Matti Korjulan kuva-aarteita . kansi421.indd 2 kansi421.indd 2 22.11.2021 9.47 22.11.2021 9.47. PALJON VANHOJA kuvia ja mainoksia! MOBILISTI Ajoneuvohistoriallinen aikakauslehti | 2021 | 13,50 € S e n io r No. KUN MINI TULI SUOMEEN . 4 . mobilismia Neuvostovirossa . KELTAINEN Rolls-Royce . "Jorin" Brockway
Saisiko sen ajoissa edes suojaan, saati joskus vielä julkiselle tielle. Jopa presidenttimme armahtaa joskus! paakirjoitus421.indd 3 paakirjoitus421.indd 3 23.11.2021 14.08 23.11.2021 14.08. Hyvässä lykyssä autonsa paalatessaan saa ”ilmaista rahaa”, sen romutuspalkkion. Näin, vaikka auto olisi ajamaton. Aviomiehen kuoltua leski päätti romuttaa auton ja niin, ettei ”kukaan saa hyötyä siitä’”. Myös hänen mielestään auton oikea loppukoti olisi museo, vaikkapa ”edes” luotettu yksityismuseo, ei romurautapaali. Nykyiselläänhän romutustodistus on lopullinen ja peruuttamaton. Vähitellen auton käyttö väheni ja se uinahti arvokaupunginosan lämpimään talliinsa. Mobilisti Senior 4/21 . Lehti ilmestyy 2022 25.3., 22.6., 9.9., ja 2.12. Tiedän näitä tapauksia ainakin kuusi. 09-2727 100 fax 09-2727 1027 e-mail: senior@mobilisti.fi TOIMITUKSEN OSOITE Niittyläntie 11 00620 HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Kai L. Uskallan kertoa: kaikilla on oppimestarimaisen jumalainen kiire estää sen paluu ajonäyttämölle. Vuosikaupalla päättäjätaso nauroi sellaista esittäville päin kasvoja. Se, josta nyt nautimme itsestäänselvyytenä. Aikanaan auto vanhenee siinä tehtävässä luonnollisesti yli-ikäiseksi. Kovaksikeitetty autokierrätyksen toimija koki kuitenkin käytännössä museoautokypsän yksilön romutuksen mielettömyydeksi. Mietipä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Niinpä auto vedettiin romutusjonosta sivummalle ja suojaan, edes toistaiseksi, kunnes lainsäädäntö järkiintyy. Isot autoyhtiöt saattavat toisinaan lahjoittaa uuden auton esimerkiksi opetusmateriaaliksi. Automalli, jollaista toista ei löytyne läntisestä Euroopasta. 3 MOBILISTI A j o n e u v o h i s t o r i a l l i n e n a i k a k a u s l e h t i S e n io r 4 Mainosten lupaukset 10 Huoltoa 1950-luvulla 16 Moottoripyöränäyttely 20 Reklaamien pauloissa 25 Ensimmäiset Minit 30 Keltainen Rolls-Royce 34 Neuvostoliitto-lehti 36 Arkistotalkoot 44 Uutisia, tapahtumia, kuultua 50 Lukijoiden postia 54 Majuri Lagerlöfin sota 58 Kaikki tiet vievät Turkuun 62 Vain mäkimies voi tietää 66 Kuvatalkoot 76 Mobilismia neuvosto-Virossa 80 Jorin "Brokki" Katumuspilleri romutustodistukselle M itä vikaa autojen nykyisessä, täysin ehdottomassa romutussäännöstössä muka on. Auto vaan sumeilematta romutetaan saastuttamasta maailmaa, vaikka se voisi seistä ajamattomana museossa. Sama kohtalo varataan autoille, joihin ei muka löydy, tai ei viitsitä etsiä papereita. . Mitä halvatun järkeä tuossa on. Eräästä suomalaisesta tarhasta löytyy esimerkiksi ajamaton, etuvetoinen ja malliltaan täysin erilainen viimeisten tuotantovuosien Moskvitsh – siis se Talbotin näköinen Aleko. KUSTANTAJA Kustannus Oy Mobilisti Niittyläntie 11 00620 HELSINKI puh. Taas kerran: en vastusta romutusta, mutta että ilman vähäisintäkään armahtamisen vaihtoehtoa. Romuttajankin sisäinen ääni siis kapinoi. Älä vitsejä latele! Olisi syytä muistaa, miten ajoneuvoluokka “museoautot” syntyi. Sitten, yllättäen, tuli yhden miehen päätöksenä muutos. Pitää vain löytää se yksi tolkun virkamies. Bremer 0400 799 730 GRAAFIKKO Matti Ouvinen PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN 1457-6988 PANKKI NORDEA FI80 1025 3000 2143 15 . Bremer J.K. Maassa siis kaikki hyvin. Kai L. Ensisijainen tavoitteemme on saada aikaan keskustelua, tietojen ja mielipiteiden vuorovaikutusta. Menestyvä aviopari sai vuonna 1968 ostettua korkean laatuluokan länsiauton. Lehti ei vastaa sisältönsä virheettömyydestä. Sillä tavattiin tehdä kesäisin matkoja kauas etelään perheen kera
Mobilisti Senior 4/21 MAINOSTEN LUPAUKSET Onko meillä näin vuonna 2021 rahkeita arvostella takavuosien automainosten lupauksia, vaikkapa niiden paikkansa pitävyydestä. Kaikesta oli yhä vaihtelevasti pulaa, paitsi keskenään kilpailevista ideoista. K.L.B. Harrastekentällä 50-lukuisten puute todellakin näkyy. Yksi paha syy katoamiseen on, etteivät tuottajatehtaat tunteneet minkäänlaista ruoste-estokäsittelyä, ainoa ruostesuoja oli tehtaan alustamaali. Jokainen maa tahtoi vientituloja. autocarmainoksia.indd 4 autocarmainoksia.indd 4 23.11.2021 10.30 23.11.2021 10.30. Maailma tupsahti kuitenkin yllättäen täyteen autotehtaita, automalleja ja varsinkin autoalan ideoita. Alkaa tuntua siltä, että 50-luvun eurooppalaiset arkiautot ovat ainakin Suomessa suhteessa kaikkein unohdetuimpia. 4 . Mainoksessa luvataan 5 jalkaa ja 10 tuumaa pitkä tila, siis 178 senttimetriä, mikä tuolloin riitti keskimittaiselle britille – 175 cm vuonna 1950. Tapahtuiko jotakin haluille yöpyä autossa, koska yksikään autonvalmistaja ei taida enää tarjota vastaavaa takavuosien valttikorttia. Jopa pienehkön Saab 92:n (1949-56) sisätiloja kehuttiin yöpymismahdollisuudesta. Jo 1949 Standard Vanguardiin saatiin vakiovarusteena yöpymiseen kelpaavat vuoteet kippaamalla alkuperäiset etuja takaistuinsohvat nurin. Olisiko outoa jälkituoda, ihan tasapainon vuoksi, myös arkinen automalli. Cooper lupasi muutoksen mihin vain autoon. Yhtäältä on kyllä taltioitunut ( ja jälkituotu) kalliin luokan edustusja urheiluautoja, mutta missä näet noita aikoinaan tuhansittain Suomeenkin tuotuja arkisia perheautoja. Vuonna 1954 elettiin aikaa, jolloin sotien päättymisestä oli kulunut vasta tuskin kymmenen vuotta
Briteissä tehty, jäähdytysveden letkuun upotettu sähköinen esilämmitin, nähtiinkö niitä missään Suomessa myydyssä autossa. isojen firmojen koppalakkiset ammattikuskit tapasivat inhota sitä. Ken osasi käyttää sitä, nautti, mutta mm. sähkötoiminen esivalitsijavaihteisto. Kuulemma britit eivät vieläkään osaa esilämmittää autojaan, saati putsata kylminä öinä jäätyneitä tuulilasejaan. Oliko tämä yksi ns. ”lohkolämmittimen” esiasteista. Kehitystaival autonmoottorien esilämmityksessä on melkoinen, mutta taitaa enemmän olla skandinaavien osaamisaluetta. Sumujen saarella pitkään asunut avustajamme kertoi nähneensä jotain niinkin hirvittävää kuin kiehuvan veden kaatamista teepannusta jäiselle tuulilasille! autocarmainoksia.indd 5 autocarmainoksia.indd 5 23.11.2021 10.30 23.11.2021 10.30. Miksi tehdas tarjosi vasta 195455 mahdollisuutta ostaa autonsa normaalilla USA-tyyppisellä automaattivaihteistolla, joka toimi helpommin opittavasti. Amerikkalaisvalmistajien tuotanto ei lie alkuun riittänyt omienkaan vaihteistotarpeiden tyydyttämiseen, saati myymään niitä toisille autotehtaille. 5 Suomeen 1953 asti tuoduista Armstrong-Siddeley Sapphireistä lähes kaikissa oli ns. Mobilisti Senior 4/21
Se, että tämän auton valmistajatehdas oli eniten tunnettu traktoriensa tuottamisesta (David Brown). autocarmainoksia.indd 6 autocarmainoksia.indd 6 23.11.2021 10.30 23.11.2021 10.30. tuulilasinpyyhkijöiden mekanismi tai lämmityslaitteen puhallin lakkoilee, tiedossa on katalan kallis lasku. Lamborghini. Oliko muita. Siitäkin huolimatta, että vaihdekeppi oli rattiakselilla . Etuistuimelta piti mukamas löytyä istumatilaa kolmelle rinnan. Mobilisti Senior 4/21 Nykylehdistö kyllä vaalii edelleen Aston Martinin legendaa, mutta yksi asia yhä oudoksuttaa. 6 . En emmi arvata: ei yhtäkään. Mieleen tulee esim. Niin ovat osat kaukana kaiken jossakin muun "mukavuusvarusterojun” takana. Työtunteja ja kertakäyttöisiä muovikiinnitysklipsejä kuluu pikkuasioiden korjaamiseen kauhistuttavia määriä! Bentley Continentalin koko pähkinäpuisen kojetaulun sai irrotettua kuulemma vain neljällä ruuvilla. Tämä Austin A 90 Sixin mainos julkaistiin The Autocar -lehdessä 29. Mikä sai britit lopettamaan ”puisten kojetaulujen” valmistamisen, joku turvapykälä vai käsityötä vaativan puun hintapaine. Kolme rinnakkain istuminen oli tosin jo lähes pakkovaatimus USA:ssa tehdylle autolle, mutta ei tämän auton sisämitoille. lokakuuta 1954. Taisipa Porschenkin liiketoiminnasta se kannattavampi osa olla pitkän aikaa agraariaiheista. Ihan kivan näköinen, rivikuutosella kulkeva brittiauto, joita tuotiin Suomeenkin, mutta olisiko yhtäkään säilynyt. Näinköhän tuossa ainakaan ”mukavasti” istuttiin. Muitakin ”traktoritehtaita” on, joissa tuotettiin henkilöautoja vain sivuharrastuksena. Jos nykyauton esim. Saati, jos tuolloin olisi jo tunnettu turvavyöpakko
Vuosien varrella Laycock Engineering valmisti yli 3,5 miljoonaa ylivaihdetta; niistä yli miljoona meni Volvoihin! Käy mielessä: mitä jos tahtoisit jälkiasentaa arvokkaaseen 50-lukuiseesi ylivaihteen, myykö niitä enää uutena kukaan. Tässä kerrotaan Australiassa ajetusta luotettavuusrallista, johon osallistui 192 autoa mutta vain 72 ajoi maaliin. On soman piristävää lukea kehuja jo ”aika ikivanhan mallin”, Peugeot 203:n, taannoisista kilpamenestyksistä. Kun uusi Humber Hawk maksoi Briteissä 695 puntaa, lisävaihteen hankinta teki vain 45 puntaa – siis noin kuuden prosentin hinnankorotus. autocarmainoksia.indd 7 autocarmainoksia.indd 7 23.11.2021 10.30 23.11.2021 10.30. Maalibanderollin peilikuvateksti herättää huomion yllättävän tehokkaasti; juonikasta mainontaa, eikö vain. 7 Miksi ylivaihdetta ei tarjottu aikoinaan saman tien uuteen autoon, miksi se piti aika vähäiseen hintaan tilata erikseen. tarjoaa sekä varaosia että kokonaisia ylivaihdeyksiköitä yleisimpiin malleihin. Kyllä vain! Entisten Laycock Engineeringin työntekijöiden perustama Overdrive Repair Services Ltd. Mobilisti Senior 4/21 . 11 osallistuneesta 203:sta vain yksi jäi matkalle
Mobilisti Senior 4/21 Jo 1925-28 Chevroletissa tarjottiin mahdollisuutta ”kipata autoon astuttaessa ratti sivuun. Jotenkin ehkä hämmentävää, että (1954) MG T.F. 8 . autocarmainoksia.indd 8 autocarmainoksia.indd 8 23.11.2021 10.30 23.11.2021 10.30. Tuottiko avomallin erikseen mainostaminen koko mallistolle myyntiä. Tätä, ”ehkä eniten mahakkaita hyödyttävää” ideaa tarjosi Mercedes-Benz 1954 myös ”yli 220km/h” nopeuksiin yltävässä 300SL -mallissa. Mitä yleensä tulisi ymmärtää sanalla Midget, ja olisiko moisen termin käyttö enää nykypäivänä poliittisesti korrektia. -sarjan autoa kutsuttiin jopa mainoksessa nimellä Midget. Vai katsottiinko avoauto niin epäsopivaksi suomalaisiin talvioloihin, ettei sellaiseen kannattanut tuontisäännöstelyn aikana haaskata valuuttaa. Ei hintakaula tavallisen sedan-Hillmaniin rajoittavan iso ollut, mutta esim. Koettiinko uusi avoauto vuoden 1954 Suomessa niin ”kateutta tai pahaa mieltä tuottavaksi turhakkeeksi”. Silloinkin, kun avomalli oli ilmeisen kohtuuhinnassa. suomalainen maahantuoja ei tainnut uskaltaa tuoda edes sitä yhtä, ei edes näytteeksi
Saksalaisille perin epätyypillisesti autossa oli 12 voltin sähköjärjestelmä, mistä epäilemättä oli etua dieselmoottorin käynnistämisessä. Aimo Astalan taannoiseen Helsingin Automuseoon jälkituotiin näet Englannista nimenomaisesti Lontoo-taksiksi tuotettu auto, johon tehdas asensi jo uutena Borgwardin dieselmoottorin. Siis että Englanti ryhtyi tuomaan Saksasta – kahdeksan vuoden takaisesta vihollismaasta – autoja, onhan se sammumaton sensaatio. Yksi 50-lukuinen melkein Borgward-diesel tosin löytyy kyllä Suomesta. Borgward Hansa Diesel -henkilöauton mainoksessa korostetaan mm. Myös puukorinen farmari oli mainoksessa, vaan montako sellaista oikeasti muka tehtiin. Suomeen vastaavaa Isabellan edeltäjäää tuskin tuli ainuttakaan. Hansa 1800 Dieselissä oli 4-sylinterinen, 1 758cm 3 moottori, joka tuotti 42 hv käyntinopeudella 3 400 r/min. 4 litraa) pääsee 51 mailia (82 km). näitä etuja: Moottorin karstanpoisto vain 80 000 mailin (noin 120 000 km) ajon jälkeen. autocarmainoksia.indd 9 autocarmainoksia.indd 9 23.11.2021 10.30 23.11.2021 10.30. Brittiläisen Motor-lehden testissä diesel-Hansa saavutti 109 km/h huippunopeuden, mikä jää aika paljon tehtaan lupaamasta 129 km/h vauhdista. Mikä vielä hämmentävämpää – dieselkäyttöisenä. Ei ”vaivantäyteistä sytytyssysteemiä, ei sytytystulppia, ei kaasutinta”. Mobilisti Senior 4/21 . 9 The Autocar 21.8.1953 teki koeajoselostuksen Borgward Hansa 1800 -dieselhenkilöautosta. Yhdellä gallonalla (n. Nykyisin auto löytyy Espoon Automuseosta
Nyt huoltamolla esitettäisiin vastakysymys: ”Rasvaus. Tilaa oli, kaikki oli uutta. 10 . Sen tiesi ja teki jokainen automies. Autoa oli pidettävä hyvin, pestävä, huollettava ja rasvattava. K.L.B. Uutena ne olivat varmasti kalliita länsimaisia tarkkuuskojeita – ja teknisesti vanhentuneina täysin arvottomia. Oheiset varsin ainutkertaiset kuvat ovat sekalaisista aikalaislähteistä. autonhuoltoa50luvulla.indd 10 autonhuoltoa50luvulla.indd 10 23.11.2021 10.38 23.11.2021 10.38. Mersun rekisterikilvet voisivat olla hollantilaiset – olisiko jopa Shellin edustaja vierailulla Suomessa. Siis jotakuinkin toisin kuin nyt. Kuva lienee Palace-hotellin alakerran parkkihallista. 1950 Buickin rinnalla on ilmeisen uusi ”ponttoni-Mersu”, varmaan aika alkupään tuontierästä. Ei naurata, ei. Mahtoiko kukaan ottaa asiakseen taltioida tuollaisia näennäisesti merkityksettömiä apuvälineitä. Kuvissa näkyviä testilaitteita ei nykyasentaja ole kai nähnyt koskaan. Vaikkapa voiteluvälit; ennen autot rasvattiin tunnontarkasti jopa vain 600 kilometrin välein. Mobilisti Senior 4/21 Olihan se autojen huolto SILLOIN ERILAISTA Mietipä kuulemiasi menneisyyden autonhuoltototuuksia. Mitä se on?” Nykypolvi ei tietenkään voi muistaa, että jos 50-60-luvuilla sait hankittua uuden auton, sellaista lähes palvottiin
autonhuoltoa50luvulla.indd 11 autonhuoltoa50luvulla.indd 11 23.11.2021 10.38 23.11.2021 10.38. Kuka tuollaisiakaan olisi jatkossa säästänyt, ja tulisiko kysyä – olisiko pitänyt. 11 On toki valotehoissa tapahtunut huimaa kehitystä, mutta niin ovat myös korvaavan valolähteen hinnat nousseet sairaan nelinumeroisiin lukuihin, kun pahalla tuurilla nykyautossa menee uusiksi koko umpio monine valoineen ja ohjauselektroniikkoineen. Nuo ison höyläpenkin tai sorvin kokoiset, ilmeisesti virranjakajan koestuslaitteet. Mobilisti Senior 4/21 . ”tavallisen sivuventtiili-V8:n” virranjakajan säätölaitetta moni harrastaja etsii koirien ja kissojen kanssa. Nyt sekin menee silmäätekevillä aika usein toisin päin – tärkeämpää olisi kai päästä ajamaan numeron puolesta mahdollisimman hankalasti tunnistettavana. 1962?) vimma näyttää suhteittensa voimaa hankkimalla virkamieheltä aina joku kivan lyhyt ja helpolla muistettava numero. Tänä päivänä esim. Kuvan Saabin AO-5 -kilpi tuo mieleen myös sen ajan (n
Kuva 50-lukuisen huoltoaseman varaosatiskiltä. Leppäsuon Shellit ja Malmin Unionit, joista tapasi saada apua yötä myöten – muisto enää! Toisaalta, eipä tuollaisia osia nykyautojen kanssa taida usein tarvitakaan. Toisesta kuvasta paljastuu tuon ajan kaksitahti-Saabin ehkä käyntivarmuuden arin kohta eli virranjakaja ja sen kosteudelle ja halkeamille arka kansi. Helsingin kokoisesta kylästä katkenneen sijalle apulaitehihnan. Sytytystulpista ja kärjistä nyt puhumattakaan. Mobilisti Senior 4/21 Menossa sytytyksen ajoitusta. Ynnä huomaa nyt jo omituisuus, ”laturi” oli vielä tasavirtatyyppiä, vasta kalleimpiin euroautoihin alkoi 60-luvulla tehdasvarusteena vaihtovirtalatureita. Virranjakaja sijaitsi moottorin edessä, kaikelle saderoiskeelle alttiissa paikassa. autonhuoltoa50luvulla.indd 12 autonhuoltoa50luvulla.indd 12 23.11.2021 10.38 23.11.2021 10.38. Nyt niiltä main tuputetaan kyllä kaljaa, virvoitusjuomia ja karkkeja, mutta mistä löydät yöaikaan esim. 12
Mobilisti Senior 4/21 . Sulakerasia, akun kunnon tarkistus, voi miten vanhanaikaista – nykyisin tungetaan vain stöpseli seinään. Osa 1951 Plymouthin omistajan sielunmaisema lienee roikkunut yhä menneen ajan varotoimissa. 13 Käynnissä on ilmeisesti pyörän tasapainotus. Kehitystä varsinkin balanssin mittaamisessa taitaa olla tapahtunut valovuoden verran, vaikka korjausperiaatteet ovat yhä samoja. Tuskin noilla kyettiin mitenkään ”tiivistämään ajovalojen tehoa” pimeässä ajettaessa. Valmistustoleranssitkin ovat kuulemma laaturenkaissa niin hyvät, että painoja tarvitaan todella vähän. Lipat ajovalojen yläreunassa saattoivat sotavuosien yöajoissa vaikeuttaa vihollisen koneita huomaamasta autoa, mutta nyt. Kuva sinänsä ei kerro kaksisia sen ajan auton valojen säätötoimista, yhtäältä säätövarusteet näyttävät olevan samaa kokoa kuin koulun jumppasalin pukkihyppyeste. autonhuoltoa50luvulla.indd 13 autonhuoltoa50luvulla.indd 13 23.11.2021 10.39 23.11.2021 10.39
14 . Veikkaan että kuva on Palace-hotellin alakerran Shell-asemalta. autonhuoltoa50luvulla.indd 14 autonhuoltoa50luvulla.indd 14 23.11.2021 10.39 23.11.2021 10.39. Kun hankintavuosikin on rekisterikilven (BS-485) mukaan aika varmasti 1958. Rampissa 1955 DeSoto, taustalla mainostetaan Shellin bensiinin lisäainetta. Elinkeinoelämän keskusliitto ja muita työnantajajärjestöjä – saattoi löytyä auton omistaja. Ainakaan jalankululla ei ollut asiaa samalle ajoväylälle – nyt sekin asia tapaa mennä toisinpäin, auto joutuu pyytämään anteeksi olemassaoloaan. Uusia huoltoasemia syntyi ropisemalla – myös kellaritiloihin. Muuatta asiaa ei ehkä silti heti huomattu: ajorampit tehtiin turhan usein hölmön kapeiksi. Ei vielä eletty nykyaikoja, jolloin naiskauneuden yhdistäminen automainontaan katsotaan ristiinnaulitsemisen arvoiseksi rikkeeksi. Ajatus rakentaa huoltoasema oli 1950-luvulla aina varman tuottava. Mobilisti Senior 4/21 Oho, ja kakkularapsis! Ei noita tuon vuoden Edseleitä Suomeen saatu kuin alle viisi yksilöä. Yläkerran konttoreista – mm. Olisiko menossa muotinäytös jossain huoltokorjaamossa tai autoliikkeessä
ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. U U TU U S! www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Satinointikone 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. Maks. Moottori: 230V / 370W. Paino: 4,3 kg. Mitat (PxLxK): 1280x330x1205mm U U TU U S! 1599€ tuotenro 511050 Englanninpyörä Laadukas ja vahva englanninpyörä ammattikäyttöön. pellin paksuus 2mm. Teho 500W. Moottori: 400V / 0,75kW. Maks. Mitat (PxLxK): 1023x330x1202mm 849€ tuotenro 520055 Pakettiauton hylly, 6 laatikkoa Pakettiauton säilytysjärjestelmän osa jossa 6 laatikkoa, 3 pitkällä sivulla ja 3 päädyssä. alumiinipelti: 1,8mm Tuplakoneet helpottavat työskentelyä ja säästävät aikaa. 2,5mm teräspelti. Paino: 86 kg 729€ tuotenro 74332 U U TU U S! Epäkeskohiomakone ROS090 Moottorin teho: 350W. Työkorkeus: 1200mm. Hiomapaperin mitta: 150 mm. teräspelti: 1,6mm. Maks. Mitat (PxLxK): 1280x430x1050mm Pakettiauton hylly, 4 laatikkoa Säilytysjärjestelmä pakettiautoon, joka pitää työkalut ja lisävarusteet paikallaan huoltoajossa. Peltileikkuri 500W Sähkökäyttöinen peltileikkuri. 269€ tuotenro 69175 Sikkikone 150mm Työsyvyys: 150mm. 1399€ tuotenro 511034 kokosivu1.indd 38 kokosivu1.indd 38 25.10.2021 9.15 25.10.2021 9.15. Terännopeus: 40 tai 80m/min. teräspelti: 1,0mm. 85€ tuotenro 493647 Kaikki hinnat sis. Oskillointi: 5 mm. 189€ tuotenro 509658 U U TU U S! U U TU U S! Kylmävannesaha G5013W Yksi markkinoiden parhaista metallivannesahoista autotallille tai pienelle työpajalle. 199€ tuotenro 511068 Kutistus/ venytyskone TWIN Heavy Duty Laadukas kutistus/ venytyskone ammattikäyttöön. Kitasyvyys: 700mm. Paino: 162 kg 1480€ tuotenro 74332 849€ tuotenro 520053 199€ tuotenro 513137 Lisähylly, avonainen Avonainen lisähylly / jatko-osa kalusteeseen 520053. Maks. Mukana 5kpl karkaistuja rullia. Vaihdettava neliskanttinen terä. kanttausta ja kutistusta varten. Pyörintänopeus: 4000-10000rpm. 1100W moottori ja säädettävä nopeus välillä 1000-3700rpm. Kylmävannesaha G4017 Erittäin laadukas puoliautomaattinen vannesaha ammattikäyttöön. Maks. Paino: 1kg. Terännopeus: 23 tai 54m/min. Työsyvyys: 120mm. Sisältää 6 rullaparia mm
Mobilisti Senior 4/21 Tammikuussa 1960 pidettiin Helsingissä moottoripyöräilynäyttely, jonka teemana oli talviajo ja turvallisuus. . Kaksitahtinen moottori oli pyörän arkisin ominaisuus, sillä täysin koteloitu pyörä kokokatteella oli alalla lähes ennennäkemätön, eikä Ariel jättänyt poikkeuksellista suunnittelua pelkkään ulkonäköön. Näyttelyssä on siis ollut nähtävissä moottoripyöräilyn suuri murros. Silti eksoottisiksi kummajaisiksi luokiteltujen japanilaisten moottoripyörien valmistaja oli jo kasvanut maailman suurimmaksi. Tuohon aikaan Jawat ja muut itäpyörät olivat Suomessa yhä myydyimpiä moottoriajoneuvoja. Moottoripyöräilijät eivät innostuneet täysin katetusta pyörästä, minkä tähden Ariel esitteli melko nopeasti mallin Arrow, joka oli käytännössä Leader ilman katteita. Euroopan suurimman mp-valmistusmaan, Saksan tuotanto oli kuitenkin jo hiipumassa, vain britit myivät yhä isoja pyöriä sen minkä ehtivät valmistaa. Perinteisen säiliön tilalla oli tankin mallinen kotelo. 16 . Runkorakenne ja jousitus olivat nekin erikoisia; pellistä prässätty runko sisälsi polttoainesäiliön. Ariel ei valmistanut kaksitahtisia moottoripyöriä vuoden 1914 jälkeen, kunnes täysin katettu Leader esiteltiin 1958. teksti: Janne Halmkrona kuvat: Matti Korjula MOOTTORI-TALVIAJO-TURVALLISUUS MTT 1960 N äyttely katsottiin yleishyödylliseksi tapahtumaksi, olihan mukana Punainen Risti ja Tapaturmantorjuntayhdistys Talja. Jalustalle nostetun Enfieldin varjossa oli historiallisesti katsoen huomattavasti merkittävämpiä pyöriä, sillä Otto Brandt oli tuonut esille kaksi ensimmäistä missään länsimaassa myyntiin saatua Hondaa. Tapahtumasta raportoi Suomen Moottoriliiton oman Moottoriurheilu-lehden lisäksi ainakin Tekniikan Maailma. Molempien kuvaajiin oli tehnyt vaikutuksen Otto Brandtin paikalle tuoma maailman nopein vakiopyörä eli 700-kuutioinen Royal Enfield, jonka väitettiin pystyvän jopa 190 kilometrin tuntinopeuteen. Suomen Moottoriliiton järjestämä näyttely keskittyi kuitenkin melko pitkälti uusien alan tarvikkeiden ja varsinkin uusien moottoripyörien esittelyyn. Opetusministeri Heikki Hosia avasi näyttelyn ja tutustui siihen liiton puheenjohtajan avustuksella. Sitä ei vain länsimaissa juuri kukaan vielä tiennyt, sillä pyörien vienti Japanin ulkopuolelle oli vasta alussa. Tehtaan perinteisten nelitahtipyörien valmistus loppui kesällä 1959, joten kuvanottohetkellä merkin tulevaisuus oli kaksitahtimoottorin varassa. 250-kuutioinen Arrow maksoi 220 000 markkaa. Paikalla oli myös saksalaisia, italialaisia ja itäblokin maissa valmistettuja pyöriä. Arielin ja Yamahan kaksitahtien sanotaan saaneen vaikutteita saksalaisen Adlerin moottoreista. mtt_nayttely.indd 16 mtt_nayttely.indd 16 23.11.2021 10.51 23.11.2021 10.51
Royal Enfield testasi Super Meteorissa vuonna 1958 lukkiutumatonta Maxaretjarrujärjestelmää. Lopputulos oli vain hienostuneempi, sillä sähkökäynnistys oli tuolloin moottoripyörissä todella harvinainen. Moottoripyöräksi Enfield oli hintava, mutta tuohon aikaan eivät kalliit pyörät maksaneet vielä yhtä paljon kuin halvinkaan auto: Ford Anglia maksoi noin 600 000 markkaa ja Trabant karvan verran alle 400 000,-. 17 Otto Brandtin osaston vetonaulana oli Royal Enfield Constellation. Royal Enfield oli nostettu jalustalle, jonka juurella oli kaksi Hondaa. Constellationin hinnaksi luvattiin 350 000 markkaa. Vaikka koe oli menestys ja jarrutusmatka lyheni varsinkin liukkaalla, ei lentokoneissa jo yleistynyttä järjestelmää katsottu tarpeelliseksi moottoripyöräkäytössä. Saman tyyppisestä moottorista italialainen Laverda otti mallia omiin 650ja 750-kuutioisiinsa. Viimeiset valmistettiin 1967. mtt_nayttely.indd 17 mtt_nayttely.indd 17 23.11.2021 10.51 23.11.2021 10.51. Ainakin alkuperäisen tehoisena se on kulkenut yhtä hyvin kuin monet kymmenen vuotta uudemmat japanilaiset, joita jo superpyöriksi kutsuttiin. Se oli 40-hevosvoimaisen Super Meteorin viritetty versio. Honda otti vastaavan koneen tuotantoon 1956, sähkökäynnistyksen se sai 1957. Siihen asti japanilaiset tuotteet oli totuttu näkemään lähinnä länsimaisten kopioina ja Hondankin konstruktiosta löydettiin viitteitä NSU:n tuotteista. 250-kuutioinen Hondan moottori. Ne eivät nähtävästi tehneet lehtien kuvaajiin yhtä suurta vaikutusta kuin suomalaisiin kilvanajajiin – kaikki sinä vuonna maahan saadut 125-kuutioiset Hondat päätyivät kilpapyöriksi. Alunperin Constellationin teho oli jopa 52 hv, mutta kampiakselivaurioiden yleistyttyä sen tehoa laskettiin pian takaisin lähelle 40 hevosvoimaa. Mobilisti Senior 4/21
Kuvan urheilullinen, Sachsin moottorilla varustettu Bauer Sport maksoi 81 900 markkaa, joka oli jonkin verran enemmän kuin kilpailijoillaan. Vuosikymmenen vaihteessa Autotukku Oy toi maahan länsisaksalaisia Bauer-mopoja, mutta vain parin sesongin ajan. Tula perustuu saman valmistajan kaksipyöräisiin skoottereihin. Neuvostoliitossa kun pelättiin pimeää kaupankäyntiä, joten farmariautoja tai muita kauppatavaran kuljettamiseen soveltuvaa kalustoa päästettiin yksityisomistukseen vain erityisin syin. 18 . Kokoontaitettavia pyöriä on valmistettu tai ainakin yritetty jo ainakin 1880-luvulta saakka. Kalliina pidetyn Solifer Exportin hinta oli 77 400 ja Tunturin 75 800 markkaa. Joka vuosikymmenellä on keksitty parempi tapa kuljettaa polkupyörää, vaikka koko laitteen tarkoitus on koko ajan ollut kuljettaa ihmistä. Japanilainen valmistaja Katakura toi Suomeenkin idean kokoontaitettavasta polkupyörästä. Suomessa se jäi harvinaisuudeksi. Mobilisti Senior 4/21 Tula-pakettiscooteri, kuten maahantuoja sitä kutsui, maksoi 255 000 markkaa. Niitä taas väitetään melko perustellusti länsisaksalaisen Hans Glasin tehtailla valmistetun Goggo-skootterin kopioiksi. Japanilaiset polkupyörät eivät kokonaisuutena valloittaneet maailmaa moottoripyörien tavoin. mtt_nayttely.indd 18 mtt_nayttely.indd 18 23.11.2021 10.51 23.11.2021 10.51. Katakura Silk Porta-Cycle oli kohtuullisen menestynyt taittopyörä, sillä niitä näyttää menneen jonkin verran Yhdysvaltoihin ja muihin länsimaihin. Myös Sachsin koneella varustettu Ögland maksoi vain 73 000 mk. Tiettävästi Tulan kolmipyöriä ei myyty kotimaassaan tovereille ollenkaan, vaan ainoastaan laitoksille. 1960 ei ollut viimeinen vuosi, kun Tulan kaltaisia hyötyajoneuvoja on Suomeen tuotu, mutta emme usko niitä enää vuosikymmenen lopulla paljoa myydyn
Aermacchi Chimera oli myös lentokoneita valmistaneen tehtaan vakava yritys tulevaisuuden moottoripyöräksi. Tuon ajan säännösten mukaan kevytmoottoripyörien valmistusta ja maahantuontia ei verotettu. Vain muotoilunsa tähden kaupalliseen epäonnistumiseen ajautuneen erikoisuuden tekniikka oli täysin toimivaa. Vuonna 1960 Zigolon moottori kasvoi 110-kuutioiseksi ja maksoi Suomessa 129 000 markkaa. Greevesin moottoripyörillä oli samaan aikaan entistä kovempia kilpailijoita japanilaisten valloittaessa kilpakenttiä. Pyörän ulkonäköä kehuttiin lehdissä, mutta se ei osoittautunut menestystekijäksi. Vaikka kuvan Zigolon moottori onkin asetuksen mukainen, sen painoksi ilmoitettiin 77 kiloa. Se oli käsihallintalaitteilla varustettu kolmipyöräinen ajoneuvo, joita valtio osti ja antoi tarvitsevien käyttöön. Greevesin taustalla on nähtävillä moottoripyöränäyttelyyn pääsylipun lunastaneiden kesken arvottava, kokkolalaisen Hagströmin nahkatehdas oy:n lahjoittama nahkapuku. mtt_nayttely.indd 19 mtt_nayttely.indd 19 23.11.2021 10.51 23.11.2021 10.51. Ei ole tiedossa, saiko maahantuoja Konetuote Oy Zigolonsa laihdutettua kahdella kilolla verovapaaksi kevariksi. Mobilisti Senior 4/21 . Kuvassa etualalla Greevesin trialpyörä. Sen jälkeen pyöriä myytiin meillekin amerikkalaisen emoyhtiön nimellä. Tehtaan V2 on tämän lehden näkökulmasta melko uusi kehitelmä. Harvinaisuudeksi jäänyttä Chimeraa tehtiin 175ja 250-kuutioisena. Lopullinen niitti tehtaalle oli 1977 sattunut tulipalo, jonka jälkeen tuotantoa ei enää jatkettu. Kuvien Moto Guzzi Zigolo on 98 cm³ ja mallia, joka oli tuotannossa vuosina 1958-59. Aermacchi joutui kehittämään kiireellä perinteisen moottoripyörän näköisen version, joka myi jo paremmin. Vastaava monoperähän yleistyi vasta 30 vuotta myöhemmin. Chimeran takahaarukka oli jousitettu yhdellä elementillä. Vuonna 1999 trial-kuljettaja Richard Deal osti Greeves-nimen oikeudet ja on sen jälkeen valmistanut joitain kymmeniä classickisoihin sopivia, vanhan mallisia trialpyöriä. Sen muotoilu ja tekniikka oli monessa suhteessa persoonallista, mutta näin jälkikäteen katsoen ainoastaan pyörän takajousitus onnistui ennustamaan tulevaisuutta. 19 Moto Guzzi valmisti yli neljän vuosikymmenen ajan pääasiassa moottoreita, joissa ainoa sylinteri oli makaavassa asennossa. Harley-Davidson osti puolet Aermacchin osakkeista keväällä 1960 ja loputkin vuonna 1972. Näiden yhteenlaskettu tuotanto jäi alle 400 pyörän. Lähes koko olemassaolonsa ajan yhtiön päätuote oli kuitenkin nimeltään Invacar. Greeves valmisti julkisen sektorin jatkuvien tilausten suoman taloudellisen jalustan turvin 25 vuoden ajan moottoripyöriä, joilla pärjättiin monessa lajissa, pääasiassa maastossa eli motocrossissa, luotettavuusajossa eli endurossa ja trialissa, mutta myös TT-ajoissa. Auto-Nopso Oy:n maahantuoma Chimera maksoi 215 000 markkaa. Vuonna 1977 terveysviranomaiset tekivät viimeisen Invacar-tilauksensa ja siirtyivät käyttämään ihan oikeita nelipyöräisiä autoja, jotka oli muutettu käsihallintalaitteille. Tehdas pitikin vuoteen 1972 saakka tuotannossa pyöriä, joissa käytettiin Chimeran moottoria. Sen myynti on voinut olla vaikeata, sillä edellisen vuoden lopulla annettiin asetus, jonka mukaan kevytmoottoripyörän suurin kuutiotilavuus oli 100 cm³, ja suurin paino 75 kiloa. Bert Greevesin yritys muistetaan moottoripyöristään ja erityisesti trialiin ja muuhun maastoajoon tehdyistä kilpaluomuksistaan
Kuvan Renault on kuitenkin huomattavasti ylemmän luokan Primaquatre, jollaisen 2000 luvun alussa entisöi esim. Mobilisti Senior 4/21 Reklaamien pauloissa Taisin valita tähän liiankin outoja vanhoja mainoksia, pelkään! Myös niiden lisähöysteeksi tarjoamani höpinät lienevät valtaosalle harrastajia ihan joutavanpäiväisiä. Kaiketi koviin tuotantokustannuksiin, mutta oliko muita syitä. Eli mihin tuupertui suomalainen akkuteollisuus. Tämän pitäisi olla varma tieto, eikä huhu. Huomaa myös tuo pieni teksti, joka alkaa: ”jälleenrakennetussa tehtaassamme, 30 000 akun vuosituotanto”, jne. Saiko tehdas sitä ennen pommiosuman. Mistä maasta 2021 myytävät autojen pakkasnesteet oikein tulevat. Joskus 1950-60 luvuilla pakkasnesteet lienee tehty tai saatu kaikki 100% Suomesta. Vuosia sitten edesmennyt Harry S. Nämä hyvin paljon Opel Olympiaa muistuttavat pikkuautot kulkivat 23 hv neloskoneen varassa, ja armeijamme koki ne liian hennoiksi sotatarpeisiin. Olisiko ollut sukua sittemmin siihen lähelle tulleelle Voimavaunu Oy:lle. K.L.B. Kultamitali suurmessuilla 1935, mitä aitoa erinomaista toisenlaisuutta se tiesi. Toisaalta, tulinpahan karistaneeksi itsestäni pois turhaa tiedonomaista painolastia. Kun lokakuussa 2021 taas jouduin ostamaan uuden akun, en voinut välttyä hintavertailulta: 2021 ostamani maksoi 49 euroa, toisaalta akun valmistusmaa on joku mikä lie. Taisivat olla muutenkin Pohjoismaiden ja USA:n pohjoisten alueiden erikoisuus. Nieminen (mm Volvo Oy ja Chrysler) kertoi antamassaan haastattelussa lehdellemme, että sotavuosina silloisen Volvo Oy:n Sturenkadun juuri valmistuneissa hallitiloissa säilytettiin koko sota-ajan yli useita uusia ja ajamattomia Renault Juvaquatreja. Kysymys ei taida ketään jaksaa enää edes kiinnostaa. Onni Hakulinen Orimattilasta, missä lienee nyt. Vanhamainoksias42.indd 20 Vanhamainoksias42.indd 20 23.11.2021 11.38 23.11.2021 11.38. 20 . Osoitteessa Helsinki, Pohjoinen Rautatienkatu 11, toimi vielä 1939 asti Renaultja International-autojen maahantuoja Voima-Auto Oy