TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Elisa Lähdesmäki suosittelee teettämään ensiharvennukset hankintana. TOUKOKUUTA 2026 ● NRO 9 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 12241_.indd 1 12241_.indd 1 6.5.2026 14.19.07 6.5.2026 14.19.07. Tämän urakan sai Jari Filppula. Sivut 12–13 KORJUUJÄLKI ENNEN EUROJA PERJANTAINA 8
Vajaat parikymmentä metsänhoitoyhdistystä omistaa toiset 18 prosenttia osakkeista. Sen mukaan päätetään, mihin KUUTION KULISSEISSA KUOHUU Metsänhoitoyhdistysten päätös jättää Kuutio on aiheuttanut lihavan riidan puumarkkinaosapuolten välille. AJANKOHTAINEN / UUTISET 8.5.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Tee näin, jos löydät metsästä sotadroonin ›› 4 Ympäristöbyrokratia meni uusiksi ›› 8–11 METSÄSTÄ Istutuksen aika – näin onnistut ›› 18–19 Tuli voi olla myös metsän ystävä ›› 20–21 Lukijamatkalaiset Ruotsin pauloissa ›› 26–27 PILKKEITÄ Miltä näyttää visainen tuomi. Metsänhoitoyhdistykset uudistavat puukauppapalvelunsa ja siirtyvät osana uudistusta kilpailuttamaan valtakirjakaupat Pino. Kuva: Seppo Samuli. ›› 28 Vanhat lehdet kertovat lajien levinneisyydestä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Etämetsänomistajien Liitolla on pieni osuus yhtiöstä. Kymmenkunta vuotta sitten perustetussa Kuutiossa yksityiset metsänomistajat ovat voineet kilpailuttaa puukauppansa sähköisesti. Puunmyyjäpuolen loput omistajat ovat Finsilva, Tornator ja Uni ted Bankers. Kuution kautta on myyty viime vuosina lähes 10 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa, josta merkittävä osuus on tullut myyntiin metsänhoitoyhdistysten kautta. Metsälehti 94. fi-palvelussa. TOUKOKUUTA 2026 ● NRO 9 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 Elisa Lähdesmäki ja Jari Filppula ensiharvennuksella. Tämän urakan sai Jari Filppula. SAMI KARPPINEN HELI VIRTANEN METSÄNOMISTAJILLE tarkoitetut puukauppapalvelut menivät myllerrykseen, kun MTK ja metsänhoitoyhdistykset ilmoittivat huhtikuussa jättävänsä Kuutio-puukauppapaikan. Sivut 12–13 KORJUUJÄLKI ENNEN EUROJA PERJANTAINA 8. ”Uusi hallitus aloittaa strategian tarkastelun ja sen päivittämisen. Suurin yksittäinen omistaja on MTK noin 18 prosentin osuudellaan. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 12242_.indd 2 12242_.indd 2 6.5.2026 14.23.22 6.5.2026 14.23.22. Kuutio-palvelun takana on Suomen Puukauppa Oy, jonka omistavat puunostajat ja puunmyyjät puoliksi. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Elisa Lähdesmäki suosittelee teettämään ensiharvennukset hankintana. Mikä on Kuution tulevaisuus uudessa tilanteessa
Tulevaisuudessa myös esimerkiksi puun yhteismyynnit tai mahdollisesti jopa puuhuutokaupat voivat olla mahdollisia Pino-palvelussa. ”Pinossa on riski, että yksi ostaja pyytää tarjouksia muilta ostajilta.” 12242_.indd 3 12242_.indd 3 6.5.2026 14.23.23 6.5.2026 14.23.23. Toimitusjohtaja Aku Mäkelän mukaan kehittämistarpeita ei ole ohitettu, vaan metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n edustajat ovat osallistuneet kehitystyöhön aktiivisesti. ”Toki muutos heijastuu Kuutioon, kun valtakirjakaupat jäävät sieltä pois. ”Tähän on kehitetty tekninen ratkaisu, joka varmistaa, että metsänhoitoyhdistysten puukaupan asiahenkilöt eivät näe tehtyjä tarjouksia ennen tarjouksen päättymisajankohtaa. Hän on Asianajotoimisto Nordia Oy:n osakas ja erikoistunut yhtiöoikeuteen ja riitojen ratkaisuun. ”Olemme koettaneet viedä eteenpäin esimerkiksi puun yhteismyyntejä, mutta tarpeemme on jätetty huomiotta yhtiössä. Kun tarjousaika päättyy, tarjoukset julkaistaan samalla metsänomistajalle.” Pino-palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön alkusyksystä. ”Yhdisten toiveet jätetty huomiotta” Metsänhoitoyhdistysten mielestä puunostajapuoli on torpannut heidän kehittämistoiveensa Kuution suhteen. Uutena puheenjohtajana aloitti asian ajaja, MBA Antti Hannula. UUTISET 8.5.2026 Metsälehti.fi 3 suuntaan Kuutiota kehitetään”, sanoo Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä. Siitä merkittävä osuus on ollut metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupalla myymää puuta. Se ei ole kilpaileva palvelu Kuutiolle”, Huupponen painottaa. Hannulan edeltäjä Juha Ojala oli Mäkelän mukaan sopinut Suomen Puukauppa Oy:n omistajien kanssa jo aiemmin, että kuluva tilikausi yhtiön hallituksen puheenjohtajana olisi viimeinen. Uutta palvelua ovat huhtikuusta alkaen pilotoineet Päijänteen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistykset. Huupponen myöntää, että asia on noussut kehitysprosessin aikana esille. ”Olemme jo pitkään tunnistaneet muutostarpeet puukauppapalvelussamme, ja Pino.fi on vain yksi osa uudistusta. Moni kokee metsänhoitoyhdistysten kehittäneen salassa kilpailevaa palvelua Kuutiolle. Jumppanen ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, nähdäänkö Pino Metsä Groupissa Kuution kilpailijana. Mahdollistaa uudenlaisia kauppatapoja Huupposen mukaan suurin uudistus liittyy tapaan, jolla metsänomistajien tarpeet otetaan huomioon puukaupassa. Suurimpana omistajana toivomme, että Kuutio voi toimia jatkossakin riippumattomana puumarkkinapaikkana. Yhtiöissä pohditaan jatkoa Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n tapa toimia on herättänyt kiukkua Suomen Puukauppa Oy:n muissa osakkaissa. Mhy-väki jätti hallituksen Aku Mäkelän mukaan Suomen Puukauppa Oy:n omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Miten korjuupalvelun rooli huomioidaan. Metsänhoitoyhdistysten käyttäjät ovat olleet Mäkelän mukaan Kuution tyytyväisin ammattikäyttäjäryhmä usean vuoden ajan. Jokaisesta metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupalla myymästä leimikosta laaditaan Pino-palveluun myyntiesite. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Jumppasen mukaan yhtiös sä ei oltu etukäteen tietoisia Pino-palvelun rakentamisesta ja yhdistysten aikeista irtautua Kuutiosta. Vaikka metsänhoitoyhdistykset luopuvat Kuution käytöstä, Huupponen pitää sitä edelleen hyvänä vaihtoehtona kauppansa itse kilpailuttaville metsänomistajille ja metsäpalveluyrityksille. Hallituksesta jäivät maalis – huhtikuun vaihteessa omasta aloitteestaan pois MTK:n metsäjohtajana työskentelevä Marko Kuution kautta on myyty lähes 10 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Metsänomistajilla ei ole pääsyä Pino-palveluun, mutta he pääsevät katsomaan myyntiesitettä ennakkoon Omametsä-palvelussa tai paperitulosteena. Miten tämä rooli sovitetaan yhteen uuden puukaupan kilpailutuspalvelun kanssa. Heidän tilallaan aloittivat Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen, Tornatorin liiketoimintajohtaja ja varatoimitusjohtaja Ari Karhapää sekä United Bankersin metsäsijoituksista vastaava johtaja Kari Kangas. On tärkeää, että strategiatyöhön otetaan myös pienten metsänomistajien edustajat mukaan, vaikka emme enää hallituksessa istukaan.” M IK KO RI IK IL Ä Metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat puukaupat tulevaisuudessa Pino-palvelussa. OSA PUUKAUPPAPALVELUJEN UUDISTUSTA Mäki-Hakola, Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toimitusjohtaja Petri Takalo ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Jussi Linnala. Myös Stora Ensolta kerrotaan, ettei yhdistysten irtautuminen Kuutiosta vaikuta Stora Enson toimintaan ja he ovat osakkaina sitoutuneet Kuutio-palveluun. M IK KO RI IK IL Ä SAMI KARPPINEN HELI VIRTANEN KÄYTÄNNÖSSÄ yhdistysten puukauppapalveluiden uudistuksesta on vastannut Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy toimitusjohtaja Harri Huupposen johdolla. ”Kuutio on ollut hyvä puukauppapaikka valtakirjakaupalle läpinäkyvyyden vuoksi. Mäki-Hakola näkee ostajienkin etuna sen, että tarjolle tulee metsänhoitoyhdistysten uuden palvelumallin kautta aiempaa paremmin valmisteltuja leimikoita. MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola huomauttaa, että myös Kuutiossa mukana olevat isot puunostajat kehittävät koko ajan omia suoria puukauppakanavia metsänomistajille. UPM:n yksityispuukaupan johtaja Maarit Sallisen mukaan uutinen on tuore, eikä mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen asian suhteen ole tehty. Viime viikolla pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön hallituksessa kuitenkin vaihtuivat puheenjohtajan lisäksi kaikki puunmyyjäpuolen edustajat. Suuri osa metsänhoitoyhdistyksistä on korjuupalvelujensa kautta myös itse aktiivisia ostajia puumarkkinoilla. Pinossa näen riskinä, että yksi ostaja, eli mhy-korjuupalvelu, pyytää tarjouksia muilta ostajilta.” Jumppanen toivookin, että MTK ja metsänhoitoyhdistykset harkitsisivat vielä päätöstään irtautua Kuutiosta. Tämä on tehnyt liiketoimintamme kehittämisestä tosi vaikeaa”, kuvailee Petri Takalo. Kaupan eteneminen ja dokumentit tallentuvat Omametsään. ”Käytämme Kuutiota normaalisti, kuten tähänkin saakka.” Sallinen on kuulunut Kuution hallitukseen maaliskuussa pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien
Maastosta voi löytyä myös muovin tai metallin kappaleita. Jos löydät droonin, ilmoita asiasta heti viranomaisille. ”Tapauksia tutkitaan yleisvaaraan tuottamuksena tai törkeänä yleisvaaran tuottamuksena. Yksi drooneista löytyi jäältä ja kolme maastosta. Luontoarvot.fi on avattu Valtakunnallinen luonnonarvomarkkinapaikka Luontoarvot.fi on avattu. Perä edellä tai kyljelleen putoava drooni ei tällöin räjähdä. LYHYET 12243_.indd 4 12243_.indd 4 6.5.2026 14.24.14 6.5.2026 14.24.14. H EI KK I SA U KK O M A A VIRANOMAISTEN OHJEET JOS löytää maastosta epäilyttävän droonin tai sen osia, tulee toimia samoin kuin löytäisi mahdollisen räjähteen. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen etuna on, että osa puustosta säilyy pystyssä ja hiilensidonta jatkuu. Tornator on päättänyt, että yhtiön oma metsuritoiminta päättyy viimeistään kuluvan metsänhoitokauden jälkeen. ”Mikäli drooni räjähtää maahan tai puuhun osuessaan, voi se myös aiheuttaa puuhun vaurioita. AJASSA 8.5.2026 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN KAAKKOIS-SUOMESTA on löytynyt neljä droonia, joista kolme oli pudonnut räjähtämättä. Hallitsemattomassa pudotuksessa drooni ei välttämättä putoa nokka edellä, jolloin räjähtimen sytytin ei aktivoidu. Kuusen osuus nousi 46 prosenttiin, koivun pysytteli viidessä prosentissa. Viime vuonna männyn osuus tosin painui 49 prosenttiin, mikä on pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Puiden latvuksissa saattaa näkyä jälkiä siitä, että laite on syöksynyt maahan viistossa kulmassa. ÄLÄ jaa sijaintiasi tai kuvaa droonista sosiaalisessa mediassa. Muutosta perusteltiin toiminnan yksinkertaistamisella ja tuottavuuden hallinnalla. Tiedot perustuvat viime vuoden metsänkäyttöilmoituksiin. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa, eikä niissä löytynyt vaihtoehtoja suunnitelmalle. Mänty yhä suosituin Mänty on edelleen käytetyin puulaji metsien uudistamisessa, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Siirry turvallisen välimatkan (vähintään 150 metrin) päähän. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan johtaja Juho Luumi pitää luultavana, että rajan tuntumassa on edelleen löytymättömiä drooneja. maaliskuuta lähimetsästään paikkaa, josta yksi Suomeen harhautuneista ukrainalaisdrooneista löytyi. Tornator irtisanoo metsurinsa Tornator ilmoitti maaliskuussa muutosneuvotteluista ja suunnitelmasta luopua omista metsureistaan. Hänen mielestään tiedotusta asiasta tulisi lisätä, sillä lannoituskaudella lennätetään omiakin drooneja. Kahden maastoon pudonneen droonin osalta viranomaiset suorittivat kontrolloidun räjäytyksen, koska oli mahdollista, että ne sisälsivät räjähdysainetta”, Lohi sanoo. ÄLÄ mene lähelle droonia. Metsänomistaja voi tuottaa luonnonarvoja, esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tilan paranemista, ja myydä nämä arvot yrityksille tai muille toimijoille. ”Sinänsä meilläpäin on totuttu viimeisten vuosikymmenten aikana ja ihan viime vuosiinkin saakka siihen, että itärajan tuntumasta korjattavassa puussa on ollut sirpaleita ja muuta metallia ja ne jäävät kiinni laitosten metallinilmaisimissa”, Välimäki toteaa. Jos drooniin törmää, Luumi muistuttaa viranomaisten ohjeista. Puustovauriot pienialaisia Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki otaksuu drooneista aiheutuvia puustovaurioita niin pienialaisiksi, ettei niillä isossa kuvassa ole merkitystä. Vedenpinnan taso hakkuutapaa tärkeämpi Pelkkä jatkuva kasvatus ei riitä suometsien ilmastopäästöjen hillinnässä, kertoo Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tuore tutkimus. VAROITA mahdollisesti lähellä olevia. SOITA 112 ja ilmoita asiasta hätäkeskukseen. Pyri estämään, ettei kukaan pääse esineen lähelle. Tällä hetkellä tutkinnalla ei ole tiedossa, että droonit olisivat aiheuttaneet suurempia vahinkoja.” Kun droonista loppuu polttoaine, sen vauhti hidastuu ja lennokki sakkaa. Pudonnut drooni voi olla myös virittynyt siten, että sen liikuttaminen voi laukaista räjähdyksen. Suometsien turvemaaperän ilmastopäästöjen vähentämisessä hakkuumenetelmää ratkaisevampaa onkin pohjavedenpinnan taso: se on pidettävä suometsän turpeessa korkealla. Kuka tietää, kuinka monta on löytymättä. Tutkitaan yleisvaaran tuottamuksena Rikosylikomisario Risto Lohi Keskusrikospoliisista vahvistaa, että tutkinnassa on neljä aikavälillä 29.3.–11.4.2026 löytynyttä droonia, joiden epäillään tulleen Ukrainasta. Kouvolan Oravalassa asuva Antti Syrjänen esitteli 31. Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan. Hän pitää mahdollisena, että maastoon törmätessään droonit ovat voineet osua yksittäisiin puihin ja aiheuttaneet jälkiä tai vaurioita. MTK:n ylläpitämä verkkopalvelu kokoaa yhteen luonnonarvoja tuottavat kohteet ja niitä tarvitsevat toimijat. Korkea vedenpinta vähentää maaperän hapellisuutta, estää turpeen hajoamista ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Metsänomistajalle luonnonarvokauppa tarjoaa uuden tavan saada tuloa omasta metsästä. Kaakkois-Suomesta voi yhä löytyä sotadrooneja Vielä droonit eivät ole aiheuttaneet suurta vahinkoa. Kappaleiksi räjähtänyttä droonia voi olla vaikea havaita maastossa
Lehtikuusi aloittaa kukinnan aikaisin, joten takatalven, paleltumisen ja siemensadon menetyksen riski on suuri. Yli-innokkaat istuttajat ovat olleet yksittäisiä metsänomistajia. Suoran vesi-, raide-, lentoja maantieyhteyden ansiosta Kanadassa sijaitsevan Thunder Bayn sijainti on loistava materiaalien tehokkaaseen siirtämiseen ja yhdistämään sijoittajat loppupään markkinoihin. OLE OSANA KASVUTARINAAMME GOTOTHUNDERBAY.CA 12243_.indd 5 12243_.indd 5 6.5.2026 14.24.15 6.5.2026 14.24.15. Lumi oli sulanut maan länsiosassa laajalti maaliskuun puoliväliin mennessä, idässä viikkoa myöhemmin ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa maaliskuun loppuun mennessä. Metsäammattilaiset ymmärtävät taimitoimitusten ja istuttamisen realiteetit paremmin. ”Pysyvä lumi suli karkeasti ottaen noin kuukautta tavanomaista aikaisemmin. ”Uhkaavan aikaisin siksi, että monelle kasvattajalle joulukuuset ovat sivutyö, eikä luonto katso ehtimiskalenteria. Tässä on tosin isoakin paikallista vaihtelua.” Kasvukausi on Etelä-Suomessa jo alkanut. Tänä vuonna takaraja näytti tulevan uhkaavan aikaisin, mutta sitten koitti vielä kylmä jakso. Olemassa olevat putkistot ja energiankäsittelyinfrastruktuuri vahvistavat entisestään markkinoille pääsyä ja luovat parhaat edellytykset biopolttoaineille ja lisäarvoa tuottavien jalosteiden kehittämiselle – lähellä raaka-aineita, lähellä mahdollisuuksia. ”Lehtikuusen kukintaan aikainen kevät vaikuttaa jopa niin, että siemensato on vaarassa”, Tapion siementuotannon johtaja Juha Ruuska sanoo. Mikäli silmut ovat säästyneet kasvukuntoisina, toipuu puu ahavan jäljiltä vuodessa tai parissa. ”Jäätyneenä istutettu taimi kuolee ja olisimme voineet joutua vastuuseen. Ruskettuneet neulaset karisevat, eikä puu ehkä kelpaa tulevan joulun myyntiin. Tätä tapahtuu valitettavan usein ja on osasyynä siihen, että lehtikuusen siemenistä on kova pula.” Aikainen kevät on luonut painetta siementoimituksiin, kun työt ovat käynnistyneet arvioitua aikaisemmin. Saatavilla nyt Luoteis-Ontariossa. Lehtikuusella kalenteri sekaisin Puiden sisäinen kalenteri on voinut mennä pahiten sekaisin lehtikuusella, joka aloittaa kukinnan aikaisin. ” Liian aikainen kevät Kevättä on ollut rinnassa liiankin aikaisin niin ihmisillä kuin puillakin. Sitä riskiä emme voineet ottaa.” Keski-Pohjanmaan tasalla taimitoimitukset alkavat tämän lehden ilmestymisen aikoihin. ”Toisaalta vähäinen lumi suli aikaisin, ja kevään leikkuut on päästy aloittamaan hyvissä ajoin.” Kevätleikkuu on tehtävä ennen kasvuunlähtöä, ja takarajana on pidetty äitienpäivää, ehkä vappua. ”Jos tulee takatalvi, niin kukinnot paleltuvat. KUUKAUTTA AIEMMIN TERMINEN kevät, jolloin vuorokauden keskilämpötilat ovat pysyvästi nollan yläpuolella, alkoi laajalti maan eteläja länsiosassa aivan helmikuun lopussa, idempänä ja pohjoisempana viikkoa myöhemmin ja lähes koko Lapissakin ennen maaliskuun puoliväliä. ”Noin kuukautta tavanomaista aikaisemmin lähes koko maassa, mutta ennätyskeväästä ainakaan etelässä ei ole aihetta puhua, sillä aina termistä talvea ei ole juuri ollut”, meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta kertoo. Terminen kasvukausi, jolloin keskilämpötila ylittää viisi astetta, näyttää alkaneen Eteläja Keski-Suomessa huhtikuun puolivälin tuntumassa, mikä on parisen viikkoa tavanomaista etuajassa. AJASSA 8.5.2026 Metsälehti.fi 5 MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVAT ”INNOKKAIMMAT tilasivat taimia jo huhtikuun puolivälissä, ennen kuin sulia taimia oli edes tarjota”, Pohjan Taimen Kannuksen taimitarhan johtaja Jenni Koivukoski naurahtaa. ”Se ei liene negatiivista, sillä kylvöaika pitenee, eikä pieni takatalvi haittaa ollenkaan, jos siemenet eivät ole ehtineet itää.” Joulukuusiviljelmillä ahavatuhoja ”Ahavatuhoja on ollut tavallista enemmän”, Joulupuuseuran sihteeri Heini Katajisto kertoo. Männyn metsäkylvöt on aloitettu jo huhtikuussa. Taimitarhan kentällä ahavatuhoja on tullut jonkin verran, mutta ei dramaattisesti
Suomaakuntien puunostaja toivoo, että keskustelu turvemaista alkaisi rauhottua. AJASSA / HAASTATTELU 8.5.2026 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Olivatpa suhdanteet mitkä tahansa, on tehtaiden käytävä, jotta sijoitukselle tulee tuottoa. Se on yllättävää sikäli, että sieltä löytyy myös turvemaiden runsaus kaikkine hankaluuksineen. Junnikkalan uutta Oulun-sahaa ajettiin ylös vuoden 2024 alkupuoli, ja saman vuoden syksyllä Stora Enso ilmoitti ostavansa koko yhtiön. Stora Enso on laittanut Ouluun 1,7 miljardia euroa. Kuitupuuta UUSIMMAT TEHTAAT, KALLEIMMAT PUUT Hintatilaston korkeimmat tai lähes korkeimmat kantohinnat ovat Pohjois-Pohjanmaalla. Se tarkoittaa, että Oulun 1,7 miljardille tavoitellaan tuottoa 169 miljoonaa euroa vuodessa – vajaa puoli miljoonaa euroa joka ikinen päivä. ”FSC-puun hankintaa pyrimme kasvattamaan.” Jyri Änäkkälä vastaa Stora Enson Pohjois-Suomen laitosten puunhankinnasta. Paperikoneiden muuntaminen kartongille vuosina 2021 ja 2025 kuulostaa vanhan restauroinnilta, mutta ei ollut mikään pikkujuttu. ”Valtava investointi, joka kantaa vuosikymmeniä ja tuo lisäarvoa metsänomistajille”, Änäkkälä sanoo. Vaikka kuinka vääntäisi, ei Stora Enson Pohjois-Suomen puunhankinnan johtaja Jyri Änäkkälä suostu valittamaan puun kalleutta eikä avaamaan hintavuuden syitä. Metsä Groupilla ei ole Pohjois-Suomessa sahaa, ja puunhankinnan tukkipuut menevät paljolti Stora Ensolle. Metsänomistajat tietävät, että kilpailutuksissa Stora Enso on pärjäillyt paremmin, mutta itsenäisen Junnikkalan katoaminen ostajakunnasta on niistänyt parhaita hintoja. Mutta kuitenkin – pohjoisessa ovat myös uusimmat tehtaat. Puolen miljoonan tuottotavoite päivässä Kartonkimarkkinoita vaivaa ylikapasiteetti ja rakentamista yleistahmea talous. Änäkkälä sanoo pohjoisessa riittävän puuta kahdelle kartonkikoneelle, kemihierrelaitokselle, tehtaan voimalalle ja neljälle sahalle. Stora Enson aluejohtaja Jyri Änäkkälä ei valita. Stora Enson tavoite on saada sijoitetulle pääomalle yli 13 prosentin tuotto. LEINONEN, KUVA HINTATILASTOT sen kertovat: Pohjois-Pohjanmaalla on korkeimmat tai lähes korkeimmat kantohinnat kaikissa puutavaralajija korjuutapayhdistelmissä. 12244_.indd 6 12244_.indd 6 6.5.2026 14.25.05 6.5.2026 14.25.05. Metsä Groupin Kemin-biotuotetehdas vuodelta 2022 kilpailee samoista kuitupuista
Sama maa voi olla yhtä aikaa taloudellinen resurssi, elinympäristö ja kulttuurin perusta. Menetetty laidun palautuu hitaasti, jos koskaan. Väännöt hakkuista tai kalastusrajoituksista kiinnostavat, mutta niiden taustat jäävät piiloon. Sellaisia pitkiksi karanneita hoitamattomia taimikoita, joissa raivaussahatyö ei tunnu enää järkevältä.” Turvemaakeskustelun aika rauhoittua Maakunta on maan soisin. SAMA MAA, ERI TODELLISUUS Jyri Änäkkälä vastaa Stora Enson Pohjois-Suomen laitosten puunhankinnasta. Oulun ympärillä, noin sadan kilometrin säteellä, on kuusi metsäenergian satelliittiterminaalia. Energiapuuta ja lisää höyryä Sekä kartonkikoneilla että hiertämöllä tarvitaan höyryä, jonka ALKUPERÄISKANSA ON KANSA , joka on asunut alueellaan ennen nykyisten valtioiden syntyä ja säilyttänyt oman kulttuurinsa, kielensä ja tapansa. Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa on saamelaiset. JYRI ÄNÄKKÄLÄ IKÄ: 37 KOULUTUS: metsänhoitaja Joensuusta TYÖ JA TYÖKOKEMUS: 11 vuotta Stora Enson puunhankinnassa, vuodesta 2022 Pohjois-Suomen puunhankinnan johtaja ASUU: Oulussa, lähtöisin Reisjärvellä PERHE: avopuoliso ja kaksi koiraa METSÄNOMISTAJA: Pohjois-Pohjanmaalla useassa kunnassa HARRASTUKSET: metsänhoito, metsästys ja kalastus tuottamiseen käytetään muutama satatuhatta kuutiota energiapuuta, hakkuutähteistä karsittuun rankaan. Kansalle kyse on perusoikeudesta. Sen säilyminen ei ole vain saamelaisten asia, vaan mittari sille, kuinka Suomi toteuttaa ihmisoikeuksia käytännössä. Inka Musta KIRJOITTAJA ON LUONTOA OY:N TOIMITUSJOHTAJA SEKÄ SAAMELAISKÄRÄJIEN JÄSEN. Talvi loppui kuukautta tavallista aikaisemmin, mutta oli lyhyydessään kuitenkin hyvä korjuutalvi. Kyse ei ole yksittäistapauksista vaan siitä, että saamelaiset ovat systemaattisesti sivussa omia asioitaan koskevasta päätöksenteosta. Mikä nyt on säädettyä, on ollut omissa ohjeissa jo vuosia.” tarvitaan 3,5 miljoonaa kuutiota, tukkia pari miljoonaa kuutiota. Pienimuotoista tuontia on Pohjois-Ruotsista. Jokaisella kansalla on oikeus päättää omista asioistaan. Usein tieto hankkeista tulee saamelaisille vasta, kun päätökset on käytännössä jo tehty. Viranomaisen tai yrityksen näkökulmasta kyse voi olla yksittäisestä tapauksesta ja sen varsin rajallisista vaikutuksista. Saamen kielet ja perinteinen tieto siirtyvät sukupolvelta toiselle juuri kalastaessa tai porotöissä, ja ilman näitä koko kulttuuri on vaarassa kuolla. Saamelaisten perinteinen tieto luonnosta ei ole menneisyyttä, vaan voimavara tulevaisuuteen. Kokemus ei ole pitkä, mutta Änäkkälä on tyytyväinen siihen, että hankinta käy. ”Kuluttajakartonkia ostavat asiakkaat haluavat FSC-leiman. Suomen Nato-jäsenyys näkyy pohjoisessa esimerkiksi lisääntyvänä harjoitustoimintana. Se mikä ulkopuoliselle näyttää erämaalta, voi olla osa poronhoidon vuotuiskiertoa tai yhteisön muistia kantava maisema paikannimineen ja kulkureitteineen. Siksi maankäyttöhankkeet Saamenmaalla osuvat kulttuurin ytimeen. Stora Enso on ollut seudulla merkittävä energiapuun ostaja pari vuotta. Jossain vaiheessa väistämisen mahdollisuudet loppuvat. SAAMELAISET OVAT HISTORIANSA ajan olleet sopeutumisen mestareita. Änäkkälän ajatuksissa on, että turvemaiden tiimoilla vellovan keskustelun olisi aika normalisoitua. Nyt muutos on kuitenkin niin nopeaa, että sopeutumisen rajat alkavat tulla vastaan. 1960-luvulla vesivoimaa varten rakennetut tekoaltaat hukuttivat alleen kokonaisia saamelaiskyliä ja katkaisivat saamelaisten yhteyden maahan. Se on käytännön ymmärrystä siitä, miten pohjoisessa luonnossa toimitaan ja selviydytään. Talvikohteita ei jäänyt korjaamatta tavallista enempää, sillä jonkin verran niitä jää aina. SAAMELAISUUS EI ELÄ oppikirjoissa, vaan elävässä yhteydessä maahan. Tavallinen suomalainen voi elää elämänsä tietämättä saamelaisista mitään. Uskaltaako saamelaisnuori alkaa perinteiseen elinkeinoon, jos sen edellytykset näyttävät epävarmoilta. 12244_.indd 7 12244_.indd 7 6.5.2026 14.25.05 6.5.2026 14.25.05. Kesäkorjuukelpoiset kohteet ovat nyt ostoslistan kärjessä. Saamelaisyhteisö katsoo kokonaisuutta: mitä on jo menetetty ja mihin vielä voi väistää. Viime vuonna julkaistu saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportti osoittaa, että saamelaisten oikeudet omaan maahan, kieleen ja elinkeinoihin eivät toteudu käytännössä, vaikka ne on tunnustettu sekä Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa että perustuslaissa. Pohjoisessa päin Metsä Group kilpailee kuidusta, mutta tukin kanssa ei ole niin tiukkaa. Suomaakuntien puunostaja toivoo, että keskustelu turvemaista alkaisi rauhottua. ”Energiapuu ja kuitupuu eivät kilpaile samoista kohteista, sillä energiahakkuut painottuvat nuorten metsien kunnostuksiin, ja niitä riittää. Saamelaisten kohdalla tämä ei toteudu. Saamenmaalle kohdistuu kasvavaa painetta myös matkailuinfran rakentamiseen, malminetsintälupiin ja maanpuolustukseen liittyen. Kysymys on yksilötasolla konkreettinen. ”Hankimme puuta turvemailta normaalisti. ”Pesimäaikaisen korjuun rajoitteet ovat tuttua juttua. Vaikka hakkuita tehdään nykyisin vähemmän ja valtion mailla vain paliskuntien suostumuksella, vuosikymmenten takaiset hakkuut näkyvät yhä poronhoidon arjessa. Otsikoihin saamelaiset nousevat yleensä ristiriitojen kautta. Kaivostoimintaa ja muuta maankäyttöä on edistetty tilanteissa, joissa vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Saamelaiskulttuuri on ainutlaatuinen osa Suomea. Koillismaalla ja Kainuussa tulee tukinostajana vastaan entinen Pölkky, nykyinen Pfeifer. 8.5.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. ”Kuitupuun käyttö on pysynyt jokseenkin samana verrattuna Oulun vanhoihin tehtaisiin ja jo suljettuun Kemin Veitsiluodon paperija sellutehtaaseen.” Hakkuurästejä on edelleen, ja ilmastonmuutos vauhdittaa kasvua jopa enemmän kuin etelämpänä. Puusto kasvaa hyvin, ja iso osa kantorahoista tulee turvemailta.” Uusiutuvan energian direktiivi rajoittaa uudempien ojitusalueiden puuston energiakäyttöä, mutta rajoite ei koske ainespuuta. Raportin yksi pysäyttävimmistä havainnoista on, että väistämisalueet loppuvat. FSC-puun hankintaa pyrimme kasvattamaan.” Änäkkälä tietää kyllä, mitkä alueet kartalla ovat löysemmin tai tiukemmin kilpailtuja, mutta ei suostu sanomaan
Kentällä on myös herännyt huoli lain tulkinnan tiukentumisesta. 8.5.2026 8 Metsälehti.fi AJASSA Uusi virasto aloitti – KIRISTYVÄTKÖ YMPÄRISTÖ – VIRANOMAISEN OTTEET. TIIA PUUKILA, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVAT 12245_.indd 8 12245_.indd 8 6.5.2026 14.25.57 6.5.2026 14.25.57. Massiivisen uuden viraston aloitus näkyy paikoin ruuhkina asioiden käsittelyssä. Luonnonsuojelulain valvonta, ohjeet uhanalaisten lajien huomiointiin metsien käsittelyssä sekä lajisuojelusta aiheutuvat korvauskysymykset siirtyivät vuoden alussa uudelle Lupaja valvontavirastolle
Paikalle saapui ely-keskuksen asiantuntija, joka rajasi leimikosta runsaat 0,8 hehtaaria hakkuun ulkopuolelle. A rviolta näin paljon Metsälehteen yhteyttä ottaneella metsänomistajalla jäi puuta pystyyn liito-oravan takia. 8.5.2026 Metsälehti.fi 9 AJASSA 25 000 euroa. 12245_.indd 9 12245_.indd 9 6.5.2026 14.26.00 6.5.2026 14.26.00. LUPAJA VALVONTAVIRASTO ALOITTI toimintansa vuoden alussa MUODOSTETTIIN , kun ely-keskukset, aluehallintovirastot sekä Valvira lopettivat toimintansa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Ennen vuodenvaihdetta metsänomistaja yritti selvittää korvausasiaa, muttei useasta yrityksestä huolimatta tavoittanut ely-keskuksen viranomaista. Metsänomistajalla kesti useampi kuukausi saada Lupaja valvontavirastolta vastaus, saako tai pitääkö kaatuneet puut korjata pois. Metsänomistaja oli kuitenkin tyytyväinen, koska viranomainen kävi maastossa ja korvauksistakin oli puhetta. Hannes-myrsky kaatoi liito-oravalle hakkuussa säästettyjä kuusia peräti 50–100 kuutiota. MIKÄ. HOITAA sosiaalija terveysalan, ympäristön, työsuojelun ja pelastustoimen lupaja valvontatehtäviä TOIMIPAIKKOJA 18 paikkakunnalla ympäri Suomen. Sitten alkoivat ongelmat. Metsänomistaja oli ostanut läntisestä Suomesta metsätilan, ja tarkoituksena oli lyhentää metsälainaa hakkuutuloilla. Pystyyn jäi kuusitukkia arviolta liki 300 kuutiota. Lopulta metsänomistajaan otti yhteyttä uusi virkamies, joka kertoi alkavansa hoitaa asiaa vuoden 2026 alussa Lupaja valvontaviraston nimissä. Huhtikuun lopussa puunostajan kautta tuli tieto, että tuulenkaadot saa korjata. Puut ostaneen metsäyhtiön suunnittelija kuitenkin löysi leimikolta viitteitä liito-oravasta
. Kuopio 8. Oman viiveensä käsittelyyn tuo se, ettei metsälakiin perustuva 10 vuorokauden reagointiaika metsänkäyttöilmoituksen saapumisesta koske ympäristölakeja valvovaa Lupaja valvontavirastoa. . . Hänelle on edelleen epäselvää, milloin ja kuinka paljon korvausta mahdollisesti maksetaan. Lähde: Lupaja valvontavirasto ja elinvoimakeskus. » Luonnonhoidon tuki ja luonnonhoidon tukipäätökset » Vieraslajien torjunnan edistäminen » Lumo-ohjelmien eli alueellisten luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmien laatiminen ”Tällä hetkellä tuntuma on, että vastausajat ovat paikoin jopa pidentyneet.” kuksista uuteen virastoon, näin valtavan koneiston uudelleen viritys vaatii veronsa. Se hoitaa luonnonsuojelulain ja vesilain valvonnan ja tulkinnan, ympäristöpuolen luvat sekä uhanalaisiin lajeihin liittyvän ohjeistuksen ja korvauskysymykset. Pori . Jos ei maksa, vouti käy, mutta toisinpäin se ei toimi sillä tavalla”, lukija harmittelee. Kouvola 9. Ely-keskusten tehtävät jaettiin kahdelle virastolle. . Lopulta metsänomistaja otti helmikuussa uudelleen yhteyttä Lupaja valvontavirastoon. Helsinki 10. Mikkeli 15. Tampere 6. Lupaja valvontavirasto on suuri virasto, jossa yksin ympäristöpuolella on yli seitsemänsataa työntekijää. Kajaani 13. Vapaehtoiseen suojeluun ja luonnonhoitoon liittyvät tehtävät puolestaan jakautuivat kymmenelle alueelliselle elinvoimakeskukselle. Huhtikuun lopussa tämän lehden mennessä painoon Metsänomistaja odotti yhä yhteydenottoa. . . Esimerkiksi Metsä Groupilla on samanlaisia kokemuksia kuin Metsälehteen yhteyttä ottaneella lukijalla. Aikaisemmin ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaneet 15 alueellista ely-keskusta lakkautettiin vuodenvaihteessa. . Jyväskylä 7. Seinäjoki 5. Lisäksi kentällä on metsäammattilaisten keskuudessa paikoin huomattu, ettei Lupaja valvontaviraston väki ole yhtä hanakasti jalkautumassa maastoon ja osallistumassa suunnittelukokouksiin kuin ely-keskusten aikaan. . . Lupa-, ohjausja valvontatehtävät koottiin yhteen valtakunnalliseen Lupaja valvontavirastoon. . Vaikka toiminta jatkui pysähtymättä ely-kesNäin metsänomistajaa koskeva ympäristöasiointi jakautui Lupaja valvontavirasto: »Vesija luonnonsuojelulain valvonta ja lupa-asiat » Metsäkeskuksen toimittamien metsänkäyttöilmoitusten käsittely » Ohjeet luonnonsuojelulailla turvattujen lajien huomiointiin metsien käsittelyssä » Korvauskysymykset luonnonsuojelulailla suojattujen lajien huomioimisesta » Natura-suojelu » Vieraslajien torjunnan valvonta Elinvoimakeskukset: » Metsoja Helmi-suojeluohjelmien toteutus sekä muu vapaaehtoinen suojelu. Joensuu 14. Turku . Hämeenlinna 18. Tavoitteena yhdenmukaistaa lain tulkintaa Uudistus ympäristöasioiden käsittelyssä oli toivottu, sillä ely-keskusten välillä on ollut eroja lain tulkinnassa ja ohjeistuksessa. 11. ”Tämä tilakauppa on rahoitettu kertalyhenteisellä lainalla, joka lankeaa maksettavaksi 2. Vastausajat pidentyneet Metsälehden lukijan kokemus on yksi esimerkki kentältä kantautuneista uuden Lupaja valvontaviraston alkukankeuksista. Meidän tekemistämme auttaa paljon sekin, että tiedämme missä ajassa asiat käsitellään ja että vastuuhenkilöt tulevat tutuiksi”, kertoo Metsä Groupin kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte. heinäkuuta. ”Tällä hetkellä tuntuma on, että vastausajat ovat paikoin jopa pidentyneet. Rovaniemi 2. Lahti 17. 12245_.indd 10 12245_.indd 10 6.5.2026 14.26.01 6.5.2026 14.26.01. . . Lappeenranta 16. Kun uusi virasto lähtee kunnolla käyntiin, saadaan toimintaa toivottavasti vakioitua. . Tulkintaeroja on ollut esimerkiksi siinä, mikä katsotaan kevyeksi maanmuokkaukseksi pohjavesialueilla sekä miten suurten petolintujen pesäLupaja valvontaviraston toimipaikka sekä Elinvoimakeskuksen päätoimipaikka Lupaja valvontaviraston toimipaikka sekä Elinvoimakeskuksen toimipaikka 1. Tästä muun muassa valtakunnallisesti toimivat metsäfirmat ovat antaneet palautetta ympäristöministeriölle. Sieltä asiantuntija vastasi viikon viiveellä ja lupasi palata asiaan. Valtion laskuissa on aina selkeä eräpäivä. . Kokkola 12. AJASSA 8.5.2026 10 Metsälehti.fi Vuosi vaihtui, eikä uutta yhteydenottoa kuulunut. Vaasa 4. . . Oulu 3
Liito-oravaleimikosta rajattiin säästöpuita suojelesäästä-nauhoin. Metsälainpuolelta sitä voi vähän haarukoida”, Rajala kertoo. Joudumme laittamaan kohteita paremmuusjärjestykseen”, Melantie kertoo. Ympäristölakien valvonnan ja tulkinnan siirtymisen yhden valtakunnallisen Lupaja valvontaviraston alaisuuteen on tarkoitus yhdenmukaistaa lakien tulkintaa. Tämän ylittyessä maanomistaja on oikeutettu hakemaan Metsäkeskuksesta poikkeuslupaa tehdä metsien käsittely siten, että taloudelliset menetykset jäävät vähäisiksi. Mutta se pitää olla selkeästi, mikä on suositus ja mikä velvoittava”, Rajala painottaa. Mustaliuske on eri puolella Suomea esiintyvä rikkiä sisältävä kivilaji. Vapaaehtoisen pysyvän suojelun korvaus kulkee puun arvon mukaan. Sama tilanne on pohjoisessa. Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyyn ja rajaukseen on selkeät tulkintasuositukset, joissa on asetettu kynnysarvo vähäistä suuremmalle taloudelliselle menetykselle. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, on mahdollista hakea korvaustoimitusta, jossa katsotaan mitä valtio on velvollinen korvaamaan.” Korvauskysymykset ratkaistaan tapauskohtaisesti Lajisuojelun korvauskäytäntö on tuntunut monesta metsänomistajasta epäselvältä ja jopa epäoikeudenmukaiselta. Mikäli mustaliusketta esiintyy ojitusalueella, otetaan se jatkossa huomioon. Jonoon jää auttamatta kohteita tuleville vuosille toteutettavaksi. Mutta emme me Lupa ja valvontaviraston aloitteesta rupea neuvottelemaan. ”Vaikka me valvomme luonnonsuojelulakia, on hyvä kertoa myös suosituksenomaisesti siitä, miten voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta. ”Kun haetaan yhtenäistä linjaa ja jos jossain on ollut jossain asiassa poikkeava linja, se voi jossain lieventyä ja jossain tiukentua. On olemassa tapauksia, joissa puustoa on jäänyt esimerkiksi suurten petolintujen pesien turvaamiseksi pystyyn useiden tuhansien eurojen arvosta, mutta maanomistaja ei ole saanut korvausta. ”Se lähtee siitä, että ihmiset, jotka hoitavat tiettyä tehtävää, käyvät vuoropuhelua. Jossain kohteissa metsänkäsittelyn ulkopuolelle lajisuojelun vuoksi rajattu kohde voi täyttää myös Metso-kriteerit. ”Sellaisia kohteita, jotka viime vuonna menivät läpi, eivät tänä vuonna enää mene. Jatkuuko varovaisuus, jää nähtäväksi. Etelässä luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuten lehtoalueet, korvet ja vanhat metsät, ovat runsaspuustoisia ja siten kalliita suojelukohteita. ”Jos kohde täyttää Metson kriteerit ja maanomistaja sitä meillä tarjoaa, voidaan neuvotella. Nyt elinvoimakeskukset pääsevät vihdoin toteuttamaan suojelua. Se voi näyttäytyä jollekin, että tämä on jotenkin muuttunut, mutta lainsäädäntö sinänsä ei muuttunut tässä vaiheessa. Vuoden vaihteessa vapaaehtoinen suojelu siirtyi lakkautetuista ely-keskuksista alueellisille elinvoimakeskuksille. PITKÄÄN odotettu Metso-suojeluohjelman jatkokausi sai sinetin huhtikuussa. Esimerkiksi joillain alueilla ojitusilmoitusten yhteydessä on jo aikaisemmin tarkasteltu Geologian tutkimuskeskuksen mustaliuskekarttoja, kun toisilla paikoilla käytäntö on tullut uutena Lupaja valvontaviraston aloitettua toimintansa. Suositusten noudattaminen on metsänomistajan päätettävissä, vaikka toki sertifiointi voi edellyttää toimia. Ne yritetään saada suojeltua. Yhteydenoton tulee tulla maanomistajalta”, Melantie muistuttaa. Miten Lupaja valvontavirastossa varmistetaan, että jatkossa laintulkinta ja ohjeet ovat yhdenmukaiset maantieteestä riippumatta. Laki ei ole muuttunut Vielä on liian aikaista vetää johtopäätöksiä siitä, miten ympäristöviranomaisen toiminta yhdenmukaistuu ja mihin suuntaan tulkinnat kallistuvat. Meille on tuli kaksi miljoonaa euroa, joka todennäköisesti on syöty kesän loppuun mennessä pois”, ennakoi Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen luonnonsuojeluryhmän ryhmäpäällikkö Eero Melantie. ”Tarjontaa on enemmän kuin määrärahaa. Muodostetaan yhteistä käsitystä siitä, mikä linja meillä on”, summaa luonnonsuojeluyksikön vetäjä Mari Rajala Lupaja valvontavirastosta. Velvoitteen ja suosituksen eroa tarkennetaan Ely-keskusten ajoilta on tullut palautetta myös siitä, että ympäristöviranomaisen ohjeistuksista on ollut vaikea erottaa, mikä on lain velvoittamaa ja mikä suositusta. Alueelle vapaaehtoiseen suojeluun luvattu kaksi miljoonaa euroa eivät tule riittämään. AJASSA 8.5.2026 Metsälehti.fi 11 ”Korvauskysymykset käydään aina erikseen. Metson jatko varmistui, mutta rahat loppuvat Uudet elinvoimakeskukset joutuvat heti kättelyssä priorisoimaan, mitkä alueet pääsevät mukaan Metso-suojeluohjelmaan. Luonnonsuojelulakiin on kirjattu vain merkittävän haitan kynnys, eikä euromäärää ei ole tulkintaohjeisiin näillä näkymin tulossa. Ainakin viitteitä on, että käytännöt ovat yhtenäistyneet. Sitten on käyty yhdessä läpi oikeuskäytäntöä, aiheesta tehtyä luonnontieteellistä tutkimusta, lainsäädäntöä. Tässä tapauksessa tarvitaan virastojen välistä yhteistyötä, sillä lajisuojelun korvauskysymykset siirtyivät vuoden alussa Lupaja valvontavirastolle. ”Korvauskysymykset käydään aina erikseen. ”Korvausasia menee niin, että ensisijaisesti neuvotellaan maanomistajan kanssa. Myös tästä on keskusteltu Lupaja valvontavirastossa. Alueelliset tulkintaerot ovat asettaneet eri puolilla Suomea asuvat metsänomistajat eriarvoiseen asemaan ja hankaloittaneet esimerkiksi metsäfirmojen sisäisten ohjeiden laatimista. Se on joka kerta tapauskohtainen arvinointi.” puut tai liito-oravien levähdysja pesäpuut rajataan metsien käsittelyn yhteydessä. Ely-keskusten aikaan kentällä huomattiin paikoin, että varovaisuus lisääntyi esimerkiksi liito-orava-asioissa sen jälkeen, kun Keskisen Suomen liito-oravayhdistys haastoi ely-keskuksen oikeuteen. Tämä on saattanut luoda paikoin vaikutelman kiristyneistä vaatimuksista. Vaikka tulkinta ja toimintaohjeet yhdenmukaistetaan, tapauskohtaista harkintaa tullaan käyttämään jatkossakin. Periaatteessa ei mitään suurta suunnan muutosta pitäisi olla missään asiassa”, Rajala vakuuttaa. ”Kohteita tulee ovista ja ikkunoista. Korvauksista voidaan keskustella, kun taloudellinen menetys aiheutuu lakivelvoitteen noudattamisesta. Metsälaissa kynnysarvo on neljä prosenttia metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee, tai alle 3 000 euroa. Se voi vaikuttaa haitallisesti pintavesien laatuun, jos kallion pintaa rikotaan tai mustaliusketta sisältävää maaperää kaivetaan. Jonkin verran joudutaan tekemään priorisointia joko luonnonarvojen tai sijoittumisen kannalta”, arvioi Uudenmaan elinvoimakeskuksen Luonnonsuojeluryhmän ryhmäpäällikkö Paula Salomäki. 12245_.indd 11 12245_.indd 11 6.5.2026 14.26.02 6.5.2026 14.26.02. Ongelmana kuitenkin on tiukka taloudellinen tilanne. Lisäksi varmasti sellaista Metso-kriteerit täyttävää tarjontaakin on enemmän kuin mihin määrärahoja riittää. Parin vuoden aikana suojeluun tarjottavien kohteiden laatu on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hieman laskenut, mutta edelleen tarjolle tulee myös huippukohteita. Korvausasioissa jako on tärkeä. Juttuun on saatu apua myös MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitarilta. Se on joka kerta tapauskohtainen arviointi
Lähdesmäen mukaan hankintahakkuun etuihin kuuluu, että metsänomistaja voi suorittaa ensiharvennukset vuosia aikaisemmin, saada kasvukuntoon myös vajaatuottoiset alueet, päästä suurempaan kuviokokoon ja saada nuoret metsät järeytymään aikaisemmin. ”Viisi vuotta varhaisempi arvokasvu poikii korkoa korolle -il miön ansiosta hyvän tulon. 12246_.indd 12 12246_.indd 12 6.5.2026 14.27.54 6.5.2026 14.27.54. Hankintahakkuussa metsänomistaja myy puut tien varresta ja vastaa puiden korjuusta joko itse tai ostaa hakkuun suoraan korjuu-urakoitsijalta. Korjuujäljestä kannattaa maksaa Lähdesmäen mukaan on selvää, ”Ensiharvennukset on syytä tehdä hankintana” Ensiharvennuksessa tärkeintä eivät ole eurot vaan hyvä korjuujälki, Elisa Lähdesmäki sanoo. Sopivan korjuuyrittäjän etsiminen voi vaatia 15–20 puhelua, mutta sitten voi saada luottotekijän useiksi vuosiksi. Perussyy on se, että puunmyyjän eli metsänomistajan ja puunostajan tavoitteet menevät ensiharvennusten pystykaupoissa pahasti ristiin. Tämä tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden metsänomistajille palkata korjuu-urakoitsija suoraan harvennushakkuun tekoon omaan metsään. Nopeampi järeytyminen vauhdittaa puuston arvokasvua. Puunostaja haluaa ensiharvennukselta paljon kuitupuuta mahdollisimman halvalla, metsänomistajan tavoitteena taas on mahdollisimman tuottoisa ja laadukas metsä ensiharvennuksen jälkeen. ”Metsänomistajalle oleellista ei ole ensiharvennukselta kertyvän rahan määrä vaan se, millaiseen kasvukuntoon metsä jää ensiharvennuksen jälkeen”, Lähdesmäki sanoo. ”Oleellista on, millaiseen kasvukuntoon metsä jää.” Jari Filppula urakoi Elisa Lähdesmäen metsissä Uudessakaarlepyyssä. Lähdesmäki muistuttaa, että viime syksynä noin 40 prosenttia Suomen hakkuukoneista seisoi pari kuukautta, kun isot metsäyhtiöt supistivat hakkuita. ” Hankintahakkuuna tehdystä puukaupasta on myös hyötyä metsävähennyksen käytössä ja verotuksessa. Arvokasvuun kiinni nopeammin Lähdesmäki omistaa yli 3 000 hehtaaria metsää noin 40 kunnassa Eteläja Keski-Suomessa. Nämä tavoitteet törmäävät, jos ensiharvennus tehdään pystykaupalla, eli puunostaja vastaa puiden korjuusta. Lähdesmäen mukaan osaavat korjuu-urakoitsijat tietävät itse, mitä on hyvä korjuujälki. Hän on etsinyt eri puolilta metsäkoneyrittäjiä, jotka tekevät laadukasta korjuujälkeä ja joilla hän teetättää harvennushakkuut. Pystykauppasopimukseenkin voi määritellä tietyn puunkorjaajan jos tietää, että puunostajan leivissä on hyvästä laadusta tunnettu korjuu-urakoitsija. PUUKAUPPA & TALOUS 8.5.2026 12 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI PASI SUOKKO, KUVA ”METSÄNOMISTAJAN kannattaisi aina teetättää ensiharvennukset hankintahakkuina.” Tätä mieltä on Suomessa eniten metsää omistavien yksityishenkilöiden joukkoon lukeutuva metsäyrittäjä Elisa Lähdesmäki. Ensiharvennuksen jälkeen alkaa puuston arvokkain järeytymisvaihe kuitupuusta tukkipuuksi
15,18 .. .. .. .. .. 16,82 .. .. .. ”Liian myöhään ei pidä olla. Uudistushakkuu 76,95 81,60 58,91 22,80 25,84 25,04 .. .. Metsänomistajan kannattaa pyrkiä siihen, että kerralla korjataan mahdollisimman suuri alue. Hankintahinnat 72,34 74,69 59,34 38,61 39,01 .. 26,78 .. 26,29 25,72 24,94 36,13 35,12 Harvennushakkuu 65,69 66,71 .. ”Metsänomistajat pyytävät usein, että tee hakkuu niin kuin itsellesi tekisit. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,52 79,94 51,62 26,42 29,55 24,86 34,93 34,30 Uudistushakkuu 80,30 81,49 56,27 29,71 30,75 27,09 37,22 36,52 Harvennushakkuu 68,20 69,08 43,46 23,17 26,79 22,76 31,79 26,96 Ensiharvennus .. Hankintahinnat 71,66 69,84 .. .. Harvennushakkuu 69,73 71,26 48,92 19,74 19,65 19,35 .. .. .. 15,43 .. 39,00 .. 14,76 .. 22,17 22,87 21,86 30,87 31,15 Ensiharvennus 50,20 .. .. .. AJASSA 8.5.2026 Metsälehti.fi 13 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,13 80,66 56,45 20,60 23,92 21,49 .. .. Ensiharvennus .. että isojen metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten yleiskulut ensiharvennusten pystykaupassa ovat kohtuuttomat kertyvään puumäärään nähden. Filppula korjaa puuta paljon metsäyhtiö UPM:lle ja kertoo, että Lähdesmäen tilaamat hankintahakkuut on kätevää sijoittaa tyhjiin kohtiin kalenterissa. Hankintahinnat 71,33 77,31 61,29 40,18 40,96 43,78 .. Ensiharvennus 46,90 53,84 .. Kun puiden kasvu on jo ehtinyt hidastua, niillä menee taas aikaa toipua kasvuun.” 12246_.indd 13 12246_.indd 13 6.5.2026 14.27.57 6.5.2026 14.27.57. 37,40 .. .. 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2026 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2026 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 446 788 Puukauppamäärä vko 17, m 3 Ensiharvennuksessa tärkeintä eivät ole eurot vaan hyvä korjuujälki, Elisa Lähdesmäki sanoo. .. 24,79 37,03 42,81 Harvennushakkuu 69,10 68,35 .. Hankintahinnat 70,18 72,33 .. 15,13 .. 37,89 36,22 37,68 .. 13,04 .. .. Hankintahinnat 68,05 71,34 .. 11,41 20,07 .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,25 78,16 45,54 19,55 23,15 20,52 29,42 31,07 Uudistushakkuu 76,77 79,41 46,79 23,09 24,73 23,35 32,31 32,43 Harvennushakkuu 63,70 65,57 39,18 15,99 16,99 16,65 25,32 24,52 Ensiharvennus 53,18 .. 39,38 .. .. Mun ajatusmaailmaan ei sovi se, että toisen omaisuutta sotketaan” Filppulan mukaan tärkeimmät lähtökohdat hyvään ensiharvennukseen ovat leimikon ennakkoraivaus ja se, että metsässä ollaan oikeaan aikaan paikalla. .. .. 19,12 28,72 .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. 18,21 19,39 17,95 .. 37,99 .. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Hankintahakkuuna metsänomistajan kannattaa kuitenkin käsitellä jopa sellaiset ensiharvennusalueet, joissa keskilitrakoko jää 30 litraan. Hankintahinnat 71,67 74,68 .. 19,77 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,07 80,67 56,20 21,49 23,91 22,29 30,71 33,66 Uudistushakkuu 78,17 81,60 58,62 23,90 26,08 25,21 34,29 35,67 Harvennushakkuu 69,08 70,22 48,78 21,03 19,88 20,46 29,28 30,44 Ensiharvennus .. Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla Lähdesmäelle urakoi metsäkoneyrittäjä Jari Filppula. 41,81 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,29 81,62 60,95 24,42 24,90 22,77 34,29 35,21 Uudistushakkuu 80,87 82,28 63,36 27,37 26,52 26,35 .. 15,63 15,51 15,98 .. Hankintahinnat 72,77 74,75 64,29 38,65 .. Silloin yleiskustannukset, kuten korjuukaluston siirrot, pienenevät hakattua puukuutiometriä kohti. Hankintahinnat 72,03 76,25 .. ”Metsänomistaja voi kasvattaa kuviokokoa merkittävästi, mikä mahdollistaa merkittävästi isomman leimikkokoon ja paremmat hinnat seuraavalla hakkuukierroksella.” Puunkorjuun hinta määräytyy muun muassa puuston keskimääräisen litrakoon ja ajomatkan mukaan. .. .. .. 23,44 22,84 21,13 33,53 33,70 Uudistushakkuu 73,72 76,57 .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,18 78,80 .. .. .. 15,36 16,58 15,46 .. 23,88 26,71 22,82 34,56 39,60 Uudistushakkuu 79,46 80,23 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,10 73,66 .. 39,93 .. .. .. 38,86 .. .. .. .. Harvennushakkuu 70,64 71,40 51,35 22,97 21,35 20,94 32,16 31,98 Ensiharvennus 48,53 50,10 .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,44 80,87 58,84 22,36 24,24 22,60 32,97 34,91 Uudistushakkuu 78,55 81,85 60,98 25,37 26,30 25,44 35,97 36,81 Harvennushakkuu 68,17 69,94 52,84 20,41 20,75 21,20 29,68 29,83 Ensiharvennus 49,39 49,68 36,81 16,10 16,64 16,10 25,48 25,08 Hankintahinnat 70,88 74,23 61,07 38,55 38,90 40,47 49,42 48,47 KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,50 82,18 61,10 21,62 23,05 23,48 33,20 36,87 Uudistushakkuu 78,92 83,24 62,73 24 , 68 26,05 25 , 94 40 , 13 39,12 Harvennushakkuu 67,76 69,94 58,11 20,64 21,31 23,25 29,49 30,79 Ensiharvennus 46,97 46,68 .. .. Isot puunostajat eivät ole yleensä kiinnostuneita ensiharvennuksista, joiden keskimääräinen litrakoko jää alle 60–70 litran. 21,12 .
päivään mennessä. Eriyttäminen myös yksinkertaistaa hallintoja päätöksentekorakenteita, vahvistaa vastuunkantoa ja mahdollistaa UPM:n keskittymisen ydinliiketoimintoihinsa. MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAMARKKINOILLA ollaan siirtymässä alitarjonnan puolelle, selviää Metsätilat.fi:n huhtikuussa tekemästä välittäjäbarometristä. Vaneriliiketoiminnan eriyttäminen omalle kasvupolulleen vahvistaa sen tulevaisuuden näkymiä ja selkeyttää UPM:n liiketoimintaportfoliota”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo. UPM:n hallitus arvioi, että vaneriliiketoiminnan eriyttäminen erilliseksi pörssiyhtiöksi kasvattaa omistaja-arvoa luomalla yksinomaan vanerinvalmistukseen keskittyvän yhtiön. ”Uskomme, että tämä muutos liiketoimintaportfoliossamme luo pitkäaikaista arvoa UPM:n osakkeenomistajille. ”Vähän tylsää sanoa, että tästäkin vaikuttaa tulevan hyvä tilakauppavuosi. Tämän vuoden tammikuussa kauppoja on tehty 30 prosenttia vähemmän, mutta helmi-maaliskuu olivat viime vuotta vilkkaampia. Sen sijaan vaikutusta voi olettaa olevan sillä, että metsäsijoituksille on myös muita, kiinnostavia vaihto-ehtoja. Toisaalta on hienoa, että metsätilakauppa ei ole niin poukkoilevaa kuin puukauppa on ollut”, Viitarinne luonnehtii. Ostajat osaavat katsoa kokonaisuutta pidemmälle aikavälille.” Viitarinne uskoo, että aikainen kevät pidentää ja tasoittaa tilakaupan sesonkia. ”Kotimaiset osakkeet ovat olleet hyvässä vedossa. UPM on edelleen vakuuttunut, että yhteisyritys hyödyttäisi asiakkaita ja koko tvoimialaa vahvistamalla eurooppalaista graafisten paperien tarjonnan toimitusvarmuutta supistuvilla markkinoilla. Kauppojen lukumäärä sen sijaan supistui kahdeksisen prosenttia ja kauppasumma reilut viisi prosenttia. Yhteisyrityksen odotetaan luovan arviolta noin sadan miljoonan euron vuosittaiset synergiahyödyt. Suur-Hamari aloitti UPM:llä viime vuonna. UPM:n ja Sappin kaavailut syyniin Euroopan komissio aloittaa tarkemman tutkimuksen UPM:n ja Sappin kaavailemasta graafisten paperien yhteisyrityksestä. Toisaalta eriyttäminen antaa vaneriliiketoiminnalle mahdollisuuden houkutella uusia sijoittajia. Yhtiön nimeksi tulee Wisa Group Oyj. Muiden kohteiden osalta on pientä ylitarjontaa”, Metsätilat.fi:n toimitusjohtaja Esa Viitarinne sanoo. ”Tilojen hinnat eivät myöskään merkittävästi nousseet, kun puun hinta oli nousukiidossa. Metsätilat.fi ylläpitää metsätilojen markkinapaikkaa verkossa. Toisaalta vuoden 2025 tammikuu oli poikkeuksellisen vilkas, koska silloin tehtiin edellisvuodesta periytyneitä kauppoja. Tätä varten järjestetään ylimääräinen yhtiökokous viimeistään syyskuun alussa. Toisaalta metsätilamarkkina vaikuttaa vakaalta aikana, jolloin kaikkea tapahtuu maailmalla.” Puun hinnan lasku ei ole juuri vaikuttanut tilojen hintoihin. 8.5.2026 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi JUSSI COLLIN UPM:N hallitus on hyväksynyt suunnitelman vaneriliiketoiminnan (UPM Plywood) eriyttämiseksi omaksi uudeksi pörssiyhtiöksi. SE PP O SA M U LI päivänä. Suunnitelma edellyttää vielä UPM:n osakkaiden hyväksyntää. Jakautuminen on tarkoitus toteuttaa lokakuun viimeisenä UPM eriyttämässä vaneribisneksen Euroopan komissio aloittaa tarkemman tutkimuksen UPM:n ja Sappin kaavailemasta graafisten paperien yhteisyrityksestä. Metsätilat.fi:lle tuli uusia, välitettäviä metsätiloja ensimmäisen vuosineljänneksen aikana viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. UPM aloitti vaneribisnestä koskevan strategisen arvioinnin viime syksynä. Komission alustavassa tutkinnassa arvioidaan, että yhteisyritys voi vähentää kilpailua aikakauslehtipaperien, hienopaperien ja erikoispaperien markkinoilla Euroopan talousalueella. UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo uskoo, että vaneriliiketoiminnan eriyttäminen tuo arvoa UPM:n osakkeenomistajille. Tämä voisi johtaa tuotannon vähentymiseen, korkeampiin hintoihin ja heikompaan laatuun, komissiosta kerrotaan. Metsätilakauppa alitarjonnan puolelle ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! 12246_.indd 14 12246_.indd 14 6.5.2026 14.27.58 6.5.2026 14.27.58. UPM kertoo jatkavansa vuoropuhelua komission kanssa tutkinnan toisessa vaiheessa. Barometriin eli kyselyyn vastasi 39 kiinteistövälittäjää. Houkuttelevia sijoituskohteita on muitakin. UPM ja Sappi omistaisivat molemmat yrityksestä puolet. Vakaa sijoituskohde Korot ovat kääntyneet nousuun, mutta Viitarinteen mukaan vaikutuksia ei ole vielä havaittavissa metsätilamarkkinoilla. ”Yhteismetsäosuuksille löytyisi myös tilaa markkinoilta. UPM:n hallitus nimitti Tuija Suur-Hamarin Wisa Groupin toimitusjohtajaksi. Tarkemman tutkimuksen on määrä valmistua lokakuun 26
LUE LISÄÄ OSOITTEESSA STIHL.FI 12246_.indd 15 12246_.indd 15 6.5.2026 14.28.01 6.5.2026 14.28.01. Ja laatuun, joka kestää sukupolvelta toiselle. BUILT FOR NATURE. Joka rakastaa tehdä työnsä kunnolla.t. ƒ 100 VUOTTA INNOVAATIOITA AMMATTILAISELLE SINUSSA. Se, mikä aikoinaan rakennettiin ammattimetsätalouden tarpeisiin, on tänä päivänä laajentunut kattavaksi tuotevalikoimaksi. Siitä lähtien STIHL on kasvanut nimeksi, joka yhdistetään koneisiin, jotka helpottavat luonnossa työskentelyä. Ja kehitetty ammattilaiselle sinussa. Koneisiin, joilla on legendaarinen suorituskyky. Kaikki alkoi sata vuotta sitten. TRUSTED SINCE 1926
8.5.2026 16 Metsälehti.fi LAAJOILLA ALUEILLA TOIMIVAT metsäalan yritykset ovat pitkään valittaneet ely-keskusten ohjeistusten epäjohdonmukaisuutta. Metsän rakenteen, puulajikoostumuksen ja siemenja taimialkuperien valinnalla voidaan lisätä metsien sopeutumiskykyä ja resilienssiä muuttuvassa ympäristössä, sekä vähentää ja hajauttaa tuhoriskejä. Kuivatusintensiteetin vähentäminen kohottaa pohjaveden pintaa, mikä vähentää TUTKIMUS OPASTAA VAIHTOEHTOJEN VIIDAKOSSA LOPPUUKO ELY-KESKUSTEN MIELIVALTA. Monitavoitteisuuden lisäksi metsänhoidossa pitää sopeutua ilmastonmuutokseen. Tämä on synnyttänyt mielikuvan viranomaisten mielivallasta. Sen pohjalta muodostetaan viraston yhteinen linja. 2–3). Puun sähköiset kauppapaikat lisääntyvät, kun metsänhoitoyhdistykset jättävät Kuution ja tuovat markkinoille oman Pino.fi-palvelunsa (s. Miten eri tavoitteita voidaan yhteensovittaa, ja miten metsänhoitomenetelmien valinta vaikuttaa edellä mainittujen ekosysteemipalvelujen tuotantoon eri aikajänteillä. Korjaamista tämänkin hallintoremontin jäljiltä jää: Metsäkeskus toimittaa metsänkäyttöilmoitukset Lupaja valvontavirastoon, jota ei koske metsälakiin perustuva kymmenen vuorokauden vasteaika. Niissä yhdistetään avointa korkearesoluutioista paikkatietoa ja tutkimustietoa ekosysteemiprosessien välisistä vuorovaikutussuhteista. Malleissa voidaan ottaa huomioon säätekijät, kasvupaikan viljavuus, maaperätekijät ja erilaiset puuston ominaisuudet sekä arvioida ekosysteemipalvelujen tuotantoa eri aikajänteillä. Ely-keskuksilla on ollut selkeitä eroja lain tulkinnassa ja ohjeistuksissa eri puolilla Suomea. Miksi näin ei tehty jo ely-keskusten välillä. Ekosysteemimallien jalostaminen helppokäyttöiseen muotoon ja niiden tuominen osaksi metsäsuunnittelujärjestelmiä helpottaa päätöksentekoa, kirjoittaa apulaisprofessori Marjo Palviainen. Kiusallista metsänomistajan kannalta on ollut, etteivät kaikki ympäristöviranomaiset ohjeistuksessaan kerro, mitkä osat viranomaisen ohjeistuksissa ovat lain edellyttämiä kohtia ja mitkä viranomaisen suosituksia. Ely-keskusten väliset erot lain tulkinnassa ja ohjeistuksessa ovat asettaneet metsänomistajat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, minkä ely-keskuksen alueella heidän metsänsä sattuvat olemaan. Uuden viraston luonnosuojeluyksikön vetäjä Mari Rajala kertoo Metsälehden haastattelussa, että ”ihmiset, jotka hoitavat tiettyä tehtävää, käyvät vuoropuhelua”. Edistyneet prosessipohjaiset ekosysteemimallit ovat tehokas työkalu metsänhoidon suunnittelussa. Tämä on vaikeuttanut suunnittelua ja työnohjausta yrityksissä. Tästä on aiheutunut on ikäviä ja kalliita yllätyksiä, koska lain edellyttämien ohjeiden noudattaminen on pakollista, ja siksi esimerkiksi petolinnun pesäpuun ympärille jätetyistä puista on mahdollista hakea korvauksia. Muuttujia on paljon eikä päätöksenteko ole helppoa, mutta tutkimus voi tarjota tukea metsänhoidon suunnitteluun. Uudistus ei aina ole muutos parempaan. Mallin avulla voidaan vertailla esimerkiksi metsänkasvatustavan, puulajivalinnan, kuivatusintensiteetin, tuhkalannoituksen ja harvennusvoimakkuuden vaikutuksia. Näyttää myös siltä, ettei uuden viraston väki jalkaudu yhtä hanakasti maastoon ja suunnittelukokouksiin kuin ely-keskuksen väki ennen. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI METSIEN ODOTETAAN TUOTTAVAN puuta, taloudellista tuottoa, monimuotoisuutta, hiilensidontaa, virkistysarvoja, keruutuotteita, riistaa ja puhdasta vettä. Rajala työskenteli aiemmin Pirkanmaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana. Jos ne yhtenäistyvät, voittaako silloin tiukin ympäristön suojelun linja vai ehkä alueellisesti poikenneiden käytäntöjen väliltä jokin kultainen keskitie. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Esimerkiksi ympäristöviranomaisten ohjeistus maanmuokkaukseen pohjavesialueilla eri puolilla maata on täysin erilaista (s. ”Olisiko tässä kahvakuulan aihio metsämiehelle?” Stone 12247_.indd 16 12247_.indd 16 6.5.2026 14.29.00 6.5.2026 14.29.00. Suometsien hoidossa korostuu metsänkäsittelytoimien lisäksi vesienhallinta erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Suomi on ilmasto-oloiltaan vaihteleva maa ja kasvupaikkakohtaisesti parhaat ratkaisut ovat erilaisia Suomen eri osissa. TUTKIMUSRYHMÄSSÄMME KEHITETTY Suosimulaattori SUSI on ekosysteemimalli, jonka avulla voidaan tarkastella samanaikaisesti suometsien puuntuotantoa, hiilitaseita, vesistövaikutuksia sekä vesi-ja ravinnetaloutta. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. METSÄNHOIDOSSA ON KESKEISTÄ, että ymmärretään eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutus ekosysteemin toimintaan. Suositusten noudattaminen taas on metsänomistajalle vapaaehtoista, eikä silloin ole myöskään mahdollista hakea valtiolta korvauksia. 8 –11). Mallitarkasteluiden avulla voidaan haarukoida myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia. YMPÄRISTÖVIRANOMAISTEN nyt siirryttyä uuden Lupaja valvontaviraston alaisuuteen jännitetään, yhtenäistyvätkö viranomaisten käytännöt. Mallit mahdollistavat useiden ekosysteemipalvelujen samanaikaisen tarkastelun, niiden avulla voidaan vertailla eri käsittelyvaihtoehtoja ja tarkastella eri metsänhoitoketjujen ja käsittelyvoimakkuuksien yhdistelmiä ajassa ja tilassa
Isoja puunmyyjiä toki, mutta ostaja heidän puilleen on valmiiksi betonoitu. Ojankaivuu monesti hävittää kiven metsän ja pellon rajalta. Yleensäkin, jos sattuu pyykin tai viisarikiven maittensa rajoilta löytämään, kannattaa se heti merkata punaisella heijastinkepillä, joka näkyy hyvin myös pimeään aikaan esim. Kuutio on jo kohtalaisen tunnettu brändi. Laihan sovun mahdollisuuskin on olemassa, sillä puumarkkinaosapuolet ovat lopulta edelleen vahvasti riippuvaisia toisistaan. Jos näin olisi tapahtunut, he olisivat mahdollisesti rikkoneet osakeyhtiölaissa mainittua lojaliteettivelvoitettaan. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SAMI KARPPINEN Uusi kysymys: Vaikuttaako polttoaineen hinta metsätöihisi. siirtopyykkejä ojien teiden ja peltojen vierustoille. Puolueettomalle puukauppapaikalle on tulevaisuudessakin tarvetta. Optimiratkaisu riippuu metsänomistajan asettamista tavoitteista ja niiden keskinäisistä painotuksista. Ei löytynyt kuin muutama kivi lähinnä metsän keskeltä.” Beat-Pete ”Maanmittarit kulkevat metsässä kevyen metallisauvan kanssa. M A RJ O PA LV IA IN EN ”Kuinka moni tilasi rajapyykeistä on olemassa/näkyvillä. i Aiotko tehdä polttopuita. TUTKIMUS ETENEE nopeasti. 8.5.2026 Metsälehti.fi 17 METSÄLEHDEN tietojen mukaan ainakin osa Kuution omistajatahoista on harkitsemassa oikeudellisia toimia MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten irtautumisen takia (s. Optimointimenetelmien avulla voidaan etsiä alueelle sopivat metsänhoitoketjut, joilla puuntuotantoa lisätään ja ympäristövaikutuksia vähennetään. Kierrettiin tuttavan 60 hehtaarin tilaa, joka rajoittuu useasta kohtaa tiehen, peltoon tai jokeen. metsäkoneen valoissa.” Visakallio ”Arviolta puolet on kateissa juuri ojien kaivun takia. Jos raastupaan mennään, selvitettäväksi tulee ainakin se, ovatko MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten edustajat kehittäneet kilpailevaa palvelua Kuution hallituksessa istuessaan. Ilman näitä menetelmiä parhaan metsänhoitoreseptin valinta on vaikeaa, koska menetelmien määrä, ja vaihtelu käsittelyjen voimakkuudessa ja ajoittumisessa tuottavat valtavan määrän erilaisia yhdistelmiä ja vaihtoehtoja. Tiivis latvuspeittävyys taas aiheuttaa sellaista GPS:n vaeltelua, ettei rajasta saa millään suoraa. Tai siihen hakkaamatta jäävään tuppaaseen. Metsänhoidon tutkimukseen ja laskentatyökalujen kehittämiseen tarvitaan lisää tekijöitä ja resursseja. Moderni metsänomistaja ei automaattisesti turvaudu yhdistysten palveluihin. MARJO PALVIAINEN KIRJOITTAJA ON METSÄNHOITOTIETEEN APULAISPROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. Keljuimpia ovat kadonneet rajat, joiden läheisyyteen on jätetty varmuuden vuoksi edellisessä hakkuussa 10–20 metrin ’suojakaista’.” Nostokoukku ”Tuo rajalinjan runsaspuustoisuus aiheuttaa sen, että vaikka pyykki löytyy, niin mitään keppilinjaa ei pääse vetämään, kun näköyhteys puuttuu. Myyjäpuolta hallitukseen valittiin nyt edustamaan esimerkiksi Tornator ja Finsilva. Jos metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n päätös irtautua Kuutiosta pitää, jäävät Kuutiosta jäljelle pelkät kuoret. Lisäksi tarvitaan metsänomistajille suunnattua informaatio-ohjausta ja aktiivista tutkimustuloksista tiedottamista. 2–3). Suomen Puukauppa Oy:n hallituksen uuden puheenjohtajan, asianajaja Antti Hannulan osaamiselle on tarvetta. Koneoppimismenetelmien avulla voidaan kehittää malleja ja nopeuttaa laskentaa, mikä mahdollistaa simulointien tekemisen laajemmille alueille. Sillä on hyvä kilkutella mättäitä, että mikä oikeasti onkin kaatunut rajapyykkikivi. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. kuivuusriskiä ja maaperän hiilidioksidipäästöjä. Puuston ollessa nuorta pitäisi vaan reilusti uskaltaa aukaista rajalinja.” Kunekoski ”Tai kyseessä voi olla suurpiirteinen ihminen, jolla ei mualima kaadu muutaman puun menetykseen. Mutta paljon puuttuu pyykkejä. Yhdellä rajalla pitäisi käyttää maanmittari, kun kartan mukaan raja ei noudata kuviorajaa (oja, pelto).” Gla ”Eikös joskus tehty ns. Suomi on ilmasto-oloiltaan vaihteleva maa, ja kasvupaikkakohtaisesti parhaat ratkaisut ovat erilaisia Suomen eri osissa, Marjo Palviainen kirjoittaa. Ekosysteemimallien jalostaminen helppokäyttöiseen muotoon ja niiden tuominen osaksi metsäsuunnittelujärjestelmiä helpottaa päätöksentekoa vaihtoehtojen viidakossa. METSÄNHOIDOSSA ON VIELÄ paljon avoimia kysymyksiä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum Kyllä 88% En 12% AJASSA Verkkokeskustelu: Löytyvätkö pyykit. Kadonnut pyykki ja etenkin raja teettävät turhaa työtä, usein paljon. Itsellä 16/16. Voi sanoa, että siinä on säästöpuut molemmille puolille rajaa. Viiskivi on monesti vaikea tunnistaa.” Normandy ”Maanmittauslaitos on täälläpäin laittanut aika paljon uusia pyykkejä valtion teiden laitoihin, mistä alkuperäiset ovat kadonneet tiealueen leventämisen johdosta. Lisäksi optimiratkaisut ovat erilaisia yhden metsikön tasolla ja aluetasolla. Leimikonsuunnittelussa rajalinjojen selvittely onkin yksi eniten aikaa vieviä työvaiheita. Kun tekee avohakkuuta, niin alkaa jossain vaiheessa GPS-signaali pelittää?” A.Jalkanen Kuutioon jäävät vain kuoret 12247_.indd 17 12247_.indd 17 6.5.2026 14.29.02 6.5.2026 14.29.02. Puustokin kasvaa parhaiten pohjaveden ollessa 25–30 senttimetrin syvyydellä
Kannattaa miettiä, onko ensi kertaa istutusputkiin tuntumaa ottava talkooporukka varmin tapa tuottaa laadukasta istutusjälkeä. Istutuksesta alkunsa saavan metsän pitäisi voida hyvin vähintään seuraavat 50–60 vuotta. Teetä työ ammattilaisilla, jos et osaa tai ehdi itse. Hehtaarille istutetaan tavallisesti 1 500–2 000 tainta. Varastoi laatikot varjoisassa paikassa ja sijoittele ne niin niin, että ilma kiertää laatikoiden välissä. Todellisuudessa, jos muokkauskoneen käyttäjä on osannut asiansa, istutuspaikoiksi sopivia, yleensä 20–30 senttiä korkeita maamättäitä löytyy reilun kahden metrin välein. Hommaa ei kannata heti alkuunsa pilata hutiloimalla. Metsälehti koosti parhaat vinkit istuttajan uraansa aloitteleville ja pientä kertausta myös kokeneemmille. Hanki kunnon välineet. ”Kiire ja puutteelliset taidot ovat huono yhdistelmä.” Istuta taimet riittävän syvälle. Löydä parhaat istutuspaikat Muokattu uudistusala voi äkkiseltään näyttää kaoottiselta. Riittävän syvälle istutetut taimet kestävät kuivuutta. Istuta taimia vain mättäiden laelle, älä niiden vieressä oleviin monttuihin tai muokkaamattomaan maahan. SE PP O SA M U LI 12248_.indd 18 12248_.indd 18 6.5.2026 14.29.39 6.5.2026 14.29.39. Työnnä istutusputki niin syvälle mättääseen, että taimipaakun yläreunan päälle tulee 4–5 senttiä maaNÄIN ONNISTUT ISTUTTAMISESSA Istuta taimi mättään laelle ja riittävän syvälle äläkä pidä turhaa kiirettä – siinä varmimmat neuvot onnistuneeseen istuttamiseen. Kiire ja puutteelliset taidot ovat huono yhdistelmä. Jos istutus viivästyy, avataan kannetkin ja taimia kastellaan tarpeen vaatiessa. Maata, risuja ja kantoja on sikin sokin. Aloittelijan järkevä päivätavoite lienee enintään 500 tainta päivässä. Istuta uudistusalalle viedyt taimet viivyttelemättä. Siitä voi laskea, paljonko aikaa kannattaa varata. Jäätyneitä taimia ei pidä istuttaa. Älä anna taimien kuivua. Taimien alimmat vihreät oksat saavat peittyä maahan. Sen voit merkitä vähennykseksi metsäverotukseen. Ensimmäinen viisaus on lukea taimilaatikoiden ohjeet huolella. Avaa laatikoiden kädensija-aukot, mutta älä laatikoiden kansia. Taimien paakkukokoa vastaava istutusputki ja kunnon taimivakka maksavat reilut 150 euroa. Huoneenlämmössä taimia ei saa sulattaa. Turvallisin keino sulattamiseen on asetella taimilaatikot niin, että ilma kiertää joka puolelta laatikkoa – myös alakautta. Varaa aikaa Aloittelijan kannattaa varata riittävästi aikaa istutusurakkaan. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 8.5.2026 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ ALKAA taas olla se aika keväästä, kun istutusputket kaivetaan esille ja pihamaalle ilmestyy taimilaatikoita
Asenna puhelimeesi 112-sovellus ja kerro läheisillesi, missä olet istuttamassa Esa Isoranta Metsäpalveluyrittäjä, Jämsä 1. Tasainen taimitiheys varmistaa onnistuneen uudistamisen. 2. 3. Se varmistaa hyvän kasvun ja vähentää hoitotarvetta sekä tuhoriskejä. 3. Työ nopeutuu, kun jo tainta istuttaessasi tai tiivistäessäsi katsot seuraavan istutuspaikan valmiiksi. Heinäystä ei tarvita, kun taimet istutetaan viimeistään hakkuuta seuraavana keväänä. Vaihtoehtoisesti voit istuttaa mäntyjä aukon karuimmille ja kuusia viljavimmille kohdille. Tiivistä taimi kahdelta sivulta. Istutettaessa pitää juuripaakusta tulla puristettaessa vähintään tippa vettä. Jopa puolet taimen versosta saa peittyä maahan. Avaa taimilaatikoiden kädensija-aukot taimien saapuessa. Jokainen taimi koealalla vastaa siis kahtasataa tainta hehtaarilla. Sekametsää tavoiteltaessa pääpuulajin – varsinkin kuusen – istutustiheyttä voidaan alentaa 1 500–1 600 taimeen ja antaa luontaisesti syntyneiden lehtipuiden täydentää taimikkoa. 2. Ensiapupakkaus ja kyypakkaus on syytä olla mukana työmaalla 4. Ota istutustyömaalle mukaan neljän metrin koealakeppi. Peitä ja tiivistä istutuskuoppa kengällä vähintään kahdelta puolelta. Taimet menestyvät parhaiten, kun ne istutetaan lämpimään maahan. ta. Mittaa istutustiheyttä Perinteisesti kuusentaimien istutustiheydeksi on tavoiteltu 1 800:aa tainta hehtaarille ja männyntaimien noin 2 000:ta tainta. Oikea istutussyvyys parantaa taimien juurtumista ja kasvua. Se käy helpoimmin, kun ladot männyn ja kuusentaimia haluamassasi suhteessa taimivakkaan sekaisin ja istutat niitä satunnaiSE PP O SA M U LI SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Istutustiheyden voi mitata laskemalla taimet säteeltään neljän metrin ympyräkoealalla. Juuripaakun tulee olla märkä. SA M I KA RP PI N EN sesti vakasta poimien. Juo työpäivän aikana riittävästi. 2. Katso, että istutusputken syvyyttä rajoittava jalustin on säädetty niin, että putken kärki työntyy riittävän syvälle. Esimerkiksi 1 600 taimen istutustiheys vastaa kahdeksaa tainta säteeltään neljän metrin ympyräkoealalla. Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö, Metsä Group 1. Kun varastoit taimia, avaa laatikoiden kädensija-aukot, mutta älä laatikoiden kansia. Mittaa istutustiheyttä säännöllisesti työn edetessä. Yksi taimi koealalla vastaa kahtasataa tainta hehtaarilla. Istutuksia ei tarvitse kiirehtiä varhaiskeväälle. Valitse istutettava puulaji kasvupaikan mukaan. Istuta istutuskelpoiseen muokkausjälkeen ja riittävän syvään sekä tarkista taimitiheys. 3. Juuripaakun tulee olla märkä. Ota eväät mukaan ja pidä taukoja. Alkajaisiksi kannattaa tehdä malliala, johon taimia istutetaan tavoiteltu määrä. Muista työturvallisuus: Käytä tukevia, varrellisia jalkineita, säänmukaista vaatetusta ja nitriilikumikäsineitä. Sopivilla mailla mäntyjä ja kuusia voidaan istuttaa sekaisin. Taimien alimmat vihreät oksat saavat peittyä maahan. Tarkista taimikon tilanne istutusta seuraavana keväänä ennen pintakasvillisuuden ilmestymistä ja totea täydennysviljelytarve. METSÄSTÄ 8.5.2026 Metsälehti.fi 19 4 m AMMATTILAISTEN NEUVOT Saija Huuskonen Kehityspäällikkö Metsähallitus 1. Tällöin voi käyttää tuplavakkaa, jolloin männyt ja kuuset pysyvät erillään. SA M I KA RP PI N EN Tiivistä istutuskuoppa kengällä vähintään kahdelta puolelta. Syvälle istutettu taimi kestää kuivuutta. Bonusvinkki: Kokeile soveltuville kohteille myös sekaviljelyä tai vähemmän käytettyjä puulajeja pienialaisesti (kuten tammea tai terveleppää). SE PP O SA M U LI 12248_.indd 19 12248_.indd 19 6.5.2026 14.29.40 6.5.2026 14.29.40. Istuta taimet riittävän syvälle. Juuripaakun päälle pitää tulla 4–5 senttiä maata. Jos viljely viivästyy, avataan myös pahvilaatikoiden kannet ja kastellaan taimia tarvittaessa. Istuta pian hakkuun jälkeen. Laske taimien määrä säteeltään neljän metrin ympyräkoealalla. Istuta vain elinvoimaisia ja riittävän kosteita taimia
8.5.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA HÄMEENLINNA MEERI YLÄ-TUUHONEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVAT KULOTUS kannattaa aina, jos kohde on sopiva, sanoo metsänomistaja Mikko Alhainen. Kyseessä oli säästöpuuryhmän ja pienen uudistusalan poltto kivikkoisessa ja paahteisessa mäessä. Hänen metsissään Kalvolan Pirttikoskella Hämeenlinnassa tuli on ollut tarkoituksella irti kolmesti. ”Kulotus on ikiaikainen tapa uudistaa metsää. 12249_.indd 20 12249_.indd 20 6.5.2026 14.30.27 6.5.2026 14.30.27. Alhainen innostui kulotuksesta tosissaan, kun hän metsänhoitajaksi opiskellessaan pääsi mukaan kulotukseen Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. ”Risunmyyntituloa ei tule, mutta jos kulotus onnistuu, TULI UUDISTAA METSÄN Hämeenlinnassa sijaitsevalla Alhaisten tilalla on yhdeksän viime vuoden aikana kolmesti uudistettu metsää kulottamalla. ”Kulotuksessa vapautuu toki hiilidioksidia, mutta täytyy muistaa, että tilalle kasvaa hyvin voiva metsä, joka sitoo sen takaisin”, sanoo metsänomistaja Mikko Alhainen. Päivätyönsä hän tekee Suomen riistakeskuksessa erikoissuunnittelijana. Parhaiten kulotus sopii Alhaisen mukaan kasvupaikoille, joilla on kannattavaa kasvattaa mäntyä. Perinne on nyt hiipunut mutta muistan, kuinka lapsuudessani vanhat miehet puhuivat, että kulotus on paras tapa uudistaa metsää.” Alhaisen mukaan metsän uudistaminen kulottamalla on myös taloudellisesti kannattavaa. Ideana oli saada tilalle mäntyvaltainen taimikko. Ikiaikainen tapa Ensimmäisen kerran Alhaisen metsässä roihusi tuli vuonna 2017. ”Halusin asua maalla ja pitää omalta osaltani maaseutua asuttuna ja kehittää luonnon monimuotoisuutta ja luontomatkailua, jotta tila voisi oikeasti tuottaa jotain.” Alhainen on rakentanut Uurtaanjärven rannalla sijaitsevan tilansa pelloille useita kosteikkoja ja vuokraa nyt sääksikojua luontokuvauksesta kiinnostuneille. ”Minua kiinnostaa kulotuksessa luontoarvot. ”Kulotuksen jälkeen metsänpohja on ehjä, se taimettuu hyvin ja sinne kasvaa myös mäntyä. Tuhka nostaa maan pH:ta, ja lisäksi kulotus parantaa maan kasvukuntoa.” Alhaisesta tuli metsänomistaja vuonna 2012, kun hän osti lapsuudenkotinsa isältään. Hänellä on sellaisia, ja lisäksi osa tilan kuvioista on ”tolkuttoman kivisiä”. Tuli luo mahdollisuuksia monimuotoiselle uudelle metsälle, jossa elää monimuotoinen lajisto”, Alhainen sanoo