AALTO 2 ja elämyksellinen valo JUHLAA & JOTAKIN IHAN UUTTA Museoliitto 100 vuotta H EL SI N K IK U V IA .F I 2 / 2023 JUHLA • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ MITEN MUSEOISSA JUHLITAAN
30 AMOKSEN VIERAANA Keskusteluopas kannustaa vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen. 15.9.2023 • Teemana juhla K AT A R IIN A SA LM I
26 MUSEOKORTIN ENNÄTYSKESÄ Keltainen kulttuurin ja historian ystävien kortti. 46 MUSEOMATKAILUA Meteorologi ja tietokirjailija Seija Paasosen museovinkit. PE TT ER I K IV IM Ä K I / JY VÄ SK YL Ä N YL IO PI ST O 20 JAETTUJA KOKEMUKSIA Vuoden nuori taiteilija 2023 Eetu Huhtalan haastattelu. 40 VUODEN MUSEO Elämyksiä Saimaalla. 48 KAKSI MUSEOTA, MONTA ELÄMYSTÄ Keväällä avattu Aalto2-museokeskus on Keski-Suomen vetonaula. 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. R U N EB ER G IN KO TIM U SE O EE TU H U H TA LA 22 KOTIBILEET MUSEOSSA Kelpaisiko kutsu saunomaan Särestöön. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä LA U R A SV Ä R D / J.L . 42 TAHDON! Unohtumattoman ihanat rakkausjuhlat museokohteissa. 54 NÄYTTELYLIITE 55 ANNA PALAUTETTA. 36 PICASSO-JUHLAA! Kotimuseo Välimeren auringossa. 4 JUHLITAAN YHDESSÄ Petra Havun pääkirjoitus 8 MUSEOLIITON VUOSISATA Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi 14 JUHLAA & JOTAKIN IHAN UUTTA Designmuseo juhlii ja valmistelee yhdistymistä Arkkitehtuurimuseoon. 35 MUSEOT JA EKOSOSIAALINEN SIVISTYS Leena Paaskosken kolumni
Juhlitaan yhdessä ja yleisöjen kanssa 30.9. K ER TT U PE N TT IL Ä 61. Konsernin muut osat, Museokorttia ylläpitävä tytäryhtiö FMA Creations Oy ja Digimuseota ylläpitävä Yhteinen perintö Oy, ovat molemmat alle kymmenvuotiaita. Niistä on tullut hauskoja ja kekseliäitä. Tämä kyseinen lehti on printtiversiona ilmestyvän MUSEO-lehden viimeinen numero. Poissa on menneiden vuosien vakavuus ja vakavamielisyys. Uudistumiseen kuuluu myös olemassa olevan toiminnan päivittäminen ja uudelleensuuntaaminen aika ajoin. Organisaation täyttämät tasavuodet kertovat vakaudesta, pitkästä historiasta ja kyvystä selviytyä. Organisaatiot voivat itse vaikuttaa ikääntymisen vaikutuksiin esimerkiksi henkisen pääoman uudistamisen kautta. Museoliiton syntymäpäivänä! Petra Havu Suomen museoliiton toimitusjohtaja. Museoliitto siirtyy julkaisemaan verkkolehteä, joka mahdollistaa artikkeleiden jatkuvan julkaisun. Myös tasavuosiin liittyvät juhlat ovat odotettuja. Susanna Mansikkamäen väitöskirjassa Organizational aging and performance 2.0: Broadening the view todetaan, että organisaatioiden ikääntyminen on heterogeenisempaa kuin aiemmin on ajateltu. Juhlat ovat myös tärkeitä virstanpylväitä ihmisen elämässä. Viestinnän kehittäminen on yksi Museoliiton uuden strategian painopisteistä. Viestintää uudelleensuuntaamalla ja lisäämällä pystymme tekemään vaikuttavampaa edunvalvontaa, kun saamme tavoitteemme ja tietoa museoalasta leviämään meille tärkeiden kohderyhmien tietoisuuteen. Museoliitto viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Ne rytmittävät vuoden kiertoa ja katkaisevat arkea. Verkkolehden aineistoja voidaan myös linkittää ja siten hyödyntää Museoliiton viestinnässä monipuolisesti. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Ville Eerola, Anneli Lenkkeri, Leena Paaskoski, Seija Paasonen, Meri Parkkinen, Maarit Piippo, Päivi von Rabenau, Merja Räty, Katariina Salmi, Erkki Vuokila, Tarja Västilä KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry Pohjoisesplanadi 35 A, 00100 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen ASIAKASPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0721 • museoliitto@museoliitto.fi ILMOITUKSET Kirsti Ruissalo kirsti.ruissalo@museoliitto.fi 044 430 0721 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA helsinkikuvia.fi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E JUHLITAAN YHDESSÄ J uhlilla on erityinen merkitys meille. Siinä voidaan myös hyödyntää erilaisia medioita, kuten videoita ja podcasteja. Toivotan teille kaikille oikein hyviä lukuhetkiä MUSEO-lehden parissa. Niiden perustaminen kertoo Museoliiton kyvystä uudistua ja tehdyillä päätöksillä auttaa myös museoalaa uudistumaan. Sadassa vuodessa Museoliitto on muuttunut konserniksi
” Aurajoen itärannalla käy kiivas myllerrys Hämähäkkitontilta Wäinö Aaltosen museoon saakka.” Turun sanomat kertoi 26.8.2023 kulttuurirannan toteutuksen kestävän vuoteen 2026 saakka. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Silloin julkaistaan liiton juhlaraha, juhlapostimerkki ja 100-vuotishistoriikki. Mäkinen näki museoiden joutuneen kulutushysterian pauloihin ja ehdotti tulevaisuuden museoiden siirtyvän esinekeskeisyydestä sisältökeskeisyyteen. Juhlavuoden teema on Aina ajan tasalla. Jo tuolloin tunnistettiin kuitenkin myös nykymaailman esineiden tulva ja tilanne nähtiin museoiden kannalta jopa katastrofaalisena. ”Siinä korostuvat sekä museon vastuu ja harkinta oman toimintansa suhteen ja huoli yhteisöstään ja ympäröivästä yhteiskunnasta ei niinkään esineiden vaan ihmisten kautta.” Käsillä olevassa numerossa Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Leena Paaskoski pohtii tulevaisuuden museoita tämän päivän näkökulmasta ja korostaa museoiden voivan toimillaan vaalia ja edistää ekososiaalista sivistystä. Kolmekymmentä vuotta sitten MUSEO-lehdessä nostettiin esiin ajatuksia museoiden kokoelmien tallentamisesta ja karsimisesta useiden asiantuntijoiden artikkeleiden voimin. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta 30 VUOTTA SITTEN ” Suomalaiset ja ruotsalaiset kokoelmat ovat keskimäärin pienempiä, helpommin hallittavampia ja perusteellisemmin luetteloituja kuin British Museumilla.” Helsingin Sanomissa 27.8.2023 julkaistussa artikkelissa asiantuntijat vastasivat kysymykseen siitä, voisiko tuhansia aarteita kadota suomalaisesta museosta englantilaismuseon tapaan. ”Museot eivät voi ryhtyä kaatopaikoiksi – päinvastoin – museoista saattaisi jopa löytyä lisää kaatopaikkojen täytettä”, Marjatta Mäkinen esitti tekstissään museoissa olevan liikaa esineitä ja kysyi mikä on museokokoelmien tulevaisuus. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. ”Se toimii siellä missä tarvitaan, ihmisten ja yhteisöjen kanssa, katse tulevaisuudessa, mieli tässä hetkessä, menneisyys muistissa”, tiivistää Paaskoski dynaamisen museon merkityksen. Museot tulkitsevat menneisyyttä tavalla, joka selittää nykyisyyttä ja tulevaa. AINA AJAN TASALLA Suomen museoliitto juhlii satavuotista historiaansa koko vuoden 2023 ajan. Teema korostaa museoiden yhteiskunnallista merkitystä erityisinä aikaan, arvoon ja merkitykseen liittyvinä paikkoina. syyskuuta vietetään museoissa museokävijöille suunnattua ainutlaatuista Museon kulisseissa -juhlapäivää, joka juhlistaa ja tuo esille museoiden kulisseissa tapahtuvaa työtä ympäri Suomen. Museoliiton perustamiskuukausi syyskuu on juhlaa tulvillaan. ”Jos ymmärtää, mistä on tulossa, saattaa myös ymmärtää, minne on menossa. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Museoliiton perustamispäivänä 30. Muisti on elintärkeä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle – muistihäiriöt ovat hengenvaarallisia”, tiivisti Janne Vilkuna tekstissään tallennuksen ja muistiorganisaatioiden yhteiskunnalle keskeisen merkityksen. ” Tavoitteena on tutustuttaa päättäjät museotyöhön käytännössä, jolloin he näkevät alan monipuolisuuden ja merkityksen sekä museoiden yhteiskunnalliset vaikutukset.” Yle totesi 23.8.2023 uutisessaan lukuisten poliitikoiden osallistuneen Museoliiton järjestämään Poliitikon museoharjoittelu -viikkoon ympäri Suomen.. OTTAA VAIKO JÄTTÄÄ. Rakennusurakan vuoksi myös WAM siirtyy väistötiloihin syksyllä 2024. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa
Näyttelyn nimi viittaa Hanhijoen työskentelyyn 1970-luvun Hailuodossa, jolloin hän tallensi teoksiinsa saaren asukkaita ja koteja. Vaasan taidehallissa nähtävä näyttely on matka visuaaliseen estetiikkaan, joka tavoittelee väriä, rauhaa ja kauneutta sanojen ulottumattomissa ja on Salvesenin samannimisen poikkitaiteellisen näyttelysarjan viides osa. Kuvataiteilija Alexander Salve sen hyödyntää teoksissaan valoa. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NÄYTTELYPOIMINNAT ALEXANDER SALVESEN: IN VISIBILIS V Vaasan taidehalli 26.8.–29.10.2023 Neonvaloa, maalausta, veistosta, videota ja installaatiota yhdistelevä In Visibilis V vie katsojan kontrastien, värien, valon sekä pimeyden maailmaan. MARJATTA HANHIJOKI: AINO JA REETU – SILMIN NÄHDEN 3 Oulun taidemuseo 24.8.–26.11.2023 Oulun taidemuseossa on mahdollisuus tutustua taidegraafikko ja taidemaalari Marjatta Hanhijoen teoksiin, joissa hän tarkastelee elämän ja arjen ihmeitä. Seinäjoen taidehallin vintillä esillä olevaa näyttelyä varten taiteilija tutki kasvivärjäysperinteitä ja talonpoikaiskulttuuria Seinäjoella ja sen lähialueilla. Holmwoodin maalausten ja tekstiiliteosten kuva-aiheet kuljettavat sinisen ja mustan värjäyskasvien jäljissä Intiaan, Karibialle ja Keski-Amerikan rannikoille ja vievät ajatukset merirosvoihin, kolonialismiin ja orjatyövoimaan. ALEXANDER SALVESEN LENA BERGENDAHL OULUN TAIDEMUSEO. Holmwoodin näyttely käsittelee värejä, jotka ovat siirtomaavallan voimien tuotteita. Sisaruksista nimeltään Aino ja Reetu tuli taiteilijan ystäviä ja hän kuvasi heitä toistuvasti 1990-luvun alkuun saakka. Hanhijoen työskentely akvarellin, piirustuksen, grafiikan ja valokuvan parissa on mahdollistanut liikkuvan tavan elää. Sininen ja musta väri toistuivat niin paikallismuseoiden puvuissa kuin tekstiileissä. Työt pohjaavat värien, esineiden ja muotojen keskinäisiin suhteisiin, niiden herättämiin mielikuviin sekä havaintokokemukseen. SIGRID HOLMWOOD: SINISTÄ PUUTA, MUSTAA RAUTAA Seinäjoen taidehalli 19.8.–18.11.2023 Ruotsalais-brittiläisen Sigrid Holm woodin näyttelyn teokset käsittelevät värjäyskasveja ja niiden historioita. Teosten viivat ja rytmit johdattavat katsojan ajatukset ajallisuuteen, kiihtyvyyteen, yhteiskuntaan sekä ihmisyyteen. Värit kertovat myös tarinaa vastarintaliikkeistä. Näyttelyn teokset ovat saaneet alkunsa viivakoodeista, jotka pohjaavat tietokonekieleen. Näyttely jatkaa Hanhijoen elämäntyötä esittelevien näyttelyiden sarjaa, joista aiemmat nähtiin Helsingin taidehallissa 2021 ja Lahden Galleria Uusi Kipinässä 2022. Taiteilija toteuttaa teoksiaan mallien kotien lisäksi työhuoneilla Helsingissä, Komin kylässä Ylöjärvellä sekä Hailuodossa
Painotekniikan kehittyessä 1950-luvulla useat lehdet tarjosivat paperinukkeja nuorille lukijoille. ” Menneiden vuosikymmenten leikki on lähes kadonnut. Ateneumin taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki ” Lehtileikkiä – kolmen sukupolven paperinuket -näyttely tuo esiin, kuinka moninaisesti aikakauslehtiä ja postimyyntiluetteloita käytettiin ja kuinka suuri merkitys niillä värillisine kuvineen oli sodan jälkeisinä huomattavasti suppeamman visuaalisen kulttuurin vuosikymmeninä”, kertoo näyttelypäällikkö Suvi Jalli Postimuseosta. LEHTILEIKKIÄ KOLMEN SUKUPOLVEN PAPERINUKET Postimuseo, Tampere 8.8.–15.10.2023 Muistatko leikkineesi paperinukeilla. Paperinukkejen historia ulottuu aina 1600-luvulle asti, mutta suomalaisissa aikakauslehdissä paperinukkeja alettiin julkaista 1930-luvulla. Iris Virtasen paperinuket ovat myös esimerkki monen sukupolven leikistä, sillä hän siirsi 1940–1970-luvuilla kerätyt ja piirretyt paperinuket omille tyttärilleen. MUSEO-LEHTI KYSYY: Mitä pidit näyttelystä. Nähtävillä on itse piirrettyjä ja aikakauslehtien paperinukkeja kotimaisista tähdista kansainvälisiin kuuluisuuksiin. Virtasen lapset jatkoivat leikkiä edelleen 1980–1990-luvuilla. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta SATU KARJALAINEN, KIRKKONUMMI Minkä näyttelyn kävit katsomassa. Postimuseossa esillä oleva pienoisnäyttely esittelee paperinukkeja 1940–1990-luvuilta Iris Virtasen kokoelmasta. Näyttelyssä oli tänään yllättävän paljon ihmisiä verrattuna edelliseen käyntikertaani. Kävin katsomassa Ateneumissa esillä olevan Albert Edelfelt -näyttelyn. Mikä sai sinut tulemaan museoon tänään. Lisäksi mieleeni jäi Edelfeltin maalausten tunnelma. Paperinukeilla leikittiin erilaisia leikkejä ja niille piirrettiin myös kokonaan uusia vaatteita tai etsittiin sopivia muotiuutuuksia lehdistä ja postimyyntiluetteloista leikattaviksi. Lehtileikkiä-näyttely tarjoaa nostalgisen kurkistuksen menneiden vuosikymmenten suosittuun leikkiin, joka on sittemmin jo lähes kadonnut. ”Erityisen kokoelmasta tekee se, samoilla paperinukeilla on leikkinyt kolme sukupolvea. Käyn usein pääkaupunkiseudun museoissa ja kaikki taidemuseot ovat lempimuseoitani. TO M I A H O K IR ST I R U IS SA LO. Niillä kaikilla on oma tarinansa ja nukkeja on huolella vaalittu”, kertoo näyttelypäällikkö Suvi Jalli. Mikä on lempimuseosi. Mitä näyttelystä jäi mieleesi. Olen nähnyt näyttelyn jo kerran, mutta tulin nyt uudelleen ystävän kanssa treffeille Edelfelt-näyttelyn äärelle
amanuenssina toiminut arkeologi Nils Cleve Helsingin Vanhan kaupungin kaivaustöissä vuonna 1930.. Varsinaisia museoammattilaisia oli Suomessa edelleen sotien jälkeen vielä hyvin vähän, joten museoneuvoja matkusti ympäri maata avustamassa esimerkiksi näyttelyiden laatimisessa ja ylipäätään perusasioissa. Museoneuvojan työnsarka kuvaa laajemminkin Museoliiton roolin muuttumista sadan vuoden aikana. TEKSTI VILLE EEROLA ”O n muistettava, että myös menneet tulevaisuudet olivat avoimia”, historiantutkija Jorma Kalela on kirjoittanut. Toisaalta samaan ” Museo nähtiin kansansivistyksen ja valistuksen ihanteiden kautta. Resurssien rajallisuudesta kertoo, että Museoliitto sai ensimmäisen täysipäiväisen työntekijänsä, museoneuvojan, vuonna 1946 – siis reilut parikymmentä vuotta liiton perustamisen jälkeen. aikaan virisi suomalaisten menneisyyteen kohdistunut tieteellinen kiinnostus, jota väritti vahva kansallisromanttinen innostus. Suomalainen yhteiskunta oli mennyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla eteenpäin täysin purjein ja vieläpä tavalla, joka suosi museoiden kehitystä ja antoi niille uutta, merkittävää painoarvoa. Kun Museoliitto perustettiin, taustalla oli edellisen vuosisadan aikana tapahtunut monimuotoinen kehitys, jota Museoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu arkeologi ja kansanedustaja Julius Ailio luonnehti vuonna 1932: ”Varsinkin vanhimpain museoiden synty ja nopea kasvu on suorastaan ilmiömäinen ajankuva, jota on katsottava edellisen vuosisadan mullistavan teknillisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurikehityksen muodostamaa taustaa vasten.” Tässä Ailio oli oikeassa. P erustamisestaan lähtien vuonna 1923 Museoliitto toimi etenkin maaseudun museoiden apuna. Liiton tehtäväkenttää voi luonnehtia kahtalaiseksi. Muun Euroopan tavoin museon idea läpäisi myös suomalaisen yhteiskunnan. Sama pätee koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset murrokset ja reformit merkitsivät julkisuuden ja yleisen mielipiteen murrosta. Niinpä Museoliiton ensimmäiseksi museoneuvojaksi tullut maisteri Hulda Kontturi vierailikin esimerkiksi ensimmäisenä työvuonaan peräti 27 paikkakunnalla yhteensä 123 päivän verran. 8 MUSEO 2/2023 SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi MUSEOLIITON VUOSISATA Voidaan hyvällä syyllä uskoa, että Museoliittoa sata vuotta sitten perustamassa olleet henkilöt tuskin uskoisivat sitä, millaisen muodonmuutoksen liitto on sadassa vuodessa tehnyt. Museo nähtiin samalla ennen muuta kansansivistyksen ja valistuksen ihanteiden kautta. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuului avustusten jakaminen museoille sekä museoiden työn varsin yksityiskohtainen ohjaaminen eräänlaisella kädestä pitäen -periaatteella. Kuten museohistoriaa laajasti tutkineet Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen ovat todenneet, museoprofessio on kehittynyt sadassa > Muinaistieteellisen toimikunnan esihistorian vt. Tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard on ilmaissut saman ajatuksen runollisemmin: elämä voidaan ymmärtää vain taaksepäin, mutta se on elettävä eteenpäin
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin M U SE O V IR A ST O , H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A
Näin suuret muutokset antavat aihetta pohtia, missä suhteessa Museoliiton vaikutus ja merkitys suomalaisella museokentällä ovat muuttuneet. Sivistyneistön museoharrastuksesta, alun perin Muinaistieteellisen toimikunnan apukädeksi perustetusta Museoliitosta muodostui 2010-luvun aikana Museoliitto-konserni, johon kuuluu kolme eri organisaatiota: Suomen museoliitto ry, FMA Creations oy ja Yhteinen Perintö oy. Kun museoala alkoi ammatillistua ja samalla kasvaa ja monipuolistua vauhdilla 1960ja 1970-luvuilta lähtien, myös Museoliiton rooli muuttui. Ajan leimallisiin piirteisiin kuului järjestön osaavan henkilökunnan voimakas kasvu sekä keskittyminen koko museoalalle keskeisiin asioihin, kuten museoiden valtionapulakiin. 10 MUSEO 2/2023 SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi vuodessa siten, että akateemisesta konossööristä on tullut kulttuurituotannon erityisosaaja. Siitä tuli nopeassa ajassa moderni edunvalvontajärjestö. Yksittäisinä esimerkkeinä voidaan mainita museoiden valtionosuuslain voimaantulo miltei kolmen vuosikymmenen ponnisteluiden tuloksena, museologian vakiinnuttaminen yliopistolliseksi oppiaineeksi ja Museokortin lanseeraaminen. M U SE O V IR A ST O , K A N SA TI E TE EN K U VA KO KO EL M A .. Suurena haaveena oli saada museologia omaksi yliopistolliseksi oppiaineekseen – vaikka ” Museoliitosta tuli nopeassa ajassa moderni edunvalvontajärjestö. M useoliitto alkoi edistää museologista osaamista jo 1960-luvulta lähtien, ja sovellettua museologiaa käsiteltiin vuosikymmenen aikana pääasiassa vain Museoliiton ja eräiden maakuntamuseoiden yhteisesti järjestämillä kursseilla ja neuvottelupäivillä. Muodonmuutos ei ole voinut olla vaikuttamatta Museoliittoon. Kun Museoliitto teki analyysin museoiden toimintaympäristön muutoksista vuosina 2015–2020 ja laati sen pohjalta liiton uuden strategian, todettiin kummankin alussa, että museoiden toimintaympäristö oli muuttumassa nopeammin kuin vuosikymmeniin. M useoliiton ja samoin koko museoalan viimeistä 25 vuotta on värittänyt selkeä murroskausi. Samalla on tultu erään kehityskulun päätökseen. Kun kulunutta sataa vuotta katsoo kokonaisuutena, Museoliittoa voidaan hyvällä syyllä pitää alan uranuurtajana. Keskeisinä muutoksina olivat talousja tehokkuusajattelun korostuminen sekä digitalisaation tuomat mullistukset
Valtionosuuksilla oli tässä avainrooli, ja ensimmäisenä uuden lainsäädännön hedelmistä pääsivät nauttimaan yleiset kirjastot vuonna 1962. Tarkoituksena oli, että liitto määrittäisi uuden oppiaineen oppisisällöt sellaisiksi, että ne voitaisiin hyväksyä koko maassa. Se takasi museoille rahoitusta, mutta samalla se oli valtion symbolinen tunnustus museotyön yhteiskunnalliselle arvolle ja merkitykselle. Opetus oli sisällöltään Museoliiton työryhmän ehdotuksen mukainen. Innovatiivisuuden ilmentäjänä voidaan pitää esimerkiksi ”Museot eivät ole pölyisiä” -imagokampanjaa 1980-luvun puolivälissä. Asiassa onnistuttiin lopulta 1980-luvun alkupuolella. Punnittujen museovierailujen rinnalle ovat tulleet lyhyemmät ja spontaanimmat piipahdukset. > Museoliiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi arkeologi ja kansanedustaja Julius Ailio. Sen merkitys, samoin kuin muutamaa vuotta myöhemmin voimaan astuneen museolain, merkitys oli kahtalainen. Kun asiaa tarkasteltiin 2010-luvun lopulla, sitä pidettiin museoiden kasvaneiden näyttelytulojen ja kannattavuuden tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä. Lisäksi Museokortti on suuresti lisännyt museovierailujen määrää. Tämä on yleisesti ottaen mahdollistanut usein varsin varhaisen reagoinnin uusiin museaalisiin ajattelumalleihin. Arvostelussa sen todettiin olleen ”älyllinen helmi raskaalla ammattimaisella poljennolla jyräävien kampanjakokonaisuuksien keskellä”. Kampanja voitti vuoden 1986 parhaan kampanjan palkinnon Suomen markkinointiliiton ja Markkinointijohdon ryhmän järjestämässä kilpailussa Idea 87 -tapahtumassa Espoossa. < Julius Ailio tallensi Markkulan talon väen ryhmäkuvaan riukuaidan edustalla vuonna 1907. Keskeistä merkitystä oli sillä, että Museoliitto suunnitteli Turun yliopiston kulttuurien tutkimuslaitoksen ehdotuksesta laajuudeltaan approbaturtasoisen yliopistollisen arvosanan museologiassa. ” Museolaki oli valtion symbolinen tunnustus museotyön yhteiskunnalliselle merkitykselle. Museot kuitenkin muodostivat kulttuuritoimesta vain pienen osan, joten Museoliitolla oli kova työnsarka saada myös museoalan lainsäädäntöä uudistettua. Markkinointikampanjointi oli vielä tuolloin aivan uutta museoalalla ja osin jakoikin mielipiteitä, mutta kampanjasta tuli lopulta menestys. Museokortin konkreettisena vaikutuksena on ollut, että se on muuttanut museoiden käyttökulttuuria. Mainitusta kolmikosta tuoreimmalla ponnistuksella, vuonna 2015 lanseeratulla Museokortilla on ollut monia jopa mullistavia vaikutuksia museokentälle. 11 SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi museoalan ulkopuolisesta saattaa tuntua kummeksuttavaltakin, tätä ei kaikissa piireissä pidetty suotavana. M U SE O V IR A ST O , H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A .. V iime kädessä moni asia palautuu siihen, että Museoliitto ei ole ollut tehdas, virasto tai säätiö, vaan liitto. Tietyssä mielessä Museokortista on kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana muodostunut museoalan tunnetuin ja kaikkia museoita edustava brändi. Se olikin Museoliiton ensisijainen ja koko museokenttää koskeva tavoite 1960-luvun alusta aina 1980-luvun lopulle saakka, jolloin valtionapulaki lopulta astui voimaan. Museoiden valtionapulaki taas liittyi 1960-luvulle ajoittuneeseen hyvinvointivaltion projektiin, jonka eräänä osana kulttuuria alettiin tukea lainsäädännöllisin toimin. Lopullisesti museologiasta tuli yliopistollinen oppiaine Suomessa, kun approbaturopetus alkoi Jyväskylän yliopistossa lukuvuonna 1983–1984 ja seuraavana lukuvuonna myös Turun yliopistossa. Se lienee Museoliiton aikaansaannoksista suurelle yleisölle tunnetuin
Sen eräänä piirteenä oli keskustelualue, jonka tehtävä oli kutakuinkin saman kuin myöhemmin verkkosivujen keskustelupalstojen. Kunnalliselle keski-ikäiselle virkamiehelle tämä oli mieleenpainuvimpia elämyksiä viime talvelta.” Tietopankki olikin aikaansa edellä siinä määrin, että se ei saanut niin paljon suosiota kuin toivottiin. ecuras.fi ecuras@ecuras.fi 0400 332 276 Toimitamme langattomat ja helposti skaalautuvat Audio Pro Business -äänentoistojärjestelmät. Uutuudenviehätyksestä kertovat paljon museonjohtaja Yrjö Nurkkalan sanat Museossa vuonna 1995. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ollut käytössään modeemilinjoja oman koneensa tai työpaikkansa yhteydessä. Voit tilata meiltä myös laitteiden asennuksen.. Kuopion museopäivien osanottajia vuonna 1938. M U SE O V IR A ST O , K A N SA TI E TE EN K U VA KO KO EL M A . Museoliiton organisaation uudistamista pohti tuolloin työryhmä, joka tutustui työnsä aluksi muiden Pohjoismaiden vastaavien järjestöjen organisaatiomalleihin. M useoliiton merkitystä myös kotimaisella kentällä kirkastaa liiton kansainvälistymiskehitys. Sihteeri Nils Cleve tiivisti silloisia tunnelmia vuoden 1932 vuosikokouksen laajassa esitelmässään: ”Otamme vaan oppia muualta; sellainen ei ole häpeällistä; etsimme parasta ja teemme sen mukaan.” Museoliiton voimakas kehitys etenkin 1960ja 1970-luvuilta näkyi jo 1980-luvun alussa. Nurkkala kuvaili, että sähköpostin kautta saattoi tuntea vierailevansa liitolla ”lähes reaaliajassa ilman matkustamisen vaivoja ja sopimatta käynneistä etukäteen. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 12 MUSEO 2/2023 Tuomaristo katsoi kampanjan myös onnistuneen muuttamaan mainonnan ideaa museoväelle eli toimineen ” alueella, jolla ei uskoisi mainonnan toimivan”. Kaiuttimet ripustetaan suoraan valokiskoihin, joten järjestelmän asennus ja siirtely on poikkeuksellisen vaivatonta. Osanottajien joukossa olivat määrätietoisena museoiden uudistajana tunnettu Irja Sahlberg ja Nils Cleve. Ehkä parhaana esimerkkinä ajan henkeen tarttumisesta museoalaa mullistaneiden internetin ja digitalisaation osalta voidaan mainita marraskuussa 1993 avattu sähköinen Tietopankki, johon saattoi ottaa yhteyttä modeemin välityksellä. Se joutui kuitenkin toteamaan, että niistä ei ollut otettavissa suoranaisia esikuvia liiton organisaation uudistamiselle pääasiassa siksi, että niiden toiminta oli paljon ” Museoliitto ei ole ollut tehdas, virasto tai säätiö, vaan liitto
SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi ecuras.fi ecuras@ecuras.fi 0400 332 276 Toimitamme langattomat ja helposti skaalautuvat Audio Pro Business -äänentoistojärjestelmät. ” Museoliitto on kulkenut virikkeiden hankkimisesta kulttuurivientiin. 13 suppeampaa. Eräänlaisena huipentumana Museoliiton kansainvälistymiskehityksessä voidaan pitää Pakistanin, Namibian ja Venäjän museoliittojen kanssa vuosina 2013 ja 2016 solmittuja MoU (Memorandum of Understanding) -sopimuksia, joilla suomalaista museo-osaamista viedään kohdemaihin. Museoliiton vuosisata 1923–2023 (SKS). Kaiuttimet ripustetaan suoraan valokiskoihin, joten järjestelmän asennus ja siirtely on poikkeuksellisen vaivatonta. Kansallismuseon palveluksessa toimineen maisteri Riitta Kilven henkilötodistus, jonka on allekirjoittanut valtionarkeologi Carl Axel Nordman. M U SE O V IR A ST O , H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A . Kirjoitus perustuu kirjoittajansa syyskuussa ilmestyvään teokseen Sivistys, valistus, vaikuttaminen. Voit tilata meiltä myös laitteiden asennuksen.. Samoihin aikoihin Svenska museiföreningenin edustajat kävivätkin Museoliitossa hakemassa mallia oman järjestönsä kehittämiseen. Museoliitto on siten vuosisadassa kulkenut virikkeiden hankkimisesta kulttuurivientiin
Tällä hetkellä hahmottelemme yhteistä kokoelmapolitiikkaa. Designmuseo yhdistyy Arkkitehtuurimuseon kanssa virallisesti tammikuussa 2024, mutta yhteistyön rakentaminen on alkanut jo vuosia sitten. Ne ovat nyt noin 15 vuotta vanhat, joten on mielenkiintoista seurata, minkä mittainen niiden elinkaari tulee olemaan. Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon kokoelmat ovat luonteeltaan erilaiset. Varsinkin kartunnan, eli hankintojen tekemisen kannalta meillä voisi hyvin olla eriäväkin polkuja. Vaikka arkkitehtuuri ja muotoilu kulkevat käsikädessä, niissä on kuitenkin myös ilmiöitä ja linjoja, jotka ovat erillisiä. Haluan ajatella, että olennaiset esineet saadaan säilymään ja lopputuloksena rakentuu mielenkiintoinen kokonaisuus. Kokoelma elää ajassa, joten siinä tapahtuu tällaista luonnollista poistumaa. Designmuseon kokoelmissa on puolestaan runsaasti esineitä: kaikkea huonekaluista ja isoista installaatioista hyvin pieniin esineisiin. 14 MUSEO 2/2023 KULISSIEN TAKANA Juhlien kohti uudistusta JUHLAA & JOTAKIN IHAN UUTTA KOKOELMISTA VASTAAVA INTENDENTTI SUSANNA THIEL ”M uutosten keskellä pysyvyys korostuu kokoelmatyössä. Monia esineitämme konservoidaan ja säiytetään, mutta tämänkaltaisten itsestään hajoavien esineiden kohdalla materiaalia ei tekohengitetä, emmekä lähde taistelemaan aikaa vastaan. Tekstiilejä on meillä yllättävän paljon, mikä johtunee siitä, että tekstiilejä on ollut helppo kuljettaa. Arkkitehtuurimuseon kokoelma on nuorempaa ja painottunut enemmän arkistomateriaaliin, kuten esimerkiksi piirustuksiin. TEKSTI MERI PARKKINEN > Designmuseon kokoelmista vastaava intendentti Susanna Thiel uskoo, että museoiden yhdistymisen myötä kokoelmista rakentuu mielenkiintoinen kokonaisuus ja olennaiset esineet saadaan säilymään. Juhlavuonna museo valmistelee yhdistymistä Arkkitehtuurimuseon kanssa avaamalla syksyllä ensimmäisen yhteisen näyttelynsä. Mukana on esimerkiksi ” Muutosten keskellä kokoelmatyössä korostuu pysyvyys.. Kulissien takana tapahtuu paljon, sillä tammikuussa 2014 Designmuseoja Arkkitehtuurimuseo yhdistyvät virallisesti yhdeksi organisaatioksi. Viime keväänä kävimme läpi kokoelmaan tuolloin Wienin maailmannäyttelystä ostettuja tekstiilejä. Arkkitehtuurimuseon kanssa keskustellaan tällä hetkellä siitä, miten löydämme yhteisen näkökulman kokoelman hallintaan, sen kartunnalle, ylläpidolle ja poistoille. Kokoelmastamme löytyvät muun muassa biomuoDesignmuseo juhlii tänä vuonna 150-vuotiasta kokoelmaansa. Designmuseon kokoelman vanhimmat esineet on hankittu vuonna 1873. vista valmistetut ruuvit
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin K AT A R IIN A SA LM I
K AT A R IIN A SA LM I. Se suunnittelemmeko muotoilukasvatusta kouluihin vai tapahtumaa museossa eroaa toisistaan Vastaava museolehtori Leena Svinhufvud on työskennellyt Designmuseossa jo 25 vuoden ajan ja nähnyt hurjan muutoksen suhtautumisessa museoiden yleisötyöhön. ” Tavoitteena ja välineenä on yhteistyö. Tämän keskustelun tuloksena, Designmuseo avattiin tänne Korkeavuorenkadulle vuonna 1973. 16 MUSEO 2/2023 KULISSIEN TAKANA Juhlien kohti uudistusta burmalaisia mekkokankaita, joita ei välttämättä odottaisi löytyvän Designmuseon kokoelmasta. Designmuseon kokoelmaa on liikuteltu sen historian aikana runsaasti. Minulle soitettiin ja sanottiin että tarvittaisiin ”semmoinen museolehtori järjestämään ohjelmaa.” Vielä silloin museopedagogiikka miellettiin usein näyttelyiden oheistoiminnaksi. Mutta olen nähnyt urani aikana hurjan muutoksen tässä asiassa. Tämä talo Korkeavuorenkadulla oli juuri avautunut peruskorjauksen jälkeen. Suomalaisen muotoilun kultaisimpien vuosien ajan 1950-ja 1960-luvuilla, peruskokoelmamme olivat varastoituna. Ja nyt olemme viimeisiä vuosia tämän historian äärellä juuri tässä rakennuksessa. VASTAAVA MUSEOLEHTORI LEENA SVINHUFVUD ”A loitin työskentelyn Designmuseossa vuonna 1998. Kun esineitä tarkastelee, niiden vaurioista huomaa, että ne ovat olleet kauan näytteillä eivätkä olosuhteet ole aina olleet esineiden säilymisen kannalta ideaalit. Kokoelmamme ovat olleet myös todella pitkään pakattuna ja varastoituna. Sen jälkeen käytiinkin kiivasta keskustelua siitä, tarvitseeko Suomen taideteollisuuden historia museota. Designmuseon perusnäyttely on ollut esillä Bulevardilla ja Stockmannin niin kutsutussa Mattogalleriassa. Yleisötyön vahvistuminen ja laajeneminen on vahva sukupolvikokemus silloin alalla toimineille museopedagogeille. 2000-luvun alussa kiinnostus museoyleisöä ja museo-oppimista kohtaan lisääntyivät räjähdysmäisesti
Garden Futures -näyttely käsittelee sitä, kuinka voimme yhdessä luonnon kanssa suunnitella parempaa tulevaisuutta. Tässä, kuten kaikissa näyttelyissämme, on harkittu tarkkaan moniaistisuutta. Meillä on Designmuseolla yleisötyön tuottaja, jonka toimenkuGarden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa -näyttely on Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon ensimmäinen yhteisnäyttely matkalla kohti uutta arkkitehtuurija designmuseota. Designmuseoon on päässyt jo kymmenen vuoden ajan ilmaiseksi joka kuukauden viimeinen tiistai. vaan kuuluu ohjelman koordinointi ja käytännön toteutuksen tukeminen. Meille on tärkeää, että tarjoamme ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi kävijöille myös ilmaista ohjelmaa. Esimerkiksi Designakatemia-hankkeessa olemme tuottaneet jo yli 10 vuotta muotoilun kursseja helsinkiläisissä peruskouluissa sekä lukioissa yhteistyössä muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon kanssa. Marraskuussa meillä avautuu ensimmäinen yhteisnäyttely Arkkitehtuurimuseon kanssa. Matalan kynnyksen työpajan, opastusten ja kiinnostavan puheohjelman avulla museo ja sisältömme avautuvat parhaiten ensikertalaiselle tai museoissa harvoin käyvälle. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin valtavasti – ja samalla niissä on hyvin paljon samaa. Se ei aina ole kovin yksinkertaista toteuttaa, monestakin syystä, mutta tähän näyttelyyn D EJ A N JO VA N O V I / A R K K IT EH TU U R IM U SE O JA D E SI G N M U SE O .. Kaikessa tavoitteena ja välineenä on yhteistyö. Jatkuva kävijätutkimus ja asiakaspalvelun kautta saatava tieto auttaa hahmottamaan, miten monta ihmistä museossa tavallisesti käy kerralla ja monenko tulisi mahtua samaan aikaan työpajaan. ” Vuorovaikutus yhteistyökumppanin kanssa vaikuttaa ohjelman sisältöön. Nyt juhlavuonna laajensimme nämä Designillat kokonaisiksi ilmaispäiviksi. Vuorovaikutus yhteistyökumppanin kanssa vaikuttaa siihen, millainen työpajan tai keskusteluohjelman sisältö tulee olemaan. Yleisöltä tulee usein palautetta, että esineisiin haluttaisiin koskea. Monipuolisen ohjelman tarjoaminen vaatii tietysti myös paljon käytännöntyötä
Se voi olla vaikka yrityksen ja museon yhteinen kampanja sosiaalisessa mediassa, tapahtuma tai esimerkiksi pidempiaikainen yhteistyö meidän Design Club -verkostomme kanssa, jossa muotoiluajattelua tuodaan tutuksi jäsenyritysten henkilöstöille ja asiakkaille. ” Yhteistyö ei ole vain rahaa ja logoja. 18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2023 rakennetaan toiminnallinen tila näyttelyn puutarhateemassa. YHTEISTYÖPÄÄLLIKKÖ PIIA LEHTINEN ”Y hteistyöpäällikkönä rakennan ja pidän yllä suhteita kumppaneihimme, jotka ovat erilaisia organisaatioita yrityksistä järjestöihin ja kulttuuri-instituuteista suurlähetystöihin. Museo on aika luonnollinen paikka äänestää, sillä meillä on jo valmiiksi mietitty muun muassa saavutettavuutta, esteettömyyttä sekä sitä, miten asiakkaat otetaan vastaan. Saimme myös positiivista palautetta siitä, että ylipäätään on mahdollista äänestää tällaisessa ympäristössä. Kaikki ovat tervetulleita museoon. TH E B LI N K FI SH / A R K K IT EH TU U R IM U SE O JA D E SI G N M U SE O. Tällaisessa ajassa, jossa on paljon yhteiskunnallista epävarmuutta ja levottomuutta, on turvallista, Marraskuussa avautuvassa Garden Futures -yhteisnäyttelyssä puutarhan luominen nähdään yhtenä luovan työn muotona, jossa yhdistyvät kuvataide, arkkitehtuuri ja muotoilu. Äänestyksen kautta tulimme tutuiksi myös varmasti monille uusille kävijöille. Garden Futures -näyttelyn aihe on osittain hyvin teoreettinen, ja toiminnallisuuden avulla kysymykset voidaan tehdä paremmin lähestyttäväksi ja omakohtaisiksi. Museoilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvin erilaisten yhteisöjen kanssa. Designmuseo toimi tänä vuonna eduskuntavaalien äänestyspaikkana ja myös tämänkaltaisen toiminnan voi nähdä osana yhteistöitämme. Oman kokemukseni mukaan toiminnallisuus onnistuu parhaiten, kun se on tiiviisti osa näyttelyä. Yhteistyö ei ole enää nykyisin vain rahaa ja logoja
Marraskuussa avautuva Garden Futures -näyttely tulee kattamaan molemmat talot, joten asiakaspolku tulee suunnitella sen mukaan. Asiakaskokemus tulee jatkumaan talosta toiseen, aloittipa asiakas näyttelyn kummasta museosta tahansa. Museoiden ei tarvitse olla mielipiteettömiä paikkoja, vaan ne voivat tarjota tilan ajankohtaiselle keskustelulle sekä osallistua siihen myös itse. että on asioita, joilla on historiaa ja pysyvyyttä. Työnkuvaani kuuluu myös markkinointi–viestinnän tiimin johtaminen. Viime keväästä saakka olemme suunnitelleet sitä, mi” Yhdistyminen Arkkitehtuurimuseon kanssa näkyy työssämme joka päivä. Rakennusten lisäksi säilytämme myös museoiden kaksi eri brändiä. Designmuseon yhteistyöpäällikkö Piia Lehtinen rakentaa ja ylläpitää suhteita museon kumppaneihin yrityksistä järjestöihin. Konkreettisesti saman katon alla toimivaa arkkitehtuurija designmuseota saa vielä muutaman vuoden odottaa, mutta kyllä yhdistyminen näkyy jo nyt meidän työssämme joka päivä. Markkinointi ja viestintä läpileikkaavat koko museotoimintaa. Yleisölle näkyvät siis edelleen tutut Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo, jolloin vanhat asiakkaat löytävät meidät yhä helposti. Tiimimme auttaa aina, kun tehdään jotain visuaalista tai asioita sanallistetaan yleisölle. Suunnittelemme, miten tulemme puhumaan meistä, kun meillä yksi organisaatio mutta kaksi eri museobrändiä. 19 KULISSIEN TAKANA Juhlien kohti uudistusta Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo ovat Museokortti-kohteita. K AT A R IIN A SA LM I. ten tulemme näkymään yhdessä. Vaikka olemme ensi vuoden alussa yhdistymässä Arkkitehtuurimuseon kanssa saman organisaation alle, jatkamme toimintaa näissä erillisissä museorakennuksissa vuoteen 2027 saakka. Silti museot eivät ole pelkästään historiaan katsovia paikkoja, vaan me katsomme vahvasti tulevaisuuteen. Esimerkiksi asiakaspalvelu saattaa huomata, että tarvitsemme jotakin uusia materiaaleja, vaikka opasteita, ja sitten teemme ne heidän kanssaan yhteistyössä
Teokseni linkittyvät sekä meille yhteisiin henkilökohtaisiin että laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Työskentelyni pohjalla ovat usein henkilökohtaiset kokemukseni, jopa yksittäiset tapahtumat ja ajanjaksot. Valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi on herättänyt kiinnostusta työskentelyyni kuvataiteen kentän sisällä, että sen ulkopuolella. 2 Miten työskentelet. 1993 Äänekoski • Asuu Helsingissä, työskentelee Helsingissä ja Keravalla • Kuvataiteen maisteri, Taideyliopiston Kuvataideakatemia 2021 • Teoksia Jenny ja Antti Wihurin Rahaston kokoelmassa, Rovaniemen taidemuseossa ja Saastamoisen säätiön kokoelmassa, EMMA – Espoon modernin taiteen museossa sekä monissa yksityiskokoelmissa. 20 MUSEO 2/2023 KUKA. Opiskelujen aikana kiinnostukseni kohteet tietyllä tapaa kohtasivat ja muotoutuivat nykyiseksi työskentelykseni. Fyysistä työtä edeltää luonnokset, 3d-mallit, tekniset piirustukset, prototyypit ja materiaalikokeilut. TEKSTI KIRSTI RUISSALO 1 Miten sinusta tuli taiteilija. Valokuvan, animaation ja lopulta liikkuvien objektien parissa työskentelyn kautta hakeuduin Kuvataideakatemiaan. 3 Hyödynnät töissäsi arjen esineitä, miksi juuri arki inspiroi sinua. Tällä hetkellä työstän uusia teoksia seuraavaan museonäyttelyyni ensi kesäksi ja työn alle on tulossa myös julkisten teosten luonnoksia. Teokset kuitenkin lopulta kiinnittyvät usein vaikeisiin, jaettuihin inhimillisiin kokemuksiin. Olen koko elämäni ajan työskennellyt olemassa olevien asioiden kanssa. Tanssiessa se oli ihmiskeho, valokuvan kanssa ympäröivä maailma ja sen objektit. Tampereen taidemuseossa esillä oleva näyttely on tietyllä tavalla läpileikkaus työskentelystäni. Teokseni syntyvät hitaasti ja niiden fyysistä tuottamista edeltää pitkä suunnitteluvaihe. Vuoden nuori taiteilija 2023 Eetu Huhtala – a pillow fort & other soft things 15.10.2023 asti Tampereen taidemuseossa. Nuorena minulla oli monenlaisia kiinnostuksen kohteita. Tanssi oli pitkään merkittävin, enkä ajatellut, että minusta tulisi kuvataiteilija. Lopullinen työskentelyni itsessään on usein melko suoraviivaista. Esillä on mekaanisia, liikkuvia ja moniaistillisia teoksia sekä perinteisempiä suurikokoi sia alumiinisia veistoksia. TAITEILIJAHAASTATTELU Vuoden nuori taiteilija 2023 EETU HUHTALA • Kuvanveistäjä • s. Itselleni tuntuu luontevalta työskennellä tunnistettavien ja toisaalta jo valmiiksi latautuneiden esineiden kanssa. • Vuoden nuori taiteilija 2023 JAETTUJA KOKEMUKSIA Vuoden nuori taiteilija 2023 Eetu Huhtala työskentelee arjen esineiden ja kokemusten inspiroimana. Tampereen taidemuseo on Museokortti-kohde.. 4 Minkä parissa työskentelet juuri nyt