TAMMISAAREN UUSI VETONAULA Tieto lisää toivoa K AT A R IIN A SA LM I 1 / 2023 TOIVO • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ AKTIVISMI MUSEOISSA Onko tulevaisuus KÄSISSÄMME
36 RAUHAN PUOLESTA Nobelin rauhankeskus luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta. 24.2.2023 • Teemana toivo JO H A N N E S G R A N SE TH / N O B EL PE A CE CE N TE R
40 SOTAKOKEMUKSISTA SUKUPOLVELTA TOISELLE Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. 46 AJATONTA HISTORIAA Historioitsija Ville Eerolan museovinkit. 14 TAMMISAAREN UUSI VETONAULA Kurkistus huhtikuussa ovensa avaavan taidemuseon kulisseihin. 54 NÄYTTELYLIITE 55 ANNA PALAUTETTA JO H A N N E S M E TS Ä N IE M I. 30 TIETOA TALOUDESTA Pistäytyminen Rahamuseossa kannattaa. 35 KÄVIN MUSEOSSA, JA NÄIN TULEVAISUUTEEN Miisa Pulkkisen kolumni. 48 MUUTOKSEN KOKO KUVA Luomuksen Muutosta ilmassa -näyttelyssä on toiveikas pohjavire. 4 KULTTUURI TEKEE TULEVAISUUDEN Pekka Saurin pääkirjoitus 6 NELJÄ MUSEOTA VUODEN MUSEO -FINAALIIN Mahtavat finalistit esittäytyvät. 8 MENNEISYYS, TULEVAISUUS JA TOIVO Miksi kulttuuriperintötyö on tärkeää. 26 AKTIVISMI HERÄTTELEE MUSEOITA Museot nähdään aikaisempaa laajemmin yhteiskunnallisina instituutioina. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä H H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O PI H LA PA SA N EN 22 5 X TOIVO Toivoa se on epätoivokin! Tutustu viiteen eri toivon muotoon museoiden kokoelmaesineiden välityksellä. 42 OMAVARAISUUTTA & KEKSELIÄISYYTTÄ Selviytymistaitoja arkeen. 20 RAIVOISAA RAKKAUTTA Taidemaalari Nanna Suden haastattelu
Museot tuottavat merkityksiä sekä tuomalla historian tähän päivään että avaamalla uusia todellisuuden tulkintoja taiteen avulla. 61. Mutta näitä perimmäisiä kysymyksiä on pidettävä rohkeasti näkyvissä tänä keväänä, kun valtiontalouden alijäämä ja korkomenojen jyrkkä kasvu tulevat olemaan voimallisesti esillä vaalitaistelussa. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Näin ei saa käydä. Korkealentoista. Vaarana on, että kulttuuri jää näissä keskusteluissa sivulauseeksi. Se on erityisen tärkeää maailmantilanteessa, jossa globaalit kriisit näyttävät seuraavan toistaan ja ihmiset kaipaavat lohtua, rohkaisua ja toivoa. Kulttuuri tekee tulevaisuuden. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Tuomas McGilleon, Laura Hallamaa, Emilia Merisalo, Meri Parkkinen, Miisa Pulkkinen, Päivi von Rabenau, Merja Räty, Katariina Salmi, Erkki Vuokila, Ari Väntänen, Tarja Västilä, Terhi Width KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen ASIAKASPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0721 • museoliitto@museoliitto.fi ILMOITUKSET Kirsti Ruissalo kirsti.ruissalo@museoliitto.fi 044 430 0721 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E KULTTUURI TEKEE TULEVAISUUDEN S uomessa ja maailmassa on korkea aika määritellä kulttuurin tehtävä uudelleen vastaamaan 2000-luvun vaatimuksia. Kulttuuri on elämän tarkoitus. Kulttuuri on se voima, joka puskee inhimillisen tietoisuuden rajaa alituisesti tuonnemmaksi. Varmasti. Kulttuuri luo ne merkitykset, joiden puitteissa ihminen miettii ratkaisukeinoja toistaiseksi ratkaisemattomiin ongelmiin. Näin tulee epäilemättä taas tapahtumaan etenkin, kun suomalaisten koulutustason vajoaminen on noussut kohuotsikoihin. Perinteisesti säästöiltä halutaan suojella sosiaalija terveyspalveluita ja koulutusta. Kulttuuri on päämäärä eikä väline. Välineet muuttuvat kovin helposti päämääriksi ja päämäärät välineiksi. Kulttuuri on sivilisaation terävä reuna. Kulttuuri ei ole pelkkiä elämyksiä tai ajanvietettä
Hanke kuitenkin jäi.” Yle kertoi 25.1.2023 kokkolalaisen K.H. ‘Asianmukaisten näyttelytilojen saaminen on ollut agendalla jo yli kymmenen vuotta. Tutkimusdata kerättiin touko–lokakuussa 2022. ” Aikomuksena on herättää henkiin Luddaksi kutsuttu eloisa ja meluisa uutistyön sydän kertomalla uutiskadun historiasta ja toimituksen arjesta henkilötarinoiden, valokuvien ja videoiden kautta. Käsillä olevassa lehdessä esittelyssä on Sodan ja rauhan keskus Muisti, johon Päämajamuseo yhdistyi uudenlaista sotahistoriaa esittelevän keskuksen avautuessa vuonna 2021. Tutkimusryhmää johtanut yhdysvaltalainen tohtori John H. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Hankkeet ovat kuitenkin kaatuneet tai viivästyneet.’ Vuonna 2009 Kokkolan kaupunginhallitus päätti, että tuolloin 100-vuotistaivaltaan juhlineelle museolle rakennetaan näyttelytilat. ‘Näyttelyt pystyy myös pelaamaan läpi pakohuonepelin logiikalla, ja siellä voi kokeilla, miltä tuntuu joutua identiteettivarkauden uhriksi.’” Päivälehden museon ja arkiston johtaja Saila Linnahalme kertoi 25.1.2023 Helsingin Sanomissa museon uudistuvasta näyttelytilasta ja arkistosta. Kun tulokset kerrotaan museoiden kävijämäärillä, yhden tutkimukseen osallistuneen museon tuottaman vuotuisen hyvinvoinnin arvo on keskimäärin yli 230 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Tilanteen piti parantua jo vuosia sitten. Renlundin museon saamasta 117 marginaalitaideteoksen lahjoituksesta ja museon pitkäaikaisesta toiveesta saada asianmukaiset näyttelytilat. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, ja siihen osallistui HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museoja tiedekeskus Luuppi, Museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Ehkä kuitenkin odotukset siitä, että multimediatekniikka pystyisi korvaamaan perinteisen näyttelyn ovat kadonneet. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Muisti jatkaa tutuilla jäljillä, sillä tiedekeskus hyödyntää näyttelyissään runsaasti multimediasisältöjä. Tutkimuksesta saatiin ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. ” Museotoimenjohtaja harmittelee, että paikkakunnalla ei ole tarvittavia näyttelytiloja. Falk pyrkii menetelmällään mittaamaan ihmisten kokemien museokäyntien hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa. Elämys vaatii aitoa ympäristöä, mutta tietokone on hyvänä apuna, kun tietoa halutaan tarjota ja saada”, kertoi Mikkelin museoiden amanuenssi Pentti Nousiainen vuoden 1993 toisessa Museo-lehdessä. UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ENNEN JA NYT ”Ohjelmiston rakenne on hyvin monipuolinen, joten uskoakseni se pystyy täyttämään useammanlaisten käyttäjien odotuksia. Kävijät arvioivat museokäynnin hyvinvointivaikutusten keskiarvoksi 864 euroa. Uusien digitaalisten mahdollisuuksien tutkiminen nähdään edelleen tänä päivänä tärkeänä muun muassa Kansallisgalleriassa, joka pilotoi toimintaa metaversumissa yhdessä Sitran kanssa. Museokävijät arvioivat käynnin vaikutukset myönteisiksi vielä kuukauden kuluttua käynnistä ja peräti 99 prosenttia vastaajista koki, että käynti edisti hyvinvointia. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN MUSEOIDEN MITTAVAT HYVINVOINTIVAIKUTUKSET. Päämajamuseo tavoitteli aikanaan uudenlaisella Lokki-pelillä ”suuren asian esittämistä pienessä tilassa”. Museovierailun arvoa käyttäjälle arvioivan tutkimuksen mukaan suomalaismuseoiden koetut hyvinvointivaikutukset ovat satojen miljoonien arvoiset
Ne kertovat lasten elämästä eri aikoina, leikin historiasta, leikkikalumuotoilusta ja -valmistuksesta sekä lapsuuden historiasta laajemmin. 1 KUOPION MUSEO Kuopion museo on viime vuosina käynyt läpi mittavan uudistuksen niin rakennuksen, näyttelyiden, palveluiden kuin museokonseptin osalta. Myös museon asiakkaat ovat huomanneet uudistukset, joita ennen museossa vieraili keskimäärin 35 000 vierasta vuosittain. Uusi Museo Leikki on avajaisten jälkeen saanut suuren suosion ja muutamassa kuukaudessa valtavan kävijämäärän. Menestyksen kulmakiviä ovat uudistettu kahden museon näyttelykokonaisuus, asiakaslähtöinen lähestymistapa ja monialainen yhteistyö. Keskiössä on myös museotyölle omistautunut henkilökunta. Asiakastuntemuksen syventämiseksi ja asiakkaiden osallistamiseksi uudistuksessa käynnistettiin kaksi asiakasraatia, joiden avulla päästiin lähemmäksi käyttäjien tarpeita ja toiveita. Museo Leikin kokoelmien pääosassa ovat leikkikalut. 2 MUSEO LEIKKI Muutos Lelumuseo Hevosenkengästä Museo Leikiksi on ollut valtava, kokonaisvaltainen uudistus, joka ulottuu museon toiminnan jokaiseen osa-alueeseen. Museosta on tullut kaikenikäisten museo. Museotoiminnan yleisölle näkyvin osa eli näyttelyt syntyivät museohenkilökunnan laatimasta käsikirjoituksesta, joka lähti liikkeelle asiakkaiden toiveita kuunnellen. Kokoelma kattaa suomalaista lapsuutta 1800-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. Vuonna 2022 Kuopion museolla oli yli 125 000 kävijää, joista lähes 100 000 vieraili näyttelyissä. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NELJÄ MUSEOTA VUODEN MUSEO -FINAALIIN Vuoden museo 2023 -kilpailun finaaliin on valittu neljä museota: Kuopion museo, Museo Leikki Espoosta, Auton ja tien museo Mobilia Kangasalta ja Riihisaari – Savonlinnan museo. Panostukset peruskorjaukseen, uudisrakennukseen, näyttelytuotantoon, palvelukokonaisuuteen ja yleisötyöhön näkyvät elämyksellisenä ja laadukkaana museokokonaisuutena. 1 2 V IC EN TE SE R R A / K U O PI O N K A U PU N K I PE K K A EL O M A A / M U SE O LE IK K I
4 RIIHISAARI – SAVONLINNAN MUSEO Riihisaari – Savonlinnan museo on Sa vonlinnan kaupungin ylläpitämä museo, jonka kotipaikka on Riihisaari, museosaari Olavinlinnan kansallismaisemassa. Tehty remontti toi mu seon teknisesti ja puitteiltaan 2020-luvulle, mutta sen myötä käännettiin myös uusi lehti koko museon tarinassa. Vuoden museo -kilpailun palkintolautakunta tutustuu kevään aikana finalistimuseoihin ja jakaa palkinnot Valtakunnallisten museo päivien yhteydessä järjestettävässä Museopalkintogaalassa Helsingissä 25. 170-vuotias museorakennus on alunperin kruunun jyvästönä toiminut tiilinen makasiinirakennus, joka kävi vuosina 2019–21 läpi laajan peruskor jausremontin. Museon visiona on olla tieliikenteen kulttuuriperinnön vaikuttavin puolestapuhuja. Riihisaari toimii paitsi museona myös monipuolisena matkailuja kulttuurimatkailukohteena, ja sen palveluihin kuuluvat myös Savonlinnan matkailuja retkeilyneuvonta sekä Metsähallituksen Saimaan luontokeskus. Pedagogisia tavoitteita ei ole liitetty valmiin näytelmäkäsikirjoituksen päälle, vaan käsikirjoitus on tehty niiden pohjalta ja palvelemaan niiden tarpeita. Savonlinnan museo toimii alueellisena vastuumuseona museotoiminnan edistämistehtävän ja kulttuuriympäristötehtävän osalta Etelä-Savon alueella. Mobilia on mukana ilmastotalkoissa auttamalla harrastajia tiedostamaan ilmastonäkemyksiä. VUODEN MUSEO -PALKINTO Vuoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta omalla toiminta-alueellaan. Mobilialla on elävää yhteistyötä sidosryhmien ja yleisöjen kanssa. toukokuuta. Maaliskuussa 2022 avattu ydinnäyttely Kertomuksia teistä on näyttely suomalaisesta tiestä ja tien kulkijoista. Riihisaaren museolaivalaiturissa ovat esillä kansainvälisestikin ajateltuna ainutlaatuiset museohöyrylaivat höyrykuunari s/s Salama (1874), matkustajalaiva s/s Savonlinna (1904), tervahöyry s/s Mikko (1914) sekä Suomen vanhin museohöyrylaiva, hinaaja s/s Ahkera (1871). MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta Uudessa Museo Leikissä pedagogiset tavoitteet ovat olleet perusta näyttelyn käsikirjoitukselle, sisällöille ja toiminnallisuuksille. Museo jakaa myös tietoa autoharrastuksen ilmastovaikutuksista, jotta harrastuksen kulttuuriperintömerkitys ymmärrettäisiin. Loppuvuodesta 2022 avatussa digitaalisessa oppimisympäristö Verkkopajassa pääsee hyödyntämään Mobilian ja sen sidosryhmien digitaalisia palveluita vuorovaikutteisesti. 4 3 H EI D I R YT K Y / M O B IL IA TIM O SE PP Ä LÄ IN EN / R IIH IS A A R I. Näyttely luo sillan oivalluksille teiden ja tiellä kulkemisen merkityksistä. 3 AUTON JA TIEN MUSEO MOBILIA Mobilian uusi strategiakausi alkoi vuonna 2022 brändiuudistuksella. Museo on perustettu vuonna 1984 ja sen tallennusvastuualueisiin kuuluvat Saimaan sisävesiliikenne ja saaristolaiselämä
Huolipuhe on meille ihmisille tyypillistä (siksi tämäkin artikkeli alkaa listalla asioista, jotka ovat pielessä). En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että juuri nyt on rahaa käytettäväksi”, Sauri pohtii. On helppoa perustella, miksi kaikki menee päin helkkaria ja kaivaa esiin ongelmia. Museomaailmassa pitkän työuran tehnyt Merisalo puolestaan johtaa Museovirastoa, joka on viranomaisena kulttuuriperinnön ylin asiantuntija Suomessa. Kyllähän se tarina pitää esittää niin, että ihmiset havahtuvat miettimään, mikä voisi olla se uusi elämäntapa jonka maapallo kestää”. Molempia tarvitaan, jotta muutokset ovat mahdollisia. 8 MUSEO 1/2023 REPORTAASI Kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä MENNEISYYS, TULEVAISUUS JA TOIVO Museoviraston pääjohtaja ja pitkän linjan poliitikko kertovat, miksi kulttuuriperintötyö on tärkeää. Paljon vaikeampaa ja arvokkaampaa on löytää niistä huolimatta se strateginen näkymä tulevaisuuteen”. Siinä ei ole hänen mukaansa mitään poikkeuksellista. ”Ajattelen, että meidän tehtävämme on kertoa, että ennenkin on selvitty. ”Se on inhimillinen reaktio siihen, että hirveän moni asia on lyhyessä ajassa kriisiytynyt ja epävarmuus on suurta”. TEKSTI TUOMAS MCGILLEON I lmastokriisi, koronapandemia ja sota Ukrainassa. Kahvit on tuskin kaadettu, kun Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri tekee tunnustuksen, johon moni meistä voi samastua: ”Minulle tulee välillä sellainen olo, että en jaksa kuunnella uutisia”. Sauri innostuu. Merisalo ja Sauri ovat kuitenkin tulleet Museoliiton toimistolle keskustelemaan kulttuuriperintötyöstä ja sen roolista toivon kannattelijana. ”Kuten filosofi Eero Ojanen on todennut, ihmiset ovat aina olleet hädissään”, Merisalo sanoo. Samaan aikaan on tärkeää, ettei jäädä vellomaan negatiivisuudessa. > Lapsi seuraa aikuisten jalkojen juuressa vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkin paljastustilaisuutta vuonna 1970.. Hänen mukaansa kulttuuriperintötyössä on mahdollisuus tuoda menneisyydestä näkyväksi sekä hyviä että huonoja asioita. Hypätään suoraan asiaan. Aina on menty eteenpäin ja keksitty ratkaisuja ongelmiin,” Merisalo aloittaa ja jatkaa: ”Me tarjoamme ihmisille välineitä ymmärtää, mitä on tapahtunut ja miten on ennen eletty”. ”Ajatellaan vaikkapa fossiilitalouteen perustuvaa elämäntapaamme. Pessimistiä pidetään hänen mielestään helposti älykkäänä, optimistia sinisilmäisenä. ”Se on epärehellistä ja älyllisesti hämärää. Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kertoo kokevansa ajoittain saman tunteen. Tässä on paljon samaa kuin puheessa kansantaloudesta. ”Haluaisin viljellä sellaista ajattelutapaa, jota kutsun realistiseksi optimismiksi”, Merisalo sanoo. Uutisotsikoita seuratessa ei ole ihme, jos oma ja ihmiskunnan tulevaisuus alkaa huolettaa. ”Niin, milloin ei ollut epävarmuuden aika. Sähkön hinta, inflaatio ja arjen kallistuminen. Tilanne saattaa tuntua uudelta, mutta se ei oikeastaan ole sitäkään. Tämä on hänestä väärin. Sauri on pitkän linjan poliitikko, Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr.), filosofian tohtori ja psykologi
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin EE VA R IS TA / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O
Lapsi Kaisaniemenpuistossa Vietnamin sodan vastaisen mielenosoituksen aikaan vuonna 1970. ” Ajattelen, että meidän tehtävämme on kertoa, että ennenkin on selvitty. Hänen mukaansa negatiivisten asioiden uutisarvo on ymmärrettävää, sillä ihminen pyrkii turvallisuuteen. En allekirjoita kaikkia Roslingin väittämiä, mutta tässä hänellä oli hyvä pointti”. Ja yleensä ne poikkeamat ovat negatiivisia. 10 MUSEO 1/2023 REPORTAASI Kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä S auri huomauttaa , etteivät asiat sitä paitsi ikinä ole niin huonosti kuin miltä ne uutisten perusteella näyttävät. ” Hans Rosling puhui negatiivisuusharhasta, joka perustuu siihen, että ainoastaan poikkeamat normaalista ovat uutisia. < Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo uskoo, että sivistyneessä yhteiskunnassa museolaitosta hoidetaan hyvin myös tulevaisuudessa. SIM O R IS TA / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O IL A R I JÄ R V IN EN / M U SE O V IR A ST O. ”Uutiset ovat epäonnistumisia, onnettomuuksia, mokia ja sotia. Tilastotiedon havainnollistajana tunnettu ruotsalainen lääkäri käytti yksinkertaistettuna esimerkkinä lentokoneita: yli 100 000 lentoa laskeutuu päivittäin ongelmitta ilman että kukaan uutisoi sitä, mutta yksikin pakkolasku on maailmanlaajuinen uutinen. Tästä seuraa systemaattinen vääristymä”, Sauri sanoo
”Me emme ole syntyneet mihinkään tyhjiöön, vaan meillä on ympäröivä maailma ja sukupolvien ketju siellä jo olemassa. Merisalo kuitenkin huomauttaa, että museoalalla eletään aikajatkumossa, joka käsittää sekä menneisyyden, nykyisyyden että tulevaisuuden. Tavallisen ihmiselämän mittaan mahtuu valtava määrä tapahtumia. Sen ohje lyhykäisyydessään kuuluu näin: vähennä syntymävuodestasi nykyinen elinikäsi ja katso Wikipediasta, mitä silloin tapahtui. K ulttuuriperintö on Merisalon mukaan erottamaton osa ihmisyyttä. Sitä kautta me myös liitymme johonkin vähän isompaan, perheeseen, sukuun tai kansakuntaan. Kulttuuriperintötyön rooli on menneisyyden hahmottamisessa olennainen. Mutta jos varoitusvalo palaa koko ajan, seuraa turtumus eikä ihminen pysty enää reagoimaan”. Me tuotamme ymmärrystä, tietoa ja palveluita, jotka auttavat ihmisiä voimaan hyvin. K A R I H A K LI / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O. Ihmiset ovat aina katsoneet taaksepäin, kertoneet tarinoita menneistä ajoista ja kantaneet sieltä asioita nykypäivään. Olen ilmaissut tämän joskus niin, että kulttuuriala ylipäätään luo sen merkityshorisontin, jonka puitteissa ihmiset etsivät tuleVuoden 1971 Helsingissä saattoi törmätä ohikulkijoilta rahaa kerjäävään mieheen. Minun nykyisellä iälläni päästään vuoteen 1886, jolloin Daimler ja Benz asensivat ensimmäiset moottorit autoihin”. Sauri nyökyttelee. Jos viesti on koko ajan se, että hyvät uutiset eivät ole uutisia, kuvasta muodostuu aika synkkä”, Merisalo sanoo. ”Ihanaa, että otit puheeksi Hans Roslingin. ”Se on juuri näin. ”Se on hämmästyttävää. Sitä kautta ihminen pystyy selviämään paremmin myös epävarmassa ajassa”. ”Silloin tuli näkyväksi, että museoiden merkitys on iso. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 11 ”Negatiivinen asia on varoitusvalo, signaali siitä että jotain pitää korjata. Kyse on tosiaan siitä, minkä tiedon varaan ihmiset rakentavat kuvan maailmasta ja sen muutoksesta. Kulttuuriperintötyöllä on myös yhteys henkiseen kriisinkestävyyteen, joka tuli Merisalon mukaan selväksi viimeistään koronapandemian alkaessa. Se tuo elämään merkityksellisyyttä ja rakentaa toivoa”. ”Kulttuuriperintötyö on ennen kaikkea tulevaisuustyötä, se on tärkeä tiedostaa”. Sauri on keksinyt aikakoneen, jolla tätä voi havainnollistaa
< Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Museoliiton puheenjohtaja Pekka Sauri ei enää jaksaisi kuunnella uutisia, jotka ovat täynnä epäonnistumisia. Sauri nostaa puhelimen pöydältä. ”Siihen liittyi varmaan jonkinlainen scifi-ajatus siitä, että liikenteessä olisi aivan ihmeellisiä uusia juttuja. T eknologia on tosiaan muuttunut. Loppujen lopuksi arki ja ihmisten perustarpeet tänä päivänä ovat hyvin samanlaiset kuin silloin, teknologia ja muoti vain on muuttunut”. ”Ensimmäistä kertaa tiedolla ei ole portinvartijaa. Laineen ylellinen olohuone ja televisio Helsingissä vuonna 1971. Diplomi-insinööri Kauko V. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 12 MUSEO 1/2023 vaisuuden vaihtoehtoja. Tämä on mullistava vaihe ihmiskunnan historiassa”. Sauri sanoo, ettei tulevaisuus välttämättä ole kovin erilainen nykyhetkeen verrattuna. Hän on kehityksestä samaan aikaan innostunut ja vähän huolissaan. K A R I H A K LI / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O. Hän muistelee yrittäneensä nuorena kuvitella, millainen vuosi 2020 tulisi olemaan. Ja kulttuuriperintötyön tehtävä on jatkuvasti merkata ja avata sitä merkitysmaisemaa”. ” Tulevaisuus ei välttämättä ole kovin erilainen nykyhetkeen verrattuna. Kaikilla on käytössään sama tieto ja vahva viestintäalusta, jonka viestejä kukaan ei ennakkotarkasta
Teknologia myös vanhenee nopeasti, eli siinä on kustannusja kestävyyshaasteita”. ”Tiedän tunteen, jota tarkoitat: onpa hieno, mutta entä sitten. Sen huono puoli on, että keinot muuttuvat helposti päämääriksi, tai välineet tavoitteiksi”. Hän muistuttaa, että erityisesti taidemuseot tarjoavat mahdollisuuksia vaikeiden aiheiden käsittelyssä ja merkitysten löytämisessä, toisinaan paremmin kuin tietoon perustuvat museot. ”Museoiden välinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana hirveästi. ”Tuohon ehkä kiteytyy se, miksi kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä”, Merisalo sanoo. Aluksi museon tehtävä oli yksinkertaisesti dokumentoida ja tallentaa kaupungin muutosta, mutta nykyisin tehtäväkenttä on paljon laajempi. 13 REPORTAASI Kulttuuriperintötyötä kannattaa tehdä BALLET TEIJA HUUSKO JASKA POIKONEN 2.2.–2.4.2023 Turku • Åbo ”Teknologian kehitys on ollut valtavan ripeää, tietenkin meidän elinaikanamme mutta myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Pelkkä aistien stimuloiminen ei tuota mitään syvempää merkitystä”. Tiedetään hyvin, kuka hoitaa minkäkin tontin”, Merisalo sanoo. Toimintaympäristön muutos on tuonut museoille aika paljon paineita, mutta toki myös mahdollisuuksia”. Opetusja kulttuuriministeriö on yhteistyössä laajan toimijakentän kanssa valmistellut valtioneuvoston hyväksymistä odottavan kulttuuriperintöstrategian, joka sisältää seuraavan lauseen: Visiona vuodelle 2030 on, että kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan voimavarana on vahvistunut ja sen seurauksena ihmisten elämänlaatu parantunut: kulttuuriperintö toimii siltana ihmisten välillä ja tarjoaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. ”Taide ruokkii luovuutta, auttaa eläytymään ja vahvistaa kykyä mielikuvitella. Uhkakuviakin tietysti löytyy, jos niitä etsii. Merisalo käyttää esimerkkinä edellistä työpaikkaansa, Helsingin kaupunginmuseota. Riittävätkö rahat, tavoitetaanko nuoret, lisääntyykö yhteiskunnan polarisaatio, uskotaanko tieteeseen, kestääkö demokratia. Mutta tämä on taas sitä huolipuhetta. Kun ajatellaan kulttuuriperintötyön mahdollisuuksia, mikä olisikaan tärkeämpää tässä ajassa kuin kyetä ajattelemaan uusia ratkaisuja ja toisenlaista tulevaisuutta?” K äsitys kulttuuriperintötyöstä elää ja muuttuu ympäröivän maailman mukana. Sauri antaa museoalallakin mahdollisen esimerkin siitä, miten teknologian käytöstä voi tulla itseisarvo: ”Teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä kannattaa olla tarkkana, ettei kokemus jää pelkäksi vau-elämykseksi. Vaikuttaa siltä, että kulttuuriperintötyön arvo tunnistetaan ja otetaan tosissaan myös museoalan ulkopuolella. Annetaan Merisalon päättää keskustelu realistisella optimismilla: ”Ajattelen, että me elämme sivistyneessä yhteiskunnassa. Tarkoitan aistihavaintoelämyksiä, jotka ovat siinä hetkessä vaikuttavia, mutta eivät ulotu merkityksen kokemukseen”. Jaksan uskoa, että niin tehdään myös tästä eteenpäin”.. Museoilla on omat kokoelmapoliittiset ohjelmansa, ja museoiden välinen TAKO-verkosto tunnistaa ja jakaa tallennusvastuita yhteisesti. Museolaitoksella on pitkät juuret ja siitä on huolehdittu aina. Merisalon mukaan kulttuuriperintötyötä tehdään Suomessa hyvin koordinoidusti. ”Perustehtävä on edelleen sama, mutta sen lisäksi museoiden pitää olla puolustamassa demokratiaa, taata yhdenvertaisuutta, edistää moninaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Merisalo on samaa mieltä. Merisalo toteaa, että digitalisaatio on kulttuuriperintötyössä mahdollisuus ja uhka. Kulttuuriperinnöstä tulee entistä helpommin saavutettavaa, mutta museoalasta samalla paljon teknologiariippuvaisempi. ”Sähkökatkon sattuessa koko digitaalisuuteen perustuva maailma menee äkkiä toimintakyvyttömäksi
Olen miettinyt omassa työssäni aika paljon sitä, miten taidenäyttelyitä toteutetaan ja miten museot tuovat kestävyysajattelun toimintaansa. Olen tehnyt paljon yhteistyötä taiteilijoiden, taiteilijakollektiivien ja pääarkkitehti Asmo Jaaksin kanssa. Jonkin verran on ollut myös yritysyhteistyötä, sillä nykytaiteessa riippuu paljon teoksesta, mitä kaikkea sen ympärillä tarvitaan. Tässä projektissa minua on inspiroinut suuresti Chappen arkkitehtuuri sekä Albert de la Chapellen ajattelu kestävästä kehityksestä ja ekologisuudesta. Ajattelen niin, että kestävyysajattelu liittyy omaan työhön omien arvojen ja valintojen kautta; oma valintani on esimerkiksi se, että pyrin rajoittamaan ulkomaanmatkoja. Että ei olisi ” Ekologisuuden lisäksi olen pohtinut eettisyyttä.. Jatkossa kaikki helpottuu, mutta tässä vaiheessa aikataulutus on ollut erityisen tärkeää. Kaiken kaikkiaan työaikaa on mennyt todella paljon Chappen erilaisten toimintojen suunnitteluun moniammatillisissa tiimeissä. Sain vain pohjakaavat, 3Dmalli toteutettiin vasta vuosi sen jälkeen ja Chappeen pääsin ensimmäisen kerran viime kesänä. Inspiroivaa on ollut myös uusmaterialismi. Taiteilijat ovat käyttäneet teoksissaan esimerkiksi sienirihmastoa, levää ja scobya (symbiotic culture of bacteria and yeast). Keskeistä työssä on ollut näyttelyiden suunnittelu ja toteutus ja kaikki niihin liittyvä, mutta lisäksi on pitänyt huolehtia muun muassa kaikista sopimuksista ja muista hallinnollisista tehtävistä. Lisäksi olen tehnyt yhteistyötä Länsi-Uudenmaan kulttuuritoimijoiden kanssa. 14 MUSEO 1/2023 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville TAMMISAAREN UUSI VETONAULA Tammisaaressa avautuu huhtikuussa Albert de la Chapellen taidesäätiön rakennuttama ja Raaseporin kaupungille lahjoittama taidemuseo Chappe, jonka odotetaan tuovan taiteen ja arkkitehtuurin ystäviä Tammisaareen sekä Suomesta että ulkomailta. Alku oli haastavaa. Pienessä organisaatiossa pitää tehdä monia asioita. Ekologisuuden lisäksi olen pohtinut myös eettisyyttä, sitä, että taiteilijoille annetaan taloudellisia mahdollisuuksia ja aikaa tehdä työtään. Nämä heijastuvat näyttelyihin laajemminkin ja tulevat näkymään Chappen toteutuksessa. Ongelmia ovat tuoneet näyttelyiden ripustusaikataulun koordinointi rakennusprojektin kanssa, materiaalitoimitusten viivästyminen ja korona. TEKSTI MERJA RÄTY PIA HOVI, NÄYTTELYKURAATTORI ”A loitin työt näyttelykuraattorina Albert de la Chapellen taidesäätiössä vuonna 2021 ja vuonna 2022 siirryin työskentelemään Raaseporin kaupungille
Tätä tarjoavat esimerkiksi näyttelyihin tehdyt dokumentaariset videot taiteilijoiden työstä. Chappen moderni, puurakenteinen museorakennus tulee istumaan Raaseporin puutalokeskustaan hyvin. Opiskelen työn ohella kulttuurija museoalalle suunnattuja ympäristökasvattajan opintoja ja olen jo voinut käyttää opittua omassa työssäni. Toivon, että Chappessa käynti olisi kokonaisvaltainen kokemus, joka toisi jaksamista ja voimaa elämään. Uutta opittavaa on tullut eteen myös av-tekniikasta, pintamateriaaleista ja valaistuksesta. Jokainen projekti tuo aina uutta opeteltavaa. Toivoisin myös, että ihmiset seuraisivat Chappea jatkossakin, sillä avajaisnäyttelyidenkin jälkeen on tulossa kiinnostavaa sisältöä.” JK M M A R K K IT EH D IT N IN A H IN D ER SO N / CH A PP E. Mielestäni jo tuleminen Tammisaaren kaltaiseen pikkukaupunkiin on elämys: eläminen ja aika hidastuvat. 15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin > Näyttelykuraattori Pia hovi kertoo, että pienessä museo-organisaatiossa pääsee tekemään monenlaisia asioita hallinnollisista tehtävistä näyttelyiden ripustukseen. vain nopeaa somea, vaan mentäisiin syvemmälle
16 MUSEO 1/2023 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville JKMM ARKKITEHDIT
on minulle uusi. Rakennuksen yksityiskohdista on keskusteltu museon suunnitelleen arkkitehti Asmo Jaaksin kanssa ja somen sisältöjä varten olen päässyt haastattelemaan tulevien näyttelyiden taiteilijoita sekä kuvaamaan heidän työhuoneilleen. On ihana nähdä, miten ekologisuutta voidaan näyttää taiteessa uudella tavalla. Ilmastotaide – vaihtoehtoisia näkökulmia -näyttelyssä keskiössä ovat ympäristöarvot ja kestävä kehitys. Tuottaja Cecilia Gustafsson korostaa, ettei nykytaidetta tarvitse ymmärtää ja kehottaa nauttimaan taiteesta. Koska museota ja sen näyttelyitä ei ole vielä olemassa, työ on ollut tähän mennessä tulevaisuuden suunnittelua. Toisaalta puhtaalta pöydältä lähtemisessä on myös omat ongelmansa, koska ei ole mitään toimintaa tukevia rakenteita. Somesisältöihin on satsattu paljon, ja kivoja sisältöjä onkin tulossa, vaikka itse sen sanonkin. Muutin tämän työn perässä Raaseporiin – taidehistorioitsijan kohdalle ei kovinkaan usein tule tilaisuutta päästä rakentamaan uuden museon sisältöjä ihan alusta asti. Nykytaidetta pidetään usein vaikeana, mutta ei taidetta ei ole pakko ymmärtää millään erityisellä tavalla. Lähimpiä yhteistyökumppaneita tulevat olemaan Chappen naapurit Raaseporin museo ja Pro Artibus -säätiön Galleria Elverket. Lähdetään täysin puhtaalta pöydältä: ei ole mitään kaavoja tai sääntöjä, joita pitäisi noudattaa, voidaan päättää kaikki ihan itse. Sen myötä on myös mietitty, miten ekologisuus näkyy yleisötyössä. On mietittävä vuodenkierto ja erilaiset yhteistyökuviot. Yhteistyö on ollut kiinteää Raaseporin kulttuuritoimen kanssa ja jonkin verran on pystytty jo olemaan mukana tapahtumissakin. Museotyössä tulee koko ajan uutta opeteltavaa. Kun kyseessä on ihan uusi toimija museokentällä, on yhteistyö erityisen tärkeää. 17 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville CECILIA GUSTAFSSON, TUOTTAJA ”T yöskentelen Chappessa yleisötyön parissa: tuotan opastuksia, kursseja ja tapahtumia ja vastaan myös somesta. Minulle opittavaa on nyt ollut tavallista enemmän, koska uuden museon lisäksi myös koko kaupunki < Uusi museorakennus valoisine näyttelytiloineen on räätälöity Albert de la Chapellen säätiön taidekokoelmalle. Työn eri vaiheissa on tullut miettineeksi monia asioita, kuten sitä, miten näyttelyistä viestitään ja miten ne otetaan yleisötyössä huomioon. Toivoisin, että Chappen kävijät oppisivat nauttimaan taiteesta ja ottaisivat museon paikkana, jossa voi käydä ihan vain fiilistelemässä.” ” On inspiroivaa, kun kaikki on uutta. On inspiroivaa, kun kaikki on ihan uutta. CH A PP E. Markkinointipäällikön kanssa on suunniteltu videosisältöjä sekä Chappen näkymistä netissä ja somessa. Avajaiset ovat jo lähellä ja se on ihanaa ja pelottavaa. Olen tutustunut Raaseporiin ja yrittänyt käydä tosi aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa, tutkinut arkistoja ja ollut mukana Raaseporin museossa museopedagogin opastuksilla. Ja koska rakennus ei ole valmis, on haastavaa miettiä esimerkiksi opastuksia, kun niitä ei voi suunnitella fyysisessä tilassa. Joukkomme on pieni, joten kaikilla täällä työskentelevillä on laaja työnkuva. Samaten on suunniteltava opastukset ja erilaiset hankinnat
JK M M A R K K IT EH D IT CH A PP E. 18 MUSEO 1/2023 KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville IVAN KULVIK, MUSEOMESTARI ”O len Chappen museomestarina vastuussa siitä, että näyttelytilat ovat kunnossa ja että näyttelyt saadaan pystytettyä. Oman aikansa on vaatinut rakennus, joka ei ole vielä valmis. Olen hienopuuseppä ja pyörittänyt kymmenen vuotta omaa yritystä, joten tiukat aikataulut ovat kyllä tuttuja. Näyttelykuraattori Pia Hovin kanssa olen tavannut taiteilijat, joiden kanssa on katsottu, mitä kukin tarvitsee teoksiaan varten. Lisäksi maailmantilanne vaikuttaa materiaalien saatavuuteen ja toimitusaikoihin, joten niitäkin on täytynyt varmistaa. Museomestarin työ on pitkälti taustatyötä, jota museossa kävijä ei välttämättä huomaa – jos kaikki toimii. Sinne pitää näyttelyiden pystytyksen lisäksi siirtää myös työntekijöiden tarvitsemat kalusteet ja työkalut. Paljon aikaa on kulunut netin ja puhelimen parissa, kun olen etsinyt tarvittavia materiaaleja. Normitapauksessakin näyttelyn pystyttäminen on haastavaa, mutta nyt eletään < Museomestari Ivan Kulvik toivoo, että museokävijät avaavat näyttelyn myötä silmänsä ympäröivälle luonnolle. Aloitin työt vasta loppuvuodesta 2022 ja kiirettä on pitänyt
Kun koko ajan on menossa paljon ja monenlaista, on vaikea löytää aikaa tehdä sitä varsinaista omaa työtä. Yhdessä mietitään, mitkä olisivat parhaat ratkaisut tuoda teos esille. Näyttelyn pystytyksen kannalta tärkeintä on, että saan kuvan siitä, mitä taiteilijat haluavat. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. Itselleni haastavinta on ollut uusi työ, joka alkuun tuntui ihan megalomaaniselta. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Luonnolliset ja alueelle tyypilliset puumateriaalit näkyvät myös näyttelytiloissa.. Arjen työ ei ole ongelma, mutta työtehtäviin ja näyttelyyn sisään pääseminen on ollut kuin toinen työ: on paljon muistettavaa ja tekniikassakin on opittavaa. Taiteilijoiden kanssa olen käynyt rakennustyömaalla, jotta he näkevät omalle teokselleen varatun tilan. KULISSIEN TAKANA Taiteen ja arkkitehtuurin ystäville Taking care is what we do. Tulossa on tosi monipuolinen kokonaisuus.” ” Maailmantilanne vaikuttaa materiaalien saatavuuteen. Toivottavasti näyttely auttaisi siinä, että ihmiset avaisivat silmänsä luonnolle ja avartaisivat mielensä. Nyt loppuvaiheessa yritän vähän karsia ja keskittyä ihan omaan rooliini, jotta kaikki vastuullani on valmista silloin kun pitääkin. Niistä voimme ehkä ottaa oppia. Jotkut niistä voivat olla tulevaisuuden materiaaleja. On inspiroivaa, että mukana on taiteilijoita myös muualta kuin Suomesta. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. < Museon rakennusmateriaaleina on käytetty mäntyä ja kuusta. Osa materiaaleista ei ole lainkaan niitä, joihin täällä Suomessa on totuttu. Kun näyttelyä tekee, sitä ei näe samalla lailla kuin sitten, kun se on valmis. www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 2021-04-21 11:31 2021-04-21 11:31 kuin poissa kotoa, joten suunnitelmat pitää tehdä ulkopuolella valmiiksi. Sitten on menty kahville ja keskusteltu kunkin taiteesta ja taidefilosofiasta. Myös näyttely, jossa käytetään paljon luonnonmateriaaleja, on inspiroiva. Muualla tehdään juttuja isolla skaalalla ja tuotteistetaan. Fiilis tulee, kun näkee näyttelyn kokonaisuutena. Luonto on minulle läheinen, joten tällainen luonnosta keskusteleva näyttely kiinnostaa. Jo näinkin lyhyenä työskentelyaikana olen ehtinyt nähdä, miten hieno juttu tästä tulee. Hain työpaikkaa jo ihan senkin vuoksi, että uusi museo on niin makea rakennus
Poikani Raffaello muutti asumaan omilleen, joten raivaan tilaa maalausten varastointiin ja esittelyyn. Se kuvastaa hurjuutta, intohimoa, yksinäisyyttä ja elämää, jolla on monta suuntaa. Mikä kevyttä. Minua kutsutaan työnarkomaaniksi, mutta en ole. 1 Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana. Käsittelen maalauksissani ihmisenä olemisen välillisyyttä ja elämän säilyttämisen tärkeyttä. 2 Mistä haet inspiraatiota. Koen, että jokapäiväiset asiat elämän arjessa ovat ihmeitä. Pääni on aikamoinen ikiliikkuja ja olen loputon ajattelija. Kiihkoa ja rauhaa. Inspiraatio syntyy ajatusten pyörittelystä. Minulle sanat ovat avaimet kuvaan. Sen selkeyttä ja sekavuutta. Pidän työskentelyssäni pitkiäkin taukoja, joiden aikana remontoin, siivoan nurkkia ja kävelen. 5 Minkä parissa työskentelet juuri nyt. Työskentelen periodeissa. 4 Millainen on Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus -näyttelysi. Yksi lapsi lähti kotoa, mutta muut lapset pääsevät kotiin. Uskomuksia ja näkemyksiä täytyy pystyä muuttamaan. klo 18. Olen taiteilijana sekä filosofi että taidehistorioitsija. Malvan näyttely kertoo rakkaudesta maalaamiseen. Teen teoksia näyttely kerrallaan ja keskityn yhteen maalaukseen kerrallaan. 20 MUSEO 1/2023 TAITEILIJAHAASTATTELU Ajatusten ja tunteiden tulkitsija RAIVOISAA RAKKAUTTA Nanna Susi on utelias ajattelija, joka maalaa tunteella. Olen yrittänyt kuvata näyttelyssä sitä miltä minusta maalaaminen tuntuu. On mahdotonta maalata kivuttomasti tai harmonisesti. Taiteilijana joudun väkisinkin haastamaan jatkuvasti sekä itseäni että ympäristöäni. Menen taiteeseen ja taiteen sisälle pitkälti sanojen kautta. Maalaan ja ajattelen tunteella. KUKA. Tyhjensin myös ullakot ja varastot, joista löysin säkkitolkulla vanhoja piirustuksiani. Ja jotain mikä on ainutlaatuista. Maalaaminen on minulle sekä tilallinen kokemus että ratkaisukeskeistä ajattelua. • Teoksia muun muassa Kansallisgallerian, HAMin ja Malvan kokoelmissa. Mikä on painavaa. Kuka tämä ihminen on. Asun Helsingissä 114 vuotta vanhassa kerrostalossa, josta olen yhdistänyt käyttööni kaksi huoneistoa. 1967 • Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Roomassa • Taiteiden maisteri, Kuvataideakatemia (1997) • Vuoden nuori taiteilija (2000), Kultainen Helsinki-mitali (2014) • Lukuisia yksityisja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi Salon taidemuseossa (2018) ja Helsingin taidemuseossa (2012). Pidän siitä, että saan siirrellä asioita ja samalla pohtia. 3 Miten työskentelet. Olen availlut niitä viimeiset päivät ja miettinyt, että kuka nämä on tehnyt. Sanat, kuten yksinäisyys, toiveet, pelko ja rauha herättävät minussa kysymyksiä. NANNA SUSI • Taidemaalari, s. Minne asti maalauksessa voi nähdä. Nanna Susi: Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus Malvassa 2.4.2023 asti, taiteilijatapaaminen 22.3. Siksi maalaukseni sisältävät paljon aikaa ja rakkautta. TEKSTI KIRSTI RUISSALO sitä. Sellainen utelias ihmettelijä