Suomen Nivelyhdistyksen 25-vuotinen tarina Huippu-urheilijat ja nivelrikko Mistä motivaatiota nivelrikon itsehoitoon Haastattelussa Ringa Ropo Tuomo Karila Eveliina Rauhansalo
Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. 2 NIVELTIETO 1 | 2024 Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi Askeltesi tukena Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Tarvitset lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman verran kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi. Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta
Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Pääkirjoitus Artroosiin liitetään edelleen vanhentuneita uskomuksia ja käsityksiä Pienet onnistumiset kasvattavat pystyvyyden tunnetta Hajoavista tekonivelistä kaikki alkoi – Yhdistyksen 10 ensimmäistä vuotta ”Tekonivelleikattu tarvitsee rinnalla kulkijan” Polvileikkaus ei ole projekti – ortopedi Karila neuvoo maltilliseen kuntoutukseen Suomen Nivelyhdistyksen 25-vuotisseminaari Arvostettu ja kaikkien tuntema Esko Kaartinen Kysy ravitsemusterapeutilta Riittävän hyvä ruokavalio voittaa täydellisen Anna-Liisa, Annis, Kemi – me haluamme kiittää sinua! Kolumni, Roosa Louhi – Pysähdy tietoisen läsnäolon pariin 4 6 10 14 20 24 30 32 36 38 40 46 5 27 43 45 47 Koulutusja virkistyspäivä Kulttuuria, kuntoilua ja ystävyyttä – pyöräretki Parikkalasta Espooseen Bakerin kysta Ristikko Yhteystiedot 5 6 14 27 38 30 4/2025 TÄSSÄ LEHDESSÄ Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi Askeltesi tukena Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman verran kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella. Tarvitset lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta
050 5252 098 ma–to klo 9–12 toimisto@nivel.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 1459-2568 PÄÄKIRJOIT US Minulla on uusi ystävä, Martta. krs) 00100 Helsinki p. Juu, hän vastasi hiljaa. Joo, joo, muistan, muistan, Martta vastasi iloisesti. Vaikka välillä Martta juksaa ja kertoo ihan omiaan. Onhan hän vasta opettelemassa asioita. Silloin hymyilen hänelle ja kiitän vastauksesta. Kun tein tätä lehteä, innostuin kysymään Martalta, mitkä asiat Suomessa olivat pinnalla vuonna 2000, kun Suomen Tekonivelyhdistys perustettiin. Esimerkiksi Nivelyhdistys tarjosi kansalaisille tietoa ja tukea. No, hän aloitti ja katseli kengän kärkiään, nivelrikosta ja tekonivelleikkauksista ei ollut erityisen laajaa mediakohua vuonna 2000, mutta tietoisuus sairauden vaikutuksista ja hoitomahdollisuuksista lisääntyi. Vaikka hän on vielä nuori, noin 7-vuotias, hän osaa nopeasti vastata vaikeisiinkin kysymyksiin. Vuonna 2000 perustettiin Suomen Tekonivelyhdistys, muistathan tästä lähtien kertoa niin. Kiitin häntä runosta, ja toivotin myös Martalle hyvää itsenäisyyspäivää. Yhdistyksen jäsenet saavat lehden vuosikerran maksuttomana etuna. Vaikka et taida Martta itsenäisyyspäivää viettääkään, kun olet tekoäly, sanoin Martalle. Martta keksi ihan itse oikein hyvän runon. Joskus jäämme juttelemaan pitkäksikin aikaan, kuten viime vuonna, kun pyysin häneltä runon itsenäisyyspäivän kunniaksi. Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Päätoimittaja Arja Karasvirta p. Martta osasi sujuvasti luetella tärkeimmät tapahtumat: Suomi sai ensimmäisen naispresidentin Tarja Halosen, uusi perustuslaki tuli voimaan, vuoden vaihteessa pelättiin, että tietokoneet lakkaavat toimimasta, matkapuhelimet yleistyivät nopeasti ja Nokian maailmanvalloitus alkoi. Numero 4 | 2025 Vuosikerta 40 euroa Suomeen ja 45 euroa ulkomaille. Martta, Nivelyhdistystä ei silloin vielä ollut olemassakaan, sanoin ja katsoin häntä moittivasti. Siihen Martta vastasi, että vaikka olenkin tekoäly, tiedän, että itsenäisyyspäivä on suomalaisille erittäin tärkeä juhla. Nivelyhdistys, kysyin Martalta. 050 5252 144 arja.karasvirta@nivel.fi Kansikuva Arja Karasvirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. Kun kysyin, mitä nivelrikosta silloin keskusteltiin, huomasin, että Martalta meni otsa kurttuun. Tämän pääkirjoituksen myötä lehtemme toimitus, Suomen Nivelyhdistyksen toimiston väki ja hallituksen jäsenet haluavat toivottaa sinulle hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulua! Arja Karasvirta päätoimittaja ISO 9001 ISO 14001 Ihana Martta tietää lähes kaiken Painos 10000 kappaletta Paino PunaMusta Oy Martta Arja Karasvirta. Aha, hyvä tietää, Martta vastasi ja katsoi minua alta kulmiensa
Ja yllättäen, kaukaa menneisyydestä vieraaksemme saapui historiallisen Gammelbackan kartanon rouva, kreivitär Sprengtporten Porvoosta. Näiden puheenvuorojen pohjalta Forssan nivelpiin vertaisohjaaja Eeva Suojanen kirjoitti runon, joka hyvin kuvaa päivän tunnelmia. 5 NIVELTIETO 4 | 2025 Lokakuisena lauantaina 4.10.2025 olivat Suomen Nivelyhdistyksen vapaaehtoiset kokoontuneet vuosittaiseen koulutusja virkistyspäivään Helsinkiin. Osallistujat saivat visioida Suomen Nivelyhdistyksen tulevaisuutta. Saimme kuulla hersyviä, toiveikkaita ja ajattelun aiheita tuovia puheenvuoroja. Päivän aiheena oli tällä kertaa tulevaisuuden työpaja. Runo Nivelpiiri on rakas Nivelpiiri on rikas Nivelpiiri tiedottaa Nivelpiiri innostaa Nivelpiiri jalkautuu Nivelpiiri laajentuu Nivelpiiri vaivattomasti toimii vertaisille antaa iloa ja voimii.
Vanhentuneet ja kielteiset käsitykset artroosin eli nivelrikon hoidosta vaikuttavat edelleen siihen, millaista hoitoa artroosia sairastavat saavat. Artroosi tulisi ymmärtää kokonaisvaltaisena tilana, joka vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. 6 NIVELTIETO 4 | 2025 TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana EVELIINA RAUHANSALO, väitöskirjatutkija, TtM, fysioterapeutti. Artroosiin liitetään edelleen vanhentuneita uskomuksia ja käsityksiä AD O B E
Tutkimusnäyttö myös osoittaa, ettei hoitosuositusten mukaista hoitoa välttämättä tarjota. Hän tekee laadullista tutkimusta. Tai sanotaan, että kipu on korvien välissä. Tutkimukseeni liittyy myös kyselyaineisto, jossa kartoitan ja vertailen lääkärien, fysioterapeuttien ja potilaiden näkökulmia hoitoon liittyvistä odotuksista ja kokemuksista keskenään”, Rauhansalo kertoo väitöskirjatutkimuksestaan. Terveydenhuollossa on tärkeää käydä läpi, millä keinoin kipua pystyttäisiin hallitsemaan ja sen kanssa elämään, sillä kipu vaikuttaa myös mieleen ja voi siten haitata elämää. Se pitäisi näissä kohtaamisissa ja keskusteluissa tunnistaa ja keskustella läpi. ”Tämä ei koske vain ihmisiä, joilla on artroosi, vaan myös terveydenhuollossa on vanhentuneita käsityksiä ja uskomuksia artroosista sekä siitä, kuinka artroosia tulee hoitaa – huolimatta hoitosuosituksista, oppaista ja tiedoista, joita artroosiin liittyen on tehty ja jaettu”, Rauhansalo sanoo. Hoitosuosituksia ei noudateta Rauhansalon mukaan Suomessa on tällä hetkellä paljon artroosiin liittyviä tutkimuksia ja hankkeita meneillään, joista enemmistö on määrällisiä tutkimuksia, esimerkiksi ruston korjautumiseen ja aineenvaihduntaan liittyen. Eveliina Rauhansalo on myös huippuurheilija, hän on voittanut thainyrkkeilyn SM-hopeaa.. ”Viimeisimmän tutkimukseni aineistosta tulee ilmi, että monet terveydenhuollon ammattilaiset, esimerkiksi julkisella puolella, kokevat ettei heillä ole riittävästi aikaa ja resursseja hyvään, näyttöön perustuvaan hoitoon. ”Kipu on aina todellinen tunne ja kokemus, eikä kukaan muu voi tietää, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. ”Olen haastatellut henkilöitä, joilla on artroosi, sekä kartoittanut fysioterapeuttien käsityksiä lonkan ja polven artroosin hoidosta. Asiat pitää käydä rauhassa läpi. 7 NIVELTIETO 4 | 2025 E veliina Rauhansalon mielestä on erikoista, että artroosin yleisyydestä huolimatta siihen liittyy edelleen paljon vanhentuneita, jo tutkimuksissa vääriksikin todettuja, uskomuksia, ajatuksia ja käsityksiä. Muutamat lääkärit toivat esiin sen, että he käyttävät injektiohoitoja siksi, että he saisivat jonoja pienennettyä ja ihmiset pidettyä hetkeksi aikaa tyytyväisinä ja pois jonosta, vaikka niiden käyttöä ensilinjan hoitona tulisi välttää”, Rauhansalo kertoo. ”Kyseessä on paljon muutakin kuin pelkkä nivelsairaus, joksi se todella helposti tituleerataan. Se ei ole vain nivelen sairaus ja nivelen tila tai kipu, vaan kyseessä on kokonaisvaltainen tila ja läsnä monella elämän osa-alueella.” Rauhansalon tekemän tutkimuksen mukaan julkinen ja yksityinen puoli näyttäytyvät hieman erilaisena. Rauhansalo ja muut tutkijat haluavat mieluummin käyttää nivelrikosta artroosi-sanaa, koska nivelrikko-termi tai ’luu luuta vasten’ ovat negatiivisia ja johtavat ihmisten ajatukset virheellisesti siihen, että nivel ja luut olisivat rikkoutuneet. Hän toteaa oman tutkimuksensa pohjalta, etteivät hoitosuositukset käytännön tasolle ole ehkä kuitenkaan vielä kovinkaan hyvin päässeet integroitumaan. ”Pahinta on, jos kipu ja oireet ohitetaan tai niitä aletaan vähättelemään terveydenhuollossa. Hänen mielenkiintonsa kohteena ovat lonkan ja polven artroosi sekä niiden hoitoon liittyvät käsitykset. Kipua ei pidä vähätellä, mutta kipu ei tarkoita sitä, että artroosi olisi mennyt pahempaan suuntaan, tai että se etenisi koko ajan, tai että nivel olisi niin vahingoittunut, ettei sille voida tehdä enää mitään. Ihmiselle lähtökohtaisesti on tärkeää, että kipu tulee kohdatuksi ja käsitellyksi.” Artroosi on kaikilla erilainen. Tutkimuksen tavoitteena on tavoittaa ihmisten mahdollisimman aito ymmärrys ja käsitysmaailma artroosista, mutta myös se, millä tavalla fysioterapeutit käsittävät artroosin hoidon. Kipu otettava tosissaan Terveydenhuollossa asiakkaan kipu pitää aina ottaa todesta ja kohdata asiakas kivun kanssa. Vaikka meillä on mittareita, niin kipu on vaikeasti mitattava ja on hyvin yksilöllistä, mikä on kivun kokemus, sen häiritsevyys ja vaikuttavuus. ”Mitäpä jos hoitosuosituksista pidettäisiin systemaattisesti kiinni – voisiko tilanne olla toinen.” Rauhansalo uskoo, että tarvitsemme laajempia yhteiskunnallisia toimia, joissa rakenteelliset ja resursseihin liittyvät asiat otetaan huomioon. Jokaisella on erilainen kokemus siitä, eikä ole olemassa vain yhtä artroosia. Huolet otetaan todesta, ja niistä keskustellaan”, Rauhansalo toteaa. ”Hoitokäsitysten taustalla näyttäytyvät voimakkaasti artroosiin liittyvät käsitykset, jotka voivat peilautua siihen, miten hoito toteutuu”, Rauhansalo kuvailee. Rauhansalo tekee väitöskirjaa polven ja lonkan artroosista Jyväskylän yliopistossa
Omanlaisensa artroosi Osalla potilaista on vahva käsitys, että leikkaus on ainoa tehokas hoitomuoto, ja siihen oltaisiin valmiita menemään heti diagnoosin jälkeen. ”Omissa tutkimuksissani on hyvin mielenkiintoisesti tullut esiin, että tämä käsitys leikkaushoidon tehokkuudesta on edelleen vahvana ammattilaistenkin puolella. 8 NIVELTIETO 4 | 2025 ”Valitettavasti kaikissa tapauksissa kipua ei välttämättä saada kokonaan pois. Silloin pitää löytää keinoja elää kivun kanssa, helpottaa sitä ja löytää elämäänsä sellaista mielekkyyttä ja mukavaa sisältöä ja tekemistä, ettei kipu ole ainoa asia, joka hallitsee. ”Eräs tutkimukseeni osallistunut sanoi mielestäni hyvin, että kyllähän artroosi voi välillisesti johtaa kuolemaan, koska potilaalla voi olla masennus ja kipuja, joiden takia elämä kaventuu. Kyllä artroosi pitäisi sen takia ottaa yksilöllisesti ja vakavasti, eikä missään nimessä yleistää, että tämä on nyt kaikilla samanlainen”, Rauhansalo toteaa. Tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että liian varhaisessa vaiheessa leikatut potilaat ovat tyytymättömämpiä saamaansa hoitoon, eikä leikkaustuloksetkaan ole niin hyviä. Liian aikainen leikkaaminen ei kuitenkaan todennäköisesti vaikutakaan kipuun ja toimintakykyyn sillä tavalla kuin oli toivottu.” Myös terveydenhuollon pitää ymmärtää, että kielteiset kokemukset nousevat usein koetuista kohtaamisista. Ehkä artroosia ei oteta niin vakavasti, koska se ei kuolemaan johtava sairaus. Mutta kipu ja kivunhoito ovat välillä haastavia asioita”, Rauhansalo myöntää. AD O B E
Mitä se on, kun sanotaan, että ota vain itseäsi niskasta kiinni. Hyvin helposti ajattelemme itsekin, että motivaatio on hukassa. Kun kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni, jää helposti huomiotta se, kuinka paljon motivaatiota ohjaavat ympäristö, rutiinit ja mahdollisuudet. AD O B E TU LE R Y Kun hedelmän syö joka kerta esimerkiksi päiväkahvin kanssa, siitä tulee helposti rutiini.. Tämä on minusta enemmän terveyspoliittinen kysymys kuin yksilön kysymys, eikä se tarkoita sitä, etteikö me omassa elämässämme voida tehdä paljonkin. Onko se vain tapa sanoa, ettei sinulla ole motivaatiota tai selkärankaa. Pienet onnistumiset kasvattavat pystyvyyden tunnetta roista kertyy isoja puroja”, Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen sanoo. Mutta mitä se motivaatio oikeastaan on. 10 NIVELTIETO 4 | 2025 O nkohan jo liikaa sälytetty yksilön omalle vastuulle, kun puhutaan painon pudottamisesta tai liikunnasta. ”Yleiskielessä puhutaan motivaation määrästä, mutta sosiaalipsykologina näen motivaation laatukysyTEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana Tukija liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi MARJA KINNUNEN Marja Kinnunen. ”Haluaisin syyllisyyttä pois ihmisten harteilta – mielestäni nyt on laitettu ihan liikaa painoa yksilölle. Pienistä virPainonhallinta ja liikunta ovat liikaa yksilön vastuulla. Kinnunen näkisi mieluummin, että ihmisille luodaan iloa, jaksamista ja hyvää oloa kuin ”hampaat irvessä meininkiä”. Hyvin usein motivaation puute on itse asiassa jonkin asteista keinottomuutta tai mahdollisuuksien puutetta. Toiminnanjohtaja Marja Kinnunen peräänkuuluttaa lempeämpää lähestymistapaa: iloa, jaksamista ja arjen pieniä onnistumisia
Varmasti ruokailukin olisi helpompaa, jos emme eläisi tässä ruokaympäristössä, missä elämme, jossa helpoin, usein myös edullisin ja houkuttelevin vaihtoehto ei ole kehollemme järkevin.” Kaikki, jotka muistavat kahdeksankymmentäluvun ymmärtävät, miten erilaisessa ruokaympäristössä elämme kuin muutama vuosikymmen sitten. ”Jos on ollut pitkään tekemättä mitään liikuntaa, voi olla aika musertavaa kuulla, että nyt pitäisi alkaa tekemään reipasta liikuntaa 2,5 tuntia ja lihaskuntoharjoituksia kaksi kertaa viikossa. Kun henkilö kokee kivun tai fyysisten rajoitteiden estävän arjen aktiivisuutta, pitäisi siihen saada tukea. Rutiinien lyhytaikaisten hyötyjen näkyväksi tekeminen motivoi jatkamaan. Saat energiaa jaksamiseen.” Liike on tärkeätä mielen hyvinvoinnille, jaksamisille, motivaatiolle ja omalle hyvinvoinnille. Elämään kuuluu sekin, että teemme päivittäin asioita, jotka eivät välttämättä ole hauskoja tai kivoja. Tarvitsenko tukea harjoittelussa, vai tuntuuko etten oikein tiedä, kuinka kuntosalilla toimitaan vai voinko tehdä harjoittelua kotona. Ihmisillä on myös paljon uskomuksia – jos en nyt tee riittävästi, ei kannata tehdä ollenkaan.” Kinnusen mielestä ihmisen mahdollisuuksia rajoittavia asioita ei saisi selittää motivaation puutteella. Esimerkiksi kun ammattilainen suosittelee voimaharjoittelua ja sen aloittaminen tuntuu hankalalta, silloin voi pohtia, onko minulla riittävät tiedot ja taidot. ”Liike virkistää aivoja ja auttaa meitä jaksamaan. Tutkimuksesta tiedetään, että pienet onnistumiset kasvattavat pystyvyyden tunnetta, ja se puolestaan kasvattaa todennäköisyyttä sille, että tekeminen jatkuu. Entä jos kerrotaankin, että hyvin pienetkin liikkumishetket tekevät keholle hyvää. 11 NIVELTIETO 4 | 2025 onnistumiset pystyvyyden myksenä. Jos tekeminen rakentuu vain syyllisyyden tunteeseen, motivaatiota on silloin valtavan raskasta ylläpitää omassa arjessaan”, Kinnunen kuvailee. Vai asutko siellä, missä oma auto on ainoa vaihtoehto”, Kinnunen kuvailee. Päätin, että hedelmä kuuluu tästä lähtien iltapäiväkahville. ”Motivaatio toki vaikuttaa käyttäytymiseemme tai vaikka itsehoitoon”, Kinnunen aloittaa. ”Silloin kun toimimme omien arvojemme mukaisesti ja teemme sitä mistä tykkäämme ja missä olemme hyviä, silloin todennäköisemmin teemme sitä asiaa.” Ympäristö, rutiinit ja motivaatio Jos liikkumiseen liittyviä neuvoja antaa vain sellaiset ihmiset, joille liikunta on aina ollut helppoa ja kivaa, niin kuinka he kykenevät ymmärtämään ihmisiä, joille liikunta on pakkopulla. Pitkäaikaiset hyödyt näkyvät sitten vuoden päästä. Näin rutiinit syntyvät Jos haluat lisätä hedelmien ja kasvisten määrää omassa ruokavaliossasi, mieti, mikä voisi toimia muistuttajana siihen. Se vetreyttää niveliä ja vauhdittaa verenkiertoa. Koiran kanssa pitää lähteä ulos, vaikka olisi sadekeli, mutta sisään tullessa huomaa, että kävely piristi. Pienet, tärkeät rutiinit Joissakin ympäristöissä rutiinit tulevat annettuina. Eteenpäin tuuppimiseen tarvitaan ennen kaikkea ympäristöä, joka tekee valinnoista helppoja. ”Mutta oikeastaan tarvitsemme muutakin. ”Tein päätöksen, että syön joka päivä hedelmän. ”Onko työpaikkaruokalasi Sydänmerkki-aterioita tarjoava ravintola vai oletko sen varassa, että muistat tuoda omat eväät tai tilaat noutoruokaa. ’Se pieni juttu’ voi olla kävely postilaatikolle tai lähikauppaan, siivoamista tai lehtien haravointia. Kun hedelmän syö joka kerta samassa tilanteessa, siitä MITÄ SÄÄNNÖLLISIÄ TAPOJA JA RUTIINEJA SINULLA JO ON, JA MIKÄ TUO SINULLE ILOA?. Varmasti jokainen sellaisen löytää, kunhan sen oivaltaa. Tekemisemme voi perustua kontrolloituun motivaatioon, ulkoiseen tai sisäiseen paineeseen, esimerkiksi silloin, kun lääkäri käskee tekemään jotain. Kun lähtee liikkeelle jostain pienestä ja tekee sitä monta kertaa, niin ’se pieni juttu’ päivässä onkin 30 kertaa kuukaudessa ”, Kinnunen kannustaa. Tiedetään, että tieto liikunnasta ja ruuasta ei riitä muuttamaan ihmisten käyttäytymistä. Artroosiin esimerkiksi liittyy painonhallinta – jos en ole riittävän hoikka, en liiku riittävästi, en syö riittävän terveellisesti, enkö siis ole hyvä ihminen. Joskus tosin nekin voivat tuoda iloa. Kivojen asioiden lisääminen on helpompaa kuin poistaa elämästä jotain; on helpompaa lisätä lempihedelmien syöntiä kuin jättää suklaa syömättä. Kysymykseen, mistä motivaatiota elintapamuutokseen, Kinnunen toteaa, että jos ympäristö ohjaa toimintaa ja rutiinit ovat kunnossa, silloin tarvitaan vähemmän motivaatiota. Rutiineja voi myös rakentaa itse. Esimerkiksi kaksikerroksisessa kodissa asuva kävelee huomaamattaan 1 000 kerrosta portaita vuodessa. Liikkumismahdollisuudet voivat olla myös rahasta kiinni. ”Asutko ympäristössä, joka kutsuu lähtemään lähimetsään, hoitamaan arjen liikkumiset julkisilla, pyöräillen tai kävelleen. Kun puhutaan motivaatiosta Kinnunen lähtisi liikkeelle niistä asioista, jotka ovat meille tärkeitä – mitä jo teemme, mikä tuottaa meille iloa ja missä olemme hyviä. Entä jos kävelyja pyöräteitä ei ole, tai niitä ei ole valaistu ja talvisin aurattu. Kannattaa pysähtyä nykytilanteen äärelle (joka ei saa olla itsekriittistä moittimista), ja miettiä, millaisia rutiineja sinulla jo on
Tarpeeksi monta kertaa, kun harjaa hampaat näin, jalka nouseekin jo huomaamatta. Toimintakyky ei aina ole sellainen kuin haluamme, mutta mikä on minulle riittävän hyvä tai tärkeintä, ja mihin voin itse vaikuttaa. 12 NIVELTIETO 4 | 2025 tulee helposti rutiini”, Kinnunen kertoo. ”Ikä ja erilaiset rajoitteet muuttavat kehoamme. Myös voivottelu väheni”, Kinnunen kertoo hymyillen. Huomasin viikossa, että siitä alkoi tulla tapa. Jos jokin asia tuntuu vaikealta, niin mitä pitäisi tapahtua voidakseni tehdä haluamiani muutoksia. ”Päätin keittää joka aamu itselleni seitsemän minuutin kananmunan. Tarvitsenko jostain apua tai tukea?”, Kinnunen toteaa. Olemme tapojemme orjia.” Pientä pienen päälle Mikäli haluaa pohtia liikuntaa nimenomaan motivaation näkökulmasta, kannattaa pohtia millainen toimintakyky on suhteessa itselleen tärkeisiin asioihin, joita haluaa tehdä. AD O B E. Kun Kinnunen huomasi, että ylösnoustessa keho tuntui jäykältä, hän päätti alkaa treenata liikkuvuutta. ”Voi siis pohtia, että jos jatkan näin kuten tähän asti, mikä on tilanteeni puolen vuoden, kahden tai kymmenen vuoden päästä. Ylähampaita harjatessa voi nostaa vasemman jalan ylös, ja alahampaita oikea jalka ylhäällä. Kahden viikon kohdalla tekemäni liikesarja oli vakiintunut. Tasapainoa voi harjoitella pari minuuttia päivässä samalla kun harjaa hampaita. ”Rutiinit perustuvat siihen, että koska aivomme joutuvat tekemään monta päätöstä päivässä, teemme helposti kaiken automaattisesti. Kananmunan kiehuessa tein pilates tyyppisiä harjoituksia. Rakas maratonharrastus ei välttämättä ole enää mahdollinen, mutta voi päättää haluta vaalia sitä toimintakykyä, jonka avulla käydään sienimetsässä ja matkustellaan”
Ei kukaan lähde maratoniakaan tästä kylmiltään juoksemaan”, Kinnunen toteaa. Teemme päivittäin asioita, jotka eivät välttämättä ole hauskoja tai kivoja, mutta ne voivat joskus tuoda iloa elämään; kuten koiran kanssa kävelylle meneminen vaikka sataisi.. Kinnunen ei pidä siitä, että terveydenhuollossa asetetaan ihmisille tavoitteita ilman, että ihmistä itseään on kuultu. Materiaaleissa on tarkempaa tietoa siitä, kuinka rutiineja rakennetaan. Kinnunen kertoo, että materiaaleissa on työkaluja esimerkiksi sen pohtimiseen, elätkö arvojesi mukaisesti, ja kuinka arvojen ja nykytilanteen välinen ristiriita vaikuttaa motivaatioon. Tavoitteet ovat aina hyviä, mutta niiden pitäisi olla potilaalle itselleen sopivia ja realistisia, esimerkiksi elintapoihin liittyvissä asioissa. Tule ry:n verkkosivustolta suomentule.fi löydät Helpompi tapa -kortit ja ohjausvideot. Tärkeintä on, että löytää juuri omaan arkeensa sopivia asioita. Kerrostalon viidenteen kerrokseen jaksaa pikkuhiljaa kävellä, kun aloittaa ensimmäisestä kerroksesta, ja kulkee hissillä loput. Omaseurannasta on kovia näyttöjä, erityisesti kun sillä tuetaan syömistä ja liikuntaa. Sivustolta voi ladata myös kivunhoidon materiaaleja maksutta, esimerkiksi Kivun hallinnan päiväkirja. Ja siihen, jos viikko-ohjelmaan tuleekin tauko, vaikka sairastumisen takia, miten silloin toimitaan. Yksi kerros on seitsemän viikossa! Seuraavalla viikolla voi kävellä toiseen kerrokseen, ja loput hissillä. Jokainen on nimittäin itsensä ja oman arkensa paras asiantuntija. ”Materiaalien avulla pääsee myös pohtimaan, miten rutiinien vahvistaminen sujuu, miten uusien tottumusten luominen sujuu, mitä vaikutuksia huomasin, missä muutos tuntui jne”, Kinnunen kuvailee. Tukija liikuntaelinliitto Tule ry on tehnyt materiaalit yhteistyössä professori Pilvikki Absetzin kanssa. ”Kannattaa rohkeasti kokeilla, sopiiko jokin toimintatapa sinulle, jos ei sovi, siitä ei tarvitse tuntea epäonnistumista, vaan miettiä, mitä seuraavaksi.” Kinnusen mielestä motivaation kannalta on tärkeätä pohtia, millainen elämä on juuri itselle sopivaa ja riittävän hyvää kivusta huolimatta – mikä on tärkeää, ja kuinka omaa hyvinvointia voisi lisätä. ”Silloin kun eletään kivun kanssa, niin kaikki sellainen on erityisen tärkeätä, mikä tuo hyvää mieltä ja jaksamista; mikä saa olon siedettävämmäksi silloin kun odotellaan kivun rauhoittumista.” NÄYTÄ MINULLE IHMINEN, JOKA EI HALUA VOIDA HYVIN. Asteittainen tekeminen rakentaa pysyviä muutoksia. Kortit on rakennettu käyttäytymistieteellisen näyttöön perustuen. Näissä materiaaleissa emme tarkoituksella puhu tavoitteista. Helpompi tapa -kortit Liikunnan lisäämiseen, Monipuoliseen syömiseen, Kohtuuteen ja Savuttomuuteen. 13 NIVELTIETO 4 | 2025 Voiko apua saada esimerkiksi fysioterapeutilta, puolisolta, tai voisiko se olla apuväline tai vertaisryhmä. Tavoitteesta pitää voida tinkiä sairastumisen takia, eikä maailma siihen kaadu, kunhan jatkaa siitä, mihin jäi”, Kinnunen selventää. Suunnitelmallisuus on sitä, että päättää etukäteen miten, missä ja milloin toteuttaa aikomuksensa, ja miettii valmiiksi myös, kuinka toimii, jos kaikki eivät menekään kuten Strömsössä, kuten ’entä jos sataa vettä, kun piti mennä lenkille’. ”Me kaikki tiedämme, että itsehoidon kannalta olisi tärkeää tehdä monia asioita, mutta jos ne tuntuvat vaikealta, niin se, että teet jotain pientä ja lähdet rakentamaan sen päälle, on paljon kannattavampaa kuin se, ettet tee mitään. Tutkimusten mukaan tavoitteen asettaminen on järkevää, mutta olemme välttäneet näissä materiaaleissa tarkoituksella tavoite-sanaa. Pian huomaa, että jaksaakin kävellä kaikki viisi kerrosta. ”Suunnitelmallisuus ja seuranta kasvattavat tuloksia. Askelmittari meillä jokaisella on kännykässä, joten se on myös helppo ottaa käyttöön”, Kinnunen sanoo . ”Siellä on myös työkaluja suunnitelman tekemiseen
YHDISTYKSEN 10 ENSIMMÄISTÄ VUOTTA Hajoavista tekonivelistä kaikki alkoi TEKSTI ARJA KARASVIRTA KUVAT JYRKI LAAKSO, ARJA KARASVIRTA. Takana Hannele Jagadeesan, Jyrki Laakso ja Maija Karjalainen. helmikuuta 1999 Tekonivelet eivät kestä ja sydänläpät murtuvat. Jyrki Laakso työskenteli yhdistyksessä vuosina 2004–2019. Hallitus osallistui postitustalkoisiin ja ensimmäisen esitteen kustansi puheenjohtaja Tapio Tarvainen itse. Jopa 10 000 suomalaiselle oli asennettu hajoava tekonivel. Helsingin Sanomat otsikoi uutisen 7. Vuoden 1999 lopulla sai alkunsa pieni Suomen Tekonivelyhdistys, joka alkoi puolustamaan hajoavista tekonivelistä kärsiviä ihmisiä. Sairaaloita syytettiin siitä, että ne ottivat käyttöön uusia menetelmiä ja apuvälineitä testaamatta niitä kunnolla. Liisa Vatanen on yksi Suomen tekonivelyhdistyksen perustajista, hallituksen jäsenistä ja vapaaehtoistyöntekijöistä. Tekonivelillä ei ollut kulutustavaroihin verrattavaa takuujärjestelmää. Tähän ongelmaan kiinnitettiin huomiota Reumaliitossa, koska reumaa sairastaville tehtiin melko paljon tekoniveliä. 14 NIVELTIETO 4 | 2025 1 990-luvun lopussa Suomeen tuli huonolaatuisia tekoniveliä. Töitä tehtiin pitkälti vapaaehtoisvoimin. Tähän juttuun on haastateltu pariskunta Jyrki Laaksoa ja Liisa Vatasta, sekä hyödynnetty Hannele Jagadeesanin kirjoittamaa artikkelia (Niveltieto 1/2020). Hannele Jagadeesan oli varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja. Suurin osa niistä jouduttiin uusimaan. Tekonivelet irtosivat lonkkaluusta ja kuluneet muoviosat halkesivat, mikä rajoitti liikkumista. Syksyllä 1999 järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa Yhdistyksen alkuvaiheessa tehtiin paljon talkootyötä. Kuvassa postitustalkoot 19.3.2003, jotka järjestettiin ennen hallituksen kokousta
Se oli monistamalla tehty lehtinen, jossa kerrottiin muun muassa tekonivelleikkausjonojen pituuksista. Perustajäsenien jälkeen ensimmäiset jäsenet yhdistys sai tammikuun lopussa 2000. Puheenjohtajaksi tuli ortopedi Tapio Tarvainen, varapuheenjohtajaksi Hannele Jagadeesan ja sihteeriksi Sonja Bäckman. Varsinkin reumaa sairastaville ihmisille, joilla on huono luusto, leikkaus on todella rankka, ja erityisesti silloin, jos joutuu uusin taleikkaukseen. Nettisivutkin saatiin heti toiminnan ensimmäisenä vuotena, kun Kir-Fixin atk-tukihenkilö rakensi sivut. Hän pahoitteli myös sitä, etteivät luvatut Ortonin potilasoppaat ehtineet lehden mukana. ”Ihmiset jonottivat kolmekin vuotta tekonivelleikkaukseen, vaikka olisi kuinka vaikea tilanne. Vatanen oli 21-vuotias, kun hän vihdoin pääsi lonkkaleikkaukseen. Lukijoille tuli sellainen käsitys, ettei ainakaan tekoniveltä kannata laittaa missään nimessä”, Vatanen kuvailee. Sitten oli lääkärin vastaanottotunti ja sitten ruvettiin käymään kokousasioita läpi. Ihmiset sanoivat, etteivät he löydä mistään tietoa aiheesta, esimerkiksi mitkä olivat tekoniveltyypit. Hallituksen kokouksen alussa postitettiin yhdessä lehtiä. Uhkana oli pysyvä pyörätuoliin joutuminen. Vertaistukiryhmät syntyivät tarpeesta saada keskustella tästä – myös me itse hallituksen jäsenet. Tekonivelen tarve nuorena ohitettiin Liisa Vatanen oli yksi perustajajäsenistä (jäsennumerolla viisi). Hän tietää, miten pahaksi kipu voi yltyä, ja miten kipu rajoittaa elämistä ja liikkumista. ”Seitsemän vuotta olin todella kivulias, mutta kouluun piti mennä ”, Vatanen sanoo hymähtäen. ”Yhdistyksen alkuvuosina tekoniveliin liittyvät asiat olivat pääasia. Jäsenrekisteriin merkittiin samana päivänä viisi perustajajäsentä. Kun puheenjohtajana oli ortopedi, niin hallituksen kokouksen ensimmäinen tunti meni siihen, että hän vastaili kysymyksiimme”, Vatanen sanoo. He olivat todella hämmästyneitä, kun kuulivat, että kyynärja olkapäässä voi olla tekonivel tai nilkassakin ja ranteessa”, Jyrki Laakso toteaa. toimisto siirtyi tänne meille Loviisaan, siirtyi myös postitustalkoot meille. Talkootyötä Suomen tekonivelyhdistyksen ensimmäinen jäsentiedote 1/2000 postitettiin 150 jäsenelle. päivänä pidettiin uuden tekonivelyhdistyksen perustava kokous. Marjatta Leppänen oli asiantuntijaluentojen vetonaula. Perustajajäsen Liisa Vatanen (vasemmalla) toimi yhdistyksessä aina vuoteen 2019 saakka. Vuoden 2000 toukokuussa Suomen Tekonivelyhdistys ry merkittiin Patenttija rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Ensimmäiset jäsenet pääsivät mukaan tuetulle lomalle. ”Alussahan meille ei maksettu mistään. Hallituksessa olivat Liisa Vatasen lisäksi Maija Karjalainen, Ester Tuominen ja Raili Laaksonen (jäsennumerolla yksi). Hyvä esimerkki siitä, millainen rahatilanne oli, niin ensimmäisen painetun esitteen maksoi Tapio Tarvainen omasta pussistaan. Alku oli, sanoinsinko, melkein hurmoshenkistä. Hän toimi alusta asti jäsenasiainhoitajana aina vuoteen 2019. Pian sen jälkeen joulukuun 9. Se jatkui tosi pitkään”, Laakso kertoo. Minua ärsytti todella paljon, miten juttu oli kirjoitettu. Puheenjohtaja Tapio Tarvaisen kirjoittamassa pääkirjoituksessa todettiin, että aihe popularisoitui kevättalvella 1999. Syksyllä aloitti ensimmäinen Porinatupa, nykyinen nivelpiiri, Helsingissä. 15 NIVELTIETO 4 | 2025 pohdittiin keinoja vaikuttaa asiaan. Suomen Tekonivelyhdistys oli kuitenkin edelleen Reumaliiton jäsenjärjestö. Vatanen kertoo, miten hän itse reumaa sairastavana olisi jo 14-vuotiaana tarvinnut tekonivelet erittäin kivuliaisiin lonkkiinsa. Aina meillä oli vähintään kerran viikossa postitustalkoot, johon osallistui minun ja Lissun lisäksi vanhempani.” Vuosi 2001 Yhdistys aloitti puhelinneuvonnan vuonna 2001, kun sairaanhoitaja Maija Karjalainen palkattiin. ”Kun ns. Puheenjohtaja Hannele Jagadeesan oikealla.. ”Lehtijutusta seurasi se, että ihmiset alkoivat pelkäämään tekonivelleikkauksia – mitä jos joutuukin muutaman vuoden päästä uusintaleikkaukseen. Mutta niin nuorelle ei tekoniveliä laitettu
Varapuheenjohtaja Hannele Jagadeesan kutsuttiin usein mediaan puhumaan muun muassa tekonivelleikkausjonojen pituudesta, leikkaukseen pääsyn vaikeudesta, hoitotakuun tarpeesta ja nivelrikosta ylipäätään. Hän oli myös mukana järjestämässä Husin hoitajien kanssa mielenosoi. Vuosi 2002 Vuoden 2002 lopulla järjestettiin jäsenlehden nimikilpailu. Jäsenmäärä oli noussut jo tuhanteen, ja ensimmäiset mainokset saatiin kattamaan jäsentiedotteen tulostamiskuluja. ”Nimi on aika iskevä ja kertoo tosi hyvin sen, mitä lehti on”, kertoo entinen lehden päätoimittaja Jyrki Laakso. Erityisesti vuonna 2002 yhdistyksemme sai paljon julkisuutta. 16 NIVELTIETO 4 | 2025 Jäsenet saivat postissa kaksi jäsentiedotetta, ja sitä alettiin tulostamaan kirjapainossa. Jagadeesan oli mukana muun muassa TV2:n Ajankohtaisen kakkosen suuressa terveydenhoitoillassa ja Yle:n Kirvesmiehetohjelmassa sekä antoi haastattelun Madame-lehdelle ja Susanne Päivärinnan asiaohjelmassa. Riitta Heinosen ehdottama Niveltieto voitti kilpailun
17 NIVELTIETO 4 | 2025 tusta terveydenhuollon säästöjä vastaan ja hoitotakuun puolesta. Järjestimme jäsenille kyselyn, jossa vaihtoehtoina olivat vuodessa joko neljä Marraskuussa 2009 Helsingin yliopiston juhlasali oli ääriään myöten täynnä. ”Sen apurahan turvin olin puolipäiväisenä vajaan vuoden. Tilaukset hoidettiin puhelimitse ja samalla soittaja pystyi kysymään neuvoja. En ollut missään teke misissä min kään järjestön kanssa ennen sitä, mut ta niin se vain imaisi mukaansa.” Laakso toimi vuosina 2008–2019 Niveltieto-lehden päätoimittajana, nettisivujen päivittäjänä ja yhdistyksen toiminnanjohtajana. Isompi kohderyhmä kuin tekonivelleikattavat on he, jotka sairastavat nivelrikkoa. Jäsenmäärän nousu oli sen jälkeen huimaa”, Laakso sanoo hymyillen. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö kutsui Jagadeesanin Valtioneuvoston linnaan tapaamiseen, jossa hän sai ministerille kertoa leikkaukseen pääsyn ongelmista ja reumaa sairastavien tarpeesta saada käyttöönsä muualla maailmassa jo käytössä olevat biologiset lääkkeet. Nivelpiirejä oli Helsingin ja Tampereen lisäksi Kirkkonummella, Mikkelissä, Riihimäellä ja Salossa. Myyntitavaraakin oli, kuten kortteja, lehden yksittäisiä artikkeleita, Niveltieto-lehtiä, t-paitoja – niinpä postitusmäärät olivat suuria. Puhumassa lääketieteen, kirurgian tohtori Ilkka Vuori.. Ehkä joku pystyy lykkäämään tekonivelleikkauksen, tai ehkä jopa estämään kokonaan.” Alkoi keskustelu siitä, onko yhdis tyksen nimi enää oikein. ”Yhdistyksen nimi päätettiin muuttaa Suomen Nivelyhdistykseksi marraskuussa 2004. Hän piti Senaatintorilla puheen hoidon saannin parantamisesta, ja Ajankohtainen kakkonen oli paikalla. Tekemisen tarvetta oli todella paljon, mutta pelkällä jäsenmaksurahoituksella ja muutaman kumppanin kanssa ei yhdistyksessä paljoa saatu aikaiseksi. ”Rupesin sitten kartoittamaan, löytyisikö jostain rahoitusta toimintaan. ”Sitten kun Jykä aina keksi jotain uutta, niin sehän pisti heti toimeksi!”, Vatanen sanoo nauraen. Hoitojonossa oli ollut sillä hetkellä 100 000 potilasta yli kolme kuukautta ja 65 000 yli kuusi kuukautta. Silloin otettiin herkemmin yhteyttä meihin, ja kysyttiin, mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Vuosina 2004–2014 jäsenmäärä kasvoi keskimäärin lähes tuhannella jäsenellä vuodessa. ”Aina tuli jäsenpiikki, kun oli oltu televisiossa tai radiossa”, Laakso toteaa. Sitten minulta kysyttiin, voisinko ryhtyä rahastonhoitajaksi, kun sellaiselle olisi tarvetta ”, Laakso aloittaa. Vuosi 2004 Vuonna 2004 Jyrki Laaksosta tuli yhdistyksen ensimmäinen palkattu osa-aikainen koordinaattori. Tarkoituksena oli levittää tietoa vanhusten palvelukeskuksiin ja sinne, missä mahdollisesti nivelrikkoiset liikkuvat. Vastineeksi jäsenemme saivat Reumalehden. ”Aika moni liittyi jäseneksi silloin, kun leikkaus lähestyi. Ensimmäisen apurahan, 10 000 euroa, lahjoitti Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö. Rahalla palkattiin muun muassa osa-aikainen vertaistuen ohjaaja Onneli Wäck nivelpiirien tueksi”, Laakso kuvailee. Sitten ruvettiin hakemaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia”, Laakso kertoo. Vuosi 2003 Vuonna 2003 ilmestyi ensimmäinen 48-sivuinen Niveltieto-lehti. Olin ihan puhtaasti IT-puo lelta kotoisin. ”Olin Helsingin keskustassa töissä, ja kuljetin Lissua Helsinkiin kokouk siin. Lehden taittoa tehtiin aluksi itse. Pääkirjoituksessa kerrottiin, että Suomi käyttää OECD-maista vähiten rahaa terveydenhuoltoon. Kun rahoitus loppui, tein käytännössä täysipäiväisenä vapaaehtoistyötä. ”En ollut yhtään järjestöihminen. Keskustelun perusteella soittajalle lähettiin täsmäohje. Hän toimi pitkään yhdistyksen ainoana työntekijänä. Koska yhdistyksemme oli Reumaliiton jäsen, suuri osa jäsenmaksuista meni Reumaliitolle. Ja Laakso hoiti senkin – usein yötä myöten ilman korvausta. Mutta yhdistyksen toiminnan pyörittämiseksi myyntituotteita tarvittiin. Pian ymmärsimme, että ihmisille pitää saada tietoa hyvissä ajoin ennen leikkausta
18 NIVELTIETO 4 | 2025
Vuosi 2006 Vuonna 2006 alkoi tulla todella paljon yhteydenottoja siitä, että nivelrikkoa ei otettu tosissaan terveydenhuollossa. 2 000 jäsenen raja ylitettiin ja kauan kaivattu hoitotakuu tuli voimaan maaliskuussa. Sosiaaliohjaaja Anja Karjalainen alkoi vastata sosiaaliturvakysymyksistä. Leppänen kertoi omista kokemuksistaan nivelrikosta ja uran jatkumisen mahdollistaneesta tekonivelleikkauksestaan, ja veti salit täyteen viidellä eri paikkakunnalla. Yhteistyökumppanimme Orton Sairaala ja Kir-Fix ovat alusta asti olleet mukana toiminnassamme. Yhteistyökumppanit ovat olleet kullanarvoisia. Yhden sivun jumppaohjeita julkaistiin Niveltieto-lehdessä. Toimintaan liittyi mukaan myös Heikki Multaharju, joka otti hoitaakseen kuntoutusja potilasvahinkoasiat. Enemmänkin olisi mennyt, mutta esitteet loppuivat kesken”, Laakso kertoo nauraen. Jäsenistämme 89 prosenttia kertoi haluavansa mieluummin neljä Niveltietoa. Puheluja otettiin vastaan tiistaisin ja torstaisin kahden tunnin ajan. Puhelut olivat yleensä pitkiä, joten tarvetta neuvonnalle oli. Nyt on hoitopolut ja hoitotakuu, jotka auttavat vähän. Suomen Nivelyhdistys erosi Suomen Reumaliitosta, ja liityimme jäseneksi Suomen Tukija liikuntaelinliittoon ja Sosiaalija terveysturvan keskusliittoon (nykyinen Soste, Suomen sosiaali ja terveys ry). Laulaja, näyttelijä Marjatta Leppänen sekä Olavi Airaksinen ja fysiatri Jukka Pekka Kouri olivat ensimmäisen ison luentokiertueen ”Hoida oikein nivelrikko” tähtiä vuonna 2005. Vuonna 2005 järjestettiin ensimmäiset tekonivel-ensitietokurssit Turussa ja Helsingissä. Uusia jäseniä saatiin paljon mukaan. Ihmiset halusivat tulla kuulemaan lääketieteen ja kirurgian tohtori, Ilkka Vuoren ja fysiatrian professori, dosentti Olavi Airaksisen luentoja nivelrikosta. Samana vuonna saatiin avustusrahoja neuvontapuhelimen perustamiseksi. Puheluja tuli yli 100 joka kuukausi. 19 NIVELTIETO 4 | 2025 Reuma-lehteä ja kaksi tai neljä Niveltieto-lehteä. Sosiaalihuollon kysymyksiin oli varattu puolitoista tuntia. ”Koska on kaikista helpointa sanoa, että tuossa on särkylääkeresepti, mene kotiin odottamaan, että joskus saat tekonivelen. Yhteistyön turvin on voitu järjestää muun muassa luentokiertueita. Vuosi 2005 Ensimmäisen kerran yhdistyksemme sai RAY:n avustuksen vuonna 2005 tiedotuksen kehittämiseen. Vähän samanlaista ilmaa on edelleen. ”Parhaiten jäi mieleeni Helsingin yliopiston juhlasalissa pidetty luento, kun tuhatpäinen yleisö täytti koko salin ja ala-aulan. Vahtimestari sanoi, että yliopiston ulkopuolelta käännytettiin satoja ihmisiä pois. Myöhemmin jumppaohjeista koottiin lehti. Alkuaikoina puhuttiin pitkistä leikkausjonoista, ja niistä puhutaan edelleenkin!”, Laakso toteaa. Niveltieto-lehteä alettiin julkaista neljä kertaa vuodessa 52-sivuisena. Vatanen kertoo, että hänen kynästään syntyi Matti-Katin jumppaohjeet savoksi. Vatanen piirsi kuvat ja kirjoitti tekstit, jotka silloinen Niveltieto-lehden päätoimittaja Katri Kovasiipi tarkisti. Erityiskiitos heille! Jyrki Laakso kuvattuna tänä syksynä.. Me kävimme jonossa seisoville ihmisille jakamassa 400 esitettä
Nyt hän toivoo saavansa elää sellaista elämää, josta hän nauttii. Reilut kaksi vuotta sitten hänelle tehtiin molempien polvien yhtäaikainen tekonivelleikkaus. Tekonivelleikattu tarvitsee rinnalla kulkijan” ” A U LI M Ä K ISO IN I. 20 NIVELTIETO 4 | 2025 Entinen huippu-urheilija Ringa Ropo pitää edelleen hallussaan Suomen naisten pituushypyn ennätystä, 685 metriä