STRIIMAUSTA MOBIILIREITTEJÄ PELAAMISTAA Ensimmäinen oma näyttely NUORUU S KÄY TALOKSI M IK A FR IM A N Taidetestaajat Oulun taidemuseossa 4 / 2018 NUORET • 12 € RAKKAUDESTA MUSEOIHIN
Päivi von Rabenau 4 / 2018 52 KULTTUURILOMA KANARIALLA Kanariansaarten museot eivät ole pelkkiä sadepäivän pelastuksia. Johanna Haveri 27 ANNA & LEO: VAELTAVAT SIELUT Uudessa sarjakuvassa seikkaillaan Annan ja Leon kanssa ajasta ja paikasta toiseen. 2 MUSEO 4/2018 8 STRIIMAUSTA, MOBIILIREITTEJÄ, TIETOVISOJA Museoiden ja koulujen yhteistyö. Museot avaavat ovet merenpohjaan, laavakentille ja muinaiseen nekropoliin. 2018 • Teemana nuoret JIH A N N A SE PP Ä SA K A R I PI IP P O JA R I K U U SE N A H O 24 KUNTSI TÄYTTYY VIRHEISTÄ Näyttelyarvio Kuntsin modernin taiteen museon Glitch Art -näyttelystä. 11. Pauli Kallio ja Jan Lindström. Jenna Parmala 4 NUORET MUSEOON Kimmo Levä 5 PELIMUSEOLLE KANSAINVÄLINEN PALKINTO 7 KUUSI KUUKAUTTA ILMAN INTERNETIÄ Vuoden nuori taiteilija 2019 Nastja Säde Rönkkö . Elina Teerijoki 14 ENSIMMÄINEN OMA NÄYTTELY Tutustutaan opiskelija, museoopas ja kuraattori Max Fritzeen ja Villa Gyllenbergin Marraskuun ryhmän näyttelyyn. Päivi von Rabenau 30
Sanni Penttilä 30 SUOMEN PARAS KESÄTYÖ Taiteilijahaastattelussa Seinäjoen kaupungin kesätaiteilija Eetu Kevarinmäki . 20 NUORUUS KÄY TALOKSI Nuoret ja entiset nuoret tekivät Tammisaaren EKTA-museon Nuori kapinallinen -näyttelyn. 28 TUNTEESTA TOISEEN Taidetestaajien kanssa Oulun taidemuseon näyttelyssä Luonnollisesti Anni Rapinoja. Kaisla Mustakartano 34 NUORTEN SILMIN SNAP-valokuvafestivaali jatkaa elämäänsä lehden sivuilla. Heini Sorakivi 49 TYTTÖ, JOKA KIRJOITTI FRANKENSTEININ Mary Shelley oli vasta 20-vuotias julkaistessaan Frankensteinin 200 vuotta sitten. Päivi von Rabenau 46 TARKISTA ASENTEET JA RAKENTEET Aineen taidemuseo BorderPridetapahtuman järjestäjänä. Anneli Lenkkeri 54 NÄYTTELYLIITE 58 LUKIJAKYSELYN SATOA JA ANNA PALAUTETTA. Virpi Kanniainen 48 KEKSITÄÄN UUTTA Ammattikorkeakoululaiset innovoivat Aboa Vetus & Ars Novassa ja Tekniikan museossa . Anne Salomäki K U VA SS A M IM O SA , SU O M EN VA LO K U VA TA IT EE N M U SE O EM M I KO R H O N EN MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS/TAMMISAARI Ekta Museo ESPOO Emma – Espoon modernin taiteen museo HAMINA Haminan kaupunginmuseo HELSINKI HAM Helsingin taidemuseo • Tekniikan museo • Villa Gyllenberg LAPPEENRANTA Lappeenrannan taidemuseo MÄNTTÄ-VILPPULA Serlachius-museo Gösta TAMPERE Museokeskus Vapriikki • Tampereen Taidemuseo TURKU Forum Marinum • Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot 40 PELATAAN MUSEOSSA Tarinat peliin -hankkeen vr-pelitestausta Kajaanissa Irma Capiten 44 NUORTEN SUOSIKKIMUSEOT Gallupissa kysytään nuorten suosikkimuseoita
Ohjelmien toteuttamisessa kouluyhteistyö on ratkaisevassa roolissa. Viime aikoina museoiden ja nuorten kohtaamisia on kuitenkin edistetty poikkeuksellisen suurin askelin. Tämä muutos lienee se, josta heille tulevina entisinä nuorina koituu pitkäaikaisin ilo ja hyöty. 56. Kaupunkien ja kuntien toteutusten lisäksi tärkeässä roolissa on Suomen Kulttuurirahaston historian suurin tukihanke: Taidetestaajat. Museoiden ja koulujen henkistä välimatkaa lyhentää vuonna 2016 uudistetun perusasteen opetussuunnitelman painottuminen ilmiökeskeisyyteen ja opettamisen siirtäminen yhä enemmän luokkahuoneiden ulkopuolelle. Tavoite ei ole uusi – kouluaikana tehdyt museovierailut ovat kaikkien yhteistä perintöä. On tärkeää, että nuorille tarjotaan tai tarjoutuu mahdollisuus päivittää museomielikuvaansa ja sitä kautta saada museokäynnit jos ei päivittäisten niin viikoittaisten vapaa-ajan viettotapojen joukkoon. Fyysistä välimatkaa lyhentävät ratkaisut, joilla helpotetaan museoiden ja koulujen välisten matkojen järjestelyä. Kimmo Levä Suomen museoliiton pääsihteeri. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 12 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Mika Friman Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalaisia Taidetestaajien vierailulla Oulun taidemuseossa PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 R O N I R EK O M A A NUORET MUSEOON M useoiden yksi keskeisimmistä tavoitteista on nuorten houkutteleminen kävijöiksi ja museopalveluiden käyttäjiksi. Yhteiskunnallisten panostusten taustalla on aikaisempaa suurempi tarve edistää erilaisten kulttuurien ymmärtämistä, vahvistaa elinikäistä oppimista ja kehittää kriittistä ajattelua, jota tarvitaan päivittäisen informaatiotulvan hallintaan. Museo voi tarvittaessa pelkistyä mukana kulkevaksi matkalaukuksi tai koukuttavaksi peliksi. Sama tavoite on kirjattu monien muiden kulttuuritoimijoiden, kuten teattereiden ja orkestereiden, ohjelmiin. Nuorten museoiden käyttöä lisää digitaalinen tarjonta ja se, että matka voidaan tehdä myös museosta kouluun päin. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Irma Capiten, Mika Friman, Johanna Haveri, Inkeri Jäntti, Virpi Kanniainen, Emmi Korhonen, Anneli Lenkkeri, Kaisla Mustakari, Ilpo Musto, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Elina Teerijoki, Sanni Penttilä, Heini Sorakivi KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry
Paikallista ja kansainvälistä historiaa yhdistellessään näyttelyn kuraattorit ovat painottaneet suomalaisten yritysten ja pelaajien merkitystä sen sijaan, että kerrottaisiin uudelleen perinteinen Yhdysvaltoihin ja Japaniin keskittyvä kehitystarina. 56. Olemme muun muassa teettäneet Vuoden museo -paidat ja -pinssit kaikille emmalaisille hallituksen jäseniä myöten.” Edelliset voittajat ovat Helsingin kaupunginmuseo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Serlachius-museo Gösta ja Forssan museo. Raati perusteli Pelimuseon voittoa: “Suomen pelimuseo on luonut hienostuneen näyttelyn, joka tutkii videopeliteknologian ja pelikulttuurin kehitystä. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 12 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Mika Friman Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalaisia Taidetestaajien vierailulla Oulun taidemuseossa AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta PELIMUSEOLLE KANSAINVÄLINEN PALKINTO T ampereen Vapriikissa toimiva Suomen pelimuseo sai lokakuussa merkittävän kansainvälisen palkinnon: Dibner Award for Excellence in Museum Exhibits 2018. Nuorten osuus kävijöistä on merkittävä. Vuoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Suomen museoliitto ja ICOM Suomen komitea jakavat palkinnot Museopalkintogaalassa, Tampereella 16.5.2019. Suomen pelimuseo on pelaamisen historiaan keskittyvä museo, joka avattiin tammikuussa 2017. Näyttelyssä on pelattavissa yli 70 digitaalista peliä ja kävijät pääsevät kokeilemaan eri aikakausien pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Palkinto myönnetään museolle tai näyttelylle, joka esittelee erinomaisella tavalla teknologian, teollisuuden ja insinöörityön historiaa. museoliitto.fi/museopalkinnot. HAE VUODEN MUSEOKSI 2019 TE PP O M O IL A N EN H akemuksia ja ehdotuksia Vuoden museoja Vuoden museoviestintäteko 2019 -palkintojen saajiksi odotetaan 31.12.2018 mennessä. Vuoden museo 2018 -tittelin voittaneen EMMA – Espoon modernin taiteen museon museonjohtaja Pilvi Kalhama kommentoi palkintoa: ”Vuoden museo -palkintoa pidetään meillä todella tärkeänä ja jokainen emmalainen kokee vahvaa omistajuutta saamastamme tunnustuksesta. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Irma Capiten, Mika Friman, Johanna Haveri, Inkeri Jäntti, Virpi Kanniainen, Emmi Korhonen, Anneli Lenkkeri, Kaisla Mustakari, Ilpo Musto, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Elina Teerijoki, Sanni Penttilä, Heini Sorakivi KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Edellisiä voittajia ovat muun muassa Skotlannin kansallismuseon tiedeja teknologianäyttelyt, Smithsonian Design Museum, National Museum of American History ja Lontoon Science Museum. Hyvän suunnittelun ja tuotannon lisäksi voittajan tulee nostaa esiin olennaisia historiallisia kysymyksiä. Vuoden museoviestintäteko -palkinto jaetaan onnistuneelle ja positiivisesti erottuvalle viestintäteolle, joka voi olla tapahtuma, kampanja tai pysyvämpää toimintaa. Palkinnon myönsi 35 eri maata edustava Society for the History of Technology. Esineitä ja kuvia tulee käyttää tavalla, joka kiinnostaa, opastaa ja innostaa sekä yleisöä että historiantutkijoita. Tällä päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia historiankirjoituksen kannalta.” Dibner-palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle museolle. Palkinto voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta
Samuli Tiikkaja, HS 15.10.2018 ” Näyttelyn tarkoitus ei ole aiheuttaa masennusta tai surua, vaan voimaannuttaa. Museo on ollut suljettuna kuuden vuoden ajan sisällissodan vuoksi. 30 vuotta myöhemmin syyskuussa 2018 Peter van Mensch jatkaa luennointeja eri puolilla maailmaa ja on yhä ajankohtainen myös Suomessa. Pahinta on se, että ihmiset lamaantuvat. MUSEOLOGIAN LÄHTEILLÄ 30 vuotta sitten Museo-lehdessä kirjoitettiin hollantilaisen museologian opettajan, nykyisen tohtorin, Peter van Menschin vierailusta Suomessa. Menchin sanoma oli: ”Osallistuminen auttaa ihmisiä ymmärtämään museoita ja vastaavasti museoita ymmärtämään mitä ihmiset toivovat niiltä.” AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA ” Damaskoksessa sijaitseva Syyrian kansallismuseo avasi ovensa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012, kertovat AFPja Reuters-uutistoimistot. Museonjohtaja Tom Selänniemi, Helsingin uutiset 11.11.2018 ” Tarjolla on härän penistä Kiinasta, mongolialaista lampaansilmämehua, perulaista paistettua marsua, toukilla höystettyä sardinialaista juustoa, mädätettyä hainlihaa Islannista. Lisää kysymyksiä löytyy verkosta kysymuseolta.fi ja Twitteristä twitter.com/KMuseolta. KYSY MUSEOLTA Mitä merkkejä nämä voisivat olla. HS 28.10.2018 ” Kun Kansallismuseossa avattiin suomalaista muotoilua 10 000 vuoden ajalta esittelevä näyttely, avajaispuheen kirjoitti tekoäly. ”Mensch on toistaiseksi harvoja museologian teorian luojia ja siksi suuri osa hänen ajastaan kuluu luennoidessa eri puolilla maailmaa”, kirjoittaa Hilkka Vallisaari. Yle 2.11.2018. Participation and collection development. Kolmipäiväisellä kurssilla paneuduttiin Menschin luomaan museologian teoriaan aikana, jolloin museologia ei ollut vielä hahmottunut selväksi oppirakennelmaksi. Muista merkeistä en pysty sanomaan mitään ilmaan kuvaa.” Kysy museolta on suomalaisten museoiden verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Innostusta herättäneen puheenvuoron teema oli Are we in tune. U rheilumuseon intendentti Riitta Forsman vastaa: “Merkkiasiantuntijamme tunnisti kuvan merkin Koululiikuntaliiton suoritusmerkiksi, joka on mahdollisesti saatu voimistelusta. Ruotsin Malmössa marraskuun alussa avatussa ällöttävän ruuan museossa (Disgusting Food Museum) voi tutustua edellä mainittuihin ja reiluun 70 muuhun erikoiseen ruokalajiin. Tämä näyttely muistuttaa siitä, että jokainen voi tehdä jotain eikä siihen tarvita radikaaleja heikennyksiä elämänlaatuun.” Suomen luontokeskus Haltian uusi erikoisnäyttely Jälki ottaa vahvasti kantaa ympäristön puolesta. Syyrian kansallismuseo perustettiin vuonna 1920. Mensch oli yksi kolmesta keynote-puhujasta Museoviraston järjestämillä Museoalan teemapäivillä. Yhdessä on vuosiluku, leijona ja miekka, toisessa jonkinlainen raketti ja siivet ja kolmas merkki on pyöreä, messinkinen ja halkaisijaltaan 13 mm
Resonaari soi 17.–18.5. Voittaja saa Tampereen kaupungilta 20 000 euron stipendin sekä mahdollisuuden yksityisnäyttelyyn. Cristina Branco 24.5. DocPoint 6.2. UMO ja Felipe Salles 13.–14.5. > Nastja Säde Rönkkö: A Walk with You, (Un Paseo Contigo), 2016. Työryhmää vetävä Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju paljastaa Rönkön nimen olleen esillä jo pitkään: "Rönkkö tekee kiinnostavia ja teknisesti hyvin toteutettuja teoksia ja on jo valmiiksi kansainvälinen. Solju ja Ailu Valle Saamelaisten kansallispäivä 16.2. Ladysmith Black Mambazo 30.4. Savoyn kevään tähtihetkiä: 28.1.–3.2. Sonata Arctica Acoustic Adventures Savoy JAZZFest 8.–10.3. Tété Alhinho & Lucibela (Kap Verde) 20.4. Valinnan tekee asiantuntijatyöryhmä, joka seuraa alle 35-vuotiaita lupaavia suomalaistaiteilijoita. Palkinnot jaettiin Tampereella syyskuussa. Osallistavan performanssin lopputulos oli esillä Mataderon taidekeskuksessa Madridissa, jossa teoksen toinen osa oli koirille järjestetty näyttely. Internet on niin vahvasti läsnä ihmisten jokapäiväisessä puheessa ja jopa kuvakaappausten kautta printtimediassa, että internetiä on oikeastaan mahdotonta päästä täysin pakoon.” Rönkkö on valmistunut taiteen maisteriksi Lontoon Slade School of Fine Art -taidekoulusta vuonna 2011. Savoyn vappu: Kontu – Kähärä – Tuurna Uutta suomalaista teatterimusiikkia 9.5. Gisela João (Portugali) 6.4. 1985) työstää parhaillaan Lontoossa uutta teostaan 6 months without, jossa hän elää puoli vuotta ilman internetiä. Performansseista ja mediataiteesta tunnettu Rönkkö on hyödyntänyt internetiä useissa teoksissaan, mutta ei vielä ikävöi tuttua työvälinettään: "Internet on niin paljon tämän uuden teoksen keskiössä, etten koe internetin jättäneen minua – ainakaan vielä. Espoo Big Band & Mirja Mäkelä 22.–23.2. Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki ovat valinneet Vuoden nuoren taiteilijan vuodesta 1984 lähtien. Savoyn vappu: Dallapé 1.5. Billy Cobham: Crosswinds Project AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta KUUSI KUUKAUTTA ILMAN INTERNETIÄ S yyskuussa Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2019 palkittu Nastja Säde Rönkkö (s. Bo Sundström JAZZ 5.4. JA R I K U U SE N A H O N A ST JA SÄ D E R Ö N K KÖ. Mark Kozelek of Sun Kil Moon 29.4. Helsinki LIT 21.5. 8.3. Jazzmeia Horn 3TM 10.3. Päivi von Rabenau < Nastja Säde Rönkkö on valittu Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2019. Kiasmassa esillä ollut #alonetogether nosti taiteilijan suuren yleisön tietoisuuteen, joten aika valita hänet Vuoden nuoreksi taiteilijaksi oli juuri nyt." Maaliskuun loppuun kestävän internethiljaisuuden lopputulos nähdään Tampereen taidemuseon Vuoden nuori taiteilija 2019 – Nastja Säde Rönkkö -näyttelyssä 25.5.–11.8.2019 ja Aboa Vetus & Ars Novassa Turussa 13.9.–3.11.2019. Palkinnolla halutaan tukea nuoria, kansainvälisesti kiinnostavia taiteilijoita. UMO: Jazz Noir Billy Cobham 9.3. Tampere Big Band Rumba Liberte! Savoy-teatteri savoyteatteri.fi | lippu.fi Savoy-teatteri savoyteatteri.fi | Liput: lippu.fi Savoy JAZZFest 8.–10.3.2019 8.3
Seura palkittiin kesällä 2018 EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnolla työstään kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Monet Suomen kunnat ovat viime vuosina laatineet kulttuurikasvatussuunnitelman, joka sisältää tutustumista yleensä paikallisiin kulttuurikohteisiin, kuten museoihin ja taidelaitoksiin. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on edistänyt kulttuurikasvatussuunnitelmien käyttöönottoa laajasti. ”Noin kolme miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, jotka ovat ottaneet kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöön”, toiminnanjohtaja Ira Vihreälehto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta kertoo. Harva nuori ehkä lähteekään itsenäisesti museoon, mutta kouluilla on mahdollisuus tuoda oppilaat museoon ja museo lähemmäs oppilaita. ELINA TEERIJOKI T einien vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua, jossa pelit ja sosiaalinen media ovat niskan päällä. MUSEO 4/2018 8 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille STRIIMAUSTA, MOBIILIREITTEJÄ, TIETOVISOJA Nuoret viihtyvät museossa, kun tieto tarjoillaan oikealla tavalla. < Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalaiset Taidetestaajien vierailun työpajassa Oulun taidemuseossa. Koulu on Vihreälehdon mukaan tärkein kulttuurikasvatuksen väylä, sillä se tavoittaa koko ikäluokan – ei vain niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat kiinnostuneita historiasta tai joiden vanhemmat ovat aktiivisia asiassa. Digitaaliset väylät museoon houkuttelevat vierailemaan myös paikan päällä. M IK A FR IM A N / O U LU N TA ID EM U SE O. Kulttuuriperintökasvatusseuran nettisivuilta löytyvään mallipohjaan syntyi koko peruskoulun kattava suunnitelma, jonka läpikäytyään oppilas > Kempeleen kotiseutumuseon museonhoitaja Jaana Koski kiertää kouluja, nuorisotiloja, päiväkoteja ja vanhainkoteja Museolaukun kanssa. K ulttuurikasvatussuunnitelman käyttöönotto vaatii jonkin verran pohjatyötä. Esimerkiksi Raumalla peruskoulun kulttuurikasvatussuunnitelma otettiin käyttöön tämän lukuvuoden alussa, ja sitä pohjustettaessa kulttuurijohtaja Risto Kupari kutsui koolle kaikki kaupungin kulttuuritoimijat
INKERI JÄNTTI. 9 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille R O N I R EK O M A A ” Museon voi viedä sinne missä nuoret ovat
Raumalla suunnitelma on velvoittava, eli koulujen on järjestettävä ehdotetut museoja kulttuurilaitoskäynnit. Vierailu Varkaudessa liittyi industrialismia käsittelevään monialaiseen opetuskokonaisuuteen, ja sen yhteydessä oppilaat tutustuivat Varkauden museon Kymmenen tarinaa tehtailta -näyttelyyn sekä Varkauden taidemuseossa keramiikkaveistosnäyttelyyn. Kaikissa kunnissa ei ole museota lainkaan, kyydit maksavat ja matkat vievät aikaa. Kempeleen kotiseutumuseon museonhoitaja Jaana Koski on innostunut museolaukkutyöstä, jota hän tekee sekä Kempeleen kotiseutumuseon nimissä että freelancerina: H A N N A KO R H O N EN / K A N SA LL IS M U SE O. Luoviakin ratkaisuja esiintyy. Eräs sivistystoimen sihteereistä järjestää käyntiajat ja kuljetukset ja ilmoittaa ne kouluille. M useon voi myös viedä sinne, missä nuoret ovat. S uurilla paikkakunnilla museoja kulttuurikohteista on valinnanvaraa, mutta pienillä paikkakunnilla museokäyntien toteutumisen esteenä voi olla etäisyys. Kunta on järjestänyt kuljetuksille ja sisäänpääsymaksuille korvamerkityn määrärahan. Ira Vihreälehto on kuullut, että joissain Lapin kunnissa on yhdistetty uimahallija museokäynti samaan bussikuljetukseen. Huttunen on kolmenkymmenen kuvataideopettajavuotensa ajan vetänyt myös kuvataidekerhoa, jonka kanssa on tehty kulttuurimatkoja esimerkiksi Kuopion ja Mikkelin museoihin. 10 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 4/2018 on vieraillut 12 kertaa museossa ja kolme kertaa maailmanperintökohteessa. Verkkonäyttelyn katsominen ei mielestäni kokonaan korvaa todellisen esineen näkemisen ja kokemisen tunnelmaa”, Huttunen miettii. Pieksämäen Hiekanpään koulun kuvataidelehtori Riitta Huttunen päätti viedä koko koulun seitsemäsluokkalaiset museovierailulle Varkauteen. Tästä olemme saaneet kiitosta”, Kupari kertoo. Samalla tehtiin museota ja taidemuseota instituutioina tutuksi oppilaille. ”Enää käynnit eivät ole kiinni koulujen aktiivisuudesta tai kuljetusten järjestämisestä syrjäisemmiltä alueilta. Huttunen on toiselta ammatiltaan kuvanveistäjä, ja hänellä oli ennestään kontakteja Varkauden museoväkeen, mikä helpotti retken toteuttamista. ”Pieksämäen alueella on kaksi pientä kotiseutumuseota, paljon kulttuuritiloja ja kulttuuritapahtumia, mutta kaupungissa ei ole historiallista museota eikä taidemuseota. Yhteistyökumppaneina olivat koulun historianopettajat sekä rehtori, joka lupasi rahat matkaan
Keväällä hän on menossa lukiovierailulle. nuorten kanssa tehdä vähän pelle. Lokakuisen Opi museossa -viikon striimausta ilmoittautui seuraamaan 76 koulua, ja kommenttien perusteella osallistujia oli vielä enemmän. Striimauskokeilu aloitettiin yhteistyöllä kaukaisimman mahdollisen eli Kilpisjärven koulun kanssa. Kolmevuotinen suurhanke Taidetestaajat vie kaikki Suomen 8.-luokkalaiset kulttuurin pariin. Kuvassa syvennytään Anni Rapinojan Sama metsä -installaatioon Oulun taidemuseossa. Työntekijälle se ei välttämättä ole helppoa. 11 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille ”Museolaukkutyö on suunniteltu yleisöille, joiden on vaikea päästä museoon, kuten vanhainkodeille ja päiväkodeille. Mutta nuoret ovat fiksuja.” Nyt Koski neuvottelee kunnan nuorisotoimen kanssa mahdollisuudesta tehdä museolaukkuvierailuita nuorisotiloihin. Oppaana Laura Svärd ja kuvaajana AV mestari Carita Elko. J os koulu on vielä kauempana kuin laukunkantaman päässä museosta, tulee apuun tekniikka. Striimaus todettiin heti hyväksi tavaksi viedä museotyötä kouluihin. M IK A FR IM A N / O U LU N TA ID EM U SE O. Hanke tarjoaa mahdollisuuksia henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja tukee taiteen lukutaidon kehittymistä. Mukana oli kouluja esimerkiksi Vaasasta, Keminmaalta ja Ilomantsista”, kertoo museolehtori Hanna Korhonen Kansallismuseosta. Kosken mukaan tarvitaan huumoria ja yllättäviä, ällöttäviäkin asioita. Kansallismuseo on aloittanut striimatut museokierrokset koululaisryhmille. Koululaisversion tein ensin alakouluikäisille, mutta justeerasin vähän teinejä kiinnostavaksi.” Mikä teinejä sitten kiinnostaa. ”Pidin itse yläkoulua haasteena, sinne jännitti mennä. ”Maantieteellinen hajonta oli suurta. Kohteena oli Kansallismuseon perusnäyttelyn 1700ja 1800-lukujen osio. Jaana Koski sanoo, että itsestään pitää < Kansallismuseon striimatulle museo-opastukselle osallistui 76 koulua Opi museossa -viikolla lokakuun alussa 2018. Sylkykuppi, johon tupakkamälli syljettiin, on myös kiinnostava esine.” Museolaukun kanssa vierailulla käyminen on esiintymistä. ”Vanhan kuukautissuojan eli linnunkiikun kautta päästään käsittelemään käsitöiden tekemistä, salaisuuksia ja perinteen siirtymistä äidiltä tyttärelle
”Sillekin löytyi historiallista taustaa, kun nuoret selvittivät, mitä samalla paikalla on aikaisemmin ollut”, Ira Vihreälehto kertoo. Visat kiinnostavat yläkouluikäisiä”, Hietala kertoo. Historianopettaja Lauri Hietala toteutti Tampereen Juhannuskylän koulun historiakerhon kanssa mobiilireitin, joka käsittelee viestinnän historiaa tietokilpailuna. MOBIILIREITTEJÄ AVAUTUU YMPÄRI SUOMEA S uomen museoliiton ja Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa lapset ja nuoret tekevät yhteistyössä museoiden kanssa mobiilireittejä, jotka liittyvät historiaan ja kulttuuriperintöön. Yhteistyö nuorten kanssa voi tuottaa yllättäviäkin tuloksia. 12 MUSEO 4/2018 ” Xxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxx. Toukokuussa 2018 avattiin ensimmäiset mobiilireitit Vantaalla, Raumalla ja Tampereella. Näin esimerkiksi Raumalla, jossa nuoret kuvasivat Vanhaa Raumaa esittelevän mobiilireitin kohteita: mukaan valikoitui esimerkiksi kebab-paikka. ” Tietovisa oli oppilaiden idea. Reittejä on syksyn 2018 aikana valmistumassa vielä kahdeksan keväällä valmistuneiden kolmen lisäksi. Hanke liittyy tänä vuonna vietettävään Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen. ”Museo antoi meille hyvin vapaat kädet, ja tietovisamuoto oli oppilaiden idea. Reitteihin voi tutustua verkossa opimuseossa.fi-sivustolla. Yhteistyömuseona oli Museokeskus Vapriikki, josta koululaiset valitsivat kohteiksi Postimuseon ja mediamuseo Rupriikin. K IM K R A PP A LA / SU O M EN K U LT TU U R IP ER IN TÖ K A SV AT U K SE N SE U R A
Kerhoihin osallistuvat aktiivisimmat historiasta kiinnostuneet, mutta miten innostaa ne tavallisetkin teinit. Kansallismuseon arkeologit ohjasivat koululaisten työskentelyä projektin parissa. Seura pitää yllä myös Kulttuurin vuosikelloa, opettajille suunnattua ilmaista oppimateriaalipankkia, ja tukee yläkoulujen historiakerhoja. Museoiden kouluyhteistyön hyödyt ovat monenlaisia. Yläkoulujen tuntiresurssien vuoksi striimaukset ja opetusvideot ovat kuitenkin usein toimivampia työmuotoja kuin museovierailut. Museoista ja näyttelyistä innostuneet lapset puhuvat niistä kotona ja saattavat haluta vanhempien kanssa uudelle käynnille. Tutun kontaktin avulla yhteistyön jatkaminen taas onnistuu hyvin. Palautteista on käynyt ilmi, että museoon tutustuminen digitaalisesti on herättänyt innostuksen lähteä museovierailulle. Rauman kulttuurijohtaja Risto Kupari näkee, että vahva kulttuurialtistus ei voi olla vaikuttamatta lapsen kasvuun ja identiteetin muovautumiseen: kulttuuri kasvattaa taustastaan tietoisia kansalaisia. Moni luokka suunnittelee nyt luokkaretkeä Kansallismuseoon, näkemään esineitä ihan oikeasti. Kuvataidelehtori Riitta Huttusen mukaan koulujen museoyhteistyö on edelleen paljon opettajan aktiivisuudesta kiinni. M useon ja koulun yhteistyölle ei useinkaan ole olemassa valmiita rutiineja. Ne ovat tärkeitä opetuksia yläkouluikäisille.” < Rauman Lapin koulun viidesluokkalaisia Sammallahdenmäen muinaisröykkiöiden mobiilireitin avajaisissa marraskuun alussa. 13 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille Jatkossa striimauksia on tarkoitus toteuttaa muutama lukuvuodessa. ”Digitaalinen sisältö ei siis vie tilaa perustyöltämme, vaan ruokkii sitä. Voimme saada sieltä esimerkiksi myötätunnon kokemuksia menneiden sukupolvien vaikeuksia kohtaan ja esimerkkejä yhdessä selviytymisestä. Näin aikuistenkin kulttuurikäynnit kasvavat”, Kupari miettii. ” Xxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxx.. Löydöistä ja oppilaiden tekemistä tulkinnoista suunnitellaan näyttelyä Kansallismuseoon ja Pohjois-Karjalan maakuntamuseoon. Hän on itse taustaltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. ”Lisäksi koulujen tuomat pääsylipputulot ovat tärkeää tukea paikallisille kulttuuritoimijoille. ”En sano, että pitää viihteellistää, mutta toiminnallisuus on nuorista kiinnostavaa. Hän on vienyt kerholaisia paitsi museoihin, myös muihin historiallisiin kohteisiin kaupungin alueella. Kulttuurikasvatussuunnitelma on avaus tiiviimmän ja pysyvämmän yhteistyön suuntaan. Museonhoitaja Jaana Koski Kempeleestä on kokenut, että koulun tiiviiseen rytmiin ja organisaatioon on hankala saada jalkaa oven väliin. Jos saa kokeilla vanhoja vaatteita tai vanhaa miekkaa, sellainen innostaa aina.” Hän on järjestänyt oppilasryhmille esimerkiksi valokuvakilpailuja ja tehtäväratoja museon sisällöistä. Kyseessä on Suomen ainoa arkeologinen UNESCO-kohde. Historianopettaja Lauri Hietala tamperelaisesta Kaukajärven koulusta on vetänyt historiakerhoa nyt kolme vuotta: ”Alussa moni oli skeptinen sen suhteen, kiinnostaako historia nuoria vapaa-ajalla, mutta kyllä kiinnostaa. ”Museo on myös sivistyksen paikka. Verkko-opetusmateriaaleja on saatavilla monessa museossa. K äytännössä museon ja koulun yhteistyö saattaa jäädä muiden asioiden jalkoihin. Museon sisällöt taas kiinnostavat konkreettisten, elämyksellisten, mieleen jäävien elementtien kautta. ”Viimeksi kysymyksiä tuli kolmesataa, joten kaikkiin emme mitenkään pystyneet vastaamaan”, Korhonen kertoo. Käytännön toteutuksesta vastasi kolmen hengen tiimi: opas, joka esitteli näyttelyä, videokuvaaja sekä tekninen avustaja, joka huolehti yleisön kysymysten välittämisestä oppaalle. Kerhotoiminta on levinnyt yhä useampiin kouluihin”. Suurissa museoissa, joilla on suhteellisen hyvät resurssit, erilaisia kouluyhteistyömuotoja kehitetään jatkuvasti. ”Museot voisivat enemmänkin tiedottaa kouluille tarjonnastaan”, hän ehdottaa. Verkkoyhteys on voimakkaasti tätä päivää.” Toisaalta museo edelleen jalkautuu kouluihin: Korhonen kertoo Kulttuurirahaston Mullankaivajat-apurahalla toteutetusta projektista, jossa Kontiolahden Kontioniemen koulun oppilaat tutkivat arkeologian keinoin paikallishistorian kannalta merkittävän talon pihapiiriä. Lauri Hietalan mukaan retket ovat oppilaista aina hauskaa vaihtelua. Riitta Huttunen on opettanut oppilailleen, että museo on turvallinen kohtaamispaikka samaan tapaan kuin kirjasto. Ira Vihreälehto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta toivoo, että yhä useampi opettaja heräisi huomaamaan, että kulttuuriperintökasvatus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua
14 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 4/2018
Tarinoimalla museo-opas auttaa museokävijää luomaan henkilökohtaisen suhteen teokseen.” Fritze on työskennellyt oppaana neljässä eri museossa viiden vuoden aikana. Hän kertoo ihailevansa erityisesti oppaita, jotka kykenevät opastamaan jopa kuusi opastusta päivässä, monessa eri museossa. Tarinoiden avulla voimme vaikuttaa toisiimme. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO V illa Gyllenbergin näyttelytilan suuret verhot aukeavat hitaasti. 15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin ENSIMMÄINEN OMA NÄYTTELY Taidehistorian opiskelija Max Fritze vietti loppuvuoden 2017 arkistossa taiteilijoiden kirjeenvaihdon parissa. Eivät ihmiset tule opastetulle kierrokselle oppiakseen vuosilukuja, vaan kokeakseen elämyksiä. ”Viisi vuotta sitä sielunetsintää kesti, kunnes lopulta myönsin itselleni, että viestintä ei ollut minun juttuni. Innostun kierroksilla itsekin niin paljon, että väsyn nopeasti, siksi kaksi opastusta päivässä riittää minulle hyvin.” Fritze kertoo ajattelevansa, että oppaat ovat museoalan aarreaittoja. < Max Fritze kertoo työskentelevänsä alalla, jolle hän ei nuorena todellakaan halunnut. Niiden takaa paljastuu pihalta sisään tuijottava, Wäinö Aaltosen veistämä yrmy Sibelius. Monissa museoissa on oppaita, jotka ovat työskennelleet kokoelmien parissa kymmeniä vuosia. Sen pitää viittä vaille taidehistorian maisteri, Max Fritze . Galleristien lapsenlapsi ja taidehistorioitsijan poika ei missään nimessä halunnut viettää tulevaisuuttaan taiteen parissa. Heille on kertynyt museon näkökulmasta valtava määrä arvokasta tietoa. Fritze esittelee tottuneesti teoksia Villa Gyllenbergissä. Ilmassa tuoksuu pulla ja vastakeitetty kahvi. ”Uskon tarinallisuuden voimaan. Marraskuun alussa avautui ensimmäinen Fritzen kuratoima näyttely Villa Gyllenbergissä. Pian käyntiin pyörähtää päivän ensimmäinen opastettu kierros. Näyttely on avoinna 24.2.2019 asti Villa Gyllenbergissä.. Useimpiin teoksista liittyy jokin kiinnostava tarina, jonka Fritze kertoo eläytyen. Fritze lähti suoraan lukiosta opiskelemaan viestintätieteitä Jyväskylään. ”Uskon, että oppaiden kokemuksia ja yhteyttä museokävijöihin voisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän.” Sen vuoksi myös ensimmäinen Max Fritzen itsensä kuratoima taidenäyttely on koottu opastuksia silmällä pitäen. ”Itse en pystyisi sellaiseen tahtiin. Luin jo silloin sivuaineenani taidehistoriaa, joka oli alkanut kiinnostaa todella paljon.” > Marraskuun ryhmän näyttely ripustusvaiheessa
Eri asia on sitten, löytyykö vakituisia virkoja”, Fritze miettii alan tulevaisuudesta. ”Taustalla oli ajatus siitä, että pohjoinen luontosuhde on ristiriitainen, ahdistunut ja vaikea.” Olisi ollut valheellista kuvata suomalaista maisemaa eteläeurooppalaisessa heleässä valossa. ”Tulen itsekin opastamaan ihmisiä tämän näyttelyn parissa. Oppaana työskennellessään hän on tottunut perehtymään näyttelykuraattoreiden ajatuksiin. Teoksia kootessaan hän mietti jatkuvasti, minkälaisia opastuksia näyttelyn ympärillä voisi pitää. Jännittää päästä testaamaan, miten teosten ympärille keräämäni tarinat vaikuttavat yleisöön. ”En tietenkään aio puuttua muiden tapoihin opastaa. ”Taidehistorioitsijalle löytyy Suomessa aina töitä. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Kansallisgallerian kirjasto ja sen arkistojen aarteet tulivat Fritzelle viime vuonna hyvin tutuiksi. Odotan kuitenkin kovasti sitä, että pääsen kuulemaan, millä tavalla kollegat sisäistävät ja esittelevät kokoamani näyttelyn.” Kuraiset kärrytiet, vetiset pellot ja harmaa taivas, siinäpä palanen varsinaista Suomen marraskuun maisemaa. 16 MUSEO 4/2018. Marraskuun ryhmän jäsenet suosivat nimensä mukaisesti syksyisiä melankolisia tunnelmia. Aloittaessaan lopputyönsä kirjoittamista hän pääsi Kansallisgalleriaan tutkijaharjoittelijaksi. ”Opiskelijoiden olisi kuitenkin hyvä havahtua siihen, että arkistot ovat kaikkien vapaassa käytössä tutkijaharjoittelijaohjelman ulkopuolellakin. Korkeakouluyhteistyön tarkoituksena on tarjota taidehistorian opiskelijoille pääsy lopputyöaiheiden pariin arkistotutkimuksen tekemisen ohessa. M arraskuun alussa Villa Gyllenbergissä avautunut näyttely suomalaisten modernistien 1910ja 20-lukujen Marraskuun ryhmästä on Fritzen ensimmäinen oma näyttelykuratointi. Kuratoidessani mietin myös hyvin paljon oppaita.” Fritze kertoo odottavansa erityisesti näyttelyn esittelemistä kollegoilleen ja opastuksen suunnitelman jakamista työkavereiden kanssa. Syksyn ja kevään karu luonto sopi rehellistä luontokokemusta tavoitelleiden marraskuulaisten makuun paremmin
”Luen päivän uutiset ja syön aamiaisen.” 10.00 ”Aloitan työpäiväni yleensä kirjastolta. • Korkeakouluharjoittelu Valokuvataiteen museossa 2016. TYÖHISTORIA • Marraskuun ryhmä -näyttelyn kuratointi taidemuseo Villa Gyllenbergiin 2018. Aiemmin museo oli auki neljä tuntia päivässä, mutta marraskuun alusta aukioloa on viisi tuntia kerrallaan. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin MAX FRITZE, 30 TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ 9.00 Herätys. Loput kolme työntekijää saapuvat hieman ennen kolmea. ”Ateneumiin oppaaksi pääseminen oli minulle pitkäaikaisen unelman toteutuminen. Oppaana työskenteleminen vaatii laajaa pohjatietoa kuvataiteista. • Viestinnän opinnot Jyväskylän yliopistossa 2009–2013. • Ateneumin oppaana 2016–2017. Jaamme päivittäin vastuualueet ja toimimme vuorotellen lippukassalla, opastuksissa ja kahvilassa.” 19.00 ”Museo on auki vain kolmena päivänä viikossa. • Seurasaaren ulkomuseon oppaana, kesät 2014 ja 2015. • Projektityöntekijä Valokuvataiteen museossa 2016–2017. 16. Lyhyet aukiolot sopivat minulle hyvin, sillä niiden ympärillä ehdin opiskella ja tehdä erilaisia freelance-projekteja.” • Helsinki • Parisuhteessa KOULUTUS • Taidehistorian opinnot Helsingin yliopistossa 2013 alkaen. • Villa Gyllenbergin oppaana 2017 alkaen. Myös äitini ja tätini ovat työskennelleet Ateneumissa.” ”Valokuvataiteen museon projektityöntekijänä pääsin tekemään kaikkea näyttelyiden suunnittelemisesta nettisivujen uudistamiseen ja vakuutussopimusten selvittelemiseen.” ” Jännittää päästä testaamaan, miten teosten ympärille keräämäni tarinat vaikuttavat yleisöön. Sytytän valot, avaan verhot, laitan pullaa uuniin ja kahvipannun porisemaan. • Kansallismuseon oppaana 2015–2016. Kirjaston keskittyneessä tunnelmassa kirjaprojektit, lopputyö ja kuratointisuunnitelma valmistuvat tehokkaammin.” 12.00 ”Syön lounaan yksin kirjaston lähellä.” 14.30 ”Saavun museolle puoli tuntia ennen sen aukeamista. En koskaan tee keskittymistä vaativaa työtä kotona, sillä ajattelen, että koti on lepoa varten
Jouduin muistuttamaan itselleni, että materiaali on talletettu arkistoon kaikkien luettavaksi. Toivoisin kuitenkin, että museot digitoisivat kokoelmiaan aktiivisemmin, jotta ne olisivat kaikkien nähtävissä ja läpikäytävissä helposti.” Tähän urakkaan voisi Fritzen mielestä hyödyntää yliopisto-opiskelijoiden työpanosta. Olisi vanhanaikaista ajatella, että ihmisen on tultava museoon. +358 44 976 2404 18 MUSEO 4/2018 Opiskelijoiden ja museoarkistojen välillä tuntuu vielä olevan valitettava kuilu.” Fritze tarkasteli taidehistorian lopputyötään varten Marraskuun ryhmän teoksia ja keskittyi lopulta ryhmän jäsenen Mikko Carlstedtin vuosisadan alun taiteeseen ja kirjeisiin. • Käyttöliittymä on monikielinen. Ylipäätään hän toivoisi korkeakoulujen tekevän yhä enemmän yhteistyötä museoiden kanssa. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen Otetaan yhdessä askel kohti parempaa kokoelmahallintaa. Kookos sisältää museoiden käyttöön suunnitellun MuseumPlus RIA -kokoelmahallintajärjestelmän, varmennetun palvelintilan ja asiakastuen. Taiteilijan ahdistus sekoittui inspiraatioon. • Järjestelmän yhteensopivuus SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa mahdollistaa museoille yhdenmukaisen tavan luetteloida. F ritzen työpaikassa Villa Gyllenbergissä innostuttiin Marraskuun ryhmän näyttelystä. Avoimen tiedon aikakaudella museot eivät ole enää sidottuja yhteen rakennukseen. Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon • Museon on helppo hallita kaikkia prosessejaan sekä aineistojaan samassa järjestelmässä. • Käyttöliittymä on moderni ja helppokäyttöinen. Järjestelmää voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. museoliitto.fi/kookos • puh. Suomessa MuseumPlus RIA on käytössä mm. ”Oli hauskaa ja helppoa olla yhteydessä museoalan ammattilaisiin. • Käyttöönoton yhteydessä annettava kattava koulutuspaketti ja palveleva käyttäjätuki tekevät Kookos-kokoelmahallinnan käytön aloittamisen vaivattomaksi. Toisaalta pääsin hyvin lähelle tämän yhden ihmisen kokemusmaailmaa: lukiessani elin läpi Mikko Carlstedtin elämän yläja alamäet.” Eniten Fritzeä kosketti Carlstedtin tuntema voimakas ahdistus Suomen sisällissodan aikaan. • Järjestelmän ohjelmointirajapinta (API) mahdollistaa yhteydet muihin järjestelmiin ja palveluihin, esimerkiksi Finnaan ja Fintoon. MuseumPlus RIA -järjestelmä kaikille kokoelmille MuseumPlus RIA on suomalaisille museoille räätälöity kokoelmahallintajärjestelmä, johon voi luetteloida mitä tahansa museoiden kokoelmiin kuuluvia objektityyppejä. Kun syksyllä 1918 Sääksmäen kodin nurkissa ulvoi tuuli ja sade vihmoi mökkiä, oli aika maalata. Kansallisgalleriassa, Museovirastossa/Kansallismuseossa, Arkkitehtuurimuseossa, Kuopion museoissa, Postimuseossa ja Villa Gyllenbergissä. ”Koska vuosisadan alku on suomalaisen taidehistorian parissa varsin tutkittu ajanjakso, päädyin tarkastelemaan yhden taiteilijan kokemuksia ja sitten vertailemaan niitä ajasta saamaani kokonaiskuvaan.” Kävi ilmi, että taiteilijat kirjoittivat toisilleen suurimmaksi osaksi kaikesta muusta kuin taiteesta: muun muassa kakkureseptejä ja syntymäpäiväonnitteluja. Fritze kertoo nauttineensa tarinoiden keräämisen lisäksi myös teosten yhteen kokoamisesta. Maailmalla yleistyvissä pop-up-museoissa museokokemus voi löytyä vaikka kauppakeskuksessa tai kadun kulmassa.”. Marraskuun ryhmä -näyttelyn teoksista parikymmentä tulee muista museoista. • Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Museot saisivat heistä edullisessa vaihtokaupassa innokasta työvoimaa ja mahdollisesti myös tulevia työntekijöitä.” ”Meillä on yhä enemmän mahdollisuuksia jakaa tietoa ja kokemuksia ihmisille. Ateneumin taidevarasto. • Kookos-kokoelmahallinta tarjoaa asiakkaan käyttöön edullisen ja keskitetyn kotimaisen palvelinratkaisun. ”Välillä tunsin oloni urkkijaksi. Lopputyöprojektista syntyi pian valmistuvan opiskelijan ensimmäinen kuratointityö museolle. ”Yliopistolla on valtava määrä opiskelijoita, jotka tarvitsevat verkostoja, kokemusta käytännön työstä ja tutkimusaiheita. Kaikista henkilökohtaisimmat kirjeet olivat vaikeaa luettavaa. Järjestelmän toimittaa sveitsiläinen zetcom ltd, jonka järjestelmiä käyttää noin 900 eri organisaatiota ympäri maailman
www.theplayer.. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen Otetaan yhdessä askel kohti parempaa kokoelmahallintaa. • Kookos-kokoelmahallinta tarjoaa asiakkaan käyttöön edullisen ja keskitetyn kotimaisen palvelinratkaisun. • Käyttöliittymä on monikielinen. • Järjestelmän yhteensopivuus SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa mahdollistaa museoille yhdenmukaisen tavan luetteloida. Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon • Museon on helppo hallita kaikkia prosessejaan sekä aineistojaan samassa järjestelmässä. +358 44 976 2404. Järjestelmää voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. • Järjestelmän ohjelmointirajapinta (API) mahdollistaa yhteydet muihin järjestelmiin ja palveluihin, esimerkiksi Finnaan ja Fintoon. • Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Suomessa MuseumPlus RIA on käytössä mm. Järjestelmän toimittaa sveitsiläinen zetcom ltd, jonka järjestelmiä käyttää noin 900 eri organisaatiota ympäri maailman. MuseumPlus RIA -järjestelmä kaikille kokoelmille MuseumPlus RIA on suomalaisille museoille räätälöity kokoelmahallintajärjestelmä, johon voi luetteloida mitä tahansa museoiden kokoelmiin kuuluvia objektityyppejä. VERTICS ThePlayer on uusi pilvipohjainen verkon kautta etäohjattava medianhallintajärjestelmä museoihin ja julkisiin tiloihin ThePlayerin kautta saat reaaliajassa tietoa näytettävistä sisällöistä, ja niiden päivittäminen toimii verkossa ThePlayer on laiteriippumaton. Tuemme laitteiston ja sovelluksen käyttöönotossa Kookos sisältää museoiden käyttöön suunnitellun MuseumPlus RIA -kokoelmahallintajärjestelmän, varmennetun palvelintilan ja asiakastuen. museoliitto.fi/kookos • puh. Kansallisgalleriassa, Museovirastossa/Kansallismuseossa, Arkkitehtuurimuseossa, Kuopion museoissa, Postimuseossa ja Villa Gyllenbergissä. • Käyttöönoton yhteydessä annettava kattava koulutuspaketti ja palveleva käyttäjätuki tekevät Kookos-kokoelmahallinnan käytön aloittamisen vaivattomaksi. • Käyttöliittymä on moderni ja helppokäyttöinen. Ateneumin taidevarasto
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EMMI KORHONEN. Nuori kapinallinen -näyttely muistuttaa, että sukupolvilla on toistensa kanssa enemmän yhteistä kuin ensisilmäyksellä näyttää. 20 MUSEO 4/2018 NUORUUS KÄY TALOKSI Tammisaaren EKTA-museo rakensi sillan entisten ja nykyisten nuorten välille