Teemana Perhe& parisuhde 10 sivua Anna surulle aikaa Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 55. vuosikerta hinta 8,50 € 3/2016. Masennuksen jälkeen kokeillen töihin Perhepsykoterapeutti Jaana Pajunen ”Olen joustava luupää” MITEN KÄY KANSALAISYHTEISKUNNAN
2 Mielenterveys 3/2016 Mielenterveys 3/2016 Sisältö TEEMA PERHE&PARISUHDE Te ija H u o v ila P ia In b e rg 34 Äiti kaivossa Kolumni. P ia In b e rg P ia In b e rg 10 YHTEISKUNTA Kansalaistoimintaa yhdessä tehden, yhteiseksi hyväksi 13 MIELEN PÄÄLLÄ Tärkeä kysymys: Mitä sinulle kuuluu. Laura Honkasalo. 32 Kotimaa kun taakse jäi Turvapaikanhakijalla on oikeus perheeseen. 28 Jos toinen vanhempi menehtyy Leskiperhekurssilla mukana myös lapset. 4 ”Yhteistä on kärsimys.” Jaana Pajunen vaihtoi lastensuojelutyön kidutettujen auttamiseen. 26 Luontainen tyyli toimia Arvomaailma ja tavoitteet yhdistävät parisuhteessa kaksi erilaista temperamenttia. 36 REPORTAASI Koirat ilahduttavat Karvaiset kaverit tukevat mielen terveyskuntoutujia, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät hyvinvointia.. 18 MIELENKIINTO Surussa mieli ja keho keskustelevat 22 ASIANTUNTIJALTA Kehityksellinen kriisi kasvattaa persoonaa 40 MIELIHYVÄT 36 REPORTAASI Koirat ilahduttavat Karvaiset kaverit tukevat mielen terveyskuntoutujia, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät hyvinvointia. 31 Äidin ja isän voimat vähissä Viisi vinkkiä miten autat lasta. 14 ”Luon mielikuvia, miten kaikki voi mennä pieleen.” Heli Koivula toipui masennuksesta työkokeiluun. 42 TUTKITUT 45 MIELEENPAINUVAA 47 MIELIPAIKKA 36 36 RE EPORTAASII K Ko Koirat at i ila lahd hdut u ta tt vatt Karvaiset kaverit tukevat t miel elenterveyskuntoutujijia, ehkäisevät syrjäyty ymistä ja e ed distävät hy yvinvointia a
Hän ohjasi pieniä voimistelijoita urheiluseurassa viikoittain. RAY:n barometri listaa järjestöissä toimimisen hyötyjä: niissä tutustuu ihmisiin, on avuksi ja saa mielekästä tekemistä. Nämä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, uuden oppiminen, uteliaisuus ja hyvän tekeminen. ISOSSA KUVASSA näin rakennamme elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa ihmiset luottavat toisiinsa. 55. vuosikerta. Kriisipalvelua saa nimettömänä ja lähetettä ei tarvita. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tunne tuen tarpeesta on riittävä syy ottaa yhteyttä. On tärkeää myös muistaa esittää maailman tärkein kysymys: ”Mitä sinulle kuuluu?” Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄN KYMPPIKYMPPI -KAMPANJAA 10.10. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. IHMINEN TAVATTAVISSA. KRIISIAUTTAMISESSA vapaaehtoistyötä voi tehdä vaikka Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa tai chat-palveluissa. VAPAAEHTOISTYÖ on vastavuoroista. Hän osaa aidosti ja empaattisesti kohdata ja saavuttaa toisen ihmisen. KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET kiteyttävät viisi asiaa, jotka edistävät omaa mielenterveyttä. Kivana olemisen ja välittämisen taitoa tulisi meidän kaikkien vaalia kuljemmepa sitten harrastuksissa, työtehtävissä, palveluita käyttämässä tai sukulaisten kanssa. OMAAN ITSEEN keskittyvässä kulttuurissamme hyvän tekeminen ja sen kierrättäminen jää helposti äänekkäämpien puheiden alle. Itselleenkin voisi siis olla useammin kiva. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Syntyy pohja kaikelle yhteiskunnalliselle kehitykselle. Pienikin osallistuminen on merkityksellistä myös omalle mielenterveydelle. Tee siis asioita, joista nautit; pidä yhteyttä muihin; innostu uudesta; huomaa, mikä tekee sinut iloiseksi; jaa osaamista, ole läsnä ja ryhdy vaikka vapaaehtoiseksi. Kun saamme toiselta auttavan käden, kerrytämme kokemusta, miltä se tuntuu. 3 ”KIVAA OLLA kiva , kun tietää, miten kivaa on, kun joku on kiva”, sanoi tyttäreni teini-iässä, kun kysyin hänen motiiviaan vapaaehtoistyöhön. Meille ihmisillä on kuitenkin luontaista olla yhteydessä muihin ja auttaa. Tutkimusten mukaan koulutettu vapaaehtoinen on keskusteluissa vähintäänkin yhtä hyvä auttaja kuin ammattilainen. VIETETÄÄN TÄNÄ VUONNA KYSYMÄLLÄ MAAILMAN TÄRKEIN KYSYMYS: MITÄ SINULLE KUULUU?. tutkimuksen mukaan keski-iässä ja vanhempana tehty vapaaehtoistyö on yhteydessä hyvään mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Tuoreen brittiPääkirjoitus MITEN KIVAA, KUN JOKU ON KIVA P ia In b e rg Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Vapaaehtoinen saa säännöllisesti koulutusta ja tukea ammattilaiselta. Puhuminen, keskustelu helpottaa oloa, estää kriisin pahentumista ja auttaa eteenpäin
Työ Kidutettujen kuntoutuskeskuksen yksikönjohtaja. Mielenterveys 3/2016 4 TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Jaana Pajunen Ikä 56. Nyt hän johtaa Kidutettujen kuntoutuskeskusta. Heikompien puolella oleminen on lähellä viiden lapsen äidin sydäntä.. Perhe Aviomies Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, viisi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. ”Olen kärsimätön, en toivoton” Perhepsykoterapeutti Jaana Pajunen on tehnyt viime vuodet vaativaa lastensuojelutyötä. Kotipaikka Helsinki. Perhepsykoterapeutti (VET)
5 >
Parin kuukauden kuluttua hänet ja hänen isänsä ja serkkunsa pidätettiin. ”Tähän ikään mennessä olen nähnyt, että maailma menee kyllä eteenpäin, mutta hitaasti. ”Kilpailutettaessa kunnat eivät ole huomioineet riittävästi, että sijoitetut lapset tarvitsevat ennen kaikkea pysyvyyttä. Nämä asiat ovat nyt myös Jaana Pajusen arkipäivää Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa. Myöhemmin häntä ammuttiin käsivarteen. ”Nykyisessä työssäni voin katsoa samoja asioita, mutta eri näkökulmasta.” Aviopuoliso, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, kannusti tarttumaan uuteen: ”Sähän olet aina ollut ihmisoikeustaistelija.” ”En ole toivoton, olen kärsimätön”, Jaana Pajunen sanoo. Häntä hakattiin pahasti selkään ja loukkaantuneeseen käteen. Moni ystävä taivasteli, kun kuuli hänen vaihtavan työpaikkaa: ”Eikö tuo ole aivan kauheaa?” Jaana Pajunen hymähtää. Lisäksi häntä vaivasivat mieleentunkevat muistikuvat pidätyksen ajalta ja sodasta. Häntä pidettiin samassa huoneessa 110 muun ihmisen kanssa ja hän kärsi aliravitsemuksesta. Siellä tutkitaan ja hoidetaan pakolaistaustaisia, kidutusta kokeneita potilaita tai heidän perheenjäseniään sekä vaikeasti traumatisoituneita lapsia ja nuoria. Kukaan ei voi määrittää, kenen kärsimys on suurempi. Käsi oli leikkauksen tarpeessa ja miehellä oli kipuja. Hän oli hyvin ahdistunut ja masentunut, ja hänellä oli myös dissosiatiivisia oireita. Pidätyksen alkuvaiheessa häntä kidutettiin ja kuulusteltiin 42 päivän ajan, ja hän näki serkkunsa kuolevan kidutuksessa. Erottavana tekijänä on vain se, että kidutus on tietoinen teko.” SAMA OSAAMINEN, UUSI NÄKÖKULMA Lastensuojelun työntekijöiden kuormituksesta on kirjoitettu paljon. Tarkka-ampuja osui häntä jalkaan, kun hän oli ajamassa kauppaan. Kun lapset joutuvat odottamaan sijoitusta pitkään, ei perhehoito enää riitäkään, vaan tarvitaan laitoshoitoa. Mielenterveys 3/2016 6 N uori mies joutui kotikaupungissaan saartoon. Ne vain eivät näy nopeasti käytännössä.” Kun kuntien talous on entistä tiukemmalla, avohuollon palveluista on ryhdytty tinkimään. Yhteistä on kärsimys. Se tuskastuttaa välillä.”. Isot kunnat ovat ryhtyneet tuottamaan palveluita itse. ”Ei suomalainen lastensuojelumaailmakaan ole kaunista. ”Perheitä ja lastensuojelua koskevien lakien muutokset ovat hyviä. Työ vaatii laaja-alaista osaamista, eikä Jaana Pajusen mukaan saa sitä arvoa ja rahaa, joka sille kuuluisi. Tänä aikana hänen käsivammaansa ei hoidettu. Sen jälkeen häntä pidettiin vielä vangittuna seitsemän kuukautta ennen kuin hänet vapautettiin. Sijoitusten purkautuminen traumatisoi lapsia.” Jaana Pajunen kuitenkin sanoo, ettei hän ollut työhönsä turhautunut
Luottamisen vaikeus estää tukeutumista toisiin. Arvioidaan, että kolmanneksella turvapaikanhakijoista on ollut kidutuskokemuksia. ”Fyysisestä kidutuksesta seuraa usein elinikäisiä vammoja ja kiputiloja. Psyykkinen traumatisoituminen ei näy ulospäin. Sen tavoitteena on alistaa ja murtaa ihminen. Sen tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää uhrien inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja kotoutumisen onnistumiseksi”, Jaana Pajunen sanoo. Menetelmiä ovat muun muassa raiskaukset, valeteloitukset, nälkiinnyttäminen, häpäisy, uhkailu, kidutus vedellä tai sähköllä, roikottaminen, hakkaaminen tai perheenjäsenten kidutuksen seuraamaan pakottaminen. Lapsilla voi esiintyä samankaltaisia traumaoireita kuin heidän vanhemmillaan. Traumatisoitumisen yleisiä oireita ovat univaikeudet, keskittymisja > muistihäiriöt, oppimisvaikeudet, takautumat, jatkuva ylivireys, seksuaalielämän vaikeudet, ahdistuneisuus ja masennus. 7 ”Maailma menee kyllä eteenpäin, mutta hitaasti.” KIDUTUS MURTAA PERUSLUOTTAMUKSEN Viime vuoden aikana Suomeen on tullut 30 000 turvapaikanhakijaa. ”Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista ja moniammatillista. Se aiheuttaa äärimmäistä kuolemanpelkoa, kipua ja elinvaurioita. Sen on myös. Kidutus aiheuttaa häpeää ja avuttomuutta, minkä vuoksi asioiden käsittely on vaikeaa. Hoitamaton kidutuksesta johtuva traumatisoituminen siirtyy usein ylisukupolvisesti. Kidutus on epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen muoto. Ahdistavat kokemukset voivat ilmetä myös epämääräisinä somaattisina kipuina. Koska kiduttaja on usein virkavallan edustaja, ammattilaisten tarjoama apu voi herättää epäluuloja.” MIKSI KERJÄLÄINEN HERÄTTÄÄ KIUKKUA. ”Kidutustrauma murtaa perusluottamuksen itseen ja muihin ihmisiin
”Olen ihmetellyt hullua rohkeuttani. Kuinka paljon kiukusta on syyllisyyttä siitä, että meillä menee paremmin?” Jaana Pajunen kysyy. Asiakkaita keskuksessa käy viikoittain noin 500. On mielenkiintoista, että kerjäläiset herättävät niin paljon kiukkua. Tulin valituksi Vantaan lastensuojelun erityispalveluun. > ”He kerjäävät samasta syystä kuin muutkin tekevät työtä: turvatakseen paremman tulevaisuuden lapsilleen ja läheisilleen. Keskuksessa on mahdollisuus käydä suihkussa, pestä pyykit tai levätä. En voi ehkä omaa tietäni suositella toisille, enkä suositella kenellekään, minkä ikäisenä lapset olisi tehtävä. ”Kun kuopus lähti kouluun, aloin hakea kokopäivätöitä. Ensin eivät tulleet opinnot ja ura, vaan hänen työelämänsä kodin ulkopuolella alkoi vasta, kun lapset olivat kasvaneet. Olihan se aika vaikea ensimmäiseksi työpaikaksi.” Lisäkoulutusta kaivatessa hoitotiede tuntui hänestä kuitenkin liian teoreettiselta. Ensimmäinen lapsi syntyi, kun hän oli vasta 20-vuotias. Mutta kun ajattelen nykyisiä nelikymppisiä ensisynnyttäjiä, näen mel. Lopputyönsä hän teki lasten unikoulusta, jonka parissa hän aloitti työelämänsä ammatinharjoittajana. Mielenterveys 3/2016 8 ”Mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän metodeja.” tapahduttava uhrien äidinkielellä”, Jaana Pajunen sanoo. ”Minulla oli 1980-luvulla viisi alle kahdeksanvuotiasta. Miten olisin voinut siinä tilanteessa lukea pääsy kokeisiin. C.G. Jungia siteeraten: ”Oppikaa teorianne hyvin, mutta pankaa ne syrjään kun kosketatte elävän sielun ihmettä, sillä eivät teoriat tee ratkaisuja, vaan oman yksilöllisyytenne täytyy ne tehdä.” Myös Hirundo, liikkuvan väestön matalan kynnyksen päiväkeskus, kuuluu Jaana Pajusen vastuualueeseen. Jaana Pajunen valitsi lapset. PSYKOTERAPEUTIKSI 44-VUOTIAANA Jaana Pajunen toteaa, että hänen oma ammatillinen polkunsa on kulkenut nykytrendien mukaan nurinkurisesti. Minulle oli tuolloin tärkeää, että virallisissa papereissa ammattini kohdalla luki kotiäiti. Kantaväestölle se on usein käsittämätön tulokulma. Toimeentuloa on niin kerjääminen, pullojen keräys kuin Iso Numero -lehden myynti. Suurin osa keskuksen asiakkaista on Bulgarian tai Romanian romaneja, jotka hakevat toimeentuloa liikkumalla maasta toiseen. Hoidossa vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntyminen on tärkeämpää kuin käytetty hoitomenetelmä. Samaan aikaan mies perusti 37 myymälää. Olin vihainen, kun kotiäitiyttä ei pidetty minään.” Siihen aikaan sairaanhoitajaksi haettiin vielä todistuksella, ja opintojen alussa piti valita oma erikoistumisen ala. Hän alkoi opiskella lisää ja valmistui psykoterapeutiksi ja sitten vaativan erityistason psykoterapeutiksi kolme vuotta sitten, 53-vuotiaana
Nyt mietitään hirveästi, että olenko valmis äidiksi. ”Edelleen välttelen tilanteita, joissa tiedän uupuvani liikaa. ”Se on ehkä enemmän muiden kuin minun mielessäni”, Jaana Pajunen sanoo. Pidin palkattomia vapaita lasten pitkien kesälomien aikaan. Jos lapsi jää ainoaksi, hän joutuu kantamaan enemmän paineita kuin isommassa sisarusparvessa. Pidin tavoista sitkeästi kiinni. Yksin ollessani… toimin samoin kuin joukossa. Jokaisella lapsellamme on ollut omat vaikeat vaiheensa. ”Tein itseäni tietoisesti tarpeettomaksi. SEKÄ JOUSTAVA ETTÄ LUUPÄÄ Yleispäteviä kasvatusmetodeja häneltä on turha kysellä. (Sanoessaan tämän Jaana Pajunen liikuttuu.) koisia riskejä. Mieheni ei ole ehtinyt olla paljon läsnä arjessa. Pidän sopimuksia pätkäsuhteista pähkähulluina.” Iso perhe ja rooli poliitikon puolisona on vaatinut Jaana Pajuselta suurta joustoa. Lapsi kasvaa ensisijaisesti suhteessa omaan vanhempaansa. Läpi suhteemme olemme ottaneet kahdenkeskistä aikaa, niin että yhteys välillämme on säilynyt. Äitiys on vastavuoroinen prosessi: lapsi kasvattaa vanhempiaan ja päinvastoin.” Vanhemmuus on etenkin kykyä asettaa lapsen tarpeet omien tarpeiden edelle. Olemme mieheni kanssa molemmat onnistuneet pitämään yllä pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. 9 Lapsena… olen ollut kiltti, helppo ja harmiton. Jollekin toiselle olisi ollut kyllin rooli edustusrouvana. Aika moni tuttava pariskunnistamme on eronnut. Istuin nuorimmaiseni kanssa yhdessä syömässä vielä, kun hän oli ainokaisena kotona ja oli jo päässyt armeijasta.” Jaana Pajunen sanoo, että ellei seitsemän henkeä pysty pyörittämään yhtä huushollia, niin johan on markkinat! Pajusilla oli lukujärjestys, jossa jokaiselle lapselle oli määritelty oma kodinhoitopäivä. RISTIRIITA ON MUIDEN MIELESSÄ Jaana Pajunen myöntää olleensa usein väsynyt perheensä ensimmäisten kymmenen vuoden aikana. Olen kiitollinen, että saamme nyt jakaa vielä isovanhemmuudenkin. Arvelen, että olen tehnyt monia asioita oikein aivan vahingossa. Se oli hyvä sääntö murrosikien tiimellyksessä.” Jaana ja Jussi tapasivat toisensa aikoinaan raveissa. Näitä seikkoja on syytä pohtia perhettä perustaessaan. Tätä elämänvaihetta hehkutetaan liian vähän. En oikein edes uskalla toivoa, että elämäni päätteeksi saisimme kokea vielä yhteisen vanhuuden. Olen ylpeä… ehkä mieluummin iloinen – elämästäni yleensä. Luen tai kuuntelen musiikkia, vaikkapa omalta Spotify-listalta naisten arjen taistelulauluja. Minulla ei ollut kamalaa murrosikää, eikä se iskenyt myöhemminkään. Äidiksi ei olla koskaan valmiita. Jos on joutunut kärsimään puutetta, voi luoda liikaa mielikuvia mammonan tuomasta onnellisuudesta.” Jaana Pajunen kertoo kasvaneensa tavallisessa kodissa. ”Olen ollut pitkään kotona ja tehnyt ajoittain osa-aikaista, pienipalkkaista työtä. ”Olemme kaikki kuitenkin pohjimmiltamme ihmisinä kovin samanlaisia.” Taloudellisesta turvallisuudestaan hän toteaa puolileikillään, että se on olemassa ”niin kauan kuin olen väleissä mieheni kanssa”. Kannattaako aina laskelmoida. Niitä kaupunginjohtajan vaimolle riittäisi. Meillä oli säännölliset arkirutiinit yhteisine aterioineen ja iltasatuineen. Kun menee liian lujaa, lisään liikkumista ja rauhoitan iltamenoja.” Niin, edustustilaisuudet. ”Mutta jos mieheltäni kysyy, hän sanoo rakastavansa minua siksi, että olen aikamoinen luupää.”. Ystävilleni… olen uskollinen. Haluan tehdä asioita rauhassa, ja väitän, että olen nykyisin hyvä järjestämään kalenterini niin, ettei minulle tule turhaa painetta. 10 vuoden kuluttua… toivon, että olen iloinen vapaa terve vaimo ja kuperkeikkoihin kykenevä mummi. 12-vuotiaasta asti Jaana maksoi omat tarpeensa ja keräsi rahat siivoamalla konttoreita kouluajan jälkeen. Olin ensimmäisinä vuosina aina saatavilla. Hänen merikapteeni-isänsä jäi aikanaan orvoksi 15-vuotiaana, ja äiti työskenteli lastentarhanopettajana pienellä palkalla. Kadun… pikkuasioita. Katumisesta voi ottaa opikseen ja yrittää kääntää käyttäytymisensä rakentavaksi. Olen joskus hyvinkin suora. ”Mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän metodeja. Joku voisi sanoa, että menestyvän miehen vaimon yksityiselämän ja työroolin välillä on ristiriita. ”Jos olisi pitänyt totota, kauanko suhteemme kestää, moni ei olisi veikannut puolestamme. Elämä ei ole sabluuna. Jussin periaatteena oli, että oli mikä oli, aina haetaan. Vastauksena on päänpudistus
Toiminta voi olla periaatteessa vaikka ystäväpiirin järjestämää, mutta Suomeen on syntynyt myös paljon virallisesti organisoituneita tahoja tarkoitusta varten, kuten sosiaalija terveysjärjestöjä, ammattiyhdistyksiä, urheiluseuroja, säätiöitä ja kansanopistoja. Mitä tapahtuu kansalaisyhteiskunnalle ja -järjestöille. ”Korkea koulutusja elintaso mahdollistavat sen, että ihmisillä on kykyä ja aikaa osallistua omaehtoiseen kansalaistoimintaan. Keskeisiä arvoja ovat kohtaaminen ja yhteisöllisyys, jotka ohjaavat konkreettisten päämäärien saavuttamista”, sanoo Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju. TEKSTI SAMUEL SALOVUORI Suomalainen hyvinvointivaltio elää murrosvaihetta ja yrityksillä on jatkossa entistä suurempi rooli yhteiskunnassa. ”Suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle on tyypillistä vapaaehtoisuus. Kysymys on elintärkeä, jos demokratian toimivuus halutaan turvata. "Kansalaisyhteiskunta nojaa toimintaan, joka tapahtuu yhdessä toteuttamalla ja yhteiseksi hyväksi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa sää tiöt saattavat ylläpitää sairaaloita ja kouluja.” Vuosittain vapaaehtoistyötä tehdään noin 130 miljoonaa tuntia. Vapaa ehtoistyötä tekeviä on noin miljoona, kun taas työntekijöitä kolmannella sektorilla on noin 80 000. Se on yli 20 tuntia vuodessa jokaista Suomessa asuvaa kohti. Myös hyväkuntoisia eläkeläisiä on paljon, joten vapaaehtoistyölle on tulevaisuudessakin tekijöitä.”. Hyvinvointivaltiossa julkinen valta on pitänyt huolta palveluista, jotka muualla maailmassa voivat olla kansalais yhteiskunnan ja yritysten vastuulla. YHTEISKUNTA ”Miljoona vapaaehtoista paiskii hommia 130 miljoonaa tuntia vuodessa.” Aaro Harju Kansalaisfoorumin pääsihteeri N ykyaikaisten yhteiskuntien toiminta on totuttu jakamaan kolmeen eri toiminta-alueeseen. Ministeriöt • Kunnat • Julkinen toiminta VALTIO Kansalaisten hyvinvointi Poliittinen ohjaus Palvelujen kattavuus ja tasa-arvo EI MUODOLLISTA MUODOLLISTA Y K S IT Y IN E N IN T R E S S I JU LK IN E N IN T R E S S I 10 Mielenterveys 3/2016 Julkinen valta vetäytyy, yritykset haastavat järjestöt Miten käy kansalaisyhteiskunnan. Yritykset luovat edellytykset talouselämälle, kun taas valtio ja kunnat käyttävät julkista valtaa
Samaan aikaan kyselytutkimuksissa ihmiset ilmoittavat, että he kokevat politiikan vieraaksi ja vaikeaksi ymmärtää.” Kansalaisyhteiskunnassa tapahtuvasta toiminnasta on tullut epäpoliittisempaa. Nämä ovat kuitenkin hyvin spesifejä ja entistä moni-ilmeisempiä.” Järjestöjen oman varainhankinnan merkitys kasvaa, ja ne joutuvat uudella tapaa miettimään viestiään kansalaisille: miksi järjestöt ovat yhä tärkeitä. Lähde: kansalaisyhteiskunta.?. ”Hyvinvointiyhteiskunta on muuttamassa luonnettaan. ”On iso ero, ajattelevatko ihmiset itsensä kuluttajina vai kansalaisina. Julkinen valta vetäytyy, koska se velkaantuu jatkuvasti lisää. Uudentyyppinen yhteisöllisyys on synnyttänyt tapahtumia, jotka luovat sosiaalista pääomaa ja mahdollistavat talkoohenkisen toiminnan. Joka kuukausi perustetaan noin 200 uutta yhdistystä, joten yhdistystoiminta ei ole kuolemassa pois. Monissa palveluissa sillä tulee jatkossa olemaan enää järjestämisvastuu. Yritykset • Yksityinen kulutus MARKKINAT KANSALAISYHTEISKUNTA Yhdistykset • Järjestöt • Sosiaaliset liikkeet Ilo Mielihyvä Sosiaalinen tuki Asiakkaan tyytyväisyys Omistajan etu Kysyntä–tarjonta E I V O IT T O A T A V O IT T E L E V A V O IT T O A T A V O IT T E L E V A 11 aloilla. Kuluttajuudesta on tullut tämän ajan tapa osallistua, mutta se on yhteiskunnan kannalta kapea ja vain ihmiseen itseensä keskittyvä. Vapaaehtoistyön lisäksi tarvitaan tulevaisuudessa myös rahalahjoituksia. ”On hyvä muistaa, että kansalaisyhteiskunnassa keksitään jatkuvasti uutta ja järjestäydytään. PITKÄJÄNTEINEN TYÖ KANNATTAA Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi näkee kehityksessä tärkeitä kysymyksiä koko suomalaisen demokratian kannalta. ”Ravintolapäivän kaltaiset tapahtumat tai maahanmuuttajien hyväksi teh”Merkittävää on se, näkevätkö ihmiset itsensä kuluttajina vai kansalaisina.” ”Vapaaehtois työlle on tulevaisuudessakin tekijöitä.” Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja > YRITYSTOIMINTA VALTAA ALAA Poliittinen ilmasto tukee yhteiskunnan muutosta entistä yritysvetoisemmaksi, mikä vaikuttaa myös kansalaisyhteiskunnan asemaan. Yritykset haastavat kuitenkin järjestöt kaikkialla, missä on riittävästi kysyntää ja maksukykyisiä asiakkaita. Yritykset työntyvät yhä enemmän uusille alueille, joissa on mahdollisuuksia liiketoiminnalle: koulutuksen, kulttuurin, urheilun sekä sosiaalija terveydenhuollon piiriin. Järjestöjä on paljon ja ne toimivat kaikilla yhteiskuntaelämän Suomessa on noin 80 000 toimivaa järjestöä. Jos volyymi on riittävän suuri, niin yritykset ovat kiinnostuneita.” Harju korostaa, että hänen mielestään kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus on valoisa
13 TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVA PIA INBERG Mielen päällä Vahvista hyvää oloa arjessa Mielenterveyden ensiapu -koulutuskokonaisuuksien projektipäällikkö, psykoterapeutti Ritva Karila-Hietala kertoo, kuinka pitää huolta omasta ja toistemme mielestä arjessa. Tunteet vaihtelevat. Opettelu vaatii hieman vaivannäköä ja ulostuloa omalta mukavuusalueelta. Aivot pitävät haasteista ja suorastaan vaativat niitä. Mielen terveyden ongelmissa kannattaa ensisijaisesti hakeutua terveys keskukseen, koulutai opiskelija terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. Kaikkiin ongelmiin ei tarvitse ammattiapua. Tanssi on hyvää ja monipuolista liikuntaa, mutta myös jatkuvaa uuden oppimista, kaunista musiikkia, sosiaalisia suhteita sekä tanssiasujen tuomaa mielihyvää. Mikä on tärkeintä mielenterveyden vahvistamisessa. Tänä vuonna Maailman mielenterveyspäivää 10.10. Myös vertaistuesta on todettu olevan apua. Uuden asian oppiminen tuo iloa ja lisää resilienssiä sekä uskoa omiin kykyihin. Riippuu tilanteesta. Suurten ratkaisujen tekeminen pelkästään tunteiden perusteella ei ole järkevää. Lisäksi työ tuo hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä elämään. Joskus keskustelu ystävän kanssa on hyödyksi. Myös asuin paikkakunnalla on merkitystä. Yleensä nämä asiat edistävät luontaisesti mielenterveyttä. Mistä ja miten hakea apua. Kriisipuhelimesta saa apua matalan kynnyksen periaatteella äkillisten tapahtumien yhteydessä. vietetään kysymällä, mitä sinulle kuuluu. Miten tunteisiin tulisi suhtautua. Minulle tärkeitä asioita ovat yhdessäolo perheen kanssa, koirien hoito sekä tanssi, jota harrastamme yhdessä puolisoni kanssa. Joissakin tilanteissa on myös viisasta yrittää peittää tunteensa. Itselleen hyvän tuottaminen ei suinkaan tarkoita itsekkyyttä ja toisten unohtamista, sillä myös vapaaehtoistyö ja muiden auttaminen tuovat hyvää mieltä. Tunteiden kautta ihmisen elämä on rikasta ja vivahteikasta. Ne tuovat vaihtelua elämään ja arkipäivään. Tärkeintä on tehdä asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja joista tulee hyvä olo. Tunteiden tunnistaminen on olennaista. Koskaan ei ole myöhäistä tarttua uuteen. Osallistu! mielenterveysseura.?/kymppikymppi. Esimerkiksi oma puoliso voi toisena hetkenä olla tavattoman rakas ja toisena taas todella ärsyttävä tyyppi. Onko uuden oppiminen elämässä välttämätöntä
Mielenterveys 3/2016 14 ”Olen aina ollut toimintakykyinen ja vastuuntuntoinen, liiaksikin.”
Isänisä kaatui sodassa ennen isän syntymää. Kärsin yksinäisyydestä ja kaipasin turvaa. Alakuloisuuteni on ollut matkassa kouluvuosista lähtien. Olin hakenut sosiaalikasvattajaksi, mutta en päässyt sisään oppilaitokseen. Se oli minulle siinä iässä liian itseohjautuvaa. Kävin psykodynaamisen terapian. Trauma ei tarkoita vain onnettomuutta. 15 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG KUKA. Mutta koska olen kiltti suorittajatyttö, hoidin opintoni, niin kuin kuuluu tehdä. Äiti kasvatettiin ankarasti kahdeksanlapsisessa perheessä. Kyse on enemmän persoonastani ja hyvin varhaisista kokemuksista. Esimerkiksi isäni oli tunnetasolla etäinen. Minut oli vallannut raskas surumielisyys ja voimattomuuden tunne. Olen taipuvainen näkemään asioita, joita en oikeastaan haluaisi nähdä. Poimin silmilläni kaikki juopuneet ihmiset ja kaduilla vetelehtivät lapset, joiden olisi pitänyt olla kodeissaan. Helsingin äänimaailma inhotti minua. Olin itkuinen. ENSIMMÄISEN KERRAN KÄVIN MASENNUKSEN TAKIA LÄÄKÄRISSÄ vuonna 1995. Välillä mietin, että alkaisin opiskella vaatetusalan artesaaniksi. Masennus on meidän perheessämme ylisukupolvista. Asuin ensin tätini luona, josta muutin sitten yksiöön Vallilaan. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, Padasjoelta. Masennuksessani ei ole mitään yksittäistä selkeää tekijää. Olin kovin koti-ikävissäni. Vuodatin tuntemuksiani päiväkirjaan: en pärjää tässä elämässä, en kykene elämään kuten muut. Tunsin itseni kelvottomaksi ja riittämättömäksi. Sisarteni kanssa ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta, sillä meillä kaikilla on samankaltainen kokemusmaailma. Isosiskoni oli vahvana tukena jeesatessaan ja ohjatessaan minua. Saman kokemuksen kanssa kamppailen yhä. Kätilöksi opiskeleminen ei ollut huono valinta, mutta kiltin tytön valinta se oli. Lapsena haaveilin tulevani muotisuunnittelijaksi, malliksi tai ralliautoilijaksi. Ammattini valitsin sattumalta, kun isosiskoni sanoi, että kätilö voisi olla ihana ammatti. Inhosin likaisia metroasemia. Tuntui ahdistavalta. Kaupunki oli tuntunut vieraalta siitä lähtien, kun tulin opiskelemaan. En kuitenkaan jaksanut. Heli Koivula Ammatti kätilö-terveydenhoitaja Asuinpaikka Espoo Ikä 44 vuotta Perhe kaksi lasta ja avomies Harrastus harrastamisesta haaveilu ”Työkokeilu auttoi uupumuksessani” TYÖMATKANI AHDISTIVAT. Mietin ihmisten surkeita kohtaloita. Koko kaupunki tuntui helvetin esikartanolta
On jaksettava olla yhteydessä yhteen sun toiseen paikkaan, täytettävä lippuja ja lappuja. Muutin omaan asuntoon, ostin auton, tanssin lavatansseja ja liikuin muutenkin paljon. Mielenterveys 3/2016 16 Kuntoutusprosessini oli loistava onnistumistarina. Jäin Tyttöjen Talolta sairauslomalle elokuussa 2011. Vuodet 2003 ja 2004 olivat parasta ja aktiivisinta aikaani. Olen aina ollut toimintakuntoinen ja vastuuntuntoinen, liiaksikin, sillä en ole osannut hellittää ja jättää. Oudointa minusta on, että minun piti ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, vaikken olisi pystynyt pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Juttukin tyrehtyisi ystävien kanssa, jos joutuisin salaamaan ja peittelemään. Tunsin, että elämässäni oli kaikkea liikaa, asiat pursuivat yli. Pärjäsin sielläkin. Välillemme ei syntynyt hellyyttä eikä rauhallista hyvää vaihetta. > Työpaikalla saattoi tulla itku kahvipöydässä, ja minulla oli vahva fyysinen ahdistuksen tunne. Yritimme vääntää välejämme kuntoon lukuisilla parisuhdekursseilla. PELKÄSTÄÄN AMMATTIIN VALMISTUMINEN HELPOTTI MINUA . Sairastuin taas työuupumukseen.. En ole ikinä kokenut häpeää tai arvostelua. istua välillä 15 minuuttia hiljaa. Olen hanakka hakemaan apua hankalaan olooni lääkäriltä tai psykiatrian poliklinikalta. Niistä huolimatta minusta tuntui kuin kutistuisin. Lopulta päädyin töihin Tyttöjen Talolle. Luon mielikuvia, miten kaikki voi mennä pieleen. Ellet kerro itsestäsi mitään, sinua on vaikea lähestyä. Jotenkin se kuitenkin avasi oloani. Poikamme oli kuusivuotias, kun saman vuoden marraskuussa päätimme erota. Olin yli 30-vuotias ja olin surrut sitä, etten ehkä koskaan tule äidiksi. Minulla ja lapsen isällä oli yhteinen tahto tehdä suhteemme eteen töitä. Prosessin aikana kävin kuntoutuspsykologin pakeilla. PERHEENI EI OLE KOSKAAN KYSEENALAISTANUT RATKAISUJANI . Olin vuoden töissä Saudi-Arabiassa. Totta kai läheiseni ovat nähneet elämäni raskauden ja pahoinvointini. Sain heti työpaikan. Lääkäri sanoi, että minulla ajattelukyky. Päätimme, että yritän paluuta työhön. Tein kategorisen päätöksen, etten salaa keneltäkään mitään, joten minun ei tarvitse piilotella asioitani. Sisareni ovat kannustaneet minua hoitamaan itseäni. Sisälleni on kasvanut tiukka ja kova vaatimus: ”En riitä, teen mitä tahansa.” Vahva surumielinen pohjavire ja melankolia ovat minulle ominaisia. Se tekisi heti epäaidon tunnelman. Tapasin ensimmäisen lapseni isän vuonna 2005. Työskentelin sen jälkeen terveydenhoitajana ja yksityisellä lääkäriasemalla. Se tapahtui ilman dramatiikkaa. On jaksettava kysyä ja ponnistella. Kun sairauslomani päättyi, siirryin kuntoutustuelle, joka on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Matkan varrella olen käynyt useita lyhyempiä terapiajaksoja, ja 2013 päättyi toinen kolmivuotinen terapia, josta oli minulle valtava apu. Hän heitti ehdotuksen, että lähtisin opiskelemaan. Osasto oli kriisissä, eikä työ tukenut omaa jaksamistani. Päädyin työnohjauksen kautta ensin uupumuksen takia sairauslomalle ja muutaman kuukauden kuluttua irtisanoin itseni. Asiat rullasivat, minulla ei ollut isoja huolia ja tunsin itseni vapaaksi. Olen jaksanut hoitaa arjen asioita, enkä ole jäänyt sänkyyn makaamaan ja vatvomaan. Poika oli vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen, kun palasin töihin silloiseen työpaikkaani eli Jorvin sairaalaan. Olimme epävarmoja suhteemme jatkumisesta, mutta lapsi oli odotettu ja toivottu. Työrupeama siellä oli hyvä, mutta vaativa. Raskauden aikana päädyin vauvaperhetyön piiriin. Jätin pitkäaikaisen miessuhteeni. Tilanteen ratkeaminen oli helpotus. Lapsi ilmoitti tulostaan ilman, että olimme suunnitelleet raskautta. Jaksaakseen kuntoutusprosessissa pitää olla äärettömän hyväkuntoinen kuntoutuja. Saatoin hellittää ja luopua työstä, olla kotona ja hoitaa poikaani
Sen tavoitteena on silloin selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen, tai olisiko yrittäjyys sopiva uravaihtoehto. Minä jouduin välilevytyräleikkaukseen, ja siskoni lapsi sydänleikkaukseen. Tämän vuoden helmikuusta alkaen olen ollut osakuntoutustuella ja työttömänä. KUNTOUTUSTUKI ON MÄÄRÄAIKAINEN Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalintaja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Minulla on hakusessa, mihin minusta oikein on. Työtehtävät olivat mielenkiintoisia, ja vaikka olin kokeilussa, minut otettiin mukaan työryhmän jäseneksi. Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi, jos henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Minua ei pelottanut eikä jännittänyt. Olen yrittänyt sanoa itselleni, että nyt pitää olla armollinen ja katsella asioita rauhassa. Töihin palaaminen tuntui hyvältä. Toimenkuvani rakennettiin tyhjästä. Ritvan kanssa löysimme hyvän yhteistyön ja suhteen. Hankkisinko klassisen hierojakoulutuksen. OLIN TAVANNUT ALKUVUONNA 2012 NETISSÄ MUKAVAN MIEHEN . Minulla on harkitseva temperamentti. Jouduin etsimään itselleni työkokeilu paikan, johon koulutukseni sopisi, mutta joka ei ole hoitoalalla. Itseluottamukseni onnahtaa välillä ja jarruttaa rohkeaa etenemistä. Työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhteisö, säätiö, valtion virastolaitos tai työpaja. Toinen poikani syntyi, äidiltä löytyi aivokasvain, johon liittyi komplikaatioita ja isä kuoli sydänsairauteen. Kuntoutusprosessini oli kuitenkin loistava onnistumistarina. Lähde Kela. Aloittaisinko kirjoittamisen perusopinnot. Mies asuu toisessa kaupungissa, eikä meillä ollut tarvetta puskea perhettä saman katon alle. Minun oli opittava tekemään töitä erilaisen persoonan kanssa kuin itse olen. Osakuntoutustuki jatkuu eteenpäin vuoden kerrallaan, ja toivon voivani hakea sitä vielä ainakin vuodeksi. Jäin äitiyslomalle joulukuussa ja määräaikainen työsuhteeni päättyi. Vuonna 2014 olimme päättämässä suhdettamme, kun raskaus taas yllätti toukokuussa. Se oli kuin olisi etsinyt neulaa heinäsuovasta. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka voi saada, kun kuntoutusmahdollisuuksia selvitetään tai henkilö on kuntoutuksessa. Perustaisinko kahvilan. Minua ei kiinnosta ajatus uudesta työuupumisesta, joka päättyisi masennuksen suohon.. Kuntoutujista vain pieni prosentti työllistyy pysyvästi työkokeilujen kautta. Viime vuosi oli tiukka. Ensin kokosin koulutuskansioita ja pikkuhiljaa sain enemmän vastuuta niin, että kävin Mielenterveyden ensiapuja ohjaajakurssit ja pääsin kouluttamaan uusia ohjaajia. 17 MIKÄ ON TYÖKOKEILU. Suunnitelma voi olla lääkärinlausunnossa tai erillisenä liitteenä. Lähde Te-palvelut. Tuen edellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoitotai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Työkokeilu voidaan järjestää myös, jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden tai lastenhoidon takia, ja kokeilulla selvitetään, onko hänen osaamisensa ajan tasalla ja minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön. Jaksoin pysyä sinnikkäänä, ja lopulta elokuussa 2013 aloitin työkokeilujakson Suomen Mielenterveysseurassa. Kokeilujaksoani valvonut Ritva on topakka nainen. Toisaalta olin itse aktiivinen, mutta mukana oli myös hyvää onnea, että Suomen Mielen terveysseura tarttui tarinaani ja pystyi palkkaamaan minut. Helmikuusta 2014 alkaen siirryin osakuntoutustuelle ja jatkoin samoissa työtehtävissä 60 prosentin työsuhteessa. Koen oman jaksamiseni niin rajalliseksi, etten vielä voisi ponnistaa säännölliseen työhön. Minulla on tulevaisuuteni suhteen haaveita, mutta en tiedä, konkretisoituvatko ne. Kuntoutustuen määrä on sama kuin työkyvyttömyyseläkkeen ja sitä haetaan samoin. Haluan säästää voimiani perheen arkeen. Raskaimmalta tuntuu hakea työpaikkaa, sillä en jaksamiseni vuoksi voi tässä vaiheessa palata hoitoalalle. Samoin jos henkilö on ollut aiemmin toisen maan työmarkkinoilla, työkokeilulla selvitetään hänen edellytyksiään työllistyä Suomessa ja millaisia palveluja hän siihen tarvitsee
Niitä saattaa jopa säikähtää: Apua, minä nauroin, munhan pitäisi surra! ”Ei pidä”, sanoo kriisipsykologi, psykolo gian tohtori Eija Palosaari . Se saattaa vaikeuttaa vapaata surua.” Kuitenkin järkyttävienkin menetysten jälkeen töihin kannattaa palata piakkoin vaikka osa-aikaisesti. ”On hyvä, että on jotain, joka jäsentää päivää ja saa aikaan jatkuvuuden tunteen. ”Toisaalta vallalla on tehokkuusajattelu, joka edellyttää, että surevankin pitäisi olla nopeasti takaisin tuottavana pyöränä. Kaipaus on kova. Menetystä seuraa ensin sokki”Maailman tuuliin mä menetin rakkaan” TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN. Lopulta aallot loivenevat, ja alkaa tulla vapaita, ihania unohtamisen hetkiä: iloa ja naurunpurskahduksia. Suremalla irtaudumme vastoinkäymisistä. Työnantajankin olisi hyvä muistaa se.” KUN ARKI MUUTTUU Usein suru ja kriisireaktiot rinnastetaan, mutta ne eivät välttämättä ole sama asia. Mielenkiinto ”Lopulta suru kulkee ikään kuin juonteena elämässä mukana ja saa oman tilansa.” S uru on perustunne, sillä se ei ilmene pelkästään opittuna. A in o V u o ko la 18 Mielenterveys 3/2016 Eija Palosaari Kriisipsykologi Psykologian tohtori Aikaa on kulunut läheisen menetyksestä, mutta suru ei helpota. ”Kaikki ilon ja rentoutumisen hetket kannattaa ottaa talteen ja antaa surun tulla silloin, kun se on tullakseen. Tulenko koskaan ennalleni. Kun se ajan mittaan jää hetkeksi taka-alalle, seuraava tyrskähdys yllättääkin odottamatta, vie jalat alta. Kriisireaktioita ja surua niiden jälkitilana ymmärretään aikaisempaa paremmin. Se ilmestyy aaltoina. Suru ei ole tasainen tunne, joka alkaa ja loppuu. Tuttavat yrittävät piristää, turhaan. Surun keskeisiä elementtejä ovat luopuminen ja muutos, jotka tuovat mukanaan alavireisyyttä, energian ja näköalojenkin puutetta. Jos välillä naurankin, tunnen siitä syyllisyyttä. Alussa sen paine tuntuu hukuttavan musertavalta. Mutta surevan ei pidä vaatia silloin itseltään täysiä tehoja. ” Palosaari sanoo, että suhtautuminen suruun on kulttuurissamme entistä rohkeampaa ja vapaampaa
”Hämmästyttävän usein kerrotaan rintatuntemuksista. ”Terapeuttina joutuu silloin lohduttamaan: Se, millä tavalla suree, ei ole mittari, kuinka arvokas ihminen on ollut.” MIELI JA KEHO KESKUSTELEVAT Keho reagoi aina, kun liikkeellä on voimakkaita tunteita. ”Vasta työstämisja käsittelyvaiheessa on kunnolla tilaa surulle. Siihen liittyy tapahtuneen hyväksymistä ja luopumista. Silloin täytyy erikseen itkeä jokainen kivi ja kanto, jonka yli on yhdessä hypelty.” Tämän takia joskus näyttää tai tuntuu, että surut ovat eriarvoisia. Ahdistaa, on pala kurkussa, tuntuu kuin joku istuisi rintakehän päällä. Tässä kolmannessa vaiheessa suru kulkee ikään kuin juonteena elämässä mukana ja saa oman tilansa.” Joskus syntyy väärinkäsityksiä. Ryhti on mennyt, lihaksisto lukittunut ja energia vähentynyt. Kun pitkään sairastanut vanhus kuolee, läheisen reaktio menetykseen saattaa sivullisesta näyttää helposti ohitetulta. ”Läheisen menetyksessä merkittävää on, kuinka tiiviisti hän on ollut mukana arjessa. Ruokahaluttomuus ja unettomuus ovat voimakkaita reaktioita. Niitä ei tarvitse heti laittaa ruotuun.” Selkeä päiväjärjestys olisi tärkeää sitten, kun ensijärkytyksestä on kulunut muutama päivä. Onko hän asunut saman katon alla vai kenties kaukana ulkomailla. Prosessi on vaativampi ja pidempi, kun arki muuttuu. Yöt ovat nukkumista varten, ja päiviin olisi hyvä sisällyttää ulkoilua, liikuntaa ja aktiivisuutta.. Jäljelle jäävät haikeus, kaipaus ja menneiden muistelu. A n to n io G u ille m / S h u tte rs to c k.c o m 19 > vaihe, sitten reaktiovaihe, jolloin ihminen käyttää valtavasti psyykkistä energiaa saadakseen peruutettua tapahtuneen. Kyse on siitä, että suru on vallannut läheisen mielen jo sairauden aikana. Kehon muutosten huomioiminen on arvokasta
Suruprosessi väsyttää. Surijan psyykkinen tila voi olla sellainen, että ihan sama, mitä hänelle sanoo: hän kokee sanat vääriksi. Se on vain aikalisä, että saa kasattua voimansa ja jaksaa käydä läpi suruaan.” SURU TULEE PUUN TAKAA Joskus puhutaan surematta jääneestä surusta. ”Pitkän aikaa voi tuntua, että nyt suru on eletty, mutta sitten jokin asia tulee puun takaa. ”Oikeita sanoja ei ole ollenkaan. Joulu, pääsiäinen ja juhannus muuttuvat menetetyn syntymäpäiväksi ja kuolinpäiväksi. Se liittyy vaativiin elämäntilanteisiin, jolloin ei ole mahdollisuutta, tilaa tai voimia surun läpikäymiseen. Minulla on sairas mies ja äiti huollettavana.” Eija Palosaari tähdentää, että toisen suruja ei voi arvottaa. Kyse on tukemisesta ja läsnäolosta. Toisaalta surun pyörittäminen ei vie eteenpäin. Tilannetta ei pitäisi mitätöidä, eikä yrittää ratkaista liian nopeasti, vaan malttaa antaa sen olla. Esiin nousevat omat riittämättömyyden tunteet: miten pystyn puhumaan, etten tee tilannetta pahemmaksi. ”Ulkoapäin menetys voi näyttää musertavalta ja massiiviselta, mutta toinen voi selvitä sen kanssa hyvinkin. Olisiko ”etukäteen suremisessa” sittenkin enemmän kyse pelon tunteesta. Olisiko pettymys joskus parempi sana kuvaamaan koettua tunnetta?” Mutta millaisin sanoin lohduttaa surevaa. Tärkeämpää kuin kulunut aika on se, että suru saisi työstyä, olla läsnä. Suru-sanaa käytetään toisinaan ajattelemattomasti, vaikka suomen kieli on niin rikas. Sillä ydintuskaa ei pysty muokkaamaan. Traumaattisessa surussa Je a n e tte D ie tl / S h u tte rs to c k.c o m. ”Kehon kieli on tärkeämpi. ”Mieli vaikuttaa kehoon, mutta erilaiset asennot vaikuttavat myös mieleen. On otettava vastaan, mitä tuleman pitää: Mitä menetys merkitsee itselle, mitkä ovat omat voimavarat. Mutta kaava ei ole automaattinen. Lukitseminen vie jonkin verran psyykkistä energiaa. Ja kaipaako sureva lohdutusta toisilta. ”Meillä on suuret mekanismit lukita tunteita. Surijaa rasittaa, jos lohduttaja on niin kipsissä, että häntä on tuettava ja kannateltava. Lohduttajan ei pidä hoitaa alta pois omaa ahdistustaan. Se ei lyhennä suruaikaa, eikä pienennä surukiintiötä. Surun alkuvaiheen jälkeen voi olla paikallaan rentouttaa kehoaan hieronnassa. Se avaa surun, mutta uudesta näkökulmasta.” Etukäteen asioita ei voi surra. Asiantuntijat puhuvat traumakalenterista. Vaikka mieli olisi valmis irtautumaan vaikeasta olosta, se uskoo kehon viestin. Jos keho jää vahingossa kumaraan, se viestittää keskushermostolle, että jotain on huonosti tai väärin. Vakavan menetyksen kohdatessa ihmisen allakointi menee uusiksi. Tuttava suree menetettyä työpaikkaansa, johon toinen tokaisee:”Mitäs tuota itket. Päälle voi jäädä kuluttava ja pitkäaikainen tunne, että voi koko ajan huonosti.” Itkukin on fyysinen tapa purkaa surua ja käsitellä menetystä. Sitä pitää kunnioittaa, pitää mennä läpi kuin tutussa lastenlaulussa: Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Hän haluaisi vain, että menetetty palautettaisiin.” Sanoja tärkeämpää on, että surevalle annetaan tilaa, ja että lähellä oleva olisi läsnä pelotta. Silloin on lopulta tullut sen työstämisen aika.” Eija Palosaari sanoo, että surua pitää ensisijaisesti kunnioittaa. 20 Mielenterveys 3/2016 ”Ydintuskaa pitää kunnioittaa, mennä sen läpi.” > Syvään hengittely rauhallisella kävelylenkillä puhaltaa mielipahaa pois joka henkäisyllä. Sitten aivan satunnainen ärsyke voi laukaista lukot: lehtijuttu, ohimennen kuultu tarina tai vaikkapa nuoren perheen kokema menetys. Hyvä merkki on, jos tapahtuu kypsymistä niin että suru hiukan muuttuu. Tuntuuko toisesta pahalta, jos kysyn hänen voinnistaan. Surua ei voi pyyhkiä pois toisen silmistä, vaikka laulussa niin väitetään. Mutta Eija Palosaari muistuttaa, etteivät esimerkiksi hieronta tai jooga ole vippaskonsteja. Sanoja ei tarvitakaan.” JOSKUS TARVITSEE LUKON Suru ei välttämättä hoidu pois vuodessa, toisinaan ei useammassakaan. Ei ole vaakaa, jolla punnita, kenen suru on toista suurempi. OIKEITA SANOJA EI OLE Iltapäivälehden lööppi julistaa formulakuskin suurta surua, kun auto ei kulkenutkaan niin kuin piti. Isovanhemmat alkavatkin itkeä omaa vanhaa asiaansa. Niillä helpotetaan oheistuskaa, että mieli jää vapaammaksi ydintuskan työstämiseen. ”Esimerkiksi pienten lasten vanmitähän minä tästä tilanteesta ajattelen.” Mutta on turha uskoa, että jos vain puren hammasta yhteen ja palaan normaaliin, niin suru on ohitse. Suru voi kutistaa fyysisesti ja painaa ryhdin kumaraan. Mutta lääkitys ei ole oikotie suoraan normaaliin elämään. ”Voimakkaasti traumatisoivan menetyksen kohdatessa voi olla viisasta vetää hetkeksi jäihin vaikka lääkitsemällä, että saa vähän koottua voimia ja on vahvempi kohtaamaan menetystä. Ne mitataan surijan omassa asteikossa. ”Jos suruprosessi pääsee avautumaan, niin jo yksi vuodenkierto voi helpottaa