TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA IRTONUMERO 7,90 2/2018 PAL.VKO 2018-29 67 77 73 -1 80 2 Älä laihduta! Ranteesta puhtia liikuntaan Tekonivelleikkausten tulevaisuus Bakerin kysta Tekoälyllä nivelrikon kimppuun Mökkijumppa
6 Älä laihduta! 9 Liikkumattomuuden hinta 11 Rannekkeesta puhtia liikuntaan. 3/2018 24.8. (09) 27 123 12 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen STM tukee Suomen Nivelyhdistyksen toimintaa 3 2/2018 30 6. 38 Tekonivelleikkausten kriteerejä pitää yhtenäistää 42 Lääkärit vastaavat 44 Jari Arokoski Neuropaattinen kipulääkehoito 45 Aloite takuutulosta 46 Ristikko 47 Matti-Katti 48 Nivelkanavalla Hannele 49 Myytävät tuotteet 51 Sosiaaliturvaopas 2018 netissä Irtonumero 7,90 euroa Vuosikerta 29 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2018 1/2018 23.2. 2/2018 26.5. Toimitus Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi, toimittaja Liisa Vatanen Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Kansikuva Kesäinen ilta, kuva Pixabay Paino Punamusta Painos 15 500 kappaletta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 4/2018 30.11. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus Tuhoaako kallis uudistus toimivia hoitoketjuja. 14 Adiposytokiinit, lihavuus ja nivelrikko 16 Valmiina uimakauteen! 18 Uudet magneettikuvausmenetelmät 22 Poronluusta apua luumurtumiin ja luutumisongelmiin 25 Ämpärija halkojumppa mökkitunnelmissa 30 Tekoälyä nivelrikkodiagnoosiin 34 Bakerin kysta 36 Tekonivelrekisteri – Mitä uutta
Kesän aikana selviää, tuleeko uudistusta vai ei. Nivelyhdistyksessä kamppailemme pienempien mutta meille elintärkeiden asioiden kanssa. Mikään tulolähde ei ole ikuinen, minkä vuoksi on tärkeää, että meillä on useita pieniä puroja, joista virtaa euroja vertaistukija liikuntaryhmien toimintaan. Kuulemme enemmän epäileviä puheenvuoroja kuin kannustavia. Suurta hämmennystä aiheuttaa ajatus ihmisten pisteyttämisestä sen mukaan, miten henkilön arvioidaan tarvitsevan palveluja. Tarvitsemme rahaa toimintaamme. Kiitokset myös kaikille vapaaehtoisille, ohjaajille sekä yhdistyksen henkilökunnalle, jotka ovat tehneet töitä nivelrikkoisten eteen. Ihminen esineellistetään ja arvotetaan. Nautitaan kesästä ja lämmöstä! Sisko Seppä puheenjohtaja Tuhoaako kallis uudistus toimivia hoitoketjuja. Monia meistä kiinnostaa, miten nivelrikkoisten hoidon käy. Pelkään, että luodaan uusi maakuntatasoinen hallintoporras, mikä maksaa paljon. Ajatus pisteytyksestä on vastenmielinen. Sitä en uskalla lähteä tässä vaiheessa arvioimaan. Pelkään, että muutoksen myötä tuhotaan hyvin toimivia hoitoketjuja, eikä yksittäisestä potilaasta kanna kukaan oikeasti huolta. Kaikkia arpalähetys ei miellyttänyt. Silti harvalla meistä on selkeää käsitystä, mitä on mahdollisesti tulossa. Sympatiani ovat hylkäämisen kannalla. Eduskunta joko hylkää tai hyväksyy keskeiset lait ennen kesätaukoa. Kuluneen kevään aikana olemme kuulleet kyllästymiseen asti sotesta eli sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta. Siksi teemme aktiivisesti varainhankintaa. Toivon, että varainhankintaan suhtaudutaan ymmärtäväisesti. PÄÄKIRJOITUS. Kyseessä on isoin uudistus vuosikymmeniin. Kiitokset kaikille tukea antaneille. Lähetimme nyt keväällä jäsenillemme arpoja
Jos tunnet, että nivelten toiminta heikkenee tai niissä ilmenee kipua on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Lisätietoa kaikista palveluistamme: www.orton.fi facebook.com/laakariasemaorton Niveltieto_1/1_kevät2018_kaikki.indd 3 1.5.2018 9.40. Nivelrikkojen asiantuntija on soiton päässä. Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään ongelmaasi oikeanlaisen hoitokokonaisuuden. Nivelrikko on yleisin nivelsairaus ja sitä esiintyy kaikissa nivelissä. Tarvittaessa hoitoosi voi osallistua useita eri asiantuntijoita kuten fysiatri, ortopedi, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Ortonin maksuton puhelinkartoitus auttaa sinut alkuun. Soita 09 4748 2705 ja varaa aika
Äskettäin valmistui tutkimuksen osatyö, jonka pääviesti on mullistava: jos haluat onnistua painonhallinnassa, älä laihduta! TEKSTI KATRI KOVASIIPI. – Yleinen rallatus " syö vähemmän, liiku enemmän" ei siis tuekaan painonhallintaa, toteaa Kärkkäinen. Nälkävelasta kärsivä keho koettaa turvata, että ravinto riittää, ja alkaa varmistaa sen saantia. Naisilla tärkeää koulutustaso, miehillä tupakoimattomuus Naisten ja miesten painonhallinnan onnistumista ennakoivat erilaiset muuttujat. Naiset lihoivat keskimäärin 0,9 kg vuodessa ja miehet 1,0 kg. 4900 henkilöä kattava aineisto koostui nuorista aikuisista, joiden elämänvaihe on erityisen altis lihomiselle. Tutkittavat vastasivat kymmenen vuoden välein, 24ja 34-vuotiaina, painoa ja painonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä kartoittaviin kyselyihin. Tuossa ikähaarukassa ihmisten elämän rakenteisiin tulee yleensä isoja muutoksia, esimerkiksi siirrytään opiskelusta työelämään ja perustetaan perhe. – Tupakointi on markkeri tietynlaisesta elämäntyylistä, toteaa Kärkkäinen. Toki myös liikunta on hyvä painonhallinnan tuki, ja ikääntyessä sen merkitys kasvaa. – Säästöliekillä keho menee myös aineenvaihdunnan säästötilaan, Kärkkäinen selittää jojoiluilmiön taustalla olevaa noidankehää. Miehillä onnistumista ennustavat keskimääräistä korkeampi lähtöpaino ja korkeampi koulutustaso. Tupakointi puolestaan ennustaa miehillä lihomista. Laihduttaja sekoittaa syömisen ja elimistön tasapainon Miten sitten on mahdollista, ettei laihduttaminen kannata, vaan johtaa pitkällä tähtäimellä yleensä vain painon kasvuun. 6 2/2018 NIVELTIETO T UOREESSA tutkimuksessaan Ulla Kärkkäinen selvitti laajasta FinnTwin 16 -väestöaineistosta, mitkä tekijät ennustavat onnistumista tai epäonnistumista painonhallinnassa. Myös suurin osa tutkittavista lihoi kymmenen vuoden seuranta-aikana. Painonhallinnan epäonnistumista naisilla puolestaan ennustaa kahden tai useamman lapsen saaminen, säännöllinen sokeripitoisten juomien nauttiminen ja vähäinen elämäntyytyväisyys. Myös fyysinen aktiivisuus ennakoi onnistumista. – Kun seurattiin ruokavalintoja, eivät pääasiaksi nousseetkaan terveelliset ruoat, vaan syömisen säännöllisyys. Nälänhätään varautunut keho alkaa luonnollisesti myös varastoida ravintoa – ja usein nimenomaan rasvana. Naisilla painonhallinta onnistuu sitä varmemmin, mitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä. Kun sitten lähdetään tiukalle kuurille, syöminen muuttuu nopeasti kaoottiseksi, sanoo Kärkkäinen. – Todella suuri osuus ensimmäistä kertaa laihduttavista on normaalipainoisia. Ruokahalua kiihdyttävät hormonit, kuten greliini, lähtevät käyntiin ja voivat olla koholla jopa vuoden ajan laihduttamisen jälkeen. – Laihduttajan keho katsoo, että nyt iski nälänhätä. Sillä on hyvin positiivisia vaikutuksia uneen, syömisen säännöllisyyteen ja aineenvaihduntaan, hän summaa. Onnistunutta painonhallintaa hallitsee kaksi keskeistä seikkaa: säännöllinen syöminen ja laihduttamattomuus. Älä laihduta, vaan syö säännöllisesti ja itseäsi kuunnellen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ulla Kärkkäinen tekee väitöstutkimusta painonhallinnasta
Hän auttaa myös eri puolilla Suomea asuvia asiakkaita puhelimitse ja verkkoalustan kautta. Yleensä asiakkailla on haasteita painonhallinnan ja syömisen kanssa, ja heidän kipuilunsa liittyvät liikuntaan, syömiseen ja kehonkuvaan. Jos ihminen sitten vielä ostaa ja omaksuu itselleen tunnesyöjän identiteetin, se lähtee herkästi ruokkimaan lisää tätä käytöstä. Kaikkialla maailmassa kolmen–neljän tunnin välein syömistä ei harrasteta lainkaan, eikä väestö silti välttämättä kärsi ylipainosta. On tärkeämpää, että syö säännöllisesti ja kehon toiminnot rullaavat tasapainoisesti kuin se, onko lautasella parsakaalia vai jotain muuta. Vaikka tunnen kipua, voin löytää myös tekemistä, joka vahvistaisi lihaksistoa ja lievittäisi sitä kautta kiputiloja. Jos omassa elämässä on vaikka jatkuva kiputila, voi miettiä, haluaako jäädä sen kivun uhriksi, vai lähtisikö sen sijaan miettimään, mitä voin tehdä siitä huolimatta. Lopulta ohje painonhallintaan on periaatteessa uskomattoman yksinkertainen: – Jos keskittyy elämiseen ja tekee asioita, jotka tukevat hyvää oloa omassa kehossa ja mielessä, siinä sivussa se painokin hakeutuu omalle hyvinvointitasolle. – Siellä on erilainen elämäntyyli, ollaan paljon ulkona, syödään perheen kanssa yhdessä. Ravitsemusterapiaa voi saada myös etänä Väitöstutkimuksen ohella Ulla Kärkkäinen pitää ravitsemusterapeutin vastaanottoa Tampereen Pispalassa. Terveydenhuollossa kiinnitetään Kärkkäisen mukaan liikaa huomiota painoindeksiin, kilomääriin ja painonvaihteluihin.. – Jos esimerkiksi uni ei ole riittävää, kortisoli ja muut stressihormonit vaikuttavat oleellisesti ruokahaluun ja siihen, kuinka keho käsittelee ruokaa, Kärkkäinen vahvistaa. Tärkeintä olisi, että jokainen saisi jostain motivaatiota vaikkapa liikkumiseen, pohtii Kärkkäinen. – Syöminen antaa aina nopean mielihyvän, dopamiinipiikin. – Jos haluaa päästä laihduttamisen kiertees tä eroon, voi olla mielelle tosi haastavaa, että keho varastoi aluksi ravintoa voimakkaasti. Kun vain siitäkin huolimatta jaksaa syödä säännöllisesti, tilanne alkaa kyllä tasoittua. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa syödään yleensä vasta myöhään illalla. Mitä voin tehdä kivusta huolimatta. Syömisrytmissä löytyy eri maiden välillä myös kulttuurisia eroja. Syömiskäyttäytyminen voi olla häiriintynyttä, vaikkei se olisi diagnosoitua. Oikea ruokarytmi Miten usein sitten pitäisi syödä. Miten tämä havainto sopii yhteen tutkimuksen tulosten kanssa. Laihdutuskierteestä eroon pyrkivä voi siis aluksi lihoa, ennen kuin saa säännöllisen ruokarytmin hyvät vaikutukset kehossaan käyntiin. Jos ihminen koko ajan keskittyy siihen, mitä syö ja miten paljon pitäisi liikkua, hän usein saa siitä vielä huonon omatunnon, joka ruokkii ongelmallista kehää, Kärkkäinen kuvailee. Syöminen ei ole vain ravintoa, vaan se on myös sosiaalinen tapahtuma, Kärkkäinen toteaa. – Mitä sellaista voin tehdä, joka tukee mielekästä elämää. Useimmiten syömiseen liittyvät ongelmat eivät näy ihmisestä ulospäin, ja niitä voi olla kaikenikäisillä ja -kokoisilla ihmisillä. 7 NIVELTIETO 2/2018 Kun ravintoa tulee säännöllisesti, keho alkaa puolestaan luottaa siihen, että kyllä sitä ruokaa tulee, eikä sen tarvitse varastoida mitään. – Useimmilla 3–4 tunnin välein syöminen näyttää tukevan vireystilaa ja painonhallinnan onnistumista. Joskus sitä käytetään lohdutuksena, ja se on tosi ymmärrettävää. – Elämään kuuluu kärsimys. – Syömiskäyttäytymisen häiriöissä on paljon variaatioita. – Jos suhde omaan syömiseen ei ole rento ja terve, sitä olisi hyvä työstää. Pitkäaikaiset kiputilat, kuten nivelrikkokipu, voivat helpottua painon kevenemisestä, mutta toisaalta kipu ja siihen usein liittyvä mielialan lasku ja uniongelmat myös vaikeuttavat painonhallintaa
Potilaalle tulisi antaa selvä kilomääräinen laihdutustavoite ja hänet tulisi ohjata ravitsemusterapeutille ja/tai omalääkärille laihduttamisen tukemiseksi. – Tiukalle kitudieetille en kehoittaisi häntä ryhtymään ennen muiden keinojen kokeilua, vaikka se voisi tuntuakin helpoimmalta ratkaisulta tässä tilanteessa. Mitä sitten tehdä, kun tiedän, että lenkille lähtö tekee minulle hyvää, mutta taas tuntuu, etten jaksa tai viitsi. Mitä naisen kannattaisi nyt tehdä. Jotkut syömiskäyttäytymiseensä lääkäriltä apua hakeneet ovat joutuneet tämän vuoksi katkerasti pettymään. – Olisi hyvä kartoittaa naisen syömiskäyttäytymistä ja suhdetta ruokaan. Sairaalloisen lihavien (BMI > 40) potilaiden tekonivelleikkauksiin pitäisi suhtautua ”pidättyvästi”, koska tekonivelleikkaus on vaarallisempi ylipainoiselle potilaalle ja leikkauksen toiminnallinen lopputulos on usein tavallista heikompi. Olisi hyvä kartoittaa, mitkä tekijät hänen elämässään isoimmin vaikuttavat painoon ja lähteä työstämään niitä niin, että tuetaan kehon toimintaa mahdollisimman hyvin. En neuvoisi häntä kitudieetille heti, sillä voisi olla mahdollista saada painoa leikkauksen kannalta lähemmäs optimaalista keinoilla, joiden opettelusta ja omaksumisesta olisi hänelle apua myös leikkauksen jälkeen. Entä jos ennen tekonivelleikkausta pitäisi laihduttaa. Painoa hänelle on kertynyt 95 kg, ja lääkäri kehottaa laihduttamaan ennen leikkausta. – Jokaisen kannattaa pysähtyä miettimään, mikä minulle itselleni on olennaista tähän kuvioon. Olisi siis tärkeää, että keho ei olisi liian kuormittunut laihduttamisen jälkeen jo valmiiksi ennen leikkausta. Ravitsemusterapeutti Ulla Kärkkäinen, miten neuvoisit 65-vuotiasta 158-senttistä naista, jonka pitää mennä polvinivelrikon takia tekonivelleikkaukseen. – Jos hän alkaa vain kovalle dieetille ennen leikkausta, on suuri todennäköisyys, että sitten leikkauksen jälkeen hänelle tulee ongelmia syömisen ja painon kanssa. Ongelmaa ei uskota, jos tietyt mittarit eivät sitä osoita, vaikka ihminen itse tietäisi jonkun olevan pielessä. Onneksi leikkaukseen on vielä viisi kuukautta aikaa. Lisäksi leikkaus on elimistölle aina valtava sterssitekijä. järeämpiäkin keinoja, jotta ennen leikkausta paino olisi optimaalinen leikkauksen kannalta. – Elämä ei ole mustavalkoista: jos meille sanotaan, että nyt liikkumaan, ei tarvitse mennä hampaat irvessä joka päivä. Leikkaus tehdään todennäköisesti noin 5 kk:n kuluttua, ja painoa pitäisi lääkärin mukaan saada sitä ennen pois mielellään jopa 10 kiloa, koska ylipaino lisää leikkausinfektioiden riskiä. – Toisaalta 10 kg:n painonpudotustavoite on aika iso. Toisaalta voi olla, että ennen leikkausta tarvitaan ns. Keskeistä on oman elämäntilanteen ymmärryksen kasvaminen, korostaa Kärkkäinen. Jos huomaa, että vähempikin teki hyvää, seuraavaksi tekeekin mieli lähteä jo vähän pidemmälle lenkille, Ulla Kärkkäinen kannustaa. Ohjenuorana lempeän jämäkkä asenne Meillä kaikilla on paljon painonhallintaan liittyvää tietoa, mutta käytäntö onkin ihan eri juttu. Parasta on pyrkiä suorittamisesta ja pakosta pois, tunnustella itseään – miten se lenkillä käyminen lopulta vaikutti. – Jos sanoo lääkärille, ettei oma syöminen ole OK, ja saa vastaukseksi, ettei sinulla voi olla ongelmaa, kun se ei näy ulospäin, voi kyse olla myös ihmisen tuskan vähättelystä, pohtii Kärkkäinen. SUOMEN ARTROPLASTIAYHDISTYKSEN ohjekirja ”Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa” suosittelee, että merkittävästi ylipainoista (BMI > 35) potilasta kehotetaan laihduttamaan ennen leikkauspäätöksen tekemistä. – Aina voi vähän suostutella itseään: entä jos käyn edes vähän. Siinä ajassa ennättää jo tehdä paljonkin. Lempeän jämäkkä suhtautuminen omaan itseen kannattaa! 2/2018 NIVELTIETO 8. Voi olla, että hän saavuttaa tuon tavoitteen aika pienilläkin muutoksilla
Selvityksen mukaan liikkumattomuus kasvattaa riskiä selkäsairauksiin, masennukseen, aivoverisuonten sairauksiin, paksusuolen syöpään, rintasyöpään, kakkostyypin diabetekseen ja iskeemisiin sydänsairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin. Liikunta-aktiivisuuden muutoksia seurattaessa havaittiin, että liikunta-aktiivisuuden laskeminen 12 ja 15 ikävuoden välillä näyttää ennustavan vähäisempiä koulutusvuosia ja Liikkumattomuuden hinta on 3–7 miljardia euroa vuodessa UKK-instituutin koordinoima ja huhtikuussa julkaisema laaja selvitys liikkumattomuuden kustannuksista toi esiin, että ihmisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnallemme vähintään 3,2 miljardia euroa vuosittain. Selvityksessä tutkittiin myös lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuuden yhteyttä koulutuspolun pituuteen ja työurien kehitykseen aikuisuudessa. Hätkähdyttävä tulos on, että erityisesti nuorena paljon liikkuneet pojat tienaavat työurallaan paremmin kuin vain vähän liikkuneet. K YSEINEN summa liikkumattomuuden vuotuisena kustannuksena perustuu hyvin varovaiseen arvioon. K A TR I K O VA SI IP I. Terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu terveyspalveluiden käyttö ja lääkkeet, tuottavuuskustannuksiin ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetetyt elinvuodet, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet. Väestön ikääntyessä kustannus edelleen kasvaa. Aivan tarkkoja laskelmia on vaikea tehdä, ja arvio kustannuksista liikkuukin 3,2–7,5 miljardin välillä. NIVELTIETO 2/2018 9 TEKSTI KATRI KOVASIIPI Ministeri Sampo Terho pitää UKK-instituutin koordinoimaa selvitystä liikkumattomuuden kustannuksista tärkeänä tietolähteenä valmisteilla olevan Liikuntapoliittisen selonteon valmistelussa. Valtioneuvoston tilaamaan ja maksamaan selvitykseen tuotetuissa laskelmissa on otettu huomioon liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden, huonon kunnon ja runsaan paikallaanolon yhteyttä kroonisiin kansansairauksiin ja niiden yhteyttä suoriin terveydenhuollon kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin
Selonteon teksti valmistuu kevään mittaan, ja se siirtyy eduskuntaan lausuntokierroksille ensi syksynä. 2/2018 NIVELTIETO 10 K A TR I K O VA SI IP I. pienempää korkeakoulutasoisten opintojen todennäköisyyttä aktiivisesti liikkuviin nuoriin verrattuna. Kysymykseen, voisiko valtiovalta tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa esimerkiksi ajankohtaisen tiedon välittämisessä, Sampo Terho suhtautuu erittäin positiivisesti: – Julkisen vallan ja ministeriöiden on myös hyvä keskustella järjestöjen kanssa, joilla on verkostot ja kokemusta. – Myös sen tiedon jakaminen, minkälaiset liikuntamuodot tukevat terveyttä, on tärkeää. Ministeri Sampo Terho lupaa kuitenkin muistaa myös ikääntyvät, työuran loppuvaiheessa olevat ja työiän ohittaneet kansalaiset. – Yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa, korosti Terho. Eduskunta käy selonteon yhteydessä perusteellisen keskustelun liikunnan ja urheilun merkityksestä sekä sen kehittämisestä osana yhteiskuntaa. Kouluikäisiä on helppo tukea esimerkiksi koulujen kautta, mutta on tärkeää muistaa, että tilaisuuksia täytyy järjestää myös muille ikäryhmille. Myös työiän ohittaneilla on tarvetta liikuntapalveluille, Terho toteaa. – Myös liikuntapoliittisessa selonteossa on nyt esillä kysymys, onko rahanpuute myös harrastamisen este ja kuinka suuressa mittakaavassa se voi sitä olla. – On tärkeää järjestää myös sellaisia liikuntapaikkoja, jotka sopivat erilaisille liikkujille, esimerkiksi ikäihmisille, jotka eivät enää halua urheilla niin että silmissä sumenee, Terho sanoo. Keskeisinä kansalaisten liikkumisen tukemisen keinoina ministeri Terho näkee liikuntapaikkarakentamisen tukemisen, joka kuuluu hänen ministeriönsä tehtäviin. Tämä on tärkeä avaus, joka on tärkeää ottaa mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon, ministeri Terho sanoo. Liikuntapoliittisessa selonteossa linjataan valtion liikuntapoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä tuleville vuosille. Selontekoon on luvassa käytännönläheisiä esityksiä, joiden valmistelun taustalla on laaja asiantuntijajoukko ja kansalaisten laaja verkkokuuleminen. Eri liikuntalajeissa eri lajiliitot ovat hyviä tietolähteitä, ne pystyvät tarjoamaan palveluita hyvin eritasoisille liikkujille. Liikunnan vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen myös myöhemmällä iällä on olemassa jo paljon tutkimusnäyttöä. Hän painottaa myös julkishallinnon tehtävää terveystiedon jakamisessa kansalaisille. Tutkimustietoa Liikuntapoliittisen selonteon pohjaksi Ministeri Sampo Terho kommentoi tilaisuuden avauspuheessaan, että tuoreen selvityksen tutkimustuloksia käytetään varmasti osana syksyksi eduskuntaan tulevan, kaikkien aikojen ensimmäisen Liikuntapoliittisen selonteon valmistelua. Tämän tyyppisten selvitysten tekeminen ja selkeiden tiedonantojen jakaminen niistä on hänen mukaansa tärkeää. Kuulen itse asiassa varmaan ensimmäistä kertaa tämän ajatuksen ikäihmisten näkökulmasta – yleensä kysytään esimerkiksi, onko nuorilla varaa jääkiekkovarusteisiin. Juuri tällaisia yhteistyötahoja julkinen valta ja ministeriöt tarvitsevat, sanoo ministeri Terho. Tuleva selonteko kattaa sekä huippu-urheilun että kansalaisten harrastuspohjaisen liikunnan. Kysymykseen, voisiko valtio kuvitella tukevansa esimerkiksi kuntia, jotka antavat maksuttomia kuntosalija uimahallivuoroja ikääntyville ihmisille, Sampo Terho suhtautuu uteliaan myönteisesti. Liikuntapolitiikassa pitää muistaa kaikenikäiset Liikuntapolitiikassa keskitytään paljon, hyvin ymmärrettävästikin, lasten ja nuorten liikunnan tukemisen keinoihin. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli Liikkumattomuuden kustannuksia laajasti kartoittavan selvityksen tuloksia mediaväelle huhtikuussa 2018. – Tietysti liikuntapalveluille on tarvetta muillakin kuin kouluikäisillä
Istumisen katkaisusta yhä uusiin mittausaiheisiin Päivittäisten askelten mittaaminen on suomalaisille jo hyvin tuttua. Mittari voi antaa myös muistutuksia, jos sen käyttäjä on liian pitkään, esim. Rannekkeesta puhtia liikuntaan. Seurannan myötä laite antaa säännöllisesti myös palautetta ja lisäinfoa, miten käyttäjä on tavoitteissaan onnistunut. Laitteiden avulla halutaan parantaa omia elämäntapoja ja saada motivaatiota omaan liikkumiseen. Nyt nousevia kiinnostuksen kohteita ovat sykemittaus ja unen mittaaminen. Laitteiden tekniikka on helppo ottaa haltuun Suuria teknisiä taitoja ei mittareiden käyttö vaadi. Laite kysyy yleensä myös käyttäjänsä liikuntahistoriaa ja nykyistä liikkumistilannetta sekä normaalia arjen aktiivisuustasoa, joka on hyvin erilainen esimerkiksi toimistotyöntekijällä ja sairaanhoitajalla. TEKSTI KATRI KOVASIIPI K A TR I K O VA SI IP I. Näin se alkaa antaa käyttäjälleen motivaatiota tavoitettaan kohti pyrkimiseen. Laite yhdistää käyttäjän taustatiedot yleisiin fyysisen aktiivisuuden suosituksiin ja antaa niiden pohjalta yksilöllisen päivätavoitteen. yli 55 minuuttia paikallaan. Yleisiä ihmisten suosimia sovelluksia ovat älypuhelimissakin toimivat askelmittarit ja erilaiset aktiivisuusrannekkeet. Jo reilu kolmannes suomalaisista käyttää älylaitteita terveystietojensa seuraamiseen. 11 NIVELTIETO 2/2018 T ERVEYSTALON tilaama tuore kyselytutkimus osoittaa, että jo lähes 40 prosenttia suomalaisista käyttää älylaitetta tai sovellusta terveytensä seuraamiseen. Laitevalikoima on monipuolistunut niin, että sopiva laite löytyy niin päiväkoti-ikäisille kuin senioreillekin. Erilaisilla aktiivisuusrannekkeilla voi nykyään seurata hyvinkin tarkkaan fyysistä aktiivisuustasoaan, sykettään sekä unen määrää ja laatua. Samoihin aikoihin alettiin puhua istumisen vaarallisuudesta, joten laitteesta tuli käyttäjien keskuudessa aikamoinen hitti, muistelee tuoteja sykeasiantuntija Ville Uronen Polar Electro Finlandista. Ensimmäisellä laitteellamme suomalaisia opetettiin katkaisemaan istumista. Tuttujen askelmittareiden rinnalle on tullut yhä monipuolisempia mittareita ja sovelluksia. – Aktiivisuutta alettiin mitata noin viisi vuotta sitten. – Mitään kovin monimutkaisia laitteita ei tarvitse osata käyttää, mutta älypuhelimen tai tietokoneen nämä mittarit vaativat kaverikseen, Uronen sanoo. – Kaikenikäisille löytyy sopiva laite, jolla voi mitata liikkumisen tai liikkumattomuuden määrää, Uronen vakuuttaa. – Toivon, että ihmiset pääsevät mittareiden avulla kiinni tavoitteisiin tai ainakin parannettua omaa kuntoansa, sanoo Polar Electro Finlandin tuoteja sykeasiantuntija Ville Uronen. Nyt suomalaisten tietoisuuteen onkin jo varsin hyvin iskostettu, ettei kovin pitkiä aikoja pitäisi istua tauotta. Laitteisiin syötetään pohjatiedoksi ensin omat perustiedot, kuten ikä, sukupuoli ja paino
Kokeiluun osallistui 25 tekonivelleikkauspotilasta ja tutkimus toteutettiin osallistuvana toimintatutkimuksena. Laitteiden käyttäjiksi täytyy rekisteröityä, joten laitevalmistajilla on paljon tietoa käyttäjäprofiileista. big dataa, jonka avulla laitteiden käytön erilaisia suuntauksia voi seurata ja ennustaa. Hän, joka on tottunut liikkumaan turhan kovilla tehoilla, oppii mittarin avulla rauhoittamaan tehoaan. – Teknisen osaamisen tasona riittää, jos esimerkiksi osaa käyttää sähköpostia tai hoitaa pankkiasioita. Hieman jalostuneemmin laitetta käyttävillä oma valmentaja tai oma hoitaja voivat tarkastella tietoja ja antaa lisäohjeita oman aktiivisuuden kehittämiseksi. Kuvassa Villen pelikaverina on Harri Pennanen. Tutkimuksessa selvitettiin Polar M200 -mittarin ja Polar Flow -mobiilisovelluksen käyttöönottoa ja käytettävyyttä hyödyntäen käyttäjien kokemuksia. Syketietojen avulla liikkuja pystyy tarkistamaan harjoittelunsa tehoa. Hän, joka on luottanut, että pieni kävely riittää, voi puolestaan huomata, että vähän isompia tehoja olisi hyvä saada, Uronen kuvailee. JOHANNA PIRSKANEN on tehnyt Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön Aktiivisuusrannekkeen hyödyntämisen kokeilu tekonivelleikkauspotilaan kuntoutumisen tukena. Opinnäytetyö on osa Coxassa käynnistettyä pilottia aktiivisuusrannekkeen käytöstä kuntoutumisen kehittämiseksi. Lisäksi Pirskanen selvitti, Aktiivisuusranneke tekonivelleikkauspotilaiden kuntoutumisen tukena 2/2018 NIVELTIETO 12 K A TR I K O VA SI IP I. Opinnäytetyössään Pirskanen selvitti, kuinka paljon aikaa aktiivisuusrannekkeen käyttöönottoon ja käytön opetukseen tarvittiin sekä miten ryhmän jäsenet käyttivät ja hyödynsivät laitetta sekä siihen liittyvää älypuhelinsovellusta. – Seuranta vaikuttaa joka suuntaan. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko aktiivisuusrannekkeilla kerätä objektiivista tietoa tekonivelpotilaiden aktiivisuudesta, jotta sitä voitaisiin käyttää kuntoutuksen tukena. – Innokkaimpia käyttäjiä ovat yleensä olleet nuoret, kilpailuhenkiset miehet. Aktiivisuusrannekkeiden keräämät seurantatiedot tallentuvat sovellukseen, joka toimii älypuhelimessa tai tietokoneella. Juuri nyt Suomessa on kuitenkin tilanne, että asiakkainamme on hiukan enemmän naisia kuin miehiä, paljastaa Uronen. Taukoliikunta on tärkeää, ja oma aktiivisuusranneke ajaa Ville Urosen liikkeelle aina 55 minuutin välein. Monet treenaavat liian kovaa, toiset liian kevyesti, joten objektiivinen mittaustulos auttaa tasapainottamaan tilannetta. Nyt puolestaan on innostuttu mittaamaan sykettä suoraan ranteesta, Uronen kertoo. Silloin pärjää varmasti myös mittarin kanssa. Sykettä suoraan ranteesta, harjoitteluun sopiva teho Vaikka oman aktiivisuuden seuranta sovellusten avulla on vielä melko nuori laji, jo nyt siinä erottuu erilaisia trendejä. Tiedot eivät yhdisty henkilöihin, eikä henkilötietoja edes kerätä, mutta laitevalmistajille kertyy ns. – Vuosia sitten innostuttiin mittaamaan, miten paljon tulee askelia ja miten paljon tulee istuttua. Tiedot tallentuvat yleensä myös pilvipalveluun. – Olemme yllättyneet myös siitä, miten paljon ikääntyneitäkin on jo mittareiden käyttäjänä, Uronen iloitsee
Silmämääräisesti katsoen moni siis näyttäisi hiihtävän omaan kuntoonsa nähden liian kovaa. – Seurantatieto ohjaa myös tekemään tarpeellisia muutoksia: mitä kannattaa tehdä, jotta nukkuisi paremmin ja voisi paremmin – pitäisikö käydä iltakävelyllä tai jättää puhelimen räpläys ennen nukkumaanmenoa väliin, Uronen pohtii . Nykyisillä laitteilla sykettä saadaan mitattua suoraan ranteesta, mikä helpottaa mittarin käyttöä ja madaltaa kynnystä sen aloittamiseen. Laitteiden seurantatieto siirtyy pilvipalveluun, josta esimerkiksi oma hoitaja voi hyvin seurata tietoja ja antaa palautetta ja jatko-ohjeita sen perusteella potilaalle. Sykeja liiketietojen yhdistäminen piirtää kuvaa unen määrästä ja laadusta. Käyttöönotossa opastavalta henkilöltä vaaditaan osaamista erilaisten älypuhelinten käyttöön, sovellusten lataamiseen ja ohjelmistopäivityksien tekemiseen. He kaipasivat hoitohenkilökunnalta palautetta fyysisestä aktiivisuudestaan ja tarkempia ohjeita tavoitteiden asettamiseksi. Kuvassa strassein koristeltu kaunistus. Vaikka tutkittava ryhmä oli pieni, näyttää siltä, että aktiivisuusmittareita voitaisiin jatkossa hyödyntää osana potilaiden kuntoutusta. Unen seuraaminen on nousussa Selkeästi vahvistuva oman terveyden seurannan trendi on unen mittaaminen. Sillä voi mitata, miten paljon on nukkunut, miten paljon siitä on rauhallista ja miten paljon rauhatonta, paljonko siinä on keskeytyksiä. Eikös sen pitäisi olla iloinen asia. Mahdollisuus sykkeen mittaamiseen suoraan ranteesta on kohtalaisen uusi asia. Testiryhmään osallistujat olisivat toivoneet enemmän henkilökohtaista ohjausta omien tavoitteidensa asettamisessa kuntoutuksen eri vaiheissa. Hiihtoladuilla itsekin hyvin viihtynyt Ville Uronen kertoo esimerkin, miten sykemittarista voi saada hyötyä. Käyttöönotossa tarvittiin useimmiten henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Aiemmin sykettä on mitattu rinnan ympärillä olevalla lähetinvyöllä, joka on lähettänyt tietoa edelleen rannekkeeseen. – Kun viisi vuotta sitten opeteltiin vähentämään istumista, nyt opetellaan nukkumaan. Kaikki vastaajat kokivat laitteen käytön vaikuttaneen myönteisesti heidän aktiivisuuteensa. Nykyään aktiivisuusranneke voi olla kuin koru. Lisäksi häneltä vaaditaan hyvät ongelmatilanteiden ratkaisutaidot yllättäviin tilanteisiin. Myös Ville Uronen katsoo, että unen seuraaminen on tärkeä trendi vielä pitkään. Jopa huippuhiihtäjien, kuten Pärmäkosken harjoittelusta 80–90 % tapahtuu niin, ettei hän ole hengästynyt. Useita kuukausia kestäneen kokeilun jälkeen osallistujat halusivat myös pitää laitteen itsellään ja jatkaa sen käyttöä. Laite tekee öisin pieniä sykemittauksia ja mittaa kiihtyvyyssensoreillaan myös yöllisen kääntyilyn. Käytön aikana kokeiluun osallistuneilla ei esiintynyt merkittäviä ongelmia. Terveystalon kyselytutkimuksen mukaan 36 % terveysteknologian käyttäjistä seuraa unensa laatua vähintään viikoittain. Kun ihminen nukkuu hyvin, hän ei juurikaan liiku. Kokeilun tulokset olivat varsin positiiviset. Liian kovalla sykkeellä huohottaville hiihtäjille tulee helposti myös paljon puhuttua laturaivoa, Uronen hymähtää. – Fysiologisesti kannattaa hiihtää niin, ettei ole hengästynyt; silloin kunto nousee parhaiten. Tärkeää on valita oikein ne potilaat, joita laitteet voivat hyödyttää sekä antaa heille riittävää ohjausta ja tukea. Jos hiihtäjä aloittaa sykeseurannan ja uskoo sen tuloksia, hän pääsee helposti parempaan kuntoon. mitkä tekijät vaikuttivat yksilön haluun käyttää aktiivisuusranneketta. Yhdeksän heistä koki käytön lisänneen aktiivisuutta merkittävästi ja 14 koki käytön lisänneen heidän aktiivisuuttaan jonkin verran. Unen mittaamiseen on olemassa monenlaisia laitteita, ja viime kesänä saatiin uusi versio. Siihen oli varattava noin 35–40 minuuttia aikaa jokaisen osallistujan kohdalla. NIVELTIETO 2/2018 13. – Hiihtäessä on tullut mieleen, miksi hiihtoladulla näkee niin harvoin hymyileviä ihmisiä
Osasyynä on se, että lääkehoitoa on yleensä tutkittu jo oireita aiheuttavassa nivelrikossa, tarkoittaen tilannetta, jossa merkittävä rustovaurio on jo kehittynyt. Osittain on kyse kantaville nivelille (polvi, lonkka) kohdistuvasta lisääntyneestä kuormasta. Lihavuus nivelrikon riskitekijänä Lihavuus on merkittävä nivelrikon riskitekijä. Nivelruston korjauskyky on rajallinen, eikä elimistö pysty korjaamaan pitkälle edennyttä vauriota. Tiedämme, että korkea verensokeritaso, johon ei sinänsä liity lyhyellä aikavälillä välttämättä oireita, voi johtaa parantumattomiin komplikaatioihin, kuten munuaisten toimintahäiriöön ja tuntoaistin häiriöön (neuropatia). Tutkimme kolmea eri adiposytokiinia: adiponektiinia, leptiiniä ja resistiiniä. Sittemmin adiposytokiinien on todettu säätelevän myös kehon muita toimintoja, kuten tulehdusvastetta. Erilaisia tulehdustekijöiden vaikutuksia estäviä ja rustoa pilkkovien entsyymien toimintaa estäviä lääkeaineita onkin tutkittu tarkoituksena löytää lääkehoitoja, joiden avulla nivelrikon etenemistä voitaisiin hidastaa tai jopa korjata jo syntyneitä rustovaurioita. Nivelrikon yleisyydestä ja siihen kohdistuvasta laajasta tutkimuksesta huolimatta nivelrikon tautiprosessia pysäyttävää lääkehoitoa ei ole toistaiseksi keksitty. Mikäli voisimme vaikuttaa tällaiseen välittäjäaineeseen lääkehoidolla, voisimme mahdollisesti vähentää nivelrikon ilmaantuvuutta. Alkavaa nivelrikkoa on vaikea havaita myöskään millään kuvantamistutkimuksella. Ajatus on hiukan korkealentoinen, ja vaatii paljon tutkimustyötä, että kuvatun kaltaisia lääkeaineita voidaan saada markkinoille. Mikäli nivelrikkoon liittyvä veressä kiertävä tai nivelissä syntyvä tekijä tunnistetaan ja sen vaikutus rustovaurion kehitANNA KOSKINEN-KOLASA, KATRIINA VUOLTEENAHO ja EEVA MOILANEN Immunofarmakologian tutkimus ryhmä, Tampereen yliopisto, lää ketieteen ja biotieteiden tiede kunta tymiseen pystytään eliminoimaan, palautumaton rustovaurio voitaisiin estää. Tilannetta voisi verrata vaikkapa diabetekseen. Lisäksi nivelrikon vaurioittamasta rustokudoksesta vapautui näitä adiposytokiinejä kudosviljelyolosuhteissa. Adiposytokiinit yhdistävät lihavuuden ja nivelrikon Väitöskirjatutkimuksessani tutkittiin rasvakudoksen erittämien, adiposytokiineiksi kutsuttujen, hormonien roolia nivelrikossa. 2/2018 NIVELTIETO 14. On laskettu, että jopa yli puolet kaikista polven nivelrikkotapauksista voitaisiin estää, mikäli lihavuutta pystyttäisiin välttämään. Paikallinen tulehdusprosessi nivelessä ja rustossa liittyy rustoa pilkkovien entsyymien tuotannon lisääntymiseen ja ruston hajoamistuotteet edelleen kiihdyttävät hajoamisprosessia. Nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat mm. Tutkimusta varten kerättiin näytteet ja sairaskertomustiedot sadalta nivelrikkopotilaalta polven tekonivelleikkauksen yhteydessä. Nivelrikko alkaa oireilla kivulla usein vasta tässä vaiheessa, koska rustossa ei ole kipuhermoja, vaan vasta muiden nivelkudosten tulehdus tai vauriot aiheuttavat kipua. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, millä mekanismeilla nämä tekijät vaikuttavat nivelrikon syntyyn. Adiposytokiinit, lihavuus ja nivelrikko Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Toistaiseksi tässä on epäonnistuttu. LL Anna Koskinen-Kolasan väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin lihavuuden ja nivelrikon välistä yhteyttä tavoitteena löytää uusia mekanismeja ja lääkevaikutuskohteita nivelrikon hoidon kehittämiseksi. Mikäli verensokeritaso korjataan insuliinin tai muun diabeteslääkityksen avulla normaaliksi, nämä komplikaatiot jäävät suurelta osin kehittymättä. Lihavuus on kuitenkin myös käsinivelrikolle altistava tekijä. korkea ikä, lihavuus, nivelvammat ja naissukupuoli. Nivelrikko on monisyinen – lääkekehityksen haasteet Nivelrikon taustasyitä ja nivelrikon taudinkulkuun vaikuttavia tekijöitä on useita. Nivelruston hajoamiseen liittyvät solutason tapahtumat tunnetaan kuitenkin paremmin ja prosessi on samankaltainen, oli nivelrikon taustalla oleva syy mikä tahansa. Samalla tavalla myös alkava nivelrikko on usein oireeton. Nämä asiat tuovat haasteita lääkekehitykseen. Adiposytokiinit on alun perin tunnistettu ruokahalua ja kehonpainoa säätelevinä hormoneina. Ei tiedetä millä mekanismilla lihavuus vaikuttaa nivelrikon syntyyn. Uskotaankin, että on olemassa jokin hormoni tai välittäjäaine, joka aiheuttaa ja selittää lihavuuden ja nivelrikon välistä yhteyttä. Uudenlaista suhtautumista nivelrikon lääkehoitojen kehittämiseen kuitenkin tarvitaan. Tätä yhteyttä on hankala selittää lisääntyneellä kuormalla. Kaikkia kolmea adiposytokiiniä löytyi kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden verestä ja nivelnesteestä
Kaikkien tutkittujen adiposytokiinien pitoisuudet korreloivat selvästi tulehdusta voimistavien tekijöiden ja rustoa vaurioittavien entsyymien pitoisuuksien kanssa. Lisäksi leptiini ja adiponektiini lisäsivät näiden haitallisten tekijöiden tuottoa rustossa. Tutkimuksessa käytettiin rustokudosta, joka poistetaan nivelestä tekonivelleikkauksen kuluessa, ja joka normaalisti päätyy hävitettäväksi. Laihduttaminen on edullista: nivelrikkopolveen tai -lonkkaan kohdistuva paino kevenee, mutta myös rasvakudoshormonien tasapaino muuttuu edulliseen suuntaan. Väitöskirjatutkimuksen tulokset selittävät, ainakin osittain, miksi lihavuus myötävaikuttaa nivelrikon syntyyn ja pahentaa nivelrikkopotilaan oireita. Väitöskirjatutkimus on tehty Immunofarmakologian tutkimusryhmässä Tampereen yliopiston Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa yhteistyössä Tekonivelsairaala Coxa:n kanssa. Tutkimuksessa löydettiin myös aivan uusia solunsisäisiä mekanismeja, jotka välittävät ja säätelevät adiposytokiinien niveltulehdusta ja rustovauriota pahentavia vaikutuksia. Vaikka tähän asti kertynyt tutkimustieto ei olekaan aivan aukoton leptiinin ja nivelrikon yhteyden suhteen, varovasti tilannetta voi verrata diabetekseen. Siinä missä verensokeritason optimointi estää diabeteksen komplikaatioita, leptiinitasojen optimointi riittävän varhaisessa vaiheessa saattaa estää nivelrikossa tapahtuvaa rustotuhoa. Molemmat tilanteet liittyvät lihavuuteen. Näytteet on kerätty vuosien 2007–2008 aikana tekonivelleikkauksen yhteydessä. Nivelrikon suhteen, niin kauan kun leptiinin pitoisuutta vähentävää tai sen vaikutuksia estävää lääkehoitoa ei ole, normaalin kehonpainon ylläpitäminen on ainoa keino ylläpitää normaalia leptiinipitoisuutta ja estää korkean leptiinin haittoja. Näistä esimerkki on SOCS3, joka säätelee leptiinin haitallisia vaikutuksia rustossa. Lisäksi tutkimuspotilailta kerättiin verija nivelnestenäytteet. Väitöskirjatyön ohjaajina toimivat dosentti Katriina Vuolteenaho ja professori Eeva Moilanen .. Leptiini oli vahvasti yhteydessä painoindeksiin: lihavilla potilailla leptiinitasot olivat huomattavasti koholla niin veressä, nivelnesteessä kuin rustossakin. Nämä tulokset luovat pohjaa uusien nivelrikon etenemistä hidastavien lääkkeiden kehittämiseksi. Kiitokset tutkimukseen osallistuneille potilaille! Ilman näitä arvokkaita näytteitä tutkimus ei olisi onnistunut
– Järvivesijuoksussa "huonojalkainenkin" voi kokea extreme-elämyksiä. K OLME nivelpiirien vertaisohjaajaa – Kirsti Niemelä, Marja Rajala ja Aino Vidman – kokoontui helmikuussa kesän odotuksen mielellä Suomensaaren saunalle Tampereella. Asun on oltava riittävän pitkä eli ei mitään korkealle kaarrettua puntin reunaa. – Mukavinta on vesijuoksu oikeassa järvessä. Millainen uima-asu sitten on itse kullekin mieluisin. Tärkeää on, että olkaimet pysyvät hyvin paikoillaan. Tarpeen ovat myös aurinkolasit ja hattu, joka suojaa lintujen hyökkäyksiltä varsinkin pesintäaikaan. Tätä mietittiin kevättalvella avannon ääressä. Kun on lämmintä vettä ja linnut laulavat. Kun uima-asun pukee päälle, se on siinä, eikä sitä tarvitse nyppiä eikä kiskoa ja sen voi unohtaa, analysoi Kirsti. 2/2018 NIVELTIETO 16 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI. Järvivesijuoksuun on hyvä varata kunnon jalkineet, jotta voi seikkailla vierailla rannoilla. Etuosa mielellään kaksinkertainen ja napakka. Hänellä on erityisuimakortti koko vuodeksi. Kesällä järvessä uiminen ja vesijuokseminen ovat ihan parasta. Tuettu liiviosa. Mukavinta luonnonvesissä Intohimoiset uimarit viihtyvät niin luonnonvesissä kuin uimahallissakin. – Yksiosainen uima-asu. – Kaksiosainen ja mieluiten bikinit. Mukana oli laatikollinen kotimaisen Delffi Oy:n uusia uima-asuja. Olen tottunut niihin ja ne ovat vähemmän märät kuin yksiosainen uimapuku, Marja sanoo. Mitä nivelpiirien vertaisohjaajat, innokkaat uimarit, edellyttävät uima-asuiltaan. Aino käyttää yksiosaista uimapukua. Valmiina uimakauteen! Uimakausi luonnonvesissä on alkanut. Kirsti käy uimahallissa vesijuoksemassa ja ohjatussa vesivoimistelussa. Mukava muisto on, kun elokuun kuutamolla juoksimme yli pienen lammen ja vastarannalla paloi kynttilöitä ja sauna oli lämmin, Kirsti muistelee
Aino harrastaa vesijuoksua vähintään kerran viikossa Ylöjärven Urheilutalon uimahallissa. Oli helpotus, kun sain nivelrikkodiagnoosin ja ymmärsin, että liikkumiselle oli muitakin esteitä kuin ylipaino, laiskuus ja huono kunto. Tammerkoskeen on mukava pulahtaa Mältinrannan uimapaikalla niin talvella kuin kesälläkin. Huomasin, että siinä saattaisi olla ratkaisu auringonsuoja-ongelmaan. Siellä on hyvin hoidettu uimakoppi käytettävissä ympäri vuoden ja vuorokauden kulttuurimaisemassa keskellä kaupunkia, Kirsti sanoo. Minulla on esimerkiksi sporttinen punttiuikkari, jota käytän vain harvoin. Hääuimapukua en käytä lainkaan. NIVELTIETO 2/2018 17. Minulla on ollut melanooma, ja auringolta suojaus on tärkeää. Kirsti kertoo: – Jostain syystä en osaa heittää vanhoja pois. Uima-asuja joka lähtöön Naiset ovat uima-asujen suurkuluttajia. Marjallakin niitä on monta, 10–15. Ainolla on muutama uima-asu. Kyykkyyn en ole päässyt 20 vuoteen. Kirsti kertoo, että hänellä on 15 eri ikäistä, eri mallista ja eri väristä uimapukua. Tampereen Talvuimarit on jo yli 10 vuoden ajan järjestänyt kilometrin mittaisen vesijuoksutapahtuman Jaakon-päivänä. – 50-vuotiaana sain ensimmäisen tekonivelen lonkkaan ja kuusi vuotta myöhemmin polveen. Sopivalla määrällä vesijuoksua ja avantouintia pysyn kohtuullisen toimintakykyisenä, Kirsti kertoo. Kirsti kertoo: – Tähän asti olen vesijuossut ja uinut samalla uima-asulla. Aino käy avantouinnilla kerran viikossa ja on Ylöjärven avantouimareiden jäsen: – Paikkana meillä on Veittijärven savusauna, jossa on myös normaali jatkuvalämmitteinen sauna. Marja sanoo uivansa talvisin uimahallissa ja avannossa. Järveen kaksikin kertaa päivässä Kirstillä on kulumaa niskassa ja yläselässä, joten uiminen on ollut vaikeaa. Vesijuoksua harrastan jonkin verran, pääasiassa uimahallissa. Väsyin ja olin vihainen, koska en pystynyt liikkumaan. Tähän juoksuun, joka ulottuu Rauhaniemen saunalta Kaupinojalle, Kirsti osallistuu aina mielellään. – Syytin ylipainoa ja pidensin kävelymatkoja. Varsinkin, kun Tampereen maauimala lopulta ehkä valmistuu 30 vuoden odottelun jälkeen . Marja kertoo, että vesiliikunta on mukavaa ja tehokasta, kun on nivelvaivoja. Minulla on ranteissa ja niskan/kaulan alueella nivelrikkoa. Marjalla on nivelrikkoa sormissa ja polvessa on tekonivel. Entä käykö sama uima-asu uintiin ja vesijuoksuun. Nyt luin uudesta leggings-tyyppisestä uima-asusta, jota saa myös pitkähihaisena. – Vesiliikunta on helppoa eikä rasita niskaa. Kirsti huomasi noin nelikymppisenä, että juokseminen oli kovin hankalaa. Aino käyttää samaa uimapukua niin vesijuoksussa kuin avantouinnillakin. TU PU SA M M A LJ Ä RV I Marja, Kirsti ja Aino kokeilivat Delffi Oy:n uima-asuja helmikuun pakkasissa. Onneksi löytyi vesijuoksu. Kesäisin minua on hieman huolestuttanut pitkä auringossa oleskelu, ja ehkä tässä on ratkaisu. – Talvella käyn avantosaunoissa, etenkin Kaupinojan saunalla. Siinä vaiheessa Kirsti löysi avantouinnin ihanuuden. – Pää pysyy pinnalla eikä tule niska kipeäksi. Joulunajaksi on punainen uimapuku, ja muutenkin asuja on eri tilanteisiin sopivia. – Kesällä uin Näsijärvessä kerran tai parikin kertaa päivässä. Savusaunareissuissa musta uimapuku on paras, ja paksu huopahattu suojaa päätä oudoissa matalissa savusaunoissa
Röntgenkuvauksessa käytetään 1950-luvun lopulla kehitettyä Kellgren-Lawrence-luokitusta. Nivelraon kapenemiseen voi kuitenkin vaikuttaa myös nivelkierukan siirtyminen. Nivelrikon vaaraa lisääviä tekijöitä ovat naissukupuoli, ikä, lihavuus, nivelvamma, raskas liikunta, raskas fyysinen työ, nivelkieNivelrikon diagnostiikassa ja hoitomenetelmien kehityksessä käytetään röntgenkuvausta, joka ei kuitenkaan kykene osoittamaan varhaisia nivelrikon muutoksia. Luokituksessa arvioidaan nivelraon kaventumista, luupiikkien (osteofyyttien) esiintymistä, luun pään muovautumista sekä rustonalaisen luun kalkkeutumista (skleroosia). Nivelrikko on koko nivelen sairaus. MIIKA NIEMINEN dosentti Lääketieteellisen fysiikan professori, Oulun yliopisto Ylifyysikko, Oulun yliopistolli nen sairaala 2/2018 NIVELTIETO 18. Nivelrikon perimmäistä syytä ei kuitenkaan tunneta. Uudet magneettikuvausmenetelmät nivelrikkotutkimuksen avuksi N IVELRIKKODIAGNOOSI tehdään potilaan oireiden, niveltutkimuksen ja röntgenkuvauksen perusteella. Tulevaisuudessa uusilla magneettikuvausmenetelmillä voidaan havaita muutokset nivelrustossa aiempaa herkemmin ja magneettikuvaus voi auttaa uusien hoitomenetelmien kehityksessä. Röntgenkuvasta ei kuitenkaan pystytä tunnistamaan suoraan pehmytkudoksia, vaan nivelraon kaventuminen antaa ainoastaan epäsuoraa tietoa rustokerrosten ohenemisesta. Käypähoitosuosituksen mukaan magneettikuvausta nykymuodossaan ei juurikaan diagnostiikassa tarvita
syöpähoitoihin, nivelrikon tämänhetkiset hoitomuodot ovat perin yksinkertaisia eikä tautia voida varsinaisesti parantaa. Nivelrikon hoitomuotoja ovat terapeuttinen harjoittelu, liikunta, fysikaalinen hoito, kivunhoito lääkkeillä ja kirurginen tekonivelasennus. NIVELTIETO 2/2018 19. Tämä osaltaan johtuu siitä, että kuvantamismenetelmät lääkekandidaattien vaikutusten seuraamiseen ovat olleet liian epäherkkiä; pääasiallisena menetelmänä lääkekandidaattien tutkimuksessa on ollut niin ikään röntgenkuvaus, jolla pelkästään ruston paksuuden muutosten osoittaminen tarkasti on lähes mahdotonta, puhumattakaan muutoksista nivelruston koostumuksessa. On mahdollista, että nivelrikon optimaalinen hoito vaihtelee fenotyypeittäin. Nivelrikon lääkekehitys ja hoitojen kehittäminen polkevat tällä hetkellä pahasti paikoillaan: suurin osa lääkeyrityksistä on lopettanut tämän alueen lääkekehityksen, koska on katsottu, ettei lääkkeillä ole esimerkiksi rustoa muuttavaa vaikutusta. Signaalin ominaisuuksiin vaikuttaa veden määrän ohella veden vuorovaikutus kudoksen rakennekomponenttien kanssa. Kun ruston kollageeni ja proteglykaanit nivelrikon varhaisessa rustovauriossa pilkkoutuvat, vaikuttaa tämä veden magneettikuvaussignaaliin, jos signaali osataan rekisteröidä oikein. Nivelruston kvantitatiivinen magneettikuvaus Tutkimusryhmämme on kehittänyt viidentoista vuoden ajan magneettikuvausmenetelmiä nivelrikon kannalta tärkeitä kudoksia Kuva 1: Hitaalle molekyyliliikkeelle herkkä T1 -relaksaatioaikakartta. 19 NIVELTIETO 2/2018 rukan poisto, lonkkanivelen epämuodostumat/kehityshäiriöt, polvinivelen virheasento ja perimä. Ruston proteiinit muuttavat merkittävästi veden ja sen vety-ytimien liikettä. Nivelrusto ja sen magneettikuvaus Molekyylitasolla nivelrusto koostuu pääasiassa vedestä, kollageenista sekä proteoglykaani-makromolekyyleistä. Ratkaisevaa on mitata veden signaali magneettikuvauksessa tavalla, joka on herkkä hitaalle molekyyliliikkeelle. Hoitojen kehittäminen polkee paikoillaan Verrattaessa moniin muihin lääketieteellisiin hoitoihin, esim. Riskitekijöiden kirjo antaa viitettä siitä, että nivelrikossa on kyseessä joukko eri sairauksia eli fenotyyppejä. Magneettikuvauksen kannalta otolliseksi rustokudoksen tekee sen suuri vesipitoisuus; tämä sen vuoksi, että magneettikuvauksessa jokaisen vesimolekyylin vety-ydin (protoni) toimii signaalin lähteenä. Rustossa on myös paljon vapaata vettä, mutta sen tuottama signaali ei ole rustovaurion tunnistamisen kannalta yhtä tärkeä
hitaista molekyyliliikkeistä, jotka voisivat kertoa ruston rakennekomponenttien tilasta. Muutosten tulkintaa uskotaan helpottavan, jos suureet kuvaavat jotain fysikaalista tapahtumaa, esimerkiksi veden liikettä ruston proteiinien pinnalla. Magneettikuvauslaitteiden sekä kokeellisten ja laskennallisten menetelmien kehitys avaavat kuitenkin mahdollisuuksia tehdä magneettikuvauk sesta aiempaakin herkempi havaitsemaan nivelrikon aiheuttamia muutoksia rustokudoksessa. 1,7 miljoonan euron apurahaa uusien nivelruston magneettikuvausmenetelmien kehittämiseen. Jane ja Aatos Erkon säätiö on hiljattain myöntänyt tutkimuksellemme kaksi hyvin merkittävää, yhteensä n. Näillä uusilla menetelmillä voimme saada molemmat tiedot. vuorovaikutusmekanismeja ja veden liikkeen aikaskaalaa kollageenisäikeiden pinnalla. Tutkimuksen toisessa ja kolmannessa linjassa todennamme veden liikettä kuvaavien parametrien käyttökelpoisuuden rus 2/2018 NIVELTIETO 20 Kuva 2: Tutkimushankkeen linjat.. Magneettikuvaus voidaan herkistää rustovauriolle määrittämällä magneettikuvista laskennallisia suureita, jotka kertovat veden ja ruston muiden rakenneosien välisestä vuorovaikutuksesta (kuva 1). Toisaalta mallinnuksen avulla pyritään vahvistamaan mittaustulokset, joita tutkimuksen kokeellisista vaiheista saadaan. Mallinnuksella pyritään tunnistamaan ne ruston proteiinien ja vesimolekyylien välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvat muutokset, jotka herkimmin vaikuttavat syntyvään magneettikuvaussignaaliin. 20 2/2018 NIVELTIETO varten, pääfokuksen ollessa nivelruston kuvantaminen. Nykyisin käytössä olevat magneettikuvausmenetelmät eivät varhaisessa nivelrikossa anna rustokudoksen koostumuksen muutoksista sellaista tietoa, mikä olisi suoraan yhteydessä kudoksen makromolekyyleihin tai mikä liittyisi nivelrikon asteeseen. Tutkimuksen neljä päälinjaa Tutkimushankkeemme koostuu neljästä päälinjasta (kuva 2). Perinteisissä magneettikuvauksissa radiologi arvioi nivelruston signaalimuutoksia kuvista silmämääräisesti ja kuvat harvoin sisältävät tietoa em. Osa menetelmistä on jo otettu käyttöön kliinisille kuvauslaitteille. Ensimmäisessä tutkimuslinjassa mallinnetaan laskennallisesti kudoksen ja veden välistä vuorovaikutusta. Mallinnuksessa tehtävät molekyylidynamiikkasimulaatiot ovat rustossa esiintyvien suurikokoisten proteiinien tapauksessa työläitä ja laskentatehoa vaativia, ja simulaatioita tehdäänkin Tieteen tietotekniikan keskuksen supertietokoneilla (kuva 3). Tähän mennessä olemme oppineet ymmärtämään paremmin em