TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA IRTONUMERO 7,90 3/2018 PAL.VKO 2018-42 67 77 73 -1 80 3 Nuoren maanviljelijän nivelpulmat Lääkkeet ja luonnontuotteet Hyvinvointia kuntoutuksesta Auttaako inkivääri. Vaivaisenluun korjaus Voimaa venyttelystä Voimaa venyttelystä
Toimitus Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi, toimittaja Liisa Vatanen Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Kansikuva Emännän rakkaus, kuva Katri Kovasiipi Paino Punamusta Painos 15 500 kappaletta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. (09) 27 123 12 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen STM tukee Suomen Nivelyhdistyksen toimintaa 3 3/2018 33 37 MAKNEE löytää nivelen ongelmat 39 Käytä sosiaaliturvapalveluita ja -tukia 4 Pääkirjoitus Aurinkoenergiasta puhtia syksyyn 6 Nuoren maanviljelijän nivelpulmat 11 Luonto kuuluu kaikille! 14 Hyvinvointia kuntoutuksen keinoin 18 Kokemuksia tule-kuntoutuksesta 20 Kirjavinkkejä Löydä pääkaupunkiseudun luonto Joogaa kalevalaisessa hengessä 21 Aamupaloina tuoretta inkivääriä 25 Voimaa venyttelemällä 29 Uutta ajattelua vaivaisenluun korjaukseen 33 Tekonivelvahingot 41 Jari Arokoski Polvija lonkkanivelrikko -suosituksen päivitys 2018 42 Lääkeaineen ja luonnontuotteen yhteisvaikutus voi yllättää 44 Lääkärit vastaavat 46 Ristikko 47 Matti-Katti 48 Nivelkanavalla Hannele Kotipalveluita puoleen hintaan. 2/2018 26.5. 4/2018 30.11. 49 Myytävät tuotteet 51 Virtuaalista vertaistukea nivelrikkoisille 21. SISÄLLYS Irtonumero 7,90 euroa Vuosikerta 29 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2018 1/2018 23.2. 3/2018 24.8
Olen nauttinut kesästä ja liikkunut eri tavoin helteistä huolimatta. Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään ongelmaasi oikeanlaisen hoitokokonaisuuden. Kiitän jälleen heitä. Syyskausi on edessä. Tarvittaessa hoitoosi voi osallistua erikoislääkärin lisäksi useita eri asiantuntijoita, kuten fysiatri, ortopedi, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Kaikki työntekijät tekevät töitä etänä omissa kodeissaan. Kulunut kesä on ollut nautinto niille, joilla on ilmastoidut asunnot ja autot sekä vettä lähellä ja jotka ovat jokseenkin terveitä ja liikuntakykyisiä. Nyky teknologialla asiat hoituvat näinkin, mutta aika ajoin huomaan kaipaavani kiinteää toimipistettä ja kokoustilaa. Soita 09 4748 2705 ja varaa aika maksuttomaan puhelinkartoitukseen. Nivelrikkojen asiantuntija on soiton päässä. Ilman heitä toimintamme olisi suppeaa. Yhdistyksemme on yhdellä tapaa nykyaikainen. Totesin lapsenlap sillemme, että tämä on teidän lapsuuden kesä eli kesä, jota muistelette aikuisina. Aika on mennyt toiminnan sisältöihin paneutumiseen sekä yhdistyksen hallintokäytäntöjen opiskeluun. Erilaisia varainhankintatapoja täytyy olla ja kokeilla. Nivelrikko on yleisin nivelsairaus ja sitä esiintyy kaikissa nivelissä. Jos tunnet, että nivelten toiminta heikkenee tai niissä ilmenee kipua on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Toimivatko kotipalvelut riittävän hyvin. Myös ikä rapauttaa niveliä. Ihmisille, jotka asuvat asunnoissa, joihin ei saa edes läpivetoa. Touhukasta syksyä toivoen Sisko Seppä puheenjohtaja Aurinkoenergiasta puhtia syksyyn. Olen ajatellut usein, miten he jaksavat. Ortonin maksuton puhelinkartoitus auttaa sinut alkuun. Yhdistyksen kasvaessa joudumme pohti maan, onko nykyinen etätyömalli paras mahdollinen. Alkuvuosi oli puheenjohtajakauteni ensimmäinen jakso. Myönteinen asia on, että mukana on niin paljon vapaaehtoistyöntekijöitä. Samoin äkilliset ja rajut liikkeet aiheuttavat nivelrikkoa. Kokouksessa valitaan vuosille 2019-2020 yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle valitaan vuoden 2019 tilien tarkastaja käsitellään vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio jäsenmaksuineen. Meillä ei ole omaa toimis toa missään. Erittäin haasteellinen se on ollut liikuntakyvyttömille vanhuksille. Toivottavasti lämmin kesä antaa tarmoa eri toimintaryhmille ja nautimme liik kumisesta eri tavoin. Yhdistyksen talous on meille yhtä lailla haaste kuin monille muille pienille järjestöille. Kuulun niihin onnellisiin, joilla on mökki veden äärellä ja liikuntakyky tal lella lievistä nivelrikon oireista huolimatta. Ortopedi Esko Kaartisen pitämä avoin yleisöluento Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa 28.10.2018 klo 14 Vapaa pääsy, tervetuloa. Kokouskutsu Nivelrikkoluento Olemme saaneet nauttia elinaikamme lämpimimmästä kesästä. Suuri liikkuvuus ja isot voimat tekevät nivelistä helposti vammautuvia. Lisätietoa kaikista palveluistamme: www.orton.fi facebook.com/laakariasemaorton 3_luonnosta_Niveltieto_1/1.indd 4 2.2.2018 15.48 PÄÄKIRJOITUS Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen syyskokoukseen 28.10.2018 klo 16 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskukseen (Puistokatu 11, Turku). Muistavatko läheiset pitää heihin yhteyttä
Nivelrikkojen asiantuntija on soiton päässä. Nivelrikko on yleisin nivelsairaus ja sitä esiintyy kaikissa nivelissä. Jos tunnet, että nivelten toiminta heikkenee tai niissä ilmenee kipua on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Myös ikä rapauttaa niveliä. Suuri liikkuvuus ja isot voimat tekevät nivelistä helposti vammautuvia. Soita 09 4748 2705 ja varaa aika maksuttomaan puhelinkartoitukseen. Lisätietoa kaikista palveluistamme: www.orton.fi facebook.com/laakariasemaorton 3_luonnosta_Niveltieto_1/1.indd 4 2.2.2018 15.48. Ortonin maksuton puhelinkartoitus auttaa sinut alkuun. Tarvittaessa hoitoosi voi osallistua erikoislääkärin lisäksi useita eri asiantuntijoita, kuten fysiatri, ortopedi, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Samoin äkilliset ja rajut liikkeet aiheuttavat nivelrikkoa. Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään ongelmaasi oikeanlaisen hoitokokonaisuuden
TEKSTI ja KUVAT KATRI KOVASIIPI. 6 3/2018 NIVELTIETO Nuoren maanviljelijän nivelpulmat 34-vuotiaalla Emmi Tissarilla on takana jo 15 leikkausta. Parempaa alaa Emmin on kuitenkin vaikea kuvitella, edes nivelilleen. Isän mukana pelloilla jo pienestä asti viihtynyt Emmi on saanut kuulla useaan otteeseen kehotuksia alan vaihtoon, koska hänellä on perinnöllinen moninivelrikko
Emmi Tissari tuntee jokaisen lehmänsä luonteen. Kun emäntä astuu aitaukseen, karja kerääntyy uteliaana ympärille. – Leikkauksessani oli käytössä uusi 3Dkuvantamislaite, jonka ansiosta hermo vaurioriski pieneni huomattavasti. Viime syksynä Matti Seppänen teki TYKS:ssä osteotomian toiseen lonkkaan, Emmi kertoo. Silti isosta osasta reidestäni hävisi tunto, mutta eipä siitä ole käytännössä muuta haittaa, kuin että muksin itseäni vähän aiempaa herkemmin tuolla maatöissä. Rohkeutta tähän on kuitenkin riittänyt; esimerkkinä ja tukijana on ollut oma äiti, jolta tytär on perinyt erityistä huomiota vaativat nivelet. Tällaisesta leikkauksesta toipuminen on aikaa vievää ja vaativaa: vähintään kahden kuukauden ajan toipuja kulkee kahdella kyy närsauvalla, painon varaamiseen leikatulle jalalle tulee rajoituksia eikä leikatulla jalalla saa ponnistaa. Kuvassa rapsutuksia kaipaa lempeä Lumi.. – Omalla kohdallani osteotomia onnistui hyvin, Emmi kiittää. Emmin nivelet ovat oikutelleet jo hyvin nuoresta asti, ja hän on saanut tehdä ajoittain myös kovasti töitä tullakseen kunnolla kuul luksi terveydenhuollossa. Lonkan asennonkorjausleikkaus eli osteo tomia on iso leikkaus, joka tehdään aina avoleikkauksena. Osteotomia vaatii paljon Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtajana aiemmin toiminut ortopedi Esko Kaartinen huomasi jo vuosia sitten Emmiä tutkiessaan, että tällä on lonkissa dysplasia eli lonkkamal jan vajaakatteisuus. Lehmistäkin jotkut hakevat ihmisen huomiota ja hellyyttä enemmän kuin toiset, toiset taas ovat puskevia tuittupäitä. Emmi hakeutui sittemmin Turkuun, ortopedi Matti Seppäsen vastaan otolle. Lonkkaani vasemmalle puolelle tehtiin reiät, joista laitteen avulla nähtiin koko näkymä, mitä siellä oikein on, kuvailee Emmi. Lonkkamalja irrotetaan lan tioluusta, käännetään parempaan asentoon ja kiinnitetään paikoilleen ruuveilla. Jatkotutkimuksissa näytti aluksi siltä, etteivät oireet oikein täsmänneet. – Ilman tuota laitetta leikkaus tehtäisiin sokkona takapuolelta, jolloin kirurgi ei näe pehmytkudoksia. – Ortopedi totesi, että näyttää siltä kuin röntgenkuvat, kivut ja liikeradat olisivat koh dallani kuin kolmesta eri ihmisestä. 7 NIVELTIETO 3/2018 E MMIN selkä ja nivelet ovat oireilleet jo lapsena: jo kouluiässä hänellä oli lievä skolioosi, notkoselkä ja yliliikkuvat ni velet, ja esimerkiksi koulun liikuntatun neilla oli hankalaa juosta, koska nilkat tulivat herkästi kipeiksi. Röntgen kuitenkin paljasti, että kyseessä on jonkinas teinen lonkkamaljan vajaakatteisuus. TYKS oli saanut 3Dku vantamislaitteen lainaksi juuri sopivasti ennen leikkaustani. Lapsena ja nuorena hän sai selkäongelmiinsa apua fysioterapeutilta. Sairauslomaa osteotomia aiheuttaa noin kolme kuukautta, ja lopullisen tuloksen leikkauksen onnistumisesta voi todeta aikai sintaan vuoden kuluttua leikkauksesta
Nauroin hänelle, että hän oli kuin lapsi karkkikaupassa. Joudut tiin toteamaan, että vasta viidesosa on luutu nut. – Työterveyslääkäri on hokenut minulle jo 10 vuotta, että vaihda alaa näiden nivelien takia. Navettatöiden ohella arkeen kuuluvat ruoanlaitot, siivoukset ja eri vuodenaikoihin liittyvät omat toimensa. Neljältä iltapäivällä on taas aika mennä navettaan, hoitaa ruokinnat, kolata lannat, lypsää, jakaa rehut ja puunata paikat. Nyt niveloireita on ilmaantunut sormiinkin. Kesän haluan olla töissä! Emmi huu dahtaa. Kysyin sitten osteotomian yhteydessä Seppäsen Matilta, mikä se ala voisi olla. – Triptyl nostaa kipukynnystä, tarpeen mukaan on sitten lisäksi otettava muitakin tehokkaita kipulääkkeitä, kertoo Emmi. Päiväaikaan kujanen on kiinni, näin vähän pakotetaan syömään ulkona, kertoo Emmi. Auton ikku nasta heitetty alumiinitölkki on kurjaa luon non roskaamista, mutta se voi olla myös leh mälle hyvin kohtalokas. Ensin eläin menee syömättömäksi. Olen vähän semmoinen nyhrääjä, nyhrään ja sii voan, nauraa Emmi. Kesäaikana ovet ovat aina auki, jotta lehmät saavat kulkea vapaasti yölläkin navetasta lai tumelle. Puolen vuoden kohdalla lonkkani kuvattiin varjoaineen avulla. Liian suora reisiluu pitäisi kaartaa ja rustoja siistiä. Kun heinä silputaan samalla kun se paala taan, alumiinisirpaleita jää heinän joukkoon. – Tölkit lentävät tuulen mukana pellolle. 8 3/2018 NIVELTIETO – Ortopedinikin oli uudesta laitteesta innoissaan. – Katsotaan, toteutuuko leikkaus kesän jäl keen. Arkinen työ sujuu kovan kipulääkityksen tuella. Ensin lypsän ja sitten kolaan ritilät. – Alun perin sanottiin, että luutuminen kestää puoli vuotta. Lehmä taas syö kaiken, mitä sen eteen kan netaan, ja syötyään metallinkappaleita se kuolee. Nyt sitten odotellaan ja toivotaan, että luutuminen edistyy. – Istumatyö ei käy, koska en voi istua kovin pitkään, eikä näyttöpäätetyökään käy minulle, koska niskanikamissani on jo nivelrikkoa. Välillä päivät tosin venyvät liiankin pitkiksi ja töitä painetaan ihan putkeen, mutta usein päivän työrytmiin pystyy myös itse vaikutta maan. Päivän aikana tehdään, mitä vuodenaika ja muut talon ja perheen asiat milloinkin vaa tivat. Emmin tilalla on 21 lypsävää ja vaihtele vasti 20–30 päätä nuorkarjaa. Ympärillä parveili myös lääketieteen opiskelijoita tutustumassa lait teen käyttöön leikkaustilanteessa. Navetalla viihtyvä Viljo-kissakin saa välillä hellimistä osakseen.. Sitten on vuo rossa rehunjako, lakaisu ja rapsuttelut. Luonnon roskaajat – lehmien turma Laidunkauden alettua harmia tuottavat ojan pientareita roskaavat ohikulkijat. Hän sanoi, että parempaa tekemistä ei voisi olla, koska tämä maataloustyö pitää minut liik keessä ja lihaskunnon hyvänä. Nivelille parasta työtä. Emmillä on jo tiedossa seuraavakin leik kaustarve. Eläinlääkäritkään eivät mahda Emmin tytär Ronja auttaa kesällä päivittäin navettatöissä. – Navetalla menee nelisen tuntia. – Sitten päästetään äpylit nukkumaan. Emmin kokemuksen mukaan on parasta pysyä liikkeessä mahdollisimman paljon. Tyypillinen työ päivä alkaa kuudelta aamulla, aamulypsyltä. Elimis tössä kehittyy hyvin nopeasti paha tuleh dus, joka näkyy verikokeessa, niin sanotussa naulatestissä. Leikkauksen jälkeen luutuminen on tapah tunut hyvin hitaasti. – Niiden takia minulta otettiin jo reumako keet, mutta nivelrikkoa se on, Emmi tietää. – Meiltä on menehtynyt kaksi lehmää ruokaan päätyneen metalliroskan takia
Toisaalta tuntui, että voisin mennä töihin, mutta en saanut lääkäriltä työ lupaa. Myös lomittajille sattui mokia: ainahan vahinkoja sattuu, eikä kukaan tietenkään tee niitä tahallaan. – No Facebookissa on sellainen ihana Maatilan emännät ryhmä, jossa voidaan puhua myös erilaisista krempoista. Apua nivelilleen Emmi on saanut leikkausten ohella fysioterapiasta. Vertaistukea nuoren maanviljelijän nivel pulmiin ei ole kovin paljon tullut vastaan. Olen myös koetta nut takoa mieleeni, miten pitäisi liikkua. Maatalousyrittäjälle sairausloma voi tulla hyvin kalliiksi, ja niin kävi Emmillekin. Työ ei odota Kaiken kaikkiaan Emmin arki on toki nivelil lekin kuluttavaa. Nyt kesällä voin tietysti lähteä yksin polskimaan lähilammelle. Lomittajapula piinaa – Viisi kuukautta piti olla sairauslomalla, eikä kahteen kuukauteen saanut varata painoa jalalle. – Siellä minut opetettiin leikkauksen jäl keen kävelemään oikein. Kuvassa Emmin peukaloa lutkuttaa kesän tuorein tulokas. – Onneksi vain kaksi kertaa meillä on käy nyt näin, mutta eipä näitäkään kertoja olisi tarvinnut tapahtua. Sairaalassa tie tysti annettiin sellaiset lääkkeet, että taju lähti, mutta kotiin sellaisia lääkkeitä ei voida antaa. – Sairausloman aikana oli iso henkinen taakka, kun olin paikan päällä, mutta en voinut tehdä asioille mitään. Yksi hyvä apu minulle olisi vesijumppa, mutta siihen minulla ei ole kerta kaikkiaan aikaa. – Osteotomialeikkauksen jälkeinen aika oli kaikkein rankinta. Se oli hankalaa aikaa. Nyt 34vuotiaana Emmi laskee, että häntä on leikattu 15 kertaa. Tähän mennessä hänen ranteitaan on leikattu jo kahdeksan kertaa, hermorato jen pinteitä on aukaistu ja polvi on tähystetty kaksi kertaa. Alussa kivut olivat kar meat, luukipu on aika kauheaa. Emmin leikkaushistoria on sekin jo melko vaikuttava. ”Aikamoista fysioterapiaa tämä työkin on, se pitää lihakset kunnossa.”. Emmin työntäyteisestä arjesta kertoo hyvin, että hän ehtii käydä kaupoilla vain ker ran viikossa. – Alkuvuodesta oli toinenkin tilanne, etten saanut lomittajaa, eivät kunnasta antaneet. – Aikamoista fysioterapiaa tämä työkin on, se pitää lihakset kunnossa. Kolmen sairauslomakuukauden jäl keen joulukuussa oli jo kuitenkin neljänä päi vänä pakko käydä lypsyllä keppien kanssa, kun en saanut lomittajaa, Emmi muistelee. Lehmät reagoivat herkästi muutok siin. Olen näihin eläimiin myös kiintynyt: lehmätkin ovat omia luontei taan, ja ne ovat tottuneet omiin nimiinsä. Kipu lääkkeillä pidän pahimmat kivut poissa, jotta pystyn toimimaan, kertoo Emmi. Joka kerta, kun teurasauto ajaa pihaan, tulee itku, tunnustaa Emmi. Pystyn sen takia lääkitsemään lehmät tarvittaessa saman tien. Sain jo kerran lähetteen Kelan kuntoutukseen, mutta en ehtinyt sinne. Jos kävi sin kuntoutuksissa, siellä varmaan tutus tuisin kohtalotovereihinkin, mutta en minä ole kerennyt. Samalla kävi hermoon, kun oli kahden kuukauden ajokielto, niin ettei päässyt mihinkään, ei edes ruokakauppaan. Itse vain näen utareista suoraan, jos niissä on jotain häikkää. Oikeastaan tiedänkin sen jo: se on tuo toinen lonkka. – Henkisesti rankkaa on myös miettiä, mikä paikka menee seuraavaksi. 9 NIVELTIETO 3/2018 sille mitään, joten eläin on lopetettava siihen paikkaan. Vasikat odottavat lypsylämmintä äidinmaitoa, kohta sitä saadaan tuttiämpäreistä. – Sairauslomani aikana menetimme viisi lehmää
Isovanhempani ovat tulleet tähän aikoinaan, pappa on raivan nut näitä maita hevosen kanssa ja isä jatkoi. Ensin oli Venä jäpakotteet, mutta inhottavinta on, että mai don hintaa lasketaan. Toimittajan utelu, miten Emmi on kokenut Suomessa viime vuosikymmeninä koetut hur jat maanviljelyksen ja maaseudun rakenne muutokset, saa tämän mietteliääksi. Olen ollut mukulasta asti navetalla mukana ja tyk kään niin paljon noista elukoista, että tämä oli minulle luontainen siirtymä. Jos on laajennettu ja investoitu ja on paljon velkaa, tilanne on hurja. – Sitä vaan menee mukana. Jokai nen lääkekin on kirjattava ylös: maitoon ei pääse vahingossakaan antibioottia, ja jos sat tuisi pääsemään, siitä tulisi ihan hirveät sank tiot. – Kulujen jälkeen tuottajalle jää maidosta alle kolme senttiä litralta. – Kun ei ole velkaa, tulee juuri ja juuri toi meen. Moni maanviljelijä todella kärsii siitä. Kaikki tahot ajavat maa taloutta alas. Pakkasin sitten tavarat ja tulin. – Tämä on isäni tila. Isän esimerkkiä seuraten Emmi jatkaa maataloustyötä isänsä ja iso isänsä jalanjäljissä. Pienet tilat eivät pysty jatkamaan, ne pakotetaan lopettamaan. Kaikki muut lomi tukset on maksettava omasta pussista, joten tokihan niitä käyttää aika tarkkaan. 10 3/2018 NIVELTIETO Pitäisi hankkia lomittaja, ja sellaisen saa vain 26 päiväksi vuodessa. Niveltiedossa Emmi Tissaria on aiemmin haastateltu artikkeleihin: 4/2010: Kuinka nuori voi sairastua nivelrikkoon. Jos pitäisi miet tiä alanvaihtoa, en tiedä, mitä tekisin. – Maatiloilla maksetaan itse myös sairaus loman aikaisesta lomittajasta. Puhtaan ruoan ja sen tuottajien vähäinen arvostus ihmetyttää Emmiä. Lehmät ovat autuaan tietämättömiä siitä, että niiden tuotta masta maidosta jää kotitilalle käteen vain noin kolme senttiä litralta.. Mitä jos meihin kohdistuisi joku pakote, joka pysäyttäisi ruokatuonnin – riittäi sikö sitten kaikille puhdasta ruokaa. Osteotomiasta toipuessani lomittaja tuli maksamaan minulle enemmän kuin on oma kuukausitilini. 2/2011: Emmin tutkimukset jatkuvat Emmin karja on päässyt aamulypsyltä laitumelle. Monille maanviljelys alkaa olla enemmän har rastus kuin elannon tuottamista, vaikka tiloilla tehdään töitä aamukuudesta iltayhdeksään. Asioihin ei oikein pysty vaikuttamaan. – Meillä on kuitenkin maailman puhtain ruoka, kaikkea valvotaan tosi tarkkaan. Enim mäkseen sain silloin kyllä lomittajan ihan kätevästi, vain pieniä jaksoja jäin ilman lomit tajaa, Emmi kertoo. Kun kauppa halpuuttaa, se on suoraan tuottajilta pois. Jos vain ostorehun, jyvien ja siementen hinta laskisi samassa suh teessa, mutta kun ei. Välillä pitäisi miettiä myös, mitä voidaan tehdä sen tuottajankin eteen: ollaanko Suo messa ruokatuotannon suhteen tarpeeksi omavaraisia. Sama, jos olisit palkka töissä, ja sinulle sanottaisiin että sori, loman vietto ei nyt käy, tule töihin vain. Yhtenä päivänä isä soitti minulle, että nyt tulet tänne, en jaksa enää. Asuin aikanaan Tarvasjoella pienen tyttäreni kanssa ja olin aloittanut pari kuukautta aiem min uudessa työpaikassa. On tämä työ vähän terapiaakin, elukat on niin kivoja, sanoo Emmi. – Lomittajista tuntuu olevan pula aina ja vähän joka puolella
Polvet ovat vaivanneet Raijaa jo vuosia, mutta retkeilyä ja vaellusta se ei ole hänen kohdallaan pysäyttänyt. Maalla vietetyt varhaislapsuu den vuodet istuttivat mieleen luontokaipuun, vaikka perhe muutti jossain vaiheessa keskelle Helsinkiä. Hän itse pinkoo metsäpoluilla pol vitukien ja vaellussauvojen turvin, ja met sässä liikkuminen on olennainen osa hänen arkeaan. NIVELTIETO 3/2018 11 TEKSTI KATRI KOVASIIPI K A TR I K O VA SI IP I. – Molemmat leikataan kerralla. Konttorista kuntohoitajaksi Raija ei ole aina ollut retkeilijä eikä vaeltaja, vaikka luonto on ollut hänelle hyvin tärkeä jo lapsesta asti. – Vaikka olisi kremppoja, luon toon kannattaa lähteä, Raija roh kaisee. Sää on kurjin, kun sitä katsoo ikkunan takaa. Tässä iässä ei ole enää varaa tuhlata retkipäiviä yhtään enempää kuin on pakko, naurahtaa Raija. – Sää ei aseta rajoituksia, luontoon voi aina mennä. Luonto kuuluu kaikille! Retkeilyopas, retkeilytoimittaja ja tietokirjailija Raija Hentman on juuri lähdössä matkanjohtajaksi 10-päiväiselle Lapin-reissulle, kun tapaamme. Raija on juuri täyttänyt 70 vuotta, ja ensi talvena häntä odottavat molempien polvien tekonivelleikkaukset. Jos sataa, tarvitaan vettä pitävät vaatteet ja jalkineet, jotka eivät kastu. Polvien tekonivelleikkausta odottavan Raijan retket ja vaellukset sujuvat polvitukien ja vaellussauvojen tuella. Kurjalla säällä hyvät kamppeet ovat tie tysti tärkeät. R AIJA HENTMAN puhuu lujasti luon nossa liikkumisen puolesta. Mieli halajaa met sään aina kun mahdollista, eikä huonoja säitä ole olemassakaan. Minusta on ihanaa mennä oikein kovassa myräkässä nokka pitkällä… ja sitten kun pääsen kotiin, on mahtava tunne, että olipa hauska reissu, Raija hehkuttaa. Nuoruusvuosina elämä kuljetti Rai jan myös Kanadaan, Montrealin sykkeeseen saakka
Minimivaellukseni on viisi yötä maas tossa, käytännössä vaellukset kestävät viikon tai pidempään. Rovaniemeltä matkaa syvemmälle Lap piin jatkettiin tilausautolla, majoituspaikat sekä aamupalat ja iltaateriat hoituivat maja paikoissa. – Olin melkein 52vuotias silloin, kun siir ryin alalle, joka ei siihen maailmanaikaan ollut mikään naisten ala. – Ei minulla ole edes televisiota, millä ihmeen ajalla sitä ehtisin katsoa, nauraa Raija. Pientä kynnystä blogin kirjoittamiseen luo, ettei ahkera metsässä vaeltaja ole ehtinyt juuri kaan roikkua sosiaalisessa mediassa eikä pyö riä internetissä. – Olin Koskelan sairaalassa kuntohoita jana, myös kuntoutusosastolla. – Lapinkierroksen luonto ja kulttuuriantia saa sulatella vielä pitkään. Siellä tein hyvin monipuolisia juttuja. Itse tekstin tuottaminen ei ole yhdek sän opaskirjaa kirjoittaneelle Raijalle mikään ongelma. Matkaan oli lähdössä pääosin eläkeläisiä, eikä tällä reissulla keneltäkään vaadittu varsi naista vaelluskestävyyttä tai kokemusta. – En ole laskenut kuinka monta kertaa olen siellä käynyt, mutta vaelluksistani olen pitänyt kirjaa. Lisäksi olen käynyt tuttujen luona Lapissa kylästelemässä tai päivämatkoilla. Luonto kutsuu kaikkia Seuraava haave on oman blogin perustaminen. Niitäkin reissuja taitaa olla takana jo yli 90. Reppu ja reissunainen Kolmas suunnanmuutos tapahtui, kun Raija perusti 2000luvun alussa oman luontomat kailuyrityksensä, Reissurepun. 3/2018 NIVELTIETO 12 ”Lapinkierroksen luontoja kulttuuriantia saa sulatella vielä pitkään.. Raija suunnitteli tarkasti koko retken kuljetuksineen, kohteineen, yöpymisineen ja aterioineen. Ensimmäiset varsinaiset kohteet oli vat EteläLapissa Posiolla, pohjoisin kohde oli Sodankylän Vuotso. Hän aikoi kyllä vielä palata Kana daan, mutta ei saanut lentorahoja kasattua ja päätyikin töihin, "konttorirotaksi" Suomeen. Monta vuotta toimin myös fysio terapeutin sijaisena, kun päteviä fysiotera peutteja ei meinannut löytyä, Raija kertaa menneitä vuosikymmeniä. – Haluan rohkaista mahdollisimman monia ja kaikenikäisiä ihmisiä retkeilemään, selittää Raija motiiviaan bloggaajaksi ryhtymiseen. Tällä retkellä ihmiset pääsivät paikkoihin, jonne eivät muuten olisi osanneet tai voineet mennä: Raija on itse vaeltanut Lapissa vuosi kymmeniä, joten matkasuunnitelmien poh jana oli vankkaa omaa kokemusta. Jos vaelluskumppani ja eväät vaihtuu, se on aina uusi vaellus. Kesäkuiselle retkelle Lapin luontokohtei siin Raijaa seurasi Helsingin Seudun Lapinkä vijöiden kahdeksantoista hengen seurue. Muutaman juhlientäyteisen, urbaanin vuoden jakso Kanadassa päättyi vuonna 1974, kun Raija tuli hoitamaan vanhem piensa kuoleman jälkeen perikunnan asioita Suomeen. Retkenjohtajathan olivat siihen aikaan yleensä miehiä, toteaa Raija. Tykkäsin hieroskella ihmisten har tioita, joten päädyinkin sinne, kertoo Raija. Tällä het kellä vaelluksia on takana runsaat 165, selvit tää Raija. Aivan viime vuosiin asti Raija pyöritti yri tystään ja töitä riitti, mutta nyt hän on siirtynyt jo eläkkeelle. – Tämmöiset reissut, joilla olen opasta nut päiväretkiä, eivät kuulu vaelluskategori aan. – Paperien pyörittäminen alkoi jossain vai heessa kyllästyttää. Vastaan tuli myös polvileikkauksien jälkitilojen takia jumpattavia ihmisiä. – Kaikilla lomilla lähdin Lappiin ja välillä otin virkavapaata, että pääsin useammin, muis telee Raija aktiivisen työuransa aikaisia vuosia. Blogi kuitenkin toteutunee, sillä teknisen puo len toteuttamiseen on jo tarjoutunut apuvoi miakin. – Retkeillä ja vaeltaa voi, vaikka olisi vaivo jakin, toistaa Raija tärkeimmän missionsa läh tiessään kopioimaan karttoja kohta alkavalle 10päiväiselle Lapinkierrokselle. Sitten kuulin kuntohoita jakoulusta. Veri vetää kuitenkin yhä retkien suunnitteluun ja retkikokemusten jakamiseen myös ryhmien kanssa. Lisäksi olen kuntoutta nut amputoituja ja toispuolihalvaantuneita sekä toiminut päiväsairaalassa ja työterveys huollossa. – Joka päivä meillä oli ohjelmassa kahdesta kolmeen kohdetta, ja joka yö yövyvttiin eri paikassa, kertoo Raija. Pikku hiljaa hän sopeutui ajatukseen, että Kanada saa jäädä
Viime kesänä kun olin Lapissa pitkillä reissuilla, polvet olivat ihan järkyttävän kipeät iltaisin. Hankalassa maastossa ja varsinkin pitkällä päiväpatikalla Raija käyttää polvitukien lisäksi aina vaellussauvoja. NIVELTIETO 3/2018 13 K A TR I K O VA SI IP I. Raijan molempiin polviin laitetaan tekonivelet talvella, jotta tulevista vaellusvuosista jää mahdollisimman vähän kokematta. Ihan alkupäivinä heinäkuussa yhdellä kartoitusretkellä astuin kuoppaan, ja polvi retkahti yliojennukseen taaksepäin. Ei se mitään, kun sen vain tietää: suunnitelmat pitää tehdä sen mukaan. Nyt, kun nivelrusto on kulunut loppuun ja siellä on vain luu luuta vasten, isoin apu on siitä, että tuki stabiloi polviniveltä kunnolla. Kelan tukea voi saada artroositukiin vain ammatillisista syistä, ja ilman tuota tukea ne jäävätkin monelta helposti hankkimatta: kahden polvituen hinta kipuaa reilusti yli 1000 euroon. Sain akuuttiin kiputilaan jotain pistoksia, polvesta otettiin pois nestettä ja käytössäni oli kyynärsauvat. Silloin oikea polveni sitten turposi ja oli kipeä, Raija muistelee. Raija sai pistoksia polveen, jotta pystyi jatkamaan kirjantekoa varten tarvittavia kartoitusretkiä. Kunnolliset polvituet – parhaat retkikaverit Raija Hentman on pärjännyt kipuilevien polviensa kanssa retkillä ja vaelluksilla hyvien polvitukien kanssa jo 12 vuotta. Itse hankin vielä polvituen, jonka sivuissa oli metallituet. – Ehkä alkuvaiheessa tuista oli enemmän apua, kun tuki väänsi polvinivelen sisäreunan nivelrakoa auki. Nyt leikkausta odotellessa pitkävaikutteinen kipulääke auttaa pahimpiin nivelkipuihin, mutta toki päivämatkat ovat nivelrikon vuoksi selvästi lyhentyneet. – Vuonna 2006 sitten aloitin retkiopaskirjojen projektin. Siitä se pikku hiljaa paheni. – Tuet auttavat käytännössä niin, että ne stabiloivat niveltä. – Ei tule kuuloonkaan, että olisin ilman niitä pidemmällä reissulla. Mutta minua ei särje. Leirinkin voi tehdä samaan paikkaan useampana päivänä, ettei kuormaa tarvitse siirtää joka päivä, sanoo Raija. Ne kestivät kovassa käytössä noin kuusi vuotta, ja nyt minulla on jo toiset samanlaiset tuet melkein loppuun käytettynä. Niiden kanssa pystyy astumaan varmemmin myös epätasaisessa ja pehmeässä maastossa, sanoo Raija. Ensi talvena molempiin polviin asennetaan tekonivelet. – Majapaikkojen väli oli tavattoman pitkä. – Kun päivämatkat ovat aiemmin olleet 10–15 kilometriä, nykyään ne ovat 5–10 kilometriä. Minulla on vain kuormitusja liikekipua. Raija on päässyt niiden avulla eteenpäin, lähes päivittäin luonnossa liikkuen, jo noin 12 vuotta. – Vuonna 2007 olin menossa Matkamessuille, ja polvi tuli niin kipeäksi, etten kerta kaikkiaan voinut kävellä. Ei siitä ollut mihinkään, eihän sellainen tuki tee sitä, mitä oikeiden artroositukien pitäisi tehdä, Raija kertoo. – Koska jouduin kävelemään työkseni retkeilyoppaana ja -toimittajana, sain Kelan tukemana ensimmäiset kunnolliset artroosituet, joissa polven kulma on säädetty minulle sopivaksi. Elo-syyskuussa hän ehtii vielä usealle peräkkäiselle vaellukselle, ennen kuin on aika asettua ortopedin käsiin ja tekonivelleikkaukseen. Runsaan liikkumisen ansiosta hänellä on nyt myös hyvä lihaskunto ja yleiskunto, jotka auttavat varmasti myös leikkauksesta toipuessa. Sittenhän se oli ihan helkutin kipeä, enkä voinut muuta kuin antaa ensiapua, laittaa siteen polveen ja jatkaa retkiä. RAIJA HENTMANIN ensimmäiset nivelrikon merkit alkoivat tulla esiin vuonna 2005, kun hän oli Englannissa vaeltamassa
Kuntoutuksen avainasemassa ovat tiedon saanti sairaudesta sekä vertaistuki. Ne tarjoavat myös tukea arjessa selviytymiseen ja opastusta kuntoutumista ja hyvinvointia edistäviin elä mäntapoihin sitoutumiseen. Kuntoutuksesta saa ohjeita ja keinoja arjessa selviämiseen. Tämän jälkeen kuntoutukseen hakemiseen tarvitaan lääkä Hyvinvointia kuntoutuksen keinoin Kela tarjoaa myös tukija liikuntaelinsairaille monipuolista kuntoutusta. Tärkeänä osana on myös vertaistuki. Sairausryhmäkohtainen kuntoutus Sairausryhmäkohtaisen kuntoutuksen palve luissa pyritään löytämään keinoja terveyden tilasta aiheutuvien haasteiden käsittelemi seen. Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmen nuskursseille voivat hakea henkilöt, joille on tehty terveydenhuollossa arvio kuntoutus tarpeesta ja joiden oma motivaatio kuntou tusta kohtaan on herännyt. Sairausryhmäkohtaisessa kuntoutuk TEKSTI JANI HEIKKURINEN Kylpylähotelli Kunnonpaikka Vertaistuki antaa voimaa ja jaksamista sairauden keskellä.. Kun hoitoon sitoutuminen on hyvää ja ihmisillä on paremmat valmiudet kohdata sairauden aiheuttamia haastavia tilanteita, on tervey denhuoltoon kohdistuva kuormitus vähäi sempää. Lisäksi tarvitaan Kelan hake mus KU 132, jonka saa Kelan toimistolta tai tulostettua internetistä. rin Blausunto, jossa lääkäri vahvistaa kun toutustarpeen. Mahdol lisuus kokemustenvaihtoon vastaavassa elä mäntilanteessa elävien henkilöiden kanssa on usein päällimmäisenä kuntoutuksesta mieleen jäävä asia. Kuntoutuspalveluiden tavoitteena on lisätä ihmisten terveydentilaansa liittyvää tietoisuutta. On sitten kyse lääkehoitoon sitoutumisesta tai sairauden mekanismien tuntemisesta, on hyvin tärkeää, että jokainen itse ymmärtää omaa terveydentilaansa sekä siihen liittyviä asioita. 14 3/2018 NIVELTIETO 3/2018 NIVELTIETO 14 K ELA järjestää useita erityyppisiä kun toutuspalveluita, jotka laadukkaasti toteutettuna tukevat sekä edistävät toimintakykyä ja antavat keinoja sai rauden kanssa elämiseen. Tällä tavoin ihmisille saadaan paremmat valmiudet kohdata sai raudestaan aiheutuvia nivelvaiheita ja kestää esimerkiksi hoitoväsymystä pitkäkestoisissa sairauksissa. Kun valmiudet ja ymmärrys ovat riittävän hyvällä tasolla, on ihmisten itse helpompi sitoutua sairautensa hoitoon ja tulla sen kanssa paremmin itsenäisesti toimeen. Näin saadaan aikaiseksi kuntoutuk sen tuloksellisuus. Sairausryhmäkoh taista kuntoutusta haettaessa hakupaperit toimitetaan Kelaan ja Kela tekee lopullisen kuntoutuspäätöksen
Näin huo mio kohdistuu paremmin yksilön lisäksi kos kettamaan myös koko työyhteisöä; työyh teisöstä on helpompi tunnistaa mahdollisia työstä aiheutuvia ongelmakohtia, joita henki löstö kokee työssään. KIILAkuntoutuksen kesto on yhteensä noin 12 kuukautta. Tuen tarve voi ilmetä työsuorituksen heikentymisenä, kuormittu neisuuden kokemuksena tai jatkuvasta kuor mituksesta aiheutuvina, työkykyä heikentä vinä terveysongelmina. Aikaisempia työssä olevien henkilöi den ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat olleet ASLAK ja TYKkuntoutus. Vaatimukset oman osaamisen päivittämi sestä ja toisaalta työnantajan suunnalta tule vat koulutusvaatimukset tuovat painetta ja kuormitusta. Sairausryhmäkoh taisilla kuntoutus ja sopeutumisvalmen nuskursseilla kuntoutujaryhmät koostetaan pääosin samaa sairautta sairastavista henki löistä. Työ tuntuu kuormittavan ja ilo työn tekemi sestä on kadonnut. Avaimena ajankohtaisuus Kuntoutukseen pääsemisen kannalta on ensisijaista, että henkilö itse kokee ole vansa kuntoutuksen tarpeessa. Kelan KIILAkuntoutuspalve lua ohjaavassa palvelunkuvauksessa näiden asioiden mainitaan uhkaavan nykyajan työn tekijöiden työkykyä. Toi silla vaikeuksia tuottaa työssä jaksaminen ja nykyajan työelämän kasvaneiden henkis ten vaatimusten kanssa toimeen tuleminen. Tarvittaessa tavoitteita muo kataan yhteistyössä kuntoutushenkilöstön kanssa, jotta kuntoutusprosessi saadaan vas taamaan parhaalla mahdollisella tavalla kun toutujan omia tarpeita. Kartoituksen jälkeen voidaan alkaa luonnostella omia tavoitteita, ja yksi lölliset tavoitteet ohjaavat kuntoutuspro sessin kulkua. KIILAkuntou tuksen tavoitteena on edistää osallistujien työkykyä sekä työelämässä pysymistä sekä ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Proses sissa sitoutetaan myös työnantajaa sekä työ terveyshuoltoa osallistumaan kuntoutukseen. KIILA-kuntoutus KIILAkuntoutus on tarkoitettu alle 67vuo tiaille, vakituisessa työsuhteessa tai toistu vissa määräaikaisissa työsuhteissa oleville henkilöille sekä yrittäjille. Kuntoutus tai sopeutumisvalmennus kurssia voidaan hakea yhtä lailla sairauden vuoksi muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja terveydentilaan sopeutumisen tueksi kuin terveyttä edistävien ja hyvinvointia tuke vien elämäntapojen opettelemista ja niiden arkeen viemistä varten. KII LAkuntoutus on tullut korvaamaan nämä edeltävät kuntoutusmuodot ja pyrkii vastaa maan nykypäivän ammatillisiin haasteisiin. Toisilla terveydelliset ongelmat ovat fyy sisiä; polvet ja selkä eivät tahdo kestää fyy sistä työtä, tai hartiat ja niska ovat jumissa lisääntyneestä toimistotyöskentelystä. Kun työnantajaa ja työterveyshuoltoa osal listetaan kuntoutukseen aikaisempaa enem män, saadaan aikaan vaikuttavampia tuloksia ja kuntoutustulokset saadaan vietyä työpai kalla tehokkaammin käytäntöön. NIVELTIETO 3/2018 15 sessa tavoitteena on käsitellä asioita ja löytää keinoja, joiden avulla voitaisiin viettää mah dollisimman tasapainoista elämää sairauteen liittyvistä rajoitteista huolimatta. KIILAkuntoutukseen valitun henkilön työkyvyn ja työssäjaksamisen ongelmien tulee olla sidoksissa työhön työpaikalla, organisaation toimintaan sekä hänen omaan ammatilliseen kehitykseensä.. KIILAkuntoutus koostuu kolmesta noin viikon mittaisesta ryhmämuotoisesta jaksosta sekä useammasta yksilöllisestä käyntikerrasta, joihin voidaan soveltaa myös etäkuntoutuk sen välineitä, kuten sosiaalista mediaa sekä videoyhteyksiä. Näin voidaan taata, että kuntoutuk sessa hyvin merkitykselliseksi nouseva ver taistuki toteutuu. Kuntoutusmuoto on vielä kohtalaisen uusi. KIILAkuntoutuksen tavoit teena on työ ja toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Sairauden oireiden paheneminen työssä, terveyspalveluiden lisääntynyt käyttö ja poissaolot työstä voi vat olla osoitus työ tai toimintakyvyn heik kenemisestä. Kuntoutusjakson aikana moniammatilli nen työryhmä kartoittaa kuntoutujan koko naistilanteen. Työssä jaksamista tuleviksi vuosiksi Sairausryhmäkohtaisen kuntoutuksen lisäksi Kela järjestää ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Päivät tuntuvat raskailta, eikä aamuisin ole mukavaa lähteä töihin. Myös työ yhteisö, työterveys tai työnantaja ovat saat taneet havaita, että tuen tarve työssä jatka miselle on olemassa. Kuntoutus on aina tavoitteellista toimin taa. Kuntoutus on yhdistelmä sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista kuntoutusta
Kuntoutuspal veluissa suuri rooli onkin juuri kuntoutu jalla itsellään. Yhden jakson pituus on yleensä viisi vuoro kautta. 3/2018 NIVELTIETO 16 Vesijumppa on tehokas ja nivelystävällinen harjoitusmuoto.. Tähän vaa ditaan omaa motivaatiota sekä ajatusta siitä, että kyseessä on omaan terveyteen tai amma tilliseen tilanteeseen liittyvä kuntoutuspro sessi, joka vaatii aikaa ja vaivaa. Vertaistukea ja kannustusta tulee ryhmän yhteisöllisyydestä ja ryhmän kanssa käy dyistä keskusteluista. Nykymuotoinen laitosmuotoinen kuntoutus on usein jaksotettua toimintaa, joka koos tuu yleensä 1–3 laitosmuotoisesta jaksosta. lääkehoidon, ravinnon sekä unen mer kityksestä omaan hyvinvointiin, sosiaalista kanssakäymistä ja fyysisen toimintakyvyn ohjausta. Kuntoutuspalveluita voidaan toteut taa myös avomuotoisina. Jaksotetut ja avomuotoiset kuntoutuspro sessit antavat mahdollisuuden yhdistää kun toutusta ja työelämää entistä joustavam min. Omat kuntoutuksen palvelulinjat ovat olemassa mm. Kuntou tuspalveluiden sisältöihin liittyy tietoiskuja mm. Oman motivaa tion ollessa kohdallaan kuntoutuspalveluista on mahdollisuus saada eniten irti. Nykymuo toisessa kuntoutuksessa ei pyritä etsimään tai tarjoamaan kuntoutukseen osallistuville henkilöille valmiita ratkaisuja, vaan kuntou tuksen tavoitteena on enemmänkin antaa keinoja ja uusia ajatuksia, joita jokainen voi viedä parhaansa mukaan käytäntöön. Kuntoutuspalveluiden kirjo on hyvin laaja, ja palveluita on tarjolla usealle eri kohderyh mälle. Oma motivaatio ratkaisee Omaa kuntoutuspolkuaan on hyvä aja tella prosessinomaisesti. Kuntoutuksen edellytyksenä on myös, että kuntoutuja itse on todennut tarvitse vansa tukea ja on halukas tekemään muu toksia oman työssäjaksamisensa edistämi seksi. Kuntoutusjaksoilta saatu tieto yhdistet tynä vahvaan motivaatioon luovat parhaat edellytykset onnistumiselle. Muutosta ei kuitenkaan voida tehdä vii kon kuntoutusjakson aikana, vaan muutos ja positiiviset tulokset saadaan aikaan vie mällä käytäntöön arjessa niitä asioita, joita kuntoutushenkilöstön sekä kuntoutusryh män kanssa on yhdessä pohdittu. Suurin osa kuntoutuspalveluista onkin ryhmämuotoista kuntoutusta, joten yksin ei tarvitse oman motivaationsa kanssa kipuilla. Ajat ovat muuttuneet ja kuntoutus pyr kii elämään myös mukana muutoksessa. Kuntoutusta eri tarpeisiin Kuntoutusta on mahdollista hakea oman ter veyden sekä työ tai ansiokyvyn heiketessä. Jaksotuksen hyötynä on myös se, että kuntoutusjaksojen väleillä kuntoutuksessa käsiteltyjä asioita voidaan soveltaa omassa arjessa. tuki ja liikuntaelinsairauksia sairastaville, syöpää sairastaville, hengityssai rauksia sairastaville, sydänsairauksia sairasta ville sekä monille muille sairausryhmille. Kuntoutuja käy oman proses sinsa läpi ja vie kuntoutustaan siihen suun taan, josta saadaan juuri hänen työ tai toi mintakykynsä kannalta parhaat mahdolliset tulokset. Toki kuntoutuspalveluissa käsitellään myös vapaaajan viettoon liittyviä asioita, ja vapaaaikaa jää myös kuntoutuksen lomassa. Kuntoutusjaksojen aikana pyritään löytä mään jokaiselle yksilölle juuri hänen elämän tilanteeseensa sopivia ratkaisuja. Näiden teemojen pohjalta lähde tään työstämään jokaiselle henkilölle omaa kuntoutuspolkua
Enemmän aktiviteettia kaipaaville Kunnonpaikassa on tarjolla neljä kuntosalia ja frisbeegolf-kenttä. Se toimii 14 eri harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelulinjassa Kylpylähotelli Kunnonpaikka ja tuottaa lisäksi ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Fysioterapeutti on usein kuntoutuksessa moniammatillisen työryhmän jäsen, joka kannustaa, ohjaa ja tukee kuntoutujia liikkumaan oikein sairauden rajoitteet huomioiden. Jos tuntuu, että hakemiseen tarvitsisi ammattilaisen neuvoja, niitä antavat mielel lään Kelan toimistot tai palveluntuottaja . Kylpylähotellista löytyy laajamittainen palvelutarjonta kylpylä-, elämysja liikuntapalveluja sekä hemmotteluhoitoja. Ikääntyneille henkilöille on nykypäivänä omat palvelut, joissa pyritään keskittymään arjen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja paran tamiseen. Kuntoutusjaksoilla kuntoutuspäivien pituus on noin 6–8 tuntia, joten kuntoutuspäivän jälkeen jää myös vapaa-aikaa. Kunnonpaikka on toiminut kuntoutuspalveluiden tuottajana jo yli 40 vuoden ajan, ja sen osaava ja kokenut moniammatillinen kuntoutushenkilöstö takaa, että Kunnonpaikasta saa kuntoutuspalveluita samalla vakaalla ammattitaidolla kuin jo menneinä vuosikymmeninä. • Sisältävät ryhmämuotoista sekä yksilöllistä ohjelmaa. • Kesto yhteensä 15 vuorokautta jaettuna kolmeen viiden vuorokauden mittaiseen laitoskuntoutusjaksoon. valtakunnallisia palveluita, eli kuntoutus kursseille otetaan hakijoita koko Suomesta. Kuntoutuspalveluista suurin osa on ns. Kylpylähotelli Kunnonpaikka on toiminut Siilinjärven Vuorelassa, 10 km Kuopiosta jo vuodesta 1974 saakka. Kuntoutus palvelut eivät ole myöskään minkään tietyn ikäryhmän etuoikeus, vaan ikään katsomatta kuntoutuspalveluita voi hakea, jos kuntou tuksen kriteerit täyttyvät joko ammatilliseen tai sairausryhmäkohtaiseen kuntoutukseen. Kelan tule-kuntoutukset NIVELTIETO 3/2018 17. Kelan kuntoutuspalvelut ovat kuntoutu jille maksuttomia, ja niiden ajalta voi saada palkkaa tai kuntoutusrahaa Kelasta. Kuntoutushakemus toimitetaan Kelan toimistoon. • Kelan kuntoutus on osallistujille maksutonta, ja sen ajalta voi saada joko palkkaa tai kuntoutusrahaa. Toki illat voi viettää myös vaikkapa shoppailemalla Kuopion alueen monipuolisissa ostoskeskuksissa. Kelan järjestämät tukija liikuntaelinsairauksien kuntoutuskurssit • Tarkoitettu aikuisille työssä oleville, työhön palaaville, kuntoutustuella tai opiskelemassa oleville henkilöille, joilla on diagnosoitu yli 3 kk oireillut tukija liikuntaelinsairaus. Vapaaajan viettoon Kunnonpaikassa onkin loistavat mahdollisuudet. • Kurssille haetaan Kelan lomakkeella KU 132, johon liitetään lääkärin B-lausunto tai muu lääketieteellinen selvitys. Kuntoutuspäivän päätteeksi voi varata itselle ja puolisolleen rentouttavan hieronnan ja nauttia sen jälkeen saunan löylyistä ja kylpylän aalloista. Lisätie toja kuntoutuspalveluista saa Kelasta tai soit tamalla suoraan palveluntuottajalle. Ei siis ole merkitystä, missä päin Suomea asuu, kunhan omistaa suomalaisen Kelakor tin ja on saanut terveydenhuollon puolelta tarvittavat lausunnot. Nykyään Kunnonpaikka on Suomen suurin ja monipuolisin Kelan palveluntuottaja. Kuntoutuksen kohderyhmiä ovat myös omaishoitajana toimivat sekä muisti sairauksia sairastavat henkilöt
Ryhmä koostuu yhteensä seitsemästä henkilöstä, jotka asu vat eri puolilla Suomea. Kokemuksia tule-kuntoutuksesta Jaksotus koetaan hyväksi Tuki ja liikuntaelinsairauksia sairastavien kuntoutuskurssi koostuu kolmesta viiden päi vän jaksosta, joka jakautuu yhteensä noin vuoden aikajänteelle. Porukassa on vaihte levasti eri ammattiryhmien edustajia maan viljelijöistä päiväkodin työntekijöihin. Porukasta myös vinkataan, että nyt on saanut keskittyä täysillä kuntoutukseen, ja ne TEKSTI JANI HEIKKURINEN. Osalla porukkaa ei ole ollut tarpeeksi tietoa kun toutukseen hakeutumisesta, jollakin on niin kiireinen työ, että hyvää aikaa itsestä huoleh timiselle ei ole tahtonut löytyä. Yksi ryhmäläi nen mainitseekin, että on tuntunut hyvältä, kun on kuntoutuksen jaksojen väleillä panos tanut omaan kuntoutukseensa ja vienyt omaan arkeensa kuntoutuksessa käsiteltyjä asioita. Nyt hän on saanut sekä kurssilaisilta että kuntoutuksen ammattihenkilöiltä hyvää palautetta parantuneesta ja suoristuneesta ryhdistä. Ryhmäläisten kokemuksen mukaan on liian pitkään sinnitelty syystä tai toisesta kivuliaan elämäntilanteen kanssa. Kuntoutustarpeista keskustellessamme nousee yllättävän monen ryhmäläisen suusta samankaltainen kokemus siitä, että kuntou tukseen olisi tullut lähteä jo aikaisemmin. Tällainen kuntoutuksen jaksottaminen on koettu hyvänä. Jaksottaminen ja laitosmuotoinen kuntou tus on koettu hyväksi myös siksi, että kun toutuksen aikana on voinut keskittyä kun toutukseen ja kuntoutumiseen, eikä ole tar vinnut miettiä samalla kotiaskareiden hoita mista. Heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen tekijä: tuki ja liikuntaelinsairaus. 3/2018 NIVELTIETO 18 TAPAAN KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKASSA tuki ja liikuntaelinsairauksia sairastavien kuntoutuskurssiryhmän. Kuntoutuk sen jaksojen väleillä on päästy kotona kokei lemaan niitä keinoja, jotka saattaisivat auttaa omassa tilanteessa eteenpäin. Yksi henkilö on jopa yrittänyt jo pidemmän aikaa tulla toimeen särkylääkkeiden voimalla. Myös kivut ovat vähentyneet. Ryhmä on hyväntuulinen, joskin itselleni jää kokemus, että tietyllä tavalla aika kivu lias
Yhdelle henkilölle työterveyshoitaja on vinkannut määräaikaistarkastuksessa kuntoutusmahdollisuudesta ja toisen ter veyskeskuslääkäri on ohjannut työtervey teen kuntoutuslausuntoa varten. Bioaktiivinen kollageeni nivelille. Tuotteen positiiviset vaikutukset tulevat esiin yleensä 2-6 kuukauden yhtäjaksoisen käytön jälkeen. www.nutrielixir.fi info@nutrielixir.fi 040-1321115 Vaikuttava aine on kollageenihydrolysaatti, jota tuote sisältää yksinomaan. Kts. Muista myös uutuustuote Ice Storm –kylmägeeli lihasja nivelkipuihin. ”Kaikkea ei voi korjata pilleripurkilla” Kuntoutukseen hakemisesta on myös monenlaisia kokemuksia. Tuote on neutraalinmakuinen ja -tuoksuinen. Turvallinen tuote (FDA/GRAS/1999). Osalla hakemi nen on tapahtunut hyvinkin helposti, ja kun toutuksista ja niiden mahdollisuuksista on saanut hyvin tietoa. Eräs kurssilaisista sanoo mie lestäni hyvin vaikuttavan lauseen, johon on helppo yhtyä: ”Ihmiset eivät enää jaksa nykypäivän työ elämän vaatimuksia kuten ennen, ja työtä tulisi suhteuttaa omaan elämään siten, että jaksaisi huolehtia myös omasta itsestään. Toisilla hakeminen ja kuntoutukseen pääseminen ei ole valitetta vasti ollut ihan niin helppoa, yksi henkilö on jopa joutunut hakemaan useampaan ker taan ennen myönteisen päätöksen saamista Kelasta. Ryhmän vertaistuki ja yhteisöllisyys kuntoutusryh män sisällä on toteutunut hyvin. Markkinoija Nutrielixir Oy, PL 42 / Pertunpellonraitti 2 lt 5, 00701 Helsinki. Varsinaiset aloitteet kuntoutukselle ovat tulleet työterveydestä sekä terveydenhuol losta. Tavallisim min kuntoutukseen haetaan terveyskeskus lääkärin tai työterveyslääkärin lausunnolla ja Kelan kuntoutushakemuksella. Ryhmässä on ollut kokemus siitä, että sairauden kanssa pärjääminen on vienyt niin paljon voimavaroja, ettei ole jaksanut pitää huolta omista oikeuksistaan esimerkiksi kuntoutukseen osallistumisessa. ”Uuden sukupolven kollageeni” Kun tilaat FinCollagen Activen Nutrielixirin verkkokaupasta www.nutrielixir.fi saat koodilla NIVEL20 Nutrielixirin verkkokaupan kassalla 20 %:n alennuksen tuotteesta. Aktiivisuutta omien etujen valvontaan on koettu tulleen kuntoutuksen aikana myös lisää. Annostus: 1,5 – 3 ruokalusikallista (5-10 g) jauhetta sekoitetaan päivittäin juomaan, smoothieen tai ruokaan ja nautitaan. parhaat keskustelut liittyen kuntoutukseen sekä ihan mihin tahansa on käyty iltaaikaan kuntoutusohjelman ulkopuolella. Ainutlaatuinen tuote Suomessa. Kaikkea kun ei voi korjata pilleripurkilla. Tuote on myös myynnissä hyvinvarustelluissa apteekeissa ja Citymarketeissa. Apteekista ja www.nutrielixir.fi. Ei sisällä lisäaineita. luettelo myyntipaikoista www.nutrielixir.fi. Ryhmäläiset nauttivat ulkoilmasta Kylpylähotelli Kunnonpaikan järvimaisemassa.. Ydinajatuksena on vahvistunut, että omasta työ ja toimintakyvystä on syytä huolehtia jo hyvissä ajoin. Kuntoutuksessa on tullut tämä herätys.” Kuntoutusohjelman välillä ja iltaisin jää aikaa myös vapaamuotoiseen yhdessä oloon ja vertaistuen vahvistamiseen. Suositellaan jatkuvaan käyttöön. Kurssin aikana on saatu tietoa myös ehkä itselle aiemmin vieraista sosiaalietuuksista. Kaikki ovat kuitenkin hyvin tyyty väisiä, että ovat päässeet kuntoutukseen
KATRI KOVASIIPI Raija Hentman, Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas. Pääkaupunkiseudulla luontokohteisiin päästäkseen ei tarvitse edes omaa autoa, koska yleensä niidenkin lähelle pääsee julkisen liikenteen avulla. Tällä hyvin käytännöllisellä oppaalla voikin lopulta olla jopa yhteiskunnallista merkitystä. Jokiniva luotaa kirjan alkupuolella metsän merkitystä yllättävän syvällisesti sekä metsän hyvinvointivaikutusten että kulttuuriantropologian ja psykologiankin näkökulmista. Esimerkiksi Ilmarisen asentoon keskittyessään voi löytää sisäisiä reittejä omaan henkiseen kasvuun, rakkauden vaalimiseen ja aviokriisistä selviämiseen, tasapainon löytämiseen vaikeuksien jälkeen, voimaa omien haaveiden toteuttamiseen ja masennuksesta luopumiseen. Todella eläväksihän kirja muuttuu vasta, kun sen kanssa menee aitoon metsään, hiljentyy metsäluonnon vaikutuksille ja avautuu omille sisäisille tuntemuksilleen. Metsäjooga tarjoaa antoisat eväät sekä kehon että mielen yhtäaikaiseen huoltamiseen. 352 sivua, Minerva, 2018. Vankan taustoituksen jälkeen päästään tunnelmallisesti kuvitettuun jooga-asentojen ja metsäjoogasar. Jo kotisohvalla lukiessa se herättää voimakkaita muistoja omista, tärkeistä metsäkokemuksista. Intialaisesta kulttuuriperinnöstä ammentava jooga löytää Jokinivan käsissä selkeitä yhtymäkohtia omaan kalevalaiseen mytologiaamme. Nivelrikkopolvien kanssa nykyisin retkeilevä, 70 vuotta täyttänyt Raija Hentman haluaa rohkaista kaikenikäisiä ja kaikenkuntoisia ihmisiä luontoon. 298 sivua. Tuotamme mm. Mitä useammat ihmiset uskaltavat luontoon hakeutua ja oppivat sitä arvostamaan, sitä suuremmaksi kasvaa toivo, että myös poliittisessa päätöksenteossa ja kaupunkien kehittämisessä osattaisiin arvostaa ja varjella luontoalueita. KATRI KOVASIIPI Mia Jokiniva, Metsäjooga. Hentmanin opas havainnollistaa, miten paljon pääkaupunkiseudultakin voi vielä löytää luontoa, kunhan lähtee sitä rohkeasti hakemaan. Samalla kirjoittaja tuntee suurta huolta kaupunkikehityksen pirstaloidessa luontoalueita yhä pienemmiksi kaistaleiksi. — nivelpsoriasista — selkärankareumaa — tukija liikuntaelinsairauksia sairastavien kuntoutusta Kelan kuntoutus on osallistujille maksutonta KYSY LISÄÄ: Jani Heikkurinen 044 788 9493 jani.heikkurinen@kunnonpaikka.fi Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela | 044 7476 111 | www.kunnonpaikka.com Reuma-sopeutumisvalmennuskurssit 68979 Selkärankareuma 29.10.2018 68980 Selkärankareuma 10.12.2018 Reumaattinen nivelpsoriasis 68981 Nivelpsoriasiskurssi 26.11.2018 68982 Nivelpsoriasiskurssi 17.12.2018 MIA JOKINIVAN Metsäjooga on tavattoman mielenkiintoista luettavaa, sillä se tarjoaa paljon kulttuurista ja filosofistakin pohdintaa metsän merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille, suomalaisille ja suomalaisuudelle. Jokaisen kohteen kuvauk sessa on mukana ohjeet sen löytämiseksi, kohteen perustiedot sekä sen sisältämät rakenteet ja palvelut, sen vaativuustiedot sekä maanmittauslaitoksen tarkka kartta alueesta. Lue myös Raija Hentmanin haastattelu tämän lehden sivuilta 11–13. Kirjoittajan urakka on ollut huikea: kartoitustyötä ja tietojen tarkistusta on täytynyt tehdä valtavan paljon, sillä eri kohteita kirjassa on kaikkiaan yli 140. Retkeilyinnostuksen kasvaessa varustustakin voi sitten pikku hiljaa kartuttaa. Kirja antaa voimakkaan, inspiroivan alkusysäyksen henkilökohtaiselle kasvun mahdollisuudelle. Hentman korostaa myös kaikkien vuodenaikojen ominaislaatua: luonnossa on aina jotakin mielenkiintoista. KIRJAVINKKEJÄ 20 3/2018 NIVELTIETO YLI 40 VUOTTA retkeillyt Raija Hentman on koonnut yksiin kansiin kaikki pääkaupunkiseudun retkeilyja ulkoilukohteet. Ohjeet rytmittyvät vuodenaikojen kiertoon, ja suuri osa asentojen nimistä on luontopaikkojen, luonnonilmiöiden ja eläinten nimiä. Löydä pääkaupunkiseudun luonto Joogaa kalevalaisessa hengessä Suomen suurin kuntoutuspalvelun tuottaja KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA Tuotamme vuosittain yli 150 sairausryhmäkohtaista kuntoutusja sopeutumisvalmennus kurssia 14 eri palvelulinjassa. jojen osuuteen. Myös monet intialaisen alkuperän mukaan nimetyt jooga-asennot eli asanat saavat Metsäjooga-kirjassa uudet, kalevalaiset nimet ja suositukset, millaisissa luontoympäristössä niitä kannattaa toteuttaa. Gummerus, 2018. Retkeilyn voi myös aloittaa varsin vaatimattomilla varusteilla, kunhan jalkineet ovat hyvät