IHMISYYDEN & YMMÄRRYKSEN ASIALLA Heurekan elämysmies MUSEOT VAIKUTTAJINA JO H A N N A SA N D IN Ilmastonmuutos – jälkemme luonnossa 1 / 2019 VAIKUTTAMINEN • 10 € RAKKAUDESTA MUSEOIHIN
• Rajakaupunkien ihmisten tarinoita kriisiaikana: lähimmäisenrakkautta, salakuljetusta, rikastumismahdollisuuksia, pakettivuoria, pakolaisia ja maailman ainoa posti-ilmarata. 2 MUSEO 1/2019 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 13 €/6 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi • Mitä tapahtui liikenteen ja viestinnän polttopisteessä Venäjän ja Ruotsin rajalla 1914–1918. Näyttelyn yhteistyökumppanit ovat: Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum ja Ruotsin Postimuseo Postimuseossa Vapriikissa 8.2.2019–5.1.2020 57. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Emmi Korhonen, Meeri Koutaniemi, Katja Martelius, Rosa Meriläinen, Jukka Naaranlahti, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa Esa Salminen, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Johanna Sandin, Felix Siivonen, Javier Sobremazas, Liisa Takala KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. 36.. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 10 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Johanna Sandin Luontokeskus Haltian Jälki-valokuvanäyttely s. • Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailu
36. Näin vaalien alla museoiden tulee aktiivisesti osallistua keskusteluun rahoituksesta. Näyttelyn yhteistyökumppanit ovat: Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum ja Ruotsin Postimuseo Postimuseossa Vapriikissa 8.2.2019–5.1.2020 57. Eräs vaikuttavimmista museokäynneistä viime vuosina on itselläni ollut saamelaismuseo Siida, joka kertoo Lapin luonnon ja saamelaisten tarinaa monista toisiaan täydentävistä näkökulmista. Uuden tiedon oppiminen ja uusien näkökulmien saaminen vaikuttavat ihmisten maailmankuvaan. • Rajakaupunkien ihmisten tarinoita kriisiaikana: lähimmäisenrakkautta, salakuljetusta, rikastumismahdollisuuksia, pakettivuoria, pakolaisia ja maailman ainoa posti-ilmarata. Hyvänä esimerkkinä on se määrätietoinen työ, jota suomalaisissa taidemuseoissa on tehty historiankirjoitukselta unohduksiin jääneiden naistaiteilijoiden esiin nostamiseksi. Tarvitaan yhteistä vaikuttamista, jotta tuo toive saadaan toteutumaan. Outi Alanko-Kahiluoto Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. • Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailu. Voi ajatella, että museoilla on myös velvollisuus nostaa esiin niiden ääntä, joita ei vielä kovin hyvin tunneta. Vaikuttamista on monenlaista. Museot tarjoavat yhteiskunnalliseen keskusteluun pidempää perspektiiviä. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 10 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Johanna Sandin Luontokeskus Haltian Jälki-valokuvanäyttely s. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 V EI K KO SO M ER PU R O VAIKUTTAVAT MUSEOT M useokokemus voi olla monella tapaa vaikuttava. Museoilla on paljon sananvaltaa siinä, miten hahmotamme historiaa ja kulttuuria. Monien mieleen on jäänyt esimerkiksi graffititaiteilija EGSin pakolaispolitiikkaa kommentoineen teoksen kiinnitys Ateneumin seinälle. Tämän lehden jutussa kaksi museonjohtajaa keskustelee siitä, mihin ja miten museot vaikuttavat yhteiskunnassa. Miesten vai naisten, enemmistön vai vähemmistön, vai kenties luonnon ja eläinten. Museot ovat omalta osaltaan määrittelemässä, kenen tarina kuuluu yhteiskunnassa. Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 13 €/6 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi • Mitä tapahtui liikenteen ja viestinnän polttopisteessä Venäjän ja Ruotsin rajalla 1914–1918. Kulttuurin kentällä yhteinen toive tuntuu olevan, että kulttuurin rahoitus olisi syytä nostaa ainakin yhteen prosenttiin valtion budjetista. Yhtä lailla myös taideteokset, museoarkkitehtuuri ja museokäyntiin liittyvät elämykset tekevät vaikutuksen. Vai näiden kaikkien yhdessä, eri näkökulmista. Vaikuttamista on myös museoiden saavutettavuudesta huolehtiminen, jotta kaikista lähtökohdista tulevilla olisi mahdollisuus museovierailuun. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Emmi Korhonen, Meeri Koutaniemi, Katja Martelius, Rosa Meriläinen, Jukka Naaranlahti, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa Esa Salminen, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Johanna Sandin, Felix Siivonen, Javier Sobremazas, Liisa Takala KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry
2019 • Teemana vaikuttaminen R O N I R EK O M A A JA V IE R SO B R EM A ZA S. Katja Martelius 44 IHMISYYDEN YTIMESSÄ Saksan hygieniamuseolla on vahvat valistajan perinteet, kertoo tiedottaja Marian Zabel. Esa Salminen 26.2. Anne Salomäki 31 KULTTUURI ON TÄRKEÄMPÄÄ Kolumni Rosa Meriläinen 36 JÄLKEMME LUONNOSSA Näyttelyarviossa Luontokeskus Haltian Jälki-näyttely. Felix Siivonen 39 SUPERNAISET TULEVAT Kirja-arviossa Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot. Anne Salomäki 1 / 2019 20 IHMISYYDEN JA YMMÄRRYKSEN ASIALLA ”Museot ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita”, sanovat Ateneumin johtaja Marja Sakari ja Luston johtaja Pekka Äänismaa. 4 MUSEO 1/2019 3 VAIKUTTAVAT MUSEOT Pääkirjoitus Outi Alanko-Kahiluoto 7 AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 10 VUODEN MUSEO VAIKUTTAA TEOILLAAN Vuoden museo 2019 -finalistien esittelyt Nelli Korpi 20 ELÄMYSMIES Vieraillaan Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykosken työpaikalla Jättimäiset dinosaurukset -näyttelyn tuotannossa. Päivi von Rabenau 40 HYVÄÄ TEKEVÄÄ SANAA JA KYLMIÄ KÄÄREITÄ Diakonissamuseo esittelee Aurora Karamzinin perintöä. Museo-lehti kutsui heidät keskustelemaan museoiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja velvollisuuksista. Jenna Parmala 26 VALLANKÄYTÖN KÄYTÄVILLÄ Eduskunnan intendentti Liisa Lindgren esittelee yhteistä päätöstemme päämajaa
5 32 RUMA KAUNIS PYHÄ RUUMIS Haastattelussa yksi aikamme tunnetuimmista kuvanveistäjistä Kiki Smith. 57 ANNA PALAUTETTA Anna palautetta, toiveita, kiitosta! Arvomme neljä kirjapalkintoa vastaajien kesken.. Smithin näyttely Procession Sara Hildénin taidemuseossa. Jukka Naaranlahti K IK I SM IT H , SY N TY N YT / B O R N . 52 NÄYTTELYLIITE 55 MUSEOHAASTE Museohaasteen avulla voi löytää uusia museoita ja ihan uusia näkökulmia tuttuihin museoihin. K U VA : EL LE N PA G E W IL SO N / PA CE G A LL ER Y MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS / TAMMISAARI Ekta museum / Ekta museo HELSINKI Tekniikan museo HÄMEENLINNA Museo Skogster SAVONLINNA LUSTO – Suomen Metsämuseo TAMPERE Tampereen taidemuseo TURKU Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot 48 NÄYTTELYSUOSITUKSET KEVÄÄSEEN Yhteiskunnallisesti kantaaottavasta kuvajournalismista tunnettu Meeri Koutaniemi aloittaa sarjan, jossa annetaan ajankohtaisia näyttelyvinkkejä
museoliitto.fi Palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme tuo museopäivien osallistujille sanomaa rohkeudesta, luovuudesta ja hulluudestakin, joita museotyössä ja sen uudistamisessa tarvitaan. Liity Museopäivien Facebook-tapahtumaan! Museopäivillä ratkotaan ilmastonmuutoskysymyksiä Museot ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä. l Etkoja eli vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia ennen museopalkintogaalaa aiheina mm. Kevään tärkein museoalan tapahtuma jo vuodesta 1923 l Ajankohtaisia puheenvuoroja ja keskustelutilaisuuksia l Museopalkintogaalassa Vuoden museon palkitseminen ja ansiomitalien jako l Esittelyssä hankkeita sekä tuoteja palvelutoimittajia l Suomen museoliiton vuosikokous l Retkiä mm. vapaaehtoistyö, museoiden tallennusja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO ja ICOMin kansainvälisten komiteoiden yhteistyö. työläisten Pispalaan, Poliisimuseoon Hervannassa ja kokoelmakeskuksiin Ruskossa, Kangasalan Kimmo Pyykkö -taidemuseoon ja Mobiliaan, Mäntän Serlachius-museoihin sekä Laukon kartanoon. Ohjelmassa uutuuksina l Rinnakkaissessioita mm: museokaupan kehittäminen, tutkimusaihepankki: museoaineistot tutkimuksen primaarilähteenä sekä kulttuurikasvatus osana opetussuunnitelmaa. SUOMEN MUSEOLIITTO FINLANDS MUSEIFÖRBUND FINNISH MUSEUMS ASSOCIATION JÄRJESTÄJÄT Ilmoittautuminen avataan 14.3. Kansainvälisessä museoyhteisössä keskustelu ja käytännön toimet ovat jo alkaneet, nyt pureudumme teemaan kansallisella tasolla.. McGhie on Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Kestävän kehityksen työryhmässä. Ne voivat aktivoida ja mahdollistaa yhteiskunnallista keskustelua sekä toimia käytännön tasolla museotyössä. Henry McGhie (UK) on aktiivisesti avannut ilmastonmuutoskeskustelua museoalalla ja järjestänyt ensimmäisen museoiden ympäristösymposiumin Iso-Britanniassa
M useot tekivät jälleen vuonna 2018 kävijäennätyksen – museoissa käytiin 7,127 miljoonaa kertaa. ÄÄNESTÄ 28.?2. Viisi suosituinta museokohdetta vuonna 2018 olivat Helsingin kaupunginmuseo (364 543), Ateneumin taidemuseo (322 912), Nykytaiteen museo Kiasma (295 387), Amos Rex (257 000) ja Kansallismuseo (225 472). Se on 47 000 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuon na. Museoviraston julkaiseman Museotilaston mukaan maksullisten kävijöiden määrä laski ja ilmaisten kävijöiden määrä lähti jälleen kasvuun. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta PARAS KANSI -FINAALIIN A ikakauslehtien liitto järjestää Edit-kilpailun jäsenilleen eli suurimmalle osalle Suomen aikakauslehdistä. helmikuuta. ”Voittajan päättää yleisö ja äänimäärä ratkaisee, joten nyt on tärkeä saada kaikki museoalan ammattilaiset, Museo-lehden lukijat, museoista innostuneet sekä kaikki muutkin äänestämään Museo-lehteä”, kannustaa Museo-lehden toimituspäällikkö Nelli Korpi . Museokortti on selkeästi lunastanut paikkansa museokävijöiden lompakossa.” Museotilastossa on mukana 154 museota, jotka ylläpitävät yli 300 museokohdetta. Keskimäärin museokohteissa vierailtiin noin 22 700 kertaa. Kasvun taustalla on museoiden ilmaispäivien ja ilmaisten museoiden määrän kasvu”, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä miettii. ”Eroa edellisiin vuosiin on se, että kasvu tuli ilmaisten kävijöiden kautta. huhtikuuta 2019. Samaan aikaan kun Museokortilla maksettujen käyntien määrä kasvoi 80 000 käynnillä, yksittäin myytyjen pääsylippujen määrä laski 131 000. Museo-lehti osallistuu kilpailuun vuoden 2018 kolmannen lehden kannella, joka kertoo muusikko Michael Monroen vierailusta Sibelius-museossa sekä musiikkiteemaisesta lehdestä. MENNESSÄ ÄÄNESTÄ 28.2. MENNESSÄ: editkilpailu.fi/kansi18 Museo-lehti on edennyt aikakauslehtikilpailun Paras kansi -sarjan finaaliin. Museo-lehden kannen kuvan on ottanut valokuvaaja Sari Markus ja jutun kirjoitti Ari Väntänen . Lehden visuaalisesta ilmeestä vastaa Inari Savola . ”Museokortin rooli museokäyntien maksuvälineenä kasvaa. Museokorttikävijöiden osuus maksullisista kävijöistä nousi kolme prosenttia eli 28 prosenttiin. Yleisöäänestys päättyy 28. Paras kansi -sarjassa asiantuntijaraati on valinnut 61 ehdokkaasta kaksikymmentä finaaliin eli yleisöäänestykseen. Muutaman edellisen vuoden voimakkaaseen kasvuun ei tällä kertaa kuitenkaan ylletty. Suomen museoliiton julkaisema Museo-lehti osallistuu kilpailuun ensimmäistä kertaa. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 500 euron arvoinen matkalahjakortti ja aikakauslehden vuosikerta. ”Kilpailun kautta voimme saada paljon näkyvyyttä, lukijoita lehdelle ja MUSEOIDEN MENESTYS JATKUU taas uusia museoista innostuneita ihmisiä. Nyt heitä oli 51 prosenttia kaikista kävijöistä. Lähteet: Museoviraston ja Suomen museoliiton tiedotteet 31.1.2019.. Äänestys on avoinna helmikuun ajan. Jo finaalipaikka on tietysti hieno saavutus”, iloitsee Korpi. Kilpailun voittajat julkistetaan Aikakausmedian Editgaalassa 4
Virpi Viertolan kirjoittamassa jutussa museoilla ja arkistoilla nähtiin olevan keskeinen rooli kansallisen kulttuurin säilyttäjinä. “Työkalupakin avulla voimme oppia toisiltamme, eikä pyörää tarvitse aina keksiä uudestaan”, kertoo hankkeen koordinaattori Anna Pirvola . Vanhin ystäväyhdistys, Societas pro Fauna et Flora Fennica, perustettiin Turkuun jo 1800-luvulla. Yhteensä museonystäviä on Suomessa arviolta 18 000–25 000. Halusin itselleni samanlaiset hiukset kuin Boy Georgella.” Nauraa islantilaissyntyinen taiteilija Hrafnhildur Arnardóttir eli Shoplifter, jonka näyttely on juuri avautunut Kiasmassa. Loviisan Sanomat 7.2.2019 ” Köyhät valtiot, kohteiden syrjäinen sijainti tai vaikeakulkuinen maasto tarjoavat helposti houkutuksia esihistoriallisten hautojen ja muiden kohteiden ryöstämiseen.” Kertoi kulttuuriesineiden palauttamista tutkinut oikeustieteen tohtori Tini Peterzens . Pohdittavaksi jää, pitäisikö museoiden olla pelkästään kulttuuria tallentavia ja esitteleviä geenipankkeja vai kantaa ottavia kulttuurilaitoksia.” 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA ” Kun Helene Schjerfbeck vietti sodan aikana kaksi vuotta Loviisassa, Nordström ei ostanut hänen taidettaan, koska piti sitä rumana. Intendentti Martti Linkolan mukaan kansainvälistyminen ja yhdentyvä Eurooppa vaativat museoammattilaisilta laajaa yleissivistystä ja kokonaisvaltaista näkemystä. Museoiden ystäväyhdistyksiä on Suomessa reilu 50. ”Museoiden kilpailutilanne puuhamaiden ja kalevalakylien kanssa alkaa olla tosiasia, mutta museoihmisten tulisi edelleenkin säilyttää korkea ammattimoraalinsa tutkitun tiedon välittäjinä. Niiden jäsenistö vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhansiin. Yle 6.2.2019 ” Varmaan se valtava täyttymättä jäänyt unelma hiuksista on johtanut minut tekemään tällaista taidetta. Museonystävät ovat innostuneita paikallishistoriasta ja taiteen tuntemuksen edistämisestä. Museoiden pitäisi Erkki Toivasen sanoin avata suomalaisten silmät huomaamaan, että Suomi on osa maailmanlaajuista yleisöä. YSTÄVÄYHDISTYSTEN KOKEMUKSET TALTEEN Museo-lehdessä 2/2018 kerrottiin Museoiden ystäväyhdistysten Ystävyyslataamo-hankkeesta, joka oli käynnissä vuoden 2018 ajan. Myös 30 vuotta sitten Museo-lehdessä 1/1989 pohdittiin museon vaikuttavuutta ja roolia yhteiskunnassa. Yhdistykset järjestävät huutokauppoja varojen keräämiseksi, auttavat vapaaehtoisina museon tapahtumissa, pyörittävät museokahvilaa ja viihdyttävät museovieraita museokavereina ja museomummoina. Ystävät tuovat museoon uusia kävijöitä ja tekevät omissa verkostoissaan vaikuttajatyötä. HS 5.2.2019 ” Onko kukaan museosektorilla valmistautunut Brexitiin.” Englannin museoliiton julkaisemassa lehdessä pohditaan Brexitin vaikutuksia museoalalle: lainaustoiminnan vaikeutumista, eurooppalaisten työntekijöiden oikeuksia sekä mahdollista kansainvälisen yleisön katoa. Lisäksi huomioitiin, että niiden tulisi myös tarjota identiteetin rakennusaineita. Museums Journal, helmikuu 2019. Sitä suku on myöhemmin harmitellut.” Kertoo Loviisa, pieni kaupunki– kulttuurin suurkaupunki -näyttelysarjan kuraattorina toiminut lavastaja Ralf Forsström . Hankkeen lopuksi Ystävyyslataamo julkaisi Työkalupakin, jossa esitellään 50 käytännössä kokeiltua ja hyväksi havaittua toimintamallia ystäväyhdistysten toiminnasta. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta OLLAKO KANTAA OTTAVA KULTTUURILAITOS
Ensimmäisen vaiheen avoimen kilpailun tulokset julkaistaan kesäkuussa. Myös tavallisten kävijöiden näkemyksiä toivotaan ideointiin. Ehdottaisin Westworld-tyyppistä elämyspuistoa, joka sijoittuu jonnekin pieneen pitäjään 1600-luvulla. Reaaliaikaisia mittareita, millaista on olla suomalainen: 1) optimipituus kuinka lähellä voi seistä toista ihmistä bussipysäkillä 2) montako karjalanpiirakkaa viikon sisään ostettu 3) saako saunassa puhua. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta KANSALLISMUSEOLLE UUDISRAKENNUS Suomen kansallismuseo on avannut lisärakennuksen suunnittelun arkkitehtuurikilpailun. Nelli Korpi Kansallismuseon uudisrakennus tulee museon pihapuistoon ja sen alle. Matka historiaan sekä tulevaisuuteen hyödyntäen eri tarinankerrollisia metodeja. Kansallismuseo kutsuu myös tavallisen museoyleisön osallistumaan uudisrakennuksen ideointiin ja sisältöjen suunnitteluun. Toiseen vaiheeseen valitaan kahdesta viiteen suunnitelmaa, joiden voittaja selviää marraskuussa 2019. Museovirasto, Suomen kansallismuseo ja Senaatti-kiinteistöt järjestävät uudisrakennuksen suunnittelusta kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun. SU O M EN K A N SA LL IS M U SE O. S uomen kansallismuseon päärakennus Helsingin Töölössä laajenee huomattavalla pihapuiston päälle ja alle rakennettavalla uudisrakennuksella 2020-luvun puolivälissä. Uusi Kansallinen -nimellä kulkeva kokonaisuus yhdistää historiallisen rakennuksen, uudisosan sekä kaupunkitapahtumien ja yhteisöjen käytössä ympäri vuoden toimivan avoimen pihapuiston. Verkkosivulla uusikansallinen.fi yleisö voi kertoa, miten tilaa tulisi käyttää ja mitä museon tulisi huomioida. VR/AR ratkaisujen pohjalta oikeita elämyksiä eikä tuijotella vaan esineitä. Nimi voisi olla vaikka Länsmuailm. Samalta sivustolta löytyvät tarkemmat ohjeet arkkitehtuurikilpailuun osallistumiseen. Tammikuun lopussa suosituimpia ehdotuksia olivat seuraavat: Kokemusperäiset näyttelyt nykyteknologialla
TU O M A S U U SH EI M O. Seuraavissa esittelyteksteissä finalistimuseot tiivistävät olennaisen omasta tarinastaan kohti Vuoden museo 2019 -titteliä. NELLI KORPI F inaaliin valitut museot kertovat teoillaan ja saavutuksillaan museomaailman muutoksesta, ilmiöistä ja merkityksestä niin koko kansalle kuin oman alueensa asukkaillekin. 10 MUSEO 1/2019 VUODEN MUSEO VAIKUTTAA TEOILLAAN Vuoden museo 2019 -finaaliin on valittu kolme hyvin erilaista, mutta alueillaan vaikuttavaa, vakuuttavaa ja merkittävää museota: Amos Rex Helsingistä, Lönnströmin taidemuseo Raumalta ja Satakunnan museo Porista
Pöytyäläisistä on tullut ylpeitä Khronoksen talon, käsitteellisen ympäristötaideteoksen, omistajia. Elektronisen musiikin tekijä Sara Milazzo. Teknisesti vaativan näyttelyn näki reilussa neljässä kuukaudessa 268 000 kävijää. Flatlands-teoksessa kokeneen ammattimuusikon suhde omaan soittamiseen muuttui projektin myötä. Taidemuseo valitsee vuosittain avoimen haun kautta kuvataiteilijan tai työryhmän kanssa yhteistyössä toteutettavan nykytaideprojektin ja varaa sen toteuttamiseen 100 000–150 000 euroa. Samalla on alkanut neljännen mittavan kokoluokan nykytaideprojektin, Kelluvan saaren , toteuttaminen yhteistyössä kuvataiteilijan kanssa. Museosta tuli ilmiö myös sosiaalisessa mediassa: Esimerkiksi Instagramissa hashtagia #amosrex käytettiin julkisesti yli 18 000 kertaa. P . LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO, RAUMA ” Lönnströmin taidemuseo haluaa olla kannustava esimerkki siitä, miten taloudellisen ahdingon voi kääntää rohkeasti positiiviseksi, uutta luovaksi ja vaikuttavaksi toiminnaksi. EE R IS V . Yleisötyöhön panostettiin sekä arkkitehtuurissa että rekrytoinneissa. IK SN A. Tavoitteena ei ollut rakentaa uutta rakennusta vanhalle museolle, vaan avata kokonaan uusi kulttuurikokonaisuus. Amos Rex lanseerattiin kansainvälisesti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja mediaosumia kertyi satoja. Kävijätietojen ja palautteen perusteella näyttely onnistui tavoittamaan runsaasti lapsia, nuoria aikuisia ja harvoin museoissa vierailevia kävijäryhmiä. Museo sai tuoreimman palautteen seinättömästä museotoiminnasta Educa 2019 -messuilla: Tämä oli messujen paras anti! Tehän olette edelläkävijä! Museoiden on pakko muuttua! ” Lönnströmin taidemuseon Flatlands-projektin taiteilija Jani Ruscicaa haastateltiin Museo-lehdessä 3/2018. Myös yritysyhteistyöstä tehtiin merkittävä lisäresurssi: Amos Rex valittiin vuoden sponsorointikohteeksi. < Lönnströmin taidemuseon Flatlands-esitys Riiassa 2.6.2018. Halusimme museon, joka toiminnallisesti tavoittaa uusia yleisöjä, on rakennuksena helposti lähestyttävä ja joka taipuu taiteen muuttuviin tarpeisiin. Raumalaiset ovat kertoneet taiteilijoille, että he toivovat Keskustelupuiston saavan ihmiset aktiivisemmin käyttämään kaunista kaupunkiympäristöään. Pyöreät maanpinnalle nousevat kattoikkunat yhdistävät mu seon Helsingin keskustakuvaan. Aiemmat nykytaideprojektit ovat vaikuttaneet laajalti. Museon avasi tokiolainen teamLab. Amos Rexillä on toivottavasti osuutensa siihen, että museot nähdään entistä voimakkaammin keskeisinä tekijöinä ihmisten hyvinvoinnin ja museoiden sijaintikaupunkien vetovoiman kasvattamisessa.” ERIKOISJUTTU Vuoden museo -finalistien esittely VUODEN MUSEO VAIKUTTAA TEOILLAAN < Elokuussa 2018 avattu Amos Rex sijaitsee pääasiassa maan alla. Vuonna 1993 perustetulla Lönnströmin taidemuseolla on meneillään neljäs toimintavuosi seinättömänä museona. 11 AMOS REX, HELSINKI ” Suunnittelun lähtökohtana olivat kokemukset vuonna 1965 avatusta Amos Andersonin taidemuseosta. Olemme todistaneet seinättömän museokonseptimme vaikuttavan niin yksilöihin kuin organisaatioihinkin
toukokuuta Tampereella Valtakunnallisten museopäivien Museopalkintogaalassa. Gaalassa jaetaan myös Vuoden viestintäteko -palkinto ja Museokortin palkinto. Yhdistys aktivoi jäseniään kulttuuriperintötyöhön ja samalla tukee museon toimintaa talkootyönä. H A N N U LA M M I. Tehtävänä on suunnitella elämyksellinen kokonaisuus, joka käsittää porilaisten museoiden kokoelmakeskuksen, näyttelytiloja sekä monikäyttöisiä kulttuuritiloja. Keväällä 2018 museossa avattiin uusi Elon merkkejä -perusnäyttely. KRITEERIT Vuoden museo -tunnustuspalkinto myön netään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Vuoden viestintäteko 2019 -finalistit julkaistaan maaliskuussa Suomen museoliiton verkkosivuilla. Tarjontaa täydentävät Luontotalo Arkki ja Rosenlew-museo. Museo on satakuntalaisten osallistaja. Uusia näkymiä museon tulevaisuuteen avaa käynnissä oleva Porin Aarre -arkkitehtuurikilpailu. ” Vuoden viestintäteko -finalistit julkaistaan maaliskuussa. Samalla haetaan uudenlaisia tapoja museokokemusten tuottamiseen.” Satakunnan museon Elon merkkejä -näyttely arvioitiin Museo-lehdessä 2/2018. 12 MUSEO 1/2019 ERIKOISJUTTU Vuoden museo -finalistien esittely SATAKUNNAN MUSEO, PORI ” 130-vuotias Satakunnan museo on perustamisestaan lähtien profiloitunut maakunnalliseksi toimijaksi, ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kanavoituu etenkin alueellisen toiminnan ja viranomaistyön kautta. PALKINTOGAALA Vuoden museo 2019 -voittaja valitaan 16. Satakunnan Journalistien museolle myöntämä Hunajapurkki-palkinto kertoo onnistuneesta yhteistyöstä median kanssa. Sen ystäväyhdistyksellä on jäseniä lähes 400. Palkinto voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta. Museon toiminta tuo uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Keskeinen rooli kulttuuriympäristötyössä on museon korjausrakentamiskeskuksella, Rakennuskulttuuritalo Toivolla. < Porin Aarre -arkkitehtuurikilpailu kohdistuu kuvassa näkyvään tyhjään tonttiin ja nykyiseen Satakunnan museon rakennukseen kuvan etualalla. Palveluita suunnitellaan ja tuotetaan yhteistyössä eikä moni toiminto olisikaan mahdollinen ilman laajaa verkostoitumista. Yksi uusista palveluista on Escape Room -peli, joka yhdistää fiktiivisen tarinan museon perusnäyttelyyn
Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. 09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. www.sylvania.fi P. seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio. Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus
”Museot elävät todella vahvaa vaihetta. Lusto linjaa strategiassaan, että se haluaa olla Suomen vaikuttavin museo. TEKSTI ESA SALMINEN, KUVA RONI REKOMAA, KUVITUS INARI SAVOLA ”Tuomme ihmisnäkökulmaa metsäkeskusteluun”, Äänismaa sanoo. Yhteiskunnallinen keskustelu metsien ympärillä keskittyy hänestä usein hehtaareihin, kuutioihin, euroihin, teknologiaan, hakkuisiin ja luontotyyppeihin. 14 MUSEO 1/2019 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina IHMISYYDEN JA YMMÄRRYKSEN ASIALLA ”O lemme ihmisen ja yleisinhimillisyyden puolustajia ja edustamme sellaisia arvoja, jotka ehkä hukkuvat poliittisen puheen taakse”, sanoo Ateneumin taidemuseon tuore johtaja Marja Sakari . Museo tarjoaa ihmisille tietoa ja pitkän aikavälin ymmärrystä ihmisestä ja yhteis kunnasta, mutta museot lobbaavat myös taiteen, kulttuurin ja museoiden itsensä asemaa Suomessa. Museo-lehti on kutsunut kahden varsin erilaisen museon johtajat keskustelemaan siitä, miten ja mihin museot vaikuttavat yhteiskunnassa. Marja Sakari huomauttaa, että museoiden merkitys ja rooli Suomessa on kasvanut. ”Olemme alkaneet puhua suomalaisten metsäsuhteesta.” Tällä on ollut vaikutusta: Lusto on ollut reilun vuoden ajan valtioneuvoston asettamassa metsäneuvostossa, ja nyt Suomen kansallisessa metsästrategiassa puhutaan muiden teemojen ohella kulttuurisesta kestävyydestä, suomalaisten metsäsuhteista, metsäkulttuurista ja ihmisnäkökulmasta. Ne ovat aloitteentekijöitä ja osallistujia ajankohtaisissa keskusteluissa sekä toimivat rohkean ja avoimen vuorovaikutuksen foorumeina, ohjelmassa sanotaan. ”On hyvin tärkeää, että ylläpidämme ihmisen kannalta positiivisia arvoja.” Suomen Metsämuseo Luston johtaja Pekka Äänismaa nyökkää. On tärkeää tuoda esiin niitä arvoja, joille museo toimintansa perustaa.” ” Yleisömäärien kasvun myötä on entistä tärkeämpää pohtia museoiden vaikuttamisen keinoja.. Museot ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita, sanovat Ateneumin johtaja Marja Sakari ja Luston johtaja Pekka Äänismaa. Yleisömäärien kasvun myötä on entistä tärkeämpää pohtia museoiden merkitystä ja niiden vaikuttamisen keinoja. Vaikuttaminen ei ole johtajien omaa idealismia, vaan oikeastaan museoiden velvollisuus. Opetusja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma linjaa, että museot ovat aktiivisia ja näkyviä toimijoita yhteiskunnassa
Motto: Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.. Johti Biotalousinstituuttia 2010-2017. 16 MUSEO 1/2019 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina MARJA SAKARI Koulutus: Filosofian tohtori, väitöskirja suomalaisesta käsitetaiteesta Työ: Ateneumin taidemuseon johtaja joulukuusta 2018 Tausta: Työskennellyt Kiasmassa vuodesta 2003. PEKKA ÄÄNISMAA Koulutus: Maatalousja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja Työ: Suomen Metsämuseo Luston johtaja syyskuusta 2017 Tausta: Työskennellyt 15 vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Motto: Historia opettaa. Työskennellyt myös tutkijana. Johti Suomen Pariisininstituuttia 2008–2012
Lustossa taas konteksti on metsäala, johon liittyy paljon näkökulmia metsänomistamisesta vientiteollisuuteen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ulkoiluun. On esimerkiksi tärkeää pohtia, miten runsaan matkustamisen päästöjä voitaisiin kompensoida. Sen lisäksi, että Lusto edustaa ihmisyyttä ja kulttuuria metsäalalla kansallisesti, sillä on myös tärkeä rooli paikallisesti. ”Jos metsät kasvavat sata vuotta, niin on hyvä tuoda esille kehitystrendejä 1800-luvulta saakka, ja sitä kautta voi vähän kurkistaa tulevaisuuteenkin”, Äänismaa sanoo. Samalla museo pyrkii tarjomaan puolueetonta ja elämyksellistä tietoa, jolle on Äänismaan mukaan huutava tarve. Ateneumissa esimerkiksi on haastattelun aikaan käynnissä Kohtaamisia kaupungissa -näyttely, jonka kautta voi ymmärtää muun muassa naisen aseman muuttumista 1900-luvulla, kun Suomi siirtyi maatalousyhteiskunnasta urbaaniin yhteiskuntaan. Osa tempauksen kommentoijista närkästyi, että museo otti kantaa poliittiseen kysymykseen. Opetusja kulttuuriministeriö kuulee Kansallisgalleriaa asiantuntijana, ja pääjohtaja Risto Ruohonen on samalla Taiteen edistämiskeskuksen taideneuvoston puheenjohtaja. ”Keväällä tuodaan näyttelyyn virtuaalinen metsä, joka kasvaa meidän aurinkoenergiatuotannon kanssa samassa rytmissä. Metsämuseo Lustoa lämmitetään sataprosenttisesti bioenergialla, ja sen katolla on 250 aurinkopaneelia. ”Mutta puoluepoliittinen kantaaottavuus ei minustakaan kuulu museoille. ”Meille tulee ihmisiä ympäri maailmaa kuulemaan, mitä on suomalainen metsätalous ja metsien monimuotoinen hyödyntäminen. Silloin sitä ehkä edustaa koko Suomen metsäalaa”, Äänismaa sanoo ja naurahtaa. Taideteosten kautta voi päästä sukeltamaan teoksen tekoaikakauteen, ja kun ymmärtää historiaa, voi ymmärtää nykyaikaa ja vähän tulevaisuuttakin. ”Historia etenee usein sykleittäin, ja tuomalla esiin menneisyyden ajattelutapoja museot voivat auttaa ihmistä ymmärtämään myös omaa aikaansa paremmin”, Sakari sanoo. < Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari ja Metsämuseo Luston johtaja Pekka Äänismaa ovat sitä mieltä, että museoilla on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.. Nykyisessä keskusteluilmapiirissä voi esimerkiksi nähdä yhteiskunnallisia yhtymäkohtia 1920ja 1930-lukuihin. Marja Sakari oli itse Taideyliopiston hallituksen jäsen kaksi peräkkäistä kautta, ja hänen edeltäjänsä Susanna Pettersson istuu Aalto-yliopiston hallituksessa. Alalla on myös paljon edunvalvojia ja lobbaajia, ja keskustelu on jännittynyttä. Museo sijaitsee Punkaharjulla, ja se on mukana koko Saimaan alueen matkailun kehittämisessä ja paikallisessa innovaatiojärjestelmässä, esimerkiksi Savonlinnan teknologiapuiston ohjausryhmässä. Olemme yleisemmällä tasolla inhimillisten arvojen puolustajia.” Kantaa Ateneum on ottanut esimerkiksi antamalla tilan graffititaiteilija EGSin pakolaispolitiikkaa kommentoineelle Europe’s Greatest Shame #11 -työlle museon ulkoseinällä. Museo voi toimia keskustelujen alustana, mutta myös rauhoittajana ja historiallisen perspektiivin tuojana. ”Emme ota vahvaa kantaa yksittäisiin poliittisiin asioihin, vaan puhumme laajemmin esimerkiksi metsäkulttuurista”, Äänismaa sanoo. ”Voimme vastaisuudessakin ottaa kantaa, mikäli se on perusteltua ja arvojemme mukaista.” S isältö ei ole kuitenkaan ainoa vaikuttamisen keino museoille. Johtajat kirjoittavat blogeja ja museoiden väki on edustettuina erilaisissa instituutioissa ja julkisissa elimissä. Sakarin mielestä museolla pitää olla siviilirohkeutta esittää oma kantansa, jos tilanne sitä vaatii. Jos näyttelyiden teemat pureutuvat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, niistä pitää uskaltaa keskustella. ”Sanoit, Pekka, että teidän museo ei lähde politikoinnin tielle. 17 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina T ärkein keino vaikuttaa on sisältö, molemmat johtajat sanovat. Tärkeää on myös esimerkillä vaikuttaminen, johtajat muistuttavat. Me taas joudumme taiteen sisältöjenkautta keskelle sellaisia keskusteluja, jotka voivat olla luonteeltaan myös poliittisia”, Sakari sanoo Äänismaalle. Halutaan kiinnittää ” Puoluepoliittinen kantaaottavuus ei kuulu museoille. Marja Sakari innostuu: Ateneum pyrkii samaan
Ketä sitten taidemuseo Ateneum ja metsämuseo Lusto edustavat. ”O lemme osa yhteiskuntaa ja toimijoita siinä missä terveydenhuolto, urheilu tai vaikkapa koululaitos”, sanoo Marja Sakari.” Yhteiskunnalliset toimijat ovat usein etujärjestöjä tai edustavat jollain tavalla jotain ihmisjoukkoa tai asiaa. Uusia museohankkeita lobataan ahkerasti – ja toisaalta hyvin vaihtelevasti. ”Siitä tuli hyvin poliittinen kysymys, ja oli aika uskomatonta, miten voimakkaita tunteita se herätti. Tietenkin museonjohtaja edustaa museotaan, eikä kulttuuriala ole poliittisesta vaikuttamisestakaan vapaata. Toisaalta Amos Rexin kohdalla tuntuu siltä, että sitä ei lobattu mitenkään näkyvästi, ja silti se saatiin aikaiseksi.” V eronmaksajien rahan käyttäminen vaatii museoilta vaikuttamistyötä ja oman olemassaolon perustelemista, vaikka museo ei olisi uusikaan. ” Meidän pitää perustella se, että olemme vaikuttavia ja että meihin kannattaa investoida.. ”Taidetta ja kulttuuria”, sanoo Ateneumin Sakari. 18 MUSEO 1/2019 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina ihmisten huomio ja tuoda ne meidän piilossa katolla olevat paneelit näkyviin ja keskustella kestävästä kehityksestä”, Äänismaa sanoo. En voisi puhua asiantuntijana – vaikkapa kansanterveydestä – paitsi siitä näkökulmasta, että taide tekee hyvää.” ”Minulle tulee ensimmäisenä mieleen, että edustan koko museon laajaa toimintakenttää, eli esimerkiksi metsä-, kulttuurija matkailualoja”, vastaa Luston Äänismaa. ”Hyvä esimerkki oli Guggenheim ja miten sitä lobattiin”, sanoo Marja Sakari. ”Kaikki meidän keskustelutilaisuudet ja muukin toiminta lähtevät taiteesta ja kulttuurista
Jos museon kautta pystyisi saattamaan heitä saman pöydän ääreen ja ymmärtämään toisen identiteettiä”, hän miettii. ”Yleisöä varten täällä ollaan, mutta sehän on juuri sitä taitoa ja asiantuntemusta, että pystytään avaamaan vaikeitakin sisältöjä niin, että ne purevat kehen tahansa”, Sakari sanoo. Keskustelukulttuuri ei ole kovin rakentavaa ja osapuolilla on omat, usein ihan perustellut näkökulmansa. ”Vaikka kokoelmat pitää säilyttää iäisyyteen, emme voi itse langeta siihen harhaan, että kun meidät on kerran perustettu, saamme olla turvassa. Helinä Rautavaaran museo koordinoi vuosina 2016–2018 viidentoista museon yhteishanketta Turvapaikkana museo . ”Sisältöjen kautta pystyy tuottamaan hyvää ja antamaan eväitä ajattelulle. ”Mutta oli se myös demokratian vahvistamista.” Museoissa rakennettiin siltoja, ja vaikka moni kävijöistä ei enää olekaan Suomessa, Niinikankaan mukaan hankkeella haluttiin osoittaa, että museot ovat kaikille avoimia. ”Se voisi olla meidän museolle tehtävä, saada vastakkainasettelun ilmapiiriä vähän lievitettyä.” MUSEOT AVOINNA TURVAPAIKANHAKIJOILLE M useot voivat tarvittaessa toimia ripeästikin yhteiskunnallisissa muutoksissa. Ei voi myöskään mennä siihen, että esitettäisiin jatkuvasti pelkkiä blockbustereita, joista ollaan ihan satavarmoja, että ne kiinnostavat joka tapauksessa.” E ntä jos museonjohtajilla olisi kaikki valta, mihin he haluaisivat yhteiskunnassa vaikuttaa. ”Ajatuksena oli luoda heille mielekästä vapaa-ajan toimintaa”, sanoo Niinikangas. ”Aika kinkkinen kysymys. Ateneumin kohdalla julkista rahoitusta saadaan seiniin ja henkilöstön palkkaamiseen, mutta sisältö pitää ansaita itse. 19 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina ”Meidän pitää perustella se, että olemme vaikuttavia ja että meihin kannattaa investoida”, Äänismaa sanoo. Näin sanoo Espoossa sijaitsevan Helinä Rautavaaran museon museonjohtaja Ilona Niinikangas . ”Se on tasapainottelua. Sen puitteissa lähes 10 000 nuorta maahanmuuttajaa ja heidän omaistaan vieraili museoissa, osallistui työpajoihin, tuotti näyttelyitä ja kohtasi ihmisiä eri puolilla Suomea. ”Haluaisin vaikuttaa siihen, että eri näkökulmia edustavat ihmiset ymmärtäisivät toisiaan. Sinäkin olet tervetullut.” Niinikankaan mukaan Turvapaikkana museo oli osoitus siitä, että museot eivät ole niin hitaiden syklien vankeja kuin helposti luullaan. Tieto lisää suvaitsevaisuutta, toiseuden ymmärtämistä ja oman identiteetin ymmärtämistä suhteessa toisiin ihmisiin. Jos globaalisti mietin, niin maailmanrauhaan ja ihmisten hyvinvointiin. Marja Sakari ja Pekka Äänismaa miettivät pitkään. Voidaan esimerkiksi tuoda joitain vaikeita sisältöjä, ja samaan aikaan on jotain, joka avautuu helpommin. ”Että sinäkin kuulut tähän yhteiskuntaan edes sen hetken, mitä täällä olet. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista ja vaikuttavaa sisältöä – mutta niin, että se avautuu hyvin erilaisille yleisöille ja kiinnostaa riittävän suuria massoja. Olemassaolon tarkoitus pitää pystyä perustelemaan myös poliitikoille ja päättäjille joka päivä.” Raha tuo omat haasteensa. Mutta museon kyky vaikuttaa on rajallinen”, sanoo Sakari. Hänestä viime vuosikymmeninä museoalalla on menty hirveästi eteenpäin erilaisten näyttelykonseptien pohtimisessa. Taiteen kautta voi ymmärtää, miksi minä olen juuri tällainen ja miksi toinen ihminen on toisenlainen.” ”On kyllä haastava kysymys”, Äänismaa jatkaa. ”Halusimme näyttää rahoittajillekin, että suomalainen museokenttä voi vastata muuttuviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin avaamalla museon ovet.”
Uusia löytöjä tulee jatkuvasti.” M yllykoski tekee päivittäin tiivistä yhteistyötä näyttely-, oppimisja tapahtumatoiminnan päälliköiden sekä näyttelyitä valmistavan työpajan kanssa. Yhteiset tavoitteet ja keskinäinen hyväntahtoisuus ovat minulle tärkeitä arvoja.” 1980-luvulla Myllykosken oli tarkoitus lähteä Italiaan tutkimaan antiikin aikaa, mutta tutkimusryhmään ei mahtunutkaan enää. ”Rakastan yhteistyön tekemistä ihmisten kanssa. Nykyään Myllykoski vastaa tulevien näyttelyiden suunnittelun ja ohjaamisen lisäksi esimerkiksi tiedekeskuksen kuputeatterin elokuvista. Heurekaan saapuvat Dinosaurukset on valmistettu Kiinassa, ja ne saapuvat tiedekeskukseen unkarilaisesta tiedemuseosta. ”Hän on dinosaurustietämyksen grand old man. ”Päädyin Heurekaan vähän sattumalta äitiyslomasijaiseksi. Jokaisen uuden hankkeen myötä opin itsekin jotakin uutta ja pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin. Myllykoski tutustui Heurekassa tulevaan vaimoonsa, joka oli lähdössä työkomennukselle Roomaan. 20 MUSEO 1/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ELÄMYSMIES Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski päättää työssään dinosaurusten sijoittelusta ja rottakoripallon jatkumisesta. Kaksi näyttelymme dinosauruksista on esiintynyt kyseisessä elokuvassa.” > Dinosaurusnäyttelyn oikeudet omistaa tietokirjailija Don Lessem, joka tunnetaan muun muassa Jurassic Park -elokuvan neuvonantajan roolista. Kirjahyllystä törröttää niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattuja dinosauruskirjoja. Tutkimusten mukaan joka kymmenes suomalainen ei usko evoluutioon.” Oivaltaminen ei Myllykosken mielestä liity aina välttämättä iloon, vaikka ”oivaltamisen iloa” onkin Heurekan motto. Vaikka robotteja kokoaa kiinalainen työryhmä, näyttelyn oikeudet omistaa yhdysvaltalainen tietokirjailija Don Lessem . Myllykoski toteaa olevansa maltillisen innostunut dinosauruksista. ”Kansainvälinen yhteistyö lohkaisee merkittävän osan työvuodesta. Latinaa, klassista arkeologiaa, historiaa ja Suomen historiaa opiskellut Myllykoski ei osannut ennustaa päätyvänsä tiedekeskuksen leipiin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO ”L eikki on tutkimuksen korkein muoto”, lukee Tiedekeskus Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykosken toimiston ovessa. Kuvassa Lessem on Heurekassa Mikko Myllykosken ja näyttelyn tieteellisyyttä valvovan tietokirjailija Maija Karalan kanssa.. Toisin kuin iso osa näyttelyn kävijöistä, Myllykoski ei ole opetellut kaikkien otusten nimiä ulkoa alle 10-vuotiaana. ”Haluan ajatella, että ihmisillä on oikeus ymmärtää, vaikka ymmärrettävä asia ei aina niin hauska olisikaan.” Dinosaurukset ovat kuitenkin varsin hauska tapa tutustua evoluutioon. Helmikuun alussa avautunut Jättimäiset dinosaurukset -näyttely näkyy toimistollakin. Aloitin Suomi 75 -hankkeessa.” Linkki Italiaan kuitenkin säilyi. Naulakossa takkien joukossa roikkuu vihreä dinosauruspuku. Nythän on paleontologian kulta-aika, koskaan ei näin moni ole tutkinut alaa. Esimerkiksi parin vuoden takainen mielenterveysnäyttely esitteli muun muassa masennusta ja mielialahäiriöitä. ”Heurekassa käy paljon perheitä. Dinosaurus-näyttelyllä haluamme tietysti tarjota oivalluksia evoluutiosta uudelle sukupolvelle, mutta myös aikuisille. Hän vastasi vuotta myöhemmin avatusta Pohjoismaiset löytöretkeilijät -näyttelystä ja sai siitä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. ”Nyt osaan toki jo useita, mutta lajien sopeutuminen tässä on kiehtovinta. Lessem toimi muun muassa Steven Spielbergin neuvonantajana Jurassic Park -elokuvassa. Viemme omia näyttelyitämme maailmalle ja lainaamme ideoita maailmalta.” Dinosaurukset on nekin vuokrattu kaukaa. Myllykoski matkusti välillä Italiaan ja teki töitä Heurekassa erilaisissa projekteissa, kunnes hän sai vakituisen paikan vuonna 1995