Niveltieto 03/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Syksyn toimintaliite "Jalkaterän leikkaus palautti elämäniloni" Camilla Malinen: Jalkaterän, nilkan ja ranteen nivelrikko Varhain todetun nivelrikon hoito tuottaa tuloksia Artroosiin liittyviä käsityksiä tulee muuttaa – viimeisin tieto artroosin hoidosta
Tarvitset lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. 2 NIVELTIETO 1 | 2024 Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi Askeltesi tukena Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman verran kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta. Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi
Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Pidä venytys 30 sekuntia. Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Toista 15-20 kertaa. 27 16 14 20 37 5 Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi Askeltesi tukena Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Toista 10–15 kertaa. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Pääkirjoitus Lonkkaja selkäkipujen yhteys Kun askeleet sattuvat – jalkaterän ja nilkan nivelrikko voi muuttaa koko kehon liikettä Jalkaterän leikkaus palautti elämäniloni Nilkan ja jalkaterän jumppaohje Marja Erosen ranteen luudutusleikkaus onnistui hyvin Ranteen osaja totaaliluudutusleikkaukset Artroosiin liittyviä käsityksiä tulee muuttaa Syksyn toimintaliite Miksi olemme liikkujina erilaisia Varhain todetun nivelrikon hoito tuottaa tuloksia Lyhyesti ja Nivelpiireissä tapahtuu Lääkäri vastaa -palsta Toiminnanjohtajan palsta 3/2025 4 6 8 12 14 16 18 20 24 30 32 36 40 46 5 11 27 35 37 45 47 Kutsu juhlaan ja ylimääräiseen kokoukseen Tutkittua tietoa -palsta Klinikkakoira Crema haistaa tarkasti kivun muutokset Lukijan kysymys -palsta Pakolaisten auttaja – myös nivelrikossa Ristikko Yhteystiedot TÄSSÄ LEHDESSÄ NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella. Toista 10–15 kertaa. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Toista liike 10–15 kertaa. Tarvitset lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Pidä venytys 30 sekuntia. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Muista harjoitella säännöllisesti. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman verran kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Pidä 30 sekuntia. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa
Monipuolinen liikuntatarjonta käynnistyy taas eri puolilla maata, ja kannattaa rohkeasti kokeilla uutta tai palata tuttuihin ryhmiin. Hyvä mieli on voimavara, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. 050 5252 098 ma–to klo 9–12 toimisto@nivel.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 1459-2568 PÄÄKIRJOIT US Kesä tuo valoa, lämpöä ja monenlaista mukavaa puuhaa – monille meistä se on aikaa, jolloin kivut unohtuvat hetkeksi. Numero 3 | 2025 Vuosikerta 40 euroa Suomeen ja 45 euroa ulkomaille. Kun mieli on virkeä, kivunkin kanssa jaksaa paremmin. Syksyn saapuessa illat pimenevät ja sää viilenee, monelle kipu palaa tuttuun tapaan mieleen – ja kehoon. Syksy tuo tullessaan uuden kauden ja paljon mahdollisuuksia. Lämmöllä, Leena Nordström vertainen, hallituksen jäsen ISO 9001 ISO 14001 Kun arki kipuilee, liikunta kantaa Painos 10000 kappaletta Paino PunaMusta Oy. Kesän valoisuus, luonnon kukoistus ja ulkona liikkuminen tekevät ihmeitä myös nivelvaivojen kanssa eläville. Jokainen liike, olipa se kuinka pieni tahansa, on askel parempaan. Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa, mutta keinoja oireiden lievittämiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen on. Vaikka tänä kesänä sadepilvet varjostivat aurinkoa, saimme tilalle vehreyden ja raikkauden. 050 5252 144 arja.karasvirta@nivel.fi Kansikuva Arja Karasvirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. krs) 00100 Helsinki p. Se ei vie kipua kokonaan pois, mutta vahvistaa lihaksia, pitää nivelet liikkuvina ja vaikuttaa myös mielialaan. Otetaan syksy vastaan askel ja ajatus kerrallaan. Pidetään huolta nivelistämme – ja toisistamme. Tässä lehdessä paneudumme muun muassa käden ja jalan nivelrikkoon. Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Päätoimittaja Arja Karasvirta p. Kipuun ei koskaan totu, mutta sen kanssa voi oppia elämään – ja jopa vaikuttamaan siihen. Itsekin olen saanut huomata, miten pienetkin askareet voivat joskus muuttua suuriksi ponnistuksiksi, kun nivelet eivät tahdo totella tai särky säväyttää varoittamatta. Yhdessä liikkuminen tuo iloa, vertaistukea ja rytmiä arkeen. Käden ja jalan nivelrikko ovat yleisiä vaivoja, ja monelle meistä ne ovat arkipäivää hankaloittaen arkea. Liikunta on tutkitusti yksi tehokkaimmista. Toivon, että löydät sivuilta myös sellaista, mikä auttaa juuri sinua jaksamaan ja voimaan paremmin. Asiantuntijoiden neuvoja, vertaistarinoita ja käytännön vinkkejä ei ole koskaan liikaa, kun kyse on kivun kanssa elämisestä. Yhdistyksen jäsenet saavat lehden vuosikerran maksuttomana etuna
Seuraava vuosikokous on keväällä 2026, jolloin käsitellään muun muassa toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2025 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026. Maksuton osallistuminen. Ilmoittaudu mukaan ylimääräiseen kokoukseen viimeistään 15.9.2025 • nettisivulla: nivel.fi/tapahtumat/ylimaarainenkokous • puhelimitse 050 5252 098 (ma-to klo 9–12) • sähköpostitse: toimisto@nivel.fi Tervetuloa! KUTSU KUTSU JUHLAAN JA YLIMÄÄRÄISEEN KOKOUKSEEN. 5 NIVELTIETO 3 | 2025 Tervetuloa osallistumaan Suomen Nivelyhdistyksen 25-vuotisseminaariin teemalla Nivelrikon hoito ennen ja nyt Aika: perjantai 3.10.2025 klo 13.00–15.30 Paikka: Scandic Park hotelli, Explore 1-tila, Mannerheimintie 46, Helsinki Tilaisuudessa kuullaan kolme asiantuntijaesitystä nivelrikon hoidosta ennen ja nyt, muistellaan yhdistyksen historiaa ja nimitetään uudet kunniajäsenet. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Pukukoodi: Smart casual. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Yhdistyksen säännöt uudistuivat 7.4.2025 ja yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous järjestetään jatkossa vain kerran vuodessa. Ilmoittaudu mukaan juhlaan viimeistään 15.9.2025 nettisivulla: nivel.fi/tapahtumat/25-vuotisseminaari Tervetuloa! Suomen Nivelyhdistys ry:n ylimääräinen kokous Aika: Lauantai 4.10.2025 klo 14.30–15.00 Paikka: Scandic Park, Mannerheimintie 46, kokoustila View 2–3, Helsinki Asialistalla on jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus vuodelle 2026. Mukaan mahtuu 100 ensim mäistä ilmoittautunutta. Tilaisuuden avaa ministeri Sari Multala. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet. Laitamme linkin myöhemmin nivel.fi-sivustolle
Entä kumpi oli ensin, lonkkakipu vai selkäkipu. ”Tämä johtuu siitä, että alaraajoihin tulevat kaikki hermot lannerangan alueelta lannenikamien välistä, ja se aiheuttaa sen, että selkäperäiset kiputilat voivat säteillä lonkan ja reiden alueelle”, ortopedi Jyrki Nieminen, Tekonivelsairaala Coxasta kertoo. Nieminen toteaa, että joskus on hankala kliinisesti erotella näitä selkäperäisiä kiputiloja lonkkanivelrikosta, erityisesti iäkkäillä ihmisillä, joiden kipujen syynä on yleisemmin ja tyypillisemmin lonkan nivelrikko. Yhtä hyviä kysymyksiä molemmat, mutta tässä artikkelissa yritämme löytää vastauksen jälkimmäiseen. 6 NIVELTIETO 3 | 2025 TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana ylilääkäri, ortopedi JYRKI NIEMINEN, Tekonivelsairaala Coxa L onkkanivelrikko voi aiheuttaa selkäkipuja, ja toisin päin, selkäperäiset kivut voivat aiheuttaa lonkkakipuja. Etukumara asento syntyy, koska lonkan ojennusliike rajoittuu eikä hän saa vartaloaan suoristettua. ”Kun potilaalla on pitkälle edennyt hoitamaton nivelrikko, hän alkaa kävellä etukumarassa. Syntyneen mekaanisen rajoituksen myötä liikeKumpi oli ensin, kana vai muna. Tyypilliset selkäperäiset kivut aiheuttavat alaselän paikallista kipua ja säteilevät laaja-alaisesti jompaankumpaan tai molempiin alaraajaan. Lonkkaja selkäkipujen yhteys
Jotkut potilaat kokevat tällaiset tilanteet kiusallisina”, Nieminen toteaa. Ilman sitä voivat selkäoireet pahentua. Hänen pitää välillä jäädä seuraamaan, kuinka potilas reagoi esimerkiksi tulehduskipulääkkeisiin tai niveleen pistettävään kortisoniin ja fysioterapiaan. Tärkeä lihastuki Hyvä vartalotuki on äärimmäisen tärkeä. ”Muuttunut kävelyrytmi alkaa kuormittaa selkää. Kipua syntyy, kun hermojuuriaukkoihin tulee ahtaumaa. Tästä syntyy toisiaan voimistavia tekijöitä. Tekonivelortopedit ovat tottuneita tekemään yhteistyötä selkäkirurgien kanssa. vat rankaa ja pitävät hermojuuriaukot avoimina”, Nieminen selventää. Kun suuret ikäluokat ovat nykyisin tässä vaiheessa, niin kyllä se osaltaan tuo haasteita tekonivelkirurgian tarjonnalle. Nieminen kertoo, miten perussyyn löytäminen voi joskus olla hidasta. Voi olla, että aikaa myöten selkäperäiset oireet hankaloituvat, ja saattavat johtaa tarpeeseen tehdä selkäkirurgisia selvittelyjä”, Nieminen sanoo. Yleinen lonkan nivelrikko Nieminen kertoo, miten lonkkanivelrikon oikea hoito vaikuttaa positiivisesti myös selän mekaniikkaan. Selkäperäisiin kipuihin auttaa sama kuin nivelrikkokipuihinkin eli painonpudotus. Selkärangassa on 24 toisiinsa niveltyvää nikamaa, jotka pikkuhiljaa painuvat. Selkäydinhermot kulkevat rangasta hermojuuriaukkojen kautta raajoihin. Vaikka meillä on monenmoisia konsteja selvittää näitä asioita, niin joskus kivun syy jää epäselväksi – ei löydy lonkkaperäisiä tai jänteiden aiheuttamia syitä, ei myöskään nivelrikkoa tai selkäperäisiä syitä. Tämä muuttaa lantion asentoa – nivelrikkoinen lantio lähtee kippaamaan eteenpäin. ”Selkälihasten vastavoimalihaksina toimivat hyvät vatsalihakset. ”Kun saamme lonkan paremmin liikkuvaksi ja kuluman aiheuttaman pituuseron korjattua, sillä on hyvin positiivinen vaikutus myös selän mekaniikan suhteen.” Selän kuluma on itsenäisesti etenevä sairaus. Tämä on tällaista arkityötä, jonka kanssa painimme”, Nieminen sanoo hymyillen. Selkärangan välilevyt alkavat rappeutumaan jo 25 vuoden ikäisenä. Erotusdiagnostisesti voimme todeta, onko lonkassa pehmytosakirurgisia syitä kivulle, jotka eivät sinällään liity lonkkanivelen nivelrustoon, vaan siinä tulee näkyviin nämä selkäperäiset tekijät”, Nieminen kertoo. Silloin pystyy kuormitusta selästä siirtämään hyvinkin paljon rangan osalta pehmytkudoksiin eli ne tuke“Selän kulumamuutokset tai selkärangan ahtauma voivat aiheuttaa lonkkaan säteileviä kipuja”, ylilääkäri, ortopedi Jyrki Nieminen sanoo. 7 NIVELTIETO 3 | 2025 rytmi häiriytyy ja tulee ontumista”, Nieminen selventää. Tällaisessa tapauksessa lonkan tekonivelleikkaus ei tuo apua oireisiin. Puutteellisen lihastuen takia koko kehon paino pyrkii painamaan nikamia toisiaan vasten, ja selkärangan välilevyt madaltuvat ja kuluvat. Ja se puolestaan kuormittaa lannerankaa. ”Meidän tehtävänämme on varmistaa, että teemme oikeita asioita. Tahtoo hoitoajat pidentyä, kun leikkauskapasiteetti on aika äärirajoilla”, Nieminen toteaa.. Meidän pitää olla varmoja siitä, mikä varsinaisen kivun taustalla on. Kymmenen prosentin painonpudotus tuo helpotusta molempiin kipuihin. ”Noin 20 prosentille ihmisistä tulee ikääntymisen myötä leikkaushoitoa vaativa lonkan nivelrikko, joten hyvin yleinen vaiva tämä on. Otamme tällöin selkäselvittelyt kuvaan mukaan. Kun rusto on kulunut vain toisesta lonkasta, jalka lyhenee ja nivelrikkoinen puoli on alempana. 170 senttinen ihminen voikin olla enää 167 senttinen 70-vuotiaana. ”Kivut voivat viedä ajatuksia sinne lonkkaan, mutta ovatkin itse asiassa selkäperäisiä lähtöjään.” Monisyisiä syitä Toinen syy lannerangan kuormitukseen on toispuoleinen lonkkanivelrikko. Lonkkanivelen kivun syitä voivat nivelrikon lisäksi olla esimerkiksi lihasjänteiden kireydet, lihasjännetulehdukset ja pehmytosareuma. ”Jos perinteisessä röntgenkuvassa ei näy hoidettavissa olevaa nivelrikkoa, niin usein teemme magneettitutkimuksen jo siinä vaiheessa. Ontuminen puolestaan aiheuttaa poikkeavaa kuormitusta monessa kohtaa kehoa. Ja se taas puolestaan aiheuttaa hermojuuriaukkojen ahtautumista selkärangassa.” Nieminen toteaa, että myös selän kulumamuutokset tai selkärangan ahtauma voivat aiheuttaa lonkkaan säteileviä kipuja. Selkä yrittää kompensoida kuormitusta ja syntyvää raajan pituuseroa sillä, että selkään tulee kiertymää, skolioosia. ”Tekonivel ei ahtautumista estä, vaikka tekonivel voi hidastaa sen kehittymistä. ”Jos ajattelemme, että potilaalla on aika selkeät lonkkaan paikantuvat kivut, mutta röntgenkuvissa ei näy selkeitä kulumisen merkkejä, silloin herkästi haemme muita syitä. Joillakin ihmisillä selän rakenteet ovat ahtaampia tai ne voivat lähteä ahtautumaan
”Luiden välissä on nivelet ja rustot. ”Kun niveleen tulee rustovamma, rustoa ei saada alkuperäiseen kuntoon. Jalka ojentuu ja valmistautuu osumaan maahan. Koko keho, myös keskivartalo ja yläraajat, osallistuu kävelyn tuottamiseen. Lopulta paino siirtyy päkiälle ja ihminen ponnistaa (varvastyöntö). Jalkaterä kantaa koko kehon painon, jolloin pieniin luihin ja niveliin kohdistuu voimia. 8 NIVELTIETO 3 | 2025 J alkaterän eri nivelillä ja lihaksilla on vaikutusta siihen, että voimme kävellä luonnollisesti. Vamman seurauksena rusto alkaa kulua. Näin syntyy luonnollinen kävely”, Erjanti kertoo. Lisäksi jalkaterässä on lihakset, jänteet, nivelkapselit, hermot ja verisuonet. Jalka kulkee vastakkaisen jalan ohi. ”Jalkaterässä on 28 luuta ja 33 niveltä. Kuluma vaikuttaa nivelen liikkeeseen jäykistävästi, mikä muokkaa kävelyä, esimerkiksi jos nilkka ei liiku, kompensatoriset liikkeet tulevat polvesta ja lonkasta. TEKSTI ARJA KARASVIRTA Asiantuntijoina: TUULI ERJANTI, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä ANNE HIETANEN, fysioterapeutti, TYKS ORTO. Kävelyssä toimintaketju on tietynlainen – on tukivaihe ja heilahdusvaihe. Nivelten välissä olevat liukupinta, rusto ja nivelneste mahdollistavat liikkumisen.” Kuormitusta muihin niveliin Nilkkanivelen tehtävä kävelyssä on tärkeä. Heilahdusvaiheessa jalka nousee ilmaan ja polvi taipuu. Kun askeleet sattuvat – jalkaterän ja nilkan nivelrikko voi muuttaa koko kehon liikettä Käveleminen on monimutkainen liikesarja, jossa jalkaterällä on keskeinen rooli. Pienet muutokset jalkaterän pienissä nivelissä voivat aiheuttaa isoja ongelmia koko alaraajan alueella. Näistä lihakset ohjaavat jalkaterän toimintaa ja hermorakenteet puolestaan haastavat leikkauksia”, kirurgi, ortopedi Tuuli Erjanti TYKS Ortosta toteaa. Yhden nivelen nivelrikko voi aiheuttaa kipuväistöliikkeen myös selän, lonkan tai polven alueelle, ja se puolestaan voi aiheuttaa kuormitusongelman. Kun nivel jäykistyy, se aiheuttaa kuormituksen lisääntymistä muihin niveliin. Kävelyn liikesarja on hienosäädelty. ”Kävellessä nilkan liikerata tulisi olla vähintään 30 astetta: 10° ylös koukistusta ja 20° alas ojennusta. Tukivaiheessa kantapää osuu ensin maahan (kantaisku), jonka jälkeen koko kehon paino liukuu kantapään ja päkiän alueelle. 75 prosenttia nilkan nivelrikosta johtuu aiemmasta tapaturmasta, kuten murtumista ja nyrjähdyksistä. Pienet muutokset jalkaterän rakenteissa voivat aiheuttaa suuria ongelmia nilkkaan, polveen, lonkkaan ja jopa selkään asti
Kun nivel kuluu, kuluma etenee ruston nivelen alla olevaan luuhun. Leikkaushoito Leikkaukseen päädytään vasta sitten, kun kuntouttavat hoitokeinot eivät enää auta. AD O B E. Jalan liiallisen kuormituksen tai sen, että kuormitus on väärässä kohdassa, huomaa siitä, että jalkapohjan iho paksuuntuu ”väärästä kohtaa”. Varpaille nousu ei enää onnistu. Ukkovarpaan niveleen alkaa kasvaa reunavalli, osteofyytti (luupiikki), jonka seurauksena nivel jäykistyy. Isovarpaan kärkinivel liikkuu vielä, vaikka isovarpaan tyvinivel onkin jo alkanut kulua. Elimistö pyrkii vähentämään liikettä nivelessä, koska liike sattuu, kun rusto ei ole kunnossa”, Erjanti kuvailee. Odottaminen on tärkeää, jotta nivelkipu saadaan rauhoittumaan. Myös isovarpaaseen voidaan tehdä jäykistysleikkaus ja se onkin hyvin yleinen toimenpide jalkakirurgiassa. ”Silloin nähdään, miten nivelet asettuvat rasituksessa ja yleisesti koko jalkaterän ryhdistä. Magneettikuva ei paljasta syitä, joita nivelrikon taustalla on, vaikka sillä voidaankin selvittää esimerkiksi alkava kuluma tehokkaasti”, Erjanti huomauttaa. 9 NIVELTIETO 3 | 2025 Oireena on kipu, joka tuntuu liikkeessä”, Erjanti kuvailee. Isovarpaaseen tulee nivelen alueelle patti, joka helposti sekoitetaan vaivaisenluuhun. Nivelrikko vaikuttaa potilaan elämään paljon, ja toisen puolesta on vaikea määritellä, millainen on hyvää elämänlaatua – joillekin se voi olla kävely, toiselle juoksu. Sen jälkeen luunpinnat asetetaan tiukasti toisiaan vasten ja Kannattaa kiinnittää huomiota istumistapaan – miten pidät jalkaa alustalla, koska istuma-asennolla on vaikutusta kipuihin. Erjanti toteaa, että nivelrikkopotilaalta otetaan röntgenkuva seisoen. Tekonivel nilkan alueella on mahdollinen, mutta ei yhtä yleinen kuin polvessa tai lonkassa. Voi tapahtua jalan holvikaaren romahdus tai nilkka vääntyy johonkin suuntaan. ”Kun nivel on kipeä ja liikuttelu tuottaa kipua, pyritään löytämään hoidoksi ratkaisu, jossa niveltä ei tarvitse kipeässä vaiheessa liikuttaa. Jalkineilla voidaan saada 30 asteen liike, ja niillä pystyy kompensoimaan nilkan liikettä”, Erjanti kertoo. Joissain tilanteissa voidaan tehdä asennonmuutosleikkaus, jotta kuormitus kuluneeseen niveleen saadaan paremmaksi ja tällöin oireisto helpottuu. Rasitusta pyritään vähentämään oirejakson ajaksi. Kun nivelrikko on edennyt pitkälle, leposärky tuntuu nivelten jäykkyytenä ja turvotuksena, patteja ja luunokkia ilmestyy niveliin, ja niveleen voi tulla virheasento. Leikkaus voidaan tehdä useammalla eri tavalla. Keinupohjaisilla jalkineilla saadaan rullaava askellus, jolloin painetta ei synny päkiään tai nilkkaan. Jalan liiallinen kuormitus Vaikka nilkka ja jalkaterä yleensä säästyvät nivelrikolta, isovarpaan tyvinivelen nivelrikko on melko tavallinen. Nivelrikon tyyppioire on nivelkipu, joka alkuun tuntuu etenkin silloin kun niveltä kuormitetaan tai käytetään, mutta joka lievittyy levossa. Leikkauspäätöstä tehtäessä Erjanti kuuntelee potilaan omaa tavoitetta siitä, miten jalka tulisi liikkua tai toimia operaation jälkeen. Nivelvalleihin alkaa kasvaa patteja, ja nivel voi mennä lyttyyn. Se voi syntyä trauman jälkitilana tai kehittyä pikkuhiljaa tuntemattomasta syystä. Rasitusta vähennetään ja kompensaatiota haetaan jalkineista. ”Elimistö rakentaa osteofyytin, jotta nivelestä tulisi jäykempi. Paksuuntumia on paikoissa, joissa niitä ei pitäisi olla. Jäykistysleikkauksessa nivelet avataan, ja jäljellä olevat rustot otetaan pois. Jäykistys on ensisijainen tapa nilkassa tai jalkaterässä kuluman hoitona. ”Kun isovarpaan tyvinivel on jäykkä, kuormitus siirtyy toiseen paikkaan, myös esimerkiksi polveen tai lonkkaan.” Kuluman seurauksena niveleen saattaa tulla virheasento
Joillekin potilaille leikkausta ei edes voi tehdä, esimerkiksi verenkierron pitää olla niin hyvä, että tervehtyy leikkauksesta. Harjoittele kivuttomalla tavalla, kuten vesijumpassa tai kuntopyörällä. Infektio pääsee helposti vierasmateriaaliin. Jotta kuormitus tulisi oikealla tavalla, luita katkaistaan ja käännetään niin, että ihminen sietää kuormitusta paremmin.” Erjanti kertoo, miten jäykistysleikkauksessa liikkuvuus menetetään, mutta kipu helpottuu. Katso luento YouTubessa nivelverkko.fi-sivustolla. Jos istut niin, että paino on jalan ulkosyrjällä, se muokkaa lihaksia ja kudoksia tavalla, joka ohjaa kuormaa ulkosyrjälle myös seisoessa”, Hietanen kuvailee. Käytä tarvittaessa apuvälineitä, kuten keppejä tai kyynärsauvoja. Kuntouttavia hoitoja ovat säännöllinen liikeja liikuntaharjoittelu sekä fysioterapia. Luut kasvavat yhteen yhdeksi luuksi viikkojen sisällä. ”Pakaralihakset ovat kävelyn kannalta hurjan tärkeitä, sillä kävellessä tarvitaan hyvää pakaran tukea. Leikkauksessa ihmisen elimistöön asennetaan metallinen vierasesine (ruuvit, levyt). Fysioterapeutin vinkit TYKS Ortonin fysioterapeutti Anne Hietanen kertoo, että istuma-asennolla on vaikutusta kipuihin sekä jalan lihaksiin ja kudoksiin. Tutuilla ja totutuilla tavoilla on iso vaikutus nilkan ja jalkaterän toimintaan. Jos kävely on ontuvaa, lonkka ja/ tai polvi kipeytyy. ASO-tauti (verenkiertoongelma) on este leikkaukselle. Jalan päälle ei saa varata täydellä painolla, vaan liikkuessa käytetään kyynärsauvoja. Jos taas nivelet liikkuvat liikaa – pu hutaan epävakaudesta – jäykistäminen voi tuottaa hyvän tuloksen toimintaankin.” Toipumisvaiheessa voidaan käyttää keppejä keventämään kävelyä. Kipua ja niveloireita lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa tulee välttää. Joskus luut eivät luudu toisiinsa, tai ne luutuvat väärään asentoon, ja silloin tarvitaan uusintaleikkaus. ”Virheasennon korjaushoitoja tehdään esimerkiksi nilkan kuluman osalta silloin, jos liike tulee väärässä asennossa nilkkaan ja rusto on kulunut vain osittain. Suosittuja paljasjalkakenkiä ei pidä käyttää, jos nilkassa ja/ tai jalkaterässä on ongelmaa, ja jos niiden käyttö lisää oireita”, Hietanen painottaa. ”Jalkaterässä on niveliä, jotka eivät liiku luonnollisesti, jolloin jäykistys ei aiheuta juurikaan toiminnan haittaa. Ylemmän nilkkanivelen jäykistysleikkaus puolestaan aiheuttaa tiettyjä ongelmia, kuten kävelyongelmia”, Erjanti sanoo. Korvaava harjoittelua ovat kuntopyöräily, kuntosalilla käyminen ja vesijumppa.” Nivelrikon hoito keskittyy oireisiin, koska nivelrustoa ei saada palautettua. Jos infektioon eivät antibiootit enää tehoa, se tarkoittaa sitä, että metallit pitää ottaa pois”, Erjanti sanoo. Jalassa on myös kipsi tai hoitokenkä. Ne auttavat ärtynyttä jalkaterää ja nilkkaa. Lähde: Luento Nivelverkossa: Jalkaterän nivelrikko, 19.11.2024. Jalassa on vähän ihonalaiskudosta, jänteet ja verisuoneet ovat suoraan luun päällä. putket auki, jotta veri pääsee virtaamaan alaraajan kudoksiin. ”Nilkassa tekonivel on harvinainen, ja se ei ole kaikkien potilaiden hoitoon sopiva. ”Keinupohjainen jalkine helpottaa kävelyä, ja niillä kävelee luontevammin. ”On hyvä muistaa, että jos jalka kipeytyy kävellessä, ei tarvitse väkisin kävellä 10 000 askelta päivässä, koska se altistaa kudokset kivulle, jolloin ne herkistyvät herkemmin. Vältä toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa, jos kipu lisääntyy. Muista nämä: Hyvät ja tukevat jalkineet. Jos nilkka tai jalkaterä on kipeä, voi aina harjoittaa reisija pakaralihaksia kuormittamatta nilkkaa”, Hietanen vinkkaa. TY KS O R TO. Leikkauksessa voi syntyä myös verisuonija hermovammoja. On tärkeää, että lonkka on suorana, ns. Lonkasta, polvesta ja nilkasta tulee vaikutus jalkaterään ja toisin päin, esimerkiksi lonkan sisäkierto ohjaa kuorman jalkaterään asti sen sisäpuolelle. Kun nivelessä on gradus 4 kuluma, silloin nivel on yleensä niin jäykkä, ettei jäykistämisen aiheuttamaa liikkeen loppumista juurikaan huomaa. Leikkauksen jälkeen yleensä ei saa kuuteen viikkoon varata koko painolla jalan päälle. Kun jalka on kipeä kuntosalin tai kaupassa käynnin jälkeen, kannattaa rauhoittua selinmakuulle puoleksi tunniksi – myös päivällä. ”Kannattaa kiinnittää huomiota istumistapaan – miten pidät jalkaa alustalla, koska istuma-asennolla on vaikutusta kipuihin. Jos taas polvi on seisoessa yliojennuksessa, kuormitus on polven takaosassa ja etuosan kuormitus on todella kevyt, jolloin kuorma on myös nilkan ja jalkaterän alueella. Jalkineen tehtävä on tukea jalkaa. “Vaikka nilkka ja jalkaterä yleensä säästyvät nivelrikolta, isovarpaan tyvinivelen nivelrikko on melko tavallinen”, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuuli Erjanti sanoo. 10 NIVELTIETO 3 | 2025 kiinnitetään ruuveilla, levyllä tai niiteillä. Leikkauksen riskit Erjanti toteaa, ettei kaikkia kuluneita niveliä kannata leikata. ”Leikkaushaavaan voi tulla infektio
Nilkan nivelrikkoa sairastava henkilö kärsii tyypillises ti kivuista ja taudin edetessä nilkan liikelaajuus alenee, potilaan toimintakyky laskee ja elämänlaatu heikkenee. Nilkan tekonivelleikkausten tulokset ovat kuitenkin aiemmin olleet erittäin heikkoja. Myös riittävä potilaiden seuranta toimenpiteiden jälkeen on perusteltua ja tärkeää”, Kormi toteaa. Tutkituilla potilailla luun syöpymisen ilmaantuvuus oli kuitenkin keskipitkässäkin seurannassa erittäin vähäistä ja harvinaista, ja siksi uusintaleikkauksien määrä väheni huomattavasti. Näin mahdollistetaan potilaille paluu normaalimpaan elämään. 11 UPEASTI UUSITTU KUMPPANINA NIVELRIKKO -OPAS Oppaan hinta 30 kappaletta 4,00 euroa/kpl minimitilaus 30 kpl 120 euroa yhteensä Laatikollinen 3,50 euroa/ kpl minimitilaus 1 ltk=250 kpl 875 euroa yhteensä Tilaukset: toimisto@nivel.fi Kumppanina nivelrikko -opas on päivitetty vastaamaan tämän päivän hoitosuosituksia. Juokseminen sekä myöhemmin käveleminen vaikeutuu, työkyky ja mahdollisuus harrastaa heikkenee. ”Nilkan tekoniveltoimenpiteiden suorittaminen on alkuun riskialttiimpaa ja oppimiskäyrä vaativa. Tekonivelen osia ympäröivän luun syöpyminen on ollut yleisin ongelmien ja uusintaleikkausten syy. TUTKITTUA TIETOA Uutta nilkan proteesimallia ja leikkaustekniikkaa sekä ulkoista kehikkoa käyttämällä voidaan saavuttaa parempia tuloksia nilkan nivelrikon hoidossa, kertoo LL Sami Kormi väitöskirjansa tuloksista. Toiminnalliset tulokset ovat lupaavia”, Kormi sanoo Turun yliopiston tiedotteessa. LL Sami Kormin väitöskirja Advancements In Total Ankle Replacement In The Treatment Of Ankle Osteoarthritis tarkastettiin Turun yliopistossa 23.5.2025. Tilanteessa, missä konservatiivinen hoito ei enää riitä, voidaan edetä operatiivisiin vaihtoehtoihin, kuten nilkan jäykistysleikkaukseen tai tietyin ehdoin tekonivelleikkaukseen. Nilkantekonivelkirurgiantuloksia voidaan parantaa. Tekonivelkirurgiassa keskittämisellä on saavutettu merkittävää hyötyä. ”Pystyimme hoitamaan potilaita, joilla on entistä vaikeampi nivelrikko, ja silti pystyimme helpottamaan potilaan kipuja. Suosittelemme toimenpiteiden keskittämistä yksiköihin, joissa on enemmän kokemusta, käytetään nykyaikaisia järjestelmiä ja leikkausmäärät ovat suuria
Käveleminen vaikeutui, kivut olivat kovia ja hän alkoi ontua. Kävelyn uudelleenopettelua Leikkauksessa tehtiin luusiirre, joten Maliselle suositeltiin sen takia normaalia aikataulua hieman hitaampaa kuntoutusta, jotta luusiirre ehtisi luutua. Jalka piti olla silloin jakkaran päällä. Pitkä toipuminen on maksanut itsensä takaisin. Pikkuhiljaa käveleminen vaikeutui ja hän alkoi ontua. Kun kivut kävivät ylitsepääsemättömiksi, Malinen päätti, että nyt asialle pitää tehdä jotain. Hänellä oli madaltuneet jalkaholvit, ja kivut olivat kovia. Tavoitteena oli siirtyä viikossa tavalliseen kenkään. ”Leikattu polvi kipeytyi tämän leikkauksen jälkeen. Välillä tuijotin vain kattoa. Hän joutui pysähtymään monta kertaa muutaman kilometrin kävelyllä. Haasteita toi myös kävelysauvojen käyttö, koska minulla on jäykistetty aika monta sormea”, Malinen kuvailee. Tulos yllätti ortopedinkin! Kun hän katsoi röntgenkuvaa, hän sanoi, ettei ole ikinä nähnyt näin paljon nivelrikkoa jalassa. Jalkaa piti edelleen pitää usein kohoasennossa. Malinen käytti liikkuessaan ns. Jalkaterän leikkaus palautti elämäniloni” ” kauksiin erikoistunutta ortopediä Anu Mykkästä Mehiläisessä. Häntä hoitanut ortopedikin hämmästyi nivelrikon määrää. Pian huomasin, etteivät ne auta”, Malinen kertoo. ”Kuusi viikkoa leikkauksesta kävin röntgenissä, jossa selvisi, että luut olivat täysin luutuneet. ”Jalka rakennettiin leikkauksessa tavallaan uudestaan, myös jalkaholvi. Aina hän ei edes pystynyt jatkamaan matkaa pienen lepotauon jälkeen. Minulla oli ollut sellaiset käytössäni jo aikaisemmin, mutta teetätin uudet. 12 NIVELTIETO 3 | 2025 C amilla Malisen jalkaterät olivat vaivanneet jo pitkään. Toipumisen kannalta oli parempi, ettei leikattua polvea rasitettu, vaikka se olikin jo kunnossa”, Malinen selventää. Kun sain luvan mennä suihkuun, en pärjännyt yksin. Hän kuvailee, miten molempien jalkojen jalkaterät olivat antaneet periksi. ”Menin toisen ortopedin vastaanotolle, joka otti röntgenkuvat. Onneksi mieheni auttoi minua”, Malinen kertoo. ”Aika nopeasti päädyin satsaamaan itseeni, koska olen kuitenkin sen verran nuori, että halusin leikkauksen onnistuvan”, Malinen sanoo. kantakenkää ja kävelysauvoja, jotka keventävät liikkumista. Leikkaus on siis iso. ”Oikeanpuoleinen jalkaterä oli huonommassa kunnossa kuin vasen, mutta koska minulle oli tehty oikean polven tekonivelleikkaus vuotta aikaisemmin, leikattiin vasen jalkaterä. Voin todeta, että kivut jäivät leikkauspöydälle. ”Alkuun päätin, että syön sängyssä ja luen vain kirjoja. Todella harvoin voi siellä jotain tuntua, mutta se on vähäistä.” Toipuminen alkoi Leikkauksen jälkeen piti pitkiä seisomisia ja kävelyjä välttää kahden ensimmäisen viikon aikana – korkeintaan 15 minuuttia kerrallaan. Totesin siihen, etten olisi halunnut olla se ensimmäinen”, Malinen kertoo nauraen. Sen jälkeen sain opetella kävelemään ilman kantakenkää. ”Muistan hyvin, kun kerran makasin sängyssä ja näin ikkunasta, että aurinko paistoi ja ihmiset olivat kävelyllä kauniissa syysilmassa – silloin harmitti, halusin liikkua.” Ompeleet poistettiin kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Mutta eihän sitä koko ajan voi lukea. Jalkaterän päälle sai varata vain raajan painon. Se joutui aika koville, koska se oli leikattu vuotta aikaisemmin ja sen varaan tuli paljon enemmän painoa – itse asiassa koko kropan paino. Kävin yhdellä ortopedillä, joka neuvoi teettämään yksilölliset pohjalliset. TEKSTI JA KUVAT ARJA KARASVIRTA. Jalkaa tuli pitää kohoasennossa, joten Malinen vietti suurimman osan aikaa sängyssä maaten jalka koholla. Kävely oli kivuliasta, eikä hän enää halunnut lähteä minnekään, ei edes ystävänsä kanssa kävelylle. ”Aluksi en ymmärtänyt mikä jalkaterässä oli. Sen jälkeen ortopedi sanoi, että jalat pitäisi leikata, ja suositteli nilkan ja jalkaterän ortopedisiin leikCamilla Malisen jalkaterät antoivat periksi
Camilla Malinen pohtii, että oikean jalkaterän leikkaus voisi tapahtua aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella. Malisen tämänhetkinen toive on, että hän voisi kävellä enemmän, mutta leikkaamaton jalkaterä toisessa jalassa kipuilee. Siksi en vielä halua mennä toiseen jalkaterän leikkaukseen. Elämänilo palasi leikkauksen jälkeen, kun kaikki meni hyvin ilman komplikaatioita. ”Minulla olisi varmaan aika kurja elämä ilman näitä leikkauksia. ”Tällä hetkellä oikea jalkani ei niin paljoa tunnu, ja pystyn kävelemään. Portaiden alas kävely tuntui ensin mahdottomalta. Malinen leikattiin 10.10., ja marraskuun lopulla hän uskalsi yksin ensimmäistä kertaa mennä käymään alakerran apteekissa. Kengissä on nauhat ja sivussa vetoketju.” Malisen piti opetella kävelemään uudestaan. Pitkä on toipuminen, mutta se maksaa tavallaan itsensä takaisin, sillä tavalla, että pääsee liikkumaan”, Malinen sanoo. Onhan tämä pitkä prosessi. Elämänilo tuli takaisin Ortopedit sanovat aina, että silloin pitää leikata, kun ei enää saa nukuttua. Pikkuhiljaa hän pidensi kävelylenkkejä kortteli kerrallaan. Hän kävi noin seitsemän kertaa fysioterapeutilla, joka oli erikoistunut jalkaterän kuntoutukseen. ”Tällä kriteerillä en olisi koskaan päässyt leikkaukseen! Olen siinä onnellisessa asemassa, että nivelrikot eivät ole oikeastaan vaikuttaneet yöuniini. Tai joskus tosi harvoin, mutta silloin otan särkylääkkeen”, Malinen sanoo. ”Kun lähdin kotiin leikkauksen jälkeen, hoitaja sanoi, että sinulla on jalassasi ruuveja kuin pienessä rautakaupassa”, Malinen kertoo.. Niin kuin ortopedikin sanoi, niin vasta vuoden päästä tietää, miten hyvin leikkaus onnistuu.” Vasemman jalkaterän leikkauksesta on kulunut reilut kaksi vuotta. 13 NIVELTIETO 3 | 2025 Hankin kenkiä, jotka saa helposti jalkaan ilman runttaamista. Nyt hän käy pilatesja kehonhuoltotunneilla ja pyöräilee. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos tilanne on tosi paha niin kyllä leikkaus kannattaa. Hän sai lähteä tekemään päkiänousuja kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta
Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Toista 10–15 kertaa. Toista 10–15 kertaa. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Pidä venytys 30 sekuntia. Ota tarvittaessa tukea seinästä. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Toista 15-20 kertaa. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Toista 10–15 kertaa. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Toista 10–15 kertaa. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. 14 NIVELTIETO 3 | 2025 NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Pidä 30 sekuntia. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Pidä venytys 30 sekuntia. Pidä 30 sekuntia. Toista liike 10–15 kertaa. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Toista 10–15 kertaa. Pidä 30 sekuntia. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Pidä venytys 30 sekuntia. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Pidä 30 sekuntia. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Toista 15-20 kertaa. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Muista harjoitella säännöllisesti. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Toista 10–15 kertaa. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Pidä venytys 30 sekuntia. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Toista 10–15 kertaa. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. Muista harjoitella säännöllisesti. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. Toista liike 10–15 kertaa. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Toista liike 10–15 kertaa. Toista liike 10–15 kertaa. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Toista 10–15 kertaa. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Muista harjoitella säännöllisesti. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Toista 10–15 kertaa. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Pidä 30 sekuntia. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Muista harjoitella säännöllisesti. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Toista 10–15 kertaa. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Pidä 30 sekuntia. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Pidä venytys 30 sekuntia. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Pidä venytys 30 sekuntia. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Muista harjoitella säännöllisesti. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Pidä venytys 30 sekuntia. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Pidä venytys 30 sekuntia. Pidä venytys 30 sekuntia. Toista 15-20 kertaa. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Toista 15-20 kertaa. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Pidä venytys 30 sekuntia. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Toista 15-20 kertaa. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Muista harjoitella säännöllisesti. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Toista liike 10–15 kertaa. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Toista 15-20 kertaa. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. Pidä venytys 30 sekuntia. Muista harjoitella säännöllisesti. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Toista liike 10–15 kertaa. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Toista 10–15 kertaa. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Toista 15-20 kertaa. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Toista liike 10–15 kertaa. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Toista 10–15 kertaa. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Pidä venytys 30 sekuntia. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Pidä 30 sekuntia. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Toista 10–15 kertaa. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Muista harjoitella säännöllisesti.. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Toista 10–15 kertaa. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Toista 10–15 kertaa. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Pidä 30 sekuntia. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Toista liike 10–15 kertaa. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Pidä venytys 30 sekuntia. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Muista harjoitella säännöllisesti. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoitukset 3-5 kertaa viikossa. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Toista 15-20 kertaa. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Toista 10–15 kertaa. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Pidä venytys 30 sekuntia. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Pidä venytys 30 sekuntia. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. Pidä venytys 30 sekuntia. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Pidä kantapää samaan aikaan maassa
JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Toista liike 10–15 kertaa. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. 15 NIVELTIETO 3 | 2025 NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Ota tarvittaessa tukea seinästä. Pidä venytys 30 sekuntia. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Varmista, että et käytä reisilihaksia liikkeen voimantuottajana. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. Toista 10–15 kertaa. Pidä venytys 30 sekuntia. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Toista liike 10–15 kertaa. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Muista harjoitella säännöllisesti. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Toista 10–15 kertaa. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Toista liike 10–15 kertaa. Toista 10–15 kertaa. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Toista liike 10–15 kertaa. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Pidä venytys 30 sekuntia. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. Muista pitää paino tasaisesti isovarpaan tyvinivelen ja jalkaterän ulkosyrjän välillä. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Toista 10–15 kertaa. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Toista 10–15 kertaa. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. NILKAN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Seiso lantionlevyisessä asennossa. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. Säilytä kantapään asento samalla kun yrität painaa isovarpaan tyvinivelellä tennispalloa kasaan. Pidä venytys 30 sekuntia. Nosta varpaat pallon päälle, pidä varpaiden tyvinivelet ja kantapää maassa. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Toista 15-20 kertaa. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Ota tarvittaessa tukea seinästä. NILKAN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Kyykisty vähän, säilytä kyykky samaan aikaan kun nouset varpaille. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. Muista harjoitella säännöllisesti. Toista 15-20 kertaa. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Toista 10–15 kertaa. Kierrä samaan aikaan kantapäätä kattoa kohti ja jalkaterää lattiaa kohti. Pidä 30 sekuntia. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Pidä venytys 30 sekuntia. POHJELIHAKSEN VENYTYS Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa. Toista 15-20 kertaa. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. Ota toisella kädellä kiinni kantapäästä ja toisella kädellä kiinni jalkaterästä. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. Vie toinen jalka taaksepäin ja aseta varpaat lattiaa kohden. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. JALKAPOHJAN RENTOUTUS Aloita liike asettamalla pallo jalkapohjan alle. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Pidä venytys 30 sekuntia. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Siirrä painoa eteenpäin, tunne venytys varpaiden ja jalkaterän etuosan alla. Muista harjoitella säännöllisesti. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. Pidä 30 sekuntia. Nosta toinen jaloista vastakkaisen polven päälle. Toista 15-20 kertaa. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Muista harjoitella säännöllisesti. Pidä kantapää samaan aikaan maassa. ISOVARPAAN TYVINIVELEN TUKILIHAKSIA VAHVISTAVA LIIKE Istu tuolille ja aseta puolikas tennispallo isovarpaan tyvinivelen alle. Vahvistamalla jalkaterän lihaksia ja parantamalla nilkan liikkuvuutta askellus on joustavampi ja tasapaino parempi. Paina palloa kevyesti ja rullaile sitä jalkaterän ja kantapään välillä noin 1-2 minuutin ajan. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. 9 7 TASAPAINOA JA JALKATERÄN ASENTOTUNTOA PARANTAVA HARJOITUS Seiso pehmeällä alustalla, tyynyn tai tasapainolaudan päällä ja tasapainoile yhdellä jalalla. 6 Jalkaterän ja nilkan hyvinvointi on olennainen osa liikkumiskykyä. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. 3 2 1 4 5 VARPAIDEN KOUKISTAJALIHASTEN VENYTYS Aseta pallo seinää vasten. Nosta varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia. Toista 10–15 kertaa. Tee liikkeet molemmilla jaloilla ja toista harjoi-tukset 3-5 kertaa viikossa. Aluksi pallon rutistaminen voi olla haastavaa, mutta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla. Pidä 30 sekuntia. JALKATERÄN LUONNOLLISTA ASKELLUSTA TUKEVA LIIKE Istu tuolilla. Tee harjoitukset paljain jaloin, käytä apuna tennispalloa tai piikkipalloa. Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. Paranna liikkumistasi jalkajumpalla PITKITTÄISEN HOLVIKAAREN VAHVISTUS Istu tuolille ja aseta jalkapohja lattialle. Pidä venytys 30 sekuntia. Pidä venytys 30 sekuntia. Pidä 30 sekuntia. Jos pelkkä tasapainoilu on helppoa, liikkeeseen voi yhdistää pienen yhden jalan kyykyn. Jalkaterän ja nilkan harjoitukset suojaavat rasitusvammoilta ja kehittävät jalkaterän lihasvoimaa ja tuntoaistia. 8 Piikkipalloja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi.. Toista 10–15 kertaa
leikkauksensa, kun hänen oikea ranteensa luudutettiin. Yhdistyksemme sosiaaliturvan erityisasiantuntija Marja Eronen kävi maaliskuussa läpi yli 20. En pysty leikkaamaan lanttua tai porkkanaa, vaikka minulla on kääntökahvainen veitsi. Vielä joskus hän saanee metallilaatan niskaansa. Kyynärluu ja värttinäluu olivat menneet sisäkkäin sentin verran. Eronen kertoo käyttävänsä geelilappua, joka pitää haavan kosteana, jolloin rumaa arpea ”En pysty tavallista rollaattoria käyttämään. Tämän vuoden huhtikuussa oikean käden ranne luudutettiin. Puolen vuoden välein ihon alle pistetään Denosumabia (Prolia).” Eronen kertoo, miten hän on aiemmin pitänyt viiden vuoden ajan korkeata tukea niskassaan, mutta nyt hän ei kääntele paljon päätään, eikä katso ylös tai alas päin, koska silloin häntä alkaisi huimata. ”Oikea ranteeni on vaivannut monta vuotta. Hänellä on yliliikkuvat nivelet ja vahvasti perinnöllinen vaikea-asteinen moninivelrikko. Minulla on käytössäni korkea reumarollaattori, johon saan kädet hienosti telineeseen”, Marja Eronen sanoo. Marja Erosen ranteen luudutusleikkaus onnistui hyvin TEKSTI JA KUVAT ARJA KARASVIRTA. Kaikki sujui hyvin. Kipu oli sietämätön. Niskakin pitäisi leikata”, Eronen sanoo lakonisesti ja nauraa päälle. Esimerkiksi keittiössä en pysty vääntämään keittiörättiä olleenkaan – se liike on kaikista pahin. ”Kaikki on leikattu. Haastattelun ajankohtana kesäkuun loppupuolella ranne oli vielä turvoksissa. Estä kiinnikkeet ja noudata ohjeita Leikattu ranne on luutunut. Muun muassa hänen polvensa on leikattu useaan kertaan, alaselkä on luudutettu, samoin kuin nilkka ja yhdeksän sormea. Kaikki pilkkomiset, ruokien sekoittaminen, kattiloiden nostot, imurointi ja lattioiden pesu on hankalaa”, Eronen kertoo. ”Kyllä se yliliikkuvuus vaikuttaa, mutta minulla on myös pitkälle edennyt osteoporoosi. Samalla korjattiin myös hänen keskisormensa irtonainen kärkinivel. 16 NIVELTIETO 3 | 2025 M arja Eronen on harrastanut viulunsoittoa ja on entinen paikallistason kilpaurheilija. Eroselle on tehty yli 20 leikkausta, joista osa on ollut pieniä. Ranteessa oli sievä, melko lyhyt arpi. Mutta palataan tämän keväiseen ranteen jäykistysleikkaukseen
Vasemman käden pikkusormi leikataan myöhemmin, mutta nyt sinnittelen sen kanssa ovaalinmallisella sormituella.” Eronen kertoo, miten hänellä on joka paikassa kipua. Toipumista ei voi nopeuttaa mitenkään. Ettei vain lähde raahaamaan painavia kauppakasseja ennen kuin siihen on lupa”, Eronen toteaa. Eronen kertoo, että häneltä on molemmista käsistään poistettu isot monikulmaluut (trapezium). Se on minusta erityisen tärkeätä, että noudattaa ohjeita; ei rasita itseään, eikä omatoimisesti ryhdy tekemään mitään älyttömiä juttuja, kuten nostelemaan liian painavia tavaroita. ”Minulla on enää yksi ainoa sormi, jota ei vielä ole leikattu. Minulla on myös nyrkkeilijöitten rannetuki, jonka olen saanut vävyltäni, Suomen mestaruustasolle treenatulta nyrkkeilyharrastajalta”. Tuo ainokainen sormikin on kipeä. Käytän sitä leikkauksen jälkeen yleensä vain kaksi viikkoa, minkä jälkeen hoidan ihottuman kuntoon”, Eronen toteaa. Uusia leikkauksia tulossa Erosen vasen ranne on myös ongelmallinen. Hän kirjoittaa tietokoneella paljon – eräänlaista kuntoutusta sekin. Niveltieto-lehden digitaalisesta versiosta voit katsoa videoita, joissa Eronen näyttää, kuinka kuntouttaa rannettaan.. ”En voi käyttää muuta kuin Panadolia, muista vahvemmista särkylääkkeistä oksennan heti voimakkaasti. ”Olen niin tottunut leikkauksissa kävijä, etten itse ajattele sen kummemmin leikkausta tai kuntoutusta. Hän käyttää käsipainon lisäksi käden kuntoutuksessa nilkkapainoa ja puristussientä. Parantuneeseen haavaan hän on laittanut joitain kertoja myös arpigeeliä. ”Tukanpesu on vaikeaa. Eronen on voinut alkaa kuntouttaa rannettaan pienillä puolen kilon ja kilon painoilla fysioterapeutin ohjeiden mukaan. ”Sanon aina, että itse voi pilata leikkauksen sillä tavalla, että lähtee liian aikaisin rasittamaan itseään, ennen kuin on saanut luvan siihen”, Eronen sanoo. Ranteen haavaa pitää hieroa ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Iho vähän venyy. Hän on vuosien ajan opetellut tietoisesti pitämään ajatuksiaan poissa kiputuntemuksista keskittymällä kirjoitustöihin, kulttuuriharrastuksiin ja lapsenlapsiinsa. Norspan-kipulaastarista minulle tulee paha ihottuma. Nyt Eronen on leikkausjonossa kolmen varpaan luudutusleikkaukseen, joka tehdään elokuussa. ”Onhan tämän vasemman käden kanssa hankalaa, mutta se ei ole niin sietämätön kuin tämä oikea, joka oli ihan mahdoton”, Eronen sanoo. 17 NIVELTIETO 3 | 2025 Erosen leikattu ranne on luutunut. Haavaan tietysti sattuu, kun sitä käsittelee, mutta hieronta estää kiinnikkeiden syntymisen. Yhdellä kädellä tukanpesu on vaikeaa”, Eronen toteaa. Erityisesti leikkauksen jälkeen ja toipumisen alkuvaiheessa potilas tarvitsee apua, koska yhdellä kädellä toimiminen on hankalaa. Kun peukalon juuresta poistetaan luut, se auttaa peukalon kipuihin ja peukalon toimintaan. Koska liikutamme rannetta koko ajan, ei ole hyvä, että siihen tulee kiinnikkeitä”, Eronen kuvailee. Optimaalisesti lääkäriin Eronen korostaa vielä kerran, että toipuminen vie oman aikansa – pitää vain malttaa mielensä. Pidän kättä poissa suihkusta kohollaan seinää vasten, ja pesen hiukset vasemmalla kädelläni. Sen jälkeen pitää alkaa priorisoimaan omia menojaan ja tekemisiään”, Eronen toteaa. Monikulmaluu on peukalon alapuolella selvästi tuntuva kyhmy, joka toimii muun muassa yhtenä ranteen poikkisiteen kiinnityskohtana. Hänen mielestään on myös paha virhe, jos ei pidä itsestään huolta. ei tule. ”Sormen kärkinivel heilui sivuille ja ylös ja alas ihan hillittömästi, koska se ei enää ollut kunnolla kiinni nivelessä”, Eronen kuvailee. ”Käytän peukalotukia. ”Olen ajatellut, että ihmisten pitäisi osata optimaalisesti mennä lääkäriin. Kivut kestävät aikansa. Eronen onneksi saa apua henkilökohtaisen avustajansa lisäksi tyttärensä perheeltä. Lihaskuntoa ei saa päästää liian heikoksi ennen leikkausta. Olen laittanut pitkän pullapitkopussin maalarinteipillä käsivarteeni kiinni. Irtonainen sorminivel Keskisormen sorminivel luudutettiin ranteen kanssa samassa leikkauksessa, koska kärkinivel oli ’irti’. Kättä täytyy pitää levossa alkuvaiheessa leikkauksen jälkeen. Minulle tehdään omia räätälöityjä tukia käsikirurgian yksikössä HUSissa. Yksi hankaluus voi tulla vastaan kylpyhuoneessa: kuinka käydä pesulla ja pestä hiukset. ”Leikkaushaavaan tahtoo tulla kiinnikkeitä. Kun lääkäri rupeaa puhumaan leikkauksesta, niin ottaisin sen tosissaan. Oikeassa ranteessa näkyy sievä, melko lyhyt arpi
Kun potilaalla on leposärkyä ja konservatiiviset hoitovaihtoehdot on käytetty, oireita helpottamaan voidaan tehdä luudutusleikkaus, eli nivelen jäykistäminen”, Alanen kertoo. Konservatiivisia hoitokeinoja ovat muun muassa tukilastojen ajoittainen käyttö, joiden avulla niveliä voi lepuuttaa sekä rannetta voimistava fysioterapia ja särkylääkkeet. Alanen huomauttaa, että jos kivun kanssa pärjää, vaikka nivel Osaluudutusleikkaus tehdään silloin, kun nivelrikkoisen ranteen liikelaajuutta halutaan säilyttää. Liikelaajuuksista häviää karkeasti kuitenkin noin puolet. Siinäkin tapauksessa ranteen kiertoliike tyypillisesti säästyy. Toimenpide on melko luotettava, ja ihmiset ovat usein lopputulokseen tyytyväisiä, koska se vie kivun pois ja ranteesta tulee tukeva”, Alanen kuvailee. olisi kulunut, silloin rannetta ei välttämättä tarvitse luuduttaa. ”Yleisin syy, miksi nivelrikon takia tehdään luudutusleikkaus, on kipu. Osaluudutuksessa puolestaan pyritään säästämään ranteen liikettä luuduttamalla vain osa nivelistä. Käsikirurgi Mikko Alanen HUSista suoritti leikkauksen. Mikko Alanen.. Jos taas nivelissä on enemmän kulumaa, voi ranteen totaaliluudutus, eli jäykistysleikkaus tulla kyseeseen. Osaluudutusleikkauksen jälkeen on mahdollista tehdä vielä totaaliluudutusleikkaus, jos nivelrikko on edennyt jatkuvaan kipuvaiheeseen. Leikkauksessa luudutetaan nivelrikon kuluttamia niveliä. Myös ranneluiden poisto on nivelrikossa hoitomuotona mahdollista, jolloin liikkuvuus säilyy. 18 NIVELTIETO 3 | 2025 TEKSTI ARJA KARASVIRTA | KUVAT Helsingin yliopistollinen sairaala HUS | Asiantuntijana käsikirurgi MIKKO ALANEN, HUS T ässä jutussa sivutaan myös edellisellä sivulla olevaa Marja Erosen haastattelua. ”Ranteen totaaliluudutuksessa rannenivel jäykistetään usein levyllä toiminnalliseen asentoon, jossa ranteen ojennus-, koukistusja sivuttaissuunnan liikelaajuus häviää, mutta kiertoliike tyypillisesti säästyy. Eroselle tehtiin ranteen kiertäjänivelen luudutusleikkaus tämän vuoden huhtikuussa. Usein nivelrikko oireilee aaltomaisesti, jolloin oireita on välillä enemmän, välillä vähemmän
On tärkeätä huomata, että ne nivelet, joihin ei ole koskettu, esimerkiksi sormet ja kyynärpää, niitä liikuteltaisiin alusta alkaen normaalisti.” Jos luutuminen on edennyt hyvin, sen jälkeen kättä voi käyttää vapaammin – lastasta voidaan luopua ja alkaa kuormittamaan kättä. Leikkaukset ovat erilaisia riippuen siitä, minkälainen on potilaan luun laatu, kuinka pitkälle nivelrikko on edennyt, ja missä nivelissä nivelrikkoa esiintyy. Myös nuoria leikkauspotilaita Pääosa leikkaukseen tulevista potilaista on iäkkäämpiä ihmisiä, mutta joukossa on myös nuoria. ”Lantioon tehdään pieni avaus ja edetään suoliluun harjanteeseen, jonka sisältä otetaan hohkaluuta. Tämä alempi ranteen kiertonivel värttinäluun ja kyynärluun välillä voi myös kulua ja aiJOSKUS VOIDAAN MYÖS POHTIA PELKÄSTÄÄN LUUN POISTOJA JOIHINKIN NIVELRIKKOIHIN. ”Helpompaa ja turvallisempaa on, jos kädestä poistettuja ranneluita, tai pankkiluuta, pystytään käyttämään luusiirteenä luudutukseen.” Ranteessa on kahdeksan luuta kahdessa eri rivissä. Esimerkiksi peukalontyven nivelrikko hoidetaan luunpoistolla.” Leikkaus tehdään useimmiten puudutuksessa. Röntgenkuvassa vasemmalla Erosen leikattu ranne edestä päin, ja kuvassa oikealla ranne sivusta päin.. ”Myös nuorilla reumaatikoilla voi esiintyä luudutusleikkausta vaativia nivelrikkoja”. ”Eli kuuden viikon jälkeen kivun mukaan saa alkaa kuormittaa, ja noin kahden kolmen kuukauden päästä toimenpiteestä päästään maksimirasitukseen”, Alanen toteaa. Toipuminen ja kuntoutus Luudutusleikkauksen jälkeen tulee odottaa ainakin kuusi viikkoa, että ranteen nivelet luutuvat. Luutumista seurataan röntgenkuvilla ja lääkärin vastaanotolla. Yleisanestesiaa, eli nukutusta voidaan tarvita silloin, jos ranteen luiden rakoihin tarvitaan täyteluuta lantiosta. Tällainen luutumaton veneluumurtuma aiheuttaa ajan kanssa ranteeseen tietynlaisen nivelrikon, johon yhtenä hoitovaihtoehtona voidaan tehdä osaluudutusleikkaus”, Alanen kertoo. ”Totaaliluudutusleikkauksen jälkeen on tärkeätä liikutella sormia. Toipumisen apuna käytetään usein tukilastaa”, Alanen sanoo. Marja Eroselta tämä nivel hoidettiin luuduttamalla. Kun ranne on hyvin luutunut, kauppakassejakin voi sen jälkeen kantaa normaalisti ilman painorajoitusta. Tällaisessa toimenpiteessä kiertoliikkeen säilyttämiseksi kyynärluu kuitenkin katkaistaan luudutuksen alapuolelta. 19 NIVELTIETO 3 | 2025 Leikkaus vie kivun Kysymykseen siitä, ketkä tekevät tämän tyyppisiä leikkauksia, Alanen kertoo käsikirurgien ja ortopedien vastaavan ranteen luudutusleikkauksista – vaikkakin enenevässä määrin leikkauksista vastaavat käsikirurgit. ”Joskus voidaan myös pohtia pelkästään luun poistoja joihinkin nivelrikkoihin. Alempi luurivi niveltyy värttinäluun kanssa, joka kiertoliikkeessä kiertää kyynärluun pään ympäri. Lisäksi voidaan käyttää pankkiluuta tai keinoluumateriaaleja. Tarkkaa lukua Suomessa tehtävistä ranteen alueen luudutusleikkauksista on vaikea antaa, koska leikkauksia tehdään julkisen puolen lisäksi yksityisissä sairaaloissa. Esimerkiksi veneluun murtuma, joka on usein nuorten miesten vamma, voi jäädä luutumatta. ”Nivelrikko voi syntyä trauman seurauksena. HUSissa tehdään vuodessa ranteen osittaisia luudutusleikkauksia 30 ja koko ranteen leikkauksia 30. ”Yleensä ensimmäisten viikkojen aikana ei rannetta tulisi kuormittaa. Lantioon jää pieni arpi, ja alue voi olla toimenpiteen jälkeen hetkellisesti arka”, Alanen selventää. ESIMERKIKSI PEUKALONTYVEN NIVELRIKKO HOIDETAAN LUUNPOISTOLLA.” heuttaa kipua. Täyteluuna voidaan käyttää myös ranneluita, joita mahdollisesti toimenpiteessä poistettaisiin joka tapauksessa
Suurin osa hyötyy konservatiivisesta hoidosta. Monella nivelrikkoon eli artroosiin sairastuneella sairaus ei etene merkittävästi, vaan pysyy lievänä ja aaltoilevana. Vain pieni osa tarvitsee lopulta tekonivelleikkauksen. Hän työskentelee osa-aikaisesti Etelä-Savon hyvinvointialueella kuntoutuksen erityisasiantuntijana. TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana RIIKKA HOLOPAINEN, fysioterapeutti ja terveystieteiden tohtori. Artroosiin liittyviä käsityksiä tulee muuttaa AD O B E. 20 NIVELTIETO 3 | 2025 Vaikka nivelmuutoksia ei voida parantaa, oireita voidaan tehokkaasti hoitaa
21 NIVELTIETO 2 | 2025 M eidän pitäisi muuttaa artroosiin liittyviä käsityksiä, erityisesti hoitomenetelmiin liittyviä käsityksiä”, fysioterapeutti ja terveystieteiden tohtori Riikka Holopainen sanoo heti haastattelun alussa. Tarvitsemme systemaattista kuntoutusta ja oikeata tietoa sekä riittävästi tukea terveyttä edistävien elintapojen ylläpitämiseen. Jokainen ylipainoinen tietää, että painoa pitää saada pois ja on varmasti kokeillutkin monia keinoja. Onko ruuat aseteltu niin, että se houkuttelee tekemään hyviä valintoja. Painonpudottaminen vain ei ole helppoa. Artroosiin liittyvä Käypä hoito suosituksen edellisestä päivityksestä on aikaa, joten se päivitetään tämän vuoden aikana vastaamaan nykykäsityksiä artroosista. Ei niinkään, että aina vähennetään jotain.” ”Vaikka nivelmuutoksia ei voida parantaa, oireita voidaan hoitaa tehokkaasti. Holopainen toivoo, että syyllistävästä puheenparresta päästäisiin eroon. Todellisuudessa artroosi ei etene kaikilla, oireita voidaan hoitaa tehokkaasti ja nivelet tarvitsevat kuormitusta voidakseen hyvin. On väärin myös olettaa, että artroosi etenee väistämättä ja kipu tarkoittaa lisääntyvää vauriota. ”Näen ongelmana tässä sen, ettei tämä suositus toteudu tasapuolisesti kaikille. Hyvän lisääminen voisi olla lähtökohta – lisätään kasviksia tai muita, joilla pääsee liikkeelle siinä, että tekee pieniä parempia valintoja. Pelkkä puhe painonpudottamisesta ei riitä, vaan tarvitaan enemmänkin puhetta terveyden edistämisestä ja pysyvistä elintapamuutoksista”, Holopainen toteaa. On yleinen harhaluulo, että artroosi etenee väistämättä huonompaan suuntaan”, Riikka Holopainen sanoo.. ”Terveyttä tukeva ruokavalio on hyvä termi. Samat suositukset ovat myös kansainvälisissä suosituksissa. Esimerkiksi työpaikkaruokalat voivat vaikuttaa siihen, mitä lautasellemme valitsemme. Tämä johtaa usein passiivisuuteen ja odottavaan hoitomalliin, jossa ’odotetaan kunnes leikataan’. Nykyisessä Käypä hoito -suosituksissa on kirjaus, missä ensilinjan hoitona suositellaan lääkkeettömiä hoitokeinoja, kuten ohjausta, harjoittelua ja painonhallinta. ”Jos tehdään hyviä ruokavalintoja suositusten mukaisesti, niin vaikka paino ei putoaisi, siitä huolimatta se voi tuoda kivunlievitystä niveliin”, Holopainen sanoo
Tämä voi aiheuttaa epävarmuuden tunnetta nivelessä. Artroosin oireet eivät johdu pelkästään kuvantamisessa näkyvistä nivelmuutoksista – itseasiassa kuvantamislöydökset korreloivat huonosti oireiden kanssa. Artroosi on usein monien riskitekijöiden kasautumisen summa. Tämä osoittaa, että liikunta, jopa juoksu, voi olla osa kuntoutusta, kun se aloitetaan asteittain ja hallitusti. Käytämme niin sanottua kipumonitorointimallia, jossa kipu saa harjoittelun aikana olla korkeintaan 5/10 asteikolla (NRS). Harjoittelulla pyritään vaikuttamaan näihin tekijöihin kokonaisvaltaisesti, ja siksi alkuvaiheessa ohjaus on usein tarpeen. Kuormitus ei pahenna nivelvaivoja Holopainen kuvailee, miten nivelet toimivat kuin pesusienet: ne tarvitsevat liikettä ja kuormitusta pysyäkseen kunnossa. ”Liikunta ja suositusten mukainen hyvä ravitsemus edistää kokonaisterveyttä, ja sillä on positiivisia vaikutuksia kipuun ja toimintakykyyn. AD O B E. Suurimmalla osalla artroosiin sairastuneista on myös vähintään yksi muu pitkäaikaissairaus ja jopa viidenneksellä niitä on viidestä seitsemään tai enemmän. Lisäksi seuraavana päivänä kipu ei saa olla pahempaa kuin ennen edellistä harjoituskertaa. Moni yllättyy positiivisesti siitä, että vaikka liikkuminen aluksi tuntuu epämukavalta, se alkaa vähitellen lievittää oireita, usein jo parin viikon kuluessa. Voi olla kovaa kipua, mutta kuvantamisessa ei näy juuri mitään löydöksiä, tai päinvastoin, ei kipuja, mutta paljon löydöksiä. Ylipainossa ongelmana ei ole vain fyysinen kuormitus nivelille, vaan myös matala-asteinen tulehdus. Liike myös ylläpitää nivelnesteen toimintaa, joka voitelee niveltä. Samanaikaisesti on syytä hoitaa muita liitännäissairauksia, kuten verenpainetta ja diabetesta. ”Aiemmat käsitykset siitä, että kuormitus pahentaa nivelvaivoja, eivät pidä paikkaansa. Kaikkien sairauksien taustalla on yhteisiä mekanismeja. 22 NIVELTIETO 3 | 2025 Harjoittelun merkitys nivelvaivojen hoidossa Ylipainon lisääntyessä myös artroosin esiintyvyys kasvaa. Alkuvaiheen lievä oireiden lisääntyminen on usein ohimenevää ja asteikolla vain noin 1/10. ”Vaikka harjoittelu saattaa aluksi aiheuttaa lieviä oireita, on tärkeää ymmärtää, että ilman liikettä emme pääse eteenpäin kuntoutuksessa. Tutkimuksissa on havaittu, että useimmiten viimeistään noin 12–14 harjoituskerran jälkeen oireet eivät enää pahene harjoittelusta. Oireiden taustalla voivat olla esimerkiksi lihasheikkoutta tai kehon hahmotuksen heikkenemistä kivun ja turvotuksen takia. Meidän on pakko miettiä ihmisen kokonaisterveyttä, eikä hoitaa vain polvea tai lonkkaa. Kun ne ovat hoitotasapainossa, sillä voi olla kipuunkin vaikutusta”, Holopainen selventää. Tämä on turvallinen ja tehokas tapa aktivoida niveliä, jotka ovat olleet pitkään käyttämättä, ja siksi jäykkiä ja arkoja”, Holopainen kertoo. Tästä päästään noidankehän purkamiseen – liikkuminen on hankalaa kipeillä polvilla tai lonkilla, ja toisaalta kun ei liiku, syntyy riskitekijöitä pitkäaikaissairauksien syntymiselle. ”Vaikka aiemmin ajateltiin, ettei nivelrusto uusiudu, nykyään tiedetään, että osa siitä uusiutuu – nivelen käyttäminen edistää tätä uusiutumista. Tätä tukee laaja tutkimusnäyttö, jota on ollut saatavilla jo yli 15 vuoden ajan, vaikka tieto ei ole vielä täysin siirtynyt käytäntöön”, Holopainen huomauttaa. Kyse ei ole pelkästään kulumisesta ("wear and tear"), vaan myös korjaantumisesta ("wear and repair").” Esimerkiksi maratonjuoksijoilla ei ole enempää artroosia kuin muilla, vaikka he kuormittavat niveliään paljon
Tavoitteena on pysyvä muutos hoitokäytännöissä. On yleinen harhaluulo, että artroosi etenee väistämättä huonompaan suuntaan. ”Myös fysioterapeuteilla on tärkeä rooli elintapainterventioissa. Artroosin kliininen diagnoosi ”Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on siirrytty jo vuosina 2012–2013 käyttämään kliinistä diagnoosia artroosin toteamisessa. Esimerkiksi portaiden maalaaminen pianon näppäimistöksi on lisännyt portaiden käyttöä. Tämä lisää tunnetta siitä, että oireet eivät hallitse elämää, vaan ihminen itse voi vaikuttaa niihin ”, Holopainen sanoo. Tätä lähestymistapaa tuetaan myös hoitoketjujen päivityksillä, joita tehdään osana käynnissä olevaa tutkimushanketta, jota Holopainen johtaa. ”Nykyään leikkauksia tehdään yhä nuoremmille, ja tyytyväisyys on heikompaa, jos odotukset eivät vastaa todellisuutta. Lisäksi kaikki ryhmiin osallistuvat kutsutaan mukaan tutkimukseen, jossa heidän edistymistään seurataan. Etelä-Savo ja EteläKarjala toimivat pilottialueina tutkimuksessa, jossa ohjausta ja harjoittelua sisältävät ryhmät pyritään integroimaan osaksi hoitoketjuja. Tavoitteena on, ettei ihminen jää yksin, vaan saa pitkäaikaista ja konkreettista tukea”. Tämä tarkoittaa, että diagnoosi perustuu oireisiin ja kliiniseen tutkimukseen – ei automaattisesti röntgenkuviin. Digitaaliset työkalut ja konservatiivinen hoito Suomessa on otettu käyttöön GLA:Dhoitomalli (Good Life with osteoArthritis in Denmark), joka perustuu Tanskassa kehitettyyn konseptiin ja on samantyyppinen kuin Ruotsissa pitkään käytössä ollut Artrosskola. Se osoittaa myös tarpeen päivittää suomalaisia hoitosuosituksia vastaamaan kansainvälistä kehitystä ja tutkimusnäyttöä, jotta potilaan kokemus ja hoitopolku olisivat mahdollisimman toimivia ja tarkoituksenmukaisia”, Holopainen sanoo. Kunnilla on lisäksi tarjolla liikuntaneuvontaa, ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö voi vahvistaa tätä kokonaisuutta ”, Holopainen kertoo. Tutkimuksissa on havaittu, että kun diagnoosi perustuu rakenteellisiin löydöksiin, kuten röntgenkuviin, potilaat kokevat usein kivun vaikeampana ja leikkauksen tarpeellisempana. Vain pieni osa tarvitsee lopulta tekonivelleikkauksen. Kyseessä ei ole vain hetkellinen datankeruu, vaan implementaatiotutkimus, jossa kerätään tietoa hoitoketjun toimeenpanon onnistumisesta. On tärkeää, että potilaat ymmärtävät, mitä leikkauksella voidaan saavuttaa, minkälaisia rajoitteita voi jäädä, ja ovatko he kokeilleet kaikkia muita hoitomuotoja ennen leikkausta.” Monilla alueilla Suomessa on käytössä digitaalisia palveluja elintapamuutoksen tueksi, kuten Onnikka-sovellus, DuodecMed ja Terveyskylän digihoitopolut, jotka tarjoavat helposti saavutettavaa tietoa ja tukea. ”On tärkeää, ettei hoito rajoitu vain oireiden, kuten polvikivun, lääkitsemiseen ja sairauslomaan. Elintapaohjaus ja moniammatillinen tuki Useilla hyvinvointialueilla, kuten Eloisalla ja Etelä-Karjalassa (Ekhva), on kehitetty elintapaohjauksen malleja, joissa elintapaohjaajat ja hyvinvointivalmentajat toimivat. Myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Esimerkiksi Itä-Suomessa on toteutettu fysioterapeuttien antamaa ohjausta diabeetikoille, ja siitä on saatu hyviä tuloksia. ”Tämä voi vaikuttaa hoitovalintoihin ja potilaan kokemukseen sairaudesta. Näiden avulla moni saa jo perusasioihin vastauksia, mutta osa tarvitsee edelleen myös ammattilaisen ohjausta. Suomessa sen sijaan hoitosuositukset edellyttävät yhä röntgenkuvausta diagnoosin vahvistamiseksi”, Holopainen toteaa. ”Toivon todellakin, että meillä siirrytään kohti kansainvälisiä suosituksia myös diagnoosiluokituksessamme, ja päästäisiin kliiniseen diagnoosiin myös meillä.”. Tämä osoittaa, että yhteiskunnalliset ja rakenteelliset muutokset ovat usein vaikuttavampia kuin pelkät yksilötason interventiot. Sen sijaan tulisi kysyä: ’Miten sinä voit?’ ja tarkastella terveyttä kokonaisuutena. Heidän roolinsa on erityisen tärkeä henkilöille, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta jotka eivät vielä sairasta sitä. Holopainen sanoo, että tekonivelleikkaus voi olla hyvä ratkaisu oikeaan aikaan ja oikealle potilaalle. Tämä ryhmä on erittäin potentiaalinen kohde ennaltaehkäiseville toimenpiteille. Heillä on parempi toimintakyky ja elämänlaatu. Osallistujat ovat kokeneet ohjelman erittäin hyödylliseksi – monelle tieto on ollut uutta ja avartavaa. Ohjelman avulla monet ovat saaneet merkittävää kivunlievitystä, ja he ovat pystyneet vähentämään kipulääkkeiden käyttöä. GLA:D-ohjelma sisältää a) alussa ja lopussa tehtävän toimintakyvyn testaukseen b) kaksi luentokertaa eli edukaatiota, joissa osallistujat saavat tietoa artroosista, sen hoitovaihtoehdoista ja vinkkejä omahoitoon c) ryhmämuotoista harjoittelua kuuden viikon ajan kaksi kertaa viikossa ja d) tiedonkeruun tutkimusta varten. Todellisuudessa monella sairaus ei etene merkittävästi, vaan pysyy lievänä ja aaltoilevana. Valitettavasti monet ihmiset eivät tiedä näistä palveluista. 23 NIVELTIETO 2 | 2025 Tutkimuksissa on havaittu, että ympäristön muokkauksella voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tehokkaammin kuin pelkillä yksilöön kohdistuvilla kehotuksilla. ”Yksi keskeinen tavoite esimerkiksi GLA:D-ohjelmassa on antaa ihmisille keinoja hallita omaa tilannettaan. Hän painottaa, että vaikka nivelmuutoksia ei voida parantaa, oireita voidaan hoitaa tehokkaasti
Pikkujoulut joulukuussa. (pikkujoulut) klo 18–20. (paikka ilmoitetaan myöhemmin), 21.10., 18.11. klo 17.30–19.30. JUVA VERTAISRYHMÄ Työntulos-kerhohuone (Peltotie 1–3, Btalo) ke 17.9., 15.10. 040 730 6125, outi.ahponen@nivel.fi. Maksuttomaan vertaisryhmään voi osallistua, vaikkei olisikaan yhdistyksen jäsen. Voit hyvin myös kysyä lisätietoa nivelpiirisi vertaisohjaajilta. ma klo 11–12, ke klo 11–12, pe klo 11–12 (ei juhlatai arkipyhinä). KUNTOSALI Kannusillanmäen väestönsuojan kuntosali (Kannusillankatu 4) to 28.8.–11.12. Tuula Hyvönen, p. klo 17.00–17.45. Matinkylän uimahalli, ti 26.8.–9.12. Outi Ahponen, p. PILATES harjoittelua Judosali 1, Tuulimäen liikuntahalli / väestönsuoja (Itätuulenkuja 9) pe 29.8.–19.12. ja 19.11. Anne Lyly, p. 24 NIVELTIETO 3 | 2025 ESPOO JA KAUNIAINEN VERTAISRYHMÄ Tapiolan palvelukeskuksessa (Länsituulentie 1 A, 3. ja 16.12. HÄMEENLINNA VERTAISRYHMÄ Kumppanuustalo (Kirjastonkatu 1, Loiste-tila, huone 109) ma 1.9., 8.9., 6.10., 3.11. Useilla paikkakunnilla on tarjolla nivelystävällistä liikuntaa. KENTÄLLÄ TAPAHTUU Tervetuloa toimintaan. 050 5332 808 ja Eija Koskinen: 8739eija@gmail.com. 050 3635 900, eeva.suojanen@nivel.fi. HELSINKI VERTAISRYHMÄ Kampin palvelukeskus (Salomoninkatu 21 B), torstaisin 10.9., 9.10., 13.11. Paikkoja on rajoitetusti. klo 17.30–18.30. KUNTOSALI Heikan Sali (Saksankatu 34) 1.9.–8.12. klo 9.30–10.30. HYVINKÄÄ ALLASVOIMISTELU Hyvinkään veteraanitalosäätiö allasosasto (Asemakatu 42) ti ja to 16.9.–27.11. klo 15.00–16.30. ja 17.12. Otathan yhteyttä: vertaistuki@nivel.fi tai p. 050 5252 095 ja Kristiina Ahokas, p. Osa liikuntaryhmistä on maksullisia, mutta jäsenille hinta on edullisempi. IISALMI VERTAISRYHMÄ Toimitalo Vakka (Pohjolankatu 4) ke 17.9., 15.10., 19.11. Suomen Nivelyhdistyksen paikallisten nivelpiirien vertaisryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa. Maksu kaikille osallistujille 50 €. 045 2071630, tuulanita.parker@gmail.com. Eeva Suojanen, p. klo 12.15–13.00. klo 14–16. JYVÄSKYLÄ VERTAISRYHMÄ Piippurannan klubi (Paperitehtaankatu 1) ma 29.9., 27.10. Mirja Kaartinen, p. klo 19.00–19.45 ja 19.50–20.35. 050 5252 098. ja 1.12. ja 24.11. Leena Nordström, p. klo 16–18. klo 16.30–18.00. krs) ti 16.9. Koulutamme lisää vapaaehtoisia Juvan nivelpiiriin. Keski-Espoon uimahalli, terapia-allas 6.11.2025–7.5.2026 klo 19.00–19.45 ja 19.45–20.30. Hinta jäsenille 66 €/1 ryhmä tai 110 €/2 ryhmää. Katso lisätietoa oman nivelpiirisi toiminnasta, vertaisryhmien teemoista ja tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot nettisivulla: nivel.fi/toiminta/nivelpiirit/. Liikuntaryhmät ovat maksullisia, jäsenet 50 €, ei-jäsenet 75 €/kausi. Essi Savunen p. (pikkujoulut) klo 17–19. ja 11.12. 050 5252 107, leena.nordstrom@nivel.fi FORSSA VERTAISRYHMÄ Ystävänkammari (Hämeentie 17) to 11.9., 9.10.,13.11. Sirkka Seppänen, p. 040 7335 659, sirkka.seppanen53@gmail.com. KEHONHUOLTO Tapiolan palvelukeskus, to 28.8.–11.12. ALLASVOIMISTELU Leppävaaran uimahalli (Veräjäpellonkatu 15) vko 35–50, ma klo 15.05–15.45 ja ke klo 19.00– 19.40 ja klo 19.50–20.35. 0400 968 301 LIITY JÄSENEKSI Tutustu jäsenyyden etuihin ja liity mukaan osoitteessa nivel.fi/jaseneksi. ja 11.12. 040 561 7653, lyly.annek@gmail.com (parhaiten tavoitat tekstiviestin tai s-postin kautta)
Marja Ekman, p. klo 12– 13. VESIJUMPPA, ohjattu Palvelutalo Esplanadin allas (Kuningattarenkatu 7) ma 8.9.–8.12. 040 7049 312 ja Stina Gerke, p. 25 NIVELTIETO 3 | 2025 KAJAANI VERTAISRYHMÄ Tutun Tupa (Sammonkatu 13), to 4.9., 2.10., 6.11. Kuntosali Honkaharjun kuntosali, maksuton (Sairaalakatu 2) ma klo 17–18 ja su klo 13–14. pikkujoulut klo 15–17. klo 13–14, ke alkaen 10.9. Kaija Asunmaa, p. 040 8311 418. klo 17–19. KUOPIO VERTAISRYHMÄ Suokadun toimintakeskus, ruokasali (Suokatu 6) ti 16.9., 21.10., 18.11. klo 16.00– 17.30. ja 11.12. KUNTOSALI Leväsen toimintakeskus, ke 3.9.–17.12. Mervi Suomäki p. klo 18–19. Kirsti Villman, kirsti.villman@nivel.fi, p. ja 10.12. klo 9.15–10.15. Tuija Raski, p. LAPPEENRANTA VERTAISRYHMÄ Kuutinkulmassa (Valtakatu 23) to 11.9., 16.10., 13.11. klo 9.15– 10.15 ja pe alkaen 12.9. ja 11.12. klo 14–16. klo 10.30–11.30. 050 5751 353 ja Markku Tiitinen, p. 050 5379 531. ja 3.12. klo 13–15. 040 5687 555. 040 7258 152 KEURUU VERTAISRYHMÄ Lehtiniemen palvelukeskus, takkahuone (Seiponniementie 7) ke 3.9., 1.10., 5.11. PARAINEN VERTAISRYHMÄ Senioritupa (Elmgrenintie 2) 24.9., 29.10. VOIMAHARJOITTELU Pargas Fysiotjänst ke 3.9.–10.12. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. ja 16.12. ja 4.12. klo 8.30–9.30 ja to 4.9.–11.12. 044 3794 380. klo 16.00–17.30. klo 18–20. klo 13–14 (ei 23.10.). Yhdistyksen jäsenille maksuton. KUNTOSALI, ohjattu harjoittelu Gym Balance (Aleksanterinkatu 5) ma alkaen 8.9. KOUVOLA VERTAISRYHMÄ Porukkatalo (Savonkatu 23) to 11.9., 9.10.,13.11. Ritva Härkönen, p. ja 8.12. 040 5199 207, Raili Korhonen p. 050 5252 080, annaliisa.kemi@nivel.fi. VERTAISRYHMÄ Kumppanuustalo Kulman kokoustila (Sibeliuksenkatu 3) ma 8.9., 6.10., 10.11. 050 5252 170. 040 8253 129, Helena Rautiainen: helena.rautiainen@nivel.fi. VESIJUMPPA Terapia-allas, Folkhälsanhuset, Munkvikintie 31, ma 1.9.–8.12. klo 17–19. klo 15.00–16.30, pe 5.9.–19.12. klo 9.00– 10.00. klo 14.00–15.30. 050 5264 932, Mirja Leinonen p. krs) ma 1.9.–15.12. 050 5252 215, stina.gerke@nivel.fi.. 050 5252 394, Eila Lindström p. Raija Heiti, p. KUNTOSALI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) ma 1.9.–15.12. KUNTOSALI Suokadun toimintakeskus (Suokatu 6, 2. LAHTI VERTAISRYHMÄ Lahden NNKY (Vapaudenkatu 8, katutaso) ke 10.9., 12.10., 8.11. klo 15–16 ja to 4.9.–18.12. ja 11.12. klo 17.30–18.30 Joululounas 17.12. ja 11.12. klo 16.30–18.00. ASAHI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) to 4.9.–18.12. ja 26.11. KUNTOSALI, omatoiminen harjoittelu seniorilaitteilla Palvelutalo (Kuningattarenkatu 7) ma 8.9.–8.12., klo 13–14. Pirkko Tiitinen, p. klo 17.30–18.30, osallistumismaksu noin 50 euroa. Marjut Vento, p. 040 5477 251 ja Ritva Harjunen, p. pikkujoulut klo 15–17. OULU VERTAISRYHMÄ Kumppanuuskeskus (Kansankatu 53) to 11.9., 9.10., 13.11. LOVIISA Loviisan yhdistysfoorumin Hyvinvointi kuuluu kaikille -infopiste Loviisan päivän markkinoilla 26.8.2025 klo 9–15 Loviisan torilla. 044 2583 450. KOKKOLA VERTAISRYHMÄ Yhteisöklubi Silta (Ryövärinkarintie 1, paitsi 11.12.) to 14.8., 11.9., 9.10., 13.11. Anna-Liisa Kemi, p. JUMPAT Alava-talo (Siikaniemenkatu 4) ke 3.9.–17.12
klo 18.00–19.30. RIIHIMÄKI VERTAISRYHMÄ Inkilänhovi (Kalevankatu 18–20) ma 8.9., 13.10., 10.11. mennessä. 040 4805 142 ja liikunta: katja.niemi@nivel.fi. krs (Tasakatu 3–5) ma 15.9., 20.10., 17.11. 040 5909 805. klo 13–14.30. Ritva Ropponen p. ja 4.12. klo 17–19. klo 16.00–18.00. SEINÄJOKI VERTAISRYHMÄ Toimintojen talo (Kasperinviita 13) ke 10.9., 8.10.,12.11. 050 5252 263. ja 10.12. VESIJUMPPA Hoikun allas (Kirkkotie 8) ti 2.9.–9.12. Tervetuloa mukaan! Puuttuuko paikkakuntasi. VARKAUS VERTAISRYHMÄ Yhdistystalo Warikko, (Ahlströminkatu 22) to 11.9., 9.10., 13.11. PORVOO VERTAISRYHMÄ Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) ke 17.9., 15.10., 19.11. 050 5620 824 ja Marja Rajala p. ÄÄNEKOSKI VERTAISRYHMÄ Järjestöjen tila Rinkeli (Kauppakatu 23) ti 9.9., 7.10., 11.11. Kuntopiiri Järjestötalo monitoimitila (Tasakatu 3–5) ke 3.9.–10.12. 0400 805 697. Ryhdy itse vapaaehtoiseksi! Ota yhteyttä puhelimitse: toimisto p.050 5252 098 sähköpostitse: toimisto@nivel.fi. klo 17–19. NIVELYSTÄVÄLLINEN JOOGAPILATES: Syksyn mahdollisista tunneista tiedotetaan myöhemmin nettisivulla: nivel.fi/toiminta/nivelpiirit/vantaa/ ja sähköpostilla Vantaan nivelpiirin jäsenille. klo 17–19. 044 5656 028. Sirpa Pirttimaa-Törnqvist, p. VESIJUMPPA uimahallin lämminvesialtaalla (Opintie 3) ma 1.9.–8.12. Seija Lehtola, p. ja 8.12. Helsingin nivelpiirissä aloittaa uudet vapaaehtoiset Essi, Merja ja Eija. Tuula Nisula p. Tiina Karjalainen, p. VANTAA VERTAISRYHMÄ Katrinebergin kartano (Katriinankuja 5) to 4.9., 2.10., 30.10. 050 3545 355, raija.rantamaki@nivel.fi TAMPERE VERTAISRYHMÄ Tampereen Seudun Invalidien kerhotila (Kuninkaankatu 36 B, esteetön) ke 17.9.,15.10.,12.11. 26 NIVELTIETO 3 | 2025 PIEKSÄMÄKI VERTAISRYHMÄ Järjestötalo Neuvokas, 3. klo 12–14. VESIJUMPPA (Uimahalli Ilonpisara, Ahlströminkatu 11) ma 15.9. (pikkujoulut) klo 17–19. Marja Gabrielsson p. ja 11.12. 050 5252 277. ja 10.12. ja 9.12. Raija Keränen p. klo 17.00–17.45 sekä ke 3.9.–10.12. klo 17–19. 050 5252 288. klo 13.05–13.50 (ei 20.10.). Manna Rissanen p. 040 7228 871 ja Mirja Luttinen p. ja 15.12. klo 16.15–17.00 ja klo 17.00– 17.45. alkaen: Ryhmä 1 klo 16.30–17.15 ja Ryhmä 2 klo 19.30– 20.15. klo 18.00–19.30. Raija Rantamäki, p. 050 3442 308. Hinta syyskaudeksi määräytyy osallistujamäärän mukaan, noin 15–20 € jäsenille, 30 € ei-jäsenille. VALKEAKOSKI VERTAISRYHMÄ Entisen musiikkiopiston alakerta, Putka (Valtakatu 20) to 11.9., 9.10., 6.11. ja 27.11. ja 17.12. Ilmoittautumiset vesijumppaan Ritva Ropposelle 27.8
27 NIVELTIETO 3 | 2025 K ipukoirat ovat henkilökohtaisia, lääkinnällisiä apuvälineitä henkilöille, joilla on esimerkiksi pitkittynyttä kipua, jolloin koira on opetettu reagoimaan omistajansa kivun muutoksiin. Klinikkakoira Crema on ainutlaatuinen koko maailmassa. ”Koirilla on kyky erotella erilaisia hajuja. Soittokello tai kosketus Cremasta piti ensin tulla opaskoira sokealle, mutta päätyikin klinikkakoiraksi. Kipuhaju on kaikkien koirien hajumaailmassa, joten kipukoirien hajukyky ei ole poikkeuksellinen – ne vain on opetettu reagoimaan tiettyihin biomarkkereihin. Koiria käytetään myös diabeteksen hoidossa, jolloin koira reagoi verensokerin muutoksiin. Orton tekee Helsingin yliopiston kanssa yhteistyötä, jossa tutkitaan, olisiko klinikkakoirista hyötyä laajemmassakin käytössä”, Juulia kertoo. ”Creman luonne sopii hyvin klinikkakoiralle.” Syksyllä 2022, silloin 2-vuotias Crema, pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan tulevaan työpaikkaansa Ortoniin, Helsingin Ruskeasuolla. Klinikkakoira Crema puolestaan on opetettu reagoimaan fysioterapeutti Juulia Turusen vastaanotolle tulevien asiakkaiden erilaisiin kipuihin. Näin Crema ilmoittaa fysioterapeutti Juulia Turuselle, että asiakkaan kipu kaipaa huomiota. Klinikkakoira Crema on opetettu haistamaan ihmisen kivun muutokset. ”InnoMediDogs ry on tehnyt yhteistyötä opaskoirakoulun kanssa ja sieltä tarjottiin meille Cremaa klinikkakoiraksi. TEKSTI JA KUVAT ARJA KARASVIRTA. Kun kipu nousee, Crema käy soittamassa kelloa tai koskettaa hellästi asiakkaan kättä. Silloin kun ihmisen kipu lähtee muuttumaan, hormonaalisessa tuotannossa tapahtuu muutos”, Juulia kertoo
Koirat on opetettu reagoimaan muutokseen, samalla tavalla kuin verensokerissa. 28 NIVELTIETO 3 | 2025 ”Syksyllä Orton tuli pikkuhiljaa tutuksi. ”Valmistuin 2023 psykofyysiseksi fysioterapeutiksi, ja juuri siihen työhön Creman kanssa työskentely on avannut uusia juttuja”, Juulia sanoo hymyillen. Potilaalla ei ollut kivun tuntemusta kädessään, mutta Crema oli haistanut kivun nousevan. Kun käsi saatiin uuteen asentoon, Crema kävi saman tien nukkumaan.. ”Crema ei siinä vaiheessa tottele esimerkiksi istu-komentoa. Ja sitten saman tien hänellä alkoi olla asiakkaita”, Juulia kertaa. Juulia kertoo hienon esimerkin Creman ammattitaidosta. Crema reagoi herkästi muutoksiin kehon biomarkkereissa. oli alaraajan kipua ja hän oli kävellyt portaita juuri ennen vastaanottoa vain testatakseen, reagoiko Crema hänen polvikipuunsa. Crema halusi, että Juulia korjaa potilaan käden asentoa saman tien. Jos vastaanotolleni tulee asiakas, josta en tiedä yhtään mitään, ja Crema hälyttää, niin en tiedä mitä minun tulisi tehdä, koska eihän Crema sitä minulle kerro. Koira toimii ikään kuin sensorina. Creman vastaanotolle tulevan asiakkaan olisi hyvä olla Juulialle entuudestaan jonkin verran tuttu. ”Kerran eräs asiakas tuli Creman vastaanotolle, jossa hän ei ollut käynyt aikaisemmin. Asiakkaalla Klinikkakoira Creman ja fysioterapeu tti Juulia Turusen yhteistyö ja ammattitaito yhdistyvät hyvin vastaanotoll a. Silloin kun Crema haistaa hänelle opetetun biomarkkerin, haju menee yli kaiken ihmisten sanallisten tai kehollisten vihjeiden. Keväällä 2023 Crema alkoi olla täällä kahtena päivänä viikossa minulla töissä, ja hänelle opetettiin kipuhajuja. ”Minun pitää tuntea asiakas niin hyvin, että voimme yhdessä hänen kanssaan miettiä, mihin Crema reagoi siinä tilanteessa. Se ei ole huonoa käytöstä, vaan Crema haluaa, että kivulle tehdään jotain. Oli tärkeätä, että etenimme koiran hyvinvointi edellä. ”Kipu on kokemuksena kaiken muun ylivyöryvä, ja silloin voi olla vaikeata tunnistaa muita oloja ja tuntemuksia omasta kehostaan. Yhdistetty ammattitaito Crema ei ilmoita, jos asiakkaan kiputilanne on tasainen. Vastaanotolla oli yläraajapotilas, joka oli vatsamakuulla hoitopöydällä. Koira muuttanut toimintatapaa Juulia kertoo, miten Crema on pystynyt auttamaan asiakkaita hyvin esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaalle tulee kuormittava tilanne. Crema soitti kelloa, vaikka Juulia ei ollut vielä ehtinyt tehdä mitään. Creman hajuaistia ei sekoita edes asiakkaan hajutai partavesi. Tässä yhdistyvät Creman ja minun ammattitaitoni”, Juulia selventää. Näin asiakas pystyy miettimään muutakin kuin vain sitä polvikipua. Creman työskentely ja toiminta ovat auttaneet häntä omassa fysioterapeutin työssä. Ja Cremahan reagoi”, Juulia kertoo nauraen. Silloin hyödynnän ammattitaitoani ja käyn asiakkaan kanssa vuoropuhelua. Crema on erittäin työmotivoitunut”, Turunen toteaa. Huonossa asennossa ollut vasen käsi oli seinän puolella, jota Crema kävi vielä erikseen koskettamassa kiertämällä seinän puolelle. Kun asiakkaalla alkaa kipu nousta, jota hän ei edes itse vielä tunnista, Crema käy painamassa kuonollaan kaapin ovessa olevaa kelloa tai koskettaa hellästi asiakasta kuonollaan. Se onkin tuonut uusia tulokulmia, kuinka kipua voi lähteä työstämään.” Lisäksi Juulia toteaa, että hänen oma toimintakin on muuttunut Creman myötä. Kun kiputilanne lähtee nousuun, Crema reagoi, ja kun se laskee, koira rauhoittuu. Creman on pakko lähteä soittamaan kelloa. Creman läsnä ollessa kiputilanne voi muuttua, tai kipu ei olekaan se ainoa, joka siellä hallitsee
Jos taas asiakkaalla on hyvä päivä, niin voi olla, ettei Crema ilmoita kipua ollenkaan. On tilanteita, joissa asiakas tarvitsee rauhoittumista ja maadoittumista, ja silloin Crema on täysin keskittynyt häneen. Lisäksi Crema toimii sensorina kivun ilmaisussa. Creman vastaanotto voi olla myös tunteita herättävä; vastaanotolla voi nousta esiin tunteita, joita ehkä on ollut tarvetta unohtaa. Cremalla on tavoite Joskus vastaanotolla on asiakas, joka haluaa vain paijata Cremaa. ”Ja sitten kun Crema ilmoittaa, että asiakkaalla on kipua, osalla tulee itku. Juulia ei voi koskaan luvata asiakkaalle, että hän saa koko vastaanottoajan paijata koiraa. Kaiken tarkoituksena on, että asiakkaat oppisivat itse tunnistamaan omia olojaan. Silloin minulla ei ole tarvetta ottaa omaa roolia. Koska kipu ei näy ulospäin, monella on se kokemus, etteivät muut ymmärrä tai usko”, Juulia sanoo. Niveltieto-lehden digitaalisesta versiosta voit katsoa videon, jossa Crema soittaa kelloa ja pyörittää onnenpyörää.. 29 NIVELTIETO 3 | 2025 Tunteet pinnassa Kun aika on varattu, tilanne kivun suhteen voi olla mikä tahansa. ”He ovat omassa kuplassaan ja minä voin ottaa askeleen taaksepäin. ”Jos kipu on sellainen, että se vaihtelee kovasti, niin Crema voi tunnistaa nousevan kivun jopa puolituntia ennen kuin asiakas aistii sen. Tämä luo monelle ihmiselle turvaa.” Jos Crema vastaanoton alussa hälyttää, Juulia aloittaa vastaanoton kysymällä asiakkaalta, mikä on hänen olonsa juuri nyt, ja mitä hän itse ajattelee tilanteestaan. Cremalle pitää antaa vapaus tehdä omaa työtään. Koiran läsnäololla on aina jokin funktio ja tavoite.” Creman kanssa voidaan harjoitella muun muassa kehonhahmotusta ja liikkumista sekä lasten kanssa esimerkiksi tunnetaitoja. Viesti potilaalle on, että tilanne on rauhallinen. Heidän ei tarvitse enää varmistella tai selittää. Creman vastaanotolle tulee joskus asiakkaita, joiden pitkittynyttä kipua ei ole aikaisemmin kukaan todentanut. Mutta koskaan ei ole tarkoitus, että mennään yli ihmisten rajojen, Juulia huomauttaa. Creman bravuureihin kuuluu myös temppuosio; Crema osaa pyöräyttää ”onnenpyörää”, joka arpoo tempun. Voit seurata Creman touhuja hänen omalla Instagram-tilillään Klinikkakoiracrema. ”Ei koira ole siinä vain siksi, että se on kiva ja karvainen, ja sitä on kiva silitellä. Se on Juulian mukaan suurin hyöty. Crema on voinut laittaa päänsä asiakkaan jalkojen päälle ikään kuin sanoen, että minä olen tässä, sinä olet siinä, ja kaikki on hyvin. Mutta jos hänellä alkaa kipu nousta, Crema tekee hälytyksen. Juulia kertoo, että siinä tilanteessa asiakas puhuu enemmän Cremalle kuin hänelle. Monet kokevat, ettei heidän kipuaan ole uskottu. Joskus Crema haluaa rauhoittaa kivusta kärsivää asiakasta. Crema tietää nykyään tasan tarkkaan, mitä se tekee”, Juulia kertoo
Miksi olemme liikkujina erilaisia heihin, joilla geneettinen alttius oli pienin", tutkijatohtori Laura Joensuu sanoo. Passiivinen paikallaanolo valikoitui aikana, jolloin ruokaa oli niukasti ja sen hankkiminen vaati ponnisteluja. Heidän riskinsä sairastua yleisimpiin sydänja verisuonitauteihin oli noin viidenneksen suurempi verrattuna Paikallaanololle altistava geeniperimä on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua yleisimpiin sydänja verisuonitauteihin. Nykyisin harvojen ihmisten tarvitsee enää tehdä ruumiillista työtä saadakseen ruokaa pöytäänsä. Tutkijat kehittivät riskiluvun kuvaamaan geneettistä alttiutta vapaa-ajan ruutuajalle, joka on tyypillisin vapaaehtoinen paikallaanolon muoto. Koska pakkoa fyysiseen ponnisteluun ei ole, paikallaanololle altistava geeniperimä voi lopettaa liikkumisen melkein kokonaan. Tulos tukee teorioita siitä, että ihmisen laiskuudella liikkua on juurensa evoluutiossa. Riskiluvun avulla selvitettiin paikallaanolon geneettisen alttiuden yhteys kaikkien sydänja verisuonitautien, verenpainetaudin, iskeemisten sydäntautien, kuten sydäninfarktin sekä aivoverenkiertosairauksien ilmaantuvuuteen. Ihmisen taipumus paikallaanoloon voi olla evoluution suosima käyttäytymisen piirre. 30 NIVELTIETO 3 | 2025 A pulaisprofessori Elina Sillanpää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta toteaa, että ympäristötekijät vaikuttavat liikkumattomaan elämäntapaan, mutta myös geenien osuus on selvä. Silloin oli hyödyllistä säästää energiaa selviytymiseen ja lisääntymiseen, eikä juoksenteluun ympäriinsä. Sama perimän vaihtelu selittää molempia: korkeampaa sairastumisriskiä ja vähäistä liikkumista. Uutta tutkimustuloksessa on, että liikkumattomuudelle altistava perimä näyttää olevan yhteydessä tautirisTEKSTI ARJA KARASVIRTA | KUVA Jyväskylän yliopisto. Sairastumisriski voi olla jopa 20 %, jos geneettinen alttius on suuri, kertoo Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus. ”Heillä, joilla oli suurin alttius paikallaanololle, kertyi noin puoli tuntia enemmän paikallaanoloa päivittäin
"Tunne siitä, ettei jaksaisi lähteä liikkumaan, voi olla ihmiselle täysin normaalia. Hyvä seura ja mukava yhdessäolo voisivat saada liikkumaan niitäkin, joita liikunta ei itsessään palkitse. Liikkumisella on kuitenkin hyviä vaikutuksia kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, joten tätä luontaista piirrettä vastaan on hyvä taistella", Joensuu sanoo. Lähteet: Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 8.4.2025 ja Helsingin Sanomat 7.4.2025.. He juoksevat ja kiipeilevät, ja saavat taidoistaan positiivista palautetta. Nivelkipua. Jo lapsista näkee, keille liikkuminen on helppoa. Analyysit toistettiin erillisessä vertailuaineistossa, johon kuului noin 35 000 norjalaista. Tutkijat havaitsivat, että geneettinen alttius paikallaanololle lisäsi sydänja verisuonitautien riskiä lähes yhtä paljon molemmissa väestöotoksissa. Perimä ja ympäristö ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja siksi niiden osuutta ei ole helppo erotella toisistaan. Sairaala Orton auttaa. Sillanpää tosin toteaa, että heitä, joilla on voimakas geneettinen taipumus liikkumattomuuteen, voi olla hyvin vaikea saada liikkumaan. Meillä pääset nopeasti hoitoon Orton on monipuolinen erikoissairaanhoidon yksityissairaala, jonka hoitotulokset ja asiakastyytyväisyys ovat tutkitusti maamme kärkeä. Tutustu asiantuntijoidemme tietopakettiin QR-koodilla tai nettisivuillamme. Tieto liikunnan terveellisyydestä ei siihen aina riitä. Maksuton puhelinkartoitus Fysioterapeuttimme haastattelee sinut ja auttaa löytämään hoitoosi sopivimman asiantuntijan. Ajanvaraus ja asiakaspalvelu 09 4748 2705 www.orton.fi kiin suoraan, ei vain toteutuneen liikkumattomuuden kautta. Tutkimus julkaistiin maailman johtavassa liikuntatieteen julkaisussa British Journal of Sports Medicinessä. Lisäksi syyseuraussuhde kulkee molempiin suuntiin: sairas ihminen liikkuu vähemmän kuin terve. Kannustamiseen pitäisi löytää yksilöllisiä keinoja. 31 NIVELTIETO 3 | 2025 Olemme nivelkipujen ja tekonivelleikkausten erityisosaaja. Tutkimuksessa hyödynnettiin ainutlaatuista FinnGen-aineistoa noin 300 000 suomalaisen geeneistä ja sairaustiedoista. Milloin on aika harkita tekonivelleikkausta. Liikuntaharjoituksesta saatava vastekin on todennäköisesti perinnöllistä – joillakin kunto kehittyy huimasti, ja toisilla kunto ei tunnu paranevan liikunnalla. Tutkimusryhmä nostaa yhdeksi keinoksi sosiaalisen motivaation. Nämä havainnot on hyvä huomioida väestön terveyden edistämisessä
32 NIVELTIETO 3 | 2025 N uorten nivelrikon taustalla voivat olla tapaturmat, tietyn urheilulajin harrastajat ja geneettinen nivelrikkoalttius. Urheiluvammat, perinnöllinen alttius ja kuormittava työ altistavat nuoria ja työikäisiä nivelrikolle. Tapaturmasta alkunsa saanut nivelrikkooireilu voi tulla vasta vuosia myöhemmin esiin, ja muuttua ajan oloon hankalammaksi. Usein taustalla on myös huono yleiskunto ja ylipainoa. Oireet yleensä hankaloituvat työiässä, kun kuormitus jatkuu ja normaali nivelen rustopinnan ikääntyminen alkaa”, fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen Ortonista kertoo. Tehokas verenkierto takaa uudelle rustolle ravintoaineet kasvuun, ja liikunta tehostaa tätä”, Kokkonen selventää. Kokkosen vastaanotolle tulevat potilaat ovat parikymppisestä ylöspäin – on nuoria urheilijoita ja liikkujia sekä ylinotkeita. Varhain todetun nivelrikon hoito ja oikea diagnoosi tuottavat kuitenkin tuloksia.. ”Jos nivelrikon syyt ovat geneettiset, silloin liikunta ei estä nivelrikon kehittymistä, mutta se on hyvä keino ehkäistä oireiden ilmenemistä ja hidastaa nivelrikon etenemistä. Urheilijoista erottuvat heittolajeja harrastaneet, joille olkapään oireet ovat tyypillisiä. Geneettisesti nivelrikolle altistuneet alkavat tyypillisesti oireilla polvissa, lonkissa, sormissa ja selässä. TEKSTI KATRI KOVASIIPI, ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri KRISTIINA KOKKONEN, Orton Nivelrikko ei ole vain ikääntyneiden vaiva. Varhain todetun nivelrikon hoito tuottaa tuloksia AD O B E ”Taustalla on nivelen fysiologisen kuormituskyvyn ylittävä toistorasitus, tai virheellinen ja toistuva nivelen liike, jolloin nivel voi kärsiä, eikä rusto ehdi uudistua kovassa paineessa
Työelämä on fyysisesti keventynyt, ja toisaalta nivelrikko-oireita hoidetaan tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. TOS-oireilun taustalta löytyy hermopuristusta, vaikkakaan ei luista ahtautta. Työikäiset nivelrikkopotilaat Työikäisillä 30–40-vuotiailla on niska-hartiaseudun ongelmia, kuten kudosten tai solujen toiminnan heikkenemistä ja rappeutumista. Tietotyöläisten ongelmat ”Työikäisillä kaularangan nivelrikot ja selkäoireet ovat yleisiä, esimerkiksi noidannuolijaksot, eli nivelten toistuvat pakkoasentojaksot. Työeläkejärjestelmä on muuttunut niin, ettei työkyvyttömyyseläkkeelle pääse enää nivelrikon takia niin helposti kuin ennen. TOS-tyyppisessä oireilussa pikkusormi ja nimetön puutuvat ja kädet voivat olla voimattomat, näin esimerkiksi silloin, kun työskennellään kädet koholla. ”Työikäisen nivelrikkopotilaan näkökulmasta yleinen ongelma on, että terveydenhuollossa heille sanotaan, ettei sinulle voi vielä laittaa tekoniveltä, koska olet niin nuori. Tällaisen lihasjännityksen tuoman toiminnallisen oireilun kanssa pärjää yleensä omahoidolla ja fysioterapeutin tuella, eikä leikkaushoitoja useimmiten tarvita. Kädet voivat puuttua jopa auton ratissa. Työpaikkojen sisäiset mahdollisuudet uusien työtehtävien löytämisessä kannattaa selvittää yhdessä työterveyshuollon kanssa, jotta voidaan hakea ergonomisesti oikeanlaisia työtehtäviä”, Kokkonen sanoo. TOS (Thoracic Outlet Syndroma) oireyhtymä on yleisnimitys erilaisille neurovaskulaarisille (hermo-verisuoniperäisille) toiminnallisasteisille oireille tai puristustiloille kaularangan ja kainalon välisellä alueella”, Kokkonen kertoo. ”Eläkevakuutusyhtiöjärjestelmämme tukee uudelleenkoulutusta aika paljon. Välilevyn pullistumia tulee degeneraation eli rappeuman seurauksena herkemmin, mutta nivelrikon alkuvaiheessa voi esiintyä myös pienten fasettinivelten turpoilua ja oireilua. Esimerkiksi olkapään nivelrikkopotilas voi olla hyvin nuori, eikä ortopedi voi laittaa hänelle tekoniveltä, koska olkapään tekonivelen kantavuus painorajoituksineen ei ole riittävän hyvä potilaan elämäntilanteeseen nähden”, Kokkonen kertoo. Kaularangan ns. Harvemmin ajatellaan, että lannerankaoireilu olisi nivelrikkoa, mutta sitähän se käytännössä on”, Kokkonen toteaa. Kännykän pitäminen korvalla tai kirjan lukeminen sängyssä kädet koholla voi olla hankalaa. Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen tapaa vastaanotollaan kaikenikäisiä nivelrikkopotilaita.. Iäkkäämmillä työntekijöillä korostuvat lonkkaja polviongelmat, sorminivelrikko ja olkapään kiertäjäkalvosimen pulmat. Aikaisemmin nivelrikon oireiden takia sairauspoissaoloja kertyi runsaammin, ja myös työkyvyttömyyseläkkeitä haettiin nivelrikon vuoksi enemmän. Ammatillista kuntoutusta varten kysytään hyvin tarkkaan, mikä on entinen ammatti, aiemmat työtehtävät, mitä ei voi enää tehdä, mitä ehkä voisi tehdä, millaisia uudet työtehtävät voisivat olla. Myös lanneselkäongelmat ovat heillä yleisiä. Työpaikkojen tehostettu terveydenhuolto helpottaa oireisten työnkuvan muokkaamista ja ammatillista kuntoutusta. ”Lisäksi olkapäässä on hyvin vähän luupintaa, johon tekonivelen voisi kiinnittää.” Kokkonen on pannut merkille, miten nivelrikkoa sairastavien työikäisten tilanteessa on tapahtunut muutoksia. 33 NIVELTIETO 3 | 2025 O RT O N ”Etenkin jalkapalloilijoilla nilkkaja polviongelmat ovat tyypillisiä. Nivelrikko ei ole tällöin välttämättä vielä niin pitkällä, että juuriaukkoahtaumia olisi ehtinyt kehittyä. ”ylimenoalueen” eli kaulaja rintarangan välisen alueen nivelrikot alkavat näkyä erityisesti tietotyöläisten arjessa jo varhaisessa vaiheessa. ”Tulee niskajännityksiä ja käsien puutumista, joiden syyksi usein epäillään kaularangan juuriaukkoahtaumia, mutta kyse onkin lihasjännityksen aiheuttamasta toiminnallisesta oireilusta. Ammatillisen kuntoutuksen jaksot perustuvat arviointiin, paljonko hakijan työkyky on alentunut. Nuorilla rangan ongelmien taustalla voivat olla skolioosiryhtiä tai nikamien rasitusmurtumia, nikamasiirtymiä ja tätä kautta kehittyneitä hankausoireita ja nivelrikon oireita”, Kokkonen mainitsee. Tällä haetaan kuntoutujan kuntoutusmotivaatiota ja omaa ajatusta ammatinvaihtamisesta
Hoidon keinot perustuvat aluksi liikuntaharjoittelun lisäksi kehon asennon, kireyksien ja liikkuvuuksien korjaamiseen, mikä voi vaatia pitkänkin ajan, jos liikemallit ovat vuosien saatossa kehittyneet kipua väistäviksi ja virheellisiksi. Säderasitus röntgenja CT-kuvauksissa on sen verran kova, ettei sille mielellään kannata altistua vain mielenrauhan takia. ”Tekonivelen aika on, kun ihminen ei pysty toimimaan normaalisti oireilevan nivelen kanssa, ja sitä on jo yritetty hoitaa omahoidon, lääkityksen ja kuntoutuksen keinoin. ”Kuntoutumiselle on annettava aikaa, ja muutokset vaativat paljon henkilön omaa perehtymistä asiaan, mikä on hyvin yksilöllistä. Jos konservatiiviset hoidot aloitetaan liian myöhään, eivät ne enää auta. Tekoniveltä ei tarkisteta varmuuden vuoksi, vaikka se olisi yli 15 vuotta vanha, eikä uusintaleikkausta kategorisesti tehdä tietyn ajan jälkeen. ”Pääasiassa lääkärit tapaavat nivelrikkoihmisiä hieman liian myöhään. Kun niitä ei vielä nivelrikon alkuvaiheessa ole paljon nähtävissä, elintapatekijöiden hoitaminen voi jäädä kokonaan ohjaamatta ja tekemättä.” Tekonivelen primäärija uusintaleikkaus Nuorilla potilailla syinä tekonivelleikkaukselle ovat jatkuva kipu ja merkittävä toimintahaitta. Fysioterapian huono puoli on, että se on yleensä kallista itsemaksaville”, Kokkonen sanoo. 34 NIVELTIETO 3 | 2025 Fysioterapian rooli hoidossa Kokkonen lähettää mielellään asiakkaitaan fysioterapeutin vastaanotolle. 12 3R F. Tekonivelleikkauksen jälkeen on lopputarkastukset kolmen kuukauden, vuoden ja kahden vuoden kuluttua leikkauksesta. Kirjoitus on alun perin julkaistu Niveltieto-lehdessä 3/2020. Tekonivel pitää vaihtaa, kun nivel alkaa lukkiutua tai siihen tulee liikerajoituksia, koska se ei kanna enää painoa. Lääkäriin ajoissa Kokkosen mielestä, mitä aikaisemmin nivelrikko-oireet saadaan kiinni, sitä enemmän pystytään vaikuttamaan taudin kulkuun. Ihmiset tarvitsevat tukea päästäkseen omahoidossa alkuun: monesti ollaan vähän peloissaan, ei oikein uskalleta tehdä itsenäisesti, arveluttaa, pitäisikö ensin diagnosoida ja kuvata. Tulosta ei synny, jos kipu hallitsee elämää tai motivaatiota omahoitoon ei ole”, Kokkonen huomauttaa. ”Alkuvaiheessa nivelrikon hoito on todella kiitollista. Silloin otetaan kuvat, ja sen jälkeen tekoniveltä ei enää seurata, ellei potilaalla ole oireita (tai ellei potilaalle on alun perin asennettu seurantaa vaativaksi havaittua metalli-metalliliukupintaista MoM-niveltä). Potilaatkin haluavat perinteistä, raskasta hoitopolkua heti, vaikka hyödyllisempää olisi saada vahvuutta itsehoitoon, koska se on nivelrikossa niin tärkeää. Kun omahoidon keinot, käsikauppalääkkeet, kuormituksen muuttaminen, venyttely ja liikunta eivät auta, on aika lähteä lääkäriin. Vaikka hoito ei vie nivelrikkoa pois, on hoidon tehtävänä tukea pärjäämistä ja oireetonta elämää sekä parantaa elämänlaatua. ”Näen fysioterapeutin roolin nivelrikon alkuvaiheessa niin tiedonantajana kuin hankalampien oireiden kanssa vierellä kulkijana. Fysioterapia ei ole spesifi kuntoutusmuoto, vaan se tukee potilaan omaa kuntoutumista. Siksi harjoittelun lisäksi voidaan käyttää manuaalisia tekniikoita, fysikaalisia hoitomuotoja, akupunktiota tai rentoutusta. Lääkäri on kiinnostunut sairauden aiheuttamista kudosmuutoksista ja oirekuvan diagnostiikasta. Hän kannustaa siihen, että niveloireinen hakeutuisi fysioterapeutille suoraan jo varhaisessa vaiheessa: silloin kun alkaa arveluttaa, tekeekö omalla toiminnallaan haittaa, ja mietityttää, mitkä olisivat oikeita keinoja hoitaa niveliä liikunnan keinoin. Myös tekonivelkomponentit ovat kuluvia osia”, Kokkonen kuvailee. Kun ihminen hallitsee oireiluaan omilla hoitokeinoillaan, fysioterapia on tarkoitus lopettaa. Kun tekonivel oireilee vähän, katsotaan ensin kuormitusmuutokset, lihastoiminnan muutokset ja mahdolliset muut niveleen vaikuttavat tekijät. Jos oireet muuttuvat tai tilanne olennaisesti hankaloituu, tarvitaan uusi terapiajakso. Joskus nivel uhkaa irtautua tai mennä rikki. Arja Karasvirta on lyhentänyt tekstiä ja tarkistuttanut sen Kristiina Kokkosella 6/2025. Jatkuvasti oireilevan tekonivelen kunto pitää tarkistaa. Lääkärin pitäisi ensinnäkin muistaa sanoa potilaalle, että nimittäjänä tässä taustalla on nivelrikko. Jos ei ole mitään oireita, kuvauksiin ei tarvitse mennä. ”Tekonivel on aiemmin saattanut kestää rasitusta ja liikkumista, mutta alkaakin sitten oireilla. Vaikka se olisi lievä, nivelrikko on käynnistynyt. Totta kai myös luukuvan ja rustopintojen vaurioiden todentaminen kuvantamalla, yleensä röntgenkuvin, on merkityksellistä – oli potilas sitten vanha tai nuori”, Kokkonen toteaa. Se tuottaa joko lihasten jännittymistä tai nivelten turvotusvaiheita, joista syntyy tarvetta vaihdella asentoa”, Kokkonen huomauttaa. Nivelrikon varhaisessa vaiheessa pystytään vielä vaikuttamaan rustoaineenvaihduntaan
Hoitoennuste limapussitulehduksen osalta on pääsääntöisesti hyvä, mutta ilmeisiä kysymysmerkkejä jatkohoitojen mahdolliseen tarpeeseen muodostuu vaikkapa ko. En ole aikaisemmin kuullut tällaisesta. Nyt olen lääkärin hoidossa, mutta ilmeisesti vaiva on pitkäaikainen hoidettava. Olin polvinivelen leikkauksessa kesäkuussa 2021 ja olen koettanut kuntouttaa sitä. limapussitulehdusta esiintyä jonkin verran herkemmin, ja jopa täysin ilman minkäänlaista vammapohjaa. polvinivelessä vallitsevan nivelrikkotilanteen pohjalta. Tarvittaessa diagnoosia voidaan vielä varmistella erilaisilla kuvantamistutkimuksilla (ultraääni, röntgen, magneettikuvaus) sekä myös jopa puudutustestillä. Tällainen kysyjän ilmaisema oirekuvaus, ja etenkin kiputuntemuksien tarkahko paikantuminen, sekä oireilun alkamista edeltänyt rasitustai vammapohja, useinkin riittävät diagnoosin määrittämiseen, mutta kliininen tutkimus silti aina tarvitaan. Silloin tällöin tämä limapussi eli bursa syystä tai toisesta ärsyyntyy ja tulehtuu ja turpoaa, jolloin pes anserinus, bursiitti kehittyy. Kyseessä on siis sinänsä vaaraton sairausilmentymä, jolla ei pääsääntöisesti ole pysyviä haittoja. pihtipolvisuutta eli polvien vääntymistä sisäänpäin, voi tätä ko. Jänteiden ja sääriluun välissä on limapussirakenne, joka toimii tietynlaisena hankaussuojana. kuormituksellisen rasituksen keventämisen kautta eli tärähdyksiä/ iskutuksia minimoiden ja voimakkaita vääntöjä vältellen, paikallista tulehdusta rauhoittaen, vaikkapa limapussin sisään laitetun (yhden tai kahden) kortisonipistoksen myötä ja/ tai paikallishoitoisia tulehduskipulääkkeitä käyttäen. Vastaaja: ortopedi Esko Kaartinen. lihaksien ponnistustilanteessa syntyvää kitkaa jänteiden ja alla olevan luun välissä, erityisesti polven koukistumisen yhteydessä. Mikäli polvessa on rakenteellisesti tai korostuneen polven nivelrikon pohjalta ns. Sen oirekuvana on melko pistemäinen kipuaistimus (sormilla painaen tai erilaisissa kuormitustilanteissa) polven sisäsivulla sääriluun yläosassa. Pes anserinus on kolmen reiden alueella sijaitsevan lihaksen yhtenäinen jännerakenteiden kiinnitysalue (ns. Se voidaan tehdä esim. Kuinka se kehittyy, ja kuinka se on hoidettavissa. Viime vuonna kävin kuntosalilla 10 kk ja polveni kipeytyi pahasti, joten minun piti lopettaa kuntosalilla käynti. Bursiitin hoidossa pyritään aina rauhoittamaan tulehduksellinen reaktio. limapussitulehduksen. Oikeaan diagnoosiin pääseminen voi silti joskus olla haastavaakin, ja mikäli oireet kestävät kovin pitkään ennen hoidon aloitusta, voi paraneminen olla pahimmillaan ikävän pitkäkestoinenkin prosessi. hanhenjalkakalvo) sääriluun yläosassa polven sisäsivulla hiukan nivelraon alapuolella. Syitä voivat olla esimerkiksi joko vammapohjaisesti voimakas vääntyminen tai isku tai pelkästään liian rajusti korostuneen kuormitusrasituksen pohjalta. Myös kylmähoitoja eri muodoissa voidaan kokeilla. Tapaturmainen polven sisemmän sivusiteen repeämä voi kuitenkin myös aiheuttaa tämän ko. Mutta kuten edellä totesinkin, parhainten tätä diagnosoitua sairaustilannetta sekä sen oirekuvaa rauhoittanee ja parantaa erityisesti jalkoja kuormittavan harjoitusohjelman asianmukainen keventäminen ja tarvittaessa yhden tai kahden kortisoniinjektionkin laittaminen tulehtuneeseen/ ärtyneeseen limapussiin. 35 NIVELTIETO 3 | 2025 LUKIJAN KYSYMYS Minulla on sitkeä ja kiusallinen polven alueen vaiva: "pes anserinus". Sen tehtävänä on vähentää kuormituksessa eli ko
EUPATIn tavoitteena on vahvistaa potilaiden osallisuutta ja tehdä kliinisiä tutkimuksia potilaille tutummaksi. Tässä kuivatellaan lopuksi hiet pinnasta. FORSSAN NIVELPIIRIN PUISTOJUMPPA Forssan nivelpiiri avasi puistojumppakauden heinäkuussa hienossa säässä ja ympäristössä. Onnittelut Mikolle! Eurooppalainen potilasakatemia EUPATI Suomi välittää tietoa kliinisistä tutkimuksista, lääkkeiden kehityksestä ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnista sekä järjestää siihen liittyviä, erityisesti potilaille ja potiJYVÄSKYLÄN NIVELPIIRIN KEVÄTRETKI Jyväskylän nivelpiiri teki kevätretken Halssilan luontopolulle. lasjärjestöille suunnattuja koulutuksia. Puheenjohtaja Mikko Sinisalo ja toiminnanjohtaja Leena Nieminen on molemmat pyydetty Italian juuri perustetun artroosiyhdistyksen Associazione Movimento Artrosi kunniajäseniksi.. Vertaisohjaaja Mirja Kaartinen kertoi, että he nauttivat kauniista alkukesän iltapäivästä iloisessa seurassa kahvitellen ja makkaraa paistaen. 36 NIVELTIETO 3 | 2025 LYHYESTI NIVELPIIRE ISSÄ TAPAHTUU Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Sinisalo valittiin EUPATI Suomen johtoryhmän uudeksi jäseneksi vuosikokouksessa toukokuussa 2025
Pakolaisten auttaja – myös nivelrikossa kannustaa häntä tekemään harjoitteita ja liikkumaan. Nivelrikolle tehdään se, mitä voidaan. Valentina Oroza on yleislääkäri ja psykoterapeutti. Hänen vastaanotollaan hoitoa ovat saaneet pakolaiset, jotka ovat kotoisin entisen Jugoslavian ja Neuvostoliiton alueilta, Venäjältä, Somaliasta, Irakista, Iranista, Afganistanista, Syyriasta, Vietnamista ja Ukrainasta – potilasryhmä kattaa koko maailman Etelä-Amerikkaa myöten.. Sitten on vähän tylsää todeta nivelrikkopotilaalle, että tämä on melko normaalitila jo tuossa iässä, eikä helppoa hoitoa ole. Tämä vaikuttaa ymmärrettävästi siihen, millainen on heidän terveystietämyksensä taso, ja miten he osaavat asioida meidän monimutkaisessa terveyspalvelujärjestelmässämme. Pakolaisten joukossa on usein erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vammaisia henkilöitä ja kidutuksen uhreja. 37 NIVELTIETO 3 | 2025 ”P akolaiset ovat lähteneet kotimaastaan pakoon usein hyvin rankkojen kokemusten jälkeen. Hän on vuodesta 1999 hoitanut Suomeen tulevia pakolaisia ensin Turun ulkomaalaistoimistossa ja nyt Helsingin kaupungin terveyspalvelujen ns. Useat pakolaiset ovat Suomeen tullessaan melko nuoria, mutta hekin ikääntyvät, ja nivelrikko lisääntyy sen myötä. Lääkärit ovat olleet harvassa ja esimerkiksi murtumia on hoidettu kotikonstein. Minulla on potilaita, jotka eivät ole koskaan aiemmin käyneet lääkärissä. N ivelrikkoon suhtaudutaan monella tavalla. Tärkeintä on ohjata potilasta käymään fysioterapiassa, ja Suurin ero nivelrikon hoidossa muihin maihin verrattuna on kuntoutus ja liikunnan ilosanoma, kertoo Valentina Oroza, kun kävimme kysymässä häneltä kulttuurisista eroista nivelrikon hoidossa. Osalla nuorista on vammojen seurauksena nivelrikkoa. Monet potilaistani ovat hajonneista tai köyhistä maista, joissa on sodittu pitkään, kuten Somaliassa, Afganistanissa ja Irakissa. PAKO-tiimissä eli paperittomien ja kotoutujien paljon palveluja tarvitsevien PPT-tiimissä Kalasataman terveysasemalla. Koska he eivät tunne lääketieteen rajoja, heillä voi olla vahva usko siihen, että lääkäri ja lääketiede hoitavat vaivan kuin vaivan nopeasti. Isoa osaa potilaistani on kidutettu, pahoinpidelty, heidän puolisonsa on mahdollisesti tapettu tai lapset ovat kadonneet. Monella kovia kokeneella TEKSTI ja KUVAT ARJA KARASVIRTA KUKA. Rakastan työtäni pakolaisten omalääkärinä! Hoidan kaikki yleislääkärin tasoiset asiat, joihin kuuluu myös nivelrikon hoito. Enemmän on yksilöiden välisiä eroja kuin kulttuurien välisiä. Osa pakolaisista ei ole päässyt kotimaassaan lainkaan kouluun, ja noin 10 prosenttia Suomessa asuvista pakolaisista on lukuja kirjoitustaidottomia
He ovat joutuneet kävelemään torilla hakien tästä öljyä, tuolta lihat ja toisaalta vaatteet. Joku on voinut ajatella, että länsimaiset naiset harrastavat liikuntaa vain ulkonäön vuoksi, ja hämmästyvät kuulleessaan liikunnan monista terveysvaikutuksista. Helsingissä on esimerkiksi suoravastaanotot fysioterapiaan. Ihmiset kuuntelevat tarkkaan, kun sanon, että liikunnalla on paljon hienoja terveysvaikutuksia. Nyt he saavat yhdestä supermarketista kaiken vähemmällä kävelemisellä. Moni aloittaa kuntosalitreenit, ja sehän on hyvä juttu. Puolituntia kävelyä joka päivä. Kun ihminen kokee henkeä uhkaavia asioita kuten väkivaltaa, hän saattaa traumatisoitua. Näen, miten potilaat voimaantuvat, kun he ymmärtävät, että asialle voi itse tehdä jotain. Ehkä yhteisöllisyys ja uskonnollisuus antavat resilienssiä. Ja samalla he tutustuvat uuteen kotikaupunkiinsa. Haluan korostaa, että tieto liikunnan terveysvaikutuksista on monille ihan uutta. Kehotan heitä mieluummin kävelemään metrolle kuin käyttämään yhdysbussia. Traumatisoitunut ihminen on ylivirittynyt ja kokee kivun voimakkaammin, koska kehon tuntemukset muistuttavat menneistä uhkaavista tilanteista. Onneksi monissa kaupungeissa on järjestetty räätälöityä liikuntaa, kuten naisten jumpparyhmiä tai ”Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa, mutta potilas voi tehdä onneksi itsekin paljon. Kun he alkavat kävellä päivittäin, he huomaavat eron voinnissaan ja terveydessään. Esimerkiksi selkäkipuiselta potilaalta kysyn aina, onko häntä lyöty. Sitä ei välttämättä ole lähtömaassa ollut lainkaan tarjolla, paitsi varakkaimmille. Osa epäilee jopa sydänvikaa, kun he hengästyvät kävelystäkin. Vaikka ei niitä kauheuksia voi kukaan unohtaa – on pakko mennä eteenpäin. S uurin ero nivelrikon hoidossa pakolaismaihin verrattuna on se, että moni ei tiedä kuntoutuksesta. Ihan kuin suomalaisillakin, potilaiden pitkittyneissä kivuissa voi olla taustalla nivelrikon lisäksi traumojen ja monien muiden tekijöiden aiheuttamaa hermoston herkistymistä. Näen voimaantumista erityisesti niissä naisissa, joiden liikkuminen on kotimaassa jo yleisen turvattomuuden vuoksi rajattu neljän seinän sisään. Tärkeintä on, että liikunnasta tulee säännöllistä. Silloin herkkyys kivulle lisääntyy, ja se voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta. 38 NIVELTIETO 3 | 2025 potilaallani, erityisesti naisilla, on uskomattoman paljon resilienssiä. Annan jokaiselle liikuntaohjausta, ja se on aina kävelyä, kävelyä, kävelyä, sekä fysioterapeutin antamia ohjeita. ’Elämässä tapahtuu asioita’ tai ’se oli jumalan tahto’ -ajattelu auttaa selviämään, koska silloin ei jää niin helposti jumittamaan traumaattisissa kokemuksissa. Jotkut köyhemmistä maista tulevat naiset puolestaan kertovat, että täällä he kävelevät paljon vähemmän kuin ennen. Potilaille muodostuu asenne, ettei esimerkiksi lievä nivelrikko ole mikään valtava asia. Sopivalla harjoittelulla ja liikunnalla kivut voivat vähetä ja kävelykyky paranee tai säilyy”, yleislääkäri ja psykoterapeutti Valentina Oroza sanoo.. Ei liikunnan tarvitse olla mitään ihmeellistä. Sanonkin suoraan, että liikunta auttaa paremmin kuin moni tabletti. Me täällä Suomessa ajattelemme, että nivelrikon hoidossa kuntoutus on ihan A ja O. He ovat tullessaan todella huonossa kunnossa. Nivelrikko on ikävä vaiva, mutta kuntoutus tutkitusti auttaa. Moni toivoo lääkärin apua, vaikka fysioterapeutti osaisi auttaa paremmin. Pakolaispotilaat eivät osaa niihin välttämättä hakeutua, ja he tarvitsevat tietoa myös siitä, mikä kuntoutuksen ja liikunnan idea on. Ajatus lihasten vahvistamisesta täytyy käydä potilaan kanssa huolella läpi. Traumatisoitumiseen liittyy määritelmän mukaisesti myös välttämiskäyttäytymistä, vaikka esimerkiksi liikunta auttaisi pikkuhiljaa eteenpäin
Ja siksi meillä onkin tämä PAKO-tiimi! Terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä olla hereillä siitä, että maahan muuttaneet ihmiset tarvitsevat alkuvaiheessa enemmän tukea. Näissä tilanteissa olen selittänyt, että Suomessa tehdään selkäleikkauksia hyvin harkitusti, koska leikkauksista ei pitkällä aikavälillä ole aina hyötyä. Minulla on potilaina sellaisiakin naisia, jotka kärsivät todella vaikeista tukija liikuntaelimistön kivuista, mutta käyvät yksin uimassa tai vesijumpassa kaksi kertaa viikossa. Niiden kohdalla pitää olla erityisen tarkkana, että potilas ymmärtää reseptikäytännöt ja käyttää lääkkeitä oikein. Vaikeaa kohtaamista saatetaan pitää kulttuurieroista johtuvana, vaikka oikeasti ongelmana on vuorovaikutuksen pulmat. Esimerkiksi ukrainalaiset ovat iäkkäämpiä, ja osalla heistä on jo tekoniveliä. Nivelrikon aiheuttamien kipujen hoitoon käytetään usein lääkkeitä. Terveydenhuollon palveluista on vaikea löytää tietoa, jos ei ole verkostoa tai ei voi kielitaidon puutteen takia käyttää eri verkkosivustoja. Nivelrikkoinen tarvitsee joskus apuvälineitä, kuten kävelykeppiä tai rollaattoria. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat ja esittää pientä osaa näistä henkilöistä uudelleensijoitettaviksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin. Kun potilas hermostuu, saatetaan ajatella, että se on hänen kulttuurinsa, vaikka potilas on ensisijaisesti huolissaan ja turhautunut siitä, ettei saa selitettyä vaivaansa, eikä saa siihen apuakaan. Siinä kohdassa potilaan huolia pitää kuunnella – avata huoli ja kipu. Syrjintä voi olla hienovaraista, kuten ettei tilata tulkkia, vaikka se olisi tarpeen. On kurjaa olla sairas, ja jos ei pysty luottamaan siihen, että saa kunnon hoitoa, tilanne on vielä pahempi. Traumatisoituneen, esimerkiksi kidutetun potilaan voi olla vaikea alkuun luottaa kehenkään. Aivan kuten syntyperäiset suomalaisetkin, kaikki toivovat kipuihinsa nopeaa ratkaisua. Ikävä on esimerkiksi sellainen tilanne, jossa potilas on soittanut kotimaahansa jollekin arvostetulle lääkärille, jonka mielestä (potilasta tapaamatta!) leikkaus tarvitaan, ja sitten täällä sanotaan, ettei leikkaukseen ole syytä. Tekonivelleikkauksiin ei suhtauduta negatiivisesti. Näen vastaanotollani myös oikein hyvin muualla hoidettuja potilaita. Traumatisoitunut potilas saattaa muita herkemmin ajatella, että kyseessä on syrjintä, jos asiat eivät mene niin kuin hän oli toivonut. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on vaikuttava ja hallittu tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Myönteisiä päätöksiä annettiin 1 169. Tänä vuonna kiintiöpakolaisia vastaanotetaan 500 hallitusohjelman mukaisesti. Oleskeluluvan kansainvälisen suojelun kautta voi saada myös turvapaikkaprosessin kautta. Myös potilaan lääkityksiin liittyviin huoliin ja kysymyksiin pitää vastata, ovathan lääkkeet usein pitkään käytössä. Suomessa meillä on Käypä hoito -suositukset, jotka pohjaavat näyttöön perustuviin hoitomenetelmiin. Vuoden 2024 syyskuuhun mennessä oli turvapaikkaa Suomesta hakenut 2 222 henkilöä. P akolaiset ovat usein kotimaassaan kokeneet syrjintää, ja osa kokee sitä myös täällä Suomessa, jopa terveydenhuollossa. 39 NIVELTIETO 3 | 2025 Pakolaiset Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia 1970-luvulta alkaen. Ilmeisesti muualla ollaan valmiita operatiivisempaan hoitoon, jolloin tulee joskus ihan selkeitä ristiriitoja. maahanmuuttajien omia uimavuoroja. Yleensä pakolaiset kyllä kiittelevät suomalaista tasa-arvoista systeemiä. Pakolainen on henkilö, jolle myönnetään turvapaikka ja kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolisesta valtiosta, sillä heillä on perusteltu syy joutua vainotuksi omassa kotimaassaan. Kyllä ihmiset lähtevät mukaan, jos vain he tietävät minne mennä. Kotimaassa on lääkäri voinut sanoa, että selkä pitää leikata, ja sitten potilas ihmettelee, miksei täällä leikatakaan. Minunkin potilaistani monella on apuvälineitä. Jo naapurimaissa hoitokäytännöt voivat olla erilaisia, ja lääkärit saattavat tarjota esimerkiksi herkemmin rohtovalmisteita. K ulttuurieroja enemmän meillä on eroja eri terveysjärjestelmien välillä – ovathan terveysjärjestelmätkin tietyllä tavalla kulttuurisia järjestelmiä. Tästä onkin tärkeää osata kertoa. Omaehtoinen tiedon hakeminen on hankalaa, jos ei osaa suomen, ruotsin tai englannin kieltä. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) arvioi, että tänä vuonna 2,9 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa. Luulen, että aika monessa maassa kiireiset lääkärit eivät paljoakaan selitä potilaalleen asioita. Potilaan suomen tai englannin kielen taito voi olla todella huono ja silloin vastaanottotilanne on todella raskas sekä ammattilaisille että potilaalle. Alkuvaiheeseen kannattaa panostaa paljon. Silti osa toiminnastamme perustuu tottumukseen ja vanhoihin käytäntöihin. Kyllähän kaikki oppivat!”. Joskus asioita opetetaan alkuun lähes kädestä pitäen, jotta seuraavalla kerralla tulija osaa tehdä asian itse
Patellofemoraalisia tekonivelratkaisuja Itselläni on patellofemoraali nivelen IV asteen nivelrikko. parempi polveni on tullut kankeammaksi. Polven putsausta ei enää tehdä, koska se ei hyödyttäisi tässä vaiheessa enää tai se voisi pahentaa nivelrikkoa. Magneettikuvauksessa näkyi parin viikon kuluttua ganglio (hyytelörakko) kystarypäs kierukanrepeämän kohdassa. MINIWEBINA ARIN SATOA Turvonnut polvi Minun ns. Saan hetkellisen avun kortisonista, jota olen joutunut ottamaa noin kaksi kertaa vuodessa. Onko todella näin, ettei mitään enää kannata tehdä. Jos tulehduskipulääkitys ei tunnu auttavan, tai sitä ei voida muiden sairauksien takia edes kokeilemaan, silloin voidaan tehdä polvipunktio ja poistaa ylimääräinen nivelneste. Sietämätön polvikipu Minulla oli polvessa nivelrikko jo kaksi vuotta sitten, kun polven nivelkierukka repesi työtapaturmassa (nostin kiertoliikkeellä painavaa, isoa tavaraa ylös pinoon). Helpottaisiko tilannetta, jos kävisin terveysasemalla otattamassa nestettä pois. VASTAUS Kysyjän ikä ei valitettavasti paljastu kysymyksestä, mutta jos nivelrikon olemassaolo on todettu jo ennen mainittua vammaa, niin oletan että aivan nuorukaisesta ei enää ole kyse. Pitääkö minun vain sietää polvikipua ja odottaa joskus tehtävää tekonivelleikkausta. Jos potilas on jo saanut nivelrikkodiagnoosin, niin silloin erillistä laboratorioselvitystä ei tarvita, ja hoidossa voidaan suoraan edetä tulehdusprosessin rauhoittamiseen tulehduskipulääkkein ja maltillisemmalla rasittamisella. Polvi kerää nestettä, ja liikkuminen on tuskaista. 40 NIVELTIETO 3 | 2025 Suomen Nivelyhdistyksen toukokuussa järjestämässä Lääkäri vastaa -miniwebinaarissa ortopedi Esko Kaartinen vastasi webaariin osallistuneiden kysymyksiin. Pahentunut nivelrikkoprosessi voi olla syyllinen turvotteluun, mutta syy voi olla muukin sairaus. Nivelrikkopolvien tähystystoimenpiteistä on tosiaan maailmalla suuresti luovuttu, mutta niitä tehdään edelleen kriittisen harkinnan mukaan, jos kipuongelma on kovin hankala, eivätkä eileikkaukselliset hoidot tunnu lainkaan helpottavan oiretilannetta tai kokonaishaittaa. Mikä siis avuksi polvikipuun. Polvessa on myös vahingoittunut mediaalimeniski (repeämiä, kysta kierukassa, jne) ja sitä on kerran siistitty, kun kierukan rämmäleet menivät ilmeisesti nivelen väliin tms ja aiheutti suurta kipua ja esti kävelyn. Jos tehdään, niin missä vaiheessa tämä olisi ajankohtainen. Tilannekokonaisuus ratkaisee asian, eli kantavien nivelalueiden täytyy olla vielä varsin siistejä ja vähäoireisia juuri niissä tapauksissa, joissa pelkkään patellofemoraaliseen eli polvilumpion alaiseen tekonivelratkaisuun päädytään. Siinä yhteydessä varsin usein hoitoa täydennetään polviniveleen pistettävällä kortisoniruiskeella. Polvi on edelleen kipeä. Tilannetta kartoittava tähystystutkimus ei itsestään pahenna nivelrikkoa.. Tässä osa kysymyksistä vastauksineen. Kysyjät halusivat vastauksia muun muassa polven ja jalkapohjan kipuihin sekä leposärkyyn. Mutta myös niissä tapauksissa, joissa kantavat nivelalueet ovat vielä kutakuinkin hyvät, ja vain polvilumpion sekä sen alla olevan reisiluun liukupinnan alueet ovat vakavasti nivelrikkoiset. Ylivoimaisesti useimmiten polvilumpiopinnoite asetetaan juuri kokotekonivelleikkauksen yhteydessä. Olisi myös hyvä, jos polvesta otettaisiin kontrolliröntgenkuva, jolla voitaisiin varmentamaan, ettei nivelrikkoprosessi ole edennyt jo lähes leikkaushoidon tarvetta edellyttävään tilaan. VASTAUS Kyllä erillisiä lumpionalaisia eli patellofemoraalisia tekonivelratkaisuja Suomessakin asennetaan. VASTAUS Nivelen turpoaminen eli nivelnesteen määrän selvä lisääntyminen merkitsee sitä, että nivelessä on tulehduksellinen prosessi. Tehdäänkö patellofemoraali nivelen tekoniveliä Suomessa. Onkohan nivelrikko pahentunut
VASTAUS Leikkausaiheen ja -tarpeen määrittää jonkin verran myös nivelrikon vaikeusaste, mutta tärkeimmän osan leikkaustarpeesta muodostaa ko. Mutta yleisesti: kyllähän nivelrikko tällaisia oirekuvia antaa varsinkin tulehdukselliselta pohjalta, mutta myös liikkumattomuuden pohjalta eli ns. Polvet kipuilevat ja kävely on vaikeutunut. Voiko tämä aiheuttaa jalkapohjiin kipua ja päkiöiden puutumista, vai voisiko se johtua esimerkiksi selästä. Polveen pistettiin jo muutamia viikkoa sitten kukonhelttauutetta, mutta siitä ei ollut apua. Polven kipuilu ja turpoilu viittaavat tulehdukselliseen ongelmaan, jolloin ei varsinkaan hyaluronaanista eli ns. Jalkapohjan kivut Polveni ovat loppuun kuluneet. Kannattaako sen käytön aloittamista pitkittää vai siirtyä siihen suosiolla, jos maksimiannos hermosärkylääkettä (Gabrion 300 mg x 9/vrk) ja Arcoxia 60 mg ja Panadol 1 g ei lievitä kipuja riittävästi. Pelkän röntgenkuvan pohjalta ei leikkauspäätöstä useinkaan tehdä, jos luurakenne on kutakuinkin normaali. Olen vasta jonossa leikkausarviointiin tekonivelpolille. Tekonivelkomponenttien irtoamisriski on ilman muuta suurempi mitä vaikeampi asteisesta osteoporoosista on kyse. Kova leposärky Mikä aiheuttaa lonkkien nivelrikossa (lisäksi alaselän nikamien välilevyn rappeumaa) niin kovan leposäryn, että pitää nousta yöllä kävelemään. Mutta syyllinen voi ainakin teoreettisesti olla myös selässä, jos siellä juuri alimpien nikamien välilevyt ovat kovin voimakkaasti ’rappeutuneet’ ja madaltuneet, jolloin myös nikamien välistä alaraajaan tulevat selkäytimen hermohaarat voivat olla jonkinlaisessa pinteessä, ja siten antavat oirekuvaa jalkaterään asti. Polvissani on luu vasten luuta; ortopedin mukaan leikkauskypsät. Myös muita injektiomuotoisia hoitokokeiluja kuin kortisoniruiskeita voidaan kokeilla. sairaus kylläkin saattaa lyhentää tekonivelen kestoikää. Polvi kipuilee ja turpoilee. Illalla olen ottanut lääkkeet: Gabrion 300 mg x 3, Lioresal 10 mg x 2 ja Triptyl 25 mg. Osteoporoosi ja leikkaus Osteoporoosia sairastavan henkilön polven tekonivelleikkaus: millaisia riskejä se sisältää. Ehkä juuri tästä oireilmentymästä saattaa kysyjänkin kohdalla olla kyse. Osteoporoosi on lääkehoidossa. Opioidilaastarin käyttö Millaisia haittoja opioidilaastarin (Norspan) pitkäaikaiskäytöllä on. VASTAUS Tuntematta kysyjän henkilökohtaista kliinistä tilaa, tähän kysymykseen on hieman vaikeaa vastata. kukonhelttauutteesta ole juurikaan avuksi kivunlievitykseen, vaan pikemminkin yksittäinen kortisoni-injektio tulisi kyseeseen, ellei viikon tai parin tulehduskipulääkekuuri riitä tilannetta rauhoittamaan. henkilön ’invalidisoitumien’, eli pitkittynyt perusterveyttä vaarantava liikuntakyvyn rajoittuminen ja ylenpalttinen kipulääkityksen tarve. Jos röntgen tai magneettikuva kuitenkin paljastaa merkittävän luukuolion nivelessä, silloin leikkausratkaisuun voidaan perustellustikin edetä vähäisemmänkin kipuhaitan vallitessa. Onko parempi päästä tekonivelleikkaukseen hieman ennen kuin polvet ovat täysin hajalla vai yritänkö vielä pärjätä. VASTAUS Polvinivelrikko ei näitä jalkaterän tai -pohjan tuntemuksia sellaisenaan luultavimmin aiheuta, mutta vaikea-asteisen nivelrikon tuottama kuormitusvaikeus, ja vaikkapa kävelymäärän voimakas rajoittuminen voivat välillisesti johtaa näihin jalkaterän ja -pohjan tuntemuksiin. VASTAUS Pahin opioidin haitta sen pitkäkestoiseen ja jatkuvaan (kuukausia kestävään?) käyttöön liittyen lienee se, että siihen voi tulla ikään kuin riippuvaiseksi. huonokin nivel tykkää kovasti siitä, jos sille edes vähän annettaisiin silloin tällöin liikettä. Milloin leikkaukseen. Miten hermotus menee. Mikä voisi olla avuksi. Opioidithan. 41 NIVELTIETO 3 | 2025 Kaksi vuosittaista kortisonipistosta on vielä maltillinen injektiomäärä eli niiden kanssa voi edelleenkin jatkaa. VASTAUS Teknisesti ei maltillisella osteoporoosilla juurikaan ole merkitystä itse leikkauksen suorittamiseen ja onnistumiseen, mutta ko. Röntgenkuvin tilanteen huononemista on syytä seurata ja niiden pohjalta voidaan pohtia myös muiden mahdollisten leikkaushoidollisten ratkaisujen toteuttamista ennen tekonivelleikkaukseen etenemistä
42 NIVELTIETO 3 | 2025 poistavat kiputuntemuksen tai -aistimuksen aivoissa eli niillä ei ole mitään vaikutusta itse kivun aiheuttajaan itse sairaassa nivelessä. Lonkkamaljan vajaakatteisuus Oikeaan polveen on laitettu tekonivel 6/2020, oikeaan lonkkaan 1/2024 ja vasempaan polveen 2/2025. Lieneekö se ruuvien aiheuttamaa. Mutta jos siellä on jo nämä pullistumat todettu, niin valitettavasti ne eivät tule poistumaan lonkkaleikkauksen jälkeen. Missä vaiheessa lonkan osalta saattaa joutua uusintaleikkaukseen. Itselläni arven ja kudosten paraneminen voi viedä jopa vuoden, joten on vaikeaa arvioida mikä on normaalia. Välillä lonkka hivenen kipuilee, varsinkin jos kolautan jalan johonkin. Lonkan nivelrikko Voiko lonkkien nivelrikko vaikuttaa jalkalihasten toimintaa. Sopiva tekonivel Voiko leikattava saada tietää minkälainen/ mikä tekonivel tullaan laittamaan vai varmistuuko sopiva tekonivel leikkauksen yhteydessä. nikamavälissä pieni pullistuma, kahdessa alemmassa vanha pullistuma). Ilmeisesti tämän takia minulla ei nyt ole raajoissa pituuseroa. VASTAUS Kyllä voi vaikuttaa ja paljonkin, pääsääntöisesti kivuntuoton kautta, jonka merkittävimpänä tekijänä on kovin usein vaikea-asteiseen nivelrikkoon liittyvä tulehduksellisuus. Haavateipin käyttö Kun haava on paranemassa, niin onko haavateippi hyvä estämään haavaa aukenemasta. Veriarvojen testaus Kannattaisiko ottaa veriarvot ennen tekonivelleikkausta esim. koboltti, kromi, titaani?. Uusi malja ei pysynyt paikallaan ilman kahta Domeruuvia. Kun ortopedi teki lonkkaleikkausta, hän havaitsi että lonkkamalja on syntymästä asti ollut liian matala. En voi makuulla ollessa nostaa kumpaakaan jalkaa ylös. En uskalla sanoa mitään tarkkaa kestoikää tälle runsas vuosi sitten asennetulle lonkalle, mutta leikkaava yksikkö lienee kuitenkin myös kertonut siitä mahdollisuudesta, että jopa aivan muutaman vuoden sisään saatetaan uuteen toimenpiteeseen ajautua. VASTAUS Toki potilas voi saada tiedon tekonivelen tyypistä etukäteen, mutta voi todella käydä niinkin, että itse leikkaustilanteessa saatetaan poikkeuksellisesti joutua tekemään jonkinlainen muutos alkuperäiseen suunnitelmaan. VASTAUS Jos nivelrikon pohjalta kävelyrytmi on kovin huono, ja jopa ontumista tuottava, niin tämän asian korjaantuminen leikkauksen pohjalta voi ainakin teoreettisesti lisätä alaselän hyvinvointia. Mutta lyhytkestoinen käyttö voi olla kovinkin viisasta määrätyissä vaikeissa kiputiloissa. Alaselän pullistuma Voiko lonkan tekonivelleikkaus helpottaa myös alaselän pullistumatilannetta (3.–4. VASTAUS Ompeleiden poiston jälkeen ei haavatuentaa yleensä erikseen tarvita, mutta kyllä haavateippiä voi kaikin mokomin käyttää varsinkin, jos haavassa on jonkin verran kudosnesteen erittymistä vielä ompeleiden poiston jälkeen. VASTAUS Tuo todettu lonkkamaljan ihan syntymäpohjainen rakennevirhe eli vajaakatteisuus on siinä mielessä ikävä, että sellaiseen lonkkaan erinomaisestikin asennetun tekonivelen kestoikä on oleellisesti lyhyempi kuin mitä se on normaalirakenteiseen lonkkaan asennetun tekonivelen kohdalla
Tulehduksellisuudella on. Polvituki Kun molemmat lonkat ovat tasoa gradus 4 ja kyynärsauvoilla avustettuna on jo vuosia joka askel otettu, niin vasen polveni on alkanut tuntua kummalliselta liikkuessa. Jos tämä toisen leikkauksen ajankohta kovin pitkittyy, niin kannattaa teettää kantakorotus leikkaamattoman raajan jalkineisiin. Ennen tekonivelleikkausta nämä kyseiset arvot ovat aina normaaleja, joten eipä niitä ennalta tarvita, muuten kuin korkeintaan siinä tapauksessa, jos potilaalle on jo aikaisemmin asennettu johonkin niveleen tekonivel. Jäsenmaksu on 30 euroa. Moninivelrikko Voiko moninivelrikko oireilla myös kipuna lihaksissa. Eri pituiset jalat Miten jo ortopedillä käydessä sanotaan, että jalka tulee olemaan leikkauksen jälkeen pari senttiä pitempi kuin toinen, ja että ero korjaantuu kun toinenkin lonkka leikataan. VASTAUS Voi tuentaa ainakin kokeilla, ja itse suosittelisin testaamaan sukkamaista polvitukea. Etoricoxib kyllä auttaa tähän kipuun. VASTAUS Toki nivelrikko voi aiheuttaa kiputiloja niveltä ympäröiviin ja liikutteleviin lihaksiin. Haluan jäsenmaksulaskun sähköpostilla postitse paperisena (laskutuslisä 4 €) Jäsenrekisterin tietosuojaseloste: www.nivel.fi/tietosuojaseloste LIITYN SUOMEN NIVELYHDISTYKSEN JÄSENEKSI Liittymislomake – irrota ja postita maksutta Sukuja etunimi Syntymäaika Lähiosoite Puhelinnumero Postinumero ja -toimipaikka Päiväys Sähköpostiosoite Allekirjoitus VASTAUS Jos tulee jotain oireita myöhemmin niin voisihan näitä arvoja verrata. Lihakset ovat kipeät ympäri vuorokauden, mutta kipeytyvät laajasti etenkin yöllä levon aikana. Liityn jäseneksi vuonna . Jäsenyys sisältää muun muassa Niveltieto-lehden, jäsenhintaiset etäliikuntaryhmät, tietoa ja tukea. VASTAUS Näin on siksi, että vaikea-asteinen nivelrikko lyhentää alaraajan pituutta joskus useammankin senttimetrin verran, ja tämä lyhentymä pääsääntöisesti pyritään korjaamaan tekonivelleikkauksen yhteydessä. Voisinko tukea polvea jollain tavalla. Kovat kivut palaavat, kun kuuri loppuu. Ja sama korjaus tehdään sitten toisen puolen lonkkaniveleen kun sen korjausvuoro tulee. Jalatkaan eivät enää tunnu tai näytä parilta
Virallisen kliinisen jälkitarkastuksen suorittaa asianmukaisesti lääkäri jonkin verran myöhemmin.. Nyt kysynkin, että onko turvallista syödä ko. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan paranna asiaa pysyvästi. Leikkauksen jälkitarkastus Miten tekonivelleikkauksen jälkitarkastus voi olla pelkkä fysioterapeutin puhelinsoitto. Näkyvinä muutoksina on kyhmyt ranteissa ja jalkapöytien päällä. Olen pärjännyt tähän asti ilman lääkkeitä, olen 78-vuotias. VASTAUS Puhelinsoitto ei ole mikään todellinen kliininen jälkitarkastus, vaan se toimii tehdyn leikkauksen jälkeisen tilanteen ensimmäisenä (tai myöhemmin toistuvana) ’katsastuksena’. Nyt tilanne on pahentunut niin paljon, että joudun ennen pilates-harjoittelua ja pidempää kävelyä ottamaan ibuprofenia 600 mg, jotta pystyn kivulta tekemään mitään. kipulääkettä 2–3 x viikossa, jotta voi liikkua ja onko mitään hoitokeinoja estää tilanteen paheneminen niin, ettei pääse enää liikkeelle. Jos liikunta parhaimmin luonnistuu vain pienen kipulääkityksen kera, niin enpä yhtään tuomitse tuota 2–3 kertaa viikossa otettua ibuprofeeniannosta, varsinkin jos sen nauttimiseen ei minkään muun mahdollisesti todetun sairauden taholta ei ole vasta-aihetta. Sen voi mielestäni varsin hyvin tehdä fysioterapeuttikin, sillä jos hän huolestuu potilaan kertomasta oirekuvasta, niin hän varmasti sitten delegoi asian ortopedille, joka ottaa yhteyden potilaaseen. Olen liikunnallinen ihminen ja ajan paljon polkupyörällä, koska se ei rasita niveliä niin paljon kuin kävely. Parasetamoli ei vie kipua pois. Pienet nivelet Minulla on nivelrikko ranne-käsi-alueella sekä nilkkajalkaterä-alueella. Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun usein merkittävä osuutensa näissä kivuissa, ja sen vuoksi tulehduskipulääkkeet (kuten Etoricoxibi) useinkin lievittävät näitä tuntemuksia. VASTAUS Liikunnan ja liikkeen (vaikka vain pyöräilynkin muodossa) ylläpitäminen on se tärkein ’lääke’, jolla voi hillitä nivelrikon etenemistä ja myös kiputuntemuksien pahenemista
krs), 00100 Helsinki Palkintona meillä on tällä kertaa Suomen Nivelyhdistyksen t-paita. Onnittelut Irenelle! Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi (myös postiosoitteesi) 13.10.2025 mennessä • joko sähköpostilla osoitteeseen: toimisto@nivel.fi • tai postitse osoitteeseen: Suomen Nivelyhdistys ry ristikko Yliopistonkatu 5 (7. Ilmoitathan samalla paidan koon (XS, S, M, L, XL, XXL) ja värin (musta tai valkoinen), jonka haluat. 45 NIVELTIETO 3 | 2025 R ATK AISE RISTIKKO Edellisen lehden ristikon voittaja asuu Kotkassa. RATKAISE RISTIKKO JA VOITA NIVELPAITA Edellisen ristikon ratkaisu:. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti
Koska valtion velka ylittää velkakaton, on hallituksen pitänyt tehdä kipeitä päätöksiä. Muutos on aina myös mahdollisuus. Hallituskaudella sote-järjestöjen rahoitusta leikataan 140 miljoonaa euroa, joten avustuskokonaisuus pienenee kolmanneksen. Maailman tilanteen vuoksi NATO-maiden on turvallisuuden varmistamiseksi lisättävä puolustusbudjettiaan. Muun muassa sote-järjestöjen toiminta-avustuksiin tulee rahat valtion kassasta, josta rahoitetaan yhteiskuntamme palvelut, kuten julkinen terveydenhuolto, koulutus ja poliisi. 46 NIVELTIETO 3 | 2025 TOIMINNAN JOHTAJAN PALSTA E lämme monessa suhteessa murrosaikoja. Väestörakenteen muutos on ollut tiedossa jo vuosia. Suomi on jo sitoutunut 5 prosentin puolustusmenoihin. Yhdistyksen hallitus kävi läpi yhdistyksen toiminnat vuonna 2024. Järjestöavustuksia jakaa sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen yksikkö, sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Tiiviimpi yhteistyö on kaikkien järjestöjen kannattamaa ja sitä on hyvä vahvistaa muun muassa yhteisten luentojen, koulutuksen ja viestinnän osalta. Jäsenten arvostamat nivelpiirit, Niveltieto-lehti, webinaarit ja etäliikunta haluttiin ainakin säilyttää. Ihmisillä on taipumus pitää kiinni menneestä, mutta toimintaympäristön muutos voi olla myös avain uudistumiselle, johon ei olisi rohjettu heittäytyä ilman ulkoista painetta. Sitä hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi lääketieteen diagnostiikassa auttamaan lääkäriä kuvantamistietojen tulkinnassa. Olemme eläneet Suomessa yli varojemme. Helsingissä 17.7.2025 Leena Nieminen toiminnanjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry. Varainhankinnan eteen on kuitenkin tehtävä paljon töitä ja ideoitava uusia keinoja, jotta voimme jatkossakin tarjota jäsenetuihin sisältyvän maksuttoman lehden ja muut palvelumme. Olemme pohtineet muun muassa Reumaliiton, Selkäliiton, Suomen Luustoliiton, Tule ry:n ja Turun Seudun Nivelyhdistyksen keinoja, joilla järjestöt voivat tarjota myös tulevaisuudessa monipuolista toimintaa ja tietoa. Suuret ikäpolvet tarvitsevat hoivaa, joten terveydenhoitoja asumiskustannukset ovat kasvussa. Suomen Nivelyhdistys on varautunut tiukkenevaan talouteen ja rönsyt on jo karsittu. Tekoäly tuottaa sisältöjä, kuvia, tekstejä, videoita yms. Uskon, että avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä luomme parhaan tulevaisuuden. Nämä asiat tulee hoitaa vanhusten hoivaan täytyy löytyä resursseja
050 5252 026, leena.nieminen@nivel.fi Jäsensihteeri – jäsenpalveluasiat Anne Nurkkala p. 050 5252 088, kirsi.salasuo@nivel.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anna-Liisa Kemi p. 050 5252 144, arja.karasvirta@nivel.fi Hallintosihteeri Kirsi Salasuo p. 050 5252 080, anna-liisa.kemi@nivel.fi Vapaaehtoistoimintaan liittyvät asiat vertaistuki@nivel.fi MTLH:n lomiin liittyvät asiat lomavastaava@nivel.fi ERITYISASIANTUNTIJAT Hallituksen erityisasiantuntija LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen Hallituksen erityisasiantuntija LT, ortopedian ja traumatologian dosentti ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Manninen Sosiaaliturva-asiat Marja Eronen p. krs, 00100 Helsinki Puhelinpalvelu p. 044 277 6633, maanantaisin klo 16–19 Sähköpostiyhteydenotot: marjairmeli.eronen@gmail.com Kuntoutusja potilasvahinkoasiat Heikki Multaharju p. 050 5252 325, anne.nurkkala@nivel.fi Päätoimittaja, viestinnän asiantuntija Arja Karasvirta p. SUOMEN NIVELYHDISTYS RY:N HALLITUS YHTEYSTIEDOT Suomen Nivelyhdistys ry Yliopistonkatu 5, 7. 050 5252 098, ma-to klo 9–12 Sähköposti: toimisto@nivel.fi www.nivel.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja Leena Nieminen p. 050 528 8791 heikki.multaharju51@gmail.com Puheenjohtaja Mikko Sinisalo, Helsinki mikko.sinisalo@nivel.fi Varapuheenjohtaja Leena Nordström, Espoo leena.nordstrom@nivel.fi Katja Kivistö, Turku katja.kivisto@nivel.fi Birgit Määttä, Mäntsälä birgit.maatta@nivel.fi Outi Töytäri, Espoo outi.toytari@nivel.fi Kirsti Villman, Kuopio kirsti.villman@nivel.fi Tanja Lahti, Pori tanja.lahti@nivel.fi Pia Mustajoki, Helsinki pia.mustajoki@nivel.fi VARAJÄSENET Arto Pohjamo, Vantaa arto.pohjamo@nivel.fi Silja Rantanen-Niiranen, Inkoo silja.rantanen-niiranen@nivel.fi
Rajoitettu 85 kpl erä. Moottorivuode 80x200 cm alk. TAKE A BREAK – päiväsi tärkein tauko on yöllä Paras selälle ja unelle Ka m pa nj a vo im as sa 30 .9 .2 02 5 as ti TEMPUR ® Break Box -parivuode160x200 cm alk. Kaikille ajanvaraajille lahja. 2899 € ( norm. 3110 €. 3624 €) Tutustumistarjous! Varauskoodi: NIVELYHDISTYS Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi /varaaaika. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä! Tempur Brand Store Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso tempurbrandstore.fi ja nukkumisergonomia.fi Varaa aika maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen – ajanvaraaja saa lahjan! ESPOO Iso Omena • Ainoa • Sello HELSINKI Helsinki Outlet • Itis • Kamppi • Tripla HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman JOENSUU Kauppakatu 23a JÄMSÄ Koskentie 3 JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Vuorikatu 25 LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo • Tikkuri Moottoroidun TEMPUR ® -parivuoteen ostajalle 2 kpl Bang & Olufsen -kuulokkeita KAUPAN PÄÄLLE! Sinkkuvuoteen ostajalle yhdet kuulokkeet. ARVO 1000 €