. Ensi vilkaisulla romukasan keskeltä ei näytä löytyvän muuta kuin heinäseipäitä. Pienellä kurkkimisella se osoittautuu 1960-luvun alkupuolen 111-sarjaiseksi Mersuksi. Mutta mikäs tuolla pilkistää. . Saimme sähköpostilla kuvia romahtaneesta ladosta jostakin päin Suomea. Vähemmän kiireiset tapaukset varastoidaan yleensä huomaamattomasti sukulaisten latoihin jonnekin kauas maalle. Lähemmin katsoen ainoan ehjän seinän alla lepää harvinainen, Binzin korittama 110-sarjainen ambulanssimersu. Löytöjen säilytys. Toinen johtotähti on jäänyt kokonaan putoavan katon alle. Janne Halmkrona 4 Autoharrastajille kertyy helposti enemmän entisöitävää kuin yhden elämän aikana ehtii tekemään. Se on selvästi ollut hyvässä, ruosteettomassa alkuperäiskunnossa päästessään ladon suoman suojan alle. Mobilisti 2/07. Keräilynhimon kunnolla iskiessä, muodostuu vaaraksi projektien unohtuminen paikkoihin, joissa ei tule aivan joka vuosi käytyä
vanhoja?ajolaitteita?on?otettu?harrastusmielessä. saa?esineen?historian?eläväksi?kuulijan?korvissa. Kaikilta?Hitlerin?panssarimersuilta,?Elviksen?Cadillaceilta?ja?Jimmy?Clarkin?Cortina?Lotuksilta?tahtoo. ja?joskus?puolestaan?niin?lapsellisia,?että?niitä?kuunnellessaan?järkevä?ihminen?potee?ankaraa?myötähäpeää?kertojan?puolesta.?Mannerheimilta?esimerkiksi. että. summia.. ajoneuvoharrastukseen. Mobilisti 2/07. se. ruvenneet. muutettavaa. minkään. hankittu?ensimmäinen?oma?Ifa?on?ollut?omistajalleen. ovat. Paul?McCartney?soitti?aikoinaan. mutta. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. tarinasta. niin. taitavasti.. liittyvät. ei?ehkä?soittopelinä?olisi?juuri. Niin. huimia. mielenkiintoisia,. kaikki?hyvin. Mahtimiehiin. Me?täällä?Mobilisti-lehdessä?olemme?satubisneksessä?itsekin?–?vieläpä?aivan?laillisesti?ja?parhaamme. pitkään. huomanneet?saman?ja?siirtäneet?tutkimuksen?painopistettä?monta?piirua?vallasväestä?rahvaan?suuntaan.?Jossain?vaiheessa?nimittäin?havaittiin,?että?kuninkaiden. Kustantaja/Publisher Kustannus Oy Mobilisti, Niittyläntie 11, 00620 Helsinki puh. Isossa?maailmassa?hyvät?taustatarinat?on?havaittu?niin?rahanarvoisiksi,?että?monet?joustavalla?omallatunnolla. tosi,. Jan Enqvist Satuja ja tarinoita. hyvästä. monet. esineen?aineettomasta?ulottuvuudesta. lajia,. Akateemiset. arvoinen,. –. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. jota. niin. Kai L. kuuluneet. . ja?heidän?hoviensa?konnankoukut?alkoivat?olla?selvillä,?mutta?tavallisen?kansan?elämästä?tiedettiin?yllättävän?vähän.?Ajoneuvoista?puhuttaessa?voidaan?olla. arvoisia. mukaan?tosiasioissa?pitäytyen.?Tarinoita?on?monenlaisia,?mutta?aina?niiden?kertominen?lämmittää.?Olipa?kysymys?sitten?Onni?Vilkkaan?Allardista?tai?torikauppiaan?Itä-Saksan?seisojasta. tarina.?Ne?eivät?ehkä?ole?rahaksi. mutta. kertomisen. Pankit: SAMPO 800016-1166862 NORDEA 134730-246714 OKO 572146-210727 Repro: CTP-tulostus Textop Oy Painopaikka: Alprint Oy, Porvoo ISSN 0783-4616 lehti vanhojen ajoneuvojen harrastajille V anhan?esineen?historiaan?liittyvät?tarinat?ovat?kiehtovia.. ja. –. suurelle?pojalle. ovat. Aina. savuisilla. yhtä. ovat. paikkansa. kunhan. kauppamiehet. väliä?senkään,?onko?tarina. siunatut. ja. maailmantähtiin. päätoimisiksi?satusediksi.?Ei?heille?oikein?voi?olla?vihainenkaan?–?parhaat?ansaitsisivat?oikeastaan?taiteilijan?statuksen?siinä?missä?Grimmin?veljekset?tai?oma. Bremer e-mail: toimitus@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Päätoimittaja/Editor Jan Enqvist Toimituksessa Katja Enqvist Janne Halmkrona Kimmo Koistinen Kimmo Virtanen Vakituisia avustajia Yrjö Bremer Juhani Halmeenmäki Jukka Heikkinen Antti Hyvärinen Timo Juurikkala Juha Klemettinen Ilpo Mikkonen Jari Puhakka Eino Ritaranta Vesa Rohila Kim Snellman Raimo Söderholm Toimituksen osoite/ Address Niittyläntie 11, 00620 Helsinki Ilmoitusmarkkinointi Capesland Oy Petri Niemenmaa puh. kertomukset. maksamaan. Sitä?paitsi:?jos?kuulijakunta?uskoo?hyvään?sepitteeseen?koko?sydämestään,?se?muuttuu?heille?todeksi,?eli. Kitara,. Hampurin. valmiita. 0500-425 063 petri.niemenmaa@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Aineiston sisäänjättö 4 viikkoa ennen lehden ilmestymistä. varmoja?siitä,?että?suomalaiseen?kirkonkylään?uutena. nuori. ei. kuin. joskus?jäädä?huomaamatta?se,?että?tavallisten?ihmisten. Topeliuksemme.?Lehdistä?ja?huutokauppaluetteloista?tutut,?hauskasti?lavastetut?latolöytökuvat?ovat?vähitellen?jalostuneet?aivan?omaksi?taidemuodokseen.. riivaamalle?keräilijälle?mittaamattoman?arvokkaan?–?edellyttäen,?että?se?on?kerrottu. historijoitsijat. ovat. tavallisillakin?autoilla?on. ei?kaikelta?automatkailultaan?olisi?jäänyt?juuri?aikaa. kaikki.. ole. paljon?suurempi?tapaus?kuin?mikään?Mercedes?kelpo. tarina?tekee?siitä?beatlemanian. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti koituvista vahingoista, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. kantaa. 09-272 7100 fax 09-2727 1027 hallituksen pj. talteen.?Joskus?tarinat?ovat?tosia?ja?tarkasti?dokumentoituja,?joskus?valetta?mutta?hyvin?dokumentoituja,. klubeilla,. . tärkeisiin?valtionhoidollisiin?tehtäviin,?mikäli?viidesosakin?“Mannerheimin?mielivaunu”?-saduista?pitäisi. kauppaneuvokselle?tai?yksikään?Cadillac?Memphisin
teksti: Jan Enqvist kuvat: Kimmo Koistinen, Mobilistin arkisto Monte-Carlon kävijä, Suurajojen voittaja Allard P1 Saloon 1951 . Vuonna 1951 saatiin Suomeen kovia kilparautoja, maailmalla jo mainetta niittäneitä Allardeja. Maamme eturivin ratakilpailijat saivat käyttöönsä neljä Allard J2 roadsteria ja rallimiehet neljä pelottavan näköistä Allard P1 -umpivaunua. Kaikkien luultiin jo tuhoutuneen tai tulleen myydyksi ulkomaille, mutta iloksemme Vilho Hietasen ja Onni Vilkkaan rallikäytössä ollut P1 Saloon ilmestyi yllättäen päivänvaloon viime kesänä – miltei keskeltä pääkaupunkiseutua. Mobilisti 2/07. .
maahan?Suomen?Autoteollisuus?Oy. syöneet. ajatellen. tavaraa.?Yksinään?Allardista. merkin?helsinkiläisyleisölle?ajamalla?J2:nsa?Eltsun?urheiluautoluokassa?toiseksi. Asser?Walleniukselle?ja?Helge?Hallmanille?–?tunnettuja?ja?menestyneitä?kilpa-autoilijoita. valitsivat. niistäkin. Hietanen. paljon. yhtä. Monte-Carlon kävijä, Suurajojen voittaja Mobilisti 2/07. autourheiluasiakkaiden. sen. sijalle. katselivat. maan?päivälehtien?urheilutoimittajat?parjasivat. Allard-edustuksesta. Tukholman.. yksi. luopui. jälkipuoliskolla. viisi. K aksi. Kouvolan. pinnisteli. Pentti?Barck/Yrjö?Korhonen?starttasi?Münchenistä. jotka. Keskusauto?Oy:n?hyväksi. pari?starttasi?Monte-Carlon?ajoihin?tarinamme. suomalaisen. takia.?Ainoana. Vilho Hietanen – Allardin virallinen maahantuoja – voitti Vilkkaan vanhalla Monten-kävijällä malliksi Suurajot vuonna -53.. 1900.. Kaarlo. Sota-ajasta. suomalaispari. läpi. piirimyyjä. Onni Vilkas ajoi Monte-Carlo -rallin useammin kuin yksikään toinen suomalainen – itse asiassa useammin kuin kukaan jaksaa muistaa. autoja. Uusi?maahantuoja?oli?Allardin?kaltaista?erikoismerkkiä. mm.?kolme?Allard?P1?Saloonia,?Aston?Martin. . omistaja?Vilho. kuljettaja,. Fordin. Kouvolan. ei?tietenkään?olisi?ollut?kenellekään?leipäpuuksi,. ominaisuuksiltaan?pettymys.?Väite?vain?ei?kestänyt?puolueetonta?tarkastelua,?sillä?rallin?voitti?itse?autotehtailija?Sydney?Allard?samanlaisella. ensimmäistä. keskiylängöllä. ekonomi?päätyi?terävään?päätelmään,?että?Allardista?ei?muodostuisi?maahantuojalleen?volyymimerkkiä.?Vielä?samana?kesänä?Suomen?Autoteollisuus. kestänyt?kauan?ennen?kuin?joku?lupaava?nuori. Tuloksena?oli?ralliin?kuuluvien?pienten?kommelluksien?jälkeen?yleiskilpailun?9.?sija,?mikä?oli?lupaava?alku?Allardin?suomalaiselle?rallihistorialle.?Asser?Wallenius?oli?jo?keväällä?esitellyt?uuden. hylättiin. Kahdestoista. . ottamatta. J2:sta. riehuneen. hyvin. toi. Köyhiksi?luultujen?itänaapureiden?kalustona?oli. Pettymys?oli?suomalaisjoukoissa?suuri,?ja?meikäläinen?lehdistö?kertoi?erityisesti?Allardien?olleen. selvinneen. joukossa. Saloonia,?jotka?puoli?vuotta?myöhemmin?muodostaisivat. Kukkasniemi/Fred. Vilho. edeltäjäänsä. Kaluston. 12. lumimyrskyn. olikin?lähtenyt?käyntiin?rohkaisevissa?merkeissä,?ei. Allardilla,?jonka?rekisteritunnus?oli?tuolloin?RF620. ja. lopputuloksissa. suomalaista. 7 Vuoden. epäuskon,?ihailun?ja?kateuden?sekaisin?tuntein:. Monte-Carloon Vuoden?1952?Monte-Carlo?-ralliin?osallistui?peräti. ja. 1951. perille. (Massif. tuttua. joka. kumpikin.?Vaikka?Allard-kauppa. ajokkinaan?vielä?neljäs?Allard?Saloon.?Tukholman?ryhmän?kolmen?Allardin?miehistöinä?olivat. Allard?oli?Ford-liikkeelle?sikälikin?helppo?edustus,?että?englantilaisen?erikoisvaunun?koko?voimalinja. viimeisten. toi. autokuntaa,. Liikenneneuvoksen ensimmäinen Monacon-keikka oli vuoden 1952 kilpailu, johon hän osallistui tarinamme Allard P1 Saloonilla. oli. olympiavuoden. suomalaisautokuntaa. Heinisuo/ Kukkasniemi/Geitel. liiallisen. ymmärsi. osallistui?ensimmäisellä?maahan?saadulla?P1:llä?. Geitel,?Tapio?Piispanen/Aarre?Paananen?ja?Onni?Vilkas/?Vilho?Huhtanen.?Viimeksi?mainittu. Oikein?tai?väärin?–?suomalaiset?vetivät?johtopäätökset?ja?lähtivät?vuoden?-53?Monte-Carloon. lukuun. myöhästymisen. 143.. Allard?P1?Saloonilla,?jota?kaukaisen?pohjoisen. Monacoon. Monte-Carlo. -joukkueen. oli. vain. sijoittui. –. suomalaiskilpailijoiden. lähtökaupungikseen. Keskusauto. Hietanen. päässyt?Allard-miehistö. maahan?vielä?kuusi?autoa;?kaksi?J2:sta?ja?neljä?P1. autoilla.. etevämpi.. Hietanen. kokeeksi?Jyväskylän?Suurajoihin?elokuussa?-51.. (Sisu)?keväällä?1951.?Autot?myytiin. rungon.. tarpeita.. nopea. Heinisuo/Brynolf. vaurioitta. maanläheisemmillä. hyväksyttyjen. DB2,?Jaguar?Mk?VII,?Simca?Sport?ja?Alfa?Romeo. pääkaupunkilaiset. Central). Jos?oli?suomalaisten?kalusto?komeata,?ei?samaa?voinut?sanoa?rallin?lopputuloksesta.?Ranskan. mutta?pienenä?sivubisneksenä?ja?profiilin?nostajana?se?oli?Hietaselle?omiaan.. kuningaskunnan. Allard
useampaan. autokaupan. ”Tuolla yhessä vajassa on semmonen pitkäkuononen auto” Pitkän?linjan?automies?Reijo?Koivunen?piti?kaverinsa?kanssa?autokorjaamoa?Klaukkalassa?70luvun?taitteessa.?Eräänä?päivänä?paikalle?ilmestyi. Tällä?kertaa?sää?oli?suorastaan?erinomainen. mennessä?jo?parin?vuoden?ajan?hallinneet?uudenlaiset?kevyet?mutta?suorituskykyiset?perheautot. kakkosella. harjoitusta. salaisuutena. eräälle?maanviljelijälle.?Klaukkalassa?eksoottista. brittirautaa?käytettiin?normaaliliikenteessä?60luvun?alkupuolelle?saakka,?minkä?jälkeen?se?varastoitiin?tarpeettomana?kuivaan?latoon. kolmivaihteinen:. voiton. Suurajoihin.. Allardin. läheisestä?ladosta?oudon?vanhan?auton,?jossa?oli. voitiin?todeta?mittarista?Jyväskylän?kiritaipaleillakin. saaneet. ”hiiirmu?pitkä?konepelti”.?Koivunen?kuunteli?tarinaa?ja?tiukkasi?pojilta,?etteivät?nämä?vain?olleet. epäonnistui.?Tämä?otti?liikennöitsijän?luonnolle. siviilissä,. piti. osasi. ratkaisemaan?74?kilometrin?loppukokeeseen?pääsevät?autokunnat?lapsellisella?kiihdytys-?ja?jarrutuskokeella,?jonka?jälkimmäisessä?osassa?Vilkas. ammattilaiselle.?Boman?piti?Allardia?vain?pari?kuukautta?ennen?kuin?antoi?sen?jatkaa?matkaa?Klaukkalaan. myöhemmin. Hietanen. vuoden?kestänyt?kultakausi?oli?Suomessakin?ohi. viimeistään?vuonna?-56,?jolloin?Antti-Jussi?Suominen?esiintyi?Eltsussa?viimeistä?kertaa?J2:lla?–?ilman?mainittavaa?menestystä.?Ralleja?olivat?siihen. fillareillaan?pari?autoista?kiinnostunutta?paikallista?pikkupoikaa,?jotka?olivat?Koivuselle?jo?tuttu?näky.?Pojat?selittivät?tohkeissaan?löytäneensä. oli. vaihteisto. suomalaiset. kummasti?pitkällä?taipaleella. päästiin?135?km/h?nopeuteen?asti?ja?kolmosella?huippua?kertyi?noin?170?km/h,?mikä?lukema. päättyi. Boman-nimiselle. Allard. tietämillä. virhepisteittä.. vielä?tärkeämpään?kilpailuun?–?vuoden?-53?Jyväskylän. ajettavaan. Hietasen. jälkeen. Ruotsin?Midnattssol-ralliin,?jonka?oli?tarkoitus. puolivälin. niin. Suurvoiton kautta siviiliin Monte-Carlon. Koska. . Sydney?Allardin?edellisvuotisen?Monte-Carlo?voiton. Allardien. puheissa?olisi?hieman?ylpeän?maahantuojan?lisäväriäkin,?puhuu?kilpailun?tulos?puolestaan?–?Allard?oli?osaavissa?käsissä?erittäin?iskukykyinen. . niin?kovin,?että?hänen?teki?omien?sanojensa?mukaan?”mieli?käydä?itkemään”?(tuttu?tunne?monille?Monte-Carlon?kävijöille,?toim.huom). 50-luvun. muut. esittää. ralliauto. Allardeillaan. . Hakuvalo on paikallaan vuoden -53 Suurajojen jäljiltä.. Mobilisti 2/07 runkona?olivat?tällä?kertaa?Peugeot?203:n,?Renault?4CV:n?ja?Simca?Aronden?kaltaiset?kevyet?ja?helpommin?käsiteltävät?autot.?Onni?Vilkas,. käsiin.. pojille. suuriakaan,. auringon. kaksi?täsmällistä?auton?kiinnostavuutta?määrittävää?kysymystä:?mikä?on?merkki,?ja?onko?katto. keskeytykseen. helppo?uskoa,?sillä?Reijo?tiesi?pojat?kunnon?kundeiksi.?Automiehenä. Polkupyöräpojat ovat pyyhkineet pölyt keulamerkin päältä valmistajan varmistaakseen; moottoritilasta pilkistävät alkuperäiset korkeapuristeiset Allard-alumiinikannet. eivät. puolimaissa. muutaman. otteeseen.. oli?Allard?P1:n?merkittävin?rallisaavutus?sitten. Vilkkaan. Allard löytöpaikallaan klaukkalalaisessa ladossa syksyllä -70. radallakin?niin?nopeata,?että?eilisen?voittajat?vanhenivat. Järjestäjät. tinkimään?tyylistään?–?hän?starttasi?ralliin?edellisvuotisella?Allardillaan,?jonka?lättäpääkahdeksikon?kumu?ja?raaka?voima?rauhoittivat?mieltä. kokonaiskilpailussa?yhdeksänneksi. moottoria,?joka?ei?ollut?moinaankaan?siitä,?että. Autoa?ei?tälläkään?kertaa?oikein?voinut?syyttää,?sillä?Sydney?Allard?ajoi?jälleen?esimerkillisesti,?selvisi?loppukokeeseen?ja?sijoittui?lopulta. nopeasti. olla. osallistua. lopulta. rallipoluilla. Vilho?Hietanen?myi?vanhan?sotaratsun?Helsinkiin. RF-620:llä. aikaan. Maalipinta on mallia telamatta, mutta rintapellistä erottuu edelleen metallinsininen väri. palautui?takaisin?Vilho?Hietaselle?Kouvolan?Keskusautoon.. Reijo. rikkoneet?mitään.?”Ei?me?mitään?tieteskään?rikottu,?siinä?ladossa?vaan?on?niin?isoja?rakoja,?että?niistä?pääsee?pujahtamaan?sisälle”.?Tarina?oli. kesällä. Vaikka. ralli. vain. virranjakajan. Keskiyön. joutuivat. Viisikymmenluvun. rikkoutumisen?vuoksi,?mutta?Jyväskylässä?Hietanen?räjäytti?pankin?voittamalla?koko?kilpailun.?Tulos. autotekniikan. isojen?autojen?mies,?ei?kuitenkaan?ollut?valmis. kehitys. rallissa. kuin. mielestään?mainiota?ajettavuutta?ja?voimakasta. päätti. ja?valtaosa?kilpailijoista?saavutti?Monte-Carlon. Hietanen. oli. olleet. Joskus
. Huomaa vanhan ralliraudan urheilullisesti taivutettu vaihteenvalitsin.. Avausmekanismi on sinänsä nerokas. Mobilisti 2/07. . Avattava tuulilasi on ehkä Englannissa ollut vielä huudossa, mutta muualla maailmassa idea oli unohdettu jo 30-luvulla. Mutta että mitäänsanomaton – ei koskaan! Kojelauta edustaa parasta brittiläistä perinnetyyliä. Ei sillä niin väliksi, onko auto ruma vai kaunis – pääasia, että se näyttää joltakin. Nahka ja puu tuoksuvat, ja symmetrinen sommittelu minimoi vaivan siirtää ohjauspyörä tarvittaessa puolelta toiselle. Mikäli Allard P1 Saloonin on kerran nähnyt, voi se palata öisin uniin kummittelemaan
nestejäähdytteinen Vmoottori (Mercury), sivuventtiilit, sylinterikannet kevytmetallivalua (Allard), kaksi kaksikurkkuista Solex-putouskaasutinta Iskutilavuus: 4 375 cm 3 , sylinterimitat 84,1 x 98,42 mm, puristussuhde 7,0 Teho: 110 bhp/4 000 r/min Vääntömomentti: ei ilmoitettu VOIMANSIIRTO Vaihteisto: kolmivaihteinen vaihteisto (Ford), valitsin ohjauspyörän alla, takaveto, perävälitys 3,78 JARRUT 1-piiriset nestejarrut (Lockheed), 12” rummut edessä ja takana OHJAUS kuulamutteri-tyyppinen ohjausvaihde, ohjauspyörän kierroksia 4 JOUSITUS Edessä: keskeltä nivelöity kaksiosainen akseli (heiluri), pitkittäistuet, kierrejouset (varhaisissa P1-malleissa poikittainen lehtijousi) Takana: jäykkä akseli (Ford), poikittainen lehtijousi KORIRAKENNE Kantava teräskotelopalkkirunko, puurakenteinen kori, muotopellit alumiinilevyä MITAT Pituus: 4,65 m Leveys: 1,72 m Korkeus: 1,60 m Akseliväli: 2,82 m Raideleveys (e/t): 1,47/1,47 m Omamassa: 1 480 kg SUORITUSARVOJA Huipppunopeus: 180 km/h* VALMISTUSMÄÄRIÄ** P1 Saloon: 551 (4) K2 Roadster: 119 (1) J2 Roadster: 99 (4) Palm Beach I: 76 (2) * Valmistajan ilmoitus ** Vain Suomeen tuodut mallit; suluissa Suomeen tuotujen autojen määrä Mobilisti 2/07. Allardin alumiinisella imusarjalla ja kahdella kaksois-Solexilla varustettuna se lunastaa varmasti alkuperäisen 110 hevosvoiman lupauksen. . MOOTTORI Tyyppi: 8-syl. 11 Herrasmiehen Hot Rodin moottoritilassa on nykyisin Kirkkonummen VPK:n entinen Ford ”95”-kuorma-autonmoottori. Ensiasennusmoottori harvinaisine sylinterikansineen on edelleen tallessa..
se?naula?ei?vetänyt.?Pienen?pajan?sota-aika?kului?armeijan?Ford-kuormureiden?peruskunnostuksia?tehden.?Työstä?puuttui?ehkä?hohto,?mutta. yksinkertaisempi?paikka?kuin?nykyään?–?taidolla?ja?innostuksella?oli?vielä?mahdollisuus?nousta. Allardin?vauhtiresepti?noudatteli?univeraalia. Englannin. Rakenne?salli?camber-kulmien?villit?muutokset. kilpamalleissa. ottamatta. runkoon?nivelöityyn?osaan?(heiluripuoliakselit).. A llard-merkkisten. olivat. kevyttä?kulkuneuvoa,?eräänlaista?jeeppiä,?mutta. Kaikkien?Allardien?kantaäiti?oli?kolaroidun. tuentaan?saakka. Allard. rallisprintin?ja?off?roadin?välimuoto),?että?muutamat. nojalla. mallit. trial-kokemuksensa. autojen. Allardin työntekijät kutsuivat isäntäänsä lempeästi nimellä Guv’nor (lyhenne sanasta Governor = kuvernööri).. Sydney?Allard?avasi?Lontooseen?Ford-myymälänsä?lähistölle?pienen?tuotantolaitoksen?spesiaalejaan?varten. lopussa. klooneja.. vaikea?saada?–?paitsi?silloin?kun?autoja?valmistettiin?vientiin.?Näin?hallitus?piti?huolta?elintärkei12. Hot?Rod?-kaavaa:?Fordin?viritetty?sivuventtiiliHottentotti vieraalla maalla V8?(joskus?jopa?Lincoln?Zephyrin?V12)?sijoitettiin?runkoon,?jossa?ei?ollut?mitään?turhaa?ja. tarjosi. myös?trial-kilpailuissa?hyödylliset?erittäin?pitkät. säilyi?Allardeissa?lähes?loppuun?saakka?samanlaisena,?sivistyi?taka-akseli?asteittain?aina?myöhemmissä. alkaen. Sodan?jälkeen?kaikki?oli?muuttunut.?Terästä. koriksikin?riitti?välttämätön?minimi.?Erikoisuutena?Sydney?Allardin?rakentamissa?autoissa?oli. Kukaan ei sen koommin ole voittanut kilpailua omaa nimeään kantavalla autolla. ja. mutta. toiminta?salli?kuitenkin?tärkeiden?Ford-yhteyksien?ylläpitämisen. kasvoi. lukuun. spesiaaliensa?kaavan?mukaista?vaikean?maaston. Sydney?Allardin?30-luvun?puolivälissä?nikkaroiman?kotitekoisen?kilpurin?suoria?kehitysversioita.?Maailma?oli?puoli?vuosisataa?sitten?kuitenkin. oli?vain?muutaman?vuoden?mittainen,. niin. asiakaskuljettajatkin. käytettyyn. teksti: Jan Enqvist kuvat: Mobilistin arkisto den?insinööriarmeijoita. joustovarat.?Taka-akseli?perustui?Fordin?kavennettuun?jäykkään?akseliin?ja?poikittaiseen?lehtijouseen.?Siinä,?missä?etuakseliston?perusrakenne. rakentamaan. menestyivät,. kultakausi. maine. . itselleen. pyysivät?Allardia. Allardin. ja. DeDion. aivan. Päätös toi mukanaan kuolemattoman maineen, mutta maailman muuttuessa myös viittä vaille perikadon. 40-luvun. alussa?Allard?oli?urheiluautopiirien?huulilla?ympäri?maailmaa.?Allardin?menestys?kansainvälisissä?autokilpailuissa?oli?kerta?kaikkiaan?uskomaton,?varsinkin?ottaen?huomioon?sen,?että?kaikki. Sydney. huipulle?ilman?pohjatonta?kassaa?ja?suuryhtiöiSydney Allard oivalsi jo 30-luvulla voimakkaan amerikkalaisen moottorin mahdollisuudet autourheilussa. Vaatimattomasta alusta pitäen mies pysyi uskollisena amerikkalaisen V8:n voimalle myös tunnustettuna autotehtailijana. vuodesta. viimeisiä. siitä. mainiosti?suosituissa?trial-kilpailuissa?(eräänlainen. ja?muita?autoteollisuuden?kannalta?välttämättömiä?raaka-aineita?säännösteltiin?ankarasti.?Englannin?tapauksessa?hankintalisenssejä?oli?erittäin. kilpailijatoverit. ’34?Ford?V8:n?jäänteistä?koottu?Allard?Special.. Mobilisti 2/07 Sydney Allard Sydney Allard, kartanlukija Tom Lush ja kakkoskuljettaja Guy Warburton voittivat vuoden -52 Monte-Carlo -rallin Allard P1:llä. . armeijalle. 50-luvun. etupyörien?erillisjousitus,?joka?oli?toteutettu?yksinkertaisimmalla?mahdollisella?tavalla?katkaisemalla?Fordin?jäykkä?etuakseli?kahteen?keskeltä. jousituksen?liikkeiden?mukaan,?mutta?toisaalta. Auto. Enempiä liioittelematta voidaan todeta Allardin soveltaneen alkuperäistä amerikkalaista Hot Rod -ideaa menestyksekkäämmin kuin kukaan muu – kekseliäät jenkit mukaan lukien. jouduttua. -36. menestyi. sotaan
kilpailtiinkin.. Voima puhuu: Sydney Allard ohjaa Lincolnin V12-moottorilla varustettua kilpuria vapautuneesti kaasulla. Mansin. nikkaroiduksi?kokoon?kokonaiset?551?kappaletta?vuosien?1949?ja?1952?välillä.?Sekä?M?että?P1. nopea.. 13 Kaikkien Allardien äiti oli kuuluisa CLK-5, kolaroidun Ford V8:n osista 30luvun puolimaissa sävelletty trial-spesiaali. Le. vuoksi?Ardun-kansin?terästetyillä?Ford-moottoreilla,?mutta?USA:han?toimitettavat?autot?voitiin?vapaasti?varustaa?viimeistä?huutoa?olevilla,. ja?ehti?vielä?tuoda?uuden?lajin?–?kiihdytysautoilun?–?Amerikasta?Eurooppaan.. luokkavoitto?Cadillac-moottorisella?J2:lla?vuonna?-50?ei?ollut?mikään?vahinko?–?J2:t?menestyivät,. yhtä. missä. mutta. arkiautona.. ohessa. iso?ja?jopa?ylellinen?neljän?hengen?avoauto?kunnollisine?ylösveivattavine?ikkunoineen?ja?muine. Allard. –?riittävästä?virrasta?kotimaan?pahasti?siipeensä. Euroopan ensimmäinen iso dragster oli tämä Chryslerin ahdetulla 392 Hemillä varustettu Allard (kuva: Jukka Heikkinen). Mikä kypärä. Näitä uljaita 8-hengen kartanovaunuja valmistettiin kymmenen kappaletta 1952-54.. myyjän?markkinoilla.?Ainoa?M-tyypin?tuotantomäärän?lyönyt?Allard?oli?P1?Saloon,?joka?oli. hyvänsä. . Sydney?Allardin?valoisa?luonne?ei?sallinut?hänen?katkeroitua?vastoinkäymisistä,?vaan?mies?innostui?60-luvun?alussa?vielä?uudelleen?vauhdin. vuosien. korikehikon?ylle.?Näin?saatiin?myös?vältettyä?teräspellin?ankarasta?säännöstelystä?johtuvat?katkokset?tuotannossa.. on. muistetaan.?. pienemmästä?Palm?Beachistä?ollut?vastusta?isolle. hänen. Kuuluisin. 1966,. . nikkarointi?oli?kuitenkin?nopeasti?käynnissä.?Ensimmäinen?“tuotantomalli”?oli?J1-nimen?saanut. Allard Palm Beach II GT Coupeita valmistettiin täsmälleen kaksi kappaletta. viisisataa. Allardin. kulttimaineeseen. pienen. pajan?eväät?enää?riittäneet?kilpailuun?sen?paremmin?radoilla?kuin?maanteilläkään.?Ylellisten?mutta?urheilullisten?siviiliautojen?puolella?Allardeja. Sydney. M-tyyppiä. Allardin?ja?Vilho?Hietasen?rallimenestykset?vahvistavat?todeksi.?Koko?malliston?korit?valmistettiin?piensarjoihin?hyvin?sopivalla?menetelmällä,. pienimuotoinen. niillä. Sydney?Allard?kuoli?vain?55-vuotiaana?vuonna. valmistettiin. USA:han viedyssä yksilössä oli Chryslerin tekniikka ja tässä Sydney Allardin omaan käyttöön jääneessä autossa Jaguarin kuutonen. molemmin?puolin?Atlanttia?noussut?J2-kilpavaunu.. mitoista?huolimatta?molemmat?olivat?kuitenkin. mukavuuksineen.. Allardin. Seitsemän?laihan?vuoden?jälkeen?Sydney?Allard?pisti?lopulta?vuonna?-59?rukkaset?naulaan. ja. Allard P2 Safari -farmari ei sekään ollut mikään myyntimenestys. saaneeseen?talouteen. peruskysymyksistä;?mies?oli?jo?aiemmin?ilmenneiltä?Hot?Rod?-asenteiltaan?johdonmukainen. Mobilisti 2/07. Viimeisten tuntien aikana miehillä oli käytössään vain suurin vaihde, kun vaihdelaatikko oli antautunut. ajettavuudeltaan?aitoja?Allardeja,?minkä?Sydney. Allard-verstaassa. Arkitouhujen. vaille. elämäntyönsä. olivat?isoja?ja?raskaita?autoja,?joita?–?toisin?kuin. Vuoden?-52?jälkeen?Allardin?alamäki?oli?jyrkkä. myös. den?ulkomaanvaluuttojen?–?eritoten?dollareiden. Austin?Healeylle?tai?Triumph?TR3:lle. autotehtailijana,?ja?keskittyi?pyörittämään?Fordmyymäläänsä.. eivätkä. muuttui,. 1947-50. periaatteessa?M:n?umpiversio.?P1-malleja?saatiin. Varsinaisen autotehtailun jälkeen Sydney Allard siirtyi 60-luvun alussa harrastamaan drag racingiä. halvemmat?Jaguarit?jyräsivät?säännöstelyn?loputtua?mielin?määrin,?eikä?suurin?toivein?kehitetystä. autourheiluveteraanit?innostuivat?vielä?kehittämään?Allardette-muunnoksen?Angliasta.?Resepti?oli?kokolailla?sama?kuin?Cooperilla?Minin?suhteen?–?paljon?vauhtia?pienessä?pakkauksessa.. järkyttävän?voimakkailla?Cadillac-?ja?Chryslermoottoreilla. Pienessä. valossa?menestyksekkäämpiä?olivat?siviilikelpoisemmat?tyypit?K1?(2-paikkainen?avoauto),?L?(4paikkainen?avoauto)?ja?varsinkin?M,?joka?oli?jo. sensaatiomainen. Euroopassa?autot?myytiin?tuontitavaran?säännöstelyn. useimpia?Allardeja?–?saattoi?kuvitella?käyttävänsä. kaksipaikkainen?urheiluvaunu,?joka?oli?nopeasti?muutettavissa?siviiliversiosta?kilpa-autoksi.?Jtyyppien?kantamuotoa?valmistettiin?kahdentoista?auton?“sarja”?vuosina?1946-47.?Numeroiden. kappaletta. Vuoden 1950 Le Mansissa Sydney Allard ja Tom Cole nappasivat J2 Cadillacilla luokkavoiton ja yleiskilpailun kolmannen sijan. ympärivuotisena. Maailma. Suurista. jossa?alumiiniset?muotopellit?naputeltiin?puisen
Paikalla oli ainakin kaksi umpi-Allardia, joista toista ajoi Onni Vilkas (kuvassa) ja toista Vilho Hietanen. Kovasti Fordja Citroën-pitoisessa lähtömuodostelmassa on kaksi Allard P1 Saloonia, joista kumpikaan ei ole musta tai metallinsininen – kyseessä ovat siis ne kaksi muuta maahamme saapuneista kaikkiaan neljästä umpi-Allardista. 14. Jyväskylän Suurajot vuonna 1951. teksti: Jan Enqvist kuvat: Mobilistin arkisto Kouvolan raviradalla ajettiin talvella 1952 kilpaa. Kuvassa Hämeen läänin tunnuksin liikkuneen Allardin vierellä poseeraavat Eskolinin tytär ja miniä. Molemmat autot olivat hiljattain kotiutuneet pettymystentäyteiseltä Monte-Carlon -retkeltään.. Vilho Hietanen ajoi autolla mm. Suomeen saatiin ainakin 11 Allardia, mitä voidaan merkin eksoottisuus ja valmistusmäärä huomioon ottaen pitää hyvänä saavutuksena. . Suhteellisen menestyksen takana oli Vilho Hietanen, joka Allardin maahantuojana osasi tarjota autoja oikeille tahoille. Musta Allard P1 – vanha Monte-Carlon kävijä sekin – vaikutti talvella 1956/57 Tammelassa Forssan lähistöllä. . Viimeinen näistä on pääjuttumme kohde, Onni Vilkkaan autona tunnettu yksilö. Omistaja oli tuolloin Tuure Eskolin. Tässä Väinö Miettinen karkaa muilta Savonlinnan Vauhtikisojen voittoon vuonna -54. Näiden kolmen auton valmistenumerot olivat peräkkäiset 2181, -82 ja -83. Tämä auto oli suurella todennäköisyydellä ensimmäinen Suomeen tullut P1, valmistenumeroltaan 2079. Allard Suomessa J2 roadster on Allard-malleista kuuluisin. Mobilisti 2/07 Allard-merkkisiä autoja valmistettiin 1946-59 kaikki mallit mukaan lukien yhteensä 1 908 kappaletta. Allaan hänellä on Asser Walleniuksen vanha Allard J2, valmistenumeroltaan 2016. Niillä menestyttiin erinomaisesti joka puolella maailmaa, klubikisoista aina Le Mansiin asti. Suomeen tuotujen neljän J2:n ensimmäiset haltijat olivat Asser Wallenius, Helge Hallman, Uuno Lamminen ja Lauri Kunnaala. Kuuma vakioautoluokan lähtö on starttaamassa ilmeisesti Imatralla tai Savonlinnassa 50-luvun alussa. Ensimmäinen P1 Saloon (musta) saatiin Suomeen kesäkuussa -51 ja kolme muuta parahiksi vuoden -52 Monte-Carlo -rallia ajatellen lokakuussa -51
Kovassa seurassa Hallman jätettiin urheiluautoluokan viidenneksi. oli paikan päällä todistamassa harvinaista tapausta, jossa Allard ajoi toisen perään Kouvolan raviradalla talvella -52. Headin ajamana. Asser Walleniuksen vanha 2016 – Suomen ensimmäinen Allard – on myyty taannoin aihiona USA:han. Eläintarhan seisontavarikkoa vuonna -52. Helge Hallman osallistui -51 Eläintarhanajoihin vasta hankitulla J2:lla. Keinäsen Jaguarin jälkeen.. Auto esiintyi vuonna -52 PR-kuvassa, jossa Vilho Hietanen istuu sen ohjaimissa vierellään tuore Miss Universum, Armi Kuusela. . Edelle ehti jälleen Jaguar, tällä kertaa Michael W. . Suomalaisten lisäksi Allardiin luotti Eltsussa myös tanskalainen Robert Nelleman, joka sijoittui kilpailussa komeasti toiseksi. Samalla omistajalla on hallussaan myös toisen Suomi-J2:n (2017, ex-Hallman) jäänteet. Avustajamme Kim Snellmanin vuosina 1965-72 omistaman Allard J2:n luultiin tulleen myydyksi USA:han jo vuonna -74. Syyskuussa -51 Suomeen laivattu Allard K2 Sport (2153) oli myös Tammelassa Tuure Eskolinin omistuksessa 50-luvulla. Asser Wallenius varmisti Allard-menestystä ajamalla kolmanneksi. Varsinaiset Suomi-autot ovat tallella nekin, molemmat ruuhka-Suomessa. Asser Wallenius sijoittui omalla Allardillaan toiseksi S.P.J. Lähivuosina näistä kahdesta aihiosta entisöidään jalkeille yksi ehjä. Tarkemmissa selvityksissä kuitenkin ilmeni, että tämä syyskuussa -51 Suomeen laivattu yksilö (2124) on edelleen tallella Helsingissä. Vilho Hietasen ajokin keula näytti Vilkkaan Allardin takapuskurin jäljiltä tältä. Mobilisti 2/07. Suomen ainoa K2 kulkeutui jossain vaiheessa Ruotsiin kas ihmettä jossa se on edelleen hyvässä tallessa. K.L.B. Yksi autoista (5164) myytiin rekisteröimättömänä Ruotsiin, jossa se on yhä tallella Göteborgissa. Toinen Suomeen jääneistä Palm Beacheistä on alkuperäisen maahantuojasuvun hallussa. Autot oli varustettu Ford Zephyrin kuutosella ja niilläkin oli peräkkäiset valmistenumerot 5162-64. Suomen lippu kyljessä ja hakuvalo katolla ovat merkkejä vast’ikään ajetusta Monte-Carlo –rallista. Väriltään auto oli vaalean turkoosi. 15 Kolme Allard Palm Beach Mk I: stä olivat viimeiset Suomeen tulleet Allardit. Kuvan otti Börje Dilén kerran 70-luvulla Helsingissä. Neljä Allard J2:sta komeassa rivissä
Läntinen tiedustelija Indian Scout 101 Police Special 1928 Indian oli Suomen moottoripyörärekisterin kakkosena silloin, kun tämä yksilö laivattiin maahamme. Janne Halmkrona 16. . . Mobilisti 2/07. Pyörä oli aikansa parhaimmistoa, vaikka valmistaja käyttikin kaikki resurssinsa aivan muiden tuotteiden kehittämiseen
purettuna?projektina?1980-luvun?puolivälissä.?Tiedustelija?entisöitiin?ajan?kanssa?askarrellen.. niin,. Indian Scout 101 Police Special 1928 Mobilisti 2/07. Pelkästään?pulttien?kunnostus?vei?oman?aikansa.?Jouko?istui?iltoja?tallilla?juottamassa?messingillä. päivää?vaille?vuodeksi.?Homma?kuitenkin?jatkui. keskeytyi. tympäisi. työ. mutta?silti?alkuperäisiä?osia.?Kaasuttimen?kunnostus?vaati?jo?kelloseppämäistä?tarkkuutta.?Läpän?sovittaminen?runkoon?vaati?pitkää?hiontaa. 17. siitä. on. alkuperäisten. niklattiin.. Lopputuloksena. Inkkari. J ouko Kotilaisen. pultinkantojen. klommoja?umpeen.?Hionnan?ja?kiilloituksen?jälkeen?ne. paikasta. Uustuotantoa?ei?tuolloin?vielä?paljoa?tunnettu.?Osia?sai?silti?jonkin?verran?Amerikasta?tilaamalla,?mutta?ne?eivät?aina?olleet?aivan?sitä?mitä. oli. viivästyksen?jälkeen.. uusikaupunkilaisen. tiettävästi. piti.?Kerran?Jouko?oli?saanut?Amerikkalasta?vääriä?osia?juuri?kriittisessä?työn?vaiheessa.?Tapaus. uutena?maahantuoma.?Joukolle?pyörä?päätyi. apteekkarin. . uuden. veroisia,. . että
on. mennessä. aikaan?juurikaan?liikuntaa.?Paljon?vaivaa?nähnyt. Niin, mutta saako sillä naista. Yksinkertaiselta. olevan. on?loppujen?lopuksi?erittäin?tarkkaa?työtä.?Läpän. sovituksineen.. Lähes kokonaan purettu Inkkari löytöhetkellään. ilmatiiviisti?runkoon,?juuri?siihen?asentoon,?että. entisöijä?ei?pystynyt?ottamaan?hienoa?pyöräänsä?heti?käyttöön.?Parin?vuoden?ajan?Inkkari?oli. 18. taso?sai?palkintoja,?mutta?pyörä?ei?saanut?pitkään. Intiaanin. kokoontumisajoihin. tuhansia?kilometrejä;?nopeus-?ja?matkamittarittoman. . pitää. enemmänkin?koriste-esine.. . tehtiinpä. Mutta keitä he ovat?. päivään. Mobilisti 2/07 Vain pientä laittoa. ja. päätti. tyhjäkäynnillä. pyörällä. joitakin. tyhjäkäyntiseos?pääsee?omaa?kanavaansa?pitkin. kun. lähes. taivaltanut. Jouko. kymmeniä. Entisöinti?valmistui?1990-luvun?alussa.?Työn. asettua. mökkimatkojakin.. osa. vaikuttava. Tähän. Kyllä saa, ainakin Mobilistin arkistosta löytyneen vanhan kuvan perusteella. imusarjaan.. sillä. Lopulta. kovaan?ajoon?tehty.?Sillä?ajettiin?eri?tapahtumiin,. hän
nykyaikaisesti. jo. selväksi,?että?toimittajille?ei?tätä?pyörää?lainata.?Yksityiskohtia?kuvatessani?pääsen?varkain?istumaan. oikealla.. oikeastaan. lopulla. Maailman suurin Herroilla?C.O.Hedstrom?ja?G.M.Hendee?oli?vuosisadan. olisi?ollut?liian?kovaa.?. tasaiseksi?tyhjäkäynniksi.. mutta?Joukolla?ei?vaikuta?olevan?mitään?ongelmia?pyörän?vakauden?suhteen,?ei?edes?urautuneella?jäällä?ajaessaan. ei. fiilistelemään.. oli. halutessaan,?eikä?Scout?ole?poikkeus.?Seiskapuolikas?pitää?totisen?tehokasta,?mutta?ei?kovin?kovaa?ääntä,?joka?tasoittuu?moottorin?lämmetessä. Autojen. etsivät. selkään. . tuotantokustannuksia. kyljessä,. tarvitse. ompelukoneen?jälkeen?seuraava?massatuotannon?menestystarina.. moottoripyörien?valmistajaksi.?Indianin?huippuvuosi?oli?1913,?jolloin?valmistui?31?950?pyörää.. Muutaman. kaksipyöräiset. hiipuessa. jalkoihin.. liikkeelle. useat. se. arvioida.?Kerran?on?moottori?hajonnut?ja?sekin?oli. kätinen?kaasu?yhdistettynä?yli?20?asteen?pakkaseen?ovat?takuulla?vaarallinen?yhdistelmä.?Seuratkaamme?sen?sijaan?Joukon?etenemistä. lamaa.. hiukan. joka. oli. moottoripyörää?voisi?parantaa.?Molemmat?olivat. säätää?sytytystä.?Kytkinpoljin?on?vasemmalla?ja. 1910-luvun. leikkimielisessä. on. miten. Alkuaikojen. takamuksen?levyinen?istuin?on?erittäin?matalalla?ja?stonga?leveä.?Miehekkään?suoraselkäinen?ajoasento. ainoa. massatuotannon. tehtaan?osaamiseen.?Luontevin?kehityksen?haara?oli?motorisoida?polkupyörä.. säilyi. Ford?siirsi?T-mallin?tuotannon?liukuhihnalle.?Muutaman?vuoden?kuluttua?halpoja. Kaasukahva. Hendee Manufacturing Company.. fillaritehtaat. Koko. Mobilisti 2/07. sillä. paikkansa. tuntuu?erittäin?tasapainoiselta.?Ikään?kuin?pyörä. ison. laitetta,. Jalkakytkimen. kömpelöltä,. kilometrejä. kilpailu. kilpailussa. Miltä se tuntuu Kuvausta. hankala. . 101,. olisivat. huippuaikojen?tuotantomäärät?laskivat?murtoosaan. koska. saamiseksi.. oli. hengissä. pehmeästi.. automaailmassa. käsitys. vuonna?1928?suuren?osan?resursseistaan?pikkuauton?kehittelyyn.?Osittain?tästä?syystä?vuoden. on. tultaessa. sopisi. menneet?kaupaksi?paremminkin,?mutta?tehdas. jäi. tuotetta,. varsinkaan. Moottoripyörätuotanto. vaikuttaa. Autotehtaaksi Vuonna?1914. toimittaa. Tehdas. Kyllä lättäpään ääni on kaunis Inkkari?hörähtää?käyntiin?parilla?potkulla.?Sivuventtiilimoottorit?osaavat?kuulostaa?tehokkailta. pyörän. saatu?millään?uuden,?halvan?auton?hintaa?alemmaksi.. Scout. tilaajille.. pyörän. Ensimmäinen?yhteinen?prototyyppi?testattiin. ehtinyt. prototyypin. Pikkutiellä. välissä. käyttö. selkeä. erilaisista?työtehtävistä?ja?intohimoisten?harrastajien?sydämistä. polkupyörä. vaihteessa. Inkkari?oli?puhaltanut?soralla?reilusti?kovempaa,. Kytkin?on?kuulemma?äkkinäinen,?mutta?pakkaslumella. saa. ennen. 1930-luvun. kunnon. minulle. kunnes?kiertokangen?laakerointi?petti.?Normaalissa?ajossa?pyörä?on?ollut?erittäin?luotettava. 1910-luvulle. syytä.. mallikappaleen?valmistumisen?jälkeen?autoprojekti. moottoria. löytänyt. syntyessä. jonka. hallintalaitteisiin.. oli. vauhdin. sovittaessa. kasvoi. vaihdekeppi.?Ehkä?on?hyvä,?etten?pääsekään?kokeilemaan. sijoitettu?ohjain?on?jarrupoljin.?Jalkakytkin?ja?väärän. oman. jo. Joukon?perässä?ajanut?pyöräilijä?höllännyt?kaasua?mittarin?näyttäessä?120?kilometriä?tunnissa.. Pyörät,. jarru. vain,. Kaksipyöräisten?valmistusmäärät?putosivat,?eikä. ensimmäisen. Esihistoria 1800-luvun. vasemmalla?kädellä,?oikean?käden?kiertäminen. sojottaa. kierrättää. maailman. Indian. Jouko. aloittaneet?uransa?omilla?tahoillaan?polkupyörillä?ja?edenneet?moottoripyöriin.. käytti. moottoripyöräteollisuus. Virolaisella. kuljettajan. moottoripyörätuotanto?jäi?5?077?yksilöön.. pysyisi?pystyssä?itsestään.. ajetussa,. Hoppia?oli?joka?paikassa.?Pikkuhiljaa?huononeva?markkinatilanne?pohjusti?myös?Indianin?etsimään?vaihtoehtoisia?tuotteita.?Erilaisten?paikallismoottorisuunnitelmien. Jalkojen. raviradalla. suurimmaksi. vaikka?valmistajan?nimeksi?tulikin?aluksi. Inkkarin. jo. jälkeen. siitä,. kesällä?1901.?Laite?osoittautui?niin?onnistuneeksi,?että?tuotanto?aloitettiin?saman?tien.?Nimi. toimivat?autojen?kilpailijoina?lähinnä?halvalla?hinnallaan.?Myynnin?juhlaa?kesti?muutaman?vuoden.. tehty. uusi. ei. entisestään. varsinkin. hyllytettiin,. Polkupyöräinnostuksen. 19 Inkkarin. Indian. niitä. oli. juurikaan. säksättimet. Tutustun
Johtokunta?oli?epäillyt?pienen?V-moottorin?kehitystyön?kannattavuutta,?mutta?päästi??insinööri. 750-kuutioinen. huippunopeus. Samaan aikaan kaksipyöräisten maailmassa Vuoden?1920?sensaatio?Yhdysvaltojen?moottoripyörämaailmassa. valittivat. asti. oli?helppo?huoltaa,?yllättävän?tehokas?ja?sitä?oli. Tämän. näyttämään. linjaansa. aikana.. Päijänneajot?läpi?päässyt?sivuvaunupyörä.. valmistamiseen,. massiivinen. ensimmäisenä?Indianin?mallina.. käytännössä. saatiin. oli. mallia. myyntiin. tuotannossa. . kiinnitettävää. alle. helppo?virittää.?Pyörän?ajo-ominaisuudetkin?olivat?tuon?ajan?mittapuulla?erinomaiset.. Tässäkään?tapauksessa?asiaa?ei?juurikaan?tutkittu,?ennen?kuin?oli?liian?myöhäistä.?Yksi?kelluke?koneen?alla?ei?pidä?konetta?pystyssä?vedessä.?Kenelle?tahansa?vesikoneella?lentäneelle?asia. Indianin. suhteet. kiersivät. mutta. 1928?vuoteen?1931.?Laman?iskiessä?kunnolla?oli. lehtijousen. kaikki. on. Iskunvaimentajien. olleen. hankki. 20. projekteihinsa. parannustöihin.. olleen. jäljellä. moottoripyöräkauppiaiden?sijainti?suurimmaksi. autotarvikkeiden. Osakemarkkinat. osia.. valmistuksen.. kolme. perinteisten?moottoripyöräkauppiaiden?liikkeisiin.. teknisesti?erittäin?pitkällä?ja?Charles?Franklinin?pystyneen?ihmeisiin?hyvin?pienillä?resursseilla,?johtokunnan?käyttäessä?kaikki?varat?omiin?omituisiin. huhut. projektin. johtaja?Louis J. osakekurssin. Seuraavaksi. jatkuneen. opittu. olevat. ei. pohtiessa. onnistuneen?sivuventtiilimoottorin,?että?se?pärjäsi. Big Chiefin?ja?nelisylinterisen?Fourin. Sillä?ajettiin?nopeusennätyksiä?ja?voitettiin?kilpailuja?vielä?pitkään?tuotannon?lopettamisen?jälkeenkin.. osaksi?sisämaassa.?Perämoottoreiden?upotessa,. Russell Waite?ilmoitti?Indianin?keskittyvän?pelkästään?siihen,?minkä. virityksellä. Standard Scout?oli?kymmeniä?kiloja?edeltäjäänsä?painavampi,?eikä?saavuttanut?koskaan?sataykkösen?mainetta.. valmistajaksi.. Kevyt. oli. ja?ne?osoittautuivat?kelvottomiksi.. Scoutin. Käytännössä. saman?rungon,?lokasuojat,?tankin?ja?paljon?muita. tehokas. kehittämiseen.?Indian?omisti?oikeudet?todistettavasti. tällä. muodostui?menestykseksi.?Runko?oli?niin?onnistunut,?että?sillä?pystyi?tekemään?u-käännöksen. Perämoottori. jälkeläinen,. sivuventtiiilimoottori. Indian Scout 101?tunnettu?pyörä?tuli?myyntiin?vuoden?1928. esittely.. teetti?esitteitä?Indian-jääkaapeista?ja?huhut?kaasu-uunien. vuonna?1931?Indianin?kaikkien?mallien?tuotanto?jäänyt?3?170?pyörään?ja?tuotantoa?päätettiin. J.Paul Du Pont. nuoli?haavansa?ja?laski?myyneensä?vuonna?1930. aloittavan. vuosina. tekemään. niin. saivat. todistettavasti?sadan?mailin?tuolle?puolen?ja?kovaa?vauhtia?pystyi?ylläpitämään?vakaasti?huonollakin?tiellä.?Scout?101?menestyi?tietenkin?kaupallisesti,?mutta?kilpakäytössä?siitä?tuli?legenda.. tuotannosta.. hyvin?pieniä,?on?arvioitu?Suomessa?olleen?noin. yhdistettynä?Franklinin?kehittämään?moottoriin. ollut. liikkeisiin?eikä?niitä?tehty?sen?enempää.??. Scout. ajan?huvialuksiin?ja?liian?suuri?tyypillisiin?pikkuveneisiin.?Niiden?vähäistäkin?myyntiä?häiritsi. omia?projektejaan?oli?tehtaalla?koko?ajan?tuotannossa?hyvä?yleispyörä,?jota?ei?juurikaan?kehitetty. syksyllä?1929.?Jo?ennestään?vaikeuksissa?ollut?tehdas. tuhannen. jatkoi. käytön?ja?upottamalla?maalaamisen.. kuin?ison. vielä,?kun?muu?maailma?oli?lähes?kokonaan?siirtynyt?kansiventtiileihin.?Hyvä?esimerkki?pärjäämisestä?on?Suomessa?pitkään?vaikuttanut?Scout.. Scoutin. Aluksi. 20-luvun?puolella?tuonti?kasvoi?aikansa?mittapuulla. kertaa. autotarvikeketjuihin. 1929. kaikki?valmistamansa?moottoripyörät,?kokonaiset?3?790?kappaletta.?. Hän. rationalisoida.. ettei?kyseisen?näköiselle?laitteelle?saa?ikinä?tyyppihyväksyntää.. Indianin. Moottoripyörien?tuotanto?kärsi?jälleen?ja?perinteiset. laajentavan. arveltu. kertoo. selvisi?vasta?kun?ilmailuviranomaiset?ilmoittivat,. kodinkoneiden. tehtaan. Silloin kun miehet ja pyörät olivat rautaa. Bauer?ilmoitti. Ei ilmaan eikä vesille Uudeksi?johtajaksi?valittu?J. niistä?palautettiin?myymättöminä?takaisin?tehtaalle.. oli. yhtiössä.. Charles Franklinin. romahtaneet. luotiin. Suomen alkuasukkaat 1910-luvun?lopussa?oli?intiaani?Suomen?rekisteritilastojen?kärkeä. olisi?ollut?ilmiselvä,?mutta?Indianin?johdolle?asia. keinotekoista?elvytystä,?sillä?todellista?tuotantoa. maailmansotaa.. yhdistelmä?tehoa?ja?vakaita?ajo-ominaisuuksia.. ja. toimivan. suunnattiin. hän. tuli. lentokoneiden. Scout. Moottori?toimi?hyvin,?mutta?oli?liian?pieni?sen. Mitään. ei. moottorikin.?Uusi. yrityksen.. mutta?sitä?haluttiin?parantaa?asentamalla?maakoneen?alle?irrotettava?kelluke.. aiemmista. osaamisensa.. Vanha kilparatsu on kokenut monia muutoksia 30 vuoden uransa aikana. aikansa?paras?moottoripyörä.?Nimellä. olivat. pienkoneen. räjähdyksenomaisesti.. ei?edes?harkittu.?Kesäkuussa?1929?johtaja?Bauer. kukaan. ja. toimintaa. unohdetuiksi.. siihen. Tämä kuva on tiettävästi Päijänneajoista 1950-luvulta. ilman?käsiä?ajaen.?Scout?101?sai?myös?etujarrun. Inkkarin etuhaarukka ja sivuvaunu ovat 1920luvun lopun mallia, tankki ja lokasuoja taas muutamaa vuotta uudempia. Wandererin,?Neckarsulmerin?eli?NSU:n?ja?Douglasin?kanssa.?Luvut?olivat. teollisuusmaalien. vuodesta. onnistunut. aloitettiin. perämoottoreiden. Oikeat?automaalit?ja?maaliruiskut?paransivat. edelleen.?Vasta?vuonna?1927?Franklin?paimennettiin. Suurin. Näin. tuotannosta. arvioi?luomaansa?taloudellista?tilannetta?ja?päätti?heittää?pyyhkeen?kehään.. moottori?istutettiin?samaan?painavaan?runkoon,. lentokoneen. Yli. Bauer. . jälkeä?huomattavasti.?Jäljellä?olevat?perämoottorit?lähetettiin?vesistöjen?läheisyydessä?sijaitseviin. tehnyt?muutoksia?moottoripyörämallistoon,?mutta. Matala?runko?ja?onnistunut?ohjausgeometria. 101. tehtaan. Mobilisti 2/07 Iskunvaimennusta jääkaapeilla Keväällä. ei. jälleenmyyjät,. Tehdas saa maaliruiskut Oli?taas?aika?vaihtaa?johtoa.?Uusi?pomo,?automaalisuvun. tuhat?moottoripyörää?juuri?ennen?ensimmäistä. Kevyt?kaksisylinterinen?oli?erittäin?onnistunut. osaa?parhaiten,?eli?moottoripyöriin.?Heti?seuraavana?syksynä?asia?oli?unohdettu,?sillä?nyt?levisivät. Lopputulos. Johtokunnan. ainoa?vuonna?1958. virheistä.. Sama pyörä oli usean eri kuskin alla eri kilpailuissa aina 1950-luvun loppuun.. oltu. Pienellä. Franklin. osa. vain. lopetti. iskunvaimenninta?valmistavan. eri. 101. Indian. tulleensa. mainoskampanja.. pyöräliikkeet,. resurssit. Sama?pyörä?osallistui?(ja?pärjäsi)?sivuvaunuluokassa?eri?kisoihin?kautta?1950-luvun.?Vilho Mattilan?ja?Uuno Sievisen?ajamana?kyseinen?Scout?oli. kertomalla. seuraavina. yhteisiä. oli. testannut