VK O 20 21 -2 8 2 1 2 6 4 1 4 8 8 5 4 2 4 1 5 2 / 2021 KOTI • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ ASTRID LINDGRENIN KOTONA Tapetit kertovat menneestä Hanna Sumari & INSPIROIVAT KOTIMUSEOT Villa Mairea KAUNIS KOTI 50 44 80 -2 10 2 PA L
Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelissä 2021. (S A -k uv a). Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. muisti.org So ta Jä rje stä yt yn eid en yh te isö je n vä kiv alt ain en ko nf lik ti. Viimeisintä teknologiaa käyttävät näyttelyt vievät sinut sodan kokemuksiin. Miltä sota tuntuu ihmisessä. Tutustu Muistiin osoitteessa www. R au ha V al tio id en ja yh te is öj en vä lin en no rm aa li so vi nn on til a. Muisti on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan
Tutustu Muistiin osoitteessa www. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. 46 SODAN MUISTO MUISTISSA Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelissä 2021. SA A N A D A R TH TA TJ A A N A M O R TO N R au ha V al tio id en ja yh te is öj en vä lin en no rm aa li so vi nn on til a. muisti.org So ta Jä rje stä yt yn eid en yh te isö je n vä kiv alt ain en ko nf lik ti. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo . 36 HETKET KESKELLÄ KORONAA Poikkeustila 2020 -projekti taltioi suomalaisten korona-arkea. Miltä sota tuntuu ihmisessä. 49 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko 58 ANNA PALAUTETTA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. (S A -k uv a) 4 JOKAINEN KOTI ON MUSEO Kimmo Levän pääkirjoitus 6 VILLA MAIREA, TAITEEN KOTI Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Villa Mairea 14 VASTUU RAKENNETUSTA HISTORIASTA Rakennuskonservaattori Kalle Virtanen ja Rakennuskulttuuritalo Toivo 19 MUSEO, KOTINI KAUKANA Stand-up -koomikko Iikka Kiven kolumni 20 KOTIMUSEOIDEN KUISKIVAT TAPETIT Seinät kertovat tarinoita menneestä. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 28 TEKNOLOGIA MUUTTAA KAIKEN Kodintekniikan muutos Tekniikan museossa. 26 SISUSTUSINSPIRAATIOTA KOTIMUSEOISTA Sisustustoimittaja Hanna Sumarin museovinkit 32 KESÄPÄIVÄ ULKOMUSEOSSA Ulkomuseot ovat koko perheen kesäkohteita. Muisti on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Viimeisintä teknologiaa käyttävät näyttelyt vievät sinut sodan kokemuksiin. 40 DALAGATAN 46 Astrid Lindgrenin kotona 44 SATEENKAAREN VÄREISSÄ Sateenkaarihistoria museoissa
Moninaisuus perustuu erilaisiin elämäntapoihin, jotka tallentuvat koteihimme muistoja käyttöesineinä, valokuvina, seinille ripustettuina teoksina sekä ennen kaikkea tarinoina, joita jokainen elämisen jälki kantaa mukanaan. Historiakuva ei ole tasapainoinen, jos käsitys menneisyydestä rakentuu vain niin kutsuttujen porvariskotien ja kartanoiden perusteella. Jälkipolville säästetyistä rakennuksista monet ovat kotimuseoita, jotka kertovat paikallisen tai kansallisen merkkihenkilön kautta aikaisempien sukupolvien elämästä ja arvoista. Kimmo Levä Museoliiton pääsihteeri. Museoiden tehtävänä on huolehtia siitä, että kulttuuriperinnöstämme jää riittävästi dokumentteja ja tietoja jälkipolville. Ne tyydyttävät samaa inhimillistä tarvetta, jonka takia lukuisat sisustuslehdet ja -ohjelmat ovat suosittuja. Osa näistä yhteisistä muistijäljistä on pieniä esineitä, osa kokonaisia rakennuksia tai jopa rakennusryhmiä. Ne antavat mahdollisuuden kurkistaa ihmisten, perheiden ja sukujen yksityiselämään. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2021 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Annina Mannila PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E JOKAINEN KOTI ON MUSEO J okainen koti on erilainen , vaikka asuntojen pohjapiirustukset olisivat samanlaisia. Kotimuseoissa saa olla avoimen utelias. Tilannetta korjaavat ulkomuseot, joihin on tallennettu koteja ja rakennuksia monilta aikakausilta ja monista yhteiskuntaluokista. Toivotaan, että tulevana kesänä kotimuseoissa suositukset painottuvat kasvosuojien sijasta kenkäsuojiin. 59. On selvää, että kotimuseot ovat vain pieni otos siitä elämästä, jota kodit ovat eri aikakausina edustaneet. Historialliseen kokonaiskuvaan liittyvistä ongelmista huolimatta kotimuseot ovat kiehtovia kohteita. Otos painottuu lisäksi taloudellisesti ja sosiaalisesti menestyneimpään kansanosaan. Uskon, että monilla on pitkäksi venähtäneen koronatauon jälkeen erityinen tarve saada nauttia kotimuseoiden tarjoamista kokonaisvaltaisista elämyksistä. Jokaisen koti on oma museo, muistoineen kullan kallis. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Saana Darth, Ville Jalovaara, Iikka Kivi, Annu Kekäläinen, Heli Kärkkäinen, Tuomas MacGilleon, Annina Mannila, Tatjaana Morton, Maria Paldanius, Laura Pullinen, Päivi von Rabenau, Kaura Raudaskoski, Janne Riikonen, Hanna Sumari, Hanna Tapio, Erkki Vuokila KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry
”Kansallisromantiikka ja menneisyyden arvojen ihannointi virittivät 1910-30-luvuilla kotiseutumuseohankkeita”, kirjoitti Toimi Jaatinen paikallismuseoiden historiasta. Esimerkiksi Serlachius-museo Göstassa toukokuussa avautunut Banksy. Tulevalla kesäkaudella museoissa voi tutustua moniin kiinnostaviin näyttelyihin. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Valitsijat kertovat päätyneensä Malva-nimeen sen moniulotteisuuden ja kekseliäisyyden takia.” Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti 24.2.2021 Lahteen avautuvasta uudesta visuaalisten taiteiden museosta, jonka nimen äänestykseen paikalliset osallistuivat. Järkevämpää olisi keskittää esineet Kansallismuseoon tai maakuntamuseoihin. Esimerkiksi uudistetussa Kuopion museossa on esillä kansainvälinen kiertonäyttely L3DNARDO DA VINCI, ja Ateneumissa voi tutustua Venäjän kuuluisimman taidemaalarin Ilja Repinin taiteeseen. Lisäksi kriitikoiden mielestä kotiseutumuseoissa esineet olivat tutkijoiden ulottumattomissa. Pitkän sulkukauden jälkeen museoissa lienee siis odotettavissa kaikkien aikojen kesäsesonki. Heidän mielestään kotiseutumuseoilta puuttuivat resurssit esineiden kattavaan luettelointiin ja konservointiin. ” Helsinkiläinen rouva jätti pikkukunnan museolle ison testamentin – puolen miljoonan euron turvin Rautalammilla alkoi kaivattu remontti” Yle uutisoi 14.4.2021 yksityishenkilön mittavasta testamenttilahjoituksesta Rautalammin museolle. ” Lahden tulevan taide-, julisteja muotoilumuseon nimeksi on valittu Malva. Paikallismuseot ovat kirjastojen jälkeen Suomen toiseksi kattavin kulttuuripalveluverkosto. A Visual Protest -näyttely varattiin hetkessä loppuun. MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN. ”Aatteiden ja kotiseuturakkauden takaa löytyy myös arkinen todellisuus.” Ennen sotia tapahtunut teknologinen murros vaikutti muun muassa työtapoihin ja työnsi tieltään vanhan esineistön. Jaatinen kuitenkin puolusti kotiseutumuseoita. ” Suomeen ollaan perustamassa uutta Eräja luontokulttuurimuseota ja kuntien kiinnostus hanketta kohtaan on ollut kova.” Kuntalehti kertoi 15.1.2021 uudesta Eräja luontokulttuurimuseo -hankkeesta. PAIKALLISPERINTEEN VAALIJAT Kolmekymmentä vuotta sitten MUSEO-lehden kesänumerossa käsiteltiin museoita ja paikallisuutta. Varausjärjestelmät täyttyivät monessa museossa nopeasti. Nykyään Suomessa toimii lähes 1000 kotiseutumuseota, jotka esittelevät paikallista kulttuuriperintöä. Museoissa toivotaankin, että koronatilanne kehittyy myönteisesti ja kävijämääriä voidaan kesän aikana kasvattaa. Vierailujen turvallisen järjestämisen avuksi monissa museoissa otettiin käyttöön varausjärjestelmä, sillä kävijämääriä valvotaan tarkkaan alueellisten ohjeiden mukaan. Sotien jälkeen paikallismuseoja perinneharrastus tavoitti laajemmat piirit. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. ” Kesäkuussa pidettävien kunnallisvaalien ehdokkaista 75 prosenttia uskoo, että kunnan kulttuurija taidetarjonnan lisääminen vahvistaa kunnan taloutta ja työllisyyttä.” Helsingin Sanomat kirjoitti 10.3.2021 kulttuurin ja taiteen edunvalvontajärjestö Kulta ry:n teettämästä kyselystä. Kotimaanmatkailun odotetaan kasvavan kesäkaudella, mikä lisää kiinnostusta myös museoita kohtaan. Osa museoammattilaisista totesi yksiselitteisesti paikallismuseobuumin olevan haihatusta. Huhtikuussa hallitus kuitenkin päätti koronarajoitusten purkusuunnitelmasta, jonka mukaan museot avasivat vähitellen yleisötilansa toukokuun aikana. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Samaan aikaan kotiseutumuseohankkeiden ympärille virisi vilkasta keskustelua. Paikallismuseot tallensivat esimerkiksi maatalouskalustoa, jonka arvoa ei ymmärretty ja se oli vaarassa hävitä. Kansainvälisten suurnäyttelyiden lisäksi museoissa eri puolilla Suomea avautuu kesäkaudeksi kymmeniä uusia näyttelyitä. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta EDESSÄ KAIKKIEN AIKOJEN MUSEOKESÄ Museoiden yleisötilat olivat kiinni monella paikkakunnalla joulukuusta 2020 lähtien pitkälle kevääseen 2021. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa
6 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2021 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta
Arp oli yksi Alvar Aallon lempitaiteilijoista. Rottingilla koristellun pylvään vieressä on Jean Arpin veistos Enkelin torso. Katse liukuu kaarevien linjojen johdattamana yksityiskohdasta toiseen. Sen materiaaliksi valittiin oregoninmänty, koska väri oli lähimpänä taloa ympäröivää mäntymetsää. < Villa Mairean tunnelma ammentaa voimansa sekä luonnosta että taiteesta. 7 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta VILLA MAIREA, TAITEEN KOTI Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa yksityiskodissa arkkitehtuuri, luonto ja kulttuuri täydentävät toisiaan. ”Luonnon ja metsän vaikutus on tunnusomainen piirre kaikessa Aallon tuotannossa, joskin se sai eri kohteissa hyvin erilaisia muotoja”. Yläkertaan vievää portaikkoa reunustaa puinen pylväikkö. ”Kun valo siivilöityy portaikon läpi, ohi kulkiessa tuntuu siltä kuin kävelisi metsässä”. Ne ovat leimallisia piirteitä myös sisustuksessa käytetyille Artekin huonekaluille.. Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa, vuonna 1939 valmistuneessa Villa Maireassa on viittauksia luontoon joka puolella. Villa Maireassa alakerran avointa tilaa halkovat siellä täällä puunrunkoja muistuttavat pylväät. Mairea-säätiön asiamies Saida Lindroos toteaa, että tämä oli Aallon suunnittelutyölle leimallista koko uran ajan. > Lämmin puu ja pyöreät, luonnolliset linjat näkyvät kaikkialla. Turvekattoinen pihasauna ja metsälammen muotoinen uima-allas rakentavat siltaa luonnon ja ihmisen luoman välille. Lindroos kertoo, että näennäisen epäsymmetrinen sommittelu oli tarkkaan harkittua. Vaaleat seinät antavat tilaa taiteelle ja luovat rauhaa. Hallitseva väri on lämmin puu. Lähes lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat avaavat näkymän puutarhaan ja sen taakse mäntymetsään. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON KUVAT ANNINA MANNILA A varan oleskelutilan ensivaikutelma on sadunomainen, mutta silti kodikas ja luonnollinen
Aallon uralla Villa Mairea oli siirtymä funktionalismista kohti uudenlaista ilmaisua, jossa moderAino Aalto valitsi oleskelutilaan Artekin kalusteiden seuraksi marokkolaisia paimentolaismattoja. Maire kuului ruukin omistajasukuun, ja Harrystä oli tullut 1930-luvulla A. Oli selvää, ettei heidän kotiaan voisi suunnitella ketkään muut kuin Alvar ja Aino. Gullichsenit olivat innostuneita modernista arkkitehtuurista, muotoilusta ja taiteesta. Alvar Aalto oli luonteeltaan boheemi ja impulsiivinen. Aallot saivatkin vapaat kädet suunnitella kodiksi ja edustuskäyttöön sopivan kokeellisen talon. Ahlström Oy:n pääjohtaja. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 8 MUSEO 2/2021 N oormarkun ruukin alueella sijaitseva Villa Mairea rakennettiin Maire ja Harry Gullichsenin perheen kodiksi. < Alvar Aallon suunnitteleman takan yksityiskohta muistuttaa muotokieleltään Jean Arpin töitä.. Aino ja Alvar Aalto olivat heidän hyviä ystäviään, ja Maire Gullichsen oli yksi Artekin perustajista. Vielä rakennusvaiheessa hän hylkäsi alakerran erillisiin huoneisiin perustuneen pohjaratkaisun ja loi tilalle käyttötarkoituksesta ja tunnelmasta toiseen soljuvan avoimen tilan
Saida Lindroosin mukaan samanlaisia esimerkkejä on paljon. Rakennus on taideteos itsessään, mutta myös sen sisustuksessa taiteella on keskeinen rooli. Kulut oli tarkoitus kattaa teosten myynnillä, mutta Picasson omaperäinen tyyli ei miellyttänyt suomalaisia ostajia. Ikkunalaudalla on esillä Picasson keramiikkaa. 9 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta ni muotokieli, vanhat perinteet, luonto ja erilaiset materiaalit luovat kiehtovia yhdistelmiä. Gullichsen päätyi ostamaan ne itselleen. Kirjastossa olevasta, Max Ernstin suunnitteleman shakkilaudan nappuloista voisi perheessä elävän vitsin mukaan tunnistaa kaikkien perheenjäsenten hampaanjäljet. > Pääovi on punapyökkiä, pyöreiden pikkuikkunoiden kehykset ja ovenkahva ovat pronssia. Ruokasalissa on Picasson keramiikkateoksia, joita Maire Gullichsen toi Artekin järjestämään näyttelyyn. V ierailijan ottaa ensimmäisenä vastaan Alexander Calderin mobile Punainen läikkä. Arvokkaista materiaaleista huolimatta muotokieli on vaatimaton.. Heti eteisen jälkeen katosta riippuva veistos muuttaa muotoaan jokaisella ovenavauksella
Vain 17-vuotiaana hän lähti Pariisiin opiskelemaan taidetta ja jatkoi opintojaan myöhemmin Helsingissä. A lvar Aalto oli Villa Mairean valmistuessa jo kansainvälisesti tunnettu arkkitehti. Villa Maireassa hänellä oli oma ateljee. M aire Gullichsenin rakkaus taiteeseen alkoi jo nuorena. Villa Mairea on säilynyt lähes sellaisena kuin Aallot sen suunnittelivat. Sen sijaan seinillä esillä oleva taide on vaihtunut usein. 10 MUSEO 2/2021 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta ”Maire oli keräilijänä sinnikäs ja pitkäjänteinen, usein aikaansa edellä. Vuonna 1980 esitetyssä tv-dokumenttisarjassa Maire Gullichsen muisteli hetkeä huvittuneena: ”Oli aika hauska nähdä se valmiina. Museon arkkitehtuuriosastolla Gullichsenit hämmästyivät nähdessään Suomesta lennätettyjä valokuvia Villa Maireasta. Talossa asui pariskunta, joka hoiti taloudenhoitajan, puutarhurin ja autonkuljettajan tehtävät. Vaikka Harry Gullichsen ilmaisi rakennusaikana usein tyytymättömyytensä paisuviin kustannuksiin, pariskunta oli lopputulokseen ilmeisen tyytyväinen. Kuvataiteen, veistosten ja käyttöesineiden taiteilijoiden nimilista on häkellyttävä. Koska juhlia oli paljon, kylmiön takaosassa on luukku, josta tarjoilijat pääsivät nopeasti käsiksi samppanjapulloihin.. Huonekalun rikkoutuessa tilalle hankittiin samanlainen, jos se oli mahdollista. Maailmankuulujen taiteiMyös keittiötilat tehtiin kauniiksi ja käytännöllisiksi. > General Motorsin jääkaappi vuodelta 1938 tuo mieleen laivan hytin. Hän ei ostanut taidetta arvonnousua ajatellen, mutta tiesi kyllä mitä teki”. Matisse , Léger , Marini , Degas , Arp , Venini . Tästä kertoo myös tapa, jolla Maire ja Harry Gullichsen näkivät kotinsa ensimmäisen kerran. Ajattelen, että hänelle taiteen tukeminen oli varsinainen työ ja maalaaminen rakas harrastus”, Saida Lindroos sanoo. Toivoimme vain pääsevämme kotiin ja ottamaan sen haltuun”. Gullichsen vaikutti voimakkaasti suomalaisen nykytaiteen kehitykseen. Toukokuussa 1939 pariskunta oli matkalla New Yorkin maailmannäyttelyssä ja osallistui myös Modernin taiteen museon, MoMA:n, avajaisiin. Villa Mairean kokoelmaan kuuluu kaikkiaan 800 taideteosta, yhtä paljon kuin talossa on neliömetrejä. ”Maire maalasi läpi elämänsä. Hän ei yleensä signeerannut teoksiaan ja saattoi sanoa, että ne ovat kesken. Monet taiteilijoista olivat Gullichsenien ystäviä ja viettivät aikaa Villa Maireassa heidän vierainaan
11 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Se on kupera, koska suunnittelijaa ärsytti ihmisten tapa laskea kukkamaljakoita ja valokuvakehyksiä arvokkaan soittimen kannelle.. < Poul Henningsenin suunnitteleman flyygelin kansi on lentokoneissa käytettävää pleksilasia
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Gullichsenien lapsilla ja lapsenlapsilla on Villa Maireaan käyttöoikeus. Se oli Maire Gullichsenin lempipaikka. Villa Maireassa on nyt esillä vain ulkomaisten taiteilijoiden töitä. Nykytaide-yhdistys perustettiin hänen aloitteestaan, samoin Vapaa taidekoulu. Pieni liukuovi huoneen seinustalla johtaa paikkaan, joka on niille pyhitetty. Kuten Virpi Suutarin vuonna 2020 ensi-iltansa saaneesta Aalto-dokumenttielokuvasta käy ilmi, pariskunta eli ja työskenteli tasavertaisena työparina. Silloin Alvar Aallon suunnittelemaan takkaan syttyy tuli, pihasauna lämpiää ja ruokasalin astiat kaivetaan vitriinistä esiin. < Kukkahuoneen rottinkikalusteet ovat Aino Aallon suunnittelemat ja Sokeain käsitöiden valmistamat. On mahdotonta sanoa, mikä Alvar Aallon nimellä tunnettujen rakennusten ideoista on syntynyt Alvarin ja mikä Ainon päässä. Villa Mairean ulkomaisista vierailijoista suurin kävijäryhmä tulee Japanista. Myös yksi Villa Mairean käyttöesineistä on hyvä osoitus sekä hänen esteettisistä arvoista että toimeliaisuudesta. ”He saattavat puhjeta itkuun ja kertoa haaveilleensa tänne matkustamisesta koko elämänsä. Talon sisustus on kuitenkin lähes yksin Aino Aallon käsialaa. Frank Lloyd Wrightin Fallingwaterin ja Le Corbusierin Villa Savoyen ohella Villa Mairea on yksi niistä yksityiskodeista, joihin modernista arkkitehtuurista innostuneet matkustavat eri puolilta maailmaa. Musiikkihuoneena tunnettua tilaa hallitsee komea flyygeli. Taiteen lisäksi kasvit olivat Maire Gullichsenille tärkeitä. 15 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta lijoiden lisäksi hän järjesti näyttelyitä kotimaisille taiteilijoille ja tuki heidän työtään ostamalla teoksia. Vaikutelmaa täydentävät paperivalaisin ja Aino Aallon suunnittelemat rottinkikalusteet. Harry Gullichsen ehti nauttia Villa Maireasta noin 15 vuoden ajan ennen äkillistä menehtymistään 1954. Istumapaikkoja reunustavat Aino Aallon suunnittelemat viherkasvipenkit. Koronarajoitusten aikana vierailuja ei tietenkään järjestetä, mutta tilanteen salliessa ovet avataan jälleen yleisökierroksille ja etukäteen varatuille ryhmille. Maire Gullichsenin mielestä se teki kodista entistäkin kauniimman. Curtis : Modern Architecture since 1900 (3rd edition). Artekin toimitusjohtajana työskennellyt Aino valitsi ja suunnitteli Villa Mairean kalusteet. Shakkilaudan nappuloihin syntyy uusia hampaanjälkiä. Saida Lindroos kertoo, että he hyödyntävät sitä säännöllisesti. K ukkahuone on kodin ja puutarhan yhdistävä tila, jossa kasvit kukoistavat läpi vuoden. Kotimaisen taiteen kokoelma säätiöitiin vuonna 1971, ja siitä tuli myöhemmin perustamiskokoelma Porin taidemuseolle – sekin oli Porissa syntyneen mesenaatin pitkäjänteisen työn ansiota. Villa Mairean sisustuksessa näkyy myös toisen vahvan esteetikon näkemys. A ino Aallon vaikutus Alvar Aallon nimiin merkityissä töissä on tunnistettu laajemmin vasta viime vuosina, osittain varmasti siksi, että Aino kuoli jo 54-vuotiaana. Maire Gullichsenilla oli silmää kauneudelle. Leskeksi jäänyt Maire Gullichsen jatkoi työtään taiteen, kulttuurin ja muotoilun parissa vielä pitkään. Useat Villa Maireaan alun perin suunnitelluista kalusteista päätyivät myöhemmin Artekin tuotantoon. Siinä tilanteessa itsekin herkistyy ja huomaa jälleen kerran, kuinka merkittävästä paikasta on kyse”. Huoneessa näkyvät Alvar Aallon japanilaisesta kulttuurista ottamat vaikutteet. Maire Gullichsen kuoli vuonna 1990 synnyinkodissaan Porin Honkalassa. Jos sopivaa huonekalua ei ollut valmiina, sellainen tehtiin. ”Mairea häiritsi rasvaisesta maidosta lasiin jäävät jäljet, joten hän suunnitteli valkoiset maitolasit ja kannun, jotka Iittala otti myöhemmin tuotantoon”, Lindroos kertoo. Pyöreä paperivalaisin on japanilais-amerikkalaisen Isamu Noguchin suunnittelema.. Lindroos kertoo, että kukkahuone tekee heihin poikkeuksetta suuren vaikutuksen. Vuosittainen vierailijamäärä pyritään rajoittamaan 4 000–5 000 kävijään. Keräilijänä hän osti ainoastaan teoksia, joista piti. Yläkerta pysyy yleisöltä suljettuna, sillä Villa Mairea on edelleen käytössä myös kotina. ”Mairella oli tapana istua korkokengät jalassa aamusta iltaan, aina valmiina töihin”, Saida Lindroos kertoo. Y li 80 vuoden jälkeen talo näyttää lähes samalta kuin valmistuessaan. Pihalla männyt ovat kasvaneet, sisällä puiset pinnat tummuneet. Liuskekivinen lattia jatkuu talon ulkoseinien toisella puolella, ikkunat ja liukuovi ovat kevyttä puuristikkoa. LÄHTEET: Saida Lindroosin haastattelu, Virpi Suutarin Aalto-dokumenttielokuva (2020), Kirsti Petäjäniemen Pro arte utili -dokumenttisarja: Villa Mairea (1980), William J. Sama pätee myös Villa Maireaan
16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2021
”Pyrimme vaikuttamaan ihmisten mielikuviin vanhoista rakennuksista monilla tavoilla. Idyllisestä pihapiiristä nauttii päivittäin rakennuskonservaattori Kalle Virtanen . Museon ja korjausrakennuskeskuksen yhdistelmä on ainutlaatuinen. Talo on aikamatka vuoteen 1951, porilaisen Korsmanin perheen kotiin. ”Me olemme osa museota ja pihapiirin rakennukset ovat suojeltuja. Viehättävän pihapiirin puitteet mahdollistavat paljon erilaista toimintaa. Joskus toki sekin on tarpeen.” Toivon yhteydessä toimii neuvonnan lisäksi myös myymälä, josta voi hankkia materiaaleja ja < Rakennuskonservaattori Kalle Virtasen suosikkipaikka Rakennuskulttuuritalo Toivossa on hänen työpisteensä verstasrakennuksessa.. ”Kysymysten määrää saatetaan ihmetellä, mutta nämä eivät yleensä ole niin yksinkertaisia asioita. TEKSTI LAURA PULLINEN KUVAT TATJAANA MORTON P orin viidennessä kaupunginosassa sijaitseva Rakennuskulttuuritalo Toivo on Satakunnan Museon korjausrakentamiskeskus. ”Pyrimme ohjaavaan neuvontaan ilman, että sanotaan asiakkaalle tee näin ja näin. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin VASTUU RAKENNETUSTA HISTORIASTA Rakennuskonservaattori Kalle Virtasen työpäiviin iloa tuovat innostavat kulttuuriympäristöt. Talo on erityisesti perheiden mieleen, ja siellä järjestetään lasten kulttuuriperintökasvatusta. Korjausneuvontakeskuksia on toki muuallakin, mutta yleensä ne eivät toimi museon yhteydessä.” K orjausneuvonnan palvelut ovat paitsi Rakennuskulttuuritalo Toivon toiminnan myös Virtasen työnkuvan ytimessä. Meillä ei kuitenkaan ole museokokoelmaa. Järjestämme esimerkiksi tapahtumia, jolloin pihapiiriin saapuu myös muita kuin neuvonta-asiakkaita. ”Korsmanin talo tekee myös rakennuskulttuurikeskuksen toimintaa tutummaksi. Korsmanin talo on museomainen ympäristö, jossa kuitenkin kaikkea saa koskea ja kokeilla. Neuvonta-asiakkaita usein yllättää jatkokysymysten määrä. Yksikkö on erikoistunut rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvään neuvontatyöhön, jota alueellisen vastuumuseon rooli on kasvattanut entisestään. Aikakautena 1950-luku on monelle ikäluokalle vielä helppo mieltää. Remontoijat osaavatkin jo kiitettävästi etsiä apua Toivosta. Korjausneuvonnassa pitää tuntea kokonaisuus ennen kuin neuvoo”, Virtanen sanoo. Vuonna 1995 perustetun Toivon toiminta on muotoutunut vuosikymmenten aikana. Talvella kysyjiä mietityttävät sisäremontit, kesän korville tultaessa julkisivut. ”Me olemme rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön puolestapuhuja”, kiteyttää Virtanen Rakennuskulttuuritalo Toivon tehtävän. Se ei ole liian kaukainen, mutta kuitenkin selkeästi nykyajasta poikkeava”, Virtanen kuvailee. Neuvonta on iso osa myös Kalle Virtasen arkea. Teen työssäni myös lasten kulttuuriperintökasvatusta.” Itätullin puutaloalueen laitamilla, kivenheiton päässä Porin ydinkeskustasta sijaitseva pihapiiri onkin porilaisille erityisen tuttu Korsmanin talosta. Moni myös odottaa yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertaista vastausta
Klo 17. Sen jälkeen on aikaa suunnata pyörälenkille Porin erinomaisiin pyöräilymaastoihin. Viranomaistapaamiset painottuvat usein aamupäivään. Koronatilanteen helpottaessa Virtanen toivoo pääsevänsä taas pian liikkumaan maakunnassa ja tekemään korjausneuvontaa myös paikan päälle kohteisiin. Neuvonta-asiakkaiden yhteydenottoihin Virtanen vastaa pitkin työpäivää. • Lisäksi Kalle työskentelee Rakennuskulttuurikeskus Toivon yhteydessä toimivan perinnerakentamiseen keskittyneen myymälän tiskin takana. • Alueellisessa vastuumuseossa rakennuskonservaattorin tehtäviin kuuluu paljon viranomaistyötä, esimerkiksi lausuntojen ja avustushakemusten laatimista. • ”Korjaustyöt kuuluvat työpaikalle.” TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ klo 9. Työpäivä päättyy iltapäivällä viiden maissa. Kalle Virtanen suuntaa Toivoon tavallisesti yhdeksäksi. Neuvonnasta kysytään niin isoja kuin pieniäkin asioita liittyen vanhojen rakennusten korjauksiin ja remontteihin. KOULUTUS • Valmistunut rakennuskonservaattoriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuonna 2002 TYÖKOKEMUS • Aloittanut työuransa Rakennuskulttuuritalo Toivossa Satakunnan museossa työharjoittelulla kesällä 1998 • Yhtäjaksoisesti rakennuskonservaattorina Rakennuskulttuuritalo Toivossa vuodesta 2003 HARRASTAA • Pyöräilyä ja retkeilyä. 18 MUSEO 2/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KALLE VIRTANEN, 44 TYÖKUVA • Rakennusneuvonta on rakennuskonservaattori Kalle Virtasen näkyvintä työtä. Kysymyksiä tulee niin puhelimitse kuin sähköpostitse. • Työtehtäviä monipuolistavat erilaiset tapahtumat, kurssit sekä lasten kulttuuriperintökasvatus. ” Olemme rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön puolestapuhuja.. Keväällä, kun Museoviraston ja ELY-keskuksen korjausavustusten hakuajat ovat käynnissä, Virtanen auttaa avustusten laatijoita ja on mukana hakemusten käsittelyssä
”Toiveeni on, että kun vanhoissa rakennuksissa tehdään korjauksia, muistettaisiin ottaa selvää, haarukoitaisiin vaihtoehtoja ja tehtäisiin tietoisia päätöksiä.” Jokainen sukupolvi jättää jälkensä rakennukseen. 19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin välineitä remontointiin ja kunnostukseen. ”Jokin meille tavallinen menetelmä voi nousta yhtäkkiä puheenaiheeksi. Sosiaalisessa mediassa nousseet sisustustrendit näkyvät toisinaan yllättäen myymälässä ja neuvonnassa. Virtanen myöntää, että omasta mielestä kehnot ratkaisut vanhoissa rakennuksissa pistävät silmään. Ennen kaikkea korjausneuvonta ohjaa tekemään tarkkaan harkittuja valintoja. Esimerkiksi sisäpinnat ovat kulutustavaraa, jotka ajan muodin mukaisesti uusiutuvat. Halutaan vanha rakennus ja sen ympäristö, mutta modernisoidaan kaikki mahdollinen.” R akennuskonservaattori ei pysty sulkemaan silmiään korjausratkaisuilta vapaa-ajallaankaan. Siitä oli ilmeisesti ollut jossain blogissa puhetta.” S uhtautuminen rakennusperinnön kunnioittamiseen on jakautunutta. ”Tehdyt korjaukset ja poistamiset ovat peruuttamattomia, niitä ei voi tehdä kuin kerran.” E rilaiset viranomaistehtävät haukkaavat Kalle Virtasen työpäivistä suuren osan neuvontatyön lisäksi. Esimerkiksi hetki sitten saimme yhtäkkiä valtavasti kysymyksiä suopakuuratusta lattiasta. Rakennuskonservaattori toimii Satakunnan alueen antikvaarisena valvojana avustetuissa rakennusja korjaushankkeissa. ”Osa on todella kiinnostuneita rakennuksen historiasta ja haluaa korjata säilyttäen. Pitkällä työkokemuksellaan Kalle Virtanen tuntee kiinteistönomistajien suhtautumista historian vaalimiseen. Toisaalta hyvinkin kovat menetelmät ovat korostuneet. Virtanen kannustaakin pohtimaan korjausten osalta rakennuksen ikää myös taaksepäin ja suhteuttaa oma toimintansa siihen. Kiinteistön omistajalla on vastuunsa myös talon historiasta. ”Viranomaistyökin sisältää neuvontaa, mutta on myös paljon sellaista neuvontaa, johon ei kuulu viranomaisaspektia”. Neuvontatyössä hän pääsee kuitenkin vaikuttamaan ratkaisuihin. YhteistyökumppaRakennuskulttuuritalo Toivon kaupasta voi ostaa erilaisia hakasia, koukkuja, nauloja ja muuta rakentamiseen liittyviä esineitä, joita voi tarvita vanhojen talojen kaappien, ovien tai ikkunoiden kunnostamisessa.
Siitä on ikkuna pihalle, ja näen kirsikkapuut, omenapuut ja kaikki pihapiirin rakennukset.” Neuvontatyön monipuolisuus ja kohtaamiset asiakkaiden kanssa lisäävät työniloa. Se on monelle museolle arvokas lisä asiantuntemukseen.” Huolta Virtasessa aiheuttaa ammattitaidon jatkuvuus tulevaisuudessa, sillä rakennuskonservaattorin opintolinja Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa lakkautettiin vuonna 2015. Yhdessä muodostamme samojen aiheiden ja haasteiden parissa työskentelevien verkoston. ”Restaurointikoulutusta on kyllä tarjolla, mutta ne keskittyvät enemmän korjauksiin”, kertoo Virtanen. 20 MUSEO 2/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KOLUMNI Stand up -koomikko Iikka Kiven kynästä neina ovat avustuksia myöntävät Museovirasto ja ELY-keskus. Hän onkin iloinen siitä, että alueellisten vastuumuseoiden myötä restauroinnin asiantuntijatehtäviä on yhä useammassa museossa. T yöpäiviin iloa tuo työympäristö sekä Rakennuskulttuuritalo Toivossa että kentällä ympäri Satakuntaa. Sitä puolta kyllä kaipaisin toisinaan enemmän.” R akennuskonservaattorien ammattikunta on Suomessa pieni. ”Välillä itse työtehtävät voivat tuntua tylsähköltä rutiinilta, mutta ympäristö itsessään innostaa. Suosikkipaikkani Toivossa on oma työpisteeni verstasrakennuksessa. Yksinkertaisesta neuvonta-asiasta saattaa syventyä jopa vuosien mittainen keskusteluyhteys. Toivon idyllisen pihapiirin lisäksi Kalle kiertää vanhoja pihapiirejä ja muita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita Satakunnassa. Se vie paljon aikaa, mutta on erittäin tärkeää työtä”, Virtanen kertoo. Viranomaistyön ja neuvonnan ohella aikaa varsinaiselle korjaustyölle on yhä vähemmän. ”Joskus asiat ovat itselle pieniä, mutta kun huomaa asiakkaan olevan tyytyväinen löydettyyn ratkaisuun, innostuu itsekin.” Rakennuskulttuuritalo Toivo sijaitsee Porin viidennessä kaupunginosassa, paikallisesti Viikkarissa.. Virtasen aloittaessa työuraansa ei museoiden palkkalistoilla ollut moniakaan rakennuskonservaattoreita. Lähin työkaveri on rakennustutkija. ”Avustuksia hakevat sekä yksityishenkilöt että yritykset. ”Työkalut ovat kädessä vähemmän ja vähemmän, lähinnä työnäytöksissä tai kursseilla. ”Nykyään lähes joka maakunnassa on kollega. Autan heitä hakemusten teossa ja ehtojen tulkinnassa, mutta valvon myös hankkeiden toteuttamista