ITSESOLMIVAT LENKKARIT . IHO AISTII . SAVUSUMU Miten musiikki syntyy ja miksi nautimme siitä. MURRETTU! EVOLUUTION SUURET MYYTIT KEILAPALLON ANATOMIAA AUTOJEN MUSTAT LAATIKOT ELÄINTEN SELVIYTYMIS KEINOT ROVER LUOTAIN MATKA MAAN KESKIPISTEESEEN HAZMAT PUVUT KULJETUS TEKNOLOGIA AVARUUS YMPÄRISTÖ TIEDE HISTORIA ESIHISTORIAN MONSTERIT Vaaralliset pedot, jotka hallitsivat maailmaa! LUE MYÖS . NOPEIMMAT VAHVIMMAT TAPPAVIMMAT ISOT PAHAT Kevyistä partioautoista on moneen tehtävään TULTA JA LIIKETTÄ! Äänen nopeus rikkoutuu reippaasti tulevaisuudessa Tosielämä ottaa oppia elokuvien ihmekamppeista STAR WARS -VEMPAIMET HYPERSOONISET LENNOT SOINTUJA JA SORAÄÄNIÄ ELÄMÄÄ MARSISSA KUINKA SELVIÄMME PUNAISELLA PLANEETALLA. MURRETTU! 2. nu m er o • 2/ 20 17 • H in ta 8,9 € 6 41 48 86 00 61 95 17 00 2 600619-1702 PA L VK O 20 17 -13 Viipale mediat. ELÄMÄÄ MARSISSA KUINKA SELVIÄMME PUNAISELLA PLANEETALLA. RÄNTÄ
menneinä aikoina näiden lentimien mahdollisuudet kyydittää tavallisia, rahapussinsa sisällöstä huolehtivia ja huolestuneita massamatkaajia olivat käytännössä olemattomat. Toki asia on ollut aiemminkin tapetilla mm. Hypersoonisten, siis rutkasti yli äänen nopeudella taivalla viuhtovien lentokoneiden aikakausi nimittäin lupaa huomattavaa lyhennystä matka-aikoihin. Lehti, joka ruokkii aivojasi! ”Tulevaisuuden hypersooniset lennot lupaavat huomattavaa lyhennystä matka-aikoihin.” WWW.MITENSETOIMII.FI Miten Se Toimii | 003. U sein kuulee sanonnan, jonka mukaan itse matka on määränpäätä tärkeämpi. Jonkin verrankin työn puolesta lentävänä allekirjoitan varmasti useammankin, varsinkin pitkäraajaisen reissaajan mielipiteen siitä, ettei lentomatkustamisessa ole tänä päivänä enää valtavasti glamouria – ainakaan jos haluaa pitää lipun hinnan jokseenkin kohtuullisena. Sen verran onneksi isommallekin ihmiselle on jätetty yleensä vielä yläraajatilaa, että pidemmänkin matkan ratoksi voi lueskella Miten Se Toimii –lehteä. Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@mitensetoimii.fi Viimeinen kuulutus hitaalle lennolle. En sitten tiedä onko siihen varsinaiseen matkustusmukavuuteen luvassa merkittäviä parannuksia, mutta ainakin matkan ajankäytöllinen puoli saattaa tulevaisuudessa olla nykyistä paremmassa jamassa. TERVETUL A NRO 2. Tulevaisuus näyttää tältäkin osalta kuitenkin mennyttä paremmalta, sillä uudet koneet toisivat toimiessaan matkakustannuksia reilusti alas. Omakohtaisen kokemuksen perusteella ainakin voin todeta, ettei esimerkiksi neljäksi tunniksi niputtautuminen lentävän alumiiniputken sisälle rivitettyihin jakkaroihin ole mitään suurta herkkua. Tämä varsin filosofinen toteamus on varmasti keksitty aikana ennen economy-luokan reittilentoja. Concorde ja Tu-144 –koneiden aikana, mutta tuolloin ns. Sitä odotellessa täytyy kuitenkin vielä jatkaa sitä perinteistä tyyliä, jossa viikkaudutaan liikkumattomaan olotilaan lentoyhtiön tarjoamaan olemattomaan liikkumatilaan. Tähän saattaa olla kuitenkin jatkossa tulossa muutos
29 Sahrami VAKIOPALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Tässä numerossa 6 360 astetta 90 Tee itse... TÄSSÄ NUMER SSA LIIKENNE 48 Hypersooniset lennot Äänen nopeus ylittyy reippaasti tulevaisuuden lentokoneilla. 86 Kosmista kemiaa 86 Kulkijakaksoset 87 Valkoiset Aukot 88 OSIRIS-REx TIEDE 62 Evoluution myytit Kehitysmyytit murtuvat nykytiedon valossa. 28 Maailman suurin eliö 29 Mitä on jäätävä sade. 68 Ihon aistit 69 Nenän ja otsan ontelot 69 Öljyjen savuamispisteet 70 Musiikin tiede 76 Hazmat-puvut 77 60 sekuntia tiedettä Energian säilyminen 58 Sea hunter 60 Auton datatallentimet 60 HInaajat 60 Moottoripyöräilyn tulevaisuus 004 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI. 36 Itsesolmivat kengät 37 Laseja värisokeille 78 ELÄMÄÄ MARSISSA Hypersooniset lennot 48 Eläinten uskomaton selviytymistiede 22 Evoluution myytit 62 AVARUUS 78 Elämää Marsissa Voisiko ihminen todella asustaa maapallon naapurissa. 92 Ajatushautomo 98 Pikafaktat 99 Seuraavassa numerossa TEKNOLOGIA 30 Tosielämän Star Wars -teknologia Elokuvan laitevisiot saattavat toteutua tosielämässä! 36 Miten keilapalloja tehdään. 20 Matka maan keskipisteeseen 22 Eläinten uskomaton selviytymistiede 28 Mistä hiekka koostuu. 56 Kevyet partioajoneuvot HISTORIA 38 Esihistorialliset hirviöt Maapallolla eleli aikanaan todella kovan luokan petoja. 44 Rukin äärellä 44 Aleksandrian kirjasto 45 Ming-vaasit 46 Kaasunaamarit 46 Lontoon savusumu YMPÄRISTÖ 12 Ison Kissan hyökkäys Valtavat kissapedot ovat luonnon saalistuskoneita.
Noihin määriin akkujen tuotantokapasiteetin pitää vielä kasvaa vuonna 2017. Uudenlainen katto asennettuna maksaa noin 5000 euroa. Vaikka näiden esteettisten panelien teho on 2% tavallisia aurinkopaneeleita huonompi, on niillä mahdollisuus muuttaa miljoonia taloja käyttämään uudistuvaa energiaa heti ensi vuodesta lähtien, kun Teslan kattotiilien tuotantolaitos valmistuu. Aurinkokatto, joka koostuu sadoista kattotiilen näköisistä aurinkopaneeleista, on autoyhtiön seuraava uusiutuvan energian kokeilu. Powerwall 2 Toinen Teslan energialinjan tuote on Powerwall 2 -akku. 006 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI 36 ASTETTA Uskomaton maailma ympärillämme.. Samana vuonna valmistuu myös Teslan jokamiehen automalli Tesla 3, joka voisi saada latauksensa kattotiilistä. Kaksinkertaisella kapasiteetilla Powerwall 2 voi tuottaa energiaa 100 neliön talolle vuorokauden. Tällaisen katon pitäisi tuottaa juuri sopivasti yhtä paljon energiaa kuin tavallinen ruokakunta kuluttaa. Musk tapansa mukaan on hyvin luottavainen, että näistä kotiakuista tulee suosittuja, jopa niin suosittuja että näitä myydään lopulta enemmän kuin Teslan kulkuneuvoja. Lisäksi Teslan toimitusjohtaja Elon Musk lupaa huomattavia säästöjä sähkölaskuun. Normaalilta katsomistasolta maanpinnan tasolta niitä ei huomaa. Viimeisin Teslan julkistus saattaa kuitenkin muuttaa tämän. Jotta katosta tulee sulavan ja viimeistellyn näköinen, aurinkopaneelit voi nähdä vain yläpuolelta. Aurinkopaneelien moititaan usein olevan suuria ja rumia. Tarvittaessa Powerwall 2 toimii myös varaparistona, jos kattojärjestelmillä on esimerkiksi myrskystä johtuen hetkellisesti alentunut latausteho. Aiemmasta mallista kaksinkertaiselle kapasiteetille päivitetty litium-ioni-kotiakku asennetaan talon seinälle. Kun aurinko paistaa, katto lataa Powerwall 2:n, joka säilöö riittävästi energiaa käyttöön vuorokaudeksi. Jokaisessa tiilessä on aurinkokenno, joka on päällystetty karkaistulla ja käsitellyllä lasilla. Tesla julkistaa uudenlaisia aurinkopaneeleja Aurinkokennokatto, joka voi tuoda energiantuotantoon vallankumouksen. Tiilet ovat yhtä kestäviä kuin tavallisetkin kattotiilet ja selviävät vaivatta pahimmistakin myrskyistä ja raekuuroista
Cafeteria kuolee tämän seurauksena. Tämä muodostaa valkoiset raidat oravien tummien selkäalueiden lävitse. Näin virus ei pääse tartuttamaan enää muita soluja. Sankarilliset solut taistelemassa viruksia vastaan toisilla viruksilla Merimikrobi Cafeteria roenbergensiksella on vaarallinen vihollinen: suuri CroV-virus, joka kaappaa eliön tehdäkseen itsestään kopioita. Viestiraitojen ajatellaan toimivan maaoraville suojavärinä niitä yläpuolelta saalistavia petolintuja vastaan. Koska teleskoopit ovat 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä toisistaan, niiden on myös mahdollista muodostaa kuva eri näkökulmasta samaan kohteeseen, jolloin kuvista voi luoda kolmiulotteisen näkymän. Tämä ei pelasta Cafeteriaa itseään, mutta varmistaa että hyökännyt virus ei pääse muiden solujen kimppuun. Mutaatiosta johtuen ihosolut eivät enää tuota melaniinia, tummaa pigmenttiä. Yhdessä ne voivat luoda syvempää kuvaa maailmankaikkeudesta kuin koskaan aiemmin. Kyseessä on sama geeni, joka aiheuttaa monille jyrsijöille kalpean vatsapuolen. Yhdisteitä käytetään usein miinoissa ja ammuksissa, ja ne muuttavan nanoputkien hohdetta siten mahdollistaen maanalaisten vaarojen löytämisen. 36 ASTETTA 10 KIINNOSTAVAA ASIAA, JOTKA OPIMME TÄSSÄ NUMEROSSA. Uhrin lajeilla on kuitenkin nerokas puolustuskeino käytettävissään: se vapauttaa sisällään majailevan maviruksen genomin kun solu infektoituu. 010 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI WWW.MITENSETOIMII.FI. Ujuttamalla kasvien lehtiin nanoputkia, pitkiä ja äärimmäisen ohuita hiilisylentereitä, voidaan nähdä onko maaperässä typpiaromaatteja. Tulemme pian näkemään ulkoavaruuden kolmiulotteisesti James Webbin avaruusteleskooppi tekee Hubble-teleskoopille seuraa avaruudessa vuonna 2018. Pieni mavirus kaappaa CroV:n monistusmekanismin ja pysäyttää sen. Kasvit pomminpaljastimina MIT:n tiedemiehet ovat kehittäneet menetelmän, jolla pinaatti voidaan muuttaa työkaluksi maamiinojen ja räjähtämättömien ammusten etsinnässä. Geenit antavat maaoraville värityksen Uuden tutkimuksen mukaan maaoravien raidat ovat geenimuutoksen tulosta
Näyttävät lihakset, turkki ja hampaat ovat pääosassa näiden tehokkaiden tappokoneiden esityksessä. ISON KISSAN HYÖKK YS 012 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI YMPÄRISTÖ
Yllätys on kaiken A ja O! Suurkissojen todellinen atleetti on kuitenkin gepardi. Selkälihakset Voimakkaat lihakset tukevat notkeaa selkärankaa, mahdollistaen maksimivoiman käytön jättimäisissä loikissa. Gepardin suunnattoman joustava luusto sallii huimat liikeradat sen saaliiseen nähden. Tämä olento on luotu vauhtiin. Gepardin peukalomaiset kannuskynnet kaatavat saaliin. Gepardit käyvät saaliinsa kimppuun tuulen alapuolelta, ettei niiden ominaishaju paljastaisi niitä, ja käynnistävät hyökkäyksen salamavauhdilla. Ne voivat juosta lujaa pitkiä matkoja ja kiihdyttää vauhtiaan nopeasti, sillä joidenkin tietojen mukaan gepardi voi pitää vauhtia yllä neljä kilometriä, päästen paikaltaan 75 km/h nopeuteen kahdessa sekunnissa. Olet ehkä miettinyt, miksi antiloopit laiduntavat rauhassa eivätkä pakene henkensä edestä. Joillekin suurkissoille vauhti on kaiken A ja O. Kissapedon sisällä Hyperjoustava selkäranka Gepardin selkäranka joustaa niin paljon, että takatassut voivat ohittaa etutassut – mahdollistaen todella pitkän loikan. Tassut ja kynnet Järeät anturat ja sisäänvetäytymättömät kynnet antavat pitoa gepardin lähtiessä kiihdytykseen. Leopardit ampaisevat vauhtiin nopeana kiihdytyksenä, yleensä sen jälkeen kun saalista on esimerkillisesti vainottu ja iskuetäisyydelle on päästy. Ne voivat kuitenkin juosta huippunopeuttaan vain 400-800 metrin verran, joten niiden on suunniteltava hyökkäyksensä tarkalleen. Mikäli ajoitus pitää kutinsa, ne päihittävät saaliinsa onnistuneesti ja käyvät tappotyöhön. Syy siihen on se, että antiloopit tietävät aivan hyvin, että yksittäinen leijona ei ole tarpeeksi nopea saadakseen niitä kiinni. Muille suurkissoille vauhti on kuitenkin kaikki kaikessa. Näillä avuin gepardi on salamannopea. Tarve olla nopea Suuret sieraimet Gepardin suuret sieraimet mahdollistavat nopeamman hengityksen, ja parempi hapenottokyky antaa enemmän voimaa työskenteleville lihaksille. Tarkat silmät Eteenpäin näkevät silmät sisäänrakennetulla kuvanvakautuksella pitävät gepardin saaliin tarkasti tähtäimessä myös juoksun aikana. Suuri sydän Suuren sydämen avulla hapekas veri pumppautuu nopeasti kaikkialle kehoon, antaen lihaksille sprinttivoimaa. Pieni pää Pieni pää näyttää kenties ruumiiseen nähden epäsuhtaiselta, mutta se tekee gepardista virtaviivaisemman, vähentäen ilmanvastusta vauhdissa. Samaan tapaan tiikerit loikkaavat saaliinsa kimppuun, kun se on sopivan lähellä. Leijonat tietävät sen myös, eivätkä ne turhaan tuhlaa siihen voimiaan. 014 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI YMPÄRISTÖ. Oletko koskaan katsellut kuvaa afrikkalaisesta savannista, ja nähnyt leijonia käyskentelemässä antilooppilaumassa
Kaikki muut suurkissat metsästävät yksin, ja niiden on kyettävä käyttämään hyvin erilaista ja hienostuneempaa metodia. Turvassa joukossa Leijonat elelevät avoimella tasangolla, jossa tappaminen herättää helposti huomiota. Ne sekä vaanivat että hyökkäävät laumana, käyden saaliin kimppuun eri suunnista pelästyttääkseen ja hämmentääkseen sitä. Tämän jälkeen se käyttää kannuskynsiään taklatakseen saaliseläimen maan tasalle. Leijonat hyödyntävät suurta kokoaan ja järeää voimaansa saalistaessaan suuria eläimiä, kuten puhveleita, seeproja ja kirahveja. Metsästys strategia ”Suurkissojen äärimmilleen viritetetyt aistit pitävät ne tarkalleen tilanteen tasalla.” Jotta perhe-elämästä olisi hyötyä kaikille, leijonalauman jokaisella jäsenellä on oma tehtävänsä. Pakoonpääsy ei ole helppoa, kun päälle hyökkää tiikeri partaveitsenterävine kynsineen. Jokainen saalistaja hyödyntää sille ominta taktiikkaa metsästäessään ja jahdatessaan saaliin kiinni. Elämää laumassa Naarasleijonat Yhdessä laumassa on yleensä 12 toisilleen sukua olevaa naarasleijonaa. Leijonat käyvät myös haaskalle, ryöstäen itselleen kuolleita ruhoja muiden saalistajien kuten hyeenojen ja gepardien kynsistä. Leopardit ja jaguaarit eivät kavahda uimista, mikäli saaliin saaminen edellyttää kastumista – mutta toisinaan metsästämisessä on vain liikaa vaivaa, ja ne päätyvät mielellään hankkimaan ateriansa haaskalta. Leopardien ja jaguaarien strategiat ovat keskenään samankaltaiset. Koska nämäkin kissat nauttivat kiipeilystä, ne saattavat usein hyödyntää yläilmoista hyökkäämisen taktiikkaa. Lauma puolustaa saalistaan haaskansyöjiä vastaan yhteistuumin. Nuoret urokset Kun nuoret urokset tulevat täysikäisiksi, ne usein häädetään laumasta, jotta ne voivat muodostaa poikamiesjoukkoja ennen paluutaan omaan laumaansa. Ne luottavat tassujensa supertarkkaan tuntoaistiin, varmistaen etteivät oksista tai lehdistä lähtevät äänet paljasta niiden sijaintia. Lähdön hetki Jos uros tai naaras on loukkaantunut tai liian vanha tehtävänsä hoitamiseksi, se häädetään laumasta. Metsästys oppitunti 016 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI YMPÄRISTÖ WWW.MITENSETOIMII.FI. Pimeässä saalistaakseen leopardien yönäkökyky on verraton jopa seitsemän kertaa ihmistä parempi. Lumileopardit taas saattavat järjestää väijytyksen kivisessä, vuorisessa kotimaastossaan. Ne hiipivät usein saaliseläimen lähelle kulkien kielekkeeltä toiselle, hyökäten sen kimppuun ylhäältä päin. Ne oppivat katselemalla emoaan ja vastaamalla sen haasteisiin. Leijona ”Leikkitappelu” on iso osa oppimista. Tiikeri voi myös vaania vedessä ja hyökätä kimppuun sieltä käsin, käyttäen omaa massaansa saaliseläimen kanssa painiessa. Ensimmäinen oppitunti: syö, tai tule syödyksi! Pennut opettelevat saalistamaan. Gepardin pitkälle kehittynyt keho antaa sille massiivista iskuvoimaa, sen ponnistaessa saaliinsa kimppuun. Ne vaanivat uhriaan kunnes se on iskuetäisyydellä, ja ne voivat loikata saaliin kimppuun kuuden metrin päästä. Ruokailun nokkimisjärjestys Tappamisen jälkeen urokset syövät ensin, sitten on naaraiden vuoro ja pennut syövät viimeisenä. Tiiikeri Tiikerinpennut ovat kyvykkäitä metsästäjiä saavuttaessaan 18 kuukauden iän. Lauman leijonat rohkaisevat pentuja loikkimaan ja vaanimaan toisiaan ennen varsinaiseen elävään saaliiseen tutustumista. Leijonanosan metsästämisestä tekevät lauman naaraat. Tiikerit käyttävät tarkkoja aistejaan ja suurenmoista naamioitumiskykyään piiloutuakseen aluskasvillisuuden sekaan. Leopardi Tärkeimpiä leopardiemojen jälkikasvulleen opettamia taitoja ovat saaliseläinten pitäminen aloillaan ja kuinka parhaiten purra saalista kurkkuun
Saalistamaan! ”Ruuvipenkkimäiset leuat murskaavat henkitorven, tukehduttaen saaliin nopeasti.” Näin leopardi saa saalista yhdellä hurjalla tempaisulla. Hyvin usein luullaan, että isot kissat pyrkivät kuin luonteenomaisesti upottamaan hampaansa saalistettavan eläimen kaulasuoneen, mutta siitä ei ole kyse. Terävät kynnet Kynsillä voi sekä kiivetä turvaan että lamauttaa saaliin. Vahvaa leukaa tähdittävät sarja superteräviä hampaita, jotka ovat omiaan leikkaamaan lihaa ja pitämään saaliseläimen aloillaan. Kun suurilla kissaeläimillä on ote saaliista ja tassut kiinni ruhossa, on seuraava askel oleellinen: itse tappotyö. Kaatamisen jälkeen saalis jaetaan: raaka, mutta tarpeellinen osa metsästystä. Käydessään pienempien eläinten kimppuun, tiikerit purevat niitä niskaan katkaistakseen selkärangan. Tappava isku Vahva purenta Leopardi tarttuu saalistaan niskasta, antaen sille kuoloniskun. Jaguaarit puolestaan toimivat hieman eri tavoin: ne ovat ainoita suurkissoja jotka saalistavat matelijoita, ja uskotaan, että niiden tappotyyli on kehittynyt vaarallisen ja panssaroidun saaliin päihittämiseksi. Tiikerit luottavat vahvoihin eturaajoihinsa saaliin taklaamiseksi ja lamauttamiseksi, ennen niskaan puremista. Silmät kiinni saaliissa Leopardien silmissä on erityinen kalvo, joka mahdollistaa tarkentamisen jopa hämärässä. 018 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI YMPÄRISTÖ. Isoilla kissoilla on suunnattoman vahvat leuat, jotka saavat voimansa pään ja kaulan tehokkaista lihaksista. Puremalla kaulaan ja ajamalla saaliseläimen maahan hyödyntäen sen omia voimia sitä itseään vastaan, ne voivat kaataa hyvin suuria eläimiä ilman muiden tiikereiden apua. Sen sijaan että jaguaari kävisi kiinni kaulaan, se puree saalistaan suoraan takaraivoon, katkaisten selkärangan ja läpäisten aivokopan. Koska leijonat useimmiten metsästävät laumoissa, yksi eläin hoitaa saaliin tukehduttamisen tarttumalla suurilla leuoillaan saaliseläimen turpaan, pyrkien tukehduttamaan sen samalla kun loput eläimet roikkuvat saaliin kyljissä, painaen sen maahan. Miltei jokaisen ison kissan menetelmä saaliin tappamiseksi on tukehduttaminen, ja se on nopein tapa varmistaa ettei saaliseläin pääse pakoon – eikä kaikki eläimen vaanimiseen ja jahtaamiseen käyttämä energia mene hukkaan. Leijonan kita on kuin ruuvipuristin, ja murskatessaan henkitorven se tukehduttaa saaliseläimen, tappaen sen nopeasti. Tiikerit toimivat tällä tavalla suurempien saaliiden kohdalla. Leijonille tappo on yleensä tiimipeliä. Tällä taktiikalla jaguaari selviää kaimaanin paksusta nahasta ja kilpikonnan vahvasta kuoresta. Lihaksikkaat raajat Vahvat raajat antavat voimaa loikkiin ja hyppyihin. Tätä kutsutaan toisinaan leijonan ”kuoleman suudelmaksi”, ja leijonat kykenevät näin kaatamaan todella suuriakin saaliita. Kun leijona tarttuu saalistaan kurkusta, se tähtää hampaillaan eläimen henkitorveen eikä sen kaulasuoniin. Myös leopardit taitavat tämän erittäin tehokkaan tekniikan
K ai ke st a h u ol im at ta ti ed äm m e m aa p al lo n si su ks es ta va rs in p al jo n . Sy vi n ko h ta , jo h on ol em m e ka iv au tu n ee t on vä h em m än ku in 0, 2% m at ka st a m aa n yt im ee n , jo te n vo i sa n oa , et tä ol em m e va st a tu sk in ra ap u tt an ee t p in ta a. P u ri st am al la m at er ia al ej a ti m an ti n ta p ai st en ko vi en m at er ia al ie n vä li ss ä h e ov at m yö s on n is tu n ee t lu om aa n sa m an p ai n ee n ku in si ir ry tt äe ss ä p la n ee tt am m e sy vy yk si in , ja sa m al la on te h ty ki in n os ta vi a lö yt öj ä. K u in ka p ai n e ja lä m p öt ila va iku tt av at el äm ää n ja ke m ia an , ku n lii ku ta an sy ve m m äl le . I h m in en on ki er tä n yt m aa p al lo n , ki iv en n yt M ou n t E ve re st il le ja le n tä n yt jo p a ku u h u n , m u tt a em m e ol e m at ka n n ee t ko vi n sy vä ll e om al la p la n ee ta lla m m e. Tä m ä ti et o on au tt an u t ti ed em ie h iä lu om aa n sa m an ka lt ai si a ol os u h te it a ku in m aa n si sä ll ä, ja tu tk im aa n m it ä ke m ia n ja b io lo gi an al u ei ll a ta p ah tu u lä h em m äk si yd in tä si ir ry tt äe ss ä. Yd in tä ko h d en Tu liv uo ri a sy nt yy si nn e, m is sä ha lk ea m at m aa n ku or es sa m ah do lli st av at m ag m an pä äs yn m aa n pi nn al le as ti . M O N IM U T K A IN EN EL Ä M Ä M U U T T U U M A H D O TT O M A K SI Sy vy ys : 30 km S uu nn at on p ai ne tä ss ä sy vy yd es sä ai he ut ta a se n, et tä m on im ut ka is et so lu ra ke nt ee t ha jo av at . SY V IN SU K EL LU S U ID EN Sy vy ys : ,3 km SY V IN R EI K Ä , JO N K A IH M IS ET O V A T P O R A N N EE T Sy vy ys : 12 ,3 km P R O T EI IN IT M U U T T U V A T EP Ä V A K A IK SI Sy vy ys : 20 km O LE T ET T U SY V IM M Ä LL Ä O LE V A EL Ä M Ä Sy vy ys : 19 ,3 km Sy vä llä m aa n ku or en al la ki vi ss ä on pa ljo n hi ilt ä, jo ta lö yty y yl ee ns ä m et aa ni a tu ot ta vi en m ik ro b ie n yh te yd es sä . 020 | Miten Se Toimii WWW.MITENSETOIMII.FI YMPÄRISTÖ. M at ka m aa n ke sk ip is te es ee n Se lit e: M aa K em ia El äm ä D ee ps ea C ha lle ng er ol i ve de na la in en al us , jo ta el ok uv an te ki jä Ja m es C am er on kä yt ti pä äs tä ks ee n M ar ia an ie n ha ud an po hj al le . H uo ko se lä im et ov at yk si so lu is ia el iö it ä, jo id en aj at el la an m ui st ut ta va n m aa n ai ka is im p ia el iö m uo to ja . Ti ed äm m e m u u n m u as sa se n , et tä m aa ko os tu u si p u li n ta vo in ke rr ok si st a, jo il la jo ka is el la on om a ko os tu m u ks en sa ja om in ai su u te n sa . Ti ed äm m e m yö s, et tä sy ve m m äl le m en tä es sä p ai n e ja lä m p öt il a n ou se va t d ra m aa tt is es ti . SY V IM M Ä LL Ä H A V A IT T U EL Ä M Ä Sy vy ys : 11 km M ar ia an ie n ha ut a on ko ti m eri m ak ka ro ill e ja hu ok os el äi m ill e. K ES K IM Ä Ä R Ä IN EN V A LT A M ER T EN P O H JA Sy vy ys : 7 km M A R IA A N IE N H A U D A N P O H JA Sy vy ys : 11 km H au d an p oh ja Ty yn es sä m ere ss ä on m aa pa llo n sy vi n ko ht a ja m yö s sy vi n p ai kk a, jo ss a ih m is et ov at kä yn ee t. M it ä ta p ah tu u m aa p al lo ks i ku ts u m am m e ki ve n jä rk äl ee n si sä llä