3 Sisältö 7/2018 Chrysler Convertible Sedan -36 6 Chrysler Airstream sisarineen 12 30-luvun suomalaiset avo-Moparit 14 Mercedes-Benz 300TD T 28 Spa Six Hours 34 Isojen poikien hiekkalaatikolla 38 Interserie-varikolla 1972 42 Dodge Aries 45 Peugeot 204 Coupé 48 Tyttökodin Dodge-sekajuna 52 New Imperial – elävä fossiili 54 Marina Stirbei, lentävä prinsessa 74 Vehoniemen automuseo 35 vuotta 76 Kuvatalkoot 80 Uutisia, tapahtumia, kuultua 22 Lukijoiden postia toimitukselle 26 Ostetaan, myydään, vaihdetaan 60 Tapahtumakalenteri 68 Toimituksen autot 70 Ajoneuvoarkeologi 96 Vaimon ääni 98 Vain tilaajan lehdessä Kuvia maaseudulta 99 Mercedes 770K Cabriolet B 100 Goodwood Revival 104 , , Sislu 718.indd 3 23/10/2018 11.41. Mobilisti 7/18
Vähintään 30-vuotiaille moottoripyörille oma pysäköintialue Uutta vuodelle 2019 on vähintään 30-vuotiaiden moottoripyörien oma pysäköintialue. 70-luvulla myös muut moottoripyörävalmistajat toivat markkinoille nelisylinterisillä rivimoottorilla varustettuja malleja. Vuonna 1969 kaikki kuitenkin muuttui, kun Honda esitteli Suomessa Tuutti-lempinimen saaneen mallin CB 750. 80-luvulla sporttipyörät alkoivat muuttua yhä enemmän katukäyttöisiksi versioiksi kilpamoottoripyöristä, joissa tarkoituksenmukaisuus ajoi käyttömukavuuden edelle. Urheiluautojen tavoin myöskään sporttipyörille ei ole selkeää määritelmää muutoin kuin, että niiden suunnittelussa on lähtökohtaisesti tähdätty nopeuden, kiihtyvyyden, jarrutuksen ja kaarreominaisuuksien maksimointiin. Tulevan vuoden näyttelyssä kaksipyöräiset ovat entistä vahvemmin esillä, kun Urheiluautoteema saa rinnalleen Sporttipyörät-osaston. Classic Motorshown sporttipyöräosastolla pääsee havainnoimaan tämän kehityksen. Ensimmäiset sporttipyörät olivat lähinnä muunneltuja versioita tavallisista pyöristä. Riitti, että lisättiin ohjaustangon välituki, jotta mallia voitiin kutsua sportiksi. Kuten aikaisempina vuosina, pihan pysäköintialueelle pääsee jatkossakin kaikilla kaksipyöräisillä, mutta vanhemmille pyörille on varattuna täysin oma alue. Klassikkomoottoripyörien harrastajat ovat toivoneet vähintään 30-vuotiaille moottoripyörille omaa pysäköintialuetta ja tulevassa näyttelyssä tähän toiveeseen vastataan. 4 . Osastolla peilataan urheilullisten kaksipyöräisten historiaa Suomessa. CMS_ilmo.indd 4 22/10/2018 23.33. Kyseisellä vuosikymmenellä sporttipyörien kehitys keskittyi lähinnä moottoritehon jousituksen ja jarrujen kehittämiseen. Classic Motorshow 4.-5.5.2019 Moottoripyörille oma Sporttipyörät-teemaosasto Classic Motorshown rikkautena on näyttelyn monipuolisuus ja vuodesta toiseen näyttelyn sisällössä on huomioitu laajasti suomalaisen ajoneuvohistorian värikäs kirjo. Tuuttia pidetään ensimmäisenä kaiken kansan ulottuvilla olleena puhtaana sporttipyöränä. Mobilisti 7/18 NÄYTTELYSANOMAT Marraskuu 2018 Julkaisija: RLO Events Oy Paikka Lahden Messukeskus Salpausselänkatu 7, Lahti Näyttelyn aukioloajat 4.–5.5.2019 la 9.00–17.00 su 10.00-17.00 Pääsyliput 19 € / päivä (sis.alv) Alle 12-vuotiaat veloituksetta aikuisen seurassa
Sen jälkeen maailman perii automaattiliikenne, jota operoivat IT-jättiläiset, nykyiset ja tulevat. 5 Paakirjoitus 718.indd 5 22/10/2018 23.36. Eläkkeelle jääminen ei ole vähentänyt hänen arvoaan yhtenä alan johtavista oraakkeleista. Bremer ASIAKASPALVELU puh. Lisäksi Lutz on autoteollisuuden huippujohtajien joukossa harvinainen poikkeus – ajamisesta nauttiva automies. Bob Lutzin dystopiassa on leveä hopeareunus hänen povatessaan, että vanhanaikaisesta ajamisesta tulee ajan oloon samanlainen harvinainen ja arvostettu erikoistaito kuin ratsastamisesta, ja miksipä emme uskoisi asiantuntijaa. Älyliikenteen apostolit touhuavat innoissaan, kuinka automatkat sujuvat pian rattoisasti vaikka verkossa surffaillen, kun automatiikka hoitaa ajamisen. 5 KUSTANTAJA/PUBLISHER Kustannus Oy Mobilisti, Niittyläntie 11, 00620 Helsinki hallituksen pj. Auto alkoi syrjäyttää hevosvetoista liikennettä 120 vuotta sitten ja valtasi maailman nopeasti. Niiden elintilan syö Lutzin ennustuksen mukaan palveluntarjoajan asiakaslehti Akku & moduli. Mobilisti 6/18 . 0400-425 063 petri.niemenmaa@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Aineiston sisäänjättö 4 viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Kun persoonattomat modulit kiitävät ohjelmoiduissa jonoissa älyteillä, perinteisten valmistajien persoonallisille autoille ei enää ole kysyntää. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. Vanhanaikaiset moottoriajoneuvotkin säilyvät, vaikka menettäisivät asemansa päivittäisinä liikennevälineinä. Yksikään kapseli ei enää ole toistaan nopeampi tai pätevämpi, eikä ulkonäölläkään ole enää väliä. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Hyvin luultavasti he myös lukevat jotain muuta kuin Lutzin visioimaa Akku & moduli -lehteä. Käytöstä maksetaan luottokortilla eikä matkustamiseen liity enää minkäänlaisia tunteita, omistamisen ylpeydestä nyt puhumattakaan. Emme oikeastaan mitään. Kai L. Lutzille maksettiin vuosikymmeniä suurta palkkaa siitä, että hän näki autoteollisuuden tulevaisuuteen. Lutz ilmoitti ohimennen myös vanhanaikaisen autolehdistön olevan tuomittu: Automotive Newsin, Motor Trendin ja Road & Trackin luonnolliset yleisöt katoavat vanhanaikaisten autojen mukana. Ennen kuin alkaa katsoa terävää veistä ja mukavaa ammetta sillä silmällä, kannattaa uhrata hetki sen pohtimiseen, mitä oikein olemme menettämässä. Siitä pitävät huolen harrastajat, joille vanha rauta todella merkitsee jotain. Leh ti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti koituvista vahingoista, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. Olisi siis tyhmää kuitata hänen ennustuksiaan vanhan miehen höperehtimisenä. Lutz ennusti autoilun, sellaisena kuin sen tunnemme, olevan tiensä päässä noin 20 vuoden kuluttua. 09-2727 100 fax 09-2727 1027 toimitus@mobilisti.fi www.mobilisti.fi PÄÄTOIMITTAJA/EDITOR Jan Enqvist TOIMITUKSESSA Katja Bremer Pia Eloranta Outi Haapala Janne Halmkrona Kimmo Koistinen Matti Ouvinen ULKOASU Matti Ouvinen VAKITUISIA AVUSTAJIA Yrjö Bremer Juhani Halmeenmäki Timo Happonen Esa Illoinen Tero Ilola Markku Jaakkola Janne Kutja Kai Laine Jukka Laitila Jukka Luoma Markus Nieminen Arto Ratinen Marketta Sandberg Jarmo Sukava Raimo Söderholm Hese Tolonen Teppo Valkjärvi Mika Zelikman TOIMITUKSEN OSOITE/ ADDRESS Niittyläntie 11, 00620 Helsinki ILMOITUSMARKKINOINTI Capesland Oy Petri Niemenmaa puh. Useimmille työmatkalaisille autossa vietetty aika on vain välttämätön paha, eikä ajaminen itsessään voisi monia vähempää kiinnostaa. Se näkyy valitettavasti myös suorituksessa. PANKIT SAMPO FI27 8000 1601 1668 62 NORDEA FI71 1347 3000 2467 14 OP FI03 5721 4620 0107 27 PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa ISSN 0783-4616 Ilon kautta P itkän uran Fordin, BMW:n, GM:n ja Chryslerin johtotehtävissä tehnyt Bob Lutz kirjoitti jo vuosi sitten Automotive News -lehdessä vanhojen hyvien aikojen olevan peruuttamattomasti ohitse. Jan Enqvist Mobilisti 7/18 . Eivät hevoset silti mihinkään kadonneet, vaan niiden varaan kehittyi vireää harrastustoimintaa ympäri maailman. Meidän vanhasta tekniikasta intoilevien hönöjen olisi ehkä aika tunnustaa, että kahdeksan autoilijaa kymmenestä tervehtii uutta tekniikkaa ilolla, eikä sen tarvitse olla meiltä pois. Ihmiset ajavat polttomoottoriautoilla Spa-Francorchampsin radalla, Rømøn sannoilla ja suomalaisilla kyläteillä vielä puolen vuosisadan päästäkin
Mobilisti 7/18 Chrysler_unna.indd 6 23/10/2018 13.35. Menneen maailman kaikuja Chrysler C7 Airstream Convertible Sedan 6
Valtavia maaomaisuuksia hallitsevat aateliskartanot olivat satoine alustalaisineen vielä kokonaan erikseen. Keväällä 1936 sen korvasi Auto-Vialta ostettu, A-5474 -tunnukset saanut Chrysler, joka oli tuttu näky Rahapajankadulla aina siihen asti, kun ilmahälytyssireenit alkoivat ulvoa marraskuun viimeisenä päivänä 1939 talvisodan syttymisen merkiksi. Kaksi vapaaherran neljästä tyttärestä avioitui lupaavien nuorten aatelismiesten kanssa Helsingissä jo 20-luvun alussa. Vanha baltiansaksalainen aatelismies oli syntynyt aivan erilaiseen aikaan ja paikkaan, mutta modernillakin maailmalla oli puolensa. Toinen vävypojista oli filosofian maisteri Carl Axel Johan Gadolin, joka oli vasta nimitetty Turun pörssin johtajaksi. Auto ei ehkä huokunut arvovaltaa samalla tavalla kuin von Stackelbergin vanha Stutz Vertical Eight, mutta oli muuten kaikin puolin miellyttävämpi ja nykyaikaisempi kulkuneuvo. Chrysler jäi seisomaan ilman pyöriä sotien yli aina vuoteen Chrysler_unna.indd 7 23/10/2018 13.35. Useimmille se tarkoitti maanpakoon lähtemistä. Vapaaherran ajot oli ajettu, vaikkei hän sitä vielä tiennytkään. Baltiansaksalaista kartano-osuuskuntaa edellisellä vuosisadalla johtanut von Stackelberg oli muuttanut kaupunkiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1898, kun kaikki oli vielä ollut keisarikunnassa mallillaan. Elämä Katajanokan tilavassa asunnossa oli kohtalaista, vaikkakin Pietariin verrattuna perifeeristä. Vanhalle vallalle uskollisiin ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset yrittivät pelastua, miten taisivat. Mobilisti 7/18 . Suomessa vietetty aika jäi ensimmäisellä kertaa lyhyeksi, sillä pariskunnan neljästä tyttärestä ensimmäinen syntyi seuraavana vuonna Narvassa ja kolme seuraavaa vuosina 1900-08 Pietarissa. Liivinmaan feodaaliselle järjestelmälle ei 1800-luvulla ollut enää vertailukohtaa läntisessä Euroopassa. Käytännössä kaikki autoilevat herrasmiehet kuuluivat klubiin, joten liittymisvuodesta saa vihjeen, että tuolloin jo 57-vuotias vapaaherra aloitti autoilun vasta vanhoilla päivillään. Imperiumin pääkaupungista Pietarista pääreitti kulki länteen kohti Suomen suuriruhtinaskuntaa, jota hulluus ei vielä ollut tavoittanut. Nuoripari asettui asumaan Turkuun. Wolter von Stackelbergilla oli vanhastaan lujat suhteet Suomeen, joten hän asettui Helsinkiin. Perinteisellä korityypillä varustettu Chrysler yhdisti oivallisella tavalla vanhan ajan arvokkuutta teolliseen virtaviivaan. Useimmat jatkoivat matkaa edelleen kuka Ranskaan, kuka Englantiin, mutta osa jäi Suomeenkin. Vanha baltiansaksalainen elämäntapa oli peruuttamattomasti mennyttä. teksti: Jan Enqvist kuvat: Matti Ouvinen E nsimmäinen maailmansota romahdutti kolme mahtavaa keisarikuntaa ja niiden myötä koko vanhan eurooppalaisen järjestyksen. Wolter von Stackelbergin elämä Helsingissä oli hyvin erilaista kuin vuodet Inkerinmaalla, Baltiassa tai keisarikunnan pääkaupungissa. Saksankielinen eliitti oli hallinnut käytännössä maaorjien asemassa olevaa paikallista väestöä seitsemänsadan vuoden ajan. Ensimmäiseksi autokseen von Stackelberg hankki komean neliovisen avo-Stutzin. Alle kolmikymppinen aatelismies oli nainut suomalaisen Ellen Hougbergin, jonka isä, Sven Vilhelm Hougberg, oli senaattori ja toiminut aikaisemmin kenraalikuvernöörin kanslian johtajana. Tavallisella aatelittomalla baltiansaksalaisella pappisperheelläkin saattoi olla kymmenpäinen palveluskunta ja useita torppareita. Maailmansodan jälkinäytöksessä sekä Saksan että Venäjän keisarikunnat lakkasivat olemasta ja Baltian maat itsenäistyivät kansallisin voimin. Wolter von Stackelberg hyväksyttiin Suomen Autoklubin Helsingin-piirin jäseneksi vuonna 1927. 7 Keväällä 1936 vapaaherra Wolter von Stackelbergille luovutettiin Auto-Vian Helsingin Mikonkadun myymälästä uutuuttaan säihkyvä neliovinen avo-Chrysler. Valtavassa katastrofissa kaikkein kovin osa lankesi tsaarin Venäjälle, joka maailmansodan valtavien menetysten jälkeen suistui vielä veriseen vallankumoukseen ja sitä seuranneeseen miljoonia uhreja vaatineeseen sisällissotaan. Tuskin mikään tsaarin Venäjän etuoikeutettu ryhmä koki ensimmäisen maailmansodan julmassa loppunäytöksessä elämänmuotonsa niin totaalisen konkurssin kuin juuri baltiansaksalaiset. Suomessakin syttyi raaka kansalaissota, mutta sen jälkeen olot rauhoittuivat ja maassa vallitsi pian parempi järjestys kuin missään Venäjän entisen keisarikunnan alueella
Reissun varrelle osui tuon ajan Euroopassa 98 raja-asemaa, minkä lisäksi rahan vaihtaminen oli jatkuva riesa. Uuden ajan automatkailua Gadolinkin oli jo kokenut autoilija. Se herätti hänessä toivoa järjestyksen palaamisesta maailmaan, sillä Gadolin ei ollut yhteiskunnallisilta näkemyksiltään vanhaa appeaan lainkaan liberaalimpi. Niinpä automatkailu on Gadolinin mukaan ylivoimainen matkustusmuoto sellaisille ihmisille, jotka ovat ehkä jo nähneet maailmaa, mutta jotka haluavat todella tuntea sen ja oppia ymmärtämään sitä syvemmin. Kirjansa esipuheessa Gadolin avaa suhtautumistaan moderneihin matkustusmuotoihin. Tekniikan suhteen Gadolin ei ollut yhtä konservatiivinen, vaan puupuolapyöräinen Buick vaihtui 30-luvun lopun optimistisessa ilmapiirissä modernimpaan V8-Fordiin. Viimemainitun kotimaakunnalla lienee ollut jonkinlaista statusarvoa, koska se erikseen mainittiin. Buickiaan Gadolin kuvaili aivan tavanomaiseksi kuusisylinteriseksi amerikkalaiseksi vaunuksi, jollaiseen oli varaa muillakin kuin miljonääreillä. Olosuhteiden tunteminen kaikilla aisteilla on ehdoton osa aitoa matkailukokemusta. Kolme kuukautta myöhemmin kommunistinen Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja Saksa hylkäsi pienen maan kylmästi Stalinin armoille. Gadolinin pettymyksen on täytynyt olla pohjaton. Sitten kansainvälinen ilmapiiri alkoi kiristyä. Paluumatkallaan Tšekkoslovakian, Puolan ja Saksan kautta takaisin Suomeen Gadolin kauhisteli Puolan primitiivisiä oloja ja köyhien juutalaisten suurta osuutta monien kaupunkien väestössä. Ehdoton edellytys tavoitteen saavuttamisen kannalta on kuitenkin avoauto ja reipas mieli. Junamatkailu taas on persoonatonta, ja ihminen on joka tapauksessa rautateillä liikkuessaan kiskojen ja aikataulujen orja. Gadolinin lisäksi hänen vaimonsa Ingrid Mary Anita, pariskunnan kaksi vanhinta lasta Bo (6) ja Innet (2), vaimon ystävätär ja hämäläinen keittäjä. Mobilisti 7/18 1948, jolloin Wolter von Stackelberg kuoli. Erityisesti vuoristonousujen ja -laskujen edellyttämää ajotekniikkaa ja teiden hurjia prosentteina ilmoitettuja jyrkkyyksiä Gadolin kuvailee kirjassaan tarkasti. Lentoliikenne tuo koko Euroopan käden ulottuville, mutta lentokentän terminaalista matkustavainen putkahtaa aina vain uuteen kaupunkiin saamatta lainkaan käsitystä kokonaisuudesta. Vaikutelmien ero ihailemaansa saksankieliseen Keski-Eurooppaan nähden sai Gadolinin kuvailemaan Puolaa lohduttomaksi maaksi. Buickin kulutukseksi Gadolin kertoo 15-18 litraa sadalle. Sillä tehtiin seuraavana kesänä Euroopan-turnee, josta Gadolin kirjoitti syksyllä -32 julkaistun matkakirjan En bilsommar i Ostalperna – Autoloma Itä-Alpeilla. 8 . Kesän mittaan Gadolin ajoi Buickillaan 16 000 kilometriä ympäri Eurooppaa tukikohtanaan Kocheljärven rannalta Baijerin Alpeilta vuokrattu talo. Automatkailijan täytyy Gadolinin mielestä olla valmis mieluummin kastumaan kuin alentua kuomun nostamiseen. Keittäjä ja lapset viettivät aikaa raittiissa vuoristoilmassa sillä välin kun Gadolinin pariskunta teki pitkiä automatkoja Italiaan, Itävaltaan ja Balkanille. Ensimmäisen oman autonsa, neliovisen -28 avo-Buickin, hän oli hankkinut jo laman pohjalla vuonna 1930. Saksasta otettu autovakuutus ei pätenyt Balkanilla eikä Neuvostoliitossa, jonne Gadolin ei tosin yrittänytkään. Suschin ja Davosin yhdistävän Flüelasolan korkein kohta on yli 2 200 metrin korkeudella merenpinnasta, joten lumimassat eivät sula edes keskikesällä. Mikä parasta, sen tekniikkaan saattoi luottaa kaikissa olosuhteissa, eikä 400-500 kilometrin päivämatka ollut temppu eikä mikään. Ingrid Gadolin vilkuttaa kameralle modernissa housupuvussa. Euroopan uusi järjestys Seuraavan kymmenen vuoden aikana Gadolin sai nähdä uuden Saksan nousevan. Asianmukaisesti pukeutunut kirjailija-autonkuljettaja Carl Axel Johan Gadolin tekee säähavaintoja Juliersolan korkeimmalla kohdalla. Seurueeseen kuuluivat C.A.J. Onneksi se oli ohimeGadolinin pariskunta matkaili kesällä -31 Euroopassa kolmivuotiaalla Buick Touringilla. Kuvat kirjasta En Bilsommar i Ostalperna. Oikean automiehen tavoin Gadolin oli kiinnostunut auton hallitsemiseen liittyvistä kysymyksistä. Sietämättömäksi kasvanut jännitys purkautui lopulta Saksan Puolan-hyökkäykseen ja sitä seuranneeseen Englannin ja Ranskan sodanjulistukseen. Lähes ajamaton Chrysler siirtyi Turkuun hänen vävypoikansa C.A.J. Chrysler_unna.indd 8 23/10/2018 13.35. Gadolinin käyttöön
Muutamaa vuotta myöhemmin arkkitehdiksi valmistunut Ahlqvist oli omaleimainen persoona, joka oli myös kuvataiteilija ja sivutoiminen elokuvanäyttelijä. Uusia ei vielä saanut, joten 30-luvun jälkipuoliskon amerikkalaiset autot olivat maan moderneinta ja halutuinta kalustoa. Auton palattua Helsinkiin rekisteritunnukseksi tuli nykyinen AJ-98. Gadolinista oli sitten 30-luvun alun sukeutunut kirjailija, filosofian tohtori ja Åbo Akademin kansantaloustieteen professori. Kesällä 1948 bensiininjakelua alettiin vihdoin vapauttaa säännöstelystä, joka oli ollut voimassa sodan alusta pitäen. Suomen ajautuminen punaisen imperiumin osaksi näytti vain ajan kysymykseltä. Vihatun Neuvostoliiton luhistuminen olisi vain viikkojen kysymys. Ei ollut Gadolinin vika, ettei automatkailijoiden neuvontaelimellä ollut hänen kaudellaan paljon tekemistä. Kun luopumisen aika lopulta koitti, ostajaksi ilmoittautui alle kolmikymppinen helsinkiläinen teekkari Richard Ahlqvist. kuva: C.A.J. Mutta sitten kaikkialla oli pelkkää romahdusta ja epäuskoista pettymystä. Lähes satahevosvoimainen Chrysler oli ominaisuuksiensa puolesta pätevä kilometrinnielijä aina pitkälle 50-luvulle asti. Sodan jälkeen perhekäyttöön soveltuvia tilavia neliovisia avoautoja ei valmistettu enää missään, ja ehkä siksi Gadolin piti appiukkonsa vanhaa Chrysleria aina vuoteen 1967 saakka. vaikuttanut faarao Ramses Suuri. Pylväiden edessä seisovat C.A.J. 9 nevää laatua, sillä jo kesällä 1941 Suomi pääsi Saksan voittoisan Wehrmachtin rinnalla hakemaan hyvitystä talvisodan vääryyksistä. Mobilisti 7/18 . Mies eli niin kuin opetti, ja alkoi taas tehdä pitkiä automatkoja ulkomaille heti kun se jälleen kävi päinsä. Chrysler oli 60-luvun lopulla jo silmiinpistävän erikoinen ilmestys, mutta se ei estänyt Ahlqvistia käyttämästä sitä edelleen arkisiin ajoihinsa. Gadolinin puoliso Ingrid ja nuorin tytär Innet Gadolin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, vaikka hauraankin, ja vuonna 1947 valvontakomissio poistui maasta. Vähitellen olot alkoivat kuitenkin helpottaa. Tässä ollaan läntisen sivistyspiirin keskipisteessä, Rooman Pantheonissa, kesällä 1951. Kun tiedetään, että Gadolin vaati autoltaan ehdottomasti avokoria, ei sopivampaa autoa kuin appiukon jälkeensä jättämä Chrysler olisi voinut kuvitellakaan. Lisäksi Gadolin oli kova automies, joka monien muiden luottamustoimiensa lisäksi oli johtanut Autoklubin matkailujaostoa vuodesta 1940. Keisari Hadrianuksen rakennuttaman Pantheonin valmistumisesta oli tuolloin kulunut 1 825 vuotta. Chrysler_unna.indd 9 23/10/2018 13.35. USA liittyi sotaan joulun alla -41, mikä alkoi vääjäämättä kääntää vaakaa Saksan vihollisten hyväksi. Hän oli myös jyrkän linjan oikeistovaikuttaja, joka kieltäytyi tarkistamasta näkemyksiään vallitsevien suhdanteiden mukaisiksi. Syksyllä 1944 bolshevikit miehittivät jo hotelli Tornia ja Porkkalaa, ja seuraavana keväänä punalippu liehui Berliinin yllä. Vaikka Chrysler edelleen oli myös liikkumaväline, se näyttää olleen Ahlqvistille myös harrastus. Neliovinen avoauto oli ollut menneen maailman kallista muotia jo vuonna -36, kun vapaaherra von Stackelberg oli ostanut Chryslerin uutena. Muuta sanaa lopputuloksesta ei voinut Gadolinin näkökulmasta käyttää. Gadolin via Jacob Gadolin Ray Dietrichin Airstream-muotoilu oli täynnä virtaviivaa, mutta vältteli tietoisesti liikaa outoutta. Harvinaisesta korimallistaan huolimatta Chrysler oli teknisesti luja ja sen varaosahuolto oli niin turvattu kuin tuon ajan Suomessa oli mahdollista. Yksityiskohtien runsaudessa oltiin General Motorsin muotoilutaikuri Harley Earlin jalanjäljissä. Alun perin harmaa Chrysler sai 70-luGadolinien automatkailu jatkui sotien jälkeen Wolter von Stackelbergilta periytyneellä avo-Chryslerilla. Ensimmäinen maailmansota oli murskannut Wolter von Stackelbergin kaltaisten miesten maailman, mutta tämä toinen merkitsi jo täydellistä perikatoa. Taustalla näkyvää Fontana della Pantheon -suihkulähdettä koristaa roomalaisten Egyptistä tuottama obeliski, jonka alkuperäinen tilaaja oli 1200-luvulla ekr. Professori Gadolin ilmoitti harrastuksikseen autoilun, vuorille nousemisen ja sukututkimuksen, tässä järjestyksessä. Gadolin oli 50-luvun alkuun mennessä matkustellut ilmoituksensa mukaan kaikkien Euroopan maiden lisäksi aina Vähä-Aasiaa ja Afrikkaa myöten
Kilpakaluston ylläpitäminen ja kisamatkat pitivät kiireisenä, minkä lisäksi työn alla oli Horch 930 V:n (Mob. Muutaman siellä vietetyn vuoden jälkeen Chrysler sai uuden kodin itäiseltä Uudeltamaalta, kun nykyinen omistaja sai ostettua auton päätoimiseksi taiteilijaksi heittäytyneeltä Ahlqvistiltä. Seuraava määräaikaishuolto on tasaisen vauhdin taulukolla edessä taas 75 vuoden päästä. 7/2006) entisöinti, josta ei teknisiä haasteita puuttunut. Hänestä tuli yli 40-vuotiaan Chryslerin neljäs omistaja ja ensimmäinen, jolle se oli ensi sijassa entisöintikohde. Loppuun ajetun moottorin kunnosti koneistamo Lehto & Co. Ne olivat myös jättäneet jälkensä: runko oli poikki kahdesta kohdasta, moottori epäonnistuneen remontin jäljiltä jumissa ja korin takaosan lattia läpimätä. Korin takaosan lattia pellitettiin huolellisesti lerin tarina poikkeaa tässä suhteessa valtavirrasta, sillä erikoiset avoautot ajautuivat lähes poikkeuksetta nuorisokäyttöön jo pian ensimmäisiltä omistajilta vapauduttuaan. Ahlqvist vei kuitenkin vanhan ratsun talteen kesämökilleen Hangon lähelle Koverhariin. Tangin maineikkaassa maalaamossa Helsingin Pitäjänmäellä. 10 . Hiljaa hyvä tulee Chryslerin omistaja on perusteellinen mies, joka keskittyy yhteen projektiin kerrallaan. Vanteet olivat yhtä lukuun ottamatta kuin sirkuksen pellen hassusta polkupyörästä lainattuja, niin kieroiksi ne oli ajettu. Lajit ovat kovia, eikä ystävämme kehossa ole vauhtiharrastusten jäljiltä monta täysin ehjää luuta. Entisöinnissä kori nostettiin pois rungolta, joka korjattiin ja kunnostettiin uusilla osilla. Hyvästä yrityksestä huolimatta Chryslerista ei enää ollut ajoautoksi. Chryslerin ostamisen aikaan 70-luvulla hän kilpaili yhä moottoripyörillä ympäri vuoden monessa eri lajissa road racingistä speedwayn kautta enduroon. Mobilisti 7/18 vun taitteessa pintaansa uuden beigen värin Y. Auto oli selvinnyt sotien yli lähes virheettömänä, mutta Gadolin ja myöhemmin Ahlqvist olivat 40-luvulta alkaen ehtineet tehtailla mittariin kosolti kilometrejä. Chrysler_unna.indd 10 23/10/2018 13.35. Komeuden viimeisteli Meritullinkadulla toiminut Verhoomo Auto, joka valmisti ja asensi autoon rautaisella ammattitaidolla uuden kangaskaton. Hämmästyttävää kyllä, Pitäjänmäellä 70-luvun taitteessa ruiskutettu maalipinta oli lokasuojia lukuun ottamatta edelleen edustava, samoin Meritullinkadulla ammattitaidolla pingotettu katto. Vaikka Chrysler oli Koverharista noudettaessa ollut kokonainen ja pyörillään, se ei todellakaan tarkoittanut sitä, että se olisi ollut pelEnsimmäinen 14 tunnin lipeässä keittäminen ei riittänyt irrottamaan kaikkea lohkoon kiinni kasvanutta töhkää – tarvittiin vielä reilun puolen vuorokauden lisäkylpy. Vapaaherra von Stackelbergin Chryskän pesun ja vahauksen jälkeen valmis uudelle Euroopan-turneelle. Chrysler entisöitiin tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa runkoa myöten. Yli 35 vuotta aikaisemmin ostetun Chryslerin kimppuun päästiin vasta 2014, mutta sen jälkeen projektia vietiin eteenpäin päättäväisesti
Lokasuojien ja astinlautojen ruostevauriot korjattiin, samoin osittain pitsiksi ruostunut polttoainesäiliö. Lopussa seisoi kiitos, kun Chrysler tänä kesänä valmistui. Ollakseen 80-vuotias Suomessa uutena myyty auto, Chryslerin koritöistä selvittiin yllättävän vähällä. Seuraavana vuonna Chrysler sai jo integroidut huurteenpoistosuulakkeet tuulilasillekin. Verhoilun osalta Chrysler vaati vain istuimien päällystämisen uudelleen, muilta osin riitti huolellinen puhdistus. . Vasta tämän jälkeen moottoria päästiin varsinaisesti kunnostamaan. Kolmikymmenluvun edetessä neliovisten avomallien suosio hiipui jatkuvasti, kun tiet suuressa lännessä paranivat. Tämän takia cabriolet sedanit ovat maailman sivu tarttuneet filmille lähinnä katto päällä. Se on kuitenkin pikku juttu Chryslerin pitkällä ja ihmeellisellä taipaleella 30-luvun Katajanokalta nykyiseen kotiinsa uusmaalaiseen kartanoon. Kun kaikki oli valmista, moottori päästiin vihdoin kokoamaan uusilla kulutusosilla. Sisätiloissa vain istuimet on verhoiltu uudelleen, kaikki muu on alkuperäistä. Neliovisen convertible sedanin katon laskeminen on selvästi työläämpi operaatio kuin roadsterin mitättömän rätin piiloon viikkaaminen. Uuden ajan nopeuksilla takaistuimella matkustaminen ei välttämättä ollut mikään nautinto, ja maan perivät kaksioviset avoautot, jotka sopivat lähinnä varakkaiden poikamiesten urheilulliseen elämäntyyliin. Moottori olikin sitten toinen juttu. Läpikotaisin muotoiltua ja viimeisteltyä Chrysleria on vaikea uskoa aikansa Amerikan keskihintaiseksi sarjatuotantoautoksi. Kunnollinen lämmityslaite alkoi olla tämän hintaluokan amerikkalaisissa autoissa jo itsestäänselvyys. Kunnollisia säänkestäviä neliovisia avoautoja alettiin valmistaa vasta 30-luvun taitteessa. Oikeanlaisten Chrysler-tekstien kaivertaminen on nimittäin osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Mobilisti 7/18 . 11 uudelleen. Samasta syystä juttumme auton hienosti istuvaa kattoa ei laskettu edes kuvausta varten. Vain erikseen mallin mukaan teetetyt pölykapselit ovat enää asentamatta paikoilleen. Korimalli oli kuitenkin paljon monimutkaisempi valmistaa kuin nepparikiinnitteisillä sivusuojilla varustetut edeltäjänsä. Pitkään ja hartaasti tehty koneistustyö käsitti kaikki oppikirjan työvaiheet runkolaakerilinjan aarporauksesta kiertokankien suoriksi takomiseen ja siltä väliltä. Periaatteessa Chryslerin sivuventtiilikuutonen on ikäisekseen helppo kunnostettava – paitsi jos haluaa välttämättä säilyttää autossaan aikaisemmin epäonnistuneesti remontoidun alkuperäisen moottorin. Sylinterilohkon ja kannen puhdistaminen kattilakivestä, karstasta ja öljypiestä vaati valurautaosien keittämistä lipeässä lähes 30 tuntia ennen kuin kanavien kuona lopulta suostui väistymään teräsharjojen ja höyrypesun tieltä. Chrysler_unna.indd 11 23/10/2018 13.35
Raymond Dietrichin muotoilemat Airstreamit olivat komeita autoja, joissa oli ajan hengen mukaisesti sopivasti virtaviivaa ilman Airflown päällekäyvää futuristisuutta. Jan Enqvist C hrysler-yhtymän 30-luvun suuri seikkailu oli omintakeisesti muotoiltu Airflow-mallisto, joka oli Walter P. Tosiasiat tunnustettiin nopeasti, ja vuodelle 1935 Airflown rinnalle tuotiin pikavauhtia tavanomaisemmin muotoiltu Airstream-mallisto. Kauneus on k o k on ai s uud e ss a Chrysler loi aikoinaan maineensa perusteellisesti suunnitelluilla ja huolellisesti toteutetuilla laatuautoillaan. Uusinta tekniikkaa ei otettu käyttöön sen itsensä vuoksi, vaan kehitystyötä ohjasivat käytännön hyödyt. Plymouthin, Dodgen, De Soton ja Chryslerin 30-luvun kuusisylinteriset eivät olleet tekniikaltaan erikoisen jännittäviä, mutta toteutukseltaan niin hyviä, että harva löysi parempaa edes paljon kalliimmista autoista. Kampiakselin ja kiertokankien laakerit olivat modernia monikerroksista liuskamallia, männät alumiinivalua ja öljynsuodatin vakiovaruste vuodesta 1933 alkaen. Mobilisti 7/18 Chrysler_unna.indd 12 23/10/2018 13.36. Chryslerin sivuventtiilikuutosen ominaisuuksista kertoo jotain se, että se säilyi Plymouthin ja Dodgen perusmoottorina 12 . Airstreamiä tarjottiin myös kahdeksikolla, mutta kuusisylinteriset mallit nousivat kannattelemaan Chrysler-yhtymää koko 30-luvun jälkipuoliskon ajaksi. Vaikka kuutonen oli päältä katsoen perinteinen – jopa tylsä – se oli täynnä harkittuja ja moderneja yksityiskohtia. Siihen oli hyvä syy, sillä vuoden -29 De Sotossa ensimmäistä kertaa esiintynyt sivuventtiilikuutonen oli niin hiljainen ja taloudellinen moottori, ettei kahdeksikko tuonut mukanaan juuri muuta kuin kömpelömmät ulkomitat ja lisää painoa keulalle. Chryslerin henkilökohtainen lempilapsi, mutta joka sai markkinoilla pahasti selkäänsä oudon ulkonäkönsä vuoksi. Airflown esittelyvuonna 1934 Chrysler pysyi pystyssä vain perinteisempien Plymouthien, Dodgejen ja kuusisylinteristen perus-Chryslereiden turvin
Mobilisti 7/18 . Briggsin valmistamat kokoteräskoritkin oli asennettu tukevalle rungolle kumityynyjen varaan värinöiden ja tieäänien pitämiseksi loitolla matkustamosta. 13 Mobilisti 7/18 . Koko 30-luvun jälkipuoliskon kuusisylinterinen Chrysler-perhe perustui täysin uusittuun vuoden -34 Dodge-alustaan, jossa esiteltiin mm. Wolter von Stackelberg teki keväällä 1936 järkivalinnan. MOOTTORI Tyyppi: 6-syl. nestejäähdytteinen rivimoottori, sylinterilohko ja kansi valurautaa, nokka-akseli sylinteriryhmässä, sivuventtiilit, yksikurkkuinen Stromberg BXOV-2 -kaasutin, neljä runkolaakeria Iskutilavuus: 3 957 cm³, sylinterimitat 85,7 x 114,3 mm, puristussuhde 6,0 Teho: 93 hv (SAE)/ 3 400 r/min Vääntömomentti: 244 Nm / 1 200 r/min VOIMANSIIRTO Vaihteisto: 3-vaihteinen käsivalintainen vaihteisto, IIja III-vaihteet synkronoituja, lattiavalitsin Vetopyörästö: hypoidityyppinen, perävälitys 4,10 JARRUT Edessä ja takana nestetoimiset rumpujarrut OHJAUS Simpukkaohjaus, ohjauspyörän kierroksia 4,5 JOUSITUS Edessä: erillinen, päällekkäiset kolmiotukivarret, kierrejouset, hydrauliset iskunvaimentimet, kallistuksenvaimennin. Erillisjousitus teki paluun edullisempien merkkien etuakselille vasta vuonna 1939. aikansa etevin etupyörien erillisjousitus. Chrysler C7 Airstream Convertible sedan 1936* Chrysler_unna.indd 13 23/10/2018 13.36. 13 aina vuoteen 1959 ja jatkoi sen jälkeen uraansa hyötyajoneuvoissa ja teollisuusmoottorina aina 70-luvulle asti. Minkä teollinen massatuotanto yksilöllisyydessä hävisi, sen se toi monin verroin takaisin käyttöominaisuuksissa. Dodge ja Plymouth tosin menettivät tämän hienouden jo seuraavana vuonna, kun siitä tehtiin De Soton ja Chryslerin Airstream-malliston yksinoikeus. Erillisjousituksen lisäksi näkymättömiin hienouksiin kuuluivat nestejarrut, äänetön hypoiditasauspyörästö, viistoon leikatuilla hammaspyörillä varustettu synkronoitu vaihteisto ja kumilla vaimennetut moottorinkannakkeet. Takana: jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset, hydrauliset iskunvaimentimet KORIRAKENNE Erillinen runko, kokoteräskori MITAT Pituus: 4,90 m Akseliväli: 3,00 m Rengaskoko: 6.25-16 Omamassa: n. 1 500 kg Polttoainesäiliö: 57 l TUOTANTOMÄÄRIÄ Convertible Sedan 4D: 497 Touring Sedan 4D: 34 099 Business Coupe 2D: 3 703 Convertible Coupe 2D: 650 Airstream Six, yhteensä: 43 471 Airstream Eight, yhteensä: 9 502 Airflow Eight/Imperial, yhteensä: 6 275 *Vuosien 1935-39 kuusisylinteristen Plymouth-, Dodge-, De Sotoja Chrysler-mallien perusratkaisut olivat pieniä iskutilavuus-, akselivälija varuste-eroja lukuun ottamatta pitkälti samat. Kaukana Neuvostoliitossa GAZ:in lahjakas pääinsinööri Andrei Lipgart valitsi sen jo sodan aikana länsimoottoreista parhaana otettavaksi tuotantoon ZIM:issä ja kaksi sylinteriä lyhennettynä Pobedassa. Plymouth ja Dodge palasivat pitkittäisin lehtijousin tuettuihin jäykkiin akseleihin, kunnes saivat 1934 esitellyn erillisjousituksensa takaisin vuodelle -39. Tyypillinen 30-luvun jälkipuoliskon kuusisylinterinen Chrysler kykeni miltei 150 km/h huippunopeuteen, ja mikäli hieman vähempi riitti, kulutti matkaajossa 13-14 litraa sadalle. Tärkein eroavaisuus oli etupyörien erillisjousitus, joka varattiin De Soton ja Chryslerin käyttöön vuosiksi 1935-38.
Hämmästyttävää kyllä, näyttää siltä, että ne kaikki selvisivät kuumaa kesää -39 seuranneista kymmenestä sodan ja pulan vuodesta. 14 . Nuoret miehet ovat aina ymmärtäneet tyylin päälle, joten puoli-ilmaiseksi tarjotut harvinaiset ja menevän näköiset autot löysivät kyllä ottajansa. Seurauksena oli se, että moni niistä säilyi yllättävän hyvässä kunnossa 50-luvulle saakka, kunnes kävivät yhtäkkiä nolon antiikkisiksi. Suurin osa erikoisautoista seisoi sotien ylitse pukkien päällä, kun renkaat oli luovutettu käyttökelpoisempien merkkisisarten alle rintamalle. MODERNIN VOITTO Kun pitkien lamavuosien varjo lopulta väistyi, Suomen valtasi 30-luvun jälkipuolella optimistinen tunnelma. Vaikka aikomukset olisivat olleet kunnialliset, harvan nuorukaisen taloudelliset hartiat riittivät sellaiseen ylläpitoon, jota autot olivat saaneet osakseen ensimmäisillä omistajillaan. Alamäki oli monissa tapauksissa yllättävän nopea. Jan Enqvist ja Mika Jaakkola V ielä hämmästyttävämpää on oikeastaan se, miten erikoiskoriset autot selvisivät 1950/60-lukujen nuorisokäytöstä. Autokauppa mittasi jo ennen sotaa herkällä viisarilla kansakunnan tunnelmia. Uusia autoja myytiin ja virrassa ui pieniä määriä myös kevytmielisiä nautiskelumalleja, kuten Chrysler-yhtymän eri merkkien avoautoja. Mobilisti 7/18 Chrysler_unna.indd 14 23/10/2018 13.36. Viimeinen ja ratkaiseva erikoisautojen säilymistä auttanut onnenpotku oli se, että kun vanhojen ajoneuvojen harrastus alkoi 60-luvulla päästä kunnolla vauhtiin, ensimmäisinä alettiin taltioida juuri harvinaisia korimalleja. Epäkäytännöllisyytensä vuoksi avoautot, varsinkaan kaksioviset, eivät olleet sotavuosina armeijan haluttavuuslistan kärjessä. Sodanjälkeisessä autopulassa Äänisjärven-kierrokselta jollain ihmeellä selvinneet nelioviset autot ajettiin vielä taksikäytössä maan rakoon, mutta niihinkään hommiin koreat avomallit eivät kelvanneet
Saariset ottivat auton ajoon ja käyttivät sitä mm. Filppulan Helsingin Sanomien myynti-ilmoitukseen tarttui imatralainen käytetyillä autoilla kauppaa tekevä Väinö Miettinen. Yhteys Imatralle säilyi kaiken aikaa, ja vuonna 1966 Dodgen oli aika palata kotiin. Auto selvisi sotareissustaan vähemmällä kuin moni kohtalotoverinsa ja palasi alkuperäiselle omistajalleen sodan päätyttyä kohtalaisessa kunnossa. Mobilisti 7/18 . Osapuutteita on kartutettu pikkuhiljaa tulevaa entisöintiä ajatellen. Saarinen piti radioja huonekaluliikettä. Dodge pysyi Väinön jälkeenkin Miettisen perheessä aina viime vuoteen asti, jolloin Veikka Miettinen myi Dodgen Timo ja Eeva Myyryläiselle Lappeenrantaan. Valmistumisensa jälkeen Dodge tuli yleisölle tutuksi Immolan lentonäytöksien pysäköintialueelta ja monenlaisista ajotapahtumista Pohjoismaita myöten. Mukavat nahkasohvat otettiin uusiokäyttöön saunan pukuhuoneessa. Lisäksi Dodge oli vuosien ajan näytteillä ensin Vehoniemen ja myöhemmin Visulahden automuseoissa. Väinö vastasi, ettei hänen tietääksensä yhtään, vaikka Dodge seisoi pihassa. Dodge seisoi ajamattomana vuoteen 1948 asti, jolloin polttoaineiden säännöstelyä alettiin purkaa. ostosreissuilla Haaparantaan, josta saatiin kangasta käytettyjen huonekalujen uudelleenverhoilemiseen. Keijo Hirvonen sai ostettua auton jäänteet talteen vuonna -76. Sillä välin Miettinen oli edennyt autokauppiaan urallaan käytettyjen kaupasta ensin Peugeotin ja sitten Datsunin piirimyyjäksi. Harvinaisesta korimallistaan huolimatta autoa pidettiin melko kovakouraisesti ja purettiin lopulta osiin. S aksan-tuonti ei ole mitään uutta auringon alla. Parikymmentä vuotta myöhemmin Chrysler myytiin Polvijärvelle Onni Valjukselle. Viimeinen taiteilija jää tunnistamatta, samoin autonkuljettaja. Penkkejä ei saanut mukaan, sillä niille oli yhä parempaa käyttöä saunakamarissa. Ainoana tämän jutun autoista Chrysler joutui otetuksi armeijan riveihin kesällä 1941. Siitä tulikin sitten hieman perusteellisempi; kori nostettiin pois rungolta, tekniikka kunnostettiin ja lopulta auto maalattiin uudelleen alkuperäistä vaaleammalla sinisellä Röyskön maalaamossa. Kun Dodge oli purettu junasta Imatralla, Miettinen havaitsi auton olevan huollon tarpeessa. Miettinen etsi Dodgelle pikipäin väistöpaikan kaukaa pohjoisesta, Kemistä, jossa hänen hyvä ystävänsä L.O. Seurueeseen kuului Suomen viihdemaailman eturivin nimiä. Chrysler_unna.indd 15 23/10/2018 13.36. Kauppahinta – tavalliseen nelioviseen Dodgeen nähden melkein tuplat – kirpaisi, mutta pitihän uranousussa olevan liikemiehen menestyksen vähän näkyäkin. Helsinkiläinen isännöitsijä Filppula teki vuonna -39 pientä bisnestä uudennahkeana Saksasta tuomallaan neliovisella avo-Dodgella. Auto päätyi lopulta Pappisten pellon reunaan kaluttuna hylsynä. Pian Dodge oli peiteltynä Saarisen varastoon kaukana kaikesta hälinästä. Talvisota ehti loppua ennen kuin Dodgea ehdittiin kaivata, ja jatkosodaltakin auto välttyi Miettisen hyvien autoalan verkostojen ansiosta. Alkukesästä -41 majuri NN soitti Pieksämäen keskusautovarikolta ja kysyi Miettiseltä, oliko Imatran Mansikkakoskella vielä sotaväen käyttöön sopivia autoja. Saattaa olla, että Chrysler työnnettiin rantahiekoille lähinnä TK-kuvaajan mieliksi. Chrysler 1937 C18 Royal Convertible Sedan Dodge 1937 D5 Convertible Sedan Viihdytyskiertue vieraili Seivästöllä keväällä 1942. Kattokangas uusittiin Tapiolan autoverhoomossa. Seuraavana vuonna SA-6611kilpinen auto ikuistettiin SA-kuviin viihdytyskiertueen käytössä Seivästöllä. Tavaratilan kantta käytettiin kertoman mukaan lopulta eräänlaisena rekenä, jolla vedettiin kiviä pellolta. Astinlaudalla vasemmalta lukien: huvimestari Toivo ”Topi” Gerdt, Viipurin kaupunginteatterin näyttelijä Joel Asikainen sekä musikaalija filmitähti Liisa Tuomi. Väinön tulkinta keskusvarikon majurin soitosta oli, että tämä oli piilottanut kysymyksensä rivien väliin hienovaraisen varoituksen lähestyvästä massamittaisesta ajoneuvojen pakko-otosta jatkosotaan. Veikko Tuominen osti aihion Kangasalle 80-luvulla, ja tämän vuosituhannen puolella Chrysler vaihtoi omistajaa samalla paikkakunnalla. 15 A lun perin valkoisen auton osti uutena liperiläinen liikennöitsijä Toivanen
Vuoden 1939 rekisteritietojen mukaan auto kuului johtaja Kurt Eklundille, joka asui osoitteessa Runeberginkatu 59. Myöhemmin moottoripyörä-, autoja lehtimiehenä uraa tehnyt teini-ikäinen Fiskis Ekman bongasi sen erään talon pihasta matkallaan perheen mökille. Harri Nieminen, Heikki Piirainen, Eki Laitala ja Raimo Helenius. Helsingin 60-luvun alun C-alkuisissa kilvissä oleva auto oli niin erikoinen, että Ekman keksi silloisesta vähävaraisuudestaan huolimatta muodostaa kaverinsa Vennu Björkmanin löyhän osuuskunnan ja tarttua ohittamattomaan tilaisuuteen. Toinen niistä oli -36 Plymouth, jonka alkuperäinen Helsingin tunnus oli A-5124. Kun paikalle ehdittiin seuraavan kerran, Plymouth oli kadonnut. Isot pojat olivat ehtineet ensin. Saalis jaettiin sovussa. Ryhmään kuuluivat mm. Auton entisöinyt Harri Nieminen (oik.) joutui mm. 16 . Chrysler_unna.indd 16 23/10/2018 13.36. Mobilisti 7/18 1936 Plymouth P2 DeLuxe Convertible Coupe V alentin Vaalan vuonna 1936 ensi-iltansa saaneessa Mieheke-elokuvassa esiintyi Tauni Palon ja Tuulikki Paanasen lisäksi peräti kaksi Chrysler-yhtymän avoautoa. Työlään projektin läpivieminen oli 50 vuotta sitten aivan eri juttu kuin nykyisessä tietoverkkojen maailmassa. Miehekkeen Plymouth palasi julkisuuteen 70-luvulla Harri Niemisen entisöimänä. Veikkolasta 60-luvulla pelastettu Miehekkeen Plymouth ei ollut aivan uudenveroisessa kunnossa. Seuraava varma havainto autosta on keväältä -67 Veikkolasta. Talossa vuokralla asunut väki kertoi, että auto oli jäänyt Ruotsiin lähteneeltä edelliseltä asukkaalta ja jouti viedä pois. Hieman Ekmania ja Björkmania vanhempi harrastajaporukka haravoi 60-luvun lopulta alkaen Suomen metsiä ja takapihoja hyvällä silmällä ja haaviin tarttui useampiakin 30-luvun avomallisia Suomiautoja. käyttämään 1935-mallin maskia, kun oikeanlaista ei löytynyt mistään. Niin huumorintajutonta oli museotarkastus noihin aikoihin, että urakan päätteeksi auto ei kelvannut museokilpiin. Kaksi Willysin kytkintä myöhemmin Plymouth oli kuitenkin pakko jättää tienpenkalle Veikkolaan ja lähteä ottamaan uudelleen vauhtia Helsingistä. Auto on esillä Espoon automuseossa
Päätimme hinata auton muutaman kilometrin päähän kesämökin pihaan turvaan ja miettiä sen jälkeen, mitä sillä tekisi. Nykyään 11 vuotta vanha auto tuntuu melko tuoreelta ja modernilta, mutta Willys oli olemukseltaan ja kunnoltaan kuin sotaa edeltävältä ajalta. Ponnistusten ainoa tulos oli, että hinausköysi lyheni lyhenemistään katkettuaan useamman kerran. Menimme viereiseen rintamamiestyyliseen taloon kysymään, oliko auto heidän ja olisiko se mahdollisesti myytävänä. Se vaikutti täysin koskemattomalta ja kokonaiselta, vain avaimet puutuivat. Saavuimme paikalle kahden kytkinrempatun Willyksen voimalla mukanamme pitkät vaijerit, joiden turvin vetoautot voisivat pysytellä ylhäällä kovalla tiellä. Talon väki kertoi, että auto oli jäänyt siihen talon entisiltä asukkailta, kun he olivat muuttaneet Ruotsiin. Ei auttanut kuin keskeyttää operaatio ja linkuttaa kotiin uutta offensiivia suunnittelemaan. Luultavasti oli Plymouthin kannalta parasta, että näin kävi. Plymsa ei hievahtanutkaan, ja Willys, joka ei siis ollut 4-vetomallia, kaivoi vain takapyöränsä syvälle saviseen maahan. Rekisteriotteessa oli tosin tilapäisesti kaverini Vennun nimi, koska lupaa ostoon ei ollut vielä hankittu. Savuava kytkinkin rupesi luistamaan. Nyt Plymsa varmasti saataisiin irti pellon tiukasta otteesta. 17 Epäonnistunut pelastusyritys Vuosi oli 1967, taskussa tuore ajokortti ja alla ensimmäinen oma auto. Firman huoltoautona oli saman ikäinen mutta nelivetoinen Willys Pickup, jonka saimme lainaksi seuraavaksi viikonlopuksi. Näin tapahtuikin. Mobilisti 7/18 . Mutta kun piti päästä pellolta pengertä ylös tielle, eivät tämänkään Willyksen rahkeet riittäneet. Nyt auto varmasti saataisiin ylös tielle ja talteen. Auto oli amerikkalainen Willys Station Wagon vuodelta 1956. Varmasti kunnostaminenkin olisi sen aikaisella kokemuksella ja taskurahoilla ollut haastavaa. Ei muuta kuin tuumasta toimeen, hinausköysi kiinni ja Willys käyntiin. He olivat tulleet valmiiseen pöytään ja vieneet aarteen parempaan talteen. Auto oli löytynyt jokunen vuosi aikaisemmin fillarimatkalla kesänaapurien kanssa Veikkolan kylän keskustaan. Tutkimme innoissamme autoa, joka osoittautui 30-luvun loppupuolen Plymouthiksi. Parikymmentä metriä roikuin perässä ja Plymsa totteli hyvin ohjausta tyhjistä renkaistaan huolimatta. Mutta kun saavuimme paikalle, auto oli poissa. teksti: Fiskis Ekman piirros: Janne Kutja E räänä päivänä kun pohdittiin minkälainen auto olisi toivomuslistan kärjessä, Vennu tuli maininneeksi 30-luvun avoauton. Lopputuloksena oli jälleen luistava kytkin, ja homma jäi taas kesken. Viekää pois vaan se romu, meille sanottiin. Monta kertaa mietittiin, mitäköhän autolle oli tapahtunut. Vasta vuosia myöhemmin selvisi, että Plymouth oli kuin olikin isojen poikien toimesta kunnostettu ja saatu takaisin rekisteriin. Ostohetkellä oli vielä autokoulukin kesken, inssi kun ei ollut mennyt läpi ekalla. Seuraavaan yritykseen pantiin kaikki peliin. Perillä totesimme, että auto oli edelleen samoilla sijoillaan vesakoituneen entisen pellon reunassa. Minä siihen, että sellainenhan seisoo lähellä kesämökkiämme. Vedettyämme Plymsan pusikosta esiin ihmisten ilmoille joku oli nähnyt sen ja kertonut asiasta “isoille pojille”. Vennu päätti, että autoa on heti lähdettävä katsomaan. Chrysler_unna.indd 17 23/10/2018 13.36. Vennu oli tuona kesänä töissä hotelli Palacen alakerrassa sijainneella Shellhuoltoasemalla. Reilu puoli vuosisataa sitten oli käytännössä mahdotonta saada auto rekisteriin ilman katkeamatonta luovutustodistusten sarjaa allekirjoituksineen ja todistajineen
U usi Autokeskus Oy:n osastolla esiintyi vuoden 1936 Helsingin autonäyttelyssä urheilullinen kaksiovinen avoDodge. Jossain vaiheessa 50-lukua merimiesja erikoisautoilla kauppaa tehnyt Holger Laine sai myytäväkseen Miehekkeen Chryslerin. Kuva syksyltä 2018. Edullisin tapa avoautosta rikottujen osien korvaamiseksi oli varaosa-auton hankkiminen. Munkkiniemen kaduilla viruivat taivasalla nyt sekä avokupee että varaosa-auto. Opiskelijabudjetilla ei ollut mitään toivoa vuokrata autoille tallia, entisöintiprojektin käynnistämisestä puhumattakaan. 18 . Piha palveli tuohon aikaan myös kuljetusliike S.E. Pimenevään syysiltaan Chryslerilla pelkät himmeät parkit palaen startannut K.L.B. Mäkisen kalustovarikkona. Piirainen vei Dodge-projektia eteenpäin parikymmentä vuotta, jonka jälkeen auto siirtyi Nikolajeffin vanhalle peltimiehelle Kalevi Veijalaiselle. Huonoon kuntoon päässeen auton otti 70-luvulla talteen Heikki Piirainen, joka kuului samaan porukkaan kuin Miehekkeen Plymouthin entisöinyt Harri Nieminen. Chrysler_unna.indd 18 23/10/2018 13.36. Forssan suunnalta löytyi viininpunainen neliovinen -36 Chrysler, jota lähdettiin hakemaan serkkupoika Klaus Bremerin Viikko-Sanomien koeajoon lainaamalla Renault Dauphinella. Naskalilla ei monilta hankkeiltaan koskaan ollut aikaa aloittaa Miehekkeen Chryslerin entisöintiä, mutta auto on edelleen tallessa Hyvinkäällä. Herranlahjat alkoivat ennen pitkää rikkoa auton lasiosia, mistä yhä vanhempiensa luona Munkkiniemessä asunut Kai L. Chrysler koki kuitenkin Mäkisen käytössä tyypillisen nuorisoauton kohtalon ja jäi pian seisomaan pikkuvikaisena Munkkiniemen Gulf-aseman pihaan. Mobilisti 7/18 1936 Chrysler C7 Convertible Coupe 1936 Dodge D2 Convertible Coupe T oinen Miehekkeestä tunnettu auto tuli Suomeen 1936 harmaatuontina USA:sta samalta reissulta, jolta Elo Durchman toi -36 Chrysler C7 Coupen. Chrysler on uinunut Hyvinkäällä pian 60 vuotta. Avo-Chryslerin ensimmäinen suomalainen tunnus oli A-1483. joutui heti alkumatkasta tekemisiin virkavallan kanssa, mutta virkaintoisimman tinanapin rauhoituttua nuorimies päästettiin säikähdyksellä. Auto vaihtoi omistajaa jälleen muutama vuosi sitten ja on nykyään Sipoossa nykyaikaisella tekniikalla terästettynä. myi molemmat autot 300 markalla hyvinkääläiselle korjaamoyrittäjälle, Einari Naskalille, jolla oli silmää erikoisille autoille. K.L.B. Bremer sai aiheen läksyttää Mäkistä. Tilanne johti siihen, että KLB osti auton itselleen kolmellakymmenellä markalla. Jonkin aikaa tilannetta puntaroituaan K.L.B. löysi itsensä kahden auton loukusta. Mieheke-elokuvassa esiintynyt Chrysler -36 osui 50-luvulla sattuman kaupalla Lahden kaupunkia esittelevään kuvakirjaan. Ostajaksi löytyi nuori moottoripyörälähetti Timo Mäkinen, joka hieman myöhemmin aloitti nousunsa autourheilun huipulle
Salliset pitivät yhä melko ehjää Chrysleriä kakkosja sunnuntaiautonaan 70-luvun taitteeseen asti, jolloin se pantiin naftaliiniin. Toinen tunnettu mobilisti, Markus Järvi, osti auton 90-luvulla ja viimeisteli Sallisen aloittaman entisöinnin vauhdilla. 19 1938 Chrysler C18 Royal Convertible Coupe 1937 Chrysler C16 Royal Convertible Coupe A lun perin ilmeisesti valkoinen auto myytiin uutena kuljetusyhtiö Viipurin Nopean omistaneen Rikkilän perheen käyttöön. Antiikkiseksi käynyt, mutta yhä hyväkuntoinen auto myytiin 50-luvun alussa nuorillemiehille Hämeeseen, Seppo Rikkilän muistikuvien mukaan Lopen seudulle. Perheessä oli hyvänä Mopar-hyötykalustoasiakkaana myös -37 Chrysler Imperial 5P Sedan. Mobilisti 7/18 . Sotien jälkeen Viipurin Nopea jatkoi toimintaansa Helsingissä ja Chrysler kaivettiin jälleen esiin firman Kalevankadun varastosta säännöstelyn loputtua. Siellä se toimi noin kymmenen vuotta pimustushaavina ennen kuin Olavi Sallinen osti auton talteen Kangasalle vuonna 1963. Chrysler_unna.indd 19 23/10/2018 13.36. V iipuriin uutena myyty auto, jossa on yhä kiinni ennen vuotta 1951 lisämaksusta saatavilla olleet kromikirjaimiset VI-594 -tunnukset. Auto valmistui jo ajokaudelle 1998 saatuaan ylleen metallin kullan/pronssinhohtoisen värin tehtaan alkuperäisestä värikartasta (Mob 7/98). Ruorissa Ernst Jouper. Chrysler kuvattuna pian Pohjanmaalle saapumisensa jälkeen 50-luvulla. Uudessakaarlepyyssä toimineen hyötykaluston jousia ja kippejä valmistaneen Ab Jouper Oy:n omistajiin kuuluva Ernst Jouper osti auton Helsingistä vuonna 1952. Entisöinti aloitettiin 80-luvun alkupuolella, muttei ehtinyt valmistua ennen kuin Markus Järvi osti auton Lohjalle vuonna 1997. Olavi Sallinen otti auton talteen jo 60-luvun alussa. Nykyinen omistaja Olof Ahlbäck osti alun peViipurin Nopean -37 Chrysler Royalin elämänkulku on erikoisautolle tyypillinen, paitsi että se selvisi kymmenen vuoden kyläluutavaiheestaan yllättävän ehjänä. Kuusisylinterinen avo-Chrysler lähetettiin talvisodan jaloista evakkona Helsinkiin, jossa se vietti kaksiovisuutensa pelastamana sotavuodet kruununraakkina ilman renkaita
Polttoainesäännöstely oli yhä voimassa, joten bensiinin ostamiseen tarvitsi ankaran tarveharkinnan takana olevan Kansanhuoltoministeriön ostoluvan, joka erottuu tuulilasin oikeassa alakulmassa. Uusi tilaisuus koitti 90-luvun lopulla. Sveitsin lähetystön vähän ajettu -39 Plymouth myytiin Turkuun vuonna 1947. Seuraavan kerran Plymouth tarttui filmille 60-luvun alussa romuttamolla Helsingin Pitäjänkirkolla, jossa virui myös siipirikko Jaguar XK120. Chrysler pysyi silti kerran Pohjanmaalle jouduttuaan seudulla useista omistajanvaihdoksista huolimatta. Ahlbäckin ensimmäinen omistuskausi kesti vuoteen 1959, minkä jälkeen auto jatkoi pitkää kierrostaan. Somerolta auto lähti viisi vuotta myöhemmin Lohjalle eräälle versaanpitäjälle. Nykyinen omistaja Olof Ahlbäck osti auton Ahlstrandilta seuraavana vuonna, mutta kadotti kolmen vuoden ensimmäisen omistuskauden jälkeen auton vuosikymmeniksi. Veikko Suominen kuvasi sen tuoreeltaan Ursininkatu 12:n edessä. Chrysler_unna.indd 20 23/10/2018 13.36. Mobilisti 7/18 rin sinisen auton Oravaisten Esso-asemaa pitäneeltä Tor Ahlstrandilta ensimmäisen kerran jo vuonna 1956. Vuonna 1949 auto ostettiin Helsingistä Risto Anttilan perheeseen Somerolle. Nykyinen omistaja osti auton samana vuonna Tampereelta, mutta Jaguarin moottori jäi Majurille. Auton silloinen omistaja, Hannu Majuri, ajoi auton Jaguarin moottorilla Urjalasta Tampereelle vuonna -72 koekilvillä. Auto on tallessa Kangasalla ja siihen saatiin hiljattain hankittua sopiva moottori ammoin kadonneen tilalle. Valmiiksi kunnostettu sivuventtiilikuutonen on alun perin vauhdittanut samaa Helsingin 1936 autonäyttelyn avo-Dodgea, joka sai villin nuoren sydämen Sipoossa muutama vuosi sitten. Myyjänä oli kuuluisa Eltsun moottoripyörätähti Väinö Hollming ja mukana kaupantekotilanteessa toinenkin Eltsun sankari, Kurt Ginman. Hybridiä ei mahdollisesti koskaan saatu katsastettua. 20 . Täydellisen entisöinnin yhteydessä väri vaihtui Chryslerin -38-värikartasta valittuun ”Chinchilla”-metallinharmaaseen. Pian sen jälkeen suomalaiset T-211 -kilvet saanut auto kuvattiin Turussa Ursininkadulla. Tor Ahlstrandin Chrysler Royal on omalla paikallaan funkistyylisen aseman vieressä. Ajat olivat helmikuussa -47 sellaiset, että jopa Stockmann joutui myymään autoja sekä renkailla että ilman. S veitsin Helsingin-lähetystön käyttöön uutena tulleen auton erikoisuutena oli sähkökäyttöinen kuomu, jota Plymouth tarjosi ensimmäisenä tässä hintaluokassa. Vuonna 1947 auto ilmestyi myyntiin vain 18 000 kilometriä ajettuna. 1939 Plymouth P8 DeLuxe Oravaisten Esso vuonna 1955. Vuosikymmeniä myöhemmin Ahlbäck sai ostettua auton takaisin. kuva: Stefan Holmström. Joku pelasti purkamolta sekä Plymouthin että Jaguarin moottorin ja yhdisti kaksi hyvää toisiinsa