillä hoitaa parin pienen naapurimaankin tarpeet. Kaiken osaajia on enää kovin vähän. Ei ollut poikkeuksellista, että ensin leikattiin potilaalta sappikivet ja sen jälkeen tehtiin toiselle potilaalle nilkkamurtumaleikkaus. Näin kokemus tehtävistä toimenpiteistä paranee. Usein tehty tuttu toimenpide onnistuu todennäköisemmin hyvin kuin harvoin vastaan tuleva asia. Kirurgikohtainen leikkausmäärä oli tärkein sijoiltaanmenojen määrään vaikuttava tekijä. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että polven tekonivelleikkauksen komplikaatioriski (mukaan luettuina uusintaleikkaukset) pieneni kirurgin leikkausmäärän kasvaessa. Vuosia sitten sama kirurgi teki hyvin erilaisia leikkauksia. Myös tarve tulisi ongelmaksi. Määrä lisää tutkitusti laatua Jos tänä päivänä jokaisessa tekonivelkirurgiaa tekevässä yksikössä pyrittäisiin lääkäri- ja sairaalakohtaisiin määrätavoitteisiin, pitäisi potilaita saada jostakin tavattomasti lisää. Kirurgisen erikoisalan kehittyminen johti suppeampiin erikoisaloihin. Potilaat ovat yhä tietoisempia ja vaativampia. Meillä on erikseen mm. Potilaat osaavat nykyisin hakeutua virtsaelinongelmien kanssa urologille ja artroosin (nivelrikon) kanssa ortopedille. TEKONIVELLEIKKAUSTEN KESKITTÄMINEN Kannattaako tekonivelleikkausten keskittäminen? Suomen Artroplastiayhdistys julkaisi hiljattain suosituksensa Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa. Operatiivisen hoidon suuntaukset ovat kuitenkin muuttumassa. Pienen volyymin kirurgin leikkaamilla potilailla on suurentunut riski joutua uusintaleikkaukseen puolen vuoden kuluessa leikkauksesta. Toki monella ortopedillä on ja tulee olemaan laaja osaaminen, mutta kyllä erikoistuminen ortopedian sisällä vaikuttaa todennäköisesti jatkossa toimintaan. Kehitys on kuitenkin jatkunut ja nykyisin myös ortopedian osaaminen on syventynyt
TEKONIVELLEIKKAUKSIEN KESKITTÄMINEN / VAHINKOJEN KORVAAMINEN sementillisissä tekonivelissä ei ole ollut sairaalakohtaista eroa. Tämä sama asia koskee myös mahdollisten välittömien komplikaatioiden hoitoa. Löytyy myös tutkimuksia joissa eroja ei ole todettu. Toimistomme on saanut jo yhden toimeksiannon vaatia korvauksia kyseiseltä yhtiöltä. Yhteydenotto ei sido mihinkään. Mahdollisuus kulukorvauksiin Julkisuudessa esitettyjen tietojen valossa pidän mahdollisena, että kyseisellä, ilmeisen viallisella tekonivelellä hoidetuilla potilailla on oikeus saada suoranaisten hoitokulujen lisäksi kärsimänsä vahinko kokonaan korvatuksi tuotevastuulain nojalla. Keskittäminen koetaan usein kaiken siirtämiseksi suuriin yksiköihin. Potilaiden etu kuitenkin on, että leikkaus tehdään mahdollisimman hyvin, vaikka matka sairaalaan pitenisikin. Petri Virolainen dosentti ortopedian ylilääkäri Viallisten tekonivelten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Viime kuukausina julkisuudessa on ollut esillä ASR-lonkkatekonivelten aiheuttamat ongelmat, joiden seurauksena joudutaan tekemään tavanomaista enemmän uusintaleikkauksia. Meillä voi jatkossakin olla erinomaisia pieniä tekonivelkirurgiaa tekeviä yksiköitä, jotka ovat keskittyneet esimerkiksi vain siihen. Osaajien pitäisi olla saatavissa paikalle aina, ja paikassa pitäisi olla riittävät tukipalvelut ja päivystysvalmius. Tie- Niveltieto 1 / 2011 19. Voimme auttaa myös muita vahingonkärsineitä hakemaan mahdollisia korvauksia. Leikkausmäärän vaikutuksesta tuloksiin on tehty paljon tutkimuksia. dossani ei ole, että DePuy olisi suoranaisesti myöntänyt vahingonkorvausvastuutaan. Suomessa korvauksia ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista hakea ryhmänä, vaan oikeus mahdollisiin korvauksiin tutkitaan ja ratkaistaan aina yksittäistapauksittain. Joni Siikavirta varatuomari Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy Lisätietoja aiheesta osoitteessa www.potilasvahinkoapu.fi/ajankohtaista sekä numerossa 0600 10112 (2,84 /min). coxa.fi) todetaan, että potilaille ei tule koitumaan kustannuksia ylimääräisistä tutkimuksista tai mahdollisista uusintaleikkauksista, vaan DePuy kattaa ASR-tekonivelen seurannasta ja hoidosta aiheutuneet kulut. Tilanne voisi kuitenkin olla myös toisin päin. Jos kirurgi on jo ehtinyt lähteä pitkälle kotimatkalle, voivat pienestäkin komplikaatiosta aiheutuvat ongelmat tulla tarpeettoman suuriksi. Jokaisella suomalaisella pitäisi olla oikeus päästä terveydenhoidon yksikköön, jossa toimenpide voidaan tehdä aina hyvin ei ainoastaan sinä päivänä, kun tietty kirurgi ja tietyt välineet ovat paikalla. Lakiasiantuntija selvittää, miten aiheutuneista vahingoista voi saada korvausta. ASR-tekonivelten markkinoija DePuy Orthopaedics on ilmoittanut poistavansa markkinoilta tämän pinnoitetekonivelmallin ja vastaavaa metallista liukuparia hyödyntävän, lonkan perinteisissä tekonivelleikkauksissa käytettävän ASR XL-kuppijärjestelmän. Myös ne, joita ei "yleensä" tarvita. Isossa osassa tutkimuksia ero kuitenkin on suuren leikkausmäärän eduksi. Leikkauspaikan ehdottomina vaatimuksina tulisi olla, että kaikki mahdollisesti tarvittavat välineet ja laitteet ovat käytettävissä. Tässä vaiheessa voimme ensisijaisesti auttaa niitä henkilöitä, joille viallinen tekonivel on jo vaihdettu tai vaihdon ajankohta on tiedossa. Pienen määrän eduista ei ole yhtään tutkimusta. Tavoitteena kompromissiton tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgiaa tulee Suomessakin tehdä vain yksikössä, jossa ei tarvitse tehdä kompromisseja. Henkilövahingon kärsineellä on lain mukaan oikeus saada hoitokulujen lisäksi korvausta esimerkiksi matkakuluista ja ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä haitasta (kivusta ja särystä). Ei kuluja tutkimuksista eikä uusintaleikkauksista Suurimman osan näistä leikkauksista tehneen Tekonivelsairaala Coxan kotisivuilla (www
Pinnoiteproteesi on teknisesti vaativa ja tarkka asentaa. tillinen, pieninuppinen Charnleyn Kupin alla oli isoja syöpymiä, ja proteesi. Samanaikaisesti on siirrytty isonuppisten proteesien käyttöön. TEKONIVEL-UUSINTALEIKKAUKSET Miksi tekoniveliä joudutaan uusimaan? Tekonivelten uusintaleikkauksiin päädytään monista eri syistä. Aluk- käytännössä vain kuppiosa vaihsi oli käytössä pelkästään sormin dettiin luunsiirteiden ja tukikuaseteltava sementti sementoitaes- pin kera sementilliseen kuppiin. Tämän proteesin tulok- uusintaleikkauksessa jouduttiin set ovat "gold standard" eli nykyi- 8090-luvuilla laajoihin luunsiä proteeseja verrataan siihen. Seuranta-aika on pitkä ja riittävän materiaalin kerääminen on vaikeaa, jotta pääsisimme keskimääräisiin 10-vuotisseurannan tuloksiin. Uudet tekonivelmallit ovat usein markkinoille tullessaan mielenkiintoisia ja teoreettisesti hyvin tutkittuja. Alun perin hybridiksi edelleen parantuneet. Nuppikoon lisäksi proteesin sijoiltaanmenoriskiin vaikuttaa myös leikkausviilto. Sementointitekniikan ke- proteeseja on asennettu varsinkin hittymisen myötä tulokset ovat lonkkiin. Ennen tekonivelleikkausta olisi tarkistettava ja tarvittaessa saneerattava iho-, virtsatie-, vatsan alueen ja hampaiden merkittävät muutokset ja pesäkkeet. Sementillisiä uusia malleja on tullut useita. Uudet liukuparit ovat tulleet jäädäkseen ja ne ovat osittain syrjäyttäneet metallimuovi-liukuparin. Sementitön varsi menestyi pääsääntöisesti Lonkkatekonivelkirurgia hyvin kuppiin verrattuna. Periaatteessa se antaa tekoSementitön lonkkaproteesi, johon nivelen käytössä vapauksia. Lonkan pinnoiteproteesi tuli muotiin 2000-luvulla. Sinä aikana tämä proteesimalli on pahimmassa tapauksessa jo vanhentunut. seurannassa on tullut merkittävä Ongelmaksi muodostuivat muovin kuluma (oikeanpuoleinen). KuppiEnsimmäinen laajaa suosiota ongelmat alkoivat tulla ilmi 58 saavuttanut proteesi oli semen- vuotta kierrekupin asennuksesta. Jopa ruotsalaisesta varovaisuudesta tekonivelen valinnassa kannattaisi ottaa mallia. 20 Niveltieto 1 / 2011. Uudet innovaatiot olisi syytä keskittää asennettaviksi 13 paikkaan maassa. Myös muovikupin kiinnittäminen metallipohjaan aiheutti ongelmia joissakin malleissa. Pitkäaikaisseurannan tulokset vain puuttuvat. Ensitulokset olivat hyviä, mutta pitkäaikaisseurannassa tulokset olivat osalla malleista jopa katastrofaalisen huonoja. Ne paljastuvat (joskus karmaisevina) vasta usean vuoden kuluttua. Infektio- ajateltiin sementitöntä kuppia ja prosentin alenemiseen ovat joh- sementillistä vartta. Useimmiten moin sementointitekniikka. Tässäkin mallissa olivat primääriset tulokset hyviä. Toisaalta takaviiltoa käytettäessä lantion käyttö on nopeammin vakaata. Jos syntyvä pituusero lähentelee kahta senttimetriä, on se hyvinkin merkittävä. Takaviillossa se on tekniikan paranemisen myötä pienentynyt, mutta ei kuitenkaan Hardingenin "etuviillon" luokkaa. Pituuseron vaikutus liittyy myös potilaan pituuteen. Professori Eero Belt tarkastelee eri tekonivelmallien uusintaleikkauksiin liittyviä olennaisia kysymyksiä. antibioottisementin käytön lisäksi tarkka infektiolähteiden saneeraus. tekniset vaikeudet, murtuMonet seikat vaikuttavat tekonivelen pysyvyyteen. sa eikä ollut varsinaista paineisMyös yhdistelmä- eli hybriditusta. Tärkeimmät ohjenuorat niihin päädyttäessä ovat huolellinen suunnittelu ja leikkausten keskittäminen osaaviin yksiköihin. Tällaisia ovat keraami keraami- ja metallimetalli-liukuparit. siirtoihin ja -pakkauksiin sekä Metallurgia kehittyi nopeasti, sa- tukikupin käyttöön. Hybridiratkaisut ovat käytännössä hyviä saavuttaen paineistetun sementtiproteesin tason pysyvyydessä. Leikkausta edeltävä suunnittelu (ja mahdollisen suunnitteluohjelman käyttö) vähentävät teknisiä virheitä samoin kuin mahdollisesti syntyvää pituuseroa. Uusia malleja ei voi käytännössä ottaa käyttöön perustuen muualla tehtyihin 10 vuoden seurannan tuloksiin. mat sekä lopulta metallimetalli-liukuparin ongelmat. Käytännössä taneet antibioottiprofylaksin ja kuitenkin suuri osa hybrideistä on ollut käänteisiä eli on asennettu ongelmattomampi sementtikuppi ja siihen liitettävä sementitön varsi. Takaviillossa kuppia ja vartta kallistetaan eteen sijoiltaanmenoriskin vähentämiseksi. Varsinkin karkeakierteinen metallikuppi osoittautui ongelmalliseksi. Sementittömät lonkan tekonivelet tulivat markkinoille 1980-luvulla. Ainakaan keraaminen puru ei ole biologisesti aktiivista. Tällaiset uudet kokeilut olisi syytä jatkossa keskittää 12 paikkaan maassa, ja vain harkitusti markkinoida niitä yleisesti koko maahan. Uusintaleikkauksiin johtavat syyt voisi pääsääntöisesti jaotella tekonivelmallista johtuviin syihin, muihin teknisiin virheisiin ja potilaasta johtuviin syihin (infektiolähteet, osteoporoosi, tekonivelen väärä käyttö, riittämätön kuntoutus)