Vaihdevuosien ja nivelrikon yhteys on kiinnostava Vaihdevuosien ja nivelrikon yhteys on kiinnostava Selkäkirurgi Marko Neva: ”Emme leikkaa selkäkipua, vaan hermojuurioireita” Anne Nurkkala: Vahva geeniperimä moninivelrikon takana Tekonivelleikkaus tulossa: suu vapaaksi infektioista Syksyn toimintalii te
2 NIVELTIETO 1 | 2024
Nivelpiireissä tapahtuu Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty Joko tunnet Suomen Nivelyhdistyksen jäsenedut 4 6 8 12 16 22 24 28 32 36 40 42 46 5 17 27 33 37 45 47 Kansanedustaja Oskari Valtolan vieraana eduskunnassa Lihavuuden stigmasta tulee päästää irti Yleisestä polvileikkauksesta saattaa aiheutua haittaa Hyvä uni rakentuu päivän aikana Vaihdevuosien ja nivelrikon yhteys on kiinnostava Ristikko Yhteystiedot 12 37 17 28 8 3/2026 TÄSSÄ LEHDESSÄ. Pääkirjoitus Vahva geeniperimä moninivelrikon takana ”Emme leikkaa selkäkipua, vaan hermojuurioireita” Tekonivelleikkaus tulossa – Suu vapaaksi infektioista Esittelyssä jäsenkoordinaattori Selja Holopainen Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen jäsenet esittäytyvät Tervetuloa toimintaan Luonto liikuttaa – nivelystävälliset liikkeet ulkoiluun Tutkimus vahvisti lonkan tekonivelleikkauksen hyödyt Lukijan kysymys: Voiko tekonivelelle olla allerginen, miten se ilmenee, mitä sille voi tehdä
Järjestöjen roolia varautumisessa halutaan vahvistaa, mutta samalla heikennetään niiden toimintamahdollisuuksia leikkaamalla rajusti järjestöavustuksia. Esimerkiksi jos vedenjakelu häiriintyy, veden noutopaikalle voi olla matkaa puoli kilometriä. Kun mukaan tulee vielä vesiastian kantaminen, haaste koskettaa vielä useampaa. Yksi lisänäkökulma ansaitsee huomiota: ihmisten fyysinen toimintakyky. Yhdistyksen jäsenet saavat lehden vuosikerran maksuttomana etuna. Kriisissä toimintarajoitteiden merkitys korostuu entisestään, kun ihmiset voivat joutua toimimaan ilman tavanomaisia palveluja ja liikkumaan tilanteissa, joissa avun saaminen vaikeutuu. heinäkuuta fyysisen toimintakyvyn merkityksestä yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Selkäja niskakivut, artroosi, murtumat ja muut tukija liikuntaelinongelmat vaikuttavat suoraan siihen, pystyykö ihminen liikkumaan ja selviytymään itsenäisesti. Kriisissä tarvitaan hyvin konkreettisia taitoja ja voimavaroja. Tästä kerromme lisää myöhemmin tänä vuonna, kun ohjelma julkaistaan marraskuussa. Yhteiskunnan tehtävä on vahvistaa toimintakyvyn edellytyksiä jo normaalioloissa: ehkäistä tukija liikuntaelinvaivoja, turvata oikea-aikainen hoito ja kuntoutus, rakentaa esteettömiä ympäristöjä ja mahdollisuuksia liikkumiseen. Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Päätoimittaja Arja Karasvirta p. On pystyttävä nousemaan portaita, kantamaan tarvikkeita, liikkumaan paikasta toiseen, tarvittaessa evakuoitumaan ja auttamaan myös muita. Aihe on ajankohtainen, sillä Suomen varautumisesta ja kriisinkestävyydestä puhutaan nyt paljon. Kun kriisinkestävyyttä vahvistetaan, fyysisen toimintakyvyn ja tule-terveyden on oltava mukana tilannekuvassa ja päätöksenteossa. Päinvastoin. Koska maailma on epävarmassa tilanteessa, yhteiskunnan on vahvistettava varautumista monin tavoin. Mikko Sinisalo Puheenjohtaja ISO 9001 ISO 14001 Toimintakyky on kriisinkestävyyttä Painos 8 500 kappaletta Paino PunaMusta Oy Mikko Sinisalo. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan noin joka viidennellä yli 65-vuotiaalla on suuria vaikeuksia kävellä tämä matka. 050 5252 144 arja.karasvirta@nivel.fi Kansikuva Arja Karasvirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Mannerheimintie 107 00280 Helsinki p. 050 5252 098 ma–to klo 9–12 toimisto@nivel.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 1459-2568 PÄÄKIRJOIT US Kirjoitimme Tukija liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnusen kanssa Helsingin Sanomissa 20. Tukija liikuntaelinliitto Tule ry koordinoi parhaillaan Kansallista TULE-ohjelmaa 2026–2030, minkä työstämisessä Suomen Nivelyhdistys ry on mukana. Fyysinen toimintakyky ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan koko yhteiskunnan kriittinen voimavara. Toimintakyvystä huolehtiminen ei tarkoita kuntovaatimusten asettamista ihmisille tai toimintarajoitteisten vastuuttamista. Numero 3 | 2026 Vuosikerta 40 euroa Suomeen ja 45 euroa ulkomaille. Samalla vahvistetaan mielen hyvinvointia ja sosiaalija terveydenhuollon kantokykyä. Ohjelma kokoaa tutkittua tietoa ja ratkaisuja väestön työja toimintakyvyn, palvelujärjestelmän kantokyvyn ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Tule-vaivat ovat yleisin fyysistä toimintakykyä heikentävä tekijä. Tähän tarvitaan viranomaisten rinnalle tutkijoita, ammattilaisia ja järjestöjä
Vierailu alkoi tutustumisella eduskuntataloon ja täysistunnon seuraamisella. Oli rohkaisevaa huomata, että Valtola arvostaa Suomen Nivelyhdistyksen tekemää työtä. Kierroksen jälkeen pääsimme käymään perusteellisen ja rakentavan keskustelun Valtolan kanssa. Vapaaehtoiset ovat toimintamme sydän, ja heidän tukemisensa sekä työnsä näkyväksi tekeminen ovat meille ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita. Keskustelussa esittelimme yhdistyksemme strategisia painopisteitä, joita ovat nivelterveyden edistäminen, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen vahvistaminen sekä yhdistyksen toimintaedellytysten turvaaminen myös tulevaisuudessa. Tapaamisen ilmapiiri oli erittäin myönteinen ja rakentava. Näkemyksemme nivelterveyden, kuntoutuksen ja vertaistuen merkityksestä saivat vahvaa ymmärrystä.. Vierailun isäntänä toimi kansanedustaja ja eduskunnan TULE-ryhmän puheenjohtaja Oskari Valtola. 5 NIVELTIETO 3 | 2026 Kansanedustaja Oskari Valtolan vieraana eduskunnassa S uomen Nivelyhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt vierailivat 20.5.2026 eduskunnassa yhdessä kattojärjestömme TULE ry:n toiminnanjohtajan Marja Kinnusen kanssa. Tapaaminen tarjosi erinomaisen mahdollisuuden kertoa Suomen Nivelyhdistyksen toiminnasta, tavoitteista ja siitä tärkeästä työstä, jota teemme nivelterveyden edistämiseksi ympäri Suomen
Ulkonäkö ei paljasta, että minulla on paha nivelrikko. Välillä parempaa, välillä pahempaa, mutta kipu on aina läsnä.” Nuorempana Anne kävi välillä kiropraktikon luona ”niksauttamassa selän” kun kivut olivat pahimmillaan, ja se auttoi jonkin aikaa. Ehkä iso maha rasitti liikaa niveliä. Kauniit asiat, kuten vaatteet ja auto, tuovat lohtua”, Anne Nurkkala sanoo.. ”Haluan edes näyttää hyvältä, vaikka minusta ei tunnu siltä. 6 NIVELTIETO 3 | 2026 Toimistomme jäsenja hallintosihteeri Anne Nurkkalan selkävaivat alkoivat 20vuotiaana ensimmäisen raskauden jälkeen perinnöllisistä syistä. Myöhemmin Anne kävi kiropraktikolla kuukausittain, koska kipu oli jatkuvaa. ”T oista lasta odottaessani jo entuudestaan kipeä selkä paheni edelleen. Vahva geeniperimä moninivelrikon takana TEKSTI JA KUVA ARJA KARASVIRTA S elkäoireet alkoivat ensimmäisen raskauden jälkeen, ja pahenivat toisessa raskaudessa. Siitä kipukierre alkoi”, Anne kertoo. Vuosien myötä kipu on levinnyt sormiin, polviin, jalkateriin ja niskaan. Painoin silloin 47 kiloa, ja lihoin raskauden aikana 60 kiloon. ”Se on ollut tätä samaa vuodesta toiseen
Joskus se jää polveen, mutta kun kipu on oikein paha, se menee pohjetta pitkin varpaisiin, joita rupeaa pistelemään ja se vaikeuttaa kävelyä. Hän siirtyy mielessään rauhoittavaan paikkaan: laiturille, jossa on aurinko ja vesi. ”Kipu ei välttämättä lähde, mutta sitä voi oppia hallitsemaan.” Anne suosittelee kipulääkäriä kaikille. Esimerkiksi pelkän lautasen pitäminen kädessä saa Annen käden vapisemaan. Polvissa on todettu rustovaurioita jo vuonna 2014, mutta tekonivelleikkausta ei silloin tehty. 7 NIVELTIETO 3 | 2026 ”Kysyin myöhemmin lääkäriltä, ettei kai kiropraktikko ole vaurioittanut selkääni. Se on semmoista jatku vaa särkyä ja pakonomaista liikettä.” Sormissaan Annella on essentiaalista vapinaa. Eri terveydenhuollon järjestelmät kun eivät ’keskustele’ keskenään, eikä tutkiva lääkäri välttämättä pääse katsomaan toisessa järjestelmässä olevia potilastietoja. Kun lääkäri ehdottaa jotain uutta lääkettä, voin usein todeta siihen, että sitä on jo kokeiltu. Nuorempana tykkäsin muun muassa tanssia ja käydä aerobicissa. Olen aina ollut kova liikkumaan. Anne kertoo, että välillä iskee epätoivo, miksi kaikki sairaudet ovat kertyneet tähän yhteen ihmiseen. Minulla on hyviä ystäviä ja mies, lapsenlapsia ja koira, joista saan voimaa”, Anne sanoo.. Kipu on jäänyt päähäni muistiin, ja sen takia pitää ottaa kipu hallintaan, eikä kipu saa hallita minua. Hermojuuripuudutus voisi olla yksi vaihtoehto, mutta Anne epäilee, ettei sitä saa julkisella puolella. Kolmekymppisenä todettiin ensimmäisen kerran nivelrikko sormissa, sen jälkeen polvissa ja jalkaterissä. Kun kipu on pahimmillaan, jalkaa ei voi pitää paikallaan. Jossain vaiheessa toiveena oli, että selkä voitaisiin leikata, mutta kahden lääkärin arviot muuttivat tilanteen – mitään leikattavaa ei ole. Elämä kantaa Liikunnan ja muiden harrastusten lisäksi erilaiset sosiaaliset hetket tuovat helpotusta kipuihin. ”Kroppani valmistautuu siihen, että nyt tulee taas se kipu päälle. Polvessa oli gradus 3 jo silloin. Se on nyt tulevaisuuteni, odotetaan, että selkä luutuu ja jäykistyy itsestään. ”Kyllä elämä kantaa, vaikka välillä onkin huonoja ja ikäviä päiviä. Kipu menee vasenta pakaraa ja takareittä pitkin. Anne löysi kivunhallintaan apua kipulääkäriltä, joka opetti mielikuvaharjoituksia. Ja kipu ehkä loppuu”, Anne kuvailee. Nyt hän pelkää, että nivelrikko iskee myös kaularankaan. 40 vuotta kipua Samoihin aikoihin selkäkipujen kanssa alkoivat sormet ja varpaat oireilemaan. Selän kanssa pärjäisin vielä, mutta nyt on nämä polvetkin!” Kipulääkäriltä apua Jatkuvassa kivussa eläminen ei voi olla vaikuttamatta henkiseen jaksamiseen. Vasen polvi tarkistettiin, eikä sille tehty mitään. Annella on lääkärikäynneillä aina paksu kansio mukanaan, josta selviää, mitä kaikkea on tutkittu ja missä. Sormia pistelee ja käsi puuttuu myös kävellessä, kun käsi heiluu puolelta toiselle. ”Oikeaan polveen tehtiin puhdistus. Lääkkeet myös kuivattavat suuta”, Anne kertoo turhautumista äänessään. Lääkärien mukaan tilanne ei enää pahene, mutta paraneminen perustuu siihen, että selkä luutuu itsestään. Paksu kansio aina mukana Annen turhautuminen kohdistuu myös terveydenhoitojärjestelmään. Eräs lääkäri on todennut, että nivelrikkopotilaat kestävät kipua eniten, koska kipu tulee pikkuhiljaa ja ihminen tottuu kipuun. Ja nyt ainoa hoito on syödä lääkkeitä. Ja toisekseen, voi olla, ettei se edes auta. ”Ehkä minulla on jonkin näköinen toivo saada oikeita diagnooseja, kun raahaan kansiota mukanani”, Anne toteaa naurahtaen. Pääsen irti ikävästä kehästä, lääkkeistä ja kivuista.” Anne ei vielä suostu antamaan periksi ikääntymiselle ja kivuille. Mutta ei, selässäni on rakenteellinen vika, joka rappeuttaa selkää”, Anne sanoo. Kun kipu on pahimmillaan, Anne menee sänkyyn makaamaan ja laittaa vasemman kätensä tiukkaan nyrkkiin. Lisäksi Annella on diagnosoitu fibromyalgia. Vaikka välillä on pakko huutaa, tai paremmin karjua, tuskissaan”, Anne kertoo. ”Liikkumaankin lähden, vaikka olisin kuinka kipeä, koska siihen liittyvät sosiaaliset hetket auttavat pääsemään eroon kaikesta, ja voin ajatella täysin muuta. Jälleen kerran Anne nostaa esiin keskeisen kysymyksen: miksi ihmistä ei tutkita kokonaisuutena. Pääni rupeaa jo tekemään kipua, vaikka sitä kipua ei oikeasti ole vielä olemassa. ”Selän kivut ovat pahentuneet. Kansioon on eritelty: polvi, selkä ja kaikki allergiat. ”Selän ongelma liittyy tulehtuneeseen nestepussiin, joka tihkuttaa ja aiheuttaa kipua. Kaikki sanovat, että lihaksia pitää vahvistaa, ja niin olen yrittänyt tehdä.” Joskus Anne pelkää kipua jo valmiiksi, silloin kun selkä alkaa ilmoittelemaan pahemmasta kivusta. Nyt ne ovat niin kipeät, että välillä en pääse aamulla liikkeelle, ja joudun turvautumaan kävelykeppiin. Hän ihmettelee, miksei työikäisiä auteta ja miksi vaihtoehtona on käytännössä aina vain lääkehoito. ”Aina tätä samaa viimeiset 25 vuotta – lääkkeitä. ”Mutta en jää istumaan ja voivottelemaan – sehän vasta huono juttu olisikin! Liikun, menen puistojumppaan, vaikken voi tehdä kaikkia liikkeitä, ja pelaan padelia vaikka välillä kaadun, kun polvi pettää alta. Oireiden yhteyttä toisiinsa ei kuitenkaan kokonaisuutena selvitetä
Emme leikkaa selkäkipua, vaan hermojuurioireita” ” 8 NIVELTIETO 3 | 2026 TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, selkäkirurgi, dosentti MARKO NEVA, TAYS S elkä muuttuu iän myötä kaikilla. Iän myötä geelimäinen ydin alkaa kuivua ja hävitä, ja ulompi rakenne haurastua. Tämä aiheuttaa niiden kulumista, jonka seurauksena ne laajenevat ja voivat alkaa ahtauttaa selkäydinkanavaa. Jo parikymppisillä voidaan nähdä ensimmäisiä kulumamuutoksia, erityisesti alaselässä. Välilevyjen haurastuminen altistaa välilevypullistumille, ja myöhemmällä iällä johtaa välilevytilan kaventumiseen tai kasaanpainumiseen, joka taas siirtää kuormaa selän muihin rakenteisiin, erityisesti fasettiniveliin. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyjen ja fasettinivelten välityksellä, mikä mahdollistaa nikamien liikkeen toisiinsa nähden. Selän nivelrikko on pikemminkin osa normaalia ikääntymistä kuin sairausdiagnoosi. ”Nuorena välilevy koostuu geelimäisestä sisuksesta (nucleus pulposus) ja sitä ympäröivästä sidekudosrenkaasta (annulus fibrosus). Useimmiten kyse on normaalista kulumisesta, mikä ei vaadi erityistä hoitoa. Selkäranka koostuu päällekkäisistä nikamista, jotka niveltyvät toisiinsa ja tekevät selkärangasta liikkuvan tukirangan, jonka sisällä selkäydin ja hermojuuret kulkevat. Kuluminen alkaa usein välilevyistä, etenee vähitellen muihin rakenteisiin ja voi johtaa hermojuurten ahtautumiseen selkärangan alueella. Fasettiniveliin tulee iän myötä rappeumatai kulumamuutoksia, jotka esiintyvät yleensä yhdessä muiden kulumamuutosten, kuten välilevyrappeuman kanssa. Kuluminen aiheuttaa muutoksia selän liikkuvuuteen”, selkäkirurgi Marko Neva kuvailee. ”Välilevyjen kasaanpainuminen iän mukana johtaa myös selän jäykistymiseen A D O B E. Siksi selkäkirurgi ei etsi selästä nivelrikkoa, vaan sitä, milloin ja missä hermojuuri joutuu puristuksiin. Selän kuluminen on pitkä ja luonnollinen prosessi, joka käynnistyy usein jo varhain aikuisuudessa
NEVA EI MIELELLÄÄN PUHU SELÄN NIVELRIKOSTA, KOSKA SELÄN KOHDALLA ON VAIKEA OSOITTAA YKSITTÄISTÄ NIVELRIKKOISTA NIVELTÄ KIVUN LÄHTEEKSI, TOISIN KUIN POLVESSA TAI LONKASSA.. ”Selkä on moniulotteinen kokonaisuus, jossa monet rakenteet voivat aiheuttaa kipua, tai kipu voi syntyä niiden yhteisvaikutuksena. 9 NIVELTIETO 3 | 2026 ja etukumaran asennon lisääntymiseen, mikä kuormittaa selän alueen lihaksia pystyasennossa.” Neva ei mielellään puhu selän nivelrikosta, koska selän kohdalla on vaikea osoittaa yksittäistä nivelrikkoista niveltä kivun lähteeksi, toisin kuin polvessa tai lonkassa. Selän eri hermojuuret hermottavat kukin tiettyä lihastoimintaa ja ihon alueen tuntoa. Jos kipu säteilee esimerkiksi tiettyyn kohtaan alaraajassa tai potilaalla ilmenee lihasheikkoutta tietyssä liikkeessä, voidaan päätellä, mikä hermojuuri on todennäköisesti puristuksissa. Yli 90 prosenttia paranee itsestään noin kolmen kuukauden aikana”, Neva kertoo. Valtaosa selkäkivuista rauhoittuu itsestään ajan kanssa. Tämän vuoksi pelkkä selän alueen kipu ilman hermo-oireita ei yleensä johda leikkaukseen”, Neva sanoo. Myös fysioterapia tai kiropraktikon tekemä manipulaatio voi helpottaa oireita. Välilevyn pullistuma: haurastunut välilevy voi pullistua taaksepäin ja painaa hermojuuria. Alkuvaiheessa hoito on yksinkertaista: liikettä, tarvittaessa kipulääkettä ja normaalia arjen jatkamista, ei niinkään lepoa. Selkään liittyvä kipu voi syntyä välilevyissä, fasettinivelissä, lihasja jännerakenteissa tai hermoissa. Ensin selvitetään potilaan oireet, joista päätellään esiintyvätkö oireet jonkin hermojuuren alueella. Leikkauspotilaiden valinta on tarkkaa Leikkaushoitoa voidaan harkita yleensä vasta siinä vaiheessa, kun hermojuuret joutuvat puristuksiin. Seuraavaksi tutkitaan hermojen toiminta ja vasta sen jälkeen magneettikuvista tarkistetaan, onko kyseinen hermojuuri ahtaalla selkäydinkanavassa”, Neva toteaa. Vain jos oire ja kuvantamislöydös vastaavat toisiaan, peruste leikSelkäydinkanavan ahtauma: selän rakenteet laajenevat ja selkäydinkanava ahtautuu, jolloin hermoille jää vähemmän tilaa. Neva kohtaa työssään usein hankalan ristiriidan: kuvantamistulokset ja potilaan oireet eivät kohtaa. Useimmat selkäkivut paranevat itsestään Vaikka selkä kipuilisi, syytä paniikkiin on harvoin. ”Tukija liikuntaelinsairauksissa voi usein odottaa. Useimmat kivut helpottuvat muutamassa viikossa tai kuukaudessa. ”Pelkkien magneettitai röntgenkuvien perusteella ei leikkauspäätöksiä tehdä. Selän kohdalla erityisesti välilevypullistumissa ennuste on hyvä. Tämä toimii lääkärille eräänlaisena karttana
Väärillä indikaatioilla huonot. Selkärangan kuluma voi johtaa nikamasiirtymään, joka on naisilla yleisempi. Tupakointi on yksi selkeimmin tunnistetuista haittatekijöistä. Emme koskaan puhu vain yhdestä asiasta. Jos potilaalla on jo ennen leikkausta pysyvä hermojuurivaurio ja siihen liittyen alaraajoihin säteileviä oireita, kuten kipua ja puutumista, niitä voi esiintyä myös leikkauksen jälkeen”, Neva kertoo. Vaikka perimä luo perustan, elintavat voivat nopeuttaa tai hidastaa muutoksia. Samankaltaisia oireita voi kuitenkin esiintyä myös esimerkiksi lonkkien kulumataudissa, verisuonten ahtaumataudissa, ääreishermosairauksissa ja joissain muissa hermoston sairauksissa. Alaraajaan säteilevä kipu voi viitata hermojuurten ahtaumaan selkäydinkanavan alueella, jota voi aiheuttaa esimerkiksi hermojuurta painava välilevynpullistuma. Yksi keskeinen riskitekijä on vääränlainen nostaminen. Siksi leikkauspotilaiden valinta on tarkkaa”, Neva painottaa. Käytännössä ilmiö liittyy usein tilanteeseen, jossa välilevy on jo madaltunut ja selän takarakenteet joutuvat lisääntyneeseen kuormitukseen. Nykyään selkäleikkausten jälkeen ei enää ”makuuteta”. Taustalla arvioidaan olevan muun muassa sidekudosten erilainen rakenne. Tämä selittää, miksi toisilla selkä säilyy hyväkuntoisena pitkälle vanhuuteen, kun taas toisilla ongelmat alkavat jo nuorena. Tyypillisesti kuluman aiheuttama liukuma esiintyy neljännen ja viidennen lannenikaman välillä. Neva neuvoo lähtemään liikkeelle heti leikkauksen jälkeen. Istumatyöhön liittyvä vähäinen liike lisää rasitusta, siksi liike päivän aikana tekee selälle hyvää. Tämä voi altistaa nikamien liukumiselle. Neva itse kertoo käyttävänsä töissä satulatuolia, koska se pitää selän luonnollisesti suoremmassa asennossa. Heillä esiintyi kuitenkin vähemmän sairauspoissaoloja, koska he olivat motivoituneita ja aktiivisia työntekijöitä. Raskaammista toimenpiteistä, kuten selän jäykistysleikkauksista, toipuminen kestää pidempään. Pitkään jatkuva istuminen, erityisesti huonossa asennossa, kuormittaa selkää ja voi pahentaa oireita. Raskaat esineet tulisi nostaa selkä suorana ja jaloilla työntäen – ei selkää pyöristämällä. ”Leikkauksessa tähdätään ensisijaisesti alaraajoihin säteilevän hermojuuriperäisen kivun helpottamiseen, joten potilaalle voi jäädä kipuja selän alueelle. ”Tämän takia potilaan huolellinen tutkiminen ennen diagnoosin tekemistä ja leikkaushoitoa on tärkeää. PI XA B AY. Potilaat kotiutuvat yleensä 3–5 päivän jälkeen leikkauksesta. Lisäksi ylipaino lisää selkään kohdistuvaa kuormitusta. Naisilla kudokset ovat keskimäärin löysempiä, mikä liittyy muun muassa hormonitoimintaan ja synnyttämiseen. Leikkauksen jälkeen liikkeelle Leikkauksesta toipuminen on usein yllättävän nopeaa. Työolosuhteilla on oma roolinsa: erityisesti pitkäaikainen tärinä ja raskas fyysinen kuormitus on yhdistetty kulumamuutoksiin. Siinä yksi nikamista liukuu eteenpäin suhteessa alla olevaan nikamaan. Usein kuitenkin hermojuuriperäisen kivun yhteydessä esiintynyt selkäkipu helpottuu ainakin osittain hermojuuren vapauttelun yhteydessä. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä leikkaavaan yksikköön, jos leikkauksen jälkeen ilmenee voimakasta uutta kipua, uusia halvausoireita tai virtsaamisvaikeutta, joita ei esiintynyt ennen leikkausta. Alkuvaiheessa liikkeelle lähdön jälkeen voi joskus ilmaantua lieviä alaraajakipuja rasituksen seurauksena, mutta se on usein normaalia. Esimerkiksi välilevypullistuman ja pienistä hermonvapautus leikkauksista potilas kotiutuu jo seuraavana päivänä. ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten ihminen on aina kokonaisuus. Perimä luo perustan Selkärangan kulumisen tärkein riskitekijä on geenit eli perintötekijät. Oikealla indikaatiolla leikkauksen tulokset ovat hyvät. Ihmisen oireisiin vaikuttaa paljon se, mikä on hänen psykofyysinen kokonaisuutensa, miten hän suhtautuu kipuihin, VAIN JOS OIRE JA KUVANTAMISLÖYDÖS VASTAAVAT TOISIAAN, PERUSTE LEIKKAUSHOIDOLLE VOI OLLA OLEMASSA. Nikotiini heikentää välilevyjen aineenvaihduntaa supistamalla verisuonia samalla heikentäen verenkiertoa. Selän hyvinvointiin vaikuttavat arjen pienet asiat. Jos vanhemmilla on ollut nopeasti etenevät kulumamuutokset, sama kehitys nähdään usein myös jälkeläisillä. 10 NIVELTIETO 3 | 2026 kaushoidolle voi olla olemassa. Tärinän vaikutusta on tutkittu muun muassa helikopterilentäjillä, joilla välilevyjen kuluminen oli keskimääräistä yleisempää
Keskeistä selän hyvinvoinnissa on ns. Tämä puolestaan lisää kipua, ja kierre jatkuu. ”Hyvä lihaskunto yhdistettynä terveisiin elämäntapoihin muodostaa tehokkaan perustan selän hyvinvoinnille.” Lääkäriin kannattaa hakeutua erityisesti silloin, kun hermoperäinen raajan säteilykipu pitkittyy. A R JA K A R AS VI R TA. Hyvä lihaskunto ei ainoastaan tue rankaa, se myös ehkäisee kipua ja sen pitkittymistä”, Neva sanoo. ”En näe selän käyttämistä koskaan huonona asiana. ”Vartalon koordinaatiota ja tukija liikuntaelimistön toimintaa tukevat ja parantavat erilaiset tasapainoharjoitteet, kuten pallopelit tai jo kävely epätasaisella alustalla vaikka metsässä. Se voi olla enemmän aivojen opittua toimintaa kuin suoraa yhteyttä kudosvaurioon.” Selkäkipu voi johtaa noidankehään, jossa kipuärsyke saa selkälihakset pitkittyneeseen jännitystilaan, mikä heikentää lihasten verenkiertoa ja aiheuttaa aineenvaihduntatuotteiden kertymistä ja happivajetta. 11 NIVELTIETO 3 | 2026 miten hän sietää kipuja, mitä hän harrastaa tai tekee, ja miten hän on tottunut liikkumaan”, Neva summaa. Jos lihakset ovat hyvässä kunnossa, ne eivät reagoi yhtä herkästi, eivätkä kiputilat pääse pitkittymään samalla tavalla. Viimeksi mainitut voivat viitata melko harvinaiseen, mutta vakavaan cauda equina -oireyhtymään. Nykyisin käytössä on esimerkiksi 3D-kuvantamiseen perustuvia navigaatiojärjestelmiä, joiden avulla kirurgi näkee tarkasti muun muassa mihin ruuvit asetetaan”, selkäkirurgi Marko Neva sanoo. Tyypillisiä hälyttäviä oireita ovat: alatai yläraajaan säteilevä kipu, puutuminen tai pistely, lihasheikkous. Mutta jatkuva kipu menettää tämän merkityksen ja muuttuu monimutkaisemmaksi ilmiöksi. Myös tekniikat ovat kehittyneet. Jos oireet jatkuvat yli 6–12 viikkoa tai haittaavat arkea merkittävästi, kannattaa hakeutua tarkempaan arvioon. Liikunta, venyttely ja normaali arkiaktiivisuus auttavat pitämään tämän kierteen kurissa. Myös aerobinen yleiskunto on tärkeää, jolloin verenkiertoja hengityselimistö pysyvät kunnossa. Tietyissä tilanteissa lääkärikäynti päivystyksessä on tarpeellinen. Tämä ehkäisee myös vammautumisia”, Neva toteaa. Kun kipu kroonistuu, se ei ole enää pelkkä suojareaktio. ”Viime vuosina selkäkirurgia on kehittynyt merkittävästi. Leikkauspäätökset ja metodit perustuvat entistä parempaan tutkimustietoon. ”Akuutilla kivulla on selkeä tehtävä: se varoittaa vaarasta. Erityisen huolestuttavia ovat: äkillinen ja selvä lihasheikkous (esimerkiksi jalkaterän noston vaikeutuminen), äkillinen kyvyttömyys tyhjentää virtsarakkoa ja suolta tai tuntea niiden täyttymistä, sekä siihen liittyvä tunnottomuus pakaroiden tai genitaalialueen alueella. MILLOIN LÄÄKÄRIIN. Hyvä lihaskunto ja terveet elämäntavat Kipu aistitaan aivoissa, ja sen kokemiseen vaikuttavat monet tekijät: psyykkinen tila, aiemmat kokemukset, toimintakyky ja jopa asenne. Jos kipu on siedettävää ja lievittyy ajan myötä, tilannetta voi usein seurata rauhassa. lihaskorsetti eli vatsan, selän ja kylkien lihaksista muodostuva tuki
Suun terveydellä on yhteys ihmisen koko terveyteen. Olemme ehtineet hoitamaan kaiken hyvin jo ennen tekonivelleikkausta, TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana KATRIINA HJELM, johtava hammaslääkäri, työterveyden vastuuhammaslääkäri, vastaava hammaslääkäri, Hammas Mehiläinen A R JA K A R AS VI R TA. Joskus hammashoidon yhteys tekonivelleikkaukseen tulee potilaalle yllätyksenä. Suu vapaaksi infektioista Tekonivelleikkaus tulossa ”Tekonivelleikkausta ajatellen kaikista paras tilanne on silloin, jos potilas on säännöllisesti käynyt hammashoidossa. Mitä säännöllisemmin käy hoidattamassa hampaitaan, sitä valmiimpi on tulevaan tekonivelleikkaukseen ja sitä edullisempaa hammashoito on. Silloin meillä on hoitohistoria tiedossa ja viive tekonivelleikkauksen pääsyyn on lyhyt. 12 NIVELTIETO 3 | 2026 K un saa lähetteen tekonivelleikkaukseen, kannattaa aika hammaslääkärin vastaanotolle varata saman tien
Hoitosuunnitelma joudutaan laatimaan sen hetkisen tiedon varaan. Sisäpuolisessa tutkimuksessa tarkistetaan limakalvot ja hampaat, onko niissä reikiä tai lohkeamia, sekä ikenien kunto mahdollisen tulehduksen takia. Jos tapaamme potilasta ensimmäisen kerran, vaikkapa kuukautta ennen tekonivelleikkausta, silloin meidän on todella vaikea arvioida esimerkiksi röntgenkuvasta sitä, onko tilanne akuutti, koska meillä ei ole hoitohistoriaa tiedossa”, Hjelm kertoo. Joskus hammashoidon yhteys tekonivelleikkaukseen tulee potilaalle yllätyksenä. Ientulehdus paranee hyvällä suuhygienialla ja tarvittaessa hammaskiven poistolla. Voimme vain toivottaa onnea leikkaukseen”, johtava hammaslääkäri Katriina Hjelm Hammas Mehiläisestä sanoo. Hammaslääkäri tekee aina suun ja hampaiston perustutkimuksen, johon kuuluu imusolmukkeiden palpoiminen eli suun ulkopuolinen ja sisäpuolinen tutkimus. Jos taas on vältellyt hammashoitoa, silloin hoidon tarve on kasvanut kaikkien vuosien aikana, ja useimmiten hoidettavaa on huomattavan paljon. Hjelm toivoo, että leikkaukseen lähettävältä tai leikkaavalta taholta ymmärrettäisiin informoida potilasta, että kyseessä ei ole pelkkä hammastarkastus ja todistuksen haku, vaan suun hoito niin, ettei siellä ole infektioita. Ientulehdus eli gingiviitti on ikenien pinnallinen tulehdus, joka on yleensä helposti hoidettavissa. Välillä se harmittaa itseäkin”, Hjelm kertoo. ”Ja näistä kumpikaan ei ole hyvä vaihtoehto. Joskus joudutaan tekemään hoitopäätöksiä, joita ei välttämättä tehtäisi, jos potilas olisi ollut jo pidemmän aikaa seurannassa. Suun sisäja ulkopuolinen tutkimus Hammashoidossa huomioidaan potilaan yleinen terveydentila ja hampaiston tilanne yleisesti. ”Hoitamattomana ientulehdus voi edetä parodontiitiksi, joka on hampaan kiinnityskudosten tulehdussairaus. Hampaiden hoidon idea ennen tekonivelleikkausta on se, että kaikki akuutit infektiot tulee olla hoidettu. Akuutilta näyttävä tilanne voikin olla stabiili. Sitten hänelle tuleekin isona pettymyksenä se, että hän joutuukin isoihin hoitoihin. Joskus leikkausta joudutaan siirtämään tai hammashoidossa tehdään asioita ikään kuin varmuuden vuoksi. Parodontiitissa tulehdus vaurioittaa hammasta ympäröivää luuta ja muita kiinnityskudoksia, HAMPAIDEN HOIDON IDEA ENNEN TEKONIVELLEIKKAUSTA ON SE, ETTÄ KAIKKI AKUUTIT INFEKTIOT TULEE OLLA HOIDETTU.. Voi olla, ettei aikaa ole tarpeeksi ennen leikkausta. leiman paperiin ennen leikkausta. ”Välillä tulee sellaisia tilanteita vastaan, jossa potilas odottaa saavansa hammaslääkäritodistuksen, ns. ”Aina parempi mitä aikaisemmin hakeutuu hammaslääkäriin, koska hoitoratkaisut voivat olla erilaisia, jos meillä on enemmän aikaa”, Hjelm painottaa. 13 NIVELTIETO 3 | 2026 joten toimenpiteet ovat hyvin minimaalisia
Apteekista voi ostaa ilman reseptiä syljen korvikkeita, joita on muun muassa geeleinä. Tällä suojelemme myös sitä uutta tekoniveltä”, Hjelm sanoo. • Itsehoidossa pyritään siihen, että mahdollisimman vähän hampaiden pinnoilla on bakteereita, jotka voivat päätyä verenkiertoon ja sitä kautta tekoniveleen. Juurihoitoa ei välttämättä ennen leikkausta ehditä tehdä. Sylki myös vähentää bakteerien määrää suussa”, Hjelm kertoo. Ratkaisuksi Hjelm tarjoaa riittävää vedenjuontia ja xylitol tuotteiden käyttöä ruokailun jälkeen. Lisäksi hammaslääkäri joutuu punnitsemaan, onko potilaalla osittain puhjenneita tai puhkeamattomia viisaudenhampaita, joihin voi liittyä tulehdusta. 14 NIVELTIETO 3 | 2026 mikä voi johtaa hampaan kiinnityksen heikkenemiseen. Parodontiittia edeltää aina ientulehdus, joten sen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ei edes hammaskiven poistoa, vaikka toimenpiteessä olisikin vain pieni riski tulehdukselle. • Hampaiden harjaus aamuin illoin. Hoitamattomana se voi johtaa hampaiden menetykseen", Hjelm kuvailee. Itse en ainakaan mielelläni sitä riskiä toisen puolesta ota. Jos näin tapahtuu, niin ehdottomasti kannattaa lääke vaihtaa toiseen. • Hammasvälien puhdistus joka ilta, mieluusti ruokailun jälkeen myös, jos on ruoantähteitä jäänyt hampaiden väleihin. HAMPAIDEN PÄIVITTÄINEN HOITO. ”Mutta se on mahdollisuuksien rajoissa. Niillä on sellainen ikävä vaikutus, että ne aiheuttavat ikenien liikakasvua. Sitten puolen vuoden jälkeen, aina harkinnan ja potilaan yleisen terveydentilan mukaan, sekä hieman hoitohistoriaakin huomioiden, toimenpiteitä voidaan tehdä. Suu on portti elimistöön Suu ei ole muusta kehosta irrallaan. Syljen merkitys Hjelm huomauttaa, että useat lääkkeet voivat vaikuttaa suun terveyteen. Ikenet nousevat hampaiden pinnalle, eikä hampaiden välejä pääse puhdistamaan – bakteereita kertyy ja ikenet tulehtuvat”, Hjelm kuvailee. Jos syljen vaikutukset vähenevät, se altistaa suun sairauksille, kuten tulehdukselle ja hampaiden reikiintymiselle, koska bakteerimassaa lähtee helpommin kertymään hampaiden pinnoilla. Liikakasvu on vaikeasti hoidettavissa. Hoitovelan lisäksi tupakointi heikentää suun terveyttä. Hampaita voidaan joutua poistamaan esimerkiksi silloin, kun hampaan juuren kärjessä on akuutti tulehdus ja märkivä infektio. Tyypin 2 diabetes on huomattavan yleinen sairaus, jonka hoitotasapainoon vaikuttavat suun terveys ja infektiot. Sylki huuhtoo hampaiden pintoja, auttaa ruuan hienontamisessa ja pilkkomisessa niin, että saamme ruuan nieltyä eikä suuhun jää ruuan tähteitä. Ortopedi ei röntgenkuvaa tarvitse, hän tarvitsee vain hammaslääkäritodistuksen, joka ei saa olla 12 kuukautta vanhempi. Hjelm kertoo, että suun terveyden yhteyttä ihmisen koko terveyteen on tutkittu hyvinkin paljon. ”Syljellä on iso vaikutus suun terveyteen. Näissä tilanteissa otamme potilaan kokonaistilanteen huomioon.” Pelkkä tekonivelleikkaus ei yksistään ole syy röntgenkuvaukselle, vaan siihen tarvitaan jokin muun peruste. Suu on portti elimistöömme monellakin tavalla. ”Hammaslääkäri todistaa kunniansa ja omantuntonsa kautta, ettei suussa ole sellaisia infektioita, jotka vaikuttaisivat tekonivelleikkaukseen tai tekoniveleen.” Leikkauksen jälkeinen hoito Kun tekonivelleikkaus on tehty, puoleen vuoteen ei suositella tehtävän mitään toimenpiteitä. Näin voidaan ehkäistä sairauden eteneminen, sillä parodontiitin hoito on huomattavasti vaativampaa. Emme mielellään tekisi mitään toimenpiteitä, joita ei ole ihan pakko tehdä. Tunnetuimmat ja tiedetyimmät ovat verenpaineja nesteenpoistolääkkeet, jotka vaikuttavat selkeästi syljen eritykseen. ”Jos hampaisto on hyvin huonokuntoinen, silloin juurihoito ei välttämättä muutenkaan olisi se ensisijainen vaihtoehto. ”Mutta hammaslääkäri aina arvioi röntgenkuvauksen tarpeen”, Hjelm toteaa. Olemmehan ennen tekonivelleikkausta hoitaneet kaiken tarvittavan hyvin. Muita yleisiä lääkeitä ovat allergialääkkeet, kuten antihistamiini, ja masennuslääkkeet. Esimerkiksi jos on aikaisemmin ollut tekonivelinfektiota, voidaan potilaan hoidossa käyttää antibioottisuojaa. ”Kohonnutta verenpainetta hoidetaan kalsiumkanavan salpaajilla
Verenkiertoon päässeet bakteerit voivat kulkeutua minne tahansa elimistössä, kuten sydämeen, verisuonten seinämiin ja maksaan. Ja jos omahoitokin on vielä priimaa, sittenhän ei ole huolen häivää”, Hjelm sanoo hymyillen. ”Mitä enemmän aiheeseen perehtyy, sitä mieluummin pesee hampaat ja hinkkaa hampaan välit. KLASSIKKOKYSYMYKSET. Parodontiittia voidaan hyvällä omahoidolla hoitaa, ja ammattimaisella hoidolla voidaan saavuttaa sellainen tilanne, ettei ole infektiota. Mutta – suuninfektiot ovat sellaisia, joihin pystymme hyvinkin vaikuttamaan.” Parodontiittia aiheuttavat ienrajassa olevat bakteerit, jotka ovat kudos invasiivisiä eli niillä on kyky tunkeutua ienkudoksen sisälle. Pitääkö hampaat pestä aamulla ennen aamupalaa vai aamupalan jälkeen, Katriina Hjelm. Tällä on todellinen vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon. Sehän on aivan tavattoman pieni vaiva, eikä mikään iso ajankäytöllinenkään haaste: aamun hammaspesuun vaikka 2,5 minuuttia ja iltahammaspesuun 3,5 minuuttia”, Hjelm kannustaa. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että tyypin 2 diabetes on monitekijäinen sairaus. Tärkeänä osana hampaiden pesussa on hammasvälien puhdistus – jos hammasvälejä ei puhdista, iso osa hampaiden pinnoista jää pesemättä. Tämän päivän suositus on, että hampaat pestään aamupalan jälkeen. Myös syöpäkasvaimista on löytynyt näitä suuperäisiä bakteereita. Sähköhammasharja vai tavallinen harja. Hampaiden pesun idea on juuri se, että pestään bakteeripeitteet hampaiden pinnoilta ja ienrajoista pois. ”Jos on hyvä tilanne suussa ja hampaistossa, hammaslääkärissä voi käydä joka toinen vuosi ja kerran vuodessa hammashygienistillä. 15 NIVELTIETO 3 | 2026 ”Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yksi diabeteksen liitännäissairauksista. Liputan sähköhammasharjaa. Suositusten kanssa on veivattu edestakaisin. Jos on diabetes, niin ehdottomasti pitää olla säännöllisessä hammashoidossa, mutta erityisesti silloin, jos on parodontiitti”, Hjelm painottaa. Ikuisuuskysymys. Oleellisempaa on se, peseekö vai eikö pese, kuin se, peseekö aamulla ennen aamupalaa vai sen jälkeen. Jos itsellä on hyväksi havaittu rutiini, älä mene muuttamaan mitään vain sen takia, että on annettu uusi suositus. Akuutin infektion hoidon vaikutus on suurin piirtein samansuuruinen kuin jos ottaisi yhden suun kautta otettavan diabeteslääkkeen. Bakteerit pääsevät verenkiertoon, ja sitä kautta käynnistämään tulehdusreaktion – elimistössä on matala-asteinen tulehdus, joka puolestaan on yhteydessä nivelrikkoon
Olen Selja ja kotoisin Helsingistä. Aktiivisen tekemisen vastapainona tykkään rentoutua luonnon äärellä riippumatossa loikoillen. Osana työtehtäviäni mietin, kuinka voimme hyödyntää tekoälyä ja kehittää järjestön tekoälykäytäntöjä. Olen ollut aikaisemmin töissä lasten ja perheiden parissa leikkipuistoissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Esittelyssä jäsenkoordinaattori Selja Holopainen A R JA K A R AS VI R TA. Olen Suomen Nivelyhdistyksessä töissä osana rekrytoivaa koulutusohjelmaa, jossa tarkoituksena on opetella uusia työtehtäviä käytännön työssä oppimalla. Lisäksi olen vapaa-ajalla aktiivinen muutamassa järjestössä ja puuhailen säännöllisesti omien taideprojektien parissa. Osana rekrytoivaa koulutusohjelmaa osallistun myös tekoälyn hyödyntämistä käsitteleviin koulutuspäiviin, ja ajatuksena on jakaa koulutuksissa opittua tietoa toimiston muulle henkilökunnalle. Lisäksi osallistun tarpeen mukaan muihin toimiston tehtäviin. 16 NIVELTIETO 3 | 2026 Kuka olet ja mistä tulet. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosionomi. Lisäksi olen toiminut muutamien eri järjestöjen hallituksessa ja osana erilaisia projektitiimejä. Mitä tehtäviisi kuuluu täällä Suomen Nivelyhdistyksessä. Nautin elämästä rennolla asenteella. Harrastan erilaisia urheilulajeja, kuten uimista, vesijuoksua ja jalkapallon pelaamista. Vapaa-aikani kuluu tällä hetkellä aktiivisen tekemisen parissa. Toimin jäsenpalvelun koordinaattorina ja tehtäviini kuuluu Suomen Nivelyhdistyksen jäsenien palvelu puhelimessa ja sähköpostilla, jäsenrekisterin ylläpito ja päivittäminen sekä taloudenhallinnassa, tapahtumissa ja laskutusasioissa avustaminen. Millainen on siviili-Selja
17 NIVELTIETO 3 | 2026 Lihavuuden stigma vaikuttaa yhteiskunnassamme laajasti siihen, miten kaikenlaisia kehoja arvioidaan ja millaisia normeja kehon kokoon liitetään. Lihavuuden biologiasta on kertynyt paljon tutkimustietoa, ja nyt on ymmärretty, ettei kaikki riipu geeneistä. Lihavuuden stigmasta tulee päästää irti TEKSTI ARJA KARASVIRTA A D O B E. Sosiaalija terveysministeriö perusti työryhmän, jonka tavoitteena on vaikuttaa lihavuutta koskevaan asenneilmapiiriin
Työryhmä tuotti kesäkuussa 2025 kyselyn, joka paljasti karusti suomalaisten suhtautumisen lihavuuteen. ”Nämä ovat juuri niitä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka kokee itsensä, tai kuinka yhteiskunta tukee liikkumista”, Järvi huomauttaa. ”Suomalaiset kokevat laajasti painoon liittyviä paineita ja epäasiallista kohtelua. Tai eivät olisi, jos lihava-sanan ympärille ei kietoutuisi niin syvää stigmaa." Veera Papinoja Kohti kehorauhaa – irti dieettikulttuurin kahleista -kirjassaan. 18 NIVELTIETO 3 | 2026 O nko meidän todella mahdollista vaikuttaa lihavuutta koskevaan asenneilmapiiriin. Lihavuuden hoitamiseen tarvitaan poliittisia ratkaisuja, katsoo kolmannes kyselyyn vastaajista. Onko painoon tai lihavuuteen liittyvä syrjintä ja epäasiallinen kohtelu totta. Noin joka viides kertoi tutkimuksessa kokeneensa edeltävän vuoden aikana painoon liittyvää arvostelua usein, tai ainakin joskus. Itse ajattelen, että nivelrikkopotilaiden, jotka ovat myös kipupotilaita ainakin ajoittain, kohtaaminen terveydenhuollossa muodostuu entistä R A IL I LE IN O "Vaikka lihava voisi olla neutraali sana, sillä on negatiivinen kaiku, ja lihavaksi kutsuminen on yhä monelle pahin mahdollinen loukkaus. Häpeä ja paineet lihavuudesta vaikuttavat myös siihen, miten hakeudutaan terveydenhuoltoon missäkin paikoissa. Ministeriön Kansallinen terveysja hyvinvointiohjelman / Terveydeksi-ohjelman yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on lihavuuteen liittyvän stigman vähentäminen Suomessa, sekä tehdä näkyviksi lihavuuden syyt ja sen vaikutukset. Esimerkiksi nivelrikon hoidossa terveydenhuollon rooli on melko keskeinen – hoidetaanhan fyysistä sairautta. Sosiaalija terveysministeriö halusi puuttua tähän ja perusti työryhmän, jonka tavoitteena on vaikuttaa lihavuutta koskevaan asenneilmapiiriin. Lihavuuden häpeäleimaa eli stigmaa kokevat erityisesti he, joiden painoindeksi on korkea. Lihavuuden stigma voi heikentää hyvinvointia ja vaikeuttaa avun hakemista ja hoitoon osallistumista. Lihavia ihmisiä pilkataan ja kiusataan, ja heille voidaan naureskella. Työryhmässä on keskustelu, minkälaisia liikuntaryhmiä on tarjolla ja kuinka siellä huomioidaan ylipainoiset. Vastaajista, joiden painoindeksi (BMI) on yli 30, noin joka kolmas on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua, ja vielä suurempi osa arvostelua”, työryhmän jäsen tiedetoimittaja Ulla Järvi kertoo. Ulla Järvi.. He voivat kokea häpeän lisäksi syrjintää esimerkiksi työelämässä, terveydenhuollossa ja arjen kohtaamisissa. Eivät lihava ja kaunis ole vastakohtia. Painoon liittyvä arvostelu, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu kasvavat jyrkästi painoindeksin noustessa. Mieleeni tulee lukuisia kertoja, kun olen todennut ystävälleni olevani lihava ja saanut kiusaantuneen 'et sä ole lihava, olet kaunis' -vastauksen. Lihavuus ja siihen liittyvä stigma kytkeytyvät laajemmin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ympäristöihin. ”Akuutissa kivunvaiheessa ennen kuin lääkkeet alkavat purra, tulee aika herkäksi kaikelle. Yksilöä syyllistävä asenneilmapiiri ei vähennä lihavuutta yksilöiden eikä yhteiskuntien tasolla. Moni kertoo, ettei mielellään mene ihan pienessä asiassa hakemaan apua, koska on tullut aiemmin epäasiallisesti kohdatuksi”, Järvi toteaa. Terveydenhuollon rooli Jatkuvan tyytymättömyyden tilassa eläminen vaikuttaa siihen, hakeutuuko ihminen hoitoon, jaksaako ja haluaako liikkua. Naisista yli 60 prosenttia ja miehistä noin puolet pyrkii tällä hetkellä laihduttamaan. Myös treenivaatteiden tarjota voi vaikuttaa liikkumisintoon. ”Kyselyn avoimissa vastauksissa tuli esiin, ettei terveydenhuolto ole epäasialliseksi koetusta puheesta mitenkään vapaa
Noin kolmannes kyselyyn vastaajista pitää lihavuutta yksilön vastuuna. ”Nykyään keskustelu mediassa on aaltoliikettä, johon vaikuttaa todella monet asiat. 19 NIVELTIETO 3 | 2026 tärkeämmäksi. Työryhmän tekemä koulutus Vähennetään lihavuuden stigmaa -työryhmä on työskennellyt osana poikkihallinnollista Terveydeksiohjelmaa yli puolentoista vuoden ajan. EIHÄN LÄÄKEHOITOA LIHAVUUTEEN OLISI PYSTYTTY KEHITTÄMÄÄN, JOS SE OLISI VAIN ITSEKURIN PUUTETTA.”. Nivelrikko on sairaus, joka voi viedä työkyvyn”, Järvi huomauttaa. Sieltä ajatus siirtyi kristinuskoon ja länsimaalaiseen kulttuuriin. Valtaosa vastaajista kokee, että suomalaisessa yhteiskunnassa on liikaa painoon liittyviä paineita. Ryhmä keskittyy terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamiseen niin, että stigmatisoiva puhetapa terveydenhuollossa huomattaisiin; missä sitä on, missä sitä tapahtuu ja kuinka se otetaan puheeksi terveydenhuollossa. Stigmatisoiva puhetapa koskee lapsia esimerkiksi koulussa, kuinka terveydenhoitajat ja opettajat puhuvat heille, mutta myös vanhempien tulisi kiinnittää huomiota puhetapaansa. Nykyinen kulutuskulttuuri koulii itseinhoon, arvioivaan ja vertailevaan katseeseen. Noin puolet arvioi, että paine olla hoikka on viime aikoina voimistunut. Tämä on jättänyt jäljet heihin, jotka ovat kasvaneet 1900luvun lopun mediailmastossa. Opetuksen testiryhmät ovat jo päässeet vauhtiin. Naisilla on tapana esittää itsekritiikkiä ja -syytöksiä painonsa takia useimmin kuin miehet. Huolestuttavaa on, että lihavuuden stigma voi lisätä ulkonäköpaineita ja häpeää myös lapsilla ja heillä, joilla ei ole ylipainoa. Ihminen on itse syypää ylipainoonsa ja itse pitää myös siitä koituneet kustannukset hoitaa. Laihuus ei suinkaan ole uusi asia, sillä jo antiikin kreikkalaiset ihannoivat sopusuhtaista vartaloa. Lähes puolet (42 %) vastaajista moittii itseään painonsa takia ainakin jossain määrin. Suurin häpeän aihe oli, ja on, oma paino. Lihavuudesta käytävä keskustelu mediassa, terveydenhuollossa ja arjen kanssakäymisissä vaikuttavat suoraan siihen, miten ihmiset kokevat painonsa, ja millaista tukea he haluavat hakea. Stigmatisoivaa puhetta myös lapsille Toinen puoli työryhmästä paneutuu lihavuutta koskevaan julkisuuteen ja pyrkii vaikuttamaan asenneilmastoon. Paineet lihavuudesta ja laihduttamisesta ovat yhteisiä. Median rooli on keskeinen Ihmisiä syyllistetään ja moititaan lihavuudesta ja itsekurin puutteesta. Oikea hetki keskustelulle on silloin kun kipujakso on ohi ja jaksaa alkaa huolehtimaan itsestään, ja silloin siihen tulee varata oma erillinen kertansa. Työryhmä kehittää vaikuttamistoimia, ohjeistuksia ja ammattilaisten koulutusta, joilla herätellään huomaamaan stigman olemassaoloa ja voidaan muuttaa tapaa, jolla painosta ja lihavuudesta puhutaan ja viestitään. Lihavuuteen liitetään edelleen herkästi kielteisiä luonteenpiirteitä. Lapsia altistetaan jo pienestä pitäen kehohäpeälle. Tämä ajatus normalisoitui ja erityisesti naiset olivat ainaisella laihdutuskuurilla ilman perusteluja. Konkreettisina toimina toinen puoli työryhmästä on alkanut kehittää laadukasta lihavuuden ehkäisyn ja hoidon opetusta, johon on integroitu ymmärrys lihavuusstigmasta. Naisten ja miesten suhtautumisessa omaan lihavuuteensa on nähtävissä lähentymistä. ”Kouluissa ilmeisesti vieläkin on julkisia punnituksia ja kotona mitataan vyötärönympäryksiä. Ja nyt on aloitettu vaikeasti lihavien lasten lihavuusleikkaukset Turussa”, Järvi kertoo. Tavoitteena on tehdä stigman yleisyys näkyväksi, jotta sen haitallisuuskin huomattaisiin. Koulutusta järjestetään lääkäreille, terveydenhoitajille ja ravitsemusterapeuteille. Lihavuuden stigma vaikuttaa yhteiskunnassamme laajasti siihen, miten kaikenlaisia kehoja arvioidaan ja millaisia normeja kehon kokoon liitetään. Kantavan ajatuksena yhä edelleen on 1950–60-luvuilla mediassa syntynyt puhe, ettei saa olla lihava ja lihavia saa inhota. Järvi on sitä mieltä, ettei keskustelun aloittaminen ylipainosta tai lihavuudesta kipupotilaan kanssa tässä kohtaa ole oikea. Potilas on silloin kiinnostunut kuulemaan vain, miten kivun kanssa pystyy elämään ja päästä liikkeelle. Itsekritiikki yleistyy selvästi painoindeksin kasvaessa. Ennen koronaa alkoi kehopositiivisuuden aika, jolloin yriPALJON ON KERTYNYT TUTKIMUSTIETOA LIHAVUUDEN BIOLOGIASTA, JA ON YMMÄRRETTY, ETTEI KAIKKI RIIPU GEENEISTÄ
20 NIVELTIETO 3 | 2026 tettiin tuoda mediaan ja julkiseen keskusteluun ajatusta, että jokainen saa olla sellainen kuin on. Kun mediassa on lihavuuteen liittyviä kuvia, lihava ihminen on lähes aina päätön. Juttuja kuvitetaankin usein esimerkiksi ruualla. ”Mutta kukapa meistä ei olisi mieluummin terve kuin sairas. Nyt taas Hollywood-tähdet ja mallit ovat hoikempia kuin koskaan, ja tutkijat keskustelevat siitä, johtuuko se näistä uusista lihavuuslääkkeistä. läskivihalle. Ikävä kyllä se nousee aina, kun tulee taloudellisesti vaikeammat ajat”, Järvi toteaa. Yleisradio ja terveysaiheiset aikakauslehdet herättävät hieman enemmän luottamusta. Aiheeseen suhtaudutaan sensitiivisemmin, vaikka edelleen taustalla vaikuttaa kunnon kansalaisuuden ja terveyden vaatimus. Kyselyn perusteella luottamus mediaan lihavuusaiheissa on varsin vähäistä: alle kolmannes vastaajista pitää esimerkiksi iltapäivälehtiä tai tosi-tv-ohjelmia luotettavina lähteinä. Kyllähän toimintakykyisyyden säilyttäminen on ihmisen perustarve.” H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O. Järvi kertoo, että työryhmässä pyritään saamaan lihavuuden kuvastoon uutta näkökulmaa. ”Nuoret tytöt ja naiset lähtevät kauneusklinikoille hyvinkin vaarallisiin toimenpiteisiin.” Kehopositiivisuus-jakso oli lyhyt. Toimittajasukupolven vaihdos Sukupuolisensitiivisyys on hiipinyt journalismiin nyt kun toimittajasukupolvi on vaihtumassa. Syömishäiriöongelmaisille nykykulttuuri näyttäytyy hyvinkin tuomitsevana ja rankkana – jälleen kerran. Entisestään hoikat ihmiset pistävät lihavuuslääkettä ollakseen entistä hoikempia”, Järvi kertoo. ”Heillä on monella tapaa erilainen suhtautuminen erilaisiin kehoihin, ja se alkaa vaikuttamaan journalismiin. Kehopositiivisuus syntyi vastareaktiona ns