Teemana kipu Käden ja sormien nivelrikon itsehoito Joogan hyvää tekevät vaikutukset Lonkkanivelrikko: Näin aloitat kuntosalitreenit • Työikäiset ja kipu • Miten kivun kanssa eletään
2 NIVELTIETO 1 | 2024
Strategian painopisteet ohjaavat toimintaamme Svenska sidor Lukijan kysymys Oikaisut 4 6 10 16 20 22 24 26 30 34 38 40 44 46 5 13 15 33 37 39 45 47 Vastuullisuusohjelma Työkyvyttömyysriskit jäävät helposti huomiotta Lonkan tekonivelen kestävyys on parantunut Uusi hallitus on valittu Uudet jäsenedut Nivelpiireissä tapahtuu Ristikko Yhteystiedot 16 22 34 6 40 2/2026 TÄSSÄ LEHDESSÄ. Pääkirjoitus ”Fyysinen kipu kasvattaa myös henkistä resilienssiä” Työkyvyttömyyseläkepäätös tuli iloisena yllätyksenä ”Kipu ei ole päätepysäkki” Käden nivelrikko ja sen hoito kirurgisesti Käden ja sormien nivelrikon itsehoito Ortonin uusi alku vahvistaa julkista tekonivelkirurgiaa Vantaan nivelpiirin joogassa saa tukea liikkumiseen ja iloa arkeen Hyaluronihappoinjektiot polven nivelrikon hoidossa Lonkan artroosi: Kuinka aloittaa harjoittelu kuntosalilla
Joogaohjaaja Katja Niemi kertoo sivulla 26, miten joogatunnit nostavat iloa ja naurua pintaan. Huippu-urheilijan arki on itsensä ylittämistä ja huippusuorituksiin tähtäämistä kivuista ja vaivoista huolimatta, kuten keihäänheittäjä Toni Kuusela sivulla 6 kertoo. Vaikka kipu kulkee mukana, pystyy silti tekemään asioita, jotka tuovat onnistumisen ja turvan tunnetta, sanoo Petra Hänninen sivulla 16. Yhdistyksen jäsenet saavat lehden vuosikerran maksuttomana etuna. Kivun tuntemukseen liittyy myös psykologian opettajani ihmiskäsitys ihmisestä kokonaisuutena. Tässä lehdessä teemana on kipu. 050 5252 144 arja.karasvirta@nivel.fi Kansikuva Jarno Kaasalainen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. Artroosikipua voi ennaltaehkäistä liikkumalla aktiivisesti, mutta edes liikunnan määrä ei tarkoita, etteikö kipuvaiheita joskus olisi. Mekin voimme olla ylpeitä itsestämme, kun teemme pienen kävelylenkin tai jumpan kotona. Vertaistukija liikuntaryhmissä monet jäsenistämme ovat kertoneet saaneensa uusia ystäviä sekä helpotusta kipuihin. Jokainen on tietenkin yksilö, joten tilanne on jokaisella erilainen. Nykyään puhutaan biopsykososiaalisesta mallista kivun hoidossa, jossa otetaan huomioon biologiset, psykologiset ja sosiaaliset muuttujat. Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Päätoimittaja Arja Karasvirta p. Numero 2 | 2026 Vuosikerta 40 euroa Suomeen ja 45 euroa ulkomaille. Kipua on helpompi sietää, kun voi keskustella kivun tunteista, ja kuulla samassa tilanteessa olevia sekä heidän vinkkejään tilanteen rauhoittamiseksi. krs) 00100 Helsinki p. 050 5252 098 ma–to klo 9–12 toimisto@nivel.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 1459-2568 PÄÄKIRJOIT US Lukiossa psykologian opettajani sanoi, että jos ette muuta muista kurssilta niin ainakin sen, että ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ja pääsette läpi kurssista. Nyt kymmeniä vuosia myöhemmin edelleen muistan tämän. On tärkeää, että jokainen löytää omia tapoja tehdä asioita, esimerkiksi silloin kun kipu muuttaa elämää. Olemmehan aina kokonaisuus! Tämän kirjoituksen myötä toivotamme jäsenillemme ja lehtemme lukijoille ihania kesäpäiviä! Kirsi Salasuo toiminnanjohtaja ISO 9001 ISO 14001 Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus Painos 8 500 kappaletta Paino PunaMusta Oy Kirsi Salasuo. Mikäli liike tekee kipeää, kannattaa keskustella fysioterapeutin kanssa oikeista liikeradoista ja itselleen sopivista harjoituksista. Kivun tunne on aika yksilöllinen ja siihen vaikuttaa fyysisen kivun lisäksi mielen hyvinvointi, tunteet ja ajatukset
Turvallisen tilan periaatteet • Kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti taustasta, osaamisesta, toimintakyvystä tai muista ominaisuuksista riippumatta. Huolehdimme, että sääntöjä noudatetaan. • Olemme helposti lähestyttäviä sekä ystävällisiä ja avuliaita. • Lisäämme tiivistelmän ohjeesta jokaisen webinaarin ja seminaarin alkuslaideihin. Liikuntaryhmissä jokainen saa harrastaa omalla tavallaan ilman suoritusten arviointia. 5 NIVELTIETO 2 | 2026 Toimintamalli epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn VASTUULLIS UUSOHJELM A Suomen Nivelyhdistys haluaa olla jokaiselle avoin ja turvallinen toimintaympäristö, niin jäsenillemme kuin vapaaehtoisillemme ja eri tilaisuuksissamme vieraileville. • Puutumme epäasialliseen käytökseen. • Otamme huomioon jokaisen yksilölliset tarpeet. Kerrothan viestissä mahdollisimman tarkan kuvauksen tapahtumasta. • Tarjoamme tukea ja apua sitä tarvitseville. Huolehdimme siitä, että kaikilla on turvallinen olo erilaisissa tilaisuuksissa ja heille syntyy miellyttävä kokemus. Luomme positiivisen ja turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi. 050 5252 088 tai hallituksemme puheenjohtajaan Mikko Sinisaloon, etunimi.sukunimi@nivel.fi • voit myös lähettää sähköpostia vertaistuen sähköpostiin: vertaistuki@nivel.fi. • Toimintamalli on myös yhdistyksemme intranetissä, jossa vapaaehtoisemme voivat siihen tutustua. • Huolehdimme mahdollisuuksien mukaan viihtyisästä, saavutettavasta ja esteettömästä ympäristöstä. Kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. • Ohje lähetetään jokaiselle vapaaehtoisellemme, esimerkiksi läsnäja etäliikuntaryhmien ohjaajille, sähköpostitse joko pdf:nä tai linkkinä. Jos kohtaat epäasiallista käytöstä nivelpiirin tai Suomen Nivelyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa, kerro siitä mahdollisimman pian • nivelpiirin vertaisohjaajalle heti tilaisuuden jälkeen tai myöhemmin esimerkiksi sähköpostilla tai puhelimitse. • voit ottaa yhteyttä toimistoomme: toiminnanjohtaja Kirsi Salasuo, p. • Pidämme säännöt ja toimintaohjeet selkeinä ja helposti saatavilla. Järjestämme tilat siisteiksi toiminnan jälkeen. Toimintamallista kertominen • Epäasiallisen käyttäytymisen toimintamalli löytyy verkkosivultamme nivel.fi/nivelyhdistys/toimintamalli. Katso yhteystiedot nivel.fi-sivustolta. Sähköposti lähetetään aina ennen ryhmän aloitusta.. Materiaalit lähetetään vapaaehtoisille jo keväällä. • Toimintamalli käydään läpi vapaaehtoisiemme tapaamisessa syksyllä 2026, ja tarvittaessa uudestaan
”Fyysinen kipu kasvattaa myös henkistä resilienssiä”. 6 NIVELTIETO 2 | 2026 Keihäänheittä jä Toni Kuusela on osallistunut olympialaisiin sekä maailman mestaruuskis oihin ja Euroopan mestaruuskis oihin. Tie huipulle on kuitenkin ollut kivinen monien operaatioiden takia. Kilpaurheilun aiheuttama fyysinen kipu on nostanut kynnystä sietää henkistäkin kipua
”Ja minä halusin kisoihin! Löysin netistä Kir-Fixin ja soitin Katja Niemelle kysyen, mikä tähän voisi auttaa. ”Urheilu on siinä mielessä raaka maailma, että jos niin sanotusti ottaa kipeää, niin sittenhän sen kivun saa pois, kun puuduttaa tunnottomaksi”, Kuusela sanoo. ”Kroppa tottuu kipuun, kun sitä liikuttaa päivittäin. Sanonta kuuluu: Liike on lääke, niin kyllä kevytkin liike on lääke, vaikka nivelissä olisi jotain. Haluan heittää keihästä. Ensimmäisen kerran hän käytti tukea kaksi viikkoa ennen olympialaisia. Se on luultavasti mahdotonta, koska aina varmasti tulee sattumaan johonkin, mutta koitetaan nyt ainakin vielä viimeisen kerran”, Kuusela toteaa. Tukijalan polvesta meni jänteet ja pohkeesta meni siteet poikki. Urheiluun liitetään usein hyvinvointi, mutta Kuuselan mukaan hyvinvointi on välillä kaukana kilpaurheilusta. Eikä liikkumisen tarvitse olla sen kummempaa kuin, että käy kaupassa kävellen tai hakee postin postilaatikosta. Jos jää sohvalle ja liikkuu vain harvoin, kipu tuntuu pahemmalta. On paljon parempi, että pysyn liikkeessä kuin että jämähtäisin paikalleni.” Kuuselan mielestä liike myös suojelee kipuefektiltä. Päivittäinen liikkuminen ja treeni ovat avaimeni siihen, miksi kroppani kestää niinkin äärimmäistä lajia kuin keihäänheitto.” Huippu-urheiluun kuuluvat myös lääkkeet ja puudutusaiheet. Mutta mitä kipu on sitten sen jälkeen. Kilpaurheilun aiheuttama fyysinen ”N äihin 15 vuoteen on mahtunut 12 leikkausoperaatiota – aika lailla joka vuosi on jotain, välillä vähän pahempia ja välillä parempia”, Kuusela aloittaa ja kertoo operaatioista. Neljä leikkausta yhdeksän kuukauden sisään. 2020 tuloksella 80,45. Apuvälineet ja tuet Kuusela on vuosien ajan käyttänyt erilaisia tukia. ”Hauislihas heittokädestä irtosi yläpäästä ja se kiinnitettiin tuonne alemmas. TEKSTI ARJA KARASVIRTA KUVAT ANSELMUS.NET. Katja lähti saman tien ajamaan TAUSTATIEDOT • Ammatti: keihäänheittäjä viimeiset 13 vuotta. Tuntuu kuitenkin siltä, että oma potentiaali on vielä saavuttamatta.” Loukkaantumisia on ollut niin paljon, ettei Kuusela ole voinut treenata terveenä ilman kipuja. 2013 viidenneksi tuloksella 73,06. • Kuusela sijoittui alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa v. Itselläni on polvi hajalla, koska pohjeluu on irti. • Hän sai Kalevan kisoissa hopeaa 2022 ja 2023 sekä pronssia vuosina 2019, 2020 ja 2021. Kuusela painottaa, että oman kehon huolto on ehdottoman tärkeää. Samassa rytäkässä meni nilkkakin. Vuonna 2022 Kuusela sijoittui Münchenin EM-kilpailuissa viidenneksi tuloksella 80,20. ”Kovimmissa paikoissa pitää turvautua piikkiin, joka saa kivun pois. Haluan vielä kerran koettaa, mitä se olisi, jos ei ottaisi kipeää. • Kuusela sijoittui Suomi–Ruotsi-maaottelussa vuonna 2018 kolmanneksi tuloksella 75,96 ja voitti maaottelun keihäskisan v. Mutta nyt – Kuusela tekee paluuta kilpakentille. Kuuselan tukijalasta irtosi pohjeluu, ja hänen olisi pitänyt juuri silloin heittää oman ennätyksensä ja ylittää olympiaraja. Olkapäässä sirpaleinen rustorengas parsittiin kasaan, samoin kuin supraspinatus (ylempi lapalihas) siitä yläpuolelta. Jos haluaa pärjätä, ei sairauslomaa voi oikein ottaa. ”Se saa minut jatkamaan.” Arjen haasteet kipujen kanssa Miten voi elää hyvää ja aktiivista elämää kipujen ja arjen haasteiden kanssa. ”Jos olisin lyönyt pillit pussiin, niin varmasti minua muutaman vuoden päästä harmittaisi katsella, kun muut siellä heittää. Olen monta kertaa sanonut, että tämä on vähän semmoista eläinrääkkäystä”, Kuusela pohtii pilke silmäkulmassaan. • Kuuselan ennätys on vuodelta 2021 Orimattilassa heitetty 85,03. ”Siihen kuuluu hierontaa, fysioterapiaa ja kylmähoitoa. Tie huipulle on kuitenkin ollut kivinen monien operaatioiden takia. Nyt on ollut muutaman vuoden hiljaisempi jakso keihäänheiton suhteen. 7 NIVELTIETO 2 | 2026 Keihäänheittä jä Toni Kuusela on osallistunut olympialaisiin sekä maailman mestaruuskis oihin ja Euroopan mestaruuskis oihin
8 NIVELTIETO 2 | 2026 autolla Vantaalta Kuortaneelle tuki mukaan. ”Vaikka jokin tuki voi näyttää isolta, se tuntuu päälläsi siltä kuin siinä ei olisi yhtään mitään, ja että sen kanssa pystyy toimimaan.” Henkinen kantti on kaikki kaikessa Keihäänheitossa kroppa joutuu koville: ensin juostaan täydellä vauhdilla, sitten äkkipysähdys yhden jalan voimalla ja keihään heitto ol. Kuusela kehottaa käyttämään apuvälineitä ja tukia. Sen tuen avulla heitin oman ennätykseni ja olympiarajan viimeisessä mahdollisessa hetkessä”, Kuusela kertoo tarinaansa hymyillen
Jos kipua miettii liikaa, sitä alkaa varomaan alusta asti, ja sattuu virheitä ja tulee tekniikkaongelma. ”Treeniohjelmaa pystyy muokkaamaan niin, että koitetaan mennä keho edellä. Polvi ja olkapää ovat kovilla. Tukilihakset ovat kehittyneet ja tottuneet liikkeeseen – siihen liikkeeseen, jota on aiemmin varonut kivun takia. Hyvä fysiikka vie painetta pois itse vammasta tai kipukohdasta. Siihen asti toivon, että pystyn tekemään asiat niin, etten ajattele kipua liikaa, enkä anna sille valtaa. Totta kai silloinkin saadaan liikuntaa ja liikettä, mikä on tärkeää, mutta tuossa on mietinnän paikka ehkä monelle. ”Joskus treenatessa kannattaa kaivaa esiin ’oma sisäinen kilpaurheilija’, ettei tee vain kevyitä ja siellä mukavuusalueella olevia liikkeitä. Tai treenissä jossain kovassa liikkeessä tietyssä kohtaa. ”Heiltä löytyy melkein vammaan kuin vammaan jokin keino, jolla voidaan liikettä silti kehittää, mikä ei aiheuta kipua tai huononna mitään. Esimerkiksi jalkakyykyssä ei kannata heti luovuttaa, koska siihen on olemassa monia muita variaatiota, joilla saa saman kehityksen samalle lihasryhmälle tai samaan niveleen. ”Se onkin ristiriitainen tilanne. Onneksi Kuuselalla on pitkään ollut sama hoitava lääkäri, Urho Väätäinen, joka on tehnyt yli puolet kaikista Kuuselan leikkauksista. 9 NIVELTIETO 2 | 2026 kapään varassa. ”Väittäisin näin, että toisaalta urheilijalla on hyvin paljon annettavana siviilipuolelle, jotka tekevät näiden kanssa töitä.” ’Vaihda liike toiseen’ -toimintamallia voi hyödyntää vaikka nivelrikkoa sairastavan kuntosalitreeneissä. Liikkeitä on tuhansia, joita voimme vaihtaa. Vaikka kroppa antaa hälytysmerkkejä sanomalla ’älä tee tätä’, on pakko tehdä. Kuusela on vuosia tutkinut ja miettinyt paljon eri keinoja, mutta hän ei vieläkään ole löytänyt itselleen parhaita keinoja. ”Kääntöpuolena on, ja mitä ei usein ymmärretä, että ihmiset jättävät asioita tekemättä, kun he miettivät vain kipua. Olen oppinut sietämään sitä, ettei aina pysty. Aina ei ole kivaa eikä mukavaa, ja välillä ottaa tosi kipeää”, Kuusela kertoo. Treenikaudella on vähän eri asia, koska silloin pystyn aistimaan ja kuuntelemaan kehoa.” Kuusela painottaa, että siinä tilanteessa pitää olla pelisilmää, ja kertoo, että treenikaudella variaatioita osataan hyödyntää. ’Omalla kilpaurheilijalla’ on hyvä draivi mennä tunniksi salille tekemään suoritusta. Nyt tosin tiedän, että se tulee heiton lopussa. Ajatellaan, että tällä tulen kuntoon, mutta tilanne pysyy samana. ”Kuvittele – tukijalalle tulee noin 900–1000 kilon paine, kun se lyödään maata vasten”, Kuusela toteaa. Itsestään mikään ei parane kuitenkaan enää tietyssä vaiheessa”, Kuusela sanoo. ”Jos minulla on elokuussa Euroopan mestaruuskisat, ja kesäkuussa alkavat kivut, siitä huolimatta kisoihin on pakko mennä. Ammattilaisilla on laaja liikepankki, jota nivelrikkoa sairastavien kannattaa hyödyntää. Sitten on pakko keksiä keinot, millä tavalla kehoa voidaan huijata tekemään ja toimimaan arjessa.” ”Vaikka kuinka päätän, että teen tämän suorituksen ihan niin kuin aina ennenkin, silloin kun ei sattunut – silti se kipu tulee. Kuusela pelaa kipua vastaan hen kisen puolen avulla. Kilpaurheilussa ei vaihtoehtoja ole – urheilija ei voi päättää olla menemättä kisoihin. Jos kuitenkin käy, vaikka salilla, luultavasti tekee väärin liikkeitä vain siksi, että varoo kipua. Älä varo kipua Usein liike parantaa pikkuhiljaa. Jos jokin liike tuntuu kehossani huonolta, sitten keksitään siihen joku variaatio, jolla kehoa voidaan kehittää.” Keinoja on monia, joista pitää löytää itselleen sopivat. ’VAIHDA LIIKE TOISEEN’ -TOIMINTAMALLIA VOI HYÖDYNTÄÄ VAIKKA NIVELRIKKOA SAIRASTAVAN KUNTOSALITREENEISSÄ.. Tai jo ajatuksissaan miettii, ettei pysty tekemään jotain liikettä, koska se tekee kipeätä ilman että edes kokeilee liikettä.” Kuusela kehottaa lähteä vain tekemään, koska aika pian huomaa, ettei liike tunnukaan pahalta – fysiikka alkaa kehittyä ja tukilihakset tuovat vakautta, mikä auttaa nivelongelmissa. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi painaa kipua vastaan niin kuin meidän kilpaurheilijoiden on pakko”, Kuusela toteaa. ”Uskallan väittää, että olen selvinnyt paljon paremmin näistä siviilipuolen kipeistäkin asioista sen avulla, että fyysinen kipu ja urheilijaurani ovat kasvattaneet resilienssiäni. ”Kyynärpääni on leikattu neljä kertaa, olkapää kaksi kertaa, hauis kerran, polvi kaksi kertaa ja nilkka kolme kertaa”, Kuusela kertaa. Fyysinen kipu nostaa tietynlaista kynnystä sietää myös henkistä kipua muussakin elämässä. Kun on tehnyt jotain harjoitetta keskittyen siihen, että tekee liikkeen oikein, niin kahden kuukauden päästä sitten huomaakin, että pystyy tekemään liikkeen kivutta. Silloin tulee sattumaan paljon pahemmin, ja se tulee pahimmassa tapauksessa rikkomaan lisää.” Aina löytyy toinen liike Välillä tulee hetkiä, ettei Kuusela pysty tottelemaan oman kehonsa viestejä, esimerkiksi kisoissa
38 vuoden ajan olen hoitanut helsinkiläisiä vauvasta vaariin”. Päätin sinnitellä todella kipeän käteni kanssa. Ei enää leikkauksia Kun viimeksi kerroimme Mia Kaasalaisen kuulumisia Niveltieto-lehdessä vuonna 2023, hän odotti silloin käden tai käsien luudutusleikkausta. Keväällä se on aina ollut mielen päällä. ”Selkäni meni niin huonoon kuntoon, että olen joutunut käyttämään keppejä. Ilman muiden apua ja neuvoja hän ei olisi osannut kirjoittaa hakemusta, jossa oli kaikki kohdillaan. Leikkauksen ajankohta venyi parilla vuodella, sillä viime vuoden joulukuussa vasen ranne vihdoin luudutettiin. ”Olin silloin yksin kotona, ja jouduin lukemaan päätöksen ainakin viisi kertaa, ennen kuin ymmärsin, että eläkeanomus oli hyväksytty ensimmäisellä yrittämisellä. Hoitavan lääkärin kanssa tehtiin jälkitarkastuksessa yhdessä päätös, ettei oikeaa kättä lähdetä leikkaamaan. Ensimmäinen hakemus meni kerralla läpi. Myös oikea käteni pitäisi leikata”, Kaasalainen toteaa. Kaasalainen ehti olla sairauslomalla ja kuntoutustuella reilut viisi vuotta poissa töistä. Minulla on alaselässä nikamasiirrännäisiä. ”Työurani oli tarkoitettu menemään näin. Olen oikeakätinen, enkä halua, että toimintakykyni menee todella nollaan. Leikkausta oli pakko siirtää, koska keppien tukikättä ei voinut leikata. ”Ajattelin jo ennen lääkäriin menoa, ettei oikeaa rannettani jäykistetä. Esimerkiksi molemmat peukaloni on leikattu kahteen kertaan.” Vasemman käden luudutus tarkoittaa sitä, että pitkä metallituki asennetaan ranteen kohdalle, jonka jälkeen ranne ei taivu eteentai taaksepäin, ainoastaan sivusuunnassa. 10 NIVELTIETO 2 | 2026 T yökyvyttömyyseläkepäätös sai 54-vuotiaan Mia Kaasalaisen hihkumaan ja tuulettamaan ilosta. Olen jälkeenpäin nauranut, että mitä jos joku olisi silloin nähnyt minut, kun kiljuin ja huusin ja tuuletin itsekseni”, Kaasalainen kertoo nauraen. TEKSTI ARJA KARASVIRTA KUVAT MIA JA JARNO KAASALAINEN. Nyt on tilanne se, etten voi käyttää keppejä kummassakaan kädessä – vasen ranteeni on jäykistetty, eikä ranne taivu ja oikea käteni on kipeä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen tuli Mia Kaasalaiselle suurena helpotuksena. Käsiini on tehty jo niin monta leikkausta, että ne saa nyt riittää. Työkyvyttömyyseläkehakemus matkaan Kaasalaiselle myönnetty kuntoutustuki oli voimassa huhtikuun Työkyvyttömyyseläkepäätös tuli iloisena yllätyksenä Joulukuussa vasen ranne luudutettiin. Henkilöstöhallinnon asiantuntija on hoitanut uudelleensijoitusasiaani, ja hänen kanssaan on pidetty palavereita ja esihenkilön kanssa on pitänyt aina käydä vähän juttusilla”, Kaasalainen kertaa prosessia. ”Kuntoutustukea piti hakea aina vuodeksi eteenpäin. Joka vuosi työterveyslääkäriltä piti saada B-lausunto, käydä keskustelut ja neuvottelut ja hakea kuntoutustukea
Alkoi vimmattu tiedon ja ohjeiden haku. Se helpot taa”, Kaasalainen kertoo tulevasta arjestaan.. Maaginen ikäraja työkyvyttömyys eläkepäätöksissä tuntuu olevan 60 vuotta. Kaasalainen kiittää Facebookin Nivelrikon aiheuttama työkyvyttömyys -ryhmää ja sieltä saatuja ”Yritän pitää kunnostani huolta, matkustellaan mieheni kanssa – elämä jatkuu niin kuin tähän astikin. ”Kun vuosi sitten ehdotin työterveyslääkärille pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, hän totesi, ettei se tule onnistumaan”, Kaasalainen kertoo. Ja nyt työterveyslääkäri suostui siihen, että Kaasalainen voisi hakea pysyvää eläkettä. ”Lisäksi työeläkelaitokset katsovat, että jos joku pystyy tekemään pelkästään suullaan töitä, niin ne haluaa työllistää sinut”, Kaasalainen sanoo ihmetellen. Nyt vain ei enää tarvitse huolehtia lääkärilausunnon hankkimisesta. Tämän vuoden helmikuussa hän kävi jälleen kerran työterveyslääkärillä kuntoutustukea varten. 11 NIVELTIETO 2 | 2026 loppuun asti aina vuodeksi kerrallaan
Mia Norjan tuntureilla. Kun sekään ei auttanut, niin sitten töissä tehtiin kaikki mahdolliset mitä pystyttiin, esimerkiksi työtä keventämällä. Jatkoin näin ja kerroin jokaisesta työtehtävästäni yksityiskohtaisesti.” ”Lisäsin tietoa myös kotona pärjäämisestä – mitä pystyn ja en pysty kotona tekemään. ”Kun sain eläkepäätöksen, laitoin heti sinne Facebook-ryhmään kiitokset siitä, että olen saanut ryhmältä paljon ideoita ja apua hakemuk sen tekoon. 12 NIVELTIETO 2 | 2026 ohjeita työkyvyttömyyseläkehakemuksen tekemiseksi. ”Luin ihmisten kirjoittamia vinkkejä, mitä hakemukseen kannattaa laittaa. Ennen hakemuksen lähettämistä Kevaan, Kaasalainen kävi sen läpi työnantajansa, Helsingin kaupungin, kanssa. Kun nivelrikon oireet pahenivat, hän siirtyi ryhmäperhepäivähoitoon, jossa ei enää tarvinnut tehdä töitä yksin. Kirjoitin, että työskentelen ryhmäperhepäivähoidossa, jossa lapsen pyllyn pesu vaatii lapsen nostamista, mutta käteni ei kestä nostamista. Hakemuksesta keskusteltiin esihenkilön kanssa, joka kirjoitti TAK-lomakkeen eli Työnantajan lausunnon työssä selviytymisestä. ”Imin itseeni ryhmästä kaiken mahdollisen tiedon. Liitin hakemukseen myös viimeiseltä 10 vuodelta ne yhdeksän leikkausta, joita minulle on tehty, röntgenja magneettikuvien lausunnot, sekä lääkärinlausunnot. Aina kun Kaasalainen tuli leikkauksen jälkeen sairauslomalta takaisin töihin, tuli kutsu seuraavaan leikkaukseen. Ajattelin, että teen kerralla kaikki siihen hakemukseen, ettei tarvitse lisäselvityksiä pyytää”, Kaasalainen kertoo hymyillen. ”Yksintyöskentely oli turvallisuusriski, jos jotain sattuisi. Hain kyllä paria opiskelupaikkaa, mutten tullut valituksi.” Kaasalaisella on nivelrikko kaikissa mahdollisissa paikoissa, kuten hän itse sanoo. En välttämättä olisi itse ymmärtänyt liittää kaikkia niitä juttuja hakemukseen”, Kaasalainen sanoo tyytyväisenä. Olin niin tyytyväinen. Kirjoitin tarkat selvitykset kohta kohdalta ihan kaikesta: mitä työni sisältää, mihin pystyn ja mihin en pysty. Pian alkoi leikkausten sarja. Lisäksi käytiin vielä kolmikantaneuvottelut. ”Vaikka nivelrikko on minulla kaulasta alaspäin, pää pelaa vielä. Huumorilla selviää pitkälle.” Mia Kaasalainen on Suomen Nivelyhdistyksen kokemusasiantuntija.. Hakemukseen Kaasalaisen esihenkilö kirjasi lisäksi työtehtävät ja mitä toimenpiteitä on tehty sen eteen, että Kaasalainen olisi voinut jatkaa ja pärjätä töissä. Monet kirjoitti siellä, että on seitsemänkin kertaa joutunut hakemaan, eikä hakemus ole mennyt läpi”, Kaasalainen toteaa. En alistu tähän. ”Oli parempi, että haettiin sitä kuntoutustukea. Työtehtävien uudelleenjärjestelyistä ei saatu toivottua lopputulemaa. Kaupungilla ei siinä vaiheessa ollut tarjota uutta paikkaa, ja uudelleen sijoittaminen olisi vaatinut opiskelemaan lähtemistä. Kun kädet, selkä ja jalat olivat huonoina, siirtymällä helpotettiin työtä. Kärsin huonosta omatunnosta, kun työkaverini joutuivat tekemään ne työt, joita en pystynyt tekemään”, Kaasalainen kertoo. Moninivelrikko Kaasalainen työskenteli vuosikausia perhepäivähoitajana
13 NIVELTIETO 2 | 2026 T ukija liikuntaelinsairaus tai mielenterveyden häiriö oli syy työkyvyttömyyteen lähes 60 prosentilla työkyvyttömyyseläkkeen saajista. Työkyvyttömyysriskit jäävät helposti huomiotta TEKSTI ARJA KARASVIRTA TY Ö E L Ä K E VA K U U TU SY H TI Ö VA R M A. Siksi työpaikoilla olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös yksittäisiin poissaoloihin ja ryhtyä työkykyä tukeviin toimiin mahdollisimman varhain. Herää kysymys, onko työkykyä tuettu ja onko toimiin ryhdytty liian myöhään, jolloin vaikuttamisen mahdollisuudet ovat vähäisempiä”, tutkimuspäällikkö Auli Airila Varmasta kertoo. Työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään useimmiten pitkän sairastamisen ja useiden työkyvyttömyysetuuskausien jälkeen. Työpaikkojen välillä on suuria eroja. Kulttuuri vaikuttaa suoraan siihen, tulevatko ongelmat esiin ajoissa vai vasta silloin, kun mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen ovat jo kaventuneet. Noin neljännes kuului alimpaan palkkatuloryhmään. Väliin mahtuu myös työpaikkoja, joissa yksittäiset esihenkilöt toimivat esimerkillisesti, vaikka rakenteellinen tuki puuttuisi. ”Huomionarvoista oli, että merkittävä osa päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan ilman aiempia työeläke-etuuksia. ”Useat tutkimukset osoittavat, että keinoja työkyvyn vahvistamiseen on olemassa, mutta jos niitä ei toteuteta ajoissa, myös mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen heikkenevät merkittävästi.” Airilan mukaan tämä asettaa haasteita työpaikoille. Joissakin organisaatioissa työkykyjohtaminen on hyvällä tasolla ja sen perusperiaatteet tunnetaan, kun taas toisissa keinot ja toimintamallit ovat heikommin hallussa. Koska tietoa suorista työkyvyttömyyseläkkeistä ilman aiempia työeläke-etuuksia on vähän, Työeläkevakuutusyhtiö Varma teki tutkimuksen myönteisen osatyökyvyttömyystai työkyvyttömyyseläkepäätöksen Varmasta saaneista henkilöistä sekä heidän taustatekijöistään. Varman aineiston perusteella suoran työkyvyttömyyseläkkeen saaneet olivat pääosin miehiä ja yli 55-vuotiaita. Keskeinen tekijä on työpaikan kulttuuri: uskalletaanko työkyvyn haasteista puhua avoimesti vai koetaanko ne riskinä. Samalla kuitenkin tutkimustieto osoittaa, että jo lyhyetkin sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyysriskiä. Moni heistä olisi hyötynyt varhaisista työkyvyn tukitoimista, ja ehkä välttyneet työkyvyttömyyseläkkeeltä. Ilman aiempia pitkiä sairauspoissaoloja työkyvyn heikkeneminen voi jäädä tunnistamatta
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna mielenterveyteen liittyvien syiden osuus työkyvyttömyysetuushakemuksissa on kasvanut, kun taas tukija liikuntaelinsairauksien osuus on vähentynyt, vaikka ne ovat yhä toiseksi yleisin syy. ”Joskus on tilanteita, joissa suora työkyvyttömyyseläke voi olla se ainoa oikea ratkaisu, esimerkiksi vakavassa sairauden tilassa”, Airila sanoo. Tarkastelussa verrattiin lisäksi suoran työkyvyttömyyseläkkeen saaneiden osalta täyttä ja osatyökyvyttömyyseläkettä saaneita, ja samoja taustamuuttujia käytettiin molemmissa analyyseissä. Silloin organisaatiossa ymmärretään asian tärkeys”, Airila painottaa. Suoran osatyökyvyttömyyseläkkeen saaneilla puolestaan tavallisin syy oli tukija liikuntaelinsairaus sekä hermoston sairaudet. ”Hyvä viesti on se, että osa tulesairauksiin sairastuneista pystyy jatkamaan työssään tukitoimien avulla”, Airila toteaa. • Suomessa lähes joka neljäs sairauspäivärahakausi johtuu tukija liikuntaelinten sairaudesta. Työntekijät entistä terveempiä Eniten suoran työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyttä nostivat yli 55 vuoden ikä ja sairauden vaikeusaste, sekä diagnooseista kasvaimet ja hermoston sairaudet, jotka nelinkertaistivat riskin mielenterveyden häiriöön verrattuna. FAKTAA • Joka kolmas työkyvyttömyyseläke johtuu tule-sairaudesta. Yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden alkua edeltävät sairauspäivärahapäivät olivat yhteydessä suoraan työkyvyttömyyseläkkeeseen. 14 NIVELTIETO 2 | 2026 ”Työkyvyn edistäminen lähtee johdosta, se ei siis ole yksinomaan esihenkilöiden tehtävä. Samalla työn henkinen kuormittavuus on kasvanut, ja mielenterveyden haasteet korostuvat entistä enemmän. Molemmat sairausryhmät ovat kuitenkin olleet keskeisiä työkyvyttömyyden taustatekijöitä jo pitkään. Myös aiemmat hylätyt työeläkeyhtiön etuuspäätökset nostivat suoran työkyvyttömyyseläkkeen vetosuhdetta, erityisesti silloin, kun hylättyjä hakemuksia oli enemmän kuin kaksi. Millaisin keinoin työpaikalla voi edistää työntekijöiden tukija liikuntaelinten terveyttä. Rekisteritutkimus Tutkimuksessa tarkasteltiin suoran työkyvyttömyyseläkkeen saaneiden henkilöiden taustoja sosiaalisten ja terveyteen liittyvien tekijöiden näkökulmasta. ”Viime vuosikymmeninä työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on vähentynyt todella paljon. Tutustu Varman Ratkaisuja työhön -kortteihin verkkosivulla varma.fi/tutkimus Lisätietoa tutkimuksesta Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti: Suoraa työkyvyttömyyseläkettä ennakoivat sosiaaliset ja terveyteen liittyvät tekijät: Rekisteritutkimus vuosina 2015–2022 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeen saaneista. • Työkyvyttömyyden aiheuttamat kulut ovat 2,7 miljardia vuodessa.. Analyysissa huomioitiin muun muassa ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja palkkatulot sekä sairauspäivärahahistoria, työkyvyttömyyden syydiagnoosit, sairauden vaikeusaste ja aiemmat etuushakemusten hylkäykset. Muutos heijastaa osaltaan työelämän rakennemurrosta: fyysisesti kuormittavia työtehtäviä on aiempaa vähemmän, mikä on vähentänyt fyysiseen rasitukseen liittyviä työkykyongelmia. Yli 60-vuotiaat poistettiin aineistosta, koska heillä työkyvyttömyyden arvioinnissa sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää yleisen työkyvyttömyyden sijaan. Kyllähän se kertoo hyvää siitä, että työpaikoilla osataan tehdä oikeita toimenpiteitä. • Puolessa 55–59-vuotiaille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä syynä on tule-sairaus. Jos johto on sitoutunut toimintaan ja antaa mandaatin, työkyvyn edistäminen on aina helpompaa. • Osatyökyvyttömyyseläkkeistä lähes puolet liittyy tule-sairauteen. ”On kuitenkin mahdollista, että riittävän varhaisella reagoinnilla osa suorista työkyvyttömyyseläkkeistä olisi voitu välttää”, Airila arvioi. Tutkimusaineisto kattaa vuosina 2015–2022 myönteisen osatyökyvyttömyystai työkyvyttömyyseläkepäätöksen Varmasta saaneet henkilöt (n= 13 084). • Valtaosa tule-perusteisista kuntoutuksista onnistuu. Kaikki tutkitut sosiaaliset ja terveyteen liittyvät tekijät olivat jossakin määrin yhteydessä suoran työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen. Suoran työkyvyttömyyseläkkeen sai reilut kolmannes hakijoista, joista noin 70 prosenttia sai sen täytenä. Työntekijät ovat entistä terveempiä, ja he jaksavat pidempään olla töissä”, Airila toteaa. Siirry sivulle: https://journal.fi/sla/article/view/162933/121691. Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt suoran täyden työkyvyttömyyseläkkeen saaneilla olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä kasvaimet
Tämä on hyvä uutinen tekonivelpotilaiden ja terveydenhuollon kannalta. Yleisin syy uusintaleikkaukseen on kuitenkin edelleen infektio. Vuonna 2024 Suomessa tehtiin 13 017 lonkan tekonivelten ensileikkausta ja 1 568 uusintaleikkausta. Tekonivelen uusi liukupintaratkaisu Kansainvälisessä tutkimuksessa mukana ollut suomalainen Turun yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Keijo Mäkelä toteaakin, että tekonivelessä kymmeLonkan tekonivelen kestävyys on parantunut nen vuotta oli todella lyhyt aika. Tekonivel joudutaan yleensä asentamaan siksi, että rusto on kulunut pois vamman, liiallisen rasituksen tai nivelen synnynnäisen virheellisen rakenteen takia. Ortopedi Antti Eskelinen, Niveltieto-lehti 1/25. Kun materiaalit kehittyvät uusintaleikkauksia ei luultavasti jouduta tekemään niin usein kuin nyt. Menetelmä tekee muovista vahvan, kulutusta kestävän ja pitkäikäisen. Osien kuluminen ja nivelten osien irtoaminen voivat johtaa uusintaleikkaukseen. Tekonivelen uusi liukupintaratkaisu on merkittävästi vähentänyt lonkan tekonivelten uusintaleikkausten tarvetta. ”Uusintaleikkaukset ovat kuitenkin vähentyneet vuosien aikana siihen nähden, kuinka paljon primaarileikkaukset ovat lisääntyneet”. Suomesta tutkimuksessa oli mukana noin 98 000 lonkkaproteesileikkausta. Vanhemmissa tekonivelissä käytetty muovi oli pelkkää polyeteeniä, joka ajan kanssa kului. Valtaosa tekonivelleikkauksista tehdään 65 vuotta täyttäneille. Etenkin lonkan uusintaleikkauksia tehdään 65 vuotta täyttäneille (osuus 78,3 prosenttia). Tämän pohjalta päätelty todennäköinen 30 vuoden pysyvyys oli 92,1 prosenttia. Niiden tulokset eivät aina ole yhtä hyviä kuin ensimmäisen leikkauksen”, Mäkelä sanoo. Titaanin, keraamin ja muovin yhdistelmä näyttäisi selittävän pitkittynyttä käyttöikää, selviää lääketieteen lehti Lancetissa julkaistusta kansainvälisestä laajasta tutkimuksesta. Tekonivelen kesto riippuu myös potilaan iästä, yleisestä terveydestä ja luun laadusta. Keraaminen nuppi muovista liukupintaa vasten on osoittautunut myös Aalto-yliopiston mekaanisen kulutuksen kokeessa kestäväksi. Kaikkiaan tekoniveliä on Suomessa asennettu pitkälti yli 250 000. Tutkimuksessa oli tietoja kaikkiaan 1,9 miljoonasta tekonivelleikkauksesta. Kolme kestävää yhdistelmää ovat tuoreen tutkimuksen mukaan keraaminen nuppi muovisessa tai keraamisessa liukupinnassa ja metallinen nuppi muovisessa liukupinnassa. ”Tekonivelen kestäminen on tärkeää. Kaikkien liukupintavaihtoehtojen 20 vuoden pysyvyys oli yhteensä 93,6 prosenttia. Aiemmin käytetyt mallit kestivät vain runsaan vuosikymmenen. TEKSTI ARJA KARASVIRTA A D O B E. Lähteet: Matti Mielonen, Helsingin Sanomat ja Jan Fredriksson, YLE 3.3.2026. 15 NIVELTIETO 2 | 2026 U udet materiaalit lonkan tekonivelissä ovat pidentäneet niiden käyttöikää 25 vuoteen tai ylikin sen. Käyttökin vaikuttaa tekonivelen kestävyyteen. Arvio tekonivelten parantuneesta kestävyydestä perustuu aiheesta tehtyjen tutkimusten yhteenvetoon eli niin sanottuun meta-analyysiin. 2000-luvun alkupuolella polyeteeniä alettiin ristisilloittamaan eli muovi säteilytetään, jolloin sinne muodostuu ristilinkkauksia. Proteesien pysyvyystulokset Suomessa olivat tutkimuksen mukaan hyvää kansainvälistä tasoa
Pitkittynyt kipu koskettaa joka kolmatta suomalaista. Yksilölliset ratkaisut, avoimuus työpaikalla ja itsemyötätunto voivat olla ratkaisevia työssä jaksamisen kannalta. ”Kipu ei ole päätepysäkki” TEKSTI ARJA KARASVIRTA A D O B E. Kipu ei tarkoita toimintakyvyttömyyttä, eikä se ole syy luovuttaa. 16 NIVELTIETO 2 | 2026 Kipu on usein työelämässä näkymätön ilmiö
”On mahdollista löytää esimerkiksi hoitotyöhön tai muuhun fyysisesti kuormittavaan työhön keinoja, jotka tukevat jaksamista. Laajemmat muutokset vaativat lähes aina yhteistyötä esihenkilön, työnantajan ja usein työterveyshuollon kanssa. ”Työkyky on paljon muutakin kuin henkilön toimintakykyä. Ergonomiaa voidaan säätää, työasentoja vaihtaa ja työrytmiä joustavoittaa helpommin kuin esimerkiksi fyysisesti kuormittavissa ammateissa. Viitekehyksenä työn luonne Kipujen kanssa työskentelyn haasteet riippuvat paljon työn luonteesta, ei siis ole olemassa yleispäteviä ohjeita kaikkiin ammatteihin. Työperäiset kivut näkyvät myös työkyvyttömyystilastoissa. Joissain tilanteissa voi olla, että vaikka kaikkea on kokeiltu, kipu voi estää omassa työroolissa tai koulutusta vastaavassa työssä jatkamisen. ”Suurimmaksi osaksi työnantajat suhtautuvat onneksi hyvin työn muokkaukseen ja siihen, että saataisiin pidettyä myös kipuoireisia tai osatyökykyisiä kiinni työelämässä”, hän kertoo. Työn sisältöä, työaikoja ja työympäristöä voidaan usein muovata tukemaan paremmin henkilön toimintakykyä. Apua työkykyyn liittyvään pohdintaan tarjoavat myös esimerkiksi työhönvalmentajat ja työkykykoordinaattorit. ”Työssä jatkaminen voi vaatia joustoa työnantajalta, mutta voi olla hyödyllistä, että myös itse tietää, mitä on saatavilla ja mitä voi pyytää”, Hänninen sanoo. Työajan joustot ovat myös yksi tärkeä väline: lyhennetty työaika, työajan rytmittäminen, säännölliset tauot tai kevennetyt tehtävät voivat auttaa työntekijää pysymään työssä”, Hänninen kuvailee. Suuri haaste on siinä, ettei moni tiedä, mitä oikeuksia, tukia tai työn muokkauksen keinoja on ylipäätään olemassa tai mitä voi pyytää työnantajaltaan. Työtä voidaan muokata paljonkin yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Pelkästään tukija liikuntaelinsairaudet aiheuttavat 25 prosenttia kaikista sairauspäivärahakausista. Fyysinen työ ei tarkoita, etteikö työn muokkaukseen olisi mahdollisuuksia. ”Toki siinä on vaihteluja, ja on valitettavaa, ettei kaikilla se onnistu niin hyvin.” Kaikki työtehtävät eivät taivu toiveiden mukaan, vaikka halua löytyisi. Kipu on yleistä työelämässä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 noin 66 prosenttia palkansaajista kärsi toistuvista tukija liikuntaelinoireista. 17 NIVELTIETO 2 | 2026 päätepysäkki” K ivun kanssa työskentely ei ole yksiselitteistä, eikä työkyky ole vain fyysistä jaksamista. Krooninen kipu on siis Petra Hänninen.. ”Se riippuu siitä, millainen työ on, miten kipu vaikuttaa elämään ja työkykyyn, ja miten paljon työtä pystytään sovittamaan työntekijälle sopivaksi. Hän korostaakin, että rohkeus pyytää apua voi olla ratkaiseva tekijä työssä jaksamisen kannalta. Siihen liittyy terveyden ja toimintakyvyn lisäksi esimerkiksi ammatillinen osaaminen, työn vaatimukset, työn sisältö ja työolosuhteet”, Suomen Kipu ry:n asiantuntija Petra Hänninen kertoo. Silloin ammatillinen kuntoutus voisi olla vaihtoehto”, Hänninen kuvaa. Toimistotyössä työntekijällä voi olla enemmän liikkumavaraa tehdä arkea helpottavia muutoksia, kuten järjestää työpiste itselle sopivaksi, hakeutua hiljaiseen tilaan tai pitää tauko juuri silloin kun sitä tarvitsee. Hännisen mukaan se, miten työpaikalla suhtaudutaan kipuoireisiin työntekijöihin, voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, jatkuuko työura vai ei. Toisinaan kipu ja työn vaatimukset eivät yksinkertaisesti sovi yhteen. Esimerkiksi toimistotyössä ja fyysisessä työssä kipujen vaikutukset ja mahdollisuudet työn muokkaamiseen voivat erota toisistaan selvästi. Ne voivat liittyä työtä keventävien apuvälineiden käyttöön tai työtehtävien selkeyttämiseen. Näiden tekijöiden yhteispeli ratkaisee, miten ihminen jaksaa työssään kivun kanssa. Ratkaisujen etsiminen on siis yhteinen prosessi, ei yksin työntekijän vastuulla
Lääkitys täydentää lääkkeettömiä menetelmiä tarvittaessa. Se voi provosoida kipua. Kipu muuttaa elämää Monilla työntekijöillä voi olla sisäänrakennettuna ajatus, että työssä täytyy jaksaa ’täysillä tai ei ollenkaan’. Kivun ilmaantuminen elämään ei tarkoita automaattisesti toimintatai työkyvyn menetystä. Kipu voi myös muuttaa suhdetta omaan kehoon. Siksi olisi tärkeää, että työpäivään sisältyisi riittävästi taukoja. Juuri tämä ajattelutapa on keskeinen osa kivun hoitoa: uudenlaisten ratkaisujen etsiminen. Usein tunteiden roolia ei tulla edes ajatelleeksi, saati sitä, että niiden käsittely voisi helpottaa kipua. Työkokeilun mahdollisuudet Useat pitkittyneen kivun kanssa elävät pelkäävät, että pitkältä sairauslomalta ei enää ole paluuta työelämään. Avoimuus voi myös auttaa työnantajaa näkemään, millaiset muutokset todella auttaisivat jatkamaan töissä. Työtoveri ei välttämättä huomaa mitään, vaikka vieressä oleva ihminen sinnittelisi joka päivä. ”Aina kivun kanssa ei välttämättä pysty tekemään asioita samalla tavoin kuin ennen”, Hänninen toteaa. Siksi Hänninen rohkaisee kertomaan tilanteesta esihenkilölle ja lähimmille työkavereille, koska niin voi saada tukea omaan jaksamiseensa. Monelle tuttu kaava on se, että työpäivä viedään väkisin läpi ja vasta kotona kipu vyöryy päälle. Häpeä ei kuitenkaan ole vain tunne, se voi vaikuttaa myös itse kipuun ja omaan jaksamiseen. Häpeän ja riittämättömyyden tunteet ovat hyvin yleisiä, erityisesti silloin, kun toimintakyky ei ole entisellään ja sairauslomat pitkittyvät. Pitkältä sairauslomalta töihin palaaminen täydellä työajalla ei ole ihanteellinen ratkaisu. ”Tunteemme saattavat jäädä kasvamaan, ja jossain vaiheessa emme enää tunnistakaan, että jokin ahdistaa, hermostuttaa tai ärsyttää. Tärkeintä on yksilöllinen arvio: mitä juuri tämä henkilö jaksaa ja millä keinoin hänen työuransa voisi jatkua kestävällä tavalla. Omia tunnereaktioita olisi hyvä opetella havainnoimaan sekä työssä että sen ulkopuolella”, Hänninen korostaa. Siksi kipua kokevien työssä jaksamista ja työssä pysymistä kannattaa ehdottomasti tukea, samoin kuin työelämään palaamista”, Hänninen toteaa. Kivusta vaikeneminen voi pahentaa sekä henkistä että fyysistä kuormitusta. ”Olisi hyvä, jos työn muokkaaminen toimintakykyyn sopivaksi olisi tavallista, ei poikkeus tai tabu. ”Kivunhallinnassa tärkeässä roolissa ovatkin turvan tunnetta kasvattavat onnistumisen kokemukset. Kun kipu muuttaa elämää, usein se voi tarkoittaa tietynlaista arjen uudelleenrakentamista. Kipujen pitkittyessä moni joutuu pohtimaan omaa paikkaansa työelämässä. Vaikka kipu voi muuttaa elämää, samalla se voi avata tilaa uusille tavoille tehdä asioita. ”Sen ei missään nimessä tarvitse olla mikään loppuelämän tuomio. Vaikka ilmiö on laaja, kipu on usein näkymätöntä. Työn muokkaus hyödyttää koko työyhteisöä. Vaikka moni hyötyy pehmeästä laskusta työelämään, kaikille se ei ole välttämätöntä. Myös osasairausloma voi olla vaihtoehto. Jos työpäivän aikana tapahtuu jo. Vaikuttaahan kipu niin moneen elämän osa-alueeseen.” Kivun tai toimintakyvyn muutosten myötä oma keho voi alkaa tuntua vieraalta. ”Työ voi olla arjen voimavara ja auttaa jaksamaan elämää kivun kanssa. Minä hallitsen elämääni, eikä kipu”, Hänninen kuvaa. ”Tunteilla on iso merkitys siihen, miltä kipu tuntuu ja millaisia ajatuksia siihen liittää. Juuri tällaisissa elämäntilanteissa itsemyötätunnon harjoittelu itseään kohtaan on tärkeää. Suuri este avoimuudelle voi olla esimerkiksi häpeä. Omassa arjessa toimivat kivunhallinnan keinot kannattaa tuoda osaksi työpäivää. Ne mahdollistavat sen, että arki tuntuu omalta ja elämisen arvoiselta.” Tunteet vaikuttavat kipuun Kivun taustalla vaikuttavat paitsi fyysiset syyt myös tunteet. Siksi tunteiden purkaminen – sekä työpäivän aikana että sen jälkeen – voi olla tärkeä osa hyvinvointia. ”Omahoito ja lääkkeettömät menetelmät ovat kivun hoidon ydin, johon jokainen voi löytää omat keinonsa. ”Voi herättää syvää surua, jos elämä muuttuu merkittävästi kivun vuoksi. Ainoastaan työntekijää itseään kuulemalla voidaan selvittää keinot, jotka tukevat työkykyä”, Hänninen painottaa. 18 NIVELTIETO 2 | 2026 kaikkea muuta kuin marginaalinen ongelma. Monet pelkäävät, etteivät pysty samoihin asioihin kuin ennen tai kollegoidensa tasolle. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi liikkumiseen ja itseluottamukseen. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista työkokeilu tarjoaa mahdollisuuden testata, kuinka työ sujuu käytännössä ilman välitöntä painetta täydestä työpanoksesta, ja millaiset ratkaisut auttavat työssä jatkamisessa. Hallittu paluu vaatii useimmiten vaiheittaista etenemistä ja työn muokkaamista tai työtehtävien muutoksia”, Hänninen kertoo. Monet asiat ovat edelleen mahdollisia, kunhan löytää soveltavia tapoja tehdä asioita, kuten työ tai liikkuminen, jos ne eivät enää onnistu samalla tavalla kuin ennen. Hännisen mukaan tämä huoli on kuitenkin turhan synkkä. Tunneelämä ja kipukokemus kietoutuvat toisiinsa yllättävän tiiviisti. Jo muutaman minuutin mikrotauko, vaikka hengittelyhetki, voi auttaa tasaamaan oloa. Vaikka kipu kulkee mukana, pystyn silti tekemään asioita. Ajatus siitä, että kipu olisi lopullinen ’pysäyttäjä’ on onneksi harvoin totta. Työpäivän sinnittely kostautuu illalla. Tavoitteena ei välttämättä ole kivuttomuus, vaan omannäköinen, mielekäs arki
Liikkumattomuus voi pahentaa kipuja ja synnyttää noidankehän, jossa kipu vähentää liikkumista ja liikkumisen vähentyminen lisää kipua. Hyvän ammattilaisen löytäminen voi olla ratkaiseva käännekohta. Taustalla voi olla voimakkaita mielikuvia ja huolia. ”Uni on äärettömän tärkeä meille kaikille, mutta erityisesti silloin, kun elää kivun kanssa. Huoliajatusten purkaminen on usein ensimmäinen askel siihen, että liikkuminen voi ylipäätään tulla mahdolliseksi. Lisätietoa: suomenkipu.fi/tukea/kipu-ja-tyo/ • Pitkittyneen kivun ensitieto-oppaan löydät Suomen Kivun verkkosivustolta. apua matalalla kynnyksellä”, Hänninen vinkkaa. Noidankehä on valmis. Siksi on tärkeää löytää sellaisia liikuntamuotoja tai arkiliikunnan muotoja, jotka tuntuvat turvallisilta ja mahdollisilta”. ”Jos liikkuminen ei ennenkään kuulunut omaan elämään, voi olla vaikea ymmärtää, miksi pitäisi liikkua. Kipukroonikko ei siis tarvitse vain lääkkeitä tai ohjeita – hän tarvitsee myös nähdyksi ja ymmärretyksi tulemista.. Liikettä ja unta Liikkumisen rooli kivun hoidossa on kiistaton, mutta käytännössä tilanne on harvoin yksinkertainen. Kun unettomuus ja kipu alkavat ruokkia toisiaan, oma jaksaminen joutuu äärirajoille. Tunnetaidot ja tunteiden säätelyn harjoittelu on konkreettinen osa kivunhallintaa. Tutkimuksissakin on havaittu, että turvallinen, kuunteleva ammatillinen suhde voi vähentää kipua, helpottaa pelkoja ja parantaa unen laatua. Pitkittynyt kipu voi vaikuttaa myös uneen: kipu voi vaikeuttaa nukahtamista, herättää yöllä tai estää vaipumaan syvään uneen. Samalla valvottu yö voi lisätä kivun tuntemuksia seuraavana päivänä. 19 NIVELTIETO 2 | 2026 tain kuormittavaa, olisi hyvä, jos siitä voisi vaikka puhua jollekulle”, Hänninen toteaa. Jos tuntuu, ettei yksin pääse eteenpäin, kannattaa hakea Lisätietoa • Suomen Kipu ry tarjoaa vertaistukea, maksutonta toimintaa ja tapahtumia kipuoireisille itselleen, heidän läheisilleen sekä sosiaalija terveysalan ammattilaisille; lue lisätietoa sivustolla: suomenkipu.fi • Hae mukaan maksuttomalle Kipu ja työ kohtaavat -verkkokursseille
”Rustosolukko ei uusiudu, toisin kuin ihotai maksasolukko tai esimerkiksi luu. Kun nivelrikko etenee, niveleen tulee luisia reunakerrostumia ja rustonalaisia kystia. ”Kun nivelessä on tulehdusvälittäjäaineita, siellä aktivoituu rustoa hajottavien entsyymien toiminta ja rusto menettää elastisuuttaan. Rustosolukkoon tulee alkuvaiheessa tulehduksellinen reaktio, ja sinne kertyy tulehdusvälittäjäaineita. Alkuvaihe voikin olla kaikkien kipein vaihe. Jos aikaisemmin on saanut täyden nyrkin tehtyä, niin nyt nyrkki jää selvästi vajaaksi.” Käden nivelrikko oireilee eri tavalla kuin alaraajojen nivelrikko, koska käden nivelet eivät ole kantavia niveliä. Ylipaino on yksi yksittäinen riskitekijä sekä naissukupuoli. Tällöin nivelrikko ei välttämättä ole enää niin kipeä kuin alkuvaiheessa. Liikelaajuudet ja toistomäärät, joita tarvitaan arkiaskareista selviytymiseen, ovat huomattavia. Kun rustosolukko on menetetty, yhtä hyvänlaatuista rustosolukkoa sinne ei enää tule”, Taskinen toteaa. 20 NIVELTIETO 2 | 2026 P erintötekijät vaikuttavat noin 40 prosentissa nivelrikon synnyssä, etenkin sorminivelrikossa. Naisilla särkevä nivelrikko on yleisempää. Useimmiten kuumottava ja turvonnut nivel on oireinen”, Taskinen kuvailee. ”Sorminivelrikko ei suoranaisesti periydy, mutta alttius kyllä siirtyy mukana, etenkin jos naispuolisilla sukulaisilla on tai on ollut sorminivelrikkoa”, käsikirurgian erikoislääkäri Hanna-Stiina Taskinen, Tyks Orto:sta sanoo. ”Käteen ilmaantuvat luukyhmyt ovat alkuun kipeitä ja liikkuvuus vähenee. Nivel on kuumottava, jopa punoittavakin, jonka huomaa silmämääräisestikin. Taskinen kertoo, että se on mysteeri, miksi jonkun nivelrikko on oireinen ja aiheuttaa särkyä, ja vastaavalla röntgenlöydöksellä toinen on lähes oireeton. Käden nivelrikko ja sen hoito kirurgisesti TY K S O R TO A D O B E TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asianrtuntijana käsikirurgian erikoislääkäri HANNA-STIINA TASKINEN, Tyks Orto Hanna-Stiina Taskinen.. Nivelrikko syntyy, kun rustoa hajottavat prosessit ottavat ylivallan. Nivelkapselissa on kipuja välittäviä reseptoreja ja nivelkapseli paksuuntuu. Ihminen käyttää käsiään jatkuvasti