Niveltieto 1/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Selän nivelrikko Päätoimittaja Jyrki Laakso Toimitus Auli Hackman Hannele Koponen Liisa Vatanen Sivunvalmistus Auli Hackman Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Painos 6000 kappaletta ISSN 1459-2568 Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh. Kuntoutus 29.5. Niveltieto 1/2006 Irtonumero 4,50 euroa Vuosikerta 15 euroa (2006) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestyy vuonna 2006 neljä kertaa: 6.3. (09) 2712312 toimisto@niveltieto.net Niveltieto 1 / 006. Luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot 28.8. Polvet 27.11
Niveltieto 1/ 2006 Pääkirjoitus Kuntoutus-teemasivut -sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus -kuntoutukseen hakeutuminen -kuntoutuksen tulevaisuus -ammatillinen kuntoutus -nivelkuntoutus -kipukuntoutus -omatoiminen kuntoutus -kuntoutuskokemus -Matti-katin ohjeet Uudenlainen keinoluu Nivelyhdistyksen lomat Nivelreuman kirurginen hoito Biomateriaalit luusiirteiden korvaajana Ortoosit ja nivelrikko Uutisia Lääkärit vastaavat Nivelklubilaisille Tuomon lonkka sai uuden pinnoitteen Nivelpiirien aikataulut Terveiset Turusta Yhdistys netissä Tilattavat aineistot 4 8-24 8 11 13 14 16 18 21 22 24 25 26 29 32 34 36 38 40 46 47 48 51 Niveltieto 1 / 006
Voit hakea Suomen Nivelyhdistyksen virkistyslomille, Niveltieto 1 / 006. Yli miljoona suomalaista kärsii näistä vaivoista ja ne aiheuttavat noin 4,4 miljardin euron kustannukset. Tuntuu, että sairaus alkaa rajoittaa elämää, tekemistä, työtä, selviytymistä ja lopulta jo ihmisarvoa - ja se alkaa masentaa. Mitä enemmän on kipuja ja jäykkyyttä, sitä enemmän supistuvat liikuntamuodot, joita pystyy harrastamaan. Tukija liikuntaelinsairauksissa on kunnosta huolta pitäminen tärkeää, mutta monelle myös vaikeaa. PÄÄKIRJOITUS Kuntouttaminen vaihtumassa kuntoutumiseksi Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja -vammat aiheuttavat enemmän kipua, toimintakyvyn alenemista ja työkyvyttömyyttä kuin mikään muu tauti tai vammaryhmä. Kuntoutuksesta voi saada kipinän liikkua ja tiedon miten se käy oikein ja turvallisesti sairaudesta huolimatta. Kuntouttamislaitoksia on muutettu nimeltään kuntoutumislaitoksiksi. Samalla paino helposti nousee ja lihaskunto rapautuu. Hakuohjeet löytyvät tämän lehden artikkeleista. Kuntoutusjaksolla voidaan yrittää katkaista tämä kierre ja jatkaa sen jälkeen liikuntaa itsenäisesti. ohjeiden mukaan ja olomme ja terveytemme paranee tai se on ylläpitävää kuntoutusta, jotta liikuntakykymme ei kroonisessa sairaudessa huonone. Erilaisille kuntoutumisjaksoille voi päästä laitoskuntoutusjaksolle tai avohuollon puolelle. Kuntoutuminen kuulostaa meistä potilaista itsestään lähteväksi. Mikäli päätös ensimmäiseen hakemukseen on kielteinen, kannattaa hakea ehdottomasti uudelleen. Ajattelimme kuntoutusta lehtityöryhmässämme yleisnimikkeenä. Liikunnasta ei saa enää hyvää oloa ja iloista mieltä, vaan siitä tulee sohvaperunan pakkopullaa, ja liikunnan jälkeen tuntee itsensä entistä kipeämmäksi. Termistä kuntouttaminen tulee mieleen, että potilas, kuntoutuksen saaja, on objekti, kohde, jonka hyväksi ammattilainen tekee työtä. Painon nousun myötä kivut usein pahenevat ja kierre on valmis. Ammattilaiset tukevat meitä tässä harjoittelussa. Hän hieroo, antaa sähköhoitoa, jumppauttaa yms., ja näin potilas saadaan parempaan kuntoon ja terveemmäksi. Tämän numeron teema on tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Siihen sisällytimme niin kuntouttamisen kuin kuntoutumisen. Kela suosii niissä etenevässä määrin kuntoutujien yhdessä ryhmissä tapahtuvaa harjoittelua yksilöhoitojen sijaan. Me kuntoudumme, teemme työtä sen eteen, jumppaamme ja liikumme esim
Tule-ohjelmaa oli työstämässä tutkijoi- ta, virkamiehiä, elinkeinoelämän, palvelutuottajien ja kansalaisjärjestöjen aktiivisia edustajia. Kuntoutumisiin 21.2.2006 Puheenjohtaja Hannele Koponen Lähteenä Suomen Tule ry:n kotisivut www.suomentule.fi Niveltieto 1 / 006. joissa on nivelongelmaisten kuntouttavaa liikuntaa ja vertaistukea. Suomen Nivelyhdistys liittyi vuoden 2006 alusta Suomen Tuki- ja liikuntaelinliiton, Suomen Tule ry:n, jäseneksi. taiji, joka on pehmeän meditatiivista harjoittelua, jonka vaativuutta voi säädellä oman kuntonsa mukaan. Tänä vuonna päättäjät halutaan mukaan ja vaaditaan seuraavan maan hallitusohjelman tukevan kansallisen tule-ohjelman toteutumista. Myös itämaisia tansseja voi soveltaa ja on sovellettu tuki- ja liikuntaelinten kivuista kärsiville. - liikuntaa eri ikäryhmissä, - potilaan oikeutta osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon, - toimivia hoitoketjuja, - hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta ja niihin pääsyn helpottamista, - riittäviä palvelujen saamista toimintakyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi Tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentäminen ja hoito tulisi olla koko yhteiskunnan asia. Hyviä liikuntamuotoja nivelvaivaisille ovat tavallisen arkiliikunnan lisäksi mm. Käytännössä tämän kansanterveydellisen ongelman hoitoa ovat niin liikunta ja kuntoutus kuin vaikka ortopedin tekemä polven tekonivelleikkaus tietysti unohtamatta kaupunkien katujen hiekoitusta. Yhdessä on mukavampi liikkua ja varsinkin vertaisryhmässä henkinen tuki tulee kaupan päälle. Liitto toimii valtakunnallisena yhteistyöelimenä jäsenyhteisöilleen. kävely (sauvoilla tai ilman) hyvillä jalkineilla mielellään pehmeällä pohjalla, (kunto-) pyöräily, (avanto-) uinti, vesijumppa, vesijuoksu, uinti, hiihto, voimistelu sekä jooga ja erilaiset itämaiset voimistelulajit esim. Kansallisen Tule-ohjelman ja Suomen Tule ry:n painoalueina pidetään mm. Olin viime vuonna yhdistyksemme edustajana tekemässä omalta pieneltä osaltani kansallista tuki- ja liikuntaelinohjelmaa Suomen Tule ry:n koordinoimana. Ryhmämuotoisia toimintoja tarjoavat yksityisten lisäksi erilaiset yhdistykset, kunnat ja työväenopistot. Huomioi pikaiset hakuajat kevään lomille
040 746 0547 puh. Kuvasta puuttuu Anita Laatta. (02) 255 7670 puh. (09) 563 3379 Anita Laatta Linnakatu 27 C 48 20100 Turku puh. (09) 242 7678 (iltaisin klo 15-17) puh. Kuvassa vasemmalta Markku Varnila (edessä), Jorma Karhu, Maija Karjalainen, Hannele Koponen (edessä), Anja Karjalainen (keskellä), Tarja-Leena Kangaskorte, Liisa Vatanen (edessä), Riitta Hukkanen, Heikki Multaharju ja Leena Koivu. 044 5544 555 Niveltieto Auli Hackman Yhteiskouluntie 8 B 28 04400 Järvenpää puh. 040 701 8104 puh. 050 367 0199 Hallituksen ulkopuoliset toimihenkilöt Kunniapuheenjohtaja Tapio Tarvainen Koskiklinikka PL 17 33101 Tampere puh. 040 557 6415 Maija Karjalainen Haukilahdenkuja 11 E 63 00550 Helsinki puh. HALLITUS Suomen Nivelyhdistyksen hallitus vuonna 2006 Puheenjohtaja Hannele Koponen Kuukiventie 7 G 00840 Helsinki puh. 045 131 8801 Nivelpiiri- ja liikunta-asiat Leena Koivu Tullirinne 2 F 00700 Helsinki puh. (09) 27 123 12 puh. 045 131 8805 Kuntoutusasiat ja potilasvahingot Heikki Multaharju Hiihtäjäntie 4 B 6 00810 Helsinki puh. 050 356 7274 Kuva vuoden 2006 hallituksen ensimmäisestä kokouksesta. 045 131 8803 Loma-asiat ja kokousemäntä Riitta Hukkanen Suvitie 11 20780 Kaarina puh. (09) 773 1374 puh. (09) 684 9095 puh. 041 529 8929 Sähköpostiosoitteet ovat muodossa: etunimi.sukunimi@niveltieto.net 6 Niveltieto 1 / 006. 050 528 8791 Jäsenasiainhoitaja Liisa Vatanen Pajutie 16 07940 Loviisa puh. 045 131 8802 Varapuheenjohtaja Anja Karjalainen Tierantie 3-5 A 4 04230 Kerava puh. 045 131 8806 Tarja-Leena Kangaskorte Kellosepäntie 3 B 3 21380 Aura puh. 040 579 2172 Koordinaattori, sihteeri, rahastonhoitaja, Niveltieto Jyrki Laakso Pajutie 16 07940 Loviisa puh. 050 548 2972 puh. Hallituksen varajäsenet Jorma Karhu Vanhempientie 5 A 00430 Helsinki puh. (09) 27 123 12 puh
Erityisen aktiivisesti toimi Turun Nivelpiiri, jossa kuukausikokoontumisien lisäksi toimi useita ryhmiä vesivoimistelun, niveljumpan ja painonhallinnan merkeissä. Nivelyhdistyksen kattojärjestö vaihtui Vuosi 2005 oli vilkas Yhdistyksemme järjestämissä tilaisuuksissa kävi ennätysmäärä vieraita viime vuonna lähes 11.000 henkeä. Kymmenen kuukauden aikana päivystyspuheluita tuli noin 300 kappaletta. stkl.fi ja www.suomentule.fi. Nivelyhdistyksen esitteitä lähetettiin terveydenhuollon yksiköiden yleisötiloihin yli 20.000 kappaletta niitä pyytäneeseen lähes 200 paikkaan. YHDISTYKSEN KUULUMISIA Tiedotusprojekti jakoi niveltietoutta Suomen Nivelyhdistyksen toteuttama ja Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama tiedonvälityksen kehitysprojekti toi hyviä tuloksia nivelrikko- ja tekoniveltietouden levittämisessä ympäri Suomea. Projektin puitteissa jaettiin yli 4.000 Niveltiedon numeroa terveyskeskuksiin, sairaaloihin ja lääkäriasemille yleisön luettavaksi. Lisätietoja järjestöistä löytyy näppärimmin internetistä osoitteista www. Nivelpiirien tilaisuuksissa oli siis yhteensä pitkälti yli 4.000 käyntiä vuoden aikana. Kaikille vähintään 10 euron kannatusmaksun maksanelle lähetämme kiitokseksi nipun yhdistyksen kortteja. na on maaliskuinen kolmen paikkakunnan minikiertue, jonka aiheena on Hallitse kipu vältä haitat. Jos siis tunnet, että voisit osallistua yhteisen asiamme eteenpäin viemiseen, tule mukaan talkootoimintaan tai tue toimintaa vapaaehtoisella kannatusmaksulla yhdistyksen tilille 101430-214250. Tiedot luennoista toisaalla tässä lehdessä. Puhelinpäivystyksemme aloitettiin maaliskuussa projektirahoituksella. Nivelpiireissämmekin oli hyvin aktiivinen vuosi. Reumaliitosta eroaminen näkyy eniten siinä, että jäsenemme eivät enää saa Reuma-lehteä. Erityisesti terveyskeskuksissa otettiin ilolla vastaan alan asiantuntijatieto, jota terveydenhuollon henkilöstö ei aina ehdi nivelongelmaisille kertoa. Ensimmäisenä luentosarja- Nivelyhdistyksen syyskokous marraskuussa 2005 päätti, että eroamme Suomen Reumaliiton jäsenyydestä vuoden lopussa. Meille sopivammiksi kattojärjestöiksi katsottiin Suomen Tule ry (Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto) ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Saimme kaksi uutta Nivelpiiriä ja yhteensä Nivelpiireihin kokoontui vuoden mittaan yli 1.700 henkeä! Nivelpiirien järjestämissä liikuntaryhmissä oli lähes 2.500 käyntikertaa. Projektin myötä lisääntynyt Nivelyhdistyksen tunnettavuus toi mukanaan runsain mitoin uusia jäseniä. Olemme nyt molempien järjestöjen jäsen. Lehti kasvaa tänä vuonna entistäkin tuhdimmaksi tietopaketiksi, nivelasiaa tulee vuoden mittaan yli 200 sivua! Myös päivystäjämme jatkavat vapaaehtoistyötään, päivystysnumeromme ja soittoajat löydät lehden takakannesta. Säästyneillä varoilla (aiemmin kolmasosa jäsenmaksuistamme meni suoraan Reumaliitolle) saadaan kaksi hyötyä kaikille jäsenillemme: Niveltieto kasvaa 52-sivuiseksi, eikä jäsenmaksuamme tarvinnut korottaa parantuneista jäsenpalveluista huolimatta. Luennoillamme kävi yhteensä lähes 7.000 ihmistä ja monella paikkakunnalla syksyn luentokiertueiden aikana jäi vielä satoja ihmisiä salien ulkopuolelle tilojen täyttymisen vuoksi. Myös vanhoille jäsenillemme tuotettiin kaksi numeroa Niveltietoa lisää. Jatkaisimme mielellämme tärkeäksi koettua tiedotustoimintaamme mahdollisimman hyvin jatkossakin. Jäsenhankintaa tuki mainiosti syksyllä järjestetyt luentokiertueemme, joita kuulemaan saapui yli 6.000 nivelien hyvinvoinnista kiinnostunutta ihmistä! Tiedonvälityksen kehitysprojekti ei saanut jatkorahoitusta RAY:ltä tänä vuonna. Pyrimme järjestämään tänäkin vuonna mahdollisimman monta luentoa eri paikkakunnilla. Siitä huolimatta tulemme tekemään pääosin talkoovoimin ja mainosrahoituksen avulla tänäkin vuonna neljä numeroa Niveltietoa. Jyrki Laakso koordinaattori Niveltieto 1 / 006
Lakisääteistä, kaikille tarvitsijoille järjestettävää kuntoutusta on muun muassa Kansaneläkelaitoksen järjestämä ammatillinen kuntoutus ja vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, tapaturma- ja liikennevakuutus- ja sotilasvammalain mukainen kuntoutus sekä eräät vammaispalvelut. Kuntoutus on asiakkaalle maksutonta. Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Lakisääteisen kuntoutuksen ulkopuolelle jää monia kuntoutumisen kannalta tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten terveyden edistäminen, toimintakykyä yleisesti ylläpitävät toimenpiteet tai ympäristön edellytyksiin vaikuttaminen. Kuntoutukseen kuuluu neuvonta, kuntoutustutkimus, erilaiset terapiat, kuntoutuslaitosjaksot, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus ja apuvälinepalvelut. Kuntoutusta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaalivakuutus ja työhallinto. TEEMANA KUNTOUTUS Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus Kuntoutuksen tavoitteena on ihmisen toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutusta antavat yksityiset ammatinharjoittajat tai kuntoutuslaitokset. Vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja sairaalat. Kuntoutuspalvelut ja -etuudet määräytyvät kuntoutuslainsäädännön perusteella. yhteistyötä mm. Erilliset kuntoutustutkimusyksiköt ja apuvälineyksiköt toimivat keskussairaaloissa ja ne antavat asiantuntija-apua koko sairaanhoitopiirin alueella. Vaikevammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Harkinnanvaraista kuntoutusta on Kansaneläkelaitoksella ja työeläkejärjestelmällä. Tätä kuntoutusta saavista lähes puolet on lapsia. Siihen sisältyy kuntoutusneuvonta, kuntoutustarvetta selvittävät tutkimukset, työ- ja toimintakykyä parantavat hoidot ja kuntoutusjaksot, apuvälinepalvelut sekä sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus. sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, koulujen, Kansaneläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Kuntoutus kohdistuu yhä enemmän työelämässä oleviin yli 45-vuotiaisiin. Kuntoutusta on tarjolla lakisääteisenä ja harkinnanvaraisena. Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista, peritään asiakkaalta pieni maksu. Ammatillinen kuntoutus Niveltieto 1 / 006. Kuntoutukseen kuuluu terveydenhuollon puolella lääkinnällinen kuntoutus ja sosiaalihuollossa vammaisten kuntoutus, päihdekuntoutus ja sosiaaliseen kuntoutus. Eniten kuntoutetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä, mutta lisääntyvästi myös mielenterveysongelmaisia ja vammaisia. Palvelut voidaan myös ostaa yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai vammaisjärjestöiltä. Sairausvakuutus korvaa asiakkaalle osan lääkärin määräämien, yksityissektorilta hankittujen kuntoutuspalvelujen kustannuksista. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen järjestäminen vaatii terveydenhuollon Vaikeavammaisille on oikeus Kansaneläkelaitoksen järjestämään lääkinnälliseen kuntoutukseen, joka on joko työja toimintakykyä ylläpitävää terapiaa avohoidossa tai hoitojakso kuntoutuslaitoksessa. Se tehdään kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelma tehdään yhdessä kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa. Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Lakisääteisiä, mutta käytettävissä olevista voimavaroista riippuvaa ovat vammaispalveluja lukuun ottamatta kaikki muu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus, peruskoulun erityisopetus, ammatillinen erityisopetus ja työhallinnon ammatillinen kuntoutus. Kunnissa yhteistyötä koordinoi kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä. Kuntoutuksen ja apuvälinehuollon peruspalvelut saadaan terveyskeskuksista
Vakuutuslaitos korvaa kuntoutuksen kustannukset kuntoutujalle sen suuruisina kuin kuntoutuja joutuisi ne itse maksamaan. Apuvälinepal- Niveltieto 1 / 006. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on 75 prosenttia tuloista. Sosiaalisen elämän ja virkistyksen vuoksi tarvittavia apuvälineitä voi saada vammaispalveluna sosiaalihuollosta. Kuntoutusraha Kuntoutuja voi saada Kelan maksamaa kuntoutusrahaa, ylimääräisten kustannusten korvaamiseen tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntoutuksen jälkeisen työllistymisen tueksi harkinnanvarainen kuntoutusavustusta. Apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot vaihtelevat. veluihin kuuluu myös apuvälineiden käytön opetus, uusiminen ja huolto. Tarvittaessa kuntoutusrahaa maksetaan myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen vä- Työtapaturmissa ja liikenteessä vammautuneiden kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset korvaavat kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset silloin kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Kuntoutus voi olla sekä lääkinnällistä että ammatillista. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työvoimaviranomaiset, Kansaneläkelaitos, tapaturma- ja liikennevakuutus, työeläkevakuutus sekä ammatilliset oppilaitokset. Se maksetaan kuntoutuksen ajalta henkilölle, joka ei kuntoutuksen vuoksi pysty tekemään työtä. voi olla ammatinvalinnanohjausta, kuntoutustukimusta, työ- ja koulutuskokeiluja, työhönvalmennusta, ammatillista ja muuta koulutusta, työvoimaneuvontaa ja työhönsijoitusta, elinkeinotukea sekä työhön tai opiskeluun liittyviä apuvälineitä ja työolosuhteiden järjestelytukea. Esimerkiksi kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle ei korvata kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Vakuutuslaitoksilla on ensisijainen korvausvelvollisuus. Vakuutuslaitos korvaa apuvälineiden kustannukset kuitenkin täysimääräisinä sairaaloille ja terveyskeskuksille. Pääosan apuvälineistä saa terveyskeskuksesta tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä. Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksen ajalta täysimääräinen ansiomenetys. Apuvälineet Apuvälineet annetaan omaksi tai lainaksi
Kuntoutusrahaan liittyy yleensä omavastuuaika, jolta sitä ei makseta. Vajaakuntoisella tai vammaisella 16-19 -vuotiaalla nuorella on oikeus kuntoutusrahaan, jos hänen työkykynsä tai mahdollisuutensa valita ammatti on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt niin, että hän tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Vammaiset tarvitsevat kuitenkin jokapäiväisessä elämässään myös erityispalveluja kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluja. Kuntoutusrahan tarkoituksena on varmistaa nuoren ammatillinen kuntoutus sekä tukea hänen opiskeluaan ja työllistymistään. Kuntoutusraha ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus ovat verollista tuloa. Kuntoutusrahan saaminen edellyttää, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskeluja kuntoutussuunnitelma yhteistyössä esimerkiksi kotikunnan terveyskeskuksen kanssa. liajalta. Toiminnan painopisteitä ovat vammaisten henkilöiden osallistumisen esteiden poistaminen, palvelut ja kuntoutus. Sen laativat kunnan viranomaiset yhdessä vammai- 10 Niveltieto 1 / 006. Palvelusuunnitelmalla parannetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ylläpitokorvaus on veroton. sen ja hänen huoltajansa tai omaistensa kanssa. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Suunnitelma tarkistetaan määräajoin ja sille nimetään vastuuhenkilö, joka sovittaa palvelut yhteen ja kokoaa viranomaiset neuvotteluun. Vammaispalveluja ovat: - henkilökohtainen avustaja - kuljetuspalvelut - tulkkipalvelut - palveluasuminen - asunnon muutostyöt - apuvälineet - sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus - kuntoutusraha - sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus - kehitysvammaisten erityishuolto - perhehoito - omaishoidontuki - erityishoitoraha - lapsen hoitotuki - vammaistuki - työllistymistä tukeva toiminta Vammaispalvelut Vammaispolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kunnan asukkaille taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta heidän tarvitsemansa palvelut. Omavastuuajan pituus vaihtelee. Palvelujen järjestämisen periaatteena on yleisten palvelujen ensisijaisuus
jalta Kelan vakuutuspiirit eri puolilla maata ovat voineet muokata omiin paikallisiin olosuhteisiinsa sopivan mallin. tä kuntoutusta. Kuntoutusasiat käsitellään kuitenkin aina siinä vakuutuspiirissä, jonka alueella asiakas asuu. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta ja vaikeavammaisten lääkinnällis- Vajaakuntoisen ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen tai sinne pääseminen. Seuraavassa on kuvattu Kelan kuntoutustoimintaa sekä sitä, kuinka kuntoutuspäätös yksittäisen asiakkaan kohdalla syntyy. Kela on viime aikoina panostanut voimakkaasti palveluverkon ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Kelan hoitamia sosiaaliturvaetuuksia ovat sairausvakuutusetuudet, kuntoutus, vammaisetuudet, vähimmäiseläkkeet, työttömän perusturva, yleinen asumistuki, opintotuki, pienten lasten hoidon tuki, lapsilisät, äitiysavustus, sotilasavustus ja maahanmuuttajien erityistuki. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta, jota toteutetaan eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan mukaan. Näin on voitu myös tasata eroja hakemusten käsittelyajoissa eri alueiden välillä. Perusedellytyksenä ammatillisen kuntoutuksen järjestämiselle on asianmukaisesti diagnosoitu sairaus, vika tai vamma, jonka vuoksi työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai josta aiheutuu työkyvyttömyyden uhka. - Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta sai 21 289 kuntoutujaa - Muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sai 49 492 kuntoutujaa Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Kuntoutuksen asiakaspalvelu Kelassa Kelan kuntoutusasioissa on luotu valtakunnallinen asiakaspalveluprosessimalli, joka on otettu käyttöön kaikissa Kelan vakuutuspiireissä keväällä 2005. Kelan kuntoutusetuuksien saajat 2004: - Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta sai 17 462 kuntoutujaa. Valtakunnallisen mallin poh- Kelan kuntoutustoiminta Kelan kuntoutustoiminnan perusteena ovat laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL, 566/2005) sekä Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (497/2003). Koko maan kattava toimistoverkko on turvattu siirtämällä sähköisen asiakirjahallintajärjestelmän avulla etuuksien ja ratkaisutyötä ruuhkaisista toimistoista vähemmän kuormittuneisiin. Valtakunnallisella mallilla on haluttu turvata asiakkaiden yhdenvertaisuus ja prosessin kehittämisen lähtökohtana ovat olleet asiakkaan tarpeet. Lisäksi on luotu valtakunnalliset menettelytavat esimerkiksi haastattelujen tekemisestä sekä lausuntojen pyytämisestä asiantuntijalääkäreiltä. TEEMANA KUNTOTUS Kuntoutukseen hakeutuminen ja kuntoutuspäätösten synty Kelassa Kela huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta ja toimii eduskunnan säätämien etuuslakien ja -säädösten toimeenpanijana. Lakisääteisenä ammatillisena kuntoutuksena järjestetään - kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia - työ- ja koulutuskokeiluja - ammatillista koulutusta - työhön valmennusta ja työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (TYK) Niveltieto 1 / 006 11. Asiakaspalveluprosessin kehittämisen tavoitteena on ollut pitkien käsittelyaikojen lyhentäminen, hyvän laadun edistäminen asiakaspalvelussa sekä myös tehokkuuden lisääminen. Sen avulla kuntoutujalle pyritään saamaan tai säilyttämään ammatti ja työ, joka turvaa hänen toimeentulonsa tai josta hän saa olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi
Kaikkien kuntoutustoimenpiteiden kohdalla ei asiakkaan haastattelua välttämättä tarvita, mutta valtakunnallisen toimintamallin mukaan haastatteluun pyydetään ainakin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat silloin, kun tehdään ensimmäistä ammatillisen kuntoutuksen hakemusta - vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta hakevat ensimmäisinä vuosina ja silloin, kun kuntoutuspalveluiden määrässä tai sisällössä tapahtuu oleellisia muutoksia - psykoterapiaa ensimmäistä 1 Niveltieto 1 / 006. Se tehdään yhteistyössä. Tarvittaessa asiakas ohjataan muiden kuntoutuspalvelujen piiriin, esimerkiksi terveydenhuollon hoitovastuussa olevaan yksikköön, työeläkelaitokseen, työvoima- tai sosiaalitoimistoon. Vaikeavammaisen lääkinnällisenä kuntoutuksena Kela järjestää esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksoja sekä ryhmämuotoisia kursseja ja Harkinnanvaraisen kuntoutus kohdistuu pääasiassa työikäisiin työelämässä mukana oleviin kuntoutujiin. Jos asiakkaan sairauspäivärahahakemusta käsitellään työn tasaamisen vuoksi jossain toisessa Kelan vakuutuspiirissä, kuntoutusasia siirretään aina kotivakuutuspiiriin käsiteltäväksi. Kuntoutussuunnitelma tehdään vähintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos on tarvetta selvittää, onko asiakkaalla oikeus saada kuntoutus työeläkelaitokselta, toimihenkilö pyytää asiakkaalta suostumuksen asiakirjojen ja tiedustelun lähettämiseen. Jos asiakas lähettää kuntoutushakemuksensa Kelaan postitse, häneen otetaan tarvittaessa yhteyttä ja pyydetään lisäselvityksiä tai mahdollisesti varataan aika haastatteluun. Jonkin verran kuntoutusta järjestetään myös lapsille sekä työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä oleville. Näin voidaan taata päätösten hyvä laatu ja samalla varmistetaan asiakkaalle yhteyshenkilö, joka tuntee hänen tilanteensa. Kuntoutushaastattelu Asiakkaan oma panos kuntoutuksen suunnittelussa on tärkeä. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Silloin kun asiakas tuo itse kuntoutushakemuksen Kelaan, toimihenkilö tarkistaa, että hakemus on täytetty asianmukaisesti ja kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana. Kela puolestaan vastaa ammatillisesta kuntouttamisesta silloin, kun hakijana on nuori tai sellainen aikuinen, jolla ei ole pitkäaikaista työkokemusta. avoterapioita. Harkinnanvarainen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Tällöin asiakkaalle lähetetään kuntoutushakemus ja pyydetään, että hän täyttää sen ja palauttaa oman asuinpaikkansa Kelan toimistoon. Kuntoutusta järjestetään alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle, joka saa lapsen korotettua tai erityishoitotukea, korotettua tai erityisvammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua tai erityishoitotukea. Lisäksi edellytetään, ettei kuntoutuja ole laitoshoidossa. - elinkeinotukea yritystoimintaan - työn ja opiskelun teknisesti vaativia apuvälineitä vaikeavammaisille Työeläkelaitoksilla on päävastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi - yksilöllisiä kuntoutusjaksoja - kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja - ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta (ASLAK®) - kuntouttavaa hoitoa Reumasäätiön sairaalassa - psykoterapiaa - neuropsykologista kuntoutusta Kuntoutuksen käynnistyminen Asiakas itse voi tehdä aloitteen kuntoutukseen tai kuntoutustarpeen voi todeta esimerkiksi asiakasta hoitava lääkäri tai työpaikan työterveyshuolto. kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai muun läheisensä sekä lääkärin ja usein moniammatillisen työryhmän kanssa. Asiakkaan kuntoutusasian käsittelyssä pyritään noudattamaan yhden käsittelijän periaatetta eli sama toimihenkilö hoitaa asian mahdollisuuksien mukaan ratkaisuun saakka. Kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä erilaisista arkielämän toiminnoista julkisen laitoshoidon ulkopuolella. Myös Kelan toimisto voi ehdottaa asiakkaalleen kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämistä, jos esimerkiksi sairauspäivärahan tai muiden etuuksien käsittelyn yhteydessä todetaan kuntoutustarve. Kuntoutujan omia toiveita, tavoitteita, elämäntilannetta ja suunnitelmia voidaan selvittää Kelan toimistossa tehtävässä haastattelussa
Ne johtuvat enemmänkin yksipuolisesta kuormittamisesta kuin raskaasta fyysisestä työstä. Forss toteaa, että kuntoutettavien joukko muuttuu ja myös tule-sairailla on tulevaisuudessa enemmänkin lihas- ja hermovaivoja. Tämän jälkeen kuntou- tushakemus ratkaistaan. Kuntoutushaastattelussa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa hänen kuntoutustavoitteitaan ja tuetaan kuntoutusprosessiin sitoutumista. Tärkeitä periaatteita asiantuntijalääkärin työssä ovat asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä ratkaisujen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus lääketieteellisten edellytysten osalta. Irja Kiisseli Suunnittelija Kansaneläkelaitos Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutuslinja Emme ole muuttaneet käytäntöjä, mutta sen sijaan niitä on yhdenmukaistettu koko maassa. Kuntoutusta muutetaan nykytarpeisiin sopivaksi Johtaja Mikael Forss Kelasta sanoo, että kuntoutuksen sisältöä on muutettava soveltumaan paremmin nykyyhteiskunnan ja työelämän tarpeita vastaavaksi. Kylpylä-täysihoitola-ajattelusta lienee syytä luopua, ja mm. - Työ muuttuu yhä enemmän älylliseksi ja esimerkiksi fyysiset vammat ovat usein tietokonevammoja ja työelämän esteet erilaisia kuin ennen. kertaa hakevat - tuki- ja liikuntaelinkuntoutusta hakevat, jos haastattelua tarvitaan päätöksenteon tueksi tai kuntoutuksen oikean kohdentamisen varmentamiseksi - henkilöt, joiden terveydentilaan ja elämäntilanteeseen liittyvä kuntoutuspalveluiden tarve ja tavoitteet ovat selkiytymättömiä Asiakas voidaan haastatella myös puhelimitse. Kuntoutushaastattelussa voidaan sopia myös kuntoutusprosessin kannalta tarpeellisesta sidosryhmäyhteistyöstä ja tarvittavien tietojen pyytämisestä ja antamisesta yhteistyötahoille. Siihen, päädytäänkö yksittäisen asiakkaan kohdalla myönteiseen vai hylkäävään päätökseen, vaikuttavat sekä vallitseva lainsäädäntö että lääketieteelliset perusteet. Viimeistään haastattelun yhteydessä asiakkaalta pyydetään kaikki tarvittavat lisäselvitykset. Valmistelu ja ratkaisu Kuntoutuksen lähtökohtana on asiakkaan sairaus tai vamma, joten useimmissa tapauksissa kuntoutuspäätöksen ratkaisemiseksi tarvitaan Kelan asiantuntijalääkärin kannanotto. Kelan asiantuntijalääkärillä on eri rooli kuin asiakasta hoitavalla lääkärillä. Asiakkaalle annetaan tietoa eri kuntoutusvaihtoehdoista sekä kuntoutuspalvelujen sisällöstä ja toteutuksesta. elintapasairauksia, kuten diabetestä hoidetaan varmaan tulevaisuudessa avokuntoutuksena, sanoo Forss. Niveltieto 1 / 006 1. - Mielestäni ei todellakaan riitä, että kuntoutetaan jostakin sairaudesta, vaan pitää myös kuntouttaa johonkin eli työ- ja toimintakykyyn, sanoo Forss. Päätöstä antaessaan ratkaisija tarkistaa myös, onko ratkaisulla mahdollisesti vaikutusta muihin Kelan etuuksiin. Kuntoutuspäätöksen toteutumista seurataan Kelassa esimerkiksi kirjaamalla palveluntuottajalta saapuneet kuntoutuslausunnot Kelan kuntoutustietojärjestelmään. Päätös lähetetään tiedoksi sovituille tahoille, esimerkiksi kuntoutuspalvelun toteuttajalle. Haastattelusta kirjataan tiedot, jotka ovat keskeisiä kuntoutuspäätök- sen tekemisen kannalta ja kuntoutusta myöhemmin suunniteltaessa. Asiantuntijalääkäri katsoo asiakkaan tilannetta sovellettavan lainsäädännön kannalta. Kuntoutushaastattelun tehneen toimihenkilön esittelystä asiantuntijalääkäri arvioi etuuden myöntämisen lääketieteelliset perusteet ja antaa niistä lausuntonsa. Hän kuitenkin kiistää, että Kelassa olisi jo nyt muutettu käytäntöjä siihen suuntaan, että jos ei kuntoutuksen jälkeen tule työkykyiseksi, ei kuntoutusta myönnetä. Laitoskuntoutus muuttumassa Laitoskuntoutuksella on edessään kovat haasteet sotaveteraanien poistuessa lähivuosina kuntoutusareenalta. Kuntoutuksen sisällöllinen vaatimus on entistä useammin fyysisen sijasta mentaalipuolella. Ratkaisusta annetaan kirjallinen päätös ja järjestämisvelvollisuuden mukaisesta kuntoutuksesta asiakkaalla on muutoksenhakuoikeus. Lisäksi kuntoutujalle selvitetään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Mikael Forssin mielestä kenttä näyttää hajanaiselta, huonosti koordinoidulta ja yritysrakenteeltaan tehottomalta. Samalla harkitaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeet ja otetaan tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen
tarjoaa työssä jaksamiseen liittyviä kuntoutuspalveluja, joilla autetaan löytämään uusia voimavaroja ja keinoja työhön sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia. Myös työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja erikoistyövoimaneuvojien kautta voi saada näitä palveluja. Kun kiinnostus kuntoutukseen on syttynyt, kannattaa puhua asiasta hoitavan lääkärin kanssa ja tehdä eläkelaitokselle kuntoutushakemus. Työkokeilussa selvitetään kuntoutujan toimintakyvyn riittävyyttä ja ammatillisen suunnitelman erilaisia vaihtoehtoja. Jos kuntoutusta tarvitsevalla henkilöllä on vakiintunut työhistoria ja hän on työstä poissaolon jälkeen palaamassa takaisin työhön, on työeläkejärjestelmä päävastuussa hänen ammatillisesta kuntoutuksestaan. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan joko työkokeiluolosuhteissa Kuntoutussäätiössä tai työpaikalla. Kuntoutussäätiön Työvalmennuskeskus tuottaa erityisesti työelämään valmentavia palveluja, joilla tuetaan työikäisten ihmisten ammatillista kuntoutumista työ- ja toimintakykyä, työllistymistä, työssä jaksamista ja yleistä elämänhallintaa. Myös kuntoutuslaitokset kertovat eri kuntoutusvaihtoehdoista ja auttavat sopivien kuntoutusmenetelmien löytämisessä ja palvelun oikea-aikaisessa käynnistämisessä. Useimmat sairauslomat ovat lyhyitä ja toipumisen jälkeen palataan takaisin työn ääreen. Erilaisten testitöiden, käytännön työtehtävien ja henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen avulla pyritään saamaan realistinen kuva kuntoutujan tilanteesta. Työhönpaluuta tukeva valmennus aloitetaan aina työhönpaluusuunnitelman pohjalta ja sitä jatketaan kuntoutujan kanssa käytävillä yksilöllisillä keskusteluilla, työkokeilulla ja työvalmentajan antaman tuen avulla. Jos on huolissaan omasta työkyvystään ja edessä olevasta työhön palaamisesta, on tärkeää, ettei jää pähkäilemään asiaa yksikseen. Työkokei- Työ kuntouttaa Helsingin Malminkartanossa sijaitseva Kuntoutussäätiö 1 Niveltieto 1 / 006. Kuntoutuksessa asioita katsotaan positiivisesti ja tuetaan kuntoutujan voimia ja uskoa mahdollisuuksiin. Pahimmillaan iskee pelko uudesta epäonnistumisesta ja sairauslomalle joutumisesta. Työeläkelaitosten rahoittama kuntoutus on käytettävissä jo silloin, kun työntekijällä on selvä työkyvyttömyyden uhka. Mutta jos sairausloma syystä tai toisesta pitkittyy, saattavat toipilaana olevaa askarruttaa monet asiat: huoli sairaudesta, hoitojen onnistumisesta ja mahdollisesta kuntoutuksesta ja yleensä myös toimeentulosta. Sairauslomalla voi tuntea epävarmuutta siitä, miten paluu työhön onnistuu sujuvatko työt heti vai käykö niin, että vanhat tehtävät tuntuvat vaikeilta ja työtahtikin on liian nopea. Työssäkäynti ja työyhteisö ovat kuitenkin tärkeitä meille kaikille ja terveydentilan tilapäisestä tai pysyvästäkin alentumisesta huolimatta olisi hyväksi olla mukana työelämässä. Työhön paluuta tukevia palveluja on mahdollista saada muun muassa työeläke- ja tapaturmavakuutuslaitoksista ja Kelasta, jotka hankkivat palveluja kuntoutuslaitoksilta. Työeläkelaitosten ja Kelan sopiman työnjaon mukaan työelämästä poissa olevien vajaakuntoisten ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa Kela. TEEMANA KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa työhön paluuta Harvassa ovat ne työntekijät, jotka eivät koskaan ole joutuneet jäämään pois työstä jonkin sairauden vuoksi. Onneksi nykyään on saatavissa monenlaista tietoa ja apua työhön paluun turvaamiseksi. Tavoitteena on löytää kuntoutujan terveydentilaan sopiva työ ja usein tähän päämäärään edetään vaikkapa työtaitojen päivittämisen, uuden työn kokeilemisen, kouluttautumisen tai ammatinvaihdon kautta. Jos keskittymiskyvyssä, uuden oppimisessa tai yleisessä jaksamisessa ei ilmene ongelmia, tavoitteena on siirtyä työpaikalle kokeilemaan työntekoa. Kuntoutuksen hakemiseen tarvitaan myös lääkärin kirjoittama B-lausunto ja selvitys siitä tilanteesta, johon kuntoutusta haetaan. Oma aktiivisuus hankkia tietoa työhön paluuta helpottavien palvelujen saatavuudesta poistaa turhia pelkoja ja tuo uskoa asioiden järjestymiseen
toimintakertomus vuodelta 2005 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vuodelta 2005 ehdotus yhdistyksen nimen muuttamiseksi Ennen kokousta klo 17 alkaen pidetään samassa paikassa kaikille avoin LUENTO KÄDEN NIVELRIKOSTA TERVETULOA! Niveltieto 1 / 006 1. Yksilöllinen työhönvalmennus on kuntoutujan tilanteen mukaan suunniteltu jakso, jossa hän voi tutustua työssä suoriutumiseensa. Ulla-Maija Nurminen suunnittelija, Kuntoutussäätiö Lisää Kuntoutussäätiön palveluista: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5 00410 Helsinki Puh. Työvalmentajapalvelu "viimeistelee" edellä mainittujen kuntoutustoimenpiteiden avulla löytyneen suunnitelman. Työhönvalmennus sopii henkilöille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ammatillisen tulevaisuuden suunnitteluun. (09) 53041 www.kuntoutussaatio.fi KOKOUSKUTSU Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen KEVÄTKOKOUKSEEN Aika: Paikka: ti 18.4.2006 klo 18.30 Kampin palvelukeskuksen ruokasali Salomonkatu 21 B, Helsinki Kokouksessa käsitellään mm. Kun terveydentilaan sopiva ala tai ammatti on löytynyt, auttaa työvalmentaja työpaikan etsimisessä ja on sekä työntekijän että työnantajan käytettävissä työyhteisöön perehdyttämisen eri vaiheissa. Työkokeilu sopii hyvin esimerkiksi ammatinvaihtoa suunnitteleville henkilöille. Monenlaista tukea on siis saatavilla niin työhön palaamiseen, kouluttautumiseen kuin ammatin vaihtoon. Työhönvalmennus kestää 3 - 6 kuukautta, jonka aikana selvitellään työmarkkinoille siirtymisen mahdollisuuksia tai lisäkoulutustarvetta. lu kannattaa aloittaa jo toipilasaikana koska prosessi kestää kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista riippuen 1 - 6 kuukautta. Näiden palvelujen tarve on viime vuosina lisääntynyt, sillä koulutuksen ja ammattitaidon ylläpitämisen merkitys ikään katsomatta on tänä päivänä välttämätöntä
Heistä pitää huolta yli 80 oman alansa asiantuntijaa. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen ohjelma, joka sisältää lisäksi ryhmäjumppaa lämminvesialtaassa ja jumppasalissa, ohjattua kuntosalin ja käsikuntosalin käyttöä, apuvälineneuvontaa, sekä innostavan toimintaryhmän lauantaisin. Kangasalan luonnonkaunis ympäristö antaa hyvät mahdollisuudet omatoimiseen ja ohjattuun ulkoiluun. Talossa on 116 paikkaa kuntoutus- ja virkistysasiakkaille. Jaksoon mahtuu myös ohjattua ja omatoimista muuta vapaa-ajan ohjelmaa karaoketanssit, kulttuurikierros, pelejä ja kisailua. Yksilöllisiä fysioterapiahoitoja tai toimintaterapiassa teetettyjä lastoja ja tukia samoin kuin erityistyöntekijöiden yksilöaikoja järjestyy oman tarpeen mukaan. Joka viidennellä suomalaisella on jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus, joista tavallisin on nivelrikko eli artroosi. Kuntoutumisjaksoon sisältyy tutustumisryhmä ja talon esittelykierros, yksilöllinen lääkärintarkastus kurssin alussa ja lopussa, luentoja mm. Vuosittain kuntoutumassa käy noin 1700 kuntoutujaa eri puolilta Suomea. Suositeltavaa on myös seisahtuminen peruskysymysten ääreen, hiljentyminen, rauhoittuminen ja irrottautuminen arjen oravanpyörästä. Askartelussa voi tehdä itselleen tai lahjaksi vaikkapa huivin tai korun. Se yleistyy ikääntymisen myötä ja useimmilla sitä esiintyy sormissa, polvissa, 16 Niveltieto 1 / 006. Mitä kuuluu vertaistukiryhmässä tutustutaan ja vaihdetaan kokemuksia. TEEMANA KUNTOUTUS Nivelkuntoutusta Kangasalla Kuntoutumiskeskus Apilassa on 40 vuoden kokemus ja ammattitaito tule- eli tuki- ja liikuntaelinkuntoutujien monipuolisista kuntoutuspalveluista. Jakson päätteeksi käydään aina palautekeskustelu, joka toimii jatkuvan kehittämisen apuna jakson jälkeen kotona. Henkilöt, joilla on lääkärin toteama tulehduksellinen reumasairaus tai tuki- ja liikuntaelinsairaus, voivat päästä kuntoutukseen yksilöpäätöksellä (KKL 9 § ja 12 §) mikäli he hyötyvät aktivoivasta laitoskuntoutuksesta. Kuntoutumaan omin päin selviytymiseen, huomaa toimintakykynsä paranevan ja saa vertaistukea muilta, jolla on samoja kokemuksia kuin itsellä. Kuntoutumisjakson aikana osallistuja saa tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta, opastusta kunnon ja terveyden kannalta hyödyllisistä elämäntavoista ja tottumuksista, valmiuksia itsehoitoon, löytää vinkkejä ja voimavaroja arkipäivässä Kurssilta apua ja tukea Apilan kuntoutuskurssitarjonta on laajaa, yli 70 kurssia vuosittain. Kylmäallas (5 C) toimii avantona miellyttävissä sisätiloissa. reumasta, kivusta, lääkkeistä, ravinnosta, sosiaaliturvasta, stressinhallinnasta ja jalkojenhoidosta. Kurssit ovat yhä useammin vähintään kahdessa jaksossa, jotta kuntoutumisen aikajänne pitenee, vaikutukset saadaan näkyviin paremmin ja kuntoutumismotivaatio ja aktiivisuus säilyvät pidempään. Esimerkkinä kurssimuotoisesta kuntoutuksesta voidaan mainita nivelrikkokurssi
Apilassa järjestetään nivelrikkoa sairastaville Kelan kustantamia kolmen viikon sopeutumisvalmennusja kuntoutuskursseja. Käsirikkokurssilla saa lisäk- si yksilöllistä käsikuntoutusohjausta. Kurssit on jaettu kahden viikon perusjaksoon ja puolen vuoden kuluttua toteutettavaan viikon seurantajaksoon. Tällä kurssilla kuntoutuja erityisesti omaksuu niveliä säästäviä toiminta- ja työskentelytapoja ja löytää vinkkejä arkipäivässä selviytymiseen. Kela on hyväksynyt oheiset kurssit alustavasti, joten muutokset niihin ovat mahdollisia. Voit tiedustella kuntoutusjaksoistamme myös sosiaalityöntekijältämme: kaarina.varto@reumaliitto.fi, puh. Sairauteen liittyvien tunteiden, kokemusten ja käsitysten jäsentäminen vertaisryhmän kanssa ammattilaisen opastuksella on niin ikään kurssin parasta antia. soa. Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sen oireita voi lievittää. Yksilölliselle kuntoutusjaksolle haetaan kuntoutuslomakkeella KU 102 Kelan paikallistoimiston kautta. (03) 2716 293. Miten kuntoutukseen pääsee? Kurssihakemukset (lomakkeet KU 102 ja KU 104) ja niiden liitteenä lääkärin kuntoutusta puoltava lausunto jätetään Kelan paikallistoimistoon, joka tekee päätöksen kurssille osallistumisesta. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen avulla nivelrikkoa sairastava voi huomattavastikin kohentaa elämänsä laatua. Tietoa kursseista ja niiden vapaista paikoista on luettavissa Kelan kotisivuilta osoitteessa: www.kela.fi. Mikäli kurssiajankohdat eivät sovi, voi omasta toimistosta kysyä yksilöllistä jak- Niveltieto 1 / 006 1. Kurssin aikana osallistuja saa tietoa nivelrikosta ja opastusta kuten yksilöllisessä kuntoutuksessakin. Tällöin kuntoutuksen ajankohta on sovittavissa kuntoutujan ja kuntoutuksen toteuttavan laitoksen kesken. selässä tai lonkissa
Jatkuva kipu on monimutkainen ilmiö, joka vaikuttaa käyttäytymiseen, motivaatioon, mielialaan ja ajatuksiin. Monet kipukuntotutukseen tulevat ovat kivuliaita, tuskaisia, usein pitkillä sairaslomilla olevia, työsuhde on saattanut päättyä, taloudelliset ongelmat ovat merkittäviä ja ihmissuhteet ovat rajoittuneet lähipiiriin. Kipukuntoutus on ryhmämuotoista toimintaa, jossa huomioidaan yksilölliset tarpeet. He käyttävät runsaasti kipulääkkeitä. Kivun väheneminen ei välttämättä ole tässä vaiheessa enää varsinainen tavoite. Kurssilla on 7 kuntoutujaa kerrallaan. Kipujen taustalla voivat olla esim. Ongelmien moninaisuuden vuoksi kroonisten kipupotilaiden kuntoutus tulisi pohjautua laaja-alaiseen moniammatilliseen kuntoutukseen. Seurantajakso on 4-6 kk:n kuluttua kuntoutusjaksosta. Monet ovat umpikujassa, eivätkä enää tiedä, kuinka kipujen, taloudellisten vaikeuksien ja pelkojen kanssa pääsisi eteenpäin. Kipukuntoutus on tarkoitettu ihmisille, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön hankalia, pitkittyneitä kipuja ja kivusta johtuvia toimintakyvyn rajoitteita. Kuntoutuja saa monipuolisesti tietoa kivun mekanismeista, voi käsitellä kipuun liittyviä kokemuksia ja löytää omakohtaisia kivunhallintakeinoja. Heillä on erilaisia pelkoja. Kuntoutuksen tavoitteena on jäsentää kuntoutujan elämäntilannetta, lieventää kivusta aiheutuvaa haittaa, parantaa toimintakykyä ja vahvistaa omia selviytymisen keinoja. TEEMANA KUNTOUTUS Kipukuntoutus on moniammatillista yhteistyötä kuntoutujan kanssa Krooninen kipu hallitsee ihmisen elämää ja ajatusmaailmaa. Kun kipu jatkuu, niin pelko, ahdistus ja masennus vievät huomion ja vaikeuttavat selviytymistä. Kahden ensimmäisen jakson väli on noin 2 kuukautta, jona aikana sovelletaan ensimmäisen jakson tietoja kotioloissa, harjoitellaan itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti sekä tarvittaessa tehdään lääkekokeiluja. Kuntoutus ORTONissa on järjestetty kipukuntoutusta vuodesta 1994 lähtien. hermo- tai hermojuurivauriot, selkä- tai niskaleikkausten jälkitilat tai liikenneonnettomuuden jälkitila. Kuntoutuksen alussa työryhmän jäsenten tavoitteena on mahdollisimman 1 Niveltieto 1 / 006. Kipukuntoutukseen voi tulla esim. Kelan, vakuutuslaitoksen tai terveydenhuollon maksusitoumuksella. Hämmästyttävän usealta puuttuu kiinteä hoitosuhde. Kipukuntoutus toteutetaan ORTONissa kolmessa jaksossa kipukuntoutuksen kehittämishankkeen pohjalta. Ensimmäinen jakso kestää 3 vrk, toinen 12 vrk ja kolmas jakso taas 3 vrk. Kuntoutujan tukena on työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, kaksi fysioterapeuttia, psykologi, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. Heidän fyysinen kuntonsa on huono, toimintakyky on alentunut ja päivittäisessä elämässä selviäminen on vaikeaa
Uusia tutkimuksia pyydettäessä on aina huolellisesti harkittava, saadaanko niillä lisähyötyä kuntoutujalle. Yksilöllisillä hoitokokeiluja (manuaaliset käsittelyt, TNSkokeilu, akupunktio, lymfaterapia, apuvälinearvioinnit jne.) käytetään tukemaan fyysisen toimintakyvyn parantumista. Olisi hyvä, jos lääketieteelliset selvitykset olisivat tehty ennen kuntoutuksen alkua. Mikäli lisätutkimuksia tarvitaan, kuntoutuja ohjataan terveydenhuollon piiriin tai joskus niitä varten pyydetään maksusitoumus. Tutkimisella pyritään selvittämään, minkä kudosten toimintahäiriöstä on kyse; mikä on primääri syy, mitkä taas sekundäärisiä syitä, miten tutkimuslöydökset selittävät kuntoutujan kokemaa kipu. Fysioterapian tavoitteena on kipukuntoutujan oman aktiivisuuden herääminen ja motivoituminen säännölliseen harjoitteluun. Kuntoutujan käsitys kivusta sekä ennakko-odotukset hoidon tuloksista vaikuttavat hoidon tuloksellisuuteen. Fysioterapeutti arvioi eri tutkimusmenetelmillä (liikkuvuusmittaukset, toimintakykytestit) kuntoutujan jäljellä olevaa toimintakykyä. Samalla otetaan huomioon kivun vaikutus työhön, perheeseen, harrastuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kipu on vaikeasti mitattava asia ja aina subjektiivinen kokemus, eikä ulkopuolinen voi arvioida luotettavasti sen vaikeusastetta tai määrää. Kuntoutujan omat käsitykset oireista ja niiden merkityksestä käydään läpi. Pitkäaikaisesta kivusta kärsivälle on tärkeää saada diagnoosi tai hyväksyttävä selitys sille, mikä on pitkittyneen kivun syy. Alkuselvittelyiden jälkeen yhdessä kuntoutujan kanssa laaditaan kuntoutussuunnitelma, johon hän voi sitou- tua. Kuntoutujan mukanaolo suunnitelmaa tehdessä merkitsee vastuun ottamista ja sitoutumista kuntoutukseen. Kuntoutujat keskustelevat yhdessä lääkärin kanssa erilaisissa kipuun liittyvistä asioista, kuten kivunmekanismeista, fysiologiasta ja anatomiasta, lääkkeiden vaikutuksista sekä stressistä. Tieto omasta terveydentilasta ja elimistön toiminnasta auttaa ymmärtämään ja suhteuttamaan asioita. Kivun esiintymistä, sen luonnetta, kivun vaikutusta kuntoutujan elämäntilanteeseen selvitetään haastatteluilla sekä erilaisilla kyselylomakkeilla. Fysioterapian hoitomenetelmät valitaan tämän perusteella. Tärkeää on kartoittaa kuntoutujan omat itsehallintakeinot sekä aikaisemmat hoitokokeilut ja omat odotukset/tavoitteet kuntoutuksen osalta. Kipukuntoutuksen alussa lääkäri tekee kuntoutujalle kliinisen tutkimuksen, selvittelee lääkkeiden käyttöä ja ottaa kantaa mahdollisten jatkotutkimusten tarpeellisuuteen. Onnistumisen kokemukset harjoitteiden Niveltieto 1 / 006 1. monipuolisen kuvan saaminen kuntoutujan tilanteesta
tekemisissä ja liikuntaryhmissä motivoivat kuntotutujaa jatkamaan harjoittelua. Kroonisten kipukuntoutujien elämäntilanne on yleensä vaikea. -Ei tullut haavoja sormiin. Professori käveli verovirastoon keskustelemaan asiasta. kehon hahmotus- ja hallintaharjoitusten ja itämaisen liikunnan avulla pyritään parantamaan kehon hallintaa, koordinaatiota ja tasapainoa. - Erikoislääkärillä on pienempi vastaanotto mutta isompi purjevene. 0 Niveltieto 1 / 006. Hän totesi, että jos verovirastossa ollaan sitä mieltä, että hänelle riittävät vanhat tiedot, niin olkoon. Millainen on taitava lääkäri. Jokainen työryhmän jäsen tapaa kuntoutujia yksilöllisesti ja ryhmänä. Selkäkursseilla painottuu fyysinen harjoittelu, niskakursseilla levon ja ergonomian merkitys sekä elpymis- kursseilla rentoutuminen ja omien voimavarojen lisääntyminen. Mikä ero on tavallisella lääkärillä ja erikoislääkärillä. Liikuntaryhmät painottuvat vesivoimisteluun, venyttelyihin sekä kevennettyyn kuntosaliharjoitteluun. Kirja hyväksyttiin vähennyksiin. Mutta seuraavalla kerralla, kun joku verotoimistosta tulee hänen leikattavakseen, hän leikkaa vanhan kirjan oppien mukaan. Kuntoutustyöryhmä on kaikissa kuntoutusmuodoissa sama: lääkäri, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi ja toimintaterapeutti. Esim. Eri ammattiryhmien osuus kuntoutuksessa riippuu sen painopistealueista. Hän on saanut tietoa oman kehonsa hallinnasta, kivusta sekä lääkityksestään, jolloin turhat pelot ovat vähentyneet. Kuntoutujalle on rakennettu toteuttamiskelpoinen jatkosuunnitelma, että hän tietää minne jatkossa voi olla yhteydessä erilaisia ongelmia kohdatessaan. Psykologin tapaamisissa on mahdollisuus jäsentää ja työstää kipuun ja elämiseen liittyviä asioita. Mahdollisuus keskustella asioista, avaa mahdollisuuden vaikuttaa myös omaan tilanteeseensa. Tiimin palavereissa sovitaan yhtenäisestä toimintalinjasta. Kuntoutus painottuu kuntoutujan tarpeista riippuen psykologiseen työskentelyyn, fyysiseen tai toiminnalliseen harjoitteluun tai sosioekonomisten asioiden selvittelyyn. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. Sosiaalityöntekijä selvittelee kuntoutujien kanssa mm. Toimintaterapeutin ryhmissä voidaan tutkia omia taitoja ja saada kokemuksia ja palautetta omasta luovuudesta ja kyvykkyydestä. Kipukuntoutuksessa pyritään löytämään eväitä parantamaan kivun hallintaa. Teemat vaihtelevat jonkin verran ryhmän tarpeiden mukaisesti. psykologin osuus kipu- ja elpymiskuntoutuksessa on suurempi kuin selkäkuntoutuksessa. Toimintaterapiassa pyritään tukemaan toimintoja sekä kehittämään ratkaisuja toimintoihin, jotka kuntou- tuja kokee itselleen merkittäväksi. Sosioekonomisen tilanteen tiedetään vaikuttavan suuresti sairasteluun ja kuntoutusmotivaatioon. kivun vaikutukset elämään, kivunhallinnan ja selviytymisen keinot, rentoutuminen, jaksaminen ja vuorovaikutus. Sarita Aho, ft Petteri Koho, ft OMT Kuntoutus ORTON Invalidisäätiö Eräs kirurgian professori halusi hankkia itselleen uuden oppikirjan ylläpitääkseen ammattitaitoaan. Jos ihmisellä on hyviä hallintakeinoja, hän selviytyy kivun kanssa ja säilyttää toimintakykynsä. Erilaisia rentoutusmenetelmiä käytetään paljon, koska rentoutuminen on yksi hyödyllisimmistä kivunhallintakeinoista. Kipu muuttuu hallittavammaksi onnistumisen kokemusten ja toimintakyvyn rajojen löytämisen kautta. Onnistuneen kipukuntoutuksen tuloksena kuntoutujan elämäntilanne on jäsentynyt. heidän koulutustaan, työhistoriaa, asumista, perhesuhteita, toimeentuloa ja nykyistä työtä. Mistä kirurgi tietää, että leikkaus on onnistunut. Verovirasto ei kuitenkaan hyväksynyt sitä hänen verovähennyksiinsä, sillä se katsoi, ettei kirjan hankkiminen ollut tarpeellista. - Hän on lääkäri, joka osaa määritellä potilaan sairauden syyn, vaikka tämä ei tupakoi, käytä alkoholia tai ole ylipainoinen. Huomion kohdistaminen mielekkääseen toimintaan suuntaa tehokkaasti ajatuksia pois kivusta. Mm. Verovirasto tuli järkiinsä. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi saattaa esiintyä työttömyyttä ja hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa. Kuntoutujat tarvitsevat tietoa sosiaalivakuutusjärjestelmästä sekä sosiaaliturvaan liittyvistä asioista, jotta he selviytyisivät paremmin arkielämässään. Kursseille haetaan ensisijaisesti Kelan kautta, mutta myös vakuutusyhtiöt ja perusterveydenhuolto voi lähettää asiakkaitaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Ryhmän tuki ja kokemusten vaihtaminen muiden kipukuntoutujien kanssa koetaan erittäin tärkeäksi