PALEFACE, LAULAVA UNIONI & TYÖVÄENLAULUT Presidentti Halosen museovinkit KADONN EITA TÖITÄ ETSIMÄS SÄ K AT A R IIN A SA LM I 2 / 2020 TYÖ • 9,80 € PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju. 2 MUSEO 2/2020 Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. www.sylvania.fi P. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. 09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää
Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Historian ja museoiden kautta voimme lohduttautua sillä, että vaikka elämme poikkeuksellista aikaa, ei ajanjakso ole historian valossa ainutkertainen. Kirjoitan pääkirjoitusta keskellä koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä. seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju UUDEN ARJEN HISTORIAA T yö on olennainen osa arkista elämää. Työstä on tullut merkittävä osa perheiden arkea, ehkä keskeisempi kuin moniin vuosikymmeniin. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. Näyttelyistä ja kokoelmista saa hyvän kuvan työn muuttumisesta vuosisatojen ja vuosikymmenien aikana. Kevään aikana karanteenikoteihin on avautunut päivä päivältä runsaampi museopalvelujen tarjonta digitaalisten kanavien kautta. Työn tekeminen ja ihmisten arki ovat suuressa muutoksessa. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. Sadat näyttelyt ja tuhannet tarinat odottavat kokijoitaan. Sen historiaa on esillä useissa museoissa ympäri Suomen. 3 58. Maatalousmuseo Sarkan näyttelyamanuenssi Iina Wahlström muistuttaa artikkelissa Kadonneita töitä etsimässä, ettei varhaisessa maatalousyhteiskunnassa kenelläkään ollut erillistä työminää, vaan työ oli elämän välttämättömyys ja kiinteä osa entisajan arkea. Poikkeusoloista huolimatta varmaa kuitenkin on, että sekä työn tekeminen että työn historian tallentaminen jatkuvat museoissa. www.sylvania.fi P. Työn ja vapaa-ajan tai työpaikan ja kodin erottaminen on historiallisessa viitekehyksessä uutta. Toisaalta huolta tulevasta lisännee se, että emme ole kokemassa maailmanhistorian viimeistä pandemiaa tai arkea radikaalisti muuttavaa mullistusta. Tämän lehden ilmestymisen aikaan museoiden näyttelytilat ovat vielä hetken kiinni. KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Niistä onkin tulossa vauhdikkaasti hyvä kakkosvaihtoehto aidon museoelämyksen rinnalle. 09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. Kimmo Levä Suomen museoliiton pääsihteeri. Elämme historiallisia aikoja, mutta toisaalta voimme ajatella historian kiertokulun tehneen vain yhden uuden pyörähdyksen. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TOIMITTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Jenni Ahto-Hakonen, Tarja Halonen, Kalle Kallio, Susanna Lahtinen, Kaisa Malinen, Annina Mannila, Jukka Naaranlahti, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Merja Räty, Katariina Salmi, Bengt Selin, Maria Vanha-Similä, Erkki Vuokila. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2020 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. Toiveena on, että kesän aikana museoiden toiminta palaa vähitellen entiselleen. Suomalaiset ovat pääosin vetäytyneet kotitoimistoihin. Odotukset kesäkuun alun ja museoiden uudelleen avaamisen suhteen ovat kuitenkin jo korkealla
10 KADONNEITA TÖITÄ ETSIMÄSSÄ Työ oli elämän välttämättömyys ja osa entisajan ankaraa arkea. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O 22.5.2020 • Teemana Työ 2 / 2020
MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma, FoodMarket ja R-kioski. 3 UUDEN ARJEN HISTORIAA Pääkirjoitus 6 VUODEN MUSEOJULKAISU -FINALISTIT VALITTU Kolme komeaa finalistia 7 VUODEN MUSEO -PALKINTOA EI JAETA TÄNÄ VUONNA Palkinnon jako siirtyy ensi vuoteen 8 KORONAKRIISI VEI MUSEOPALVELUT VERKKOON Museoiden virtuaaliset palvelut käden ulottuvilla SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 42 KULTTUURIMATKAILIJAN AARHUS Tanskan toiseksi suurin kaupunki vie museon ystävän mennessään. 56 NÄYTTELYLIITE 60 ANNA PALAUTETTA A N D ER S TR Æ R U P / A R O S. 16 PIENEN PORUKAN SUURI MUSEO Tutustutaan museonjohtaja Kati Kivimäen työhön 21 MONIPUOLINEN MUSEOTYÖ VEI ROBOTIN MENNESSÄÄN Kolumni 22 KULTTUURIMATKALLA ALUSTA ALKAEN Vauvojen museokohteet 24 TYÖKASVATUSTA LASTENTARHAMUSEOSSA Kansanlastentarha Ebeneserissä opetettiin lapsille työtekoa 27 POIMINTOJA IRTISANOTUSTA PERINNÖSTÄ Irtisanottujen esineet 30 VAIKUTTAVA LAULUPERINNE Paleface , Laulava Unioni ja työväenlaulut 33 KOKKA KOHTI PENTALAA Saaristomuseo Pentala sijaitsee kalastajien saarella 36 TAVARAMERKKINÄ YKSITYISKOHDAT Taiteilijahaastattelussa Stiina Saaristo 40 VIIDEN TÄHDEN ULKOMUSEO Elävää historiaa Den Gamle Byssä 44 HYVÄT YSTÄVÄT KARANTEENISSA Presidentti Tarja Halosen museovinkit 49 MUSEOMATKALLE LAPPIIN Kulttuurimatkailuhanke edistää museomatkailua 53 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko
Vuoden museojulkaisu -kilpailun finaaliin on valittu kolme teosta: Vapriikin Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa, Satakunnan museon Kahden kuvan aika sekä Maahengen kustantama Pellavaliina – Tampellan damasti 1859–1977.. Kirjan kuvaajat ovat tehneet valtavan työn etsiessään arkistokuville nykyaikaiset vastineet täsmälleen samoista kohdista ja samalla tunnelmalla. syyskuuta järjestettävässä iltajuhlassa. Kirja on kunnianosoitus kaikille upeille, vanhoille rakennuksille, joita on eri vaiheissa purettu uudempien tieltä. Vuoden museojulkaisu 2020 palkitaan Museopäivien yhteydessä 1. Suomen museoliitto ja ICOM – Suomen komitea järjestävät Vuoden museojulkaisu -kilpailun joka toinen vuosi. Kirjan tekijät ovat lukeneet kuvia tarkkaan ja kuvateksteihin on nostettu lukijaa kiinnostavia yksityiskohtaisia havaintoja. Runsas ja laadukas kuvitus tukee hienosti sisältöä. Kolmekielinen teos palvelee laajaa yleisöä, ja se innostanee tarkkailemaan maiseman muutoksia myös muualla. Kirja antaa kattavan kuvan pellavadamastin historiasta, Suomen ainoan pellavatehtaan historiasta, liinojen kuvioaiheista, käytöstä ja hoidosta. Kirjan lukemisen jälkeen Tampereen rakennetun kulttuuriperinnön näkee varmasti uusin silmin. Palkintolautakunnan perustelut finaaliin päässeistä teoksista VUODEN MUSEOJULKAISU -FINALISTIT VALITTU M useopalkintolautakunnan mukaan kolme finalistia erottuivat hakijoiden joukosta selvästi. Vuoden museojulkaisu -kilpailuun osallistui 19 teosta, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2017–2019. Kirjan korkealaatuinen kuvitus on esteettistä ja informatiivista. Kilpailun kriteereinä ovat teoksen tietosisältö, esitystavan luettavuus, yleisilme ja graafinen toteutus, sisällön ja esitystavan innovatiivisuus sekä kohderyhmän tavoittaminen. Teokselle voi luvata pitkää ikää sekä museoiden että yksityishenkilöiden tietoteoksena, jonka perusteella voidaan muun muassa ajoittaa liinoja. MAAHENKI PELLAVALIINA – TAMPELLAN DAMASTI 1859-1977 Kaunis julkaisu, jonka upea kansi houkuttelee tarttumaan teokseen. Myös taitto on selkeä. SATAKUNNAN MUSEO KAHDEN KUVAN AIKA TVÅ TIDSRAMAR, TIME IN TWO PICTURES Kuvaparit sekä lyhyet ja ytimekkäät kuvatekstit johdattavat lukijan kiinnostavalle tutustumismatkalle Porin muuttuvaan kaupunkikuvaan. Teokset keräsivät kiitosta kauniista ulkoasusta, upeista valokuvista ja laadukkaasta tietosisällöstä. Tuuli Rajavuori MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MUSEOKESKUS VAPRIIKKI KADONNEET KAUNOTTARET – TAMPEREEN RAKENNUSHISTORIAA Teos tarjoaa hienon katsauksen Tampereen rakennuksiin. Vaikka kirja keskittyy Tampereen rakennushistoriaan, on sillä laajempi merkitys. Kirja sopii hyvin sekä tamperelaisille että kaikille rakennuksista kiinnostuneille
Tämän vuoden finalistimuseot Apteekkimuseo & Qwenselin talo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen maatalousmuseo Sarka ovat automaattisesti mukana Vuoden museo 2021 -kilpailun finaalissa ensi keväänä. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta VUODEN MUSEO -PALKINTOA EI JAETA Tiesitkö, että vuonna 2019 museoissa vierailtiin www.taidelehti.. Siksi kohteiden tasapuolinen arvioiminen ei olisi ollut mahdollista. vuositilauksena 81 € kestotilauksena 74 € opiskelijatilauksena 67 € uudistunut Taide-lehti täyttää ja pirteämpänä kuin koskaan OSALLISTU JUHLINTAAN JA TILAA LEHTI Taide_Museolehti.qxp_Layout 1 21/04/2020 10.41 Page 1 7,6 miljoonaa kertaa. Finalistimuseot on esitelty Museo-lehdessä 1/2020.. K ilpailun keskeyttämisen syynä on se, että Museopalkintojen valinnasta vastaava lautakunta ei ehtinyt vierailla kaikissa finalistimuseoissa ennen museoiden näyttelytoiminnan sulkemista maaliskuun puolivälissä. Kilpailun kolme finalistimuseota jatkavat suoraan Vuoden museo 2021 -finaaliin. Lisäksi lautakunta katsoo, että Vuoden museoksi valittava kohde ei saisi valinnasta markkinointihyötyä, kun museoiden näyttelytilat ovat olleet suljettuina. Museovierailujen määrä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien kahdella miljoonalla! LÄHDE: MUSEOTILASTO, MUSEOVIRASTO 2019 2015 MUSEOKÄYNTIEN MÄÄRÄ KASVAA Vuoden museo -kilpailusta vastaava museopalkintolautakunta on päättänyt, että Vuoden museo 2020 -palkintoa ei jaeta
MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 www . Lowenthal totesi artikkelissaan, että ihmisillä on taipumus hahmottaa menneisyys nykyisen tietämyksen ja kokemuksen kautta. Poikkeuksellinen tilanne onkin siirtänyt museoiden yleisöpalvelut digitaaliseen ympäristöön vauhdilla. Jenna Honkanen MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Kun museot suljettiin, ymmärsi, että tilanne on vakavampi kuin oli kuvitellut. Digimuseo haastaa museot uuteen tapaan toteuttaa museotoimintaa. Se on verkkoalusta, jonne museot voivat tuottaa digitaalisia sisältöjä ja palveluja. Museoammattilaiset halusivat kuitenkin, että pääsy kulttuurihistorian, tieteen ja taiteen pariin mahdollistetaan myös koronakriisin keskellä. Siellä voi esimerkiksi osallistua virtuaaliselle opastukselle omien ystävien ja elävän oppaan kanssa. Menneisyys itsessään on vieras maa ja historiallinen totuus ihmisten saavuttamattomissa. Museoiden kokoelmiin kuuluu muun muassa kymmeniä tuhansia avoimeen käyttöön digitoituja valokuvia. mtab.fi Elämyksiä tien päällä. Digimuseo-sivuston ensimmäisessä vaiheessa virtuaalisen kierroksen voi tehdä Vuoden museo 2020 -kilpailun finalistimuseoissa. Palvelemme yhteisöä, johon kuuluvat niin syntymättömät kuin kuolleet ja elävätkin sukupolvet.” KORONAKRIISI VEI MUSEOPALVELUT VERKKOON Suomi siirtyi poikkeuslain aikaan 16. maaliskuuta 2020. Maailmalta löytyy museoita, joiden kokoelmiin voi tutustua vaikkei olisikaan paikan päällä.” Aamulehti listasi 24.3.2020 museoita, joissa voi vierailla virtuaalisesti.. Uusin verkkopalvelu on 18.5.2020 avattu Digimuseo.fi. Huolellisuudella sekä mahdollisimman pienellä vaikutuksella ympäristöön. Mitä ihmettä. Silloin myös museorakennukset määrättiin suljettaviksi yleisöltä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi museot ovat tuottaneet esimerkiksi podcast-sarjoja, videoita ja 360-teknologialla kuvattuja virtuaalimuseoita. Myytiinkö ennen vanhaan Korona-kahvia?” Kouvolan Sanomat kertoi 31.3.2020 Kouvolan kaupunginmuseon verkossa avaamasta Kartanoiden Kouvola -näyttelystä. ”Me emme ole menneisyyden lopullisia haltijoita, vaan sen vartijoita. A lk up er äi ne n va lo ku va : D av id W at ki ns PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi MENNEISYYS ON VIERAS MAA Yhdysvaltalainen historioitsija ja maantieteilijä David Lowenthal kirjoitti Museo-lehden numeroon 2/1990 menneisyyden tutkimuksesta. Meidän on varmistettava, että uusilla sukupolvilla on välineet, joilla he voivat luoda omat näkemyksensä ja arvionsa.” Lowenthalin mukaan museoiden tulee muistuttaa itseään ja yhteisöjään siitä, että menneisyys on annettu museoiden huostaan. Tornado lähestyy, naulatkaa ikkunat umpeen. Tästä syystä Lowenthal peräänkuulutti, kuinka museotyössä olisi tärkeää säilyttää nöyryys. Vapaasti hyödynnettävissä ovat myös esimerkiksi Seinätön museoja Opi museossa -palvelut. Pääministerin puheessa museoiden sulkeminen kuulosti historiallisen huonolta.” Anna-Stina Nykänen Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan 26.3.2020 ” Valkealan Puotimuseon virtuaalikierrosta seuraavan on vaikea uskoa silmiään. ” Kun suomalaismuseoissa havaittiin, että koronavirus aiheuttaa maailmanlaajuisen kriisin, alkoi sen vaikutusten taltiointi tuleville sukupolville.” Ylen verkkoartikkelissa 26.3.2020 kerrottiin, miten museot ovat dokumentoineet poikkeustilannetta. Museoiden digitaalisia palveluja on kuitenkin kehitetty jo vuosia. fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB kuljettaa ja käsittelee taidetta sekä arvokkaita esineitä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. ” Monen huippumuseon aarteita voi tutkailla verkon kautta. ”Jokainen uusi sukupolvi näkee menneisyyden eri tavoin
fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB kuljettaa ja käsittelee taidetta sekä arvokkaita esineitä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. 9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 www . mtab.fi Elämyksiä tien päällä. Huolellisuudella sekä mahdollisimman pienellä vaikutuksella ympäristöön. A lk up er äi ne n va lo ku va : D av id W at ki ns PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi
Nationalismi toi mukanaan myös kansantaiteen, mutta työn kuvaaminen oli 1800-luvun museoille vielä vieras ajatus. TEKSTI KALLE KALLIO M useokärpänen puraisi Gösta Grotenfeltia vuonna 1891. Entisaikaan kaikki piti tehdä itse, lihasvoimin ja vaikeimman kautta. Grotenfeltin kuollessa vuonna 1922 hänen kartuttamiinsa kokoelmiin kuului jo tuhansia esineitä, joista vain pieni osa oli yleisön nähtävillä Mustialassa ja Tikkurilan Jokiniemessä. Keräily vain kiihtyi, kun hänestä tuli maanviljelysopin professori. Silloinen Suomen museoliiton sihteeri Niilo Valonen luonnehti uutta museota suomalaisen maamiehen työn muistomerkiksi. Esteettisesti vaatimattomien työkalujen ei ajateltu kuuluvan museoon. Harrastus laajeni pian väitöskirjaksi. N äyttelyamanuenssi Iina Wahlström on saanut jatkaa Grotenfeltin työtä. Museolaitos oli kehittynyt ruhtinaiden aarreja taidekokoelmista, joita täydensivät uskontoon ja sotiin liittyvät reliikit. REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa 10 MUSEO 2/2020 KADONNEITA TÖITÄ ETSIMÄSSÄ Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja työn historia innostaa uusia sukupolvia. Museoihmisenä Grotenfelt oli uranuurtaja. Miten museot kertovat entisajan työstä. ”Monelle museokävijälle on silmiä avaavaa, kuinka monta pieneltä tuntuvaa yksittäistä vaiSU O M EN M A AT A LO U SM U SE O SA R K A > Maatalousyhteiskunnassa työ tehtiin usein lihasvoimalla. Uusi maatalousmuseo rakennettiin lopulta Helsinkiin Viikkiin, jossa yliopisto koulutti agronomeja. Maatalousmuseon avajaisia vietettiin lokakuussa 1946. Keväällä 2019 vihittiin käyttöön Suomen maatalous museon Saran uusi näyttelyhalli. < Ennen koneita -näyttely kertoo entisaikojen työntäyteisestä arjesta, jolloin lähes kaikki tarpeellinen tuotettiin itse ja omin käsin.. Mustialan maanviljelysopiston tuoreena johtajana hän ryhtyi keräämään vanhoja maataloustyökaluja. Yli sata vuotta sitten kerätystä kokoelmasta koostettu Ennen koneita -näyttely tuo vahvasti esiin maataloustyön monipuolisuuden. Grotenfelt oli kerännyt vanhoja auroja, varhaisia maatalouskoneita, valjaita ja maitotalouteen liittyviä esineitä silloin, kun niitä oli vielä ollut käytössä. Kokoelma oli jo unohtua, kunnes maataloustyön museoimisesta tuli 1930-luvun kulttuuripoliittinen tavoite
11 REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa SO TA M U SE O
Olympialaiset peruttiin maailmansodan takia, mutta Luostarinmäestä tuli kaupunkikulttuurin ja työväestön historian edelläkävijä. Esimerkiksi vaatteet tehtiin itse. Luostarinmäen käsityöläiset ovat tehneet museosta elävän jo 80 kesänä. ”Ihmiset haluavat nähdä työn tekemistä ja kokeilla vanhoja käsityötekniikoita. Maatila määritti koko elämää, eivätkä ihmiset menneet töihin tai lähteneet töistä kotiin. Luostarinmäki oli aikoinaan selvinnyt Turun palosta ja edusti kaupungin vanhimpia juuria. Pellavasta saatiin valmis paita vasta lukemattomien työvaiheiden jälkeen. Ammattilaiskäsityö oli oleellinen osa kaupunkilaista elämää, mutta museolla on myös annettavaa nykykäsityöstä kiinnostuneille. V anhan maataloustyön museoimiseen herättiin uusien viljelymenetelmien ja koneellistumisen mullistettua talonpoikaisen arjen. Samalla tavalla teollistuminen vaikutti käsityöläisperinteisiin. Käynti museossa voi myös herättää arvioimaan oman kuluttamisensa helppoutta tai kestävyyttä. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa hetta tarvitaan, jotta saadaan yksi iso työ tehtyä”, Wahlström kertoo. Turun kautta saapuville olympiaturisteille haluttiin tarjota myös matkailukohteita. Miesten ja naisten työt lomittuivat talonpoikaistaloudessa toisiinsa, jotta ruoka saatiin pellolta pöytään. 12 MUSEO 2/2020 TYÖN HISTORIAA SUOMEN MUSEOISSA 18 90 19 00 19 10 19 20 19 30 19 40 19 50 Mustialan maataloushistoriallinen museo 1892 Työväensuojelusja huoltonäyttely 1909 Luostarinmäen käsityöläismuseo 1940 Helsingin yliopiston maatalousmuseo 1946 Tampereen teknillinen museo 1949 > Luostarinmäellä toimii lukuisia museoverstaita. Turun historiallisen museon nuori intendentti Nils Cleve ehdotti vuonna 1934, että Luostarinmäen puukaupunginosa suojeltaisiin käsityöläismuseona. Museolehtori Maiju Tuisku kertoo museokorttelin esittelevän ammattilaiskäsityön rinnalla arkipäivää vanhassa Turussa. Työtä tekeviä käsityöläisiä ei ollut aiemmin nähty suomalaisella museokentällä. Käsityötaitojen säilymisestä alettiin kantaa huolta Suomen itsenäistyttyä. Ennen koneita -näyttely kertoo aikakaudesta, jolloin työtä ja vapaa-aikaa ei voinut edes erottaa toisistaan. Se antaa monille inspiraatiota”, Tuisku kertoo. Lopulta Käsityöläismuseon perustaminen kytkettiin Helsingin olympialaisiin. TU R U N M U SE O K E SK U S. Wahlström muistuttaa, ettei kenelläkään ollut erillistä työminää. Talvisodasta huolimatta 15 museoverstasta avattiin yleisölle kesäkuussa 1940. Työ oli elämän välttämättömyys ja osa entisajan ankaraa arkea. Monelle jää Tuiskun mukaan mieleen itse työtapojen ja tarvikkeiden lisäksi arvostava tunne valmiista tuotteesta ja työstä. Taiteilijat olivat löytäneet tunnelmallisen idyllin jo vuosisadan alussa, ja suojelukeskustelua käytiin pitkään. Rakennukset kunnostettiin, ja eri alojen käsityöläiset kokosivat innolla oman alansa vanhaa esineistöä ja työkaluja museoon
Tupakanlehtien käsittelyyn liittyy niin monia työvaiheita, ettei Luostarinmäen pikanelliverstaassa pystytä nykyään työskentelemään kuin kerran kesässä. Käsityö ja vanhakantainen maatalous alettiin nähdä historiallisesti arvokkaina vasta silloin, kun koneet ja teollisuus alkoivat syrjäyttää vanhoja työtapoja. Aholan puhuessa entisaikojen teollisuudesta alkaa työn romanttisuus karista. Paikalliset teknikot alkoivat kerätä teknologian historiaa jo varhain. M iten museot nykyään esittelevät työtä. Helsingin yliopiston maatalousmuseo 1946 Amurin työläismuseokortteli 1982 Työväenmuseo Werstas 1993 Hotellija ravintolamuseo 1993 Maatalousmuseo Sarka 2005 Tekniikan museo 1972 Museokeskus Vapriikki 1996. Museossa yritetään tehdä myös pikanellia eli vahvaa purutupakkaa, jonka käyttö on onneksi jäänyt historiaan. Muualla maassa kyseenalaistettiin pitkään, kuuluvatko teollisesti valmistetut tavarat tai koneet ylipäätään museoon. Teknillinen museo avattiin pian sotien jälkeen. Samaan aikaan tamperelaiset tutkijat alkoivat kerätä työväestön muistitietoa ja pohtia teollisuustyöväen koko elämän museoimista. Museot hyödyntävät myös ahkerasti vanhoja valokuvia ja elokuvia, 13 19 80 19 90 20 00 20 10 20 20 19 60 19 70 Työn ja työntekijöiden historiaa sivutaan myös sadoissa muissa museoissa. Uuden tupakkalain myötä raaka-aineen saatavuus on muuttunut liki mahdottomaksi, eikä Suomen kesä tahdo riittää kunnollisen kessun kasvattamiseen. ”Ihmiset haluavat ymmärtää sekä itseään että menneitä sukupolvia”, Ahola pohtii. Esimerkiksi nyörinpunontaa on saatu museossa opetettua eteenpäin. Monet vanhat työtavat ja tekniikat eivät ole enää arkikäytössä. Arki tehtaassa ei ollut hääppöistä, vaikka se nosti monet kaupunkiin muuttaneet maaseudun köyhyydestä. Tampereen museoiden kokoelmapäällikkö Teemu Ahola tuntee tamperelaisen teollisuustyön ja sitä esittelevät museot kuin omat taskunsa. Siellä teollisuustyökin päätyi ensimmäisenä museoon. REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa Luostarinmäen museolle on erityisen tärkeää käsityötaitojen ylläpitäminen ja siirtäminen sukupolvelta toiselle. Samaan aikaan myös teollisuus kehittyi ja työnteon tavat muuttuivat, mutta museoväen katse kiersi tehdassalit edelleen kaukaa. Amurin työläismuseokortteli esittelee kesäisin elämää ahtaissa yhteiskeittiöasunnoissa. Tänä päivänä Tampereella toimii useita museoita, jotka kertovat teollisuuden ja teollisuustyön historiasta. Luvassa on niin alkuperäisaineistoa kuin kiehtovaa museotekniikkaa, kuten wikidatan hyödyntämistä museoympäristössä. Työkalut, koneet ja alkuperäiset miljööt ovat avainasemassa työn historiasta kerrottaessa. Iina Wahlström, Maiju Tuisku ja Teemu Ahola korostavat kaikki alkuperäisten esineiden merkitystä. Työväenmuseo Werstas löytyy Finlaysonin vanhalta tehdasalueelta ja kosken toisella rannalla seisova Museokeskus Vapriikki täyttää Tampellan mahtavat salit. S uomalaisen suurteollisuuden on katsottu syntyneen tasan kaksi vuosisataa sitten, kun James Finlayson perusti nimeään kantavan tehtaan Tammerkosken rannalle vuonna 1820. ”Teollisuustyö kiinnostaa todella paljon erilaisia yleisöjä, mutta tarpeet ovat hyvin erilaisia. Kaikkiin verstaisiin ei käsityöläisiä kuitenkaan enää löydy. Työväenmuseo Werstaan, Vapriikin ja Suomen Kulttuurirahaston yhteistyönä syntyvä museo kertoo teollisen vallankumouksen tarinan. Museoiden tehtäväksi tuli suojella ja tallentaa entisaikojen elämää, joka uhkasi kadota. Mutta miksi niin monet ihmiset haluavat käydä museoissa tutustumassa raskaaseen työhön ja raatamiseen. Tampereesta kasvoi sittemmin Suomen Manchester, työläiskaupunki, jossa elämä kietoutui savupiippujen ympärille. Tehdaslaisuus voi kiinnostaa identiteettitai sukupolvikokemuksena, jotkut etsivät nostalgiaa ja sitten ovat spesialistit, jotka innostuvat esimerkiksi jostain tietystä teknologiasta.” Ahola työstää parhaillaan uutta Teollisuusmuseota, joka avataan vuonna 2021
Käsityöläiset tai taitavat oppaat pystyvät sanan ja oman esimerkin avulla välittämään työnteon tunteen museovieraille. Hyvä kertoja ja sattuva tarina voivat yhä tavoittaa menneiden vuosikymmenten työelämän. Käytännössä tutkijat kiertävät työpaikoilla kuvaamassa, videoimassa ja haastattelemassa työntekijöitä. Myös teknologia avaa jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia. > Höyrykonemuseossa Tampereella on esillä suurin Suomessa käytetty höyrykone. N ykyään museoammattilaisten kiinnostus ei kohdistu vain menneisyyteen. Aikanaan monet työtavat ja työelämän muistot katosivat, koska tutkijat eivät yksinkertaisesti olleet niistä kiinnostuneita. Teemu Ahola kertoo Vapriikin tuoreesta pienoismallista, joka esittelee Kuusvooninkista, Finlaysonin vanhaa tehdasta 1800-luvun puolivälistä. Lisäksi ihmisten muistot ovat tärkeitä, jotta jälkipolville jäisi tietoa myös siitä, miltä työ on tekijästään tuntunut. Maiju Tuisku kuvailee, kuinka työnäytökset tuovat ammattitaidon näkyville ja herättävät Luostarinmäen eloon. Museoissa ei enää ajatella, että jotkin ammatit eivät voisi kuulua museoon. Monet tarinat välittyvät parhaiten ihmiseltä toiselle. Esimerkiksi maatalouskoneet ovat niin suuria, ettei niitä voi kattavasti kerätä museoiden kokoelmiin. Sama ongelma liittyy esimerkiksi teollisuuslaitoksiin. Käsillä tekeminen, koskeminen ja kokeileminen antavat jonkinlaisen tuntuman entisajan työntekoon. Luostarinmäellä vietetään elokuisin Käsityötaidon päiviä, jolloin ulkomuseoalueelle kerääntyy kymmeniä ammattilaisia esittelemään työtään. Tämänkin päivän työtä tallennetaan ja tutkitaan jatkuvasti. Nykydokumentointi ei kohdistu vain uhanalaisiin ammatteihin vaan laajemmin siihen, mikä työssä on tänä päivänä tärkeää. ”Vaikka museoiden vahvuus on tulevaisuudessakin alkuperäisissä esineissä ja työn ympäristöissä, digitaalisuus tulee näyttelemään isompaa roolia”, Teemu Ahola linjaa. Hollantilaisen digitaalitekniikan ansiosta ihmiset voivat kurkistaa sisään pienoismalliin ja seurata, miten miniatyyrihahmot tekevät työtään ja elävät tehtaan sykkeessä. 14 MUSEO 2/2020 REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa joiden avulla voidaan havainnollistaa kadonneita työtapoja. Työ myös tuntuu, mutta entisajan pitkiä päiviä on vaikea tehdä nykyihmiselle ymmärrettäväksi. TU R U N M U SE O K E SK U S. Työn tallentaminen ja esittäminen on tullut museoihin jäädäkseen. Dokumentoiminen on monesti ainoa mahdollisuus työn tallentamiseen
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin M IK KO VA R E S
Jos muita ihmisiä ei ole töissä, museonjohtaja hoitaa myös museon asiakaspalvelua. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT ANNINA MANNILA M useonjohtaja Kati Kivimäen työhuoneen ovi on yleensä aina auki museotilaan. ”Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Tampereen Finlayson yhdistyivät Finlayson-Forssaksi, ja vuonna 1951 yhtiö perusti Forssaan painokankaiden suunnittelutoimiston”, Kivimäki kertoo. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä sijaitsee museokompleksiin kuuluva Forssan ulkomuseoalue. Se vaatii Kivimäen huomiota kesäkuukausina. Kokonaisuudessaan Forssan museo toimii kolmessa eri tilassa. 16 MUSEO 2/2020 PIENEN PORUKAN SUURI MUSEO Museonjohtaja Kati Kivimäki vastaa työssään niin pihan haravoinnista kuin kansainvälisistä vierailuistakin. Forssan museonjohtajan työtehtävät voivat olla kaikkea kansainvälisten arvovieraiden vastaanottamisesta syksyn lehtien lakaisemiseen kumisaappaat jalassa ulkomuseon pihatalkoissa. Katin asussa on forssalaisen tekstiilialan yrityksen Rykkerin lintukuosi. Forssa on ensimmäinen paikka Suomessa, jossa on painettu kangasta, ja Forssa-yhtiön markkinavalttina olikin painettu puuvillakangas. Näyttelyn taustalla soivat paikallisilta kerätyt haastattelut. Museon näyttelyssä kerrotaan esimerkiksi Forssan pumpulienkeleistä eli puuvillatehtailla työskennelleistä nuorista naisista. < Forssan puuvillatehtaan historia odottaa Kati Kivimäen pöydällä kirjapinossa. ”Työnkuvassani parasta ja pahinta on monipuolisuus. Olen esimerkiksi oppinut, että tällä alueella on paljon pokémoneja, kun koulun jälkeen museoon tulleet nuoret opettivat minut käyttämään peliä.” Forssan kaupungin perustajan Axel Wahrenin patsas vahtii ikkunan takana Kivimäen johtaman museon toimintaa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin. Siellä asiakas pääsee kiertämään Forssan kaupungista kertovaa näyttelyä. Tekstiilisuvut ja verkatehdas toivat kaupunkiin elämää vuosisatojen ajan. > Forssalainen Ulla Nummikoski on suunnitellut punaisen ja mustan kuosin 1970-luvulla. Sen on suunnitellut Outi Saaristo. Museonjohtajan työhuone sijaitsee vanhan kehräämöalueen punatiilisessä rakennuksessa. Saatan pestä aamulla näyttelytilan vitriinejä, ja sitten lähteä museoalan strategiatyöryhmän palaveriin”, Kivimäki toteaa. ”Samalla asiakkaat tulevat tutuiksi. Työhuoneen seinäpaperit on suunnitellut painokangasmuotoilun isä William Morris vuonna 1864
17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2020
• Asuu Forssassa miehensä ja 11–vuotiaan poikansa kanssa, uusperheeseen kuuluu myös miehen kolme aikuista lasta. Menen töihin usein samaa matkaa kouluun lähtevän 11-vuotiaan poikani kanssa. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ Työt alkavat klo 9 ”Olen aamu-uninen ja tykkään kukkua iltaisin myöhään. • Gallen-Kallelan museon näyttelypäällikkö 1995–1999. • Lönnströmin taidemuseon ja Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon johtaja 1999–2009. Asun aivan museon vieressä, joten työmatkaan kuluu vain pari minuuttia. Pelastajaksi museolle lähti Fors. Erilaisten luottamustehtävien avulla pysyn kärryillä myös siitä, mitä tapahtuu muualla.” Lounastauko klo 11 ”Syömme työyhteisön kanssa eväslounaan taukohuoneen yhteisen pitkän pöydän äärellä. Illat kuluvat perheen ja opiskeluharrastukseni parissa. Opiskellut Turun yliopistossa taidehistoriaa sekä muun muassa kulttuuri historiaa, venäjän kieltä ja filosofiaa. • Filosofian maisteri. Kahvipannu käy kuumana koko päivän ja pidämme huolta siitä, että kuulumiset tulevat vaihdettua.” Työpäivä päättyy klo 16 ”Työpäivien venyttäminen ei tee hyvää, pyrin noudattamaan työsopimuksen työaikaa. opastuskierroksen paikallisten naisten elämäntarinoista.” Forssan museo on todiste siitä, että vain neljän ihmisen henkilökuntakin voi saada aikaan suuria. Forssan museo työllistää Kivimäen lisäksi kolme ihmistä. Työpäiviin kuuluu usein kokouksia kaupungintalolla ja erilaisten kulttuuritahojen kanssa. TYÖHISTORIA • Forssan museonjohtaja vuodesta 2010 alkaen. ”Osaamme kaikki hoitaa toistemme työnkuvat. 19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KATI KIVIMÄKI, 51 • Kotoisin Valkeakoskelta. • Harrastaa opiskelua, tällä hetkellä oikeustiedettä, aikaisemmin muun muassa kasvatustieteitä. Minä pidin esimerkiksi viime sunnuntaina museossa < Forssan museon hoitoon on päätynyt painokangasnäytteitä myös muualta kuin Forssasta: pahvilaatikosta pilkottaa Tikkurilan Silkki Oy:n näytteitä. Jos joku sairastuu, emme joudu pulaan. KOULUTUS • Johtamisen erikoisammattitutkinto Kankaanpään opistosta 2008. Lounais-Hämeen kotiseutumuseoyhdistyksen ylläpitämän museon johtaja oli jäämässä eläkkeelle, eikä yhdistys enää jatkanut museon toimintaa. Olen opiskellut pian kaksi vuotta oikeustiedettä avoimessa yliopistossa.” Tulevalle kesälle hän suunnittelee tekstiilitaiteilija Ulla Nummikosken elämäntyöstä kertovaa näyttelyä. V ielä kymmenen vuotta sitten Forssan museon tulevaisuus näytti hyvin epävarmalta
”Nauhalla odottaa Ulla Nummikosken haastattelu. Digitaalinen läsnäolo oli vielä tuolloin pienellä paikkakunnalla uutta.” Museo tuli osaksi forssalaisten arkea mainostamalla tapahtumiaan ja kutsumalla asiakkaita osaksi museon arkea. Se näkyy myös museossa.” Nyt Forssan museo on taas uuden edessä. ”Saamme vieläkin kyselyjä, että pääsisikö meille lajittelemaan kankaita.” Museo ostaa konservointipalveluita tarvittaessa, ja museon väki opettelee samalla perustaitoja itse. Kati Kivimäki aloitti museonjohtajana samaan aikaan. Teemme hänestä näyttelyä kesäksi.” ” Museosta on tullut osa forssalaisten arkea.. Työhön kävi koko museotiimi ja suuri ryhmä vapaaehtoisia. Se toi Forssan museolle myös Vuoden museo -palkinnon. Uusi perusnäyttely avattiin Kivimäen johdolla vuonna 2013. Seinillä roikkuu värikkäistä kankaista tehtyjä taideteoksia. A ikamoinen kokoelma. ”Samaan aikaan päätimme, että oli aika digitalisoida kokoelmat ja avata ne yleisölle. ”Sieltä nämä arvokankaamme näkyvät viimein myös koko ulkomaailmalle.” < Kivimäen työpöydällä on nauhuri ja pino kangastilkkuja. Hanke ja sen puitteet on tarkoitus toteuttaa ensi vuoteen mennessä. Näyttelylainaan lähteviä kankaita varten on valmistettu pehmustettuja kangasrullia konservaattori Taina Leppilahden ohjauksessa. Museon tekstiilikokoelmien puolella vastassa on satoja merkittyjä pahvilaatikoita, kangasnäytteitä, -pakkoja ja -tilkkuja. ”Monelle forssalaiselle on sydämenasia, että Finlaysonin klassikkokuosit on suunniteltu ja valmistettu täällä. Forssan museo on ollut jo pitkään Suomen ainoita historiallisia painokankaita kokoelmiinsa vastaanottavia museoita. Forssan museolle yritysyhteistyö on varsin tuttua. Kivimäki näyttää, kuinka tilan keskelle suurten ikkunoiden eteen tulee lasiseinin eristetty kokoelma. Tikkurilan silkki, näytekortteja vuodelta 1967, lukee päällimmäisen postipaketin päällä. Paine uudistamiselle oli voimakas. Museo toteutti myös Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC -hankkeen, jonka tavoitteena oli edistää museoiden ja yritysten yhteistyötä kulttuuriperinnön varjelemiseksi. Pidimme täällä useita kuositalkoita”, Huttunen kertoo. Kun tavoite toteutuu, museon 8500 kilon ja 500 hyllymetrin kokoelma saa viimein nykyaikaiset näyttelytilat. Kankaita on melkein kaikilta suomalaisilta tekstiilitehtailta”, Kivimäki kehaisee. ”Ihmiset ympäri Suomen osoittivat valtavaa kiinnostusta kankaiden perintöä ja lajittelua kohtaan. 20 MUSEO 2/2020 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin san kaupunki. Seuraavana tavoitteena on perustaa Kuosikeskus, joka keskittyy teollisen tekstiiliperinnön tutkimiseen ja esittelyyn. “On voinut käydä niinkin, että aamulla oven edessä on odottanut muovikassillinen tunnetun suunnittelijan kankaita.” Vielä kaksi vuotta sitten valtavat kokoelmat olivat hämärästi valaistussa vaunuhallissa osin lajittelemattomina. Museolehtori Kristiina Huttusen ja amanuenssi Asta Louhelon puuvillahansikkaisiin verhotut kädet käyvät varovasti läpi suuren pinon monivärisiä kangaspakkoja. Kurotimme kävijöitä kohti myös somessa, ja saimme hyvän vastaanoton. ”Tässä lukee, että suunnittelija on itse toimittanut nämä tänne vuonna 2006”, Louhelo toteaa. Nyt suurin osa museon kokoelmista on jo lajiteltu. ”Tässä meillä on yhteensä 8500 kiloa painokankaita. Perinteisestä kotiseutumuseosta haluttiin kaupungin lippulaiva