MICHAEL MONROE SIBELIUSMUSEOSSA Finnish Music Hall of Fame MUSIIKKI MUSEOT 3 / 2018 MUSIIKKI • 12 € SA R I M A R K U S RAKKAUDESTA MUSEOIHIN Vuoden museo 2018 EMMA
Ari Väntänen 24 SÄVELTEN IKIAIKAISTA RIEMUA Museo-oppaan matkassa -sarjassa käydään Mekaanisen musiikin museossa. Jukka Naaranlahti. 2 MUSEO 3/2018 14 LÄPINÄKYVÄ MUSEO Tutustutaan Vuoden museo 2018 -tittelin voittaneen EMMA:n yleisöpalvelujen intendentti Reetta Kalajoon . Johanna Seppä 14. Nelli Korpi 28 KUINKA KUVAT MUUTTUVAT MUSIIKIKSI Taiteilija Jani Ruscican ja Lönnströmin taidemuseon suurprojektissa eri taidemuodot kohtaavat. 9. Jenna Parmala 20 ROCKTÄHTI MUSIIKKIPYHÄTÖSSÄ Rocklaulaja Michael Monroe innostui Sibelius-museosta. Sirkka-Liisa Aaltonen 3 / 2018 36 BILEET MUSEOSSA Wäinö Aaltosen museo elektronisen musiikin näyttämönä. 2018 • Teemana Musiikki JIH A N N A SE PP Ä JU K K A N A A R A N LA H TI SA K A R I PI IP P O 4 MUSIIKKIA JA MUSEOITA MYÖS LAPSILLE Outi Alanko-Kahiluoto 5 MUSEOINVESTOINNIT HOUKUTTELEVAT Kimmo Levä 7 PUHEMIES KONSERVAATTORINA Eduskunnan puhemies Paula Risikko työharjoittelussa EMMAssa
Kalle Kallio 54 NÄYTTELYLIITE 57 LUKIJAKYSELY 2018 Vastaamalla Museo-lehden lukijakyselyyn voit voittaa Museokortin! MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET ESPOO Emma – Espoon modernin taiteen museo EKENÄS/TAMMISAARI Ekta Museo HAMINA Haminan kaupunginmuseo HELSINKI HAM Helsingin taidemuseo • Helsingin kaupunginmuseo Tekniikan museo LAPPEENRANTA Lappeenrannan taidemuseo MÄNTTÄ-VILPPULA Serlachius-museo Gösta RAUMA Lönnströmin museot TAMPERE Museokeskus Vapriikki • Tampereen Taidemuseo TURKU Forum Marinum • Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VANTAA Vantaan taidemuseo Artsi VARKAUS Varkauden museo. Anne Salomäki JU H A M YL LY LÄ YIT 32 SUKUPOLVIA YHDISTÄVÄT SÄVELET Visavuoren museon soitinkokoelmat kertovat taiteilijaperheen rakkaudesta musiikkiin. Tuomas Macgilleon 35 MINKÄLAINEN MUSIIKKI ON VISUAALISTA. Kolumni Matti Nives 38 VANTAAN VÄRIKKÄÄT ÄÄNET Vantaan taidemuseo Artsin Helena Eräkare vetää Värikkäät äänet! -työpajoja. Pekka Virtanen 50 ILOINEN ELÄKEPOMMI Viiden vuoden välein tehtävä Museoväki-tutkimus paneutuu museoalalla työskentelyyn. Päivi von Rabenau 41 JOTAIN ILMASSA Näyttelyarviossa Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely. Lauri Oino 46 SILMÄYKSIÄ MAAILMALTA Katsaus maailman musiikkimuseoihin. 8 MUSIIKIN JA MUSEON YHTEISLAULU Miten koko Suomen musiikin historia mahtuu napakoihin neliöihin. Finnish Music Hall of Famen Jere Jäppinen ja Mikko Vanni kertovat kunnianhimoisesta projektista. Tero Alanko 44 VIULUA VIEDÄÄN UNESCO-LISTALLE Kaustisen ainutlaatuinen viuluperinne
On tärkeää, että koululaisryhmät pääsevät museoihin ja muun kulttuurin pariin jatkossakin. Vaikka Monroen musiikki eroaa klassisesta musiikista, on musiikin kokemus lapsena varmasti kulkenut mukana elämässä. Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat on mainio hanke, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola TOIMITUSKUNTA Kimmo Antila, Kati Kivimäki, Nelli Korpi,Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Pauli Sivonen AVUSTAJAT Sirkka-Liisa Aaltonen, Tero Alanko, Kalle Kallio, Tuomas Macgilleon, Sari Markus, Jukka Naaranlahti, Matti Nives, Lauri Oino, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Johanna Seppä, Pekka Virtanen, Marjo Vänttinen, Ari Väntänen KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Museokäynnin musiikilla, äänillä sekä muita aisteja herättävillä elementeillä voi luoda uusia elämyksiä myös kaikkein pienimmille. Tuleva museo vahvistaa omalta osaltaan museoiden trendiä monia aisteja hyödyntävinä ja elämyksellisinä paikkoina, unohtamatta uusia oivalluksia ja uutta tietoa. Kulttuuriin tutustuminen lapsena altistaa siihen rakastumiselle aikuisena. Niin muskarit kuin museokäynnit opettavat lapsille tärkeitä taitoja, kuten luovaa ajattelua, havaintojen tekemistä ja tunteiden ilmaisua. Perheillä on erilaiset mahdollisuudet välittää kulttuurin iloa eteenpäin. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 12 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 KANNEN KUVA Sari Markus, Michael Monroe Sibelius-museossa. Tämän lehden haastattelussa rocktähti Michael Monroe kertoo, miten klassinen musiikki tuli hänelle tutuksi lapsuudenkodissa. Musiikkimuseo rakennetaan kauppakeskukseen, ja merkittävä osa sen rahoituksesta tulee sponsoreilta. 4 MUSEO 3/2018 PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 V EI K KO SO M ER PU R O MUSIIKKIA JA MUSEOITA MYÖS LAPSILLE E nsi vuonna Helsingin Pasilaan avataan musiikkimuseo Fame. Ennen vanhaan museoissa piti olla hiljaa, mutta nyt tiedetään paremmin: musiikki ja äänet kuuluvat myös museoon. Ja sekä museot että musiikki kuuluvat myös lapsille. Sittemmin Monroesta tuli musiikin ammattilainen. Taidekasvatus antaa perustan ymmärtää taiteiden maailmaa. Outi Alanko-Kahiluoto Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja 56. Siksi taiteen perusopetuksella, koulujen taidekasvatuksella ja kattavalla kirjastojen, museoiden, teattereiden ja muiden kulttuuripaikkojen verkostolla on erittäin suuri merkitys. Erilaisia museohankkeita on vireillä paljon – museoille on selvästi tarvetta ja kysyntää
Rohkea profiloituminen sekä yhteiskunnalliset ja poikkitaiteelliset avaukset ovat kasvattaneet museon vaikuttavuutta valtavasti. ” On aika ymmärtää, ettei tavallisten ihmisten tietämättömyys vaaranna vain suomalaista kulttuuria, yleissivistystä ja hyvää elämää, vaan myös yhteiskuntarauhan ja viime kädessä koko demokratian.” Saska Saarikoski, Sitran blogi, 29.8.2018 ” Museon tulisi puhutella laajasti erilaisia kävijäryhmiä, ja sen pitäisi avautua nykyisiä museoita enemmän ulospäin. UUSIA MUSEOITA SYNTYY Vuonna 1988 elettiin hyvin samanlaisia aikoja kuin tänäkin päivänä. Sikäläisillä taiteilijoilla ei ole erityisempiä syitä synkistelyyn.” Aleksis Salusjärven kolumni, Yle 6.8.2018 MUSEOKUVIOITA Ajankohtasia aiheita 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA O SS I N YQ V IS T. Vuoden museojulkaisuksi valittiin Suomen kansallismuseon Julkinen ja kätketty Suomi. Vuoden erikoispalkinnon sai Aineen taidemuseo Torniosta. Kajaanin taidemuseon toinen arkkitehti Juha Leiviskä kertoi, että keskeiset kysymykset ovat aina samat: ”Miten ottaa huomioon ympäristön asettamat vaatimukset parhaalla mahdollisella tavalla niin, että ratkaisu tulee parantamaan olemassa olevaa tilannetta. Kansallismuseon Julkinen ja kätketty Suomi on konventioita rikkova ja laadukas teos, jossa konstailematon visuaalinen ja kirjallinen esitystapa kulkevat tasapainoisesti rinnakkain. Palkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Vaasassa toukokuussa. Miten saada aikaan tilaratkaisu, jossa ympäristön suomat mahdollisuudet on maksimaalisesti hyödynnetty?” Lehdessä kerrottiin myös Oulun taidemuseon perustamisesta vanhan liimatehtaan tiloihin, suomalaisella rakennusosaamisella rakennettavasta valtiollisesta Tretjakovin galleriasta Moskovassa sekä uuden paikallismuseon rakentamisesta Saarijärvelle. EMMA on selkeästi linjattu, asiantunteva, nykyaikainen ja korkeatasoinen taidemuseo. avatun Amos Rex -taidemuseon johtaja Kai Kartio, HS 27.8.2018. Aineen taidemuseo on alueellaan merkittävä museoalaa uudistava toimija. Uusia tiloja oli syntymässä Lahden hiihtomuseolle, Museoviraston konservointilaitokselle ja Helsingin kaupunginmuseolle. ” Tätä tilaa ei ole luotu meitä tai meidän aikaamme varten, vaan myös tulevaisuutta varten.” Helsingissä 30.8. Aukio rikastuttaa yleisön käsitystä museoiden arjesta ja asiantuntijuudesta esittelemällä museotyötä avoimessa tilassa. VUODEN MUSEO 2018 EMMA – Espoon modernin taiteen museo on palkittu Vuoden museo 2018 -tittelillä. Näin siis kaikkialla muualla paitsi saksalais-ruotsalaisessa keisarikunnassa. Palkintoraadin perustelut: EMMA on nostanut museaalisen toiminnan Suomessa uudelle tasolle erinomaisella Aukio-konseptillaan. Uusia museoita syntyi ja moni museo sai uusia tiloja. Museo voi olla kansallinen muisti, joka kertoo yleisölle arkkitehtuurista ja muotoilusta osana yhteiskunnan kehitystä.” Pääkirjoitus kommentoi uutta Arkkitehtuurija designmuseon hankesuunnitelmaa, HS 26.8.2018 ” Kun taidealan ihmisten kanssa keskustelee heidän kotimaidensa tilanteesta, tarinat ovat toisinaan jopa uskomattoman kuuloisia
Tässä pitää keskittyä vain siihen, mitä käsillään tekee tai muuten käy huonosti. Puhemies Paula Risikolla oli hoitotyön tuoma kokemus ja herkkä ote Rut Brykin keramiikan konservointiin. ”Tämähän on ihan kuin hoitotyötä. EL LA TO M M IL A. Meille aloittelijoille pitäisi varmaan kuitenkin olla joku Iittalan romuvarasto eikä ihan oikeita arvokkaita museoesineitä!” Nelli Korpi ”E i arvaisi kumpi on puhemies”, sanoo Eduskunnan puhemies Paula Risikko seistessään Mimmo Paladinon Järjen tuolla puolen -teoksen vieressä EMMA – Espoon modernin taiteen museossa. Hän oli selvästi innoissaan vetäessään puuvillahansikkaat käsiinsä ja päästessään hauraiden museoesineiden pariin. Risikko on tullut EMMAan työharjoitteluun Suomen museoliiton järjestämän Kutsu poliitikko museoon -kampanjan puitteissa. Elokuun viimeisen viikon kampanjaan osallistui yli 70 poliitikkoa 30 museossa eri puolilla Suomea. Paula Risikolle kierros EMMAssa nosti mieleen monia omaan sukuhistoriaan liittyviä muistoja muun muassa Tapio Wirkkalan astioista ja Vuokko Eskolin-Nurmesniemen vaatteista. Puolisen tuntia Rut Brykin varhaista keramiikkaa dokumentoituaan ja puhdistettuaan Risikko keksi, että koko eduskunta pitäisi tuoda museoon konservointihommiin. Ihmisen ihoa pitää käsitellä samalla tavalla hyvin hellästi ja tarkasti. ”Tämä on niin terapeuttista, että konservointiharjoittelu olisi varmasti hyväksi kaikille poliitikoille. MUSEOKUVIOITA Ajankohtasia aiheita PUHEMIES KONSERVAATTORINA Eduskunnan puhemies Paula Risikko kävi konservaattorin opissa poliitikkojen museotyöviikolla. ”Sehän se on yksi museon tärkeimpiä tehtäviä: säilyttää, esitellä ja tulkita historiaa sekä nostaa pintaan muistoja ja tunteita”, mietti EMMAn näyttelyintendentti Arja Miller . Kampanjalla halutaan kertoa poliitikoille museotyön monipuolisuudesta, yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä antaa heille mahdollisuus tarttua toimeen konkreettisesti. Opettajana EMMA:n vastaava konservaattori Katja Oijusluoma. Myös dokumentointi on samanlaista. ”Poliitikon työ on jatkuvaa nokituksi tulemista”, hän vertaa poliitikon arkea teokseen, jossa kymmenet linnut nokkivat ihmistä. Kaikki pitää merkitä yksityiskohtaisesti, jotta sama tieto on saatavilla myös seuraavassa paikassa – oli se sitten sairaala tai museo”, mietti siviilissä muun muassa erikoissairaanhoitaja työskennellyt Risikko. Museoiden työ kiinnostaa poliitikkoja, ja he haluavat tietää siitä lisää. V arsinaisessa työharjoittelussa Risikko pääsi konservaattorin oppiin
Hän kertoo vaikuttuneensa Hakasalmen näyttelystä ja Jäppisen osaamisesta. ”Emme tietenkään halunneet yksi yhteen samanlaista ratkaisua kuin Hakasalmessa, mutta vakuutuimme siitä, että Jäppinen olisi oikea henkilö sisällön rakentamiseen.” Jäppisen onneksi työnantaja oli idealle myötämielinen. > Musiikkimuseon puuhamiehet Mikko Vanni ja Jere Jäppinen Pasilassa tulevan museon työmaalla. ANNE SALOMÄKI J ere Jäppiselle suomalainen musiikkimuseo on pitkäaikainen haave. Finnish Music Hall of Famen eli Musiikkimuseon taustajoukot kertovat kunnianhimoisesta projektista. Musiikkimuseon perustajayhtiöt ostavat Jäppisen osaamista konsulttityönä kaupunginmuseolta. Helsingin kaupunginmuseon tutkijana hän on tuottanut Hakasalmen huvilassa vuosina 2015–2017 esillä olleen Musiikkia!-näyttelyn ja monia muita musiikin historiaan liittyviä hankkeita – ja harmitellut, ettei musiikille ole Helsingissä omaa, pysyvää paikkaa. Hän kutsui hankkeen puuhaväen käymään Hakasalmen näyttelyssä ja ilmoitti olevansa käytettävissä projektiin. Museon on tarkoitus avautua Tripla-kauppakeskuksen yhteyteen lokakuussa 2019.. MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan MUSIIKIN JA MUSEON YHTEISLAULU Miten koko Suomen musiikin historia mahtuu napakoihin neliöihin. Yksi tulijoista oli hankkeen vetäjä, Life Style Investin toimitusjohtaja ja museon hallituksen puheenjohtaja Mikko Vanni . Vuoden 2016 lopussa Jäppinen kuuli ensimmäisen kerran Helsinkiin suunnitteilla olevasta Musiikkimuseosta
MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan ” Syntyy tapa tehdä uudentyyppistä museota ja koko ala kulkee eteenpäin. R O N I R EK O M A A
Havainnekuvia tulevasta FAME-museosta Tripla-kauppakeskuksen yhteydessä Pasilan Rautatieasemalla. ”Julkisesta museosta tulevalle on ollut aikamoinen oppimisen paikka tajuta, että kuinka suuri osuus tässä hankkeessa esimerkiksi sponsoroinnilla on.” YI T YI T. Helsingin Musiikkimuseon tapauksessa molemmat puuttuivat. Hän huomauttaa, että yritysmaailmassa on totuttu nopeaan rytmiin. Näin on myös esimerkiksi Tanskan ja Norjan musiikkimuseoissa. Esimerkiksi yhteistyösopimusten saaminen ei olisi edes mahdollista, jos asiat eivät koko ajan etenisi konkreettisesti.” Y ksityiselle museolle yhteistyö voi olla elinehto, sillä museon on onnistuttava tekemään liiketoiminnastaan kannattavaa ilman avustuksia. Museon on määrä avata ovensa samaan aikaan kauppakeskuksen kanssa lokakuussa 2019. Organisaationa Musiikkimuseo on aivan uudenlainen hanke. P asilaan avattavan Tripla-kauppakeskuksen yhteyteen tuleva museo tarjoaa helmikuisen tiedotteen mukaan ”laajan katsauksen suomalaiseen musiikkiin innovatiivisessa, interaktiivisessa ja teknologisesti edistyksellisessä ympäristössä”. Tästä syystä Musiikkimuseolla on liuta yritysyhteistyökumppaneita, mikä ei ole Suomen museokentällä kovinkaan tavallista. Hidastelusta projektia ei kuitenkaan voi syyttää. Yleensä museolla on oma kokoelma ja henkilökuntana museoammattilaisia. ”Museo on perustettu yrityksenä, ja perustajat ovat hoitaneet asiaa muiden töidensä ohella. ”Aika on kuitenkin rahaa, joten töitä on tehtävä tehokkaasti. ”Voi sen myöntää, että käänteet ovat välillä vähän turhankin nopeita museotyötä ajatellen, mutta kauppakeskuksen avautuminen asettaa deadlinen ja sen mukaan on edettävä.” Vannia vauhti ei ole pyörryttänyt. ”Tässä näkyy yritysmaailman nopeus ja notkeus verrattuna siihen, että tätä tehtäisiin komiteatyönä,” Jäppinen toteaa. Olisin harkinnut virkavapaata, jos se ei olisi muuten onnistunut”, Jäppinen sanoo. 10 MUSEO 3/2018 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan ”Halusin joka tapauksessa olla luomassa musiikkimuseota. ”Kaikki liittyy rahoituskuvioon”, Jäppinen sanoo. Ensimmäinen kokoaikainen museoammatillinen työntekijä palkattiin vasta tovi sitten”, Jäppinen kertoo
Lisäksi hän uskoo suomalaisen musiikin olevan kansainvälisesti riittävän tunnettua, jotta tosifanit myös maailmalta löytävät museon, vaikka päämarkkina ovatkin todennäköisesti kotimaiset kävijät. L äheskään kaikkia museoalalla ennakkoluulot eivät ole vaivanneet, ja esimerkiksi Kansallismuseo lähti projektiin innolla mukaan jo varhaisessa vaiheessa. ”Toki hankkeessa on kyse osin kauppakeskuksen imagon rakentamisesta, mutta samalla rakennetaan myös uudenlaisen museon imagoa. Näyttely on avoinna 23.9.2018 asti. Hän huomauttaa, että markkinoinnissa on edelleen iso työ, jotta Musiikkimuseo saadaan kansan tietoisuuteen ja matkakohdelistoille. Vanni luottaa Triplan vetovoimaan yhtenä maan liikenteen keskeisimmistä solmukohdista. Lisäksi mukana on sponsoreita. Museossa järjestettäviä tapahtumia voisi lähettää radiossa tai netissä suurelle yleisölle, mistä Vannin mukaan käydään neuvotteluja useiden mediayhtiöiden ja operaattoreiden kanssa. Vanni kertoo, että tavoitteena on 100 000 vuosittaista kävijää keskimäärin 17 euron pääsymaksulla. ”Alkubudjetoinnissa mitään ei laskettu sponsorirahojen varaan, mutta neuvottelut ovat lähteneet liikkeelle tosi hienosti”, Vanni sanoo. T ripla haluaa profiloitua paitsi kauppapaikkana, myös elämysten ja kulttuurin keskuksena. Myös Musiikkimuseo pistää paukkuja elämyksellisyyteen. Ajatus museosta kauppakeskuksen ja viihteen vilinässä ei miellytä kaikkia. Siksi sen yhteyteen on tulossa esimerkiksi elokuvateatteri ja sisäsurffirata. Kaupallisuutta vastaan on tietysti paljon ennakkoluuloja niin musiikkikuin museoalallakin.” Jäppisen mielestä kauppakeskuksen asiakasvirrat eivät kuitenkaan ole automaattinen oikotie onneen. 11 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan Vannin mukaan Musiikkimuseon kokonaiskustannusarvio on 4–4,5 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus kerätä kolmesta lähteestä. Käyttörahoitusta ei enää julkiselta puolelta pyydetä, vaan kulut katetaan itse. Vanni kertoo, että museoon on tulossa säännöllisiä pienimuotoisia keikkoja, ja toiveissa on hyödyntää Triplaan tulevaa tapahtumatilaa. Yksi osuus tulee yksityisiltä sijoittajilta ja joukkorahoituskampanjasta, toinen valtion ja kaupungin kanssa neuvoteltavina tukina ja kolmas pankkilainana. M A IJA A ST IK A IN EN. Musiikkimuseo on päättänyt liittyä Museokorttiin, ja lisäksi organisaatio on hakenut Museoliiton jäsenyyttä. Jäppinen muistuttaa, että myös Helsingin taidemuseon muuttoa elokuvateatterin kainaloon arvosteltiin aikoinaan ”popcorninkärystä”. KansallisHelsingin kaupunginmuseossa on ollut monia musiikkiaiheisia näyttelyitä kuten Helsinki Clubbing – Savua ja stroboa 30 vuotta
Joillekin kävijöille se on paras tapa saada omakohtainen kosketus menneisyyteen.” H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O /J U H O N U R M I. Harju uskoo, että museokävijät kaipaavat ja jopa odottavat musiikkia. Musiikki on ollut mukana myös kaupunginmuseon vaihtuvissa näyttelyissä. Samalla työryhmäläiset tutustuivat kappaleisiin, joita he eivät olleet koskaan kuulleetkaan. Hän kannustaakin miettimään musiikkia myös silloin, kun näyttelyn aihe ei suoraan liity musiikkiin. ”Pöytämalliseen jukeboksiin mahtuu 24 biisiä, ja päätimme täyttää sen Helsinki-aiheisilla klassikoilla.” Vanhoista kappaleista työryhmä pääsi sopuun, mutta tuoreimmat päätettiin valita äänestyksellä. Esimerkiksi Helsinki Clubbing -näyttelyssä kullekin mukana olevalle klubille luotiin soittolista, ja näyttelytila varustettiin lukuisilla kuulokkeilla. ”Emme halunneet jukeboksia baarimiljööseen vain esineeksi, vaan tavoitteena oli, että sitä myös käytettäisiin”, näyttelyn tuottaja, tiimivastaava Jari Harju sanoo. 12 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan HELSINGIN HISTORIAA LAULUIN & SÄVELMIN Minä keväänä kuljit Hakaniemen rantaa. Onko Helsinki kaunis vain unissa. ”Kiinnostavinta koko hommassa oli se, että aiheesta syntyi monenlaisia irrallisia keskusteluja. Helsingin kaupunginmuseo keräsi pysyvää näyttelyään varten soittolistan, jonka tarkoitus oli luoda aitoa tunnelmaa menneiltä vuosikymmeniltä. Kahdeksan eniten ääniä saanutta kappaletta nousi mukaan soittolistalle. ”Lähes mitä tahansa voi kertoa musiikin välityksellä. Eräällä palstalla joku innostui keräämään listaa kaikista Helsingistä kertovista kappaleista, joista osasta mekään emme olleet tietoisia”, Harju kertoo. M usiikki kantaa mukanaan muistoja menneestä, ja siksi se toimii myös muissa kuin yksinomaan musiikille pyhitetyissä museoissa
Se, että julkisrahoitteinen Kansallismuseo tekee yhteistyötä yksityisen ja voittoa tavoittelevan yrityksen kanssa, ei Anttilan mielestä ole ongelmallista. Museossa on varattu tilaa myös Kansallismuseolle, joka kierrättää esillä musiikkiaiheisia kokoelmiaan. M usiikkimuseon sisällön suunnittelusta huolehtivat sisältöjohtaja Jäppinen, kokoelmista ja sisällöstä vastaava Risto Hakomäki Kansallismuseosta ja näyttelypäälliköksi palkattu Sari Katainen . Monille yhteistyöyrityksille museoala on uudenlainen kokemus. ”Meillä on vahva usko, että yhteisellä tekemisellä muiden toimijoiden kanssa saamme aikaan jotakin uutta ja ainutlaatuista. Hänen mukaansa Kansallismuseo on itsekin hyötyjän roolissa. Teknologia paitsi auttaa hyödyntämään pientä tilaa tehokkaasti, myös tarjoaa mahdollisuuden esitellä suomalaisyritysten teknologiaosaamista. < Matkagramofoni tuli muotiin 1920-luvun lopulla ja toi musiikin myös uimarannoille. Mahdolliset lahjoitukset ohjataan ensisijaisesti Kansallismuseon kokoelmiin. Yksi museon huoneista on kunniagalleria, johon valitut muusikot, yhtyeet ja muut musiikintekijät vaihtuvat vuosittain. Toteutuksessa on useita suomalaisia yhteistyöyrityksiä, joiden kanssa museo suunnittelee esimerkiksi virtuaalielämyksiä. Yksi huone esittelee vaihtuvia sisältöjä, kuten teemanäyttelyitä. ”Ajallinen rajaus oli pakko tehdä, eli museo lähtee Sibeliuksen Kullervon ajoista 1890-luvulta ja kulkee nykypäivän populaarimusiikkiin.” Esineiden osuus museossa tulee olemaan sangen pieni. ”Harva museo erityisesti haluaa olla erillään kaikesta muusta”, hän huomauttaa. Vannin mukaan sopimuksia on tehty lähes yksinomaan suomalaisten toimijoiden kanssa, ja muualta maailmalta on jo ehtinyt tulla kyselyitä museon teknologiaratkaisuista. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo, että museo kauppakeskuksessa on oikeastaan juuri sitä, mitä museoiden kuuluukin tehdä: olla mukana ihmisten arjessa. ”Tekisimme joka tapauksessa tutkimusta ja aktiivista kartutustyötä Suomen kulttuurihistoriassa näin keskeisellä aihealueella, ja meille on kannattavaa ja järkevää tehdä sitä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Kunniagalleriaan valittavia muusikoita, orkestereita ja yhtyeitä on valitsemassa edustajia monista organisaatioista. Museon hallituksen tavoitteena on pitää esillä monipuolisesti eri musiikin lajeja. Toivottavasti hankkeen kautta syntyy tapa tehdä uudentyyppistä museota, ja siten koko ala kulkee eteenpäin.” Samaan pyritään myös kansainvälisillä kontakteilla. ”Aikamoinen haaste tietysti”, Jäppinen myöntää. 13 MUSIIKKI Syvennytään musiikkiteemaan museo toimii eräänlaisena Musiikkimuseon kokoelmayksikkönä, sillä Musiikkimuseo ei kerää omia kokoelmia eikä sillä ole kokoelmien konservointiin ja hoitoon erikoistunutta henkilökuntaa tai tiloja. ”Kansallismuseon mukanaolo laajentaa käsitystä siitä, että suomalainen populaarimusiikki on kansallisesti tärkeää kulttuuriperintöä.” Kansallismuseon lisäksi Musiikkimuseon kumppaneina on useita muita museoja musiikkialan toimijoita. Muutaman sadan neliön näyttelytilaa ei Jäppisen mukaan täytetä tavaralla, vaan esillä on paljolti elektronista aineistoa. Vanni kertoo, että museo pitää aktiivisesti yhteyttä pohjoismaisiin musiikkimuseoihin ja muihin kansainvälisiin museohankkeisiin, ja tavoitteena on yhä tiiviimpi yhteistyö jatkossa jatkossa. Parhaimmillaan museo antaa hyvän kosketuksen niin musiikin tekemiseen kuin käyttämiseenkin. ” 1890-luvun Sibeliuksesta nykypäivän populaarimusiikkiin.. Tämän kaltaiset kumppanuudet ovat julkisten resurssien tarkoituksenmukaista ja luovaa käyttöä.” Anttila on erityisen mielissään siitä, että Musiikkimuseo paitsi antaa kokoelmille tilaisuuden päästä esille, myös luo kohtaamispaikan yleisölle ja muusikoille. Konkreettisista yhteistyökuvioista ei vielä Jäppisen mukaan ole sovittu, mutta vaikkapa jokin esinelaina tai asiantuntija-apu Sibelius-museosta voi tulla kyseeseen. Jäppinen lupaa muun muassa 360 asteen videokuvaa, joka päästää katsomaan erilaisia musiikillisia tilanteita uusista näkökulmista, sekä karaokea, jossa museokävijä saa esiintyä virtuaalisen Tavastian tai vaikkapa oopperajuhlien lavalla
14 MUSEO 3/2018 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin.
Työntekijöiden oli puolestaan totuteltava työskentelemään akvaario-olosuhteissa. Kyseessä on Suomessa aivan uudenlainen museokonsepti, joka vielä kehittyy yleisön reaktioiden ja palautteen perusteella.” 15 > Korttitalo-teokseen on kerätty jo yli viisisataa unelmaa. Näin ei ole, yleisöpalvelujen intendentti Reetta Kalajo vakuuttaa. ”Moni odottaa saapuvansa perinteiseen näyttelytilaan. A lkuun uusi näyttelytila herätti hämmennystä museokävijöissä. Espoon modernin taiteen museon näyttelytilan ympärille rakennetaan näemmä parhaillaan jotakin uutta. Yleisö pääsee osallistumaan Futuromania-näyttelyyn myös sen perinteisemmissä osioissa. Pakkilaatikot ja niitä avaavat museomestarit ovat täällä vielä huomennakin museon avautuessa yleisölle. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin LÄPINÄKYVÄ MUSEO EMMAn yleisöpalvelujen intendentti Reetta Kalajon elämäntyö on museoammattilaisten tekemän työn näkyväksi tuominen. Nykyään yleisön käsite on huomattavasti laajempi, ja samoin museolehtorin työnkuva, johon kuuluu vaatimus välittömästä vuorovaikutuksesta ja toimimisesta digitalisaation ja avoimen tiedon parissa.. Esineitä käsitellään ja kuvataan katseluvaraston keskellä sijaitsevassa lasiseinäisessä työhuoneessa. ”Katseluvaraston luonne on, että taidemuseon prosessit näkyvät tilassa: konservointi, varastointi sekä esineiden pakkaamiset ja purkamiset. Johan Olinin ja Aamu Songin teos näyttelytilan keskellä kutsuu kävijää piirtämään paperilapulle unelmiensa kodin ja kiinnittämään sen osaksi teosta. Asiakkaat eivät heti ymmärtäneet laatikoista purettavien näyttelyesineiden ja niiden parissa uurastavien työntekijöiden olevan osa museon arjen esittelyä. Tottuminen vaati kuitenkin vain aikaa. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO P uoliksi avattuja pakkilaatikoita, särkyvää-tarroja, pakkausmuovia ja silkkipaperia. Katseluvaraston keskellä on vaihtuvien näyttelyiden tila.” Olemme Kalajon suosikkiosassa museota, Bryk & Wirkkala -katseluvarastossa ja -näyttelytilassa, joka avattiin viime marraskuussa. < Kalajon uran alussa museolehtorin toimenkuvaan kuuluivat opastukset ryhmille, koululaisille ja lapsille. ”Unelmat postitetaan myöhemmin niiden piirtäjille”, kertoo Kalajo
16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 3/2018
”Olemme saaneet paljon palautetta, tuunanneet katseluvarastoa uudestaan ja uudestaan ja yrittäneet nähdä sen asiakkaan silmin. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin REETTA KALAJO, 43 < ”Olen halunnut tehdä museosta mahdollisimman läpinäkyvän. • Gallen-Kallelan museolehtori vuosina 2002–2011. Usein vitriinin ja köysien takana hääräävät myös museomestarit ja valokuvaajat. Ihmiset hakevat liikkumisen rajoja näyttelytilan ja teosvaraston välillä. ”Yksi meistä valmistaa vuorotellen koko salaattikerholle lounassalaatin. • Espoon modernin taiteen museon yleisöpalvelujen intendentti vuodesta 2015 alkaen. Vastuullani on myös syksyllä museoon avattava performanssitaiteilija TYÖPÄIVÄ 8.30 ”Saavuttuani työpaikalle istahdan työkavereiden kanssa kahvipöydän ääreen vaihtamaan kuulumiset.” Aamupäivä kuluu sähköpostien parissa tai esimerkiksi WeeGeen museoiden yhteisen ohjausryhmän, museon johtoryhmän ja tiimiläisten kanssa palavereissa. ”Näinä hiljaisina kesäpäivinä aikaani vievät lasten museofestivaalin työntekijän rekrytointi, nettisivun uusien tekstien kirjoittaminen ja syksyn töiden organisointi. Museon salaattikerho kokoontuu. ”Jos töitä ei ole illalla, palaudun työpäivän jälkeen perhe-elämän, kotimme puutarhan, tenniksen tai juoksulenkkien parissa.” 17. ”Yksi suosikkityötehtävistäni ovat kokoontumiset muiden suurten taidemuseoiden yleisöpalveluista vastaavien kollegoiden kanssa. Tuki ja vinkit samankaltaista työtä tekevien ammattilaisten kesken ovat antaneet omaan työhöni paljon energiaa.” 12.00 Lounasaika on rauhoitettu palavereilta. Hyvällä säällä syömme pihalla.” 13.00 Iltapäivisin palaverit jatkuvat, esimerkiksi taiteilijoiden, yhteistyökumppaneiden, kuten April Jazzin ja Baltic Circle -festivaalin, sekä erilaisten sidosja vierailuryhmien kanssa. Siivooja pesee ikkunoita ja kaukaa kantautuu poraamisen ääniä. Reetta Kalajo on mielellään juuri tällaisina päivinä museossa töissä. Jo nuorena museotyöntekijänä mietin, että on erikoista, miten paljon hienoa museoammattilaisten työtä menee näyttelykävijältä täysin ohi”, kertoo Reetta Kalajo. • Espoon modernin taiteen museon museolehtori 2011–2015. Lasivitriinin takana museon harjoittelija luetteloi Rut Brykin suunnittelemia kankaita. • Yleisöpalvelujen intendentti • Asuu Espoossa • Naimisissa, kaksi lasta KOULUTUS & TYÖKOKEMUS • Valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2002. Olemme pyrkineet kirjoittamaan tilan käyttötarkoituksen auki mahdollisimman selkeästi kaikkiin opasteisiin.” Entisen painotalon käytävillä on maanantaina tyhjää. ”Noin kerran kahdessa kuussa paikalle tulee delegaatio Aasiasta tutustumaan suomalaiseen taidekasvatukseen.” 18.00 Iltaisin Kalajolla saattaa olla edustustehtäviä. Katseluvaraston työntekijöiden toimista kysellään oppailta ja salivalvojilta. • Gallen-Kallelan Museon kesätyöntekijä vuosina 2000 ja 2002. Palaverien täyttämien arkipäivien keskellä suunnittelulle jää harvoin aikaa
”Toimintakulttuuri lähtee siitä, että kaikki kokemus ja ideat ovat yhtä arvokkaita. Yleisön parissa toimii viisihenkinen tiimini sekä oppaat ja salivalvojat.” Kalajo iloitsee erityisesti siitä, että oppaat, lehtorit, tuottajat, asiakaspalvelijat ja eri tiimit kahvittelevat kaikki samoissa taukotiloissa. Ne ovat lahja Vuoden museolle. MUSEO 3/2018 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin 18 Kate McIntoshin teos, jossa vanhat esineet ja yleisön kädenjälki näyttelevät tärkeää osaa.” I kkunalasista tehdyn työhuoneen seinän takana aukeaa vehreä metsämaisema, jonka keskellä nököttää suuri siirtolohkare. ”Tämän näkymän ääressä seison päivittäin. ”Aikani menee pitkälti yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja taiteilijoiden kanssa toimimiseen, töiden hallinnoimiseen ja suunnitteluun. Aukion näyttelytilassa kävijä pääsee esimerkiksi zoomaamaan Mäntyniemeen ostettujen Rut Brykin monumentaalisten teosten pintaa ja rakentamaan Brykin mallien mukaista keramiikkaa tietokoneella.. Vieläkin rohkeampia tekoja kuitenkin kaivataan. Katseluvarasto saa elää ja hengittää museonäyttelyiden ja museotyön mukana.” Kalajon tiimin tavoitteena on lähestyä erilaisia museoyleisöjä esimerkiksi digitoitujen sisältöjen keinoin. Esimerkiksi Museokortti on hänen mielestään kaivattu askel avoimuuden suuntaan. Näin esimerkiksi yleisöt otetaan varmasti huomioon heti projektia aloitettaessa.” Kun voittaja Vuoden museo -palkintogaalassa julistettiin, korokkeelle palkintoa vastaanottamaan nousi museojohtajan lisäksi kaksi intendenttiä. ”Minä vastaan yleisön kanssa toimimisesta ja kaksi muuta näyttelyistä ja kokoelmista.” K okoushuoneen pöydällä odottavat kuohuviinipullot. Kiveä peittävät villiviinit muuttuvat syksyllä leiskuvan punaisiksi.” Sähköpöydän kulmalla rehottaa tuuhea juoru. ”Nyt kasvi on levinnyt täällä työhuoneesta toiseen, kun olen lahjoittanut taimia työkavereille.” Vaikka Kalajo vastaa yleisöstä työssään, hän tapaa yleisöä vain harvoin. ”Jännitimme Vaasassa Museopalkintogaalassa loppuun asti, että kenelle palkinto menee.” Hän uskoo, että palkinto irtosi museon uuden katseluvaraston johdosta. Yläkerrassa kävijää odottaa katseluvarasto, joka on tullut jäädäkseen. Näyttelytiloihin johtaville portaille kävellään Vuoden museo -palkintomattoa pitkin. Yhdenkään museon henkilökunnan jäsenen ei tarvitse uuden näyttelyn alla ihmetellä, että mitäköhän sieltä on tulossa. Pekka Kauhasen suunnittelema palkintoveistos on asetettu esille museon aulaan. Näyttelyiden työryhmissä toimii museomme henkilökuntaa kaikilta aloilta. ”Minusta piti alun perin tulla toimittaja, mutta sukelsinkin minulle aivan uuteen maailmaan. ”Me päätimme toteuttaa läpinäkyvyyden konkreettisesti, purimme umpiseinät teosvarastojen ympäriltä ja laitoimme lasia ja verkkolevyä tilalle.” Kalajo toimii yhtenä museon kolmesta intendentistä. Ohi on työpäivän aikana vilistänyt ainakin jäniksiä ja kettuja. Ensimmäisen museokesäni aikana ymmärsin, että museossa tehdään valtava määrä työtä, joka ei näy kävijälle mitenkään.” Museoammattilaisten tekemän työn näkyväksi tuominen muodostui Kalajon elämäntyöksi. Kalajo on napannut taimen vanhasta maatalosta. Yhteisen pöydän ääressä jokainen museossa työskentelevä saa mielikuvan toisen työpäivästä, arjesta ja tämän kohtaamasta yleisöstä. Se taas on hyvän työilmapiirin ansiota, joka on puolestaan seurausta pitkään kehitetystä toimintakulttuurista. ”Tavoitteena on, että kehitämme sitä koko ajan paremmaksi. R eetta Kalajo aloitti museouransa Gallen-Kallelan Museon kesätyöntekijänä
Laura Voutilainen – konserttisalikiertue 1.11. Back to the Sixties 16.–17.11. The Posies 30th Anniversary Tour 29.10. Maarit ja Sami Hurmerinta 15.12. Gigli 2018 -gaalakonsertti 3.11. Joulukonsertti: Antti Sarpila Swing Band 11.12. Eva & Manu: Christmas Concert 19.12. Tarvitsetko apua kirjantekoon. Suvi Teräsniska – Sinä olet kaunis 20.10. Tribute to Prince: UMO feat. Savoyn uusivuosi 31.12. Ali Jahangiri 5.12. Marcel Khalife & Al Mayadine Ensemble 21.10. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Hanna Karppanen hanna.karppanen@parvs.fi 040?684?91?88 Aino Rajala aino.rajala@parvs.fi 050?5738?405 www.parvs.fi ilmoitus_14_museo-lehti.indd 1 22.8.2018 13.01. ja paljon muuta Savoy-teatteri Savoy-teatteri savoyteatteri.fi | lippu.fi Soweto Gospel Choir pe 9. Hoidamme kirja hankkeen kaikki työvaiheet editoinnista jakeluun, jolloin museolta säästyy aikaa ja vaivaa. la 10.11. ................................... Soweto Gospel Choir 9.–10.11. Susanna Leinonen Company: Nasty Women 7.11. Friggin Folkkijoulu 14.12. Pitkä kokemuksemme kustannus alalta takaa laadukkaan lopputuloksen. Kustannusosakeyhtiö Parvs tekee tilaustyönä julkaisuja taidemuseoille. The Blind Boys of Alabama 30.10. Sam Huber, Tuomo & Marta Ren (Portugali) 28.–29.11. Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana 26.–27.10. Teemu Roivainen & Diandra 23.10. 19 18 Savoyn syksy sykähdyttää! Poimintoja: Mustalaisruhtinatar -operetti 6.10. Erja Lyytinen & Friends: Blue Christmas 12.12. Huun Huur Tu 4.11
20 MUSEO 3/2018 MUUSIKON KANSSA MUSEOSSA Jutustelua musiikista ja museoista ROCKTÄHTI MUSIIKKIPYHÄTÖSSÄ Turun Sibelius-museo nostaa jalustalle paitsi suuren säveltäjän elämäntyön, myös musiikin yleensä. ARI VÄNTÄNEN KUVAT SARI MARKUS. Rocklaulaja Michael Monroelle se on paikka, jossa pääsee merkittävien asioiden äärelle