ROHKEAN KERÄILIJÄN KOKOELMA Entisajan joulu A B EL FR IT IO F ER IK SS O N / U U D EN K A U PU N G IN M U SE O 4 / 2022 IDENTITEETTI • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ UUSIA LATUJA LUOMASSA Millainen on MIELENMAISEMASI
2.12.2022 • Teemana identiteetti R O N I R EK O M A A. 14 ROHKEAN KERÄILIJÄN KOKOELMA Uusi näyttelytila Collection Kakkonen avautui EMMAan
4 KUKA OLEN. 50 JOULUN TUNNELMAA Poimi parhaat vinkit jouluisista näyttelyistä ja tapahtumista. 22 KATSEEN KOHTEENA Erilaisten identiteettien kuvaaja Viggo Wallensköld . Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo .. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä SA A R N I SÄ IL YN O JA /M IL AV ID A JO N N E R Ä SÄ N EN / O TA VA 46 JOULU ON TAAS Esittelyssä museoiden jouluisia näyttelyitä ja tapahtumia. 32 LÖYTÖRETKI IDENTITEETTIIN Saaristolaisen mielenmaiseman jäljillä. 52 UPEAT LAHJAT KUUSEN ALLE Poimi hauskat ja hyödylliset vinkit museokauppojen valikoimista. Kannattaisi. MISTÄ TULEN. 36 KAUKANA KOTOA Rakkaudesta Pohjoismaihin ja salmiakkiin. 21 MINÄKUVA – MAAILMANKUVA Museologi Johanna Lehto-Vahteran kolumni. 24 FANI-IDENTITEETTIEN RAKENNUSPALIKAT Fanitatko henkilöä, ilmiötä, brändiä tai tuotetta. 59 ANNA PALAUTETTA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. 40 MILTÄ SAAMELAISUUS TUNTUU. 56 NÄYTTELYLIITE 58 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. Maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. 28 VAPAAEHTOISTYÖ ROKKAA Vapaaehtoiset ovat museoiden voimavara. 53 MUSEON TARINA Punkmuseo tekee museotyötä tee-se-itse -asenteella. 44 IDENTITEETTI MAAILMALLA Toimittaja ja kirjailija Koko Hubaran museovinkit. Petra Havun pääkirjoitus 8 KUN ON AIKA MUUTTUA Museoiden murrosvaiheita ja muuttuvia identiteettejä
Juuri sellaisina museot parhaimmillaan palauttavat meidät tosiasioiden ja todellisuuden äärelle. Niissä esitetään tutkittuun tietoon perustuvia perusteltuja tai toteavia näkemyksiä asioista. Se voi olla helpottavaa, sillä juuri juurille rakentuu vahva identiteetti. Museoilla on erityinen rooli vaikeina aikoina. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Ulla Kinnunen, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Ville-Riiko Fofonoff, Koko Hubara, Hanna Hirvonen, Johanna Lehto-Vahtera, Sari Mattsson, Tuomas McGilleon, Emilia Merisalo, Aino-Marja Miettinen, Emmi Nuorgam, Meri Parkkinen, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Jeremic Slavoljub, Erkki Vuokila, Tarja Västilä KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Museot antavat meille mahdollisuuksia tutkia juuriamme. Mitä tarkemmin tiedämme vastauksen näihin, sitä helpommin osaamme asemoida itsemme maailmassa. Ne edustavat jatkuvuutta ja pysyvyyttä ja tarjoavat riippumattoman keitaan tarkastella maailman menoa. Auttavat näkemään, mikä tässä ajassa on pintahelinää ja mikä säilyvää. Hyvin pohdittuina, kiihkoilematta. 60. Nähdä itsemme ehkä uudessa valossa. Ne voivat auttaa meitä myös hyväksymään itsemme juuri sellaisena kun olemme. Se auttaa selviämään muutoksista. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0721 • museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2022 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Kirsti Ruissalo kirsti.ruissalo@museoliitto.fi 044 430 0721 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Abel Fritiof Eriksson / Uudenkaupungin museo PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E K ER TT U PE N TT IL Ä KUKA OLEN. Museoon taltioitu oma kulttuuriperintö vahvistaa kokemusta, että oma kulttuuri on arvokas ja huomion arvoinen. Ymmärtää itsemme uudella tavalla. Antoisia lukuhetkiä! Petra Havu Suomen museoliiton toimitusjohtaja. Sellaista, josta kannattaa ammentaa omaan identiteettiinkin. K aksi kysymystä, joihin vastaaminen on meille kaikille elämän mittainen kysymys. Tarjoaa oikein oivallettuna ehkä jopa huumorin lähteen tiukoissa tilanteissa. Omien juurien tunteminen korostuu erityisesti silloin, kun maailma ympärillä myllertää. Epävarmuus ja muutos saavat meidät pohtimaan, mitä minulle tapahtuu, mitä vaihtoehtoja minulla on, miten minä tästä selviän. MISTÄ TULEN
Sivula näkee kulttuuriperintönä toimimisen suolaamon uutena tehtävänä. Maailma muuttuu nopeasti ja museoiden on muututtava sen mukana”, van der Leer sanoo.” Museokuiskaajana tunnettu David van der Leerin näkemyksistä kerrottiin Helsingin Sanomissa 24.10.2022.. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Ensisijainen tehtävänä on menneisyyttä koskevan todisteen esittäminen, toinen tehtävä on kummittelu ja sen osoittaminen, että olemme ennenkin sopeutuneet kriiseihin. Miten heitä voisi palvella paremmin. Museoiden tehtävänä on herättää meidät näkemään, että jokin on kadonnut ja pohtimaan, miten olemme yhteisönä suhtautuneet katoamiseen ja luopumiseen. Sivulan mukaan kulttuuriperintömme keskeinen tehtävä on kummitella ja muistuttaa yhteisöjä siitä mitä on joskus ollut, mutta ei enää ole. ” Tämän toteutuminen merkitsisi sitä, että vain Helsingin ydinkeskustan koulut voisivat hyödyntää museoiden, teattereiden ja konserttitalojen tarjontaa opetuksessaan. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Kulttuuriperinnön tutkimuksen professori ja Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen johtaja Anna Sivula korosti Teemapäivien puheenvuorossaan Historian valossa, miten yhteisöt työstävät kulttuuriperinnön ja museoiden avulla identiteettiään. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Museoilla on keskeinen rooli kulttuuriperinnön kummituksen avustajana: auttaa tekemään näkyväksi se, mitä on ennen ollut. ” Keille museoita ylipäätään rakennetaan. Teemapäivillä keskusteltiin viime vuosien useista kriiseistä, jotka ovat varjostaneet museoiden toimintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Ketkä siellä käy vät. Kansallisgallerian pääjohtajan Kimmo Levän mukaan turvatoimien kiristäminen olisi ikävä suuntaus museovieraiden kannalta.” MTV kertoi 1.11.2022 ilmastoaktivistien taideteoksiin kohdistuneista iskuista maailmalla. KUMMITTELEVA KULTTUURIPERINTÖMME Museoalan ammattilaiset kokoontuivat Museoviraston järjestämille Museoalan Teemapäiille Helsingin kaupunginteatteriin 7.–8.11.2022. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Lähiöiden ja kehyskuntien lapset ja nuoret jätettäisiin oman onnensa nojaan.” Kuvataideopettaja Sirkka Laitinen otti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 29.10.2022 kantaa HSL:n esitykseen poistaa oppilasryhmien ilmaismatkat. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Ympäristöaktivistien iskut taidemuseoihin ovat herättäneet museot varautumaan näihin protesteihin myös Suomessa. Museot luovat yhteistä identiteettiämme kirjoittamalla tarinoita menneisyydestä ja nykypäivästä. Esimerkkinä Sivula nosti esiin sen, miten rannikkoalueet ovat sopeutuneet ympäristön hitaaseen kriisiin, maankohoamiseen. Sivulan esittelemän kuvan silakkasuolaamo ei olekaan enää silakkasuolaamo, vaan osa kulttuuriperintöämme. MUSEOT IDENTITEETTIEN RAKENTAJINA ”Kirjallinen historiamme ulottuu lopultakin vain lähimenneisyyteen; museoiden kansallinen vastuu siitä, että me suomalaiset tunnemme myös sitä edeltävien ja huomattavasti pitempien aikakausien historiamme, on erittäin suuri”, kirjoitti Toimi Jaatinen artikkelissaan Kansallismuseo ja kansallinen identiteetti MUSEO-lehden vuoden 1992 numerossa 4. Tässä numerossa tutustumme siihen, millaisia tarinoita museot ja museoihmiset kertovat identiteeteistä tänä päivänä sekä miten museotkin joutuvat ajoittain miettimään oman identiteettinsä uudelleen
1969) näyttely. Pohjanmaan museon We Have A Dream -näyttely nostaa esille yksilöitä, jotka ovat poistuneet mukavuusalueeltaan tehdäkseen muutoksen. Kirsi Kaulasen yli kaksimetrinen presidentti Mauno Koiviston muistomerkin pienoismalli saa ensiesittelynsä Sinkassa. Prinsessan matka -näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican maailmaan. Näyttelyn tunnelmaa tukee Lauri Porran avaruudellinen musiikki ja Sara Leinon luoma valaistus. Wiking on teosten valokuvaaja, Edlund on haastatellut kuvattuja ja Daniel Rydén on koonnut kertomukset yhteen. WE HAVE A DREAM Pohjanmaan museo, Vaasa 4.11.2022–9.4.2023 Miten paljon olet valmis taistelemaan omiesi ja toisten oikeuksien puolesta. Näyttelyssä on esillä yli sata aktivistin, rauhanpalkinnon saajan, kirjailijan ja poliitikon muotokuvaa ja niihin kuuluvat kertomukset. Kaulasen laserleikatut teräsveistokset ovat lainanneet muotokielensä uhanalaisten kasvien ääriviivastoista ja metsän pohjalle piiloutuvien juurten ornamentiikasta. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NÄYTTELYPOIMINNAT PRINSESSAN MATKA Turun linna, Turku 2.11.2022–7.4.2024 Oletko miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten. POHJOINEN MYRIADI Taideja museokeskus Sinkka, Kerava 1.10. Turun linnassa on esillä näyttely, joka tarjoaa toimintaa ja yllätyksiä. Prinsessan matka on koko perheen näyttely, joka on suunnattu erityisesti 6–10-vuotiaille lapsille. Tekijät Albert Wiking ja Oscar Edlund ovat keränneet maailmasta kertomuksia, jotka kuvaavat taistelua epäoikeudenmukaisuutta vastaan. 2022–8.1.2023 Taideja museokeskus Sinkka on täynnä avaruudellista säihkettä, varjojen leikkiä ja kiehtovia äänimaisemia, kun esillä on monista julkisista taideteoksistaan tunnetun Kirsi Kaulase n (s. Teoksissa tuntemattomat nuoret, kuten Ida Engblom ja Abbas Ahmadi , esiintyvät rinnakkain muun muassa Dalai-laman , Malala Yousafzain, Ai Weiwein , Pussy Riotin , Greta Thunbergin ja Patti Smithin kanssa. ALBERT WIKING / POHJANMAAN MUSEO ANIA PADZIK / TURUN LINNA DAN COURT / SINKKA. Seinälle, kattoon ja lattialle levittäytyvät veistokset ovat kuin eläviä organismeja tai valon ja varjon universumeja. Näyttelyn suunnittelutyöhön on otettu mukaan myös lapset. Näyttely rohkaisee tekemisen ja kokemisen lisäksi myös pohtimaan prinsessan elämää ja etsimään yhtymäkohtia nykypäivään. Satukirjamainen näyttely on toiminnallinen kokonaisuus, jossa lapset pääsevät tutustumaan erilaisten tarinoiden ja tehtävien kautta Katariina Jagellonican elämän eri vaiheisiin ja prinsessaksi kasvamiseen
Lisäksi Lusto sijaitsee lähellä kesämökkiäni. Amos Rex Mannerheimintie 22–24, 00100 Helsinki Hiljainen paraati -näyttely on avoinna 26.2.2023 asti. Viimeksi kävin Kansallismuseossa katsomassa saamelaisista kertovan näyttelyn. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta ” Teosten äärellä voi avautua mahdollisuus ajatella ja keskustella hankalistakin aiheista ja parhaimmillaan ymmärtää elämää jonkun muun näkövinkkelistä”, kertoo näyttelyn kuratoinut Serlachius-museoiden kokoelmaja näyttelypäällikkö Laura Kuurne . Mikä on suosikkimuseosi. Suomen Metsämuseo Lusto. Miksi tulit museoon. Usein kehutut näyttelyt ehtivät mennä ohi, mutta nyt olin ajoissa. SAMPO LINKONEVA / SERLACHIUS-MUSEOT SE R LA CH IU SM U SE O T TU U LI R A JA V U O R I. AAMUKAHVIT KAUPUNGIN KATOLLA Serlachius-museo Gösta, Mänttä 5.11.2022–16.4.2023 Ensimmäinen Serlachius-museoiden nykytaidekokoelmaa esittelevä näyttely Aamukahvit kaupungin katolla kokoaa eri teemojen alle aikamme keskustelunaiheita ja esittelee vuodesta 2010 kartutettua yli viidensadan teoksen kokoelmaa. Olin lukenut näyttelystä etukäteen sanomalehdestä ja sen perusteella kiinnostuin. MUSEO-LEHTI KYSYY: Mitä pidit näyttelystä. Kuinka usein käyt museoissa. En ollut käynyt aiemmin Amos Rexissä. Kaksi tai kolme kertaa vuodessa. MATTI SIPPOLA, 80 VUOTTA, VANTAA Minkä näyttelyn kävit katsomassa. Harmaan sävyt ja jännittävät asetelmat, esimerkiksi pääkallot. Näyttelyn teemat nousivat esiin teoksista, kun Kuurne kävi kymmenen vuoden ajan kasvanutta kokoelmaa läpi. Teemoja ei avata seinäteksteillä, vaan ne on korvattu aihetunnisteilla, jotka johdattelevat aiheeseen mutta jättävät tilaa katsojien omille ajatuksille. Hän huomasi, että teokset käsittelevät paljon sellaisia aiheita, jotka ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olen luontoja metsäihminen. Mitä näyttelystä jäi mieleesi. Valokuvataiteilija Ville Lenkkerin teoksesta nimensä saaneen näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museoiden kokoelmaja näyttelypäällikkö Laura Kuurne . Kävin katsomassa Amos Rexissä esillä olevan Hans Op de Beeckin näyttelyn Hiljainen paraati. Laura Kuurneen suunnittelema ripustus ja Osmo Leppälän näyttelyarkkitehtuuri kokoavat teemat luonteviksi kokonaisuuksiksi
Helsinkiläiset ovat ottaneet Lasipalatsin aukion omakseen samalla innostukKUN ON AIKA MUUTTUA Kolme museonjohtajaa kertoo murrosvaiheista, joissa museot ovat joutuneet pohtimaan identiteettiään uudelleen. ”Olemme ylpeitä siitä, että pystymme yllättämään kävijät. 8 MUSEO 4/2022 REPORTAASI Museon uusi identiteetti P yöreistä kattoikkunoista lankeaa pehmeä valo näyttelytilaan, jonka kaartuvat kupolit läpäisevät yläpuolella olevan aukion pinnan. Maan päällä kumpuileva tila herättää uteliaisuuden ja kutsuu kiipeilemään, istahtamaan ja kurkistamaan sisään. Tässä voi nähdä perintöä myös H A N S O P D E B EE CK , R AT SU M IE S, 20 20. Niin myös tehdään. Osaltaan sen muodostavat myös henkilökunta ja kunnianhimoiset, keskenään erilaiset näyttelyt. Museonjohtaja Kai Kartion mukaan paikka ja rakennukset ovat voimakas osa Amos Rexin identiteettiä. Tietynlainen moni-ilmeisyys on osa identiteettiämme. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON sella, jolla museokävijät toivottivat tervetulleeksi vuonna 2018 avatun taidemuseo Amos Rexin
”Emme tienneet, miten kaupunkilaiset suhtautuisivat muutokseen. Identiteetti ei ole muuttumaton, ja Kartion mielestä museot voivat ihmisten tavoin kokea identiteettikriisin. Näyttely on esillä 26.2.2023 asti. Näyttelytila rakennettiin maan alle, sillä kaavoitus olisi estänyt aukion päälle rakentamisen. SIG N E O CH A N E G YL LE N B ER G S ST IF TE LS E. > Museonjohtaja Kai Kartio näkee museon paikan ja rakennukset voimakkaana osana Amos Rexin identiteettiä. ”Halusimme mahdollisimman avoimet ja joustavat tilat, koska kukaan ei tiedä, millaista tulevaisuuden kuvataide on. Helsingin Olympiastadionin yhteydessä toimiva Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto jatkaa suomalaista urheiluhistoriaa lähes sadan vuoden ajan tallentaneen Urheilumuseon työtä. Aikataulun venyessä ovet pysyivät suljettuina yleisöltä lopulta viiden vuoden ajan. Kartion mukaan näyttelytiloihin haluttiin mahdollisimman vähän väliseiniä, minkä vuoksi ne rakennettiin kupolin muotoisiksi. < Hans Op de Beeckin Amos Rexiin luoma Hiljainen paraati on veistoksellinen mielenmaisema ja kokonainen puisto, joka sisältää 25 teosta sekä näyttelyä varten luodun äänimaiseman. ”Ne kuuluvat elämänkaareen, eikä se ole ollenkaan huono asia. Amos Rexille tulisi oma, uusi identiteetti. Tarve uudistua muuttui akuutiksi Olympiastadionin remontin yhteydessä. Se ilmenee tietynlaisena avoimuutena, toleranssina ja moniulotteisuutena”. 9 REPORTAASI Museon uusi identiteetti Amos Andersonilta , joka oli hyvin moniulotteinen ja kompleksinen persoona”, Kartio sanoo. Erään strategiapalaverin jälkeen toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh sanoi minulle, että mitäs jos menisit katsomaan Lasipalatsia sillä silmällä”, Kartio kertoo. Kartio kertoo jännittäneensä paitsi museon, myös Lasipalatsin aukion vastaanottoa. ”Millainen, sitä ei pohdittu tarkkaan. ” Identiteetin, arvojen ja toimintaperiaatteiden kyseenalaistaminen on terveellistä. A mos Rexin edeltäjällä, Amos Andersonin taidemuseolla (1965–2017), oli Kartion mukaan vahva ja leimallinen identiteetti. Sijaintinsa ja rajallisen kävijämäärän vuoksi se oli silti eräänlainen pienen piirin salaisuus”. M uutaman kilometrin päässä Amos Rexistä on myös pohdittu tarkkaan museon identiteettiä ja toimintatapoja. 2010-luvulle tultaessa Föreningen Konstsamfundetin johto totesi, että museotoiminta ei voisi enää jatkua Yrjönkadulla, vaan tilalle tarvittiin jotain aivan uutta. Identiteetin, arvojen ja toimintaperiaatteiden kyseenalaistaminen tietyin väliajoin on hyvin terveellistä”. Sijainniltaan keskeinen paikka asetti hankkeelle rajoituksia, joiden vuoksi Amos Rexistä tuli sellainen kuin se tänä päivänä on. Pääsuunnittelija Asmo Jaaksin loistava oivallus oli antaa holvien kuplia ulos pinnasta osana museon julkisivua”. ”Se oli pitkään ainoa taidemuseo Helsingissä, joka johdonmukaisesti ja keskitetysti esitteli nykytaiteen uusimpia virtauksia. Oli hieno hetki, kun työmaa-aidat poistettiin ja näimme ihmisten rynnistävän aukiolle”, hän muistelee. Kunnianhimoisen hankkeen valmistuminen oli mieleenpainuva hetki. Kartion mukaan Amos Andersonin henki on läsnä uudessa museossa muutenkin kuin nimessä. ”Rakennus oli viehättävä, mutta asetti paljon rajoja sille, millaista taidetta sen sisällä pystyi esittämään. ”Suomenruotsalaisen modernismin liberaalit arvot kuuluvat Amos Rexin identiteettiin. K artion mukaan oli alusta asti selvää, että hankkeessa ei ollut kyse Amos Andersonin taidemuseon muutosta, vaan vanhan museon sulkemisesta ja uuden avaamisesta. Kun työt alkoivat stadionilla, kokoelmat siirrettiin väistötiloihin. Eihän sellaista voi päättää, vaan aito identiteetti syntyy ja muodostuu itsestään”
Jotain oli pakko tehdä”. ”Muutto takaisin stadionille tarkoitti, että vuokra ja muut kiinteistöön liittyvät kustannukset kasvoivat monikymmenkertaisiksi. Kun Urheilumuseo oli muuttanut takaisin Olympiastadionille, henkilöstö osallistui uuden strategian laatimiseen. TA H TO Menneen talven lumet -näyttelyssä käsitellään urheilun roolia ilmastonmuutoksessa ja kestävässä kehityksessä. Lisäksi väistötilavuosien aikana ihmisten melko kapea mielikuva Urheilumuseosta oli entisestään hälventynyt. Sen keskiössä ovat rahavirtojen moninaistaminen, huippuluokan näyttelyja asiakaskokemuksen luominen sekä kulttuurisisältöjen tuotteistus. Urheilumuseon johtajana yli 30 vuotta toimineen Pekka Honkasen jäädessä eläkkeelle Suomen Urheilumuseosäätiö nimitti tehtävään Vuoren. 10 MUSEO 4/2022 REPORTAASI Museon uusi identiteetti Tahdon johtaja Jukka-Pekka Vuori kertoo, että remontin valmistuttua edessä oli tosiasioiden tunnustaminen. Hänellä ei ole aiempaa työkokemusta museoalalta. Taustansa vuoksi Vuori puhuu luontevasti yritysyhteistyöstä, brändistä ja myymisestä. Museoiden helmasyntinä on ehkä ollut ajattelutapa, jossa kokoelmiin ja arkistotyöhön keskittyminen riittää”. Hänen mukaansa tätä tarvitaan. ”Museo ei ole rakennus, vaan palvelu, ja rahan hankkiminen on ammattimaista työtä, joka lähtee tuotteistuksesta. Sen sijaan Vuori on tehnyt pitkän uran johtajana yritysmaailmassa ja toiminut muun muassa Hiihtoliiton puheenjohtajana. Näyttely on esillä TAHDOSSA 27.8.2023 asti.
”Museotoimintaamme kuuluu merkittävää arkistotoimintaa ja julkinen kirjasto, ja olemme entistä enemmän myös tietotalo ja tapahtumakeskus.” T ämän jutun kirjoitushetkellä raumalaisessa teollisuushallissa vielä viimeistellään taiteilija Nastja Säde Rönkön videoinstallaatiota Selviytymisopas maailmanlopun lapselle. Urheilu ja museo sanaparina ei herättänyt kaikissa positiivisia mielikuvia”. Vuori toteaa, että Urheilumuseo oli profiloitunut tietopalveluja kirjastotoiminnalla, jota hyödynsivät lähinnä median edustajat ja urheilun suurkuluttajat. Urheilu on Suomen suurin kansanliike, ja haluamme omalta osaltamme kehittää sitä edelleen”, kuvailee johtaja Jukka-Pekka Vuori Tahdon identiteettiä. Lisäksi tilavuokraustuotot ovat tuplaantuneet ja yritysyhteistyöstä saatavat rahavirrat ovat jopa 30 kertaa suuremmat kuin ennen. T änä vuonna vaihtunut nimi on osa vetovoimaisen brändin luomista. Perustehtävämme on suomalaisen urheiluja liikuntakulttuurin tallentaminen ja vahvistaminen. Uusi nimi ei hänen mukaansa tietenkään tarkoita sitä, että valtakunnallisen vastuumuseon ydintehtävä olisi muuttunut. PE TR I JA U H IA IN EN / TA H TO. ”Sodan ja rauhan keskus Muisti on valtavan hieno kokemuskeskus, joka teki minuun suuren vaikutuksen”. 11 REPORTAASI Museon uusi identiteetti Vuori on toiminut tehtävässään nyt hieman yli kaksi vuotta. Erilaisia nimivaihtoehtoja pohdittiin pitkään. Tälle vuodelle odotamme 40 000 kävijää, vaikka alkuvuosi oli koronan vuoksi hiljainen”. ”Ennen Olympiastadionin remonttia Urheilumuseolla oli 20 000 kävijää vuodessa. Lukujen perusteella muutostyö on alkanut erinomaisesti. Lopullinen innoittaja löytyi, kun Vuori vieraili kesälomallaan Päämajamuseossa Mikkelissä. Lönnströmin taidemuseo luopui Rauman keskustassa sijainneesta kiinteistöstä vuonna 2015 ja alkoi toteuttaa yksittäisiä nykytaiteen projekteja yhdessä taiteilijoiden kanssa. ”Ulkopuolelta tulleena huomasin, että meitä ei tunnettu riittävästi ja jos tunnettiin, mielikuva oli kapeahko. ” Tänä vuonna vaihtunut nimi on osa vetovoimaisen brändin luomista. Lokakuun lopussa yleisölle avattu teos on järjestyksessään viides Lönnström-projekti
Todettiin, että suunnan täytyy muuttua, etteivät museon ylläpitämiseen tarkoitetut rahat kulu kiinteistön ylläpitämiseen. ”Olen ymmärtänyt, ettei päätös ollut kipeä tai vaikea. Haluamme olla edelläkävijä ja asiantuntija nykytaiteen kentällä”, museonjohtaja Silja Lehtonen kertoo. Henkilökunnan työ on Lehtosen mukaan muuttunut valtavasti. Nastja Säde Rönkön teos on kolmas Lönn strömprojekti, jossa Lehtonen on mukana. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt kumppanuus taiteilijoiden kanssa. Konsepti, jossa museolla ei ole rakennusta, on Suomessa ensimmäinen laatuaan. N A ST JA SÄ D E R Ö N K KÖ / A A K E K IV A LO Nastja Säde Rönkön teos Selviytymisopas maailmanlopun lapselle on viides Lönnströmin taidemuseon tuottama nykytaiteen Lönnström-projekti. Museon henkilökunta on mukana ideapaperista lopputulokseen, ja suuren projektin seuraaminen alusta loppuun on etuoikeus”. 12 MUSEO 4/2022 REPORTAASI Museon uusi identiteetti ”Taiteilijat valitaan tekemään kunnianhimoisia projekteja kunnianhimoisilla budjeteilla. Teos on esillä Raumalla Kaivopuiston teollisuusalueella 4.12.2022 asti.. Aikaa myös tarvitaan, sillä työ lähtee aina puhtaalta pöydältä. Lehtonen kiittää Lönnströmin taidemuseon säätiön hallitusta ja edeltäjiään rohkeasta ja ennakkoluulottomasta päätöksestä. Alettiin pohtia, miten muuten museon tehtävää voisi toteuttaa”. ”Pitkäjänteisen yhteistyön aikana syntyy molemminpuolinen luottamus. Videoinstallaatiossa pohditaan planeettamme epävarmaa tulevaisuutta. Yksittäisiin projekteihin voi keskittyä paremmin, kun näyttelykalenteri ei rytmitä tekemistä
Aivan kaikki ei ole muuttunut, vaan taidemuseo jatkaa perinteistä museotoimintaa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa. ”Monelle taiteilijalle meidän kanssamme tehty projekti on tähänastisista suurin”. JA R I N IE M IN EN. 13 REPORTAASI Museon uusi identiteetti REPORTAASI Museon uusi identiteetti ”Installaation tuominen tyhjillään olleeseen tehdashalliin asettaa ihan uudenlaisia haasteita verrattuna perinteiseen näyttelytilaan, jonka kuraattori tuntee kuin omat taskunsa”. Olen kuullut, että varsinkin alkuvuosina museota on kaivattu ja ikävöity”, Lehtonen toteaa. ”Raumalaisille identiteetin muutos oli ehkä isompi kuin meille. Ne voivat toimia ponnahduslautana uran seuraavaan vaiheeseen. Taidemuseo kiinnittyi voimakkaasti keskustassa sijaitsevaan kauniiseen rakennukseen. ”Yleisö on löytänyt yksittäiset projektit hyvin, mutta niitä ei välttämättä yhdistetä toisiinsa. Useat teokset, kuten Khronoksen talo, Keskustelupuisto ja Kelluva saari, ovat saaneet paljon huomiota medialta ja yleisöltä. Lehtonen sanoo, että taiteilijat tuntevat Lönnström-projektit hyvin. Koen, että sitä toteutetaan nyt hyvin kirkkaasti.” Lönnströmin taidemuseon johtaja Silja Lehtonen kertoo, että museokiinteistöstä luopuminen ei ollut kaikille kivuton päätös ja kaunista rakennusta on myös ikävöity. Meidän pitää vielä tehdä töitä sen eteen, että toimintamme nähdään kokonaisuutena”. Muutoksiin sopeutuminen ottaa aikansa. Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita. L önnströmin taidemuseon päätös luopua kiinteistöstä ei tietenkään ollut kaikille kivuton. Nykytaiteen projektit ja kotimuseo muodostavat Lehtosen mukaan yhdessä Lönnströmin taidemuseon identiteetin. Vaikka museon toiminta on muuttunut radikaalisti, sitä ohjaavat arvot ovat ennallaan. Lehtonen pitää tärkeänä ohjenuorana muistaa Teresia Lönnströmin määrittelemän tarkoituksen säätiölle, joka perustettiin hänen viimeisenä tahtonaan. ” Vaikka museon toiminta on muuttunut radikaalisti, sitä ohjaavat arvot ovat ennallaan. ”Säätiön tarkoituksena on kuvataiteen tuntemuksen ja arvostuksen edistäminen ja kuvataiteen muukin tukeminen
Käsittelin valintoja työryhmän ja museonjohtajan kanssa. 14 MUSEO 4/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttelyn rakentaminen lainakokoelmasta ROHKEAN KERÄILIJÄN KOKOELMA EMMA – Espoon modernin taiteen museon uusi näyttelytila Collection Kakkonen avautui marraskuussa Näyttelykeskus WeeGeellä. Olin myös mukana Joensuussa ja Bulevardilla noutamassa teoksia yhdessä teknisen konservaattorin, Simon, kanssa. Minulla on ollut tavallista kuraattorin roolia laajemmat työtehtävät. Olen tehnyt yhteistyötä kaikkien EMMAn työryhmän jäsenten kanssa. Näyttelystä välittyy myös Kyösti Kakkoseen liittyviä asioita. Kokoelma keskittyy suomalaiseen lasiin ja keramiikkaan. Näyttelyssä liikutaan taiteen ja muotoilun rajamailla sekä haastetaan ja tarkastellaan niiden välisiä yhteyksiä. Meillä on esimerkiksi kauneutta, valtaa sekä lasin ja keramiikan tekniikoita käsittelevät osiot. Amanuenssina vastaan kokoelmasta myös näyttelyn ulkopuolella. Esillä on taideja designkeräilijä, kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelma, joka saatiin EMMAan pitkäaikaiseen lainaan. > ” Olen kommentoinut esteettisiä seikkoja ja sitä, mitä teokset tarvitsevat, kun ne laitetaan esille”, kertoo näyttelyn kuratoinut EMMAn amanuenssi Aura Vilkuna.. Näyttelyyn liittyy myös digisovellus, ja vastasin sen suunnittelusta. Collection Kakkonen on sisäsyntyisesti tasa-arvoinen kokoelma ja näyttely sukupuolten osalta. Suomessa on paljon menestyneitä naiskeramiikkoja ja -lasitaiteilijoita. Mielestäni on ihanaa, että esillä on paljon naispuolisten taiteilijoiden teoksia. Hän oli sillä tavalla visionääri. Yleisötyön kanssa kirjoitimme tekstejä näyttelyyn ja tekniikan kanssa teimme installointia. Kyösti Kakkosen kokoelmaan kuuluu yli 10 000 esinettä. Näyttelyssä on seitsemän teemaa, joissa eri aikakausien taiteilijat rinnastuvat. Silloin taideteollisuusesineistön arvostus ei ollut huipussaan, mutta Kyösti alkoi päättäväisesti keräillä esineitä. Tämä näyttelyprojekti on vienyt suuren osan työajastani muutaman vuoden ajan. Näyttely kuvastaa sitä, miten rohkea keräilijä hän oli jo aloittaessaan 1980-luvulla. Kuraattorina minun piti valita esineet, jotka toimivat yhteen. TEKSTI HANNA HIRVONEN KUVAT RONI REKOMAA AURA VILKUNA, AMANUENSSI ”O len Collection Kakkonen -näyttelyn kuraattori ja Kyösti Kakkosen kokoelman vastuuamanuenssi EMMAssa. EMMAan valittiin niistä 1300. Olen oppinut keramiikasta ja lasista paljon. Kyöstin oman kokoelmaintendentin kanssa kävin läpi esinelistoja. Kuvasimme videot, joilla näkee keramiikkataiteilija Heini Riitahuhdan ja lasitaiteilija Alma Jantusen työskentelyä. Esillä on esimerkiksi veistoksia ja piensarjoja 1800-luvun lopusta tähän päivään. Tämä on ollut hieno oppikokemus siitä, miten näyttelytila rakennetaan alusta alkaen. Mieluisinta on ollut perehtyä taiteilijoihin ja muotoilun ja taiteen historiaan heidän kauttaan. Vastaan esimerkiksi luetteloinnista kokoelmanhallintajärjestelmään. Vastasin valinnoista, mikä oli hienoa ja hurjaakin
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
17 Friedl Holzer-Kjellbergin vati on valmistettu Arabian taideosastolla 1950-luvulla. Vati on dreijattua posliinia ja siinä on häränverija kuparilasite.
Alkuvaiheessa päätimme uuden tilan isoista linjoista yhdessä kaupungin kanssa. 18 MUSEO 4/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttelyn rakentaminen lainakokoelmasta Toivon, että näyttelyn kävijä löytää täältä kauneutta ja itselleen uusia asioita. Mielenkiintoisinta on ollut vaikuttaa uuteen museon osaan arkkitehtuurista alkaen ja käyttää siinä tietämystäni asiakkaista. Kirjoitusprosessin aikana perehdyin taiteilijoiden ja esineiden historiaan sekä lasin ja keramiikan tekniikoihin. Yleensä en ole mukana näyttelyprojekteissa. On hienoa, miten monenlaisia tarinoita näyttelyssä tulee esiin taiteilijoiden ja esineiden kautta. Aluksi esillä on lasitaiteilija Markku Salon kaksi isoa veistosta. Suunnittelimme tiiviissä yhteistyössä suunnittelutoimisto Aivanin kanssa tilan, jossa voi esimerkiksi pitää työpajoja. Tänne ehtii uudestaankin. Innostuin menemään keramiikkakurssille, jotta ymmärtäisin paremmin, miten esineet syntyvät. Collection Kakkonen -näyttelyprojekti on poikkeus, sillä tämä on museossa kokonainen uusi osa. Tiimissäni on suunniteltu materiaaleja oppaiden ja asiakaspalvelun tarpeisiin. Olen pitänyt huolta siitäkin, että kertomus tulisi selväksi kävijöille. Tehtäväni oli varmistaa, että museon kävijät huomioidaan tilan suunnittelussa alusta alkaen. Kun asiakas tulee pääovesta, hän näkee Collection Kakkonen -näyttelytilan läpi ikkunoista ulos. Olin keskustelussa mukana ja kommentoin esimerkiksi asiakkaiden kulkua näyttelytilaan. Pitkäaikainen näyttely mahdollistaa sen, että näyttely voi olla näin laaja. Työni Collection Kakkosen parissa alkoi noin neljä vuotta sitten. Näyttelyn avauduttua haluamme museossa tuoda taiteilijoita vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Näyttely on tavallaan yksi suuri kertomus. ” Näyttelyssä liikutaan taiteen ja muotoilun rajamailla.. Alamme pian kuratoida tulevia sisältöjä.” REETTA KALAJO, INTENDENTTI ”T oimin EMMAssa yleisöpalveluiden intendenttinä. Olemme työryhmän kanssa kulkeneet näyttelytilassa ja miettineet, miten esineiden turvallisuus ja valvonta on hyvä toteuttaa. Nykytekijöiden työssä perinteet ovat vuorovaikutuksessa uuden kanssa – ja lasin ja keramiikan tekeminen on voimissaan. Suomalaisella lasilla ja keramiikalla on pitkä historia. Ei se vaikeaa ollut, mutta vei aikaa. Täällä voi piipahtaa, mutta tarjoamme mahdollisuuksia myös syventymiseen. Autoin museonjohtajaa tekemään selvitystä siitä, millaisia yleisöjä näyttely voisi kiinnostaa. Haasteita on aina, kun keskustellaan niiden suunnittelijoiden kanssa, jotka eivät tunne museotyön erityisyyksiä. Tehdessäni syvällisesti työtä kuraattorin ja konservaattoreiden kanssa, opin lisää heidän työstään. Espoon kaupunki omistaa WeeGee-talon. Näkisin, että Collection Kakkonen tulee olemaan esimerkiksi Aalto-yliopiston muotoilun ja taiteen opiskelijoille paikka, jossa kohdata historial< “Kokoelma ei ole vain yhden henkilön mieltymysten mukainen, vaan se on myös Suomen muotoiluhistorian kannalta tärkeä”, kertoo EMMAn yleisöpalveluiden intendentti Reetta Kalajo. > ” En miellä itseäni pelkästään konservaattoriksi, sillä teen itsekin myös museomestarin töitä“, kertoo näyttelyprojektissa laajalla työnkuvalla mukana ollut tekninen konservaattori Simo Karvinen. Me yleisötyöntekijät oikoluimme ja editoimme kuraattorin kirjoittamia tekstejä. Näyttelyyn kuuluu vaihtuvien teemojen galleriamainen tila, jossa sisällöt uusitaan parin vuoden sykleissä
19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Moni tuntee Kyösti Kakkosen lähinnä vain bisnesmaailman hahmona. Hän teki nuorena sukelluksen keräilyyn ja on jatkanut intohimoaan liikemiehen uran rinnalla kymmeniä vuosia. 1 300 esineestä noin 600 tuli esille näyttelyyn. Keräily kiinnostaa monia, ja Kyösti Kakkosen kautta keräilijän elämä tulee näyttelyssä esiin. Toivon, että näyttelyssä oppii keramiikan ja lasin valmistuksen tekniikoista ja materiaaleista. Jotta pysyimme aikataulussa, meidän piti tuoda esineitä näyttelytilaan, kun isoja rakenteita vielä rakennettiin. Olen miettinyt, että taiteilijan tuotanto voi olla hyvin laaja, kun se on monen vuosikymmenen ajalta. Laitoin esineisiin inventaarionumerot. On tärkeää, että museokävijä ei kiinnitä niihin huomiota, mutta itse tiedän, että esineet ovat turvallisesti paikoillaan. Siksi näyttelyn teostekstit kiinnostavat. En miellä itseäni pelkästään konservaattoriksi, sillä teen itsekin myös museomestarin töitä. Aloitin työt Collection Kakkonen -näyttelyprojektissa reilu vuosi sitten. Kun otin EMMAssa esineitä laatikoista, tarkastin, että ne ovat ehjiä ja samalla puhdistin ne. Olen näyttelyprojektissa mukana laajalla työnkuvalla. Keräily on Kyöstille harrastus ja kulttuurisesti tärkeää. Tein suunnittelutöitä muun muassa seinäripustusten parissa kuukauden päivät. Liikuttelijoita oli monta, ja minä olin vastuussa siitä, ettei teoksille tapahdu mitään. Haluan niiden olevan yhtä aikaa hienoja ja huomaamattomia. Kun kaikki rakentuvan näyttelyn vitriinit ja tasot eivät olleet vielä valmistuneet, esineitä koeinstalloitiin näyttelytilaan. Aluksi kävimme Joensuussa katsomassa, minkälainen määrä ja millaisia esineitä sieltä on tulossa. Myöhemmin toin esineitä varastosta ja asettelin niitä näyttelytilan vitriineihin, tasoille ja seinäripustuksiin. Ripustimien ja telineiden suunnittelu on kiinnostavaa. Suomalaiset ovat usein kiinnostuneita muotoilun huippunimistä, kuten Alvar Aallosta ja Tapio Wirkkalasta , mikä tuo varmasti yleisöä. Olin yhteydessä muihin museoihin, joissa on ollut esimerkiksi Rut Brykin tarjottimia seinillä. Kokoelma ei ole vain yhden henkilön mieltymysten mukainen, vaan se on myös Suomen muotoiluhistorian kannalta tärkeä. Apukäsinä ovat olleet Joensuussa kuljetusyrityksen henkilökunta ja freelance-konservaattori sekä EMMAssa freelance-museomestarit ja -konservaattorit. Uudet taiteilijat, kuten kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin , ovat täysin omanlaisiaan, vaikka täällä esitellään tekijöitä yli sadan vuoden ajalta. 20 MUSEO 4/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttelyn rakentaminen lainakokoelmasta lisia esineitä. Kaikilla taiteilijoilla on oma, erilainen kädenjälki. Teokset saattavat olla todella erilaisia keskenään. On jännittävää, miten taiteilijat löytävät aina uusia tapoja työskennellä.” < Gerda Thesleffin suunnittelema maljakko vuodelta 1905 on dreijattua punasavea ja siinä on värikäs engobe-maalauskoristelu sekä kirkas lasite. EMMA – Espoon modernin taiteen museo on Museokortti-kohde.. Kokoelma kertoo peräänantamattomuudesta ja sitoutuneisuudesta.” SIMO KARVINEN, TEKNINEN KONSERVAATTORI ”S uurin osa 1 300 esineestä tuli Joensuusta Kyösti Kakkosen kotoa. Kun näyttelytilan kattovalot vaihdettiin nostinten avulla, jouduimme siirtämään kaikki teokset pois hetkeksi. Tavattuani hänet muutamaan otteeseen ja nähtyäni hänen kokoelmansa, huomasin, että taideja design-esineet eivät kuitenkaan ole bisnesmielessä hankittuja. Olisi ollut luontevaa opiskella tietoa taiteilijoista työn ohessa, mutta en ole ehtinyt. Suunnittelimme kuljetuksia sekä niihin tarvittavia pakkausmateriaaleja ja autoja. Teen tietysti yhteistyötä myös meidän omien museomestareiden kanssa. Pöydille tulevia lautastelineitä suunnittelin yhdessä telineitä valmistavan yrityksen kanssa. Meillä on ollut mukana myös kaksi konservaattoriharjoittelijaa. Numeroinnin jälkeen teokset siirrettiin teosvarastoon, ja siten niistä tuli museoesineitä. Suurin haaste on ollut rakennustyömaan keskellä työskenteleminen. Keväällä olin puolitoista viikkoa Joensuussa inventoimassa ja pakkaamassa esineitä