PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ KUVAN UUDET ULOTTUVUUDET VALOKUVAKESKUS kaikille aisteille TAIDERIKOLLISTEN JÄLJILLÄ Elina Brotheruksen museovinkit K AT A R IIN A SA LM I 3 / 2022 VALOKUVAUS • 9,80 €
16.9.2022 • Teemana valokuva R A M I M A R JA M Ä K I. 34 TAIDERIKOLLISTEN JÄLJILLÄ Väärennöksiä ja väritettyjä totuuksia
53 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. 52 LINSSIN LÄPI Poimi hauskat ja hyödylliset vinkit museokauppojen valikoimista. 46 VALOKUVAN VIEMÄÄ Valokuvauksen historiaa ja nykypäivää. 38 VALOKUVAKESKUS KAIKILLE AISTEILLE Tallinnan Fotografiska on paikallisten ja turistien suosikki. 23 MISSÄ VALOKUVA TAPAHTUU. 50 YHTEISTYÖN HELMIÄ Valokuvataiteilija Elina Brotheruksen vinkit. 26 VALOKUVAN VANKI Kuva ikuistaa katoavat kohteet, jotka mieluummin unohdettaisiin. 12 ARKISTOISTA SOMEEN Valokuvan kehitys harvinaisuudesta kulutushyödykkeeksi. PA AV O LE H TO N EN. Museologi Johanna Lehto-Vahteran kolumni. 42 VAHVUUTENA NAISEUS Wivi Lönnin arkkitehtuuri museossa. MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. 18 HELMIÄ UUTISJUTTUJEN VIERESTÄ Journalistinen kuva-arkisto säilyttää kuvat tuleville sukupolville. 49 SUURELLE YLEISÖLLE Näyttelytila K1 elävöittää Helsingin keskustaa. 56 NÄYTTELYLIITE 59 ANNA PALAUTETTA 24 NÄKÖKULMIA INHIMILLISYYTEEN Valokuvaaja Meeri Koutaniemi haluaa kulkea epämukavuusalueella. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo. 4 KUVAN UUDET ULOTTUVUUDET Pekka Saurin pääkirjoitus 10 MUSEOIDEN VUOSI 2021 Tilastotietoa kävijöistä ja kokoelmista. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä JA R N O K U U SIN EN M EE R I KO U TA N IE M I 30 KÄYTÄNNÖN OPPEJA KUVIEN KESKELLÄ MUSEO-lehti vieraili Suomen valokuvataiteen museon valokuvauskurssilla
Ne tuovat menneisyyden vilauksessa tähän päivään. Toivotan valaisevia lukukokemuksia. Tämä korostaa kielen roolia yhteisen ymmärryksen rakentajana: kuvan sisällön ja merkityksen määrittäminen jää neuvottelun ja sopimisen varaan. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Hanna Hirvonen, Jarno Kuusinen, Johanna Lehto-Vahtera, Rami Marjamäki, Meri Parkkinen, Päivi von Rabenau, Merja Räty, Katariina Salmi, Tytti Steel, Elina Teerijoki, Erkki Vuokila, Tarja Västilä. KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Ihmisten sadan vuoden takainen arki kaikkine rientoineen ja askareineen oli enemmän tai vähemmän samanlaista kuin tänäänkin. Eikä siinä tietenkään ole mitään uutta. Kuvan uudet ulottuvuudet nostavat sen entistäkin tärkeämmäksi. Maallikon on vaikeaa tai mahdotonta erottaa toisistaan aitoa ja muunneltua kuvaa. Kuvankäsittelysovellukset hämärtävät kuvan asemaa luotettavana todistusaineistona. Monivärisen nykyisyyden ja mustavalkoisen menneisyyden välinen kuilu katkaisi ajan: mustavalkoinen ja värikäs ovat olleet kaksi erillistä, peräkkäistä maailmaa. Historia oli ennen toista maailmansotaa ja perhealbumeissa vielä pitkään sodan jälkeenkin mustavalkoinen. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0721 • museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2022 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Kirsti Ruissalo kirsti.ruissalo@museoliitto.fi 044 430 0721 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E KUVAN UUDET ULOTTUVUUDET M ustavalkoisten valokuvien värityssovelluksia on saatavilla vapaasti verkossa. 60. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Olemme nyt valokuvaajia kaikki. Valokuvauksen keksiminen kohta kaksisataa vuotta sitten mullisti maailman kuvallisen esittämisen perin pohjin. Muoti ja teknologia muuttuvat, mutta ihmisen tarpeet, toiveet ja pelot pysyvät ennallaan niin kauan kuin fyysisessä olomuodossa planeettaa tallaamme. Maalatun kuvan merkitys muuttui nopeasti. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nopeasti yleistyneet puhelinkamerat ovat puolestaan mullistaneet valokuvauksen yhtä lailla dramaattisesti. Kun mustavalkoiset kuvat saavat sovellusten avulla ainakin suurin piirtein luonnolliset ja uskottavat värit, menneisyys ja nykyhetki ovatkin samaa jatkumoa. Tämä Museo-lehden numero valottaa kuvan merkitystä monesta kulmasta. Ihmisten todellisuus on aina rakentunut neuvottelun ja sopimisen varaan
Se tarjoaa vaihtoehtoja kestävälle ja hyvälle elämälle”, toteaa tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen ministeriön tiedotteessa. ”Kulttuuriperintö on yhteiskunnassamme piilevä voimavara, jota tulisi nostaa esiin ja hyödyntää monipuolisesti. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Kuvat ovat yleisöä kiinnostavista aiheista, kuten koululaisista, muista ryhmistä ja tapahtumista.” Liisa Kinnunen kuvaili Koillissanomissa 14.8.2022 Kuusamon kuvaamon aineistoa esittelevää uutta museota, joka avattiin Taiteiden yössä. ” Pirkanmaalla sijaitseva Mänttä-Vilppula on taidekaupunki, jossa myös saunominen onnistuu taiteen keskellä. Läpäisevänä arvona on myös vastuu kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja suojelusta tuleville sukupolville. RATKAISUJA KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN Opetusja kulttuuriministeriö julkisti toukokuun lopussa ehdotuksen kulttuuriperintöstrategiaksi vuosille 2022–2030. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Museot ovat kehittäneet kuva-arkistoja viimeisen 30 vuoden aikana merkittävästi ja aineistojen etsintä on muuttunut lähes mahdottomasta hyvin helpoksi. Strategian lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen. ARKISTOISTA KOTISOHVALLE ”Yleisesti Suomen kuva-arkistotilanne näyttää varsin valoisalta: valokuvia, joita lähinnä tarkoitan kuva-aineistolla, on tallennettu miljoonia, joten valikoima on sangen laaja. ” Se on pienoismuseo , johon tulee esimerkiksi kameroita, kuvia ja julisteita. Kännykän näytöltä voi esimerkiksi tarkistaa, miltä katu jalkojen alla on ennen muinoin näyttänyt. Toisaalta käyttäjän kannalta ongelma on se, että mikäli etsintä ei kohdistu topografisesti järjestettyyn materiaaliin, arkistojen lukuisuus tekee kattavan etsinnän lähes mahdottomaksi,” kirjoitti Hannu Sinisalo MUSEO-lehden numerossa 4/1992 julkaistussa tekstissään, joka käsitteli käyttäjäkokemuksia museoiden kuva-arkistoista. Tässä numerossa tutustumme kuva-arkistoissa tehtävään digitointiin sekä valokuvan muuttuneeseen luonteeseen. Digitaalisen saavutettavuuden parantuessa kuva-arkistolöytöjä voi tehdä kotisohvalta. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee laaditun ehdotuksen pohjalta periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvaksi kulttuuriperintöstrategiaksi. Taidesauna on todellakin nimensä veroinen: paitsi että taidetta on seinillä, on sitä myös myös huonekaluissa ja muissa käyttöesineissä.” Yle uutisoi 16.6.2022 Serlachiusmuseoiden Taidesaunasta. ” Museoympäristössä ankat puurtavat korkeaa heinää kasvavalla alueella, josta ihmisten olisi heinikon vuoksi mahdotonta kerätä etanoita pois." Ilta-Sanomissa kerrottiin 27.7.2022 Fiskarsin museoympäristössä kesäisin työskentelevistä vaappuvista apulaisista, jotka auttavat pitämään espanjansiruetanoiden leviämisen kurissa. Kulttuuriperintöstrategian laatiminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN TARKENNUS MUSEO-lehdessä 2/2022 arvioitu Teollisuusmuseo-näyttely on Työväenmuseo Werstaan ja Museokeskus Vapriikin yhteistuotanto.
MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita.. TERESIA MATKOILLA – MATKAKUVIA VIIDELTÄ VUOSIKYMMENELTÄ Lönnströmin kotimuseo, Rauma 8.5.2022 – Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo sijaitsee huvilatyylisessä kivirakennuksessa, jossa voi aistia 1900-luvun kulttuurikodin tunnelmaa. LÖ N N ST R Ö M IN KO TI M U SE O JA R I N IE M IN EN ” Muistot kehystettyjen valokuvien muodossa kertovat eletystä elemästä. Kuvista huokuu tuon ajan valokuville tyypillinen aitous ja niissä on nähtävissä ulkomaanmatkailun muutos 1900-luvun alkupuolen vain harvoille mahdollisesta herkusta 1950-luvun myötä yleistyneeseen lentomatkailuun. Kuvien paikat saattavat olla nykykatsojille etäisesti tuttuja, sillä moni kuvista on otettu suosituissa matkakohteissa ennen turismin aiheuttamia maisemanmuutoksia. Esimerkiksi Välimerellä turismin kasvu on muuttanut kohteita varsinkin 1960-luvun jälkeen”, kertoo Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä -näyttelyn koonnut amanuenssi Raija Heikola . Kuvauskohteet ovat usein nykyihmiselle tuttuja, mutta ajan saatossa muuttuneet. Monen näyttelyn kuvan takana on todennäköisesti Teresian sisarentytär Else Bech , joka oli kiinnostunut valokuvaamisesta ja oli usein Teresian matkaseurana Rafael Lönnströmin kuoleman jälkeen. Nostalgisissa matkakuvissa näkee opiskelijattaret Kööpenhaminassa 1920, automatkan Keski-Eurooppaan 1953, matkan Kar-Airilla Malagaan 1960 ja monta muuta matkakohdetta. NÄYTTELYPOIMINTOJA ” Vanhoissa matkakuvissa viehättää niiden aitous. Entisaikaan kameran filmille mahtui kuvia vain rajallinen määrä ja kuvaa ei nykyiseen tapaan voinut helposti muokata jälkikäteen. Lönnström johti raumalaista metalliteollisuusyritystä vuosina 1944–1973 ja teki liikematkojen lisäksi lukuisia vapaa-ajanmatkoja useisiin Euroopan kulttuurija luontokohteisiin. Kotimuseon runsas sisustus ja henkilökohtaiset esineet sekä muistot kehystettyjen valokuvien muodossa kertovat eletystä elämästä ja asukkaiden henkilökohtaisista mieltymyksistä. Kotimuseon helmi valokuvien ystävälle on toukokuussa avattu näyttely Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä, joka vie kävijän nimensä mukaisesti matkoille teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin kanssa. Edustuskodista museoksi muuntautuneessa rakennuksessa pääsee tutustumaan pariskunnan elämäntyön ohella taidekokoelmaan ja sisustukseen, joka sisältää taidelasin lisäksi matkamuistoja pariskunnan Kiinanja Keski-Euroopan -matkoilta
Neulanreikäkameralla otetun kuvan lopputulos on aina yllättävä. Sähköpurkausten tallenteista sävelletty äänimaailma luo teoksesta katsojalle jännittävän elämyksen. Näyttely on näyttävä katsaus autojen historiaan ja kuvista voi tunnistaa tutumpien automallien lisäksi omalla tavallaan valloittavia harvinaisuuksia. Näyttelyn runsas kattaus on kuratoitu visuaalisesti ehjäksi kokonaisuudeksi valokuvallisin perustein. Taiteilija on kuvannut teokseen teknologiaan ja energiankäyttöön liittyviä, sähkövarauksellisia materiaaleja ja esineitä käyttäen kosketusnäyttölaitteista tuttua, tinapinnoitetusta levystä valmistettua purkauslevyä. Brysselissä ja Saint-Mihielissä työskentelevä Dijkman (s. Neulanreiästä-näyttelyssä on mukana useita pitkään neulareikäkameran kanssa työskennelleitä kuvaajia ja se näkyykin näyttelyn monipuolisessa kattauksessa. – 13.11.2022 Turun taidemuseon videotaidetta esittelevässä Pimiö-näyttelytilassa on syksyllä nähtävissä Marjolin Dijkmanin Depht of Discharge (2021). Neulanreikäkameralla kuvaaminen on valokuvaamista yksinkertaisimmillaan. Tarjolla on nähtävää ja koettavaa niin nostalgiannälkäisille, autofriikeille kuin valokuvauksesta kiinnostuneille. K IM M O TA SK IN EN JY R K I M A R K K A N EN M A R JO LIN D IJK M A N MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta. Depth of Discharge on osa Dijkmanin laajempaa projektia ja teossarjaa, joka kuvaa, miten sähkö luonnontieteenä on liitetty 1700-luvulta lähtien valistuksen ihanteisiin. Näyttelyyn valikoitui omaa silmääni miellyttäviä autokuvia. Valokuva piirtyy laatikon sisällä olevalle valokuvapaperille. “Nykyautot ovat mielestäni tylsiä verrattuna esimerkiksi 1930-luvun autoihin. MARJOLIN DIJKMAN – DEPTH OF DISCHARGE Turun taidemuseo, Turku 16.9. Kuvataiteilija Jyrki Markkasen kuratoima näyttely johdattaa valokuvauksen juurille ja esittelee kattavasti yhden maailman vanhimmista valokuvaustavoista. Kaikkia näyttelyn kuvaajia yhdistää kuitenkin itse tehty kamera ja uusi tapa katsoa ympäristöä neulanreiän läpi. Tuottelias valokuvaaja on kartuttanut projektien myötä kuva-arkistoa, jonka aiemmin julkaisemattomiin otoksiin pääsee tutustumaan Ajettiinpa ennenkin – Kimmo Taskisen autovalokuvia -näyttelyssä. – 4.12.2022 Suomen käsityön museossa on esillä syksyllä mitä mielikuvituksellisempia kameroita sekä neulanreikäkameralla otettuja unenomaisia valokuvia. Kiehtovaan camera obscuraan pohjautuva kuvaustekniikkaan tarvitaan ainoastaan valotiivis laatikko, jossa on reikä valon kulkua varten. Dijkman hyödyntää videoteoksessaan korkeajännitteistä elektrofotografiaa. Taskinen on julkaissut uransa aikana useita autoja käsitteleviä valokuvakirjoja. 1978) hyödyntää teoksissaan monialaisesti ja tutkimukseen pohjautuen elokuvan, valokuvan, kuvanveiston ja installaation keinoja. Valokuvien lisäksi näyttelyssä on esillä autoja ja siellä kuullaan myös autojen ääniä, joten luvassa on elämyksellinen näyttely kaikille aisteille”, Taskinen kertoo. AJETTIINPA ENNENKIN – KIMMO TASKISEN AUTOVALOKUVIA Riihisaari – Savonlinnan museo, Savonlinna • 30.9.2022 – 15.1.2023 Syyskuun lopussa Riihisaaressa avautuu näyttely, joka esittelee Helsingin Sanomien autokuvaajana tunnetun Kimmo Taskisen otoksia vuosien varrelta. NEULANREIÄSTÄ Suomen käsityön museo, Jyväskylä • 17.9
Palkinto myönnetään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Museokaupassa panostetaan palvelun tasalaatuisuuteen, aktiiviseen myyntityöhön ja hyvään asiakaspalveluun niin kivijalkamyymälän kuin myös verkkokaupan puolella. Kirjan ovat kirjoittaneet Kristin Ilves ja Veronica Lindholm . ”Museokeskus Vapriikin näyttelyt toistuvat museokaupassa kukin omina pieninä osastoinaan. Vuoden museo on palkittu vuodesta 2014 lähtien. T änä vuonna palkittiin toista kertaa Vuoden museokauppa. VUODEN 2022 MUSEOPALKINNOT Suomen museoliitto ja ICOMin Suomen komitea palkitsivat museoita 19. Beacon Muse on himmennettävissä ja liitettävissä myös Casambi –valonohjausjärjestelmään. ”Teos 101 glimtar ur Ålands forntid tarjoaa kiehtovan katsauksen Ahvenanmaan historiaan. Kestävän kehityksen parissa on tehty konkreettisia toimenpiteitä.” Tänä vuonna palkinto myönnettiin Ålands museumin vuonna 2021 julkaisemalle teokselle 101 glimtar ur Ålands forntid. Museossa on huomioitu monenikäiset kävijät ja museo muokkaa lasten käsityksiä poliiseista jo pienestä pitäen. Elinikä 100 000 tuntia. V uoden museo -kiertopalkinto, Pekka Kauhasen suunnittelema Esko-veistos, myönnettiin Poliisimuseolle. ”Poliisimuseon konsepti on kokonaisuutena onnistunut. Beacon-sarja valaisee mm. Samalla se kertoo yleisesti pohjoismaisesta esihistoriasta. Museo on vakiinnuttanut asemansa Tampereen seudun suosituimpien matkailuja perhekohteiden joukossa. toukokuuta järjestetyssä Museopalkintogaalassa Maarianhaminassa. Vaihtuvat näyttelyt täydentävät perusnäyttelyä kiinnostavalla tavalla ja ne tuovat esiin yllättäviä puolia poliisin työstä,” kuvaili Palkintolautakunta Vuoden museoksi valittua Poliisimu seota. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta JE R EM IC SL AV O LJU B Concord Beacon Muse Museovalaistuksen uusi aikakausi www.sylvania.fi P. Kekseliäs ja lukijaa koukuttava kirja esittelee 101 arkeologista esinettä Ålands museumin kokoelmista. 09 54212100 Tyylikäs ja sulavalinjainen Beacon Muse tarjoaa mielenkiintoisen LED-kohdevalaisinkonseptin. Poliisimuseon toiminnassa tulee esiin tasalaatuinen ja korkeatasoinen ammattimainen ote. Valinnan perusteina oli muun muassa myynnin kasvu, laadukas tuotevalikoima ja suunnitelmallinen toiminta museon osana. Beacon Musen säädettävä optiikka mahdollistaa valaisimen monipuolisen käytön ilman erillisiä lisäosia ja näin mahdollistetaan monipuolinen ja kustannustehokas valaistuskokonaisuus museoja näyttelytiloissa. Huolella rakennettu tuotevalikoima on monipuolinen ja huomioi erilaiset asiakkaat. Lisäksi museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Museossa on kiinnitetty myös huomiota saavutettavuuteen kiitettävällä tavalla. Teos herättää ajatuksia sekä saa lukijan kiinMuseopäivien yhteydessä järjestetyssä gaalassa palkittiin ansioituneita museoita ja museoalan ammattilaisia. V uoden museojulkaisu -palkinto jaetaan joka toinen vuosi julkaisulle, joka tavoittaa poikkeuksellisen hyvin kohderyhmän sisällön ja esitystavan innovatiivisuudella. nostumaan arkeologiasta uudesta näkökulmasta”, kuvaili palkintolautakunta. seuraavissa museoissa: Urheilumuseo, Helsinki • Amos Rex, Helsinki • Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki • Turun linna, Turku • Museokeskus Vapriikki, Tampere • Biologinen museo, Turku • Apteekkimuseo, Turku • Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa • Työväenmuseo Werstas, Tampere • Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää • Savonlinnan kaupunki/ Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna • Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio • Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju ” Poliisimuseon konsepti on kokonaisuutena onnistunut.. Avautumiskulman laaja-alainen säätö ei kaipaa rinnalleen erillisiä mekaanisia lisäosia ja tarkka avautumiskulman säätäminen onnistuu muutamassa sekunnissa säädettävän optiikan avulla
Beacon-sarja valaisee mm. Avautumiskulman laaja-alainen säätö ei kaipaa rinnalleen erillisiä mekaanisia lisäosia ja tarkka avautumiskulman säätäminen onnistuu muutamassa sekunnissa säädettävän optiikan avulla. Elinikä 100 000 tuntia. Beacon Muse on himmennettävissä ja liitettävissä myös Casambi –valonohjausjärjestelmään. 09 54212100 Tyylikäs ja sulavalinjainen Beacon Muse tarjoaa mielenkiintoisen LED-kohdevalaisinkonseptin. Beacon Musen säädettävä optiikka mahdollistaa valaisimen monipuolisen käytön ilman erillisiä lisäosia ja näin mahdollistetaan monipuolinen ja kustannustehokas valaistuskokonaisuus museoja näyttelytiloissa. Feilo Sylvania 9 Concord Beacon Muse Museovalaistuksen uusi aikakausi www.sylvania.fi P. seuraavissa museoissa: Urheilumuseo, Helsinki • Amos Rex, Helsinki • Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki • Turun linna, Turku • Museokeskus Vapriikki, Tampere • Biologinen museo, Turku • Apteekkimuseo, Turku • Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa • Työväenmuseo Werstas, Tampere • Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää • Savonlinnan kaupunki/ Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna • Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio • Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju
Vuosittain julkaistava Museotilasto perustuu museoiden antamiin vastauksiin. LÄHDE: MUSEOTILASTO, MUSEOVIRASTO.. Museoiden näyttelytilat olivat osan vuodesta kiinni tai avoinna vain rajoitetusti koronapandemian takia. erpahvityo-210x66mm.pdf 1 2.9.2021 10.04.18 ULKOMAISIA KÄVIJÖITÄ VIERAILI MUSEOISSA YHTEENSÄ MUSEOTILASTOT 2021 Tilastotietoa kävijöistä ja kokoelmista MUSEOIDEN VUOSI 2021 Museotilastot kertovat, että vuosi 2021 oli edellisen tapaan poikkeuksellinen. Museokävijöiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 % Ulkomaisten kävijöiden määrä laski noin 10 % MUSEOISSA VIERAILTIIN NOIN 4,4 MILJOONAA KERTAA 2019 2020 2021 ~ 7,6 ~ 4,5 ~ 4,4 2019 2020 2021 ~ 870 ~ 138 ~ 126 m ilj oo na a vi er ai lu a tu ha tt a kä vi jä ä Museovirasto on koonnut tilastotietoa Suomen ammatillisten museoi den taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta vuodesta 1975 lähtien
MUSEOTILASTOT 2021 Tilastotietoa kävijöistä ja kokoelmista UUSIA VAIHTUVIA NÄYTTELYITÄ VALMISTUI 9,2 % edellisvuotta enemmän MUSEOILLA OLI YHTEENSÄ 377 VERKKONÄYTTELYÄ ESINEKOKOELMAT koko laajuus 1 024 877 kävijää vieraili verkkonäyttelyissä 41 405 yleisötapahtumaa MUSEOISSA JÄRJESTETTIIN 4?922?115 4?882?542 2021 2020 367 045 357 526 2021 2020 TAIDEKOKOELMAT koko laajuus. erpahvityo-210x66mm.pdf 1 2.9.2021 10.04.18 9 845 esinettä poistettiin esinekokoelmista vuonna 2021. 50 teosta poistettiin taidekokoelmista
Muutos on vaikuttanut myös museoiden kuvasuhteeseen. 12 MUSEO 3/2022 REPORTAASI Kuva-arkistojen kätköistä ARKISTOSTA SOMEEN Valokuva on kehittynyt kalliista harvinaisuudesta jokapäiväiseksi kulutushyödykkeeksi. Uudenkaupungin museossa nähtiin jo varhain mahdollisuus tavoittaa yleisöä somekanavien kautta. TEKSTI ELINA TEERIJOKI K amera on nykyisin jokaisen taskussa, ja kuvavirta etenkin sosiaalisessa mediassa on taukoamaton. ”Valokuva on meille ykkösjuttu. VA LO K U VA A M O VA R JU S / U U D EN K A U PU N G IN M U SE O < Saab-Valmetin työntekijä viimeistelee hitsaussaumaa autotehtaalla vuonna 1980. kuvaaja: Valokuvaamo Varjus. Uudenkaupungin museo on päättänyt ottaa valokuvan muutenkin tärkeäksi osaksi toimintaansa ja tuoda aktiivisesti kuvia yleisön ulottuville. > Uudenkaupungin museo jakaa somessa nostalgisia valokuvia. Nykyisin yleistyneitä vanhat kuvat -ryhmiä ei vielä ollut, joten vanhoilla kuvilla oli harvinaisuusarvoa. Kuvista käytiin usein vilkasta keskustelua. Vaikka somessa on nykyisin paljon muutakin historiallista kuvasisältöä kuin museon julkaisema, nousevat esimerkiksi Saab-aiheiset valokuvat säännöllisesti esiin. Silloin tällöin myös kansalaisaktiivien ylläpitämästä Uudenkaupungin vanhat kuvat -ryhmästä löytyy museota kiinnostavaa sisältöä, kuten kuva-aiheita, joita kokoelmissa ei vielä ole. Valokuvanäyttelyitä on myös viety poikkeuksellisiin paikkoihin kuten urheilutapahtumiin, ja kuvia on julkaistu paikallislehden juttusarjassa. Museo linjasi, että vanhoja valokuvia saa käyttöön ilmaiseksi, mikä ei tuolloin ollut tavallista. Olemme luoneet pienessä kaupungissa sen avulla yhteisöllisyyttä ja tehneet itsemme tarpeelliseksi”, Jalava sanoo. Se on myös tehnyt aktiivista yritysyhteistyötä tarjoamalla kuvamateriaalia käyttöön esimerkiksi kahviloiden ja ravintoloiden sisustukseen. Työ sai myös tunnustusta: Uudenkaupungin museo palkittiin vuonna 2016 Vuoden museo -kilpailussa erikoispalkinnolla valokuvan yhteisöllisestä käytöstä. ”Uudenkaupungin museon Facebook-kanava perustettiin vuonna 2008, ja se oli kaupungin ensimmäinen somekanava. Kuvassa Tivoli Sariola Uudessakaupungissa 1970-luvulla. Kuvien määrän ja käyttötapojen ero verrattuna vaikkapa 1900-luvun alkuun ja kiertävien kyläkuvaajien aikakauteen on valtava. Sometoiminta sai Mari Jalavan mukaan paikkakuntalaiset innostumaan ja osallistumaan. Aloimme jakaa nostalgisia valokuvia ja saimme pian paljon seuraajia”, museonjohtaja Mari Jalava kertoo. Sosiaalinen media on tuonut uusia mahdollisuuksia myös historiallisen valokuvan hyödyntämiseen
13 VA LO K U VA A M O VA R JU S / U U D EN K A U PU N G IN M U SE O
SC H O H IN W LA D IM IR / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O. Ne ovat yleensä henkilökuvia, mutta kaupunkikuviakin on kokoelmissa 1860-luvulta lähtien. ”Museon uudessa konseptissa alueellisuutta korostetaan, ja pyrimme korjaamaan puutteita myös valokuvakokoelmassa.” Nyky-Helsinkiä esittäviä kuvia hankitaan Helsingin kaupunginmuseoon usealla eri tavalla: muun muassa museon oman valokuvaajan ottamina ja osallistavan kokoelmatyön avulla. Vanhin aineisto kiinnostaa selaajia eniten, ja sivuilla vietetään melko pitkiä aikoja”, Myren sanoo. M useokokoelmaan kelpaa tarpeen mukaan teknisesti huonokin kuvan laatu, kuten alkuaikojen digivalokuva tai vanha pienikokoinen vedos, jos aihe on kokoelman kannalta tärkeä – vaikkapa purettu rakennus, josta ei ennestään ole kuvaa. Kuvista valtaosa on kantakaupungin, jopa ydinkeskustan alueelta. Museon verkkosisältöjä käyttävät tutkimuksen mukaan paljon nostalgiset selailijat. Museon aineistoja kävi sen omassa Finnassa tutkimassa yli 206 000 kävijää. ”Kuvaussakin työ ei korvaa museon ammatillista dokumentointia, vaan täydentää sitä. Myren kertoo, että yksi painopiste kuvakokoelmia digitoidessa on vanhimmissa kuvissa, koska digitointi auttaa herkkien originaalien säilymistä. 14 MUSEO 3/2022 REPORTAASI Kuva-arkistojen kätköistä M uidenkin museoiden valokuvat ovat suosittua verkkoaineistoa. Aineisto on samaa kuin museon Finna-sivuilla, mutta helsinkikuvia.fi -sivuilla on enemmän helpommin selattavia korkearesoluutiokuvia. Helsinkikuvia.fi -palvelussa on nyt noin 65 000 historiallista valokuvaa. Helsingin kaupunginmuseon intendentti Tuomas Myren kertoo, että vuonna 2017 avatussa helsinkikuvia.fi -palvelussa vieraili viime vuonna 121 500 kävijää. ”1980-lukua alkaa jo silloin tällöin näkyä”, Myren sanoo. ” Kuvapalvelut kiinnostavat ja verkkosisältöjä käyttävät nostalgiset selailijat. Verkon kuvakokoelma kasvaa sitä mukaa, kun museo joko tuottaa uutta aineistoa tai digitoi vanhoja kuvakokoelmia. Museon vanhoja kuvia jaetaan paljon myös somessa erilaisissa historiaan liittyvissä ryhmissä. ”Esimerkiksi autotai ratikkaharrastajilla on tyypillisesti paljon oman alansa erikoistietoa.” Vanhimmat museon omistamat Helsinki-kuvat ovat valokuvauksen alkuvuosilta, 1840-50-luvuilta. Tuomas Myrenin mukaan Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat ovat ajallisesti varsin kattavia, mutta puutteita löytyy alueellisessa edustavuudessa. Osallistavaa kokoelmatyötä tehdään esimerkiksi näyttelyihin liittyen, mutta myös säännöllisesti ja johdonmukaisesti valokuvausharrastajista muodostuvan, Kuvaussakiksi kutsutun vapaaehtoisryhmän avulla. Se myös < Vanhimmat Helsinki-kuvat ovat 1840–50 luvuilta. Kenraalikuvernöörin adjutantti (1890-1917), valokuvaaja Ivan Timiriasew (1860-1927) kameroineen. Museolle tarjotaan edelleen lahjoituksina 1900-luvun alkupuolen kuvamateriaalia. Niissä viriää usein vilkasta keskustelua, ja melko usein museo saa myös täydennyksiä tai korjauksia kontekstitietoihin aktiivisilta harrastajilta. ”Moni etsii palvelusta omaan elämäänsä liittyviä kuvia. Uudemmat vuosikymmenet ovat paljolti vielä piilossa ihmisten vinteillä ja albumeissa, sillä tyypillinen valokuvalahjoitus tulee kuolinpesästä. On myös paikallishistorian ja sukututkimuksen harrastajia
Myren uskoo, että osallistava kokoelmatyö on nouseva trendi museotyössä. Joskus teemat liittyvät museon näyttelyihin, mutta eivät aina. Kuvaussakilla on kolme kuvauskautta vuodessa: kevät, kesä ja syksy. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 15 lisää moniäänisyyttä ja alueellista edustavuutta”, Tuomas Myren sanoo. Helsingin kaupunginmuseon kuvaussakki alkoi toimia vuonna 2018, ja toiminta on koettu hyödylliseksi. Kullekin kaudelle valitaan kohteet yhteisesti. ”Jos esimerkiksi tarvitsemme kuvia tietyltä alueelta, voimme sopia kuvauksesta Kuvaussakin kanssa.” Aiheina ovat viime aikoina olleet myös rantakuvat ja merellinen Helsinki, halloween, liikenne ja kaupunkiviljely. Mari Jalava arvioi, että Uudenkaupungin museon koHelsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmissa on puutteita alueellisessa edustavuudessa ja valtaosa kuvista on kantakaupungin alueelta. G R Ü N B ER G CO N ST A N TI N / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O. V aikka valokuva oli aikoinaan harvinaisuus, vanhojen valokuvien määrät museokokoelmissa ovat suuria. Kuvassa puistovalokuvaaja Kaisaniemenpuistossa vuonna 1959. Muutokset kaupunkikuvassa ovat vakituinen teema, mutta esimerkiksi viime keväänä kuvattiin erityisesti talviliikuntaa ja Töölöä
16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 3/2022 ” Some-elämä on kuin päiväkirja. LO TT A SU LI N / SU O M EN VA LO K U VA TA IT EE N M U SE O
”Meitä kiinnostivat erilaiset tavat käyttää Instagramia. Kuvassa Lotta Sulinin tee-se-itse muotikuvaukset vuodelta 2018. Suomen valokuvataiteen museon intendentti Anni Wallenius sanoo, että valokuvaaminen ja kuvien julkaiseminen on demokratisoitunut maailmanlaajuisesti älypuhelinten ja sosiaalisen median alustojen myötä. Negatiivikokoelmia on saatu kokoelmiin lahjoituksina, mutta somekuvien kohdalla ei voi jäädä odottamaan, että joku lahjoittaa mummonsa Instagram-tilin sisällön. Osana hanketta museo toteutti Insta-Suomi -hankkeen, jossa tallennettiin suomalaista Instagram-sisältöä vuonna 2018. Mukana oli esimerkiksi kansalaisoikeusaktivisti, luontokuvaaja ja ITE-muotikuvaaja. Suomen valokuvataiteen museo on avaamassa alustaa, jolle ihmiset voisivat itse tallentaa sosiaalisia valokuviaan ja niiden käyttötietoja. Tarjolla olevan nykyvalokuvan määrä on kuitenkin jotain vielä paljon suurempaa. Digipainetut valokuvakirjat ovat edelleen yleisiä ainakin elämän merkkitapausten kuten häiden ja lasten syntymien tallentamisessa. ”Digitaalisuus oli iso muutos valokuvaamisessa, mutta sosiaalisuus vielä suurempi. ”Museon ei tarvitse tietää kaikkea ilmiöstä, jota tallentaa, vaan käyttäjät voivat kertoa lisää. Myös tästä syystä somen tallentaminen on tärkeää. IR JA LE IN O / SU O M EN VA LO K U VA TA IT EE N M U SE O. Ehdotuksia tuli valtavasti, ja lopulta kymmenkunta erilaista sisällöntuottajaa valittiin mukaan. Alusta on eräs keino pysyä vuolaan somekuvavirran vauhdissa. Heidät haastateltiin Instagramin käyttötavoista ja heidän kanssaan yhteistyössä valittiin heidän julkaisemiaan kuvia, jotka tallennettiin museon kokoelmiin. < Suomen valokuvataiteen museo Insta-Suomi -tallennushankkeessa tallennettiin suomalaista Instagram-sisältöä. ”Itse olen koko ajan entistä vakuuttuneempi siitä, että sosiaalisten kuvien tallentaminen on tärkeää. A nni Walleniuksen mielestä olisi hyvä, että erilaiset museot tallentaisivat omalle tontilleen kuuluvia somekuvia ja sisältöjä. > Myös Irja Leinon Yayoi Kusaman näyttelyssä Helsingin taidemuseo HAMissa vuonna 2016 kuvaama selfie on tallennettu Insta-Suomi -tallennushankkeen myötä. Vaikka sanotaan, että kaikki nettiin laitettu säilyy siellä, kuvista osa on tarkoitettukin päiväperhosiksi, nopeiksi viesteiksi.” Nykykuvan tallentaminen vaatii erilaista työtapaa kuin vanhojen kuvien. Ensimmäinen keräys käynnistyy todennäköisesti syksyllä. Sosiaalinen media toimii myös nykyihmisen henkilökohtaisena arkistona: hyvin harva enää kirjoittaa päiväkirjaa tai kirjeitä, joista yksityiselämää tavallisesti on tutkittu. Kuvia on valtavasti, mutta ne ovat katoavaisia. Museon tallennusvastuun mukaisesti halusimme tuoda esiin valokuvakulttuurien moninaisuuden ja harkitut sisällöt”, Wallenius kertoo. Myös kuvien tykkäykset ja kommentit tallennettiin ruutukaappauksina. On erittäin tärkeää tallentaa myös tieto kuvan käyttötavasta haastattelemalla kuvaajaa.” Tallentamisen erilaisia tapoja on kokeiltu esimerkiksi vuonna 2017 alkaneessa yhteispohjoismaisessa Collecting Social Photo -hankkeessa, johon Suomen valokuvataiteen museokin osallistui. Kuvien tallentaminen omaan kirjahyllyynkään ei ole täysin kadonnut. Collecting Social Photo -hankkeessa oli mukana muun muassa lääninja kaupunginmuseo, jotka tallensivat maantieteellisiin alueisiinsa liittyviä sisältöjä. Jollekin toiselle museolle arkisten, ”tavallisten” somesisältöjen tallentaminen voisi olla arvokasta. Tutkijan on kuitenkin hyvä jonkin verran heittäytyä tekemään kenttätutkimusta sosiaalisessa mediassa”, Wallenius sanoo. Kannustan kaikkia ajattelemaan, mitä omasta some-elämästä jää jälkeen”, Wallenius sanoo. Wallenius sanoo, että museoiden asenne valokuvan tallentamiseen on ollut puolipassiivinen. Museo kysyi omalla Instagram-tilillään ehdotuksia kiinnostavista käyttäjistä. ”Museoiden pitäisi toimia sähäkämmin ja aktiivisessa kontaktissa kuvien tuottajien kanssa. 17 REPORTAASI Kuva-arkistojen kätköistä koelmissa on puolisen miljoonaa negatiivia ja valokuvaa, koska museoon on tallennettu muutaman paikallisen valokuvaamon negatiivit
Se näkyy valokuvissa. Lehtikuvat ovat olleet työvälineitä, käyttötavaraa. Siihen tarvitaan monen museoammattilaisen työtä. Vedoksia on toisinaan tehty hätäisesti ja valokuvaajat ovat saattaneet kehittää filmejään esimerkiksi hotellien vessoissa. 18 MUSEO 3/2022 KULISSIEN TAKANA Uutiskuvia tuleville polville HELMIÄ UUTISJUTTUJEN VIERESTÄ Journalistinen kuva-arkisto JOKA säilyttää uutis-, viihdeja urheilukuvat tuleville sukupolville. Tällä hetkellä JOKA:n kokoelmat karttuvat hyvää vauhtia, joten työpäiviini kuuluu paljon kuvien vastaanottamisen valmisteluja ja käytännön järjestelyjä. Lahjoituksemme tulevat usein lehtitalojen arkistoista ja kuvajournalisteilta tai heidän omaisiltaan. Koska valokuvat on tarkoitettu ensisijaisesti päivän lehteen, niitä ei ole myöskään välttämättä säilytetty huolella. onko sitä mahdollista puhdistaa jo paikan päällä. Lehtitalojen resurssipula on saattanut jättää niiden arkistot heitteille. Tiina Oasmaa asettaa lasinegatiivin tasolle repro-kuvaamista varten. Muovitaskuja on aiemmin pidetty hyvänä säilytysmateriaalina, mutta oikeasti ne ovat valokuville todella vahingollisia. TEKSTI MERI PARKKINEN KUVAT KATARIINA SALMI ERIKA TIAINEN, KONSERVAATTORI ”K un Journalistinen kuva-arkisto vastaanottaa uuden kokoelman, konservaattori vastaa sen turvallisesta siirtämisestä Museoviraston kokoelmakeskukseen Vantaalle. Vastaanotetun kokoelman puhdistaminen alkaa siitä, että kuvia vahingoittavat materiaalit, kuten kuminauhat, klemmarit ja niitit poistetaan, ja kuvat pakataan huolellisesti, jotta niiden kuljettaminen on turvallista.. Kylmäsäilytys ja oikeanlaiset säilytysmateriaalit säilyttävät kuvat tuleville sukupolville. Menen paikalle tarkastamaan, miten kokoelmaa on säilytetty ja < Konservaattori Erika Tiainen suojelee työssään valokuvia ja negatiiveja pilaantumiselta. Nykyään materiaaleista myös tiedetään enemmän. > Digitoidessa kuvasta talletetaan kaksi versiota: raakakuva, johon kuva tallentuu sen hetkisessä kunnossa sekä TIFF-kuva, jonka digitoija editoi näyttämään siltä kuin kuvaaja on tarkoittanut. Valokuvat voivat olla vedoksia, negatiiveja tai CD-levyille digitoituja
19 KULISSIEN TAKANA Uutiskuvia tuleville polville HELMIÄ UUTISJUTTUJEN VIERESTÄ ” JOKA tavoittelee 30 miljoonan kuvan arkistoimista.
Pakastaminen vie viikon. JOANNA MALTZEFF, PROJEKTITUTKIJA ”T utkijana tehtäväni on kerätä valokuviin liittyvää tietoa ja tallentaa se kuvien yhteyteen. Tällä hetkellä työskentelen lehtikuvaaja Räshid Nasretdinin kokoelman kanssa. Arkistoimme niin sanotun filmikauden kuvia eli ennen 2000-lukua kuvattuja journalistisia valokuvia. Sen jälkeen kokoelma siirretään kylmäsäilytykseen. JOKA:n suurimmissa kokoelmissa on useita miljoonia kuvia. Olen ajallisesti lähempänä kuvia kuin tulevat sukupolvet, joten minun on heitä helpompaa tulkita ja ymmärtää kuvia. On tärkeää saada käsitys kuvien kontekstista, jotta niitä voi ymmärtää ja hyödyntää tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä kuvia on arkistoitu noin puolet tavoitteesta. Viileä varastotila pitää huolen siitä, että valokuvat säilyvät paremmin. Työni tuntuu vaikuttavalta, sillä on yhteiskunnallisesti tärkeää säilyttää kuvallista historiaa tuleville sukupolville. Arkistoistamme löytyy upeita valokuvia uutisjuttujen vierestä. Minun työntehtävänäni on puhdistaa negatiiveja ja vedoksia, konservoida ne kuntoon. On innostavaa saada konkreettisesti pelastettua jokin huonoon kuntoon joutunut valokuva. Selvitän kuvien kuvaajia sekä asiayhteyttä, jossa ne on kuvattu. Kuvalla peltotöistä on osallistunut 1930-luvulla Suomen Kuvalehden kuvakilpailuun. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 20 MUSEO 3/2022 Kun kuvat saapuvat kokoelmakeskukselle, ne pakastetaan tuhohyönteisten varalta. Suurten lehtitalojen kokoelmista saa kattavan ajankuvan, kun taas pienempien kuvaajakokoelmien läpikäyminen antaa käsityksen valokuvaajan omasta tyylistä ja näkemyksestä. Kokoelmat saattavat tulla kellareista tai ullakoilta, paikoista joissa materiaaleja ei ole voitu säilyttää museo-olosuhteissa. Journalistisissa valokuvissa näkyy hienosti kuvaajien sekä kuvausajankohdan asenteet. Keräämäni tiedot ja tekemäni johtopäätökset talletetaan digitaaliseen kokoelmanhallintajärjestelmään. Tutkin, miten kokoelma on muodostunut ja mitä kaikkea tietoa kuvista on saatavilla. JOKA tavoittelee 30 miljoonan kuvan arkistoimista. Kilpailukuvat kuuluvat Kustannus Oy Otavan kokoelmaan.. Kaikesta tuotetusta journalistisesta valokuvasta on julkaistu vain murto-osa