OMA PELI ARTIKKELISSA MODATTU KAWASAKI BRUTE FORCE A A
NRO 1 | 2010 | 7,50
ATV-LEHTI
MÖNKIJÄ
AJOVARUSTEKATSAUS INFOPAKETTI TRAKTORIMÖNKIJÖISTÄ
500-550cc OHJAUSTEHOSTINMALLIT
VERTA ILU TE STISSÄ R A U E S
Can-Am Outlander EFI XT 500 Polaris XP 550 EFI EPS Suzuki KingQuad 500 XP EFI Yamaha 550FI Grizzly EPS
www.monkija-lehti.fi
KOEAJOSSA
0 Linhai 550 V-twin EFI r r 0 Polar is Scr ambler 500 p 0 V Trap per 80 0 UTV-R
Lisätiedot osoitteesta www.duell.fi. ENEMMÄN NÄKÖÄ.
ITP SS -alumiinivanteet
ITP SS 312
Tutustu myös muihin ITP:n vanteisiin!
ITP SS 212 Platina, 15"
ITP SS 212 12"
ITP SS 212 Musta 12"
ITP SS 108
ITP SS 108 musta
ITP SS 112
Hyvinvarustetuilta jälleenmyyjiltä
50 Kaksi toimittajaa ja kolme eri pelivälinettä kilpasilla Palstat................................................... 20 Ajovarustekatsaus Ajoniksejä............................................................................................................ 64 Ratsutilalla mönkijästä on moneksi Sporttia ja tsemppistä.......................... 08 Vertailutestissä 500-550 -kuutioiset ohjaustehostinmallit: Can-Am Outlander EFI XT 500, Polaris XP 550 EFI EPS, Suzuki KingQuad 500 XP EFI ja Yamaha 550FI Grizzly EPS 26 Koeajossa Polaris Scrambler 500 32 Koeajossa Linhai 550 V-twin EFI 36 Oma peli -artikkelissa modattu Kawasaki Brute Force 40 Koeajossa Trapper 800 UTV-R Ajankohtaista...................................................................................................... 54 Infopaketti traktorimönkijöistä Varusteita ja tarvikkeita.................................................................................... SISÄLTÖ Nro 1/2010
MÖNKIJÄ-LEHTI
s.20
s.50
s.36
Ajettuja................................................................................................................ 04 Pääkirjoitus 06 Introt 68 Roiskeita - uutisia, uutuuksia ja huhuja 74 Mönkijä-lehden tilauslomake 75 Seuraavassa numerossa
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 3. 60 Mönkijäkoulussa vanhan kertausta Mönkijällä työssä................................
Lopputuloksena rajun näköinen ja myös kivulias takareiden revähdys. Ajo-opetuksessa korostuu tietysti kaikkein eniten turvallisuus. Todellisuudessa Suomen teillä liikkuu satoja tuhansia fillaristeja, joilla ei ole hajuakaan ajotekniikasta, kuten tehokkaasta jarrujen käytöstä. Juhani Tammisen prinsiippejä siteeraten juoksemalla tullaan hy-
M
viksi juoksijoiksi ja jääkiekkoa pelaamalla opitaan jääkiekkoa. Korostetaanko (myös meidän lehtemme ajokouluartikkeleissa) mönkijän vaarallisuutta liikaakin, ja saako se jotkut ihmiset suhtautumaan tähän erittäin hyödylliseen ja myös hauskaan moottoriajoneuvoon pelolla. Lyhyesti sanottuna kyseessä on mönkijän hallitseminen kaikissa ääritilanteissa ja siihen kuuluu myös järkevä vauhtivarojen kokeileminen. Nelivetoisilla ei kuulemma saisi ajaa sladissa muta roiskuen tai ainakaan laittaa sivuille kuvaa, jossa pyörät ovat ilmassa. tuumii J. Ei, kuten ei kirjoiteta keittiöjakkarastakaan, joka on luultavasti kodin vaarallisin "ajoneuvo". Tilaushinnat: kestotilaus 25 e, määräaikainen tilaus 27 e.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 4
PÄÄKIRJOITUS. Helminen kustantaja
Omakuva: Kun sen kerran oppii, niin aina sen taitaa, sanotaan polkupyöräilystä. Mönkijällä tasaisella ajamalla opitaan ajamaan mönkijää tasaisella, mutta vain maastossa oppii ajamaan mönkijää maastossa! Maastossa tulee myös aina eteen haastavia paikkoja ja ääritilanteita, joissa ajotaito kehittyy. Sitä ei varmasti voi koskaan painottaa liikaa, mutta! Asiaa sivusta seuranneena olen kuitenkin miettinyt, onko jokin seikka mennyt jo yli. Päätoimittajamme, Joni Launonen, on kouluttanut mönkijän turvallista käyttöä Liikenneturvan kouluttajakollegoilleen sekä Metsähallituksen Pohjois-Suomen väelle, joten olemme päässeet seuraamaan aivan aitiopaikalta kentän tilannetta. (03) 671 5474 Fax: (03) 671 5057 ossi.sinisilta@ridemedia.fi Kustantaja: RideMedia Oy Toimitusjohtaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi
Painopaikka: SP-Paino Oy, HYVINKÄÄ ISSN 1796-8968
Mönkijä-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2010: touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Siinäkin pätee sama kuin kaikkiin pyörillä kulkeviin vehkeisiin: jotta osaa ajaa taitavasti hiljaa pitää osata ajaa myös kovaa. Ansiokasta koulutusta tehdään muun muassa Mönkkärit Ry:n ja Liikenneturvan taholta. Vaikka olemme omalta osaltamme painottaneet ajoharjoittelun tärkeyttä ja ajo-opetusta, eräiden tahojen mielestä Mönkijä-lehti antaa väärän kuvan lajista. Todellisuudessa vauhtiajokin on osa monen mönkijäharrastajan arkea. Mutta pidetäänkö aikuisille pyöräilijöille turvallisen ajon kursseja tai kirjoitetaanko asiasta lehtiartikkeleita. Oheinen omakuva oli seuraus jalan luiskahtamisesta kattoa maalatessa keittiöjakkaralta ja spagaatista sohvan reunalle. Jonin kokemusten mukaan opetusta todellakin tarvitaan. Missä ovat kurssit keittiöjakkaran turvallisesta käytöstä?
MÖNKIJÄ-LEHTI
Toimituksen osoite: PL 140, 05801 HYVINKÄÄ Puh: (019) 483 490 Fax: (019) 483 490 Sähköposti: toimitus@monkija-lehti.fi Ilmoitusaineistot: aineistot@ridemedia.fi Päätoimittaja: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@ridemedia.fi
Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki virpi.hyokki@ridemedia.fi Avustajat: Antti Mikkola Keijo Vidgren Olli Autonen Ulkoasu: Pekka Keskinen pekka@luonne.net
Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puh. Jos näin on, se ei ainakaan edistä mönkijäkulttuuria ja saattaa saada jotkut nykyisetkin mönkijän omistajat pysymään kokonaan poissa tilanteista, joissa ajoneuvon hallintaa voi oppia. PÄÄKIRJOITUS Nro 1/2010
MÖNKIJÄ-LEHTI
Liikaa pelottelua?
önkijä on uusi tuttavuus monelle ja siksi useat eri toimijat ja myös lehdet opastavat laitteen käyttöä
Pohjapanssari oli asennettu Polarikseen ja vaihdettu Yamahaan, mutta Suzuki tuli täysin vakiokunnossa. Kuten aina Mönkijä-lehden testeissä, maahantuojilla oli lupa varustaa laitteensa yhtenäisellä ja kestävällä pohjapanssarilla sekä vinssillä. Lopulta vinssi löytyi ainoastaan Can-Amista, jonka vakiovarustukseen vinssi kuuluu Suomessa. Vertailtavat laitteet ajettiin vakiokuntoisina. Pohjapanssarin vaihtamisesta on joskus kuulunut soraääniä. Panssarin vaihto on lu-
TTERÄT
www.monkija-lehti.fi
Teksti: Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Jukka Helminen ja Joni Launonen
ohjaustehostimelliset nelivetoiset
MÖNKIJÄ-LEHTI | 9. Tämä kysymys mielessämme pistimme uudistuneet alle 550-kuutioiset nelivetoiset vastakkain.
P
uoli litraa ja risat päälle -luokka meni osittain uusiksi, kun muutkin kuin Polaris ja Yamaha alkoivat tarjota ohjaustehostimellisia laitteita. Uudet Catit tulevat Suomeen todennäköisesti toukokuun aikana, mikä tarkoittaa, että pääsemme kokeilemaan tehostinmalleja kakkosnumerossa. Saman kohtalon koko myös CanAm, joka tehostimen lisäksi sai myös uuden, entistä nopeamman etulukon. Sanomattakin selvää on, että muutokset paransivat Can-Amin ajo- ja maasto-ominaisuuksia reilusti. Viime vuonna pääsimme kokeilemaan Suzukia, jolle ohjaustehostin tunnetusti teki ihmeitä. Onko uusissa oivalluksissa niin paljon ytyä, että vanhat mestarit saadaan kammettua vallasta. Testiin olisi kuulunut myös uudistunut Arctic Cat 550, mutta uutta tehostimellista mallia ei ehditty saada näihin karkeloihin. Kehitys on mönkkärimaailmassa ollut kovaa viime vuosina. Parissa vuodessa on ohjaustehostimesta tullut mönkijämaailmassa varuste, jota ilman on vaikea tulla vakavasti otetuksi
Can-Amin ohjaustehostimeen on ohjelmoitavissa vielä kolmaskin asento, joka on tarkoitettu telojen kanssa käytettäväksi. Can-Amin ja Polariksen tehostimet tehostavat jo pysähdyksissä. Carlislen renkaat ovat testin parhaat munkit, ja ne parantavat etenemistä etenkin mudassa. Näin ohjaus pysyisi tarkkana kovassakin menossa, mutta ohjaus ei läiskisi käsille. Tehostus on varsin mieto Can-Amiin ja Polarikseen verrattuna, ja ohjaustuntuma on hyvä. Polaris ja Yamaha ovat olleet vertailtavana jo aiemmin, mutta CanAm ja Suzuki ovat tässä kunnossa enimmäistä kertaa vertailutestissä. Tuo asento olisi sellainen, että tehostin toimisi vain vähän tai ei lainkaan, mutta vaimennuspuoli olisi käytössä. Helppoja kavereita Noin puolilitraiset mönkijät ovat helppoja pelejä jopa hankalassa maastossa, sillä niissä on voimaa kulkemiseen, mutta toisaalta niissä ei ole samanlaista tunteetonta vääntöä kuin 800-kuutioisissa ja sitä isommissa laitteissa. Viime kesänä pääsimme toteamaan, että pienet muutokset ovat tehneet ihmeitä kumpaisellekin. Aikaisemmin KingQuadilla oli taipumus yllättää kuski nopeissa kaarteissa tai käännettäessä kaltevalla pinnalla, sillä ohjaus pyrki kääntymään itsestään tietyn pisteen jälkeen. Kääntely on keveätä, eivätkä pienet toispuoleiset esteet, kuten kivet ja kannot, enää lyö käsille. Se tehostaa voimakkaasti ja tekee ohjauksesta hieman tunnottoman tuntuisen. Tilanteessa, jossa tarvitaan sen neljännenkin vetävän pyörän panosta, laite ei enää ehdi kaivautua mutiin, kuten aikaisemmin. Can-Amin ohjaustehostin on kaksiasentoinen. 4. Ohjaustehostin on parantanut Suzukin ohjausta merkittävästi. Ohjaustehostin on sekin tervetullut parannus. Ensimetrit Testattavat laitteet ovat osin tuttuja aiemmista yhteyksistä. Näin kävi testissä, kun renkaan spoorissa oli mutkassa kivi, joka pääsi vääntämään ohjaustangon oikealle. Nopeampi visco osoittautui viime syksyn koeajossa mukavaksi tuttavuudeksi, sillä se pitää eikä meinaa. Jos toivoa saisi, olisi Can-Amissa vielä yksi asento kovaa ajoa varten. Maastoajossa seikka ei haittaa, mutta tasaisella nopeasti ajettaessa ominaisuus saattaa alussa hieman säikäyttää. Joissakin tilanteissa vaimennus tuntuu ainakin Yamahassa sen verran miedolta, että ohjaus pääsee napauttamaan lievästi käsille. 2. Tiukoissa paikoissa ei siis suuremmin tarvitse pelätä laitteen ryntäilyä tai yllättävää takatassuille nousua. Suzukin ja Yamahan ohjaus tuntuu helpossa maastossa hyvin samanlaiselta. Ohjaustehostimen vaikutus maastoajossa on lähes vallankumouksellinen. Kaksiasentoinen tehostin on pisimmälle viety ratkaisu mönkkärimaailmassa. Can-Amin mittaristo selkeä ja informatiivinen. Etenemiskyky pehmeässä tuntui ainakin ensimmäisten maistiaisten perusteella parantuneen. Nykyään tuo itseohjautuvuus on onneksi historiaa. Maastoajossa vähemmän tehostava asento on riittävä ja kakkosasento tuntuu hieman ylitehostavalta. EFI EPS / Suzuki KingQuad 500 XP EFI / Yamaha 550FI Grizzly EPS
vallista siksi, että testimaastomme ovat sen verran vaativia, että panssariton mönkijä on melko lohduttoman näköinen pohjastaan parin maastopäivän jälkeen. Yamahan ja Suzukin vaimentimet sen sijaan toimivat vasta laitteen ollessa hienokseltaan liikkeellä. Myös heiveröinen vakiopanssari, kuten Suzukissa ja Yamahassa, on riekaleina jo lyhyen maastosession jälkeen. Can-Amin maavara on takana hyvä, mutta keulasta se on turhan matala. Polariksen ohjaustehostin on kuin jenkkiautosta. Voi olla, että tuossa tilan-
1
2
3
4
1. 3. Vaihteenvalitsimen toiminnassa olisi vielä toivomisen varaa.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 11. Tasaisella alustalla reippaammassa ajossa kakkosasento tuntuu jopa hervottomalta
Vanha kuningas edelleen voimissaan Yamaha Grizzlyn linjat alkavat olla melko iäkkäät, sillä Grizzly 660 esiteltiin jo 2000-luvun alkupuolella. Yamahan
Polaris tuntuu keväisissä ja liukkaissa spooreissa vakiorenkailla takaliukkaalta. Grizzly on ketterä ja kevyt, joten sillä ajaessa hiki ei tule puseroon, vaikka ura olisi hieman ahtaampikin. Can-Am on kevyempi käsitellä kuin ennen, mutta sen perusominaisuudet ovat entisellään. 2. Kankeudesta kielii jo kääntöympyrä, jonka sisähalkaisija on 444 senttiä, kun toiseksi suurimman ympyrän tehneen Polariksen kääntösäde oli 375 senttiä.
Can-Am Outlander EFI XT 500 / Polaris XP 550
dessä mukavasti toimivan kytkimen kanssa tekee metsässä ajamisesta todella jouhevan tuntuista. Vaikka viive on minimaalinen, ehtii perä hieman lipsahtaa ennen kuin eturenkaat tulevat mukaan kuvioihin. Perinteisiä testireittejäkin käytettiin, mutta paljon oli täysin uutta polkua. Suzukin välitysten pituus saa aikaan sen, että raskaassa maastossa ei aivan vahingossa tule käytettyä pitkää puolta, sillä etenkin mudassa kakkosvaihde puuduttaa Suzukin hyvin nopeasti. Välitys on pitkän tuntuinen, mikä yh-
1
2
3
4
1. Laite on helppo käsiteltävä onnistuneen ja tilavan ohjaamonsa ansiosta. 3. Yamahan voimansiirto toimii pehmeästi, joten ryömittäminen on helppoa. Polarista on kapean istuimen ansiosta helppo ajaa niin istuen kuin seistenkin. Ilmiö johtuu Polariksen takapainoisuudesta sekä nelivedon toimintatavasta; Polarishan on takavetoinen siihen asti, että takarenkaat sutaisevat tyhjää. Yamahan käsiteltävyys on ihailtavan helppoa. Ketteryys, keveys ja käsiteltävyys. VERTAILUTESTISSÄ
teessa vauhtia oli niin vähän, että tehostin ei edes tunnistanut iskua. Takaliukkaus tarkoittaa sitä, että Polle pyrkii kulkemaan hieman perä sivussa. Ahtaissa käännöksissä Can-Am on selvästi kankeampi kuin muu testattu ryhmä. Ketteryydessä eroja Testiryhmän mielialat olivat tällä kertaa korkealla siksikin, että osa meistä pääsi ajamaan mönkijöitä täysin uusille urille. Tämä ei ole mikään puute, sillä ykkösvaihdehan on tehty hankalia paikkoja varten. Ohjaustehostimellisten mallien rungot eroavat ensimmäisen erillisjousitetun Yamahan rungosta, mutta yhdennäköisyys on silti edelleen melkoinen. Vakiokunnossa sen renkaat ovat huonot mudassa, mutta muutoin se on vahva kokonaisuus. Uusilla urilla ketteryys ja käsiteltävyys nousevat arvoon arvaamattomaan. Vaihteenvalitsin voisi olla lyhyempi ja toiminnaltaan tarkempi.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 12
KESKIKETTERÄT KULTAKANTAAN. Jo helpossa maastossa selviää, että rengastuksen osalta ainoastaan Can-Am on onnistunut laite tässä luokassa. Polariksessa käytetään muista vertailun laitteista poiketen 14-tuumaista vannetta. Siinä kolme kovaa koota, jotka tekevät Yamahasta pahojen paikkojen spesialistin. Polariksessa on hyvin maavaraa. 4. Suzukin ajoasento on rento ja niin on laite muutenkin. Muuten Polariksen ajaminen maastossa on helppoa. Uudet reitit eroavat entisistä lähinnä siinä, että ne ovat teknisempiä ja jyrkkiä käännöksiä on enemmän. Jos eteneminen voimansiirron puolesta onkin letkeätä, antaa osa testiryhmäläisistä Suzukille hieman pyyhkeitä pompottavasta keulasta. Mittaristo ansaitsee kiitoksen. Tiukoissa paikoissa, esimerkiksi toinen kulma edellä ojaan laskeuduttaessa osa testiryhmästä olisi kaivannut kapeampaa ohjaustankoa. Maastoajoon Polaris kaipaa isompaa ja karkeampaa munkkia. Vaikka Yamaha on luokan ikänestori, se on edelleen lyömätön vaikeassa maastossa. Muissa renkaat ovat sen verran miedosti kuvioitua sorttia, että rengaskaupassa käynti on pakollista, jos käyttö on yhtään vaativampaa
Ahtaissa paikoissa ajamisen tarkkuus on parantunut huomattavasti, sillä aikaisempaa viiveettömämpi etupään kytkeytyminen vähentää laitteen taipumusta kaivautua mutaan sekä heitellä keulaa puolelta toiselle kivikossa. Voimapaketiltaan Can-Am on hyvä laite, mutta yamahamaisen tarkka ryömitys vaatii kuljettajalta harjaantunutta kaasupeukaloa, sillä Canukilla on kovat menohalut. Yamahan kevyt käsiteltävyys innoitti Helmisen vertaamaan sitä jopa trial-pyörään. Can-Am on kuin uudesti syntynyt uuden viscon myötä. Talviajoa ajatellen Polariksiin on asenneltu isompia renkaita eteen, jolloin renkaiden välinen pyörintänopeusero on sitä luokkaa, että Polle vetää kaiken aikaa neljällä renkaalla ja eteneminen on siksi suoraviivaisempaa. 3. Matalahko keula puolestaan aiheuttaa takkuamista kivikossa ja kannokossa. Kuorma muuttaa ajo-ominaisuuksia Tavaratelineille lastattu 120 kilon ylimääräinen kuorma muuttaa mönkijää aika tavalla, sillä
pehmeässä joukon ylivoimaisesti paras ja muutenkin se on kiitettävää luokkaa. Maastoajossa Polaris saa takapään luistelun ohella pyyhkeitä muovisista jalkatapeistaan, jotka eivät tarjoa kovin kummoista pitoa. Nelivetojärjestelmä toimii hienosti, mutta alkukauden liukkailla reiteillä Polariksen takapää tuntuu hetkittäin elävän omaa elämäänsä lipsuessaan puolelta toiselle. Suurempien renkaiden kanssa Suzuki kaipaisi hieman tiuhempaa välitystä, jotta meno ei muutu raskaaksi. Kyseinen viritys olisi varmasti toiminut hyvin myös testin mutaisilla osuuksilla. Tältä näyttä markkinoiden paras vaihteenvalitsin.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 14
KESKIKETTERÄT. 2. 4. Suzukin painopiste on matala ja samoin on istuin, joten Suzukin selässä on helppo liikkua puolelta toiselle. Sen jousitus sopii hienosti maastoajoon, sillä se on herkkäliikkeinen. Haastavassa maastossa Polaris on turvallisen tuntuinen peli. Huomautusta tulee myös laitteen puskemistaipumuksesta ahtaissa käännöksissä. Suzuki on vaikeassakin maastossa hyvä siihen asti kunnes sen maavara loppuu kesken. Pitävämmällä alustalla moinen kikkailu voi käydä voimansiirron päälle. Mittari on Suizassakin selkeä. Ajoasento on maastoajoa ajatellen mukavan ryhdikäs ja sallii niin seisten kuin istuen ajamisenkin. Tarkkaa paikkaa ryömitettäessä ei tarvitse pelätä, että laite ryntäisi odottamattomasti, vaan kuski voi tarvittaessa viedä peliä eteenpäin millin tarkkuudella. Can-Amia lukuun ottamatta kaikki testilaitteet on varustettu miedolla rengastuksella. Can-Amin etenemiskyky on
Can-Am Outlander EFI XT 500 / Polaris XP 550
joten isommilla renkailla se olisi loistava paketti. Suzukin roiskeläpät suojaavat hyvin, mutta maastoajossa niistä ole sanottavaa hyötyä. Laitteen massiivisuus tuntuu ahtaissa väleissä, mutta paino ei muistuta olemassaolostaan ennen kiinni jäämistä. Miinusmerkintä tulee edelleen ojan ylityksestä, sillä pitkällä keulalla on taipumus napsahtaa vastapenkkaan. Can-Amin ohjaustanko on huomattavasti taaempana kuin muissa laitteissa. Oikein tiukassa pyörittelyssä polvitukien kanssa ajavan on oltava varovainen, sillä ohjaustanko voi oikeasti mennä polvituen ja jalan väliin, kun tanko käännetään ääriasentoon. Oikein vaikeissa paikoissa Yamahan hempeä voimansiirto tekee siitä helpon pelin. Kytkettävä lukko häviää käyttömukavuudessa Polariksen ja Can-Amin lukkoratkaisuille, mutta silti se on edelleen toimiva systeemi. VERTAILUTESTISSÄ
hyvä kääntyvyys ja helppo ajettavuus auttavat monessa tilanteessa. Suzukin voimapaketti on todella mainio ja käsiteltävyys on kunnossa,
1
2
3
4
1. Maastossa Suzuki-kuski kaipaa karkeampien renkaiden lisäksi parempaa pohjapanssaria, sillä vakiopanssari antautuu varsin pian. Suzukin kumit ovat erityisen nurmikkoystävälliset
Vaikeaan maastoon ei kuorman kanssa parane lähteä, sillä vaatimaton maavara muuttuu entistä rajallisemmaksi ylimääräisen painon myötä. Keinahtelusta huolimatta Yamaha selviää kuorman kanssa jopa vaikeassa maastossa. Se antautuu helposti ylimääräisen kuorman alla, joten Yamahan eteneminen muuttuu hieman huojuvaksi. Suzukinkaan käsiteltävyys ei muutu suuremmin kuormasta. Oikea tapa jarruttaa yleensä ja varsinkin kuorman kanssa on hiljalleen voimistuva jarrutus. Polariksen jousitus tuntuu jenkkimäisen pehmeältä tyhjänä, mutta silti se kantaa 120 kilon kuorman mutisematta. Kuten aiemmin mainittiin, hilaa ylimääräinen kuorma mönkijän painopistettä epäedulliseen suuntaan. Polariksen vakaus säilyy kuormattuna, ja siksi Sportsman XP tuntuu edelleen turvalliselta peliltä. Jos tavaratelineillä on reippaasti painoa, koeta valita mahdollisimman helppo reitti oman turvallisuutesi vuoksi.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 15. Jos perä pääsee nousemaan, on tilanne vielä pelastettavissa jarrusta luopumisella. Loppuun pieni varoituksen sana. Jos sen sijaan jarrutetaan liian terävästi, ei kuljettajalle jää pelivaraa, vaan laite menee etukautta ympäri. Ajo-ominaisuudet tasaisella alustalla säilyvät neutraaleina eikä suurempaa kallistelua esiinny. Kun painopiste on tavallista korkeammalla, on mönkijä tavallista arvaamattomampi nousuissa, laskuissa ja etenkin viistorinteessä. Se ei juuri heijaile, mutta jarrutettaessa pitää olla tarkkana, sillä reippailla jarruilla varustettu Outlander nostaa helposti perää voimakkaasti jarrutettaessa. Yamahan jousitus on tehty maastoajoon eli se on varsin herkkä. Can-Amin maastoajossa hieman jäykän tuntuinen jousitus kantaa kuorman hyvin. Suzukin jarrut ovat melko hempeät, ja ylimääräinen kuorma nakertaa niiden tehoa tuntuvasti. EFI EPS / Suzuki KingQuad 500 XP EFI / Yamaha 550FI Grizzly EPS
painopiste nousee merkittävästi
4. Suzukissa on ainesta vaikka mihin, mutta kaiken potentiaalin ulosmittaaminen edellyttää pientä uudelleen varustelua.
TÄTÄ MIELTÄ:
P
3
4
1. Suzuki ja Can-Am ovat mielestäni tasavahvoja laitteita. Nykyisellään kakkosvaihde menee usein tahattomasti päälle. Positiivista Suzukissa on sen laadukkuus ja sellaiset yksityiskohdat kuin vaihteisto, jonka toiminta on upeaa. Ohjaustehostin saisi minun mielestäni tehostaa reilummin. Yamahan renkaiden kohdalla jatkuu jo tutuksi käynyt laulu. Pidän sen tilavasta ohjaamosta, ajamisen pehmeydestä sekä nelivetojärjestelmästä. 3. Polariksen vaihdekeppi on kyllä oikealla puolella ja sen kaavio on oikein päin, mutta etenkin alamäessä tulee aivan vahingossa potkittua nopeaa puolta pesään. Se on mukava laite, tosin hieman väritön. Yamaha on edelleen vedossa, ja vaikka se häviää Can-Amille rengastuksessa, on se edelleen ykkönen kovassa maastossa. Rankkaan pelin ykköseksi siitä yksinkertaisesta syystä, että sen selässä minulla ei juuri tule tilanteita, joissa sormi menee suuhun. Etuylitys häiritsee minua vieläkin, ja samoin tekee kokoiselleni kaverille turhan ahdas ohjaamo. EFI EPS / Suzuki KingQuad 500 XP EFI / Yamaha 550FI Grizzly EPS
1
YHTEENVETO:
uokassa tapahtuneet muutokset ovat jonkin verran vaikuttaneet voimasuhteisiin, mutta aivan päälaelleen asiat eivät ole kääntyneet. Se on miellyttävä ja helppo, kuten Polaris yleensäkin on, ja lisäksi sen etenemiskyky on hyvä. Can-Am on parantunut tuntuvasti, mutta se saisi olla ketterämpi. Parannusta kaipaisi myös voimansiirto, sillä lyhyt puoli on minusta aavistuksen pitkä. Myös etuylityksen soisi jo lyhenevän. Can-Am on parantunut uuden viscon myötä, mutta vieläkin etulukko jättää hieman toivomisen varaa. Rengastus nostaa mieleen kysymyksen siitä, miksi Pohjoismaihin tuotavat pelit on varustettu näinkin köykäisillä rinkuloilla. Kiitosta annan myös Polariksen ohjaamolle, sillä kapea istuin se-
M
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 17. Polariksen neliveto on hyvä, joskin tällä kertaa liukkaissa oloissa perän taipumus luisteluun hieman verotti pisteitä minun silmissäni. Pakki saisi mennä päälle ilman jarrua.
olaris on listallani ykkönen. Kakkossija on hankala juttu. Ren-
kaat sen sijaan ovat hyvät. Yamaha on myös kivan näköinen, omalla tavallaan jopa söpö laite. Moottoriltaan Can-Am edustaa luokkansa parhaimmistoa ja uusi viscolukko on tehnyt sen etenemiskyvylle hyvää. 2. Polle kaipaa täkäläisiin oloihin vain karkeampaa rengastusta. Antti Mikkola
itä tulee todella vaativaan maastoajoon, uskon, että Yamaha Grizzlyn voittanutta ei ole vielä tullut markkinoille. Lisäksi Polle on todella helppo ajaa. Suzukilta odotin hieman enemmän. Polaris on yleishyvä, josta saa hakemalla hakea suurempia puutteita. Uusi lukko ja ohjaustehostin yhdessä ovat myös helpottaneet maastoajoa roppakaupalla. Jousitus toimii maastoajossa, mutta kuorman kanssa se on pehmeä. Mukavuudessa Yamaha häviää Polarikselle ja Suzukille, mutta sen kyky selvitä vaikeassa maastossa vetoaa minuun kerta toisensa jälkeen. Polaris vetoaa helppoudellaan. Vaihteenvalitsin on selkeä. Maavara on Grizzlyn vahvuuksia. Tämmöisillä vakiorenkailla ei maastoajossa tee juuri mitään. Se on mukavan tiivismittainen mönkijä, ja siksi hyvä maastossa. Esi-
L
2
merkiksi Maxxis Big Horn olisi erittäin toimiva rengastus tähän peliin. Polaris vetoaa mukavuudellaan ja helppoudellaan, Can-Am puolestaan suoritus- ja etenemiskyvyllään. Pyyhkeitä jenkki saa vaatimattomasta vakiorengastuksestaan ja epätarkasta vaihteenvalitsimesta. Yamahan mittarista selviää nopeuden lisäksi matka, osamatka, käyttötunnit, vaihde ja vetotapa. Suzuki KingQuad on yleishyvä, mutta se kärsii matalan maavaransa ohella aivan liian kesystä rengastuksesta. Renkaat ovat turhan vaatimattomat ja vaatimaton on myös maavara. Pienine puutteineenkin Grizzly 550 on loistava paketti. Yamaha on aina vaan Yamaha. Plussaa tulee moottorissa ja jämäkästä yleisfiiliksestä. Sen vaihteisto on helppokäyttöinen, joskin pykälät saisivat olla selvemmät
Etujousitus on hiukan pompottava ja pintakova hitaassa möyrimisessä. 8,97 sek.
Huippunopeus: 99,7 km/h Jarrutus: 60-0 km/h 19,5 m Paino täydellä tankilla: 379 kg (sis. Se kääntyy ketterästi ja on ylivoimainen kun mennään vaikeaan ja pienipiirteiseen maastoon. nopeassa maastossa Tukkikärryn veto Ajo-ominaisuudet kuormattuna Ketteryys Kääntösäde Ohjaus / ohjaustehostin Etujousitus Takajousitus Nelivetojärjestelmä Maavara Renkaat Jarrut Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Satula Hallintalaitteet Tavaratelineet/säilytystilat Panssarointi/pohjan rakenne Yhteensä Pisteet yhteensä Can-am Outlander EFI XT500 10 10 9 8 8 9 9 63 8 9 9 9 7 7 10 8 9 9 8 10 9 8 120 8 8 9 9 10 44 227 Polaris XP 550 EFI EPS 9 9 9 8 9 8 9 61 9 10 9 9 8 8 9 10 9 10 9 7 9 8 124 10 10 9 8 8 45 230 Suzuki KingQuad 500 XP EFI 9 9 10 10 9 8 10 65 8 9 8 9 9 9 9 8 9 9 7 7 7 10 118 9 9 9 9 8 44 227 Yamaha Grizzly 550FI EPS 9 9 9 8 9 8 9 61 10 9 9 8 10 9 9 9 9 9 9 7 10 10 127 9 9 9 9 8 44 232
T
ällä kertaa testissä ei meikäläisen mielestä ollut kuin hyviä ja vielä parempia mönkijöitä. Can-amin uusi visco-lukko toimii loistavasti ja samaa voi sanoa tehostimesta. Ohjaustehostin on tuonut kaikkiin rutkasti lisää ajomukavuutta ja keveyttä. Polaris on limusiinimainen, mutta silti ketteryys yllättää. Etujousitus on kuitenkin pintakova ja etupyörät pyrkivät siksi kivikossa irrottamaan otteensa maan kamarasta välillä hiukan yllättäen. Jonkun mielestä Polaris tehostaa ohjausta jo liikaakin, mutta itse pidän herkästä kääntyvyydestä. 9,55sek.
Huippunopeus 95,3 km/h Jarrutus 60-0 km/h 20 m Paino täydellä tankilla 372 kg Kääntösäde 375 cm Kulutus tunnissa 2,7 l
MÖNKIJÄ-LEHTI | 18
KESKIKETTERÄT. Moottori tuntuu kuminauhamaiselta, mutta potkua on silti raskaissakin paikoissa tarpeeksi. Ohjaus on tarkan täsmällinen ja kanukin ajoon on tullut aivan uutta keveyttä. Ajoasento on muita ahtaampi ja penkki saisi olla edestä kapeampi. vinssi) Kääntösäde: 444 cm Kulutus tunnissa: 2,4 l
Polaris XP 550 EFI EPS
Kiihtyvyys:
0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek. Kaksi peliä eroaa silti listallani hiukan muita paremmiksi. 4,88 sek. Can-Am on kuin uudesti syntynyt. Se on sivistynyt ja laadukas laite. Moottori, voimalinja ja vaihteenvalitsin toimivat yhteen kuin ajatus ja ovatkin tämän testiryhmän aatelia. Ajoasento on monkijämaailman paras, kiitos kapean penkin ja rungon. Jarrut ovat porukan parhaat ja kytkettävä etulukko on toimiva ratkaisu, kunhan sen muistaa laittaa päälle ennen kuin joutuu hankaluuk-
siin. Sen maasto-ominaisuudet ovat parantuneet tuntuvasti ja myös ajoominaisuudet vaativassa maastossa ovat kohentuneet. Jarrut ovat tässä porukassa jopa surkeat. Jukka Helminen
Can-Am Outlander EFI XT 500
Kiihtyvyys:
0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek. Pienellä rakentelulla siitä saisi loistavan maastomönkijän, sillä perusaihio on kunnossa. Suzuki on mielestäni mukavuusluokan ykkönen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
2,60 sek. Jos vielä vaihteiston toiminta saataisiin samalle tasolle kuin Suzukissa ja keulaa hieman lyhyemmäksi, olisi Can-Am loistopeli. Joni Launonen
Can-Am Outlander EFI XT 500 / Polaris XP 550
PISTEYTYS:
MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Voimansiirto Vaihteisto/vaihdevalitsin Melu Kiihtyvyys/suorituskyky Kulutus Yhteensä AJO-OMINAISUUDET Ajo-omin. Jousitus on pehmeähkö, joten mikään kaahailulaite ei Yamaha ole. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
2,55 sek. Yliherkäksi ohjausta voi kutsua oikeastaan vain metsäautoteillä ja vastaavissa kovavauhtisemmissa paikoissa. Suzukin parasta antia on Yamahan tyylinen ketteryys, mutta maavaraa saisi olla enemmän. VERTAILUTESTISSÄ
kä muutenkin väljät olot parantavat kuskin työtiloja merkittävästi. Tehostintakin enemmän arvostan sen toimintaa ohjausiskarina. 4,64 sek. Ensiasennusrenkaista ja vakiona tulevasta hyvästä pohjapanssarista plussaa. Yamaha on laadukas paketti, jossa kaikki toimii kuin ajatus. Hyvä se on jo nytkin. Etuylitystä on myös enemmän kuin muissa testin laitteissa. vaikeassa maastossa Ajo-omin. Tässä joukossa se kärsii matalasta maavarasta ja vaatimattomista renkaista
etulukko 2/4-veto kytkettävä etulukko Renkaat 25 x 8-12 25 x 10-11 26 x 8-14 26 x 10-14 25 x 8-12 25 x 10-12 25 x 8-12 25 x 10-12 Hinta 9490,-
Erillisjousitus A-tukivarret Erillisjousitus A-tukivarret Erillisjousitus A-tukivarret
Erillisjousitus
9990,-
Suzuki KingQuad 493 cc, 1-syl.,4-tahti 500 XP EFI nestejäähd. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
2,58 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
2,25 sek. Polaris Sportsman XP 550 EFI EPS 4 x 4 549 cc, 1-syl., 4-tahti nestejäähd. visco-etulukko 2 / 4-veto autom. 4,55 sek. Panssarin suoja on hetkellistä, sillä se ei kestä kovaa maastoajoa.
Yamahan tarvikepanssarissa on ideaa.
(HUOM! Pisteytyksessä on kaikki arvosteltu vakiokuntoisina ilman kuvissa olevia Polariksen ja Yamahan tarvikepanssareita.)
TEKNISET TIEDOT:
Moottori Can-am 500 cc 2-syl, 4-tahti Outlander EFI XT 500 nestejäähd. etulukko 2 / 4 veto Kytk. Voimansiirto CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus Etujousitus McPherson Takajousitus Erillisjousitus Vetotapa/etulukko 2 / 4 veto autom. 9,48 sek.
Huippunopeus 95,4 km/h Jarrutus 60-0 km/h 18 m Paino täydellä tankilla 308 kg Kääntösäde 331 cm Kulutus tunnissa 2,5l
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 19. 4,86 sek. Yamaha 550FI 558 cc, 1-syl., 4-tahti Grizzly 4x4 EPS nestejäähd.
Erillisjousitus
9490,-
Erillisjousitus
9990,-
Suzuki KingQuad 500 XP EFI
Kiihtyvyys:
0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek. 9,79 sek.
Huippunopeus 91,4 km/h Jarrutus 60-0 km/h 20 m Paino täydellä tankilla 304 kg Kääntösäde 344 cm Kulutus tunnissa 2,1 l
Yamaha 550FI Grizzly EPS
Kiihtyvyys:
0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek. EFI EPS / Suzuki KingQuad 500 XP EFI / Yamaha 550FI Grizzly EPS
Yhteinäinen muovinen panssari on vakiovaruste Suomessa myytävissä Can-Am Outlander XP-malleissa.
Polariksen tarvikepanssari suojaa pohjan hyvin.
Suzukin vakiopanssarointi muistuttaa Yamahan omaa panssarointia
at sa
us
Kaikkiin harrastuksiin pätee sama perusasia. Tärkein on tietysti kypärä, mutta oikea vaate oikeaan keliin tekee olosta mukavaa satoi tai paistoi.
Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Joni Helminen Stuntgirl: Terhi
Aj
ov
ar
us te k
1
MÖNKIJÄ-LEHTI | 20
MÖNKKÄRIVAATEMUOTIA
VAATEMUOTIA
MÖNKKKÄRI-. Kunnollisilla varusteilla touhusta saa eniten irti