IRTONUMERO 8,90 PAL.VKO 2020-43 67 77 73 -2 00 3 Nivelrikkokipu ja pelko Ylipaino ja nivelet Lonkan taka-avaus lisää sijoiltaanmenoja Nelikymppisen tekonivelleikkaus Etätyöläisen Etätyöläisen taukojumppa taukojumppa Työikäisen Työikäisen nivelrikko nivelrikko TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 3/2020 TEEMA
Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Tervetuloa! Coxa – Tekonivelkirurgian koti. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Elämänilo asuu täällä Niveltie 4, Tampere | 03 3117 8023 www.coxa.fi. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä
Päätoimittaja Katri Kovasiipi Toimittaja Tiina Lammassaari Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Kansikuva Tiina Lammassaari vahvistaa lonkkaa Tahmelan rannassa Tampereella. Kuva Katri Kovasiipi Paino PunaMusta Painos 11 500 kappaletta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 050 5252 098 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen 3/2020 4 Pääkirjoitus Etäkokouksia ja kotimaan parhaita anteja 5 Työikäisen nivelrikko 10 Tekonivelleikkaus nelikymppisenä 13 Kohti vertaistukea ja yksilöllistä kuntoutumista 14 Taka-avaus lisää lonkan sijoiltaanmenon riskiä 18 Tekonivelrekisteri tukee potilasturvallisuutta 19 Yllätysten lonkkaleikkaukset 20 Kuntoutusta kivusta ja pelosta huolimatta 24 Etätyön ergonomiaa 26 Työfysioterapeutin taukojumppa 28 Ylipaino rasittaa niveliä 28 05 26 32 Hyvä nukkumisergonomia suojaa vaivoilta 35 Liikkumisen apuväline tukena kotona ja töissä 38 Vinkkejä ja vertaistukea Virtusta 40 Nivelkanavalla Hannele Yentl-oireyhtymä 42 Jari Arokoski: Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä – TOS 43 Lääkärit vastaavat 45 Uutisia 46 Ristikko 47 Myytävät tuotteet 49 Virtu-vertaisryhmät 50 Syksyn paikallistoimintaa 3. 4/2020 27.11. 2/2020 29.5. 3 SISÄLLYS Irtonumero 8,90 euroa Vuosikerta 33 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2020 1/2020 28.2. 3/2020 28.8
Yleensä kokousten yhteydessä on luentotilaisuus, mutta nyt emme uskalla sitä järjestää tartuntariskien vuoksi. Olisi erittäin hyvä, jos lehteä saataisiin jakoon työterveyshuollon asiakkaille. Kokouksessa käsitellään vuoden 2019 vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen. Pandemian vuoksi siirretty kevätkokous järjestetään klo 12–14. Se onnistunee ainakin maakunnissa. Antoisia lukuhetkiä pimeneviin iltoihin. Sisko Seppä puheenjohtaja 4 3/2020 NIVELTIETO. Korona lähes pysäytti myös nivelpiirien toiminnan keväällä. Itse tutustuin mustikkametsiin. Entistä useampi on löytänyt Suomen luonnon. Kaikki kunnia ja kiitos nykyaikaisille viestintävälineille, mutta meille ikäihmisille niiden käytön sujuvuus on haaste edelleen. Etäkokouksia ja kotimaan parhaita anteja Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräisiin vuosikokouksiin lauantaina 19.9.2020 Sosten kokoustila Jungmaniin, os. Tätä teemanumeroa on kauan toivottu ja odotettu. Tämä Niveltieto-lehden numero keskittyy työikäisten nivelrikkoon. Syyskokous järjestetään heti edellisen kokouksen jälkeen klo 14–16. En ole koskaan nähnyt marjoja niin runsaasti kuin tänä kesänä. Pääkaupunkiseutu on haasteellinen edelleen. ja paikkakunta Helsinki. Kokouksessa valitaan vuosille 2021–2022 yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, valitaan vuoden 2021 tilien tarkastaja sekä käsitellään vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio jäsenmaksuineen. Saavuthan paikalle vain terveenä ja oireettomana! Kokouskutsu On tässä vuodessa paljon hyvääkin. Vertaistukivajetta ainakin osittain paikataksemme lisäsimme virtuaalisen vertaistukemme Virtun kaikille avoimia verkkokokoontumisia. Myös kevätkokous jäi koronan vuoksi odottamaan syksyä. Etäkokoukset toimivat, ja välttämättömät asiat tulevat hoidetuiksi. Raahasin pari päivää sitten 17,7 kiloa painavan kurpitsan omalta kasvimaalta. krs, Helsinki. Suunnitelmissamme on pitää yhdistyksen kevätja syyskokous samana päivänä peräkkäin. PÄÄKIRJOITUS Kulunutta vuotta on varjostanut monella tapaa koronaviruksen läsnäolo. Harvoin tekniikka pelaa kuitenkaan niin aukottomasti, ettei joku hallituksen jäsen putoa linjalta kesken kokouksen tai jonkun kuuluvuus katkeile. Ihmisten on ollut pakko tutustua kotimaahan, kun ulkomaan lomailu on pysähtynyt. Toivon hartaasti, että voimme palata läsnäolokokouksiin nyt syksyn aikana. Jos korona estää läsnäolokokouksen, meidän on pakko pitää kokous etänä. Kokouksissa noudatetaan turvavälejä ja hyvää hygieniaa. Myös kurpitsat ovat tykänneet tämän kesän säästä. Helmikuun jälkeen emme ole voineet pitää yhdistyksen kokouksia saman pöydän ääressä. Toivon, että piirit voivat järjestää syksyn toimintaa jälleen normaaliin tapaan. Facebookissa olen ihaillut ihmisten onnellisia ilmeitä marjaja sienisatojensa äärellä. Yliopistonkatu 5, 6. Kokouspäivä on lauantai 19.09. Erityisesti suosittelen lukemaan seuraavalta sivulta alkavan Kristiina Kokkosen haastattelun työikäisten nivelrikosta. Yhdistyksen hallitus on pitänyt etäkokouksia kuukausittain heinäkuuta lukuun ottamatta. Toivomme, että myös työikäiset löytäisivät yhdistyksemme ja tulisivat tekemään kanssamme vapaaehtoistyötä nivelongelmien helpottamiseksi
Harvemmin ajatellaan, että lannerankaoireilu olisi nivelrikkoa, mutta sitähän se käytännössä on. TOS-tyyppisessä oireilussa esimerkiksi kädet koholla työskennellessä pikkusormi ja nimetön puutuvat. V ARHAIN todetun nivelrikon oireilua ja etenemistä voidaan hidastaa – kunhan vain ymmärretään ajoissa, mistä on kyse. Tämä asiantuntijahaastattelu selvittää lähes kaiken olennaisen nuorten nivelrikosta! Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen, sairauspäivärahaa saa nivelrikon vuoksi vuosittain runsaat 14 000 henkilöä. Kädet voivat olla voimattomat, kännykän Varhain todetun nivelrikon hoito tuottaa tuloksia Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkosen vastaanotolla käy nivelrikon vuoksi paljon työikäisiä nivelrikkopotilaita, nuorimmat heistä ovat vasta parikymppisiä. Myös työeläkejärjestelmä on muuttunut niin, ettei työkyvyttömyyseläkkeelle pääse enää nivelrikon takia niin helposti. Miten tämä näkyy lääkärin vastaanotolla. Olen huomannut kymmenvuotisen lääkärinurani aikana tiettyjä muutoksia nivelrikkoisten työikäisten tilanteessa. Työikäisillä yleisiä ovat myös kaularangan nivelrikot ja selkäoireet, esimerkiksi noidannuolijaksot, eli nivelten toistuvat pakkoasentojaksot. Oireet yleensä hankaloituvat työiässä, kun kuormitus jatkuu ja normaali nivelen rustopinnan ikääntyminen alkaa. Työpaikkojen tehostettu terveydenhuolto helpottaa oireisten työnkuvan muokkaamisessa ja niin sanotussa ammatillisessa kuntoutuksessa. Tulee niskajännityksiä ja käsien puutumista, joiden syyksi usein epäillään kaularangan juuriaukkoahtaumia, mutta kyse onkin lihasjännityksen aiheuttamasta toiminnallisesta oireilusta TOS*. Jos nivelrikon syyt ovat geneettiset, ei nivelistä liikunnalla huolehtiminen estä nivelrikon kehittymistä, mutta on hyvä keino ehkäistä oireiden ilmenemistä ja hidastaa rikon etenemistä. Lue lisää TOS-oireyhtymästä ja sen hoitomahdollisuuksista fysiatrian erikoislääkärin Jari Arokosken palstalta tämän lehden sivulta 41. Tehokas verenkierto takaa uudelle rustolle ravintoaineet kasvuun, ja liikunta tehostaa tätä. Välilevyn pullistumia tulee degeneraation eli rappeuman seurauksena herkemmin, mutta nivelrikon alkuvaiheessa voi esiintyä myös pienten fasettinivelten turpoilua ja oireilua. Nuorten nivelrikon taustalla voi olla sattunut tapaturma, jossa nivel on ensimmäisen kerran vaurioitunut. Tapaturmasta alkunsa saanut nivelrikko-oireilu voi tulla esiin vuosia myöhemmin ja muuttuu ajan oloon hankalammaksi. Heistä erottuvat heittolajeja harrastaneet, joille olkapään oireet ovat tyypillisiä. Taustalla on nivelen fysiologisen kuormituskyvyn ylittävä toistorasitus tai virheellinen nivelen liike toistuvasti, jolloin nivel voi kärsiä, eikä rusto ehdi uudistua kovassa paineessa. 5 NIVELTIETO 3/2020. Toisena ryhmänä tulevat urheilijat. Tyypillisesti heillä alkavat oireilla erityisesti painoa kantavat nivelet eli lonkat ja polvet sekä vääntövoimasta vastaavat eli sormet ja selkä. Mitkä ovat tyypillisiä syitä nuorena saatuun nivelrikkoon. ”ylimenoalueen”, eli kaulaja rintarangan välisen alueen nivelrikot alkavat näkyä erityisesti tietotyöläisten arjessa jo varhaisessa vaiheessa. Aikaisemmin nivelrikon oireiden takia sairauspoissaoloja kertyi runsaammin ja myös työkyvyttömyyseläkkeitä haettiin nivelrikon vuoksi enemmän. Usein taustalla on myös huono yleiskunto ja ehkä ylipainoa. Nykyään työelämä on kuitenkin fyysisesti keventynyt, ja toisaalta nivelrikko-oireita hoidetaan tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. Kaularangan ns. KATRI KOVASIIPI *TOS = Thoracic outlet syndroma, oireyhtymä: yleisnimitys erilaisille neurovaskulaarisille (hermo-verisuoni-peräisille) toiminnallisasteisille oireille tai puristustiloille kaularangan ja kainalon välisellä alueella. Heillä nivelten huolto ei ole välttämättä ollut optimaalista, tai geneettisen alttiuden vuoksi liikunnalla huolehtiminen ei ole tuottanut tulosta. Kolmanneksi voi mainita heidät, joilla on geneettinen nivelrikkoalttius
Alkuvaiheessa nivelrikon hoito on todella kiitollista: lääkärin pitäisi ensinnäkin muistaa sanoa potilaalle, että nimittäjänä tässä taustalla on nivelrikko. Lääkäri on kiinnostunut patologiasta eli sairauden aiheuttamista kudosmuutoksista ja oirekuvan diagnostiikasta. Lääkäreitä pitäisi kouluttaa ehdottomasti enemmän tule-vaivojen ja nivelrikon peruskuvan ja alkuvaiheen tunnistamiseen. Miten hyvin tule-vaivat ja nivelrikko on otettu huomioon nykyisessä lääkärikoulutuksessa. pitäminen korvalla ja kirjan lukeminen sängyssä kädet koholla on hankalaa. Koulutus voisi olla konservatiivispainotteisempaa ja opettaa nivelrikon alkuvaiheen rustopinnan pelastamista, uudelleenmuokFysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen tapaa vastaanotollaan kaikenikäisiä nivelrikkopotilaita – aina kaksikymppisistä alkaen. Nivelrikon varhaisessa vaiheessa pystytään vielä vaikuttamaan rustoaineenvaihduntaan, joten potilaalle kannattaa antaa tietoa itsehoidosta ja ohjelmoida liikuntaa, eli selvittää, miten niveliä voi itse hoitaa ja huoltaa. Ortopedian ja traumatologian kurssilla puhutaan paljon nivelistä, mutta vasta siitä vaiheesta, kun niveliä vaihdetaan, tai kun murtuma on tullut ja se pitää korjata. Kädet puutuvat jopa auton ratissa. 6 3/2020 NIVELTIETO. Millaisten oireiden ilmaantuessa olisi syytä hakeutua lääkäriin. Pääasiassa lääkärit tapaavat nivelrikkoihmisiä hieman liian myöhään. Vaikka se olisi lievä, se on käynnistynyt. Tällaisen lihasjännityksen tuoman toiminnallisen oireilun kanssa pärjää yleensä aika hyvin omahoidolla ja fysioterapeutin tuella, eikä leikkaushoitoja useimmiten tarvita. Mitä aikaisemmin saadaan oireet kiinni, sitä enemmän pystytään vaikuttamaan taudin kulkuun. Omana opiskeluaikanani tule-ongelmien diagnostiikkaa käytiin läpi liian vähän, koska niitä ei ole mielletty fataaleiksi (kohtalokkaiksi, kuolemanvaarallisiksi) sairauksiksi. Kun niitä ei vielä nivelrikon alkuvaiheessa ole paljon nähtävissä, elintapatekijöiden hoitaminen (eli itsehoito) voi jäädä kokonaan ohjaamatta ja tekemättä. TOS-oireilun taustalta löytyy hermopuristusta, jonka taustalla ei ole luista ahtautta. Nivelrikosta puhuttaessa silloin, kun nivelten kipuoireet eivät ole omassa hallinnassa: kun omahoidon keinot, käsikauppalääkkeet, kuormituksen muuttaminen, venyttely ja liikunta eivät auta, on aika lähteä lääkäriin. Nivelrikko ei ole tällöin välttämättä vielä niin pitkällä, että juuriaukkoahtaumia olisi ehtinyt kehittyä. Ajat ovat toki muuttuneet. Se tuottaa joko lihasten jännittymistä tai nivelten turvotusvaiheita, joista syntyy tarvetta vaihdella asentoa. Jos nämä toimet aloitetaan liian myöhään, eivät ne enää auta. Mitä keinoja lääkärillä on nivelrikon varhaiseen hoitoon
Voiko olla liian nuori tekonivelleikkaukseen. Tulosta ei synny, jos kipu hallitsee elämää tai motivaatiota omahoitoon ei ole. Totta kai myös luukuvan ja rustopintojen vaurioiden todentaminen kuvantamalla, yleensä röntgenkuvin, on merkityksellistä, oli potilas sitten vanha tai nuori. Terveyskeskusten fysioterapiavastaanotoilla painotetaan nykyään liikeharjoittelua ja ryhmämuotoista toimintaa. Ihmisen varaosat ja tekonivelet ovat maailmalla iso bisnes, tekoniveletkin 7 NIVELTIETO 3/2020. Nuorilla rangan ongelmien taustalla voi olla skolioosiryhtiä tai nikamien rasitusmurtumia, nikamasiirtymiä ja tätä kautta kehittyneitä hankausja nivelrikon oireita. Etenkin jalkapalloilijoilla nilkkaja polviongelmat ovat tyypillisiä, sitten on edellä mainittuja olkapääongelmaisia urheilijoita. Potilaatkin haluavat perinteistä, raskasta hoitopolkua heti, vaikka hyödyllisempää olisi saada vahvuutta itsehoitoon, koska se on nivelrikossa niin tärkeää. Yleensä potilas tulee vastaanotolle saadakseen neuvoja, ja niitä fysioterapeutit ovat tottuneet antamaan. Olisi hyvä, että varhaisvaiheen nivelrikkoryhmiä, neuvontaa ja opastusta olisi helpommin saatavilla. Näen fysioterapeutin roolin nivelrikon alkuvaiheessa niin tiedonantajana kuin hankalampien oireiden kanssa vierelläkulkijana. Fysioterapian huono puoli on, että se on yleensä kallista itsemaksaville. Hoidon keinot perustuvat liikuntaharjoittelun lisäksi kehon asennon, kireyksien ja liikkuvuuksien korjaamiseen aluksi, mikä voi vaatia pitkänkin ajan, jos liikemallit ovat vuosien saatossa kehittyneet kipua väistäviksi ja virheellisiksi. Tuolloin käytetään harjoittelun lisäksi manuaalisia tekniikoita, fysikaalisia hoitomuotoja, akupunktiota, rentoutusta ym. Kaipaisin myös suurempaa painotusta kivunhoidon opetukseen, niin lääkkeettömin kuin lääkehoidonkin menetelmin. Myös nuorilla potilailla tekonivelen asentamisen syinä ovat jatkuva kipuja merkittävä toimintahaitta. Mikä on fysioterapian rooli työikäisen nivelrikkopotilaan hoidossa. Parikymppisestä ylöspäin. Uutta terapiajaksoa tarvitaan, kun oireet muuttuvat tai tilanne olennaisesti hankaloituu eikä enää ole hallittavissa. Tekonivelen aika on, kun ihminen ei pysty toimimaan normaalisti oireilevan nivelen kanssa, ja sitä on jo yritetty hoitaa omahoidon, lääkityksen ja kuntoutuksen keinoin. Kannatan sitä, että niveloireinen hakeutuisi fysioterapeutille suoraan ja varhaisessa vaiheessa: silloin kun alkaa arveluttaa, tekeekö omalla toiminnallaan haittaa, ja mietityttää, mitkä olisivat oikeita keinoja hoitaa niveliä liikunnan keinoin. Tietysti näitä terveydenhuollon hoitopolkuja yritetään koko ajan myös uudistaa. kaamista ja kasvun edistämistä, jotta nivelrikon oireiden kehittymistä edelleen hidastettaisiin. Kuntoutumiselle on annettava aikaa, ja muutokset vaativat paljon henkilön omaa perehtymistä asiaan, mikä on hyvin yksilöllistä. Itse lähetän potilaita todella paljon fysioterapeutille, joka on myös oma tausta-ammattini. Työikäisen nivelpotilaan näkökulmasta yleinen ongelma on, että tervey denhuollossa sanotaan, ettei sinulle voi vielä laittaa tekoniveltä, koska olet niin nuori. Meiltä lääkäreiltä jää usein vielä kertomatta, ettei fysioterapia ole spesifi kuntoutusmuoto, vaan se on tukemassa potilaan omaa kuntoutumista, ja että fysioterapia on myös tarkoitus lopettaa, kun ihminen hallitsee oireiluaan omilla hoitokeinoillaan. Mistä tietää, kannattaako mieluummin hakeutua fysioterapeutin vai lääkärin vastaanotolle. Esimerkiksi olkapään nivelrikkopotilas voi olla hyvin nuori, eikä ortopedi voi laittaa hänelle tekoniveltä, koska olkapään tekonivelen kantavuus painorajoituksineen ei ole riittävän hyvä potilaan elämäntilanteeseen nähden. Ihmiset tarvitsevat tukea päästäkseen omahoidossa alkuun: monesti ollaan vähän peloissaan, ei oikein uskalleta tehdä itsenäisesti, arveluttaa, pitäisikö ensin diagnosoida ja kuvata. Työikäisillä 30–40-vuotiailla niskahartiaseudun degeneraation alku ja lanneselkäongelmat ovat puolestaan yleisiä, iäkkäämmillä taas lonkkaja polviongelmat sekä olkapään kiertäjäkalvosimen pulmat. Vaikka hoito ei vie nivelrikkoa pois, on hoidon tehtävänä tukea pärjäämistä ja oireetonta elämää sekä parantaa elämänlaatua. Fysioterapeutit pystyisivät kuitenkin rakentamaan nivelrikkohoidon polkua ihmisten kanssa paljon nykyistä yksilöllisemmin. Kuntoutusryhmiin pääsee vasta, kun potilas täyttää tietyt kriteerit, jolloin nivelongelmat ovat kehittyneet jo pitkälle. Miten nykyään linjataan esim. noin 40-vuotiaan tekoniveltarpeita. Julkisen terveydenhuollon linjaukset on kohdistettu nimenomaan myöhäisvaiheen nivelrikon hoitoon. Voi myös säästää muutaman lääkärikäynnin, jos käy ensin fysioterapeutilla – monesti lääkäri on kiinnostuneempi patologiasta ja diagnostiikasta, mutta ei hoidosta. He ovat myös tottuneet lähettämään asiakkaitaan lääkärille – eli osaavat tarvittaessa ohjata nopeastikin sinne puolelle. Miten nuoria nivelrikkopotilaita itselläsi on ollut. Nyt kun fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat integroitumassa osaksi julkista terveydenhuoltoa, terveyskeskuksissakin kannattaisi olla enemmän varhaisvaiheen ryhmätoimintaa, johon voisi hakeutua. Vastaanotollani käy nuoria urheilijoita, nuoria liikkujia, ylinotkeita tyttöjä ja poikia. Jos potilaan nivelvaiva ei vaadi vielä lääkkeitä tai ei ole vielä aika ryhtyä hoitamaan operatiivisesti, ohjeistukset jäävätkin helposti antamatta. Se olisi kansanterveyden kannalta hyvä ja halpakin keino
Silloin se pitää vaihtaa. Kun se oireilee vähän, katsotaan ensin kuormitusmuutokset, lihastoiminnan muutokset ja mahdolliset muut niveleen vaikuttavat tekijät. Parhaillaan tutkitaan, onko estrogeenitasolla yhteyttä rustokudoksen tuhoon. kehittyvät kovaa vauhtia. Vaihdevuosien aikaan, kun oma hormonituotanto ja erityisesti estrogeenipitoisuudet laskevat, nivelrikko-oireista alkaa tulla kipu esiin. Nivel on aiemmin käyttäytynyt hyvin, eli kestänyt osana omaa rasitusta ja liikkumista, mutta alkaa oireilla. On epäilty, että estrogeenitason muutokset, siis vaihdevuodet, liittyisivät tähän. Ihmisen elimistöä on kuitenkin hankalaa matkia. Jos nivel 8 3/2020 NIVELTIETO. Tekonivelen kohdalla on lopputarkastukset kolmen kuukauden, vuoden ja kahden vuoden kuluttua leikkauksesta. Voiko estrogeenihoidoilla ehkäistä nivelrikkoa. oireilee jatkuvasti, pitää sen kunto tarkistaa. Jos tekonivelleikkauksesta on kulunut esim. Myös tekonivelkomponentit ovat kuluvia osia. Ainakin Jyväskylän yliopistossa tutkitaan suoraa estrogeenivaikutusta rustoaineenvaihduntaan ja rustonkasvuun. Jos naisella on ollut hormoniriippuvainen syöpä ja hänen hormonitoimintansa ajetaan alas, nivelrikko-oireet tahtovat tulla esille. Työikäisenä tekonivelen saanutta ihmistä todennäköisesti odottaa myös uusintaleikkaus – mistä hän tietää, milloin tekonivelen uusinta alkaa olla ajankohtainen. Olkapäästä on ollut kovasti puhetta, mutta ongelma on, että siinä on hyvin vähän luupintaa, johon tekonivelen voisi kiinnittää. Ongelma on yleensä, etteivät tekonivelet pysy muussa elimistössä kiinni, mutta voivatpa ne joskus mennä rikkikin. Silloin otetaan kuvat, ja sen jälkeen sitä ei enää seurata, ellei ole oireita (tai ellei potilaalle on alun perin asennettu seurantaa vaativaksi havaittua metalli-metalli-liukupintaista MoM-niveltä). Nivel voi alkaa lukkiutua, tai niveleen tulee liikerajoituksia, koska se ei kanna enää painoa, ja joskus se uhkaa irtautua. Säderasitus röntgenja CT-kuvauksissa on sen verran kova, ettei sille mielellään kannata altistua vain mielenrauhan vuoksi. Naissukupuoli on etenkin polven nivelrikon riskitekijä. Sitä, onko estrogeeni suora supplementti (täydentäjä) rustokudoksen uusien rustosolujen muodostumiselle, ei ihan tarkkaan vielä tiedetä. yli 15 vuotta aikaa, pitääkö tekonivelen kunto tarkistaa varmuuden vuoksi röntgenkuvilla. Jos ei ole mitään oireita, ei tarvitse mennä kuvauksiin
Liikunta on kuitenkin paras rustokudoksen aineenvaihduntaa ylläpitävä itsehoitokeino. Raskauden aikana on lisäksi noudatettava erityistä varovaisuutta kipulääkkeiden kanssa. Tietynlaista armollisuutta tarvitaan työkulttuuriin takaisin. Tiedetään, että yleisesti hormonitasojen lasku provosoi ainakin lihaskipuja ja vähentää lihasten palautumista. Työpaikkojen sisäiset mahdollisuudet uusien työtehtävien löytämisessä kannattaa selvittää yhdessä työterveyshuollon kanssa, jotta voidaan hakea ergonomisesti oikeanlaisia työtehtäviä. Miten itse uudistaisit nivelrikon hoitoa. Ammatillisen kuntoutuksen jaksot perustuvat arviointiin, paljonko hakijan työkyky on alentunut. Ikääntyneitä työntekijöitä voisi siirtää toisenlaisiin tehtäviin: kun kroppa ikääntyy, kaikkea ei enää jakseta samalla tavalla kuin ennen, mutta varmasti olisi vielä paljon annettavaa työelämässä. Liike pumppaa niveltä, jolloin nivelkapseliin tulee uutta nivelnestettä, eli uutta aineenvaihduntamateriaalia uusille soluille. Silloin olisi hyvä vaihe ammatilliselle kuntoutukselle. Ammatillista kuntoutusta varten kysytään hyvin tarkkaan, mikä on entinen ammatti, aiemmat työtehtävät, mitä ei voi enää tehdä, mitä ehkä voisi tehdä, millaisia uudet työtehtävät voisivat olla. Liikkuahan raskauden aikana saa. Nyt kuntoutukseen pääsee vasta raskaan, lausuntovetoisen systeemin kautta, ja sehän on käytännössä aina liian myöhään . Raskauden tuomat tasapainon muutokset vaikuttavat selkäoireiluun. Sitä näkee vähän herkästi usein vähennettävän, kun pelätään, ettei raskaus mene oikein. Lääkärinlausunnot ovat kuitenkin yhä aika merkittävässä roolissa, eri instanssien kesken kommunikoidaan lausuntojen välityksellä. Haasteita on erityisesti selkäoireisilla. Työterveyshuollon kehittyminen toisaalta mahdollistaa, että työpaikkojen sisällä pystytään puuttumaan ongelmiin varhaisemmin, ja lääkärien saaminen mukaan työkykyarviointiin on erittäin hyvä asia. Lausunto on paljon yksilöllisempi kuin ennen, ja se perustuu alkuvaiheen toimintakyvyn ja oirekuvan sekä haitta-asteen kuvaukseen, mikä on hyvä erityisesti nivelrikon kannalta. Pitkäaikaisesti työelämästä poissaolevat ja hankalasti oireilevat, joille diagnostiikkaa haetaan, ovat kuitenkin yhä hankalassa asemassa. Erilaisiin anomuksiin lääkäriltä vaadittava B-lausunto on uudistunut. Eläkevakuutusyhtiöjärjestelmämme tukee uudelleenkoulutusta aika paljon. Tällä haetaan kuntoutujan kuntoutusmotivaatiota ja omaa ajatusta ammatinvaihtamisesta. Miten hyvin nivelrikkoiset tule-kuntoutujat kohtaavat nykyään kuntoutuksen. Lähtökohtaisesti aivan liian vähän päästään kuntoutuksen piirin ja kuntoutujan motivaatio hukataan. Mitä tiedetään raskaudesta ja nivelrikosta – mitä nivelrikkoa sairastavan olisi hyvä ottaa huomioon raskauden aikana. Polvet saattavat alkaa raskauden myötä oireilla, kun kävely ja liikkuminen muuttuu. Ks. Samalla sivuutetaan se ajankohta, jolloin työtehtävien vaihto olisi vielä ollut mahdollista. Kaiken ei myöskään tarvitse olla niin lääketieteen ja lääkäreiden varassa, vaan suuntana olisi hyvä olla terveydenhuollon ja kuntoutuskeinojen tie eikä pelkkä myöhäisen vaiheen sairaudenhoito. Polvinivelen nivelrikkomuutoksia kuvassa oikealla. Toivoisin kevennettyjä kuntoutuksen keinoja juuri siihen vaiheeseen, kun nivelet oireilevat, mutta sairausasteista nivelrikkoa ei ole vielä todennettavissa. Jos nivelrikon vuoksi on vaihdettava ammattia, miten uudelleenkouluttautumisessa olisi viisainta lähteä liikkeelle. Olisi hyvä, että terveyskeskuksissa voisi olla varhaisvaiheen kuntoutusryhmiä ja yksilöllistä ohjausta nykyistä paljon varhaisemmassa vaiheessa. Nyt siinä on erittäin suuri rooli potilaan tämänhetkisen päivittäisen, oman kuormitusja liikkumiskyvyn sekä jaksamisen kuvaamisella. Tulehduskipulääkkeet ovat kokonaan pannassa ainakin viimeisen kolmanneksen aikana, eikä koko raskauden aikana voi käyttää mitään jatkuvaa tulehduskipulääkitystä. lisää: nivelopas.fi 9 NIVELTIETO 3/2020. Kokeneet gynekologit kyllä aloittelevat nivelrikko-oireisille naisille estrogeenilisiä. Lääkitystä tärkeämpää onkin saada ohjausta kuormituksen muutosten vaikutuksesta liikkumiseen sekä selän ja nivelten asentojen seurantaan. Lähtökohtaisesti uudelleenkoulutusta järjestetään paljon paremmin kuin aikaisemmin. Kuormituksen ansiosta puolestaan rustokudos kasvaa oikein päin lujittuen. Raskaana ollessa ei normaalisti tarvitse pelätä liikuntaa. Lääkitykset on pidettävä minimissä, vaikka kipulääkkeitä voisi jonkin verran käyttää lääkärin ohjeen mukaan hankalimmissa vaiheissa. Eivät ollenkaan hyvin. Kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa koko ajan ja Kela-järjestelmän rooli on pienenemässä, mutta uudistaminen on hyvin hidasta
Leikkaustarpeen toteamisesta kului vuosia, ennen kuin mies oli henkisesti sovussa leikkausajatuksen kanssa. Kyseessä ei ollut mikään kevyt harrastelu, sillä Pennanen osallistui maaliskuussa 2012 myös voimanoston SM-kisoihin. Kävelyyn tuli entistä vahvemmin ontumista mukaan. Olkaleikkauksen myötä Pennanen piti tarkoituksella totaalitaukoa voimaharjoittelusta kolmisen viikkoa. Pennasen jo aiemmin oireillut olkapää leikattiin loppuvuodesta 2012. Kun läksin keväällä 2013 lenkille, alkoi loppumatkasta sattua niin, etten päässyt oikein kävelemäänkään, Pennanen muistelee. Tuolloin vasta 34-vuotias Pennanen ei vielä nivusoireista arvannut, että kyseessä olisi nivelongelma. Syksyllä 2012 nivusoireita alkoi tuntua treenatessa, mutta vielä silloin oireilu ei tuntunut kovin pahalta. – Vuonna 2013 tilanne huononi edelleen. KATRI KOVASIIPI K A IS A JÄ RV EN SI VU 10 3/2020 NIVELTIETO. Kisoissa hän ylsi alle 105-kiloisten sarjassa neljännelle sijalle, yhteistuloksen ollessa 677,5 kg. Pronssimitali jäi vain 2,5 kg:n päähän. Kuntoutusvaiheen edettyä niin, että salille pystyi taas palaamaan, nivustuntemukset vain pahenivat. – Ensin tulivat pelkät nivustuntemukset – varsinaista kipua ei ollut, mutta lonkan lähentäjän seutu oli jäykkä eikä ottanut venytystä vastaan, Pennanen kertoo. M ARKO Pennasen lonkkanivelen ongelma alkoi oireilla loppukesästä 2012. Ontuminen ja kivut lähtivät leikaten. Pennanen haki apua tilanteeseensa hierojalta sekä naprapaatilta, Tekonivelleikkaus nelikymppisenä vaati asennemuutoksen Voimanoston SM-kisoissa melkein pronssille yltäneen Marko Pennasen oli hankala mieltää itseään tekonivelleikkauspotilaaksi. Oireet tuntuivat lähinnä rakkaan harrastuksen, voimanoston parissa
– Jalkojen huonontunut liikkuvuus jo selkeästi rajoitti nostoliikkeiden liikeratoja vuoden 2013 aikana, joten en oikeastaan sen vuoden jälkeen jalkaliikkeitä enää tehnytkään. Pystyin tekemään vain kolmasosan siitä, mihin olin normaalisti tottunut voimanostoa harrastaessani. Vuosien 2014 ja 2015 tienoilla ontuminen oli jo kokoaikaista, ja sitä kesti usean vuoden ennen leikkausta. Itse hierontatilanteissa se ei haitannut, mutta kun olin pitkään jalkojen päällä, alkoihan se vaivata. Puntit tulivat rinnalle noin 20-vuotiaana, aktiivista voimanostoa olen harrastanut viimeiset 15 vuotta. Ortopedi sanoi, ettei minulle tullut mitään erityisiä liikerajoituksia. Nuorempana lajini oli jalkapallo, jonka lopetin vähän päälle 24-vuotiaana miesten kakkosdivarissa pelattuani. Olin aina pitänyt fyysistä suorituskykyä tärkeänä juttuna, ja nyt kun sitä vietiin pois, tuli itsetutkiskelun paikka. Nivelrikkoisille ja tekonivelleikkausta odottaville, usein lähtökohtaisesti iäkkäämmille ja pohjakunnoltaan eri tasoisille ihmisille suunnatut kuntoiluja kuntoutusohjelmat eivät kovaan harjoittelutahtiin ja voimankäyttöön tottunutta nuorta miestä innostaneet ollenkaan. Olin etukäteen käsittänyt, että leikkauksen jälkeen pitäisi olla jotenkin äärivarovainen, mutta ei. Kyllähän tämmöiset tilanteet pistävät arvomaailman uusiksi. Voimanostoharjoitteensa hän on aina laatinut itse, ja hänellä on kotonaan 25-neliöinen oma kuntosali, jossa on laadukkaat levyt ja tangot. Voimanostoa tosimielellä jo kauan harrastanut Pennanen joutui osittain luopumaan voimaharjoittelusta lonkan tilanteen vuoksi. "Minun oli käytävä pääni sisällä iso prosessi, että suostuin koko leikkausajatukseen." 11 NIVELTIETO 3/2020. Ortopedi totesi Pennaselle, ettei mitään ollut tehtävissä: lonkan tekonivelleikkaus oli vääjäämättä edessä, mutta siihen päädyttäisiin vasta sitten, kun hän ei enää kykenisi käymään töissä. Kolmekymppiseksi asti luulin olevani "teräsmies". Kipujen takia en toisaalta enää pystynyt tekemään muuta kuin kävelemään, en oikein pyöräilemäänkään, Pennanen muistelee. Marko Pennanen on työskennellyt sairaanhoitajana psykiatrisessa sairaalassa 17 vuotta, mutta hankki sivutoimeksi toisen ammatin hierojakoulusta. – Olin aina harrastanut tavoitteellisesti, ja sitten olisikin äkkiä pitänyt siirtyä varovaiseen ja rauhalliseen kuntoilutai kuntoutusmoodiin. Pystyin sielläkin kyllä kävelemään – en ontunut jatkuvasti, mutta pidemmillä kävelyillä nivusen seutu alkoi aina vaivata. Kyykyt ja maastavedot olivat pois laskuista ja penkkipunnerrus, jota pystyi kyllä tekemään, on aina ollut voimanoston kolmesta nostomuodosta se heikoin. joka vinkkasi, että hänen kannattaisi mennä röntgeniin kuvauttamaan lonkka. Kivut jäivät leikkauspöydälle Kun leikkauspäätös lopulta tehtiin hierojakoulun jälkeen 2018 syksyllä, Pennanen sai ohjeistuksen, että hyvää lihaskuntoa olisi tärkeää pitää yllä. – Onnuin koko ajan. Opettaja kuitenkin sanoi, ettei se haittaa. Söin vain sairaalasta annetut kipulääkkeet ja särkylääkekuurin, joka leikkauksen jälkeen määrättiin, mutta muita vahvempia kipulääkkeitä en tarvinnut enkä käyttänyt. – Loppuvuodesta 2013 olin matkalla Gambiassa. – Leikkaus tehtiin keskiviikkona, perjantaina kotiuduin, ja silloin olin vielä vähän kipeä, mutta siinä ne kivut sitten olivatkin. Toki käytössäni olivat ohjeistuksen mukaiset kyynärsauvat sekä sängyn ja WC-pytyn korotukset, Pennanen kertoo. – Opintovapaan aikana sain pääni sisällä työstettyä, että täytyy tälle lonkalle jotain tehdä. – Aloin vähän treenata jalkoja, yläkroppatreeniähän olin tehnyt koko ajan. Keväällä 2013 sitten kävin röntgenissä ja sain edelleen lähetteen magneettikuvauksiin. Treeni jatkui kotikuntosalilla Kuntoilijana ja kuntoutujana Pennanen on ollut hyvin omatoiminen. Siihen en oikein kyennyt. Pennanen myöntää, että urheilu on ollut ehkä liiankin iso asia hänen elämässään. Tekonivelleikkaus toi Pennasen elämään ison muutoksen. – Loppuaikana en pystynyt varaamaan yhtään painoakaan sen huonon jalan päälle. – Naprapaatti varmaan jo arvasi, mistä oli kyse, mutta ei sanonut sitä minulle suoraan, vaan kehotti hankkiutumaan kuvattavaksi. Urheiluhierojaopinnot kestivät yhden lukuvuoden 2017– 2018 Kuortaneen urheiluopistolla. Vasen jalkahan oli lyhentynyt, koska lonkka oli painunut rustovaurioiden vuoksi runsaat pari senttiä sisään. Tuolloin alkoivat selkäoireilut, joista kuitenkin pääsin yli hyvällä kuntoutuksella, syvien lihasten aktivoinnilla, sanoo Pennanen. Se oli ison harmituksen aihe, paljolti henkinenkin juttu. Loppusyksystä 2013 olin kuulemassa tuloksia, ja ne olivatkin järkytys. – Minun oli käytävä pääni sisällä iso prosessi, että suostuin koko leikkausajatukseen. Jännitin vähän jo kouluun hakeutuessa, olenko tyhmä, kun menen tähän mukaan käytännössä liikuntarajoitteisena. Verisuonitukosten estämiseksi käytössä olivat alkuvaiheessa myös tukisukat. – Kivut todellakin jäivät leikkauspöydälle. Henkinen prosessi vaati aikansa Kului kuitenkin vuosia, ennen kuin Pennanen oli valmis lonkan tekonivelleikkaukseen. – Olen ollut kuitenkin vain harrasteurheilija
Itsetunnolle tekee hyvää, että kulkeminen ja toiminta on taas normaalia, olen jälleen pystyvä tyyppi. – Ehkä töissä muut eivät kuitenkaan huomanneet ongelmia toiminnassani. Otin alkuun kyykystä vain levytangon eli 20 kiloa ja maastanostoon 40 kiloa, siis erittäin kevyesti läksin liikkeelle. ”Jatka samaan malliin” Haastattelua tehtäessä 42-vuotiaan Marko Pennasen tekonivelleikkauksesta on kulunut puolitoista vuotta. Leikkausta edeltävänä iltana hän oli vielä osastolla normaalisti töissä. – Totta kai olen nyt tyytyväinen, että leikkaus tehtiin. Lonkan oireillessa olin kokenut myös huonommuutta töissä, kun koin, etten ole sama kuin ennen. Kipua ei kuitenkaan ole, kunhan varoo ääriliikkeitä. Ylävartalotreeniä oli helppo jatkaa heti leikkauksesta kotiutumisen jälkeen omalla kotikuntosalilla, mutta jalkatreeniä painojen kanssa hän ei tehnyt alkuvaiheessa lainkaan. Leikatussa vasemmassa lonkassa on koko ajan sellainen tunne, että se on eri paria oikeaan jalkaan verrattuna. ”Aika vähän löytyy mistään näin nuoren ihmisen lonkkaleikkaustarinaa ja sen jälkeistä toipumista, joten päätinpä tehdä sitten itte”, sanoo Marko Pennanen videopäiväkirjansa Lonkkaleikkauksesta kuntoutuminen/ Kampäkki ensimmäisen jakson päätteeksi. Pikkuhiljaa lisäsin painoja, ja viime aikoina tilanne on ollut painojen suhteen aika stabiilissa vaiheessa, hän kertoo. Rohkaisuksi muille mahdollisesti samantyyppisessä tilanteessa oleville Pennanen on julkaissut tekonivelleikkauksesta kuntoutumisestaan videopäiväkirjan omalla You Tubekanavallaan. Jos jonkin lajin tekeminen tuntuu hyvältä, niin miksei. Joskus lonkassa on ollut ohimeneviä outoja tuntemuksia, jotka Pennanen on tulkinnut lihaskireyksiksi. Tekonivelleikkauksesta toipuvan ja kuntoutuvan lonkan harjoitteita Pennanen teki tunnollisesti sairaalasta saamiensa fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Kisassa pitää olla tietty kyykkysyvyys, johon en enää pysty, hän toteaa. – Vähän jännitin, kun asun yksin ja leikkauksen jälkeen kotiuduinkin yksin, Pennanen tunnustaa. Jos menisin niiden sijaan pelaamaan futista, tulisi kiertoja ja iskuja, mikä olisi selkeästi huonompi vaihtoehto, Pennanen pohtii. Minä kuitenkin tarvitsin tämän ajan, tämä oli minulle sopiva prosessi, sanoo Pennanen. Pennanen välttää ääriliikkeitä ja tietää omat rajansa esimerkiksi kyykkyjen suhteen. Esimerkiksi tankoja penkkipunnerruksiin lastatessa piti olla erityisen varovainen. – Oikein tehtyinä kuntosaliliikkeet ovat hallittuja. Keskeinen Pennasen leikkauspäätöstä viivyttänyt asia oli, että mielikuvat tyypillisestä tekonivelleikkauspotilaan elämäntilanteesta sekä toimintaja liikuntakyvystä tekonivelleikkauksen jälkeen olivat tavattoman kaukana siitä fyysisestä suorituskyvystä, joka oli olennainen osa hänen omaa identiteettiään. – Leikatulla puolella en myöskään pääse ihan samaan syvyyteen kuin terveellä puolella. Ylävartalotreenissäkin piti tietysti olla normaalia varovaisempi leikkauksen jälkeen. – Joku voisi ajatella, miksi en mennyt aiemmin leikkaukseen, kun onnuinkin monta vuotta. Se on pääosin siistiä, leppoisaa sisähommaa, toteaa päätoimisesti psykiatrisena sairaanhoitajana työskentelevä Marko Pennanen. – Vielä leikkauksen jälkeen oli mielessä, että menisin kisaamaan kolmea voimanostolajia, mutta tekonivel rajoittaa liikettä niin, ettei se ihan onnistu. Työni on enemmän henkisesti kuin fyysisesti vaativaa, ja yleensä siinä selviää asioista puhumalla. Tämäntyyppiseen toimintaan ei kuitenkaan löytynyt ohjeistuksia mistään. Marko Pennasen kotoa löytyy oma, laadukas ja tilava kuntosali. – Viime viikolla olin jälkitarkastuksessa. ”Olen jälleen pystyvä tyyppi” Kaikkiaan Pennaselta kului kuusi vuotta lähestyvän lonkan tekoniveltarpeen toteamisesta itse leikkaukseen. – Toisia en itse ala ohjeistaa, mutta sanoisin, että kannattaa toimia omien tuntemusten mukaan. – Vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta aloin pelata painojen ja kyykkytangon kanssa. – Ei mitään ostos-tv-laitteita, vaan laadukas voimailutila, Pennanen kuittaa. Kerroin fysioterapeutille ihan rehellisesti, mitä teen, ja vas taus oli, että jatka samaan malliin. – Olen availlut kireyksiä hierontamenetelmillä palloilla ja rullilla, ja tuntemukset ovat helpottaneet. M A RK O PE N N A N EN 12 3/2020 NIVELTIETO. On hienoa, kun taas pystyy ja pärjää. Toki tiedän suositukset, ettei raskaita painoja ja kyykkyjä suositella tekonivelen kanssa tehtäviksi ollenkaan. Videopäiväkirjaa kuntoutumisesta löytyy yhdeksän jakson verran, lisäksi Pennasen kanavalta löytyy videoita voimanostoharrastuksen vaiheista vuosien varrelta
Siksi tavoittelin niitä, mutta en usko, että kovin moni muu haluaisi tavoitella ihan samoja asioita. Tiihonen korostaa teksteissään kuntoutumistavoitteiden yksilöllisyyttä. L IIKUNTASOSIOLOGI Arto Tiihosen vuonna 2013 kirjoittama julkaisu Lonkalta meni – vuosi lonkkaproteesileikkauksen jäl keen on edelleen erittäin suosittu, ja se löytyy osoitteesta www.miksiliikun.fi/lonkka-kuntoon. Toipilaisuus oli eristänyt minut itselleni tärkeistä yhteisöistä eivätkä nykyaikaiset kommunikointivälineet korvanneet niitä täydellisesti. – Tuo lonkkablogini loppui ensimmäisen vuoden jälkeen, joten ehkä on hyvä kertoa, että lonkkani on toiminut erinomaisesti yli seitsemän vuotta ja olen pystynyt harrastamaan liikuntaa ja urheiluakin normaalisti. Merkitykset luovat kokemuksiin mielekkyyttä, jonka avulla esimerkiksi tekonivelleikkauksen jälkeen aloitetuista uusista liikkumisen tavoista voi tulla pysyvä osa elämää. Tiihoselta on julkaistu vertaistuen merkitystä korostava artikkeli myös Niveltiedossa 4/2013. Kannattaa kuitenkin miettiä, mikä itselle on oikeasti tärkeää – minulle se voi olla hiihtolenkki luonnossa, pyöräily vaimon kanssa töihin, sulkapallopeli kavereiden kanssa tai jopa kunnon futismatsi. – Jos ei kuitenkaan siihen jostakin syystä kykene, niin kannattaa miettiä, mitä pitäisi tehdä enemmän tai toisin kuin aiemmin. 51-vuotiaana lonkan tekonivelen saaneen Tiihosen suositut kirjoitukset sisältävät sekä kokijaettä tutkijanäkökulman. Hän pitää tärkeänä, että kuntoutuja pyrkii liikkumaan itselleen sopivalla tavalla, mikä usein tarkoittaa, että hän liikkuu mahdollisimman samaan tapaan kuin ennen leikkaustakin. Kohti vertaistukea ja yksilöllistä kuntoutumista Liikuntasosiologi, tutkija ja kouluttaja, FT Arto Tiihonen on kirjoittanut laajasti oman lonkka leikkauksensa jälkeistä kuntoutumistarinaa. Vertaistuki on mielestäni parhaimmillaan sitä, että näkee toisen samassa tilanteessa olevan/olleen ihmisen kykenevän saavuttamaan tavoitteensa. Leikkaus usein vaatiikin liikunnan muotojen vaihtamista ainakin tilapäisesti, mutta se myös usein antaa mahdollisuuden liikkua aivan eri tavoin, kun liikerajoitukset ja kivut vähenevät tai häipyvät kokonaan, hän täsmentää. – Tämä oma käännekohtia esiin nostanut kuntoutumistarinani toivottavasti motivoi kaikkia lonkkaleikkauksesta toipuvia ja kuntoutuvia omassa prosessissaan. Hiihdän, pyöräilen, kävelen, pelaan kerran viikossa sulkapalloa ja kesäaikaan jonkin verran jalkapalloa muiden liikkumisteni lisäksi. Aluksi on hyvä, että toipumistavoite on keskeinen, ettei aseta liian suuria odotuksia toiminnalleen. Se luo uskoa omien tavoitteiden saavuttamiseen. – Mitä asioita sinä tavoittelet ja mitä olet valmis tekemään tavoitteet saavuttaaksesi. Yksi kuntoutumisprosessiin liittyvä iso oivallus hänelle oli, miten suuri tekijä sosiaalinen toimijuus on myös kuntoutumisen kannalta: – Mielenkiintoista olikin havaita se, että sosiaalinen toimintakykyni oli kärsinyt leikkauksessa enemmän kuin muut toimintakyvyn osa-alueet. A RT O TI IH O N EN 13 NIVELTIETO 3/2020. Arto Tiihonen korostaa omille uusille liikkumiskokemuksille luotujen merkityksien tärkeyttä. – Ymmärsin hakeutua toisten seuraan ja osasin pitää sitä tärkeänä tavoitteena. Arto Tiihosen kirjoituksiin pääset tutus tumaan osoitteessa www.miksiliikun.fi. – Toinen ahaa-elämys syntyi siitä, että tavoitteita pitää tarkentaa toipumisen ja kuntoutumisen edetessä. Myöhemmin on kuitenkin tehtävä muutoksia tavoitteissa, ettei kuntoutuminen jää junnaamaan paikoillaan, Tiihonen kertoo. Ei myöskään haittaa se, että tavoittelee parempaa liikkumista ja määrällisestikin useammin toistuvaa liikkumista. Hirveästi en juokse enkä hyppele, vaikka mitään estettä en leikatun lonkan vuoksi koe niihinkään, kertoo Tiihonen sivustollaan. Meillä jokaisella on omat elämänhistoriamme, kokemuksemme ja elämässä erilaiset asiat ovat tärkeitä. – Vertaistuki ’hoitaakin’ koko ihmistä – ei vain diagnosoitua sairautta tai vammaa, hän toteaa artikkelissaan. Lonkkajulkaisussaan Tiihonen avaa syitä, miksi ryhtyi laajaan ja perusteelliseen kirjoitusurakkaansa leikkauksensa jälkeen
Kaikkein harvinaisin on etuavaus eli anteriorinen avaus, joka myös SmithPetersenin nimellä tunnetaan. Leikkausta vaativat lonkkaluksaatiot ovat takaavauksella kolme kertaa yleisempiä verrattuna toiseksi yleisimpään avaustekniikkaan, mikä selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta. Uusintaleikkauksia vaativia sijoiltaanmenoja kirjattiin ensiasennusleikatuille lonkille tuona aikana 264. Taka-avauksessa nivelkapseli avataan takaa alaviistosta menemällä syysuuntaisesti ison pakaralihaksen läpi ja irrottamalla lonkkanivelen tieltä pakaran alin lihasryhmä eli ulkokiertäjät. Toiseksi yleisin on mukaeltu Hardingen avaus eli anterolateraalinen avaus. Vaikka avaustekniikat on tilastoitu kolmeen pääluokkaan, niistä on lukuisia variaatioita, jotka eivät tule tilastoinnissa esiin. Tässä TIINA LAMMASSAARI Taka-avaus lisää lonkan sijoiltaanmenon riskiä Lonkan kokotekonivelen ensiasennuksessa käytetty taka-avaustekniikka lisää merkittävästi sijoiltaanmenon riskiä. Anterolateraalisessa eli mukaellussa Hardingen avauksessa lonkkanivelkapselia lähestytään ylempää ja sivumpaa kuin edellisessä. Tosin kaikki uusintaleikkaukset eivät näy myöskään sen vuoksi, että sairaalat ovat laiminlyöneet uusintaleikkausta koskevien tietojen lähettämistä tekonivelrekisteriin. 14 3/2020 NIVELTIETO. Kolme avaustekniikkaa Taka-avaus eli posteriorinen avaus on yleisin lonkan kokotekonivelen ensiasennuksen leikkaustekniikka Suomessa ja koko maailmassa. Kaikki sijoiltaanmenot eivät vaadi leikkausta, eivätkä ne tilastossa näy. V UOSIEN 2014 toukokuun ja 2018 tammikuun välisenä aikana Suomessa tehtiin 33 337 lonkan tekonivelen ensiasennusleikkausta
– Etuavaus on hiukan työläs avaus, ja siinä on kirurgilla aika pitkä oppimiskäyrä eli kymmeniä potilaita, jopa viisikymmentä potilasta. Meidän on usein hankalaa saada potilaita ymmärtämään sitä, että siinä on tosi kyseessä ja aika iso riski. – Infektioriski kasvaa dramaattisesti, kun vartalon massaindeksi ylittää 35. Esimerkiksi Tampereen Coxassa etuavauksia teki viime vuosina vain ortopedi Hannu Syrjä. anterolateraalisessa avauksessa irrotetaan noin kolmasosa sekä keskimmäisestä että pienestä pakaralihaksesta. Myös naissukupuoli on leikkauksissa riskitekijä, mitä selittää estrogeenitason laskusta johtuva luiden haurastuminen. Riskitekijät kaikilla avaustekniikoilla Keijo Mäkelä kuvailee, kuinka ylipaino tekee leikkauksen hankalaksi: näkyvyys on huono ja leikatessa täytyy kaivautua syvälle. Suomessa kerätyn leikkausdatan mukaan tämä olisi kaikkein riskittömin avaustekniikka lonkan revisioleikkausta vaativan luksaatiotaipumuksen suhteen, mutta aineiston pienuuden vuoksi tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Hardingen avauksen tyyppiongelmana on Mäkelän mukaan pakaralihasten ompeleiden irtoaminen tai lihasten huono kiinnittyminen, mikä voi aiheuttaa pakaralihasten heikkoutta ja ontumista. Hän toimii näköalapaikalla paitsi jatkuvasti itse leikkaavana lääkärinä, myös Suomen tekonivelrekisterin (FAR) asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Tässäkin tekniikassa on omat sudenkuoppansa, muun muassa reisihermon venytysvaurioriski. Yleisemmin nämä ongelmat ovat kuitenkin seurausta leikatun lonkkanivelen infektioista ja niiden vaatimista lonkkanivelen puhdistusleikkauksista. Revisioeli uusintaleikkaukset pyritään kuitenkin tekemään aina sitä kautta, josta nivelen sisään on jo aiemmin menty. Tekniikkojen plussat ja miinukset Tyksin osastonylilääkäri, ortopedi Keijo Mäkelä kertoo erilaisten avaustekniikoiden eduista ja haitoista. Se näkyy meidän sairaala-arjessammekin, että kun taka-avaus on yleistynyt, niin sijoiltaanmenoja tulee jonkin verran. Yleensähän taka-avaukseen ei kuitenkaan liity pakaralihasvaurioita, koska siinä kierretään pakaralihakset (gluteukset). Tyksissä leikataan tämän lisäksi myös taka-avauksella, mutta etuavausta ei käytetä ollenkaan. Tässä etuavaustekniikassa lihaksia ei irroteta lainkaan, vaan nivelkapseli avataan siirtämällä lonkan etuosan lihakset syrjään (ks. Siihen liittyy kuitenkin lonkan taaksepäin muljahtamistaipumus eli luksaatio juuri leikkausavauksen suuntaan. Estrogeenilisä saattaa Mäkelän mukaan auttaa tässä asiassa. – Taka-avaus on maailman eniten käytetty ja hyvä avaus. – On aika merkittävä se ero, minkä naissukupuoli tuo luun laatuun. Mäkelä itse leikkaa Tyksissä Suomen toiseksi suosituimmalla tekniikalla eli mukaellulla Hardingen avauksella. – Takarakenteiden sululla ja kireydellä on merkityksensä, ja on tärkeää, että kudokset paranevat kunnolla. Kaikki nämä edellisissä leikkaustekniikoissa mainitut lihakset ja jänteet kiinnittyvät toisesta päästään lonkan isoon sarvennoiseen, joka tuntuu ulkonevana kyhmynä lonkan sivussa, reisiluun yläosassa. Tämän vuoksi eläkeikäisillä naisilla käytetään pääsääntöisesti sementtivarsia, jotta vältetään Tyksin osastonylilääkäri, ortopedi Keijo Mäkelä 15 NIVELTIETO 3/2020. Kaikissa tekniikoissa on aina hyvät ja huonot puolensa. Siinä on myös näkyvyysongelma, kuinka komponentit saadaan kunnolla paikoilleen. Potilaan kannalta tärkeintä ja turvallisinta on Mäkelän mukaan kuitenkin leikata sillä tekniikalla, jonka kirurgi varmasti hallitsee, koska leikkauksessa voi tulla monenlaisia yllätyksiä eteen esimerkiksi potilaiden ylipainoisuuden tai luiden haurauden vuoksi. Ylipainossa on toinenkin vaara. Jos takarakenteet (ulkokiertäjälihakset) ovat irrallaan, se altistaa vielä lisää sijoiltaanmenolle. Anteriorinen eli etuavaustekniikka on Suomessa harvinainen, vaikka monissa Keski-Euroopan maissa yleinen. Lihasten ja jänteiden kiinnitysten pettäminen ei ole ainoa sijoiltaanmenoon vaikuttava syy, vaan tekonivel voi Mäkelän mukaan luksoitua (mennä sijoiltaan) taka-avauksen jälkeen helposti myös silloin, jos komponenttien asemointi ei ole ihan täydellinen ja tekonivelen kuppiosa avautuu hieman taakse päin. Syrjän haastattelu Niveltieto 3/2016). Sijoiltaanmenon riski on kuitenkin harmillinen, ja Suomessakin se hasardi on kolminkertainen verrattuna mukaeltuun Hardingen avaukseen. Siitä ne myös Hardingen avauksessa ja taka-avauksessa irrotetaan. Aina on sijoiltaanmenon vaara etenkin, jos ompeleet repeävät
Omien luidensa kuntoon voi kukin vaikuttaa myös huolehtimalla liikunnasta ja kunnon ravinnosta. Kysyin, ovatko nämä lonkan takarakenteita hieman säästävämmät, piriformisjänteen säästävät leikkaukset mukana tilastoissa taka-avauksen kategoriassa, ja sain Mäkelältä vastaukseksi, että kyllä näin on. Näkyykö tämä luun laadun mahdollinen muuttuminen myös nivelkirurgin työssä. Irrotetaanko taka-avauksessa kaikki kuusi ulkokiertäjälihasta. – Poralla ja naskalilla tehdään luihin kanavat, ja vahvalla langalla ommellaan lihakset näiden kanavien avulla kiinni paikoilleen. Tekolonkkaleikkauksessa olevan ihmisen lihaksia joudutaan näissä kummassakin tekniikassa irrottamaan ja ompelemaan takaisin. 16 3/2020 NIVELTIETO. Kerroin Mäkelälle, että lähisukulaista hoitaneen hammaslääkärin mukaan osteoporoosilääkkeet saattavat tehdä hammasluun pinnasta lasimaisen ja murtuvan. – Kyllä voi tulla spontaaneja, epätyypillisiä murtumia osteoporoosilääkehoidon aikana. On kuitenkin tärkeää, että se alku on rauhallinen, ettei tule kaatumisia tai kompastumisia, jolloin ompeleet voivat revetä. Jos ihmisellä on hauras luu, tai lonkkaproteesin varsi on hiukan liian pienikokoinen, varsi voi elää ja vajota alas, vaikkei luu murtuisikaan. Olen kuullut, että Suomessa jotkut ortopedit leikkaavat taka-avaustekniikalla myös niin, etteivät he irrota ollenkaan piriformisjännettä. – Nykyään on erilaisia dieettejä ja elämäntapoja, eikä moni käytä maitotuotteita. Sen takia iäkkäillä potilailla (tekonivelen varsiosan) sementtikiinnitys on hyvä ja luotettava, että se on heti valmis. Kuinka se käytännössä tapahtuu. Minkälainen on kiinniommeltujen jänteiden ja lihasten kiinnityskohdan vetolujuus leikkauksen jälkeen. Päättelen siis, että koska nämä leikkaukset on niputettu riskialtteimman taka-avauksen kategoriaan, ne ehkä jopa kaunistavat taka-avaustekniikalla tehtyjen ensiasennusten jälkeisiä, sijoiltaanmenoja koskevia uusintaleikkaustilastoja. Tämä voi aiheuttaa ongelmia ja luu jäädä luutumatta. Ompeluun pora, naskali ja lankaa Etuavaus eli Smith-Petersenin avaus on siis käytännössä Suomessa pois laskuista sen harvinaisuuden ja leikkaustavan vaatiman pitkän oppimiskäyrän vuoksi, joten jäljelle jäävät yleisin taka-avaus variaatioineen sekä toiseksi yleisin, anterolateraalinen eli mukaeltu Hardingen avaus. Leikkauksen lopussa tämä tassu istutetaan sitten porakanavien läpi takaisin paikalleen. Ne ovat tosiaan tiedossa oleva komplikaatio. Toki nämä murtumat ovat aika harvinaisia, mutta murtumavaara täytyy tietysti ottaa huomioon. – Ulkokiertäjälihakset ovat yleensä nipussa, tavallaan samassa tassussa. Hardingen avauksessa ommellaan pakaralihakset (gluteus medius ja gluteus minimus) ja taka-avauksessa ulkokiertäjälihakset tai -jänteet (piriformis ja viisi pientä lihasta). murtumia ja painumisia. – Se on mahdollista, mutta vaatii vain pientä taiteilua. Taka-avauksessa on hiukan myös ääriasentorajoituksia, joita taas Hardingen avauk sessa ei ole käytännössä lainkaan. – Kyllä me annamme täysvarausluvan. Millaisia sitten ovat sen sukupolven luut, kun ihmiset ovat neli-, viisija kuusikymppisiä
Ne ovat aina hankalia tilanteita. Esimerkiksi kuntosalin istuma-asennossa käytettävän loitontajalaitteen käyttäminen oli vaikeaa. Mietityttää, paljonko näitä leikkausten jälkeisiä kiertäjälihasten irtoamisia jää piiloon. Suomessa toimii kadaaverilabra Tampereella. Kuulin häneltä juuri ilmestyneestä tutkimuksesta, jossa hän oli yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa käynyt läpi kaikki Suomessa tehdyt, lonkan sijoiltaanmenon takia parin vuoden ajalta tehdyt uusintaleikkaukset. Sama koskee esimerkiksi olkapäitä, joissa ei repeytymän jälkeen ole enää jäljellä jänteitä, vaan luu on paljaana. – On todella. TIINA LAMMASSAARI Satuin osaksi tutkimusjoukkoa 17 NIVELTIETO 3/2020. Työterveyden fysioterapeutti auttoi minut viime keväänä löytämään näiden sijoiltaanmenon jälkeen kiinni kursittujen – tätä sanaa minut paikannut ortopedi todella käytti – lonkan rotaattoreiden eli ulkokiertäjälihasten hermotuksen uudelleen. Meiltäkin Turusta käydään säännöllisesti siellä opiskelemassa. On mahdollista, että lihakset olivat irronneet pian tekolonkan ensiasennusleikkauksen jälkeen, joka oli tehty vajaa vuosi aikaisemmin taka-avaustekniikalla. Siinäkin tapauksessa proteesi kuitenkin lopettaa kivun, ja lihakset korjataan mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa potilaista tulee alaraajan tekonivelleikkaukseen vaikeasti ontuen, ja käytännössä sellaisia potilaita, jotka eivät ollenkaan onnu, ei kannata edes leikata. Se onkin hyvä lahja ihmiskunnalle, että lahjoittaa ruumiinsa opetuskäyttöön. Kuinka tekniikat opitaan – Kirurgien ja ortopedien erikoistumiskoulutukseen kuuluu, että leikataan yhdessä. Itse väänsin reiden ulkokiertoon voimaa väärillä lihaksilla ja liikeradoilla, mikä aiheutti toispuolisia lihasjumeja. Kysyn, voiko lonkan alueen lihasjänteitä korjata samaan tapaan kuin urheilijoiden jänteitä rakennetaan uusiksi. Vaikka korjausleikkaus palautti lonkan vakauden, väärien lihasten käyttäminen jatkui yli kaksi vuotta. Katsotaan vierestä riittävä määrä leikkauksia, ja sitten vaihdetaan osia. Keijo Mäkelän mukaan jänteet ovat kuitenkin varsinkin lonkassa hankalia korjattavia, koska kävelyeli pakaralihaksissa on todella kova veto. Ikä, lihakset ja jänteet Keijo Mäkelä kertoo, että iäkkäiden ihmisten leikkaaminen on usein aika haastavaa. On ovela tunne huomata joutuneensa tai päässeensä osaksi kohtalaisen suppeaa tutkimusjoukkoa. Jalat tuntuivat pitkästä aikaa samanmittaisilta enkä tarvinnut enää kantakoroketta leikkaamattoman jalan alla. Nivel voi olla sietämättömän kipeä ja sen kanssa on mahdoton elellä, eli aina kun ihminen kääntyy, häntä sattuu tai hän ei voi ottaa askeltakaan. Korjausleikkaus palautti itselläni heti lonkan vakauden sellaiseksi, jolta se tuntui ennen tekonivelleikkausta. Itse en edes liikunnan ammattitutkinnon suorittaneena älynnyt, että lihasvoimaa ei voi kasvattaa ennen kuin uinuva hermotus on hellästi mutta sinnikkäästi herätetty harjoituksilla, jotka vaativat keskittymistä, mutta joissa voimaa käytetään aluksi minimaalisesti . – On aika yleinenkin lähtötilanne ennen ensimmäistä tekolonkkaleikkausta, että kävelylihakset (gluteukset) ovat spontaanisti repeytyneet irti ja trochanter-seutu voi olla paljas. Kirurgin mukaan itselläni oli nivelkapseli revennyt, ja tämän lisäksi piriformis-jänne sekä jotkut muutkin pienet ulkokiertäjälihakset olivat irti. Satuin kesäkuussa soittamaan juuri oikeaan aikaan Suomen tekonivelrekisteristä vastaavalle Keijo Mäkelälle. Olenko istunut varomattomasti auton kyytiin kipulääketokkurassa vai jumpannut liian ahkerasti liian pian, en tiedä. Mitä tilastot paljastavat meistä lonkkaluksaation ja korjausleikkauksen kokeneista parin vuoden ajalta. – Ne ovat vaikeita, tyypillisiä ja hankalia tapauksia, ja usein niissä on nivelkin pilalla. Nykyään on myös simulaatioita netin kautta, ja se on muuttanut koulutusta. Olen varmaankin nuorimmasta päästä tätä joukkoa, mutta lonkan sijoiltaanmeno on varmasti kaikille järkyttävän kivulias kokemus. Opetusvideoita ja kolmiulotteisia harjoituksia on saatavilla ihan eri lailla kuin ennen, ja tietenkin on käytössä kadaaverilabrat, joissa saa tehdä leikkauksia. Tähän tilastoon päätyneiltä se on vaatinut vieläpä uusintaleikkauksen, koska lonkan takarakenteita on hajonnut
Suomen FAR-asiantuntijaryhmä tekee läheistä yhteistyötä pohjoismaisten kollegojen kanssa. ENDOnet näyttää avointa dataa ENDOnet on tekonivelrekisterin käytössä oleva kansainvälinen julkaisusovellus, ja sen esittelytekstissä (websivun osoite alhaalla) kerrotaan, että on ollut perusteltua siirtyä julkaisemaan tekonivelten mallikohtaisia pysyvyystuloksia internetin avoimena datana. Samaa tutkimusaineistoa on aiemmin käsitelty suomenkielisenä lehdessä Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. Perusdatasta pohja tutkimustiedolle Lonkan kokotekonivelen sijoiltaanmenosta johtuvia, ensiasennuksen jälkeisiä uusintaleikkauksia koskeva aineisto on irrotettu tästä ympäri Suomea kerätystä perusaineistosta. M. P. 41, 2/2018 ss.137-141 (tutkimuksen luvut ovat tämän julkaisun jälkeen hieman tarkentuneet ja ovat täsmälliset yllä olevassa kv. Haapakoski, A. S. Tekonivelleikkauksia tekevät sairaalat lähettävät Suomessa leikkausta koskevat tiedot suoraan sähköisellä lomakkeella tekonivelrekisteriin. Potilaiden ja yhteiskunnan hoitokäytäntöjen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hoitotuloksia tutkitaan ja hoitokäytäntöjä tarkistetaan näiden tulosten perusteella. Laaksonen, R. Ekman, M. TIINA LAMMASSAARI Ajantasainen tekonivelrekisteri takaa, että reagointi on nopeaa Linkki ENDOnetiin: https://www.thl.fi/far/#data/hip_years linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.1177/1457496920930617 V. Kansainvälisessä, vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistiin kesän 2020 alussa tutkimus, jossa hän on yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa käynyt läpi kaikki Suomessa tehdyt, lonkan sijoiltaanmenon takia parin vuoden ajalta tehdyt uusintaleikkaukset. FAR-tekonivelrekisteriin on Suomessa – sen kroonisesta resurssipulasta huolimatta – kerätty tietoa lonkkaja polvitekonivelten malleista ja hoitotuloksista jo neljän vuosikymmenen ajan. Eri Pohjoismaiden tekonivelrekistereistä muodostuu ENDOnet-pohjalla julkaistava, yhteispohjoismainen tekonivelrekisteri, jota johdetaan Suomesta käsin. Mäkelä: Posterior approach, fracture diagnosis, and American Society of Anesthesiology class III–IV are associated with increased risk of revision for dislocation after total hip arthroplasty: An analysis of 33,337 operations from the Finnish Arthroplasty Register. Suomen tekonivelrekisteristä vastaa asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii dosentti Keijo Mäkelä. Klein, J. Eskelinen, L. Vaikka ortopeditutkijat kirjoittavat ahkerasti tiedejulkaisuihin, ne ovat liian hidas tapa tuottaa kentälle tietoa tekonivelkirurgiaan liittyvistä ongelmista. Suomen tekonivelrekisteri FAR:n ylläpito ja kehitystyö on muutaman, asialle omistautuneen ihmisen varassa. kesäkuuta, 2020. Lisäksi hankitaan tarvittaessa ITja tilasto-osaamista. vertaisarvioidussa julkaisussa): http://www.soy.fi/files/sot_41_2_2018_small.pdf 18 3/2020 NIVELTIETO. Ensijulkaisu 5. Elo, Keijo T. L. Kaikki tekonivelten ensiasennustiedotkaan eivät kirjaudu järjestelmään, mutta varsinkin vuonna 2019 näkyy laiskistuminen etenkin uusintaleikkausten ilmoittamisessa. Venäläinen, I. Tilastoon päätyvät myös potilaan taustatiedot kuten ikä, mahdolliset murtumat, sukupuoli ja painoindeksi. Rekisterin tietosisältöä laajennettiin vuonna 2014, josta lähtien rekisteriin on kirjattu komponenttien lisäksi muun muassa potilaan lähtötilannetta ja kuntoa entistä monipuolisemmin kartoittavia tietoja, leikkaukseen osallistuvien lääkärien koulutustausta sekä myös tekolonkan asennusleikkauksessa käytetty avaustekniikka. Käytännössä tämä johtamistyö työllistää Keijo Mäkelää. Tai ainakin niiden pitäisi ja kannattaisi lähettää, jotta rekisteristä näkisi ajantasaiset tiedot tekonivelleikkausten uusintaleikkausten syistä. FAR eli Finnish Arthroplasty Register on tietokanta, jonne tilastoidaan muun muassa tarkat mallikohtaiset tiedot tekonivelkomponenteista, leikkaukseen osallistuvista lääkäreistä ja leikkaustekniikoista. Implanttirekisterin avulla saadaan nopeasti käyttöön esimerkiksi tieto tekonivelmallien mahdollisista ongelmista, jotta niiden käyttö voidaan heti lopettaa kaikissa sairaaloissa, ja jotta ylimääräisiltä korjausleikkauksilta vältytään. Panula, E. Toivottavaa olisi potilaiden ja veronmaksajien kannalta, että sairaalat lähettäisivät nykyistä ahkerammin tiedot rekisteriin myös uusintaleikkauksista. J. J
Kivut eivät kuitenkaan kortisonipistoksenkaan avulla hellittäneet, joten omalääkäri kirjoitti tuolloin 58-vuotiaalle potilaalle lähetteen reumalääkärille. – Kaikki tuli niin puskista. 19 NIVELTIETO 3/2020. – Lonkka tuntui heti tukevalta. – Luulin myös, että ensimmäisen lonkkaleikkauksen jälkeen pidetään ainakin kolmen kuukauden väli ennen toisen lonkan operointia. Kuitenkin kotiutuspaperissa luki, että ei asentotai liikerajoituksia. Tämä tuli yllätyksenä, mutta se ei ollut ainoa yllätys. Kyllä ortopedi minulle asiasta kertoi, mutta kun minä en ymmärtänyt sanaa ”mini-invasiivinen”. Pihlajamäen lonkkiin asennettiin metalli-metalli-yhdistelmäiset tekonivelet. Mieluiten hän pitää kuntoaan yllä kävellen, joten lähdemme kävelemään ja napsimaan kuvia läheiselle Tammelantorille. Ei liikerajoituksia – Olin luullut, että lonkka ei saa taipua leikkauksen jälkeen enemmän kuin 90 astetta. K IPEÄT polvet veivät Mirja Pihlajamäen ensin terveyskeskuksen omalääkärille. Kummankaan lonkkaoperaation jälkeen hänellä ei ollut varsinaisia liikerajoituksia. En edes tiennyt, että lonkan leikkaustapoja on erilaisia. Juuri ennen toisen lonkan leikkausta kipu hävisi ensin leikatusta lonkasta. Sen sain valita, leikataanko ensin oikea vai vasen puoli, Pihlajamäki muistelee naureskellen. Lonkan takaosan kudokset jäivät etukautta leikattaessa ehjiksi tukemaan lonkkaniveltä. Leikkaukset palauttivat nopeasti Mirja Pihlajamäen liikuntakyvyn, ja vähitellen hävisivät myös polvikivut. Kipu kyllä säteili polviin, mutta vika löytyi yllättäen lonkista. Papereissa kuitenkin luki, että jo kolmen viikon päästä leikataan seuraava lonkka. Sitä ihmettelin kauheasti, kun hoitaja sanoi, että saa lähteä kävelemään. Jälkitarkastuksessa vasta ymmärsin täysin, mikä oli homman nimi. Näistä harvoistakin lähes kaikki ovat olleet nyt kesällä eläkkeelle jääneen ortopedi Syrjän leikkaamia. TI IN A LA M M A SS A A RI TIINA LAMMASSAARI Yllätysten lonkkaleikkaukset Mirja Pihlajamäelle asennettiin tekolonkkanivelet Tampereella etuavauksella kolmen viikon välein vuonna 2008. Leikkaus etupuolelta Yllätyksenä tuli lonkkaleikkauksien tekotapa: molemmat lonkat operoitiin etupuolelta. Reumalääkäri totesi rönt genkuvat nähtyään ja Pihlajamäen tutkittuaan, että vika ei olekaan polvissa, ja että kysymyksessä ei ole nivelpsoriasis. Siihen tietysti sattui suurin piirtein kahden tai kolmen viikon ajan. Nämä useille potilaille metallihierreongelmia aiheuttaneet tekonivelet eivät kuitenkaan ole nostaneet hälyttävästi Pihlajamäen veren kobolttitai kromiarvoja. Mirja Pihlajamäki ei ole tavannut monia, joille olisi tehty leikkaus samalla etuavaustekniikalla. Lonkkien pitkälle edenneen nivelrikon vuoksi reumalääkäri kirjoitti Pihlajamäelle lähetteen tekonivelsairaala Coxaan. Ortopedi Hannu Syrjältä sain jälkitarkastuksessa perusteellisen selityksen sille, miksi rajoituksia ei ollut: lihaksia ei ollut tarvinnut irrottaa ollenkaan
Pitkään kipeänä olleelle ihmiselle kehittyy usein esimerkiksi liikemalleja, joita hän ei itse välttämättä huoKuntoutusta kivusta ja pelosta huolimatta Nivelrikon hoitaminen vaatii sinnikkyyttä, mutta usein nivelrikkopotilaan kuntoutus ei ole ollut asianmukaista. Tai kenties asiakkaan "luovuttaneesta" olemuksesta. Fysioterapiassa meidän pitäisi miettiä, mikä osa oireista liittyy itse nivelrikkoon ja mitä muuta tilanteeseen liittyy. Joku odottaa jonossa toiveikkaana omaa tekonivelleikkaustaan ja kivutonta aikaa, mutta joku toinen taas lykkää pelkojensa vuoksi tekonivelleikkaukseen menoa, väsyy ja toivoo ihmeparanemista, vaikka lääkäri on näyttänyt leikkaukselle vihreää valoa. Hän vastaa tässä kysymyksiin, jotka koskevat nivelrikkopotilaan kokemaa kipua ja pelkoa. Ensimmäinen taustaoletus, joka näihin leikkaukseen liittyviin pohdintoihin usein liittyy, on että nivelrikko olisi biomekaaninen, pelkkä nivelen vaiva. Voiko leikkaustarpeen siis päätellä esi merkiksi ontumisen asteesta tai muualle vartaloon heijastuvista vääristyneistä liikeradoista. Kyse on kuitenkin ihmisen moniulotteisesta ongelmasta, ja tilanteeseen vaikuttavat nivelen kunnon lisäksi isosti myös psykologiset, sosiaaliset ja elämäntapaan liittyvät tekijät. Leikkauksen lisäksi paljon on tehtävissä kuntoutuksen keinoin, ennen tai jälkeen leikkauksen sekä ilman leikkausta, kertoo kipufysioterapian erityisasiantuntija ja kouluttaja, väitöskirjaansa alaselkäkivun hoidosta viimeistelevä TtM Riikka Holopainen. Pystyykö fysioterapeutti auttamaan jälkimmäisessä tapauksessa nivelrikkoista asiakastaan määrittelemään sitä ajankohtaa, jolloin nivel on ”leikkauskypsä” eikä leikkausta ole toimintakyvyn romahtamisen vuoksi syytä enää lykätä. TIINA LAMMASSAARI 20 3/2020 NIVELTIETO