PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ ENTISAIKOJEN HOITOKEINOT Metsä hyvinvoinnin lähteenä Sinkan Arja Elovirta: TAIDE TEKEE HYVÄÄ K AT A R IIN A SA LM I Miksi Suomessa ei ole SAUNAMUSEOTA. 1 / 2021 HYVINVOINTI • 9,80 €
09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. seuraavissa museoissa: Urheilumuseo, Helsinki Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. www.sylvania.fi P. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää
48 JOTAIN AIKUISILLE, JOTAIN LAPSILLE Seksuaalija pariterapeutti Elina Tanskasen näyttelyvinkit. 20 PALA KARHUA SÄRKYYN, KIITOS! Kansanparantajien työvälineet syynissä. 19 TARVITSEMME HYVINVOINTIA, JOTA EI VOI OSTAA Stand-up -koomikko Iikka Kiven kolumni SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 24 LÖYLYÄ LISÄÄ Miksi Suomessa ei ole saunamuseota. 53 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. 33 MAKUMATKALLA MUSEOSSA Museoravintolasuositukset kevääseen 36 KOKEMUS ESITYSTAITEEN YTIMESSÄ Esitysja kaupunkitaiteilija Meiju Niskalan teokset kutsuvat kokemaan. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo .. 56 NÄYTTELYLIITE 59 ANNA PALAUTETTA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. 29 MYSTINEN SUOLISTO Ruoansulatus ja mikrobimaailma tulevat tutuksi Tiedekeskus Heurekassa. 14 RAJOJA RIKKOMALLA Museonjohtaja Arja Elovirran mielestä taide kuuluu kaikille. 54 #MUSEOHAASTE Museokortti haastaa tutustumaan museoihin uusista näkökulmista. 50 KATSO IHMISTÄ Ismo Höltön valokuvat kertovat tarinaa ihmisenä olemisesta. 44 TERVEYSTIETOA KANSALLE Viron terveysmuseo Tallinnassa tarjoaa tietoa ja tekemistä. 4 KORONA AVAA ELÄMÄN MERKITYKSIÄ Pekka Saurin pääkirjoitus 5 VUODEN MUSEO-FINALISTIT VALITTU Finaaliin jatkaa kuusi museota. 8 MIELENRAUHAA METSÄSTÄ Korona-aika muutti metsäsuhdettamme. H A N N U PA K A R IN EN / SU O M EN SA U N A SE U R A V E SA TY N I IN K ER I K A LL IO 42 HETKIÄ ARJEN YLÄPUOLELLA Gallup: Miten museot ovat vaikuttaneet hyvinvointiisi
Tuntuu mahdottomalta ennustaa, milloin niitä voidaan helpottaa. Saattaa käydä niinkin, että rajoituksia vielä tiukennetaan ennen kuin rokotukset alkavat purra. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Vaikka koronan talttumisen jälkeen työnteko suurin piirtein palautuisi entisiin työyhteisöihin, etätyö luultavasti asettuu pysyväksi osaksi tavanomaista työelämää. Sen jälkeen meillä on käytössämme entistäkin paremmat mahdollisuudet elämän merkitysten syventämiseen. Samaan tapaan kuin etäkokoukset eivät korvaa fyysistä työyhteisöä, digitaaliset elämykset tuskin koskaan korvaavat lähielämyksiä. Ne voivat kuitenkin laajentaa ja kirkastaa lähielämyksiä sekä antaa niille yhä enemmän merkitystä. Sama pätee elämyksiin, kulttuuriin ja viihteeseen. Odottamattomat kriisit tapaavat antaa vauhtia teknologian kehitykselle. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2021 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E KORONA AVAA ELÄMÄN MERKITYKSIÄ T ätä kirjoittaessani koronapandemian hillitsemiseen liittyvät kokoontumisrajoitukset ovat edelleen voimassa. Museoiden digitalisoituminen on onneksi ollut ripeässä vauhdissa jo ennen koronapandemiaa. Toivotan kaikille museoiden ystäville ja ylläpitäjille sinnikkyyttä, iloa ja optimismia. Tämäkin ilmiö todennäköisesti vakiintuu jo pelkästään siksi, että elämysten kokeminen ei enää edellytä siirtymistä paikasta toiseen. Ilmiö liittyy myös museokäynteihin. Yhä suurempi osa museoiden aineistoista on kiinnostuneiden ulottuvilla älylaitteen kautta. Kun fyysiset käynnit elämysten äärelle ovat rajoitusten takia miltei loppuneet, yhä suurempi osa elämyksistä on siirtynyt digitaaliseen maailmaan. Poikkeustilan kestosta emme vielä tiedä, mutta se päättyy jonakin kauniina päivänä. Ihmisten turhautuminen etäkokouksiin tuo todennäköisesti markkinoille helppokäyttöisempiä ja todentuntuisempia kokoussovelluksia. 59. Digimuseo.fi-palvelu on vaivattomasti kaikkien käytettävissä. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Saana Darth, Inkeri Kallio, Iikka Kivi, Heli Kärkkäinen, Tuomas MacGilleon, Silja Massa, Maria Paldanius, Meri Parkkinen, Jenna Parmala, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Katariina Salmi, Tytti Steel, Elina Tanskanen, Erkki Vuokila KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Näyttää siltä, että korona on kiihdyttänyt erityisesti tietoja viestintäteknologian etenemistä
Uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alkuperäinen tunnelma, mutta tehdä kohteesta entistä elävämpi ja helpommin saavutettava. TEKSTI TUULI RAJAVUORI V uoden museon tunnustuspalkinto jaetaan tänä vuonna seitsemättä kertaa. Se on ainutlaatuinen Pommern on tuttu lähes kaikille Maarianhaminassa käyneille. MERIKESKUS VELLAMO Kohtalona Ruotsinsalmi on Suomen merimuseon ja Kymenlaakson maakuntamuseon uusi päänäyttely. Å LA N D S SJÖ FA R TS M U SE U M SO IL E TI R IL Ä / M U SE O V IR A ST O. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu koronatilanteen takia. Pommern avattiin uudistettuna vuonna 2019. Näyttelyprosessin aikana paikallisia yrityksiä kannustettiin historian hyödyntämiseen tuotteistamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Näyttely avattiin kesäkuussa 2020 ja sitä edelsi monivuotinen prosessi, jossa uudistettiin näyttelysuunnittelun rakenteet. Näyttelyä on hyödynnetty myös koko alueen matkailun kehittämisessä. Museoon on esimerkiksi tuotettu ääniopastus, joka johdattelee kävijän merelliseen seikkailuun 1930-luvulla. Alusta ympäröivästä uudesta laiturista on tullut ahvenanmaalaisten Näyttelyn tavoitteena on esitellä sotahistoriaa niille, jotka eivät lähtökohtaisesti ole siitä erityisen kiinnostuneita. myös maailman mittakaavassa: alus on säilynyt lähes muuttumattomana siitä lähtien kun se valmistui telakalta lähes 120 vuotta sitten. Vuonna 2021 finalisteina on siis kaikkiaan kuusi museota. Paikallisille se on tärkeä symboli. Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä aikakauden elämäntarinat tulevat lähelle visuaalisten elementtien ja elokuvallisen kerronnan kautta. MUSEOALUS POMMERN Museoalus Pommern on ahvenanmaalaisten symboli merelle ja merenkulkuperinteelle. < Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn elokuvallinen kerronta vie museovieraan mennessään. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta VUODEN MUSEO -FINALISTIT VALITTU Vuoden museo 2021 -kilpailun finaaliin on valittu kolme museota: Merikeskus Vellamo Kotkasta, Museoalus Pommern Maarianhaminasta ja Urheilumuseo Helsingistä. Näyttely houkutteli heti ensimmäisenä kesänä runsaasti kävijöitä. Viime vuoden finalistit Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Turusta, Helinä Rautavaaran museo Espoosta ja Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaalta siirtyivät suoraan tämän vuoden finaaliin
Perinteinen kronologinen esittäminen on vaihtunut ilmiöpohjaiseen esittämiseen. toukokuuta 2021. Kävijän mielikuvissa käyntiin liittyy paljon muutakin kuin näyttelykäynti, kuten esimerkiksi vierailu museokaupassa ja museokahvilassa”, sanoo Miettinen. TO M I PA R K KO N EN / U R H EI LU M U SE O R O N I R EK O M A A. Vuoden museokauppa -kilpailun palkintolautakuntaan kuuluvan Aino-Marja Miettisen mielestä Vuoden museokaupan palkitsemisesta on tullut ajankohtaista, koska museokauppatoiminta nähdään yhä olennaisempana osana museotoimintaa. Museokierrokselle lähdetään pukukaapin kautta, ja se etenee Helsingin olympialaisten 1952 kautta muun muassa urheilusankareihin ja talviurheilun muutokseen. Uudistuneet tilat ja päänäyttely tarjoavat katsojalle tunteita ja elämyksiä. Kauppoja kuvaa yksilöllisyys ja persoonallisuus. Uusi museokonsepti on saavuttanut sekä yleisön että museoja merenkulkuammattilaisten suosion. Vuorten valloittaminen, aavikoiden halki juokseminen, maantiepyöräily ja skeittaus kohtaavat e-urheilun. Urheilumuseon vahvuus ovat laajat arkistokokoelmat, joihin kuuluu esineitä, valokuvia, asiakirjoja ja kattava urheiluhistoriallinen kirjasto. Se voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta. VUODEN MUSEO -PALKINNOT Vuoden museo -kilpailun palkintolautakunta tutustuu kevään aikana finalistimuseoihin ja jakaa palkinnot Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestettävässä Museopalkintogaalassa Turussa 27. V uoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta omalla toiminta-alueellaan. Gaalassa jaetaan myös Vuoden viestintäteko -palkinto sekä ensimmäistä kertaa Vuoden museokauppa -palkinto. Niitä käytetään aktiivisesti tietopalveluja tutkimustarkoituksiin. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta kokoontumispaikka, jonne tullaan viettämään aikaa ympäri vuoden. URHEILUMUSEO Urheilumuseo palasi Olympiastadionille viiden väistötiloissa vietetyn vuoden jälkeen syksyllä 2020. Pommern on Ahvenanmaan suosituin matkailukohde. Museon parvella esitellään ympäristöjä, joita ei ole ensisijaisesti suunniteltu urheilukäyttöön. Suomessa on noin 350 museokauppaa. Urheilumuseon moderni näyttelyarkkitehtuuri sopii hyvin historialliseen ympäristöön. ”Museokäynti on kokonaiselämys. Museokaupat tunnetaan erikoisliikkeinä, joiden tuotevalikoima poikkeaa muista kaupoista. ”Toivomme, että uusi palkinto tuo ansaittua näkyvyyttä museokaupoille”, sanoo Vuoden museokauppa -palkintolautakunnan koordinaattori Emilia Merisalo
Maaliskuun sulku kuitenkin katkaisi lupaavan kasvun. Gaala huomioi koko kulttuurin ja taiteen kentän. ” Miksi museot ovat suljettu, mutta baarit ja kuppilat auki. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MATKAILU AVARTAA Museot tarjoavat monelle matkailijalle mahdollisuuden kokea vieras maa ja kulttuuri erityisellä tavalla. ”Mielessä kävi juhlahumua seuratessa, mitä Simberg olisi pitänyt Meksikosta.” MUSEOIDEN KORONAVUOSI Koronaviruspandemia pienensi museoiden kävijämääriä vuonna 2020. Tarkoituksena on palkita tekoja, teoksia ja tekijöitä, joissa on jotain uutta, omaperäistä tai tärkeää.” Yle uutisoi joulukuussa 2020 käynnistävänsä yhdessä kumppanien kanssa vuosittaisen Kulttuurigaalan, joista ensimmäinen televisioidaan suorana torstaina 25.11.2021. Esimerkiksi Didrichsenin taidemuseo teki kaikkien aikojen kävijäennätyksen, kun museossa vieraili lähes 75 000 ihmistä. ” Kuopiossa avautuva Kantti aloittaa näyttelytoiminnan Leonardo da Vincin elämään liittyvällä näyttelyllä. Näyttelyssä perehdytään Leonardo da Vincin elämään, keksintöihin ja koneisiin. Tapahtumien ja ryhmävierailujen peruutukset sekä kansainvälisten turistien puuttuminen vaikuttivat merkittävästi museokäynteihin. Näyttelyjen ollessa kiinni moni museo alkoi kehittää digitaalisia palveluja, kuten virtuaaliopastuksia. Heinäkuussa Museokortilla tehtyjen vierailujen määrä ylsi kaikkien aikojen ennätykseen. Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.1.2021. Lukuisissa museoissa vuosi 2020 alkoi lupaavana ja kävijämäärät olivat edellisiä vuosia suurempia. Lammassaaren mielestä luurangot olivat yhtä inhimillisiä kuin Hugo Simbergin Kuolemat. Museotilassa oli pienoismalleja, seinille heijastettuja kuvia ja suullisia selostuksia. MUSEO-lehden 1/1991 jutussa Pääkallojen ja tequilan maa taidehistorioitsija ja museoammattilainen Taina Lammassaari kertoi mieleenpainuvasta työmatkastaan Meksikoon. ”Ne virkistivät mukavasti museossa käyskentelyn lomassa.” Meksikon-matka ajoittui vainajien muistopäivän aikaan, jolloin luurankoja oli esillä kaikkialla. Muutamien museoiden kävijämäärät kasvoivat kuitenkin koronasta huolimatta. Kesä toi hengähdystauon korona-arkeen. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Erityisen vaikutuksen Lammassaareen teki Mexico Cityn antropologinen museo. ”Museo on erinomainen esimerkki siitä, miten elämykset ja tieto on porrastettu niin, että katsoja voi edetä tiedonhankinnassa sekä loogisessa että haluamassaan järjestyksessä.” Näyttelysuunnitellussa oli otettu huomioon myös lukutaidottomat kävijät. Lammassaari oli myös vakuuttunut museoravintolan tequilapohjaisista drinkeistä ja magaridoista. Tunnetuimpien taideteosten jäljennöksiä on esillä myös Kuopion taidemuseossa.” Savon Sanomat uutisoi 10.12.2020 kansainvälisestä kiertonäyttelystä L3dnardo da Vinci , joka tulee ensimmäistä kertaa Suomeen. Osa museoista tallensi poikkeusajan ilmiöitä jälkipolville. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Näyttely avautuu Kuopion Kantissa 15.4.2021.. Ohjelmaan oli yhdistetty lukuisia museovierailuja. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Museoviraston keräämien alustavien tietojen mukaan vuonna 2020 ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailtiin noin 4,5 miljoonaa kertaa. Kevään täyssulku vaikutti museoiden toimintaan koko maassa ja loppuvuodesta monet museot joutuivat sulkemaan näyttelytilat uudelleen. Vierailumäärät kasvoivat 38 prosentilla verrattuna vuoden 2019 heinäkuuhun. Museoissa ja näyttelytiloissa maskisuosituksen noudattamista on helppo vahtia ja vaatiakin, ja maskinkäyttö on luontevaa, kun näyttelyissä pääasiassa keskitytään katselemaan.” Helsinkiläisen Pipsa Kostamon mielestä korona-aikana ihmiset tarvitsevat virikkeitä mielelleen. Käyntimäärät vähenivät siis reilulla kolmella miljoonalla käynnillä edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2019 museokäyntejä tilastoitiin 7,6 miljoonaa. Jenna Honkanen MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Kulttuurigaalassa palkitaan laaja-alaisesti suomalaista kulttuuria ja nautitaan upeista esityksistä
K un koronavirus eristi viime keväänä suomalaiset koteihinsa, tutut rentoutumistavat menivät uusiksi. Se oli paikka leikkiä, kiipeillä ja rakentaa majoja. Koronavuosi sai monet suomalaiset pohtimaan suhdettaan metsään. Lumi narskuu jalkojen alla, mitään muuta ei kuulu. Ravintolat, museot ja näyttelyt olivat suljettuina, tapahtumat ja kyläilyt peruttu. Osa metsän asukkaista jatkaa sitä paitsi eloa entiseen malliin. Lammen rannassa suopursujen lehdet roikkuvat maata kohti, kuin kuolleina. Hiirten, oravien ja jänisten jäljet risteilevät hangella. Viime vuonna metsästä tuli entistä tärkeämpi monille – niin minullekin. Kaupungin ollessa kiinni huomasin hakeutuvani metsään aiempaa useammin. Lomamatkojen sijaan suunnittelin patikointiretkiä, eikä ulkona syöminen tarkoittanut enää ravintoloita, vaan laavuja nuotiopaikkoja. Metsään oli helppo mennä, koska se oli minulle entuudestaan tuttu. Eivät kasvit ole mihinkään kuolleet, ne vain lepäävät ja odottavat kevään saapumista. Kasvaessani kadotin luontoyhteyden pitkäksi aikaa. Lapsuus maaseudulla tarkoitti, että metsää oli joka puolella. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON KUVAT RONI REKOMAA 8 MUSEO 1/2021 ESSEE Metsä tekee hyvää. Niille metsä on koti ja koko elämä, monille ihmisille yksi paikka viettää aikaa. Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt ja jähmettänyt ympäröivän maiseman paikoilleen. MIELENRAUHAA METSÄSTÄ P akkanen piirtää hengitysilmasta pilviä, jotka ehtii nähdä juuri ennen kuin ne katoavat. Kuura koristaa jokaista lumivaipan läpäisevää runkoa ja varpua, ja oksat näyttävät saaneen ylleen paksun sokerikuoren. Se oli leikkialusta, joka muuttui mielikuvituksen voimalla miksi Metsät ovat aina olleet arvokas osa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Lapsena metsä oli sivuosassa. Mutta kun lehden hieraisee rikki, tuttu huumaava tuoksu tunkee nenään. Nyt kun hapuilen sitä takaisin, huomaan että luonto on sama kuin ennen, mutta minä olen muuttunut. Tilalle piti keksiä jotain muuta
Teollisuus tekee sen, mitä kuluttajat haluavat ostaa. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, joista monelle metsä on tärkeä tulonlähde. Aikuisena huomio kiinnittyy tarkemmin puihin ja kasveihin, siihen mitä on juuri nyt silmien edessä. Väliin mahtuu koivuja ja muutama katajakin. Suomalaisten metsäsuhdetta on tallennettu tänne, Suomen Metsämuseo Luston kokoelmiin. Kansallispuistoissa on ollut jatkuvasti enemmän kävijöitä koko 2000-luvun ajan. Eduskunnan käsiteltävänä on kansalaisaloite, joka kieltäisi avohakkuut valtion metsissä. Kivenheiton päässä avautuu paljas kaistale myllättyä maata. Lumen seasta pilkistää risujen ja juurakkojen lisäksi ohuita ja paksuja kantoja. > Suomen maa-alasta yli 80 prosenttia on metsän peitossa. Lustossa pohditaan juuri nyt, miten museo voisi tallentaa korona-ajan metsäsuhdetta ja siihen liittyviä kokemuksia. Myös Lustossa vierailijoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Niitä on väistämättä myös retkeilyreittien varrella. Metsän merkitys ja arvo riippuu siitä, keneltä kysyy. Rentoutumista ja mielenrauhaa etsivälle näky on aika rujo. Toisen maailmansodan jälkeen metsäteollisuudella oli merkittävä rooli jälleenrakentamisessa ja sotakorvausten maksamisessa. Arvojen, näkökulmien ja tavoitteiden kirjo on suuri, ja ne ovat osittain ristikkäisiä”. Hakkuiden lisäksi luontoa on muutettu esimerkiksi ojittamalla soita. Haluaisin ajatella, että maailman polvilleen panneella pandemialla on ollut myös hyviä vaikutuksia. Ihminen tekee päätöksen luonnon puolesta, kuten ennenkin. E telä-Suomen metsistä enää 1–3 prosenttia on luonnontilaisia. L ammen reunalla kiemurtelevan polun metsänpuoleista reunaa hallitsevat kuuset ja männyt. Luonnonsuojelujärjestöt perustelevat kieltoa luontoja virkistysarvoilla sekä ilmastonmuutoksella. Toisaalta on ymmärrettävää, että metsäteollisuus vastustaa ajatusta rajoittaa hakkuita. Vienti oli hyvin < Suomalaiset ovat aina eläneet vuorovaikutuksessa metsään. Luonnonsuojelun näkökulmasta teot on helppo tuomita huonoiksi. Museoiden, arkistojen ja kirjastojen sisältöjä tarjoavassa Finna-verkkopalvelussa Luston aineistot olivat viime vuonna viidenneksi suosituimpia. Koronavuosi näkyy piikkinä tilastoissa, mutta kyse ei ole vain hetkellisestä ilmiöstä. Leena Paaskosken mukaan tämä kaikki kertoo metsien ja metsäkulttuurin kiinnostavuudesta. Hän toteaa, että metsiin liittyvä keskustelu on nyt ennennäkemättömän vilkasta. Ihmiset ovat taas muistaneet metsien olemassaolon, ja vaikutus kestää toivottavasti pitkään”, hän sanoo. Etelä-Suomessa retkeilijöitä oli välillä ruuhkaksi asti. Eteläisessä Suomessa ei tarvitse kulkea kovinkaan kauas tullakseen hakkuuaukon äärelle. Sama on tapahtunut ennenkin, toisissa kriiseissä. Sitten puiden välistä alkaa näkyä taivasta. On selvää, että luonnolle olisi parasta, ettei ihminen kajoaisi siihen lainkaan. tahansa. Samalla oma mieli lepää, paremmin kuin missään muualla. Vuoden 2020 alkupuoliskolla kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat keskimäärin viidenneksen edellisvuodesta. 9 ESSEE Metsä tekee hyvää ” Kasvava kiinnostus metsiä kohtaan näkyy myös museoissa.. ”Harva tuntuu suhtautuvan metsiin penseästi. Sen näkökulmasta tärkeintä on varmistaa raaka-aineen saatavuus. Se metsä, johon minäkin olen lapsesta asti tottunut, on ihmisen voimakkaasti muokkaamaa talousmetsää. Kun luonnolle antaa sen ansaitseman huomion, näkee kauneutta ja mielikuvituksen rajat ylittävää monimuotoisuutta. M ännyt hallitsevat maisemaa myös Punkaharjulla. Metsillä on merkitystä myös muille kuin retkeilijöille. Samaan aikaan pitää tunnustaa, että ilman metsäteollisuuden kehittymistä tuskin asuisimme yhdessä maailman vauraimmista maista. ”Metsä tuntuu turvalliselta hetkessä, jossa tavalliset elämäntapaan liittyvät asiat eivät enää toimi. Löysin tieni takaisin metsään, enkä ole ainoa. Luston kehittämisjohtaja, kansatieteen dosentti Leena Paaskoski on huomannut, että metsän vetovoima on ollut korona-aikana entistä suurempi. Viime kädessä metsien kohtaloon vaikuttaa tietenkin se, miten paljon metsäteollisuuden tuotteille on kysyntää
Meissä elää vahvasti ajatus metsistä yhteisenä omaisuutena. Molempia tehdään, kyse on enimmäkseen siitä, kuinka paljon. Moni on sanonut, että oma metsäsuhde on muuttunut sen jälkeen, kun on perinyt tai hankkinut metsää”. Asiat ovat harvoin yksiselitteisen hyviä tai huonoja. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. pitkään metsäteollisuuden tuotteiden varassa ja on osittain sitä edelleen. Niin pitkä matka puolella suomalaisista on kotiovelta lähimpään metsään. Leena Paaskoski kertoo, että metsäteollisuuden jäljet näkyvät talouden ja työpaikkojen lisäksi myös asioissa, joita ei tajua heti ajatella. Ei ole mikään ihme, että suurimmalla osalla suomalaisista on jonkinlainen metsäsuhde. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Niitä halutaan hakata ja niitä halutaan suojella. K orkeintaan 200 metriä. Metsäteillä on harjoitellut myös moni huippurallikuski.” Sitten ovat metsäpatruunoiden taidekokoelmat ja muut kulttuuriteot. N at io na lm us eu m , St oc kh ol m www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 2021-02-04 13:29. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Hänen mukaansa metsät ovat jatkuvan keskustelun kohde, koska sitä käydään rajatuista näkökulmista. ”Esimerkiksi metsäteollisuuden tarpeisiin rakennettu metsätieverkosto on mahdollistanut kesämökkikulttuurin synnyn. Metsiin liittyvä työ on näkyvästi esillä myös Luston näyttelyissä. Metsiin on aina menty virkistäytymään ja niillä on ollut henkistä merkitystä, joka näkyy kansanperinteessä”. Leena Paaskosken mukaan on tyypillistä, että metsän merkitys on eri elämänvaiheissa erilainen. Metsät eivät ole yksityisalueita, vaan niissä saa kulkea, marjastaa ja sienestää vapaasti. Hieman pidemmällä tulevaisuudessa suomalaisia metsiä odottaa isompi muutos. ”Ehkä ennemmin kannattaisi tavoitella erilaisten arvojen ja tavoitteiden kestävää yhteensovittamista.” L ähitulevaisuudessa keskustelu metsien käytöstä tulee siis jatkumaan. ”En usko, että metsät ovat koskaan olleet suomalaisille pelkästään taloudellinen resurssi. ”Nykyisessä keskustelussa on paljon mielipiteitä ja näkemyksiä, mutta sellainen kokonaiskuva, joka perustuu pitkään ajalliseen jatkumoon ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen, on ehkä vähän puutteellinen.” Paaskoski ei usko, että metsien käytöstä saadaan aikaan konsensusta. ”Voi olla, että opiskeluaikana kiinnostavat muut asiat, mutta perhe-elämän alkaessa lapsia halutaan viedä metsäretkille. Ilmastonmuutos 12 MUSEO 1/2021 ESSEE Metsä tekee hyvää Taking care is what we do. Vaikka luonnonsuojelusta ja metsien virkistysarvoista puhutaan nyt enemmän kuin aiemmin, Paaskosken mukaan metsäsuhteemme ei ole muuttunut toisenlaiseksi
Leena Paaskosken haastattelun lisäksi jutussa on käytetty lähteenä Metsähallituksen tilastoja ja Juha Kauppisen Monimuotoisuus -teosta (2019). V oimakkaan vihreä läikähdys rikkoo haaleiden värien kirjon. Kevät saapuu aikanaan. Luonto on elementtinä ihmistä suurempi, hän sanoo. Jätän varvut, suopursut ja männyt jatkamaan talviuntaan. Tavoitteena on luoda osallistava näyttely, joka paljastaa kävijälle metsän kaikki puolet. tarkoittaa, että pohjoiset metsät asukkaineen joutuvat sopeutumaan pysyvästi lämpimämpiin olosuhteisiin. ”Metsä kiinnostaa kaikkia. Kun metsät ja niitä koskeva keskustelu muuttuvat, museo elää mukana, tallentaa tämän kaiken ja jopa rakentaa siltoja. Ajattelen, että metsään meneminen on oikeastaan kulttuurielämys muiden joukossa. Silloin on taas aika kasvaa. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Se on joka käynnillä hieman erilainen ja kuitenkin sama, etäinen mutta helposti lähestyttävä. Haluamme tarjota näyttelyssä mahdollisuuden pohtia omaa ja muiden metsäsuhdetta menneisyydestä tulevaisuuteen”. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Niinhän se on. Ne kaikki herättävät tunteita ja ajatuksia, joilla on voimaa muuttaa ihmistä. Jotkut lajit pystyvät siihen, toiset eivät. Metsässä on silti jotain muutakin. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. Leena Paaskoski kertoo, että sisältöihin haetaan ideoita museon ulkopuolelta ja esimerkiksi erilaisia teemoja käsittelevistä työpajoista. Siellä inhimilliset murheet asettuvat hyvin mittakaavaan”. 13 ESSEE Metsä tekee hyvää Taking care is what we do. ”Metsän kiertoaika on niin paljon pidempi kuin ihmisen oma elinkaari. N at io na lm us eu m , St oc kh ol m www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 2021-02-04 13:29 < Suomalaisten moniulottoisesta metsäsuhteesta kielii muun muassa kansanperinne.. Punkaharjulla suunnitellaan Luston uutta ydinnäyttelyä, joka avataan yleisölle 2023. Se kuuluu samaan sarjaan vaikuttavien näyttelyiden, konserttien ja teosten kanssa. Siihen liittyy pysyvyyden tunne, jonka merkitystä en oikein osaa pukea sanoiksi. Lumisateelta suojassa kasvava puolukanvarpu on jäätynyt niille sijoilleen, jääpuikoista tippuvan veden alle. Varpu on luonnon oma taideteos, ylpeä ylistys elämän sitkeydelle. Onneksi Leena Paaskoski osaa. Jos metsät muuttuvat, niin tekevät myös museot
Taidemuseon johtajana aloittanut Elovirta on nyt pari vuotta luotsannut Keravan museopalveluita ja päässyt paneutumaan myös kulttuurihistorialliseen aineistoon. Kun hän aloitti työt Keravan taidemuseon johtajana vuonna 2009, oli selvää, että luvassa olisi uusia näkökulmia ja muutoksen tuulia. Museonjohtaja Arja Elovirta haluaa näyttää keravalaisille, että taide ei tunne rajoja. Hän on tutkinut ja opettanut taidehistoriaa, kuratoinut näyttelyitä, kirjoittanut taiteesta ja ollut Taide-lehden päätoimittajana. Esimerkiksi Pisinmäen kaivaukset alkoivat 14 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2021 < Yhteisöllisyys on Keravan taideja museokeskus Sinkassa tärkeää. RAJOJA RIKKOMALLA K ivikirveitä sisältävät arkistolaatikot oli aseteltu riviin Taideja museokeskus Sinkassa sijaitsevalle työpöydälle. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT KATARIINA SALMI ”Työ ei ehkä kuulu perinteisen museonjohtajan toimenkuvaan, mutta pienessä museossa haluan ja saan myös ideoida ja toteuttaa näyttelyitä.” Elovirta on toiminut taidealan sekatyöläisenä koko uransa ajan. Museo alkoi levittäytyä rajojensa ulkopuolelle ja ihmisten tavalliseen arkeen. Toisinaan päävastuu kuratoinnista lankeaa myös museonjohtajalle. Siksi on myös hyvä, jos ihmisten ei tarvitse erikseen hakeutua taiteen pariin, vaan taide tulee heidän luokseen”, Elovirta toteaa. Sinkan näyttelyt tuotetaan yleensä itse tai yhdessä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Elovirta kertoo. Hän oli päättänyt ottaa haasteen vastaan suunnittelemalla pienoisnäyttelyn, joka sai nimekseen Muinainen Kerava ja sen löytäjät. Ratkaisu löytyi taustamateriaaleista. ”Huomasin, että lähes kaikki 1900luvun toisella puoliskolla muinaislöytöjä Keravalla tehneet ihmiset olivat olleet jollakin tapaa merkittäviä henkilöitä. Heillä oli sydämen sivistystä ja silmää menneelle ajalle.” Kontekstitiedoissa vilisivät vuokraviljelijät, nimismiehet, kunnanvaltuutetut ja kansakoulunopettajat. > ”Sinkan toiminnan yksi tärkeä ulottuvuus on erityisryhmien ja taiteen marginaalien näkyväksi tekeminen”, kertoo Elovirta.. Museotoiminta tukee ihmisten hyvinvointia ja tuo merkitystä elämään. M utta mitä tehdä rivissä oleville kivikirveille. ”Keravan taidemuseota pyöritettiin pitkään talkoovoimin, ja siksikin yhteisöllisyys on meidän toimintamme keskiössä. Moni koki, että kaupunki heräsi uudella tavalla eloon. Millaisen näyttelyn niistä voisi Sinkkaan rakentaa. Museonjohtaja Arja Elovirta katseli niitä harmissaan, sillä muinaiset löydöt pysyivät mykkinä
KOULUTUS • Helsingin yliopisto, filosofian lisensiaatti, 1999. Työpäivä päättyy. Tapaaminen museomatkailun kehittämistyön koordinaattori Maria Kuuselan kanssa. Työ on minulle mieluisa osa elämää.” > ”Pääsin jo ensimmäisessä työpaikassani Valokuvataiteen museossa suunnittelemaan näyttelyitä, ripustuksia ja julisteita sekä kirjoittamaan näyttelyesittelyjä”, kertoo Elovirta. Klo 14. Pikainen lounas ja siirtyminen Sinkkaan. Mediasuhteiden ja yhteistyöhankkeiden hoitamista. Klo 11. ARJA ELOVIRTA, 60 • Kotoisin Pieksämäeltä, asuu kumppaninsa kanssa Keravalla TYÖNKUVA • Vastaa museopalveluiden operatiivisesta johtamisesta, kehittämisestä, taloudesta, näyttelyohjelmistosta, kokoelmapolitiikasta ja tutkimustoiminnasta, johtaa henkilöstöä sekä huolehtii mediasuhteista ja verkostojen rakentamisesta. Klo 12. ”Työn alla on hanke, jonka tavoitteena on kehittää museolähtöinen matkailukonsepti yhdessä Tuusulan ja Järvenpään kanssa.” Klo 13. ”Yritän lopettaa työt puoli kuuden aikaan, mutta usein päivä venähtää. ”Aiheena olivat kaupungin palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.” Klo 18. Toimialan johtoryhmän kokous. Työt alkoivat sähköpostin avaamisella. ”Jos menisin työpaikalle, työmatka kestäisi vain kolmisen minuuttia pyörällä.” Klo 10. Henkilöstöasioita, näyttelyiden lainasopimusten hyväksyntää, kokoukseen valmistautumista. ”Se oli aika hyvä koulu ensimmäisen vuoden taidehistorian opiskelijalle.” 16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2021. TYÖKOKEMUS • Valokuvataiteen museo, näyttelysihteeri 1980?1982 • Suomen taiteilijaseura, apulaisnäyttelysihteeri 1986?87 • Helsingin Sanomien taidekriitikko 1990?1991 • Helsingin yliopisto, taidehistorian assistentti 1992?2002 • Maaseudun sivistysliitto, projektikoordinaattori 2004?2006 • Taide-lehden päätoimittaja 2006?2009 • Keravan taidemuseon johtaja 2009?2020 • Keravan museopalvelujohtaja 2021 TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ Klo 9
”Samalla painimme museoalan tyypillisten ongelmien kanssa. Kun taideteos, esine tai kuva puhuttelee sekä tunnetta että järkeä, se saattaa jäädä vaivaamaan mieltä pitkäksi aikaa. Moni ensimmäistä kertaa Sinkassa vieraileva on yllättynyt positiivisesti. Kaiken tämän keskellä olen valtavan ylpeä työkavereistani. Moni kun on lahjoittanut myös sukunsa esineistöä museon kokoelmiin.” Kerava-kulmaksi kutsuttuun nurkkaukseen syntyi lopulta näyttely, joka keskittyy erityisesti muinaisten esineiden löytäjiin ja heidän tarinoihinsa. Ja sekin on hienoa, että niinkin moni kansainvälinen taiteilija on nähty meillä Keravalla.” Sinkan seitsemän hengen museotiimin vastuulla ovat sekä taidemuseon että kulttuurihistoriallisen museon tontit. EGSin lisäksi portfoliohaussa viime metreille pääsivät Kati Immonen ja Ville Andersson , jonka teokset ripustetaan vuodeosaston perhehuoneisiin, kunhan niiden remontti valmistuu. Yli sata ihmistä tuli, ja valmistuttuaan talo keräsi valtavasti kiinnostunutta yleisöä. K eravan aseman lähellä sijainnut puutalo oli päällystetty pinkeillä virkatuilla tilkuilla. ”Tällä hetkellä kotiseutumuseon pihapiirissä käyvät virkistäytymässä esimerkiksi viereisen hoivakodin asukkaat, mutta kenties museo voisi olla läsnä ihmisten elämässä vieläkin enemmän.” Samalla kun tätä haastattelua tehdään, graffititaiteilija EGS vetäisee hupun päähänsä, maskin kasvoilleen ja astelee Keravan terveyskeskukseen spraypullot laukussaan. Museon organisaatiouudistuksen myötä Elovirta pohtii aihetta nyt myös kaupungin museokohteisiin kuuluvan Heikkilän kotiseutumuseon kannalta. Sekä taideettä kulttuurihistoriallinen kokoelmamme tarvitsevat pikaisesti uusia tiloja. Tenho Raaterovan esittämät toivekappaleet soivat kuvataiteilija Terhi Ekebomin suunnittelemissa valaistuissa veistoksissa. ”Kutsuimme keravalaiset virkkaamaan pakolaiskeskuksessa asuvien irakilaisja afgaaninaisten kanssa. He ovat pystyneet elämään epävarmuudessa ja toteuttamaan upeita uusia näyttelyitä kaiken muutoksen keskellä.” 18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2021 ” Sinkassa moni on yllättynyt positiivisesti.. Neljä vuotta sitten toteutettu, kansainvälisestikin noteerattu Pinkki talo ja siihen liittynyt Näkyväksi neulottu -näyttely ovat edelleen Arja Elovirran uran huippuhetkiä. ”Siellä hän viimeistelee parhaillaan remontoituun terveyskeskukseen tekemäänsä taideteosta”, Elovirta kertoo. Puolalaissyntyisen taiteilija Olekin kanssa tuotetun yhteisötaideteoksen tavoitteena oli kiinnittää huomio Suomeen saapuneiden pakolaisten asemaan. Presidentti Halonenkin piipahti paikalla.” Tällaista toimintaa Elovirta kaipaa kaupunkiin lisää. Vuonna 2017 Elovirta palkittiin vuoden keravalaisena. Ajatuksena on, että tärkeät muistot saattavat joskus olla vain yhden musiikkikappaleen päässä. Museo on ollut asiantuntijana ja yhdyslinkkinä taiteilijan, tilaajan ja rakennuttajan välillä. Sen äärellä asukas voi nyt istahtaa puron varrelle ja kuunnella veden solinaa, tai maalata revontulilla ja lennättää syksyn lehtiä.” R ajojen rikkoja, sellaiseksi Arja Elovirtaa palkintotilaisuudessa kuvailtiin. Palkintolautakunnan mukaan Elovirta on onnistunut nostamaan taidekeskus Sinkan tason Suomen parhaimmistoon. Koronan ja vuonna 2020 toteutetun organisaatiouudistuksen myötä henkilökunta on ollut kovilla. Esimiehen näkökulmasta muutos ja pandemian museotyölle tuottama epävarmuus rasittaa koko työyhteisöä. ”Aivan kaikki unelmani eivät toki ole toteutuneet, mutta tuntuu, että yleisö on ottanut meidät omakseen. Keravan tavoitteena onkin olla uusien ajatusten kärkikaupunki, jossa hyvinvointia ja hyvää elämää rakennetaan yhdessä keravalaisten kanssa. ”Näyttely kertoo sekä kivikautisista asuinpaikoista että näillä paikoilla myöhemmin eläneiden ihmisten vaiheista, ajan kerroksista.” Sanapari kerrostuneet merkitykset toistuu Elovirran puheessa tiuhaan tahtiin. maisteri Aarne ’Kivitasku’ Nurmisen pihamaaltaan tekemien löytöjen ansiosta. ”Menneisyyteen näyttivät katsovan erityisesti ne, jotka vaalivat omaakin kulttuuriperintöään. ”Ekebom oli mukana myös OiOi Solutionin hoivakoti Vommaan toteuttaman aistiseinän suunnittelussa. Hänen toiveenaan on, että jokaisen aineiston voisi kohdata monella eri tasolla. Keväällä 2020 Keravan hoivakotien käyttöön valmistui joukko Muistojen soittorasioita
Sille täytyy löytää hitaampia, vähemmän tuhoisia vaihtoehtoja. Ihmiset mittaavat unen määrää aktiivisuusrannekkeilla, kauppojen hyllyt pursuavat terveellisiä vaihtoehtoja ja jooga on muuttunut Intian-reissaajien erikoisuudesta perheenäitien perusjumpaksi. Ne irrottavat elämän arkisen harmaista kehyksistä ja kytkevät mielemme kiinni koko maailman kudokseen. Lisäksi meidän olisi muistettava arvostaa enemmän ihmiselämää rikastavia kulttuuripalveluita: museoita, taidenäyttelyitä, kirjastoja, konsertteja, näytelmiä ja muita vastaavia. V E SA TY N I. Itse hieman vierastan trendiä kahdesta syystä. Iikka Kivi Kirjoittaja on oululainen stand up -koomikko, joka joutuu keikkareissuillaan tekemään vaikeita valintoja hienojen museoiden ja linturetkikohteiden välillä. Tai ainakin melkein hienoa. Usein tuntuu siltä, että hyvinvointibuumin funktio on auttaa meitä pysymään joten kuten terveinä sairaassa yhteiskunnassa. Stand up -keikkojen jälkeen yhä useampi koomikko suuntaa kaljakuppilan sijaan nopeasti hotellille nukkumaan, jotta jaksaa seuraavan päivän hommat skarppina. Se ei ole millään tapaa kestävää eikä järkevää, joten hyvinvointibuumi täytyy sen yksilöille tuottamasta hyödystä huolimatta kyetä kyseenalaistamaan. Ja itsensä hukannut apina on harvemmin hyvinvoiva apina. Emme todennäköisesti tarvitsisi näin suurta härveleiden ja palveluiden määrää, jos malttaisimme laskea kierroksia. Nykyisen hyvinvoinnin hinta on tulevien sukupolvien ankara pahoinvointi. Ihmiset esittelevät terveellisiä elämäntapojaan sosiaalisessa mediassa samaan tapaan kuin mitä tahansa muutakin kuluttamista ja elämysten ostamista. Taiteen tekeminen ja kokeminen on ihmislajille ainutlaatuista ja keskeistä – ilman sitä unohdamme kirjaimellisesti sen, keitä olemme. Nykyelämä on usein niin hektistä ja vaativaa, että sen kelkassa pysyäkseen täytyy pysyä hyvässä kunnossa. Lisäksi hyvinvoinnista on tullut ennen kaikkea bisnestä ja statussymboli. 19 KOLUMNI Stand up -koomikko Iikka Kiven kynästä TARVITSEMME HYVINVOINTIA, JOTA EI VOI OSTAA Ongelma tässä kaikessa on se, että statuksen rakentaminen hyperkulutuksella ja hyvinvointibuumin tiukka kytkeytyminen maaniseen työkulttuuriin kertovat elämäntavasta, joka ei ole ekosysteemin kannalta kestävä. Siksi on hienoa, että asiantuntemuksen ja palveluiden määrä on kasvanut niin nopeasti. Kaikista viime vuosien trendeistä hyvinvointibuumi on yksi fiksuimmista ja tarpeellisimmista. Edes epäterveellisen rymyämisen viimeinen linnake, taidemaailma, ei ole välttynyt siltä. Trendivaatteiden kanssa esitellään nykyään kauden kuumin trendismoothie. H yvinvointi on nyky-yhteiskunnassa korostuneempaa kuin koskaan. Sellaisia onneksi on jo valmiiksi tiedossa vaikka kuinka. Luonto on jo nyt niin pahasti epätasapainossa, että ihmiselämä tulee tällä vuosisadalla vaikeutumaan merkittävästi. Luonnossa liikkuminen, ihmisten kanssa vietetty aika ja meditatiiviset hengitysharjoitukset eivät maksa mitään, eivätkä tuhoa luontoa. Hyvinvointia ne lisäävät tutkitusti. Ensimmäinen syy avattiin jo yllä
20 MUSEO 1/2021 KOKOELMAT KERTOVAT Kansanparantajien lääkintäkeinot PALA KARHUA SÄRKYYN, KIITOS! 1800-luvun kansanparantajien työvälineitä kuuluu monien museoiden kokoelmiin. Karhu voitiin usuttaa naapurin karjan kimppuun myös nousemalla tonttirajalla peppu edellä puuhun ja lausumalla sanat: ”Metsän kontio, korea poika, tule tänne tarvittaessa, käy tänne käskettäessä, tapa tallista hevonen, navetasta nahkavarsa!” Onneksi nostokarhun saattoi helposti käännyttää yllyttäjänsä päälle viemällä osan karhun haaskaamista lihoista muurahaispesään tai sekoittamalla omaa ja karhun lantaa keskenään.. Karhun ei uskottu luonnollisessa tilassaan vahingoittavan karjaa, vaan menetyksistä syytettiin nostokarhua tai karhun hahmon ottanutta naapurin isäntää. Pahaa KO U VO LA N K A U PU N G IN M U SE O P O IK IL O lähettäviä silmäyksiä loivat etenkin kateelliset naapurit, joita syytettiin lähes kaikista vastoinkäymisistä. Naapuri saattoi käyttää karhun kämmennahkaa karhun nostamisessa eli usuttamisessa karjan kimppuun. Sillä hän myös taikoi karjaonnea kylän emännille ja naimaonnea tyttärille. 1800-luvulla elänyt kansanparantaja Helena Mikontytär Puujalka Valkealan Anttilasta paransi sairaita kuivatulla karhunkäpälällä. Karhun ruokatorven läpi kaadetulla maidolla paranneltiin puolestaan vauvan suun tulehdusta, ja vastasyntyneen sängyn alle sujautetulla karhun hampaalla suojattiin lasta pahalta silmältä. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU KARHUNKÄPÄLÄ K arhulla uskottiin olevan tuonpuoleista voimaa eli väkeä. Sen ruumiinosat olivat voimakkaita taikakaluja, sillä metsän vahvimmassa eläimessä ajateltiin olevan voimaa myös kuoleman jälkeen