VUODEN MUSEO -FINALISTIT ESITTÄYTYVÄT EGS – katutaiteilijasta lasinpuhaltajaksi MUSEOT UUDISTA VAT ARKKITE HTUURIA LA U R IA N G H IN IT O IU / K IS TE FO S M U SE U M 1 / 2020 WAU • 9,80 € PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
Maria Paldanius 30 FAME ON SOPIVASTI ELÄMYS Näyttelyarvio Musiikkimuseo Famesta. 42 MUSEOT, JOTKA MUUTTIVAT KAUPPAKESKUKSIIN Kolme kauppakeskuksessa toimivaa museota esittäytyy. Silja Massa 28.2.2020 • Teemana Wau K AT A R IIN A SA LM I 1 / 2020 M A R KO R A N TA N EN 26 KATUTAIDETTA & LASIVEISTOKSIA Taiteilijahaastattelussa graffititaiteilija EGS . Rakennus on suojelukohde, jonka ilmeessä on säilynyt historian rosoisuutta. Tuuli Rajavuori 40 NÄYTTELYSUOSITUKSET KEVÄÄSEEN Kansanedustaja Paavo Arhinmäen näyttelyvinkit. 13 KERAMIIKKAA KAUNIISSA JAPANILAISMAISEMASSA Kolumni Anna-Maria Wiljanen 19 YHDEN HENGEN POMMISUOJA Erikoisia esineitä neljän museon kokoelmista. 2 MUSEO 1/2020 4 MUSEOSTA KOHTAAMISPAIKAKSI Pääkirjoitus Pekka Sauri 6 UUDEN VUOSIKYMMENEN MUSEOT 2020-luvun uudet museorakennukset. Ari Väntänen 33 VUODEN MUSEO -FINALISTIT VALITTU Vuoden museo 2020 -finalistit esittäytyvät. Jenna Honkanen. Elina Teerijoki 8 MUSEOT UUDISTAVAT ARKKITEHTUURIA Kansainväliset museohankkeet herättävät huomiota. Minna Isotalo 36 VIRTUAALISUKELLUS MENNEISYYTEEN Proto-keksintötehdas toimii vanhassa valimorakennuksessa. Katja Martelius 22 PAKO MUSEOSTA Testissä Pukstaavin pakohuone
Jenna Parmala MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma, FoodMarket ja R-kioski. Museoammattilaiset vastaavat gallupiin. Anne Salomäki 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ja Heli Kärkkäisen toteuttama ristikko. SA K A R I PI IP P O A N N IIN A M A N N IL A. Jenna Honkanen 47 TAPAHTUMIEN KESKIPISTEESSÄ Vuoden 2019 tapahtumatuottajan haastattelu. 3 46 MIKÄ MUSEO ON MIELESTÄSI OLLUT WAU. 54 NÄYTTELYLIITE 57 ANNA PALAUTETTA 14 ARKKITEHTI NÄYTTELYN TAKANA Näyttelyarkkitehti Taina Väisänen suunnittelee, kuinka näyttelyssä kuljetaan, miltä se näyttää ja minkälaisen elämyksen näyttely tuottaa. Työtä tehdään pitkälti käsin. Museoammattilaisen päivä -juttusarja tarjoaa kurkistuksen kulissien taakse
Palveluita kannattaa järjestää sinne, missä ihmiset liikkuvat joka tapauksessa päivittäisillä asioillaan. Esimerkkini ovat pääkaupungista, mutta toivon, että kohtaamispaikan konsepti ottaa tulta koko maan museoissa. Tällaisista kohtaamispaikoista on jo erinomaisia esimerkkejä. Yksilöiden ideat jäävät vain yksilöiden korvien väliin, ellei niitä jaeta toisten kanssa. KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Virtuaaliset keskustelut edellyttävät aika ajoin vahvistusta kasvokkaisista kohtaamisista. Ajatuksena museon näyttelytoiminnan siirtäminen kauppakeskukseen ei sinänsä ole kovin yllättävä. Yhteisyydessä, yhteisöllisyydessä on tulevaisuus. Minkälainen on museoiden rooli kohtaamispaikkoina. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Miten saadaan suomalaisten tunnetusti korkeatasoinen koulutus ja osaaminen mobilisoiduksi yhteiseksi hyväksi. Lähes kaikki suomalaiset tuntevat Helsingin keskustakirjasto Oodin ainakin nimeltä. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä laajemmasta näkökulmasta. 4 MUSEO 1/2020 58. Mutta tarvitaan muutakin kuin sähköisiä viestintäkanavia. Tilojen lisäksi kulttuuritoimijat tarjoavat lukemattomia tapahtumia moneen makuun. Kävijämäärät kasvavat ja museo tavoittaa uusia yleisöjä. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TOIMITTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Paula Holmila, Minna Isotalo, Katja Martelius, Annina Mannila,Silja Massa, Hannu Moilanen, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Katariina Salmi, Anne Salomäki, Elina Teerijoki, Ari Väntänen, Anna-Maria Wiljanen. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2020 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Laurian Ghinitoiu / The Twist – Kistefos PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 MUSEOSTA KOHTAAMISPAIKAKSI T ässä vuoden ensimmäisessä Museo-lehden numerossa on kiinnostava artikkeli museoiden tuomisesta kauppakeskuksiin. Digitalisaation myötä tähän jakamiseen on tarjolla enemmän alustoja kuin koskaan aikaisemmin. Kauppakeskuksiin ovat viime vuosina avanneet toimipisteitä niin sosiaalija terveyspalvelut, seurakunnat kuin kirjastotkin. Helsingin yliopiston Tiedekulma toimii kaikille avoimena tapaamis-, keskusteluja työskentelytilana. Fyysiset kohtaamispaikat ovat edelleen tärkeitä. Helsingin Kaupunginmuseo on niin ikään avautunut vapaamuotoiseksi kohtaamisareenaksi, jossa on tilaa monenlaisille puheenvuoroille
Museoalan valtionosuusjärjestelmän uudistus valmistui viime syksynä ja uusi museolaki on tullut voimaan tämän vuoden alusta alkaen. 30 vuotta myöhemmin tässä numerossa esitellään toisen näyttelyarkkitehdin, Taina Väisäsen , työtä ja uraa. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 500 euron arvoinen matkalahjakortti ja aikakauslehden vuosikerta.. Suurimmat muutokset liittyvät alueellisen toiminnan vahvistamiseen. Väsymättömänä ja aina innostuneena työntekijänä tunnettu Vuorinen oli mukana monessa ja teki yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa suunnitellessaan näyttelyitä. Valtakunnallinen vastuumuseotehtävä on myönnetty 17 museolle. Valtakunnallisia erikoismuseoita kutsutaan nykyään valtakunnallisiksi vastuumuseoiksi. Valtakunnallisena vastuumuseona aloitti myös Alvar Aalto -museo, jonka erikoisalaksi on määritelty Alvar Aallon arkkitehtuurija muotoiluperinne. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta MUSEOIDEN ALUEELLINEN TOIMINTA KASVAA MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Tuoreen brittitutkimuksen mukaan säännöllisesti näyttelyissä, museoissa ja konserteissa käyvät näyttäisivät elävän hieman pidempään kuin muut.” Uutinen Ilta-Sanomien verkkolehdessä 19.12.2019 ” Suomessa jonotetaan leipää, ämpäreitä ja kenkälusikoita, mutta yhä useammin myös pääsyä museoon. Viertola kirjoitti artikkelissaan sen aikaisen näyttelysuunnittelun suurnimen, Mikko Vuorisen , urapolusta. Uuden museolain takia museoalalla on otettu käyttöön myös uusia termejä. Rahalla voitiin Vuorisen mukaan toteuttaa hyviä näyttelyitä, mutta suuri raha ei hänen mielestään ollut välttämätön edellytys hyvän näyttelyn syntymiselle. Niiden tehtäviin kuuluvat jatkossa alueellisen museotoiminnan edistämistehtävät sekä alueelliset kulttuuriympäristöja taidemuseotehtävät pääosin oman maakunnan alueella. Siihen on myös osoitettu valtion lisärahoitusta, jonka ansiosta museoihin on palkattu uusia rakennustutkijoita, arkeologeja, korjausrakentamisen osaajia sekä alueellisen museotyön ammattilaisia. Alueelliset vastuumuseot korvaavat aiemmat maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. Museoilla on takanaan ennätysvuosi.” Yle uutisoi museoiden kävijämääräennätyksistä 2.1.2020 ” Museon käyttäjillä on tarve ymmärtää metsäja ilmastonmuutoskeskustelua, ja tähän tarpeeseen haluamme vastata.” Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski Itä-Savon haastattelussa 12.12.2019 ” Museo ei saa kuitenkaan olla pelkkää hurlumheitä ja huvipuistoa. Alueellisiksi vastuumuseoiksi on nimetty kaikkiaan 31 museota. Vuorinen piti tärkeänä ihmislähtöisyyttä ja iloitsi siitä, että vierailijat oli alettu ottaa paremmin huomioon näyttelyiden suunnittelussa. Tarvitaan sopiva yhdistelmä tiedollista asiaa ja katsomisen opettamista, mutta myös mahdollisuus kokeilla, elää, koskea ja yllättyä.” Historiantutkija ja lastenkirjailija Elina Kuorelahti Keskipohjanmaan haastattelussa 31.12.2019 MUSEO-LEHTI 1/2019 EHDOLLA VUODEN KANSI -YLEISÖÄÄNESTYKSESSÄ Aikakausmedian Editkilpailun 2019 kansikisaäänestys on nyt auki! Mene osoitteeseen www.editkilpailu.fi/ kansi2019 ja anna äänesi. Tärkeämpää oli hyvä näyttelyidea ja sen johdonmukainen toteutus. Vuorisen mielestä museoalan näyttelyt olivat parantuneet hurjasti sen jälkeen, kun niihin alettiin satsata enemmän. Alan ammattilaiseksi tullaan hyvän koulutuksen ja ennen kaikkea pitkän ja laaja-alaisen kokemuksen kautta”, totesi Virpi Viertola Museo-lehden numerossa 1/1990. Tuuli Rajavuori IDEASTA NÄYTTELYKSI ”Näyttelyiden suunnitteluun erikoistuneita ammattilaisia on Suomessa vähän
A ivan uusiakin museoita on syntymässä. Nyt Siilo-nimen saanut lisärakennus on viitesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi henkilökunnan tilat ovat hajallaan ympäri kaupunkia”, Myllyharju kertoo. ”Meillä ei ole tällä hetkellä ravintolaa, kahvilaa eikä luentosalia. Alueella sijaitsevat ennestään Turun linna ja merimuseo Forum Marinum sekä laivaterminaalit. Rakentamaan päästään joka tapauksessa vasta pitkän prosessin jälkeen, sillä laivayhtiöiden vuokrasoUUSIA MUSEOHANKKEITA 2020-luvun upeat museorakennukset UUDEN VUOSIKYMMENEN MUSEOT Museo 2020-luvun tapaan on toimiva ja näyttävä tila. ”Arkkitehtuurikilpailu ratkesi kesällä 2017. ” Turkuun kokonaan uusi museo. monet toiminnot ovat muuttuneet ja yleisö tullut vaativammaksi. Kilpailun myötä selviää museon tarkempi sijainti”, Kurth kertoo. Lisätilalle on tarvetta, koska U usia museorakennuksia nousee alkaneella vuosikymmenellä moneen suomalaiseen kaupunkiin. Esimerkiksi Tampereen taidemuseon lisärakennushankkeeseen varauduttiin jo 1980-luvulla. T oteutus ideasta avajaisiin kestää kuitenkin pitkään. Arkkitehtitoimisto Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit eli AOR voitti Tampereen taidemuseon arkkitehtuurikilpailun Siilo-nimisellä rakennuksella elokuussa 2017. Turun kaupunki juhlii 800-vuotista historiaansa vuonna 2029, ja sille vuodelle on kaupungin kalenteriin merkitty uuden historian museon avajaiset. Historian museo, joka saa lopullisen nimensä vasta myöhemmin, sijoittuu Linnanniemeen. Ideointivaiheessa on myös uusi Designja arkkitehtuurimuseo, jonka konseptisuunnitelma valmistui viime vuonna. Museorakennuksen arkkitehtuurikilpailu ajoittuu vuoteen 2021, ja voittaja saattaa selvitä jo saman vuoden aikana. ”Tammikuun alussa avattiin ideakilpailu koko Linnanniemen alueen kehittämiseksi. Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju kertoo, että jo lahjakirja, jolla tontti ja nykyinen museorakennus siirtyivät Tampereen taideyhdistykseltä kaupungille, edellyttää lisärakennuksen rakentamista samalle tontille. Museon rakentamispäätös tehtiin vuonna 2017 lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle. Museorakentamisen lähtökohtana on tarve saada toimivat, museokäyttöön sopivat tilat, mutta usein toiveena on myös rakennus, joka on nähtävyys itsessään. Siiloa päästään rakentamaan syksyllä 2023 ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankepäällikkö Joanna Kurth kertoo, että museohanke on nyt jatkovalmisteluvaiheessa ja etenee suunnitelmien mukaan. A O R A R K K IT EH D IT. 2020-luvun aikana ovat valmistumassa ainakin Kansallismuseon lisärakennus, Lahden taide-, julisteja muotoilumuseo LAD, Tampereen taidemuseon lisärakennus Siilo, Raaseporin taidemuseo, Turun historian museo, Sara Hildénin taidemuseon uusi rakennus sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Museo avautuu yleisölle 2026, jolloin Tampere on toivottavasti Euroopan kulttuuripääkaupunki.” Nykyisiin 1500 neliömetrin tiloihin tulee tuntuva lisäys, sillä Siilon ja rakennuksia yhdistävän maanalaisen osan pinta-alaksi tulee lähes 6000 neliömetriä
Uusi museo voi löytää toimivat ja puhuttelevat tilat vaikkapa vanhasta tehdaskiinteistöstä. Maalaustaiteen, kehysten, paperiteosten ja tekstiilien konservointia vuodesta 2001 www.primaart.fi hannele.heporauta@primaart.fi, puh. Se sijoittuu Tammisaaren historialliseen keskustaan tontille, jolla sijaitsee vanhastaan EKTA museon tilat. Kokoelmanhallintapalvelut, inventointi, arvonmääritykset ja taiteen realisointi JK M M PH O TO R O O M. ”Jos kaikki menee kuin Pohjanmaan Strömsössä, voisi museo avautua yleisölle keväällä 2022”, Lindholm arvioi. Tällä hetkellä vahvana taustavoimana on Turku 2029 -säätiö, joka Kurthin mukaan voi jatkossakin olla pyörittämässä museotoimintaa. Esimerkiksi Lahdessa vuonna 2021 yleisölle avattava LAD sijoittuu vanhoihin Osakeyhtiö Mallasjuoman tehtaisiin. Kuriiripalvelut . Sijainti Tammisaaren historiallisessa keskustassa on haastava ympäristö uudisrakennukselle. ”Turun linna on historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti niin tärkeä kohde, että kaiken siinä ympärillä on oltava vuoropuhelussa sen kanssa.” Elina Teerijoki > Tammisaaren tulevan taidemuseon suunnitellut JKMM on toteuttanut viime vuosina lukuisia museohankkeita, kuten Amos Rexin ja Kansallismuseon tulevan lisärakennuksen. Taidevarastointi lämpötilaja kosteusvalvotuissa tiloissa . Voittajaehdotusta hiotaan parhaillaan. Lahjoittajan toiveena oli saada Raaseporin taidemuseolle rakennus, joka on maamerkki jo itsessään. Konservointipalvelut . Raaseporin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehtitoimisto JKMM, joka toteuttaa myös Kansallismuseon lisärakennuksen. Rakennus siirtyy valmistuttuaan Raaseporin kaupungin omistukseen.” Arkkitehtuuri on tärkeä osa museorakentamista. Näyttelypalvelut, teosten kuljetus ja ripustus, tekniset suunnittelupalvelut sekä teosten näyttelytarkastukset . Samaan aikaan lupaja suunnitteluprosessit ovat meneillään. EKTA:n johtaja Dan Lindholm kertoo, että hankkeen taustalla on yksityinen Albert de la Chapellen taidesäätiö. 040 541 1525 . 7 UUSIA MUSEOHANKKEITA 2020-luvun upeat museorakennukset pimus Linnanniemessä päättyy vasta vuoden 2025 lopussa. S uurten kaupunkien lisäksi myös Raaseporiin nousee lähivuosina uusi taidemuseo. Kehysten konservointi, kultaus ja muut kehystyspalvelut . Joanna Kurth sanoo, että Turun käynnissä olevan ideakilpailun tuloksena haetaan ennen kaikkea toimivaa aluekokonaisuutta, jossa toiminnot ja kaupunkikuva tukevat toisiaan. Hanke on alueellisesti merkittävä, sillä Länsi-Uudellamaalla ei tällä hetkellä ole taidemuseota. ”Säätiö rahoittaa rakennuksen ja on lahjoittanut museolle perusnäyttelyn. Wau-efektiä haetaan myös uudella ja kokeilevalla arkkitehtuurilla. Hankkeen hallintomallikin täsmentyy projektin edetessä. Helsingin taidemuseo HAMille on puolestaan hahmoteltu uusia tiloja Suvilahden kaasukelloista. Olosuhdetarkastukset ja -valvonta . Turun historian museon yhteyteen ei tule säilytystai konservointitiloja, vaan rakennus suunnitellaan yleisökäyttöön
Uudet museot ovat yhä enemmän maansa tai paikkakuntansa vetovoiman ja identiteetin tekijöitä, ja niillä on myös keskeinen merkitys arkkitehtuurin kehityksessä ja innovaatioissa. PAULA HOLMILA J os menneinä vuosisatoina kirkko oli arkkitehdin unelmatyö, viime vuosisadalta alkaen arkkitehdin haave on ollut saada uransa aikana suunniteltavakseen edes yksi museo. Kiasmassa vieraili avausvuonna 1998 yli 350 000 kävijää – yhtä paljon arkkitehtuuria kuin näyttelyitä katsomassa. Suomessa hyviä esimerkkejä ovat espanjalaisen arkkitehtiryhmän MX_SI:n suunnittelema Göstan paviljonki Mäntässä sekä Juhani Pallasmaan suunnittelema saamelaismuseo Siida Inarissa. < Puolan juutalaisten historian museo voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon vuonna 2014.. Kansainväliset esimerkit kertovat, miten museo tuo alueelle uutta elinvoimaa. Museorakennuksissa arkkitehdille annetaan usein laajemmat vapaudet luovaan suunnitteluun kuin muissa rakennuksissa. MUSEO 1/2020 KANSAINVÄLISTÄ MUSEOARKKITEHTUURIA Huomiota herättävät museorakennukset 8 MUSEOT UUDISTAVAT ARKKITEHTUURIA Museo muuttaa kaupunkiympäristöä. Pienikin paikkakunta voi saada laajaa kansainvälistä huomiota arkkitehtuurikilpailulla ja onnistuneella museotoiminnalla. Luvut ovat suuria Helsingin kokoisessa kaupungissa ja osoittavat osaltaan museoiden vetovoiman. Myös historialliset, luonnontieteelliset ja muut museot voivat saada merkittävän roolin. Kiasman viime vuoden kävijämäärät olivat melkein 380 000, Amos Rexin 310 000. Vetovoimaisuus ei koske ainoastaan taidemuseoita. Jos museosta järjestetään arkkitehtuurikilpailu, sitä seurataan kansainvälisessä lehdistössä kilpailun avaamisesta tulosten ilmestymiseen ja rakennusvaiheeseen asti. PH O TO R O O M / / PU O LA N JU U TA LA IS TE N H IS TO R IA N M U SE O > Varsovassa sijaitseva Rainer Mahlamäen suunnittelema Puolan juutalaisten historian museo valmistui vuonna 2014 ja on herättänyt maailmanlaajuista, myönteistä huomiota. Myös Helsinki on hyötynyt isoista museoprojekteista. Myös uusien museoiden valmistuminen noteerataan ympäri maailman. Tällä hetkellä ympäri maailmaa rakennetaan uusia museoita, joiden valmistumista seurataan kiinnostuksella myös muissa maissa. Daniel Libeskindin suunnittelema juutalaismuseo Berliinissä ja Rainer Mahlamäen juutalaisen historian museo Varsovassa ovat tästä hyviä esimerkkejä
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin PHOTOROOM / / PUOLAN JUUTALAISTEN HISTORIAN MUSEO
Kiinnostavia esimerkkejä vanhojen teollisuusrakennusten uusiokäytöstä ovat myös Fotografiskat Tukholmassa ja Tallinnassa sekä Tate Modern Lontoossa. Ennen museon avaamista Dundee oli korkean työttömyyden ja hiipuvan teollisuuden kaupunki. 10 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2020 Näyttävä arkkitehtuuri ja korkeatasoiset näyttelyt herättävät laajaa kiinnostusta. Satamaja muita ranta-alueita vapautuu teollisuudelta ja niille rakennetaan asutusta, toimistotaloja ja kulttuurirakennuksia. Sama trendi näkyy myös Pohjoismaissa. Dundeessa ranta-alueelle on kaavoitettu myös asuntoja ja yliopistokampuksia. Nyt teollisuus on väistymässä ja kaupunkia rakennetaan jälleen lähemmäs rantoja. Milanossa David Chipperfieldin H U FT O N +C R O W / V& A D U N D EE H U FT O N +C R O W / V& A D U N D EE. ria&Albert designmuseo sijaitsee osittain veden päällä. Ilman japanilaisen arkkitehti Kengo Kuman suunnittelemaa uutta, kiehtovaa museota tuskin monikaan ulkomaalainen tuntisi väkiluvultaan Jyväskylän kokoista skotlantilaiskaupunkia. Vanhoja teollisuusja varastorakennuksia hyödynnetään uudisrakentamisessa esimerkiksi Hampurin Hafen Citystä, Kööpenhaminassa, Helsingistä, Tampereella ja Turussa. Museo voi tuoda uutta elämää myös keskustojen ulkopuolelle. Sen julkisivut ovat paikallisesta kivestä, joihin Kuma oli saanut inspiraation nähdessään Pohjanmeren rannan kivimuodostelmia. T aantuvaan teollisuuskaupunkiin Dundeehen Skotlantiin valmistui vuonna 2018 Victoria&Albert designmuseo. Teollisuus oli keskittynyt Pohjanmereen johtavan vesistön rannoille, ja kaupungin keskusta oli siirtynyt kauemmas. VictoJatkuu seuraavalla aukeamalla > Yllä ja vasemmalla: Dundeen designmuseo on ainoa muotoiluun keskittynyt museo Skotlannissa ja ainut Victoria&Albert museo Lontoon ulkopuolella. Dundeen museon erikoinen arkkitehtuuri on herättänyt maailmanlaajuista innostusta
Myös esimerkiksi tanskalaisen arkkitehti Bjarke Ingelsin BIG-toimiston suunnittelema Kistefosin taidemuseo Norjassa ja ateljee FCJZ:n suunnittelema Jishoun kulttuurihistoriallinen museo Kiinassa ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta. Postmodernistisen vaiheen jälkimainingeissa syntyi espanjalaisen Rafael Moneon suunnittelema Tukholman Modernin taiteen museon uudisrakennus ja käytiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Kiasman suunnittelusta. Nouvelin kädenjälki on raivokkaan ekpressiivisistä, kun taas Chipperfieldin hillityn vähäeleistä. Molemmat on rakennettu siltojen varaan. Voittajaksi valittiin amerikkalainen Steven Holl . Brittiläisen arkkitehti Thomas Heatherwickin suunnittelema museo rakennettiin vanhojen 1920-luvun viljasiilojen yhteyteen. Silloin varsinkin taidemuseoita rakennettiin kilvan Eurooppaan, erityisesti Länsi-Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Irakilaissyntyisen Zaha Hadidin suunnittelemat museot ja muut kulttuurirakennukset Aasiassa, Yhdysvalloissa, Arabimaissa ja Euroopassa ovat vaikuttaneet paljon kansainväliseen museoarkkitehtuuriin. Kaikkiin maanosiin, myös Aasiaan, Afrikkaan ja Arabimaihin, on syntynyt uusia museoita. Tämän vuosituhannen museorakentamisen aalto poikkeaa kuitenkin aiemmista. LA U R IA N G H IN IT O IU / K IS TE FO S. Arkkitehtuuriltaan Nouvelin ja Chipperfieldin museot ovat ääripäitä. Niidenkin vaiheita on voinut seurata kansainvälisen lehdistön avulla. Se on maailmanlaajuinen, ei enää vain Eurooppaa ja Yhdysvaltoja koskeva. Suomessa muutos alkoi näkyä ensimmäisenä nopeasti reagoivissa kuvataiteissa 1970-80-lukujen vaihteessa. Viime vuosien kiinnostavia tapauksia ovat olleet myös esimerkiksi ranskalaisen Jean Nouvelin suunnittelema, viime vuonna valmistunut Qatarin kansallismuseo, englantilaisen David Chipperfieldin luonnonhistoriallinen museo Kiinassa sekä japanilaisen Kengo Kuman Odunpazarin puinen taidemuseo Turkissa. 11 KANSAINVÄLISTÄ MUSEOARKKITEHTUURIA Huomiota herättävät museorakennukset UUSI GLOBAALI MUSEOARKKITEHTUURI E dellinen museorakentamisen aalto koettiin 1980-luvulla, jolloin se liittyi postmodernismiin. Esimerkiksi Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin valmistui kaksi vuotta sitten saksalaisen liikemiehen Jochen Zeitzin rahoittamana nykytaiteen museo, jolla on suuret kokoelmat afrikkalaista taidetta. Silloin elettiin valtavaa innostuksen ja kiinnostuksen aikaa, joka muokkasi myös mielipideilmastoa myönteiseksi nykytaiteen museon rakentamiselle
H U FT O N +C R O W / V& A D U N D EE ” Turistivirrat ovat seuraus museon onnistuneesta arkkitehtuurista ja toiminnasta.. Skotlannin kokemuksista voi olla hyötyä Suomessakin, kun uutta valtakunnallista designin ja arkkitehtuurin museota suunnitellaan. Rahoituksen hankkimiseksi järjestettiin jopa arpajaiset. Myöskään Rem Koolhaasin suunnittelema Fondazione Prada ei ole Milanon keskustassa. KANSAINVÄLISTÄ MUSEOARKKITEHTUURIA Huomiota herättävät museorakennukset suunnittelema kulttuurien museo Mudec sijaitsee noin 20 minuutin raitiovaunumatkan päässä keskustasta, kehätiemäisellä teollisuusalueella. Dundeen museon vaikutusalueeksi määriteltiin koko Skotlanti. ”Projektin läpi saamiseksi täytyy olla selkeä visio, joka kertoo, mihin uutta instituutiota tarvitaan. Beweship www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Museoon on rekonstruoitu esimerkiksi maineikkaan skotlantilaisarkkitehdin, Charles Rennie Mackintoshin , kahvilahuone. Turistivirrat ovat pikemminkin seuraus museon onnistuneesta arkkitehtuurista ja toiminnasta. Museoita ei tosin tehdä vain matkailua varten. Paikallisen muotoiluhistorian esittely on osa dundeelaisen designmuseon toimintaa. Helsinkiin suunnitteilla oleva museo tulee varmasti vetämään puoleensa turisteja. Museon myötä sinne on tullut paljon taiteilijatyöhuoneita ja design-kauppoja. Museo järjesti etukäteiskampanjoinnin merkeissä esimerkiksi kaupunkifestivaalin ja lähetti matkaan Design in Motion -bussin, joka kiersi ympäri Skotlantia markkinoimassa uutta museota. Alue on täynnä teollisuusja toimistotaloja, joista osa on tyhjentynyt. Museomme missio on auttaa ihmisiä ymmärtämään designin merkitys ja vaikutus jokapäiväisessä elämässä”, Victoria&Albert designmuseo Dundeen johtaja Philip Long sanoo. D undeessa museon perustaminen oli pitkä prosessi, jossa määriteltiin museon ydinyleisö sekä merkitys matkailulle ja paikkakunnalle
Suuren museorakennuksen etupuolella oli vesiallas ja zen-puutarha moderneine veistoksineen. 13 KOLUMNI Japanilainen museoaarre KERAMIIKKAA KAUNIISSA JAPANILAISMAISEMASSA K ahden Japanissa vietetyn vuoden aikana olen nähnyt monenlaisia museoita. Anna-Maria Wiljanen Kirjoittaja on Tokiossa sijaitsevan Suomen Japanin instituutin johtaja. Erinomainen valaistus mahdollisti suomalaisten keramiikan helmien yksityiskohtaisen tarkastelun. Väliin mahtuu monenlaista. Siksi se oli unohtumaton elämys. Huoneen yläosassa oli ikkunarivistö, josta tulviva luonnonvalo sai seinille ripustettujen Marimekko-kankaiden värit hohtamaan kirkkaina. En kuitenkaan joutunut pettymään. Teehuone oli sijoitettu kahden kerroksen korkuiseen tilaan. Minulle museoelämys tarkoittaa mukaansatempaavaa johdatusta museon sisältöihin, tarkoituksenmukaista, ympäristöön soveltuvaa ja puhuttelevaa museorakennusta sekä väljää ripustusta, joka kannustaa vuorovaikutukseen. Fragmenttien muodot, rosoisuus ja värikylläisyys lumosivat niin, että jähmetyin paikalleni tuijottamaan uskomattoman kaunista kattoa. Museon nimikyltistä päättelin kuitenkin olevani perillä. Kakkosen teosten lisäksi museossa oli esillä Marimekko Spirit -näyttely, johon kuului Marimekko-kankailla toteutettu japanilainen teehuone. Tämä kaikki toteutui MOMCAssa. Tajimi tunnetaan yhtenä Japanin keramiikkakeskittymistä Hagin, Shigarakin ja Minon ohella. Kaupunkia ympäröivät kukkulat tarjoavat laadukasta savea ja keramiikalla on alueella yli 1300 vuoden taakse yltävät perinteet. Jotkut ovat olleet pikkuruisia, olohuoneen kokoisia näyttelyjä vaivalloisten kulkuyhteyksien päässä maaseudulla ja toiset puolestaan massiivisia rakennuskomplekseja suurissa metropoleissa. Kyltin takaa alkoi pitkä, hieman kaareva katettu silta, jonka katto oli eriväristen ja -kokoisten keramiikkafragmenttien peitossa. Yksi on kuitenkin jäänyt erityisesti mieleeni. Kumarrusten ja lämpimien tervetulotoivotusten jälkeen vuorossa oli avajaisseremonia puheineen, ruusukkeineen ja nauhan leikkauksineen. Kyösti Kakkosen upeasta ja kattavasta kokoelmasta koottu näyttely oli väljästi ripustettu ja taidolla kuratoitu. Museon ylätasanteelta avautui henkeäsalpaavan kaunis maisema kauas horisonttiin. Muistan, kuinka kaartaessani autolla museon parkkipaikalle en nähnyt museorakennusta missään. Sillalta huomasin jylhän kukkulan rinteessä arkkitehti Arata Isozakin suunnitteleman museorakennuksen, jota kohti aloin kiivetä. Runsas vuosi sitten minut kutsuttiin avaamaan Power of Ceramics: Modernism in Finnish Applied Arts -näyttely Gifun prefektuurissa sijaitsevaan Tajimin kaupungin modernin keramiikkataiteen museoon, MOMCAan. Kaiken tämän jälkeen odotukset museon sisältöä kohtaan olivat korkealla
Ne ovat mammutteja, Väisänen selventää. ”En nykyään edes ajattele, että uuteen aihealueeseen perehtyminen on työaikaa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ARKKITEHTI NÄYTTELYN TAKANA Taina Väisänen suunnittelee, kuinka näyttelyssä kuljetaan. ”Seuraavaksi tutustun tilan rakenteisiin ja pohjapiirustukseen. Näyttelyn tarina on tärkeä ja sen perusteella Väisänen tietää, minkälaiseksi museotila hänen käsissään muovautuu. > Värikynät, luonnospaperit ja skaalatikut kulkevat Väisäsen mukana kaikkialla. Uppoudun tutkimustyöhön aluksi niin täysin, että huomaan harvoin ajan kulumista.” V uonna 2019 Väisänen toimi näyttelyarkkitehtina Poliisimuseon näyttelyuudistuksessa, Kansallismuseon Maailma jota ei ollut -näyttelyssä, Amos Rexin Birger Carlstedt -näyttelyssä ja Vapriikin Ostia -näyttelyssä. Hän esittelee luonnokset asiakkaille yleensä iltapäivän kokouksissa. ”Olen työssäni tottunut kysymään tyhmiä kysymyksiä.” Taina ei ole alan asiantuntija esimerkiksi samuraiden, barbien, tekniikan, muumien tai luonnontieteiden suhteen, mutta ne ovat kaikki näyttelyaiheita, joista hän tietää kerran näyttelyn koottuaan paljon pikkutarkkaa tietoa. Hän levittää pöydälle luonnospapereita, skaalatikkuja ja värikyniä. Samalla aloitan yhteistyön kokoelmapäälliköiden, museomestareiden ja konservaattoreiden sekä valoja äänisuunnittelijoiden kanssa.” Väisäsen tavoitteena on, että hän on tutustunut jokaiseen näyttelyssä esiteltävään kokoelmanosaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Upeissa kolmiulotteisissa värikuvissa hahmottuvat Kuopion luonnontieteellisen museon tulevat näyttelytilat. ”Halusin aluksi sijoittaa suuren ja pienen mammutin vierekkäin, mutta alan asiantuntijat totesivat heti, ettei poikanen missään tilanteessa kulkisi urosmammutin jaloissa.” Tällaista Taina Väisäsen arki on, jatkuvaa perehtymistä ja neuvottelua. ” Näyttelyn tarina määrittää, millaiseksi tila muotoutuu. 14 MUSEO 1/2020. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT ANNINA MANNILA ”T ältä minun työni yleensä näyttää”, näyttelyarkkitehti Taina Väisänen toteaa. ”Toteutan noin neljästä kuuteen projektia vuosittain.” Kun Väisänen aloittaa projektin, hän keskustelee ensiksi näyttelyn käsikirjoittajan, projektinvetäjän ja näyttelytyöryhmän kanssa. Pyöreään torniin on väritetty istumaan kaksi norsunmallista möhkälettä. Museon pohjakartta on piirretty täyteen muistiinpanoja esimerkiksi sähkölaitteista ja paloturvallisuudesta. Näyttelyarkkitehti miettii työssään ajan ja tilan jatkumoa
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2020 ” Näyttelyn rakentaminen muistuttaa teatteriesityksen luomista.
• Tanssiteatteri Mobitan jäsen 1990-luvulla. Iltapäivisin tapaan yhteistyökumppaneita.” • Työpäivä päättyy noin klo 20 ”Yritän tehdä iltaisin myös muita asioita kuin töitä, jotta en uupuisi. TYÖHISTORIA: • Perusti oman toiminimen, Takt:n vuonna 1993 ja tämänhetkisen yrityksensä N.e.o Ark Oy:n vuonna 2014. Aloitan työt myöhään, mutta sitten teenkin töitä iltaan saakka.” • Lounas klo 15 ”Syön lounaan, jos muistan. • Teatterikorkeakoulun valosuunnittelulaitoksen johtaja ja lehtori 1992–1999, HAMK • Luennoitsijana muotoilun yksikössä 2005 – 2013, TAMK • Kansainvälisen sisustussuunnittelukurssin luennoitsijana 2018, 2019 < Liike on ollut Väisäselle aina tärkeää. Näyttelyä rakentaessani pohdin tilassa tapahtuvaa liikettä.” Muutamia näyttelyitä, joissa toiminut näyttelyarkkitehtina • Maailma jota ei ollut 2019 • Birger Carlstedt: Kultainen kissa 2019 • Ostia 2019 • Kastelholman näyttelyuudistus 2018– • Barbie – The Icon 2018 • Kielletty Kaupunki (Peking) 2017 • Muumimuseo 2017 • Tekniikan maa 2017 • Making of Muumimuseo 2016–2017 • Pyhiinvaeltajat 2014–2015 TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ: • Herätys klo 7 ”Aamut saattavat myös venähtää. Pyrin pääsemään työpisteen äärelle viimeistään kymmenen aikaan. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin TAINA VÄISÄNEN • Syntynyt 1958 • Kaksi lasta • Harrastaa flamencotanssia, puutarhanhoitoa ja vanhan puutalon kunnostamista KOULUTUS: • Yrittäjän ammattitutkinto TAKK 2014 • Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoTAKK 2015 • Arkkitehti, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1988. Hyvät ideat loppuvat nopeasti, jos istuu kaikki illat töissä. Yleensä olen matkalla museolle silloin, kun kaikki muut ovat käyneet jo lounaalla. ”Olen tanssinut nuoresta saakka. Kunnostan vanhaa maatalonpuolikastani Ylöjärvellä ja pyöritän vuodenvaihteessa naapurini kanssa Joulupuotia.”
”Tämä työ opitaan pikkuhiljaa museoalan ammattilaisten kanssa keskustelemalla ja soveltamalla heidän asiantuntemustaan arkkitehdin työhön.” Tulevina vuosina Väisänen suunnittelee aloittavansa yrittäjän varhaiseläkkeen. Väisästä naurattaa. Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. ”Lapseni sanovat, että minun kanssani on mahdotonta käydä museoissa, kun näyttelyn sijaan tuijotan vain rakenteita ja valaisimia ja etsin työstäni virheitä.” T änä vuonna Amos Rexiin aukeava Egyptin loisto -näyttely on Väisäselle kuin paluu juurille, sillä ensimmäisen Egypti-aiheisen näyttelynsä hän suunnitteli vuonna 1993. ”Se johtuu siitä, että tämä on tiimityötä”, Väisänen toteaa. Väisänen toteaa ammentavansa edelleen inspiraatiota opiskeluaikaisen opettajansa, Tampereen yliopiston emeritusprofessori Helmer Stenrosin ajatuksista. Teos on maalattu todellisten raunioiden pohjalta ja Väisänen on tutkinut sitä varten paikallista arkkitehtuuria, värejä ja mytologiaa. Niin ei kannattaisi tehdä, jos haluaa museoiden kehittyvän yhteiskunnan mukana.” Vanhoissa taloissa Väisänen törmää kerta toisensa jälkeen ongelmiin paloturvallisuuden, olosuhdevaatimusten, esteettömyyden ja sähkötekniikan kanssa. ”Museoala muuttuu ja toivottavasti tulevaisuudessa myös museoiden hiilijalanjälki pienenee. ”Jostakin syystä ajatellaan, että museot kannattaa perustaa vanhoihin taloihin. 18 MUSEO 1/2020 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin V uosien kuluessa museoala on Väisäsen mielestä kehittynyt huimasti. ”Silloin molemmat kestävät toisiltaan myös kevyttä kettuilua. Tarvitaan valoja, lavastusta, ääntä, kuvaa, tarina ja näyttämö. Hänen oppiensa mukaan arkkitehdin on tärkeää pohtia sitä, miten liikumme yhtäaikaisesti ajassa ja tilassa ja kuinka historia voi aueta kävijälle askel kerrallaan. Väisänen työskentelee mieluiten yksin kotona tai sitten museossa, työyhteisön keskellä. Hän on itse kouluttanut arkkitehtiopiskelijoita työllistämällä alan harjoittelijoita. Piirsin aina joko kotona, museolla tai vaihtoehtoisesti junassa.” Vaikka Väisänen on vapaa yrittäjä, hän tuntee Vapriikin museostakin valtaosan henkilökuntaa. Olisin itse kiinnostunut suunnittelemaan näyttelykokonaisuuksia, joiden rakenteita voisi uusiokäyttää yhä uudelleen.” Väisänen harmittelee, että monet museotilat eivät ole valmiita uudenlaiselle museotoiminnalle. Vanhan rakennuksen arkkitehtuuria on välillä vaikeaa kunnioittaa samalla, kun museotilaan tehdään näyttelyä modernein keinoin. ”Minulle se tarkoittaa sitä, että teen töitä vain viitenä päivänä viikossa.” < Tampere 1918 –näyttelyssä maailma on mustavalkoinen. Mitä näyttelyarkkitehti itse ajattelee nyt kun näyttely on valmis. ”Olin monta vuotta Helmerin assistenttina. ”T erve Taina!” , Vapriikin museon käytävillä huikkaillaan. Digitaalisten kokoelmien ja esimerkiksi lisätyn todellisuuden mahdollisuudet ovat huikeat. Kaupunkinäyttelyssä yleisö liikkuu muinaisen kaupungin kaduilla ja pihoilla. En koskaan tehnyt siellä töitä. ”Erona on, että esitystä ei katsota vain yhdestä suunnasta, vaan yleisö on kutsuttava mukaan lavasteisiin.” Syksyllä avatun Ostia -näyttelyn seinällä komeilee suurennettu Väisäsen tekemä maalaus roomalaisen kodin sisäpihasta. Näyttelyarkkitehtina olen kehittänyt tästä ajattelusta itselleni työtavan.” Väisäsen työhön ei ole koulutusohjelmaa. Tällä kertaa hän astuu näyttelyn arkkitehdiksi satoja näyttelyitä tehneenä konkarina. ”Meillä oli jonkin aikaa oma toimisto Tampereella, mutta huomasin sen olevan lähinnä kallis varasto. ”Värit katoavat näyttelytilasta vähitellen sodan alkaessa.”. Kaikki ymmärtävät, että ristiriitoja tulee ja niistä selvitään entistä vahvempina.” Näyttelyn rakentaminen muistuttaa teatteriesityksen luomista
Se toimii edelleen. KATJA MARTELIUS …Ja muita erikoisuuksia VAPRIIKIN YHDEN HENGEN POMMISUOJA P ari metriä korkea ja metrin syvä kauhuromanttinen kapseli ei ole sukelluskello, vaikka siltä se saattaa näyttää. Kapselin sisällä on viihtyisyyden lisäämiseksi pieni penkki, jolla voi istua ja odottaa pommikoneiden ohimenoa. Museo sai erikoisen kapineen haltuunsa parikymmentä vuotta sitten, kun Vapriikki keräsi museorakennuksen viereisen vesivoimalan esineistöä kokoelmiinsa vuonna 2000. On kuitenkin todennäköistä, että siihen turvautui aikanaan vesivoimalan voimalanhoitaja. 19 KOKOELMAT KERTOVAT Esineellä on tarina YHDEN HENGEN POMMISUOJA Tällä kertaa Kokoelmat kertovat -juttusarja esittelee hämmästyttäviä ja erikoisia esineitä neljän eri museon kokoelmista. Yhden hengen pommisuoja oli esillä pysyvässä näyttelyssä kymmenen vuoden ajan ja se tuli tutuksi monelle museokävijälle. Suojakapselille tuli käyttöä, kun Tampereen tehdasaluetta pommitettiin talvella 1939. Koska voimalan toiminta oli sota-aikanakin turvattava, oli järkevää ja välttämätöntä, että avainhenkilön suojautuminen kävi paikan päällä – etenkin, kun matka pommisuojaan oli usein täynnä vaaroja. Kyseessä on Wärtsilä-Yhtymä Oy:n 1930-luvulla valmistama metallinen yhden hengen sirpalesuoja eli pommisuoja. Nykyään esine on omalla paikallaan kokoelmavarastossa.. Vesivoimala valmistui Tampereen punatiiliseen kansallismaisemaan vuonna 1916, ja hyödynsi Tammerkosken 7,8 metrin putouksen turbiinien käyttövoimaksi. Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Avoinna ti-su 10-18 Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Aholan mukaan ei ole tarkkaa tietoa, kenen turvaksi kapseli on aikanaan hankittu
Esineen muotoilu tuo mieleen hyppyyn jännittyneen heinäsirkan. Siksi soitin sai 1950-luvulla kodin Villa Mairean olohuoneesta, jossa se korvasi aiemman mustan, tuikitavallisen flyygelin. Pyörillä kulkeva saksalainen karhu on Rassin mukaan ollut suomalaislasten leikeissä melko harvinainen. Lelumuseo Hevosenkenkä Näyttelykeskus Weegee, Ahertajantie 5, 02100 Espoo Avoinna ti, la, su 11-17, ke-pe 11-19 R A U N O TR Ä SK EL IN /M A IR E ASÄ ÄT IÖ SR. Lelulahjoituksiin liittyvä tarkka leikkitieto on Lelumuseolle hyvin arvokasta, kertoo museonjohtaja Johanna Rassi. Se on ollut kotimuseo Villa Mairean olohuoneen vetonaula ja eittämätön keskipiste pian 70 vuoden ajan. Mairea-säätiön kokoelmatyöntekijä Saida Lindroosin mukaan soittimessa on oikein hyvä ääni. Vetämisen lisäksi karhulla on kuulemma myös ajeltu ympäriinsä, minkä lisäksi se on viettänyt pitkiä aikoja kaapissa. Ahlströmin kuoleman jälkeen grand piano päätyi hänen pojalleen, joka ei kuitenkaan ollut siitä kiinnostunut. Alun perin karhun nahkaiseen pantaan kiinnitettiin hihna, josta sitä saattoi vetää perässään, mutta se on jäänyt jonnekin kuluneen sadan vuoden varrelle. Soittimen kaarevat jalat ovat kromattua messinkiä, kansi lentokonepleksiä ja sivut nahkaa. Ne ovat edelleen arvostettuja leikkikaluja, jotka tunnetaan persoonallisista kasvonilmeistään ja laadukkaasta työnjäljestä. Sympaattisen karhun täyte on niintä ja ystävällisesti napottavat silmät mustaa bakeliittia. Tarinan mukaan flyygelin kansi on muotoiltu kaarevaksi siksi, että Henningsen halusi estää kotoisia pikkuesineitä, kuten kehystettyjä valokuvia, tekokukkia ja posliinikoiria kertymästä soittimen päälle. Villa Mairea Pikkukoivukuja 20, 29600, Noormarkku Opastettuja kierroksia ti–la, ilmoittautuminen villamairea.fi VILLA MAIREAN SURREALISTINEN DESIGNFLYYGELI LEIKKIKARHU PYÖRILLÄ S aksalaisen Steiffin lelutehtaan 1920luvulla valmistama vedettävä karhu on peräisin espoolaiselta henkilöl tä, joka lahjoitti lapsuutensa aarteen Lelumuseo Hevosenkengälle joulusiivouksen yhteydessä. Villa Mairean grand pianoa pidetään edelleen vireessä, sillä perhe järjestää kotikonsertteja. Erkki Ahlström oli taitava, joskin itseoppinut pianisti, joka soitti korvakuulolta ja pärjäsi koko muusikonuransa ilman nuotinlukutaitoa. Karhulla on leikitty antaumuksella monen sukupolven ajan aina 1980-luvulle asti. Steiffin kuulut nallet tunnistaa metallisesta korvamerkistä. 20 MUSEO 1/2020 KOKOELMAT KERTOVAT Esineellä on tarina T aidemesenaatti Maire Gullichsenin veli Erkki Ahlström hankki muotoilija Poul Henningsenin suunnitteleman futuristisen designflyygelin vuonna 1936 Kööpenhaminan matkaltaan. Nykylasten tavarapaljoudessa yksittäinen lelu on kokenut väistämättä melkoisen inflaation, ja vain harva esine siirtyy lapsisukupolvelta toiselle. Eipä ihme, että turkkikin on siinä hötäkässä kulunut lähes kaljuksi ja toinen korva päässyt rispaantumaan. 1900-luvun loppupuolella designflyygeliä soittivat monet aikansa kärkimuusikot, kuten suomalaisen kevyen musiikin grand old man George de Godzinsky
Antennilangat purettiin, ja vuonna 1997 mastojen juurella avattiin museo. Komeat radiomastot kävivät yhdessä yössä tarpeettomaksi. 150 metrin korkuiset radiomastot pystytettiin syksyllä 1927, kahden ja puolen kuukauden hyisen ja vaarallisen urakan jälkeen. Mastoja huolletaan edelleen, ja ne ovat suojeltuja. 21 KOKOELMAT KERTOVAT Esineellä on tarina RADIOJA TV-MUSEON 150 METRINEN RADIOMASTOPARI S uomen Eiffel-torniksikin tituleerattu kahden radiomaston kokonaisuus on paitsi Lahden ylpeys, myös mastojen juurella entisessä lähetysasemarakennuksessa toimivan Radioja tv-museo Mastolan nimikkoesine ja vetonaula. Jos pakasti, häkkyrään kertyvää jäätä voitiin sulattaa lämmittämällä antennilankoja. Suomeen tarvittiin tuolloin kipeästi voimakastehoista lähetysasemaa. Mastojen väliin oli pingotettu 12 metrin levyinen, kuusilankainen antenni, joka lähetti Helsingistä puhelinlankojen välityksellä saatua radio-ohjelmaa. Lähetystä saattoi kuunnella hyvällä kelillä jopa Espanjassa asti, sillä Lahti oli pitkään yksi Euroopan voimakkaimmista radioasemista. Lahti peittosi kisassa Hämeenlinnan muun muassa tarjoamalla alennusta aseman käyttämästä sähköstä, jota kului vuosittain pienen kaupungin verran. Ne sijaitsevat noin 300 metrin päässä toisistaan. 35 vuotta myöhemmin, vuonna 1993, Yleisradio lopetti pitkäaaltolähetykset. Radioja tv-museo Mastola Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti Avoinna ti-pe 9-17, la-su 11-16 LA H D EN K A U PU N G IN M U SE O N K U VA -A R K IS TO. Vuodesta 1958 Lahti lähetti myös televisio-ohjelmaa. Mastojen osat on valmistettu Saksassa, kertoo museoamanuenssi Helena Peippo
Ongelmaa on saapunut selvittämään komisario Koskinen ja avuksi on kutsuttu myös joukko muita suomalaisia rikostutkinnan osaajia. Hoksottimien on syytä toimia, sillä aikaa kunkin tehtävän selvittämiseen on rajallisesti. TEKSTI MINNA ISOTALO KUVAT HANNU MOILANEN ”S iistiä!”, hihkuvat 12ja 13-vuotiaat kaverukset Peppi-Lotta ja Maria , kun kerron heille, mitä olen suunnitellut lauantain ratoksi. Pakohuone tarjoaa oivallisen väylän kirjallisuuskasvatukseen. Saamme mukaamme tabletin, joka antaa meille tehtäviä ratkottavaksi. 22 MUSEO 1/2020 ” Pakohuone tekee meistä tunnin ajaksi etsiviä. Luvassa on toiminnallinen sukellus dekkarien maailmaan Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa, Sastamalassa. Star Wars -elokuvien innoittama Padawans-tiimimme keskittyy kuuntelemaan museon henkilökunnan vinkit jännittävän matkan varalle. < Joskus ratkaisu löytyy kokeilemalla.. Kadulla ei liiku ketään, kaikki ovat sulkeutuneet koteihinsa. On kuitenkin jo ennakkoon varmaa, että ongelmanratkaisukyvyn koetukselle laittava peli poikkeaa tavallisesta näyttelykonseptista. ”Selviämme, jos äiti ei intoile ja sählää liikaa”, kommentoi tyttäreni Peppi-Lotta. Ennen pakohuoneeseen astelemista on syytä keksiä joukkueellemme nimi. Voisitko sinä auttaa. U skallammeko ottaa haasteen vastaan. Asiassa saavutetaan yhteisymmärrys. > Rikosjuoni tempaisee mukaansa. Tuijotamme peliin johtavan oven punaisia valoja. Kaupungissa leviää selittämätön tauti. Yksitellen ne sammuvat. TEININ KANSSA MUSEOSSA Pakoon museosta PAKO MUSEOSTA Pukstaavin pakohuonepeli tekee museokävijästä etsivän ja tarjoaa sukelluksen rikoskirjallisuuden maailmaan. Varjot kaupungin yllä pitenevät. Tutkimukset eivät ole sujuneet ongelmitta, ja he tarvitsevat apua. Pukstaavin elämyksellinen perusnäyttely on nuorille entuudestaan tuttu. Kohta se alkaa. Pako museosta -pakohuone tekee meistä kaikista tunnin ajaksi etsiviä
23 LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Xxxxxxxxxx
”Pitäisikö se tehtävänanto lukea vielä uudelleen, ehkä siinä oli joku suora vihje?”, Maria toteaa. Kuinka hyvin tunnemmekaan rikostarinoiden sankarit. Pitää painaa nappuloita ja ymmärtää kurkistella. Päämme pyörivät kuin pöllöillä, kun yritämme omaksua mahdollisimman nopeasti kaiken tilassa näkyvän informaation. Pelin juoni tempaisee mukaansa. Niiden sisältö yhdistettynä huoneesta löytyvään muuhun tietoon kertoo, mikä työpiste kullekin kirjallisuudesta tutulle hahmolle kuuluu. 24 MUSEO 1/2020 TEININ KANSSA MUSEOSSA Pakoon museosta < Loppu hyvin, kaikki hyvin. Saamme kuin saammekin selville koordinaatit, jotka johdattavat vaarallisen taudin jäljille.. Tytöt kiskovat työpöydän laatikoita auki. Tehtävä suoritettu
Kuka on mystinen vinkkimies tai -nainen. Löytyykö johtolanka?. Vaarallisen aineen valmistuspaikka ratkeaa konttaamalla. Minusta tuntuu, että selviämme jotenkuten hengissä, mutta tulokset yllättävät. Oli kivaa olla sisällä siinä stoorissa”, vastaa Peppi-Lotta. ”Mun äiti ja isä fanittaa Seppo Jokista . Minulla on tuskanhiki, mutta tytöt vaikuttavat rauhallisilta. ”Se on Elias Lönnrot ! Ja katsokaa, tuolla on kuva Kalevalasta. ”Jännittävä. Syyllisen ammatti ja motiivi taudin levittämiseen selviää. Pakohuoneen jännitystä tihkuva äänimaailma saa sykkeen nousemaan. Mietityttämään jää, mikä oli pöydän alla roikkuvan taskulampun tarkoitus. TEININ KANSSA MUSEOSSA Pakoon museosta Seuraavassa huoneessa joudumme hämmennyksen valtaan. Ensin pitää laskea toi kertolasku ja vasta sitten noi loput yhteen.” Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jälkeenpäin kysyn tytöiltä, millainen kokemus oli. Asiaa auttaa, jos matematiikan opiskelusta ei ole vierähtänyt paria vuosikymmentä. ”Täydet pisteet! Ei oo todellista, mehän arvattiin vastaus siihen yhteen tehtävään”, tytöt innostuvat. Kohtaamme ongelmia, joiden ratkominen olisi fyysisesti mahdotonta yksin. Tytöt innostuvat ymmär” Pelissä tiimityö on tärkeää. Yhden vihjeen oivaltaminen tarjoaa avaimet seuraavan arvoituksen ratkaisemiseen. Miten ihmeessä tähän vyyhtiin liittyvät paikalliset elintarvikkeet, Apteekkari Bäckmanin limonaadi ja Tyrvään limppu. Marialle jäi mieleen myös kodin kirjahyllystä tuttu nimi. Mä tiedän sen koulusta”, Maria sanoo. Osoite: Marttilankatu 12, 38200 Sastamala < Etsivät työssään. Ehkä mäkin joskus vielä luen komisario Koskisesta kertovia kirjoja.” Pakohuone on avoinna Pukstaavissa 31.10.2020 asti. ”Äiti hei, haloo, laskujärjestys. Hipelöimme seiniä, tutkimme huonekaluja, kilisytämme kettinkejä. ”Äiti, vinkki on ihan siinä sun silmien edessä seinällä. täessään syylliseen liittyvän vinkin jo ennen kuin eräs nimi on saatu kaivettua esiin. Vielä meidän pitäisi löytää vastalääke ja selvittää oikea annosmäärä. Siinä lukee: kop kop.” P elin edetessä tiimityön merkitys kasvaa
Samalla haluan kehittää niitä eteenpäin myös taiteenaloina”, toteaa Suomen tunnetuin graffititaiteilija EGS. Suomen lasimuseon Writing stories with three letters -näyttely esittelee makupaloja EGS:n lasitaiteesta. Eri taidemuotoja ja tekniikoita rohkeasti yhdistelevä taiteilija tarttui härkää sarvista nähdäkseen, mitä lasi voisi hänen taiteelleen antaa. Suo> ”Haluan yhdistää eri taidemuotoja yllättävillä tavoilla, kuten yhdistämällä graffitin ja lasitaiteen. Juuri lasinpuhalluksen ikiaikainen luonne ja lasinpuhallustekniikan tasapainottelu sukupuuton partaalla tekivät vaikutuksen myös EGS-nimimerkillä kansainvälisesti tunnettuun, suomalaiseen graffititaiteilijaan. Se on kiehtova ominaisuus”, EGS sanoo. Lasinpuhallus on tuhansia vuosia vanha tekniikka, ja toisin kuin melkein kaikkea muuta tänä päivänä, sitä ei ole mahdollista nopeuttaa tai tehostaa. M A R KO R A N TA N EN. Päivä lasinpuhaltajien maailmassa riitti vakuuttamaan maailmaa jo 30 vuotta kiertäneen ja yli 50 maahan EGS-nimimerkkinsä ikuistaneen taiteilijan lasin vetovoimaisuudesta ja sen käyttökelpoisuudesta omassa työssä. ”Minua viehättää erityisesti lasin vahva luonne ja sen fyysisyys digitaalisessa ajassa. Se tuntui luontevalta laajennukselta taiteeseeni. Itse asiassa olin jo pitkään etsinyt tapaa tehdä veistoksia. 26 MUSEO 1/2020 KATUTAIDETTA & LASIVEISTOKSIA TAITEILIJAHAASTATTELU Tarinoita kolmella kirjaimella Viisi vuotta sitten Suomen kansainvälisesti tunnetuin, anonyyminä pysyttelevä graffititaiteilija EGS inspiroitui lasista ja lasinpuhalluksesta. MARIA PALDANIUS K uten lasi taiteen ja teollisuuden raaka-aineena, myös lasinpuhallus lasinmuokkaustekniikkana juontaa juurensa aikaan ennen ajanlaskun alkua. Koska nykyään valtaosa lasiesineistä valmistetaan koneellisesti, on lasinpuhallukseksta tullut harvinainen ja osittain jopa uhanalainen taito. E nsikosketus lasinpuhallukseen tapahtui viisi vuotta sitten, kun EGS kutsuttiin työskentelemään Osuuskunta Lasismiin Riihimäelle. ”Koukutuin täysin puhallettuun lasiin
27 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin M A R KO R A N TA N EN M A R KO R A N TA N EN
• Työskentelee täysipäiväisenä taiteilijana Helsingissä. ”Kirjoitan tarinoita kolmella kirjaimella, jotka ovat läsnä kaikissa teoksissani. • Syntynyt vuonna 1974. Writing stories with three letters -nimeä kantava kokonaisuus tuo yhteen EGS:n lasiveistoksia, installaatioita ja maalauksia muodostaen toisiinsa limittyvien tarinoiden, visioiden ja yhteiskunnallisten kannanottojen kudelman. ”Taiteessa intohimonani on kertoa merkityksellisiä tarinoita, tutkia historiaa ja yhteiskuntaa sekä herättää keskustelua. • Ajankohtaista: Writing Stories with Three Letters -näyttely Suomen lasimuseossa Riihimäellä. Viimeisen 10 vuoden ajan laajentanut taiteen tekemistään muun muassa lasitaiteeseen. Jokainen teos on pitkän ja hartaan tiimityön tulos ja työnjako selvä. Lasin parissa työskennellessään EGS kuvaa itseään vihjeenantajaksi. ”Näyttely edustaa uudenlaista lasitaidetta. M onista yhteneväisyyksistä huolimatta EGS haluaa kumota ajatuksen hänen taiteessaan ilmenevien taidemuotojen välisestä, kiinteästä symbioosista. • Maalannut EGS-graffitinimimerkkiään lähes 30 vuoden ajan ympäri maailmaa, yhteensä yli 50 maahan. Työn alla on myös muutama mittava, toistaiseksi salaisena pysyvä taideprojekti. Lasinpuhalluksessa vaaran tuntu syntyy erityisesti prosessin ennustamattomuudesta. Ne eivät oikeastaan tarkoita mitään. Kartat ja niihin piirretyt rajat ovat maailman vaikutusvaltaisimpia viivoja, joiden vuoksi maailmassa on sodittu ja toisaalta haluttu elää”, taiteilija kertoo. Myös tietynlainen fyysisyys, adrenaliini ja vaaran elementit ovat yhteisiä. Ainoa hänen hyödyntämiään taidemuotoja ja tekniikoita aidosti yhdistävä tekijä on nimittäin kolmen kirjaimen kombo eli EGS. Lopputulos on aina monien, osin itsestä riippumattomien sattumien summa. • Herättänyt uusilla töillään myös vahvaa, kansainvälistä kiinnostusta. E,G ja S ovat muovautuneet muun muassa kartoiksi. ”En halua suunnitella liikaa ennakkoon. Samalla prosessia ohjaa kuitenkin nöyryys ja kunnioitus materiaalia kohtaan. Taiteilijana EGS muotoilee lasiveistokset, ja lasinpuhaltajat, tyypillisesti kolme puhaltajaa teosta kohti, puhaltavat ne. Jäähdytysuunin avaaminen jännittää joka kerta”, EGS kuvailee. • Tulossa: EGS – Writing Stories with Three Letters -kirja taiteilijan työstä ja urasta. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu matkustaminen uusiin kohteisiin maalaamaan. Writing Stories with Three Letters -näyttely Suomen lasimuseossa Riihimäellä 15.2.–19.4.2020. 28 MUSEO 1/2020 TAITEILIJAHAASTATTELU Tarinoita kolmella kirjaimella messa ei myöskään ole aiemmin tehty lasitaidetta, joka ammentaisi katutaiteesta, joten se oli silläkin saralla uutta”, EGS perustelee. Lasiveistokseni ovat kuin karttapalloja, rajaseutujen vaikeakulkuisia vuorijonoja, matkatavararöykkiöitä ja paperittomien siirtolaisten sormenjälkiä”, EGS kuvaa. Taiteeni kautta haluan tehdä maailmasta oikeudenmukaisemman paikan kaikille,” EGS ynnää. ”Lasinpuhaltamisessa, kuten graffitien tekemisessä, tarvitaan tiimityötä. Yhteistyö on myös yksi niistä tekijöistä, joka EGS:n mukaan yhdistää lasinpuhalluksen graffititaiteeseen. • Opiskellut graafista suunnittelua University of Arts Londonissa, Iso-Britanniassa. EGS:n lasiveistokset syntyvät pääosin siellä, missä lasikipinä puoli vuosikymmentä sitten syttyi: Osuuskunta Lasismissa Riihimäellä. Yhtä lailla lasitaiteessa kuin graffiteissakin hienoimmat työt syntyvät yleensä spontaanisti, suunnittelematta ja sattumalta”, EGS kuittaa. Sama pätee graffitiin. Tekemistä ohjaa sisäinen palo ja halu parantaa maailmaa. EGS uskoo jatkavansa sekä graffitiettä lasitaiteen parissa niin pitkään kuin terveys sallii. Kirja julkaistaan huhtikuussa 2020. • Pysyttelee anonyyminä, henkilöllisyys tuntematon. Hän antaa lasille vihjeitä siitä, mihin muotoon hän haluaisi sen asettuvan. ”Puhalletusta lasista on tullut tärkeä osa työskentelyäni ja lasitaiteen kautta koen saavani tehdä jotakin syvempää, minkä toivon välittyvän myös tästä näyttelystä”, hän lisää. EGS-kirjainyhdistelmän merkitys, samoin kuin taiteilijan tuotannon laajuus avautuu parhaiten Suomen lasimuseossa esillä olevan näyttelyn kautta. EGS • Suomen kansainvälisesti tunnetuin graffititaiteilija
29 TAITEILIJAHAASTATTELU Tarinoita kolmella kirjaimella HENNA AALTONEN
FAME ON SOPIVASTI ELÄMYS Suomalaisen musiikin museo suoriutuu hankalasta tehtävästään kunnialla. Onneksi Fame näyttää käsittäneen, että suomalaista musiikkia kannattaa esitellä muutama siivu kerrallaan. Nyt siihen kuuluu neljätoista suurta nimeä säveltäjä Kaija Saariahosta rokkikone Hurriganesiin. Näyttelykokonaisuuden kantava teema on musiikin osuus Suomen omakuvan rakentumisessa. Näyttelyn ydin on kunniagalleria, johon nostetaan vuosittain joukko merkittäviä kotimaisia musiikintekijöitä. Kaikenlaisen ja vieläpä kaikkien aikojen kotimaisen musiikin museona se on haukannut valtavan suupalan. F ame on tavallaan mahdottoman edessä. 30 MUSEO 1/2020 ” Suomalainen musiikki on monitahoinen kokonaisuus. Se on erinomainen ja herättelevä johdatus siihen, miten tärkeiden asioiden äärellä Famessa ollaan. Heidän näkeminen samassa yhteydessä kertoo jo itsessään siitä, miten moniR A LP H LA R M A N N / M U SII K K IM U SE O FA M E. Konkreettisimmillaan se on seinän kokoisessa, näyttävässä johdantofilmissä, joka kelaa kahdeksassa minuutissa läpi suomalaisen musiikin historian viimeisen 130 vuoden ajalta
Alla: Museon sisäänkäynnin vieressä toimii museokauppa ja museon kanssa samaa nimeä kantava ravintola. Mutta miksi eturivin virtuaalifanit eivät kertaakaan katso kohti. Jotkut esineet kiinnittyvät lujasti tietyn aikakauden suomalaisuuteen – Juice Leskisen punalippukitaraa symbolisempaa viittausta 1980-luvun lopun glasnostin aikaan saa hakea. Kun nousee täyden Hartwall-areenan eteen laulamaan värisevällä äänellä modernia klassikkoa, ymmärtää konkreettisesti, miten suuret ovat artistin saappaat. Sibeliuksen luonnonvalkoinen pellavapuku sekä Olavi Virran matkalaukku, mikki ja vaalea takki ovat ikonisia ja tunnistettavia muistutuksia elämää suuremmista hahmoista. Apuna on viime vuosina yleistynyt VR-teknologia. Muutamat kunniagallerian näyttelyesineet ovat hyvin vaikuttavia. Samanlaisia, joskin vähemmän kokonaisvaltaisia kokemuksia, saa Kärpäsenä katossa -osastolla. Tämä on olennaista museon laaja-alaista missiota ajatellen. P erspektiiviä laajentaa henkilökunnan hellästi keskipömpeliksi kutsuma osasto. Itse asiassa kunniagalleriaa voi pitää otoksena tästä laajemmasta kokonaisuudesta, josta toivottavasti ajan mittaan rakentuu kotimaisen musiikin pikkutarkka kartta. Siellä virtuaalilasit vievät vaikkapa Ruisrockin Niittylavalle Haloo Helsingin jäseneksi tai metsäreiveihin. Vaikutuksen tekee myös Reino Helismaan rähjäinen akustinen kitara, jonka hän keräsi täyteen viihdetaiteilijoiden nimikirjoituksia. 31 NÄYTTELYARVIO Musiikkimuseo Fame tahoinen kokonaisuus suomalainen musiikki on. Kohotessaan lopuksi orkesterin keskeltä konserttisalin katonrajaan tuntee todella käyneensä jossakin, mihin reaalimaailmassa ei ole mitään asiaa. Laulamisen lisäksi museossa voi tanssia. Jatkossa tilassa on näytillä muun muassa metallia ja iskelmää. Hänen tunnetulla Suomi-kitarallaan olisi myös itseoikeutettu paikka Famessa. Arkisia tavaroita silmäillessä tuntee todella olevansa historian äärellä. M useovieraat osaavat nykyisin odottaa elämyksiä ja viihdettä. K U VA T R A LP H LA R M A N N / M U SII K K IM U SE O FA M E. Elämyksellinen osio on myös VR-karaoke. Fame on selkeästi satsannut siihen puoleen. Upein elämys on virtuaalivierailu Esa-Pekka Salosen johtamaan konserttiin. Yksi vaikuttavimmista kunniagallerian vitriineistä sisältää Toivo Kärjen työpöydän ja hänen käytössään olleita esineitä. Se on selailtava tietopankki, johon lisätään jatkuvasti uusien artistien ja yhtyeiden esittelyjä musiikkija videonäytteineen. > Museossa pääsee virtuaaliteknologian keinoin niin Lontoon filharmonisen orkesterin konserttiin kuin festarikeikalle kesäiseen Ruissaloon. Musiikin yhden keskeisimmän < Famen kunniagalleriassa esitellään merkittäviä musiikintekijöitä eri aikakausilta. Museon sisällön syvyysvaikutelman kannalta yhtä tarpeelliselta tuntuu vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa tällä hetkellä esitellään naisia ja heidän asemaansa populaarimusiikissa
Esimerkiksi luonto, huumori ja alakulo luultavasti inspiroivat kaikkia kansoja, ja kansanluonne on ulkopuolelta tulleiden vaikutteiden paikallinen summa. Ari Väntänen Kirjoittaja on musiikkitoimittaja Iskelmän evoluutio Asfalttiviidakosta ikuiseen vappuun -näyttely on avoinna Famessa 3.5.2020 asti. K okonaisuutena Fame on erittäin informatiivinen museo ja sopivan elämyksellinen. Kokemuksen kruunaa erinomaisen erotteleva äänentoisto. Se herättää lähinnä kysymyksen siitä, ovatko nämä yleistykset todella tyypillisiä suomalaiselle musiikille, vaiko sittenkin taiteelle ylipäänsä. Syvälle sointuhuumaan -osastolla saa uppoutua musiikin rakenteisiin ja tarkastella esimerkiksi sinfoniaorkesterin eri soitinryhmiä kapellimestarin kuulokulmasta. 32 MUSEO 1/2020 tehtävän mukaan ottaminen on varsin oivaltavaa. www.dbschenker.com/fi Kuva: DB Schenker Haluatko lisätietoja. Suomalaisen musiikin monimuotoisuutta korostavassa museossa tulee mieleen, kuinka suomisoiton sielussa olisi lukemattomia muitakin piirteitä. Osassa huoneista voi laulaa, osassa tanssia. erittäin ystävällistä, avuliasta ja keskustelevaa. Museo näyttää tyylikkäältä ja on pohjaratkaisultaan kiehtova. 010 520 4285 tai events.fi@dbsc henker.com NÄYTTELYARVIO Musiikkimuseo Fame R A LP H LA R M A N N / M U SII K K IM U SE O FA M E. P. Maailmanlaajuisesti ovelta osastolle ja takaisin. Henkilökunta on Museossa on useita erillisiä huoneita, joissa pääsee kokemaan musiikkia monella tapaa. Suomalaisen musiikin sielu on hienosti toteutettu osasto, mutta muuten hiukan arveluttava. Messujen ja näyttelyosastojen logistiset ratkaisut. Se on myös viihtyisä paikka
Maailmanlaajuisesti ovelta osastolle ja takaisin. P. Seuraavissa esittelyteksteissä finalistimuseot kertovat, miksi museon tulisi voittaa Vuoden museo 2020 -titteli. Messujen ja näyttelyosastojen logistiset ratkaisut. TUULI RAJAVUORI K aikki finaaliin valitut museot ovat omalla tavallaan merkittäviä esimerkkejä uudistuvasta museokentästä. www.dbschenker.com/fi Kuva: DB Schenker Haluatko lisätietoja. 010 520 4285 tai events.fi@dbsc henker.com V IL LE M Ä K IL Ä / TU R U N M U SE O K E SK U S. 33 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin VUODEN MUSEO -FINALISTIT VALITTU Vuoden museo 2020 -finaaliin on valittu kolme museota: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Turussa, Helinä Rautavaaran museo Espoossa ja Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaalla
Vuoden museojulkaisu 2020 -finalistit julkaistaan myöhemmin keväällä Suomen museoliiton verkkosivuilla. R A A K K EL N Ä R H I / TU R U N M U SE O K E SK U S. Museossa vierailija voi sukeltaa Turun 1700–1800 -lukujen historiaan ja hengähtää vihreässä keitaassa keskellä kaupungin sykettä. Myös uusi opaskirja, viittomakielinen opastusvideo, ääniopastukset ja lapsille suunnattu materiaali avaavat museon sisältöjä uusille yleisöille. Uudistuksessa museon kaksi teemaa, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, erotettiin aikaisempaa selvemmin omiksi kokonaisuuksikseen ja niiden kertomia tarinoita terävöitettiin. Kävijäkyselyssä museon vahvuudeksi on mainittu erityisesti näyttelyiden kiinnostavuus ja asiantunteva henkilökunta. Uudistusprojektin tärkeimpiä tavoitteita oli museon saavutettavuuden parantaminen. 34 MUSEO 1/2020 VUODEN MUSEO ERIKOISJUTTU Vuoden museo -finalistien esittely MUSEOPALKINTOGAALA Vuoden museo 2020 valitaan 14. APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO ” Apteekkimuseo & Qwen selin talo on Turun ydinkeskustassa sijaitseva viehättävä pieni museo, joka on avannut kattavan uudistuksen jälkeen ovensa entistä houkuttelevampana. Pienen museon mahdollistama asiakkaan henkilökohtainen kohtaaminen onkin Apteekkimuseo ja Qwenselin talon valttikortteja.” -PALKINNOT Vuoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. toukokuuta Espoossa Valtakunnallisten museopäivien Museopalkintogaalassa. Liikkumista ja kokonaisuuden hallitsemista on helpotettu monella tavalla. Museon kävijämäärä on kasvanut tasaisesti ja myös uusi museokauppa on löytänyt asiakkaansa hyvin. Gaalassa jaetaan myös Vuoden museojulkaisu -palkinto ja Museokortin yleisöpalkinto. Museon toiminta tuo museoalalle uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia. Vuoden museo -tittelin ovat aiemmin voittaneet Satakunnan Museo, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Helsingin kaupunginmuseo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Serlachius-museo Gösta ja Forssan museo. Vuoden museo -tunnustuspalkinto jaetaan tänä vuonna seitsemättä kertaa. Palkinto voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta
Maaliskuussa 2019 museossa avattiin uusi pysyvä perusnäyttely Ennen koneita. Helinä Rautavaaran museo on Suomen ainoa etnografinen museo ja sitä voi kutsua globaalin Suomen paikallismuseoksi. Hankkeessa ei ole kyse pelkästään kokoelmien pelastamisesta, vaan myös kulttuuriperintömme saavutettavuuden edistämisestä. Museossa on vahvaa asiantuntijuutta sekä näyttöjä museoalan kehittämishankkeissa. Monivuotinen projekti on edellyttänyt pitkäjänteistä suunnittelua, lukuisia neuvotteluja, sopimuksia, rahoituksen hankkimista, vaativaa kokoelma-ja konservointityötä sekä lopulta uuden pysyvän näyttelyn toteuttamista ja pedagogista suunnittelua. Se on myös ainoa naisen elämäntyölle pohjautuva museo Suomessa.” SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA ” Suomen maatalousmuseo Sarka on Loimaalla toimiva valtakunnallinen maatalouden vastuumuseo. Kyseessä on ollut mittava ponnistus museon pienelle henkilökunnalle muun museotoiminnan rinnalla. Museolla on yli 20 toimintavuoden aikana rakentuneet verkostot ja kontaktit moniin maahanmuuttajayhteisöihin. Uudessa toimipaikassa kulttuuri on tullut lähelle ihmisten arkea. Museo avasi ovensa elokuussa 2019 Espoon keskuksessa sijaitsevassa Kauppakeskus Entressessä. Näyttelyä edelsi mittava projekti, jossa museo otti vastaan Helsingin yliopiston maatalousmuseon kokoelmat ja rakennutti niille nykyaikaiset säilytysja näyttelytilat. 35 ERIKOISJUTTU Vuoden museo -finalistien esittely HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO ” Helinä Rautavaraan museo vaalii kokoelmiensa kautta globaalia kulttuuriperintöä. Museo toimii myös yhdessä kansainvälisten lähdeyhteisöjen kanssa. Samalla se tuo uusia näkökulmia Suomessa käytävään kulttuuriperintökeskusteluun tekemällä läheistä yhteistyötä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Nykyään museoon on vapaa pääsy ja avoinnapito hoidetaan yhdessä espoolaisten työttömien kanssa. Helsingin yliopiston maatalousmuseo oli lakannut toimimasta yleisölle avoinna olevana museona. Sarka-museossa merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä avattiin jälleen yleisölle.” K AT A R IIN A SA LM I SU O M EN M A AT A LO U SM U SE O SA R K A
TEKSTI SILJA MASSA KUVAT KATARIINA SALMI. 36 MUSEO 1/2020 VIRTUAALISUKELLUS MENNEISYYTEEN Vanha tallinnalainen sukellusveneiden valimo muuttui henkeäsalpaavaksi museon, tiedekeskuksen ja virtuaalimaailman yhdistelmäksi
KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Tallinnan Proto-keksintötehtaassa P oljen lentävällä polkupyörällä kaupungin kattojen yllä. 37 nousen pois propellilla varustetun pyörän selästä. Protossa pääsee polkemaan, pumppaamaan ja käyttämään muutenkin lihaksia.. Lentopyöräilyn lisäksi virtuaalilasien avulla pääsee muun muassa sukellusvenematkalle Atlantiksen vedenalaiseen kaupunkiin ja ajelulle maapallon keskipisteeseen. Tehtäväni on poimia ilmassa leijuvia kirjekuoria. Lopuksi saan tietää, montako kirjekuorta onnistuin keräämään ja montako jäi matkan varrelle. Osa kirjeistä leijailee korkealla lähellä pilviä, osa matalalla katutasossa. ” Aikamatka keksintöjen alkusijoille. Hetken tavallinen maailma tuntuu epätodellisemmalta kuin virtuaalimaailma, jossa äsken olin. Kun poljen, pyörä nousee ylöspäin. Riisun virtuaalilasit päästäni ja N ykyisen virtuaaliteknologian mahdollisuudet mielikuvitusmaailmojen luontiin ovat lähes rajattomat. Esimerkiksi lentävillä polkupyörillä liikkuvat postinjakajat ovat fysiologinen mahdottomuus, < Proton virtuaaliteknologia tulee hollantilaiselta Endversed-virtuaalitodellisuuskeskukselta. Heitä inspiroi 1800ja 1900-lukujen vaihde, jolloin uusia keksintöjä syntyi valtavalla vauhdilla. Polkiessani joudun väistelemään kattoja, siltoja, torneja, nostokurkia ja unenomaisia, ilmassa kelluvia saarekkeita. Protossa voikin tutustua muun muassa sähkön historiaan ja huristella maailman ensimmäisellä autolla. Esimerkiksi auto, sukellusvene, lentokone, sähkö ja valokuvaus kehittyivät tuona aikana. Osa sadan vuoden takaisista ideoista ei koskaan toteutunut. Ohjelmat ja pelit on räätälöity Protolle eikä niitä pääse kokemaan missään muualla. Kun pidän taukoa polkemisesta, pyörä lähtee vajoamaan alas. VR-lasien avulla voisi matkata vaikka kaukaisiin galakseihin, mutta Proto-keskuksen kehittäjät suuntasivat katseensa menneisyyteen. Tallinnaan syksyllä avautuneessa Proto-keksintötehtaassa tällaiset unelta, fantasialta tai sadulta tuntuvat kokemukset ovat mahdollisia
38 MUSEO 1/2020 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Tallinnan Proto-keksintötehtaassa sillä ihminen on liian painava nostaakseen itsensä polkemalla ilmaan. Myös Jules Vernen kehittelemä idea maan uumeniin tunkeutuvasta pora-ajoneuvosta osoittautui liian mielikuvitukselliseksi toteuttaa. Idea Protosta oli olemassa jo ennen kuin sille löytyi paikka vanhasta C M Y CM MY CY CMY K Audico_Museo1_vaaka_210x66mm.ai 1 6.2.2020 13.33.39 < Virtuaalikokemukset tuntuvat välillä niin realistisilta, että kävijä saattaa hetkeksi kadottaa rajan todellisen ja virtuaalisen välillä.. ”Olemme leikitelleet ajatuksella, millaista olisi, jos historian villeimmistä visioista olisi tullut totta. Proto on myös teemapuisto ja mielikuvitusmaailmoihin painottunut virtuaalikeskus, joka sekoittaa tiedettä ja fantasiaa. Yhden kulman valtaa näyttävästi sisustettu ja valaistu kahvila. ”Ymmärsimme vanhan valimorakennuksen erityislaatuisuuden ja halusimme ehdottomasti säilyttää sen alkuperäisen tunnelman ja historialliset kerrostumat näkyvillä”, Sarapuu kertoo. Valtavassa teollisuushallissa, entisessä sukellusveneiden valimossa, silmien eteen aukeaa värikäs, steampunk-henkinen näky. Vastaavaa keskusta ei ole missään muualla maailmassa. Jos uskallus riittää, voi liukua tilan ympäri katonrajassa kulkevaa vaijerirataa pitkin. Keskus on rakennettu 1910-luvulla toimineeseen sukellusvenetehtaaseen. Virtuaaliteknologia tekee mahdottomasta mahdollista”, kertoo Proton johtaja Ott Sarapuu . Hallin keskellä seisoo lähes aidon kokoinen kuumailmapallo. P rotossa käynti on upea elämys, vaikkei vetäisikään virtuaalilaseja päähänsä. Rakennuksen ikä ja historia näkyvät tilan seinissä, joita ei ole maalattu vaan joista pystyy erottamaan halkeamia ja vanhoja, venäjänkielisiä tekstejä. Vaikka sivistyksellinen puoli on Protossa tärkeässä roolissa, Sarapuu korostaa, ettei kyseessä ole historiallinen museo tai pelkkä tiedekeskus. Tilan täyttävät erilaiset koneet ja vempeleet, jotka pyörivät, keikkuvat ja välkkyvät
Ehkä meillä voisi olla jonkinlainen kone, jolla kävijä saisi rakentaa itselleen mukaan otettavan muiston”, hän visioi. C M Y CM MY CY CMY K Audico_Museo1_vaaka_210x66mm.ai 1 6.2.2020 13.33.39. Proto saa jo nyt kävijän henkäisemään ihmetyksestä. A. Lapset nauttivat, kun pääsevät itse koskemaan ja kokeilemaan kaikkea”, kertoo perheen äiti Pia Puumalainen . Proton lisäksi entisissä telakkahalleissa toimivat muun muassa Põhjalan olutpanimo ja nykytaiteen keskus Kai. Osoite: Peetri 10, 10415 Tallinna. Viron itsenäistyttyä uudelleen laivanrakennus jatkui osassa aluetta, ja viimeisin telakalla rakennettu laiva valmistui vasta 2018. Ott Sarapuun mukaan Proto tarjoaa jännittäviä elämyksiä kaiken ikäisille. Lessnerin konetehtaan omistaja Arthur Lessner . Neuvostovuosina Noblessner oli suljettu alue, jossa muun muassa korjattiin toisessa maailmansodassa vaurioituneita aluksia. Sarapuu unelmoi, että historiallisten keksintöjen kokeilun ohella Proton kävijät pääsisivät jatkossa toimimaan myös itse keksijöinä. Tulevaisuudessa se saattaa tarjota entistä interaktiivisempia elämyksiä. O tt Sarapuu kertoo, että Protoon ovat löytäneet tiensä niin tallinnalaiset kuin turistitkin. ”Käymme Tallinnassa vuosittain. Telakka sai nimensä miesten mukaan: toinen heistä oli Alfred Nobelin veljenpoika, Euroopan suurin öljyteollisuusmies Emanuel Nobel , toinen taas G. Proto avastustehas on auki viikon jokaisena päivänä. ”Noin neljäsosa kävijöistämme tulee muualta kuin Virosta. Sarapuun mukaan oli onnekas sattuma, että rakennuksen historia ajoittuu suunnilleen samalle aikakaudelle kuin keskuksen teema. Osa virtuaalilaitteista sopii pikkulapsillekin, osa paremmin teineille ja aikuisille. Suurin osa telakkarakennuksista on kuitenkin seisonut tyhjillään vuosikymmeniä, niin myös vanha valimo, jossa Proto sijaitsee. Protossa järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia ja opetusta koululuokille. Keskuksen yhteydessä toimiva Nobel-sali puolestaan tarjoaa puitteet kulttuuritapahtumille, konserteille ja konferensseille. Lähellä sijaitsevat myös Tallinnan merimuseo Lentosatama sekä entinen merilinnoitus ja vankila Patarei, jonka näyttely kommunismin ideologiasta ja rikoksista aukeaa yleisölle jälleen toukokuussa. Lopputuloksena on kiinnostava vuoropuhelu rakennuksen menneisyyden ja näyttelyn sisällön välillä. Suomalaisia on asiakaskunnastamme noin kymmenen prosenttia.” Viisihenkinen Puumalaisten perhe on tullut paikalle Laukaasta saakka. Telakalla ehdittiin rakentaa yhteensä kaksitoista sukellusvenettä ennen kuin Viro itsenäistyi vuonna 1918. 39 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Tallinnan Proto-keksintötehtaassa sukellusvenetehtaasta. Patarein ja Lentosataman ohi Noblessneriin kulkevaa rantareittiä kutsutaankin Tallinnan kulttuurikilometriksi. Noblessner oli viime vuosiin saakka tallinnalaisillekin melko tuntematon. ”Haluaisin, että ihmisten mielikuvitus lähtisi täällä lentoon. Olemme todella vaikuttuneita. Kaksi vuotta sitten aluetta alettiin uudisrakentaa ja remontoida, ja siitä on kasvanut nopeasti yksi Tallinnan trendikkäimmistä kaupunginosista. 10-vuotias Lilja ja 8-vuotias Neela ovat syventyneet virtuaalipeliin, jossa rakennetaan sähkölamppuja. Luimme uudesta Proto-keskuksesta matkailulehdestä ja päätimme tulla katsomaan, millaista täällä on. P roto sijaitsee Tallinnan Kalamajassa, Noblessnerin telakka-alueella, jonka kaksi pietarilaista liikemiestä perusti vuonna 1912 palvelemaan Venäjän tsaarin merivoimia
Samalla on kunnostettu ja uudistettu myös Urheilumuseo. Graffiti-taustaiset lasiveistokset ovat jotain aivan ainutlaatuista maailmassa. On mielenkiintoista nähdä, miten lasi muotoutuu graffitin kielelle. ED U SK U N TA M IK A H U IS M A N SUOMEN URHEILUMUSEO. New York meets Riihimäki. URHEILUMUSEO Helsinki, Olympiastadion, avautuu elokuussa 2020 Olympiastadionin perusparannus ja uudistus valmistuu kesällä. Odotan innostuksella ja kiinnostuksella sitä, että pääsen tutustumaan uudistettuun Olympiastadioniin ja Urheilumuseoon. EGS – WRITING STORIES WITH THREE LETTERS Suomen lasimuseo Riihimäki, 15.2.-19.4.2020 Minulla on pitkään ollut tarkoitus vierailla Lasimuseossa. Silloin ikoninen kulttuurihistoriallinen monumentti pääsee uuteen loistoon. EGS:n näyttely on erinomainen syy siihen. NÄYTTELYVINKIT Kansanedustaja suosittelee NÄYTTELYSUOSITUKSET KEVÄÄSEEN PAAVO ARHINMÄKI Juttusarjassa tunnetut ja eri tavoin ansioituneet henkilöt antavat omia suosituksiaan ajankohtaisista näyttelyistä. Kevään näyttelyvinkeistä vastaa museoiden ja urheilun ystävänä tunnettu kansanedustaja Paavo Arhinmäki
M AT TI PY YK KÖ / H EL SIN K I B IE N N A A LI SÄ R E ST Ö N IE M I-M U SE O. NÄYTTELYVINKIT Kaksi museota, näyttely ja biennaali HELSINKI BIENNAALI Helsinki, Vallisaari, 12.6.–27.9.2020 Helsingin taidemuseo HAM järjestää ensimmäinen merellisen biennaalin ensi kesänä. Vallisaari on ollut todella suosittu vierailukohde viimeiset kolme kesää, jotka saari on ollut avoinna kaikille. Reidar Särestöniemen (1925–1981) taide on todella upeaa ja sitä olisi joskus hieno nähdä siellä, missä iso osa taiteesta on syntynyt. SÄRESTÖNIEMI-MUSEO Kittilä, museo on avoinna ympäri vuoden Olen matkustellut Lappia ristiin rastiin tuhansia kilometrejä ja olen vieraillut Kaukosen kylässäkin. Se on uusi, jännittävä konsepti. Koskaan en ole kuitenkaan päässyt käymään Särestöniemessä. Kohteesta tulee huippukiinnostava, kun Vallisaareen tulee korkeatasoista nykytaidetta 35 kuvataiteilijalta
< Hyvinkään kaupunginmuseon henkilökunta juhlistamassa uutta museota. Esimerkiksi Mikkelin taidemuseon muutto kauppakeskus Akseliin tuli ajankohtaiseksi aiemman museorakennuksen huonon kunnon ja hissittömyyden takia. Vasemmalla amanuenssi Sari Mustajärvi ja oikealla intendentti Susanna Eskola . ”Kauppakeskus Akselissa tekninen ympäristö on kokonaisuudessaan kiinni nykyajassa”, toteaa museonjohtaja Matti Karttunen . 42 MUSEO 1/2020 MUSEOILMIÖ Kulttuuritarjontaa kaupallisessa ympäristössä MUSEOT, JOTKA MUUTTIVAT KAUPPAKESKUKSIIN Mikkelin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Hyvinkään kaupunginmuseo ovat muuttaneet äskettäin kauppakeskuksiin. Kauppakeskus on kiinnostava vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun uusien tilojen etsiminen on joka tapauksessa välttämätöntä. N IN A SA LO M A A / H YV IN K Ä Ä N K A U PU N G IN M U SE O. Miltä museoiden arki kauppakeskuksessa näyttää. JENNA HONKANEN K auppakeskukset ovat nykyajan toreja, joissa päivittäistavarakauppojen ja muiden liikkeiden rinnalla toimii kasvava joukko erilaisia palveluntarjoajia, myös museoita. Museoille päätös kauppakeskukseen muutosta on usein pitkän pohdinnan tulos. > Mikkelin taidemuseon aiemmassa kiinteistössä oli kolme kerrosta, muttei lainkaan hissiä. Viime vuodesta alkaen näyttelyt ovat sijainneet kauppakeskus Akselissa. Helinä Rautavaaran museolle muutto Espoon keskuksen kauppakeskus Entresseen mahdollisti uuden alun
43 EE TU SII TE R I / M IK K EL IN K A U PU N G IN M U SE O T
” Kauppakeskuksiin tullaan viihtymään. Kauppakeskuksesta löytyneet tilat mahdollistivat toiminnan uudelleenkäynnistämisen ja kävijätavoitteet menivät rikki nopeasti kauppakeskukseen siirtymisen jälkeen. Kauppakeskusten näkökulmasta on eduksi, että tiloissa on monenlaisia käyttäjiä. Hyötynäkökulma on molemminpuoleista. Kauppakeskusten määrä on kasvanut vauhdilla myös viimeisten vuosien aikana erityisesti kaupunkikeskittymissä. Niihin ei tulla ainoastaan ostoksille, vaan myös viettämään aikaa. Kauppakeskuksissa on nykyään ravintoloita, kuntokeskuksia, kirjastoja, oppilaitoksia, seurakuntien monitoimitiloja, tapahtuma-alueita, toimistoja, julkisia palveluja sekä kulttuuritarjontaa. K asvavien kävijämäärien lisäksi muutto kauppakeskukseen voi auttaa museota tavoittamaan uusia yleisöjä. 44 MUSEO 1/2020 Museon kävijämäärät olivat laskeneet reippaasti edellisessä, väliaikaiseksi tarkoitetussa näyttelytilassa Espoon Tapiolassa. Viime vuosina suomalaisten kauppakeskusten tiloissa on vierailtu yli 400 miljoonaa kertaa vuodessa. ”Ennen Hyvinkään keskusta levittyi kolme kilometriä pitkän pääkadun varteen, nykyään se on tiivistynyt pääasiassa kauppakeskus Willaan.” Kauppakeskusten luonne on myös muuttunut. Esimerkiksi kulttuuripalvelut voivat tuoda kauppakeskukselle lisäarvoa ja toimia vetonauloina. Tavaramyynnin sijaan monipuolisesta palveluntarjonnasta on tullut entistä tärkeämpää kauppakeskusten elinvoimaisuudelle. Aiemmin kirjasto sijaitsi kauppakeskuksen naapurissa, mutta kävijävirtojen ulkopuolella. Tämän on huomannut myös Eskola. Marraskuussa kauppakeskus Willaan muuttaneella Hyvinkään kaupunginmuseolla ei puolestaan ollut ollut näyttelytiloja lainkaan sitten vuoden 2017. Kaupungistumisen lisäksi tiivistyvä kaupunkirakenne on vaikuttanut siihen, että kauppakeskukset ovat luoneet monissa kaupungeissa uusia kohtaamisen paikkoja. S uomessa toimii yli sata kauppakeskusta. Esimerkiksi Espoon Matinkylässä sijaitsevan Ison Omenan kirjaston kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet sen muutettua kauppakeskuksen laajennusosan palvelutorille. Usein palveluille on etua siitä, että ihmisiä liikkuu lähellä paljon. K AT A R IIN A SA LM I. ”Ihmiset ovat löytäneet aivan eri tavalla museomme ja palvelumme nyt kun museo sijaitsee tässä kaupungin uudessa keskustassa”, iloitsee Hyvinkään kaupunginmuseon intendentti Susanna Eskola . Ensimmäinen rakennusbuumi oli 1980-luvulla ja toinen 2000-luvulla
Viime syksynä kauppakeskuksen ravintolat lähtivät mukaan öiseen kulttuuritapahtumaan ja pitivät ovensa avoinna keskiyöhön yhdessä paikkakunnan taidemuseon kanssa. Kauppakeskusmiljöö tarkoittaakin museolle sitä, että oman toiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut keskuksen toimijat ja ensisijaisesti kaupalliseen toimintaan suunniteltu ympäristö. 45 MUSEOILMIÖ Kulttuuritarjontaa kaupallisessa ympäristössä ecuras.fi MYYMME JA VUOKRAAMME OPASTUSSEKÄ TULKKAUSLAITTEITA Ota yhteyttä: ecuras@ecuras.fi Olemme mukana Museopäivillä! tourguide.fi Helinä Rautavaaran museo sijaitsee Espoon keskuksessa, joka on yksi Suomen kulttuurisesti moninaisimpia alueita. Uusi ympäristö voi vaatia kuitenkin myös totuttelua. Museonjohtaja Ilona Niinikangas on ollut erityisen iloinen siitä, että Rautavaaran ympäri maailman Suomeen tuodut esineet ovat nähtävillä juuri Entressessä. ”Haasteena voi joidenkin näkökulmasta olla se, että hukumme mainosvilinään kiinteistössä, jossa on kymmeniä eri toimijoita”, Mikkelin kulttuurija museojohtaja Matti Karttune n kertoo. Ostoskeskuksen lähellä sijaitsevan Suvelan asukkaista 40 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kaupungissa järjestetään vuosittain Museoiden yö -tapahtuma, jolloin liikkeellä on tuhansia ihmisiä. ”Tulevaisuuden museoiden olisi myös hyvä olla lähellä ihmisiä ja helposti saavutettavissa joko kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä”, Karttunen lisää. K auppakeskusympäristö vaikuttaa museon arkeen ja toimintaan. ”Kirjasimme museon arvoiksi matalan kynnyksen asiakaskohtaamisen ja asiantuntijuuden tasa-arvoistamisen museohenkilökunnan ja asiakkaiden välillä”, Eskola kertoo. R A LP H LA R M A N N / M U SII K K IM U SE O FA M E. Hyvinkään kaupunginmuseossa tehtiin Willaan muuton yhteydessä kattava palvelukonseptin uudistus, jossa tarkennettiin asiakasprosesseja ja museon merkitystä. Mikkelissä paikalliset asukkaat löytävät taidemuseoon helposti, mutta kaupunkiin ensimmäistä kertaa tuleville se voi olla hankalampaa. Uudenlainen ympäristö tarjoaa esimerkiksi uusia yhteistyömahdollisuuksia. Esimerkiksi nykyinen kaupunkisuunnittelu tähtää siihen, että palveluja tullaan keskittämään entistä enemmän. Mikkelissä uusi ympäristö on mahdollistanut entistä näkyvämpää tapahtumatoimintaa. < Kauppakeskus Entressessä toimivaan Helinä Rautavaaran museoon on ilmainen sisäänpääsy. ”Museotyön kautta pyrimme tarjoamaan kaupunkilaisille mahdollisuuden kiinnittyä paikallisesti ja kotiutua”, Eskola lisää. Uusia toimintamuotoja ovat muun muassa tutkijapäivystykset, joissa kaksi museoammattilaista ohjaa asiakkaita sukututkimuksen ja paikallishistorian pariin. Muutos voi kuitenkin olla vaivan arvoista. Karttusen mielestä kauppakeskuksessa toimimisen puolesta on lukuisia näkökulmia, jotka elävät voimakkaasti tässä ajassa. > Musiikkimuseo Fame aukaistiin Pasilan Mall of Triplassa lokakuussa 2019. Toisaalta museot toteuttavat perustehtäviään kokoelmien hallinnan, tutkimuksen ja näyttelyiden parissa kuten ennenkin. Museon toiminnan luonnetta ja vaikuttavuutta saattaa joutua arvioimaan uusin kriteerein
Suosittelimme vierailua myös vanhemmilleni. Puhuimme näyttelystä vielä pitkään sen jälkeen. Laajan aineiston kautta kyettiin osoittamaan sitä mittakaavaa, jossa inhimillinen hätä voi esiintyä. Tajusin pian menneeni lankaan. Kävin siellä vuosi sitten keväällä 12-vuotiaan tyttäreni kanssa. Näyttely oli jo alkanut. Katselin taivaalle, mutta mitään konetta ei näkynyt. Hän on erittäin kiinnostunut historiasta, ihmiskohtaloista ja sodanajan asioista. Vaikeasta, synkästä ja ahdistavastakin aiheesta, eli inhimillisestä hädästä ja katastrofiavusta, oli tehty valtavan koskettavat näyttelyt. Muistan, kuinka kuulin sota-aikaisen koneen ääntä kävellessäni museon sisäänkäynnille päin. Tilassa oleminen on elämys.”. Museon aiheet tulivat lähelle kävijää, mutta se tehtiin hienovaraisesti. Näyttely on yhdessä tilassa. Näyttelyssä oli vähän esineitä, mutta siellä oli selkeästi keskitytty kokonaiselämyksen luomiseen. Museon teema läpileikkasi kaikkea museossa olevaa. Jäin miettimään sitä pitkäksi aikaa. 46 MUSEO 1/2020 GALLUP Hienoin museokokemus MIKÄ MUSEO ON MIELESTÄSI OLLUT WAU. Toisaalta näyttelyissä oli myös yksittäisiä, yhteen henkilöön liittyviä esineitä, esimerkiksi pakolaisleirillä olleen henkilön tärkeä esine ja tarina siitä. Kyseisen näyttelyn vaikuttavuus syntyy mielestäni siitä, että sen voi kokea kokonaistaideteoksena. Kierroksella pääsi kuulemaan, miten miehitys vaikutti eri tavalla eri ihmisten elämään. Näyttelyissä tuotiin esille sekä ihmismassoja että yksilöitä. Aihepiiri oli kiehtova ja näyttely hyvin toteutettu. Raskaista aiheista osattiin kertoa toiveikkaasti.” TIMO KUKKO Projektipäällikkö, Metsähallitus ” Manchesterissa oleva Imperial War Museum North. Suomesta haluaisin mainita Siida saamelaismuseon perusnäyttelyn, joka on säilynyt muuttumattomana sitten museon perustamisen vuonna 1998. Näyttelykokemus vaikutti samalla tavalla kuin hyvä kirja tai elokuva. Museo-lehti kysyi museo ammattilaisilta, mikä museo on tehnyt heihin erityisen vaikutuksen. JENNA HONKANEN PIA ILLIKAINEN Museonjohtaja, Suomen Ilmailumuseo ” Tuoreimpana minulla on mielessä Vabamu – miehityksen ja vapauden museo Tallinnassa. Sen visuaalinen maailma sekä äänija väri-ilme ovat yhtenäiset. Odotan paljon saman tematiikan ympärille, keväällä 2021 Mikkeliin avattavalta Sodan ja rauhan keskus Muistilta.” ANNI PELKONEN Museonjohtaja, Hotellija ravintolamuseo ” Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun museo Sveitsin Genevessä. Näyttely on kestänyt aikaa ja pysynyt tuoreena. Silloin tajusin, kuinka museoiden tulisi keskittyä pitkien tekstien kirjoittamisen ja yksityiskohtien sijaan isoon kuvaan ja ymmärryksen tarjoamiseen. Tuntui, että museossa pääsi kiinni tunnelmiin ja ajatuksiin, joita virolaisilla oli Neuvostoliiton miehittäessä maan. Siellä oli esimerkiksi esillä ensimmäisen maailmansodan sotavankeja koskeva valtava arkistoaineisto sekä valokuvakokonaisuus Ruandan kansanmurhan yhteydessä orvoiksi jääneistä lapsista. Vabamussa osallistuimme suomenkieliselle audiokierrokselle. Lisäksi se oli minulle ja tyttärelleni hieno yhteinen kokemus. Isoja teemoja, kuten ihmisoikeuksia, osattiin käsitellä ihmisläheisesti
”En toden totta osaa laulaa enkä soittaa mitään. SA K A R I PII PP O. Tuolloin haaveammatti oli jokin sellainen, jossa ”voisi hengailla rockmuusikoiden kanssa”. ANNE SALOMÄKI Lahtinen kertoo, ettei ole koskaan unelmoinut rocktähteydestä. Koko työuransa tapahtumien parissa toiminut Jenna Lahtinen tietää kokemuksesta, kuinka suuri merkitys perusasioilla on tapahtumatuotannossa. Lavalla olivat Apulanta, Tehosekoitin, The 69 Eyes ja Hybrid Children. Elämys oli valtava, ja livekulttuuri otti Lahtisesta heti pihtiotteen. 47 VUODEN TAPAHTUMATUOTTAJA Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen 47 TAPAHTUMIEN KESKIPISTEESSÄ Vuoden tapahtumatuottajana palkittu Jenna Lahtinen haluaa yleisön voivan keskittyä olennaiseen, ei vessajonoihin. Ensisijaisesti ihmiset haluavat nähdä sen, mitä tulivat katsomaan, oli kyse sitten museosta, galleriasta tai konsertista. Hän oli vasta 12-vuotias mennessään ensimmäistä kertaa rokkikeikalle Jyväskylän Lutakkoon, noin 50 kilometrin päähän kotikunnastaan Suolahdesta. Lahtisen ura tapahtumatuottajana alkoi vahingossa, tuurin ja sattuman sekamelskana. Heti kun Lahtinen täytti 18 hän meni vapaaehtoistöihin Lutakon toimintaa pyörittävään Jyväskylän elävän musiikin yhdistykseen, Jelmuun. Nuorenakaan en halunnut olla rokkari vaan se, joka pyörii siinä liepeillä.” J os käytännön asiat eivät toimi, mikään ei pelasta tapahtumaa
Isojen tapahtumien lisäksi Sarpon ja Saarikosken mukaan ihmiset kaipaavat intiimejä tilaisuuksia. Kiasma on saanut hyvää palautetta tapahtumista, joissa asiakkaat ovat voineet osallistua taiteilijoiden vetämiin työpajoihin. Lisäksi monen museon perustyöhön kuuluu kohdennettujen tapahtumien järjestäminen esimerkiksi koululaisille, opiskelijoille, senioreille ja lapsiperheille. Tapahtumilla voidaan Sarpon mielestä muovata mielikuvia museoista ja madaltaa museovierailun kynnystä. ”Pajoissa ihmiset ovat päässeet kokeilemaan itse eri tekniikoita ja saaneet uusia näkökulmia näyttelyihin.” Sarpo taas on ollut toteuttamassa tapahtumia, joissa on otettu kohderyhmä mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Tuottajan tehtävänä on haistella uusia trendejä, kasvattaa verkostoja ja hyödyntää erilaisia osaajia tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. 48 MUSEO 1/2020 VUODEN TAPAHTUMATUOTTAJA Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen 48 MUSEO 1/2020 MUSEOT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJINÄ Klubi-ilta tai taiteilijan teemakierros laajentaa museokokemusta. Toiminnassa on pyritty monimuotoisuuden ja kestävän kulttuurin tukemiseen. Työssä otetaan samanaikaisesti haltuun suuria kokonaisuuksia ja kiinnitetään huomiota tärkeisiin yksityiskohtiin. U seimmissa museoissa tapahtumat ovat olennainen osa museon toimintaa. ”Kohderyhmäajattelun kautta voimme saavuttaa uusia kävijäryhmiä sekä tarjota uutta ja yllättävää myös vakiintuneelle asiakaskunnalle”, täsmentää Kansallismuseon yhteisömanageri Elisa Sarpo . Uniikit museoympäristöt muuttuvat moneksi. Myös museoammattilaisten välinen kollegiaalisuus koetaan tärkeänä. Saarikosken ja Sarpon mukaan onnistunut tapahtumaelämys synnytetään monialaisuudella, moniammatillisella yhteistyöllä ja verkostoitumalla eri alojen kulttuuritoimijoiden kanssa. ”Tapahtuman suunnittelussa tulee kiinnittää sisältöjen lisäksi huomiota muun muassa osallistujamäärään, kohderyhmään, ajankohtaan, panos-tuotossuhteeseen ja turvallisuuteen”, Kiasmassa tuottajana toimiva Maria Saarikoski listaa. Varsinkin suurempien tapahtumien suunnittelussa museot tekevät alueellista yhteistyötä esimerkiksi muiden museoiden ja kulttuuritoimijoiden, kaupunkiorganisaation ja yritysten kanssa. Tapahtumilla voidaan elävöittää museon sisältöjä, tarjota yleisöille elämyksiä ja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Moni keskimääräistä suurempi museo onkin viime vuosina palkannut riveihinsä tapahtumatuottajan. Kansallismuseossa järjestetään muun muassa klubi-iltoja, joissa yhdistetään hyvä musiikki, asiantuntijakeskustelu ja viini. ”Iltoihin osallistuu paljon ihmisiä, jotka eivät välttämättä lähtisi katsomaan illan artistia Tavastialle tai kuuntelemaan pelkästään keskustelua museoon.” Jenna Honkanen R O B ER T SJ Ö B LO M. Suurten yleisötapahtumien lisäksi eri kohderyhmille räätälöidyt, mutta kaikille avoimet erikoistapahtumat ovat yleistyneet
Pestin sisältö riippuu siitä, mitä kulloinenkin työnantaja tehtäviin sisällyttää. Varsinkin vanhempi väki edellyttää tietynlaista palvelutasoa. Kymmenen vuoden aikana hän ehti olla muun muassa tuottaja, tuotantopäällikkö ja toiminnanjohtajan sijainen. Joskus Lahtinen järjestää lipunmyynnin ja julkaisuajankohdat, joskus rekrytoi ja koordinoi vapaaehtoisia, joskus organisoi tiedottamisen ja markkinoinnin. Hekään eivät satunnaisista oudoista vaatimuksista huolimatta kaipaa kikkailua, vaan toimivuutta ja sujuvuutta. Se tuli vastaan vasta myöhemmin, kun Lahtinen meni Jelmulle töihin. Sekä konserteissa että festareilla kotimaisillakin yhtyeillä on ilotulituksia ja pyrotekniikkaa, eikä pelkkä taustakangas ja kitaransoitto välttämättä enää riitä. 49 VUODEN TAPAHTUMATUOTTAJA Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen 49 Teininä hän ei vielä tiennyt, että tapahtumatuottajan ammattia oli edes olemassa. Suomessa ei muutenkaan hänen kokemuksensa mukaan ole tapana viedä asioita överiksi. Samanlaisia haasteita on myös museoilla. Lahtinen on tosin huomannut, että museot osaavat hyödyntää tapahtumia osana museoiden arkea. Yleisön tyytyväisyys on merkittävässä osassa tapahtumatuottajan työtä, mutta niin on myös yleisön löytäminen. Tapahtumia tehdään lopulta aina yleisöä varten. ”Hyvä tunnelma ja esteettiset asiat tapahtumapaikalla luovat kokemuksesta ainutlaatuisen.” Lahtinen on ollut mukana tuottamassa muun muassa Ilosaarirockia.. Tiedottamisesta ja markkinoinnista vastatessaan Lahtinen on vastuussa siitä, että tieto tapahtumasta kulkee ja houkuttelee. Ja varsin menestyksekkäästi, sillä viime vuonna hänet palkittiin Industry Awards -palkinnolla Vuoden tapahtumatuottajana. Jotain on selkeästi oivallettu.” N ykypäivän yleisö on vaativaa. L ahtisen työn kuvaan kuuluu hääräillä taustalla, mutta esimerkiksi Provinssissa artistien on kuitenkin kiittäminen Lahtista viihtymisestään. ”Hoidan esimerkiksi liikkumista, ma joittumista, syömistä, juomista, tuotannollisia aikatauluja, takahuonefasiliteetteja”, Lahtinen listaa. Festarin monivuotisena artistituottajana Lahtinen hoitaa käytännössä IL O SA A R IR O CK / K A LL E K ER V IN EN kaiken sen, mitä tapahtuu lavan ulkopuolella. Y ksi asia säilyy kuitenkin projektista toiseen. Vaatimustaso on kasvanut myös tapahtumien erikoisefektien myötä. ”Museot ovat nykyään paljon seksikkäämpiä kuin kymmenen vuotta sitten. Elämyksellisyys ei Lahtisen mielestä kuitenkaan välttämättä tarkoita spektaakkeleita. Tätä nykyä Lahtinen tekee projekteja monille asiakkaille. Muissa tapahtumissa tehtävät vaihtelevat roolin mukaan
Museoissa käydessään hän arvioi samoja asioita kuin tapahtumissakin: saavutettavuutta, sujuvuutta ja muistijälkien muodostumista. Vapaa pääsy. Tapahtumaan on vapaa pääsy. LiveLOVE -deittitapahtuma 6.3.2020 Näyttelykeskus WeeGee, Espoo Suursuosion saavuttanut deittitapahtuma on taas täällä! Ohjelmassa on näyttelyitä, musiikkia, taidematchingja speed dating -sessioita ja mukavaa yhdessäoloa. Jos kikkailusta tulee itsetarkoitus, tapahtuman perimmäinen luonne häiriintyy. Materiaalimaksu 5 €. Musiikkimatineoitten sarja 15.3.2020, 5.4.2020 ja 26.4.2020 Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki Sinebrychoffin keväiset sunnuntait täyttyvät somista sävelistä. Paikkoja on rajoitetusti. Samoin kuin keikalla, minusta on mukavaa vain katsoa ja kuunnella.” Lahtinen myöntää, että joskus voi olla teoksen tai näyttelyn hengen mukaista hyödyntää nykyteknologiaa – tosin mielellään nokkelasti ja luonnollisena osana näyttelyä, ei päälle liimattuna pakkopullana. Uotinen goes Kekkonen 5.3.2020– 26.3.2020 Tamminiemi Helsinki Compañía Kaari & Roni Martinin teos Uotinen Goes Kekkonen saa ensi-iltansa 5.3.2020 Tamminiemen museossa. Lahtinen nauttii myös siitä, että museossa on yleensä syytä olla hiljaa. Kekkosen roolin tulkitsee Jorma Uotinen. Maalis-huhtikuussa järjestettävissä maksuttomissa musiikkimatineoissa kuullaan monipuolisia kokoonpanoja. Aalto-lukupiiri, kirjana Minna Rytisalon Rouva C. Lipunmyynti on käynnissä. ”Inhoan, jos kaikkeen pitää koko ajan hulluna osallistua. ”Se on ehkä tietynlaista asian äärelle vakavoitumista. Lahtiseen se ei aina uppoa. Se on katsomista, keskittymistä ja pysähtymistä.”. Piirre on tälle ajalle epätyypillinen, ja siksi esimerkiksi Helene Schjerfbeckin POIMI KEVÄÄN KIINNOSTAVIMMAT MUSEOTAPAHTUMAT Naisten ruokakerho 3.3.2020 ja 7.4.2020 Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa Paikalliset ja maahanmuuttajanaiset kohtaavat museon , joten suomalaisen ruokakulttuurin rinnalle saadaan tuulahduksia muista maista. Se on viestinnällisesti äärimmäisen selkeä kokonaisuus ja madaltaa huomattavasti kynnystä päästä varsinaisen asian äärelle, mitä sitten ikinä onkaan menossa katsomaan.” Monet museot pyrkivät aktivoimaan yleisöään osallistamalla. Ei se tarkoita, että museon on oltava pölyinen tai väsähtänyt. 3.3.2020 Alvar Aalto-museo, Jyväskylä Aalto-lukupiirin kausi avataan fiktiivisellä Minna Canthista kirjoitetulla romaanilla, joka palkittiin Vuoden kirja -palkinnolla vuonna 2019. 50 MUSEO 1/2020 50 MUSEO 1/2020 VUODEN TAPAHTUMATUOTTAJA Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen U pean tapahtuman tuottamisessa voi myös epäonnistua. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Keppiheppojen askartelupaja ja keppihevosmestaruuskisat 23.5.2020 Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Espoo Pajassa askarrellaan oma keppihevonen, jonka jälkeen kilpaillaan keppihevosmestaruudesta museon pihalle rakennetulla esteradalla. Tapahtumaan on vapaa pääsy. TAPAHTUMATUOTTAJA JENNA LAHTINEN • 35-vuotias, kotoisin Suolahdesta ja asuu Tampereella • Palkittiin Industry Awards -palkinnolla Vuoden tapahtumatuottajana 2019 • Koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK), opiskelee ylempää AMK-tutkintoa samalta alalta • Tehnyt töitä muun muassa Provinssin, MARS-festivaalin, Ilosaarirockin ja Lost in Musicin sekä suurkonserttien parissa • Nyt tekee töitä vuosittain 5–10:ssä elävän musiikin tapahtumassa maalauksia hän haluaa tarkastella ilman virtuaalitodellisuuslaseja, kaikessa rauhassa. ”Esimerkiksi Museokortti on nerokas. Museoiden perimmäinen luonne piilee, ainakin Lahtiselle, esillä olevassa tiedossa, historiassa ja taiteessa
51 SANARISTIKKO Taidot testiin Sanaristikon ratkaisu sivulla 56 >
Uudella Museokortillaan Sillanaukee on käynyt tutustumassa Amos Rexissä Birger Carlstedtin, Ateneumissa Helene Schjerfbeckin ja Kiasmassa Ragnar Kjartanssonin näyttelyihin. Sillanaukee pyrkii elämään mahdollisimman kestävästi kaikkea hukkaa vähentämällä. FAKTA • Museokortilla vierailtiin museoissa lähes 1,4 miljoonaa kertaa vuonna 2019. Sillanaukee odottaa tulevalta vuodelta lukuisia kiinnostavia museoelämyksiä eri puolilla Suomea. • Museokortteja myytiin vuoden 2019 aikana noin 185 000 kappaletta. SILLANAUKEE ilahtui saadessaan läheiseltään Museokortin joululahjaksi. Nollahukka-elämää elävä Otso Sillanaukee pitää aineettomia elämyksiä erinomaisina lahjavalintoina. Sillanaukeesta sen edesauttamiseksi voi pohtia, voisiko itse luopua tavaralahjojen antamisesta ja vastaanottamisesta kokonaan. Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti ZERO WASTE – jäähyväiset jätteille -kirjan kirjoittanut Otso Sillanaukee toteuttaa Nollahukka-elämäntyyliä, joka perustuu viidelle K:lle: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi. Juhlasesonkien alla tavaraa ostetaan tavallista enemmän. Elämyslahjan ei tarvitse olla laskuvarjotai benjihyppy, vaan arkisemmatkin kokemukset ovat oikein sopivia lahjoja. Nollahukka-elämäntyylissä ei ensisijaisesti ole kysymys vain roskan ja hukan vähentämisestä, vaan myös ajattelutavan muuttamisesta. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Aineeton elämys on ympäristöteko Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa kulutuskulttuurin muuttamiseen kestävämmäksi. Kirjailija ja Nollahukka-blogin perustaja Otso Sillanaukee kertoo, miten tukea kestävää kehitystä ja vinkkaa ekologisia lahjaideoita. Sillanaukee pyrkii karsimaan tavaralahjoja ja suosimaan aineettomia elämyksiä. Käynnit kasvoivat 43 prosenttia edellisestä vuodesta, jolloin käyntejä tehtiin noin miljoona. Myynti kasvoi noin 20 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Lahjavalinnoillaan voi vaikuttaa kulutuskulttuurin muuttamiseen kestävämmäksi. – Olin jo jonkin aikaa ollut huolissani ilmastonmuutoksesta ja merten muoviongelmasta, mutten tiennyt, mitä voisin niille tehdä, kunnes törmäsin netissä Zero Waste -elämäntyyliin. – Elämyslahjoja on monenlaisia, ja minulle parhaita ovat sellaiset, joissa voi viettää aikaa läheisten kanssa. – Tavara on toissijainen, siksi pidänkin enemmän elämyslahjoista, kuten lupauksesta läheisten kanssa yhdessä vietetystä ajasta. Siitä muodostui Nollahukka-ajattelu, joka tasapainottaa jätteen vähentämisen, ilmastotavoitteet ja resurssiviisaan ajattelun kestävämmäksi elämäntavaksi. Tänä päivänä, kun tunnumme olevan koko ajan vain kiireisempiä, yhteinen kahvihetki tai museokierros voi olla vieläkin arvokkaampi lahja. – Nyt kun Museokortti löytyy lompakosta, tulee helpommin lähdettyä museoihin. Toinen vaihtoehto on antaa kierrätettyjä lahjoja tai lahjoittaa valitsemaansa hyväntekeväisyyteen. Sillanaukee pitää aineettomia elämyksiä erinomaisina lahjavalintoina. – Paras kokemus on ollut Kjartanssonin The Visitors -teos, jonka olen käynyt katsomassa jo kahdesti alusta loppuun. Upea musiikin ja taidenäyttelyn yhdistelmä. K U V A : JO H A N N A JA R V A MAINOS
Siitä muodostui Nollahukka-ajattelu, joka tasapainottaa jätteen vähentämisen, ilmastotavoitteet ja resurssiviisaan ajattelun kestävämmäksi elämäntavaksi. Nollahukka-elämää elävä Otso Sillanaukee pitää aineettomia elämyksiä erinomaisina lahjavalintoina. K U V A : JO H A N N A JA R V A MAINOS. Toinen vaihtoehto on antaa kierrätettyjä lahjoja tai lahjoittaa valitsemaansa hyväntekeväisyyteen. SILLANAUKEE ilahtui saadessaan läheiseltään Museokortin joululahjaksi. Sillanaukee odottaa tulevalta vuodelta lukuisia kiinnostavia museoelämyksiä eri puolilla Suomea. Myynti kasvoi noin 20 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Sillanaukee pyrkii karsimaan tavaralahjoja ja suosimaan aineettomia elämyksiä. Sillanaukee pitää aineettomia elämyksiä erinomaisina lahjavalintoina. Sillanaukee pyrkii elämään mahdollisimman kestävästi kaikkea hukkaa vähentämällä. FAKTA • Museokortilla vierailtiin museoissa lähes 1,4 miljoonaa kertaa vuonna 2019. • Museokortteja myytiin vuoden 2019 aikana noin 185 000 kappaletta. Tänä päivänä, kun tunnumme olevan koko ajan vain kiireisempiä, yhteinen kahvihetki tai museokierros voi olla vieläkin arvokkaampi lahja. Kirjailija ja Nollahukka-blogin perustaja Otso Sillanaukee kertoo, miten tukea kestävää kehitystä ja vinkkaa ekologisia lahjaideoita. Lahjavalinnoillaan voi vaikuttaa kulutuskulttuurin muuttamiseen kestävämmäksi. – Olin jo jonkin aikaa ollut huolissani ilmastonmuutoksesta ja merten muoviongelmasta, mutten tiennyt, mitä voisin niille tehdä, kunnes törmäsin netissä Zero Waste -elämäntyyliin. Nollahukka-elämäntyylissä ei ensisijaisesti ole kysymys vain roskan ja hukan vähentämisestä, vaan myös ajattelutavan muuttamisesta. Elämyslahjan ei tarvitse olla laskuvarjotai benjihyppy, vaan arkisemmatkin kokemukset ovat oikein sopivia lahjoja. Uudella Museokortillaan Sillanaukee on käynyt tutustumassa Amos Rexissä Birger Carlstedtin, Ateneumissa Helene Schjerfbeckin ja Kiasmassa Ragnar Kjartanssonin näyttelyihin. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Aineeton elämys on ympäristöteko Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa kulutuskulttuurin muuttamiseen kestävämmäksi. Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti ZERO WASTE – jäähyväiset jätteille -kirjan kirjoittanut Otso Sillanaukee toteuttaa Nollahukka-elämäntyyliä, joka perustuu viidelle K:lle: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi. Sillanaukeesta sen edesauttamiseksi voi pohtia, voisiko itse luopua tavaralahjojen antamisesta ja vastaanottamisesta kokonaan. – Nyt kun Museokortti löytyy lompakosta, tulee helpommin lähdettyä museoihin. Käynnit kasvoivat 43 prosenttia edellisestä vuodesta, jolloin käyntejä tehtiin noin miljoona. – Paras kokemus on ollut Kjartanssonin The Visitors -teos, jonka olen käynyt katsomassa jo kahdesti alusta loppuun. – Tavara on toissijainen, siksi pidänkin enemmän elämyslahjoista, kuten lupauksesta läheisten kanssa yhdessä vietetystä ajasta. Juhlasesonkien alla tavaraa ostetaan tavallista enemmän. Upea musiikin ja taidenäyttelyn yhdistelmä. – Elämyslahjoja on monenlaisia, ja minulle parhaita ovat sellaiset, joissa voi viettää aikaa läheisten kanssa
ALKAEN! Lemmikit Eläimet merenkulkijoiden seurana SH IÅ A Museolehti_190x122_ForumMarinum.indd 1 24.1.2020 14.37 PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM Eteläranta, 28100 Pori / www.poriartmuseum.fi, ti-su 11–18, ke 11–20 MAIRE GULLICHSEN, ALVAR AALTO & GALERIE ARTEK ADRIAN MELIS JENNI YPPÄRILÄ OLA VASILJEVA 20.3.30.8.2020 1#2020.indd 1 6.2.2020 12.24.53. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA Linnankatu 72 forum-marinum.fi KOKO PERHEEN UUTUUSNÄYTTELY 14.2. NÄYTTELYLIITE Museoiden kevänäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kevätkauden kiinnostavimmat näyttelyt
Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu poikilo.fi Seuraa meitä MYÖTÄ Kouvolan taiteilijaseura KOUTA ry:n 10-vuotisnäyttely 6.2.–9.4.2020 museot Museolehti_nro1_2020_toinen.indd 1 5.2.2020 13.02.32. Museoiden kevänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Nic e to (finally) meet you ! JULIE STAVAD (DK) HANNE FRIIS (NO) SIGURDUR GUDJÓNSSON (IS) SEINÄJOEN TAIDEHALLI seinajoentaidehalli.fi 11.3.-1.8.2020 Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki Ma-pe klo 11-19 la klo 11-15 Kerran kuukaudessa su klo 11-15 kevät 2020: 15.3.,19.4., 10.5.,14.6
Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi & @KMuseolta Kysymuseolta.fi – ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. NÄYTTELYLIITE Museoiden kevänäyttelyt Meillä käy museokortti! VAASANKAUPUNGINMUSEOT.FI Patricia Rodas: Unreported #327 (2018) KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO By Nature 22.2.–19.4.2020 Kuntsin kokoelma 9.5.–30.8.2020 POHJANMAAN MUSEO Kauneimmat koulutaulut –29.3.2020 Huvilaelämää 17.4.–30.8.2020 TIKANOJAN TAIDEKOTI Poppelikuja ja muita teoksia Emil Aaltosen kokoelmasta 19.3.–9.8.2020 Keräilijällä kylässä 19.3.2020– VAASAN TAIDEHALLI Jan-Erik Andersson: Vapaa tila 28.3.–10.5.2020 SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet ovat pääsylippusi museoon 24/7 seinatonmuseo.fi Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. RISTIKKO 1/2020 RATKAISU. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna
Kiitos kaikille palautetta lähettäneille! PALAUTETTA ” Kevätnumeroissa olisi hyvä olla paljon tietoja näyttelyistä, jotta voi suunnitella kesän Museokorttimatkoja.” ” Toivon juttua Kemiönsaaresta: sen taiteilijoista ja museoista.” ” Hyvin toimitettu ja mukavan luettavasti visualisoitu ja taitettu lehti. Yhdenmukainen tapa luetteloida MuseumPlus on yhteensopiva mm. SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa. Joustava Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus sopii monipuolisesti erilaisten aineistojen hallintaan. Kokoelmat käytössä. Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Onneksi ryhdyin tilaajaksi!” Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka ANNA PALAUTETTA SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun Kirjoita meille MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Asiantunteva käyttötuki Me Kookoksessa tunnemme museoiden prosessit ja kokoelmien luettelointikäytännöt. +358 44 976 2404 | Kaikki koossa. 57 Varmennettua palvelintilaa edullisesti ja joustavasti Palvelintilan toimittaa kotimainen DevNet Oy. Ota askel kohti parempaa kokoelmahallintaa! Kookos-kokoelmahallinta: • MuseumPlus-kokoelmahallintajärjestelmä • Varmennettu palvelintila • Asiakastuki MuseumPlus-järjestelmä kaikenlaisille kokoelmille! Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon Kaikki asiakkaan aineistot samassa järjestelmässä. Ku va : R on i R ek om aa PARAS JUTTU 4/2019 Lukijat äänestivät talvilehden parhaaksi jutuksi Katarina Boijerin kirjoittaman "Lontoon leikkisä liikennemuseo", jossa tutustutaan Covent Gardenissa sijaitsevaan London Transport Museumiin ja Lontoon julkisen liikenteen historiaan. Valmiit rajapinnat myös Finnaan ja Fintoontologiapalveluun olemassa. ”Hyötyä on monipuolisuudesta ja joustavuudesta.” ”Lopulta valinta oli suhteellisen helppo, sillä meille tärkeintä on se, että Kookoksen jatkuvuus on turvattu tutkimistamme järjestelmistä parhaiten.” museoliitto.fi/kookos | puh. Niitä voi ostaa Kansallismuseon museokaupasta. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 1.5.2020 mennessä. Kattavat rajapinnat REST API -rajapinta mahdollistaa yhteydet ulkoisiin palveluihin. Arvomme vastaajien kesken Suomen kansallismuseon lahjoittaman sateenvarjon, jonka kuosina loistaa museon keskihallin kattoakin koristavat Akseli Gallen-Kallelan freskot. Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin!. Sateenvarjon arvo on 29 euroa
H EIN O N EN , E., H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O , CC B Y 4.0. Teollisuushistoriaan liittyvät näyttelyt valtaavat kesällä museot Finlaysonin 200-vuotisjuhlan puitteissa. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 € postituskulut.. Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. Lehdessä pureudutaan siihen, miten työ tulee esiin museoissa. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Kestotilaus 34 € Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin nro.: Muutan osoitteeni — / 20— alkaen Irtisanon tilaukseni MUSEO 2/2020 ILMESTYY 22.5. Myös useat museot toimivat aiemmin teollisuuskäytössä tai muuten työhön liittyvissä ympäristöissä. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita kesän museoretkiä varten! MUSEOLEHTI.FI Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. 58 MUSEO 1/2020 KESÄNUMERON TEEMANA TYÖ Toukokuussa ilmestyvän MUSEOn teema on työ
Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi www . Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. mtab.fi fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB käsittelee korvaamatonta kulttuuriperintöämme ammattitaidolla ympäristövaikutukset huomioiden. Pohjoismaiden johtavana taidelogistiikan toimijana tarjoamme korkealuokkaisia räätälöityjä palveluita näyttelykokonaisuuksien kuljetuksista yksittäisten teosten varastointiin ja installointiin. Kun mikään ei ole mahdotonta MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi Fo to : R ye Je ss en / U ns pa ls h
Miten rohkea museo profiloituu ja verkostoituu muuttuvassa ympäristössä. Tapiola edustaa aikansa rohkeaa ja muuttuvaa rakennettua kulttuuriympäristöä tarjoten tapahtumalle ainutlaatuiset puitteet upeiden museoiden kanssa. USEO PÄIVÄT 13.–15.5.2020 E S P O O S S A Museopäivien kolmipäiväinen ohjelma rakentuu rohkeuden ja paikallisuuden ympärille. www.museoliitto.fi 504480-2001 Pal.vko: 2020-17. Onko rohkeus strateginen valinta. Tapahtumapaikka Tapiola on Espoon kulttuurin keskus. SUOMEN MUSEOLIITTO FINLANDS MUSEIFÖRBUND FINNISH MUSEUMS ASSOCIATION Ku va : Pa trik Fa ge rst rö m / Esp oo n ka up un ki Liity Museopäivien Facebook-tapahtumaan: Museopäivät Espoossa Kevään tärkein museoalan tapahtuma jo vuodesta 1923 • Inspiroivia asiantuntijapuheenvuoroja: mukana muun muassa Director General Ann Follin (Ruotsi), professori Antti Ahlava, museonjohtaja Pilvi Kalhama, Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Tapio Mäkinen ja arkkitehti Maija Kovari • Monipuolisia rinnakkaissessioita, joissa tutustutaan rohkeisiin toteutuksiin museoiden yleisöja kokoelmatyössä • Suomen museoliiton 97. Millaisen roolin museot voivat ottaa kaupunkien ja paikkakuntien kehittämisessä. Ku va : Ari Ka rtt un en Rohkean museon paikka. vuosikokous • Rentoja verkostoitumishetkiä etkoilla, illanvietto WeeGeellä, jatkoja hyvässä seurassa • Museopalkintogaalassa Vuoden museo -palkintojen sekä Museoliiton ansiomitalien jako • Museoliiton Meeting Point: palveluiden ja toiminnan esittelyä • Esittelyjä museoalan hankkeista, tuotteista ja palveluista • Retkiä, jotka suuntaavat espoolaisen taiteen, luonnon, saariston ja arkkitehtuurin äärelle Tule metrolla Museopäiville! Ilmoittautuminen avataan 12.3. Millainen on rohkea museo ja miten se toimii alueellaan