LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE | 8/2007 | 7,50 € Sisubussi | Le Mansin kummitus Cadillac Eldorado Custom Biarritz Ardun-Ford Special DKW NZ 500 Skoda 110 R Coupe Vauxhall Viscount
alkaen. Mobilisti 8/07 W ET ERA ANILIIGAN ERIKOIS NUMERO TRAKTORI T Nyt 7,90 € x Ainutlaatuin en sarja weteraaniliig an traktoreista, mukana tekniset tiedot ja historiakatsa us x Satoja kuvia ja tekstiä uuden elämän saaneista seniorikoneis ta x Koneviestin traktoritaulukko uusista malleista vuodelta 1959 WETERAANILIIGA VAUHDISSA! UPEA ERIKOISNUMERO! Saatavana R-kioskeista ja muista hyvin varustetuista lehtipisteistä 18.12. . Haluttu keräilylehti sopii myös joululahjaksi alan harrastajalle. Suuren suosion saavuttanut erikoisnumero nostaa hattua vanhoille traktoreille ja muille koneveteraaneille. Pidä kiirettä, että saat omasi!. .
Myöhemmin M1:n neloskone korvattiin GAZ-11:n kutosella, joka kehitti jopa 100 hevosta. Ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt farmari Nl:ssa oli Moskvitsh 423. . Nyt aluksen entisöinti on valmistunut ja kapteenin vene konekivääreineen on palautettu alkuperäiseen vuoden 1922 asuunsa. Tässä vuoden 1959 malli. Insinööri Jevgeni Agitovin johtama kehitystiimi perusti ennätysauton GAZ M1:n rungolle ja moottorille. Vaikkei maantieteellinen etäisyys kotiin ole pitkä, on vaikea ymmärtää mitä se täällä tekee. Akateemikko, ydinfyysikko Abram Ioffe sai veneen henkilökohtaisena lahjana Stalinilta. Parhaimmillaan GL1 viiletti lentävän kilometrin 161,87 km/h nopeudella.. Normaalisti 45 hummaa kehittävästä moottorista kutiteltiin 75 hv, jonka voimin coupet keräsivät gloriaa itänaapurin rataluokissa. GAZ-GL1 piti hallussaan itänaapurin nopeusennätystä ennen sotia. Vuonna 2005 surulliseen kuntoon päässyt vene löytyi venevajasta Pietarin esikaupunkialueelta. Laukkuvenäläisen pojanpoika livahtamassa jonkun pahaa-arvaamattoman Mosseen. Mobilisti 8/07. Näitä tyylikkäästi laikattuja tehtaan kilpamosseja tehtiin kaksi kappaletta. Saamamme kuvapaketin annista voi ikäväkseen huomata entisen neuvostokaluston vähenemisen. . Huippukallis, tylsän elitistinen länsikalusto korvaa itäystävän kiinnostavat ja historiallisesti arvokkaat härvelit vuosi vuodelta suuremmalla Bugattien, Bentleyen, Mersujen ja Cadillacien tulvalla. Tavallisille neuvostokansalaisille ei farmareita herunut; monikäyttöisen ja tilavan farkun pelättiin helpottavan pimeitä bisneksiä. Moskvitsh 407 Coupe vuodelta 1962. Vuonna 1949 romutetusta Emdenistä säilyi kapteenin vene, josta tuli puna-armeijan voitonmerkki. Vuosien varrella alus mätäni pahasti, sen kansi korjattiin turkkilevyllä ja moottoriksi vaihtui Pobedan kone. Volvo 262C ’77. Emdenin ruoria vuosina -34 ja -35 pyöritellyt muuan Karl Dönitz johti sittemmin kolmannen valtakunnan sukellusvenelaivastoa ja lopulta muutaman päivän ajan koko valtakuntaa. Kilvistä päätellen matka ei kuitenkaan ole länteen. teksti: Matti Ouvinen | kuvat: Ilja Sorokin Saksalainen risteilijä Emden oli ensimmäisiä saksalaisia sotalaivoja Versaillesin rauhan jälkeen. Ilja Sorokin’s Oldtimer Gallery 2007 – Moskovan vanhat ajastimet Lokakuun lopulla Moskovassa järjestetyssä Ilja Sorokin’s Oltimer Gallery -näyttelyssä esiteltiin itänaapurien harrastekalustoa autohistorian eri vaiheilta. 2002 konkurssiin menneen Moskvitshin tehtailla kootaan muuten nykyään Dacia Logania. Mutta yrittää täytyy
. Mobilisti 8/07. . Sisältö 8/2007 Moskovan näyttely 3 Ardun-Ford Special 6 Ounasvaaran vauhtikisat 13 Vauxhall Viscount 17 Sisu SB-10 -korpilinjuri 32 Cadillac Eldorado 40 Skoda 110 R 48 DKW NZ 500 54 Muovimerkin valmistaminen 74 Vain yhden paperin tähden 80 Neliveto-Nuffieldit 82 Suomi-Pukit maailmalla 84 Brittipyöriä Neuvostomaassa 88 Itsenäisyyspäivän paraati 90 Kuvatalkoot 92 Le Mansin kummitus 96 Uutisia, tapahtumia, kuultua 24 Lukijoiden postia toimitukselle 30 Ostetaan, myydään, vaihdetaan 60 Tapahtumakalenteri 71 Mobilisti koekatsoo 72 Jussin jorinat 78
uudessa. paino. työmatkapendelöinnissä?syntyy?vuodessa?hiilidioksidipäästöjä?huimasti. ei?ole?mitään?järkeä?–?1980/90-lukujen?taitteen?tyypillinen. uusien. polttoaineenkulutukseen,. enemmän?kuin?maan?kaikista?yli?15-vuotiaista?autoista. Suomen. hinnat. palot. kylliksi,?on?uuden?systeemin?erinomaisuutta?perusteltu?argumenteilla,?joissa?sydet?ja?sepät?ovat?menneet. Tällaisessa?maailmassa?ei?todellakaan?ole?mitään. heittäytymisen. sotiminen??Jenkit?ja?turkkilaiset?pois?Irakista,?venäläiset?Tshetsheniasta?ja?etiopialaiset?Somaliasta! Loppukevennykseksi?vielä?uutinen?Helsingin?Sanomista?tiistailta?27.11:?Siinä?kerrottiin,?että?pelkästään?Kiinan?kivihiiliesiintymissä?kytevät?tahattomat. . 0500-425 063 petri.niemenmaa@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Aineiston sisäänjättö 4 viikkoa ennen lehden ilmestymistä. todeta,?että?napajäiden?sulamisen?suhteen?on?aivan. päätti. silti,?ainoa?paikka,?jossa?niistäkään?voi?Suomen?autotiheydellä?kärsiä?on?Helsingin?ydinkeskusta?tietyissä. kasvun?vuoksi?noussut?satoja?kiloja.?Seurauksena?on. viisikymmenkertaiset?koko?Suomen?ajoneuvoliikenteen?vuosipäästöihin?nähden.. taivaan?sama,?ajavatko?suomalaiset?kolmen?litran?autoilla?vai?bensakäyttöisillä?maastureilla.?Jos?suomalaiset?välttämättä?haluavat?–?noin?niin?kuin?esimerkiksi. järkevämpää?hillitä?isompien?kaupunkien?asutuksen. yleisötapahtumat,. ympäristökuormitusta. hyvä. suhteessa. Hyvänä?esimerkkinä?siitä,?että?poliitikot?eivät?erota?eri?päästöjä?toisistaan,?esitteli?valtiovarainministeri. päästöille,. urheilukilpailut,?messut?ja?suviseurat?pitäisi?nekin?saman. pelkillä. autojen. tien?kieltää?–?muutaman?valtakunnallisen?massatapahtuman?hiilidioksidilasti?ylittää?helposti?kaikkien. ajoneuvojen. jotain. henkilöauton. vuosipäästön.. liikenteen. auton. huomattavasti. ilmakehään. suorassa. Huvittavinta?on?se,?että?niin?lehdistö,?virkamiehet. kasvihuonekaasuja?yhtään?sen?enempää?kuin?suosituimmat?uudet?autotkaan.?Hiilidioksidipäästöt?ovat. mutta. yhteensä.. nimittäin. ei. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. kattavan?mukavuusvarustelun?ja?yleisen?autojen?koon. paljon. Pankit: SAMPO 800016-1166862 NORDEA 134730-246714 OKO 572146-210727 Repro: CTP-tulostus Textop Oy Painopaikka: Alprint Oy, Porvoo ISSN 0783-4616 lehti vanhojen ajoneuvojen harrastajille V uoden?alusta?voimaan?tuleva?autoverouudistus. pakollisessa. hiilidioksidia. asia.. määrän,?joka?vastaa?Yhdysvaltain?puolen?vuoden?autoliikenteen?päästöjä.?Yksinkertaisella?laskutoimituksella?voidaan?todeta,?että?jos?uutinen?pitää?paikkansa,. Hallitus. henkilöauto. siitä?paikallisesti?voi?kukaan?kärsiä.?Puhdistamattomissa?pakokaasuissa?sen?sijaan?on?runsaasti?haitallisia?aineita,?kuten?häkää,?palamattomia?hiilivetyjä?ja. . samalla. Kustantaja/Publisher Kustannus Oy Mobilisti, Niittyläntie 11, 00620 Helsinki puh. typen?oksideja,?jotka?ovat?hengitettynä?oikeasti?vaarallisia.?Niistä?ei?kuitenkaan?enää?puhuta?lainkaan.?Ei. kulkuneuvoihin.?Aivan?kuin?tässä?ei?olisi?perusteita. tavallisen. vuodessa. on. halpenevat,?ja?autokannan?uusiutumisen?sivutuotteena?myös?käytettyjen?hinta?laskee,?eli?tavallisilla?autoilijoilla?on?varaa?entistä?parempiin?ja?turvallisempiin. aiheuttamaa. kirvoittanut. pärinää;. on. olisi. Bremer e-mail: toimitus@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi www.mobilisti.fi Päätoimittaja/Editor Jan Enqvist Toimituksessa Katja Enqvist Outi Haapala Janne Halmkrona Matti Ouvinen Kimmo Virtanen Vakituisia avustajia Yrjö Bremer Juhani Halmeenmäki Timo Happonen Jukka Heikkinen Timo Juurikkala Kimmo Koistinen Ilpo Mikkonen Eino Ritaranta Vesa Rohila Kim Snellman Raimo Söderholm Toimituksen osoite/ Address Niittyläntie 11, 00620 Helsinki Ilmoitusmarkkinointi Capesland Oy Petri Niemenmaa puh. kannalta. pakko. autossa. Suosituimpien. kuten. on. kokonaan?sekaisin. on. Entä. jotka?eivät?autotekniikasta?useinkaan?mitään?ymmärrä. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. enimmäkseen?puolesta,?mutta?tietysti?myös. vanhojen. massiivisen. jatkuvaa?leviämistä?ympäröivälle?maaseudulle.?Yksin. kahdelle?miljardille?intialaiselle?ja?kiinalaiselle?–?tehdä. parran. uhallakin. Kokonaisuutta?ajatellen?uusi?autoverojärjestelmä. saatiin?myytyä?myös?punavihreille?piireille.?Piireille,. laske. Hiilidioksidipäästöjen. Kiinan?kivihiilipalojen?kasvihuonepäästöt?ovat?noin. tuottavat. naamioida. Jan Enqvist Laastaria pintaan. vastaan.. Suuret. turvarakenteiden,. kehittynyt,. Kai L. ilmakehään. se,?että?keskimääräinen?uusi?auto?kuluttaa?polttoainetta?ainakin?yhtä?paljon?kuin?tyypillinen?henkilöauto?kaksi?vuosikymmentä?sitten. ruuhka-Suomen. Katainen?taannoin?verouudistuksen?siunauksellisuutta?oudoin?argumentein.?Hänen?mukaansa?verouudistuksella?pyritään?uudistamaan?autokantaa?siten,?että. kansalaisilta,?joten?miksi?hurskastella?. Kokonaisuus?ei?valitettavasti?kysele?neuvoja?Suomen?hallitukselta?tai?sen?muodikkaasti?huolestuneilta. autoveroalen?ympäristönsuojelun?kaapuun,?ja?niin?asia. yli?15?vuotta?vanhat,?ilman?katalysaattoria?olevat?autot?saataisiin?liikenteestä?pois.?Vero?määräytyy?kuitenkin?hiilidioksidipäästöjen?perusteella,?joten?ohjaava?vaikutus?jää?tässä?suhteessa?hämärän?peittoon. sääolosuhteissa.. eikä?niitä?voi?katalysaattorilla?tai?muilla?laitteilla?puhdistaa.?Uusien?autojen?moottoritekniikka?on?parissakymmenessä. 09-272 7100 fax 09-2727 1027 hallituksen pj. vuodessa. syytä?potea?huonoa?omaatuntoa?oikeasti?vanhalla?autolla?ajamisesta,?ei?edes?–?hyi?olkoon?–?puhtaasti?huvimielessä. hiilidioksidipäästöillä.?Hiilidioksidi?ei?ole?myrkyllistä,?eikä. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti koituvista vahingoista, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. kuin?poliitikotkin?näyttävät?nykyään?mittaavan?auton. Mobilisti 8/07. Kyyniseksi
Taka-akseli anastettiin 30-luvun Lincolnista ja etujousitus ohjauslaitteineen samanikäisestä BMW:stä. Ardun-Ford Special Jan Enqvist . Moottoriin satsattiin lujasti, sillä Fordin ”95” V8 ostettiin uutena Autola Oy:stä. Kilpa-auto koottiin sekalaisista tuotantomallien osista ja niiden verhoksi rakennettiin matala omatekoinen kori. Kardan Oy:n alkuperäiskonseptista kelpuutettiin lopulta vain akselistot ja osa koria. Valmista tuli, vaikka koripajalla ei ollut edes omia toimitiloja, vaan korityöt tehtiin kulloisenkin asiakkaan luona. Lähtökohdaksi valittiin 1925 Maxwellin runko, jota lyhennettiin ja vahvistettiin. Kilpurimaisen ulkonäön synnyttäminen uskottiin linja-autojen korittajana tunnetulle Ström & Herrgårdin liikkeelle. Eläintarhassa auto esiintyi ensimmäisen kerran vuoden -51 ajoissa, joissa sitä ajoi myöhempi omistaja, rovaniemeläinen autoliikkeen omistaja Uno Lamminen. Kauden -52 päättäneiden Käpylänajojen päätteeksi Lamminen sai ylipuhuttua Wikmanin myymään auton itselleen. Valmiudet olivat hyvät, sillä Pohjolan Auto oli Pohjois-Suomen suurin Ford-liike asiaankuuluvine valmiuksineen. Uusiin puihin Uno Lammiselle oli alusta pitäen selvää, että vastahankitun auton kilpailukyvyn parantamiseksi oli ryhdyttävä syvällekäyviin toimiin. Spesiaali sai uuden kodin Pohjolan Auton tiloista Rovaniemellä. Monet luokan autoista olivat niin tekniseltä kuin esteettiseltäkin kannalta arveluttavia, mutta kunnianhimoisimmat toteutukset – sellaiset kuin Uno Lammisen Ardun-Ford Special – olivat täysiverisiä kilpureita. Mobilisti 8/07. Wikman osallistui autolla vaihtelevalla menestyksellä muutamiin kilpailuihin 50-luvun alussa. Runko ja akselistot saattoivat olla peräisin melkein mistä vain, mutta voimanlähteeksi useimmat rakentajat valitsivat Fordin sivuventtiili-V8:n, joka oli potentiaaliseen tehoonsa nähden kevyt. Hyväksi havaittuun peruskaavaan luotti myös vaasalainen Kardan Oy, joka sai 40-luvun lopulla Karl-Gustav Wikmanilta toimeksiannon kilpa-auton rakentamiseksi. S pesiaalin perusresepti oli yksinkertainen. Vaimeasta vauhdista huolimatta Lamminen ilmeisesti mielistyi vuokra-autoonsa. Vauhti ei kovassa seurassa aivan riittänyt ja Lamminen ajoi maaliin neljäntenä; kaksi kierrosta voittajalle, Ruotsin Erik Lundgrenille, jääneenä. Radikaalein muutos oli Maxwellin täysinErikoisurheiluauto Pohjoismaiset erikoisurheiluautot – spesiaalit – muodostivat meikäläisen autourheilun kovan ytimen 40-luvun lopulla ja 50-luvun alkupuolella. Lisäksi Hopan moottoreita oli joka puolella ja niihin oli jo varhain saatavilla jos jonkinlaisia viritysosia
Auto noudettiin Pohjolan Auton korjaamolle, jossa se kunnostettiin ja maalattiin valkoiseksi. Mallia otettiin Ferrarin silloisista Grand Prix -autoista. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Ounasvaaran vuoden -62 sekavaksi muodostunut kilpailu, jossa Oiva Happonen ajoi maaliin toisena – vain 1,18 sekuntia Timo Mäkisen ajamalle Jaguar D:lle hävinneenä! Kilpailu jäi vanhan erikoisurheiluauton viimeiseksi. Kenttäkokeissa arvioitiin ainakin Fordin uudempaa kansiventtiilikahdeksikkoa (Y-lohko) ja sodanaikaisesta saksalaisesta puolitelavaunusta peräisin olevaa ilmajäähdytteistä Steyr V8:ia. Teknisen kasvojenpesun yhteydessä Pohjolan Auton peltivelho Pentti Fest sai tehtäväkseen suunnitella kilpuriin modernimman ja menevämmän näköisen naamavärkin. Varmaa on vain se, että ”Made in England”-laatan perusteella kansipari on yksi kymmenestä ensimmäisenä maailmalle lähteneestä Ardun-sarjasta ja peräisin Allardilta Englannista. Rafu Huhta kävi vuonna -74 noutamassa spesiaalin Järvenpäähän, jossa tunnettu alan mies Esko Vainio entisöi sen. Lammisen pää osui voimalla takapyörän kurakaareen, eikä edes kypärä voinut estää loukkaantumista. Lopputulos oli rovaniemeläisten oman varovaisen arvion mukaan kovasti näköinen, ellei jopa esikuvaansa parempi. Syskyllä -93 auto sai lopulta ansaitsemansa pysyvän sijan Rovaniemeltä, kun Oiva Happosen poika Timo ja Lapin Mobilistit ry saivat ostetuksi sen Uno Lammisen perillisiltä. Peruskomponenttien maanläheisestä alkuperästä johtuen kilpuri oli raskaanpuoleinen, mutta kuitenkin kevyempi kuin useimmat kilpailevat konstruktiot. Pohjolan Auton työnjohtaja Leo Kyykkä suunnitteli tilalle kevyemmän ja ennen kaikkea merkittävästi jäykemmän putkirungon. Mobilisti 8/07 . Lammisen Special syöksyi radalta vaarallisessa Aspin kaupan kaarteessa ja törmäsi nelipyöräluisussa rajusti reunavalliin. Kovaa ajoa Uno Lamminen kilpaili autolla menestyksekkäästi eri puolilla Suomea kausilla 1953-57; Eläintarhassa, Käpylässä, Ounasvaaralla, Imatralla, Puijolla ja Äimärautiolla. Arkinen sivuventtiilimoottori ei enää kelvannut vauhdittamaan uudelleensyntynyttä kilpa-autoa. Vuonna -64 auto hinattiin Pohjolan Auto Oy:n vaihtoautohallin seinustalle, jossa vierähti kymmenkunta vuotta paljaan pohjoisen taivaan alla. Varsinkin esteettisesti kokonaisuus oli lähempänä täysiveristä Grand Prix -autoa kuin tavanmukaista pohjoismaista erikoisurheiluautoa. Oiva Happonen kilpaili elvyttämällään spesiaalilla kausilla 1961-62. Lamminen piti autoa Allardina ja sellaisena se myös ilmoitettiin kilpailuihin. Putkirunkoineen, erillisine etujousituksineen, hammastankoineen ja hovimekaanikko Sven Nordmanin virittämine Ardun-moottoreineen se oli Allardin kuuluisaa J2mallia modernimpi auto. Keulalle sommiteltiin koemielessä erilaisia voimanlähteitä, joita yhdisti vain sylinteriluku ja sylinteriryhmän muoto. Minkä kiven silmästä Lamminen kannet sukelsi, ei ole tiedossa. Vanha kilpuri sai unohtua rauhassa pari vuotta, kunnes nuori teknikko Oiva Happonen aloitti pitkän työuransa Pohjolan Auton palveluksessa. Pohjolan Auto ajautui kuitenkin vuonna 1979 konkurssiin, ja Ardun-Special siirtyi vuosiksi näytteille Espoon automuseoon – ikään kuin turvaan ikävältä sekamelskalta. Tyytyväisyys oli oikeutettua, sillä rakenteeltaan kilpa-auto oli 50-luvun alkupuolella aivan ajanmukainen. 7 Spesiaalin ArdunFord V8 on kaksine tupla-Solexeineen ulkoisesti täsmälleen siinä asussa kuin se 40-luvun lopulla Allardilta lähti. Lopulta katsottiin parhaaksi palata luotettuun lättäpää-Fordiin, mutta Ardun-sarjalla kansiventtiilimoottoriksi muutettuna. Perusteellisen nahanluonnin jälkeen Lammisen spesiaali muuttui niin hienoksi kilpa-autoksi, että ylpeä omistaja ei enää halunnut kutsua sitä Ford Specialiksi. Onni onnettomuudessa oli, että auto pysyi pyörillään ja että turvavyön käyttäminen oli pakollista ensimmäistä kertaa Ounasvaaran vauhtiajojen historiassa. Aika oli oikeastaan jo ajanut vanha skabarin ohi, mutta voimaa riitti ja sopivissa olosuhteissa sillä pystyi pistämään kampoihin kelle ja mille hyvänsä. Kilpa-autoilu kiinnosti, ja nuorimies sai Lammiselta luvan palauttaa ”Allardin” jälleen iskukykyiseksi. Vaurioitunut spesiaali vietiin pois silmistä erään ladon suojiin maakuntaan. ”Allard” oli nopea, eikä menestykseltäkään vältytty. Uno Erikoisurheiluauto Lamminen toipui takaisin työelämään, mutta kilpa-ajot oli hänen osaltaan ajettu. Sekä auton että kuljettajan tarinat olivat katkolla Rovaniemellä juhannuksena 1957. palvelleen rungon päästäminen kärsimyksistään. Järvenpäästä auto palasi kunnostettuna ja punaiseksi maalattuna takaisin Pohjolan Auton vaihtoautohalliin – tällä kertaa seinän paremmalle puolelle. Lopulta Uno Lammisen tuli vanhaa sotaratsuaan surku ja hän päätti entisöittää sen. Ohjausakselin linjaus on suoraviivainen.. Tämän jälkeen spesiaali jäi muutamaksi vuodeksi Oiva Happosen kotipihaan, jossa se lepäsi pressun alla
Alusta pitäen oli selvää, että Ardun-Ford Special pidettäisiin ajokuntoisena ja että sillä myös peloteltaisiin kansaa valikoiduissa tilaisuuksissa. Tollommallekaan ei jää epäselväksi, että alla on oikea kilpa-auto. Kierroksen tai kahden jälkeen ohjaamo ja kuljettajan kidukset ovat täynnä hiekkaa.. Näin ovat asiat jostain syystä usein sellaisissa miesten töihin suunnitelluissa laitteissa kuin kilpa-autoissa ja torjuntahävittäjissä. Koeajotilaisuus järjestyi Luumäellä kesällä 2007 ajetussa Freak Race -tapahtumassa, jonka järjestäjänä oli rennosta ja epämuodollisesta toiminnastaan tunnettu, USA-Fordien vaalimiseen keskittynyt Ford Freak -kerho. Korkea puristussuhde ja urheilumallinen nokka-akseli tuovat Ardun-moottorin ääneen raikkautta, joka erottaa sen selvästi tutusta lättäpää-Fordista – kutitellustakin. Kytkintä nostettaessa on kuin luonnonvoimat tempaisisivat spesiaalin laukkaan. Päivän näytöksissä spesiaalia on käskenyt auton nimetty ylläpitäjä/kuljettaja Timo Happonen, joka antaa pikaperehdytyksen kilpa-auton hallintalaitteisiin. Osuuskuntamuotoinen omistus on sementoitu siten, että auton pysyminen Rovaniemellä ja Suomessa on varmaa. Luumäen rata on varsin löysäpintainen ja lisäksi vedetty varsin tiukalle kiepille, joten muita vaihteita ei välttämättä edes tarvita. Niin ovat myös nahkaverhoillun istuimen selkänojat, eikä niiden ja ratin välinen etäisyys ole suuri; ajoasentoa voi kuvailla tiiviiksi. Oiva Happosen 60-luvulla ajamissa nopeuskokeissa spesi8 . Moottoreita on maailmassa moneen lähtöön, mutta oikean kilpamoottorin – olipa sen sylinterimäärä mikä hyvänsä – tuntee äänestä. Karusta ilmapiiristä huolimatta – tai juuri sen ansiosta – olo on vähintäänkin kuin Fangiolla. Köysien takana näyttelyhallissa seisova ajoneuvo on kuollut esine, ja erityisen hyvin tämä pätee vanhoista kilpa-autoista puhuttaessa. Leikkimieliseen ”kilpailuun” osallistuneiden gladiaattoreiden areenana oli paikallinen rallicross-rata, joka oli samalla paras mahdollinen paikka pohjoismaisen erikoisurheiluauton koelentämiseen; ylivoimaisesti suurin osa auton aktiiviajan kilpailuistahan ajettiin maapohjaisilla radoilla. Apuopettajana on vieläkin kokeneempi Ardun-mies, Timon isä Oiva Happonen, joka oli auton viimeinen aktiivinen kilpakuljettaja 60-luvun alussa. Vuonna -57 asennetut turvavyöt jätettiin auton alkuperäiseen kilpailuasuun tähdänneessä entisöinnissä pois, joten ainoat turvavarusteet ovat munakypärä ja suunnaton ratti, jonka alta ei aivan epähuomiossa pääse putoamaan kyydistä. 30-luvun Fordista peräisin oleva ”banjo”-mallinen ohjauspyörä on pystyssä, täydellisessä 90 asteen kulmassa kojelautaan nähden. Päivän varsinaisen melskeen laannuttua rata on vapaa meidän tormuuttaa Lammisen vanhalla avopyöräpommilla omassa rauhassamme. Kuin pommilla ratsastaisi Alumiinikantisen Ardun-hemin käynnistäminen nostaa jo valmiiksi hyvin kehittyneen tunnelman katon lävitse. Ohjaamo on selkeä ja ajoasento – krhm – ryhdikäs. Spesiaali on suoraviivainen laite, eikä tyyppikoulutukseen sen perusteellisuudesta huolimatta tärväänny kuin 17 sekuntia. Ykkönen on todella pitkä ja sillä ylletään täysillä taistelukierroksilla yli sadan kilometrin tuntinopeuteen. Luumäki, kesäkuu 2007 Rovaniemen reipasta autopoolia ei perustettu säilyttämään Lammisen vanhaa spesiaalia tarkoin ilmastoiduissa säilytystiloissa. Mobilisti 8/07 Spesiaalin kuljettajassa on löysäpintaisilla soraradoilla hyvä olla hieman beduiinin vikaa. Suoriin torviinsa puhaltavan kilpamoottorin nopeatempoisena rähisevän pakonuotin vaikutus riippuu näkökulmasta: kilpakumppanit se lannistaa ja käskijänsä valaa täyteen adrenaliininhuuruista voittamattomuuden tunnetta
Ajon päätteeksi moottori sammutetaan napista, joka maadoittaa Scintilla Vertex -magneeton.. Kuljettajan paikoillaan pysymisen suotavuus oli kilpa-autonrakentajien tiedossa jo ammoin. Ajaminen on fyysistä painia, mutta ajokäytökseltään auto on epätäydellisyydessäänkin johdonmukainen. Muutaman kierroksen jälkeen sekä ohjaamo että kuljettajan suu ovat puolillaan Itä-Suomen hienoa aali kulki kolmosella alun kolmatta sataa, mikä kertoo perävälityksen olevan käyttötarkoitusta ajatellen aivan tarpeettoman pitkä. Radan nopealta osuudelta tiukkaan kaarteeseen tultaessa pelkkä kaasun nostaminen riittää pitkälle; suuri moottori jarruttaa niin tehokkaasti, että mutkaan kääntäminen irrottaa perän otteen. nummia. Auto asettuu valmiiksi edulliseen luistokulmaan ja kuljettajan tarvitsee vain hypätä riittävän nopeasti takaisin kaasulle säilyttääkseen sen. Automies elää harvoin niin konkreettisesti kuin kumeasti karjuvan kilpurin banjoratissa roikkuessaan. Kaikki paitsi vauhti ja voima on loppujen lopuksi turhaa. Kojelauta ja hallintalaitteet ovat kokoelma Fordja Mercury-tavaraa molemmin puolin Atlanttia. Vaikka kuppi-istuimista ei ole tietoakaan, pysyy jäntevä kuljettaja spesiaalissa hyvin sijoillaan. Löysäpintaisissa mutkissa auto pyrkii kuljettajan arkaillessa loittonemaan linjalta voimakkaasti, jolloin ainoa käsillä oleva keino on ottaa vauhti pois suistumisen välttämiseksi. Reippailla rattiotteilla ja oikein ajoitetulla päättäväisellä oikean jalan käytöllä spesiaali irtoaa kuitenkin mutkaan taitettaessa reippaaseen ja helposti kaasulla hallittavaan luistoon, jolloin kaarteen saa selvitettyä pelottavalla nopeudella. Takapuoli ei pääse siirtymään topattujen keskitunnelin ja sivuseinän välistä minnekään, ja reipas rattiote pitää yläruumiin liikkeet kurissa. Ei asiasta toisaalta haittaakaan ole, sillä Ardun-moottorin vääntökäyrä muistuttaa profiililtaan ylämaan Mobilisti 8/07
Avoautossa on se hyvä puoli, että lämmitettävä tuulilasi ei ole välttämätön.. Irronnut vesiletku pakotti Happosen kuitenkin hellittämään viimeisellä kierroksella ja Mäkinen karkasi voittoon. 10 . Ei ole aivan sattumaa, että Timo Happonen sairastui vartuttuaan moottoriholismiin. Uno Lamminen jäällä 50-luvun puolimaissa. Vain auton ja kypärän värit ovat vaihtuneet, asenne ja otteet olivat kuin vuoden -62 Ounasvaaralta. Ratin takana istuvan Oiva Happosen vieressä on Timon nuorempi veli Matti. Harva meistä on pikkupoikana saanut istua isin Ardun-spesiaalin konepellillä. Oiva Happonen hyppäsi Luumäellä spesiaalin sarviin ja vetäisi päivän päätteeksi pari komeata kierrosta malliksi meille nuoremmille. Mobilisti 8/07 Oiva Happonen karkaa paremman kiihtyvyyden turvin Timo Mäkisen Jaguar D:ltä vuoden -62 Vauhtikisojen startissa
Teemu pääsi Luumäellä ensimmäistä kertaa ajamaan muuten niin tutulla spesiaalilla. Ehjin nahoin Lamminen ei suinkaan selvinnyt: takalokasuojassa näkyvän painuman aiheutti Lammisen kypärä, kun pelkkään lantiovyöhön kiinnittyneen kuljettajan yläruumis pääsi tekemään pahamaineisen ruoskaliikkeen.. Kauan eläköön spesiaali! . Uno Lamminen rakennutti auton Rovaniemellä kokonaan uusiin puihin talvella 1952/53. Sitäkin korkeamman hatunnoston ansaitsevat rovaniemeläiset hurjat, jotka antavat vanhan Ardun-Fordin haukkoa happea kahden tupla-Solexin kurkut ammollaan, jotta myös muoviaikakauden lapset saisivat tuta, mistä puusta vanhan ajan kilpurit ja niiden kuljettajat oli veistetty. Kansia ja oheislaitteita on jo jonkin aikaa ollut saatavana jälkituotantona, mutta täydessä iskukunnossa oleva aito asia on maailmanharvinaisuus. Ardun-Fordin hieno luonne kuitenkin selättää kylmät numerot: vanhan hyvän ajan tapaan voima on läsnä kaikilla kierrosalueilla ja kaasuun vastaavuus lähes yliluonnollisella tasolla. Alkuperäisiä Ardun-sarjoja valmistettiin 40-luvun lopulta 50-luvun alkuun vain noin 200 kappaletta. Vaikka Ardun-moottori oli olevinaan Allardin normaali lisävaruste, ei niitä todellisuudessa asennettu kuin kouralliseen autoja. Kokemuksen jälkeen tennareiden ja maanpinnan välillä oli pari tuumaa kevyttä ilmaa. Kaikkein harvinaisimpia ovat aivan alkupään Englannissa valetut, Allard-laatalla varustetut kannet – juuri sellaiset kuin Lammisen spesiaalissa. Syynä oli konseptin tekninen keskeneräisyys ja siitä seuranneet monet murheet. Koeajajan näkökulmasta voi todeta, että raavaan pohjoismaisen erikoisurheiluauton ajamista pidempää askelmaa automiehen henkistymisen pitkillä portailla ei ole. Alkuperäisillä Ardun-hiluilla varustettuja vanhoja kilpureita ei ole maailmassa monta. Karl-Gustav Wikman istuu ylpeänä vastavalmistuneen spesiaalinsa ratissa Vaasassa vuonna 1949 tai -50. Mobilisti 8/07 . Kardan Oy:n valmistamassa autossa oli -25 Maxwellin runko ja Fordin ”95” sivuventtiili-V8. Spesiaalin viemistä ei varsinaisesti voi luonnehtia vaivattomaksi, mutta juuri vuosikertametallin kanssa painiminen antaa suuren tyydytyksen – kuka hemmetti täällä määrää, sinä vai minä?! Voimamoottorin pakopulssi jymisee kypärän kuoressa, ilma on täynnä hiekkaa, ja mutkat syöksyvät vastaan kierros kierrokselta vauhdikkaammin. MOOTTORI Tyyppi: 8-syl. Onneksi ja ihmeeksi auto ei kääntynyt sivutörmäyksessä ylösalaisin; silloin edes ensimmäistä kertaa käytössä ollut turvavyö ei olisi voinut pelastaa kuljettajaa. Ardun-spesiaali suistui Aspin kaupan kaarteessa nelipyöräluisussa reunavalliin ja jälki oli kuvan mukaista. Tehoa tuntuu olevan käsillä määrättömästi, vaikka sitä ei dynamometrissä mitattuna todennäköisesti olisikaan kuin 150-200 hevosvoimaa. Olo on kuin leijonankesyttäjällä. 11 Ardun-joukkuetta Luumäellä: Isä ja poika Happonen vahvistettuna luotettuihin taustavoimiin kuuluvalla Teemu Ängeslevällä (vas). nestejäähdytteinen V-moottori (Ardun-Ford), 1 hammaspyöräkäyttöinen nokka-akseli syl.ryhmässä, 3 runkolaakeria, kansiventtiilit, puolipallonmuotoiset palotilat, sylinteriryhmä valurautaa, kannet kevytmetallivalua, 2 Solexputouskaasutinta Iskutilavuus: 3 917 cm 3 , sylinterimitat 81 x 95 mm Teho: 175 hv (SAE)/5 200 r/min* Vääntö: 306 Nm (SAE)/2 500 r/min* VOIMANSIIRTO Vaihteisto: 3-vaihteinen mekaaninen vaihteisto (Ford) Tasauspyörästö: Lincoln, ei lukkoa JARRUT 1-piiriset nestejarrut, rummut edessä ja takana OHJAUS Hammastanko (BMW), ohjauspyörän kierroksia 3,0 JOUSITUS Edessä: erillinen, poikittaiset tukivarret, poikittainen lehtijousi, varsityyppiset hydrauliset iskunvaimentimet Takana: jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset, varsityyppiset hydrauliset iskunvaimentimet KORIRAKENNE Teräsputkirunko, kori teräspeltiä MITAT Pituus: 3,76 m Leveys: 1,73 m Korkeus: 1,00 m Akseliväli: 2,50 m Raideleveys (edessä/takana): 1,35/1,49 m Omamassa: 1 030 kg * Valmistajan ilmoitus puristussuhteella 7,1 hiekkaa, mutta keskenkään ei kärsi jättää; vielä kierros, toinenkin, ja sen perään vielä yksi... Uno Lammisen kilpa-ajot loppuivat onnettomuuteen vuoden -57 Vauhtikisoissa
Koko venttiilibaletti oli melkoinen katastrofi, sillä niin nostajat, työntötangot kuin venttiilitkin olivat ensimmäisessä tuotantoversiossa aivan liian raskaita. Suuri joukko vauhdinnälkäisiä hottentotteja haaveili aikoinaan saavuttamattomista ihmekansista, joiden saaga alkoi vähitellen elää omaa elämäänsä. Amerikassa Zora Arkus-Duntov jatkoi vielä sitkeästi siitä, mihin oli Atlantin takana jäänyt. Ford oli itsekin tiedostanut kuorma-autopuolensa ongelmat ja tarjosi syksyllä -48 raskaaseen kalustoonsa uutta, isompaa ja täysin uudistettua sivuventtiilikahdeksikkoa. Tähtäin oli kohdallaan, mutta maali liikkui. Z ora Arkus-Duntov oli eräänlainen oman elämänsä Mannerheim – niitä ihmisiä, joita poikkeukselliset olosuhteet ja omat kyvyt aina aika ajoin nostavat arjen ja historian valtavirran yläpuolelle. Seuraavalla vuosikymmenellä kansallissosialistien valtaannousu pakotti perheen uudelleen pakosalle, tällä kertaa Ranskaan. Vaikea yhtälö ratkaistiin käyttämällä kansissa kahta keinuvipuakselia, joissa imuja pakopuolen venttiileitä käyttivät keskenään eripituiset työntötangot. Hot Rod -yhteisö ”löysi” eksoottiset ihmekannet muutaman vuoden kuluttua, ja niiden suosio alkoi kasvaa vasta 50-luvun jälkipuoliskolla, kun alun perin hieman keskentekoisiksi jääneiden kansien ongelmat oli saatu ratkottua. Vaikka Ardun-Ford -moottori oli paperilla saatavilla moniin Allard-malleihin, asennettiin niitä luotettavuusongelmista johtuen vain ani harvoihin autoihin. Lopputulos oli se, että Fordin vakiolohkon päälle asennettu kallis Ardun-sarja tuotti tuskin havaittavaa hyötyä lähtökohtaan nähden. Tämä esti saavuttamasta sellaisia moottorin käyntinopeuksia, joilla hyvin virtaavien kansien hyödyt olisivat päässeet oikeuksiinsa. New Yorkissa majaansa pitänyt Ardun-yhtymä valmisti vielä parisataa kansisarjaa ennen kuin luukulle jouduttiin laittamaan lappu. Tässä vaiheessa Zora Arkus-Duntov oli kuitenkin jo löytänyt urapuunsa Chevrolet-organisaatiosta, jossa hän teki elämäntyönsä Corvetten ja eksoottisten voimamoottoreiden tuotekehityksen parissa. Zora oli täynnä ajatuksia, joista kehnoin ei ollut Fordin lättäpääkahdeksikon kehittäminen kuormaautokäyttöön paremmin sopivaksi. Menestystäkin oli, mutta suurin syy legendan syntyyn on nostalgia. Todelliseen merkitykseensä nähden Ardun-kannet ovat jättäneet autohistorian suhteettoman suuren jalanjäljen. Molemmat Fordin moottorin vaivat voitaisiin ratkaista kerralla kevytmetallista valetuilla kansiventtiilikansilla, jotka paitsi parantaisivat hyötysuhdetta, myös ratkaisisivat sivuventtiilimoottorin pakojärjestelystä johtuvat lämpövaivat. . 12 . Fordin sivuventtiilikahdeksikon nimiin vannova Allard oli mielissään kaikista mahdollisuuksista parantaa moottorin suorituskykyä, ja Arkus-Duntoville yllättäen tarjoutunut tilaisuus oli vähintään yhtä tervetullut: Englannin työvoimakustannukset olivat vain murto-osa amerikkalaisista ja lisäksi autourheilu oli emigrantin sydäntä paljon lähempänä kuin hyötyliikenne. Vajaan sadan hevosvoiman moottorit eivät olleet teholtaankaan ajan vaatimusten tasalla, mutta vielä ikävämpiä olivat jatkuvat lämpöongelmat. Rationaalisten insinööritieteiden näkökulmasta ratkaisu oli lähellä. Alkoholi/nitro -käyttöisistä Allard-Fordeista vapautettiin parhaimmillaan 350-400 hevosvoimaa, joiden turvin rikottiin ennätyksiä niin Bonnevillen suola-aavikolla kuin kiihdytysradoillakin. Riittämätön jäähdytys oli raskasjalkaisten siviili-Fordistienkin tuntema ongelma, mutta raskaassa hyötyliikenteessä lähestyttiin katastrofia. Amerikassa ei kyselty syntyperää eikä mielipiteitä – ideat sen sijaan olivat kovaa valuuttaa. Näin näppärästi päätyi Arkus-Duntovin ihmemoottori ihka oikean autonvalmistajan ”tuotantomalleihin”. Kunnianhimoista lähestymistapaa alleviivaa se, että Zora Arkus-Duntov päätyi puolipallonmuotoisiin palotiloihin ja toisiinsa nähden 90 asteen kulmaan asetettuihin venttiileihin. Ardun-konsepti ei ehkä koskaan tullut täysin valmiiksi, mutta se sai Ford V8:n kannattajien rinnat rottingille ympäri maailmaa. Suurvalmistajien massatuotetut moottorit olivat vetäneet maton nuoren insinöörin ideoiden alta jo toistamiseen. Keskellä murheen alhoa Zora Arkus-Duntov sai yhteyden toiseen propellihattuun, Sydney Allardiin, joka viritteli urheiluautotehdasta toisella puolella Atlanttia Englannissa. Sylinterikansien potentiaali oli kiistämätön, mutta miltei kaikki muu oli pielessä. Vähemmästäkin on satuja kirjoitettu. Zora Arkus-Duntov palasi häntä koipien välissä takaisin Valtoihin ja Allard luotti jatkossa ison voiman tavoittelussaan Cadillacin ja Chryslerin luotettaviin ja väkivahvoihin kansiventtiilimoottoreihin. Kukoistuskausi jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Detroitin tuotantomoottoreista – varsinkin Chryslerin Hemistä – oli helppo puristaa vielä enemmän voimaa. Sen ominaisuudet olivat masentavan hyvät, ja Zoran liikeidealta putosi pohja yhdessä yössä. Lisäksi keinuvipugeometriassa ja venttiilinjousissa oli ongelmia. Tämä tiesi päänvaivaa venttiilikoneistoa suunniteltaessa, kun lähtökohtana oli Fordin lohko kampiakselin yläpuolelle sijoitettuine yksinäisine nokka-akseleineen. Tämä olisi vielä ollut siedettävissä Ardun-moottorin komean ulkonäön ja psykologisen vaikutuksen vuoksi, mutta alkupään kansien sietämättömät luotettavuusongelmat eivät kilpakuljettajia enää hymyilyttäneet. Mobilisti 8/07. Pieni belgianjuutalainen oli vastoinkäymisistä huolimatta päässyt aika pitkälle. Kekseliäs, ensiluokkaisen saksalaisen insinöörikoulutuksen saanut kosmopoliitti Zora Arkus-Duntov oli mahdollisuuksien maassa lähtökohtaisesti vahvoilla – varsinkin, kun perhe ei ollut aivan tyhjätaskuinen. Todellisuus oli valitettavasti hieman muuta; Allardin valmistusmäärät olivat melko lapsellisella tasolla, ja Ardun-moottoreiden osuus tuotannosta vielä mitättömämpi. Sydney Allard kutsui nuoren Arkus-Duntovin paikan päälle Englantiin ratkomaan ongelmia, mutta tyydyttävää ratkaisua ei löytynyt. Nerokas suunnitelma oli nimittäin pahasti keskenkasvuinen. Kevät 1940 tapasi Arkus-Duntovin veljekset Ranskan ilmavoimien miehistöluettelosta, mutta saksalaisten panssaridivisioonien teräsjyrä pakotti heidät jälleen karkumatkalle Espanjan kautta Yhdysvaltoihin. Suurimpia vaivoja olivat kansista itsekseen irtoilevat venttiilinohjurit ja -istukat, jotka useimmiten maksoivat kilpailijalle paitsi keskeytyksen, myös moottorin täystuhon. Belgian juutalaisiin seurapiireihin syntyneet pojat Zora ja Yura muuttivat perheensä mukana neuvosto-Venäjälle ja pakenivat sieltä 20-luvulla – asiain todellisen tilan valjettua – äitinsä uuden miehen kanssa Suomen kautta Berliiniin, jossa Zora opiskeli insinööriksi
odotti. kolmen. baarin. Ounaskosken?siltaa.?Tämän. ylämäkeen?kohti?”Rommelin. Napapiirin vauhtirieha teksti: Jan Enqvist kuvat: Timo Happosen kokoelmat Ounasvaaran vauhtikisat Ounasvaaran Vauhtikisojen kilpa-autoluokan kolme kovinta vuodelta -53; Pentti Barck ja Olavi Rissanen luottivat Jaguariin, mutta Uno Lamminen vei voiton Allard J2:llaan. tiukan. ja. kaupan. Alkuperäinen sorapintainen kolmiorata, joka toimi Ounasvaaran vauhtikisojen näyttämönä vuosina 1952-62.. kilpailijat,. kolmikulmio.. kautta. putosi. Mobilisti 8/07. joka. pakollinen. jotka. päädyttiin. Suoran. yhdistämä. pitkään. mutkan. päästä. Ounasvaaran Vauhtikisat oli Rovaniemen moottorikerhon ja Autoklubin Rovaniemen piirin yhteishanke, joka kehittyi 50-luvulla nopeasti valtakunnalliseksi suurtapahtumaksi. suoran. kolmen. Saarelan. Kansalliset ja kansainväliset tekijämiehet pöllyttivät Ounasvaaran nopeata sorapintaista katurataa juhannusaattoina vuosina 1952-62. Lamminen ja Barck olivat tahoillaan myös moninkertaisia Monte-Carlon kävijöitä. oli. tiukan. . kenttää”.. kaikkien?tuolloisten?ratojen. . kohdalla.. 13 A lkuperäinen. suoran. yksinkertainen,. vasemmalle,?tällä?kertaa?alamäkeen. Ounasvaarantielle,. ehkä. rata. Ranuantien. taitettiin. josta?Aspin. ”kuolemankurvi”. vasemman. päässä. kohti. Ne. jälleen. Lähtö?tapahtui?Kivikadulta,
Enemmän. Joinakin. mittaan,. Kilpailussa Lindberg ja Uno Lamminen olivat omaa luokkaansa, mutta yleisön harmiksi mittelö keskeytyi Lammisen moottorivikaan ja Lindberg voitti. autoluokatkin.. Sukudynastiassa oli muitakin rattisankareita, joista tässä tyylittelee Unon veli Reino Lamminen. selvittivät. V?–?esiintyivät?vuorollaan?rovaniemeläisyleisölle.?Näiden?lisäksi?ajettiin?myös?kilpa-?ja?urheiluautoluokassa,?johon?saatiin?sujuvasti?sopimaan. lähellä.. vuosina. Uno Lamminen voitokkaan lähdön jälkeen Ounasvaaralla 1953. Arne Lindberg osallistui vuoden -56 kilpailuun komeasti tuliterällä Mercedes 300 SL:llä, joka oli saksalaisissa vientikilvissä. avopyöräluokat. moottoripyörälähdöt?olivat?vähintään?yhtä?seurattuja. . erittäin?nopea,?mutta?hieman?vanhaa?pidempi?ja. pinnalla. Akselirakenteet näyttävät tässäkin olevan mallia BMW/Ford ja moottorina matalalta mouruava Ford V8. Seuraavana vuonna asetelma ja lopputulos olivat samat. Vuoden -59 vakioautoluokan lähdössä Zephyr lipsahti kuolemankurvassa katolleen. lisäksi. urheiluautot,. uudella?öljysorapintaisella?katuradalla?Rovaniemen. riitti. vähemmän?vakiot?henkilöautot?oli?jaettu?kuutiotilavuuden. oli. Tämäkin. kuin. niin?kotimaiset?spesiaalit?kuin?hienot?valmiina. aloittamasta?uutta?kierrosta. ajettiin?lisäksi?mikroautoilla,?jotka?kaksipyöräisten?tapaan?kiersivät?rataa?myötäpäivään. Vanhan?Ounasvaaran?radan?viimeiseksi?kilpailuvuodeksi?jäi?1962.?Seuraava?vuosi?jäi?kokonaan?väliin,?mutta?1964-68?perinnettä?jatkettiin. lähtöihin,. vaihtelivat. vuosien. ostetut. minkä. mukaan. 14. eri. rata. Meno oli muistitiedon mukaan näyttävää muutenkin kuin vain kaluston puolesta. Suoritus kuitenkin hylättiin, koska pilotti oli vastaanottanut ulkopuolista apua. Ratakierros?oli?pituudeltaan?noin?1?600?metriä?ja?nopeus?varsinkin?suorilla?melkoinen;?nopeimmat?luokat?saavuttivat?hiekkapintaisella?radalla?yli?80?km/h?keskinopeuden.?Ajan?tapaan. hämmästyksekseen. mutta. Jaguarit,?Porschet?ja?Lotukset. Oululaisen Risto Roineen spesiaali oli ulkomuodoltaankin todellinen pyörille nostettu pommi. lokinsiipi-Mersut,. nähtävää. olevat. rautatieaseman. –?F3,?Formula?Junior?ja?myöhemmin?Formula. Mobilisti 8/07 omaksikin. kaarteen?ehjinä,?löysivät?itsensä?jälleen?Kivikadulta. Ohjaamossa istuvista pojanvesseleistä vasemmanpuoleinen on Unon poika Matti Lamminen, joka kilpaili -60/70-luvuilla menestyksellisesti niin ralleissa kuin radallakin. . aina.. kulloinkin. Kilpailuluokat. Järjestäjät käänsivät auton takaisin pyörilleen ja kravattikaulainen herrasmies jatkoi kilpailua muina miehinä. tai. Lammisen keskeytyksen syy vain oli monta astetta vakavampi – paha ulosajo Aspin kaupan mutkassa.. kuten
Lähdön voitti Oulun 125-kerhon Heikki Vuolevi. Juhlakilpailun uutuuksien joukossa olivat Formula K:t, eli mikroautot, jotka vasta olivat rantautumassa Suomeen. Seppo Rannikko yrittää karistaa Taneli Lepoa, joka kuitenkin lopulta karkaa ohitse ja voittaa alle 350 cm 3 -luokan. Happosen ase tiukassa kamppailussa oli spesiaalin parempi kiihtyvyys. Pitkän linjan ratakonna Aatos Wassman vei voiton Cooper-BMC:llään ennen enemmän tai vähemmän pätkivillä autoillaan kamppailleita kilpakumppaneita. Tyyskä yrittää Jawalla parhaansa Hämeen moottorikerhon H. 15 Timo Mäkinen ajoi ex-Askolin Jaguar D:llä kilpa-autoluokan voittoon vuonna -62. Mäkisen Jaguar oli todennäköisesti varustettu Ounasvaaralle aivan liian harvalla peräruuvilla. Molemmilla oli allaan AJS 7 R.. . Sitä ei tosin moni tiennyt, sillä Vuolevi käytti kilpailuissa aina salanimeä A. Moottoripyörien 350-kuutioisten lähtöönkin oli aikataulusyistä yhdistetty junioriluokka, mikä selittää tämänkin epäsuhteisen parin: Varkauden moottorikerhon V. Vienon huippukonetta, AJS 7 R:ää vastaan. Heikki. Oiva Happonen antoi maailmanluokan yhdistelmälle miehen vastuksen jälleen kilpailukuntoon korjatulla Lammisen vanhalla spesiaalilla. Kiivaan kolmen kierroksen kilpailun tiimellyksessä lähikontaktiltakaan ei vältytty. Ounasvaaralla juhlittiin pyöreitä vuonna -62 ja osallistujia oli enemmän kuin koskaan. Mobilisti 8/07. . Viimeisellä kierroksella pettänyt ylävesiletkun kiristin pakotti kuitenkin hellittämään kaasua ja Mäkinen karkasi voittoon runsaan sekunnin turvin. Vanhaan hyvään aikaan moottoripyörälähdöt olivat Suomessakin vähintään yhtä seurattuja kuin autoluokat. Juhlan kunniaksi Ounasvaaralla nähtiin vuonna -62 myös Formula Junior -lähtö, johon tosin osallistui vain neljä autoa
muuttivat. Ounasvaaran. Ounasvaaran. katukilpailun?lopettamispäätös?oli?helppo?tehdä. 1968. kasvoi?loivassa?alamäessä?usein?liikaakin?kohti. Lähtö on tapahtunut ja rähisevää joukkoa johtaa Antti Aarnio-Wihuri Porsche Carrera 6:lla. oli. vauhtikisat. radalla. päiviin?ajetuksi?kilpailuksi.?. 16. tiukka?ja?vaikea?oikealle?kääntyvä?mutka?jatkui. katuratojen. SM-osakilpailu.. Sohlberg, jonka kantapäitä näykkii kolmen Bernerin Valiantin lauma kuljettajinaan Timo Mäkinen, Hans Laine ja Raimo Kossila. ohitse.. oli. kuitenkin. vaihtelevampi.?Lähtöpaikka?oli?aseman?suoralla,. aina. ennen. vakavaa. . Matka kuitenkin jatkui heti, kun vetävät pyörät tapasivat jälleen radan pinnan. Turvallisuuskysymykset. Urheiluja GT-autot ajoivat samassa lähdössä isojen vakioautojen kanssa. ajoi. näihin. muotoaan. ja. jälkeen. osaan,. jolloin. tapahtunut.. rallicross-tyyppiseksi,?lentokentän?maastossa?ja. Huippuvuodet olivat 1966-67, jolloin Vauhtikisat oli SM-osakilpailu. aika. mitään. aina. suoralle. Vanha herra Onni Vilkas on Mersuineen hyvissä tarkkailuasemissa kiireisten poikasten takana.. Mobilisti 8/07 Vuosina 1964-68 Ounasvaaran Vauhtikisat ajettiin Rautatieaseman ympäristöön laaditulla katuradalla. Mäntyvaaran. Postitaloa,?jonka?jälkeen?oli?tiukka?ja?vaikea?kahden?oikean?yhdistelmä?takaisin?pitkälle?aseman. tärkeämpään. Vuoden. Uuden?radan?huippuvuodet?olivat?1966-67,. Seuraavana etenee Wihurin keikkakuski Kari O. vauhtikisat. myöhemmin. kuin. Otteet olivat roisit jo varhain, sillä nälkäisessä ohitusyrityksessä samanlaisella autolla ajaneesta Curt Nelskylästä Esan auto teki muutaman ylimääräisen liikkeen. vain. josta?kiihdytettiin?kohti?Rinteenmäkeä.?Erittäin. nousivat. loivasti?ylämäkeen?kohti?Asemieskatua.?Vauhti. Myöhempien aikojen historic-kuvioista tuttu Esa Pyyhkäläinen ajoi nuorna miesnä kilpaa Fiat 850 Abarthilla.
kanssa.. syytä. kuvailkaa?muutamalla?sanalla?vuoden?1969. Crestan. Se kehitettiin eräässä aikansa johtavista automaista. kysymys:. jos?ei?muistaisi?sen?3,3-litraista,?matalaviritteistä. tai?ohjaustehostinta… teksti: Kimmo Koistinen | kuvat: Matti Ouvinen. Sen sijaan siitä tuli äkisti kaikonneen paratiisin symboli; kysymyksiä herättävä muisto ajoilta, jolloin kaikki oli toisin Euroopan katukuvassa. Se oli malliston huippu. syytä?huoleen,?vaikka?ei?muistaisi?sen?colapulloa?muistuttavaa?vyötärölinjaa.?Ei?syytä?huoleen,. Se oli menevä ja ylellinen. hieman. jakaneen. huoleen,. Sen olisi pitänyt myydä hyvin. muista. 17 Kaikonnut paratiisi K ymmenen. Vauxhall. suoraa?kuutosta.?Ei?syytä?huoleen,?jos?ei?muistaisi?sen?nahkaverhoilua,?pähkinäpuun?juuriviilupanelointia,?Powerglide-automaattivaihteistoa. . 1969 Vauxhall Viscount Automatic Mobilisti 8/07. jos. Se oli maailman mahtavimman autonvalmistajan tuote. Ei. sen. korinsa. Ei. ei. . Viscountia.. pisteen. Siitä olisi pitänyt muodostua haluttu harrastekohde. halvemman