K U O PI O N TA ID EM U SE O N KO KO EL M A . VUODEN MUSEO 2019 Satakunnan museo 2 / 2019 URHEILU • 9,80 € RAKKAUDESTA MUSEOIHIN Lapsia, suksia ja elämyksiä. K U VA : H A N N U M IE TT IN EN . ”TAITEEN JA TANSSIN SUHDE ON TÄRKEÄ.” Jorma Uotinen: URHEILU ON MUISTO JA O SM O M O N TO , JU O K SE VA , 19 80
Marja-Terttu Nyman-Lappalainen 21 LAPSIA, SUKSIA JA ELÄMYKSIÄ Vieraillaan Lahden hiihtomuseossa viisivuotiaan Osmon kanssa. Jenna Parmala 28 MUODOT LIIKUTTAVAT Kuopion taidemuseon Liikkuvat muodot -näyttelyssä taide ja liikunta kohtaavat. 2019 • Teemana urheilu PE TR I LA IT IN EN SA K A R I PI IP P O TI IN A R EK O LA 2 / 2019 4 URHEILU ON MUISTOJA Pääkirjoitus Kimmo Levä 5 SATAKUNNAN MUSEOSTA VUODEN MUSEO 2019 Amos Rexille Vuoden erikoispalkinto Nelli Korpi 9 VIRTUAALITODELLISUUS HERÄTTÄÄ MUSEOSISÄLLÖT ELOON Tarinat peliin -hankkeesta syntyi vr-pelejä Irma Capiten 16 URHEILUN TIETOPANKKI Urheilumuseon erikoistutkija Kalle Rantala hakee tietoa niin medialle, kirjoihin kuin tv-yleisöllekin. Ari Väntänen 24 ELÄMÄMME PELI Englannin kansallinen jalkapallomuseo Manchesterissa pitää sisällään suuren määrän tunteita. Tanssija-koreografi Jorma Uotiselle taiteen ja tanssin suhde on tärkeä. 2 MUSEO 2/2019 7.6. Anne Salomäki
Ylivoimainen ennakkosuosikki voi hävitä, varmoja voittajia on vain vedonlyöjien unelmissa. Matti Hintikka ER IK K A K KO JA K A LL E PA JU LA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS / TAMMISAARI Ekta museum / Ekta museo HELSINKI Tekniikan museo HÄMEENLINNA Museo Skogster MIKKELI Mikkelin kaupungin museot SAVONLINNA LUSTO – Suomen Metsämuseo TAMPERE Tampereen taidemuseo TURKU Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot Tästä numerosta alkaen MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja FoodMarket. Urheilu on huumaavan voiton ja katkeran tappion elämyksiä. Maaria Salo 34 HISTORIAN JA SAIMAAN LUONNON KOMPROMISSI Näyttelyarviossa Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely ja vaihtuva näyttely jääkiekkoseura Savonlinnan pallokerhosta. Päivi von Rabenau 52 KYSY MUSEOLTA 53 POIKKEUKSELLISTA ANTELIAISUUTTA – SUOMEN JALKAPALLOMUSEOSSA KESÄLLÄ 2019 Sarjakuva Pauli Kallio ja Jan Lindström 54 NÄYTTELYLIITE 61 ANNA PALAUTETTA SO N JA SU O M IN EN. Jukka Naaranlahti 42 AIKANSA EKSOOTTINEN LINTU Museo-oppaan matkassa -sarjassa vieraillaan Kittilässä, värien ruhtinas Reidar Särestöniemen ja fantastisen realisti Kalervo Palsan kotimuseoissa. 32 MAALI(A)! Taiteilija Alina Sinivaara maalaa urheilua. 3 10 VOITON JA TAPPION TUNTEITA Urheilu on aitoa tositelevisiota. Maria Paldanius 47 MUSEOMATKAAJAN ROAD TRIP Museo-lehti matkailee -sarjassa esitellään kotimaan museokohteita kesäreittien varrelta: Maskusta Seiliin, Nuutajärveltä Liesjärvelle, Malmgårdista Mäntyharjulle ja Heinävedeltä Lieksaan. Launo Päivätie 38 100-VUOTIAS MONIÄÄNINEN SUOMI Julkinen ja kätketty Suomi -teos jatkaa elämäänsä ja ansaitsee tulla nähdyksi. Tällaista todellisuutta välitetään urheilumuseoissa
Harrastus on tuottanut kotiini huomattavan muistiankkurikokoelman palkintopysteinä, mitaleina, kuvina ja diplomeina. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 R O N I R EK O M A A URHEILU ON MUISTOJA O len ollut aktiivinen urheilun harrastaja vuosikymmenet. 4 MUSEO 2/2019 57. En myöskään voi olla täysin varma, että Suomi voittaa katsoessani jääkiekon MM-finaalia vuodelta 1995. Urheilulajien kirjo on melkoinen ja epäilemättä kasvamaan päin. Suorituksen fiilikseen on mukava palata ja onnistumiset kiva jakaa lähipiirin kanssa. Onneksi toistaiseksi ottelu Globenissa on päättynyt Leijonille 4–1. Jokaisen kilpailusuorituksen tallentaa kilpailunjärjestäjä ja jokaisen harjoitussuorituksen sydämenlyönnin tarkkuudella rekisteröi urheilukello. Urheilussa korostuu ihmisten perustarve oman historian tallentamiseen ja siitä kertomiseen sekä tiedon siirtämiseen tuleville sukupolville. Oman urheiluhistorian dokumentoinnin järkiperäinen syy on se, että historian avulla voi seurata omaa kehitystä, tehdä tarvittaessa muutoksia harjoitusohjelmaan tai löytää syyt menestyksille ja tappiolle. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Matti Hintikka, Pauli Kallio, Petri Laitinen, Jan Lindström, Jukka Naaranlahti, Marja-Terttu Nyman-Lappalainen, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Launo Päivätie, Päivi von Rabenau, Tiina Rekola, Maaria Salo, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Ari Väntänen KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Dokumentoinnin tosiasialliset syyt ovat kuitenkin tunnepuolella. Teos on esillä Kuopion taidemuseon Liikkuvat muodot -näyttelyssä, josta lisätietoa sivulla 28. Tallennettavaa ja esitettävää riittää. Omassa elämässäni urheiluhistoria on dokumentoitu muita elämänalueita paremmin. Urheilumuseot toteuttavat tätä tehtävää kansallisten ja lajikohtaisten yhteisöjen puolesta. On aina yhtä mukavaa olla ruotsalaisia parempi. Kokoelma on innostava, sillä se muistuttaa onnistumisista, joihin on voimaannuttavaa palata erityisesti tilanteissa, joissa lähimuistia rasittaa viimeisimmän kisan aikaisempaa heikompi aika tai se, että vain kisakaverin kehitys näyttää olevan nousujohteinen. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2019 Kestotilauksen kesätarjous 30.8. Kaikille suomalaisille urheilumuseot ovat paikkoja, jossa voimme elää kansalliset tähtihetkemme ja suurimmat pettymyksemme uudestaan ja uudestaan. asti 25 €, määaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Osmo Monto, Juokseva, 1980. Kimmo Levä. Kummallista on, että joka kerta, kun katson museon näyttelyssä pyörivää videota Lake Placidin olympialaisista, jännitän – jospa se Juha Miedon sadasosasekunnin häviö muuttuisikin muuksi
Kuvassa voittajista Satakunnan museon, Postimuseon ja Ateneumin taidemuseon edustajia.. Joka toinen vuosi jaettava Vuoden viestintäteko -palkinto myönnettiin Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestinnälle. Avajaisnäyttely jää historiaan kävijämäärillään, jonoillaan ja mediahuomiollaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.” Kahden palkitun lisäksi Vuoden museo -finalistipaikan ansaitsi rohkealla ja ainutlaatuisella seinättömän museon konseptillaan Lönnströmin taidemuseo Raumalta. Museokortti jakoi palkinnon kahdelle eniten yleisöääniä saaneelle museolle. Voittajia ovat Satakunnan museo, Amos Rex, Postimuseo, Ateneumin taidemuseo ja Suomen käsityön museo. ”Amos Rexin avaaminen oli yksi museoalan näkyvimpiä uutisia vuonna 2018. Nelli Korpi AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta SATAKUNNAN MUSEOSTA VUODEN MUSEO 2019 Vuoden 2019 museopalkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Tampereella toukokuussa. ”Punk on elämäntapa, kuten ovat museotkin. ”Pitkäjänteinen ja laadukas alueellinen toiminta ansaitsee tunnustuksen. Postimuseo tavoitti kohderyhmänsä ja uusia yleisöjä sekä saavutMuseopalkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Tampereella 16.5.2019. TE PP O M O IL A N EN ti huomattavaa näkyvyyttä mediassa. Museokortti valitsi yleisöäänestykseen 15 museota, jotka olivat vuonna 2018 parhaiten innostaneet kävijöitään museoiden kanta-asiakkaiksi eli myivät eniten Museokortteja suhteessa kävijämääräänsä. Monipuoliset sidosryhmät osallistettiin viestintään hienosti.” Ensimmäistä kertaa jaetun Museokortin erikoispalkinnon voittivat Ateneumin taidemuseo Helsingistä ja Suomen käsityön museo Jyväskylästä. Erikoispalkinto on tunnustus, jonka raati voi halutessaan myöntää merkittävästä teosta museoalalla tai pitkäjänteisestä vaikuttamisesta museoalan kehittämiseksi. Satakunnan museo on museotoiminnan ja asiantuntijuuden eri ulottuvuudet hallitseva ja niitä kehittävä näkyvä toimija.” Vuoden museo -finalisteista Erikoispalkinnolla palkittiin Amos Rex Helsingistä. V uoden museo -palkinto jaettiin kuudetta kertaa museolle, joka on omalla toimintaalueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle
Sen kehittävä ote näkyy myös tulevaisuudensuunnitelmissa – kokoelmakeskus Arkki olisi toteutuessaan uusi kulttuurikeskus porilaiseen kaupunkimaisemaan”, Museopalkintolautakunta perustelee Vuoden museon valintaa. 2 Muusikko Olli Lindholmin kuolema helmikuussa 2019 nostatti suuren surun Lindholmin kotikaupungissa Porissa. Torille tuotujen muistoesineiden tallentaminen kuuluu museon työhön. 4 Rakennuskulttuuritalo Toivo neuvoo vanhojen talojen korjaajia kunnostamaan talojaan niin, että niiden vanha, hyvä rakenne ja ominaisluonne säilyvät. Se on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sillä on selvästi kokoaan isompi painoarvo. Museo tekee tinkimätöntä ja ammattimaista työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Perhoshuoneessa on esillä suomalaisia ja trooppisia lajeja. VUODEN MUSEO 2019: SATAKUNNAN MUSEO, PORI ”P itkäjänteinen ja laadukas alueellinen toiminta ansaitsee tunnustuksen. Museo esittelee ja tallentaa Satakunnan teollista kulttuuriperintöä. Satakunnan museo on museotoiminnan ja asiantuntijuuden eri ulottuvuudet hallitseva ja niitä kehittävä näkyvä toimija. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 1 2 3 4 M IK A H A AV IS TO / SA TA K U N N A N M U SE O N EL LI KO R PI N EL LI KO R PI H IL K K A V IIT A LA. 1 Rosenlew-museo sijaitsee 1860-luvulla rakennetussa entisessä viljavarastossa. Kivipiha Jotuni esittelee satakuntalaisen kallioperän erityisominaisuuksia. Itse rakennus on suorastaan hellyttävän johdonmukainen ja hyväkuntoinen jäänne 1970-luvulta. 3 Luontotalo Arkin perusnäyttely esittelee Satakunnan luontoa. Perusnäyttelyssä voi tutustua monialaisen Rosenlew-yhtiön (1853–1987) historiaan ja tuotantoon. Arvostus omaa museota kohtaan huokuu niin työntekijöiltä kuin muiltakin porilaisilta sekä koko Satakunnan maakunnasta. Museo tekee vähällä metelillä laadukasta kulttuuriperinnön vaalimistyötä. Museoon kuuluva rakennuskulttuuritalo Toivo edustaa ainutkertaista tapaa tehdä rakennusperinteen vaalimistyötä sekä perinnerakentamiseen ja korjaamiseen liittyvää neuvontaa. Kulttuurihistoriallisen museon päänäyttely on viime vuonna uudistettu, ja siinä on huomioitu kävijäystävällinen tapa kuvata mennyttä ja kertoa siitä. Myös museon ystävätoiminta on laajaa ja kuvastaa museon verkottuneisuutta ja kiinteitä siteitä yhteisöönsä
M IK A H U IS M A N / JK M M ST EL LA O JA LA / A M O S R E X N EL LI KO R PI 1 Amos Rexin Narinkkatorille nouseva arkkitehtuuri on tehnyt torista viihdyttävän tilan, jossa oleskellaan, lasketaan mäkeä ja kurkitaan museoon.. Avajaisnäyttely jää historiaan kävijämäärillään, jonoillaan ja mediahuomiollaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museo murtautui kansalliseen julkisuuteen tehokkaasti ja kasvoi ilmiöksi, joka toi merkittävää huomiota koko museoalalle houkuttelemalla erityisesti uusia yleisöjä, kuten nuoria ja lapsiperheitä. VUODEN ERIKOISPALKINTO 2019: AMOS REX, HELSINKI ”A mos Rexin avaaminen oli yksi museoalan näkyvimpiä uutisia vuonna 2018. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 1 2 3. Pitkänlinjan nykytaidekentän toimija teki rohkean sisällöllisen uudelleenlinjauksen digitaiteeseen ja asemoi itsensä uudelleen pääkaupunkiseudun taidemuseokentällä. Kuva on otettu videoteoksesta The Drifter. Uusi kansainvälisen tason museotila toi keskelle Helsinkiä leikkisän, muuttuvan, yhdistävän ja kaupunkitilaa positiivisesti muuttavan elementin, joka kiinnostaa niin turisteja kuin kaupunkilaisiakin. Museot nousivat puheenaiheeksi niissäkin piireissä, joissa museoista ei ole totuttu puhumaan”, Museopalkintolautakunta perustelee Vuoden erikoispalkinnon valintaa. Näyttely sai poikkeuksellisen suurta näkyvyyttä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin mediassa sekä sosiaalisen median kuvamaailmassa. 3 Syksyn 2018 avajaisnäyttely teamLab oli valtavan suosittu. Arkkitehtonisesti onnistunut tila kunnioittaa Lasipalatsin historiaa, mutta ottaa torialueen kaupunkitilan haltuun nykyaikaisen toiminnallisesti, luovasti ja yllättävästi. 2 Keväällä Amos Rexissä esillä ollut Studio Driftin leijuva betonilaatikko Drifter herätti kiinnostusta ja ihmetystä
Jarno Peltonen toteaa Virpi Viertolan kirjoittamassa jutussa, ettei ”museums as a small business” -ajattelua pitäisi kokonaan kieltää. Suurkiitokset vielä kaikille äänestäjille”, iloitsee lehden toimituspäällikkö Nelli Korpi . Museot eivät meillä ole tottuneet ajattelemaan työtään bisneksenä. Peltosen mukaan yrityksillä on halu uudenlaisen yrityskuvan luomiseen – kuten on yhä edelleen. Paras kansi -sarjaan osallistui 61 aikakauslehteä, joista asiantuntijaraati valitsi 20 yleisöäänestykseen. Silloisen Taideteollisuusmuseon (nyk. Tämä tuntuu erityisen hienolta, kun kyseessä on yleisöäänestys. ” Kuinka paljon museoiden esineistä tihkuu verta.” Museoesineiden palauttaminen alku-peräiskansoille ja alkuperämaihinsa on kansain välisen museokentän kuuma kysymys. Sponsoroinnin rooli on ollut pitkään kasvava, mutta kuitenkin melko pieni koko kulttuurialalla. Nykyisin varsinkin uusien museohankkeiden taloudessa yritysyhteistyöllä on isompikin merkitys. Muiden sarjojen voittajat valitsi asiantuntijaraati. Designmuseo) johtajan Jarno Peltosen mukaan sponsorointi oli tärkeä ja kasvava trendi. Kävijämäärät ovat vakaassa kasvussa ja museoalakin vaikuttaa vihdoin sisäistäneen, että ihmiset eivät oikeastaan etsi museoista ensisijaisesti sivistystä. Paperiyritys lahjoittaa paperin esitteisiin, ilmastointifirma tarjoaa laitteitaan tai vakuutusyhtiö antaa alennuksia palveluistaan. Nuortenlehti Demi otti voiton ja K-kauppojen lehti Pirkka ylsi kolmanneksi. Voittajia olivat muun muassa Veikkauksen X-lehti, Suomen kuvalehti, Image, Talouselämä, Partio-lehti ja Maailman kuvalehti. MUSEO-LEHDELLE HOPEAA BISNESTÄ JA SPONSOROINTIA Museo-lehdessä 2/1989 paneuduttiin rahaan, talouteen ja sponsorointiin. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut 30 vuodessa. ”Toinen sija on upea saavutus ensimmäistä kertaa kilpailussa olleelta MUSEO-lehdeltä. Kuvataidenäyttely teoksiin liittyvällä taustamusiikilla vai ilman?” Vesa Sirén miettii, sopiiko tausta musiikki taidemuseoon. HS 11.5.2019 ” Museo avaa keskustelun, kuinka tehdä jokapäiväisestä elinympäristöstämme kestävää ja hiilineutraalia.” Pirjo Sanaksenaho ja Esa Laaksonen visioivat Arkkitehtuurija Design museon yhteistä tulevaisuutta. MUSEO osallistui kilpailuun syyskuussa 2018 ilmestyneellä musiikkiteemanumerolla, jonka kansikuvassa on muusikko Michael Monroe Sibelius-museossa. Kuinka itse valitsisit. Kilpakumppaneina oli hienoja kansia ja isoja, tunnettuja lehtiä, joten ei voi olla kuin onnellinen toisesta sijasta. Aikakausmedian järjestämässä Edit-kilpailussa oli 17 eri sarjaa. Moni museokävijä käyttää kulttuuria osana henkilöbrändin rakentamista.” Maija Tamminen, Markkinointi ja mainonta 29.3.2019 ” Taidekokemus on aina henkilökohtainen ja näyttelynkuratoinnissa voi olla loputon määrä erilaisia, mutta yhtä perusteltuja ratkaisuja myös taiteidenvälisyyden osoittamisessa. HS mielipide 11.5.2019 8 MUSEO 2/2019 AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA. Museo-lehti tuli toiseksi Aikakausmedian järjestämän Edit 2018 -kilpailun Paras kansi -sarjassa. Museoiden näyttelypolitiikan muotoutuminen rahoittajien oletettujen tai tiedettyjen kiinnostusten mukaiseksi ei ole ongelmana. Timo-Erkki Heinonen, Suomen Kuvalehti 8.3.2019 ” Selfiekulttuurista voi olla montaa mieltä, mutta uskallan väittää älypuhelinten pelastaneen museokulttuurin. Näitä vastaan yritykset saavat näkyvyyttä, pääsylippuja ja yritystilaisuuksia. MUSEO-lehti sai toiseksi eniten yleisöääniä. Vaaraa rahoittajien puuttumisesta museotyöhön ei hänen mielestään ole, koska museoiden ja yritysten toiminta-alueet ovat niin erilaisia, ettei tarvetta toisen alueelle menemisestä ole. Sponsorointitavat ovat yhä useimmiten saman tyyppisiä kuin 30 vuotta sitten
Meillä on käynyt pelaamassa niin lähihoitajaopiskelijoita kuin koululaisryhmiä”, kertoo Kajaanin taidemuseon intendentti Sanna Ojanne. Halusimme tuoda pelintekijöitä ja museoammattilaisia yhteen oppimaan toisiltaan ja verkostoitumaan, ja tässä onnistuttiin.” Myös yhteistyökumppanina olleen Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikehitystiimin ohjelmoija Niko Kinnunen on tyytyväinen: ”Saimme lisää kokemusta. Tässä otteita museoiden ja Steamin pelaajakommenteista: ”Mahtavaa työskentelyä taiteilijoilta ja pelintekijöiltä. ”Etsimme museoihin uusia, elämyksellisiä esittämisen tapoja. 9 AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta XXIV MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT MÄNTTÄ ART FESTIVAL Ihmisen aika The Human Era 16.6.–1.9.2019 Kuraattori | Curator Marja Helander kuvataideviikot.fi Elina Ruohonen: Global Race, öljy akryylilevylle, 2019 (yksityiskohta) Mäntän kuvataideviikot Mänttä Art Festival Pekilo, Tehtaankatu 21, 35800 Mänttä info@kuvataideviikot.fi Opastukset ja ryhmätilaukset: +358 (0)44 259 9194 VIRTUAALITODELLISUUS HERÄTTÄÄ MUSEOSISÄLLÖT ELOON Kolme uutta suomalaista virtuaalitodellisuuden tekniikoita ja museoiden sisältöjä hyödyntävää VR-peliä sekä yksi mobiilipeli ovat kiinnostaneet yleisöä eri puolilla maailmaa huhtikuusta alkaen. Pelin lähtökohtana on Suvi Solkion Painajaisista paksu peite -tekstiili-installaatio Kajaanin taidemuseon kokoelmista. Museo-lehdessä 4/2018 tutustuttiin näistä peleistä yhteen: Painajaispeittoon. Museoilla on antaa paljon tietoa ja sisältöjä, jotka voidaan pelialan avulla tuoda eloon mielenkiintoisella ja elämyksellisellä tavalla.” Myös yleisö on innostunut lopputuloksesta. Kajaanin taidemuseon lisäksi Kainuussa ratkotaan pulmia raatihuoneella, Tekniikan museon pelissä päästään korjaamaan Suomen ensimmäistä tietokonetta Eskoa ja Turkansaaren mobiilipelissä rakennetaan kirkkoa. Hauska kokemus.” ”Mielenkiintoinen hetki toisessa todellisuudessa.” ”Erittäin hyvin tehty! Toivottavasti tulossa on enemmän tarinoita! Suosittelen vahvasti!” Irma Capiten > Painajaispeitto-vr-pelin voi ladata Steampalvelusta ilmaiseksi ja pelata missä vaan.. ”Pelaajissa on ollut nuorison lisäksi aikuisia ja varttunuttakin väkeä. Projektipäällikkö Pauliina Kinanen Museoliitosta kertoo Tarinat peliin -yhteistyön tavoitteena olleen tietoisuuden lisääntymisen. T arinat peliin -hankkeen lopputuloksena syntyneitä pelejä voi pelata mukana olleissa museoissa tai ne voi ladata ilmaiseksi pelipalvelu Steamistä
10 MUSEO 2/2019 URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin JU H A SO R R I / U R H EI LU M U SE O URHEILULEGENDA MATTI NYKÄSEN MITALIT KIERTÄVÄT MUSEOSTA TOISEEN.
Sankaritarinat viimeistelevät urheilun kertomuksen myös museoissa. MATTI HINTIKKA. Voitonhetket ja yhdessä koettu jännitys rakentavat kollektiivisia kokemuksia. Urheilu on objektiivisuuden illuusiota tavoitteleva tapa järjestää maailma metreiksi, sekunneiksi, pisteiksi ja tulosluetteloiksi. Entä sanaparista Lahti ja MM-kisat 2001. Mitä tulee mieleen sanasta ilmaveivi. Ilman ihmisiä urheilu olisi vain tilastoja ja tuloksia. Mitalien hankkimiseksi on järjestetty kansalaiskeräys, niiden päätyminen museokokoelmiin on ratkaistu hovioikeudessa ja onpa mitaleista oma episodinsa Matti-elokuvassakin. Missä olit, kun Suomi voitti jääkiekon maailmamestaruuden. ”Nykäsen mitalit ovat olleet koko ajan lainassa eri museoissa. Nykäsen mitaleiden museokohtaloa puitiin jopa oikeudessa asti. > Hiihtoliitto lahjoitti kuuluisan lääkärilaukun vuodelta 2001 Urheilumuseoon. Urheilu on huumaavan voiton ja katkeran tappion elämyksiä. UrheiU R H EIL U M U SE O Urheilu on aitoa tositelevisiota. < Matti Nykänen on herättänyt suuria tunteita jo 1980-luvulta alkaen. Oletko jännittänyt Kaisa Mäkäräisen onnistumista ampumapaikalla. Muistatko kun Lasse Virén kaatui, Juha Mieto hävisi kultamitalin sadasosasekunnilla, kun moottoripyöräilijä Jarno Saarinen menehtyi. URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin VOITON JA TAPPION TUNTEITA ”A i onko Matti Nykänen ollut joskus urheilija?” oli jo vuosia sitten koululaisryhmien yleinen kysymys Urheilumuseossa. Tällaista todellisuutta välitetään urheilumuseoissa. Pieni osa Nykäsen elämäntarinasta, mestarin mitalikokoelma, joukossa kymmenen arvokisakultaa, peilaa osuvasti ristiriitaisen voittajan muistoa. Kollektiiviselle surutyölle näyttää olevan tarvetta, kun koko kansan tuntema hahmo kuolee. Parhaillaan ne ovat Hiihtomuseossa”, kertoo remontin vuoksi väistötiloissa toimivan Urheilumuseon intendentti Riitta Forsman . Laukku kertoo osaltaan urheiluhistorian negatiivisista puolista, jotka nekin ovat olennainen osa urheilumuseoiden sisältöjä. Ylivoimainen ennakkosuosikki voi hävitä, varmoja voittajia on vain vedonlyöjien unelmissa. Helmikuun alussa 2019 kuolleen Nykäsen elämänvaiheet säilyvät osana suomalaisten yhteisiä muistoja, eivät pelkästään osana sinivalkoista urheiluhistoriaa. Ja sitten on vielä tarina erikseen, Matti Nykänen
lijoiden kohdalla tätä on tapahtunut harvoin. Hiihtomuseo toimii osana Lahden kaupunginmuseota. ”Luonnollisesti myös Tampereen kaupungin tuki on merkittävä. ”Kävijämäärämme ovat lisääntyneet selvästi sen jälkeen, kun laitoimme Matti Nykäsen muistelukirjan esille. ” Oma urheilulaji ei tarjoa tarpeeksi suurta taustayhteisöä yhdenkään museon ylläpitoon. ER IK K A K KO JA K A LL E PA JU LA. Verkostoituminen on urheilumuseoille elinehto. Matin mitalit toivat myös Salpauselän kisojen aikaan yleisöryntäyksen Hiihtomuseolle”, museoamanuenssi Suvi Kuisma toteaa. Jääkiekkosäätiöön on rahastoitu Suomessa järjestettyjen jääkiekon MM-kisojen miljoonatuottoja. Vuonna 2016 avattu Rallimuseo on nuorin tulokas suomalaisten urheilumuseoiden joukossa. Muistelukirjaan tuli nopeasti yli 500 tervehdystä. Urheilumuseo on perinteisesti yhdistetty Helsingin Olympiastadioniin, yhteen Suomen tunnetuimmista rakennuksista. 12 MUSEO 2/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. ”Urheilumuseon ja muiden suomalaisten urheilumuseoiden välillä on toimiva yhteys. Matti Nykänen oli siltäkin osin poikkeuksellinen hahmo. Jääkiekossa lajiliiton ja museon yhteys on vahvempi kuin muilla urheilumuseoilla. Eli onko esimerkiksi jonkin esineen paras olla esillä Urheilumuseossa, lajimuseossa vai paikallisessa museossa”, kertoo Riitta Forsman. Osana Vapriikkia saamme tilojen lisäksi hyvät palvelut konservointiin ja varastointiin.” O ma urheilulaji yksistään ei tarjoa tarpeeksi suurta taustayhteisöä yhdenkään museon ylläpitoon. S uomalaisen urheilun museot toimivat Urheilumuseon koordinoimana verkostona. Voimme yhdessä rakentaa näkemyksen, joka palvelee parhaiten yleisöä ja tutkimusta vaikkapa tietyn esinelahjoituksen liittämisessä kokoelmiin ja näyttelyihin. Sen syntyvaiheissa käytettiin onnistuneesti joukkorahoitusta. ”Saamme noin puolet budjetistamme Liigalta ja Jääkiekkosäätiöltä”, kertoo museonjohtajan sijainen Salla Järnefelt Jääkiekkomuseosta. Liiga puolestaan on maan ainoa aito ammattiurheilusarja
Hän allekirjoitti oman Hall of Fame -taulunsa Harjun erikoiskoetta edeltäneen näytösajon päätteeksi. URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin < Museokeskus Vapriikissa sijaitsevassa Suomen jääkiekkomuseossa on kesällä esillä perusnäyttely, Hockey Hall of Fame sekä maalivahtija laukaisusimulaattorit. V IK TO R K A LT A LA M A R TT I PIL TZ. Näyttely on nähtävissä kesän aikana ainakin Espoossa ja Savonlinnassa. Rallimuseo näkyy vuosittain Neste Rallissa Jyväskylässä. Rallimuseon näyttelyssä kerrallaan esillä olevista 15–20 autosta lähes kaikki ovat lainakalustoa. 13 Olennaisin tekijä Rallimuseon toiminnassa on Tieliikennemuseo Mobilia, jonka suojissa rallin historiaa tallennetaan ja esitellään – yhteistyössä ralliharrastajien ja -keräilijöiden kanssa. ”Hyvät ja luottamukselliset verkostot ovat avainasemassa, jotta saamme näyttelyihin lainaksi historialtaan mielenkiintoisia autoharvinaisuuksia”, Rallimuseon näyttelypäällikkö Matti Vinha valottaa. Viime kesänä Rallimuseon Hall of Fameen nimettiin muun muassa Markku Alén. > Koripallomuseo juhlistaa Koripalloliiton 80-vuotisjuhlaa julistenäyttelykiertueella. Museon omissa kokoelmissa on vain kaksi omaa autoa
Suomessakin jalkapallo on suuri laji: sillä on eniten rekisteröityneitä harrastajia. 14 MUSEO 2/2019 14 MUSEO 2/2019 KUNINGAS JALKAPALLO ON SUOMESSA TORPPARI S uomalaisen urheilun suuri erikoisuus ei ole takavuosien hiihtohegemonia, 1920-luvun valtaisa juoksuja painimenestys tai edes jääkiekon nykyinen asema. Maajoukkueiden ja seurojen menestyksenä tämä ei kuitenkaan ole näkynyt – eikä Suomen Jalkapallomuseokaan ole tunnetuimmasta päästä alalla. ”Valkeakoskelaisen jalkapallon suuruuden ajat ovat takana. Jalkapallomuseon tausta on tyypillinen suomalaiselle yhden urheilulajin museolle. 1990-luvun alussa valkeakoskelaiset veteraanipelaajat tekivät näyttelyn paikkakunnan jalkapallosta, innostuivat perustamaan Suomen Jalkapallomuseo ry:n ja saivat vakituisen näyttelytilan Myllysaaren museosta. Hakan synty ja mestaruudet puolestaan perustuivat paperitehtaan tukeen. Liki kaikkialla muualla maailmassa jalkapallo on ylivoimainen ykkönen, sitten tulee muita lajeja. Valkeakoskelle museon toi paikallisen jalkapalloseura Hakan menestys. Kun tehdas ei enää tue Hakaa, menestystä ei tule, eikä museollakaan enää ole aiemman kaltaista selkänojaa. Suomalaisen urheilun outo ominaispiirre on jalkapallon vaatimaton asema. ”Tietynlainen kulttuurimuutos on nähtävissä: vanhemmille sukupolville talkootyö oli luontevaa, nuoremmat eivät samalla tavalla näytä sitoutuvan palkattomaan työhön.” Ulkopuolisen näkökulman myötä Jalkapallomuseon näyttely laajentui aidosti esittelemään koko suomalaista jalkapalloa. ”Museon eteen talkootyötä tehneet puuhamiehet olivat 2010-luvulle tultaessa ikääntyneet siinä määrin, että ulkopuolinen tuki oli tarpeen”, kertoo Jalkapallomuseon näyttelyn käsikirjoituksen tehnyt erikoistutkija Jouni Lavikainen Urheilumuseosta. On vaikea nähdä myöskään Jalkapallomuseon toiminnan kasvavan paikkakunnalla.” ”Toisaalta vastaavaa viiden sadan neliön tilaa ei ole helposti saatavilla suuremmissa kaupungeissa.” U R H EIL U M U SE O
Ne jättävät varjoonsa vanhoja tähtihetkiä, joita museoissa on esillä. Alumnien ja nuorten live-kohtaamiset tulevat olemaan tärkeä osa yhteisömuseomme perustoimintaa.” Suomalaisessa urheilussa on viime vuosina voimistunut uudenlainen ”respect”-kulttuuri, jossa vanhoja suuruuksia muistellaan ja heitä arvostetaan erityisillä kunniagallerioilla. Ja kaikki voittavat. Valkeakoskelainen jalkapalloilija ja yksi Jalkapallomuseon perustajista, Juhani Peltonen, on kuvassa toinen vasemmalta. Yleensä näistä gallerioista käytetään – valitettavasti – englanninkielistä nimeä Hall of Fame. Vuonna 2019 tämän kunnian saivat urheilijoista keihäslegenda Seppo Räty , jääkiekkoidoli Teemu Selänne ja koripalloammattilaisena uria avannut Lea Hakala . Jääkiekkomuseo on valinnut Jääkiekkoleijonia jo vuodesta 1985 lähtien. Urheilu tarvitsee muistinsa ja suomalainen urheilukansa tarvitsee tahoa, joka tallentaa, tutkii ja todentaa tarinat. U rheilu muodostaa oman saarekkeensa kulttuurimuotojen mereen – ison saarekkeen. Vuonna 2018 Ylen TV2:n 20 katsotuimman ohjelman listalla oli 18 urheilulähetystä. Entä voiko olla, että aktiivisimmat museokävijät ovat vasta löytämässä tiensä urheiluaiheisiin näyttelyihin. 15 URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin Koripallomuseon näyttelyllä ei ole yhtä omaa tilaa, vaan se on esillä kolmella eri harjoitusja kilpailuareenalla. Huippu-urheilun mediahuomioon verrattuna urheiluaiheiset näyttelyt ovat harvinaisia isoissa museoissa. ”Ehdotuksia ja kyselyitä kyllä tulee koko ajan, miksi jotakin suomalaismestaria ei ole vielä valittu.” Suomalaisen urheilun huomattavimmat vuosittaiset kunnianosoitukset nähdään Urheilugaalassa, jossa julkistetaan Urheilumuseon raadin valinnat Suomen urheilun Hall of Fameen. ”Uusin aluevaltaus ovat podcastit, jotka aloitimme keväällä. Ralliautoilun Hall of Fame poikkeaa muiden lajimuseoiden kunniagallerioista. Kun muut keskittyvät suomalaisiin toimijoihin, Rallimuseon Hall of Fameen nimetään jäseniä kaikkialta rallimaailmasta. Suomessa pelattujen nuorten jääkiekon MM-kisojen finaalia seurasi vuonna 2016 käsittämättömät 2,4 miljoonaa suomalaista – ja kyse oli siis junioreiden ottelusta, ei maailman parhaiden pelaajien esiintymisestä. ”Olemme luoneet alumnialustan, jossa alumnit ja korisnuoret voivat kohdata. Yhtyneiden paperitehtaiden patruuna ja merkittävä jalkapallon ja jalkapallomuseon rahoittaja Juuso Walden kättelemässä Valkeakosken Hakan pelaajia vuonna 1961. Koripallomuseo tekee myös merkittävää alumnitoimintaa, joka näkyy erityisesti kokoelmalahjoituksissa, mutta aivan uuttakin on kehitetty. Ne koostuvat ainakin aluksi vanhojen koripalloihmisten haastatteluista”, kertoo Koripallomuseon johtaja Jari Toivonen . Museoilla riittää näiden raja-aitojen ylittämisessä hyvää haastetta. Huippu-urheilussa syntyy koko ajan uusia elämyksiä. ” Alumnien ja nuorten kohtaamiset ovat tärkeä osa yhteisömuseotamme.. Kunniagalleriat ja urheilusankareiden nimeämiset niihin ovat tärkeä osa urheilumuseoiden näkyvyyttä. Toisaalta uudet tapahtumat ja uudet urheilulajit tuottavat museoihin uusia sukupolvia kiinnostavaa aineistoa. ”Vaikka suomalaiset ovat menestyneet vuosikymmenten mittaan erinomaisesti ja tarjolla olisi lukuisia ehdokkaita, Hall of Fameen ei haluta valita pelkästään suomalaisia”, kertoo Matti Vinha. Paikallismuseoissa on järjestetty piristäviä urheiluaiheisia näyttelyitä, ja samaa voi toivoa myös suurilta museoilta. Vaikka urheilua seurataan paljon, katsojamäärät eivät näy ryntäyksenä urheilumuseoihin. ”Jalkapallomuseon yhteydessä toimiva suomalaisen jalkapallon Hall of Fame saa julkisuudessa suuremman näkyvyyden kuin museon muu toiminta”, arvioi Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen. Näyttelytoiminnan rajallisuuden vastapainoksi museo on erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Tarjoamalla nämä palvelut urheilumuseot avaavat urheiluihmisille syvempää ymmärrystä omasta maailmasta, muulle yleisölle oivalluksia ja elämyksiä urheilusta. Käykö urheiluväki harvakseltaan museoissa. Alumnit voivat tarjota erikoisosaamista ja vastaavasti nuoret voivat kysyä tukea ja neuvoja niin peliuralleen kuin työelämän tarpeisiin. Jatkuva haaste ja samalla mahdollisuus on saada museokävijä kokemaan liikuntaan liittyviä fyysisiä elämyksiä. Tähän tarjoavat uusia ulottuvuuksia erilaiset simulaattorit. Urheilun tähtikultti herättää kiinnostusta niin oman lajin kannattajien kuin suuren yleisönkin keskuudessa
Loput kirjat, pääosa lehdistä, kaksi hyllykilometriä asiakirjoja ja noin puolet satojen tuhansien valokuvien kokoelmasta jouduimme sijoittamaan ympäri kaupunkia.” Seuraava muuttourakka häämöttää jo. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi kirja Helsingistä vuoden 1952 kisojen aikaan.” Rantala kertoo ajattelevansa, että Urheilumuseon tehtävänä on olla rohkea toimija. ”Meidän on uskallettava puhua sellaisistakin aiheista, joita ihmiset eivät välttämättä haluaisi enää muistaa, esimerkiksi suomalaisesta dopingista. ”Täällä hyllyihin mahtuu vain noin kymmenentuhatta kirjaa eli alle kolmannes kokoelmasta. Urheilumuseo on kaksi viikkoa sitten muuttanut Kalasataman väistötiloista Pitäjänmäen teollisuusalueelle. ”Valitettavasti mitään päivämääriä ei ole lyöty vielä lukkoon.” M ikä on museon tarkoitus, jos museolla ei ole näyttelytiloja. Kun Olympiastadionin remontti todennäköisesti ensi vuonna valmistuu, Urheilumuseo pääsee palaamaan takaisin kotiin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO M yrkkyä vai herkkua. Siinäpä kysymys! Urheilumuseon keittiössä on kaksi kahvipannua, molempien edessä on sisältöä kuvaileva lappu. Myös esimerkiksi vr-laseilla voi toteuttaa museovierailun. Museonäyttelyidemme suosituin esine olikin vuoden 2001 Lahden lääkärilaukku.” ” Museo todella on muutakin kuin vain näyttelytoimintaa. > Rantala tuntee arkiston kuin omat taskunsa. Tätä Kalle Rantala kollegoineen joutui vuonna 2015 pohtimaan, kun Urheilumuseo siirtyi Olympiastadionin remontin tieltä väistötiloihin. Lisäksi kirjoitimme maailman ensimmäisen kattavan teoksen e-urheilusta. ”Lopulta muutos oli kuitenkin piristävä. Kiireisimmät työt on tehty ja kymmenpäinen työporukka viettää kahvitaukoa kokoushuoneessa. ”Teimme tilauksesta kirjat pöytätenniksen ja jääkiekon historioista, ja Helsingin Suunnistajien historiateoksen. ”Tämän talon herkkupannussa kahvi on tunnetusti liian laihaa.” Iltapäivällä Urheilumuseon käytävillä on rauhallista. Kalle Rantala oli viime vuonna tekemässä neljää urheiluaiheista teosta. Aloimme pohtia näyttelyilmaisua uudelleen, 3D-mallinsimme näyttelyesineitä sivuillemme ja suunnittelimme erilaisia rekkaja pop up -näyttelyitä. Tärkeintä oli kuitenkin ymmärtää, että museo todella on muutakin kuin vain näyttelytoimintaa.” Urheilumuseo panostaa tuntuvasti museon tarjoamiin tietopalveluihin. Samaan aikaan museo menetti tuoreen Museokortin alalle tuomat kävijämäärät. Takana on iso muuttorutistus. 16 MUSEO 2/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin URHEILUN TIETOPANKKI Kalle Rantala tulee maanantaisin töihin studiomeikeissä. Kalle Rantala kurottaa myrkylliseksi laputetun kahvipannun suuntaan. Valtavasta tietomäärästä on hyötyä myös tv-työssä.. Kävimme työporukalla pitkiä keskusteluja siitä, miksi me olemme olemassa. Urheilumuseon erikoistutkija on arkiston kova nyrkki, joka ei koskaan kyllästy tiedon etsimiseen
17
18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 2/2019
• ”Työnkuvani sisältää muun muassa tutkimusta, tietopalvelutoimintaa, julkaisutoimintaa, näyttelykäsikirjoittamista ja viestintää. Kokoonnumme aamuisin koko työporukan kanssa kahville vaihtamaan kuulumisia ja pitämään epävirallista kokousta.” 9.00 Aineiston läpikäymistä. ”Yleensä lenkkeilen tai pyöräilen töihin ja käyn alakerran kuntosalilla suihkussa. ”Kun toimistomme vielä sijaitsi Kalasatamassa, yritimme kollegani kanssa testata jokaisen kauppakeskus Redin ravintolan lounastarjonnan. ”Tarkastelemani lähteet riippuvat paljon museon saamista toimeksiannoista. Täällä Pitäjänmäellä tarjontaa on vähemmän, joten käymme vaihtelevalla porukalla alakerran lounasravintolassa.” 13.00 Tutkimustyötä ja kokoustamista. • Urheilumuseon erikoistutkija. TYÖHISTORIA • Suomen Urheilumuseosäätiö, erikoistutkija vuodesta 2014 alkaen, tuottajan sijainen 2017–2018, tutkija 2011–2014 • Suomen Suunnistusliitto, valmentaja, vuodesta 2011 alkaen. 19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin KALLE RANTALA, 32 • Asuu Vantaalla, perheeseen kuuluvat vaimo ja lapsi. • Filosofian maisteri, Suomen historia, Itä-Suomen yliopisto. Kirjoitan artikkelin väitöskirjaani lopulta hyvin nopeasti, mutta sitä ennen käytän ajatusja taustatyöhön todella paljon aikaa.” ” Tutkitaan aineistoja ja pyöritellään niitä eri tavoin julkaistavaksi.. • Suunnistusvalmennustutkinto, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinto. ”Luen bussimatkalla yleensä kännykällä artikkeleita, jotka olen bongannut työpäivän aikana arkistosta. Arkea on kuitenkin se, että tutkitaan aineistoja, ja pyöritellään niitä kollegoiden kanssa eri tavoin julkaistavaksi.” 16.00 Bussilla kotiin. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ 8.00 Aamupuuro toimistolla. Saatan pohjustaa lehtiartikkelia urheiluetiikasta kirjallisuuden avulla tai koostaa vaikkapa Olympiakomitean aineistopyyntöä digitaalisesti.” 12.00 Lounas. Toimin myös Urheilun vuosikirjan tuottajana.” KOULUTUS • Tekee Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaa suomalaisen huippu-urheilun valmennuskulttuurin synnystä. ”Sykähdyttäviä hetkiä ovat ne, kun jokin projekti valmistuu ja näkee tuloksista liikuttuneen ihmisen
Erikoistutkijan työtehtävissä törmään jatkuvasti asiakirjoihin ja artikkeleihin, joista on minulle myöhemmin paljon hyötyä väitöskirjaa tehdessäni. Osa hänen kollegoistaan on työskennellyt talossa yli kolmekymmentä vuotta. Panelistina taas hyödynnän jatkuvan tutkimustyön tuottamaa tietomäärääni.” P arasta Rantalan työssä on työyhteisö. Muuten se tarkoittaa lähinnä, että viestittelen paneelin tulevista aiheista Jälkihien WhatsApp-ryhmässä, maanantaisin menen aamuksi studiolle ja tulen sitten studiomeikeissä töihin.” Rantala kertoo kieltäytyvänsä monenlaisista työtarjouksista. Rantala vaihtoikin opintonsa lennossa historiaan. ”Suunnistus sopii uteliaalle tutkijaluonteelle. Muutama ihminen on tunnistanut minut kadulla. ”Urheilumuseossa on tehty kansainvälistä yhteistyötä erilaisten museoja urheilualan tahojen kanssa ja selvitetty, missä soihdut ovat ja mikä soihduista on aito ja mikä ei. Sosiaalisessa mediassa jaetut arkistokuvat saavat yleensä nopeasti satoja tykkäyksiä. 15-vuotiaana hän lopetti jääkiekon ja aloitti aktiivisen kilpasuunnistuksen. "Ajattelen, että erikoistutkija on se arkiston kova nyrkki, joka löytää melkein mitä vain. Harrastus vei mukanaan. Työnkuva ei vaikuta juuri arkeeni. Useimmiten uskallankin jo luvata, että jotakin löytyy. Tällä hetkellä hän tekee Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaa suomalaisen huippu-urheilun valmennuskulttuurin synnystä ja käy puhumassa vuosittain urheiluhistorioitsijoiden kansainvälisessä konferenssissa. Hän tekee töitä vain päiväsaikaan ja pitää iltansa pääasiassa vapaina. Urheilumuseolla on yksi maailman kattavimmista urheiluarkistoista, joten otamme osaa kansainvälisiinkin tietopyyntöihin.” Tietopalveluita tilaavat niin suuret mediatalot, Suomen Olympiakomitea ja muut urheiluyhdistykset kuin yksityishenkilöt. ”Sitten olemme me hölmöt nuoret sydämet eli museon nuorimmat työntekijät. Nappaan niistä yleensä kuvan puhelimellani, ja lueskelen tekstejä sitten kotimatkalla bussissa. Kesken tavallisen työpäivän Urheilumuseon ovista saattaa kävellä sisälle esimerkiksi 75-vuotias mies, joka pyytää Kalle Rantalaa selvittämään hänen isänsä 30-luvulla alkanutta painijanuraa. 20 MUSEO 2/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin Helsingin vuoden 1952 olympiasoihtu on arvokas keräilyesine, joita on valmistettu vain joitain kymmeniä kappaleita. Oli kyse sitten inhottavista koululiikuntamuistoista, omista saavutuksista tai suosikkiurheilusankarista, urheilu merkitsee kaikille jotakin.” ” Maanantaisin menen aamuksi studiolle.. ”Juuri nyt kaikki työnkuvani tukevat toisiaan. Myös Työväen Urheilulehti ja sanomalehdet ovat hyviä lähteitä aktiiviurheilijoiden löytämiseksi. Mahdollisuudet tutkia ja selvittää asioita tuntuivat olevan liian rajatut. On todella kiinnostavaa yrittää tuntemattomassa maastossa löytää paikasta toiseen.” Tuon luonteenpiirteen vuoksi Joensuun oikeustieteellisen opinnot olivat Rantalalle pettymys. ”On kiinnostavaa tarkastella, miten koko yhteiskunnan modernisoituminen on vaikuttanut urheiluun ja miten urheilu on vaikuttanut koko yhteiskuntaan.” Rantala myös valmentaa suunnistuksen maajoukkuetta erilaisilla suunnistusleireillä ja istuu Helsingin Suunnistajien hallituksessa. Yhteentörmäykset tuottavat innostavia ja mielenkiintoisia keskusteluja asiantuntijoiden välillä.” Rantala on osa Urheilumuseon sometiimiä, joka näkyy Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Rantalan työlista on jo aikamoinen, mutta siitä uupuu vielä se kaikkein tunnetuin työkuva. Opintojeni ohella hain vuonna 2011 työharjoitteluun Urheilumuseon arkistoon, ja tälle tielle jäin.” R antala luopui suunnistuksen SM-tasolla kilpailemisesta nelisen vuotta sitten. Muutaman kerran kuukaudessa hän asettuu aamuisin kolmensadantuhannen suomalaiskatsojan eteen Ylen Jälkihiki-ohjelman panelistiksi. Silloin Rantala perehtyy esimerkiksi Työväen Urheiluliiton, paikallisseurojen ja piirihistorioiden aineistoihin. Lähes kaikista aktiiviurheilijoista on arkistoissa jokin maininta, vähintäänkin seuran historiikissa tai tulosluetteloissa.” R antala on kotoisin Jämsästä. ”Urheilun parissa on todella kiitollista työskennellä, sillä urheilu herättää aina tunteita. ”Olen toiminut panelistina nyt vuoden verran. ”Historia sisältää paljon arvoituksia, siksi se kiehtoi minua heti valtavasti