MICHAEL MONROE SIBELIUSMUSEOSSA Finnish Music Hall of Fame MUSIIKKI MUSEOT 3 / 2018 MUSIIKKI • 12 € SA R I M A R K U S RAKKAUDESTA MUSEOIHIN Vuoden museo 2018 EMMA
9. Jenna Parmala 20 ROCKTÄHTI MUSIIKKIPYHÄTÖSSÄ Rocklaulaja Michael Monroe innostui Sibelius-museosta. Sirkka-Liisa Aaltonen 3 / 2018 36 BILEET MUSEOSSA Wäinö Aaltosen museo elektronisen musiikin näyttämönä. 2 MUSEO 3/2018 14 LÄPINÄKYVÄ MUSEO Tutustutaan Vuoden museo 2018 -tittelin voittaneen EMMA:n yleisöpalvelujen intendentti Reetta Kalajoon . Ari Väntänen 24 SÄVELTEN IKIAIKAISTA RIEMUA Museo-oppaan matkassa -sarjassa käydään Mekaanisen musiikin museossa. Nelli Korpi 28 KUINKA KUVAT MUUTTUVAT MUSIIKIKSI Taiteilija Jani Ruscican ja Lönnströmin taidemuseon suurprojektissa eri taidemuodot kohtaavat. Johanna Seppä 14. Jukka Naaranlahti. 2018 • Teemana Musiikki JIH A N N A SE PP Ä JU K K A N A A R A N LA H TI SA K A R I PI IP P O 4 MUSIIKKIA JA MUSEOITA MYÖS LAPSILLE Outi Alanko-Kahiluoto 5 MUSEOINVESTOINNIT HOUKUTTELEVAT Kimmo Levä 7 PUHEMIES KONSERVAATTORINA Eduskunnan puhemies Paula Risikko työharjoittelussa EMMAssa
Finnish Music Hall of Famen Jere Jäppinen ja Mikko Vanni kertovat kunnianhimoisesta projektista. Tuomas Macgilleon 35 MINKÄLAINEN MUSIIKKI ON VISUAALISTA. Pekka Virtanen 50 ILOINEN ELÄKEPOMMI Viiden vuoden välein tehtävä Museoväki-tutkimus paneutuu museoalalla työskentelyyn. Kolumni Matti Nives 38 VANTAAN VÄRIKKÄÄT ÄÄNET Vantaan taidemuseo Artsin Helena Eräkare vetää Värikkäät äänet! -työpajoja. Päivi von Rabenau 41 JOTAIN ILMASSA Näyttelyarviossa Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely. Kalle Kallio 54 NÄYTTELYLIITE 57 LUKIJAKYSELY 2018 Vastaamalla Museo-lehden lukijakyselyyn voit voittaa Museokortin! MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET ESPOO Emma – Espoon modernin taiteen museo EKENÄS/TAMMISAARI Ekta Museo HAMINA Haminan kaupunginmuseo HELSINKI HAM Helsingin taidemuseo • Helsingin kaupunginmuseo Tekniikan museo LAPPEENRANTA Lappeenrannan taidemuseo MÄNTTÄ-VILPPULA Serlachius-museo Gösta RAUMA Lönnströmin museot TAMPERE Museokeskus Vapriikki • Tampereen Taidemuseo TURKU Forum Marinum • Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VANTAA Vantaan taidemuseo Artsi VARKAUS Varkauden museo. Lauri Oino 46 SILMÄYKSIÄ MAAILMALTA Katsaus maailman musiikkimuseoihin. Anne Salomäki JU H A M YL LY LÄ YIT 32 SUKUPOLVIA YHDISTÄVÄT SÄVELET Visavuoren museon soitinkokoelmat kertovat taiteilijaperheen rakkaudesta musiikkiin. 8 MUSIIKIN JA MUSEON YHTEISLAULU Miten koko Suomen musiikin historia mahtuu napakoihin neliöihin. Tero Alanko 44 VIULUA VIEDÄÄN UNESCO-LISTALLE Kaustisen ainutlaatuinen viuluperinne
Siksi taiteen perusopetuksella, koulujen taidekasvatuksella ja kattavalla kirjastojen, museoiden, teattereiden ja muiden kulttuuripaikkojen verkostolla on erittäin suuri merkitys. 4 MUSEO 3/2018 PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 V EI K KO SO M ER PU R O MUSIIKKIA JA MUSEOITA MYÖS LAPSILLE E nsi vuonna Helsingin Pasilaan avataan musiikkimuseo Fame. Vaikka Monroen musiikki eroaa klassisesta musiikista, on musiikin kokemus lapsena varmasti kulkenut mukana elämässä. Tuleva museo vahvistaa omalta osaltaan museoiden trendiä monia aisteja hyödyntävinä ja elämyksellisinä paikkoina, unohtamatta uusia oivalluksia ja uutta tietoa. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola TOIMITUSKUNTA Kimmo Antila, Kati Kivimäki, Nelli Korpi,Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Pauli Sivonen AVUSTAJAT Sirkka-Liisa Aaltonen, Tero Alanko, Kalle Kallio, Tuomas Macgilleon, Sari Markus, Jukka Naaranlahti, Matti Nives, Lauri Oino, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Johanna Seppä, Pekka Virtanen, Marjo Vänttinen, Ari Väntänen KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Museokäynnin musiikilla, äänillä sekä muita aisteja herättävillä elementeillä voi luoda uusia elämyksiä myös kaikkein pienimmille. Outi Alanko-Kahiluoto Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja 56. Sittemmin Monroesta tuli musiikin ammattilainen. Kulttuuriin tutustuminen lapsena altistaa siihen rakastumiselle aikuisena. Niin muskarit kuin museokäynnit opettavat lapsille tärkeitä taitoja, kuten luovaa ajattelua, havaintojen tekemistä ja tunteiden ilmaisua. Erilaisia museohankkeita on vireillä paljon – museoille on selvästi tarvetta ja kysyntää. Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat on mainio hanke, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen. Tämän lehden haastattelussa rocktähti Michael Monroe kertoo, miten klassinen musiikki tuli hänelle tutuksi lapsuudenkodissa. Ennen vanhaan museoissa piti olla hiljaa, mutta nyt tiedetään paremmin: musiikki ja äänet kuuluvat myös museoon. Perheillä on erilaiset mahdollisuudet välittää kulttuurin iloa eteenpäin. On tärkeää, että koululaisryhmät pääsevät museoihin ja muun kulttuurin pariin jatkossakin. Ja sekä museot että musiikki kuuluvat myös lapsille. Taidekasvatus antaa perustan ymmärtää taiteiden maailmaa. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 12 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 KANNEN KUVA Sari Markus, Michael Monroe Sibelius-museossa. Musiikkimuseo rakennetaan kauppakeskukseen, ja merkittävä osa sen rahoituksesta tulee sponsoreilta
” Tätä tilaa ei ole luotu meitä tai meidän aikaamme varten, vaan myös tulevaisuutta varten.” Helsingissä 30.8. EMMA on selkeästi linjattu, asiantunteva, nykyaikainen ja korkeatasoinen taidemuseo. Sikäläisillä taiteilijoilla ei ole erityisempiä syitä synkistelyyn.” Aleksis Salusjärven kolumni, Yle 6.8.2018 MUSEOKUVIOITA Ajankohtasia aiheita 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA O SS I N YQ V IS T. Kansallismuseon Julkinen ja kätketty Suomi on konventioita rikkova ja laadukas teos, jossa konstailematon visuaalinen ja kirjallinen esitystapa kulkevat tasapainoisesti rinnakkain. Näin siis kaikkialla muualla paitsi saksalais-ruotsalaisessa keisarikunnassa. Palkintoraadin perustelut: EMMA on nostanut museaalisen toiminnan Suomessa uudelle tasolle erinomaisella Aukio-konseptillaan. Vuoden museojulkaisuksi valittiin Suomen kansallismuseon Julkinen ja kätketty Suomi. UUSIA MUSEOITA SYNTYY Vuonna 1988 elettiin hyvin samanlaisia aikoja kuin tänäkin päivänä. avatun Amos Rex -taidemuseon johtaja Kai Kartio, HS 27.8.2018. Palkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Vaasassa toukokuussa. Kajaanin taidemuseon toinen arkkitehti Juha Leiviskä kertoi, että keskeiset kysymykset ovat aina samat: ”Miten ottaa huomioon ympäristön asettamat vaatimukset parhaalla mahdollisella tavalla niin, että ratkaisu tulee parantamaan olemassa olevaa tilannetta. Aineen taidemuseo on alueellaan merkittävä museoalaa uudistava toimija. Aukio rikastuttaa yleisön käsitystä museoiden arjesta ja asiantuntijuudesta esittelemällä museotyötä avoimessa tilassa. ” On aika ymmärtää, ettei tavallisten ihmisten tietämättömyys vaaranna vain suomalaista kulttuuria, yleissivistystä ja hyvää elämää, vaan myös yhteiskuntarauhan ja viime kädessä koko demokratian.” Saska Saarikoski, Sitran blogi, 29.8.2018 ” Museon tulisi puhutella laajasti erilaisia kävijäryhmiä, ja sen pitäisi avautua nykyisiä museoita enemmän ulospäin. Miten saada aikaan tilaratkaisu, jossa ympäristön suomat mahdollisuudet on maksimaalisesti hyödynnetty?” Lehdessä kerrottiin myös Oulun taidemuseon perustamisesta vanhan liimatehtaan tiloihin, suomalaisella rakennusosaamisella rakennettavasta valtiollisesta Tretjakovin galleriasta Moskovassa sekä uuden paikallismuseon rakentamisesta Saarijärvelle. Vuoden erikoispalkinnon sai Aineen taidemuseo Torniosta. Museo voi olla kansallinen muisti, joka kertoo yleisölle arkkitehtuurista ja muotoilusta osana yhteiskunnan kehitystä.” Pääkirjoitus kommentoi uutta Arkkitehtuurija designmuseon hankesuunnitelmaa, HS 26.8.2018 ” Kun taidealan ihmisten kanssa keskustelee heidän kotimaidensa tilanteesta, tarinat ovat toisinaan jopa uskomattoman kuuloisia. Rohkea profiloituminen sekä yhteiskunnalliset ja poikkitaiteelliset avaukset ovat kasvattaneet museon vaikuttavuutta valtavasti. VUODEN MUSEO 2018 EMMA – Espoon modernin taiteen museo on palkittu Vuoden museo 2018 -tittelillä. Uusia museoita syntyi ja moni museo sai uusia tiloja. Uusia tiloja oli syntymässä Lahden hiihtomuseolle, Museoviraston konservointilaitokselle ja Helsingin kaupunginmuseolle
Myös dokumentointi on samanlaista. Museoiden työ kiinnostaa poliitikkoja, ja he haluavat tietää siitä lisää. Meille aloittelijoille pitäisi varmaan kuitenkin olla joku Iittalan romuvarasto eikä ihan oikeita arvokkaita museoesineitä!” Nelli Korpi ”E i arvaisi kumpi on puhemies”, sanoo Eduskunnan puhemies Paula Risikko seistessään Mimmo Paladinon Järjen tuolla puolen -teoksen vieressä EMMA – Espoon modernin taiteen museossa. Risikko on tullut EMMAan työharjoitteluun Suomen museoliiton järjestämän Kutsu poliitikko museoon -kampanjan puitteissa. Elokuun viimeisen viikon kampanjaan osallistui yli 70 poliitikkoa 30 museossa eri puolilla Suomea. ”Poliitikon työ on jatkuvaa nokituksi tulemista”, hän vertaa poliitikon arkea teokseen, jossa kymmenet linnut nokkivat ihmistä. Opettajana EMMA:n vastaava konservaattori Katja Oijusluoma. Puolisen tuntia Rut Brykin varhaista keramiikkaa dokumentoituaan ja puhdistettuaan Risikko keksi, että koko eduskunta pitäisi tuoda museoon konservointihommiin. Kampanjalla halutaan kertoa poliitikoille museotyön monipuolisuudesta, yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä antaa heille mahdollisuus tarttua toimeen konkreettisesti. Paula Risikolle kierros EMMAssa nosti mieleen monia omaan sukuhistoriaan liittyviä muistoja muun muassa Tapio Wirkkalan astioista ja Vuokko Eskolin-Nurmesniemen vaatteista. Ihmisen ihoa pitää käsitellä samalla tavalla hyvin hellästi ja tarkasti. Hän oli selvästi innoissaan vetäessään puuvillahansikkaat käsiinsä ja päästessään hauraiden museoesineiden pariin. ”Tämähän on ihan kuin hoitotyötä. Tässä pitää keskittyä vain siihen, mitä käsillään tekee tai muuten käy huonosti. EL LA TO M M IL A. MUSEOKUVIOITA Ajankohtasia aiheita PUHEMIES KONSERVAATTORINA Eduskunnan puhemies Paula Risikko kävi konservaattorin opissa poliitikkojen museotyöviikolla. V arsinaisessa työharjoittelussa Risikko pääsi konservaattorin oppiin. Puhemies Paula Risikolla oli hoitotyön tuoma kokemus ja herkkä ote Rut Brykin keramiikan konservointiin. ”Sehän se on yksi museon tärkeimpiä tehtäviä: säilyttää, esitellä ja tulkita historiaa sekä nostaa pintaan muistoja ja tunteita”, mietti EMMAn näyttelyintendentti Arja Miller . Kaikki pitää merkitä yksityiskohtaisesti, jotta sama tieto on saatavilla myös seuraavassa paikassa – oli se sitten sairaala tai museo”, mietti siviilissä muun muassa erikoissairaanhoitaja työskennellyt Risikko. ”Tämä on niin terapeuttista, että konservointiharjoittelu olisi varmasti hyväksi kaikille poliitikoille
Museon on tarkoitus avautua Tripla-kauppakeskuksen yhteyteen lokakuussa 2019.. Yksi tulijoista oli hankkeen vetäjä, Life Style Investin toimitusjohtaja ja museon hallituksen puheenjohtaja Mikko Vanni . Hän kutsui hankkeen puuhaväen käymään Hakasalmen näyttelyssä ja ilmoitti olevansa käytettävissä projektiin. Finnish Music Hall of Famen eli Musiikkimuseon taustajoukot kertovat kunnianhimoisesta projektista. ANNE SALOMÄKI J ere Jäppiselle suomalainen musiikkimuseo on pitkäaikainen haave. Hän kertoo vaikuttuneensa Hakasalmen näyttelystä ja Jäppisen osaamisesta. Helsingin kaupunginmuseon tutkijana hän on tuottanut Hakasalmen huvilassa vuosina 2015–2017 esillä olleen Musiikkia!-näyttelyn ja monia muita musiikin historiaan liittyviä hankkeita – ja harmitellut, ettei musiikille ole Helsingissä omaa, pysyvää paikkaa. Vuoden 2016 lopussa Jäppinen kuuli ensimmäisen kerran Helsinkiin suunnitteilla olevasta Musiikkimuseosta. ”Emme tietenkään halunneet yksi yhteen samanlaista ratkaisua kuin Hakasalmessa, mutta vakuutuimme siitä, että Jäppinen olisi oikea henkilö sisällön rakentamiseen.” Jäppisen onneksi työnantaja oli idealle myötämielinen. MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan MUSIIKIN JA MUSEON YHTEISLAULU Miten koko Suomen musiikin historia mahtuu napakoihin neliöihin. Musiikkimuseon perustajayhtiöt ostavat Jäppisen osaamista konsulttityönä kaupunginmuseolta. > Musiikkimuseon puuhamiehet Mikko Vanni ja Jere Jäppinen Pasilassa tulevan museon työmaalla
R O N I R EK O M A A. MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan ” Syntyy tapa tehdä uudentyyppistä museota ja koko ala kulkee eteenpäin
Havainnekuvia tulevasta FAME-museosta Tripla-kauppakeskuksen yhteydessä Pasilan Rautatieasemalla. Helsingin Musiikkimuseon tapauksessa molemmat puuttuivat. 10 MUSEO 3/2018 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan ”Halusin joka tapauksessa olla luomassa musiikkimuseota. Organisaationa Musiikkimuseo on aivan uudenlainen hanke. Hidastelusta projektia ei kuitenkaan voi syyttää. Näin on myös esimerkiksi Tanskan ja Norjan musiikkimuseoissa. Museon on määrä avata ovensa samaan aikaan kauppakeskuksen kanssa lokakuussa 2019. Esimerkiksi yhteistyösopimusten saaminen ei olisi edes mahdollista, jos asiat eivät koko ajan etenisi konkreettisesti.” Y ksityiselle museolle yhteistyö voi olla elinehto, sillä museon on onnistuttava tekemään liiketoiminnastaan kannattavaa ilman avustuksia. ”Julkisesta museosta tulevalle on ollut aikamoinen oppimisen paikka tajuta, että kuinka suuri osuus tässä hankkeessa esimerkiksi sponsoroinnilla on.” YI T YI T. Hän huomauttaa, että yritysmaailmassa on totuttu nopeaan rytmiin. ”Voi sen myöntää, että käänteet ovat välillä vähän turhankin nopeita museotyötä ajatellen, mutta kauppakeskuksen avautuminen asettaa deadlinen ja sen mukaan on edettävä.” Vannia vauhti ei ole pyörryttänyt. ”Tässä näkyy yritysmaailman nopeus ja notkeus verrattuna siihen, että tätä tehtäisiin komiteatyönä,” Jäppinen toteaa. Yleensä museolla on oma kokoelma ja henkilökuntana museoammattilaisia. Ensimmäinen kokoaikainen museoammatillinen työntekijä palkattiin vasta tovi sitten”, Jäppinen kertoo. ”Kaikki liittyy rahoituskuvioon”, Jäppinen sanoo. Tästä syystä Musiikkimuseolla on liuta yritysyhteistyökumppaneita, mikä ei ole Suomen museokentällä kovinkaan tavallista. ”Museo on perustettu yrityksenä, ja perustajat ovat hoitaneet asiaa muiden töidensä ohella. Olisin harkinnut virkavapaata, jos se ei olisi muuten onnistunut”, Jäppinen sanoo. P asilaan avattavan Tripla-kauppakeskuksen yhteyteen tuleva museo tarjoaa helmikuisen tiedotteen mukaan ”laajan katsauksen suomalaiseen musiikkiin innovatiivisessa, interaktiivisessa ja teknologisesti edistyksellisessä ympäristössä”. ”Aika on kuitenkin rahaa, joten töitä on tehtävä tehokkaasti
Vanni kertoo, että tavoitteena on 100 000 vuosittaista kävijää keskimäärin 17 euron pääsymaksulla. Musiikkimuseo on päättänyt liittyä Museokorttiin, ja lisäksi organisaatio on hakenut Museoliiton jäsenyyttä. 11 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan Vannin mukaan Musiikkimuseon kokonaiskustannusarvio on 4–4,5 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus kerätä kolmesta lähteestä. Siksi sen yhteyteen on tulossa esimerkiksi elokuvateatteri ja sisäsurffirata. KansallisHelsingin kaupunginmuseossa on ollut monia musiikkiaiheisia näyttelyitä kuten Helsinki Clubbing – Savua ja stroboa 30 vuotta. Vanni kertoo, että museoon on tulossa säännöllisiä pienimuotoisia keikkoja, ja toiveissa on hyödyntää Triplaan tulevaa tapahtumatilaa. M A IJA A ST IK A IN EN. Myös Musiikkimuseo pistää paukkuja elämyksellisyyteen. Näyttely on avoinna 23.9.2018 asti. L äheskään kaikkia museoalalla ennakkoluulot eivät ole vaivanneet, ja esimerkiksi Kansallismuseo lähti projektiin innolla mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Jäppinen muistuttaa, että myös Helsingin taidemuseon muuttoa elokuvateatterin kainaloon arvosteltiin aikoinaan ”popcorninkärystä”. ”Alkubudjetoinnissa mitään ei laskettu sponsorirahojen varaan, mutta neuvottelut ovat lähteneet liikkeelle tosi hienosti”, Vanni sanoo. Kaupallisuutta vastaan on tietysti paljon ennakkoluuloja niin musiikkikuin museoalallakin.” Jäppisen mielestä kauppakeskuksen asiakasvirrat eivät kuitenkaan ole automaattinen oikotie onneen. T ripla haluaa profiloitua paitsi kauppapaikkana, myös elämysten ja kulttuurin keskuksena. Ajatus museosta kauppakeskuksen ja viihteen vilinässä ei miellytä kaikkia. Käyttörahoitusta ei enää julkiselta puolelta pyydetä, vaan kulut katetaan itse. Vanni luottaa Triplan vetovoimaan yhtenä maan liikenteen keskeisimmistä solmukohdista. Lisäksi hän uskoo suomalaisen musiikin olevan kansainvälisesti riittävän tunnettua, jotta tosifanit myös maailmalta löytävät museon, vaikka päämarkkina ovatkin todennäköisesti kotimaiset kävijät. Museossa järjestettäviä tapahtumia voisi lähettää radiossa tai netissä suurelle yleisölle, mistä Vannin mukaan käydään neuvotteluja useiden mediayhtiöiden ja operaattoreiden kanssa. ”Toki hankkeessa on kyse osin kauppakeskuksen imagon rakentamisesta, mutta samalla rakennetaan myös uudenlaisen museon imagoa. Yksi osuus tulee yksityisiltä sijoittajilta ja joukkorahoituskampanjasta, toinen valtion ja kaupungin kanssa neuvoteltavina tukina ja kolmas pankkilainana. Lisäksi mukana on sponsoreita. Hän huomauttaa, että markkinoinnissa on edelleen iso työ, jotta Musiikkimuseo saadaan kansan tietoisuuteen ja matkakohdelistoille
Kahdeksan eniten ääniä saanutta kappaletta nousi mukaan soittolistalle. Samalla työryhmäläiset tutustuivat kappaleisiin, joita he eivät olleet koskaan kuulleetkaan. ”Emme halunneet jukeboksia baarimiljööseen vain esineeksi, vaan tavoitteena oli, että sitä myös käytettäisiin”, näyttelyn tuottaja, tiimivastaava Jari Harju sanoo. ”Pöytämalliseen jukeboksiin mahtuu 24 biisiä, ja päätimme täyttää sen Helsinki-aiheisilla klassikoilla.” Vanhoista kappaleista työryhmä pääsi sopuun, mutta tuoreimmat päätettiin valita äänestyksellä. Joillekin kävijöille se on paras tapa saada omakohtainen kosketus menneisyyteen.” H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O /J U H O N U R M I. ”Kiinnostavinta koko hommassa oli se, että aiheesta syntyi monenlaisia irrallisia keskusteluja. Hän kannustaakin miettimään musiikkia myös silloin, kun näyttelyn aihe ei suoraan liity musiikkiin. ”Lähes mitä tahansa voi kertoa musiikin välityksellä. Musiikki on ollut mukana myös kaupunginmuseon vaihtuvissa näyttelyissä. Esimerkiksi Helsinki Clubbing -näyttelyssä kullekin mukana olevalle klubille luotiin soittolista, ja näyttelytila varustettiin lukuisilla kuulokkeilla. Harju uskoo, että museokävijät kaipaavat ja jopa odottavat musiikkia. Onko Helsinki kaunis vain unissa. Helsingin kaupunginmuseo keräsi pysyvää näyttelyään varten soittolistan, jonka tarkoitus oli luoda aitoa tunnelmaa menneiltä vuosikymmeniltä. 12 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan HELSINGIN HISTORIAA LAULUIN & SÄVELMIN Minä keväänä kuljit Hakaniemen rantaa. M usiikki kantaa mukanaan muistoja menneestä, ja siksi se toimii myös muissa kuin yksinomaan musiikille pyhitetyissä museoissa. Eräällä palstalla joku innostui keräämään listaa kaikista Helsingistä kertovista kappaleista, joista osasta mekään emme olleet tietoisia”, Harju kertoo
Muutaman sadan neliön näyttelytilaa ei Jäppisen mukaan täytetä tavaralla, vaan esillä on paljolti elektronista aineistoa. Jäppinen lupaa muun muassa 360 asteen videokuvaa, joka päästää katsomaan erilaisia musiikillisia tilanteita uusista näkökulmista, sekä karaokea, jossa museokävijä saa esiintyä virtuaalisen Tavastian tai vaikkapa oopperajuhlien lavalla. Toivottavasti hankkeen kautta syntyy tapa tehdä uudentyyppistä museota, ja siten koko ala kulkee eteenpäin.” Samaan pyritään myös kansainvälisillä kontakteilla. Museon hallituksen tavoitteena on pitää esillä monipuolisesti eri musiikin lajeja. ”Meillä on vahva usko, että yhteisellä tekemisellä muiden toimijoiden kanssa saamme aikaan jotakin uutta ja ainutlaatuista. Se, että julkisrahoitteinen Kansallismuseo tekee yhteistyötä yksityisen ja voittoa tavoittelevan yrityksen kanssa, ei Anttilan mielestä ole ongelmallista. Kunniagalleriaan valittavia muusikoita, orkestereita ja yhtyeitä on valitsemassa edustajia monista organisaatioista. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo, että museo kauppakeskuksessa on oikeastaan juuri sitä, mitä museoiden kuuluukin tehdä: olla mukana ihmisten arjessa. ”Harva museo erityisesti haluaa olla erillään kaikesta muusta”, hän huomauttaa. Vanni kertoo, että museo pitää aktiivisesti yhteyttä pohjoismaisiin musiikkimuseoihin ja muihin kansainvälisiin museohankkeisiin, ja tavoitteena on yhä tiiviimpi yhteistyö jatkossa jatkossa. Konkreettisista yhteistyökuvioista ei vielä Jäppisen mukaan ole sovittu, mutta vaikkapa jokin esinelaina tai asiantuntija-apu Sibelius-museosta voi tulla kyseeseen. Teknologia paitsi auttaa hyödyntämään pientä tilaa tehokkaasti, myös tarjoaa mahdollisuuden esitellä suomalaisyritysten teknologiaosaamista. < Matkagramofoni tuli muotiin 1920-luvun lopulla ja toi musiikin myös uimarannoille. M usiikkimuseon sisällön suunnittelusta huolehtivat sisältöjohtaja Jäppinen, kokoelmista ja sisällöstä vastaava Risto Hakomäki Kansallismuseosta ja näyttelypäälliköksi palkattu Sari Katainen . Yksi huone esittelee vaihtuvia sisältöjä, kuten teemanäyttelyitä. ” 1890-luvun Sibeliuksesta nykypäivän populaarimusiikkiin.. Hänen mukaansa Kansallismuseo on itsekin hyötyjän roolissa. Yksi museon huoneista on kunniagalleria, johon valitut muusikot, yhtyeet ja muut musiikintekijät vaihtuvat vuosittain. ”Kansallismuseon mukanaolo laajentaa käsitystä siitä, että suomalainen populaarimusiikki on kansallisesti tärkeää kulttuuriperintöä.” Kansallismuseon lisäksi Musiikkimuseon kumppaneina on useita muita museoja musiikkialan toimijoita. 13 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan museo toimii eräänlaisena Musiikkimuseon kokoelmayksikkönä, sillä Musiikkimuseo ei kerää omia kokoelmia eikä sillä ole kokoelmien konservointiin ja hoitoon erikoistunutta henkilökuntaa tai tiloja. ”Aikamoinen haaste tietysti”, Jäppinen myöntää. Museossa on varattu tilaa myös Kansallismuseolle, joka kierrättää esillä musiikkiaiheisia kokoelmiaan. Mahdolliset lahjoitukset ohjataan ensisijaisesti Kansallismuseon kokoelmiin. Vannin mukaan sopimuksia on tehty lähes yksinomaan suomalaisten toimijoiden kanssa, ja muualta maailmalta on jo ehtinyt tulla kyselyitä museon teknologiaratkaisuista. Tämän kaltaiset kumppanuudet ovat julkisten resurssien tarkoituksenmukaista ja luovaa käyttöä.” Anttila on erityisen mielissään siitä, että Musiikkimuseo paitsi antaa kokoelmille tilaisuuden päästä esille, myös luo kohtaamispaikan yleisölle ja muusikoille. ”Tekisimme joka tapauksessa tutkimusta ja aktiivista kartutustyötä Suomen kulttuurihistoriassa näin keskeisellä aihealueella, ja meille on kannattavaa ja järkevää tehdä sitä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toteutuksessa on useita suomalaisia yhteistyöyrityksiä, joiden kanssa museo suunnittelee esimerkiksi virtuaalielämyksiä. Monille yhteistyöyrityksille museoala on uudenlainen kokemus. ”Ajallinen rajaus oli pakko tehdä, eli museo lähtee Sibeliuksen Kullervon ajoista 1890-luvulta ja kulkee nykypäivän populaarimusiikkiin.” Esineiden osuus museossa tulee olemaan sangen pieni. Parhaimmillaan museo antaa hyvän kosketuksen niin musiikin tekemiseen kuin käyttämiseenkin
14 MUSEO 3/2018 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin.
Asiakkaat eivät heti ymmärtäneet laatikoista purettavien näyttelyesineiden ja niiden parissa uurastavien työntekijöiden olevan osa museon arjen esittelyä. Pakkilaatikot ja niitä avaavat museomestarit ovat täällä vielä huomennakin museon avautuessa yleisölle. Kyseessä on Suomessa aivan uudenlainen museokonsepti, joka vielä kehittyy yleisön reaktioiden ja palautteen perusteella.” 15 > Korttitalo-teokseen on kerätty jo yli viisisataa unelmaa. Tottuminen vaati kuitenkin vain aikaa. ”Katseluvaraston luonne on, että taidemuseon prosessit näkyvät tilassa: konservointi, varastointi sekä esineiden pakkaamiset ja purkamiset. Näin ei ole, yleisöpalvelujen intendentti Reetta Kalajo vakuuttaa. Yleisö pääsee osallistumaan Futuromania-näyttelyyn myös sen perinteisemmissä osioissa. Katseluvaraston keskellä on vaihtuvien näyttelyiden tila.” Olemme Kalajon suosikkiosassa museota, Bryk & Wirkkala -katseluvarastossa ja -näyttelytilassa, joka avattiin viime marraskuussa. < Kalajon uran alussa museolehtorin toimenkuvaan kuuluivat opastukset ryhmille, koululaisille ja lapsille. Johan Olinin ja Aamu Songin teos näyttelytilan keskellä kutsuu kävijää piirtämään paperilapulle unelmiensa kodin ja kiinnittämään sen osaksi teosta. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO P uoliksi avattuja pakkilaatikoita, särkyvää-tarroja, pakkausmuovia ja silkkipaperia. ”Moni odottaa saapuvansa perinteiseen näyttelytilaan. A lkuun uusi näyttelytila herätti hämmennystä museokävijöissä. Nykyään yleisön käsite on huomattavasti laajempi, ja samoin museolehtorin työnkuva, johon kuuluu vaatimus välittömästä vuorovaikutuksesta ja toimimisesta digitalisaation ja avoimen tiedon parissa.. Työntekijöiden oli puolestaan totuteltava työskentelemään akvaario-olosuhteissa. ”Unelmat postitetaan myöhemmin niiden piirtäjille”, kertoo Kalajo. Esineitä käsitellään ja kuvataan katseluvaraston keskellä sijaitsevassa lasiseinäisessä työhuoneessa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin LÄPINÄKYVÄ MUSEO EMMAn yleisöpalvelujen intendentti Reetta Kalajon elämäntyö on museoammattilaisten tekemän työn näkyväksi tuominen. Espoon modernin taiteen museon näyttelytilan ympärille rakennetaan näemmä parhaillaan jotakin uutta
MUSEO 3/2018. 16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse
Palaverien täyttämien arkipäivien keskellä suunnittelulle jää harvoin aikaa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin REETTA KALAJO, 43 < ”Olen halunnut tehdä museosta mahdollisimman läpinäkyvän. ”Noin kerran kahdessa kuussa paikalle tulee delegaatio Aasiasta tutustumaan suomalaiseen taidekasvatukseen.” 18.00 Iltaisin Kalajolla saattaa olla edustustehtäviä. • Yleisöpalvelujen intendentti • Asuu Espoossa • Naimisissa, kaksi lasta KOULUTUS & TYÖKOKEMUS • Valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2002. Ihmiset hakevat liikkumisen rajoja näyttelytilan ja teosvaraston välillä. Tuki ja vinkit samankaltaista työtä tekevien ammattilaisten kesken ovat antaneet omaan työhöni paljon energiaa.” 12.00 Lounasaika on rauhoitettu palavereilta. ”Jos töitä ei ole illalla, palaudun työpäivän jälkeen perhe-elämän, kotimme puutarhan, tenniksen tai juoksulenkkien parissa.” 17. Katseluvaraston työntekijöiden toimista kysellään oppailta ja salivalvojilta. Vastuullani on myös syksyllä museoon avattava performanssitaiteilija TYÖPÄIVÄ 8.30 ”Saavuttuani työpaikalle istahdan työkavereiden kanssa kahvipöydän ääreen vaihtamaan kuulumiset.” Aamupäivä kuluu sähköpostien parissa tai esimerkiksi WeeGeen museoiden yhteisen ohjausryhmän, museon johtoryhmän ja tiimiläisten kanssa palavereissa. ”Näinä hiljaisina kesäpäivinä aikaani vievät lasten museofestivaalin työntekijän rekrytointi, nettisivun uusien tekstien kirjoittaminen ja syksyn töiden organisointi. • Espoon modernin taiteen museon yleisöpalvelujen intendentti vuodesta 2015 alkaen. • Gallen-Kallelan museolehtori vuosina 2002–2011. Usein vitriinin ja köysien takana hääräävät myös museomestarit ja valokuvaajat. Siivooja pesee ikkunoita ja kaukaa kantautuu poraamisen ääniä. • Espoon modernin taiteen museon museolehtori 2011–2015. Museon salaattikerho kokoontuu. Reetta Kalajo on mielellään juuri tällaisina päivinä museossa töissä. • Gallen-Kallelan Museon kesätyöntekijä vuosina 2000 ja 2002. Olemme pyrkineet kirjoittamaan tilan käyttötarkoituksen auki mahdollisimman selkeästi kaikkiin opasteisiin.” Entisen painotalon käytävillä on maanantaina tyhjää. ”Yksi meistä valmistaa vuorotellen koko salaattikerholle lounassalaatin. Lasivitriinin takana museon harjoittelija luetteloi Rut Brykin suunnittelemia kankaita. ”Olemme saaneet paljon palautetta, tuunanneet katseluvarastoa uudestaan ja uudestaan ja yrittäneet nähdä sen asiakkaan silmin. Jo nuorena museotyöntekijänä mietin, että on erikoista, miten paljon hienoa museoammattilaisten työtä menee näyttelykävijältä täysin ohi”, kertoo Reetta Kalajo. Hyvällä säällä syömme pihalla.” 13.00 Iltapäivisin palaverit jatkuvat, esimerkiksi taiteilijoiden, yhteistyökumppaneiden, kuten April Jazzin ja Baltic Circle -festivaalin, sekä erilaisten sidosja vierailuryhmien kanssa. ”Yksi suosikkityötehtävistäni ovat kokoontumiset muiden suurten taidemuseoiden yleisöpalveluista vastaavien kollegoiden kanssa
Pekka Kauhasen suunnittelema palkintoveistos on asetettu esille museon aulaan. Esimerkiksi Museokortti on hänen mielestään kaivattu askel avoimuuden suuntaan. ”Minusta piti alun perin tulla toimittaja, mutta sukelsinkin minulle aivan uuteen maailmaan. Yleisön parissa toimii viisihenkinen tiimini sekä oppaat ja salivalvojat.” Kalajo iloitsee erityisesti siitä, että oppaat, lehtorit, tuottajat, asiakaspalvelijat ja eri tiimit kahvittelevat kaikki samoissa taukotiloissa. ”Toimintakulttuuri lähtee siitä, että kaikki kokemus ja ideat ovat yhtä arvokkaita. ”Me päätimme toteuttaa läpinäkyvyyden konkreettisesti, purimme umpiseinät teosvarastojen ympäriltä ja laitoimme lasia ja verkkolevyä tilalle.” Kalajo toimii yhtenä museon kolmesta intendentistä. Ohi on työpäivän aikana vilistänyt ainakin jäniksiä ja kettuja. Aukion näyttelytilassa kävijä pääsee esimerkiksi zoomaamaan Mäntyniemeen ostettujen Rut Brykin monumentaalisten teosten pintaa ja rakentamaan Brykin mallien mukaista keramiikkaa tietokoneella.. Ensimmäisen museokesäni aikana ymmärsin, että museossa tehdään valtava määrä työtä, joka ei näy kävijälle mitenkään.” Museoammattilaisten tekemän työn näkyväksi tuominen muodostui Kalajon elämäntyöksi. Näyttelytiloihin johtaville portaille kävellään Vuoden museo -palkintomattoa pitkin. Kalajo on napannut taimen vanhasta maatalosta. R eetta Kalajo aloitti museouransa Gallen-Kallelan Museon kesätyöntekijänä. Yläkerrassa kävijää odottaa katseluvarasto, joka on tullut jäädäkseen. Yhdenkään museon henkilökunnan jäsenen ei tarvitse uuden näyttelyn alla ihmetellä, että mitäköhän sieltä on tulossa. Näyttelyiden työryhmissä toimii museomme henkilökuntaa kaikilta aloilta. Näin esimerkiksi yleisöt otetaan varmasti huomioon heti projektia aloitettaessa.” Kun voittaja Vuoden museo -palkintogaalassa julistettiin, korokkeelle palkintoa vastaanottamaan nousi museojohtajan lisäksi kaksi intendenttiä. ”Jännitimme Vaasassa Museopalkintogaalassa loppuun asti, että kenelle palkinto menee.” Hän uskoo, että palkinto irtosi museon uuden katseluvaraston johdosta. ”Tavoitteena on, että kehitämme sitä koko ajan paremmaksi. ”Nyt kasvi on levinnyt täällä työhuoneesta toiseen, kun olen lahjoittanut taimia työkavereille.” Vaikka Kalajo vastaa yleisöstä työssään, hän tapaa yleisöä vain harvoin. Se taas on hyvän työilmapiirin ansiota, joka on puolestaan seurausta pitkään kehitetystä toimintakulttuurista. ”Tämän näkymän ääressä seison päivittäin. Ne ovat lahja Vuoden museolle. ”Minä vastaan yleisön kanssa toimimisesta ja kaksi muuta näyttelyistä ja kokoelmista.” K okoushuoneen pöydällä odottavat kuohuviinipullot. Kiveä peittävät villiviinit muuttuvat syksyllä leiskuvan punaisiksi.” Sähköpöydän kulmalla rehottaa tuuhea juoru. MUSEO 3/2018 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin 18 Kate McIntoshin teos, jossa vanhat esineet ja yleisön kädenjälki näyttelevät tärkeää osaa.” I kkunalasista tehdyn työhuoneen seinän takana aukeaa vehreä metsämaisema, jonka keskellä nököttää suuri siirtolohkare. Vieläkin rohkeampia tekoja kuitenkin kaivataan. Yhteisen pöydän ääressä jokainen museossa työskentelevä saa mielikuvan toisen työpäivästä, arjesta ja tämän kohtaamasta yleisöstä. Katseluvarasto saa elää ja hengittää museonäyttelyiden ja museotyön mukana.” Kalajon tiimin tavoitteena on lähestyä erilaisia museoyleisöjä esimerkiksi digitoitujen sisältöjen keinoin. ”Aikani menee pitkälti yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja taiteilijoiden kanssa toimimiseen, töiden hallinnoimiseen ja suunnitteluun
Erja Lyytinen & Friends: Blue Christmas 12.12. Eva & Manu: Christmas Concert 19.12. The Posies 30th Anniversary Tour 29.10. Soweto Gospel Choir 9.–10.11. Laura Voutilainen – konserttisalikiertue 1.11. Tribute to Prince: UMO feat. The Blind Boys of Alabama 30.10. Huun Huur Tu 4.11. Maarit ja Sami Hurmerinta 15.12. Pitkä kokemuksemme kustannus alalta takaa laadukkaan lopputuloksen. Teemu Roivainen & Diandra 23.10. ja paljon muuta Savoy-teatteri Savoy-teatteri savoyteatteri.fi | lippu.fi Soweto Gospel Choir pe 9. Friggin Folkkijoulu 14.12. Tarvitsetko apua kirjantekoon. Susanna Leinonen Company: Nasty Women 7.11. Gigli 2018 -gaalakonsertti 3.11. Joulukonsertti: Antti Sarpila Swing Band 11.12. Marcel Khalife & Al Mayadine Ensemble 21.10. Suvi Teräsniska – Sinä olet kaunis 20.10. Sam Huber, Tuomo & Marta Ren (Portugali) 28.–29.11. Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana 26.–27.10. Kustannusosakeyhtiö Parvs tekee tilaustyönä julkaisuja taidemuseoille. ................................... Back to the Sixties 16.–17.11. Savoyn uusivuosi 31.12. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Hanna Karppanen hanna.karppanen@parvs.fi 040?684?91?88 Aino Rajala aino.rajala@parvs.fi 050?5738?405 www.parvs.fi ilmoitus_14_museo-lehti.indd 1 22.8.2018 13.01. 19 18 Savoyn syksy sykähdyttää! Poimintoja: Mustalaisruhtinatar -operetti 6.10. Ali Jahangiri 5.12. Hoidamme kirja hankkeen kaikki työvaiheet editoinnista jakeluun, jolloin museolta säästyy aikaa ja vaivaa. la 10.11
20 MUSEO 3/2018 MUUSIKON KANSSA MUSEOSSA Jutustelua musiikista ja museoista ROCKTÄHTI MUSIIKKIPYHÄTÖSSÄ Turun Sibelius-museo nostaa jalustalle paitsi suuren säveltäjän elämäntyön, myös musiikin yleensä. ARI VÄNTÄNEN KUVAT SARI MARKUS. Rocklaulaja Michael Monroelle se on paikka, jossa pääsee merkittävien asioiden äärelle
Vitriiniin asetettuna ne tuntuvat korostavan sitä, että suuri mies on poissa. S ibelius-museossa on esillä paljon muutakin kuin säveltäjään suoraan liittyvää materiaalia, kuten nuotteja, valokuvia ja äänitteitä. ”Kun musiikki on netissä, välillä ei edes tiedä, mitä kuuntelee.” Monroe pysähtyy hetkeksi katselemaan lelusoittimien joukosta löytyvää sympaattista kanisterikitaraa. Kerran osa jengistä oli lähtenyt käymään Ruotsissa, ja kun he palasivat takaisin, muut tyypit istuivat edelleen samoilla tuoleilla. Sibelius kuoli viisi vuotta ennen Monroen syntymää, mutta hänen nimensä ja taiteensa jäi elämään myös nimikkokadulle. Ikävä kyllä siihen ei jäänyt aikaa.” ” Tämä olisi voinut olla Suomen kansallislaulu. He kuuluivat aikoinaan taiteilijapiiri Symposioniin. Hän myös omisti Sibeliuksen entisen oboen.” M onroe on asunut Turussa jo pitkään, mutta tämä on hänen ensivisiittinsä Sibelius-museoon. Jos ihminen on tehnyt merkittävän elämäntyön, jolla on edelleen jotakin annettavaa ihmisille, hänen kunniakseen voi rakentaa museon. ”Olen aina halunnut käydä täällä, koska Sibelius kiinnostaa minua. Sibelius on juuri sellainen maailmanlaajuisesti arvostettu taiteilija.” Monroe ei ole museoekspertti, mutta saattaa kyllä vierailla museossa, jos aihe kiinnostaa. ”Minulle hyvän museon tekee hyvä kohde eli se, että aihe on näyttelyn arvoinen. ”Kun olin keikalla Clevelandissa, tarkoitus oli käydä Rock & Roll Hall of Famessa. Se oli rock’n’rollia ennen rock’n’rollia. < Michael Monroen mielestä hyvän museon tekee hyvä kohde eli se, että aihe on näyttelyn arvoinen. ”Tämä kaunis osa kuulostaa siltä, että sota on ohi. ”Meillä oli suvussa ammattimuusikoita. Sibelius antoi hänelle teoriatunteja ja he olivat kirjeenvaihdossa. Lähihistoriasta löytyy myös suora yhteys säveltäjään. ”He saattoivat istua ravintola Kämpissä pitkiäkin aikoja. Tämä olisi voinut olla Suomen kansallislaulu.” Monroe huomaa Sibeliuksen hatun ja kävelykepin. Siitä lähti hyvä särö. Hän oli maailmanluokan säveltäjä, Mozartin ja Beethovenin tasolla.” Sibelius-näyttelyn alkupäässä Monroe nostaa seinälle ripustetut kuulokkeet korvilleen. Isoisäni oli sellisti, ja hänen isänsä oli oboisti ja Sibeliuksen ystävä. ”Inspiraationlähteistä. ”En ole mikään vinyylinkeräilijä, mutta pidän lp-levyjen kansista”, Monroe sanoo levyhyllyn äärellä. Ja minulla on yhä käytössäni tuollainen kannettava cd-soitin.” Tekniikka kehittyy sellaista vauhtia, että yhä uudemmat keksinnöt päätyvät museoihin. Sibelius sai kuulemma sävellyksiinsä ideoita muun muassa lintujen laulusta.” Laulaja pysähtyy katsomaan printtiä Akseli Gallen-Kallelan Symposion-maalauksesta, jossa taiteilija istuu Oskar Merikannon , Robert Kajanuksen ja Jean Sibeliuksen kanssa pohdiskelemassa ja juopottelemassa. Sitä esiintyvällä taiteilijalla ei aina ole. ”Ensimmäinen kitaravahvistimeni oli tuollainen putkiradio. Itse säveltäjämestari Sibelius oli asunut samassa talossa 1940-luvun taitteessa. Klassinen musiikki, myös Sibeliuksen tuotanto, tuli Monroelle tutuksi kotona. ”Molemmat vanhempani harrastivat klassista musiikkia. Sitten hän huomaa toisessa vitriinissä äänentoistolaitteita. Siihen kuitenkin tarvitaan aikaa. ”Finlandia”, hän ilmoittaa. Tarinan mukaan heille ilmestyi kerran valoilmiö, jota he tässä maalauksessa katselevat.” Kun Symposion-maalaus julkistettiin vuonna 1894, sitä pidettiin kyseenalaisen elämäntyylin paheksuttavana kuvauksena. 21 MUUSIKON KANSSA MUSEOSSA Jutustelua musiikista ja museoista M ichael Monroen lapsuudenkoti oli Helsingin Töölössä Sibeliuksenkadulla. Jos Monroe saisi tavata Sibeliuksen, mistä he juttelisivat. Isäni oli suuri Sibelius-fani ja kertoi minulle paljon tarinoita hänestä”, Monroe kertoo. Sibelius on juuri sellainen maailmanlaajuisesti arvostettu taiteilija.. Monroe on kuullut siitä tarinoita. Samoin isoäitini, joka asui meillä
Sehän vain osoittaisi, että oma työ on osa historiaa.” Sibelius-museossa voi tarkastella eri soitinryhmien vuosisataista kehitystä. 22 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. koelma kosketinsoittimia vanhoista kirkkouruista alkaen. ”Se tarkoittaa onnellisuutta”, hän sanoo. ”Tekisi mieli testata näitä kaikkia, mutta koskea ei saa. ”Ei sentään. MUSEO 3/2018 Suomi saa vuonna 2019 oman musiikkimuseon, kun Fame avataan Helsingin Pasilaan. Monroe asettaa kätensä koskettimiston ylle. Mutta siitä tulisi vanha fiilis, kun olisi museokamaa”, rokkari vitsailee. Sibelius-museo Piispankatu 17, Turku sibeliusmuseum.fi 1970-luvulta asti esiintynyt rocklaulaja ja -muusikko Michael Monroe miettii, että tulevaan musiikkimuseoon pääseminen olisi suuri kunnia. Musiikki tekee hänet onnelliseksi. ”Se olisi arvokas tunnustus elämäntyöstä. Monroe pitäisi kokoelman osaksi pääsemistä suurena kunniana. Parempi niin, koska eihän näistä muuten kohta olisi mitään jäljellä.” Sibelius-museon konserttisalissa Monroe astelee katselemaan seinälle nostettua suurta gongia. “Se osoittaisi, että oma työ on osa historiaa.. Alakerrasta löytyy ko” Tekisi mieli testata näitä kaikkia. Sen keskellä on japanilainen kirjoitusmerkki. Salin stereoissa soiva jazz tempaisee hänet mukaansa. Poika Sibeliuksenkadulta nyökkää ja hymyilee
Ahlström Osakeyhtiön asiakkuuspäällikkö Tiina Rajala kertovat A. Ahlström Osakeyhtiön historian käytöstä perheyrityksen sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa sekä miten historiatietoisuus ohjaa yrityksen toimintaa. Oman historiansa avulla yritykset voivat viestiä mm. 10. yhteiskuntavastuustaan. Lisäksi puhumassa • Keski-Suomen museon yritysja laitosmuseoista vastaava amanuenssi Susanna Terho • Valmet Technologies Oy:n museoyhdyshenkilö Pirjo Koponen • Fiskarsin museon amanuenssi Maria Ollikainen • Fiskars Oyj:n johdon assistentti Leena Venho Kulttuuriperintö ja historia yhteisenä voimavarana KOULUTUSPÄIVÄ PE 12. MUSEOIDEN & YRITYSTEN KUMPPANUUDET Yritysten historia on vahva elementti identiteetin ja brändin rakentamisessa. museoliitto.fi/koulutuskalenteri KOULUT US MUSEOI LLE & YRITYKS ILLE SUOMEN MUSEOLIITON KOULUTUSPALVELUT Asiantuntevaa kansainvälistä kulttuurija taidelogistiikkaa! CHS Expo Freight • Airside Center • Rahtitie 3 • 01530 Vantaa P 020 7669 420 • sales@chs.fi • www.chs.fi. Pääpuheenvuorossa yliopisto-opettaja, FT Maarit Grahn Turun yliopistosta ja A. Koulutuspäivässä syvennetään yhteistyötä ja löydetään kumppaneita. 2018 FORUM MARINUM, TURKU Ilmoittaudu viimeistään 4.10
TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT MARJO VÄNTTINEN. Monenlaisia ajatuksia risteilee mielessä, kun astuu sisälle Varkauden Mekaanisen musiikin museoon. Hämmentävää, kenties ihan hulluakin. 24 MUSEO 3/2018 SÄVELTEN IKIAIKAISTA RIEMUA Surrealistista. Upeaa. Makaaberia. Satumaista
Kaupunki kunnosti yli 700 neliön rakennuksen viimeisen päälle ennen museon muuttoa Tuusniemeltä Varkauteen vuonna 1989. Perusmelodia tulee amerikkalaisesta Hammondista.. Decap-tanssiorkesteri on riemukas ryhmä Belgiasta. Ostetaan uusi tilalle sen sijaan, että edes yritettäisiin korjata vanhaa. Se on turhauttavaa, mieluummin pitäisi korjata ja kierrättää – toimia kestävän kehityksen mukaisesti”, museonjohtaja Pawel Kempf huokaa. Tarinoinnista ja esiintymisestä nauttii myös Pawel. Historiaa ja tarinoita on jokaisen soittimen ja esineen äärellä taatusti niin paljon kuin museovieras haluaa kuunnella. Uutta kerrottavaa vuosikymmenien aikana on karttunut; soittimia on kokoelmassa nyt jo nelisen sataa. Voi sitä tunnetta, kun korjattavana on epäkuntoinen soitin ja siitä saa viimein ensimmäisen sävelen kuuluville.” M ekaanisen musiikin museorakennuksen omistaa Varkauden kaupunki. Kuvan tivolihenkinen Amadeus-katuposetiivi on kotoisin Hollannista. Orkesterissa soittavat haitarit, trumpetti, saksofoni, ksylofoni, viulut ja pillit. Kotimaan matkailijoiden lisäksi vieraita on Sveitsistä, Saksasta, Englannista, Ukrainasta ja Israelista. Hänen vanhempansa Liisa ja Jürgen Kempf innostuivat antiikista ja musiikista jo asuessaan Saksassa. Kun perhe vuonna 1981 muutti Suomeen, muuttokuormaan oli pakattu liki 70 mekaanista soitinta. Pawel Kempf kuvailee yhteistyötä kaupungin kanssa erinomaiseksi ja vastavuoroiseksi. ”Kun jokin laite menee rikki, se heitetään pois. Sydäntalvella joulukuusta helmikuun loppuun museo on avoinna vain sopimuksesta ja ryhmille. 25 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Museo-oppaiden tuhat tarinaa A ikamatka mekaanisen musiikin maailmaan 1700-luvun alusta tähän päivään on puhutteleva kokemus digiajan ihmiselle. Pawel Kempf on perheyhtiömuotoisen museon yrittäjä toisessa polvessa. < Museo on täynnä mekaanisen musiikin laitteita, jotka soittavat musiikkia Mozartista Lady Gagaan. H elteisenä kesäpäivänä Varkauden entisen kunnalliskodin ja sittemmin kotiteollisuuskouluna palvelleen uljaan kivirakennuksen ovella käy kuhina. Kiehtovien soitinten ja niihin liittyvien tarinoiden maailmassa varttunut ” Sesonkiaika on show’ta ja teatteria. Käynti museossa mitä todennäköisimmin yllättää monet. Isä Jürgen tiedetään legendaariseksi tarinankertojaksi. Hiljaisena aikana Pawel Kempf toteuttaa intohimoaan kestävästä kehityksestä korjaamalla ja huoltamalla soittimia. ”Pidän tavattomasti tekniikasta, joka näissä soittimissa ei itse asiassa ole edes kovin vaikeaa. Pawel tiesi jo varhain jatkavansa mekaanisen musiikin historian kerrontaa tuleville sukupolville. ”Sesonkiaika on monipuolista ihmisten kohtaamista, show’ta, teatteria – tykkään paljon esiintymisestä”, Pawel Kempf hymyilee.
Museorakennuksen ylläpitoon liittyviä asioita hoidetaan yhteisymmärryksessä puolin ja toisin”, Kempf kertoo iloiten siitä, että museon ansiosta Varkaus löytyy kansainvälisistä turistioppaista. 09 8559 8000 info@profium.com www.profium.com • käyttöönottovalmis kotimainen selainpohjainen järjestelmä • hankinta myös SaaS-palveluna • perustuu semanttisen metatiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen • tukee museoiden luettelointiohjeen mukaista työskentelyä kuvien, videoiden, esineiden, dokumenttien ja kulttuuriympäristökohteiden luettelointiin ja tallentamiseen • avoimet rajapinnat mahdollistavat liitännän muihin järjestelmiin • kytketty kansalliseen Finto-ontologiapalvelimeen kuvailuja hakutoiminnallisuuden parantamiseksi. < Jukebox on amerikkalainen Wurlitzer vuodelta 1940. Jukeboxin sisällä on 24 savikiekkoa, 1940-luvun musiikkia monesta maasta, myös Suomesta. Ranskalaisilta antiikkimarkkinoilta löydetyllä posetiivilla opetettiin punatulkkuja laulamaan tietty melodia. Se vastaa 75-henkistä sinfoniaorkesteria. Goliathin soittama musiikki täyttää upean salin, jossa tuolirivit on aseteltu Pawel Kempf suhtautuu museon soittimiin suurella tunteella ja vaalii jokaista yksilöä kuin rakkainta ystävää. Mekaanisen musiikin museon vanhin soitin on 1700-luvun alusta peräisin oleva pieni lintuposetiivi. 26 MUSEO 3/2018 ”Asiat ovat hoituneet kaupungin kanssa hyvin – museo on tärkeä Varkaudelle ja Varkaus tärkeä meille. Museon suurin ja painavin soitin on Goliath. • kytketty muinaisjäännösrekisteriin • aineiston säännöllinen haravointi Finnaan • tukee kulttuuriympäristöpaikkatiedon käsittelyä ja esittämistä myös kartalla • osa aineistosta voidaan esittää julkisilla internet-sivuilla, ja kuvia voidaan myös tilata ja maksaa verkkokaupan kautta • Profiumilla on 20 vuoden kokemus tietojen siirroista ja konversioista.. Goliathilla on korkeutta yli viisi metriä ja painoa viisi tonnia. P R O F I U M S E N S E K O K O E L M A N H A L L I N TA Pyydä esittely: puh
Mukavalta kerrasta toiseen kuulostaa myös M. Automaattinen flyygeli soittaa täydellisin nyanssein musiikin historian kuolemattomia sävelmiä Hoffmanista Busoniin ja Griegistä Debussyhin ja Mahleriin. Nummisen Amalia haitari-pianolla tulkittuna.” P R O F I U M S E N S E K O K O E L M A N H A L L I N TA Pyydä esittely: puh. Senkin voi kuunnella Varkaudessa. ”Goliathin peruskoneisto on peräisin Tanskasta. 1990-luvun alussa vehmersalmelainen koristepuuseppä rakensi soittimeen uuden ulkofasadin. Säveltäjä kuunteli nauhoituksen todeten, että kyllä se on hänen soittonsa ja tulkintansa. Tiedetään, että 1910-luvulla Goliath on soittanut musiikkihallissa Kööpenhaminassa, ja siksi sen reikäkorttinuotisto toistaa vain klassista musiikkia. Vuonna 2009 Steinway Welte -flyygeli käväisi konserttimatkalla Helsingin Kaapelitehtaalla. Vaan entä mitä Pawel Kempf kuuntelee silloin, kun museo soi vain hänen korvillensa. Pawel Kampf kertoo, että niin istahti myös Edvard Grieg vuonna 1906 flyygelin äärelle ja soitti lyyrisen pianosävellyksensä ”Little Bird”. Soitto tallennettiin Welte-tekniikalla reikänauhalle. Mekaanisen musiikin museo Pelimanninkatu 8, Varkaus mekaanisenmusiikinmuseo.fi. Lahjoituksena saadut pillit toistavat viuluja, pianoa, harmonia, rumpuja, saksofonia, trumpettia, piccoloa ja ksylofonia. 09 8559 8000 info@profium.com www.profium.com • käyttöönottovalmis kotimainen selainpohjainen järjestelmä • hankinta myös SaaS-palveluna • perustuu semanttisen metatiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen • tukee museoiden luettelointiohjeen mukaista työskentelyä kuvien, videoiden, esineiden, dokumenttien ja kulttuuriympäristökohteiden luettelointiin ja tallentamiseen • avoimet rajapinnat mahdollistavat liitännän muihin järjestelmiin • kytketty kansalliseen Finto-ontologiapalvelimeen kuvailuja hakutoiminnallisuuden parantamiseksi. Museovierailun aikana salit täyttyvät musiikista. Jaakko Kuusiston johtama Avanti!-orkesteri nousi samalle estradille flyygelin viulistilegendojen kanssa. Vieraan tanssijalka vipattaa, kun belgialainen Decap-tanssiorkesteri kajauttaa rytminsä. Soitettavan musiikin Goliath poimii 30 sentin levyisiltä reikänauhoilta, joita museon kaapista löytyy satamäärin. 27 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Museo-oppaiden tuhat tarinaa KUN STEINWAY WELTE REISSUUN LÄHTI V arkauden Mekaanisen musiikin museon yksi erityislaatuinen soitin on yli 400 kiloa painava Steinway Welte -flyygeli. ”Alakerran jukeboksissa on Elvistä, se on aina mieluista. Niin Decap on tehnyt Varkaudessa jo yli 25 vuoden ajan, vaikkakin kuuluu museon nuorimpiin soittimiin. • kytketty muinaisjäännösrekisteriin • aineiston säännöllinen haravointi Finnaan • tukee kulttuuriympäristöpaikkatiedon käsittelyä ja esittämistä myös kartalla • osa aineistosta voidaan esittää julkisilla internet-sivuilla, ja kuvia voidaan myös tilata ja maksaa verkkokaupan kautta • Profiumilla on 20 vuoden kokemus tietojen siirroista ja konversioista. Peruskoneistoa lukuun ottamatta siinä ei meille tullessa juuri muuta ollutkaan. kutsuvasti konserttivieraita odottamaan. Soittimen täydelliseen remonttiin kului kolmisen vuotta.” Häkellyttävän hienoa tarinassa on se, että Goliathin ”konehuoneesta” löytyy 640 urkupilliä Pieksämäen vanhasta kirkosta. A
Kyse on ilmaisunvapauden ja sitä rajoittavien voimien välisestä kamppailusta. Siinä bambusoitin edustaa primitiivistä, alempiarvoista alkuperäiskulttuuria. – Karikatyyri pilkkaa Mahleria, joka pyrki rikkomaan konventioita ja olemaan edistyksellinen. R uscican työhistoriassa Flatlands on jatkumoa taiteilijan monimedialliseen teoskokonaisuuteen Conversation in Pieces, jonka pohjana on niin ikään kuvalähteiden mukaisesti toteutettuja, esittäviin taiteisiin palautuvia esineitä. Kaksi kuvista on poimittu varhaisista animaatioista, ja yksi on säveltäjä Gustav Mahlerille ilkkuva, vuonna 1907 Die Muskete -lehdessä julkaistu pilakuva. Kolmiulotteisuus antaa mahdollisuuden toimittaa esineet eteenpäin, altistaa ne muiden tulkittaviksi. – Omasta näkökulmastani Flatlands on Conversation in Piecesin sisarteos. Kuvien pohjalta taiteilija Jani Ruscica teetätti kolme soitinta. Näistä soittimista ja niiden soittamisesta on rakentunut Flatlands-teos, Lönnströmin taidemuseon vuoden 2016 projekti, joka esitettiin ensimmäistä kertaa yleisölle tämän vuoden kesäkuussa. Pilakuva kertoo taantumuksellisista voimista, jotka yrittävät hiljentää uutta, Ruscica kertoo. Pilakuva viittaa esteettisiin, taidemaailman sisäisiin konflikteihin. Vuodelta 1938 oleva Warner Brothersin tuottama ja Tex Averyn ohjaama animaatio The Isle of Pingo Pongo on ollut pitkään rasistisen sisältönsä vuoksi esityskiellossa. Flatlands-teoksessa kuvat muuntuvat ensin materiaalisiksi objekteiksi, kolmiulotteisiksi esineiksi, ja lopulta ääneksi, kun esityksessä soittajat antavat soittimille soinnin. JUKKA NAARANLAHTI K olme eri kuvalähdettä kolmesta erilaisesta kulttuuritaustasta. Flatlands-teoksessa yhdistyvät siis erilaiset ilmaisunmuodot aina käsityöläisyydestä alkaen.. Hänestä tulikin kuvataiteilija, jonka monimediallisissa töissä eri taidemuodot kohtaavat. Siinä kehikosta roikkuu tarkoituksettomilta vaikuttavia esineitä. Kokonaisuus on silti tunnistettavissa koomiseksi instrumentiksi, jota säveltäjä itse yrittää soittaa. Animaatiot ja niistä poimitut esineet ovat poliittisempia, niihin liittyvät ristiriidat ideologisia ja moraalisia. 28 MUSEO 3/2018 TAITEILIJAHAASTATTELU Nykytaiteilijan maailmasta KUINKA KUVAT MUUTTUVAT MUSIIKIKSI Taitelija Jani Ruscicasta piti tulla oboisti. 30 vuoden päästä ne voidaan tulkita hyvin eri tavoin kuin nykyisin. Minua kiinnosti toteuttaa samoista lähtökohdista projekti, jossa keskitytään nimenomaan soittimiin ja ääneen, Ruscica tiivistää. – Taide kurottaa aina eri aikakausiin, menneeseen ja tulevaan. Andrei Khrzhanovskyn neuvostoaikaisessa animaatioteoksessa Steklyannaya garmonika vuodelta 1968 yritetään rikkoa lasista puhallinsoitinta
• Tunnettu muun muassa videoteoksistaan. 29 JANI RUSCICA • Syntynyt 1978 Suomessa, vietti varhaislapsuutensa Italiassa ja muutti 11-vuotiaana Lappeen rantaan. JUKKA NAARANLAHTI. • Isä sisilialainen ja äiti suomalainen. • Opiskeli taidetta Chelsea College of Art and Designissa Lontoossa sekä Kuva taide akatemiassa
• Toteuttamiseen myönnettiin 100 000 euroa. ” Äänien avulla tutkitaan tilaa ja materiaalisia ominaisuuksia. R A U M A FE ST IV O / D IE G O C A SIR A G H I PA TE R IS VA K SN A. < Flatlands-esityksessä esiintyneen saksofonisti Linda Fredrikssonin täytyi omaksua lasisoitinta varten kokonaan uudenlainen soittotekniikka. • Neljä esitystä, joista kaksi 1st International Riga Biennial of Contemporary Art -tapahtumassa kesäkuussa sekä elokuussa Raumalla ja Helsingissä. 30 MUSEO 3/2018 TAITEILIJAHAASTATTELU Nykytaiteilijan maailmasta FLATLANDS • Lönnströmin taidemuseon vuoden 2016 projekti. • Jani Ruscican teos valittiin toteutettavaksi lähes sadan hakemuksen joukosta. > Bambusoittimen valmisti tsekkiläinen Jan Kolár Jani Ruscican luonnoksen pohjalta
Yhtäkään esityksen kolmesta soittimesta ei ennen Flatlandsia ollut fyysisesti olemassa. . Ruscican taiteessa on alusta saakka ollut läsnä vahva semioottinen lataus, halu tutkia merkityksiä. Viulisti Linda Fredrikssonin ohella esityksessä on kaksi muutakin soittajaa. Bambusoittimen mekaniikka vastaa klavikordia, vaikka sointi onkin toinen. Kuinka ilmiöt ja asiat kääntyvät erilaisille medioille. Mahlerin pilakuvan pohjalta toteutetun ready made -soittimen puuosat valmisti raumalainen puuseppä Antti Salmela , ja koko soittimen viimeisteli helsinkiläinen Niko Rissanen . Taiteilija ei ole kuitenkaan halukas lukitsemaan uusimman teoksensa muotoa: – En halua määritellä Flatlandsia, sitä, onko se esitys, konsertti vai taidenäyttely. – Kaikilla muusikoilla on improvisaatiotaustaa ja aiempi suhde kokeellisuuteen sekä omien rajojen venyttämiseen, Ruscica kertoo. Lönnströmin taidemuseo Syväraumankatu 41, Rauma lonnstrominmuseot.fi TAITEIDENVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ F latlands-teoksen Lasisoitin on suomalaisen, hiilikuituhuiluja valmistavan Matti Kähösen käsialaa. – Koska soitinta ei olisi voinut rakentaa mitenkään täysin lasista, kaikukoppa on akryyliä ja pillit lasia, Ruscica kertoo. Ruscica on varttunut kahden erilaisen kulttuurin vaikutuspiirissä. Myös esityksen muusikoiden oli orientoiduttava musiikkiin uudella tavalla. 31 TAITEILIJAHAASTATTELU Nykytaiteilijan maailmasta Lopulta teos huipentuu performatiiviseen musiikkiesitykseen. Ainut esityksessä toistuva perinteinen musiikillinen elementti on La Folia -teema. Ready made -soitinta soittaa Sara Milazzo . Bambusoittimen valmisti tsekkiläinen Jan Kolár. – Hyvin pian kävi selväksi, ettei lasisoitinta soiteta puhaltamalla eikä siihen voi soveltaa saksofonin soittotekniikkaa. Esimerkiksi saksofonisti Linda Fredrikssonin täytyi omaksua lasisoitinta varten kokonaan uudenlainen soittotekniikka. Kumipallot lyövät äänirautoja, jotka tuottavat äänen, lasisen soinnin, Ruscica kertoo. Soitin toimii näppäillen. Heistä tutuimmalle maaperälle astuu cembalisti Matias Häkkinen . Flatlandskaan ei olisi ollut mahdollinen ilman soittajien ja soittimet toteuttaneiden rakentajien osallistumista. Hänen mukaansa se on saattanut vaikuttaa hänen käsitykseensä taiteesta: – Isäni on sisilialainen ja äiti suomalainen. Häntä Ruscica luonnehtii elektronisen musiikin tekijäksi, jolla on musiikkiin hyvin analoginen ja materiaalinen lähestymistapa. – Valmistamisessa oli tietenkin haasteensa, koska piti löytää rakentajat, jotka pystyvät tekemään kuvien mukaiset oikeasti soivat soittimet. Esityksen suhde musiikkiin on nykytaideprojektille tyypillisesti salliva. Taiteilijaa kiinnostaa erityisesti se, miten yksi merkitys saa vaihtelevia muotoja. Olen elänyt hyvinkin tasapuolisesti eri kulttuuripiireissä, pallotellut kaikki asiat ja ilmiöt niiden välillä. Taiteidenvälisyys tarkoittaa usein myös useampia työvaiheita ja useampien taiteilijoiden osallistumista. Se kysyy ja vapauttaa kysymyksestä, mikä Flatlands on. JU K K A N A A R A N LA H TI JA N I R U SC IC A. Äänien avulla tutkitaan tilaa ja materiaalisia ominaisuuksia
32 MUSEO 3/2018 TU O M A S M A CG IL LE O N
Perheen kolme tytärtä soittivat pianoa, ja koska vaimo Alice Wikström oli sveitsinranskalaista sukua, Visavuoressa on soinut klassisten sävellysten lisäksi monta rennompaa chansonia. Saman katon alle mahtuivat sopusoinnussa pronssivalimo, observatorio kaukoputkineen, pimiö sekä komeat urut. Niiden käyttäminen oli raskasta, joten Emil Wikström ratkaisi ongelman rakentamalla pohjakerrokseen urkujen alle oman höyrykoneen. TUOMAS MACGILLEON URUT K uvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942) suunnitteli ja rakennutti Visavuoren työskentelytilakseen. Työn lisäksi tilaa oli oltava myös harrastuksille. “Tietääksemme nämä ovat ainoat hänen rakentamansa urut, jotka ovat säilyneet rakenteeltaan alkuperäisessä muodossaan.” Urut toimivat aluksi poljettavilla palkeilla ja myöhemmin väännettävällä kammella. Valmistuttuaan se oli Suomen ensimmäinen erämaa-ateljee. Harvinaiset urut ovat täysin toimintakuntoiset, mutta poikkeuksellisuutensa vuoksi työläät virittää. Wikström opiskeli urkujen rakentamista myöhemmin sekä Ranskassa että Yhdysvalloissa. TU O M A S M A CG IL LE O N. 33 KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta SUKUPOLVIA YHDISTÄVÄT SÄVELET Visavuoren ateljeekoti Valkeakoskella kertoo taiteilijaperheestä, jossa rakkaus musiikkiin oli vahvasti periytyvää. Myllylän mukaan ne ovat ainutlaatuiset. Tästä johtuen Visavuoren uruissa yhdistyvät eri mantereilla käytetyt rakennustekniikat. Kangasalla ammattitaitonsa ensin hankkinut K.G. Wikström vuonna 1905. ” Urkujen alla on oma höyrykone. “Musiikki oli hirveän tärkeä osa koko Wikströmin perheen elämää”, Visavuoren museosäätiön toiminnanjohtaja Juha Myllylä kertoo. Ateljeen parvelta edelleen löytyvät urut rakensi Emil Wikströmin vanhempi veli K.G. Wikström oli yleisnero, jota kiinnosti kuvataiteen ohella moni muu ala
“Kyseessä on hienoääninen puuhuilu. 34 MUSEO 3/2018 KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta ” Musiikki on tärkeämpää kuin kuvataide. Lisää musikaalisia vaikutteita tuli isältä, joka oli viulisti, musiikkikriitikko ja musiikkiaiheisena radiopakinoitsijana tunnettu Yrjö Suomalainen . POIKKIHUILU E mil Wikström oli itseoppinut muusikko, joka soitti urkujen lisäksi ainakin poikkihuilua. Se on kylläkin hyvin erilainen kuin nykyiset huilut, joten sitä on melko vaikea soittaa.” Emil Wikströmin lapsenlapsi Kari Suomalainen (1920–1999) on kertonut Visavuoreen liittyvästä varhaisesta lapsuusmuistosta, jossa isoisä soitti nukkumaan mennessä hänelle juuri tällä huilulla suomalaisia kansansävelmiä. “Muistelen erään suvun jäsenen sanoneen, että se olisi ollut Händel . Juha Myllylän mukaan Wikströmin lempisäveltäjästä ei ole varmaa tietoa. Visavuoren museo Visavuorentie 88, Valkeakoski visavuori.com JEAN SIBELIUS IN MEMORIAM S ibeliuksen kuoleman jälkeen Helsingin Sanomissa 22.9.1957 julkaistu piirros Suomalaisen musiikin seitsemän virstanpylvästä oli Kari Suomalaiselle henkilökohtaisesti tärkeä työ. Sen valmistaja on tuntematon. Isoisä Emil Wikström oli Suomalaisen elämässä tärkeä henkilö, ja Kari vietti Visavuoressa pienestä pitäen paljon aikaa. Nuotteja täältä löytyy muun muassa Camille Saint Saënsilta , Chopinilta , Wagnerilta ja Sibeliukselta .” Poikkihuilu kunnostettiin noin kymmenen vuotta sitten. Wienissä ja Pariisissa vietetyt opiskeluvuodet paitsi opettivat nuorta kuvanveistäjää taiteilijana, myös laajensivat tämän musiikillista tietämystä. Hän käytti musiikkiin liittyviä aiheita ja hahmoja usein myös piirroksissaan. Alice Wikström soitti kitaraa ja mandoliinia. “Kari sanoi aikoinaan, että musiikki on hänelle tärkeämpää kuin kuvataide.” Suomalaisen elämäntyö on nykyään nähtävillä Visavuoressa omassa paviljongissaan. Pilapiirtäjänä tunnettu taiteilija arvosti varsinkin klassista musiikkia ja soitti itse fagottia. Juha Myllylä kertoo, että niiden keskinäinen arvojärjestys oli hyvinkin selvä. JU H A M YL LY LÄ JU H A M YL LY LÄ. Kari Suomalaiselle periytyivät sekä rakkaus musiikkiin että lahjakkuus luoda visuaalisia taideteoksia
Silloin muukin luova ajattelu pääsee käyntiin. Joskus musiikkia kuunnellessa tulee katseltua ympärilleen ikään kuin tietynlaisen kalvon takaa, hieman eri tilasta kuin muut. En kysynyt, miksi, sillä ymmärsin, että tässä puhuttiin jälleen museon tavasta olla visuaalisesti inspiroiva ja esteettisesti ilmava ympäristö. Miten visuaalisuus informoi musiikin tekijöitä. Musiikki on visuaalistanut kokemukset irralleen arkiympäristöstä. M IT R O H Ä R KÖ N EN. Keksimistä vaativaa graafista työtä aloittaessani saatan hakea jotain outoa välitilaa kuuntelemalla lujalla aggressiivista avantgarde-musiikkia silmät kiinni. Lähtökysymykseen palatakseni mietin musiikin synnyttämiä mielikuvia. Oman kokemukseni mukaan laajempi musiikin visuaalisuus tai esimerkiksi kuvataiteen musiikillisuus on useimmiten piilevä ulottuvuus, jota on hankala kunnolla sanallistaa. Siellä on kuulemma hyvä säveltää ja ideoida. Tämä saattaa liittyä ihan tavalliseen kaupunkiympäristöön, esimerkiksi pieniin yksityiskohtiin, joita havaitsen. Usein musiikin ja visuaalisuuden raja-aitoja koskeva keskustelu kääntyy turhan konkreettisiin asioihin. Ei konkreettisesti katsomaan tai kokemaan mitään tiettyä, vaan aistimaan tunnelmaa ja olemaan vuorovaikutuksessa visuaalisen aineiston kanssa. Kaunis lehti kadulla, tielle pudonnut värikäs vauvan sukka tai vaikkapa hauskasti askeltava lintu saattavat saada luureista kuuluvasta musiikista kuorrutuksen, joka tekee niistä ainakin hetkeksi taidetta. Toisinaan taas kaiken poissulkeminen visuaalistaa musiikin. Muistan keskustelleeni aiheesta amerikkalaisen jazzpianisti Jason Moranin kanssa vuosia sitten. Hän kertoi vievänsä yhtyeensä kiertueella aina ennen keikkaa museoon. Museoissa en useinkaan kuuntele musiikkia. Mitä kuvataiteilijat saavat töihinsä musiikin kuuntelusta. Puhutaan elokuvamusiikista, musiikin “cinemaattisuudesta” tai kenties synestesian tyyppisistä ilmiöistä eli konkreettisista tavoista, joilla musiikin kuuleminen saa aikaan visuaalisia aistimuksia. Minkälainen musiikki sopii millekin museokierrokselle. O ikeastaan asian voisi kääntää myös toisinpäin: minkälainen visuaalisuus on musiikillista. Kun tietoinen ajatus lakkaa, saattavat muodot ottaa vallan. 35 KOLUMNI Pohdintoja ja mielipiteitä MINKÄLAINEN MUSIIKKI ON VISUAALISTA. Nautin etäältä kuuluvasta puheensorinasta, harvasta kenkien kopseesta ja näyttelyhallien tyhjästä akustiikasta. Espoossa hetken aikaa asunut alt-countryn suuruuksiin kuuluvan Wilco-yhtyeen rumpali Glenn Kotche puolestaan kertoi pitävänsä etätoimistoa kotikulmillaan EMMA-museossa. Tilan rauhasta. Tuskin kukaan voi tarkalleen sanoa, mitä tästä aiheutuu improvisoivan muusikon musiikilliseen väripalettiin, mutta olen Moranin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että ainakaan museoympäristön ei luulisi vähentävän musiikillisia ideoita. Oletan, että toiset havainnoimani luuripäät kokevat samoin. Aiheesta ei saa otetta. Matti Nives Kirjoittaja on DJ, musiikkikuraattori ja levytuottaja, jonka toimittamassa ohjelmassa Radio Helsingissä käsitellään musiikin ohella ajankohtaisia museoita. Itselleni valmiista merkityksistä mahdollisimman vapaa musiikki tuntuu luovan erityisen vahvoja visuaalisia mielikuvia
H aave toteutui syksyllä 2017 museon 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Yleisöltä tuli heti toiveita tapahtuman laajentamisesta. Tapahtuma kasvatettiin koko museon kattavaksi, viikonlopun mittaiseksi festivaaliksi. Lauantain ja sunnuntain päivätapahtumat tarjoilivat poikkitaiteellista ohjelmaa performansseista teknotyöpajoihin ja videotaiteesta kokeelliseen sirkukseen. Kaiken keskellä Wäinö Aaltosen Suomen neito -veistos otti tyynesti vastaan päivityksen 2010-luvulle. ” Koko viikonlopun mittainen festivaali. Yhdessä turkulaisen elektronisen musiikin yhdistyksen, The X-Rust, kanssa toteutettu elektronista musiikkia ja digitaalista kuvamaailmaa yhdistävä kokeellinen tapahtuma otettiin vastaan innostuneesti. JOHANNA SEPPÄ. Projection mapping -tekniikalla toteutetut > WAMbience-tapahtumien sarja saa jatkoa 2.11.2018, jolloin elektroninen ja akustinen musiikki kohtaavat X-Rustin ja Turun filharmonikkojen muusikoiden yhteisjameissa Wäino Aaltosen museossa. Seuraavana syksynä järjestetty toinen WAMbience otti haltuun astetta isomman tilan. 36 MUSEO 3/2018 PUHEENVUORO MUSEOLLE Kun taidemuseo muuttuu teknoklubiksi BILEET MUSEOSSA M ielikuvani Wäinö Aaltosen museon aulatilasta muuttui kertarysäyksellä, kun museon aulassa järjestettiin ensimmäinen WAMbience keväällä 2016. Ilmaan jäi kysymys: voisiko tapahtuman levittää myös museon näyttelytilojen puolelle. Festivaali huipentui loppuunmyytyyn WAMbience Dance -iltaklubiin, joka muutti museon avoimet, porrastuvat näyttelytilat teknoklubiksi. Itselleni tämä tapahtuma oli huikea kokemus: bassoäänet tuntuivat päästä varpaisiin, ja seinillä vellova kuvavirta muutti museon aulan orgaaniseksi, eläväksi olennoksi
< Kaiken keskellä Wäinö Aaltosen Suomen neito -veistos otti tyynesti vastaan päivityksen 2010-luvulle. T apahtuma järjestettiin näyttelyiden vaihdon aikana museon ollessa tyhjillään. Maussa tuntuu myös kypsä marjaisuus ja viikunaisuus. Johanna Seppä Kirjoittaja on Turun museokeskuksen museolehtori. Nautikohtuudella.fi 13,70€ / 75cl A L K O N U M E R O : 4 5 4 3 7 A L K O I S T A museum 66x270.indd 1 10.8.2018 14.57.13 seinäprojisoinnit loivat klubille uniikin visuaalisen maailman. Museon henkilökunta ja vapaaehtoiset työskentelivät useassa vuorossa. Tapahtuman monipuolista ohjelmaa tuottivat X-Rustin rinnalla muun muassa Turun Syntetisaattoriseura ja New Performance Turku Festival. Jälkimaku on miellyttävän mausteinen, paahteinen ja pitkä. Porttiteoria mielessämme halusimme houkutella museoon aivan uusia kävijäryhmiä virkistämällä museon kasvoja ja laajentamalla mielikuvaa paitsi museostamme myös esittelemästämme visuaalisesta kulttuurista. JO H A N N A SE PP Ä. Maultaan viini on runsas ja suuntäyteinen sekä samettisen pehmeä. Köynnökset kasvavat lähes 800 metrin korkeudessa Espanjan Pisuergan laaksossa. 37 Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38, Turku wam.fi PUHEENVUORO MUSEOLLE Kun taidemuseo muuttuu teknoklubiksi Valmistetaan Tempranillosta, joiden köynnökset ovat keskimäärin 30-70-vuoden ikäisiä. Halusimme haastaa sekä itsemme että yleisömme. Tanniinit ovat jo pyöristyneet ja kypsät. Lukuisien lankojen hyppysissä pitämisessä oli omat haasteensa, mutta lopputulos oli jotain ennennäkemätöntä ja -kokematonta – niin yleisölle kuin kaikille projektissa mukana olleille. Piti miettiä uusiksi, mitä museossamme saa tai ei saa tehdä. Meille museossa työskenteleville WAMbience-tuotanto tarkoitti omalta mukavuusalueelta poistumista ja totutuista rutiineista luopumista
Punainen tuo mieleen sydämen lyönnit, keltainen kesäniittyjen surinan ja sininen taivaan tuulet ja meren pauhun”, Eräkare kuvaa prosessia. ”Idean kehittely alkoi pohtimalla, miltä värit kuulostavat. 38 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Vantaan kaupunki kasvattaa taidetarjonnallaan tulevia kulttuurinkuluttajia ja -tekijöitä. Lopputuloksena tavallinen luokkahuone verhotaan kahdesti vuodessa punaiseksi, keltaiseksi ja siniseksi satumaaksi. > Taidekasvattaja Helena Eräkareen ideoi maa Värikkäitä ääniä! -työpajaa on järjestetty Artsissa jo kymmenen vuotta. Hän on luonut Artsille Värikkäitä ääniä! -työpajan, jossa lapsi ja vanhempi nauttivat yhdessä erilaisista väreistä, äänistä ja materiaaleista. MUSEO 3/2018 LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Testataan museoita lasten näkökulmasta VANTAAN VÄRIKKÄÄT ÄÄNET Vantaan taidemuseo Artsissa saa vaikka huutaa, kunhan tulee kuulluksi. Paja syntyi yleisön toiveesta laajentaa lastenohjelma kaikista pienimmille. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU KUVAT RONI REKOMAA M yyrmäen muraaliseinissä katutaide kukkii ja kukoistaa. marraskuuta 2018.. Taidekasvattaja Helena Eräkare tietää kirkkaiden värien kiinnostavan myös vauvoja ja taaperoita. Inspiroituneena asemalta Artsiin asteleva museovieras voi aulan museokaupasta eli Artsin kiskasta ostaa tuliaisiksi spraymaalipulloja. Seuraavan kerran vauvaja taaperopajat järjestetään 6.–17
Pallojen pompottelu rytmittyy taustalla kuuluvaan sydämen sykkeeseen. ”Lapsen kuulo on herkkä ja siksi pajaan toteutettu äänimaailma on rauhallinen, kuin taustamusiikkia lasten itse tuottamille äänille.” Pajan äänimaailman on luonut äänisuunnittelija Aarne Linden . Punaisen huoneen taustaääni “keho” kutsuu pompahtavalla soinnillaan rytmiseen musisointiin, keltaisen tilan äänimaisema “aurinkoniitty“ vahvistaa iloista ilmapiiriä ja viimeisenä sinisen tilan “avaruusmeri“ rauhoittaa päiväunille. Hänen mielestään lapsista kuuluu lähteä ääntä, oltiinpa sitten museossa tai ei. LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Testataan museoita lasten näkökulmasta VANTAAN VÄRIKKÄÄT ÄÄNET V auvat eivät ohjeita odottele, vaan kiinnostuvat heti punaisen huoneen palloista. Äänimaailma yltyy koristekivien rapinasta, vanhempien jutustelusta ja vauvojen hihkaisuista. 39 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. ”Pallo kasvaa lapsen mukana sopien aina uusiin leikkeihin”, Eräkare perustelee huoneen pyöreää muotokieltä. Kuten elokuvissa, taustamusiikki on tärkeä tunnelman luoja. Kun Eräkare vetää alle kouluikäisille ” Punainen tuo mieleen sydämenlyönnit.. ”Mutta ääni on enemmän kuin pelkkää musiikkia”, Eräkare muistuttaa
Värikkäitä ääniä -pajassa vauvat ottavat jo kontaktia ikätovereihinsa, joista saattaa tulla myöhemmin koulukavereita. Lapsista on hauskaa kuulostella, millä Helena Eräkareen käsin tekemät marakassit on täytetty.. Vauvaryhmässä meno on vielä verrattain rauhallista, kun taas taaperoilla vauhti yltyy melkoiseksi. Eräkaretta tämä ei yllätä. 40 MUSEO 3/2018 LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Testataan museoita lasten näkökulmasta suunnattuja opastuksia, on puheenvuoro pääasiassa lapsilla. ”Uusi ja erilainen paikka virittää lasta – täällä on otettu ensiaskeleet ja puhuttu ensisanat – tultu kuulluksi.” 40 Museotestaajan loppujokellukset VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI Kiitämme: Pajatilaan on järjestetty syöttötuoli, mikro ja vaipanvaihtopiste. ”Vantaalla ymmärretään, että taiteellinen toiminta vahvistaa lasten osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä”, Eräkare kertoo. Lapsen näkökulma avartaa aikuisenkin näkemystä, ja teoksissa näkee jotain, mitä ei ennen ole huomannut.” Teostiedot eivät ole opastuksilla pääroolissa, vaan tärkeintä on luoda hyvä muistijälki ja kokemus museovierailusta. Edullinen osallistumismaksu 5 € / osallistuja. K aupungin taidemuseona Artsilla on tärkeä tehtävä tarjota taidetta ja kulttuuria paikallisten nuorten identiteetin rakennusaineeksi. Vauvat reagoivat värikkäisiin ääniin kukin omalla tavallaan ja oman kehitystasonsa mukaisesti. Jäimme kaipaamaan: Touhupistettä näyttelytiloihin Plussat ja miinukset: + Vapaa sisäänpääsy näyttelyihin + Aulassa maksuton lastenhoitohuone + Esteetön liikkuminen, ei kerroksia + Rattailla näyttelytiloihin + Aulassa tilaa pukea ja pakkailla + Myyrmannin leikkipaikka ja lastenhoitohuone vieressä + Junaja bussiasema vieressä Ei valvottua narikkaa Ei museokahvilaa < Pajan rytmiset soittimet, djembe-rummut ja sateenkaaren väriset marakassit, sopivat kaiken kokoisiin käsiin. Sosiaalisia taitoja opetellaan yhdessä, kun kymmenien pallojen valikoimasta eniten kiinnostaa se vieruskaverin kädessä oleva. ”On antoisaa, kun lapset sanovat, että oli kivaa kun sai tehdä ja tulla kuulluksi”, Eräkare hymyilee. Museovauva uskaltautuu pajassa ensi kertaa tutkimusmatkalle ilman vanhempiaan. ”Kun lapselta kysyy, kannattaa kuunnella. Eri ikäryhmät ottavat tilan haltuun eri tavoin. Sisaruspajoissa vanhemmat lapset valjastavat tilat mielikuvitusleikkeihin, joissa sininen riippumatto toimittaa milloin sukellusveneen, milloin avaruusaluksen virkaa
Toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. TERO ALANKO O n turha kinastella siitä, milloin punk syntyi ja milloin se meni pilalle. Punkista voi riemuita jussipaita päällä, ylävartalo paljaana tai kravatti silmillä. Toisaalta myös punkiin tulivat nopeasti säännöt, joita aidon punkkarin P O ST IM U SE O , PE TR I K A LL IO. Usein punkin suurimpana saavutuksena pidetään sitä, että se antoi nuorille luvan tehdä mitä tykkäävät. Joka tapauksessa punkin kulta-aika oli lyhyt ja sijoittui vuosiin 1977–1979. JOTAIN ILMASSA JY R K I SIU KO SE N A R K IS TO Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely keskittyy 1970-luvun lopun tapahtumiin. 41 Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyssä on esillä runsas valikoima rintamerkkejä. Olla oma itsensä
Silloin punk olikin tuoretta ja aidoimmillaan. E nsimmäisenä suomalaisena punklevynä pidetään Briardin I Really Hate Ya -singleä, joka ilmestyi marraskuussa 1977. Sen jälkeen kaikki on ollut alamäkeä. Punkkarien heimovaatteetkin olivat Suomessa erilaisia. Myös Tampereen Museokeskus Vapriikissa sijaitsevan Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely pyörii pitkälti saman kiivaan ajanjakson ympärillä. Niistä isoimmaksi kasvoi hämeenlinnalainen Hilse, joka pääsi jopa R-kioskin jakeluun. Melkein kaikki, mitä ei voinut kuulla suoraan levyltä, oli toisen – tai kolmannen – käden tietoa. Se oli myös siunaus, sillä tämän ansiosta suomalaisesta punkista tuli jotain muuta kuin pelkkä kopio. Muutaman vuoden päästä kiinnostavinta musiikkia tekivätkin ne, jotka tajusivat kurottaa laatikon ulkopuolelle. Tietysti punk ja kaikki siihen liittyvä oli Suomessa erilaista kuin New Yorkissa ja Lontoossa. P unk In Finland -sivustolla tapellaan usein siitä, mistä punkissa on kyse. Ensim. 1970-luvun lopulla rock oli harvinaista muuallakin kuin Pihtiputaalla. Ulkomaisiin punkmuotikauppoihin oli kaikin tavoin pitkä matka. < Martti Syrjän versio hammastahnahymystä. 42 MUSEO 3/2018 NÄYTTELYARVIO Kriittinen silmä teeman näyttelyyn piti noudattaa. Ja Suomen talvi kylmä. Pienlehdet hyppäsivät nopeasti hommaan mukaan. Nahkatakin alle sopi jussipaita. Parhaimmillaan Hilsettä myytiin noin 5 000 kopiota per numero. Vapaudesta tuli vankila ja punkista purismia. Punklevyjä ei myyty joka kirkonkylässä, vaan niitä täytyi tilata tampePA U LI K A LL IO N A R K IS TO ” Herttaisen nostalginen näyttely. JA R I M AT TI LA relaisesta Epe's-musiikkikaupasta tai ulkomailta. Usein ihanne löytyy 1970-luvun lopusta. Aika pian monet avaintekijöistä väsyivät punkiin
Vielä siinä suomalaisista punkyhtyeistä ei ollut sanaakaan. Herttaisen nostalginen Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely on varmasti rakkaudella tehty. Maailmalla rocknäyttelyistä on tullut jo trendi. Lehtiä myytiin keikoilla, festivaaleilla ja postitse. Kun Pelle Miljoona & 1980 ja Ratsia villitsivät festivaaleilla, pienlehtiä tehtiin kaikkialla. Pienlehtien tekemisessä ei tarvittu bändikavereita eikä paljon muutakaan. P ienlehtiä ja punkpostia -näyttely ei yllätä. Kuuntelukulmauksen nahkamööpelitkin ovat ajan hengen mukaisia. Isoissa infotauluissa esitellään perusasiat. 43 NÄYTTELYARVIO Kriittinen silmä teeman näyttelyyn mäinen Hilse ilmestyi syksyllä 1977. Videohaastatteluissa avainhahmot kertovat omia näkemyksiään. Muut kuin punkin ensimmäiseen aaltoon liittyvät pienlehdet jäävät näyttelyssä sivuosaan. Olisi ollut aiheellista tuoda näkyvämmin esiin, että pienlehtiä tehdään edelleen ja että niitä tekevät muutkin kuin musiikkija underground-intoilijat – vaikkapa jalkapallofanaatikot ja eläinten oikeuksien puolesta taistelevat. Saksista ja teippirullasta oli hyötyä, kun bändikuva pöllittiin jostain toisesta lehdestä. Verkostosta muodostui tiivis, vaikka yhteydet olivat satunnaisia. Paperi, kynä ja monistusmahdollisuus riittivät. Se saa hyvälle mielelle. Tai sitten rajata näyttely pelkästään punkiin. Lintu ilmestyi Imatralla, Läikkä Porissa, Punk-Shanoma Kouvolassa, Klooni Haapajärvellä, Nakki Leppävirralla ja niin edelleen. Luettavana on lehtiä ja säilyneitä kirjeitä, kuunneltavana suomalaista punkia ja omakustannerockia. Kirjoittaja on musiikkitoimittaja, jonka mielestä musiikista lukeminen ja siitä puhuminen on usein antoisampaa kuin musiikin kuunteleminen Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely 4.11.2018 asti Postimuseo , Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5, Tampere < Terveet kädet -bändi hioo keikkasettiään treenikämpällä noin vuonna 1981: ”Mullon liian lyhyt sänky!”. Onneksi edes 1980-luvun omakustannesarjakuvien hyöky esitellään. Ehkä kohtaamiset olivat merkityksellisiä myös siksi, että elämä ei täyttyP O ST IM U SE O , PE TR I K A LL IO nyt tsättäämisestä ja turhanpäiväisten uutisten tulvasta. Muutenkin pidän siitä, että Vapriikissa nähdään suomalaisen rockin historia esittelemisen arvoisena asiana
Jo nyt yhteistyö on tiivistynyt, aktiivisuus ajatella perinteen merkitystä ja tulevaisuutta on kasvanut ja kiinnostus on laajentunut aktiiviharjoittajista ympäristöön, esimerkiksi päättäjiin ja kouluväkeen. Kaustisen ainutlaatuisuus perustuu siihen, että vähintään 250-vuotinen viuluperinne elää katkeamattomana näkyvien kärki-ilmiöiden taustalla. Matkailueurot ja brändihyödyt kiinnostavat luonnollisesti alueen päättäjiä ja elinkeinoelämää, mutta musiikkiväelle olennaista on jatkuvuuden turvaaminen. Hakemusta työstää paikallisten yhdistysten työryhmä, koordinoi Kansanmusiikki-instituutti ja sparraa Museovirasto. 44 MUSEO 3/2018 PUHEENVUORO MUSEOLLE Kaustisen ainutlaatuinen viuluperinne VIULUA VIEDÄÄN UNESCO-LISTALLE O petusja kulttuuriministeriö valitsi kesän korvalla Suomen ensimmäiset ehdokkaat Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Näppäri-soittopedagogiikka on ”menestystuote”, ja nykykansanmuusikot ja -yhtyeet, kuten JPP ja Frigg , pärjäävät maailmalla. Listausten vaikutuksista löytyy esimerkkejä minkään muuttumattomuudesta aina turismiräjähdyksiin ja niiden lieveilmiöihin asti. Mitä Kaustisella tavoitellaan. V aikka listauksia hakevat valtiot, Suomi toteuttaa Unesco-sopimuksen ruohonjuurilähtöisyyden henkeä. Festivaalin voi kuitenkin perustaa minne vain ja pedagogisen innovaation keksiä missä vain. Parhaassa tapauksessa kaustislainen viulunsoitto löytyy listalta vuoden 2021 lopussa, saunaperinne vuotta aiemmin. Listauksen toivotaan tietysti poikivan kaivattuja euroja ihmisresursseja, mutta yhtä tärkeää on arvostuksen ja tietoisuuden kasvattaminen. Lauri Oino Kirjoittaja on Kansanmusiikkiinstituutin tuottaja Kansanmusiikki-instituutti ja Suomen kansansoitinmuseo Kansantaiteenkeskus, Kaustinen Kansanmusiikki-instituutti.fi LA U R I O IN O. Unesco-hakemuksen tulevasta kohtalosta riippumatta hakuprosessi panee hyviä asioita liikkeelle. 4 300 asukkaan pitäjässä on 200–300 soittajaa, tanhuajia toinen mokoma lisää. Vahvankin perinteen uhkakuvina häämöttävät kaupungistuminen, ikäluokkien pieneneminen ja soitonopettelun vaatimaa pitkäjänteisyyttä koettelevat ajanilmiöt. Kaustinen tunnetaan koko maan kansanmusiikkiväen Kansanmusiikkijuhlista ja Konsta Jylhästä . Jossain soi joka päivä
45 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. 09 54212100 Lämmin valkea Neutraali valkea Viileä valkea. www.sylvania.fi P
Saman kaupungin säveltäjäpaikoista liian vähälle huomiolle jää helposti Arnold Schönberg Center . SILMÄYKSIÄ MAAILMALTA Maailmalla musiikkimuseoita riittää, samoin musiikkia museoissa. Paikka kuin paikka voi tarjota tärkeän tunnekokemuksen taiteilijasta ympäristöineen. Sibeliuksen plagioinnista syytetyn latvialaisen Da¯rsin¸šin muistoa kanta” Voiko säveltäjä-kotia kutsua museoksi?. Onko huipputekniikka itseisarvo. < Steve Reichin musiikkiin perustuva installaatio Schenkonst-museossa. 46 MUSEO 3/2018 vasta vaatimattomasta museosta on pitkä matka uutta tekniikkaa hyödyntävään Chopin-museoon Varsovassa. Yksi niistä on Wienin Mozarthaus , jossa säveltäjä asui vuosina 1784–87. Liikkuvaisen Mozartin jäljille on perustettu useitakin museoita. Pitäisikö musiikkimuseossa päästä kokeilemaan musisointia. Itseään museoiksi kutsuvat paikat herättävät kysymyksen, voiko säveltäjäkotia kutsua museoksi, jos se ei jatkuvasti täydennä kokoelmiaan tai uusiudu tai alkuperäinen esineistö puuttuu. TEKSTI JA KUVAT PEKKA VIRTANEN E uroopassa on yli 300 säveltäjästä kertovaa enemmän tai vähemmän museoksi kutsuttavaa kohdetta sekä lukemattomia muita museoita Pariisin ja Barcelonan laadukkaista musiikkimuseoista mekaaniseen musiikin museoihin. Riiassa elokuun alussa pidetyssä ICLCM-konferenssissa jotkut kyseenalaistivat näillä perustein monen vakavastikin toimivan musiikkija kirjallisuusmuseon. Onko jokainen säveltäjän kotitalo museo
Artisti-, aikatai soitinkeskeisyyden sijaan Tukholmassa painotetaan uudenlaisia näkökulmia kuten inspiraation merkitystä. 47 M aailmassa on useita modernia näyttelytekniikkaa hyödyntäviä musiikkimuseoita. Mutta jo muutaman äänen aikaansaaminen saattaisi olla kävijälle avartava kokemus. Tallinnan historiallisessa museossa on tuore katsaus Viron Abba-museossa paneudutaan myös yhtyeen jäsenten nuoruudenmaisemiin. Uudesta perusnäyttelystä tämä osio puuttuu, mutta yllätyksiä kyllä löytyy. Mutta aina ei tarvita huipputekniikkaa. Museon pääideakin voi lähteä soittokokemuksesta kuten Yhdysvaltain Carlsbadin Museum of Making Musicissa . ” Lavalle laulamaan ”livenä”. Perinteisemmänkin näyttelyn päälle voi rakentaa uutta kuten Brysselin musiikkimuseossa . Onneksi kuitenkin rockja pop-rintamallakin on lukuisia näyttelyitä ja museoita eri puolilla maailmaa. U seiden musiikkimuseoiden perusta on vahvasti klassisessa musiikissa, eikä jazzin, rockin, popin, kansanmusiikin ja maailmanmusiikin ilmiöitä ole esitelty lainkaan. Hyvänä esimerkkinä on Abba-museo , jossa pääsee lavalle laulamaan ”livenä” abbalaisten keskelle. Tanskan Roskilden rockja pop-teemainen musiikkielämyksiä korostava Ragnarock käyttää uutta tekniikkaa jo lähtökohtaisesti. Korvakuulokkeen kera kulkiessa musiikkinäytteet vaihtuvat automaattisesti ilman hankalia näppäilyjä. Digitaalikulttuuri tarjoaa museoille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia hyödyntää ääntä. Tukholman musiikkimuseon taannoisessa perusnäyttelyssä äänikokeiluihin houkutteli keittiKANSAINVÄLISTÄ Katsaus maailman musiikkimuseoihin öinstallaatio, jossa kävijöitä rohkaistiin kokeilemaan keittiövälineistön äänellisiä mahdollisuuksia kattilankansineen. < Abba-museon virtuaalilavalle mahtuu laulavaa yleisöä.. Tukholman Scenkonst -museon Hall of Fame kertoo Ruotsin eturivin muusikoista. Perinteet ehkä velvoittavat. Bolognan tai Venetsian musiikkimuseoiden tapaisissa arvokkaissa näyttelyissä ei touhuamista odotakaan. Monien perinteisempien musiikkimuseoiden on ollut vaikeaa siirtyä hands on -kulttuuriin, vaikka teema sellaista kaipaisi
Siinä missä Ringve on perinteinen soitinnäyttely, on Rockheim uutta tekniikkaa hyödyntävä rokkimuseo. Ennakkoluuloista poiketen Liverpoolin The Beatles Story ja Tukholman Abba-museo ovat osoittautuneet kiinnostaviksi, ruokaisiksi ja uusiutuviksikin käyntikohteiksi. Rockheimissä esimerkiksi black metal on saanut vaikuttavan osion. M usiikkimuseoissa ääni on pääosassa, mutta sitä löytyy muistakin museoista. ITE-tyyliseen ripustukseen tutustuminen luonnistuu hyvin baarinurkkauksessa nautitun oluen jälkeen. Toisenlaista ripustusta edustaa Berliinissä sijaitseva pieni, mutta täyteen ahdettu Ramones-museo . < ”Yleismuseoiden” näyttelyissä on monesti myös musiikkia, kuten Latvian Jurmalan kaupunginmuseossa, jossa esitellään vapaa-ajan tanssikulttuuria.. Abba-museossa faneillekin löytyy sisäistettävää päiväksi jos toiseksi. Pohjoismaissa matkailevalle hyviä käyntikohteita ovat Kööpenhaminan musiikkimuseo ja Norjassa Oslon Popcenter sekä Trondheimin Rockheim ja Ringve Museum . Milanon Triennale -designmuseosta on aina löytynyt yllätyksiä, joista oudoin oli kesän alussa näyttely Jimi Hendrixistä . Esimerkiksi Milanon tiedekeskuksessa on havainnollinen osasto viulunrakentamisesta, tekniikan museoissa on usein äänentoistotekniikkaa ja kaupunginmuseot pitävät laajojakin musiikkinäyttelyitä. Kerrottavaa musiikkimaailmasta kyllä löytyy, varsinkin, jos ottaa mukaan maailman ykkösnimet kuten Clevelandin Rock & Roll Hall of Famessa . Esitteessä kyllä mainit< Scenkonst-museon näyttelyssä on katsaus musiikkilaitteiden kehitykseen aina nykyajan verkkolevitykseen asti. Lontoossa maamerkkinä on ollut jo pitkään British Music Experience . 48 MUSEO 3/2018 KANSAINVÄLISTÄ Katsaus maailman musiikkimuseoihin popkulttuuriin suolana neuvostoajan haasteet
Perinteisetkin soitinmuseot tuovat elämyksen, mutta usein myös kysymyksen, miksi soitin ei ole enää käytössä. ” Michael Jackson -taidenäyttely tulee ensi vuonna Suomeen.. Sellaisia kuin Berliinin musiikkimuseon aulanurkkauksen sodan pommituksissa särkyneet soittimet tai soittonäytös ihmeellisiä ääniä tuottavalla Euroopan suurimmalla teatteriurulla. Esimerkiksi Lontoon Victoria and Albert -museon David Bowien ja Pink Floydin näyttelyt määrittelivät uudella tavalla musiikkiperinnön esittelyä museoissa. Vaikka digitaaliaika tarjoaa huimat mahdollisuudet rajattomaan äänen, liikkeen ja verkkokokoelmien tuottamiseen, mieleenpainuvimmat kohteet ovat olleet sähköttömiä. Museoissa on ollut ja niihin on tulossa muitakin musiikkimaailman kärkinimiä esitteleviä näyttelyitä. Hendrixin musiikkia näyttelyssä ei kuultu, mutta museossa oli taitavasti hyödynnetty äänimaisemia – näyttelytekniikan tärkeitä, mutta vähän käytettyjä elementtejä. U seissa musiikkimuseoissa olen jäänyt kaipaamaan arkista kuulijan ja kokijan näkökulmaa ja eri musiikkilajien tasa-arvoisempaa käsittelyä. 49 KANSAINVÄLISTÄ Katsaus maailman musiikkimuseoihin www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. tiin Hendrixin esiintymisasut, mutta näyttely keskittyi hehkuttamaan Hendrixin Italian-kiertuetta vuodelta 1968. Tulevista näyttelyistä kiinnostusta herättävät esimerkiksi Kissin näyttely Rockheimissa ja vastikään Lontoossa avattu Michael Jackson -taidenäyttely, joka tulee ensi vuonna myös Suomeen, EMMA – Espoon modernin taiteen museoon
TEKSTI JA KUVAT KALLE KALLIO ”S ähkötöitä me ei kuitenkaan tehdä”, museonjohtaja Liisa Rintala Hiekan taidemuseosta nauraa. Lähes kaikkea muuta pienen tamperelaismuseon arkeen sitten mahtuukin – verhojen ompelusta taidehistorialliseen tutkimukseen ja kehystämisestä säätiön hallinnon pyörittämiseen. 50 MUSEO 3/2018 ILOINEN ELÄKEPOMMI Museoalalla työskennellään pitkään ja poikkeuksellisen moni lähestyy nyt eläkeikää. Työnkuvien monipuolisuus on tyypillistä juuri pienille museoille. Kolmen työntekijän talossa tieto kulkee tekijältä toiselle aamukahvipöydässä ja museoammattilaiset täydentävät toistensa osaamista parhaansa mukaan. Uusi Museoväki 2018 -tutkimus ennakoi museopolvien vaihtuvan. Suomen museoliitto on viiden vuoden välein tutkinut museoalan työyhteisöjä. Kun isoissa museoissa työskentelevistä 13 prosenttia kertoi tekevänsä lähes kaikenlaisia työtehtäviä, näitä jokapaikanhöyliä oli jopa 37 prosenttia pienten museoiden työntekijöistä.. Kesällä 2018 tehty selvitys vahvistaa, miten monipuolista työ pienissä museoissa oikein on. Muun muassa tämä tulee vastaan uusimmassa Museoväki-tutkimuksessa
Suurissa museoissa pystytään paremmin kohdentamaan resursseja ja työntekijöillä on enemmän mahdollisuuksia erikoistua. Ongelmatilanteet pitää kuitenkin ratkaista saman tien. Resurssithan tekevät suurista museoista suuria, kun pienen pitää verkostoitua saadakseen apua ja osaamista. Vastaavasti isoissa museoissa 55 prosenttia piti vahvuutena ammattitaitoista henkilöstöä – pienissä enää 39 prosenttia. Henkilökunta ikääntyy, ja keski-ikä on noussut 2000-luvulla neljällä vuodella. Työntekijöillä on läheiset välit toisiinsa, eikä töihin meneminen tunnu vaikealta. Tutkimus yllättäen osoitti eläköitymisen olevan hallinnassa, sillä suuret ikäluokat jäivätkin museoissa vähemmistöksi. Suurten ikäluokkien astuessa työelämään museoalan työpaikkoja oli huomattavasti vähemmän tarjolla kuin tänä päivänä. Suomalaisen museoalan kasvukaudet kytkeytyvät hyvinvointivaltion kehitykseen. Uusi tutkimus tukee Liisa Rintalan havaintoja. > Museonjohtajan työ on pienessä museossa monipuolista. Uusia museoita ja virkoja perustettiin erityisesti 1970ja 1980-luvulla, 1990-luvun lopussa ja aina vuoteen 2012 saakka. Pienten museoiden työntekijöistä 77 prosenttia kuvasi työpaikkansa ilmapiiriä hyväksi tai erinomaiseksi – isoissa ja keskisuurissa museoissa jäätiin 67–70 prosentin väliin. Kasvukausien aikana museoalalle on tullut kohtalaisen paljon nuoria työntekijöitä, kun huonoina aikoina museoväen uusiutuminen on hidastunut. Museoliitossa haluttiin tietää, millainen eläkepommi museoalaa oikein odotti. 51 MUSEOVÄKI Viiden vuoden välein tehtävä tutkimus paneutuu museoalalla työskentelyyn Liisa Rintala kuvaakin Hiekan taidemuseon väkeä kuin perheeksi, jossa kaikki asiat kuuluvat kaikille. Liisa Rintala on vuosien varrella tehnyt paljon myös tutkimusta ja toimittanut koko joukon julkaisuja.. Luonnollisesti pienellä koolla on myös kääntöpuolensa. Jokaisen Museoväki-tutkimuksen jälkeen on voinut ennustaa, että kokonainen museopolvi eläköityisi vuoden 2020 tienoilla. Vuonna 1931 Tampereen ydinkeskustassa avattu museo on yksi Suomen vanhimmista taidemuseoista. K un ensimmäinen Museoväki-tutkimus tehtiin 15 vuotta sitten, Suomessa oltiin huolissaan sotien jälkeen syntyneiden eläköitymisestä. Pienet museot pärjäsivät myös kysymyksissä, joissa tiedusteltiin henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia, työpaikan tasa-arvoisuutta ja avoimuutta tai vähäistä byrokratiaa. Iäkkäimpiä, 55 vuotta 77 % kuvasi työpaikkansa ilmapiiriä hyväksi tai erinomaiseksi < Liisa Rintala on toiminut Kustaa Hiekan taidemuseon johtajana kohta neljännesvuosisadan. Esimerkiksi vuonna 1947 syntyi se kaikkein suurin ikäluokka, joka täytti vuonna 2003 jo 56 vuotta. Peräti 60 prosenttia pienten museoiden työntekijöistä nimesi resurssipulan työpaikkansa heikkoudeksi, kun isoissa museoissa vähäisiä voimavaroja moitti vain 22 prosenttia vastaajista. Vastaavasti vuoden mittaan tarvitaan graafikkoa, ekstraajia tai konservaattoreita huolehtimaan milloin mistäkin. ”Täytyy vain heti keskustella, eikä voi yhtään venytellä”, Rintala kuvailee pienen museon johtamista. Esimerkiksi Hiekan taidemuseo kunnostaa lähes satavuotiasta museorakennusta, eikä se onnistu ilman rakentamisen ammattilaisia. ”Sehän on selvä asia”, Liisa Rintala tulkitsee tulosta
Museot palkkasivat 1980-luvulla entistä enemmän työntekijöitä. Politiikkaan 80-lukulaiset suhtautuivat torjuvasti ja opiskeluvuosien vapaamielisyys heijastui myös museotyöhön: ovet avattiin joka suuntaan ja tehtiin kaikkea mahdollista aina musikaaleista pieneen bisnekseen. Toisaalta monen opinnot viivästyivät ja 1990-luvun laman alettua työpaikat menivät yhtäkkiä kiven alle. Erilaisten museoammattien kirjo on kasvanut ja amanuenssien rinnalle tarvitaan niin tiedottajia, konservaattoreita, graafikoita, tuottajia ja pedagogeja. Vaikka 1980-luku on Rintalan muistoissa ihanaa opiskeluaikaa, jätti 1990-luvun lama museopolveen syvän jäljen. Museot oppivat lähettämään laskuja ja tekemään kustannuksensa näkyviksi. Nyt voi jo puhua museoalan eläkepommista. –29 v. Hiekan taidemuseolta lainataan teoksia jatkuvasti ja näyttelyt syntyvät useiden toimijoiden voimin. Museologiaa hän ei kuitenkaan ehtinyt lukea: tällä hetkellä korkeakouluopintoja suorittaneista museoammattilaisista peräti 58 prosenttia on opiskellut aineesta vähintään perusopinnot. 2003 2008 2013 2018 Museoalan ikärakenne on muuttunut vuosina 2003–2018. Juuri digitaaliseen museotoimintaan siirtymisessä 80-lukulaiset olivat suunnannäyttäjiä. Myös erilainen byrokratia, sopimusten ja suunnitelmien määrä on tänään aivan muuta kuin neljännesvuosisata sitten. Heitä yhdistää opiskelu 1980-luvulla ja siirtyminen työelämään ennen 1990-luvun lamaa. Rinta% 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 60– v. Alalle otetaan entistä vähemmän vastavalmistuneita ja nuorten museoammattilaisten ikäluokat ovat aiempaa pienempiä. 40–49 v. Vuonna 2003 ikärakenne näytti varsin tasapainoiselta, mutta tällä hetkellä alalla tikittää eläkepommi. Lama tiukensi asenteita ja kannusti maksullisuuteen. Työllistymiseen uskottiin ja humanistikin nosti opintolainaa koronnousua pelkäämättä. Näinä vuosina museotyö on Rintalan mukaan muuttunut valtavasti. Rintala keräsi työkokemusta ulkomailtakin, kunnes päätyi vuonna 1994 Hiekan taidemuseon johtajaksi. 30–39 v. 50–59 v. V astaavasti 2010-luvun lama on vaikuttanut tämän päivän museoväkeen. Myös museoiden yhteistyö on lisääntynyt valtavasti. Vastaavasti MUSEOVÄKI Viiden vuoden välein tehtävä tutkimus paneutuu museoalalla työskentelyyn täyttäneitä työntekijöitä oli ensimmäisen tutkimuksen aikaan alle 16 prosenttia henkilöstöstä, kun tällä hetkellä päästään liki 31 prosenttiin. Rintala itse aloitti latinanopiskelijana ja muun muassa klassista kreikkaakin kokeiltuaan löysi kansatieteen ja taidehistorian. 52 MUSEO 3/2018 lan opiskelutoverien unelmana oli päätyä museoamanuenssiksi ja osa siinä myös onnistui. ”Silloin ei ollut huolta huomisesta”, Liisa Rintala kuvailee opiskeluaikojaan Jyväskylän yliopistossa 1980-luvulla. Näiden 80-lukulaisten suhde museoihin ja yhteiskuntaan tuntuu poikkeavan niin aiemmista kuin myöhemmistäkin museopolvista. 31 % työntekijöistä on yli 55 vuotiaita. Museoissa työskentelee vähemmän alle 30-vuotiaita ja enemmän yli 50-vuotiaita. ”Minä hankin Hiekan taidemuseon ensimmäisen tietokoneen”, Rintala muistaa. M useoalalla työskentelee erilaisia sukupolvia siinä missä muillakin aloilla. Rintala nauraa olleensa yksi harvoista, jotka yliopistolla läpäisivät humanistien atk-kurssin. Liisa Rintala kuuluu tähän runsaslukuiseen ikäluokkaan, jolla on työvuosia väistämättä rajallisesti jäljellä. Määräaikaisia työsuhteitakaan ei solmita, kun projektirahoitusta on leikattu. Vielä 15 vuotta sitten museologeja oli puolet vähemmän. Sittemmin tietokoneet ovat muuttaneet museoiden työtehtäviä aivan toisenlaisiksi
Kuitenkin alle 40-vuotiaista naisista 12 prosenttia ja miehistä 6 prosenttia kertoi häirinnästä, kun yli 40-vuotiaista vain kahta prosenttia oli häiritty. Esimerkiksi työt vastaavat paremmin koulutusta, ilmapiiri on mukavampi, työ mielenkiintoisempaa, uupumusta vähemmän ja museoiden johtamistakin pidetään parempana. Museoiden sisäistä häirintää hillitsee jo se, että työntekijöistä 79 prosenttia on naisia. Myönteisen kehityksen myötä iloisesta eläkepommista tuskin tarvitsee olla murheissaan. Sama sääntö pätee myös museoiden henkilökuntaan, mutta Museoväki 2018 -tutkimuksen mukaan siitä eivät kaikki piittaa. Osa tapauksista täyttäisi jo rikoksen tuntomerkit. 53 MUSEOVÄKI Viiden vuoden välein tehtävä tutkimus paneutuu museoalalla työskentelyyn iäkkäämpiä kannustetaan pysymään työelämässä pidempään eikä eläkkeelle jääneiden virkoja aina täytetä. 88 % museoväestä on korkeakoulutettuja > Museonjohtajan työ on pienessä museossa monipuolista. Pahimmillaan arvotalon omistaja käy rakennustutkijaan käsiksi, opasta seurataan kierroksen päätteeksi kotiovelle saakka tai toimittaja tekee näyttelyarvionsa kähmimällä henkilökuntaa. Museoväen häirintäkertomuksissa toistuvat rivoja puhuvat asiakkaat, humalaiset lääppijät, piinalliset vonkaajat ja kahvihuoneiden seksistiset törkyturvat. Vankistuvan osaamisen lisäksi museoalan työpaikat ovat myös parempia kuin 2000-luvun alussa. Huomattava osa häirinnästä tapahtui yleisötyössä ja tekijät olivat etupäässä työyhteisön ulkopuolisia: erilaisten yhteistyötahojen edustajia, asiakkaita ja museokävijöitä. EI SAA KOSKEA S uurin osa kävijöistä tietää, ettei museoesineisiin saa koskea. Tällä hetkellä museoalalla yli puoli vuotta työskennelleistä peräti 88 prosentilla oli korkeakoulututkinto – 15 vuodessa nousua on tullut 15 prosenttiyksikköä. Museoalan koulutustaso on vaikeista ajoista huolimatta vain vahvistunut. Museoiden työntekijöistä viisi prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana. Alalle löytyy jatkossakin kovia osaajia, ja tutkimuksen mukaan museoiden nuoret työntekijät todella nauttivat työstään. Uusien museopolvien on vielä hyvä jatkaa 80-lukulaisten viitoittamalla tiellä. Kirjoittaja on Työväenmuseo Werstaan johtaja, joka on tehnyt kaikki neljä Museoväki-tutkimusta. Museoalan häirintää selvitettiin nyt ensimmäisen kerran, ja tulokset vastaavat muun työelämän tilannetta. Liisa Rintala on vuosien varrella tehnyt paljon myös tutkimusta ja toimittanut koko joukon julkaisuja.. Uusimman tutkimuksen yksityiskohtaisiin tuloksiin ja suorajakaumiin voi tutustua Museoliiton blogissa ja verkkosivuilla 17.9.2018 alkaen
020 615 5297 Avoinna ti-pe 11–18, la-su 12–17 www.poikilo.fi Pekka Nissinen, Viettelijä, 1998 Kouvolan taidemuseon kokoelma Näyttelyt Kouvolassa MYYTINMURTAJIA JA MATKANTEKIJÖITÄ 13.10.2019 asti Kouvolan kaupunginmuseo K A A R L O K I V E K Ä S – K O L M E N A R M E I J A N K E N R A A L I 1 8 6 6 – 1 9 4 Untitled-3 1 20.11.2017 10.12 KAARLO KIVEKÄS Kolmen armeijan kenraali 3.2.2019 asti PEKKA NISSINEN Elämän kirjo retro 27.9.2018–13.1.2019 Kouvolan taidemuseo Taiteilijatapaamiset la 20.10. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 12 €/6 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo tiedustelut puh. ja 24.11. NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee syyskauden kiinnostavimmat näyttelyt. klo 13 MuseoKesä_syksy18_uusi.indd 1 22.8.2018 9:16:45 TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA
KIVEN AIKA HARRY KIVIJÄRVI JA KUUSI SUOMALAISTA NYKYKUVANVEISTÄJÄÄ ”Kiven pinnan alla on myös sen sisässä piilevä kauneus. I LOVE MUSEUM S -TUOTTE ET MUSEOL IITON VERKKO KAUPAS TA museolii tto.fi. Tämän kauneuden ihminen on oppinut paljastamaan jo tuhansia vuosia sitten.” Harry Kivijärvi 13.10.2018–14.4.2019 Näyttelyt aikavälillä 1.2.2018–6.1.2019 MUSEO AVOINNA KEVÄTja SYYSKAUDELLA | Ti – Su 11.00– 16.00 Keskiviikkoisin konsertit klo 19, lippukassa klo 18 KESÄKAUSI 2.5. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna. Tutustu Seinättömään museoon osoitteessa tarinasoitin.fi/seinaton. Museoiden syysnäyttelyt NÄYTTELYLIITE MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI Harry Kivijärvi, Kivitaulu, yksityiskohta, 1974 Kuva: Sampo Linkoneva. – 31.8. | Ti, To – Su 11.00 – 16.00, Ke 11 – 18 KONSERTIT – Kevätja syyskaudella SIBELIUS -näyttely SOITIN näyttely Piispankatu 17, Turku | www.sibeliusmuseum.fi Tervetuloa Turkuun Sibeliusmuseoon! Museolehti_93x122mm.indd 1 20.8.2018 16.49 SEINÄTÖN MUSEO -MOBIILIOPASTEET OVAT PÄÄSYLIPPUSI MUSEOON 24/7 Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista
Entisöintiprojektin tarkoituksena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjälentokone asetettavaksi näytteille kotimaisessa ilmailumuseossa. Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi & @KMuseolta. Mukaan voi tarvittaessa liittää kuvan. Seuraa entisöintiä ja tue hanketta: www.vlmyrsky.fi ja facebookissa Patria ja Sinituote ovat hankkeen pääyhteistyökumppanit VL Myrsky II entisöintiprojekti Ilmailumuseoyhdistys ry Museolehti 1/4 siv_Taitto 1 2.8.2018 11.24 Sivu 1 NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt Kysymuseolta.fi – ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Kysymyksen voi lähettää helposti palvelussa lomakkeen avulla
Vastaamalla tähän kyselyyn autat meitä kehittämään Museo-lehteä edelleen. Voit vastata myös verkossa: museoliitto.fi/lukijakysely MICHAEL MONROE SIBELIUSMUSEOSSA Finnish Music Hall of Fame MUSIIKKI MUSEOT 3 / 2018 MUSIIKKI • 12 € SA R I M A R KU S RAKKAUDESTA MUSEOIHIN Vuoden museo 2018 EMMA Miltä sivulta löytyy tämän lehden (3/2018) suosikkijuttusi ja miksi erityisesti pidit siitä. Mitä toivoisit lehdeltä. Kaikki vastaajat saavat lahjaksi I love museums -tuotteen. Arvomme vastaajien kesken viisi Museokorttia (arvo á 68 €). Arvonta ja lahjan saaminen edellyttävät yhteystietojen antamista. 57 MUSEO-LEHDEN LUKIJAKYSELY 2018 Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Museo-lehti uudistettiin vuonna 2017. Jos sinulla on jo Museokortti, voit liittää uuden kortin olemassa olevaan korttiisi tai antaa sen lahjaksi. Missä asioissa voisimme parantaa. Voit vastata myös antamatta yhteystietojasi, jolloin et voi osallistua arvontaan tai saa lahjaa. Kuinka hyvin olemme onnistuneet. Yhteystietoja ei yhdistetä vastauksiin tai käytetä muuhun tarkoitukseen. + Vastaa myös tähän Leikkaa koko sivu irti, taita se katkoviivaa pitkin ja lähetä Museoliittoon. Käännä sivua ja vastaa kyselyyn! SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun Museokortti • museot.fi KYSELY ON AVOINNA 14.9.–10.10.2018. Vain kaikkiin kysymyksiin vastanneet huomioidaan tutkimuksessa, arvonnassa ja palkinnon lähettämisessä
Pitkät artikkelit Museoammattilaisten haastattelut Henkilöhaastattelut Näyttelyarviot Kolumnit, näkökulmat Kanta-asiakasjutut Kansainvälistä-palsta Muut museojutut Gallupit Uutiset Millaisia juttuja toivoisit enemmän. Työskentelen museoalalla Sain lehden näytteeksi/ lahjaksi Ostin irtonumeron museokaupasta Kiinnostuin lehdestä Museokortin uutiskirjeessä Kiinnostuin lehdestä sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa Kiinnostuin lehdestä muun mainoksen kautta Luin lehteä kirjastossa tai muussa julkisessa tilassa Nimi Osoite Sähköposti MIELIPITEESI MUSEO-LEHDESTÄ. Lehdessä on kiinnostavia juttuja. Samaa mieltä Eri mieltä Siltä väliltä Lehden ilmoitukset kiinnostavat minua. Samaa mieltä Eri mieltä Siltä väliltä Saan lehdestä ideoita työhöni. Voit valita useita vaihtoehtoja. Kyllä En Mistä muualta saat tietoa museoista ja näyttelyistä. VOIT VASTATA MYÖS VERKOSSA: MUSEOLIITTO.FI / LUKIJAKYSELY Vastaathan kaikkiin kysymyksiin! MUSEO. Samaa mieltä Eri mieltä Siltä väliltä Aiotko tilata lehden jatkossa. Samaa mieltä Eri mieltä Siltä väliltä Saan lehdestä ideoita museovierailuille. OLETKO TYYTYVÄINEN MUSEO-LEHTEEN SEURAAVIEN ASIOIDEN SUHTEEN. Alle 1 1–2 3–9 yli 10 Miten päädyit Museolehden lukijaksi. Sisältö Tyytyväinen Siltä väliltä En ole tyytyväinen Ulkoasu Tyytyväinen Siltä väliltä En ole tyytyväinen Kuvat/kuvitus Tyytyväinen Siltä väliltä En ole tyytyväinen Kokonaisuus Tyytyväinen Siltä väliltä En ole tyytyväinen MINKÄLAISISTA JUTUISTA PIDÄT ENITEN. Samaa mieltä Eri mieltä Siltä väliltä Lehden sisältö on monipuolista. Voit valita useita vaihtoehtoja. Muusta mediasta Museoiden verkkosivuilta Sosiaalisesta mediasta Museot.fi-sivustolta Kollegoilta, ystäviltä Onko sinulla Museokortti. Olen jo tilaaja Kyllä En Kuinka moni henkilö lukee Museo-lehteäsi itsesi mukaan luettuna. Samaa mieltä Eri mieltä Siltä väliltä Lehdessä on tuoreita näkökulmia. Samaa mieltä Eri mieltä Siltä väliltä Lehden sisältö on ajankohtaista. Lukisitko mieluummin maksullista verkkolehteä kuin paperilehteä. Vapaamuotoista palautetta lehdestä. Tietoja ei yhdistetä vastaukseen tai käytetä muuhun tarkoitukseen. On Ei On ollut aiemmin Yhteystiedot arvontaa ja lahjan postitusta varten. 58 MUSEO 3/2018 TAUSTATIEDOT Ikä: alle 25 25–39 40–54 55–69 yli 70 Sukupuoli: Nainen Mies Muu Asuinalue: Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Asun ulkomailla Kuinka monta vuotta olet ollut Museo-lehden lukija. Voit myös lähettää kyselyn ilman yhteystietoja
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Pitääkö kiinnostaa. TEEMANA NUORET Mitä nuoret tekevät museoissa. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Ulkomaantilauksiin lisätään 15e postituskulut. Kiinnostaako. Missä museoissa he haluavat käydä. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 0444 300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Miten nuoret näkyvät museoissa. Mitä he ovat tehneet museoihin. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA MUSEO 4/2018 ILMESTYY 30.11. Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi tai tee ne verkossa museolehti.fi Itselleni Lahjaksi Kestotilaus 34 € Vuositilaus 38 euroa Jäsentilaus 25 euroa Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin no.: Muutan osoitteeni — / 201— alkaen Irtisanon tilaukseni Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Kokoelmat käytössä. MUSEOLEHTI.FI. Sekä monta muuta museoaihetta talvisten museokäyntien inspiraatioksi niin nuorille kuin vanhemmillekin. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa
www . 60 MUSEO 3/2018 SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI MTAB käsittelee korvaamatonta kulttuuriperintöämme ammattitaidolla ympäristövaikutukset huomioiden. mtab.fi logistics, storage and warehousing fine art elämyksiä toimittamassa GöteborGin sinfoniaorkesteri Va lo ku va / O la K je lb ye. Pohjoismaiden johtavana taidelogistiikan toimijana tarjoamme yksilöllisiä palveluja näyttelykokonaisuuksien rakentamisesta, yksittäisten töiden varastointiin, kuljetukseen ja installointiin