TAMMISAAREN UUSI VETONAULA Tieto lisää toivoa K AT A R IIN A SA LM I 1 / 2023 TOIVO • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ AKTIVISMI MUSEOISSA Onko tulevaisuus KÄSISSÄMME
36 RAUHAN PUOLESTA Nobelin rauhankeskus luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta. 24.2.2023 • Teemana toivo JO H A N N E S G R A N SE TH / N O B EL PE A CE CE N TE R
35 KÄVIN MUSEOSSA, JA NÄIN TULEVAISUUTEEN Miisa Pulkkisen kolumni. 8 MENNEISYYS, TULEVAISUUS JA TOIVO Miksi kulttuuriperintötyö on tärkeää. 20 RAIVOISAA RAKKAUTTA Taidemaalari Nanna Suden haastattelu. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä H H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O PI H LA PA SA N EN 22 5 X TOIVO Toivoa se on epätoivokin! Tutustu viiteen eri toivon muotoon museoiden kokoelmaesineiden välityksellä. 42 OMAVARAISUUTTA & KEKSELIÄISYYTTÄ Selviytymistaitoja arkeen. 54 NÄYTTELYLIITE 55 ANNA PALAUTETTA JO H A N N E S M E TS Ä N IE M I. 4 KULTTUURI TEKEE TULEVAISUUDEN Pekka Saurin pääkirjoitus 6 NELJÄ MUSEOTA VUODEN MUSEO -FINAALIIN Mahtavat finalistit esittäytyvät. 40 SOTAKOKEMUKSISTA SUKUPOLVELTA TOISELLE Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. 48 MUUTOKSEN KOKO KUVA Luomuksen Muutosta ilmassa -näyttelyssä on toiveikas pohjavire. 14 TAMMISAAREN UUSI VETONAULA Kurkistus huhtikuussa ovensa avaavan taidemuseon kulisseihin. 46 AJATONTA HISTORIAA Historioitsija Ville Eerolan museovinkit. 26 AKTIVISMI HERÄTTELEE MUSEOITA Museot nähdään aikaisempaa laajemmin yhteiskunnallisina instituutioina. 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. 30 TIETOA TALOUDESTA Pistäytyminen Rahamuseossa kannattaa
Varmasti. Mutta näitä perimmäisiä kysymyksiä on pidettävä rohkeasti näkyvissä tänä keväänä, kun valtiontalouden alijäämä ja korkomenojen jyrkkä kasvu tulevat olemaan voimallisesti esillä vaalitaistelussa. Kulttuuri on elämän tarkoitus. Kulttuuri luo ne merkitykset, joiden puitteissa ihminen miettii ratkaisukeinoja toistaiseksi ratkaisemattomiin ongelmiin. Kulttuuri on se voima, joka puskee inhimillisen tietoisuuden rajaa alituisesti tuonnemmaksi. Kulttuuri on sivilisaation terävä reuna. Korkealentoista. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Tuomas McGilleon, Laura Hallamaa, Emilia Merisalo, Meri Parkkinen, Miisa Pulkkinen, Päivi von Rabenau, Merja Räty, Katariina Salmi, Erkki Vuokila, Ari Väntänen, Tarja Västilä, Terhi Width KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen ASIAKASPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0721 • museoliitto@museoliitto.fi ILMOITUKSET Kirsti Ruissalo kirsti.ruissalo@museoliitto.fi 044 430 0721 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E KULTTUURI TEKEE TULEVAISUUDEN S uomessa ja maailmassa on korkea aika määritellä kulttuurin tehtävä uudelleen vastaamaan 2000-luvun vaatimuksia. Museot tuottavat merkityksiä sekä tuomalla historian tähän päivään että avaamalla uusia todellisuuden tulkintoja taiteen avulla. Kulttuuri ei ole pelkkiä elämyksiä tai ajanvietettä. 61. Kulttuuri tekee tulevaisuuden. Näin tulee epäilemättä taas tapahtumaan etenkin, kun suomalaisten koulutustason vajoaminen on noussut kohuotsikoihin. Kulttuuri on päämäärä eikä väline. Näin ei saa käydä. Se on erityisen tärkeää maailmantilanteessa, jossa globaalit kriisit näyttävät seuraavan toistaan ja ihmiset kaipaavat lohtua, rohkaisua ja toivoa. Välineet muuttuvat kovin helposti päämääriksi ja päämäärät välineiksi. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Vaarana on, että kulttuuri jää näissä keskusteluissa sivulauseeksi. Perinteisesti säästöiltä halutaan suojella sosiaalija terveyspalveluita ja koulutusta
Uusien digitaalisten mahdollisuuksien tutkiminen nähdään edelleen tänä päivänä tärkeänä muun muassa Kansallisgalleriassa, joka pilotoi toimintaa metaversumissa yhdessä Sitran kanssa. Renlundin museon saamasta 117 marginaalitaideteoksen lahjoituksesta ja museon pitkäaikaisesta toiveesta saada asianmukaiset näyttelytilat. Kävijät arvioivat museokäynnin hyvinvointivaikutusten keskiarvoksi 864 euroa. Muisti jatkaa tutuilla jäljillä, sillä tiedekeskus hyödyntää näyttelyissään runsaasti multimediasisältöjä. UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ENNEN JA NYT ”Ohjelmiston rakenne on hyvin monipuolinen, joten uskoakseni se pystyy täyttämään useammanlaisten käyttäjien odotuksia. ” Aikomuksena on herättää henkiin Luddaksi kutsuttu eloisa ja meluisa uutistyön sydän kertomalla uutiskadun historiasta ja toimituksen arjesta henkilötarinoiden, valokuvien ja videoiden kautta. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Elämys vaatii aitoa ympäristöä, mutta tietokone on hyvänä apuna, kun tietoa halutaan tarjota ja saada”, kertoi Mikkelin museoiden amanuenssi Pentti Nousiainen vuoden 1993 toisessa Museo-lehdessä. Ehkä kuitenkin odotukset siitä, että multimediatekniikka pystyisi korvaamaan perinteisen näyttelyn ovat kadonneet. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Museovierailun arvoa käyttäjälle arvioivan tutkimuksen mukaan suomalaismuseoiden koetut hyvinvointivaikutukset ovat satojen miljoonien arvoiset. Tutkimusryhmää johtanut yhdysvaltalainen tohtori John H. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Falk pyrkii menetelmällään mittaamaan ihmisten kokemien museokäyntien hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa. Hanke kuitenkin jäi.” Yle kertoi 25.1.2023 kokkolalaisen K.H. ‘Näyttelyt pystyy myös pelaamaan läpi pakohuonepelin logiikalla, ja siellä voi kokeilla, miltä tuntuu joutua identiteettivarkauden uhriksi.’” Päivälehden museon ja arkiston johtaja Saila Linnahalme kertoi 25.1.2023 Helsingin Sanomissa museon uudistuvasta näyttelytilasta ja arkistosta. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, ja siihen osallistui HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museoja tiedekeskus Luuppi, Museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Päämajamuseo tavoitteli aikanaan uudenlaisella Lokki-pelillä ”suuren asian esittämistä pienessä tilassa”. Tutkimuksesta saatiin ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Hankkeet ovat kuitenkin kaatuneet tai viivästyneet.’ Vuonna 2009 Kokkolan kaupunginhallitus päätti, että tuolloin 100-vuotistaivaltaan juhlineelle museolle rakennetaan näyttelytilat. Museokävijät arvioivat käynnin vaikutukset myönteisiksi vielä kuukauden kuluttua käynnistä ja peräti 99 prosenttia vastaajista koki, että käynti edisti hyvinvointia. ” Museotoimenjohtaja harmittelee, että paikkakunnalla ei ole tarvittavia näyttelytiloja. ‘Asianmukaisten näyttelytilojen saaminen on ollut agendalla jo yli kymmenen vuotta. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN MUSEOIDEN MITTAVAT HYVINVOINTIVAIKUTUKSET. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Käsillä olevassa lehdessä esittelyssä on Sodan ja rauhan keskus Muisti, johon Päämajamuseo yhdistyi uudenlaista sotahistoriaa esittelevän keskuksen avautuessa vuonna 2021. Tutkimusdata kerättiin touko–lokakuussa 2022. Kun tulokset kerrotaan museoiden kävijämäärillä, yhden tutkimukseen osallistuneen museon tuottaman vuotuisen hyvinvoinnin arvo on keskimäärin yli 230 miljoonaa euroa. Tilanteen piti parantua jo vuosia sitten
1 KUOPION MUSEO Kuopion museo on viime vuosina käynyt läpi mittavan uudistuksen niin rakennuksen, näyttelyiden, palveluiden kuin museokonseptin osalta. Myös museon asiakkaat ovat huomanneet uudistukset, joita ennen museossa vieraili keskimäärin 35 000 vierasta vuosittain. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NELJÄ MUSEOTA VUODEN MUSEO -FINAALIIN Vuoden museo 2023 -kilpailun finaaliin on valittu neljä museota: Kuopion museo, Museo Leikki Espoosta, Auton ja tien museo Mobilia Kangasalta ja Riihisaari – Savonlinnan museo. Kokoelma kattaa suomalaista lapsuutta 1800-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. Panostukset peruskorjaukseen, uudisrakennukseen, näyttelytuotantoon, palvelukokonaisuuteen ja yleisötyöhön näkyvät elämyksellisenä ja laadukkaana museokokonaisuutena. Museo Leikin kokoelmien pääosassa ovat leikkikalut. Uusi Museo Leikki on avajaisten jälkeen saanut suuren suosion ja muutamassa kuukaudessa valtavan kävijämäärän. Ne kertovat lasten elämästä eri aikoina, leikin historiasta, leikkikalumuotoilusta ja -valmistuksesta sekä lapsuuden historiasta laajemmin. Asiakastuntemuksen syventämiseksi ja asiakkaiden osallistamiseksi uudistuksessa käynnistettiin kaksi asiakasraatia, joiden avulla päästiin lähemmäksi käyttäjien tarpeita ja toiveita. Keskiössä on myös museotyölle omistautunut henkilökunta. Menestyksen kulmakiviä ovat uudistettu kahden museon näyttelykokonaisuus, asiakaslähtöinen lähestymistapa ja monialainen yhteistyö. Vuonna 2022 Kuopion museolla oli yli 125 000 kävijää, joista lähes 100 000 vieraili näyttelyissä. Museotoiminnan yleisölle näkyvin osa eli näyttelyt syntyivät museohenkilökunnan laatimasta käsikirjoituksesta, joka lähti liikkeelle asiakkaiden toiveita kuunnellen. Museosta on tullut kaikenikäisten museo. 2 MUSEO LEIKKI Muutos Lelumuseo Hevosenkengästä Museo Leikiksi on ollut valtava, kokonaisvaltainen uudistus, joka ulottuu museon toiminnan jokaiseen osa-alueeseen. 1 2 V IC EN TE SE R R A / K U O PI O N K A U PU N K I PE K K A EL O M A A / M U SE O LE IK K I
Savonlinnan museo toimii alueellisena vastuumuseona museotoiminnan edistämistehtävän ja kulttuuriympäristötehtävän osalta Etelä-Savon alueella. Mobilia on mukana ilmastotalkoissa auttamalla harrastajia tiedostamaan ilmastonäkemyksiä. Museo on perustettu vuonna 1984 ja sen tallennusvastuualueisiin kuuluvat Saimaan sisävesiliikenne ja saaristolaiselämä. Pedagogisia tavoitteita ei ole liitetty valmiin näytelmäkäsikirjoituksen päälle, vaan käsikirjoitus on tehty niiden pohjalta ja palvelemaan niiden tarpeita. Näyttely luo sillan oivalluksille teiden ja tiellä kulkemisen merkityksistä. 170-vuotias museorakennus on alunperin kruunun jyvästönä toiminut tiilinen makasiinirakennus, joka kävi vuosina 2019–21 läpi laajan peruskor jausremontin. VUODEN MUSEO -PALKINTO Vuoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta omalla toiminta-alueellaan. 4 3 H EI D I R YT K Y / M O B IL IA TIM O SE PP Ä LÄ IN EN / R IIH IS A A R I. Museon visiona on olla tieliikenteen kulttuuriperinnön vaikuttavin puolestapuhuja. Mobilialla on elävää yhteistyötä sidosryhmien ja yleisöjen kanssa. Maaliskuussa 2022 avattu ydinnäyttely Kertomuksia teistä on näyttely suomalaisesta tiestä ja tien kulkijoista. toukokuuta. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta Uudessa Museo Leikissä pedagogiset tavoitteet ovat olleet perusta näyttelyn käsikirjoitukselle, sisällöille ja toiminnallisuuksille. Museo jakaa myös tietoa autoharrastuksen ilmastovaikutuksista, jotta harrastuksen kulttuuriperintömerkitys ymmärrettäisiin. Tehty remontti toi mu seon teknisesti ja puitteiltaan 2020-luvulle, mutta sen myötä käännettiin myös uusi lehti koko museon tarinassa. 3 AUTON JA TIEN MUSEO MOBILIA Mobilian uusi strategiakausi alkoi vuonna 2022 brändiuudistuksella. Vuoden museo -kilpailun palkintolautakunta tutustuu kevään aikana finalistimuseoihin ja jakaa palkinnot Valtakunnallisten museo päivien yhteydessä järjestettävässä Museopalkintogaalassa Helsingissä 25. Loppuvuodesta 2022 avatussa digitaalisessa oppimisympäristö Verkkopajassa pääsee hyödyntämään Mobilian ja sen sidosryhmien digitaalisia palveluita vuorovaikutteisesti. Riihisaaren museolaivalaiturissa ovat esillä kansainvälisestikin ajateltuna ainutlaatuiset museohöyrylaivat höyrykuunari s/s Salama (1874), matkustajalaiva s/s Savonlinna (1904), tervahöyry s/s Mikko (1914) sekä Suomen vanhin museohöyrylaiva, hinaaja s/s Ahkera (1871). Riihisaari toimii paitsi museona myös monipuolisena matkailuja kulttuurimatkailukohteena, ja sen palveluihin kuuluvat myös Savonlinnan matkailuja retkeilyneuvonta sekä Metsähallituksen Saimaan luontokeskus. 4 RIIHISAARI – SAVONLINNAN MUSEO Riihisaari – Savonlinnan museo on Sa vonlinnan kaupungin ylläpitämä museo, jonka kotipaikka on Riihisaari, museosaari Olavinlinnan kansallismaisemassa
Kahvit on tuskin kaadettu, kun Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri tekee tunnustuksen, johon moni meistä voi samastua: ”Minulle tulee välillä sellainen olo, että en jaksa kuunnella uutisia”. Merisalo ja Sauri ovat kuitenkin tulleet Museoliiton toimistolle keskustelemaan kulttuuriperintötyöstä ja sen roolista toivon kannattelijana. ”Haluaisin viljellä sellaista ajattelutapaa, jota kutsun realistiseksi optimismiksi”, Merisalo sanoo. Uutisotsikoita seuratessa ei ole ihme, jos oma ja ihmiskunnan tulevaisuus alkaa huolettaa. Huolipuhe on meille ihmisille tyypillistä (siksi tämäkin artikkeli alkaa listalla asioista, jotka ovat pielessä). Tässä on paljon samaa kuin puheessa kansantaloudesta. TEKSTI TUOMAS MCGILLEON I lmastokriisi, koronapandemia ja sota Ukrainassa. ”Ajattelen, että meidän tehtävämme on kertoa, että ennenkin on selvitty. Molempia tarvitaan, jotta muutokset ovat mahdollisia. Samaan aikaan on tärkeää, ettei jäädä vellomaan negatiivisuudessa. Tilanne saattaa tuntua uudelta, mutta se ei oikeastaan ole sitäkään. Siinä ei ole hänen mukaansa mitään poikkeuksellista. ”Se on epärehellistä ja älyllisesti hämärää. ”Se on inhimillinen reaktio siihen, että hirveän moni asia on lyhyessä ajassa kriisiytynyt ja epävarmuus on suurta”. Sähkön hinta, inflaatio ja arjen kallistuminen. Museomaailmassa pitkän työuran tehnyt Merisalo puolestaan johtaa Museovirastoa, joka on viranomaisena kulttuuriperinnön ylin asiantuntija Suomessa. Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kertoo kokevansa ajoittain saman tunteen. Sauri on pitkän linjan poliitikko, Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr.), filosofian tohtori ja psykologi. Pessimistiä pidetään hänen mielestään helposti älykkäänä, optimistia sinisilmäisenä. Hypätään suoraan asiaan. On helppoa perustella, miksi kaikki menee päin helkkaria ja kaivaa esiin ongelmia. Sauri innostuu. ”Ajatellaan vaikkapa fossiilitalouteen perustuvaa elämäntapaamme. Tämä on hänestä väärin. ”Niin, milloin ei ollut epävarmuuden aika. ”Kuten filosofi Eero Ojanen on todennut, ihmiset ovat aina olleet hädissään”, Merisalo sanoo. Hänen mukaansa kulttuuriperintötyössä on mahdollisuus tuoda menneisyydestä näkyväksi sekä hyviä että huonoja asioita. Aina on menty eteenpäin ja keksitty ratkaisuja ongelmiin,” Merisalo aloittaa ja jatkaa: ”Me tarjoamme ihmisille välineitä ymmärtää, mitä on tapahtunut ja miten on ennen eletty”. > Lapsi seuraa aikuisten jalkojen juuressa vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkin paljastustilaisuutta vuonna 1970.. Kyllähän se tarina pitää esittää niin, että ihmiset havahtuvat miettimään, mikä voisi olla se uusi elämäntapa jonka maapallo kestää”. En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että juuri nyt on rahaa käytettäväksi”, Sauri pohtii. Paljon vaikeampaa ja arvokkaampaa on löytää niistä huolimatta se strateginen näkymä tulevaisuuteen”. 8 MUSEO 1/2023 REPORTAASI Kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä MENNEISYYS, TULEVAISUUS JA TOIVO Museoviraston pääjohtaja ja pitkän linjan poliitikko kertovat, miksi kulttuuriperintötyö on tärkeää
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin EE VA R IS TA / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O
”Uutiset ovat epäonnistumisia, onnettomuuksia, mokia ja sotia. Tästä seuraa systemaattinen vääristymä”, Sauri sanoo. Lapsi Kaisaniemenpuistossa Vietnamin sodan vastaisen mielenosoituksen aikaan vuonna 1970. Tilastotiedon havainnollistajana tunnettu ruotsalainen lääkäri käytti yksinkertaistettuna esimerkkinä lentokoneita: yli 100 000 lentoa laskeutuu päivittäin ongelmitta ilman että kukaan uutisoi sitä, mutta yksikin pakkolasku on maailmanlaajuinen uutinen. ” Ajattelen, että meidän tehtävämme on kertoa, että ennenkin on selvitty. < Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo uskoo, että sivistyneessä yhteiskunnassa museolaitosta hoidetaan hyvin myös tulevaisuudessa. ” Hans Rosling puhui negatiivisuusharhasta, joka perustuu siihen, että ainoastaan poikkeamat normaalista ovat uutisia. 10 MUSEO 1/2023 REPORTAASI Kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä S auri huomauttaa , etteivät asiat sitä paitsi ikinä ole niin huonosti kuin miltä ne uutisten perusteella näyttävät. Hänen mukaansa negatiivisten asioiden uutisarvo on ymmärrettävää, sillä ihminen pyrkii turvallisuuteen. En allekirjoita kaikkia Roslingin väittämiä, mutta tässä hänellä oli hyvä pointti”. Ja yleensä ne poikkeamat ovat negatiivisia. SIM O R IS TA / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O IL A R I JÄ R V IN EN / M U SE O V IR A ST O
Se tuo elämään merkityksellisyyttä ja rakentaa toivoa”. Sitä kautta ihminen pystyy selviämään paremmin myös epävarmassa ajassa”. Kulttuuriperintötyöllä on myös yhteys henkiseen kriisinkestävyyteen, joka tuli Merisalon mukaan selväksi viimeistään koronapandemian alkaessa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 11 ”Negatiivinen asia on varoitusvalo, signaali siitä että jotain pitää korjata. Sauri on keksinyt aikakoneen, jolla tätä voi havainnollistaa. ”Silloin tuli näkyväksi, että museoiden merkitys on iso. ”Kulttuuriperintötyö on ennen kaikkea tulevaisuustyötä, se on tärkeä tiedostaa”. Jos viesti on koko ajan se, että hyvät uutiset eivät ole uutisia, kuvasta muodostuu aika synkkä”, Merisalo sanoo. ”Se on hämmästyttävää. K A R I H A K LI / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O. K ulttuuriperintö on Merisalon mukaan erottamaton osa ihmisyyttä. Sauri nyökyttelee. ”Me emme ole syntyneet mihinkään tyhjiöön, vaan meillä on ympäröivä maailma ja sukupolvien ketju siellä jo olemassa. Me tuotamme ymmärrystä, tietoa ja palveluita, jotka auttavat ihmisiä voimaan hyvin. Merisalo kuitenkin huomauttaa, että museoalalla eletään aikajatkumossa, joka käsittää sekä menneisyyden, nykyisyyden että tulevaisuuden. Ihmiset ovat aina katsoneet taaksepäin, kertoneet tarinoita menneistä ajoista ja kantaneet sieltä asioita nykypäivään. Olen ilmaissut tämän joskus niin, että kulttuuriala ylipäätään luo sen merkityshorisontin, jonka puitteissa ihmiset etsivät tuleVuoden 1971 Helsingissä saattoi törmätä ohikulkijoilta rahaa kerjäävään mieheen. ”Ihanaa, että otit puheeksi Hans Roslingin. Kulttuuriperintötyön rooli on menneisyyden hahmottamisessa olennainen. Sitä kautta me myös liitymme johonkin vähän isompaan, perheeseen, sukuun tai kansakuntaan. Tavallisen ihmiselämän mittaan mahtuu valtava määrä tapahtumia. Mutta jos varoitusvalo palaa koko ajan, seuraa turtumus eikä ihminen pysty enää reagoimaan”. Minun nykyisellä iälläni päästään vuoteen 1886, jolloin Daimler ja Benz asensivat ensimmäiset moottorit autoihin”. Sen ohje lyhykäisyydessään kuuluu näin: vähennä syntymävuodestasi nykyinen elinikäsi ja katso Wikipediasta, mitä silloin tapahtui. ”Se on juuri näin. Kyse on tosiaan siitä, minkä tiedon varaan ihmiset rakentavat kuvan maailmasta ja sen muutoksesta
Tämä on mullistava vaihe ihmiskunnan historiassa”. ”Siihen liittyi varmaan jonkinlainen scifi-ajatus siitä, että liikenteessä olisi aivan ihmeellisiä uusia juttuja. Ja kulttuuriperintötyön tehtävä on jatkuvasti merkata ja avata sitä merkitysmaisemaa”. Kaikilla on käytössään sama tieto ja vahva viestintäalusta, jonka viestejä kukaan ei ennakkotarkasta. Hän muistelee yrittäneensä nuorena kuvitella, millainen vuosi 2020 tulisi olemaan. T eknologia on tosiaan muuttunut. ” Tulevaisuus ei välttämättä ole kovin erilainen nykyhetkeen verrattuna. Hän on kehityksestä samaan aikaan innostunut ja vähän huolissaan. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 12 MUSEO 1/2023 vaisuuden vaihtoehtoja. < Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Museoliiton puheenjohtaja Pekka Sauri ei enää jaksaisi kuunnella uutisia, jotka ovat täynnä epäonnistumisia. Loppujen lopuksi arki ja ihmisten perustarpeet tänä päivänä ovat hyvin samanlaiset kuin silloin, teknologia ja muoti vain on muuttunut”. K A R I H A K LI / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O. Sauri nostaa puhelimen pöydältä. ”Ensimmäistä kertaa tiedolla ei ole portinvartijaa. Diplomi-insinööri Kauko V. Sauri sanoo, ettei tulevaisuus välttämättä ole kovin erilainen nykyhetkeen verrattuna. Laineen ylellinen olohuone ja televisio Helsingissä vuonna 1971
”Taide ruokkii luovuutta, auttaa eläytymään ja vahvistaa kykyä mielikuvitella. Teknologia myös vanhenee nopeasti, eli siinä on kustannusja kestävyyshaasteita”. ”Museoiden välinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana hirveästi. Opetusja kulttuuriministeriö on yhteistyössä laajan toimijakentän kanssa valmistellut valtioneuvoston hyväksymistä odottavan kulttuuriperintöstrategian, joka sisältää seuraavan lauseen: Visiona vuodelle 2030 on, että kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan voimavarana on vahvistunut ja sen seurauksena ihmisten elämänlaatu parantunut: kulttuuriperintö toimii siltana ihmisten välillä ja tarjoaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. Toimintaympäristön muutos on tuonut museoille aika paljon paineita, mutta toki myös mahdollisuuksia”. Museolaitoksella on pitkät juuret ja siitä on huolehdittu aina. Sauri antaa museoalallakin mahdollisen esimerkin siitä, miten teknologian käytöstä voi tulla itseisarvo: ”Teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä kannattaa olla tarkkana, ettei kokemus jää pelkäksi vau-elämykseksi. Sen huono puoli on, että keinot muuttuvat helposti päämääriksi, tai välineet tavoitteiksi”. Riittävätkö rahat, tavoitetaanko nuoret, lisääntyykö yhteiskunnan polarisaatio, uskotaanko tieteeseen, kestääkö demokratia. Tiedetään hyvin, kuka hoitaa minkäkin tontin”, Merisalo sanoo. Aluksi museon tehtävä oli yksinkertaisesti dokumentoida ja tallentaa kaupungin muutosta, mutta nykyisin tehtäväkenttä on paljon laajempi. 13 REPORTAASI Kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä BALLET TEIJA HUUSKO JASKA POIKONEN 2.2.–2.4.2023 Turku • Åbo ”Teknologian kehitys on ollut valtavan ripeää, tietenkin meidän elinaikanamme mutta myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Hän muistuttaa, että erityisesti taidemuseot tarjoavat mahdollisuuksia vaikeiden aiheiden käsittelyssä ja merkitysten löytämisessä, toisinaan paremmin kuin tietoon perustuvat museot. Jaksan uskoa, että niin tehdään myös tästä eteenpäin”.. ”Tiedän tunteen, jota tarkoitat: onpa hieno, mutta entä sitten. Mutta tämä on taas sitä huolipuhetta. Merisalon mukaan kulttuuriperintötyötä tehdään Suomessa hyvin koordinoidusti. Annetaan Merisalon päättää keskustelu realistisella optimismilla: ”Ajattelen, että me elämme sivistyneessä yhteiskunnassa. ”Perustehtävä on edelleen sama, mutta sen lisäksi museoiden pitää olla puolustamassa demokratiaa, taata yhdenvertaisuutta, edistää moninaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. ”Tuohon ehkä kiteytyy se, miksi kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä”, Merisalo sanoo. ”Sähkökatkon sattuessa koko digitaalisuuteen perustuva maailma menee äkkiä toimintakyvyttömäksi. Vaikuttaa siltä, että kulttuuriperintötyön arvo tunnistetaan ja otetaan tosissaan myös museoalan ulkopuolella. Museoilla on omat kokoelmapoliittiset ohjelmansa, ja museoiden välinen TAKO-verkosto tunnistaa ja jakaa tallennusvastuita yhteisesti. Merisalo toteaa, että digitalisaatio on kulttuuriperintötyössä mahdollisuus ja uhka. Merisalo käyttää esimerkkinä edellistä työpaikkaansa, Helsingin kaupunginmuseota. Tarkoitan aistihavaintoelämyksiä, jotka ovat siinä hetkessä vaikuttavia, mutta eivät ulotu merkityksen kokemukseen”. Uhkakuviakin tietysti löytyy, jos niitä etsii. Pelkkä aistien stimuloiminen ei tuota mitään syvempää merkitystä”. Kulttuuriperinnöstä tulee entistä helpommin saavutettavaa, mutta museoalasta samalla paljon teknologiariippuvaisempi. Kun ajatellaan kulttuuriperintötyön mahdollisuuksia, mikä olisikaan tärkeämpää tässä ajassa kuin kyetä ajattelemaan uusia ratkaisuja ja toisenlaista tulevaisuutta?” K äsitys kulttuuriperintötyöstä elää ja muuttuu ympäröivän maailman mukana. Merisalo on samaa mieltä
Että ei olisi ” Ekologisuuden lisäksi olen pohtinut eettisyyttä.. Taiteilijat ovat käyttäneet teoksissaan esimerkiksi sienirihmastoa, levää ja scobya (symbiotic culture of bacteria and yeast). Olen miettinyt omassa työssäni aika paljon sitä, miten taidenäyttelyitä toteutetaan ja miten museot tuovat kestävyysajattelun toimintaansa. Lisäksi olen tehnyt yhteistyötä Länsi-Uudenmaan kulttuuritoimijoiden kanssa. Jonkin verran on ollut myös yritysyhteistyötä, sillä nykytaiteessa riippuu paljon teoksesta, mitä kaikkea sen ympärillä tarvitaan. 14 MUSEO 1/2023 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville TAMMISAAREN UUSI VETONAULA Tammisaaressa avautuu huhtikuussa Albert de la Chapellen taidesäätiön rakennuttama ja Raaseporin kaupungille lahjoittama taidemuseo Chappe, jonka odotetaan tuovan taiteen ja arkkitehtuurin ystäviä Tammisaareen sekä Suomesta että ulkomailta. Keskeistä työssä on ollut näyttelyiden suunnittelu ja toteutus ja kaikki niihin liittyvä, mutta lisäksi on pitänyt huolehtia muun muassa kaikista sopimuksista ja muista hallinnollisista tehtävistä. Jatkossa kaikki helpottuu, mutta tässä vaiheessa aikataulutus on ollut erityisen tärkeää. Ajattelen niin, että kestävyysajattelu liittyy omaan työhön omien arvojen ja valintojen kautta; oma valintani on esimerkiksi se, että pyrin rajoittamaan ulkomaanmatkoja. TEKSTI MERJA RÄTY PIA HOVI, NÄYTTELYKURAATTORI ”A loitin työt näyttelykuraattorina Albert de la Chapellen taidesäätiössä vuonna 2021 ja vuonna 2022 siirryin työskentelemään Raaseporin kaupungille. Pienessä organisaatiossa pitää tehdä monia asioita. Ongelmia ovat tuoneet näyttelyiden ripustusaikataulun koordinointi rakennusprojektin kanssa, materiaalitoimitusten viivästyminen ja korona. Alku oli haastavaa. Kaiken kaikkiaan työaikaa on mennyt todella paljon Chappen erilaisten toimintojen suunnitteluun moniammatillisissa tiimeissä. Ekologisuuden lisäksi olen pohtinut myös eettisyyttä, sitä, että taiteilijoille annetaan taloudellisia mahdollisuuksia ja aikaa tehdä työtään. Sain vain pohjakaavat, 3Dmalli toteutettiin vasta vuosi sen jälkeen ja Chappeen pääsin ensimmäisen kerran viime kesänä. Inspiroivaa on ollut myös uusmaterialismi. Tässä projektissa minua on inspiroinut suuresti Chappen arkkitehtuuri sekä Albert de la Chapellen ajattelu kestävästä kehityksestä ja ekologisuudesta. Olen tehnyt paljon yhteistyötä taiteilijoiden, taiteilijakollektiivien ja pääarkkitehti Asmo Jaaksin kanssa. Nämä heijastuvat näyttelyihin laajemminkin ja tulevat näkymään Chappen toteutuksessa
Uutta opittavaa on tullut eteen myös av-tekniikasta, pintamateriaaleista ja valaistuksesta. Mielestäni jo tuleminen Tammisaaren kaltaiseen pikkukaupunkiin on elämys: eläminen ja aika hidastuvat. vain nopeaa somea, vaan mentäisiin syvemmälle. Toivon, että Chappessa käynti olisi kokonaisvaltainen kokemus, joka toisi jaksamista ja voimaa elämään. Chappen moderni, puurakenteinen museorakennus tulee istumaan Raaseporin puutalokeskustaan hyvin. Toivoisin myös, että ihmiset seuraisivat Chappea jatkossakin, sillä avajaisnäyttelyidenkin jälkeen on tulossa kiinnostavaa sisältöä.” JK M M A R K K IT EH D IT N IN A H IN D ER SO N / CH A PP E. Tätä tarjoavat esimerkiksi näyttelyihin tehdyt dokumentaariset videot taiteilijoiden työstä. Jokainen projekti tuo aina uutta opeteltavaa. Opiskelen työn ohella kulttuurija museoalalle suunnattuja ympäristökasvattajan opintoja ja olen jo voinut käyttää opittua omassa työssäni. 15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin > Näyttelykuraattori Pia hovi kertoo, että pienessä museo-organisaatiossa pääsee tekemään monenlaisia asioita hallinnollisista tehtävistä näyttelyiden ripustukseen
16 MUSEO 1/2023 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville JKMM ARKKITEHDIT
Yhteistyö on ollut kiinteää Raaseporin kulttuuritoimen kanssa ja jonkin verran on pystytty jo olemaan mukana tapahtumissakin. Ilmastotaide – vaihtoehtoisia näkökulmia -näyttelyssä keskiössä ovat ympäristöarvot ja kestävä kehitys. On mietittävä vuodenkierto ja erilaiset yhteistyökuviot. On ihana nähdä, miten ekologisuutta voidaan näyttää taiteessa uudella tavalla. Joukkomme on pieni, joten kaikilla täällä työskentelevillä on laaja työnkuva. Sen myötä on myös mietitty, miten ekologisuus näkyy yleisötyössä. Lähimpiä yhteistyökumppaneita tulevat olemaan Chappen naapurit Raaseporin museo ja Pro Artibus -säätiön Galleria Elverket. Museotyössä tulee koko ajan uutta opeteltavaa. Koska museota ja sen näyttelyitä ei ole vielä olemassa, työ on ollut tähän mennessä tulevaisuuden suunnittelua. on minulle uusi. Somesisältöihin on satsattu paljon, ja kivoja sisältöjä onkin tulossa, vaikka itse sen sanonkin. Samaten on suunniteltava opastukset ja erilaiset hankinnat. Kun kyseessä on ihan uusi toimija museokentällä, on yhteistyö erityisen tärkeää. Toivoisin, että Chappen kävijät oppisivat nauttimaan taiteesta ja ottaisivat museon paikkana, jossa voi käydä ihan vain fiilistelemässä.” ” On inspiroivaa, kun kaikki on uutta. Markkinointipäällikön kanssa on suunniteltu videosisältöjä sekä Chappen näkymistä netissä ja somessa. Minulle opittavaa on nyt ollut tavallista enemmän, koska uuden museon lisäksi myös koko kaupunki < Uusi museorakennus valoisine näyttelytiloineen on räätälöity Albert de la Chapellen säätiön taidekokoelmalle. Tuottaja Cecilia Gustafsson korostaa, ettei nykytaidetta tarvitse ymmärtää ja kehottaa nauttimaan taiteesta. Lähdetään täysin puhtaalta pöydältä: ei ole mitään kaavoja tai sääntöjä, joita pitäisi noudattaa, voidaan päättää kaikki ihan itse. Työn eri vaiheissa on tullut miettineeksi monia asioita, kuten sitä, miten näyttelyistä viestitään ja miten ne otetaan yleisötyössä huomioon. CH A PP E. Rakennuksen yksityiskohdista on keskusteltu museon suunnitelleen arkkitehti Asmo Jaaksin kanssa ja somen sisältöjä varten olen päässyt haastattelemaan tulevien näyttelyiden taiteilijoita sekä kuvaamaan heidän työhuoneilleen. Avajaiset ovat jo lähellä ja se on ihanaa ja pelottavaa. Ja koska rakennus ei ole valmis, on haastavaa miettiä esimerkiksi opastuksia, kun niitä ei voi suunnitella fyysisessä tilassa. 17 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville CECILIA GUSTAFSSON, TUOTTAJA ”T yöskentelen Chappessa yleisötyön parissa: tuotan opastuksia, kursseja ja tapahtumia ja vastaan myös somesta. Toisaalta puhtaalta pöydältä lähtemisessä on myös omat ongelmansa, koska ei ole mitään toimintaa tukevia rakenteita. Muutin tämän työn perässä Raaseporiin – taidehistorioitsijan kohdalle ei kovinkaan usein tule tilaisuutta päästä rakentamaan uuden museon sisältöjä ihan alusta asti. On inspiroivaa, kun kaikki on ihan uutta. Olen tutustunut Raaseporiin ja yrittänyt käydä tosi aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa, tutkinut arkistoja ja ollut mukana Raaseporin museossa museopedagogin opastuksilla. Nykytaidetta pidetään usein vaikeana, mutta ei taidetta ei ole pakko ymmärtää millään erityisellä tavalla
Sinne pitää näyttelyiden pystytyksen lisäksi siirtää myös työntekijöiden tarvitsemat kalusteet ja työkalut. Lisäksi maailmantilanne vaikuttaa materiaalien saatavuuteen ja toimitusaikoihin, joten niitäkin on täytynyt varmistaa. Näyttelykuraattori Pia Hovin kanssa olen tavannut taiteilijat, joiden kanssa on katsottu, mitä kukin tarvitsee teoksiaan varten. Paljon aikaa on kulunut netin ja puhelimen parissa, kun olen etsinyt tarvittavia materiaaleja. Oman aikansa on vaatinut rakennus, joka ei ole vielä valmis. Aloitin työt vasta loppuvuodesta 2022 ja kiirettä on pitänyt. 18 MUSEO 1/2023 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville IVAN KULVIK, MUSEOMESTARI ”O len Chappen museomestarina vastuussa siitä, että näyttelytilat ovat kunnossa ja että näyttelyt saadaan pystytettyä. Normitapauksessakin näyttelyn pystyttäminen on haastavaa, mutta nyt eletään < Museomestari Ivan Kulvik toivoo, että museokävijät avaavat näyttelyn myötä silmänsä ympäröivälle luonnolle. JK M M A R K K IT EH D IT CH A PP E. Museomestarin työ on pitkälti taustatyötä, jota museossa kävijä ei välttämättä huomaa – jos kaikki toimii. Olen hienopuuseppä ja pyörittänyt kymmenen vuotta omaa yritystä, joten tiukat aikataulut ovat kyllä tuttuja
Luonnolliset ja alueelle tyypilliset puumateriaalit näkyvät myös näyttelytiloissa.. Nyt loppuvaiheessa yritän vähän karsia ja keskittyä ihan omaan rooliini, jotta kaikki vastuullani on valmista silloin kun pitääkin. On inspiroivaa, että mukana on taiteilijoita myös muualta kuin Suomesta. Hain työpaikkaa jo ihan senkin vuoksi, että uusi museo on niin makea rakennus. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville Taking care is what we do. Näyttelyn pystytyksen kannalta tärkeintä on, että saan kuvan siitä, mitä taiteilijat haluavat. Osa materiaaleista ei ole lainkaan niitä, joihin täällä Suomessa on totuttu. www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 2021-04-21 11:31 2021-04-21 11:31 kuin poissa kotoa, joten suunnitelmat pitää tehdä ulkopuolella valmiiksi. Yhdessä mietitään, mitkä olisivat parhaat ratkaisut tuoda teos esille. Jo näinkin lyhyenä työskentelyaikana olen ehtinyt nähdä, miten hieno juttu tästä tulee. Toivottavasti näyttely auttaisi siinä, että ihmiset avaisivat silmänsä luonnolle ja avartaisivat mielensä. Kun näyttelyä tekee, sitä ei näe samalla lailla kuin sitten, kun se on valmis. Itselleni haastavinta on ollut uusi työ, joka alkuun tuntui ihan megalomaaniselta. Arjen työ ei ole ongelma, mutta työtehtäviin ja näyttelyyn sisään pääseminen on ollut kuin toinen työ: on paljon muistettavaa ja tekniikassakin on opittavaa. Muualla tehdään juttuja isolla skaalalla ja tuotteistetaan. Myös näyttely, jossa käytetään paljon luonnonmateriaaleja, on inspiroiva. Tulossa on tosi monipuolinen kokonaisuus.” ” Maailmantilanne vaikuttaa materiaalien saatavuuteen. Taiteilijoiden kanssa olen käynyt rakennustyömaalla, jotta he näkevät omalle teokselleen varatun tilan. Sitten on menty kahville ja keskusteltu kunkin taiteesta ja taidefilosofiasta. Jotkut niistä voivat olla tulevaisuuden materiaaleja. Niistä voimme ehkä ottaa oppia. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Kun koko ajan on menossa paljon ja monenlaista, on vaikea löytää aikaa tehdä sitä varsinaista omaa työtä. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. < Museon rakennusmateriaaleina on käytetty mäntyä ja kuusta. Luonto on minulle läheinen, joten tällainen luonnosta keskusteleva näyttely kiinnostaa. Fiilis tulee, kun näkee näyttelyn kokonaisuutena
Mikä kevyttä. Teen teoksia näyttely kerrallaan ja keskityn yhteen maalaukseen kerrallaan. Sen selkeyttä ja sekavuutta. Siksi maalaukseni sisältävät paljon aikaa ja rakkautta. On mahdotonta maalata kivuttomasti tai harmonisesti. Minulle sanat ovat avaimet kuvaan. Se kuvastaa hurjuutta, intohimoa, yksinäisyyttä ja elämää, jolla on monta suuntaa. Kiihkoa ja rauhaa. Työskentelen periodeissa. KUKA. Olen availlut niitä viimeiset päivät ja miettinyt, että kuka nämä on tehnyt. Olen taiteilijana sekä filosofi että taidehistorioitsija. Käsittelen maalauksissani ihmisenä olemisen välillisyyttä ja elämän säilyttämisen tärkeyttä. Minua kutsutaan työnarkomaaniksi, mutta en ole. Yksi lapsi lähti kotoa, mutta muut lapset pääsevät kotiin. Kuka tämä ihminen on. 2 Mistä haet inspiraatiota. Asun Helsingissä 114 vuotta vanhassa kerrostalossa, josta olen yhdistänyt käyttööni kaksi huoneistoa. Maalaan ja ajattelen tunteella. Sellainen utelias ihmettelijä. Poikani Raffaello muutti asumaan omilleen, joten raivaan tilaa maalausten varastointiin ja esittelyyn. Ja jotain mikä on ainutlaatuista. 1 Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana. Taiteilijana joudun väkisinkin haastamaan jatkuvasti sekä itseäni että ympäristöäni. Koen, että jokapäiväiset asiat elämän arjessa ovat ihmeitä. Inspiraatio syntyy ajatusten pyörittelystä. Pidän työskentelyssäni pitkiäkin taukoja, joiden aikana remontoin, siivoan nurkkia ja kävelen. 1967 • Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Roomassa • Taiteiden maisteri, Kuvataideakatemia (1997) • Vuoden nuori taiteilija (2000), Kultainen Helsinki-mitali (2014) • Lukuisia yksityisja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi Salon taidemuseossa (2018) ja Helsingin taidemuseossa (2012). 5 Minkä parissa työskentelet juuri nyt. 3 Miten työskentelet. Pidän siitä, että saan siirrellä asioita ja samalla pohtia. Menen taiteeseen ja taiteen sisälle pitkälti sanojen kautta. Uskomuksia ja näkemyksiä täytyy pystyä muuttamaan. Malvan näyttely kertoo rakkaudesta maalaamiseen. 20 MUSEO 1/2023 TAITEILIJAHAASTATTELU Ajatusten ja tunteiden tulkitsija RAIVOISAA RAKKAUTTA Nanna Susi on utelias ajattelija, joka maalaa tunteella. Minne asti maalauksessa voi nähdä. Tyhjensin myös ullakot ja varastot, joista löysin säkkitolkulla vanhoja piirustuksiani. 4 Millainen on Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus -näyttelysi. • Teoksia muun muassa Kansallisgallerian, HAMin ja Malvan kokoelmissa. TEKSTI KIRSTI RUISSALO sitä. Nanna Susi: Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus Malvassa 2.4.2023 asti, taiteilijatapaaminen 22.3. Pääni on aikamoinen ikiliikkuja ja olen loputon ajattelija. Mikä on painavaa. Maalaaminen on minulle sekä tilallinen kokemus että ratkaisukeskeistä ajattelua. klo 18. Olen yrittänyt kuvata näyttelyssä sitä miltä minusta maalaaminen tuntuu. NANNA SUSI • Taidemaalari, s. Sanat, kuten yksinäisyys, toiveet, pelko ja rauha herättävät minussa kysymyksiä
PIH LA PA SA N EN. 21 ” Maalarina ajattelen myös käsilläni
Violetilla sametilla verhoiltu puukotelo sisältää sähkögeneraattorin, jossa on voimakkuuden säädin. 22 MUSEO 1/2023 KOKOELMAT KERTOVAT Toivoa viidessä muodossa 5 X TOIVO Toivoa se on epätoivokin! Museoiden kokoelmat ovat toivoa täynnä. Kehittyneempien mallien mukana tuli jopa 20 vaihtopäätä, jotka sopivat erilaisten pinnallisten vaivojen hoidon lisäksi eri ruumiinaukkoihin. Usko vauhdilla kehittyvän tekniikan kaikkivoipaisuuteen synnytti elektroterapian buumin, joka eli kultakauttaan 1900–1930-luvuilla. Suurin osa valmistajista luovutti 1930-luvun laman tai viimeistään toisen maailmansodan myötä. Kun laite kytkettiin päälle, violetit valokaaret hohtivat lasiosassa H H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O plasmapallon tavoin ja laite kipinöi ihokontaktissa. The Renulife Electric Company oli yksi Yhdysvaltojen suurimmista valmistajista, mutta kilpailevia yrityksiä oli kymmeniä. Esittelyssä toivon viisi eri muotoa. Sähköjohdon päässä olevaan kädensijaan liitettiin lasinen stimulaatiopää. Humpuukiksi osoittautuneet laitteet joutuivat oikeusjuttujen, takaisinvetojen ja takavarikointien kohteeksi, kunnes niiden valmistus kiellettiin Yhdysvalloissa kokonaan vuonna 1951. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU TURHA TOIVO H elsinkiläinen Elektromanufaktur-yritys toi 1920-luvulla maahan Renulife Violet Ray -generaattoreita, joita kaupiteltiin niin kotikäyttöön kuin kauneudenja terveydenhoidon ammattilaisille. Yhdysvalloissa valmistettu Renulife Violet Ray -laite kuuluu Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin. Tekniikka perustuu serbialais-amerikkalaisen keksijän Nikola Teslan vuonna 1891 kehittämään teslamuuntajaan. ” Usko tekniikan kaikkivoipaisuuteen synnytti elektroterapian buumin.. Laitteen mainostettiin alentavan painoa ja verenpainetta sekä parantavan niin aknen kuin psoriasiksen
Spriin halpa hinta ja varma humala houkuttivat, vaikka sen juominen oli hengenvaarallista. Himon ja järjen taisteluun, johon naru auttaa. ” Katumuksen ja häpeän kierre sai Palsan toivomaan raitistumista ja uhoamaan muutosta. Vesivärityötä maalatessaan 23-vuo tias taiteilija käytti alkoholia jo kokenein ottein. Kohtuuton alkoholinkäyttö tuotti taiteilijalle jatkuvasti pahaa oloa, painajaisia ja itsetuhoisia ajatuksia. 40-vuotiaana menehtynyt taiteilija jätti jälkeensä yli 3 000 teosta, joista suurin osa löytyy Maj-Lis Pitkäsen kokoelmasta Kiasmasta. 23 22 MUSEO 1/2023 KOKOELMAT KERTOVAT Toivoa viidessä muodossa K A N SA LL IS G A LL ER IA / PE TR I V IR TA N EN R aadollisista aihevalinnoistaan tunnettu kuvataiteilija Kalervo Palsa käsittelee sisäistä taisteluaan teoksessa Epätoivo (1970). Teoksen lahjoitti Kiasmalle Palsan läheisin ystävä ja tukija Maj-Lis Pitkänen , jolle Palsa testamenttasi koko omaisuutensa jo kolmekymppisenä. EPÄTOIVO. Naru toistuu usein Palsan nuoruuden töissä potentiaalisena hirttoköytenä”, pohtii Nykytaiteen museo Kiasman amanuenssi Jari-Pekka Vanhala . ”Sidotut kädet voivat viitata itsekuriin, yritykseen olla juomatta. Sidotut kädet tavoittelevat tai jopa anovat Talousspriitä, tuttavallisemmin ”tenttua”. Kotikylän ryyppyringissä ei mietoja maisteltu. Katumuksen ja häpeän kierre sai Palsan toivomaan raitistumista ja uhoamaan muutosta. Tietoinen seurustelu kuoleman kanssa onkin Palsan töissä usein toistuva teema. Lasinpesunesteeksi ja polttoaineeksi tarkoitettua 94-prosenttista alkoholia käytettiin päihtymistarkoitukseen niissä määrin, että sen myynti lopetettiin vuonna 1972
Konekiväärikomppanian alikersantti kaatui kesäkuussa 1941 alkaneessa jatkosodassa vain 21-vuotiaana. Lappeenrannan sankarihautausmaan lepoon lasketun Sölven esineistöä lahjoitti Lappeenrannan museoille hänen pikkuveljensä perhe. 1800-luvun alussa joka kymmenes kuolintapaus Suomessa oli isorokon aiheuttama. Jenner keksi siirtää lehmärokon rokkoainetta karjatytön kädessä olevasta rakkulasta terveeseen lapseen, joka sai immuniteetin isorokkoa vastaan. Keinotekoisesti saatu tauti paransi vastustuskykyä, mutta levisi helposti niihin, joilla sitä ei ollut. Veljen kertoman mukaan Sölve oli varsinainen urheilijanuorukainen ja lahjoitukseen kuuluikin myös Sölven luistimet ja piikkarit. Vaarallinen tartuntatauti nostatti potilaalle korkean kuumeen, jota seurasi kasvoille ja raajoihin nousevat rakkulat. Vuonna 1980 WHO julisti isorokon hävitetyksi maailmasta. Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin allekirjoittaman surunvalittelun ja sururistin sai esikoispoikansa menettänyt Sölve Pynnösen perhe. Lievän lehmärokon vasta-aineet tekivät kantajansa immuuniksi virukselle, H EL SIN G IN YL IO PIS TO M U SE O / H EL EN A H Ä M Ä LÄ IN EN TOIVO joka aiheutti myös isorokkoa. Sota-aikana ” Heittoistuin on lentäjän viimeinen toivo.. Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin kuuluva 1970-luvun rokoteainepakkaus kuuluu rokote-erään, jonka Suomi toimitti Maailman terveysjärjestö WHO:n isorokontorjuntakampanjaan ulkomaille. Mannerheim perusti kunniamerkkejä myöntävän Vapaudenristin ritarikunnan vuonna 1918. 24 MUSEO 1/2023 myönnetyissä kunniamerkeissä nauha on väriltään punainen ja rauhan aikana myönnetyissä keltainen. Rokotukset aloitettiin vuonna 1802 ja vuosisadan loppuun mennessä Suomen isorokkokuolleisuus oli romahtanut. Jo ennen ajanlaskun alkua isorokkoa yritettiin ehkäistä tartuttamalla rokko terveeseen ihmiseen rokkoruvesta jauhetun pulverin avulla. I sorokko on ensimmäinen sairaus, jota vastaan kehitettiin rokote. Mustanauhainen sururisti on erikoiskunniamerkki, joka myönnetään sodassa kaatuneen sotilaan lähimmälle omaiselle. Nuorena menetetty isänmaan toivo Sölve ei ehtinyt perustaa omaa perhettä, joten sururistiä kantoi hänen äitinsä. LA PP EE N R A N N A N M U SE O T MENETETTY TOIVO T oivo sotilaan kotiinpaluusta rintamalta on menetetty, kun surunvalitteluviesti tavoittaa omaiset. Merkit on suunnitellut kansallisromanttisista aiheista ammentanut taidemaalari Akseli Gallen-Kallela , joka sisällissodan jälkeen toimi Mannerheimin adjutanttina. 1790-luvulla englantilainen lääkäri Edward Jenner havaitsi, ettei isorokko tarttunut karjakoihin, jotka olivat sairastaneet lehmärokon. Vapaudenristin sururistiä saa kantaa vain kaatuneen leski, vanhin tytär tai äiti, edellä mainitussa järjestyksessä. Jopa 30 prosenttia tautiin sairastuneista potilaista kuoli. Virustauti aiheutti sokeutumista ja kuuroutumista. Isorokko ehti kiertää maailmaa tuhansia vuosia
Lentäjä palautettiin Neuvostoliittoon seuraavana päivänä. Heittoistuimille tuli ensi kertaa käyttöä heinäkuussa 1958, kun kaksi hävittäjää törmäsi toisiinsa lentoharjoituksissa Jyväskylässä. Suomen ensimmäinen heittoistuinhyppy tehtiin kuitenkin jo tammikuussa 1954, kun Neuvostoliiton ilmavoimien lentäjä väitti eksyneensä MiG-15 -hävittäjällään Suomen puolelle. Samanlainen Mk 3B -heittoistuin kuuluu Suomen ilmailumuseon kokoelmiin. Lentäjä laskeutui laskuvarjon varassa harvaan metsään ja käveli itse lähimpään taloon. ” Heittoistuin on lentäjän viimeinen toivo.. Toinen koneista pääsi laskeutumaan, mutta toisen koneen lentäjä joutui pelastautumaan heittoistuimella. Heittoistuimet otettiin Suomessa käyttöön keväällä 1957, kun Martin-Baker Mk 3B -malliset istuimet asennettiin Suomen ilmavoimien de Havilland Vampire Trainer -harjoitushävittäjiin. KOKOELMAT KERTOVAT Toivoa viidessä muodossa Tutustu näyttelyihimme QR-koodin avulla Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17 Liput 11/8 €, Vapaa pääsy alle 18-vuotiaat, perjantaisin klo 17-18 poikilo.fi Seuraa meitä Koko Kouvolan Teatteri 8.10.2023 asti Tempaa teatterin kulissien taakse Überhund 2.2. ”Suomessa vain yksi henkilö on menehtynyt heittoistuinhyppyä yrittäessään. Muissa tilanteissa viimeisenä oljenkortena käytetty heittoistuin on pelastanut lentomiehistön hengen”, kiittelee intendentti Matias Laitinen Suomen Ilmailumuseosta. Polttoaineen loputtua lentäjä pelastautui heittoistuimella, kun kone syöksyi maahan Etelä-Karjalassa. – 29.4.2023 – Taiteen kiehtovat koirat Ku va Ta va to nM ed ia Ku va Ta va to nM ed ia Ku va M ai ja A st ik ai ne n, Ve sl a, O ne -D og -P ol ic y, 20 16 VIIMEINEN TOIVO SU O M EN IL M A IL U M U SE O / A N TT I LA U K K A N EN H eittoistuin on lentäjän viimeinen toivo, kun kone muuttuu ohjauskyvyttömäksi. Suomen ilmavoimien lentokoneista on kaiken kaikkiaan hypätty heittoistuimella vuodesta 1958 lähtien yhteensä 28 kertaa. Kyseinen istuinmalli on maailmanlaajuisesti pelastanut lentäjän hengen jo 255 kertaa
Museoihin kohdistunut yhteiskunnallinen paine on myös tervetullutta. Aktivismin ansiosta museot nähdään aikaisempaa laajemmin yhteiskunnallisina instituutioina. 26 MUSEO 1/2023 AKTIVISMI HERÄTTELEE MUSEOITA Museoaktivismi on aiheuttanut museoissa hämmennystä ja huolta, mutta ilmiöllä on toinenkin puoli. TEKSTI LAURA HALLAMAA TERO OJALA / ELOKAPINA
”Aktivistit ottavat varmasti kantaa siihen, miten eri instituutiot toimivat viherpesun alustana. 27 MUSEOILMIÖ Museoaktivismi V an Goghin Auringonkukkia-teos sai päälleen tomaattikeittoa, Monet’n Heinäsuovat-maalaus taas perunamuusia. Tahdon näyttelyn tapaus oli kuitenkin tilaisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä. Greenpeace on ajanut öljy-yhtiöiden mainonnan ja sponsoroinnin kieltämistä. Tekemällä yhteistyötä fossiiliyhtiön kanssa altistaa itsensä kritiikille.” ” Kansalaisaktivismi on tärkeä osa yhteiskuntaa. Ilmastonmuutoksen torjuntaa on pidettävä esillä. M utta onko museo oikea paikka aktivismille. Tahdon näyttelypäällikkö Kalle Rantala kertoo museon suhtautuneen ilmastoaktivistien mielenilmaisuun lähtökohtaisesti positiivisesti. S oppa ei ainakaan vielä ole lentänyt. Samanlaiset vaatimukset kohdistuvat Tiaisen mukaan muihinkin yhteiskunnallisiin instituutioihin, jotka ottavat rahaa viherpesuun sortuvilta yhtiöiltä. Tiainen ei muista aikaisemmin osoittaneensa mieltä museolla. ”Saimme ennakkotietoa mielenosoituksesta, eikä tapahtumassa ollut turvallisuusriskejä. Kritiikki kohdistui ennen kaikkea sponsoroivaan yhtiöön ja siihen, että Tahto oli valinnut St1:n sponsorikseen. ”Nyt keskustelu jäi siihen, kuka saa sponsoroida näyttelyä, mikä on lopulta aika pinnallinen juttu.” Rantala sanoo, että näyttely olisi jäänyt toteutumatta ilman sponsoreita. Mielenosoituksen syynä oli Menneen talven lumet -näyttely, jonka sponsorina toimi energiayhtiö St1. ”Jos ajattelee, mitä museot voisivat tehdä ilmastokriisin torjumiseksi, niin linjakas kieltäytyminen tällaisista yhteistöistä ja sponsoroinneista olisi yksi hyvä tapa edistää asiaa”, Tiainen sanoo. Täydellinen iskujen estäminen, kuten teosten suojaaminen laseilla ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Tahdon näyttelypäällikkö Kalle Rantala kertoo, että mielenosoitus oli tyylikkäästi järjestetty ja lähtökohtaisesti museo suhtautui siihen positiivisesti. St1:llä on pitkä historia liikuntaja urheilukulttuurin sponsorina. Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä sanoo, että teosten käyttäminen välineenä mielenilmauksissa on huolestuttavaa. Ilmastoaktivistien tempaukset eurooppalaisissa museoissa ovat herättäneet hämmennystä myös suomalaisissa museoissa. Muutos ei tule poistamalla jotain kriittistä vaan muuttamalla toimintaa. ”Sanomasta ja tavoitteesta olemme varmasti samaa mieltä aktivistien kanssa. Näyttely käsittelee ympäristöä, ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä urheilun ja liikunnan näkökulmasta. Mutta keinoista emme niinkään.” Kansallisgalleriassa on varauduttu käymällä läpi, miten toimitaan, jos jossakin Kansallisgallerian kolmesta taidemuseosta tapahtuu vastaavaa. Marraskuussa Greenpeace ja Elokapina osoittivat mieltään Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon edessä. Tässä mielessä museot eivät tee poikkeusta. ”Se olisi liian suuri investointi”, Levä sanoo. Näyttely kertoo muun muassa miten yksityisautoilu on yksi liikuntakulttuurin ongelma ja näyttelyn sponsorikin osa ongelmaa. ”Tietenkin se haiskahti viherpesulta kilometrien päähän”, sanoo Greenpeacen ilmastoja energia-asiantuntija Olli Tiainen . Olisi outoa sulkea sponsoreista automaattisesti pois yritys, joka investoi myös kestäviin energiaratkaisuihin”, Rantala perustelee. SA K A R I PII PP O / U R H EIL U M U SE O. Museossa sponsorivalinnan ristiriita tunnistettiin. Kansalaisaktivismi on tärkeä osa yhteiskuntaa. ”Maailma ei ole mustavalkoinen. Museoaktivismia on nähty myös Suomessa, mutta toiminta on pysynyt maltillisena. Yhteiskunta tällaisenaan ei pyörisi ilman fossiiliyrityksiä. On hienoa, että mielenilmaus herätti keskustelua.” Rantala olisi toivonut aktivisteilta kuitenkin keskustelua näyttelyn aiheesta syvällisemmin. < Greenpeace ja Elokapina osoittivat marraskuussa mieltään Urheilun ja liikunnan keskus Tahdon edessä
Yksittäisten aktivistien tekemät iskut taas ovat olleet pikemminkin huomion hakemista aktivistien ajamalle asialle kuin kritiikkiä museon toimintaa kohtaan. Esimerkiksi vuonna 2021 aktivistit osoittivat mieltään British Museumin edessä, koska öljy-yhtiö BP sponsoroi jälleen yhtä museon näyttelyä. ” Näyttely haiskahti viherpesulta kilometrien päähän. Kansallisgallerian Kimmo Levä näkee aktivismi-ilmiössä myös myönteisen puolen. TE R O O JA LA / EL O K A PIN A G R EE N PE A CE. Nyt muuallakin yhteiskunnassa nähdään tämä.” Levän mukaan museoiden kuuluu olla moniäänisiä paikkoja sen sijaan että museoilla itsellään olisi selkeä mielipide yhteiskunnallisiin kysymyksiin. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 28 MUSEO 1/2023 Vastaavia mielenosoituksia on nähty Euroopassa aiemminkin. < Greenpeacen ilmastoja energia-asiantuntija Olli Tiainen kertoo mielenosoittajien vaatimusten kohdistuvan yhteiskunnallisiin instituutioihin, jotka ottavat rahaa viherpesuun sortuvilta yrityksiltä. ”Museoiden tehtävä on tallentaa, tutkia ja esittää. Mielenilmaisijat kritisoivat Menneen talven lumet -näyttelyä sponsoroivaa St1-yhtiötä. Yhtiö on yksi museon pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita. ”En voi puhua sisälle iskeneiden aktivistien puolesta, mutta olen ymmärtänyt, että nämä mielenilmaukset eivät ole varsinaisesti kohdistuneet museoihin”, Tiainen sanoo. Museot nähdään nyt aiempaa selkeämmin myös yhteiskunnallisina vaikuttajina. Museoalalla on kuitenkin ollut pitkään selvää, että museot ovat myös yhteiskunnallisen keskustelun alustoja
Huhtikuussa avautuvassa Ateneumissa taas on tarkoitus valita esille teoksia, joissa on esillä jo hävinnyttä luontoa. Levän mukaan keskusteluja on käyty taiteilijoiden kanssa hyvässä hengessä. Yksi tapa keskustella olisi näyttelyn teemojen ulottaminen museon seinien ulkopuolelle. Tämä voisi tarkoittaa muun muassa kansalaisia osallistavien tapahtumien järjestämistä. Ohjelman tavoitteena on museoiden muuttaminen hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ja mikäpä muu olisi juuri nyt yhtä merkittävää kuin ympäristösuhde”, sanoo Tahdon näyttelypäällikkö Rantala. Hän uskoo, että museoiden täytyy tulevaisuudessa olla varautuneita vastaaviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Meillä ei ole omaa ulkopolitiikkaa”, Levä sanoo. TE R O O JA LA / EL O K A PI N A JE N N I N U R M IN EN / K A N SA LL IS G A LL ER IA. ”Olen kuullut sanonnan, että suurinta taidevandalismia on ilmastonmuutos. Museotyön eettisten sääntöjen mukaan museot tarjoavat mahdollisuuksia luonnonja kulttuuriperinnön arvostamiseen, ymmärtämiseen ja suojeluun. > Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä on samaa mieltä aktivistien kanssa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tärkeydestä. Museoista puhuttaessa keskeistä on, että ilmastonmuutosteema näkyy myös museoiden ydintoiminnassa: näyttelyissä. ”Näin taidemuseossa pystytään osoittamaan, että muutos on tapahtumassa ja se on tapahtumassa huonompaan suuntaan”, Levä sanoo. Rantalan mukaan Menneen talven lumet -näyttely on saanut paljon hyvää ja oivaltavaa palautetta. ”Museoiden on pakko keskustella yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. A ktivismi pyörii tiiviisti aikamme suurimman kysymyksen, ilmastonmuutoksen torjumisen ympärillä. Tähän pyritään muun muassa energiaremonteilla ja aineettomilla palveluilla. Taiteilijat perustelivat työnseisaustaan Kiasman tukisäätiössä vaikuttavan liikemiehen kytköksillä Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin. Mielenosoittajat tarjoilivat avajaisvieraille öljyä kuohuviinilaseista. Ajatusta on haastanut joulukuussa alkanut Kiasma Strike -kampanja, jossa lukuisat taiteilijat kieltäytyivät työskentelemästä Kiasman kanssa. ”Toivon, että muutkin museot tekevät voimakkaasti ympäristöaiheisia näyttelyitä omilta vastuualueiltaan”, hän sanoo. Esimerkiksi Kansallisgallerialla on Vihreä kädenjälki -ohjelma. Toivoisin museoilta aktiivisempaa otetta ilmastonmuutoskysymyksiin ja luottoa aktivisteihin.” Myös museoissa ilmastoja ympäristökysymykset nähdään yhtenä tärkeimmistä ilmiöistä, ellei jopa tärkeimpänä. MUSEOILMIÖ Museoaktivismi 29 ” Museoiden kuuluu olla moniäänisiä paikkoja. Meillä on isoja rakennuksia ja haluamme edistää matkailua ja ihmisten liikkuvuutta”, Levä sanoo. Greenpeacen Olli Tiainen ajattelee, että museoilla on vahvoina instituutioina mahdollisuus sivistää ja nostaa asioita esiin. ”Taiteilijat vaativat museolta kantaa, mutta lähtökohtaisesti museo ei ota kantaa esimerkiksi Israelin ja Palestiinan väliseen politiikkaan. Se asettaa myös museoille painetta reagoida. ”Meidän hiilijalanjälkemme ei ole kovin kevyt. Ilmastonmuutos pakottaa museot myös konkreettisiin toimiin. Tahdolla on kaavailtu esimerkiksi Keskuspuiston eteläpään siivoustempausta yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa
H istoriaa kelataan vitriinissä vielä kauemmaksi. ”Tärkein – ja vaikein – ryhmä on toisen asteen opiskelijat ja siitä ylöspäin. Kun pandemiavuodet jätetään pois, niin vuonna 2019 museossa oli 15 000 kävijää. Sittemmin turkiksista on edetty eurojärjestelmään.. H eti aulassa on missio : Suomalainen talousosaaminen on maailman parasta vuonna 2030. 30 MUSEO 1/2023 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tavoitteena maailman paras talousosaaminen TIETOA TALOUDESTA Suomen Pankin rahamuseo sijaitsee arvokkaalla paikalla Helsingin tuomiokirkon kivijalassa. Maamme ensimmäisestä pankista ja maailman neljänneksi vanhimmasta keskuspankista kehittyi Suomen Pankki. Tyhy-kävijätkin ovat museon löytäneet. TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVAT KATARIINA SALMI S enaatintorin nurkan takaa, jyhkeiden pylväiden välistä on hyvä poiketa talouden äärelle, Suomen Pankin rahamuseoon. > Rautakaudella Suomessa rahana toimivat oravannahkat. Arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelema Suomen Pankin rahamuseo avattiin 2003. Suomen Pankki ja rahamuseo edistävät aktiivisesti talousosaamista kansallisen strategian mukaisesti, joten museon yhteyteen perustettiin samanniminen keskus vuonna 2022. Hän on työskennellyt siellä alusta alkaen ja muun muassa käsikirjoittanut museon setelitaideosion. Se on ehtinyt vaikuttaa kolmen eri valtiomuodon aikana. Aika on muuttunut: eläkeläiset eivät enää haaveile markkaa takaisin. Tunnelmallinen valaistus ja tummahkot seinät luovat miljööseen holvimaisen vaikutelman. Opastukset ovat aina interaktiivisia: on tärkeää saada suullista dialogia aikaiseksi.” Ryhmiä on kiinnostanut muun muassa inflaation nopeutuminen, energianhinta ja miten pitäisi suhtautua kryptovaroihin. Rahaa on käytetty 2 600 vuotta, kolikoita oli jo 650 eaa. Viime vuonna opastuksia oli peräti 125: osallistujina oli alaja yläkoululaisia, lukiolaisia ja ammattikoululaisia sekä eläkeläisiä. Pujahdetaan peremmälle. Holviin sopivasti vastassa on vanha rahakirstu, jolla vuonna 1811 perustetun Waihetus-, Lainaja Depositioni-Contorin rahavarat siirrettiin 1819 Turusta Helsinkiin. ”Olemme sata metriä syrjässä Helsingin kuvatuimmasta kohteesta”, määrittelee intendentti Jaakko Koskentola , joka tuntee museon läpikotaisin. Pistäytyminen kannattaa: rahan maailma on ihmeellinen. < Rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola tuntee museon ja talouden läpikotaisin. Suomenkin historia tulee tutuksi
31 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
” Rahan arvo on viranomaisten käsissä.. M useon näyttely rakentuu neljän teeman ympärille: rahan ja pankkitoiminnan historia, rahapolitiikka, talousosaaminen sekä setelitaide. 32 MUSEO 1/2023 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tavoitteena maailman paras talousosaaminen ”Kurre oli ensimmäisenä. Koskentolan mukaan museossa ei kierretä näyttämässä seiniä: räätälöityjen opastusten päänäyttämönä on keskusaukio katsomoineen ja näyttämöineen. Sen tarkoitus on helpottaa kaupankäyntiä. Rahamuseo tarjoaa syvennettyä, monikerroksista tietoa, jolla mielenkiintoa herätetään. ”Voidaan kysyä, miksi viranomainen eli Suomen Pankki perustaa museon. Suomenkielinen raha merkitsi rautakaudella oravannahkaa. Viranomaisella on kuitenkin tiedonantovelvollisuus. Sittemmin turkiksista on edetty eurojärjestelmän jäseneksi.” Kysymykseen, katosiko omien seteleiden myötä kappale kansallista identiteettiä, Koskentola vastaa diplomaattisesti: saimme tilalle yleiseurooppalaisen identiteetin. Yhteinen raha vaikuttaa meihin kaikkiin. Keskeistä on, mitä talous ja raha ovat historian ja nykyisyyden valossa sekä kuinka talous toimii osana kansantaloutta – paino on kansa-sanalla. V uosi sitten perustettu talousosaamiskeskus vankisti edelleen rahamuseon roolia edistää taloustietämystä. Kansalaisilla on oikeus tietää, mikä Suomen Pankki on, mitä se tekee ja miksi toiminta on sellaista kuin on. Rahan arvo on viranomaisten käsissä ja sillä on myös keinot pitää se vakaana.” Koska museo on viranomaisviestintää, sinne ei ole myöskään pääsymaksua. Moista ei muista museoista löydy. Rahamuseo säilyy museona, mutta näyttelyssä, opastuksissa ja tapahtumissa on jatkossa entisRahamuseossa tulee tutuksi niin rahan kuin Suomenkin historia. Raha on vaihdon väline, arvon mitta ja varallisuuden muoto
”Jokapäiväisten ostosten ja muiden kulujen jälkeen budjetin pitäisi pysyä tasapainossa. Kynänjälkensä seteleihin ovat jättäneet muun muassa Signe Hammarsten-Jansson , Erik Bruun ja Tapio Wirkkala . Makrotaloudesta on siirrytty mikrotalouteen. Talousosaaminen edellyttää tietoa, taitoa ja asenteita.” Koska rahamuseossa käy paljon koululaisia ja opiskelijoita, keskusaukiolla on myös pelejä. PikkupoiIntendentti Koskentola tutkii tarkkaan 20 euron setelin yksityiskohtia. Tuhannen markan luonnos on hahmoteltu herkin lyijykynäviivoin. ”Naisvartalon mallina oli Ateneumin alastonmalli, neiti Lydia Metsämaa . Oman talouden hallintaa opetetaan kädestä pitäen. Esimerkiksi Taloussankari-pelissä voi perehtyä arjessa tarvittaviin taloustaitoihin, pohtia säästämisen ja kuluttamisen tasapainoa ja opetella sijoittamista. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 33 tä enemmän talousosaamiseen liittyviä sisältöjä. Häntä kutsuttiin sadan markan tytöksi ja hän itse epäili jääneensä naimattomaksi siksi, että hänen kuvansa oli joka pojan lompakossa.” Raha on taidetta ja se on noudatellut taiteen tyylisuuntia. ” Oman talouden tuntemus tuo toivoa.. M useon viimeisestä osiosta löytyy syy intendentin viehtymykseen setelitaiteeseen: sysäyksenä on ollut Eliel Saarisen piirtämä, 1923 liikkeelle laskettu ja jugendia huokuva setelisarja. Uutena toimintamuotona ovat pienryhmien budjettityöpajat. ”Yleisimmät kommentit ovat, että eihän näin pienellä rahamäärällä voi pärjätä ja en muuta ikinä kotoa pois.” Koskentola toteaa, että toivoa saa siitä, kun tietää, mistä oma talous koostuu. Löytyypä museosta Suomen suurin kultahippukin, joka huuhdottiin 1910 Inarista. Nuoret miettivät ja laskevat, mihin kaikkeen rahaa kuluu ja mitä esimerkiksi asuminen maksaa
Intendentti vinkkaa, että museon täkynä on myös kaupungin rauhallisin kahvila ja edullisin kahvi. Raha säilyy omassa lompakossa, mutta rahamuseon tarjoaman tietämyksen puolesta raha on rikkautta. J uhlavuottaan viettävä rahamuseo tarjoaa tänäkin vuonna rahatalouteen liittyviä, eri asiantuntijoiden pitämiä luentoja. Museossa esillä oleva kultahippu on suurin Suomesta löydetty ja painaa 385 grammaa. > Koskentola toivottaa museokävijät tervetulleeksi museoon, johon on aina ilmainen sisäänpääsy.. Saavutettavuus on kuitenkin tärkeää. Koskentola harmittelee, että striimauksiin tottuneet museokävijät pysyvät kotona sen sijaan, että tulisivat paikan päälle. Luonnon muovaama taideteos sopii mainiosti setelitaiteen keskiöön. Suomen Pankin rahamuseo on Museokortti-kohde. Intendentti saa moneen kertaan sanoa, ettei hintaa ole, sillä 385-grammainen kimpale ei ole myynnissä. 34 MUSEO 1/2023 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tavoitteena maailman paras talousosaaminen kien silmät kiiluvat kuin kulta konsanaan, kun he äityvät kysymään hipun hintaa
Museot näyttävät, kuinka menneet sukupolvet ovat rakentaneet tulevaisuuden, meidän nykyisyytemme. Taide ei kulu katsomisesta ja kulttuuriperintö vain vahvistuu, kun siitä keskustellaan. Museot eivät yksinään voi ratkaista ilmastonmuutosta tai luontokatoa. Salonen ja Maria Joutsenvirta ennakoivat myös tulevaa kirjassaan, jonka mukaan sivistys on uutta vaurautta. Siellä näkee myös, kuinka kuvataide tarjoaa meille ajatuksia, joita on sanoilla vaikea tavoittaa. Museoilla on kuitenkin olennainen valtti: Ne tulkitsevat mennyttä tavalla, joka rakentaa merkityksiä tässä ajassa ja antaa ajatuksia tulevaisuuksien ennakoimiseen. Toisenlaisia tulevaisuuksia on yhdessä Sitran kanssa tuotettu näyttely, joka avaa näkymiä vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Sivistystä voimme nimittäin tuhlata mielin määrin. Museossa näkee, kuinka ennenkin on selviydytty ja keksitty neuvokkaita ratkaisuja suuriin ongelmiin. Niiden kaltaiset systeemiset ja viheliäiset ongelmat vaativat kaikkien osallistumista, syvällistä tieteidenvälistä yhteistyötä ja päämäärätietoista politiikkaa. Kiehtova kokemus. Minulle tämä antaa toivoa. Se antaa paljon toivoa. Kiteytimme vuoden teeman muotoon Aina ajan tasalla. Kestävyystutkijat Arto O. Minulle puhuttelevin esine oli telepatiavahvistin, jonka Stefan Lindfors ja Martin Relander muotoilivat 1980-luvulla. Ajatus henkisestä pääomasta on sekin vahvasti ajassa kiinni. Kuten vaikka sen, kuinka 40 vuotta sitten muotoilijakaksikko ennakoi ajatusten olevan arvokkainta mitä meillä on. Epävarmoina aikoina ennakointi on kovin vaikeaa, mutta museot avaavat meille inhimillisiä merkityksiä ja näkökulmia aikaan. Suomen museoliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Taiteilija ja graafinen suunnittelija Kiia Beilinson näyttää meille maailman, jossa ihminen ei enää ole luomakunnan ylin ilmentymä, vaan olemme herkistyneet kuulemaan, mitä esimerkiksi suolla on meille kerrottavaa. Mitä jos tulevaisuudessa voimme mitata tunteita. Entä mitä vaikutuksia olisi sillä, että opimme viestimään muiden lajien kanssa. Planeetan rajat ovat tulleet vastaan, emmekä enää voi lennellä mielin määrin kaukomaihin tai rakentaa uutta ympäristöä aina, kun vanha kyllästyttää. Miisa Pulkkinen on Museoliitto-konsernin viestintäpäällikkö.. Designmuseon kokoelmiin kuuluvat telepatiavahvistimen osat hivelevät edelleen silmää. Se viittaa museotyön ja kokoelmien erityiseen aikaperspektiiviin sekä museoiden perustehtäviin tallettaa ja säilyttää kulttuuriperintöä sekä tutkia ja esittää sitä. Vahvistimen suunnittelijat ennakoivat, että tulevaisuudessa valuutoista arvokkain on henkinen pääoma, jota voidaan telepaattisesti liikuttaa ihmisten välillä. Emme ole ajassamme yksin. 35 KOLUMNI Toivo asuu museossa KÄVIN MUSEOSSA, JA NÄIN TULEVAISUUTEEN D esignmuseon Mitä jos
Kuluvan vuoden lokakuulle asti kestävän näyttelyn teemat ovat taistelutahto ja optimismi. Nobelin rauhanpalkinnon mitali on näyttelyn ainoa varsinainen museoesine ja rauhannobelisteihin tutustutaan kosketusnäyttöjen välityksellä. > Nobelin rauhankeskus ei ole perinteinen museo. Rauhanrakentajan työtä esitelleessä näyttelyssä oli esillä myös kymmeniä pieniä Ahtisaari-patsaita. Kaksikerroksisen, 3 500 neliömetrin kokoisen rauhankeskuksen alakerrassa on kunkin vuoden rauhannobelistin työtä ja saavutuksia esittelevä, vuoden kestävä näyttely. TEKSTI TERHI WIDTH O slon keskustassa toimiva Nobelin rauhankeskus ei ole perinteinen museo. joulukuuta eli päivä sen jälkeen, kun rauhannobelisti on vastaanottanut palkintonsa juhlavissa menoissa Oslon raatihuoneella. U usi näyttely avataan joka vuosi 11. Museoväen kannalta erikoista on, että näyttely on kasattava kahdeksassa viikossa eli sen jälkeen kun rauhan< Presidentti Martti Ahtisaari avasi Välittäjä-nimisen näyttelyn Nobelin rauhankeskuksessa vuonna 2008. Näyttelyn motto ”Nobody plans to give up” on sekä ajankohtainen että rohkaiseva, se valaa toivoa ja uskoa tulevaan. ”Esittelemme Nobelin rauhanpalkinnon saajia ja heidän työtään, mutta haluamme myös innostaa ihmisiä toimiin omassa elämässään”, kiteyttää Nobelin rauhankeskuksen johtaja Kjersti Fløgstad upeasti entisöidyn vanhan rautatieaseman tiloissa. 36 MUSEO 1/2023 KANSAINVÄLISTÄ Oslon sydämestä RAUHAN PUOLESTA Nobelin rauhankeskus luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Toiminnallaan museo haluaa myllertää tunteita, mutta myös inspiroida kävijää asennemuutoksiin ja konkreettisiin toimiin rauhan puolesta. Tila on valoisa, avoin ja yksinkertaisuudessaan vaikuttava. CO R N EL IU S P O PP E / N O B EL S FR ED SS EN TE R. Vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinnon jakoivat valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski , venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial ja ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties
37 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin K IM R EK ST EN G R Ø N N EB ER G / N O B EL S FR ED SS EN TE R
Paikalle kaavailtiin muun muassa Kansallisoopperaa, mutta vuonna 1872 valmistuneeseen, Georg Andreas Bullin suunnittelemaan rakennukseen perustettiin Norjan suurkäräjien päätöksellä Nobelin rauhankeskus. Fløgstad on erityisen ylpeä tuoreehkosta yhteistyöstä Minecraftin kanssa. Lasivitriinissä kimalteleva mitali kuuluu Norjan ensimmäiselle rauhannobelistille Christian Lous Langelle , jonka jälkeläiset ovat lainanneet mitalin museolle. Pienoispatsaat olivat osa Ahtisaaren palkintonäyttelyä. ”Hän itse reissasi niin paljon, että patsas ”piti seuraa” vaimolle”, kun Ahtisaari oli matkoilla”, Fløgstad kertoo ja pitelee omaa Ahtisaartaan sylissään. R auhankeskuksessa ei ole varsinaisesti esillä kuin yksi esine, Gustav Vigelandin suunnittelema kultainen rauhanpalkintomitali. Norjan kuudenneksi suosituin museo esittelee Nobelin rauhanpalkinnon perustajan Alfred Nobelin historiaa ja rauhannobelistien työtä. Noin viiden miljoonan euron remontin vuoksi rauhankeskus on kiinni kevätkauden ja avaa ovensa yleisölle uudelleen huhtikuussa. ”Tarkoituksenamme on kuitenkin jatkaa keskustelua koko vuoden ajan, ei vain yhden päivän verran. Martti Ahtisaari kuuluu muutenkin museoväen suosikkeihin. Oppilaiden ikä vaihtelee päiväkotilaisista lukiolaisiin, ohjelmat on siksi räätälöity kunkin ryhmän tarpeiden ja osaamisen mukaan. Alkuvuodesta tarhaa ja osaa museota tosin uusitaan museon remontin yhteydessä, sillä 17 vuotta vanha teknologia on vanhentunutta ja etenkin nuoremmat kävijät kaipaavat kosketusnäyttöjä. Georg Andreas Bullin suunnittelema rakennus oli vuosia tyhjillään ennen museon perustamista. Oslosta länteen matkanneiden junien liikenne Vestbanen rautatieasemalta lakkautettiin vuonna 1989 ja suojeltu rakennus oli tyhjillään vuosia. > Oslon keskustassa sijaitseva museo toimii vuonna 1872 valmistuneessa rautatieasemarakennuksessa. Keskuksessa käy satoja koululuokkia vuodessa. N obelin rauhankeskus perustettiin Norjan itsenäisyyden satavuotisvuonna 2005. Tarjolla on toistaiseksi kaksi peliä, Active Citizen ja Peace Builder, joissa pelaaja auttaa ja neuvoo rauhanrakentamisessa. Meillä on siksi lukuisia oheistapahtumia ja digitaalialusta, jonka ansiosta rauhannobelistiin voi perehtyä myös etänä”, Fløgstad sanoo. Rauhanpalkinnon myöntävä Norjan Nobel-instituutti oli jo pitkään halunnut kerätä palkintoa ja nobelisteja koskevaa tietoa esiteltäväksi. Ensimmäisessä kerroksessa on myös Alfred Nobelin elämää sekä rauhanpalkinnon historiaa ja kehitystä esittelevä pysyväisnäyttely. Toisessa kerroksessa on myös kokoushuoneita, jotka on nimetty palkinnonsaajien mukaan. Nobels Fredssenter Brynjulf Bulls plass 1, Oslo. Rauhankeskuksella on myös laaja koululaisille suunnattu ohjelma, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat keskuksen omat pedagogit. Joukossa ovat niin Malala, Kofi kuin Marttikin. > Rauhankeskus on suosittu opintoretkikohde, jonka pedagogit räätälöivät ohjelmia koululaisten iän ja intressien mukaan. Arkkitehti David Smallin suunnittelemassa pimeässä tilassa välkkyvät jokaisesta rauhannobelistista kertovat näytöt ja tuhat pientä valoa. T oisessa kerroksessa on rauhankeskuksen sydän, Nobelin puutarha. Se järjestää keskusteluja muita tilaisuuksia, joissa pohditaan sotaan, rauhaan ja konfliktien ratkaisuun liittyviä teemoja. 38 MUSEO 1/2023 KANSAINVÄLISTÄ Oslon sydämestä palkinnon saajan nimi on julkistettu lokakuussa. Tietokonepelien avulla rauhankeskus voi tavoittaa miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Ahtisaari sai Oslosta mukaansa pienen näköispatsaan, jonka hän kertoo antaneensa puolisolleen
seuraavissa museoissa Amos Rex, Helsinki • Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki • Urheilumuseo, Helsinki Turun linna, Turku • Biologinen museo, Turku • Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa • Työväenmuseo Werstas, Tampere Museokeskus Vapriikki, Tampere • Savonlinnan museo, Riihisaari, Savonlinna Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää • Lusto Suomen Metsämuseo, Punkaharju Tornionlaakson maakuntamuseo Tornedalens museum, Tornio sylvania.fi JO H A N N E S G R A N SE TH / N O B EL S FR ED SS EN TE R JO H A N N E S G R A N SE TH / N O B EL S FR ED SS EN TE R. Valaisimeen ei tarvita erillisiä mekaanisia lisäosia ja siksi valaistusratkaisu on kustannustehokas. Säädettävän optiikan ansiosta avautumiskulmaa voidaan säätää portaattomasti ja tarkasti valaistustarpeen mukaisesti. Beacon Muse Beacon-sarja valaisee mm. Beacon Muse on himmennettävissä ja liitettävissä myös Casambi-valonohjausjärjestelmään. Elinikä on pitkä, 100 00 h. Valokeilan laajentaminen ja kaventaminen säätörengasta kiertämällä onnistuu muutamassa sekunnissa. Tyylikäs ja sulavalinjainen valaisin museoja näyttelytiloihin Beacon Muse tarjoaa mielenkiintoisen ja laadukkaan LED-kohdevalaisinkonseptin
”Vuonna 2004 Tali-Ihantalan torjuntaisteluiden muistojuhlan yhteydessä heräsi tärkeä keskustelu siitä, miten muistamme sotaa. TEKSTI MERI PARKKINEN S odan ja rauhan keskus Muistin ei pitänyt alun perin avautua Mikkeliin ollenkaan, vaan sen piti löytää paikkansa sata kilometriä idempää, Lappeenrannasta. Kun perinteisesti sotahistoria on palvellut ensisijaisesti toisten sotatieteiden tarpeita, uusi sotahistoria on kiinnostunut ihmisistä. 40 MUSEO 1/2023 SOTAKOKEMUKSISTA SUKUPOLVELTA TOISELLE Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Perinteisesti sotahistoriassa nostetaan esiin johtajat ja marginaaliin jäävät niin yksittäiset sotilaat kuin kotirintamalla olleet äidit”, kertoo Olli-Pekka Leskinen , Muistin toimitusjohtaja. Käytännössä täältä on johdettu kaikkia itsenäisyyden ajan sotia.” Humanistis-yhteiskuntatieteisiin keskittyvän tiedekeskuksen näyttelyja liiketoimintaa suunniteltiin vuosina 2014–2018 EU-rahoitetuissa hankkeissa. Mutta lopulta kuntapäättäjät eivät puoltaneet ajatusta uudesta tietokeskuksesta. Tämän keskustelun myötävaikutuksesta Lappeenrantaan alettiin suunnitella sotahistoriakeskusta, joka kertoisi sodasta uudella tavalla. Kun tiedekeskus oli löytänyt kotipaikan ja toiminnalle oli rakennettu suunnitelma, tarvittiin vielä rahoitus. V uonna 2013 tiedekeskuksen ideaa esiteltiin Mikkelin kaupungille. Keskuksen tuli löytää paikka jostakin muualta. Keväällä 2018 Maanpuolustuksen kannatussäätiö rahoitti keskuksen perusSO D A N JA R A U H A N K E SK U S M U IS TI. ”Keskuksen nähtiin vahvistavan Mikkelin päämajakaupunkibrändiä
Alun perin kouluksi valmistunut rakennus toimi puolustusvoimien päämajana talvija jatkosodan aikana, ja sen toisessa päädyssä sijaitsi jo vuodesta 1974 paikassa toiminut Päämajamuseo. ”Tätä me ja asiakkaat pureskellaan edelleen lähes päivittäin. Nuoria kiinnostaa, mitä heidän isotai isoisovanhempansa ovat sotavuosina kokeneet. Museovieraiden empatiaa Muisti herättelee runsaalla multimediasisällöllä. Kun museovieras pystyy samaistumaan sodankokeneiden kokemuksiin tunteiden kautta, puhutaan historiallisesta empatiasta. SO D A N JA R A U H A N K E SK U S M U IS TI SO D A N JA R A U H A N K E SK U S M U IS TI ” Muistissa halutaan herättää tunteita. Tiedekeskuksen nähdään vahvistavan Mikkelin päämajakaupunkibrändiä. ”Se oli sysäys sille, että muutkin uskalsivat lähteä rahoittajiksi”, Leskinen kertoo. kesäkuuta vuonna 2021. Nyt se yhdistyi Muistiin, joka avattiin yleisölle 4. Kun Mikkelin kaupunginvaltuusto näytti kesällä 2018 vihreää valoa keskuksen perustamiselle, alkoivat näyttelyn suunnittelu sekä museorakennuksen muutostyöt. M uistissa halutaan herättää tunteita. Esimerkiksi Taistelu-näyttelyosiossa tutustutaan kevään 1940 rintamakokemukseen virtuaalista todellisuutta hyödyntäen. ”Meillä on suhteellisen vähän esineitä ja sen sijaan multimediaa käytetään paljon.” Kun Muisti avasi ovensa kesällä 2021, ei kukaan odottanut, että vuoden sisällä Euroopassa syttyisi sota. > Toista maailmansotaa käsittelevä näyttely on osoittautunut ajankohtaiseksi.. 41 MUSEON TARINA Uudenlaista sotahistoriaa tamista 1,4 miljoonalla eurolla. ”Jos me yhteiskunnassa nähdään merkittävänä tuoda niitä kokemuksia myös tulevien sukupolvien tietoon, Muistin kaltaisten toimijoiden merkitys kasvaa”, Leskinen sanoo. Se on ajanut tuoreen tiedekeskuksen vastaamaan tärkeään tarpeeseen käsitellä sotaa ja sen vaikutuksia. < Muisti tarjoaa kävijöilleen laajan kattauksen multimediasisältöjä perinteisten museoesineiden ohella. Vaikka tämä näyttely käsittelee toista maailmansotaa, sen kysymykset ja teemat koskettavat ajankohtaisesta tätä päivää.” Tiedekeskuksessa vierailevissa nuorissa Leskinen on nähnyt selkeän muutoksen viimeisen vuoden aikana. Sodan ja rauhan keskus Muisti on Museokortti-kohde
TEKSTI MERI PARKKINEN SÄÄSTELIÄÄN EMÄNNÄN ARKEA Jos tekisit aikahypyn seitsemänkymmentä vuotta ajassa taaksepäin, minkä arjenaskareen hoitamiseen pyytäisit sieltä vinkkiä. Turussa Kuralan kylämäellä herätään 1950-luvun arkeen aina kesäisin, kun museolla on tavattavissa ajan tyypillisiä arkiaskareita puuhasteleva talon emäntä. Häneltä voi kysyä vinkit niin leivontaan, parsintaan kuin pyykinpesuunkin. 42 MUSEO 1/2023 OMAVARAISUUTTA & KEKSELIÄISYYTTÄ Kriisit ja luonnon tilan heikentyminen ovat läpi historian vaikuttaneet ihmisten arkeen. Museot esittelevät, miten ennenkin on selvitty. Museon järjestämät TaitotiisTU R U N M U SE O K E SK U S A N IA PA D ZIK / TU R U N M U SE O K E SK U S. Kuralan kylämäellä kerrotaan arjesta, jossa materiaaleja ja raaka-aineita käytettiin sodan jälkeisessä Suomessa tarkasti
Kuralan kylämäen rakennukset ovat avoinna 2.5.–4.6.2023. 43 ” Kansallis romanttinen aate ihannoi luonnonläheistä elämää. Ulkoilualue on aina avoinna yleisölle. Taidemuseona toimiva koti on entisöity alkuperäiseen asuunsa. Tietoa puutarhan ulkonäöstä ja lajikirjosta sen kunnostamista varten 2000luvulla on saatu esimerkiksi kirjeistä ja valokuvista, mutta myös Pekka Halosen maalauksista. Pekka ja Maija Halosen kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi valmistui vuonna 1902 Tuusulanjärven rantamaisemaan. Vaikka museon rakennukset ovat säännöllisesti auki vain kesäisin, Kuralan kylämäkeen voi tutustua ympärivuoden omatoimisesti. Maanviljelijäperheessä kasvaneelle Haloselle omavaraisuus oli luontevaa myös aikuisiällä. Omasta puutarhasta saatiin muun muassa punaja brysselinkaaleja, avomaankurkkuja sekä tomaatteja. TU U SU LA N K U N TA Halosenniemi on avoinna talvikaudella tiistaista sunnuntaihin klo 12–17. Perinnemaisema houkuttelee kävelylle tai vaikka hiihtämään historiallisesta kylätunnelmasta nauttien. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Entisajan vinkkejä tait kutsuvat yhteen innokkaita uusvanhojen taitojen opettelijoita koko kevään ajan. Museoidun Halosenniemen pihalla pääsee kesäisin tutustumaan taitelijan ja hänen vaimonsa Maija Halosen hyötypuutarhaa sen alkuperäisen kaltaisessa kukoistuksessa. Lisäksi kansallisromanttinen aate ihannoi luonnonläheistä elämää. Taitotiistaissa on harjoiteltu esimerkiksi materiaalien uusiokäyttöä kuten vaatteiden korjaamista ja parsimista sekä räsymattojen kudontaa. < Kuralan kylämäen perinnemaisemassa tulevat sodanjälkeisen Suomen ja 1950-luvun maatalon arki tutuksi koko perheelle. Halosten kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi valmistui vuonna 1902 Tuusulanjärven rantamaisemaan. Halosten ruokapöydässä näkyi vuodenkierto, ja ruokaa kerättiin ja pyydettiin enemmän lähimetsästä ja järvestä kuin ostettiin kylän kaupasta tai naapuritiloilta. Halosenniemi, Halosenniementie 4-6, Tuusula. Kuralan kylämäki, Jaanintie 45, Turku OMAVARAISUUDEN IHANNOINTIA Taiteilija Pekka Halonen on tunnettu hienovireisistä luontoteoksistaan, mutta myös halustaan vetäytyä työskentelemään ja asumaan maaseudun rauhaan
Kaikki sisarukset pitivät tärkeänä myös sivistystä ja kouluttautumista. SU O M EN A SU TU SM U SE O Asutusmuseon Paikallismuseopäivän työnäytöksessä esiteltiin niittoa perinteisellä hevospelillä. 44 MUSEO 1/2023 UUDEN ELÄMÄN ALKU SODAN JÄLKEEN Toisen maailmansodan seurauksena Karjalan ja Petsamon alueilta evakuoitiin yli 420 000 ihmistä, joille taattiin uusi asuinpaikka ja maata elinkeinon jatkamiseen muualta Suomesta. Muren perhettä asui tilalla 1970-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen tila esineineen siirtyi perillisten puuttuessa valtiolle. Muren perheen kirjeitä tutkimalla on saatu selville, että sisaruksen arvostivat säästäväisyyttä ja yhteisöllisyyttä niin perheen kuin koko kyläyhteisön kanssa. Asutusmuseon tilalla asuivat vuodesta 1947 eteenpäin Muren sisarusparvi: maata viljelleet Anni ja Yrjö , kätilöiksi kouluttautuneet Nasti ja Klaudia sekä kanttorina työskennellyt Johannes . Museoon on säilynyt hieno aikaa kuvaava esineistö, joista osa on hankittu ennen evakkomatkalle lähtöä, osa taas 1960-luvun lopulla. Ehkä juuri nämä asiat auttoivat sisarukset myös uuden, sodan jälkeisen elämän alkuun. Suomen asutusmuseo on avoinna kesäkuun puolestavälistä elokuun puoleen väliin. ” Sisarukset arvostivat säästeliäisyyttä. Suomen Asutusmuseo Asutusmuseontie 52, Alapitkä. Suomen asutusmuseo Lapinlahden Alapitkällä kertoo evakoiden uuteen elämään asettumisesta ja arjesta sodan jälkeisessä Suomessa
Ahvenanmaan metsästysja kalastusmuseo Fiskeläge 37, Eckerö Kuralan kylämäki ja Halosenniemi ovat Museokortti-kohteita. Hylkeenpyynti oli Itämeren rannikkoseutujen tärkeä elinkeino tuhansien vuosien ajan, mutta korvautui pakonsanelemana eläinystävällisemmällä työllä. Ahvenanmaan metsästysja kalastusmuseossa sisällä odottaa hyppäys menneisyyden pyytäjien maailmaan. Hylkeenpyynti oli vielä 1970-luvulle saakka Suomen rannikkoalueiden erikoisuus, jonka historiaa esitellään metsästysja kalastusmuseossa esineistön ja tarinoiden kautta. 45 Ahvenanmaan metsästysja kalastusmuseo sijaitsee keskellä kalastajakylän historiallista maisemaa. Syynä oli hylkeiden liikapyynti sekä ympäristön saastuminen. HYLKEENPYYNNIN LOPPU MUSEO-LEHTI MATKAILEE Entisajan vinkkejä Eckerön Käringsundissa vanhan ahvenanmaalaisen kalastajakylän paikalla seisoo arkkitehti Folke Wickströmin suunnittelema museorakennus. Perusnäyttelyssä kalastamisesta ja metsästämisestä kerrotaan luontevasti yhdessä Ahvenanmaan luontoon tutustuen. 1900-luvulle tultaessa hyljekanta alkoi vähentyä huolestuttavasti. Hylkeenpyynti ajoittui kevättalveen, ja arvokasta hylkeenrasvaa saattoi saada yhdestä harmaahylkeestä jopa 80 kiloa. R EB EC K A ER IK SS O N / V IS IT Å LA N D. Saatu saalis hyödynnettiin lihaa, luita ja nahkaa myöden. Moniharjainen rakennus näyttää kuin pieneltä kylältä, ja talo onkin haluttu suunnitella ahvenanmaalaiseen rantamaisemaan sulautuvaksi. Museossa esitellään kalastusja metsästysvälineistön ohella Ahvenmaan saariston eläimiä, luontoa ja kulttuuria. Ahvenanmaan metsästysja kalastusmuseo on avoinna 16.5.–3.9.2023
URHEILUN JA LIIKUNNAN KULTTUURIKESKUS TAHTO Urheilumiehenäkin tunnetun Urho Kekkosen mukaan jokainen syy olla urheilematta on tekosyy. C A R ST EN S / M U SE O V IR A ST O EI N O H EI N O N EN / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O. J.L. Museon kokoelmat ovat kansainvälisestikin ainutlaatuiset. MUSEOVINKIT Historioitsija Ville Eerola suosittelee AJATONTA HISTORIAA VTM, FM Ville Eerola on historioitsija ja kirjailija, joka tunnetaan muun muassa romaanistaan Rakkaudella Tove. Tahto ylläpitää myös Turussa sijaitsevaa Paavo Nurmen kotimuseota, joka on avoinna vuosittain kesäkuun 13. Eerola on kirjoittanut myös syksyllä 2023 julkaistavan Museoliiton 100-vuotishistoriateoksen. JO H A N N E S M E TS Ä N IE M I M .L . Esiin nousevat elämän monet puolet ennen ja jälkeen runoilijan vuonna 1863 tapahtuneen sairastumisen. RUNEBERGIN KOTI Kotimuseosta puheen ollen: ohittamattomana klassikkona on mainittava kansallisrunoilijalle omistettu kotimuseo. Tahto, J.L. Erityisen museosta tekee esineistön hyvin suuri autenttisuuden aste. Maan ensimmäinen henkilöhistoriallinen museo näki päivävalon jo vuonna 1882, kun koti avattiin tuota pikaa runoilijapariskunnan kuoleman jälkeen. Ajatusta voi jatkaa hiljattain uudistettuun Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahtoon (aikaisemmin Urheilumuseo). Runebergin koti, Raahen museon Kruununmakasiinimuseo, Helsingin observatorio ja Designmuseo Iittala ovat Museokorttikohteita. päivänä. Yhtä lailla suuret voitot kuin karvaat tappiot tulevat iholle – samoin se, millainen merkitys urheilulla ja menestymisellä on pienelle pohjoisella kansakunnalle ollut. Museota voi suositella, sillä vaikka et jakaisikaan Paavo Nurmen ja tämän tekstin kirjoittajan syntymäpäivää, se on silti kokoaan suurempi kurkistus Suomen kaikkien aikojen urheilijan ja samalla aikansa työläisperheen elämään 1900-luvun alussa
Museossa kohtaavat paikallinen ja kansainvälinen, sillä vaikka sinne saavutaan aina ulkomailta asti, se antaa aihetta pohtia vuonna 1881 perustetun lasitehtaan merkitystä sen ympärille kehkeytyneelle yhdyskunnalle. C A R ST EN S / M U SE O V IR A ST O. Ehrströmissä henkilöityi moni ajan aate, mutta hän oli aikaansa edellä siinä määrin ja hänen panoksensa uranuurtajana niin heikosti tunnettu omana aikanaan, että museohanketta ei mainittu edes tämän nekrologeissa. Paikallisväritys on voimakas, ja keskeinen osa meriaiheisen museon esineistöstä – johon kuuluu muun muassa maailman vanhin säilynyt sukelluspuku – on Raahen suuruudenajalta laivanvarustajakaupunkina. R . Tohtori August Ramsay kuitenkin luonnehti teoksessaan Suomi matkaopas käytännöllinen käsikirja museon olevan ”katsomista ansaitseva” vuonna 1895. Yliopisto museoaiheena on loistava, sillä se on ollut paitsi yhteiskunnan keskus, myös sen peili. Etenkin opiskelijahistoriasta kiinnostuneille voi suositella myös Otaniemessä sijaitsevaa Opiskelijakulttuurimuseota, joka toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan piirissä ja jota ylläpidetään vapaaehtoisvoimin. HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO On syytä pistää korvan taakse, että Yliopistomuseon näyttelykeskus avautuu uutena syksyllä 2023 Helsingin yliopiston päärakennuksessa. MUSEOVINKIT Historioitsija Ville Eerola suosittelee RAAHEN MUSEO Tämä museo henkii historiaa, sillä se on Suomen ensimmäinen yliopistolaitoksen ulkopuolinen museo, perustettu vuonna 1862. Museon perustajassa K . Näyttelykeskuksen avautumista odotellessa voi pistäytyä Yliopistomuseoon niin ikään kuuluviin Helsingin observatorioon ja Porthanian Piirustussaliin. Museo osoittaa, että lasi on kaunis ja ajaton elementti ja että se taipuu moneksi. IL M A R I M A N N IN EN / M U SE O V IR A ST O A A R N E PIE TIN EN / M U SE O V IR A ST O M .L . DESIGNMUSEO IITTALA Suomalaista lasitaidetta 1880-luvulta lähtien esittelevä Designmuseo Iittala sijaitsee ihastuttavalla paikalla Iittalan Lasimäellä Hämeenlinnan Kalvolassa
Se lähestyy uhkaavaa aihettaan ilmastonmuutosta faktapohjalta, liialliseen tunteiluun sortumatta. 48 MUSEO 1/2023 MUUTOKSEN KOKO KUVA Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttelyssä on toiveikas pohjavire. ”Ihmisen toiminnan seurauksena maapallon ilmasto muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Maailma muuttuu, muutummeko me?” Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttely esittelee Helsingin yliopiston ilmastonmuutostutkimusta ja muutoksen vaikutuksia. TEKSTI ARI VÄNTÄNEN F aktat lyödään pöytään heti ovensuussa. Tavoitteena on lisätä ilmastonmuutosta koskevaa ymmärrystä, jotta ymmärrys synnyttäisi halun tehdä asioille jotakin. Näyttelyn alkuEM M A SU O M IN EN / LU O M U S. Säpsähdyttävän avauksen jälkeen tunnelma seestyy. Tulvat, myrskyt, kuivuus ja helleaallot tulevat tutuiksi. Keskilämpötila kohoaa ja sää äärevöityy
Näyttelyvieraalle selviää, miten ilmaston muuttumista voidaan tutkia jopa miljardien vuosien aikahaarukalla ja mikä kaikki auringon aktiivisuudesta komeettojen törmäyksiin voi aiheuttaa hitaita tai nopeita muutoksia ilmastossa. Tässä kohdassa kierrosta aihetta lähestytään hyvin objektiiviseen ja järkiperäiseen sävyyn. Näyttely luo toivoa korostamalla, että tulevaisuus on edelleen meidän käsissämme. Hän ei ole osa maailmaa vaan maailmaa muokkaava voima, joka ei tunnu ymmärtävän omaa parastaan. SA LL A M EH TÄ LÄ / LU O M U S SA LL A M EH TÄ LÄ / LU O M U S. < Muutosta ilmassa -näyttely esittelee ilmastonmuutosta tiedon ja todennettujen faktojen pohjalta. Hyvä uutinen on, että ihminen kykenee myös korjaamaan tekemänsä virheet. Muutosten seuraukset näkyvät eläinten ja kasvien levinneisyyden ja käyttäytymisen muuttumisena. Tätä konkretisoidaan esittelemällä otuksia, joiden kohtaloksi koitui edellinen suuri ilmastonmuutos: luolaleijonaa, jättiläishirveä ja mammuttia ei enää ole. Pysyväksi osaksi museon näyttelyohjelmaa jäänyt näyttely oli alunperin osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa. Se jää kuitenkin vähälle huomiolle, kun vieressä seisoskelee muhkeita mammutteja, joita ilmankin on pärjätty. Ilmastonmuutoskeskustelussa ei useinkaan törmää näin hillittyyn kommentointiin. Mitä pidemmälle näyttelyssä edetään, sitä selkeämmäksi piirtyy kuva ihmisen roolista tässä hässäkässä. NÄYTTELYARVIO Edelleen ajankohtainen Vaikutelma kuitenkin muuttuu nopeasti. 49 osassa mennään historian syvyyksiin tieteellisen tiedon varassa. Siksi maallikosta tuntuu, ettei näyttelyn tässä vaiheessa alleviivata riittävästi meneillään olevan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen luonnetta. Esille nousee luotettavan tieteellisen tiedon tuottamisen ” Ihminen kykenee myös korjaamaan tekemänsä virheet. Kun ihminen oppi luomaan, rakentamaan ja hallitsemaan, hänen luontosuhteensa muuttui. Alunperin kouluksi suunnitellun rakennuksen julkisivu on säilynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1913. Yksittäinen tekstitaulu kyllä kertoo, että ellei asiaan puututa päästörajoituksilla, ilmasto tulee lämpenemään viisikymmentä kertaa nopeammin kuin viime jääkauden jälkeen, mistä seuraa valtavia ongelmia. > Luonnontieteellinen museo LUOMUS sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Muutosta ilmassa -näyttelyssä nähtävät mammutit ovat aidonkokoisia rekonstruktioita, jotka on valmistettu Helsingin yliopiston asiantuntijoiden ohjauksessa
Kaiuttimet ripustetaan suoraan valokiskoihin, joten järjestelmän asennus ja siirtely on poikkeuksellisen vaivatonta. Käsin pyöritettävät tietolaatikot konkretisoivat ajatusta siitä, että asioille todella on tehtävissä jotakin. Se on kuitenkin ollut pelkästään positiivista”, sanoo yleisötoiminnan päällikkö Sanna Vuori . Ei se entisellään ole, mutta ei silti yhtään hassumpi paikka. Eri asia on, halutaanko tai ymmärretäänkö niitä tehdä. Tällainen elämyksellinen tarjonta palkitsee ne kävijät, jotka kaipaavat tunnepohjaisempaa lähestymistapaa ilmastonmuutokseen. Sarkastisinta ja dystooppisinta sisältöä ovat screenillä vaihtuvat kapinahenkiset vastamainokset, joissa tunnettuihin yrityksiin viitaten kerrotaan, miten kestämätön länsimaisen elämäntavan materialistinen ja hedonistinen puoli on: ”Äkkilähtö New Yorkille, alk. LU O M U S. Lopuksi pääsee kurkistamaan, miltä vaikuttaa tulevaisuuden suomalainen lähimetsä. Kaikki tämä luo toivoa. ecuras.fi ecuras@ecuras.fi 0400 332 276 Toimitamme langattomat ja helposti skaalautuvat Audio Pro Business -äänentoistojärjestelmät. Voit tilata meiltä myös laitteiden asennuksen. Läpi käydään myös ympäristötietoisuuden ja ympäristöuhkien rinnakkainen kehitys vuosisatojen takaa tähän päivään. ”Näyttelystä ei ylipäänsä ole tullut paljon palautetta, mutta lähimetsäosio on saanut kiitosta”, Sanna Vuori kertoo. 884 kg (CO2)”, ja kuvassa Vapaudenpatsas hukkuu. Sanna Vuoren mukaan näyttelyyn saatetaan vielä tuoda uusia digisisältöjä esimerkiksi ajankohtaisesta tutkimustiedosta. Kierroksella tutuksi tulevat myös mannerjäätikön valtaaman pohjoisen eläimet. ” Maailma muuttuu, muutummeko me. ”Ehkäpä siksi, että siinä on mukana toivoa.” Ilmastonmuutoksesta voi kertoa monin tavoin tilastotietojen neutraalista luettelemisesta painajaisten maalailuun. ” Jari Tammisen vastamainoksia vähän jännitettiin, että millaista palautetta niistä tulee. LUOMUS Luonnontieteellinen museo on Museokortti-kohde. R aflaava ja kipakka osuus löytyy näyttelyn lopusta. Muutosta ilmassa -näyttely ei julista tuomiopäivän koittaneen edes tässä rankassa osuudessa. NÄYTTELYARVIO Edelleen ajankohtainen merkityksellisyys ja erilaisia visioita siitä, miten tiettyjä spesifejä ongelmia voitaisiin ratkaista. Maailman tilanne ei ole häävi, mutta toisaalta tekeillä on luotettavaa tutkimusta, jonka tulosten turvin on mahdollista tehdä toimivia ratkaisuja. Sen sijaan Ratkaisujen ruletti esittelee ongelmat, tavoitteet ja ratkaisut selkeästi ja havainnollisesti. Luomus on luonnollisestikin rakentanut näyttelynsä tieteellisen tiedon ja todennettujen faktojen varaan. Monitorilla pyörii lyhytelokuva dinosauruksesta puhumassa järkeä ihmiskunnan edustajille. Näyttelyyn on mahdollista tutustua myös oppaan johdolla, jolloin tutustutaan ilmastonmuutoksen tutkimukseen ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Se on suorasanainen, hauska ja havainnollinen ja herättänee ajatuksia myös lapsissa
54 >. 51 RISTIKKO Taidot testiin ecuras.fi ecuras@ecuras.fi 0400 332 276 Toimitamme langattomat ja helposti skaalautuvat Audio Pro Business -äänentoistojärjestelmät. Voit tilata meiltä myös laitteiden asennuksen. Kaiuttimet ripustetaan suoraan valokiskoihin, joten järjestelmän asennus ja siirtely on poikkeuksellisen vaivatonta. Ristikon ratkaisu s
Koe sykähdyttävä näyttelykevät Museokortilla Lisää vinkkejä uutuusnäyttelyihin löydät osoitteesta Museokortti.fi. Kaikkien aikojen vinkit Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille ILMOITUS FOOD TATTOO – Lentävä karjalanpiirakka ja muita tatuointitarinoita Hotellija ravintolamuseo, Helsinki 27.1.2023–7.1.2024 FOOD TATTOO -näyttely esittelee nimensä mukaisesti erilaisia ruokaja juoma-aiheisia tatuointeja ja tarinoita niiden taustalla. Meeri Koutaniemi valokuvasi näyttelyyn valikoidut tatuoinnit. Museolle jaettiin näyttelyä varten yli 100 erilaista ruokaja juomatatuointia ja niihin liittyvää tarinaa
Teoksissa korostuvat tarinat, ja taiteilija käsitteli niissä itselleen tärkeitä teemoja. Majurin valokuvissa toistuvat vesi ja pohjoinen elementteinä. • Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu 350 museoon ympäri Suomen. • Museokortin hinta on 76 €. Niitä nähdään niin maisemana kuin myös mielentilana. Näyttelyssä pääsee nauttimaan väriloistosta ja kiinnostavista materiaaleista. Esillä on taianomaista valokuvataidetta, kiinnostavia tatuointi tarinoita sekä upeita veistoksia ja käsitöitä. Kaikkien aikojen vinkit Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Seuraa somessa @ museokortti Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin Museot.fi Alkuvuosi tuo mukanaan paljon mielenkiintoista koettavaa Museo kortti-kohteissa. Jatkokausi voimassa olevalle kortille maksaa 69,50 €. Elina Helenius – Kudottuja näkymiä Suomen käsityön museo, Jyväskylä 14.1.2023–23.4.2023 Kudottuja näkymiä -näyttely on elämyksellinen kokonaisuus tekstiilitaiteilija ja muotoilija Elina Heleniuksen sisustustekstiilejä ja ryijyjä. Keskiössä on myös tunneaistimukset. • Tutustu Museokortilla koettaviin näyttelyihin, tapahtumiin ja etuihin: Museokortti.fi. Valitse suosikkisi 350 kohteen joukosta ja vieraile Museokortilla! Elina Brotherus – Vierailija Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 11.2.–28.5.2023 Didrichsenin taidemuseossa avautuu helmikuussa huippuvalokuvaaja Elina Brotheruksen näyttely, jossa nähdään ensimmäistä kertaa Brotheruksen Didrichsenillä vuosina 2021–2022 kuvaama valokuvasarja Visitor (Villa Didrichsen). Susanna Majuri: Veden tuntu valokuvanäyttely Emil Aaltosen museo, Tampere 21.1.–2.4.2023 Palkitun valokuvataiteilijan Susanna Majurin (1978–2020) taianomainen valokuvanäyttely täyttää Emil Aaltosen museon
MUSEOLEHTI.FI 2/2023 ILMESTYY 15.9.2023. Tuotepaketin arvo on noin 15 euroa. Kirjoita meille Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu. PALAUTETTA ” Kiitos lehdestä ja mielenkiintoisista artikkeleista!” ” Joulun alla oli tietysti mukava lukea miten sitä museoissa vietetään.” ” Nyt muistot heräsivät. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 15.9.2023 mennessä. Mukavaa!” MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Emme ota vastaan uusia tilauksia MUSEO-lehdelle vuonna 2023. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan kaksi I love museums -tuotepakettia, jotka sisältävät kangaskassin, heijastimen ja polkupyörän satulansuojan. Ennen jäähyväisiä on kuitenkin juhlan aika. Voimassa olevat tilaukset päättyvät laskutusjakson loppuun tai viimeiseen numeroon 2/2023. Minkälaisia juhlia museoissa järjestetään. Irtonumerohinta 4,90 euroa. Syksyn lehdessä tutustutaan juhlaperinteisiin ja juhlakulttuuriin. Museo-lehden voit ostaa digitaalisena näköislehtenä Lehtiluukusta lehtiluukku.fi/ lehdet/museo. Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! VIIMEISEN MUSEO-LEHDEN TEEMANA JUHLA Syksyn numeron myötä sanomme hyvästit MUSEO-lehdelle nykymuodossaan. Museoliitto uudistaa viestintäänsä ja kehittää julkaisutoimintaa, jonka painopiste on jatkossa entistä saavutettavammassa verkkoviestinnässä. Numero on omistettu Museoliiton 100-vuotisjuhlavuodelle. 55 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun ANNA PALAUTETTA Osoitteenmuutokset ja tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi tai puhelimitse 044 430 0721
Museopäivät 24.-26.5.2023 Helsingissä Satavuotias Suomen museoliitto kutsuu museoammattilaisia ja luottamushenkilöitä mukaan vuoden tärkeimpään museoalan tapahtumaan!. Suomen museoliiton vuosikokous järjestetään torstaina 25.5. Mielenkiintoiset vieraat tuovat keskusteluun omat näkemyksensä. Retkipäivänä 26.5. Aina ajan tasalla Valtakunnalliset museopäivät järjestetään Helsingissä 24.26.5.2023 yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Museopäivien teemana on museoiden tulevaisuudet. Tervetuloa museopäiville! Ilmoittautuminen avataan maaliskuussa Museoliiton verkkosivuilla museoliitto.fi. osallistujilla on mahdollisuus tutustua Helsingin ja sen lähialueiden rikkaaseen kulttuuriperintöön ja taidetarjontaan: merellisen Helsingin historiasta metroasemien maanalaiseen taiteeseen ja kaikkeen siltä väliltä. Museopalkintogaalassa jaetaan vuosittaiset museopalkinnot ja nautitaan yhdessä juhlatunnelmasta. Kokousja juhlapaikkana on Paasitorni Helsingin Hakaniemessä. Paneelikeskusteluun on kutsuttu museologian työelämäprofessori FT Leena Paaskoski, Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. Kahden päivän ajan museoammattilaiset pääsevät keskustelemaan siitä, millaisena he ovat valmistautuneet kohtaamaan tulevaisuuden haasteet