Niveltieto 1/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 1/2008 Elämänlaatua tekonivelleikkauksella Tekonivelleikatun liikunta Vetreänä läpi elämän Liikunta ja rusto ja paljon muuta! Liike on lääke Irtonumero 4.90 PAL VKO 2008-17 08001 - talvellakin! 15.2.2008 14:03:41 6 414886 777736 677773-0801 NT0801.indd 1
Niveltieto 1/2008 Irtonumero 4,90 euroa Vuosikerta 17 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2008: 1/2008 ilmestyy 28.2.2008 2/2008 ilmestyy 30.5.2008 3/2008 ilmestyy 29.8.2008 4/2008 ilmestyy 28.11.2008 Päätoimittaja, sivunvalmistus Jyrki Laakso Toimitus Esko Kaartinen Suvi Mälkki Liisa Vatanen Riitta Voutilainen Kansikuva Jyrki Laakso S! UUTUU Painopaikka KS-paino Oy Painos 10 000 kappaletta Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh. (09) 2712312 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen NT0801.indd 2 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:03:42
NIVELTIETO 1/2008 Pääkirjoitus Suomen Nivelyhdistykselle uusi hallitus Lukijakyselyn tulokset Liikunta ja rusto Lonkka- ja polvitekonivelleikatun liikunta Uutisia Jonottamisen vaikutukset terveyteen Lonkkaleikkauksella elämänlaatua Vetreänä läpi elämän 12 kysymystä lääkärillesi Suurin tekonivelsairaala Peijakseen Uudet magneettikuvausmenetelmät Kansallinen TULE - ohjelma Suomen Tule ry Konttisen kynästä Tuetut lomat Lääkärit vastaavat Väitöksiä Matti-Katti Piinapenkissä Aulis pakinoi Nivelpiirien kuulumisia 4 5 6 8 12 14 16 18 20 21 22 26 28 30 32 36 40 42 43 44 45 46 Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 3 15.2.2008 14:03:42
Meidän täytyy samalla koko ajan itse kehittyä ja pysyä "ajan hermolla"! Jatkuvaa kehitystä tapahtuu varmimmin etenkin kritiikin, ideoinnin ja toteutuksen kautta! Niinpä tässä uuden haastavan tehtäväni alkumetreillä toivonkin teiltä kaikilta, eli nyt jo melkoisiin mittoihin kasvaneelta jäsenistöltämme, valpasta havainnointia ja ennakkoluulottomia kannanottoja yhdistyksemme toiminnan tiimoilta. Yhdistyksemme on kuitenkin kasvanut jo siihen mittaan jossa voimme (ja eettisesti ajatellen meidän tuleekin) tieto-taidollamme ja toiminnallamme tarjota monimuotoista apua lukuisille yhdistykseemme vielä kuulumattomille nivelsairaille. Ei sovi silti vähätellä sitä aivan oleellista informaatioantia josta lukuisat Nivelpiirimme alueellisesti huolehtivat tietoiskujensa sekä vertaistukipalvelun muodossa. Tätä taustaa vasten onkin viime vuonna käynnistynyt keinonivelpotilaiden informointiin keskittyvä ensitietoprojekti, jossa juuri oma yhdistyksemme on aktiivisesti mukana, äärimmäisen tärkeä ja hyödyllinen. Taitava leikkaussuoritus on vain yksi, vaikkakin äärimmäisen tärkeä tekijä suotuisaan lopputulokseen päätyvän toimenpiteen tapahtumaketjussa. Esko Kaartinen puheenjohtaja NT0801.indd 4 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:03:42. Ns. Omakohtaiset kokemukset ovat sittenkin sitä aidointa tietoa etenkin silloin, kun niillä pystyy sopivasti täydentämään terveydenhuollon ammattilaisten jakaman perustietopaketin sisältöä. Pystyäksemme esiintymään mahdollisimman asiallisena ja uskottavana mielipidevaikuttajana tarvitsemme luonnollisesti aktiivista viestintää jäsenistömme taholta sekä tiivistä kanssakäymistä ja yhteistyötäkin muiden TULE-järjestöjen kanssa. Asiaankuuluvan tiedon puute, eli tilanteeseen oleellisesti vaikuttavan informaation vajavaisuus, on ylivoimaisesti tavallisin syy siihen, että jokin tärkeä asia menee pieleen teknisen suorituksen osalta erinomaisesti onnistuneen leikkauksen jälkeen! Potilaalle ei siis riitä pelkästään se, että kirurgi tekee toimenpiteensä hyvin. PÄÄKIRJOITUS Mietteitä uuden tehtävän alussa Heti alkuun hartaat kiitokset nivelsairaiden tärkeän asian puolesta toimivan yhdistyksemme suurenmoiselle jäsenistölle siitä luottamuksesta, mitä osoititte minua kohtaan valitessanne yhdistyksellemme uutta puheenjohtajaa viime syyskokouksessa. Enemmänkin yhteistyökumppanin muodossa olen jo muutaman vuoden ajan seurannut Nivelyhdistyksen toimintaa sekä aikaansaannoksia. Hyvän toipumisen yhtenä edellytyksenä potilas tarvitsee paljon tärkeää tietoa sekä ennen leikkausta, että sen jälkeen. turhien epäonnistumisien määrä pystyttäisiin minimoimaan. Ne ovat olleet myös mainio tietolähde useille potilailleni ja palaute lehtien sisällöstä on heidän suunnaltaan ollut niin ikään varsin positiivista. Nöyrin, mutta samalla päättäväisin mielin yritän olla jatkossa luottamuksenne arvoinen. Monista eri syistä johtuen saattaa tämä asiallisen tiedon jakaminen jäädä kuitenkin joskus pahasti puutteelliseksi, jolloin seuraukset voivat olla hyvinkin ikäviä. Samalla esitän vilpittömät kiitokset kaikille vapaaehtoistoimijoillemme heidän viime vuoden työpanoksestaan, ja toivon jaksamista sekä sisua myös tämän vuoden haasteisiin vastaamiseen. kolmannen sektorin toimijan ominaisuudessamme voimme myös mielipiteillämme yrittää vaikuttaa päättäjiin ja terveydenhuoltosektorin eri tahoihin nivelsairaiden hoitoprosesseissa havaitsemiemme puutteiden korjaamiseksi tai kehitystarpeiden esiin tuomiseksi. Olen saanut hyvin positiivisen kuvan yhdistyksen moottoroimista asiantuntijaluentosessioista, ja niiden hyödyllisyyttä on toki kuvastanut myös paikalle hakeutunut suuri kuulijakuntakin. Suomen Nivelyhdistys on ymmärtääkseni olemassa ensisijaisesti jäsenistöään varten. Erityisen korkeaan arvoon nostan Niveltieto-lehden viime vuosien hienot teemanumerot joiden artikkeleita olen itsekin omassa kliinisessä työssäni pystynyt monesti hyödyntämään. Valtaosa kirurgisista toimenpiteistä toki päätyy suotuisaan lopputulokseen, mutta kyse onkin siitä, että ns
Kuvassa vasemmalta Heikki Multaharju, Kaija Keihäs (eturivissä), Anna-Liisa Kemi, Esko Kaartinen, Anja Karjalainen, Suvi Mälkki ja Eero Oikarinen. Suomen Nivelyhdistys ry Hallitus 2008 Puheenjohtaja Esko Kaartinen, Helsinki (09) 385 5783 esko.kaartinen@niveltieto.net HALLITUS 2008 Varapuheenjohtaja Anna-Liisa Kemi, Oulu 045 131 8807 anna-liisa.kemi@niveltieto.net Sihteeri Suvi Mälkki, Järvenpää 045 131 8815 suvi.malkki@niveltieto.net Palveluasiamies Anja Karjalainen, Kerava 045 131 8803 anja.karjalainen@niveltieto.net Kuntoutusasiat ja potilasvahingot Heikki Multaharju, Helsinki 050 528 8791 heikki.multaharju@niveltieto.net Kaija Keihäs, Turku 040 423 7254 kaija.keihas@niveltieto.net Eero Oikarinen, Salo 0400 720 521 eero.oikarinen@niveltieto.net Osmo Räsänen, Naantali (02) 731 6621 osmo.rasanen@niveltieto.net Vuoden 2008 hallitus ensimmäisessä kokoontumisessaan 3.1.2008. Kuvasta puuttuu Osmo Räsänen. Hallituksen ulkopuoliset Jäsenasiat Liisa Vatanen, Loviisa (09) 27 123 12 liisa.vatanen@niveltieto.net Loma-asiat Riitta Hukkanen, Kaarina 045 131 8806 riitta.hukkanen@niveltieto.net Tukihenkilö Maija Karjalainen, Helsinki 045 131 8801 maija.karjalainen@niveltieto.net Koordinaattori Jyrki Laakso, Loviisa 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 5 15.2.2008 14:03:46
Luonnollisesti myös sairauksiin ja niiden hoitoon liittyvät asiat tulivat mainituiksi. Väite "Niveltiedon artikkelit ovat tiedoiltaan tuoreita" kuvaa lehteä erittäin hyvin tai melko hyvin vastaajista 84 %: n mielestä. 82 %:n mielestä artikkelit ovat monipuolisia ja lehteä on helppo ja mukava lukea. Hyvänä pidettiin myös sitä, että lehti on keskittynyt yhteen aiheeseen, nivelasioihin. Vastaajista peräti 90 % kertoo lukevansa Niveltiedon aina kun se ilmestyy. M pa alla a a ky ww liitte ielip remm utatte sely w.n ellä itee in l yn ivel t nne ukijokehittä tietoai inte 17.12 Ky i on .ne rnet .07 tärkdemm ylel selyyn t/luk iss m eä! e ijak ä os enne myölinen vasta yse oitte ssä s va Tem nne ly. Ammatin vuoksi lehteä lukee 1 % kyselyyn vastanneista. Niveltieto luetaan tarkasti. artikkeleita pidettiin lehden parhaimpana antina. Enemmistö, 87 %, kyselyyn vastanneista sairastaa nivelrikkoa. Seuraavaksi Parasta Niveltiedossa on asiantuntemus ja tieto Kaikkein useimmin lukijakyselyn vastauksissa mainittiin lehden parhaimmaksi asiaksi asiallisuus ja asiantuntevuus. Postin välityksellä vastauksen antoi 274 ja internetin kautta 33 lukijaa. Vastaajista 86 %:n mielestä artikkelit ovat myös luotettavia. Irtonumeron oli ostanut 4 % vastaajista. Tosin sekä oman sairauden että ammatin oli rastittanut 2 % vastaajista. Yhteensä 85 % vastaajista lukee lehden kokonaan tai lähes kokonaan. 79 % kertoo sen olevan tärkein syy lukea lehteä. Eniten tekoniveliä on luonnollisesti iäkkäämmillä vastaajilla. Lyhyehköstä vastausajasta huolimatta lukijamme vastasivat kiitettävän aktiivisesti kyselyymme. Lukijat toivovat Niveltietoon nykyistä enemmän tietoa nivelsairaan kuntoutuksesta, kuntoutuspaikoista sekä liikuntaohjeita. 9 % kertoo sairastavansa reumaa ja 10 % muuta nivelsairautta. Saimme pääosin kiittävien vastausten lisäksi paljon arvokasta tietoa juuri teidän toiveistanne lehden suhteen ja vinkkejä lehden kehittämiseen vielä paremmin niitä vastaavaksi. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko täyttämällä Niveltiedon 4/2007 välissä ollut kyselyliite ja postittamalla se tai internetin kautta. Samoin 4 % oli saanut lehden muuta kautta. Jokaisen lehden numeron keskittyminen omaan teemaansa on miellyttänyt lukijoita. Toiveissa kuntoutusta ja liikuntaa sekä potilaiden kokemuksia Kysyttäessä mitä Niveltiedossa pitäisi olla nykyistä enemmän ja kehittää, eniten mainintoja saivat kuntoutus ja liikunta. Naiset vastasivat kyselyyn huomattavasti miehiä innokkaammin. Tärkein motiivi lehden lukemiselle on lukijan oma nivelsairaus. Myös tieto ylipäänsä tuli esille useissa vastauksissa. 83 %:n mielestä lehti kirjoittaa asioista nivelsairaan näkökulmasta ja lehden aiheet ovat mielenkiintoisia. 91 % pitää Niveltiedon artikkeleita melko tai erittäin asiantuntevina. Monet vastaajat kehuivat myös artikkeleiden selkeyttä ja helppolukuisuutta sekä lehden monipuolisuutta. an . Kyselyyn vastasi yhteensä 307 lukijaa. Useat pitävät Niveltiedossa olevaa lääkärit vastaavat palstaa koko lehden parhaimpana asiana. Suurin osa (68 %) vastaajista kuuluu ikäryhmään 5170 vuotta. Lisäksi 9 %: lla oma sairaus vaikuttaa jonkin muun syyn, kuten ammatin tai läheisen nivelsairauden ohessa. Asiantuntijoiden kirjoittamia NT0801.indd 6 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:03:47. 80 % pitää artikkeleita yleistajuisina ja 79 % kokee saavansa lehdestä sellaista tietoa, mitä ei muualta saa. 6170 vuotiaista vastaajista jo 45 %:lla on tekonivel. 10 % lukee muutaman mielenkiintoisen jutun ja 3 % silmäilee vain pikaisesti otsikot. Hyv ät lu NIV e, ke Luk ELT rtoka mä ijakys IED a mi än elyy tarp Niv mm OS elipit eita eltie TA! eenn vas toa e vas Vas taa ent taam e vak istä tällä tatka si. Suurimman osan mielestä lehdessä on myös kuvia ja tekstiä sopivassa suhteessa. Lehteä luetaan ahkerasti Suurin osa, 81 %, kyselyyn vastanneista on Suomen Nivelyhdistyksen jäseniä ja saa lehden jäsenetuna. Monen mielestä nimenomaan nivelaiheesta kertominen on parasta. Vastaajista noin puolella on tekonivel. Vastaajista naisia on 87 % ja miehiä 13 %. Erikseen lehden on tilannut 10 % vastaajista. Valtaosan kyselyyn vastanneista mielestä Niveltiedon ulkoasu on selkeä ja erottuu myönteisesti. OS Voi AV tte US TAN NE ! Su Pos o tim Tun men mak aksu sett u 070 nus 50 Nivel y 03 VAS 14531 hdis tys TAU ry SLÄ HE TYS kija mm Lehden sisältö ja ulkoasu miellyttävät lukijoita Tämän lukijakyselyn perusteella Niveltiedon lukijat ovat tyytyväisiä lehden sisältöön. Lukijakyselyn perusteella Niveltiedon lukijat ovat myös lehden ulkoasuun tyytyväisiä. LUKIJAKYSELY Niveltiedolla tyytyväisiä lukijoita Niveltiedon historian ensimmäinen lukijakysely toteutettiin viime vuoden lopussa. ess joko stat pur iden a a n Sym kes ime pho ken ttöm ny änä -tyy arvota KIIT ny
Lisäksi lukijoita kiinnostaa tekonivelten kestävyys, erilaiset proteesimallit, leikkauskomplikaatiot sekä tekonivelen irtoaminen. Arvonnan suoritti komisario Janne Ylijärvi Hämeenlinnan poliisista. Halutessasi autamme lopullisen tekstin muokkaamisessa. Siitä huolimatta yllättivät tutkimuksen vastaukset positiivisuudellaan koko lehtityöryhmän! Saimme kehujen lisäksi paljon arvokkaita vinkkejä lehden kehittämiseen ja juttujen hankintaan. Esimerkiksi siitä, mitä saa harrastaa ja mitä ei saa ja millaisissa tilanteissa tekonivelpotilaan tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin. Tämän tutkimuksen jälkeenkin otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja -pyyntöjä. Arvonnan voitti Leena Kohonen Lapinlahdelta - onnea voittajalle ja kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Samassa tutkimuksessa terveys- ja kasvatusalojen ammatti- ja järjestölehdet saivat arvosanaksi 8,0. Lisäksi toivotaan nykyistä enemmän juttuja sekä onnistuneista että epäonnistuneista toimenpiteistä. Nivelrikon hoitoon ja oireisiin sekä eri nivelten nivelrikkoon liittyviä mainintoja oli myös vastausten joukossa runsaasti. LUKIJAKYSELY Niveltiedolle kouluarvosanojen keskiarvoksi 8,6 Lukijakyselyssä pyydettiin vastaajia antamaan kouluarvosana (4-10) Niveltiedolle kokonaisuudessaan. Myös kivusta ja lääkityksestä kaivattaisiin nykyistä enemmän artikkeleita. Jyrki Laakso päätoimittaja Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 7 15.2.2008 14:03:50. Kannattaa myös katsella aiemmin ilmestyneitä Niveltietoja sillä silmällä jos vaikka kaivattu aihe olisikin ollut jo aiemmin esillä. Tulemme jatkamaan asiantuntijalinjalla tästä eteenpäinkin mistä suuri kiitos kirjoittajillemme, joilla on halu auttaa ihmisiä terveytensä vaalimisessa. Mahdollisuudet tulla jokaiseen maan kolkkaan ovat kuitenkin hyvin rajalliset (vaikka halua olisikin!). Tietoa haluttaisiin leikkaukseen valmistautumisesta ja leikkauksen jälkeisestä elämästä. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä entisten suurten teemanumeroiden (liki kymmenen artikkelia samasta aiheesta) sijasta jokaisessa lehdessä tulee olemaan "miniteemoja", joissa käsitellään yhtä aihepiiriä parin-kolmen jutun kokonaisuudella. Vastaajien antamien arvosanojen keskiarvoksi tuli 8,6. Kuvassa vasemmalla komisario Ylijärvi, oikealla tutkimuksen tekijä Marja Kalanti. Toimituksen kommentit Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Toivomme, että jatkossakin saisimme niitä teiltä. Tietoa toivottaisiin kivun vaikutuksista ja kivunhoidosta sekä erilaisista lääkkeistä, niiden yhteensopivuudesta ja sivuvaikutuksista. Tänä vuonna Suomen Nivelyhdistys järjestää ennätysmäärän avoimia yleisöluentoja, joista suurin osa tulee olemaan paikkakunnilla, joilla emme ole aiemmin käyneet. Uskomme, että tällä tavoin jokainen lukija löytää entistä paremmin niitä juuri itseään kiinnostavia juttuja. Marja Kalanti Lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin noin 150 euron arvoinen Tempur Symphony -tyyny. Pyrimme palvelemaan muualla asuvia lukijoitamme luentotiivistelmillä, joihin on kerätty oleellisimmat asiat luennoistamme. Potilaan kokemukset sisältäisivät vastausten perusteella arkipäivän kertomuksia elävästä elämästä ja siitä kuinka selviytyä nivelsairauden kanssa. Jos siis tuntuu, että voisit kertoa kokemuksistasi muille, ilmoita minulle (yhteystiedot sivulla 5). Kannattaa kuitenkin tulla paikan päälle jos mahdollista! Lukijoiden omat kokemukset ovat olleet mieluisia. Tekonivelistä ja leikkausasioita toivottaisiin vielä nykyistäkin enemmän tietoa. eniten toivotaan lisää juttuja potilaiden kokemuksista ja vertaistukea. Vaikka teemat ovatkin saaneet kiitosta, ei Niveltiedon varsinaisia teemanumeroita ilmesty tänä vuonna. Niveltiedon saama kouluarvosanojen keskiarvo on parempi kuin SAM Ammatti- ja järjestölehtitutkimuksessa 20042005 mukana olleiden 32 lehden saama keskiarvo, joka oli 7,8. Apunne lehden kehittämisessä on todella tärkeää! Kohdatessamme vuosien mittaan Niveltiedon lukijoita olemme saaneet paljon positiivista palautetta
Rusto sopeutuu äärikuormitukseen osittain samojen periaatteiden mukaisesti kuin luusto ja lihakset; mekaanisen Nivelruston toiminta Nivelrusto on kehittynyt kantamaan kuormaa ja mahdollistamaan nivelpintojen väliset liukuvat liikkeet. Vaikeamuotoinen nivelrikko erityisesti alaraajan painoa kantavissa lonkka- ja polvinivelessä on invalidisoiva, koska nivelten vaurioituminen vaikuttaa arkiliikkumiseen ja toimintakykyyn. Viime vuosina voimakkaasti kehittyneiden magneettikuvaustekniikoiden avulla pystytään ruston rakennetta tarkastelemaan nykyään niin koon, muodon ja tilavuuden osalta, kuin myös solu- ja molekyylitasolla. Tämä mahdollistaa parhaimmillaan vuosikymmeniä kestävän ruston huomattavan kuormittamisen ilman vaurioita. ärsykkeen puuttuessa nivelrusto surkastuu ja liiallisessa kuormituksessa rustoon syntyy vaurioita, mikä altistaa nivelrikolle. Myös aikuisiällä aloitetulla liikunnan harrastamisella voidaan lisätä ruston turpoamispaineesta huolehtivien ja rustopintojen kitkaa vähentävien proteoglykaanien ja niiden rakenneosien glykosaminoglykaanien (GAG) määrää. Kuormituksen poistuessa vetävät ruston rakenneosien proteoglykaani-molekyylien negatiiviset varaukset veden takaisin kudokseen ja rusto palaa entisiin mittoihinsa. Kuva on otettu mieheltä, jolla on terveet, paksut rustopinnat. NT0801.indd 8 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:03:51. Nivelrikkoa voi esiintyä missä tahansa elimistön nivelessä, mutta yleisintä se on polven ja lonkan nivelissä, sormien nivelissä, ukkovarpaan tyvinivelissä sekä lanne- ja kaularangan pienissä liikettä ohjaavissa fasettinivelissä. Kun ruston kuormitus on pitkäaikaista, alkaa soluväliaineen vesi puristua nivelonteloon ja rusto painuu kasaan kuorman alla. Nykyisten hoitosuositusten mukaan nivelrikon hoito perustuu lääkkeettömään, ei-kirurgiseen hoitoon, jossa keskeistä ovat potilasohjaus, laihduttaminen ja liikunta. Jotkut tutkijat pitävät nivelrikkoa ikääntymiseen liittyvänä ilmiönä siinä missä ihoryppyjen muodostumistakin. Vaikka erilaisten liikuntamuotojen on todettu vähentävän nivelrikon aiheuttamaa kipua ja parantavan toimintakykyä sekä elämänlaatua, liikunnan vaikutus itse nivelrustoon, jossa nivelrikon varhaismuutokset tapahtuvat, on jäänyt vähälle huomiolle. Jotta rusto pystyy paineistumaan ja toimimaan elastisena iskunvaimentimena lyhytkestoisessa kuormituksessa, on ehjä rustopinta ensiarvoisen tärkeää. Vapaasti liikkuvissa nivelissä rustopintojen välinen Halkileikkauskuva polvinivelestä. Magneettikuvantamisen (MRI) avulla on pystytty selvittämään, että lapsuudenaikainen monipuolinen liikunnan harrastaminen lisää nivelruston paksuutta. Sairautta esiintyy joka kymmenennellä 50 vuotta täyttäneellä henkilöllä ja 75 vuotta täyttäneistä useammalla kuin joka toisella. Ainutlaatuisten liukuominaisuuksien lisäksi rusto toimii liikuttaessa hyvänä iskunvaimentajamekanismina. Miten niveltä tulisi kuormittaa? Nivelrikko eli osteoartroosi (OA) on maailman yleisin nivelsairaus. Koska ihmisten odotetaan elävän yhä vanhemmiksi, nivelrikon subjektiiviset ja kansantaloudelliset haitat tulevat lisääntymään, mikäli sairauden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ei kehitetä nykyistä tehokkaampia hoitokeinoja. Sen sijaan nivelen käyttämättömyys esimerkiksi alaraajan kipsauksen takia ja vähäinen niveleen kohdistunut Nivelrusto tarvitsee kuormitusta Terveillä ja nivelrikkopotilailla tehdyt rustotutkimukset osoittavat, että nivelrusto on elävää kuormitusta tarvitsevaa kudosta. Esimerkiksi selkärangassa, jossa nikamien väliset rustot muodostavat noin neljäsosan koko rangan pituudesta, päiväaikaisen pystyasennosta aiheutuvan kuormituksen ja yöllisen lepoasennon aiheuttamat nestetilavuusvaihtelut näkyvät nuoremmilla henkilöillä noin 1,5 senttimetrin eroina kokonaispituudessa. Pysyäkseen kunnossa nivelrusto tarvitsee kuormitusta, mutta ei ihan mitä tahansa. kitka on pienempi kuin jääpalan ja lasin välinen kitka. Magneettikuvalla pystytään mittaamaan tarkasti nivelruston muutoksia. LIIKUNTA JA RUSTO Liikunta ja rusto Nivelrusto kantaa kuormaa ja mahdollistaa nivelten liikkumisen sekä toimii iskunvaimentimena nivelelle liikuttaessa
Suoraan nivelpintoihin kohdistuvia voimia ei pystytä kuitenkaan mittaamaan, koska alustan tuottamat reaktiovoimat jakautuvat elimistöön luiden, jänteiden ja lihaskudoksen välityksellä. Jopa nilkkaleikkauksen jälkeisen alaraajan seitsemän viikon osavarauksen on todettu ohentavan polven nivelrustoa. Terve nivelrusto kestää suurtakin kuormitusta, mutta äkillinen yksittäinen tai toistuva iskutyyppinen tai vääntävä voima saattaa vaurioittaa nivelrustoa ja sen alaista luukudosta. Kävely tuottaa polviniveleen noin kolme kertaa kehonpainon suuruisen voiman. Liikuntaharrastuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen kevätkokoukseen 22.4.2008 klo 18.30 Kotkan pääkirjaston auditorioon (Kirkkokatu 24, Kotka) Kokouksessa · käsitellään vuoden 2007 toimintakertomus · käsitellään vuoden 2007 tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto · valitaan uudelleen vuoden 2008 tilintarkastajat · valitaan vuoden 2008 hallituksen varajäsenet Ennen kokousta klo 17.00 alkaen ylilääkäri Esko Kaartinen pitää luennon Elätkö nivelien ehdoilla? Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 9 9 15.2.2008 14:03:53. Nämä aktiivisesta lihastyöstä ja elastisesta energiasta syntyvät reaktiovoimat vaikuttavat elimistöön fysiikan lakien mukaisesti samansuuruisena, mutta vastakkaissuuntaisena voimana, jota voidaan mitata esimerkiksi voimalevyn avulla. Megapascaleina (MPa, Newtonia/neliömetri) ilmaistuna urheilusuoritusten alaraajan niveliin kohdistamat hetkittäiset suurimmat reaktiovoimat ovat 4-9 MPa:n luokkaa, kun normaalin nivelruston kestokyvyksi on arvioitu vähintään 25 MPa:ta. Hyppelysuorituksissa polvinivelten kuormitusvoimat voivat olla jopa 24 kertaa ruumiinpainon suuruisia. Tutkijaryhmän myöhemmässä seurantatutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että polven nivelrusto ohentui alaraajahalvauspotilailla käyttämättömyyden takia yli kymmenen prosenttia halvaantumisen jälkeisenä vuotena. Kävelyyn verrattuna juokseminen kaksinkertaistaa lonkkanivelen kuormitusarvot. Näin ollen urheilusuorituksista aiheutuvat voimat eivät yleensä LIIKUNTA JA RUSTO vaurioita rustoja, ellei urheilusuoritus sisällä pitkäkestoista staattista tai toistuvaa iskukuormitusta. Tämäntyyppinen kuormitus syntyy yleensä kuitenkin tyypillisemmin joissain työtehtävissä kuin urheilu- ja liikuntasuorituksissa. kuormitus ohentavat nivelruston paksuutta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tietoa siitä, missä määrin ruston oheneminen on pysyvää, jos nivelen kohdistuva kuormitus myöhemmin lisääntyy. Millaista kuormitusta nivelrusto kestää? Kävelyssä, juoksussa ja hypyissä liike-energia muuttuu kontaktivaiheen aikana alustaan tuotettaviksi voimiksi. Alaraajahalvaantuneilla tehty poikkileikkaustutkimus (magneettikuvaukset 6, 12 ja 24 kuukauden kuluttua halvaantumisesta) osoitti että halvauspotilaiden nivelrustot olivat merkitsevästi ohuempia verrattuna terveiden samaa sukupuolta olevien nivelrustoihin. Tällöin jopa alle 25 MPa: n pitkäkestoinen niveliä rasittava kuormitus saattaa johtaa ruston vaurioon
Myös joukkue- ja voimalajien urheilijoilla nivelrikon riski on lisääntynyt. Erityisesti sairauden alkuvaihe ja lievämuotoinen nivelrikko ovat kuitenkin otollista aikaa liikkumiselle ja harjoittelulle, koska tuolloin nivelen vauriot eivät ole vielä kovin suuria ja taudin invalidisoivampaa vaihetta voidaan mahdollisesti lykätä. Nykyään nuorisonkin suosimaa trampoliinihyppelyä on alettu hyödyntämään kuntoutuksessa ja sen käyttöä on tähän mennessä tutkittu neurologisilla potilailla lupaavin tuloksin. Tästä harjoitusvasteiden aikaansaamiseksi. fi). Urheilulajit ja työtehtävät, joissa polven rustopintaan kohdistuu yhtäaikainen suuri kuormitus sekä kiertoliike, ovat riskitekijöitä polven nivelrikon synnylle. Matalakuormitteista liikuntaa nivelrikossa Kuten alussa jo mainittiin, liikuntaa suositellaan keskeiseksi nivelrikon hoitomuodoksi sairauden kaikissa vaiheissa esimerkiksi Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen äskettäin julkaisemassa polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito suosituksessa (www.kaypahoito. Lihastyötavoissa paikallaan tehtäviä jännityksiä vastusta vastaan, eli staattisia tai toisella nimellä isometrisiä harjoitteita puoltavat rustoon kohdistuvat LIIKUNTA JA RUSTO 10 NT0801.indd 10 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:03:54. Sairauden luonteen vuoksi erityishuomiota tulee kuitenkin kiinnittää optimaaliseen liikuntamuotoon ja liikunnan annosteluun. Ruston tehtävä iskunvaimentajana onkin merkityksellinen hitaiden reaktiovoimien kuolettamisessa ja jakamisessa ruston alaiselle luulle, mutta mitä nopeammista yksittäisistä tai toistuvista reaktiovoimista on kyse, sitä vähemmän rusto pystyy vaimentamaan iskua ja sitä suuremmaksi nousee lihasten, jänteiden ja muiden nivelen pehmytosarakenteiden merkitys iskunvaimentajana. Vaikka eri liikuntamuotoja ei ole tähän mennessä vertailtu suoraan rustotasolla, voidaan koe-eläimillä ja ihmisillä tehtyjen magneettitutkimusten pohjalta päätellä, että nivelrikkopotilaan liikunnan on syytä olla sellaista, jossa niveleen kohdistuvat voimat ovat suhteellisen matalia ja vähän iskeviä. Tilannetta havainnollistaa rustotutkija Ecksteinin esimerkki uimarista, joka hyppää kymmenmetrisestä hyppytornista vatsa tai selkä edellä veteen verrattuna siihen, että uimari laskeutuu hitaasti tikkaita pitkin, jolloin vesi ehtii levitä tasaisemmin uimarin alle pehmentäen veteen menoa. nivelruston kuormittumisen kannalta tärkeitä seikkoja ovat nivelen koko ja nivelten määrä, jotka vastaanottavat niihin kohdistuvan kuormituksen (esimerkiksi kahden jalan kyykky versus yhden jalan kyykky), niveleen kohdistuva iskun voimakkuus (esimerkiksi hyvät iskuavaimentavat juoksujalkineet versus vanhat kuoleutuneet juoksujalkineet), iskujen määrä, vääntävät voimat (esimerkiksi kyykistyminen kivuttomalla liikeradalla versus syväkyykky) sekä kokonaiskuormituksen ajallinen kesto. Jos nivelrikkopotilaan liikuntaan sisältyy iskeviä voimia, niin iskujen voimaa, määrää ja suorituksen kokonaiskestoa tulee rajoittaa, esimerkiksi liikunnan tauotuksilla, hyvillä iskua vaimentavilla jalkineilla ja tuilla. Lihasvoimaharjoittelulla voidaan puolestaan lisätä nivelen ympärillä olevien lihasten toimintaa iskunvaimentajamekanismina sekä tukea niveltä ulkoisen korsetin tavoin. Todennäköistä onkin, joskaan sitä ei ole vielä kokeellisesti osoitettu, että iskevän kuormituksen jälkeiset muutokset ruston ja luun välillä voivat olla vastakkaisia: se mikä on toiselle edullista, on toiselle haitallista. Vaikka voimakkaan, iskevän kuormituksen on osoitettu stimuloivan luun aineenvaihduntaa ja lisäävän sen tiheyttä ja kestävyyttä, voi iskevä kuormitus vaikuttaa negatiivisesti nivelruston toimintakykyyn, eikä sitä näin ollen voida suositella nivelrikkopotilaalle. Liikunnan tulee olla säännöllistä, useita kertoja viikossa tapahtuvaa sekä nousujohteista Polven yhtäaikainen kuormitus ja kierto riskitekijöitä Urheilijoihin ja liikunnan harrastajiin kohdistuneet tutkimukset ovat osoittaneet, että juoksu, hölkkä tai muu vapaa-ajan liikunta ei lisää nivelrikon riskiä, jos niveleen ei ole kohdistunut vammoja. Nivelrikkopotilaan liikunnassa ja harjoittelussa voidaan noudattaa harjoittelun yleisiä periaatteita. Myös yksittäisen iskun ajallisella kestolla on merkitystä ruston hyvinvoinnille. Esimerkkejä tällaisista liikuntamuodoista ovat sauvakävely, pyöräily, hiihto ja vesivoimistelu. Arkiliikkumisessa ja liikunnan harrastamisessa ylipäätään ei aina voida kuitenkaan välttyä niveliin kohdistuvilta voimakkailta iskeviltä voimilta. Aerobinen kestävyysliikunta, kuten hiihto ja pyöräily ovat tärkeä osa nivelrikkopotilaan liikuntaa, koska niillä voidaan parantaa kivuliaisuuden takia usein vähän liikkuvien nivelrikkopotilaiden sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa, sekä vaikuttaa mahdolliseen ylipainoon suotuisasti. Suurin osa ruston sisällöstä on vettä, joka kokoon painumattomana ei ehdi nopeissa korkeaenergisissä iskuissa jakaa kuormitusta tasaisesti ruston alaiselle luulle. Nähtäväksi jää, olisiko siinä varteenotettavana harjoitusmuoto rustoystävällisenä lajina myös artroosipotilaille. poikkeuksena ovat kovalla intensiteetillä vuosikausia harjoittelevat kilpajuoksijat, joilla nivelrikon riski on suurentunut
Meillä Suomessakin on jo muuJuhani Multanen taman vuoden ajan ollut menossa ft, THM maailmalla ainutlaatuinen seujuhani.multanen@sport.jyu.fi rantatutkimus, jossa tutkitaan monivuotisen kestävyysharjoittelun vaikutuksia rustoihin. Myös ihmisillä on päästy viime vuosina tutkimaan magneettikuvantamistekniikan avulla harjoittelun vaikutuksia suoraan rustotasolla. Toistaiseksi rustoja tarkastelevat liiReumasäätiön sairaala kuntatutkimukHeinolassa on tuki- ja liikuntaset on kuitenkin elintauteja sairastavien (tules) kuntoutuslaitos. Esimerkiksi monet vetolaitteilla tehtävät liikkeet, joissa niveleen kohdistuu veto ja sitä kautta nivelpintojen erkaantuminen, helpottavat usein kipua ja sallivat nivelen laajan liikkuvuuden. Liikuntaa kannattaa jatkaa säännöllisesti loppuelämän ajan, mikäli siitä halutaan olevan apua oireiden lievittymisessä ja toimintakyvyn ylläpysymisessä. Tulevaisuuden näkymiä Tulevaisuuden haasteena nivelrikkopotilaan liikkumisen tutkijoilla on löytää sellainen optimaalinen liikuntamuoto ja annostelu, jolla voidaan hidastaa pidemmälle ehtinyttä tai jopa ehkäistä alkanutta nivelrikkoprosessia. Kurssilla koa sairastavien lisätään tietoa kivusta sekä sen hallinnasta. Jyvästa yli 3kk kärsineille kuntoutujille. Nivelrikkopotilaan palautuminen liikunnasta saattaa vaatia pidemmän ajan oireettomaan henkilöön verrattuna, koska vaurioituneen ruston alhainen proteoglykaanipitoisuus palauttaa ruston nestetilavuuden tavanomaista hitaammin. Liikkumisessa kannattaa välttää liikkeitä, jossa niveleen kohdistuu yhtäaikainen pystysuora kompressio ja kiertoliike. takykyyn. vaikutuksista niLisätietoja: www.reuma.fi/kurssit velen ja ruston ismo.vihtila@reuma.fi tai 044749 1683 rakenteisiin tuleekin toivottavasti tarkentumaan ja lisääntymään jatkossa, mikä saattaa osaltaan muuttaa nykyisiä voimassa olevia nivelrikon hoitoon annettuja liikuntasuosituksia. Moniammatillisten suunnattu oireetkurssien kurssitarjontamme monipuolistuu tomille henkilöille entisestään ja uusina kursseina tarjoamme Kelan rahoittamia TULES-kursseja. ja tietämys liikunnan pitkäaikaisTules-kurssi (niveloireiset) 12 vrk+5 vrk vaikutuksista 14.4.25.4.08 ja seurantajakso 15.19.9.08 nivelrikon vauriKurssi on tarkoitettu työikäisille nivelperäisistä kivuista, oittamaan rustoon liikehäiriöistä tai muista toimintakykyä haittaavista oireispuuttuu. Yksittäisessä liikuntakerrassa korostuu alkulämmittelyn merkitys nivelen liukuominaisuuksien parantumiseksi. tio, jossa seuraKurssi on tarkoitettu työikäisille, vaikeahoitoisista ja työtaan luustolle suoja toimintakykyä rajoittavista tuki- ja liikuntaelinsairauktuisan liikunnan sista johtuvista kivuista kärsiville kuntoutujille. Ennen uuden tiedon sarastusta voimme kuitenkin tukeutua turvallisin mielin nykyisiin, tämän hetken parhaaseen tutkittuun tietoon pohjautuviin liikuntasuosituksiin. Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 11 11 15.2.2008 14:03:55 LIIKUNTA JA RUSTO. kylän yliopistossa Tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn ylläpionkin alkamastäminen sekä itsehoitovalmiuksien ja motivaation lisääminen. Vedessä tehtävät dynaamiset harjoitteet onnistuvat usein vaikeaakin nivelrikkoa sairastavalla veden nosteen, tuen sekä lämpimässä vedessä tapahtuvan lihasten rentoutumisen takia. Nivelrikkopotilaalle ei suositella esimerkiksi kori-, jalka-, käsi- ja lentopalloa eikä intensiivistä juoksuharjoittelua kovalla alustalla. Toisaalta dynaamisia harjoitteita tarvitaan lihashallinnan, liikkuvuuden, lihasvoiman ja harjoitusmotivaation ylläpysymiseksi. TietomKursseille hakeudutaan Kelan paikallistoimiston kautta me liikunnan lääkärin laatiman B-lausunnon perusteella. Vaikka ryhmäliikunnalla on saavutettu tutkimusten mukaan parempi sitoutuminen nivelrikkopotilaan harjoitteluun kuin yksin tehtävällä harjoittelulla, niin paras tulos saavutetaan kun liikunta on yksilöllisesti suunniteltua ja seurattua taudin erityispiirteet huomioiden. Staattiset harjoitteet saattavat olla pidemmälle edenneessä ja kivuliaassa nivelrikossa ainut kuivalla maalla tehtävä harjoitusmuoto, mitä henkilö kykenee tekemään. naisten rustoihin, luustoon ja toiminKummallekin kursseille valitaan 10 kuntoutujaa. Jos nivel on tulehtunut, sitä lepuutetaan kunnes lääkehoito on tehonnut. alhaisemmat kuormitukset sekä kivuttomampi suoritustekniikka verrattuna dynaamiseen eli "pumppaavaan" lihastyötapaan. sa keväällä 2008 vuoden kestävä Tule-oireisten kivunhallintakurssi 12vrk+5vrk liikuntainterven6.10.17.10.08 ja seurantajakso keväällä 2009. Taudin luonteen vuoksi olisi suotavaa, että nivelrikkopotilaan liikkumisesta muodostuisi palkitseva elämäntapa. Myös kuntosaliharjoittelu soveltuu hyvin nivelrikkopotilaan yleiskunnon kohentamiseen sekä spesifimpään nivelkohtaiseen "täsmähoitoon". vaikutuksia lievää Tavoitteena on palauttaa, parantaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä, auttaa ymmärtämään kuntoutuksen merkipolven nivelriktystä sekä oppia omatoimisia kuntoutuskeinoja. Aiemmissa eläinkokeissa on havaittu, että kohtuullisen rasitustason juoksuharjoittelulla on voitu ylläpitää ja parantaa nivelruston ominaisuuksia sekä terveillä eläimillä, että eläimillä joille oli aiheutettu nivelrikko
Tutkijat pohtivat, voisiko tekonivelen suurempi kuluma talvilajien harrastajilla verrokkeihin nähden lisätä riskiä joutua uusintaleikkaukseen 10-vuoden seuranta-ajan jälkeen. Osa ennen tekonivelleikkausta liikunnallisesti aktiivisista potilaista haluaa jatkaa tuttua liikuntaharrastustaan myös leikkauksen jälkeen. Sitä vastoin tekonivelen kuluminen oli talvilajien harrastajilla verrokkeja suurempaa. TEKONIVELLEIKATUN LIIKUNTA Lonkka- tai polvitekonivelleikatulle sopiva liikunta Tekonivel tuo suuren helpotuksen kipuihin. Lonkkatekonivelpotilaiden on todettu harrastaneen Jatkuuko liikuntaharrastus? Nivelrikkoon liittyvä kipu rajoittaa potilaan liikkumiskykyä ja ennen tekonivelleikkausta liikunta voi olla hyvinkin vähäistä. Kymmenen vuoden aikana talvilajien harrastajilla ei havaittu verrokkejaan enemmän proteesien irtoamisia. Ennen leikkausta liikunnallisesti aktiiviset potilaat jatkavat aktiivista harrastustaan leikkauksen jälkeenkin, mutta leikkauksen jälkeen potilaiden on havaittu siirtyneen niveltä vähemmän kuormittaviin liikuntamuotoihin. Kehitteillä olevat uudet tekonivelsovellutukset, kuten "kulumattomat" timanttipinnoitteiset tekolonkkaproteesit voivat tulevaisuudessa osaltaan pienentää uusintaleikkausten tarvetta. Koska liikunta eri muodoissaan on tärkeä osa terveyttä ja myös nivelrikon hoitoa, potilaan kannattaa tiedustella nivelrikkoiselle sopivasta liikunnasta hoitavalta lääkäriltään tai fysioterapeutiltaan. Erään havainnon mukaan jo ennen leikkausta vähän liikkuvat potilaat eivät oleellisesti lisää leikkauksen jälkeistä liikuntaansa nivelen kohentuneesta funktiosta huolimatta. Osalla lonkka- tai polvinivelrikkopotilaista päädytään tekonivelleikkaukseen, joita tehdään maassamme noin 16 000 vuosittain. Proteesityyppien eroista ja soveltuvuudesta potilaalle, joka haluaa jatkaa liikuntaharrastustaan, kannattaa keskustella leikkaavan lääkärin kanssa. Lonkkaniveleen kohdistuva kuormitus vastaa kahdella jalalla seisottaessa 0.8 kertaa kehonpainoa ja kävely 5 km/h nostaa kuormituksen 4.7 kertaa kehon painon suuruiseksi. Toisen ryhmän potilaat harrastivat aktiivisesti laskettelua ja hiihtoa ja toisen ryhmän potilaat eivät harrastaneet näitä talvilajeja. Tekonivel ei kuitenkaan ole alkuperäisen nivelen veroinen, niinpä tekonivelen saaneen on otettava huomioon joitakin asioita liikunnassaan. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja väestön ikääntyessä lonkka- ja polvinivelrikon esiintyvyys lisääntyy sekä naisilla että miehillä. Eräässä tutkimuksessa seurattiin kahta lonkkatekonivelpotilasryhmää 10 vuoden ajan. Pyöräillessä mitattu vastaava kuormitus on 0.51.4 kertaa kehon painon suuruinen. Vaikka nivelrikko on erityisesti ikääntyneiden sairaus, tekonivelleikkauksia tehdään myös nuorille, työikäisille potilaille. Liikuntaa suositellaankin tekonivelleikkauksen jälkeen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi, mutta tietoisuus liikunnan annostelusta näillä potilailla on vielä puutteellista. Tekonivel voi irrota mekaanisen kuormituksen, kuten kaatumisen takia tai proteesin kulumiseen liittyvän hiukkasmuodostuksen aiheuttaman vierasesinereaktion seurauksena. Helpotus on joskus niin suuri, että nivelen olemassaolon saattaa jopa unohtaa. polvipotilaita enemmän liikuntaa viiden vuoden seuranta-aikana. Tietyt liikuntamuodot ja voimakas liikuntakuormitus voivat kuitenkin osaltaan lisätä proteesin kulumista ja ennenaikaisen uusintaleikkauksen riskiä. Mitä liikuntaa? Tekonivelleikkauksen jälkeisen liikunnan vaikutuksista proteesin pysyvyyteen ei tiettävästi ole julkaistu satunnaistettuja kontrolloituja interventiotutkimuksia, joten julkaistut liikuntasuositukset perustuvat asiantuntijoiden laatimiin suosituksiin. Alaraajanivelrikko kipuineen voi vaikeuttaa potilaan liikkumista. Uudehkon amerikkalaisen suosituksen mukaan lonkan tekonivelpotilaalle suositeltavia lajeja ovat mm: · kävely; myös reipas kävely · uinti · tenniksen nelinpeli · golf · patikointi/vaellus · keilailu · pyöräily · "low-impact" aerobic · tanssi · kuntosaliharjoittelu laittein. 1 NT0801.indd 12 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:03:57. Juoksu nopeudella 12 km/h nostaa kuormituksen lonkassa tasolle 6 kertaa ja polvessa 10 kertaa kehonpaino. Näin elämää tekonivelen kanssa voi olla edessä vuosikymmeniä. Kuitenkin on korostettava, että kyseisessä tutkimuksessa talvilajien harrastajat olivat kokeneita laskettelijoita ja hiihtäjiä, joka saattaa selittää tekonivelten hyvän toimivuuden 10-vuotisseurannassa. Kuluuko tekonivel? Fyysisen aktiivisuuden ja tekonivelen kulumisen yhteyttä on tutkittu sekä simulaattoreilla että tekonivelpotilailla. Tuo ero liikunnan harrastamisessa voi asiaa pohtineen tutkijaryhmän mukaan johtua siitä, että polvitekonivelpotilaat raportoivat seuranta-aikana lonkkatekonivelpotilaita enemmän kipua
Yksilöllisesti toteutettavassa liikuntaneuvonnassa voidaan yleistä suositusta seikkaperäisemmin huomioida kunkin tekonivelpotilaan tarpeet. TEKONIVELLEIKATUN LIIKUNTA Kannattaako liikkua? Kokonaisuutena tekonivelpotilaan kannattaa liikkua. squash, hölkkä, kontaktiurheilulajit (jalka- ja koripallo), "high-impact" aerobic ja lumilautailu. Kyseisen järjestön jäsenten piti valita 42 aktiviteetista ne, joita he a) suosittelivat tai antoivat luvan harrastaa, b) antoivat luvan kokeneelle harrastajalle tai c) eivät suositelleet. Kokeneet voivat lisäksi harrastaa pyöräilyä, patikointia/ vaellusta, soutua, ripeää kävelyä, murtomaahiihtoa ja kuntosaliharjoittelua laittein. murtomaahiihtoa, luistelua ja pilatesta. nivelltieto,net/urh.htm), joka noudattelee pääosin amerikkalaisia suosituksia. liikuntamuotoja, joissa nivelen seutuun kohdistuu voimakasta kuormitusta ja joissa on tapaturmariski. "high-impact" aerobic, kori- ja jalkapallo, jääkiekko, hölkkä ja tenniksen kaksinpeli. Lajeja, joita ei suositella, ovat mm. · "low-impact" aerobic · kuntopyörän poljenta · keilailu · tanssi · kävely · golf · uinti. Tutkimuksen perusteella suositeltavia liikuntamuotoja ovat mm. Suomen Nivelyhdistyksen internet-sivuilla on myös julkaistu suositus tekonivelpotilaan liikunnasta (www. Ei-suositeltavien listalle päätyivät mm. Tekonivelpotilaan on kuitenkin syytä välttää Jyrki Kettunen TtT, ft Tutkimustoimen päällikkö ORTON, Invalidisäätiö Avoimet luentotilaisuudet Huolehdi nivelistäsi! Joensuu 25.3.08 klo 18 Yliopiston Carelia-salissa (Yliopistokatu 4) Kajaani 26.3.08 klo 18 Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2-4) Mikkeli 27.3.08 klo 18 Kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa (Raatihuoneenkatu 6) Luennoijina Olavi Airaksinen Joensuu ja Mikkeli Marketta Wulff Jukka Pekka Kouri Kajaani Vapaa pääsy - tervetuloa! Yhteistyössä Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 13 1 15.2.2008 14:04:01. Kokeneille harrastajille (allow with experience) amerikkalainen työryhmä suosittelee lisäksi mm. Kirjallisuudessa usein siteerattu polvitekonivelpotilaan liikuntasuositus pohjautuu Amerikassa vuonna 1999 toteutettuun Knee Society Survey -kyselyyn
Tutkimuksen tuloksena saatiin viisi ennustetekijää niille polven nivelrikosta kärsiville, jotka voisivat hyötyä lonkan mobilisaatiosta ainakin lyhytaikaisesti: lonkan tai nivusen kipu tai tuntopuutos, etureiden kipu, polven koukistus omin voimin alle 122 astetta, lonkan sisäkierto omin voimin alle 17 astetta ja kipu lonkkaa paineistettaessa. Tutkijat pitävät näyttöä vähintäänkin kohtalaisena, sillä yhteys todettiin 12:ssa katsaukseen kelpuutetuista 14 tutkimuksesta. Etukäteen ei voida arvioida, kenelle siitä on hyötyä. Eero Hirvensalo täyttää hyvin ne edellytykset, joita Hyvän Tiedon Omenan saajalle on asetettu. Tanskalaisen katsaustutkimuksen perusteella lonkan nivelrikkoja syntyy lähinnä työntekijöille, jotka ovat työssään nostelleet vähintään 10-20 kilon kuormia 10-20 vuoden ajan. Tutkijoiden mukaan ennustetekijöiden avulla voidaan potilaan tutkimusta, hoidon vaikuttavuutta ja päätöksentekoa helpottaa terveydenhuollossa. 1 NT0801.indd 14 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:04:03. Osa polvipotilaista hyötyy selvästi kerran tehtävästä lonkan rajoittunutta liikkuvuutta paran- tavasta harjoitteesta. Projektin myötä valmistuvaan verkostoon tulee kolmenlaisia vertaistukipisteitä: paikallisia Nivelyhdistyksiä, Nivelpiirejä/toimintaryhmiä ja tukihenkilöitä. Vertaistukea kehittämään on valittu Anna-Liisa Kemi (pohjoinen alue), Riitta Voutilainen (itäinen alue) ja Onneli Wäck (läntinen alue). Maanviljelijöiden nivelrikkoriski puolestaan kasvaa kaksinkertaiseksi kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen. Jos potilaalla oli kaksi tekijää, nousi prosentti 97:ään. Projektin etenemisestä tullaan kertomaan tulevissa Niveltiedoissa. Hyvän Tiedon Omena palkinto 2008 ylilääkäri Eero Hirvensalolle Lääketieteen toimittajat yhdistyksen vuotuinen tunnustuspalkinto, "Hyvän Tiedon Omena" on tänä vuonna päätetty antaa Töölön sairaalan tukielinkirurgian vastaavalle ylilääkärille Eero Hirvensalolle tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä lääketieteen toimittajien kanssa. Ylilääkäri Hirvensalo on viime vuosien aikana tullut suomalaisille tutuksi joutuessaan selittämään toimittajille ja kameroille vaikeiden onnettomuuksien seurauksia. Verkoston kehittämisprojektissa parannetaan ennestään toimivien vertaistukiryhmä Nivelpiirien ja paikallisten Nivelyhdistysten toimintaedellytyksiä ja laajennetaan vertaistukea niille alueille, joilla sitä ei ole ollut saatavilla. Tulokset julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä. Tällaisia töitä ovat mm. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivulta 47. Eero Hirvensalo on rauhallisella ja asiantuntevalla esiintymisellään rauhoittanut suomalaisia onnettomuuksien aiheuttamassa ahdistuksessa ja vakuuttanut sairaalansa tekevän kaikkensa uhrien auttamiseksi. Rankka työ voi rikkoa lonkan Vuosikausien raskas työ voi edistää lonkan nivelrikon kehittymistä. Jos polvipotilaalla oli yksi näistä tekijöistä, lonkan mobilisaatio helpotti 92 %:lla polvivaivoja 48 tunnin seurannassa. maanviljely ja muut työt, joissa nostetaan painavia kuormia. Hänet tunnetaan ansioituneena ortopedian ja traumatologian osaajana ja kouluttajana ja tinkimättömänä erikoissairaanhoidon laadun puolestapuhujana. NIRVE-projekti alkoi vuoden 2008 alussa. Mobilisaatiossa nivelen liikkuvuutta parannetaan käyttämällä niveltä ääriasennossa toistuvasti joko potilaan omin voimin tai terapeutin voimin avustamana. Uutispalvelu Duodecim Polven nivelrikon hoito lonkkaa mobilisoimalla Physical Therapy -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan polven nivelrikkopotilailta on hyvä tutkia myös lonkkanivel. Heille tehtiin alkututkimusten jälkeen lonkan mobilisaatio. UUTISIA Uutisia Suomen Nivelyhdistys kehittämään nivelrikkoisten vertaistukiverkostoa Raha-automaattiyhdistys myönsi Suomen Nivelyhdistykselle kolmen vuoden projektiavustuksen nivelrikkoisten vertaistukiverkoston rakentamiseen. Tutkimukseen osallistuvien (60 henkilöä iältään 51-79 vuotta) lonkat ja polvet tutkittiin ja heille tehtiin monipuoliset toiminnalliset testit. Hänet tunnetaan Myyrmannin räjähdyksen, Kaakkois-Aasian tsunamin ja viimeksi Jokelan ampumistragedian seurauksien tulkkina
Polvethan ovat jäykistyneet vuosien mittaan. Jo kymmenen päivän kuluttua huomasin valtavan eron. Paikallinen luontaistuotekauppamme otti tuotteen valikoimaansa ja sain suosituksen aloittaa kolmella kapselilla aamuin ja illoin. Vuosi sitten hän alkoi syödä säännöllisesti omega-3rikasta hyljeöljyä. Hyljeöljy on saatavana kapseleina ja neutraalinmakuisena nesteenä. Aviomies epäili Tord Nordin on vilkuillut vaimon rasvahappokapseleita ja epäillyt, että muutamalla tipalla "öljyä" päivässä olisi mitään merkitystä hyvinvoinnille. Lisäksi nukun öisin paljon paremmin. Jälleen notkea ja ketterä Kun Gun muutama vuosi sitten sai tyypin 2 diabeteksen, liikunnasta muodostui vielä tärkeämpi osa arkea. 0046-8-564 50 000, www.elexir.se Yhteystiedot Suomessa: Puh: 06-343 65 06, 050-339 94 34, faksi: 06-343 65 02, s-posti: ann-caroline@elexir.se suoraan Ruotsista Elexir Nordiska AB:lta, puh. Gun kertoo että hyljeöljy on myös saanut aikaan sen että hänen silmänsä eivät ole yhtä kuivia ja hän on lopettanut napostelemisen. Tarkasti tasapainotettu ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat hyvin tärkeitä jotta vältettäisiin diabeteksen huomattavat haitat. Jo parin viikon kuluttua tunsin oloni paremmaksi. Hyvän ja mukavan makuuasennon löytäminen on nyt helpompaa. Hyljeöljy sisältää luonnollisesti ja runsaasti tunnetut EPA- ja DHA-omega-3-rasvahapot, joita on myös kaloissa. Krilliö inen ljyllä Hyljeöljy on kalaöljyn tavoin täynnä omega-3rasvahappoja, mutta se sisältää myös yhden ylimääräisen rasvahapon nimeltään DPA. Lisäksi on DPA:ta, joka on kahden edellä mainitun rasvahapon muuntumisen väliporras. Elämä tuntuu helpommalta ja olen myös hieman laihtunut, hän naurahtaa. Sisältää EPA-, DHA- ja DPA-Omega-3-rasvahappoja. Tämä johtuu luultavasti siitä että hylkeen rasvamolekyylit muistuttavat omiamme olemmehan mekin nisäkkäitä. Tietoa Hyljeöljystä: Elixirin hyljeöljy on Ruotsin vahvin hyljeöljy, jonka norjalainen lääkäri Geir Lund on kehittänyt. Kun noin vuosi sitten luin ilmoituksen hyljeöljystä, ja sen hyvästä vaikutuksesta niveliin, uteliaisuuteni heräsi. Oli aivan kuin elimistöni olisi todellakin tarvinnut öljyä, hän lisää. Hintaan lisätään silloin 4 euron kuljetuskustannukset. NT0801.indd 15 15.2.2008 14:04:09. On helpompi kävellä ja kohta alan taas boule-peluun. Elexirin hyljeöljy tulee Kanadasta ja se valmistetaan lääkkeiden valmistustapoja (GMP:tä) noudattaen. Kun näin miten Gunin oli yhä helpompi liikkua, ajattelin että voinhan minäkin myös kokeilla. Nykyään on tunnettu tosiasia että omega-3-rasvahapot merellisistä lähteistä ovat hyödyllisiä nivelillemme sekä sydämellemme ja verisuonillemme. Tutkijat uskovat, että hyljeöljyn rasvahapot imeytyvät ihmisen elimistöön nopeammin, koska hyljekin on nisäkäs, ja sen rasvamolekyylit siksi muistuttavat enemmän omia rasvamolekyylejämme kuin kalojen. Omega-3 Hyljeöljyä on saatavana hyvin varustetuista luontaistuotekaupoista. Vain muutaman hyljeöljyviikon kuluttua tunsin suuren eron. Hyvä rasva Tänään on yleisesti tunnettua että monityydyttämättömät rasvahapot auttavat kehoa pysymään joustavana ja ketteränä. Hyljeöljyllä on ollut suuri merkitys, sillä voimme yhä tehdä päivittäiset kierroksemme, hän toteaa iloisesti. Gun Nordin on 75-vuotias ja asuu Vagnhäradissa. On osoittautunut että DPA:ssa on ihmisille ja ihmisten nivelille ainutlaatuisia ominaisuuksia. Hyljeöljy on ehdottomasti hyödyttänyt. Vuosien mittaan Gun on saanut yhä jäykempiä niveliä ja lopuksi päivittäiset kävelyt tuntuivat hankalilta. Aloitin kahdella kapselilla aamuin ja illoin. Tulin nopeasti paljon notkeammaksi ja minun oli helpompi liikkua. Niitä voi myös tilata Jos sinulla on kysymyksiä koskien Hyljeöljyä ota yhteyttä: Elexir Nordiska AB, puh. Vuosien kuluessa Gunin nivelet ovat kuitenkin yhä jäykistyneet ja lopuksi liikkuminen yleensä oli kovin hankalaa. Omega-3 rasvahapot kuuluvat niihin elintärkeisiin rasvahappoihin, joita tarvitaan kaikkien elimistön solukalvojen Alkup erä rakenteisiin ja vereen. Hartiavaivani pakotti minua lopulta hyllyttämään boulekuulan. 0046-8-564 50 000. Mitä hyljeöljy on. Liikunnan harrastaminen ei ollut kovin helppoa minunlaisilla nivelilläni. Tutkijat ovat todenneet että merellisistä nisäkkäistä peräisin oleva hyödyllinen rasva imeytyy hyvin helposti ihmisen elimistöön. Elexir Salolja Gun Nivel 180x255.qxd:Layout 1 08-01-30 12.08 Sida 1 Meloart Music & Design ILMOITUS ILMOITUS Gun voi jälleen kävellä pitkiä matkoja hyljeöljyn ansiosta! Gun ja Tord Nordin ovat aina kunnon ylläpitämiseksi tehneet pitkiä kävelyretkiä
Tästä huolimatta tutkittua tietoa jonotusajan yhteydestä potilaan terveydentilaan on saatavilla vain vähän. Jokainen liryhmässä 41,9. Suurin osa spesifeillä modifioiduilla Harris potilaista koki kohtalaista tai koHip Score (HHS) ja Knee Score vaa kipua (73,8 % koeryhmäs(KS) mittareilla. Ryhmien välipotilas antoi osallistumisestaan nen ero (1,6) ei ollut tilastollisesti kirjallisen suostumuksen. JONOTTAMINEN JA TERVEYS Hoitoon jonottamisen vaikutukset potilaan terveydentilaan Pitkittyneet jonotusajat kiireettömään hoitoon, alueelliset erot jonotusajoissa ja hoidon saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat herättäneet niin Suomessa kuin monissa muissa länsimaissa päätöksentekijät etsimään keinoja hoidon saatavuuden parantamiseksi ja jonotusaikojen lyhentämiseksi. Osoituksena hoidon saatavuuden parantamiseksi tehtävistä toimenpiteistä ovat muun muassa Suomessa vuonna 2005 voimaan tulleet kiireettömän hoidon järjestämisen enimmäisajat. merkitsevä muutos Tulosmuuttuja KoeKontrolliryhmä (%) ryhmä (%) kokonaisindeksissä on 0,020,03. Perustelut harjoitettavalle jonopolitiikalle näyttävät kansainvälisesti katsoen varsin samansuuntaisilta: pidentyneet jonotusajat asettavat kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan, vievät pohjaa terveydenhuollon tasa-arvotavoitteelta sekä synnyttävät ja lisäävät kustannuksia terveyshaittojen vaikeutuessa. Tutkimus oli osa laajempaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli arvioida jonottamisen kustannuksia ja vaikutuksia. Osallistumisen kriteerit Lonkan tekonivelolivat: 1) erikoislääkärin arvioima leikkauspotilaat Sairaalaan saavuttaessa 15Dtarve lonkan TEP-leikkaukselle (pois lukien reuma, murtumat, indeksi oli koeryhmässä 0,784 hemofilia ja synnynnäinen de- ja kontrolliryhmässä 0,783. Mo- merkitsevä. Vastanneiden potilaiden keski-ikä oli 66 vuotta. Vuosina 20022006 kolmessa sairaalassa (Kirurginen sairaala, Helsinki, Jorvin sairaala, Espoo, Tekonivelsairaala Coxa, Tampere) toteutettiin tutkimus, jossa arvioitiin jonotusajan vaikutuksia lonkan tai polven primaariin (ensimmäisen) totaaliendoproteesileikkaukseen (TEP, kokotekonivelleikkaus) jonottavien potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun, kipuun ja liikkumiseen. Polvipotilailla koe- ja kontrolliPotilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin suoma- ryhmän välillä ei ollut sairaalaan laisella terveyteen liittyvällä 15D- saavuttaessa eroa terveyteen liitelämänlaatumittarilla. Ero formiteetti), 2) potilas on täyttä- (0,001) ryhmien välisessä elänyt 16 vuotta, 3) potilas laitetaan mänlaatulukemassa ei ollut tijonoon yhdessä kolmesta tutki- lastollisesti merkitsevä eikä kliimussairaalasta ja 4) potilas on nisesti merkittävä. osa potilaista kykeni liikkumaan 15D-mittarin osalta kliinisesti portaissa vain kaiteeseen tukien. molempiin kyselyihin ja oli näin ollen mukana analyyseissa. nikeskustutkimus hyväksyttiin HYKS:n kirurgian eettisessä toi- Polven tekonivelleikkauspotilaat mikunnassa. Potilaat rekrytoitiin tutkimukseen elokuun 2002 ja marraskuun 2003 välisenä aikana. Vain omaan arvioon kivusta ja liikku- neljä potilasta ilmoitti, ettei kärsi misesta eivätkä sisältäneet klii- lainkaan kivuista. Suurin osa (61 %) vastaajista oli naisia. Aineisto ja menetelmät Lonkan tai polven primaariin tekonivelleikkaukseen jonottavat potilaat (833 potilasta) satunnaistettiin leikkausjonoon laiton yhteydessä koe- ja kontrolliryhmään: 1) nopeasti hoitoon pääsevät (koeryhmä), joiden tuli päästä toimenpiteeseen kolmen kuukauden sisällä jonoon laitosta (n=346) ja 2) normaalisti hoitoon pääsevät (kontrolliryhmä), jotka pääsivät leikkaukseen sairaalan normaalin käytännön mukaisessa ajassa (n=487). Potilaista 312 jonotti lonkan tekonivelleikkaukseen ja 310 polven tekonivelleikkaukseen. Koeryhmässä halukas ja kykenevä osallistu- HHS-lukema oli 43,5 ja kontrolmaan tutkimukseen. Sairausspesi- sä ja 70,3 % kontrolliryhmässä) fit mittarit perustuivat potilaan leikkaukseen saapuessaan. Kipua ja tyvässä elämänlaadussa, kivussa liikkumista mitattiin sairaus- eikä liikkumisessa. Kipu Kivuton 0,8 1,7 Sekä 15D-mittaus Lievä ja ajoittainen 7,1 11,2 että liikkumisen ja Lievä, vain portaissa 0,8 0,6 kivun mittaaminen Lievä, kävellessä ja portaissa 17,5 16,2 suoritettiin kahtena Kohtalainen, ajoittainen 40,5 39,1 mittausajankohtana: Kohtalainen, jatkuva 23,0 22,3 Kova kipu 10,3 8,9 jonoon laitettaessa ja sairaalaan leikkauk- Porraskävely Normaalisti ylös alas 0,8 1,1 seen saavuttaessa. Tulokset Tutkimukseen rekrytoiduista, koe- ja kontrolliryhmään satunnaistetuista potilaista 622 vastasi Normaalisti ylös, kaiteeseen tukien Ylös ja alas kaiteeseen tukien Ylös kaiteeseen tukien, en pääse alas En kykene liikkumaan portaissa Kävelymatka Yli 1,5 km /rajoittamaton 1-1,5 km 100-500 m Sisätiloissa Kävelykyvytön 9,5 78,6 4,8 6,3 8,0 25,6 51,2 15,2 0,0 8,4 79,8 2,8 7,9 10,2 26,6 47,5 14,7 1,1 1 NT0801.indd 16 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:04:09. Lisäksi suurin nistä statusta kuvaavaa osiota
Lähtötilanteessa vertailuryhmät eivät eronneet toisistaan tulosmuuttujien (terveyteen liittyvä elämänlaatu, kipu ja liikkuminen) suhteen. Vertailutietoa on mahdollista hyödyntää kehitettäessä jononhallinnan käytäntöjä sekä potilaan kunnon ja elämäntilanteen huomioon ottavia vertailevia, geneerisiä elämänlaatumittareita optimaalisen hoitoajankohdan määrittelemiseksi. JONOTTAMINEN JA TERVEYS Johanna Hirvonen YTM, (väit.) Mikkelin ammattikorkeakoulu tekonivelleikkaukseen? Tule kuulemaan, millainen leikkaus on, miten siihen valmistaudutaan ja miten siitä toivutaan. Kuitenkaan terveyteen liittyvässä elämänlaadussa, liikkumisessa ja kivussa ei tapahtunut heikennystä jonotusaikana; pidempään jonottaneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ei ollut sairaalaan saavuttaessa nopeasti hoitoon päässeitä huonompi. Tutkimuksen tuloksia voi osittain selittää varmuus tulevasta leikkauksesta, mikä voi heijastua myönteisesti potilaan jonotusaikaiseen elämänlaatuun ja erityisesti elämänlaadun psyykkisiin ulottuvuuksiin. Toisaalta tulokset osoittivat, että potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli jonoon laitettaessa varsin huono. Potilaat kärsivät jonoon laitettaessa kohtalaisista ja kovista kivuista ja liikkuminen oli rajoittunutta. Ilmaiset ensitietokurssit pidetään Salossa 14.3.08 klo 12-16 Läntisen terveysaseman ryhmätilassa (Vilhonkatu 25) Oletko menossa tai harkitsemassa menoa Ilmoittaudu Maarit Salolle, puhelin 772 3900, email maarit.salo@tk.salonseutu.fi Terveydenhuollon oppilaitoksen auditoriossa (Kuntotie 2) Peijaksen sairaalan isossa auditoriossa (Sairaalakatu 1) Vakka-Suomen sairaalan kokoushuoneessa (Välskärintie 2) Oulaisissa 17.3.08 klo 17-21 Vantaalla 14.4.08 klo 17-21 Uudessakaupungissa 15.4.08 klo 16-19 Turussa 12.5.08 klo 16.30-20.30 T-sairaalan auditoriossa (Savitehtaankatu 1) Loimaan seudun Osuuspankin kokoustilassa (Väinämöisenkatu 6 B) Loimaalla 21.5.08 klo 13-17 Vapaa pääsy - tervetuloa! Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 17 1 15.2.2008 14:04:12. Tutkimuksessa käytettiin sekä geneeristä mittaria että sairausspesifejä mittareita. Näin ollen, vaikka elämänlaadussa ei jonotusaikana enää lisäheikennystä tapahtunutkaan eikä jonotuksen pituus ollut yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun, kipuun ja liikkumiseen, kärsivät potilaat kivuista ja liikkumisrajoitteista koko jonotuksen ajan. Tulevaisuudessa jonotusajan vaikutuksia tulisi tarkastella myös muissa potilasryhmissä. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa mitattiin lonkan ja polven primaariin tekonivelleikkaukseen jonottavien ja normaaliin ja nopeaan hoitoon pääsyn ryhmiin satunnaistettujen potilaiden terveydentilaa, kipua ja liikkumista jonoon laitettaessa sekä sairaalaan saavuttaessa
Uusintaleikkaukseen tulijoita tämän tutkimuksen potilaista oli yhdeksän. Vuosittain Suomessa tehdään jo yli 9000 leikkausta, suurin osa juuri nivelrikon takia. Tutkimuksessa haettiin tietoa myös erilaisista potilaaseen, ympäristöön tai leikkaukseen liittyvistä tekijöistä, jotka saattavat vaikuttaa potilaiden toipumiseen. Lisää tietoa saa mm. Samalla tutkittiin toipumiseen vaikuttavia tekijöitä. Väitöskirjatutkimukseni tarkoitus oli tarkastella potilaiden käsityksiä leikkauksen vaikutuksista heidän terveyteen liittyvään elämänlaatuunsa toipumisaikana. Suurin osa potilaista tuli ensimmäiseen lonkkaleikkaukseen, ja heistä 17 potilaalle tehtiin leikkaus molempiin lonkkiin. Leikkausta edeltävänä päivänä tutkimukseen halukkaat potilaat arvioivat elämänlaatuaan 135 eri väittämän avulla. Potilaat arvioivat myös tilanteen aiheuttamaa ahdistusta ennen leikkausta. Leikkauksen jälkeen potilaat arvioivat kuuden kuukauden aikana useita kertoja edelleen elämänlaatua, ahdistusta ja kipua, mutta myös fyysistä toimintakykyä, palvelujen käyttöä ja kustannusten määrää. Väestön ikääntyessä lonkan nivelrikko yleistyy ja tekonivelleikkauksia tarvitaan vuosi vuodelta enemmän. ensitietokursseilta, joiden aikataulut löytyvät edelliseltä sivulta. 1 NT0801.indd 18 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:04:15. Pinnoitemenetelmää käytettiin 40 potilaalle. Kyselylomake sisälsi fyysiseen ja psykososiaaliseen terveydentilaan liittyviä väittämiä. Leikkauksen jälkeen suurin osa potilaista kotiutui suoraan omaan kotiin, mutta 14 potilasta meni aluksi jatkohoitoon esimerkiksi terveyskeskussairaalaan ennen kotiutumista. Endoproteesihoitajan (tekonivelpotilaan hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja) ohjaus varmistaa osaltaan mahdollisimman hyvän tekonivelleikkauksen lopputuloksen. Teija Tiusanen antaa lonkkaleikkaukseen tulevalle potilaalle tarpeellista tietoa. Potilailta kysyttiin lisäksi erilaisia taustamuuttujia, kuten ikä, sukupuoli, asumisolot, perhesuhteet jne. LONKKALEIKKAUKSELLA LAATUA ELÄMÄÄN Lonkan tekonivelleikkaus parantaa tutkitusti elämänlaatua Liisa Montinin väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin lonkan tekonivelen saaneiden käsityksiä omasta elämänlaadustaan ennen ja jälkeen leikkauksen. Potilaista 54 oli naisia ja miehiä oli 46. Keskimäärin potilaat olivat sairaalassa yhdeksän vuorokautta. Nuorin potilas oli 37 ja vanhin 87 vuotta. Kipuaan potilaat arvioivat asteikolla 0-5, jossa 0 tarkoittaa, ettei kipua ole ja arvo 5 merkitsee pahinta mahdollista kipua sillä hetkellä. Tulokset olivat erittäin rohkaisevia kaikille lonkan tekonivelleikkausta harkitseville! Nivelrikko pitkäaikaisena terveysongelmana vähentää potilaiden toimintakykyä, aiheuttaa kipua, ahdistusta ja huonontaa elämänlaatua. Kaikki potilaat tulivat leikkaukseen nivelrikon takia. Heidän keski-ikänsä oli 64 vuotta. Osa asioista kysyttiin potilailta puhelimitse ja osaan kysymyksistä he vastasivat postitse. Kivut loppuivat lähes kokonaan Vaikka potilaat tässä tutkimuksessa eivät olleet arvioineet elämänlaatuaan kovinkaan huonoksi Sata potilasta mukana Sata potilasta arvioi elämänlaatuaan kuuden kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. Tavoitteena on saadun tiedon avulla kehittää tämän potilasryhmän hoitotyötä ja siten edistää potilaiden toipumista
Leikkausta edeltävä kipu oli yhteydessä kipuun kuukausi leikkauksen jälkeen. Leikkausta edeltävä kipu vaikeutti liikkumista ja nukkumista vielä kuukausi leikkauksen jälkeenkin. Lähes sama määrä oli pystynyt liikkumaan myös ulkona. Mitä vähemmän kipua potilailla oli leikkauksen jälkeen, sitä paremmaksi he myös arvioivat elämänlaatunsa. Yksinasuvat samoin kuin ylipainoiset potilaat olivat liikkuneet ulkona vähemmän. ennen leikkausta, niin leikkauksen jälkeen se kuitenkin parani merkitsevästi. Toisaalta niukkojen sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien käytön pitää olla myös hyvin perusteltua ja suunniteltua toipumisaikana, jotta käytettävissä olevien resurssien vaikuttavuus on mahdollisimman hyvä. Toimintakyky lisääntyi Potilaiden fyysinen toimintakyky lisääntyi leikkauksen jälkeen. Vanhempien potilaiden oli hankalampaa liikkua ulkona ja he käyttivät enemmän apuvälineitä liikkumi- sessa kuin nuoremmat. Uusintaleikkauksessa olleilla potilailla oli enemmän kipua leikkauksen jälkeen. itse vai oliko hänellä kotikunnan maksusitoumus. Fysioterapian määrä lisääntyi toipumisajan kuluessa. Tutkimuksessa saatiin selville myös erilaisia potilaaseen, ympäristöön tai leikkaukseen liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toipumiseen. Kotipalvelujen käytön määrä pysyi samalla tasolla koko ajan, mutta kotisairaanhoidon palveluja käytettiin eniten ensimmäisen kuukauden aikana, samoin kuin kuljetuspalveluja. Keskimääräinen kipu ennen leikkausta oli 3.1 ja kuukausi leikkauksen jälkeen 0.6. Leikkauksen jälkeiseen elämänlaatuun vaikutti kivun määrä ennen leikkausta. Jos potilaat menivät ensin jatkohoitoon muualle, he käyttivät myös enemmän palveluja kotiutumisen jälkeen. Naisilla oli kuitenkin enemmän vaikeuksia nukahtaa iltaisin tai löytää hyvää nukkumisasentoa kuin miehillä. Naisilla oli leikkausta ennen enemmän kipua kuin miehillä. Onnistuneesta leikkauksesta huolimatta potilaat kokivat kuitenkin ahdistusta toipumisaikana. Sairaalakuluissa oli suuria vaihteluja (112 20 100 ), riippuen leikkaustyypistä ja siitä maksoiko potilas kulunsa Liisa Montin terveystieteiden tohtori erikoissairaanhoitaja Tieteellinen tutkimus ORTON Invalidisäätiö, Helsinki Niveltieto 1 / 2008 NT0801.indd 19 19 15.2.2008 14:04:17. Naiset olivat miehiä vanhempia ja he käyttivät myös enemmän palveluja. Leikkauksen jälkeen potilaat myös nukkuivat paremmin. Potilaiden kivun määrä väheni merkitsevästi heti leikkauksen jälkeen ja väheni tasaisesti koko seuranta-ajan. Vanhemmat potilaat arvioivat elämänlaatunsa ennen leikkausta huonommaksi kuin nuoremmat. Fyysisen toimintakyvyn lisääntyminen lisäsi potilaiden elämänlaatua. Palvelujen käyttö vaihteli suuresti leikkauksen jälkeen, toisaalta suurin osa potilaista ei edes käyttänyt mitään palveluja. Naiset arvioivat kipunsa suuremmaksi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kuin miehet. Kustannuksilla ei kuitenkaan ollut yhteyttä elämänlaatuun. LONKKALEIKKAUKSELLA LAATUA ELÄMÄÄN Elämänlaatu parani paljon leikkauksella Tutkimustulosten perusteella lonkan tekonivelleikkaus lisää potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua, ja vähentää kipua merkitsevästi. Potilaiden fyysinen toimintakyky lisääntyi koko toipumisajan. Mitä enemmän kipua potilailla oli ennen leikkausta, sitä enemmän he käyttivät esimerkiksi kotipalveluja. Potilaat, joilla oli enemmän kipua ennen leikkausta, arvioivat elämänlaatunsa huonommaksi leikkauksen jälkeen. Potilaiden maksamat sairaalamaksut olivat suurin menoerä. Leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita oli viidellä potilaalla, ja komplikaatiot huononsivat elämänlaatua kolme kuukautta leikkauksen jälkeen, mutta niillä ei ollut vaikutusta enää myöhemmin. Mitä huonompi elämänlaatu oli leikkauksen jälkeen, sitä enemmän potilaat käyttivät palveluja. Hoitotyössä pitää jatkossa ottaa potilaiden yksilölliset ominaispiirteet, erityisesti kivun määrä ennen leikkausta, paremmin huomioon, kun suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllistä ja sopivaa hoitoa ja tukea toipumisajalle. Komplikaatiot huononsivat fyysisen toimintakyvyn lisääntymistä toipumisaikana. Hyvä etukäteissuunnittelu on erityisen tärkeää, koska hoitoajat lyhenevät koko ajan. Leikkauksen aiheuttamista positiivisista muutoksista huolimatta potilaiden ahdistus pysyi edelleen samalla keskinkertaisella tasolla kuin ennen leikkaustakin. Leikkauksesta toipuminen kestää useita kuukausia ja epävarmuus lopputuloksesta saattaa aiheuttaa ahdistusta. Tutkimuksessa kysyttiin myös potilaiden maksettaviksi jääneitä kuluja sairausvakuutuskorvausten jälkeen. Jo kuukausi leikkauksen jälkeen noin 70 potilasta arvioi pystyneensä liikkumaan hyvin. Vanhemmat potilaat käyttivät enemmän kotipalveluja, mutta huomattavasti vähemmän fysioterapiaa kuin nuoremmat. Kuuden kuukauden kuluttua 72 % potilaista arvioi, ettei heillä ollut lainkaan kipua. Ainoastaan potilaat, jotka olivat pidemmän aikaa sairaalassa, arvioivat ahdistuksen vähentyneen. Myöskään naiset eivät olleet liikkuneet ulkona yhtä paljon kuin miehet. Myös nivelrikon on todettu aikaisempien tutkimusten perusteella lisäävän ahdistusta
Mielenkiintoista on, että jotkut yleissairaudet parantavat nivelten liikelaajuuksia ja hidastavat ikääntymismuutoksia Esimerkiksi reumasairaudet voivat joko löystyttää tai jäykistää niveliä. Nivelet kaipaavat jatkuvaa liikettä ja säännöllistä kohtuullista käyttöä pysyäkseen vetreinä. Yliliikkuvuus altistaa olkanivelet tapaturmissa sijoiltaan menolle, jonka korjaaminen vaatii useimmiten tähystysleikkauksen. Ohut, "luukattoa" vasten hankautuva jännekudos rispaantuu usein vähitellen ja repeää helposti pienessäkin tapaturmassa. Olkanivelen vammoissa on erittäin tärkeätä hakeutua ajoissa asiantuntevaan hoitoon, jotta toimintakyky asianmukaisen hoidon myötä palautuisi. Hoito riippuu oireista ja vaivan vaikeusasteesta. Jänne voi myös rispaantua Jänteiden ohenemisen takia jänteiden kestokyky heikkenee ja jännevamman riski kasvaa. Teini-ikäisillä ja nuorilla Hannu Lähteenmäki Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Sairaala Pulssi 0 NT0801.indd 20 Niveltieto 1 / 2008 15.2.2008 14:04:17. Yleensä kangistumiseen eli nivelten liikelaajuuden rajoittumiseen ehtii sopeutua niin, ettei sitä useinkaan koeta haitaksi. Viivyttely hoitoon hakeutumisessa heikentää kirurgisenkin hoidon tuloksia ratkaisevasti. Jänteetkin kuluvat Niveliä ympäröivät ja nivelten liikkuvaksi tekevät jänteet ja lihakset muuttuvat nekin elämän aikana. Yliliikkuvuus on selvästi perinnöllinen taipumus ja sen vaikeusaste vaihtelee huomattavasti. Vuosikymmenien mittaan kehittyvät liikevajaukset eivät useinkaan aiheuta kummempaa sairastamista tai hoidon tarvetta. aikuisilla nivelten sairaalloinen yliliikkuvuus on varsin tavallinen ongelma ja aiheuttaa toisinaan huomattavaakin sairastamista. Hyvin tärkeää on myös vammojen välttäminen. Jänteiden ja lihasten venyvyys (elastisuus) pienenee ikää myöten. Paitsi ikääntyminen, monet yleissairaudet kangistavat vähitellen ihmistä. Vanhuksilla vähäinenkin vamma voi sen sijaan repiä olkapään heikentyneen jänteen ja heikentää siten nivelen toimintakykyä. Liikunta, etenkin voimistelu sekä venyttely, auttavat pitämään nivelet notkeina. Ikäihmisten on hyvä tietää, että olkanivelen hyvän paranemisen edellytykset heikkenevät nopeasti tapaturman jälkeen, koska revenneet jänteet eivät alkujaankaan ole olleet terveitä. Nivelten liikkuvuuden aleneminen on silti vain kolikon toinen puoli. Iästä riippumatta kohtuullinen liikunta ja painon kurissa pitäminen tekevät nivelille hyvää. Nivelten notkeuteen vaikuttavat iän ohella monet muut tekijät. Näin käy, koska diabetes vaikuttaa niveltä ympäröiviin pehmytkudoksiin; itse nivelessä ei tapahdu muutoksia. Nivelten liian vähäinen käyttö yhdessä ikääntymisen kanssa kangistavat niveliä. Jos vahinko kuitenkin käy, nivelen nopea ja asiantunteva hoito säästää monelta murheelta. Nivelmuutokset alkavat hitaasti, huomaamatta ja jo nuorella aikuisiällä. Olkanivelten yliliikkuvuus on alle 35-vuotiailla tavallisin olkanivelen rasituskivun syy. Niveliä löystyttävä reuma on tavallisempi kuin niveliä kangistava reumamuoto. Olkanivelissä pikku hiljaa alkavat oireet johtuvat tavallisimmin kiertäjänkalvosimen jänteiden sairauksista. Olkapäässä kiertäjänkalvosimen jännerakenteet ohenevat ja jännekudos haurastuu useimmilla ihmisillä. Olkanivelten lievä yliliikkuvuus korjaantuu iän myötä ja olkanivelten heikko rasituskyky paranee vähitellen. Jänteiden heikko venyvyys voi rajoittaa nivelten liikelaajuutta, vaikka itse nivel olisi terve. Jos olkapäätä käyttää paljon, hankautuminen alkaa aiheuttaa oireita. Nivelten hyvä liikelaajuus edellyttää jänteen ja sen jatkeena olevan lihaksen venyvyyttä. Pitkään jatkunut, huonossa tasapainossa oleva diabetes aiheuttaa usein selviä liikerajoituksia useimpiin niveliin. Monet jänteet myös ohenevat ikääntyessämme. Jänneperäiset kiputilat ovat tavallisimpia olkanivelten sairauksia. Alkoholi heikentää luustoa, mutta ei vaurioita niveliä, ellei liiallinen alkoholin käyttö sitten johda kihtiin. Polvien yliliikkuvuus altistaa nuoret polvilumpion sijoiltaan menolle, vaikka tämä taipumus voi osittain korjaantua kun ihmiselle tulee ikää ja nivelet jäykistyvät. Alle 35-vuotiailla olkaniveltä ympäröivät jännekudokset on niin vahvoja, että olkanivelen vammoissa jännerepeämä on erittäin harvinainen, joskin mahdollinen. Tämä venyvyys heikkenee hiljalleen, jolloin nivel kangistuu. VETREÄNÄ LÄPI ELÄMÄN Vetreänä läpi elämän liike tekee nivelille hyvää Nivelten kangistuminen on luonnollinen ikäilmiö, johon on mahdollista vaikuttaa elämäntavoilla. kin vanhuudessa. Jänteen hankautuminen luista kattoa vasten on varsin tavallista jo keski-iässä ja eten- "Liikettä niveliin" on oiva neuvo Niveliin voi vaikuttaa elintavoilla