VUODEN MUSEO -FINALISTIT ESITTÄYTYVÄT EGS – katutaiteilijasta lasinpuhaltajaksi MUSEOT UUDISTA VAT ARKKITE HTUURIA LA U R IA N G H IN IT O IU / K IS TE FO S M U SE U M 1 / 2020 WAU • 9,80 € PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
Maria Paldanius 30 FAME ON SOPIVASTI ELÄMYS Näyttelyarvio Musiikkimuseo Famesta. 42 MUSEOT, JOTKA MUUTTIVAT KAUPPAKESKUKSIIN Kolme kauppakeskuksessa toimivaa museota esittäytyy. Silja Massa 28.2.2020 • Teemana Wau K AT A R IIN A SA LM I 1 / 2020 M A R KO R A N TA N EN 26 KATUTAIDETTA & LASIVEISTOKSIA Taiteilijahaastattelussa graffititaiteilija EGS . Rakennus on suojelukohde, jonka ilmeessä on säilynyt historian rosoisuutta. Tuuli Rajavuori 40 NÄYTTELYSUOSITUKSET KEVÄÄSEEN Kansanedustaja Paavo Arhinmäen näyttelyvinkit. 13 KERAMIIKKAA KAUNIISSA JAPANILAISMAISEMASSA Kolumni Anna-Maria Wiljanen 19 YHDEN HENGEN POMMISUOJA Erikoisia esineitä neljän museon kokoelmista. 2 MUSEO 1/2020 4 MUSEOSTA KOHTAAMISPAIKAKSI Pääkirjoitus Pekka Sauri 6 UUDEN VUOSIKYMMENEN MUSEOT 2020-luvun uudet museorakennukset. Ari Väntänen 33 VUODEN MUSEO -FINALISTIT VALITTU Vuoden museo 2020 -finalistit esittäytyvät. Jenna Honkanen. Elina Teerijoki 8 MUSEOT UUDISTAVAT ARKKITEHTUURIA Kansainväliset museohankkeet herättävät huomiota. Minna Isotalo 36 VIRTUAALISUKELLUS MENNEISYYTEEN Proto-keksintötehdas toimii vanhassa valimorakennuksessa. Katja Martelius 22 PAKO MUSEOSTA Testissä Pukstaavin pakohuone
Jenna Parmala MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma, FoodMarket ja R-kioski. Museoammattilaiset vastaavat gallupiin. Anne Salomäki 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ja Heli Kärkkäisen toteuttama ristikko. SA K A R I PI IP P O A N N IIN A M A N N IL A. Jenna Honkanen 47 TAPAHTUMIEN KESKIPISTEESSÄ Vuoden 2019 tapahtumatuottajan haastattelu. 3 46 MIKÄ MUSEO ON MIELESTÄSI OLLUT WAU. 54 NÄYTTELYLIITE 57 ANNA PALAUTETTA 14 ARKKITEHTI NÄYTTELYN TAKANA Näyttelyarkkitehti Taina Väisänen suunnittelee, kuinka näyttelyssä kuljetaan, miltä se näyttää ja minkälaisen elämyksen näyttely tuottaa. Työtä tehdään pitkälti käsin. Museoammattilaisen päivä -juttusarja tarjoaa kurkistuksen kulissien taakse
Palveluita kannattaa järjestää sinne, missä ihmiset liikkuvat joka tapauksessa päivittäisillä asioillaan. Esimerkkini ovat pääkaupungista, mutta toivon, että kohtaamispaikan konsepti ottaa tulta koko maan museoissa. Tällaisista kohtaamispaikoista on jo erinomaisia esimerkkejä. Yksilöiden ideat jäävät vain yksilöiden korvien väliin, ellei niitä jaeta toisten kanssa. KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Virtuaaliset keskustelut edellyttävät aika ajoin vahvistusta kasvokkaisista kohtaamisista. Ajatuksena museon näyttelytoiminnan siirtäminen kauppakeskukseen ei sinänsä ole kovin yllättävä. Yhteisyydessä, yhteisöllisyydessä on tulevaisuus. Minkälainen on museoiden rooli kohtaamispaikkoina. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Miten saadaan suomalaisten tunnetusti korkeatasoinen koulutus ja osaaminen mobilisoiduksi yhteiseksi hyväksi. Lähes kaikki suomalaiset tuntevat Helsingin keskustakirjasto Oodin ainakin nimeltä. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä laajemmasta näkökulmasta. 4 MUSEO 1/2020 58. Mutta tarvitaan muutakin kuin sähköisiä viestintäkanavia. Tilojen lisäksi kulttuuritoimijat tarjoavat lukemattomia tapahtumia moneen makuun. Kävijämäärät kasvavat ja museo tavoittaa uusia yleisöjä. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TOIMITTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Paula Holmila, Minna Isotalo, Katja Martelius, Annina Mannila,Silja Massa, Hannu Moilanen, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Katariina Salmi, Anne Salomäki, Elina Teerijoki, Ari Väntänen, Anna-Maria Wiljanen. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2020 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Laurian Ghinitoiu / The Twist – Kistefos PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 MUSEOSTA KOHTAAMISPAIKAKSI T ässä vuoden ensimmäisessä Museo-lehden numerossa on kiinnostava artikkeli museoiden tuomisesta kauppakeskuksiin. Digitalisaation myötä tähän jakamiseen on tarjolla enemmän alustoja kuin koskaan aikaisemmin. Kauppakeskuksiin ovat viime vuosina avanneet toimipisteitä niin sosiaalija terveyspalvelut, seurakunnat kuin kirjastotkin. Helsingin yliopiston Tiedekulma toimii kaikille avoimena tapaamis-, keskusteluja työskentelytilana. Fyysiset kohtaamispaikat ovat edelleen tärkeitä. Helsingin Kaupunginmuseo on niin ikään avautunut vapaamuotoiseksi kohtaamisareenaksi, jossa on tilaa monenlaisille puheenvuoroille
Museoalan valtionosuusjärjestelmän uudistus valmistui viime syksynä ja uusi museolaki on tullut voimaan tämän vuoden alusta alkaen. 30 vuotta myöhemmin tässä numerossa esitellään toisen näyttelyarkkitehdin, Taina Väisäsen , työtä ja uraa. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 500 euron arvoinen matkalahjakortti ja aikakauslehden vuosikerta.. Suurimmat muutokset liittyvät alueellisen toiminnan vahvistamiseen. Väsymättömänä ja aina innostuneena työntekijänä tunnettu Vuorinen oli mukana monessa ja teki yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa suunnitellessaan näyttelyitä. Valtakunnallinen vastuumuseotehtävä on myönnetty 17 museolle. Valtakunnallisia erikoismuseoita kutsutaan nykyään valtakunnallisiksi vastuumuseoiksi. Valtakunnallisena vastuumuseona aloitti myös Alvar Aalto -museo, jonka erikoisalaksi on määritelty Alvar Aallon arkkitehtuurija muotoiluperinne. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta MUSEOIDEN ALUEELLINEN TOIMINTA KASVAA MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Tuoreen brittitutkimuksen mukaan säännöllisesti näyttelyissä, museoissa ja konserteissa käyvät näyttäisivät elävän hieman pidempään kuin muut.” Uutinen Ilta-Sanomien verkkolehdessä 19.12.2019 ” Suomessa jonotetaan leipää, ämpäreitä ja kenkälusikoita, mutta yhä useammin myös pääsyä museoon. Viertola kirjoitti artikkelissaan sen aikaisen näyttelysuunnittelun suurnimen, Mikko Vuorisen , urapolusta. Uuden museolain takia museoalalla on otettu käyttöön myös uusia termejä. Rahalla voitiin Vuorisen mukaan toteuttaa hyviä näyttelyitä, mutta suuri raha ei hänen mielestään ollut välttämätön edellytys hyvän näyttelyn syntymiselle. Niiden tehtäviin kuuluvat jatkossa alueellisen museotoiminnan edistämistehtävät sekä alueelliset kulttuuriympäristöja taidemuseotehtävät pääosin oman maakunnan alueella. Siihen on myös osoitettu valtion lisärahoitusta, jonka ansiosta museoihin on palkattu uusia rakennustutkijoita, arkeologeja, korjausrakentamisen osaajia sekä alueellisen museotyön ammattilaisia. Alueelliset vastuumuseot korvaavat aiemmat maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. Museoilla on takanaan ennätysvuosi.” Yle uutisoi museoiden kävijämääräennätyksistä 2.1.2020 ” Museon käyttäjillä on tarve ymmärtää metsäja ilmastonmuutoskeskustelua, ja tähän tarpeeseen haluamme vastata.” Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski Itä-Savon haastattelussa 12.12.2019 ” Museo ei saa kuitenkaan olla pelkkää hurlumheitä ja huvipuistoa. Alueellisiksi vastuumuseoiksi on nimetty kaikkiaan 31 museota. Vuorinen piti tärkeänä ihmislähtöisyyttä ja iloitsi siitä, että vierailijat oli alettu ottaa paremmin huomioon näyttelyiden suunnittelussa. Tarvitaan sopiva yhdistelmä tiedollista asiaa ja katsomisen opettamista, mutta myös mahdollisuus kokeilla, elää, koskea ja yllättyä.” Historiantutkija ja lastenkirjailija Elina Kuorelahti Keskipohjanmaan haastattelussa 31.12.2019 MUSEO-LEHTI 1/2019 EHDOLLA VUODEN KANSI -YLEISÖÄÄNESTYKSESSÄ Aikakausmedian Editkilpailun 2019 kansikisaäänestys on nyt auki! Mene osoitteeseen www.editkilpailu.fi/ kansi2019 ja anna äänesi. Tärkeämpää oli hyvä näyttelyidea ja sen johdonmukainen toteutus. Vuorisen mielestä museoalan näyttelyt olivat parantuneet hurjasti sen jälkeen, kun niihin alettiin satsata enemmän. Alan ammattilaiseksi tullaan hyvän koulutuksen ja ennen kaikkea pitkän ja laaja-alaisen kokemuksen kautta”, totesi Virpi Viertola Museo-lehden numerossa 1/1990. Tuuli Rajavuori IDEASTA NÄYTTELYKSI ”Näyttelyiden suunnitteluun erikoistuneita ammattilaisia on Suomessa vähän
A ivan uusiakin museoita on syntymässä. Nyt Siilo-nimen saanut lisärakennus on viitesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi henkilökunnan tilat ovat hajallaan ympäri kaupunkia”, Myllyharju kertoo. ”Meillä ei ole tällä hetkellä ravintolaa, kahvilaa eikä luentosalia. Alueella sijaitsevat ennestään Turun linna ja merimuseo Forum Marinum sekä laivaterminaalit. Rakentamaan päästään joka tapauksessa vasta pitkän prosessin jälkeen, sillä laivayhtiöiden vuokrasoUUSIA MUSEOHANKKEITA 2020-luvun upeat museorakennukset UUDEN VUOSIKYMMENEN MUSEOT Museo 2020-luvun tapaan on toimiva ja näyttävä tila. ”Arkkitehtuurikilpailu ratkesi kesällä 2017. ” Turkuun kokonaan uusi museo. monet toiminnot ovat muuttuneet ja yleisö tullut vaativammaksi. Kilpailun myötä selviää museon tarkempi sijainti”, Kurth kertoo. Lisätilalle on tarvetta, koska U usia museorakennuksia nousee alkaneella vuosikymmenellä moneen suomalaiseen kaupunkiin. Esimerkiksi Tampereen taidemuseon lisärakennushankkeeseen varauduttiin jo 1980-luvulla. T oteutus ideasta avajaisiin kestää kuitenkin pitkään. Arkkitehtitoimisto Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit eli AOR voitti Tampereen taidemuseon arkkitehtuurikilpailun Siilo-nimisellä rakennuksella elokuussa 2017. Turun kaupunki juhlii 800-vuotista historiaansa vuonna 2029, ja sille vuodelle on kaupungin kalenteriin merkitty uuden historian museon avajaiset. Historian museo, joka saa lopullisen nimensä vasta myöhemmin, sijoittuu Linnanniemeen. Ideointivaiheessa on myös uusi Designja arkkitehtuurimuseo, jonka konseptisuunnitelma valmistui viime vuonna. Museorakennuksen arkkitehtuurikilpailu ajoittuu vuoteen 2021, ja voittaja saattaa selvitä jo saman vuoden aikana. ”Tammikuun alussa avattiin ideakilpailu koko Linnanniemen alueen kehittämiseksi. Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju kertoo, että jo lahjakirja, jolla tontti ja nykyinen museorakennus siirtyivät Tampereen taideyhdistykseltä kaupungille, edellyttää lisärakennuksen rakentamista samalle tontille. Museon rakentamispäätös tehtiin vuonna 2017 lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle. Museorakentamisen lähtökohtana on tarve saada toimivat, museokäyttöön sopivat tilat, mutta usein toiveena on myös rakennus, joka on nähtävyys itsessään. Siiloa päästään rakentamaan syksyllä 2023 ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankepäällikkö Joanna Kurth kertoo, että museohanke on nyt jatkovalmisteluvaiheessa ja etenee suunnitelmien mukaan. A O R A R K K IT EH D IT. 2020-luvun aikana ovat valmistumassa ainakin Kansallismuseon lisärakennus, Lahden taide-, julisteja muotoilumuseo LAD, Tampereen taidemuseon lisärakennus Siilo, Raaseporin taidemuseo, Turun historian museo, Sara Hildénin taidemuseon uusi rakennus sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Museo avautuu yleisölle 2026, jolloin Tampere on toivottavasti Euroopan kulttuuripääkaupunki.” Nykyisiin 1500 neliömetrin tiloihin tulee tuntuva lisäys, sillä Siilon ja rakennuksia yhdistävän maanalaisen osan pinta-alaksi tulee lähes 6000 neliömetriä
Uusi museo voi löytää toimivat ja puhuttelevat tilat vaikkapa vanhasta tehdaskiinteistöstä. Maalaustaiteen, kehysten, paperiteosten ja tekstiilien konservointia vuodesta 2001 www.primaart.fi hannele.heporauta@primaart.fi, puh. Se sijoittuu Tammisaaren historialliseen keskustaan tontille, jolla sijaitsee vanhastaan EKTA museon tilat. Kokoelmanhallintapalvelut, inventointi, arvonmääritykset ja taiteen realisointi JK M M PH O TO R O O M. ”Jos kaikki menee kuin Pohjanmaan Strömsössä, voisi museo avautua yleisölle keväällä 2022”, Lindholm arvioi. Tällä hetkellä vahvana taustavoimana on Turku 2029 -säätiö, joka Kurthin mukaan voi jatkossakin olla pyörittämässä museotoimintaa. Esimerkiksi Lahdessa vuonna 2021 yleisölle avattava LAD sijoittuu vanhoihin Osakeyhtiö Mallasjuoman tehtaisiin. Kuriiripalvelut . Sijainti Tammisaaren historiallisessa keskustassa on haastava ympäristö uudisrakennukselle. ”Turun linna on historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti niin tärkeä kohde, että kaiken siinä ympärillä on oltava vuoropuhelussa sen kanssa.” Elina Teerijoki > Tammisaaren tulevan taidemuseon suunnitellut JKMM on toteuttanut viime vuosina lukuisia museohankkeita, kuten Amos Rexin ja Kansallismuseon tulevan lisärakennuksen. Taidevarastointi lämpötilaja kosteusvalvotuissa tiloissa . Voittajaehdotusta hiotaan parhaillaan. Lahjoittajan toiveena oli saada Raaseporin taidemuseolle rakennus, joka on maamerkki jo itsessään. Konservointipalvelut . Raaseporin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehtitoimisto JKMM, joka toteuttaa myös Kansallismuseon lisärakennuksen. Rakennus siirtyy valmistuttuaan Raaseporin kaupungin omistukseen.” Arkkitehtuuri on tärkeä osa museorakentamista. Näyttelypalvelut, teosten kuljetus ja ripustus, tekniset suunnittelupalvelut sekä teosten näyttelytarkastukset . Samaan aikaan lupaja suunnitteluprosessit ovat meneillään. EKTA:n johtaja Dan Lindholm kertoo, että hankkeen taustalla on yksityinen Albert de la Chapellen taidesäätiö. 040 541 1525 . 7 UUSIA MUSEOHANKKEITA 2020-luvun upeat museorakennukset pimus Linnanniemessä päättyy vasta vuoden 2025 lopussa. S uurten kaupunkien lisäksi myös Raaseporiin nousee lähivuosina uusi taidemuseo. Kehysten konservointi, kultaus ja muut kehystyspalvelut . Joanna Kurth sanoo, että Turun käynnissä olevan ideakilpailun tuloksena haetaan ennen kaikkea toimivaa aluekokonaisuutta, jossa toiminnot ja kaupunkikuva tukevat toisiaan. Hanke on alueellisesti merkittävä, sillä Länsi-Uudellamaalla ei tällä hetkellä ole taidemuseota. ”Säätiö rahoittaa rakennuksen ja on lahjoittanut museolle perusnäyttelyn. Wau-efektiä haetaan myös uudella ja kokeilevalla arkkitehtuurilla. Hankkeen hallintomallikin täsmentyy projektin edetessä. Helsingin taidemuseo HAMille on puolestaan hahmoteltu uusia tiloja Suvilahden kaasukelloista. Olosuhdetarkastukset ja -valvonta . Turun historian museon yhteyteen ei tule säilytystai konservointitiloja, vaan rakennus suunnitellaan yleisökäyttöön
Uudet museot ovat yhä enemmän maansa tai paikkakuntansa vetovoiman ja identiteetin tekijöitä, ja niillä on myös keskeinen merkitys arkkitehtuurin kehityksessä ja innovaatioissa. PAULA HOLMILA J os menneinä vuosisatoina kirkko oli arkkitehdin unelmatyö, viime vuosisadalta alkaen arkkitehdin haave on ollut saada uransa aikana suunniteltavakseen edes yksi museo. Kiasmassa vieraili avausvuonna 1998 yli 350 000 kävijää – yhtä paljon arkkitehtuuria kuin näyttelyitä katsomassa. Suomessa hyviä esimerkkejä ovat espanjalaisen arkkitehtiryhmän MX_SI:n suunnittelema Göstan paviljonki Mäntässä sekä Juhani Pallasmaan suunnittelema saamelaismuseo Siida Inarissa. < Puolan juutalaisten historian museo voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon vuonna 2014.. Kansainväliset esimerkit kertovat, miten museo tuo alueelle uutta elinvoimaa. Museorakennuksissa arkkitehdille annetaan usein laajemmat vapaudet luovaan suunnitteluun kuin muissa rakennuksissa. MUSEO 1/2020 KANSAINVÄLISTÄ MUSEOARKKITEHTUURIA Huomiota herättävät museorakennukset 8 MUSEOT UUDISTAVAT ARKKITEHTUURIA Museo muuttaa kaupunkiympäristöä. Pienikin paikkakunta voi saada laajaa kansainvälistä huomiota arkkitehtuurikilpailulla ja onnistuneella museotoiminnalla. Luvut ovat suuria Helsingin kokoisessa kaupungissa ja osoittavat osaltaan museoiden vetovoiman. Myös historialliset, luonnontieteelliset ja muut museot voivat saada merkittävän roolin. Kiasman viime vuoden kävijämäärät olivat melkein 380 000, Amos Rexin 310 000. Vetovoimaisuus ei koske ainoastaan taidemuseoita. Jos museosta järjestetään arkkitehtuurikilpailu, sitä seurataan kansainvälisessä lehdistössä kilpailun avaamisesta tulosten ilmestymiseen ja rakennusvaiheeseen asti. PH O TO R O O M / / PU O LA N JU U TA LA IS TE N H IS TO R IA N M U SE O > Varsovassa sijaitseva Rainer Mahlamäen suunnittelema Puolan juutalaisten historian museo valmistui vuonna 2014 ja on herättänyt maailmanlaajuista, myönteistä huomiota. Myös Helsinki on hyötynyt isoista museoprojekteista. Myös uusien museoiden valmistuminen noteerataan ympäri maailman. Tällä hetkellä ympäri maailmaa rakennetaan uusia museoita, joiden valmistumista seurataan kiinnostuksella myös muissa maissa. Daniel Libeskindin suunnittelema juutalaismuseo Berliinissä ja Rainer Mahlamäen juutalaisen historian museo Varsovassa ovat tästä hyviä esimerkkejä
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin PHOTOROOM / / PUOLAN JUUTALAISTEN HISTORIAN MUSEO
Kiinnostavia esimerkkejä vanhojen teollisuusrakennusten uusiokäytöstä ovat myös Fotografiskat Tukholmassa ja Tallinnassa sekä Tate Modern Lontoossa. Ennen museon avaamista Dundee oli korkean työttömyyden ja hiipuvan teollisuuden kaupunki. 10 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2020 Näyttävä arkkitehtuuri ja korkeatasoiset näyttelyt herättävät laajaa kiinnostusta. Satamaja muita ranta-alueita vapautuu teollisuudelta ja niille rakennetaan asutusta, toimistotaloja ja kulttuurirakennuksia. Sama trendi näkyy myös Pohjoismaissa. Dundeessa ranta-alueelle on kaavoitettu myös asuntoja ja yliopistokampuksia. Nyt teollisuus on väistymässä ja kaupunkia rakennetaan jälleen lähemmäs rantoja. Milanossa David Chipperfieldin H U FT O N +C R O W / V& A D U N D EE H U FT O N +C R O W / V& A D U N D EE. ria&Albert designmuseo sijaitsee osittain veden päällä. Ilman japanilaisen arkkitehti Kengo Kuman suunnittelemaa uutta, kiehtovaa museota tuskin monikaan ulkomaalainen tuntisi väkiluvultaan Jyväskylän kokoista skotlantilaiskaupunkia. Vanhoja teollisuusja varastorakennuksia hyödynnetään uudisrakentamisessa esimerkiksi Hampurin Hafen Citystä, Kööpenhaminassa, Helsingistä, Tampereella ja Turussa. Museo voi tuoda uutta elämää myös keskustojen ulkopuolelle. Sen julkisivut ovat paikallisesta kivestä, joihin Kuma oli saanut inspiraation nähdessään Pohjanmeren rannan kivimuodostelmia. T aantuvaan teollisuuskaupunkiin Dundeehen Skotlantiin valmistui vuonna 2018 Victoria&Albert designmuseo. Teollisuus oli keskittynyt Pohjanmereen johtavan vesistön rannoille, ja kaupungin keskusta oli siirtynyt kauemmas. VictoJatkuu seuraavalla aukeamalla > Yllä ja vasemmalla: Dundeen designmuseo on ainoa muotoiluun keskittynyt museo Skotlannissa ja ainut Victoria&Albert museo Lontoon ulkopuolella. Dundeen museon erikoinen arkkitehtuuri on herättänyt maailmanlaajuista innostusta
Myös esimerkiksi tanskalaisen arkkitehti Bjarke Ingelsin BIG-toimiston suunnittelema Kistefosin taidemuseo Norjassa ja ateljee FCJZ:n suunnittelema Jishoun kulttuurihistoriallinen museo Kiinassa ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta. Postmodernistisen vaiheen jälkimainingeissa syntyi espanjalaisen Rafael Moneon suunnittelema Tukholman Modernin taiteen museon uudisrakennus ja käytiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Kiasman suunnittelusta. Nouvelin kädenjälki on raivokkaan ekpressiivisistä, kun taas Chipperfieldin hillityn vähäeleistä. Molemmat on rakennettu siltojen varaan. Voittajaksi valittiin amerikkalainen Steven Holl . Brittiläisen arkkitehti Thomas Heatherwickin suunnittelema museo rakennettiin vanhojen 1920-luvun viljasiilojen yhteyteen. Silloin varsinkin taidemuseoita rakennettiin kilvan Eurooppaan, erityisesti Länsi-Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Irakilaissyntyisen Zaha Hadidin suunnittelemat museot ja muut kulttuurirakennukset Aasiassa, Yhdysvalloissa, Arabimaissa ja Euroopassa ovat vaikuttaneet paljon kansainväliseen museoarkkitehtuuriin. Kaikkiin maanosiin, myös Aasiaan, Afrikkaan ja Arabimaihin, on syntynyt uusia museoita. Tämän vuosituhannen museorakentamisen aalto poikkeaa kuitenkin aiemmista. LA U R IA N G H IN IT O IU / K IS TE FO S. Arkkitehtuuriltaan Nouvelin ja Chipperfieldin museot ovat ääripäitä. Niidenkin vaiheita on voinut seurata kansainvälisen lehdistön avulla. Se on maailmanlaajuinen, ei enää vain Eurooppaa ja Yhdysvaltoja koskeva. Suomessa muutos alkoi näkyä ensimmäisenä nopeasti reagoivissa kuvataiteissa 1970-80-lukujen vaihteessa. Viime vuosien kiinnostavia tapauksia ovat olleet myös esimerkiksi ranskalaisen Jean Nouvelin suunnittelema, viime vuonna valmistunut Qatarin kansallismuseo, englantilaisen David Chipperfieldin luonnonhistoriallinen museo Kiinassa sekä japanilaisen Kengo Kuman Odunpazarin puinen taidemuseo Turkissa. 11 KANSAINVÄLISTÄ MUSEOARKKITEHTUURIA Huomiota herättävät museorakennukset UUSI GLOBAALI MUSEOARKKITEHTUURI E dellinen museorakentamisen aalto koettiin 1980-luvulla, jolloin se liittyi postmodernismiin. Esimerkiksi Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin valmistui kaksi vuotta sitten saksalaisen liikemiehen Jochen Zeitzin rahoittamana nykytaiteen museo, jolla on suuret kokoelmat afrikkalaista taidetta. Silloin elettiin valtavaa innostuksen ja kiinnostuksen aikaa, joka muokkasi myös mielipideilmastoa myönteiseksi nykytaiteen museon rakentamiselle
H U FT O N +C R O W / V& A D U N D EE ” Turistivirrat ovat seuraus museon onnistuneesta arkkitehtuurista ja toiminnasta.. Skotlannin kokemuksista voi olla hyötyä Suomessakin, kun uutta valtakunnallista designin ja arkkitehtuurin museota suunnitellaan. Rahoituksen hankkimiseksi järjestettiin jopa arpajaiset. Myöskään Rem Koolhaasin suunnittelema Fondazione Prada ei ole Milanon keskustassa. KANSAINVÄLISTÄ MUSEOARKKITEHTUURIA Huomiota herättävät museorakennukset suunnittelema kulttuurien museo Mudec sijaitsee noin 20 minuutin raitiovaunumatkan päässä keskustasta, kehätiemäisellä teollisuusalueella. Dundeen museon vaikutusalueeksi määriteltiin koko Skotlanti. ”Projektin läpi saamiseksi täytyy olla selkeä visio, joka kertoo, mihin uutta instituutiota tarvitaan. Beweship www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Museoon on rekonstruoitu esimerkiksi maineikkaan skotlantilaisarkkitehdin, Charles Rennie Mackintoshin , kahvilahuone. Turistivirrat ovat pikemminkin seuraus museon onnistuneesta arkkitehtuurista ja toiminnasta. Museoita ei tosin tehdä vain matkailua varten. Paikallisen muotoiluhistorian esittely on osa dundeelaisen designmuseon toimintaa. Helsinkiin suunnitteilla oleva museo tulee varmasti vetämään puoleensa turisteja. Museon myötä sinne on tullut paljon taiteilijatyöhuoneita ja design-kauppoja. Museo järjesti etukäteiskampanjoinnin merkeissä esimerkiksi kaupunkifestivaalin ja lähetti matkaan Design in Motion -bussin, joka kiersi ympäri Skotlantia markkinoimassa uutta museota. Alue on täynnä teollisuusja toimistotaloja, joista osa on tyhjentynyt. Museomme missio on auttaa ihmisiä ymmärtämään designin merkitys ja vaikutus jokapäiväisessä elämässä”, Victoria&Albert designmuseo Dundeen johtaja Philip Long sanoo. D undeessa museon perustaminen oli pitkä prosessi, jossa määriteltiin museon ydinyleisö sekä merkitys matkailulle ja paikkakunnalle
Suuren museorakennuksen etupuolella oli vesiallas ja zen-puutarha moderneine veistoksineen. 13 KOLUMNI Japanilainen museoaarre KERAMIIKKAA KAUNIISSA JAPANILAISMAISEMASSA K ahden Japanissa vietetyn vuoden aikana olen nähnyt monenlaisia museoita. Anna-Maria Wiljanen Kirjoittaja on Tokiossa sijaitsevan Suomen Japanin instituutin johtaja. Erinomainen valaistus mahdollisti suomalaisten keramiikan helmien yksityiskohtaisen tarkastelun. Väliin mahtuu monenlaista. Siksi se oli unohtumaton elämys. Huoneen yläosassa oli ikkunarivistö, josta tulviva luonnonvalo sai seinille ripustettujen Marimekko-kankaiden värit hohtamaan kirkkaina. En kuitenkaan joutunut pettymään. Teehuone oli sijoitettu kahden kerroksen korkuiseen tilaan. Minulle museoelämys tarkoittaa mukaansatempaavaa johdatusta museon sisältöihin, tarkoituksenmukaista, ympäristöön soveltuvaa ja puhuttelevaa museorakennusta sekä väljää ripustusta, joka kannustaa vuorovaikutukseen. Fragmenttien muodot, rosoisuus ja värikylläisyys lumosivat niin, että jähmetyin paikalleni tuijottamaan uskomattoman kaunista kattoa. Museon nimikyltistä päättelin kuitenkin olevani perillä. Kakkosen teosten lisäksi museossa oli esillä Marimekko Spirit -näyttely, johon kuului Marimekko-kankailla toteutettu japanilainen teehuone. Tämä kaikki toteutui MOMCAssa. Tajimi tunnetaan yhtenä Japanin keramiikkakeskittymistä Hagin, Shigarakin ja Minon ohella. Kaupunkia ympäröivät kukkulat tarjoavat laadukasta savea ja keramiikalla on alueella yli 1300 vuoden taakse yltävät perinteet. Jotkut ovat olleet pikkuruisia, olohuoneen kokoisia näyttelyjä vaivalloisten kulkuyhteyksien päässä maaseudulla ja toiset puolestaan massiivisia rakennuskomplekseja suurissa metropoleissa. Kyltin takaa alkoi pitkä, hieman kaareva katettu silta, jonka katto oli eriväristen ja -kokoisten keramiikkafragmenttien peitossa. Yksi on kuitenkin jäänyt erityisesti mieleeni. Kumarrusten ja lämpimien tervetulotoivotusten jälkeen vuorossa oli avajaisseremonia puheineen, ruusukkeineen ja nauhan leikkauksineen. Kyösti Kakkosen upeasta ja kattavasta kokoelmasta koottu näyttely oli väljästi ripustettu ja taidolla kuratoitu. Museon ylätasanteelta avautui henkeäsalpaavan kaunis maisema kauas horisonttiin. Muistan, kuinka kaartaessani autolla museon parkkipaikalle en nähnyt museorakennusta missään. Sillalta huomasin jylhän kukkulan rinteessä arkkitehti Arata Isozakin suunnitteleman museorakennuksen, jota kohti aloin kiivetä. Runsas vuosi sitten minut kutsuttiin avaamaan Power of Ceramics: Modernism in Finnish Applied Arts -näyttely Gifun prefektuurissa sijaitsevaan Tajimin kaupungin modernin keramiikkataiteen museoon, MOMCAan. Kaiken tämän jälkeen odotukset museon sisältöä kohtaan olivat korkealla
Ne ovat mammutteja, Väisänen selventää. ”En nykyään edes ajattele, että uuteen aihealueeseen perehtyminen on työaikaa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ARKKITEHTI NÄYTTELYN TAKANA Taina Väisänen suunnittelee, kuinka näyttelyssä kuljetaan. ”Seuraavaksi tutustun tilan rakenteisiin ja pohjapiirustukseen. Näyttelyn tarina on tärkeä ja sen perusteella Väisänen tietää, minkälaiseksi museotila hänen käsissään muovautuu. > Värikynät, luonnospaperit ja skaalatikut kulkevat Väisäsen mukana kaikkialla. Uppoudun tutkimustyöhön aluksi niin täysin, että huomaan harvoin ajan kulumista.” V uonna 2019 Väisänen toimi näyttelyarkkitehtina Poliisimuseon näyttelyuudistuksessa, Kansallismuseon Maailma jota ei ollut -näyttelyssä, Amos Rexin Birger Carlstedt -näyttelyssä ja Vapriikin Ostia -näyttelyssä. Hän esittelee luonnokset asiakkaille yleensä iltapäivän kokouksissa. ”Olen työssäni tottunut kysymään tyhmiä kysymyksiä.” Taina ei ole alan asiantuntija esimerkiksi samuraiden, barbien, tekniikan, muumien tai luonnontieteiden suhteen, mutta ne ovat kaikki näyttelyaiheita, joista hän tietää kerran näyttelyn koottuaan paljon pikkutarkkaa tietoa. Hän levittää pöydälle luonnospapereita, skaalatikkuja ja värikyniä. Samalla aloitan yhteistyön kokoelmapäälliköiden, museomestareiden ja konservaattoreiden sekä valoja äänisuunnittelijoiden kanssa.” Väisäsen tavoitteena on, että hän on tutustunut jokaiseen näyttelyssä esiteltävään kokoelmanosaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Upeissa kolmiulotteisissa värikuvissa hahmottuvat Kuopion luonnontieteellisen museon tulevat näyttelytilat. ”Halusin aluksi sijoittaa suuren ja pienen mammutin vierekkäin, mutta alan asiantuntijat totesivat heti, ettei poikanen missään tilanteessa kulkisi urosmammutin jaloissa.” Tällaista Taina Väisäsen arki on, jatkuvaa perehtymistä ja neuvottelua. ” Näyttelyn tarina määrittää, millaiseksi tila muotoutuu. 14 MUSEO 1/2020. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT ANNINA MANNILA ”T ältä minun työni yleensä näyttää”, näyttelyarkkitehti Taina Väisänen toteaa. ”Toteutan noin neljästä kuuteen projektia vuosittain.” Kun Väisänen aloittaa projektin, hän keskustelee ensiksi näyttelyn käsikirjoittajan, projektinvetäjän ja näyttelytyöryhmän kanssa. Pyöreään torniin on väritetty istumaan kaksi norsunmallista möhkälettä. Museon pohjakartta on piirretty täyteen muistiinpanoja esimerkiksi sähkölaitteista ja paloturvallisuudesta. Näyttelyarkkitehti miettii työssään ajan ja tilan jatkumoa
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2020 ” Näyttelyn rakentaminen muistuttaa teatteriesityksen luomista.
• Tanssiteatteri Mobitan jäsen 1990-luvulla. Iltapäivisin tapaan yhteistyökumppaneita.” • Työpäivä päättyy noin klo 20 ”Yritän tehdä iltaisin myös muita asioita kuin töitä, jotta en uupuisi. TYÖHISTORIA: • Perusti oman toiminimen, Takt:n vuonna 1993 ja tämänhetkisen yrityksensä N.e.o Ark Oy:n vuonna 2014. Aloitan työt myöhään, mutta sitten teenkin töitä iltaan saakka.” • Lounas klo 15 ”Syön lounaan, jos muistan. • Teatterikorkeakoulun valosuunnittelulaitoksen johtaja ja lehtori 1992–1999, HAMK • Luennoitsijana muotoilun yksikössä 2005 – 2013, TAMK • Kansainvälisen sisustussuunnittelukurssin luennoitsijana 2018, 2019 < Liike on ollut Väisäselle aina tärkeää. Näyttelyä rakentaessani pohdin tilassa tapahtuvaa liikettä.” Muutamia näyttelyitä, joissa toiminut näyttelyarkkitehtina • Maailma jota ei ollut 2019 • Birger Carlstedt: Kultainen kissa 2019 • Ostia 2019 • Kastelholman näyttelyuudistus 2018– • Barbie – The Icon 2018 • Kielletty Kaupunki (Peking) 2017 • Muumimuseo 2017 • Tekniikan maa 2017 • Making of Muumimuseo 2016–2017 • Pyhiinvaeltajat 2014–2015 TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ: • Herätys klo 7 ”Aamut saattavat myös venähtää. Pyrin pääsemään työpisteen äärelle viimeistään kymmenen aikaan. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin TAINA VÄISÄNEN • Syntynyt 1958 • Kaksi lasta • Harrastaa flamencotanssia, puutarhanhoitoa ja vanhan puutalon kunnostamista KOULUTUS: • Yrittäjän ammattitutkinto TAKK 2014 • Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoTAKK 2015 • Arkkitehti, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1988. Hyvät ideat loppuvat nopeasti, jos istuu kaikki illat töissä. Yleensä olen matkalla museolle silloin, kun kaikki muut ovat käyneet jo lounaalla. ”Olen tanssinut nuoresta saakka. Kunnostan vanhaa maatalonpuolikastani Ylöjärvellä ja pyöritän vuodenvaihteessa naapurini kanssa Joulupuotia.”
”Tämä työ opitaan pikkuhiljaa museoalan ammattilaisten kanssa keskustelemalla ja soveltamalla heidän asiantuntemustaan arkkitehdin työhön.” Tulevina vuosina Väisänen suunnittelee aloittavansa yrittäjän varhaiseläkkeen. Väisästä naurattaa. Hyvä yhteistyö syntyy luottamuksesta. ”Lapseni sanovat, että minun kanssani on mahdotonta käydä museoissa, kun näyttelyn sijaan tuijotan vain rakenteita ja valaisimia ja etsin työstäni virheitä.” T änä vuonna Amos Rexiin aukeava Egyptin loisto -näyttely on Väisäselle kuin paluu juurille, sillä ensimmäisen Egypti-aiheisen näyttelynsä hän suunnitteli vuonna 1993. ”Se johtuu siitä, että tämä on tiimityötä”, Väisänen toteaa. Väisänen toteaa ammentavansa edelleen inspiraatiota opiskeluaikaisen opettajansa, Tampereen yliopiston emeritusprofessori Helmer Stenrosin ajatuksista. Teos on maalattu todellisten raunioiden pohjalta ja Väisänen on tutkinut sitä varten paikallista arkkitehtuuria, värejä ja mytologiaa. Niin ei kannattaisi tehdä, jos haluaa museoiden kehittyvän yhteiskunnan mukana.” Vanhoissa taloissa Väisänen törmää kerta toisensa jälkeen ongelmiin paloturvallisuuden, olosuhdevaatimusten, esteettömyyden ja sähkötekniikan kanssa. ”Museoala muuttuu ja toivottavasti tulevaisuudessa myös museoiden hiilijalanjälki pienenee. ”Jostakin syystä ajatellaan, että museot kannattaa perustaa vanhoihin taloihin. 18 MUSEO 1/2020 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin V uosien kuluessa museoala on Väisäsen mielestä kehittynyt huimasti. ”Silloin molemmat kestävät toisiltaan myös kevyttä kettuilua. Tarvitaan valoja, lavastusta, ääntä, kuvaa, tarina ja näyttämö. Hänen oppiensa mukaan arkkitehdin on tärkeää pohtia sitä, miten liikumme yhtäaikaisesti ajassa ja tilassa ja kuinka historia voi aueta kävijälle askel kerrallaan. Väisänen työskentelee mieluiten yksin kotona tai sitten museossa, työyhteisön keskellä. Hän on itse kouluttanut arkkitehtiopiskelijoita työllistämällä alan harjoittelijoita. Piirsin aina joko kotona, museolla tai vaihtoehtoisesti junassa.” Vaikka Väisänen on vapaa yrittäjä, hän tuntee Vapriikin museostakin valtaosan henkilökuntaa. Olisin itse kiinnostunut suunnittelemaan näyttelykokonaisuuksia, joiden rakenteita voisi uusiokäyttää yhä uudelleen.” Väisänen harmittelee, että monet museotilat eivät ole valmiita uudenlaiselle museotoiminnalle. Vanhan rakennuksen arkkitehtuuria on välillä vaikeaa kunnioittaa samalla, kun museotilaan tehdään näyttelyä modernein keinoin. ”Minulle se tarkoittaa sitä, että teen töitä vain viitenä päivänä viikossa.” < Tampere 1918 –näyttelyssä maailma on mustavalkoinen. Mitä näyttelyarkkitehti itse ajattelee nyt kun näyttely on valmis. ”Olin monta vuotta Helmerin assistenttina. ”T erve Taina!” , Vapriikin museon käytävillä huikkaillaan. Digitaalisten kokoelmien ja esimerkiksi lisätyn todellisuuden mahdollisuudet ovat huikeat. Kaupunkinäyttelyssä yleisö liikkuu muinaisen kaupungin kaduilla ja pihoilla. En koskaan tehnyt siellä töitä. ”Erona on, että esitystä ei katsota vain yhdestä suunnasta, vaan yleisö on kutsuttava mukaan lavasteisiin.” Syksyllä avatun Ostia -näyttelyn seinällä komeilee suurennettu Väisäsen tekemä maalaus roomalaisen kodin sisäpihasta. Näyttelyarkkitehtina olen kehittänyt tästä ajattelusta itselleni työtavan.” Väisäsen työhön ei ole koulutusohjelmaa. Tällä kertaa hän astuu näyttelyn arkkitehdiksi satoja näyttelyitä tehneenä konkarina. ”Meillä oli jonkin aikaa oma toimisto Tampereella, mutta huomasin sen olevan lähinnä kallis varasto. ”Värit katoavat näyttelytilasta vähitellen sodan alkaessa.”. Kaikki ymmärtävät, että ristiriitoja tulee ja niistä selvitään entistä vahvempina.” Näyttelyn rakentaminen muistuttaa teatteriesityksen luomista
Se toimii edelleen. KATJA MARTELIUS …Ja muita erikoisuuksia VAPRIIKIN YHDEN HENGEN POMMISUOJA P ari metriä korkea ja metrin syvä kauhuromanttinen kapseli ei ole sukelluskello, vaikka siltä se saattaa näyttää. Kapselin sisällä on viihtyisyyden lisäämiseksi pieni penkki, jolla voi istua ja odottaa pommikoneiden ohimenoa. Museo sai erikoisen kapineen haltuunsa parikymmentä vuotta sitten, kun Vapriikki keräsi museorakennuksen viereisen vesivoimalan esineistöä kokoelmiinsa vuonna 2000. On kuitenkin todennäköistä, että siihen turvautui aikanaan vesivoimalan voimalanhoitaja. 19 KOKOELMAT KERTOVAT Esineellä on tarina YHDEN HENGEN POMMISUOJA Tällä kertaa Kokoelmat kertovat -juttusarja esittelee hämmästyttäviä ja erikoisia esineitä neljän eri museon kokoelmista. Yhden hengen pommisuoja oli esillä pysyvässä näyttelyssä kymmenen vuoden ajan ja se tuli tutuksi monelle museokävijälle. Suojakapselille tuli käyttöä, kun Tampereen tehdasaluetta pommitettiin talvella 1939. Koska voimalan toiminta oli sota-aikanakin turvattava, oli järkevää ja välttämätöntä, että avainhenkilön suojautuminen kävi paikan päällä – etenkin, kun matka pommisuojaan oli usein täynnä vaaroja. Kyseessä on Wärtsilä-Yhtymä Oy:n 1930-luvulla valmistama metallinen yhden hengen sirpalesuoja eli pommisuoja. Nykyään esine on omalla paikallaan kokoelmavarastossa.. Vesivoimala valmistui Tampereen punatiiliseen kansallismaisemaan vuonna 1916, ja hyödynsi Tammerkosken 7,8 metrin putouksen turbiinien käyttövoimaksi. Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Avoinna ti-su 10-18 Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Aholan mukaan ei ole tarkkaa tietoa, kenen turvaksi kapseli on aikanaan hankittu
Esineen muotoilu tuo mieleen hyppyyn jännittyneen heinäsirkan. Siksi soitin sai 1950-luvulla kodin Villa Mairean olohuoneesta, jossa se korvasi aiemman mustan, tuikitavallisen flyygelin. Pyörillä kulkeva saksalainen karhu on Rassin mukaan ollut suomalaislasten leikeissä melko harvinainen. Lelumuseo Hevosenkenkä Näyttelykeskus Weegee, Ahertajantie 5, 02100 Espoo Avoinna ti, la, su 11-17, ke-pe 11-19 R A U N O TR Ä SK EL IN /M A IR E ASÄ ÄT IÖ SR. Lelulahjoituksiin liittyvä tarkka leikkitieto on Lelumuseolle hyvin arvokasta, kertoo museonjohtaja Johanna Rassi. Se on ollut kotimuseo Villa Mairean olohuoneen vetonaula ja eittämätön keskipiste pian 70 vuoden ajan. Mairea-säätiön kokoelmatyöntekijä Saida Lindroosin mukaan soittimessa on oikein hyvä ääni. Vetämisen lisäksi karhulla on kuulemma myös ajeltu ympäriinsä, minkä lisäksi se on viettänyt pitkiä aikoja kaapissa. Ahlströmin kuoleman jälkeen grand piano päätyi hänen pojalleen, joka ei kuitenkaan ollut siitä kiinnostunut. Alun perin karhun nahkaiseen pantaan kiinnitettiin hihna, josta sitä saattoi vetää perässään, mutta se on jäänyt jonnekin kuluneen sadan vuoden varrelle. Soittimen kaarevat jalat ovat kromattua messinkiä, kansi lentokonepleksiä ja sivut nahkaa. Ne ovat edelleen arvostettuja leikkikaluja, jotka tunnetaan persoonallisista kasvonilmeistään ja laadukkaasta työnjäljestä. Sympaattisen karhun täyte on niintä ja ystävällisesti napottavat silmät mustaa bakeliittia. Tarinan mukaan flyygelin kansi on muotoiltu kaarevaksi siksi, että Henningsen halusi estää kotoisia pikkuesineitä, kuten kehystettyjä valokuvia, tekokukkia ja posliinikoiria kertymästä soittimen päälle. Villa Mairea Pikkukoivukuja 20, 29600, Noormarkku Opastettuja kierroksia ti–la, ilmoittautuminen villamairea.fi VILLA MAIREAN SURREALISTINEN DESIGNFLYYGELI LEIKKIKARHU PYÖRILLÄ S aksalaisen Steiffin lelutehtaan 1920luvulla valmistama vedettävä karhu on peräisin espoolaiselta henkilöl tä, joka lahjoitti lapsuutensa aarteen Lelumuseo Hevosenkengälle joulusiivouksen yhteydessä. Villa Mairean grand pianoa pidetään edelleen vireessä, sillä perhe järjestää kotikonsertteja. Erkki Ahlström oli taitava, joskin itseoppinut pianisti, joka soitti korvakuulolta ja pärjäsi koko muusikonuransa ilman nuotinlukutaitoa. Karhulla on leikitty antaumuksella monen sukupolven ajan aina 1980-luvulle asti. Steiffin kuulut nallet tunnistaa metallisesta korvamerkistä. 20 MUSEO 1/2020 KOKOELMAT KERTOVAT Esineellä on tarina T aidemesenaatti Maire Gullichsenin veli Erkki Ahlström hankki muotoilija Poul Henningsenin suunnitteleman futuristisen designflyygelin vuonna 1936 Kööpenhaminan matkaltaan. Nykylasten tavarapaljoudessa yksittäinen lelu on kokenut väistämättä melkoisen inflaation, ja vain harva esine siirtyy lapsisukupolvelta toiselle. Eipä ihme, että turkkikin on siinä hötäkässä kulunut lähes kaljuksi ja toinen korva päässyt rispaantumaan. 1900-luvun loppupuolella designflyygeliä soittivat monet aikansa kärkimuusikot, kuten suomalaisen kevyen musiikin grand old man George de Godzinsky