LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 10103_.indd 1 10103_.indd 1 6.5.2023 16.50 6.5.2023 16.50. NRO 18 Tuhansien metsähehtaarien pakkolunastukset perustuvat 70-luvun lakiin – ja korvaustasoon. NRO 9 . Sivut 8–11 SÄHKÖN VIEMÄÄ PERJANTAINA 12. TOUKOKUUTA 2023 . TORSTAINA 7
Kemissä 2019–2022 Kuitupuun hintakehitys pystykaupoissa Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2019 2020 2021 2022 2023 €/m 3 Lä hd e: Lu ke / / / › Viime vuosina varsinkin kuitupuusta on maksettu parhaat hinnat touko-kesäkuun vaihteessa. Mutta kuinka käy tänä vuonna, lopahtaako puukaupan kevätkiima taas suvivirteen, kuten monena vuonna on käynyt. ”Saimme talvella hyvin sujuneen korjuun ansiosta puun varastot tavoitellulle tasolle. Ostaja maksaa lisähintaa, jos vertailujakson hinnat kohoavat takuun piirissä olevassa kaupassa sovittuja kantohintoja korkeammiksi. 10104_.indd 2 10104_.indd 2 6.5.2023 16.55 6.5.2023 16.55. 15 20 25 30 / LOPAHTAAKO PUUKAUPAN KEVÄTKIIMA TÄNÄKIN VUONNA SUVIVIRTEEN. Tämän on arveltu johtuvan metsäyhtiöiden alkuvuonna tekemilleen puukaupoille luvatuista hintatakuista. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Puun hinta määräytyy suhdannetilanteen ja puumarkkinatilanteen mukaan joka päivä”, kuittaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen. › Hintatilasto näyttää neljän edellisen viikon keskihinnan. NRO 18 Tuhansien metsähehtaarien pakkolunastukset perustuvat 70-luvun lakiin – ja korvaustasoon. TOUKOKUUTA 2023 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Puukangas katselee metsätilalleen tulevan voimalinjan paikkaa. NRO 9 . Sen jälkeen hintakäyrät ovat kääntyneet laskuun, joka on oiennut vasta loppuvuodesta. Hintatakuu tarkoittaa, että kaupassa sovittuja kantohintoja verrataan kesän ja alkusyksyn toteutuneisiin hintoihin. LOKAKUUTA 2021 . Metsä Group sen sijaan kiistää epäilyt. › Ostaja sitoutuu maksamaan hintatakuukaupoille lisähintaa, jos hinnat kohoavat kesän ja syksyn aikana alkuvuonna sovittua hintaa korkeammiksi. Lisäksi sellutehtaamme eivät toisen vuosineljänneksen aikana käy täydellä kapasiteetilla.” Toisaalta Jumppanenkin vakuuttaa, että kesällä tehtäville harvennuksille on vahvasti kysyntää. Myös hankintapuu kelpaa Metsä Groupille. ”Tuota en allekirjoita. (Kuva: Esko Keski-Vähälä) MIKKO RIIKILÄ VIIME vuosina vuoden parhaat kantohinnat on nähty loppukeväällä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantohintakäyrät antavat tukea epäilykselle. Jumppasta tulkiten näin voi päätellä, vaikka hän ei ota suoraan kantaa puuntarpeeseen tai hintakehitykseen. Kokonaan toinen asia on, jatkuuko tilanne tälläkään kertaa juhannukseen asti. AJANKOHTAINEN / UUTISET 12.5.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäteollisuus siirtyi Lehtomäen aikakauteen ›› 6–7 Kirjanpainaja tuottaa kiirettä kesän korjuisiin ›› 12–13 METSÄSTÄ Nykyojat ovat matalampia ›› 18–19 Digikarttaan ei pidä aina uskoa ›› 22 Kokeilussa Echon uutuusraivuri ›› 24 PILKKEITÄ Eräkuvauksen harmaalla alueella ›› 28–29 Lapset päiväksi metsäretkelle ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. › Puukauppoja tehdään keväällä paljon, koska osa metsäyhtiöistä tarjoaa ennen kesää tehdyille kaupoille hintatakuun. Kantohinnat rikkovat ennätyksiä ja puukauppa käy. Sivut 8–11 SÄHKÖN VIEMÄÄ PERJANTAINA 12
Eteläja Länsi-Suomessa on viime viikkoina tarjottu yli 85 euron kantohintaa kuusitukille. Teollisuus kuitenkin tarvitsee puuta ja Venäjän-tuonti on korvattava. Mänty tulee hieman perässä. Takalon mukaan pääosa tukkileimikoista menee tällä hetkellä isoille metsäyhtiöille. Sisä-Suomessakin parhaat hinnat ovat yli 80 euron. UUTISET 12.5.2023 Metsälehti.fi 3 syksyllä käynnistyvän biotuotetehtaan puunhankinnan aloitus osaltaan varmistaa puukaupan vauhtia kesällä. ”Kysynnän voimakkaan laskun ja kustannusten nousun takia sahat joutunevat turvautumaan syksyllä lomautuksiin”, metsäekonomisti Matti Valonen arvioi. PTT: KUITUPUUN HINTAAN NELJÄNNES LISÄÄ 10104_.indd 3 10104_.indd 3 6.5.2023 16.55 6.5.2023 16.55. Uusien sahojen käyntiasteet ovat jäämässä suunniteltua alhaisemmiksi. Kauppa alkoi vauhdittua vasta vapun tienoilla. Kuitupuun hinnat vahvassa nousussa PTT:n mukaan voimakkaampia sopeutumistoimia eli kapasiteetin sulkemisia on tulossa paperiteollisuudessa. Jonkin verran kotimaan puumarkkinoiden painettaa vähentää tuonnin elpyminen erityisesti ruotsalaisen havukuitupuun vetämänä, kun Kemin biotuotetehdas käynnistyy ensi syksynä. ”Monellakaan ei ole pakottavaa tarvetta myydä puuta, koska takana on monta hyvää puukauppavuotta. › Hintatilasto näyttää neljän edellisen viikon keskihinnan. Tukkeja selluun Hyvillä kohteilla kuitupuun kantohinnat ovat kivunneet 30 euroon, koivulla paikoin jopa tätäkin korkeammaksi. Tukkikaupassa näkymät ovat sumeat, ja osa sahoista on hiljaa. ”Puuntarve on ollut niin kovaa, että korjuu ohjataan päätehakkuille, joista saadaan nopeimmin puuta liikkeelle.” Hänen tietojensa mukaan kevään päätehakkuilta on paikoin ajettu sekä tukit että kuidut samaan kasaan ja viety sellun raaka-aineeksi. Myös maailman sellunkysyntä on ainakin hetkellisesti laskemassa. Myyjät ovat pitkälle kevääseen olleet odottavalla kannalla, vaikka kuitupuun reaalihinnat ovat 2000-luvun korkeimmalla tasolla ja tukkileimikoistakin maksetaan messevästi. Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo odottaa, että moni kärkkyy edelleen parasta myyntihetkeä. Ensi vuonna yksityismetsien pystykauppamäärä nousee edelleen muutamia prosentteja ja painottuu kuitupuuhun. Pikemminkin energiaja kuitupuu ovat kirittäneet toisiaan. Puutuoteteollisuuden tilanne on hankala, koska rakentaminen vähenee globaalisti korkojen noustessa ja kuluttajien ostovoiman hiipuessa. › Puukauppoja tehdään keväällä paljon, koska osa metsäyhtiöistä tarjoaa ennen kesää tehdyille kaupoille hintatakuun. Silti tukista maksetaan huippuhintoja. Hänen mukaansa energiapuun viime vuonna kiihtynyt kysyntä on tärkein syy sille, että kuitupuun hinnat ovat nousseet nykyiselle tasolle. ”Kuituja energiapuun yhteenlaskettu kysyntä ylittää tarjonnan, joten hintoja olisi vaikea laskea ilman että kauppa pysähtyisi. ”Kauppoja tehdään, kun hinta koetaan tyydyttäväksi.” MIKKO HÄYRYNEN KOTIMAAN puun kysyntä kasvaa ja hinnat sekä hakkuumäärät nousevat, vaikka metsäteollisuuden kustannukset kasvavat ja viennin arvo laskee, kuvaa Pellervon taloustutkimus PTT metsäalan näkymiä tänä vuonna. ”Tukeista on toki maksettu oikea hinta, mutta myyjän kannattaa olla tarkkana, että tukit tehdään kauppasopimuksen mukaisin mitoin eikä kuitupuun saantoa yritetä maksimoida”, Takalo huomauttaa. Kauppoja tehdään, kun hinta koetaan tyydyttäväksi.” Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman ei usko, että kuitupuun hintoja voitaisiin alentaa ilman, että kauppa pysähtyy. › Ostaja sitoutuu maksamaan hintatakuukaupoille lisähintaa, jos hinnat kohoavat kesän ja syksyn aikana alkuvuonna sovittua hintaa korkeammiksi. Kuitupuun ja tukin hintasuhde kaventuu pitkästä aikaa. Leimikoita urakalla Metsänhoitoyhdistysten mukaan metsänomistajat teettävät leimikoita innokkaammin kuin vuosiin. Kun kuitupuun hintaa nostetaan, myös energiapuun hinta nousee”, Sahlman sanoo. Energiapuun hyvä kysyntä varmistaa kuitupuun hintatasoa. Korona-aikana kysyntää oli sulkemisten vuoksi tarjontaa enemmän, mutta nyt on palattu ylitarjonnan aikaan. 2019–2022 Kuitupuun hintakehitys pystykaupoissa Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2019 2020 2021 2022 2023 €/m 3 Lä hd e: Lu ke / / / › Viime vuosina varsinkin kuitupuusta on maksettu parhaat hinnat touko-kesäkuun vaihteessa. Sahatavaran kysyntä heikkenee kaikilla keskeisillä markkina-alueilla eli Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. 15 20 25 30 / LOPAHTAAKO PUUKAUPAN KEVÄTKIIMA TÄNÄKIN VUONNA SUVIVIRTEEN. Koivutukin hinta nousee havutukkia voimakkaammin. Kuitupuun nimellinen keskihinta nousee tänä vuonna hieman yli neljänneksellä, tukkipuun noin kuusi prosenttia ja reaalihinta pysyy lähellä viime vuoden hintaa. Pystykauppojen määrä kasvaa viime vuodesta selvästi, ja se näkyy erityisesti kuitupuun kauppamäärien kasvuna. Tällä hetkellä suosittuja ovat erityisesti harvennusleimikot, koska sekä kuituettä energiapuun kysyntä on vahvaa ja hintatarjoukset hyviä
TI M O PI ST O TI M O PI ST O ... Kemeramaksut kasvoivat useimmissa maakunnissa, mutta vain Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla käyttö väheni vuodentakaisesta. ”Myös suuret siltarummut kuuluvat tuen piiriin, mutta tukiprosentti voi olla pienempi kuin sillassa.” Yksityistieavustuksen tukiprosentti metsätien tavanomaiseen perusparannukseen on 70. Eniten tukea on maksettu Pohjois-Pohjanmaalla, 1,4 miljoonaa euroa. Vahvaa kasvua oli myös Keski-Pohjanmaalla (44 prosenttia), Etelä-Karjalassa (38 prosenttia) ja Keski-Suomessa (37 prosenttia). Tie palvelee myös metsäteiden kuljetuksia, ja uusi silta tehtiin ely-keskuksen tuella. Siltojen osalta tuki on 85 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Taimimäärästä lähes kaksi kolmannesta oli kuusta (114 miljoonaa tainta). Sonkakivalon yksityistien silta Rovaniemellä ennen... Viime vuonna tukea käytettiin vajaat 37 miljoonaa euroa. Parhaillaan on menossa Tiesit -hanke, jossa yksityistieverkon ja sen siltojen kunto kartoitetaan. Droonilla kirjanpainajaa tunnistamaan Jyväskylän yliopiston ja Paikkatietokeskuksen yhteishankkeessa on kehitetty droonipohjainen menetelmä puiden kunnon analysointiin. Tukea maksetaan muun muassa nuoren metsän hoitoon, taimikon varhaishoitoon ja suometsänhoitoon. ”Muutaman vuoden jälkeen enää 50–53 prosenttia työskentelee metsäkonealalla”, Paloniemi kertoi Finsilva puksuttaa huipputuloksia Metsänomistusyhtiö Finsilvan viime vuoden liikevaihto nousi 1,5 miljoonalla eurolla 27,3 miljoonaan. Perinteisesti jako on mennyt niin, että ely-keskuksen yksityisMetsäteiden silloille korotettu korjaustuki Yksityisteiden siltojen korjausvelkaa on kasautunut huomattavasti. ”Yksityistieavustuksen edellytyksenä on, että tiellä on tiekunta, joka tekee hakemuksen. Liiketulos kasvoi 1,8 miljoonalla 21,4 miljoonaan euroon ja viimeisen rivin nettotulos 1,7 miljoonalla 14,6 miljoonaan euroon. tieavustus on tarkoitettu teille, joilla on asutusta, ja kemeratuki on metsäteitä varten. AJASSA 12.5.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN ELY-KESKUSTEN yksityistieavustus nousi vuoden alussa ja korotettu tuki on määräaikaisesti voimassa vuoden 2025 loppuun. Erityisesti paneuduttiin kuusia vaivaavan kirjanpainajan tunnistamiseen. Kemeraa ei myönnetä tiekunnan yhteisöjäsenille, kuten Metsähallitukselle, sijoitusyhtiöille, kunnille tai seurakunnille, mutta yhteisöjäsenet ovat tiekunnan kautta ely-keskuksen tuen piirissä. Männyn osuus oli vajaa kolmannes (52 miljoonaa tainta) ja rauduskoivun neljä prosenttia (runsaat seitsemän miljoonaa tainta). Se on runsas miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna tammi-huhtikuussa. Kahden suunnan tukea Metsätien perusparannukseen tai yksinomaan sillan kunnostukseen voi hakea joko ely-keskuksen tukea tai kemeratukea, mutta vain toista. ”Vaikka vakituisen asutuksen tiet ovat ely-tuessa etusijalla, kannattaa myös metsäteiden tiekuntien tiedustella avustuksia etenkin siltoihin, mutta myös kantavuuden ja kuivatuksen parantamiseen”, Herrala vinkkaa. LYHYET 10105_.indd 4 10105_.indd 4 6.5.2023 16.58 6.5.2023 16.58. JUSSI COLLIN KEMERATUKIA on maksettu alkuvuonna 8,2 miljoonaa euroa, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. Ongelma on, että joka kolmas valmistuneista työllistyy metsäalan ulkopuolelle. ”Noin viidenneksellä yksityisteiden silloista on huomattavia korjaustai uusimistarpeita”, erityisasiantuntija Timo Pisto Metsäkeskuksesta arvioi. Sillan korjaustai uusimistarpeen tulee olla silta-ammattilaisen toteama ja suunnittelema.” Tukimuotojen merkittävä ero on, että ely-keskuksen tuki lasketaan arvonlisäverollisista kustannuksista ja maksetaan tiekunnalle, kemeratuki taas arvonlisäverottomista kustannuksista ja myönnetään tien metsänomistajaosakkaille. Kemeran käyttö kasvanut Taimituotanto kasvussa Kotimaiset taimitarhat toimittivat viime vuonna metsänviljelyyn yli 174 miljoonaa tainta, Ruokaviraston tilastoista selviää. Metsäkonekoulutuksella haasteita Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä Redussa on huomattu, että metsäalan suosio on kasvussa. Avustukset ovat harkinnanvaraisia eli tukeen vaikuttaa paljonko hakemuksia tulee ja miten rahat riittävät. Kuluvalle vuodelle kemeratukea on varattu yhteensä lähes 48 miljoonaa euroa. Kokonaiskuva koko maan tilanteesta on selvillä ensi vuoden loppuun mennessä. ja jälkeen remontin. Eniten käyttö lisääntyi Etelä-Pohjanmaalla, peräti 50 prosenttia. ”Nyt kannattaa olla aktiivinen jos silta pitää uusia tai perusparantaa, sillä suunnittelukin vie aikansa”, yksityistieasiantuntija Risto Herrala korostaa. Metsäkonekoulutuksen yhtä oppilaspaikkaa kohti on 1,44 ensisijaista hakijaa, kertoi toimialapäällikkö Kyösti Paloniemi Lapin metsätalouspäivillä. Huomattava korjausvelka Yksityisteillä on noin 13 000 siltaa, joista noin 4 500 on metsäteillä. Kehitetyt menetelmät mahdollistavat puiden kunnon edullisen mittauksen ja kirjanpainajien sekä muiden taudinaiheuttajien aiheuttamien häiriöiden havaitsemisen. Toimitusjohtaja Juha Hakkaraisen mukaan puun hyvä kysyntä ja hinta vauhdittivat metsätalouden hyvään tulokseen. Määrä kasvoi edellisvuodesta runsaalla 20 miljoonalla taimella
AJASSA 12.5.2023 MIKKO RIIKILÄ VALAJANAAVAN yhteismetsä Ranualla päätti panna myyntiin yhtenäisen Tainivaaran palstan, jossa kasvullista metsämaata on noin 2 200 hehtaaria. Jonkinlaista osviittaa tasosta saa, kun hinnoittelee talouskäytössä olevan puuvarannon, 200 000 kuutiota, Etelä-Lapin metsäkaupoissa toteutuvalla noin 30 euron kuutiohinnalla. Osa osuuksista on tosin kuolinpesien hallussa. Ne on nyt hakattu ja tilalle on kohonnut kasvuisia nuoria metsiä”, kertoo Valajanaavan yhteismetsän varapuheenjohtaja Tuomo Marttila. 10105_.indd 5 10105_.indd 5 6.5.2023 16.58 6.5.2023 16.58. Hänen mukaansa yhteismetsä on vajaan 20 suvun omistama. Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. Talousmetsien ohella Tainivaaran tilaan kuuluu noin 800 hehtaaria suojeltuja metsiä sekä noin kolmensadan hehtaarin loppuun käytetty turvekenttä, jota on kaavailtu aurinkovoimalan tontiksi. 20 m 3 /ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja tilaa Metsäurea+ vauhdittamaan metsäsi kasvua! Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. Puuta on tuoreen metsäarvion mukaan noin 200 000 kuutiometriä. Tainivaara sijaitsee pääosin Simon kunnan alueella. Alueella on suunnitelmia myös tuulivoimapuistosta. ”Valajanaavan yhteismetsä perustettiin asutustilojen lisämaaksi 1960-luvun puolivälissä, ja silloin alueella oli vanhoja metsiä. Rotstop on ilmastoystävällisin ja ainoa biologinen vaihtoehto kantokäsittelyyn. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Juurikäävän tartuntariski alkaa keväällä lämpötilan noustessa yli 0°C:een ja jatkuu aina pakkasten tuloon saakka. Jättimetsäpalsta myynnissä Pohjois-Suomessa Yhteismetsä myy 4 000 hehtaarin metsäpalstaa Kemin tulevan sellutehtaan puunhankinnan ydinalueella. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Ranua ”Olemme myös rakentaneet alueelle 50 hehtaarin kosteikon, joka suodattaa turvekentältä valuvia vesiä”, Marttila selvittää. rotstop.fi uittokalusto.fi METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon . Talouskäytössä olevien metsien keskimääräinen puusto on noin 80 kuutiometriä hehtaarilla. Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Hintaodotuksiaan yhteismetsän edustajat eivät vielä halua paljastaa. Marttilan mukaan suuri osa osakkaita on kohtalaisen varttuneita, ja he haluaisivat päästä nauttimaan yhteismetsäosuuksiensa arvosta kauppaamalla Tainivaaran, joka on yli puolet yhteismetsän koko pinta-alasta
Aktiivisuutta EU-politiikkaan Uudelle hallitukselle Lehtomäellä on kolme toivetta: kotimaisen puuraaka-aineen saatavuuden turvaaminen, teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen ja aktiivinen EU-politiikka. Tavoitteena on UUSI VINKKELI METSÄASIOIHIN Metsäala on tuttu Paula Lehtomäelle, mutta Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan työ vei hänet myös molekyylikemian kurssille. Lehtomäen mielestä suurin haaste eivät kuitenkaan ole yksittäiset asiakokonaisuudet, vaan se, ettei ole laskettu, mikä niiden kokonaisvaikutus on Suomen metsien käytön kannalta. AJASSA / HAASTATTELU 12.5.2023 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA IHAN helppoa metsäasioiden haltuun ottaminen ei ole, myöntää Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Kun kyse on puukuidusta, molekyylikemia liittyy kaikkeen sellun keitosta lähtien.” Lehtomäki on toiminut Metsäteollisuuden toimitusjohtajana viime syyskuusta lähtien. Keskustan kansanedustajana Lehtomäki toimi sekä ympäristöministerinä että ulkomaankauppaja kehitysministerinä. Kemian perusteiden avulla pääsee takaisin kyytiin. Takana on pikakurssi molekyylikemiaa. ”Kun vierailin tehtailla, huomasin, että aloin jossain vaiheessa pudota kärryiltä. ”Olen katsonut metsäasioita jostain vinkkelistä koko sen ajan, jonka olen työskennellyt yhteiskunnallisissa tehtävissä. Sitä ennen hän työskenteli Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä ja sitä ennen valtioneuvoston kanslian valtiosihteerinä. Toimialan sisäpuolella en ole kuitenkaan koskaan ennen ollut”, hän kertoo. ”Metsien kasvua on mahdollista nostaa vielä jonkin verran nykyisestä.” 10106_.indd 6 10106_.indd 6 6.5.2023 17.06 6.5.2023 17.06. Näistä Metsäteollisuus ry:ssä on viime aikoina puhuttanut varsinkin EU-politiikka, ja etujärjestö avasikin helmikuussa Brysseliin oman toimistonsa. Metsäteollisuus ry valmistautuu nyt tuleviin europarlamenttivaaleihin ja pyrkii vaikuttamaan tulevan komission työohjelmaan. Juuri metsäalan sisälle pääseminen innosti Lehtomäen hakemaan Metsäteollisuuden toimitusjohtajan paikkaa – kuten myös se, että metsäala on Suomessa iso ja keskeinen toimiala. EU:n metsäasioista julkisuuteen ovat nousseet niin biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus, ilmastotavoitteet kuin metsäkatoasetuskin
Keskusteluun metsäteollisuustuotteiden jalostusarvon nostamisesta Lehtomäki suhtautuu maltilla. Suomessa on satojatuhansia kilometrejä puustoista rantaviivaa. Vaatimuksia on viime aikoina kiristetty. Viime vuonna luimme jokien kuivumisesta tai vesirajoituksista useissa Euroopan maissa. Rantametsillä on iso monimuotoisuuspotentiaali niin vesikuin metsäluonnon kannalta. ”Asun metsän reunassa. SUOMEEN ILMASTOMALLIT EIVÄT ennusta kroonista vesipulaa vaan päinvastoin sateisuus todennäköisesti kasvaa. Se vaikuttaisi varmasti myös metsätalouteen, kuten tänä päivänä vaikuttaa tarve ylläpitää ja lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä monimuotoisuutta. VEDELLÄ PIIRRETTY 10106_.indd 7 10106_.indd 7 6.5.2023 17.06 6.5.2023 17.06. Metsää en omista, mutta tiedostan kyllä, että tähän hommaan kuuluu varmaan se, että oma metsä täytyy jossain vaiheessa hankkia.” UUTISET LÄMPÖENNÄTYSTEN rikkoutumisesta eri puolilla maailmaa ovat niin arkipäiväisiä, etteivät ne herätä kummoisia tunteita. PEITTEISYYTTÄ YLLÄPITÄVÄ metsänkäsittelytapa vesien rannoilla tuottaa muitakin hyötyjä kuin edellä todettu taloudellisen riskin hallinta. saada EU:n metsäkeskusteluun myös biotalouden näkökulmaa. Tänä vuonna on jo saavutettu korkein koskaan mitattu huhtikuinen lämpötila Euroopassa. Se on luontoon vedellä piirretty. Kun mietimme, missä erityisesti Suomen luonnon tilaa kannattaisi parantaa, yksi suunnitelma on jo valmiina. EU-kansalaiset ja päättäjät tulevat miettimään suhtautumistaan vesivaroihin tilanteessa, jossa vuoristojäätiköiden sulaminen hankaloittaa makean veden saantia ja Välimeren pohjoispuolisilla alueilla kuivuudesta johtuva aavikoituminen etenee. Ne ovat tärkeitä, mutta mukaan pitää saada myös biotalouden näkökulmaa. Pienempää hukkainvestoinnin riskiä talouteensa hakeva voi pyytää ammattilaiselta apua nykyistä minimivaatimusta leveämmän, poimintahakkuin käsiteltävän suojavyöhykkeen määrittämiseen. UUSI VINKKELI METSÄASIOIHIN PAULA LEHTOMÄKI METSÄTEOLLISUUS ry:n toimitusjohtaja 50 vuotta KOTOISIN Kuhmosta, asuu Helsingissä POHJOISMAIDEN ministerineuvoston pääsihteeri 2019–2022, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri 2015–2019, ympäristöministeri 2007–2011, ulkomaankauppaja kehitysministeri 2003–2007, keskustan kansanedustaja 1999–2015 KAUPPATIETEIDEN maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti PERHEESSÄ mies ja kolme lasta HARRASTAA kuntoliikuntaa ja laulamista EU:n metsäkeskusteluun pitäisi saada myös biotalouden näkökulmaa, linjaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Hänen mielestään on syytä muistaa, että esimerkiksi sellun tuotanto on perusta monelle korkeamman jalostusasteen tuotteelle. 12.5.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Sen sijaan lämpenemisen todetut seuraukset saavat pysähtymään, varsinkin kun on kyse vedestä. KUVITELLAAN, ETTÄ TÄNÄÄN PEFC-sertifioinnissa mukana oleva maanomistaja tekee puron, joen tai järven rannalla olevalla uudistusalueella kymmenen metrin etäisyydelle vesirajasta investoinnin maanmuokkaukseen ja istutukseen sekä myöhemmin taimikonhoitoihin. Tällä hetkellä kuivuudesta kärsitään suuressa osassa Espanjaa. Puu on uusiutuva raaka-aine ja keskeinen keino vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää.” Sellulla tärkeä rooli Suomalaisen metsäteollisuuden tukevaisuuteen Lehtomäki suhtautuu luottavaisesti. ”Monet uudet innovaatiot kumpuavat sellun valmistuksen sivuvirroista, joten ei voi ajatella, että siitä luovuttaisiin.” Metsäalaa on syytetty myös liiallisista hakkuista, mutta Lehtomäen mielestä tilanne on tasapainossa, kunhan Luonnonvarakeskuksen määrittämä suurin kestävä hakkuumäärä ei ylity. Entä millainen Lehtomäen oma metsäsuhde on. ”Uskon, että metsien kasvua on mahdollista nostaa vielä jonkin verran nykyisestä, kunhan metsänhoitotyöt tehdään oikein ja oikeaan aikaan”, hän linjaa. Valtiot joutuvat pohtimaan, kuinka niukkuutta jaetaan kotitalouksien, maatalouden, teollisuuden ja energialaitosten välillä, jos vesipula uhkaa. Olisi ihme, jos oman mielenkiintomme lisäksi vesivaroihimme – pohjaja pintavesien tilaan – ei kohdentuisi kasvavaa kansainvälistä mielenkiintoa. ”Metsäkeskustelu on painottunut lähes pelkästään monimuotoisuuteen ja ilmastonäkökulmaan. Käyn metsässä säännöllisesti lenkillä, ja marjojen poiminta kuuluu kesäisiin harrastuksiini. ”Suhdanteet vaihtelevat, mutta olennaista on, että pitkällä aikavälillä globaalien markkinoiden arvioidaan kasvavan kaikissa tuoteryhmissä graafisia papereita lukuun ottamatta.” Metsäteollisuuden seuraavaa tähtituotetta Lehtomäki ei lähde arvailemaan. Siksi metsäsertifioinnit rajaavat rantojen hakkuita suojavyöhykkeillä. Näiden uusienkin vähimmäisvaatimusten riittävyyttä monessa kohdassa haastaa muuttuva ilmasto, jossa talviaikaiset rankkasateet ja lämpötilan nousu voimistavat vesistöjen rehevöitymistä. Olennaisempaa on hänen mielestään luoda uusille tuotteille kysyntää, sillä uuden tuotteen tuominen markkinoille edellyttää yleensä jonkin jo olemassa olevan tuotteen syrjäyttämistä. Esimerkiksi metsänuudistamisella on monia hyvin tunnettuja vaikutuksia vesielinympäristöjen ekologiaan ja veden laatuun. Investointi on taloudellisesti perusteltu, jos luottaa siihen, että sertifioinnin tai lainsäädännön kautta tulevat käytön rajoitukset vesien varsilla ovat nyt lopullisia ja niiden toistaiseksi jatkunut tiukkeneva kehitys pysähtyi tämän vuosisadan alkuun. Elämme nyt 2020-luvun alkua, ja olemme vielä melko kaukana sellaisista kuivuuskausista, joita Eurooppa tulee kuluvalla vuosisadalla kohtaamaan, vaikka fossiilisia päästöjä saataisiinkin vähennettyä kunnianhimoisimpien skenaarioiden mukaan
Näistä kahta puuhaa tuulivoimayhtiö WPD ja yhtä valtio-omisteinen kantaverkkoyhtiö Fingrid. AJASSA 12.5.2023 8 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVAT T uulija aurinkovoimaloita nousee kiivaaseen tahtiin, kun uusiutumattomia energialähteitä korvataan uusiutuvilla. Puukangasta tilanne harmittaa. Merkittävä osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan länsirannikolla – Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla – mutta kasvava tarve sähkölle on Etelä-Suomessa. Toteutumassa on ainakin yksi tuulivoimayhtiön 400 kilovoltin voimalinja. 10107_.indd 8 10107_.indd 8 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13. Näin kävi myös metsänomistaja Sami Puukankaalle. Tämän sallii 1970-luvulta peräisin oleva lunastuslaki, jonka korvaukset eivät ole tätä päivää. linjojen alle uhkaa mennä vielä enemmän maata, jopa kaksikymmentä hehtaaria. ”Tällä hetkellä näyttää, että voimalinjan alle menee viisi hehtaaria. Puukangas on osakkaana metsäyhtymässä. Maaomistajille on järjestetty kuulemistilaisuuksia, mutta omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvat vähäisiltä. Yhä useamman maanomistajan postilaatikkoon kolahtaa lunastuskirje, kun maiden käyttöoikeuksia lunastetaan tulevien sähkövoimalinjojen alta. ”Sähköhän on kaiken edellä ja kyllä nämä tullaan rakentamaan.” Kolmen miljardin investointi Vastaavat tilanteet kuin Puukankaalla koskettavat jatkossa yhä useampaa maanomistajaa. Alle uhkaa jäädä taimikoiden ohella hyväkasvuista metsää, jota on tuhkalannoitettu ja kunnostusojitettu. Metsänomistajille vihreään sähköön siirtyminen tarkoittaa lisää metsämaita halkovia voimalinjoja. Kymmenen hehtaaria menee, jos kaikki kolme linjaa tulee”, Puukangas arvioi. Metsätilanaapurilla voimaVOIMALINJA VEI MAAT Vihreällä sähköllä taotaan bisnestä ja samalla tuhansia hehtaareita yksityistä metsämaata pakkolunastetaan voimalinjojen alta. Keski-Pohjanmaalla Ullavassa sijaitseviin yhtymän metsiin vedetään pahimmassa tapauksessa kolme voimalinjaa
”Meillä on tämän vihreän siirtymän vuoksi todella iso investointiohjelma meneillään ja suunnitteilla”, kertoo ympäristöja maankäyttöyksikön päällikkö Mika Penttilä Fingridiltä. Linjan paikasta ei toistaiseksi ole päätöstä. Jotta sähkö saadaan välitettyä tuulija aurinkovoimaloista käyttäjille, on kantaverkkoa vahvistettava. Lunastukset koskevat metsänhoitoyhdistyksen alueella tuhansia hehtaareita, maanomistajilta tulee runsaasti yhteydenottoja, mutta puolta on mahdotonta valita. Jatkossa tämä ei riitä. Sata metriä leveä aukko Puukankaan yhtymä sijaitse alueella, jonne Fingrid rakentaa kahta vierekkäistä 400 kilowoltin voimalinjaa. Paikalliselle metsänhoitoyhdistys Keskipohjalle tilanne, jossa on kaksi linjavaihtoehtoa, on hankala. ”Jos puolustamme toista maanomistajaa, me toiselle ikään kuin pyllistämme. Hintaa kantaverkon vahvistamiselle tulee yli kolme miljardia euroa ja maata voimalinjojen alle menee kaikkiaan noin 10 000 hehtaaria. Pahimmallaan metsänomistajan yhtymän maiden läpi tulee kulkemaan kolme voimalinjaa. Emme ole olleet hirveän hanakoita lausumaan tällaiseen, missä linjavaihtoehto on olemassa,” toteaa metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki. 10107_.indd 9 10107_.indd 9 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13. Vaihtoehtoja on kaksi. Kaikkiaan linjan alle menee 62 metriä leveä ja 800 metriä pitkä sarka. Voimalinja rakennetaan Kalajoelta Jylkän sähköasemalta Alajärvelle ja sieltä Keski-Suomen kautta aina Hausjärvelle asti. AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 9 ”Lunastuskorvauksen tulee huomioida lunastajan saama hyöty.” Sami Puukangas näyttää metsätilallaan, mihin tuulivoimayhtiön 400 kilovoltin voimalinja on tulossa. Nykyisen kantaverkon johtopinta-ala on arviolta 60 000 hehtaaria, josta metsämaan osuus on noin 50 000 hehtaaria. Fingridillä on tällä hetkellä kantaverkkoa noin 15 000 kilometriä. Niiden leveys tulee olemaan liki sata metriä. Tavoitteena on rakentaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 110 kilovoltin voimajohtoja noin kaksituhatta kilometriä ja 400 kilovoltin voimajohtoja 3 200 kilometriä. Toisessa vaihtoehdossa linjat kulkevat Puukankaan yhtymän maiden halki. Tästä voi päätellä, että kantaverkon investoinneista merkittävä osa tulee jatkossakin kohdistumaan metsiin. ”Valtaosa uusista 110 kilovoltin voimajohdoista rakennetaan samoihin pylväisiin uusien 400 kilovoltin voimajohtojen kanssa, joten uutta voimajohtorakennetta tulee maanomistajien näkökulmasta noin 3500 kilometriä”, Penttilä selventää. Maankäyttöja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuitenkin ohjaavat sijoittamaan uudet voimajohdot mahdollisuuksien mukaan nykyisten voimajohtojen rinnalle tai paikalle
Lain ydintä pitäisi muuttaa siten, että lunastuskorvauksen tulee huomioida lunastajan saama hyöty”, arvioi maankäytön asiantuntija Juho Ikonen Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:lta. Nykyään kaikilla on sähköä ja sähkön tuotannosta ja siirrosta on tullut bisnestä. Puut myydään joko hankintakauppana yhteismyynnissä ennen lunastustoimitusta tai puuston arvo ja korvaus määrätään lunastustoimituksessa pystykauppahinnoin. KAIKKI hankkeen aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan lunastustoimituksessa Metsämaalla korvaus kostuu summa-arvosta, johon luetaan maapohja, taimikot, odotusarvot tulevasta tuotosta sekä puusto. Metsänomistajan edunvalvontakulut korvataan. Puukankaan mukaan ei. Lunastuslain mukaan omaisuus korvataan kohteen käyvän arvon mukaisesti eikä maanomistajan taloudellinen asema saa muuttua. AJASSA 12.5.2023 10 Metsälehti.fi MITÄ KORVATAAN. Lunastuskorvauksen määrittää maanmittausinsinööristä ja kahdesta uskotusta miehestä koostuva lunastustoimikunta. Aikoinaan lunastuslailla turvattiin sähkön saanti maan joka kolkkaan ja tupaan. Viime hallituskaudella puuhattiin lunastuslain päivitystä, mutta se jäi lopulta yritykseksi. ”Lunastuslakiin pitäisi saada muutoksia. Uutta kantaverkkoa rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 3 500 kilometriä. ”Nykyisen lunastuslain perusajatus on, että lunastuskorvauksen tulee vastata sitä omaisuutta, jonka luovuttava menettää – ei sitä, jonka lunastaja saa. Laki on 1970-luvun lopulta eikä korvauskäytäntöihin ole tämän jälkeen tehty muutoksia. Kysymys on, riittääkö tämä korvaus enää nykypäivänä. Koko prosessi korvauksineen nojaa lunastuslakiin, jota pidetään auttamatta vanhentuneena. Puolueet, joiAlijäämää Etelä-Suomessa Järvilinja Jokilinja Rannikkolinja Auroraline Tuonti ja tuotanto ylijäämäistä Pohjois-Suomessa Metsälinja Keski-Suomen poikkileikkaus Siirtokapasiteetin kriittinen leikkaus pohjoiseteläsuunnassa Suunnittelussa tai rakenteilla Valmis siirtoyhteys Lähde: Fngrid Oyj Vihreään sähköön siirtyminen edellyttää valtakunnallisen kantaverkon vahvistamista. Korvauksissa tämä ei näy. Puukangas vetää metsäänsä punaista kuitunauhaa havainnollistaakseen voimalinjan tieltä raivattavan johtoaukean leveyttä. Lunastuskorvauksista lähtökohtaisesti 80 prosenttia on verotonta tuloa. 10107_.indd 10 10107_.indd 10 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13. Lunastuskorvauksessa on pienempi veroprosentti, mutta yhteismyynnissä puusta saa rahat heti. Metsänomistajan kannattaa miettiä, onko parempi myydä puut yhteismyynnissä vai arvottaa lunastustoimituksessa. Se ei ole enää nykyaikaa eikä se ole korvaustasoltaan oikeudenmukainen”, Puukangas alleviivaa. Tulevan hallituksen osalta Ikonen on toiveikas. Hukkaan menneet metsänparannustyöt korvataan vahingonkorvauksena. Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistava johtoalueen käyttöoikeus hankitaan lunastamalla. Lähde: Fingridin vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala Saatu hyöty huomioon korvauksissa Metsänomistajia lunastuksissa närästää paitsi oman maan käyttöoikeuden rajoittaminen voimalinja-alueella myös siitä maksettava korvaus
Jos lakia halutaan lähteä muuttamaan, ei meillä mitään sitä vastaan ole”, Penttilä Fingridiltä selventää. Mikäli maanomistaja hyväksyy ja allekirjoittaa sopimuksen, hän hyväksyy esitetyn linjasuunnitelman. Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmilla puolilla sijaitsevat reunavyöhykkeet. Ennen rakennuslupaa siirtolinjoihin ei uskalleta investoida, ja lupa-asiat harvoin ratkeavat eri tuulivoimahankkeissa yhtä aikaa. Valtio-omisteinen Fingrid puolestaan katsoo, että lunastuslain nojalla toteutettu käyttöoikeuden lunastus korvauksineen kohtelee kaikkia maanomistajia yhdenvertaisesti. Lä hd e: Fi ng rid O yj den kanssa kokoomus on lähtenyt hallitusta muodostamaan, olivat MTK:n tammikuisessa vaalipaneelissa lunastuslain päivittämisen kannalla. Alijäämää Etelä-Suomessa Järvilinja Jokilinja Rannikkolinja Auroraline Tuonti ja tuotanto ylijäämäistä Pohjois-Suomessa Metsälinja Keski-Suomen poikkileikkaus Siirtokapasiteetin kriittinen leikkaus pohjoiseteläsuunnassa Suunnittelussa tai rakenteilla Valmis siirtoyhteys Lähde: Fngrid Oyj Vihreään sähköön siirtyminen edellyttää valtakunnallisen kantaverkon vahvistamista. Saisin vuokra-ansiota siitä”, Puukangas summaa. Osa tuulija aurinkovoimayhtiöistä onkin lähtenyt markkinalähtöisesti sopimaan korkeammasta kertakorvauksesta tai vuosikorvauksesta voimalinjojen lunastusten yhteydessä. REUNAVYÖHYKE REUNAVYÖHYKE JOHTOAUKEA JOHTOALUE 10 m 10 m 20 m 20 m Johtoaukean leveys vaihtelee johdon rakenteista ja jännitteestä riippuen yleensä 26-42 metrin välillä. Puiden kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu, jotta puu mahdollisesti kaatuessaan ei ulotu johtoon. Tämä on omiaan eriarvoistamaan maanomistajia. Reunavyöhykkeen leveys on yleensä 10 metriä. Tällä hetkellä sähkömarkkinalaki ei salli sähkönsiirrosta vastaavien verkkoyhtiöiden rakentaa liitäntäjohtoa, vaikka se palvelisi useampaa sähköntuottajaa. Laki ei estä sopimasta Tuulivoimaloita oli viime vuoden lopussa vajaa 1 400. ”Mikäli suunnitelma ei miellytä, älä allekirjoita vaan lähde vaikuttamaan yhdessä kunnan ja muiden maanomistajien kanssa”, Ikonen ohjeistaa. Tuulivoimasta saatava vuosittainen vuokratuotto on merkittävä esimerkiksi metsätaloudesta saatavaan tuloon verrattuna. ”Yritämme parhaillaan vaikuttaa siihen, että lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että tällaista tuotannon keräilyjohtoa voisi rakentaa myös verkkoyhtiö. Tuulija aurinkovoimahankkeessa voimalaitoksia ei voida rakentaa ilman maanomistajan suostumusta. Ikonen MTK:lta kuitenkin muistuttaa, ettei lainsäädäntö estä sopimasta maanomistajien kanssa voimalinjarakentamisesta sekä siihen liittyvistä korvauksista. ”Siinä mielessä on olemassa myötämielisyys. Sopimus ei tyydyttänyt. Koska johtoalueen ja rakennusrajoitusalueen leveydet vaihtelevat johtokohtaisesti, on niiden mitat varmistettava erikseen johdon omistajalta. Jos ei miellytä, vaikuta Yksi tapa edetä maankäyttöoikeuden lunastuksissa on tarjota maanomistajalle ennakkohaltuunottosopimusta. Ennakkohaltuunottosopimuksessa maanomistajalle tarjotaan usein lunastustoimikunnan määrittelemää lunastuskorvausta maltillisesti korotettuna. Uutta kantaverkkoa rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 3 500 kilometriä. MONI vierekkäinenkin tuulivoimapuisto rakentaa sähkön siirtoa varten oman liityntäjohdon kantaverkkoon. Tämä helpottaisi yhteisrakentamista”, arvioi Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Puukangas laati metsänhoitoyhdistyksen Etelämäen ja MTK:n avustuksella lausunnon. Tuulivoimahankkeissa johtoinvestointi tehdään puistoinvestoinnin yhteydessä. ”On usein kysytty, miksi me emme maksa jotain muuta, mutta näemme toimintamme yhteiskunnan vuoksi tehtävänä, ja rahat tulevat loppujen lopuksi sähkön käyttäjiltä. Yhteisrakentamista suositaan mahdollisuuksien mukaan, mutta usein aikatauluongelmat torppaavat yhteistyön. Verkkoyhtiöt pystyisivät paremmin ennakoimaan, minne liityntäjohtoja kaivataan. AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 11 voimalaa ja suunnitteilla vajaa 350 tuulivoimalahanketta, joista kaikki eivät tosin toteudu. TUULIVOIMAYHDISTYS: SÄHKÖMARKKINALAKIA PÄIVITETTÄVÄ Sami Puukangas on ollut tyytyväinen, että metsänhoitoyhdistykseltä ja MTK:lta on saanut apua pakkolunastusten kanssa. ”Tuulivoimayhtiö käärii voittoja sopimuksesta. Jos se ei pysty samanlaista maata hommaamaan tilalle, paras vaihtoehto olisi, että voimalinja kuuluisi myös tuulenkeräysalueeseen. Metsänomistaja ei voi vaikuttaa voimalinjan tarpeellisuuteen, mutta voi sen sijaan vaikuttaa linjan paikkaan, yhteisrakentamiseen ja korvauksiin. Nyt sitten katsotaan, löytyykö se tahtotila hallitusohjelmaan asti”, Ikonen pohtii. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan rakenteilla on runsaat 500 tuuli10107_.indd 11 10107_.indd 11 6.5.2023 17.14 6.5.2023 17.14. Metsänomistaja Puukankaan metsäyhtymää tuulivoimayhtiö lähestyi ennakkohaltuunottosopimuksella ja tarjosi puolet lunastusmenettelyä parempaa korvausta maapohjasta. Lunastuslupa on valituskelpoinen päätös. Sen sijaan tuulivoimapuistosta voidaan vetää liitäntäjohto kantaverkkoon lunastuslain nojalla
Runsaana esiintyessään se voi iskeytyä myös elinvoimaisiin kuusiin. TI IA PU U KI LA 10108_.indd 12 10108_.indd 12 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. ”Takuita siitä ei voi antaa, että kirjanpainajan valtaamat kuuset saadaan korjattua ajoissa, mutta siihen pyritään. Aina kohteelle ei pääse, ja jos kuusitukille ei ole käyttöä, raja tulee jossain vastaan”, sanoo Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen. Pyrkimys on kuitenkin, että kirjanpainajakohteet menevät kaiken muun edelle.” Myös UPM:llä puunkorjuun aikataulua muokataan tällä hetkellä sitä mukaa kun tuholeimikoita ilmenee, mutta Viirin mukaan se ei jatkossa enää riitä. Kirjanpainaja lisääntyy muun muassa heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa. Kirjanpainajan aiheuttamat tuhot ovat viime vuosina olleet lisääntymään päin koko eteläisen Suomen alueella. Sekä Metsä Groupista, Stora Ensosta että UPM:ltä vakuutetaan, että kirjanpainajien valtaamat kuusikot pyritään asettamaan puunkorjuussa etusijalle. ”Korjuuohjelmiin ei pitäisi kesä-heinäkuussa ottaa ollenkaan tavallisia kuusikoita, vain tuholeimikoita”, Viiri linjaa. Toistaiseksi kirjanpainajan valtaamia kuusikoita ei ole tullut tarjolle niin paljon, ettei niitä olisi saatu korjattua ajoissa, kerrotaan metsäyhtiöistä. ”Kaikki riippuu siitä, miten laaja tuhoalue on ja millainen puunhankinnan kokonaistilanne on. Viime vuonna kuusikot säästyivät hänen mukaansa laajoilKIRJANPAINAJA SÄÄTELEE ENSI KESÄN KORJUITA Tähän asti metsäyhtiöt ovat ehtineet korjata niille tarjotut tuhokuusikot ajoissa, mutta tilanne uhkaa nyt muuttua. Aika kirjanpainajatuhon leviämisen ehkäisemiseksi on lyhyt, sillä uusi kirjanpainajasukupolvi poistuu kuusten kaarnan alta heinä-elokuussa. Kuusitukkeja ei haluta laittaa sellukattilaan, ja tukkien käsittelykapasiteetti on rajallinen”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. ”Korjuuohjelmiin ei pitäisi kesäheinäkuussa ottaa tavallisia kuusikoita.” Kirjanpainajat iskeytyvät usein hakkuuaukkojen reunoilla kasvaviin kuusiin. PUUKAUPPA & TALOUS 12.5.2023 12 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG ”ENSI KESÄNÄ tulee varmasti sellainen tilanne, että kaikkia kirjanpainajan valtaamia kuusikoita ei ehditä korjata ajoissa. Viiri kuitenkin ennakoi, että tilanne on muuttumassa. Samoilla linjoilla on Stora Enson ostojohtaja Sami-Petteri Honkanen. Se aloittaa parveilunsa touko-kesäkuussa, kun lämpötila kohoaa 20 asteen yläpuolelle. Lyhyt aika toimia Kirjanpainaja on järeiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen
.. Niistä kaikki ovat mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa kehitetään kaukokartoitukseen ja drooneihin perustuvaa teknologiaa kirjanpainajatuhojen havaitsemiseksi. .. 69,75 s 52,88 s 26,06 . 25,59 s 33,13 s 34,63 s Uudistushakkuu 73,51 s 74,10 s .. 20,60 s .. .. Varautuminen puhuttaa Suomessa laadittiin virallinen valmiussuunnitelma myrskytuhojen varalta sen jälkeen, kun Gudrun-myrsky vuonna 2005 kaatoi laajoja metsäalueita Ruotsissa. ”Olisi hyvä sopia yhteiset pelisäännöt ja vahvistaa tuhoihin varautumista. On odotettavissa, että tuhot jatkuvat ensi kesänäkin.” Jos kirjanpainajan aiheuttamat tuhot lisääntyvät nykyisestä, on marssijärjestys kaikissa metsäyhtiöissä sama: tuhokohteet korjataan ensin sopimusasiakkaiden metsistä, vasta sitten muiden. 50,22 s 37,00 s 18,76 s 20,50 s 19,86 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,39 s 73,73 s .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu 69,41 s 70,62 s 48,37 s 24,79 s 26,48 s 26,31 s 26,27 s 29,44 . .. 45,33 s .. .. 25,47 s .. Hankintahinnat 69,34 s .. 19,25 s .. 26,65 . 33,00 s Ensiharvennus 48,98 s 46,63 s .. .. .. .. Ensiharvennus .. 24,05 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,32 s 78,84 s 54,23 s 26,40 s 28,58 s 27,37 s 32,69 s 33,95 s Uudistushakkuu 78,50 s 79,57 s 56,80 s 27,84 s 29,39 s 29,31 . .. .. Hankintahinnat 77,39 s 78,49 s 60,10 s 44,26 s 45,39 s 44,87 s .. 44,35 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,66 s 78,58 s 55,23 s 24,95 s 28,23 s 26,67 s 27,94 s 32,41 . 29,51 s .. 44,7 1 . 27,87 s 35,84 s 36,89 s Harvennushakkuu 62,99 s 62,27 s .. 44,64 . 19,59 s 19,82 . .. 27,58 s 27,32 s 34,96 s 35,02 s Uudistushakkuu 77,03 s 77,56 s 59,88 s 28,46 s 28,74 s 28,93 s 36,27 s 36,15 s Harvennushakkuu 66,94 s 66,43 s 50,17 s 26,89 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,52 s 76,96 s 56,67 s 25,58 . 16,44 s .. s nousussa . Ilmasto on toistaiseksi täällä pohjoisessa pelastanut meidät laajoilta tuhoilta, mutta riskit kasvavat koko ajan, kun ilmasto lämpenee”, hän sanoo. 29,43 s 29,33 s 35,83 . .. .. 25,32 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 26,55 s 23,50 s 23,82 s 32,53 s .. .. .. .. .. 27,35 s 33,82 s 33,31 . Harvennushakkuu 70,18 s 70,38 s 45,75 s 26,29 s 26,66 . .. .. .. Hankintahinnat 75,11 s 74,82 s 65,52 s 47,53 s 48,39 s 48,64 s .. .. .. .. s nousussa . 27,14 s 27,60 s 34,63 s 33,93 s Ensiharvennus 41,74 s .. 23,64 s 31,18 s 30,71 s Ensiharvennus .. 28,23 s 27,49 s 34,59 s 35,07 s Uudistushakkuu 77,41 s 78,16 s 62,83 . 26,97 . .. 35,99 s 34,85 . 27,28 s .. 29,16 s .. .. s nousussa . 24,02 s 23,95 s 22,54 s 28,05 s 27,41 . 36,32 s Harvennushakkuu 69,32 . .. .. .. 21,79 s 20,41 s 19,17 s 27,45 s .. s nousussa . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus .. 19,73 s .. ”Kesä jatkui kuitenkin lämpimänä pitkään ja pohjaveden pinta oli monin paikoin todella matalalla, joten tuholeimikoita alkoi ilmaantua syksyllä huomattavasti aiempaa enemmän. 23,30 s 22,33 s 20,78 s 29,88 s .. .. Hankintahinnat .. 18,64 s .. 32,64 Harvennushakkuu 62,08 s 61,08 s .. ”Tavoitteena on, että kirjanpainajatuhot voitaisiin tunnistaa jo ennen kuin ihmissilmä niitä huomaa”, Riissanen kertoo. 45,16 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,93 s 76,23 s 56,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,70 s 71,99 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,14 s 62,56 s .. 26,51 s 25,65 s 30,54 s 31,30 s Ensiharvennus 48,24 s 46,93 s 37,84 s 19,59 s 20,53 s 19,92 s .. 19,31 . Ensiharvennus .. Uudistushakkuu 77,48 s 79,50 s 57,90 s 26,45 . Harvennushakkuu 57,36 s 58,34 s .. 24,84 s Hankintahinnat 73,33 s 74,44 s 64,07 s 45,79 s 47,36 s 46,55 s 53,09 s 53,43 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo s nousussa . 25,03 s 25,80 s 23,64 s 29,63 s 30,46 s Uudistushakkuu 70,65 s 70,75 s .. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,23 s 77,36 s 60,77 s 25,79 . 26,74 s 31,72 s 32,23 s Ensiharvennus .. 27,27 . 27,04 s 27,64 s .. Harvennushakkuu 62,08 s .. Hankintahinnat 66,20 s .. .. Virallinen valmiussuunnitelma saa kannatusta myös metsäyhtiöistä. 27,71 s 27,89 s 26,71 s 32,50 . Hankintahinnat 73,47 s 74,42 s 59,54 s 45,84 s 45,21 . .. .. Hankintahinnat 73,94 s 73,34 s 66,36 s 47,61 s 48,16 s 47,83 s .. .. 25,66 s 31,42 s 32,50 s Uudistushakkuu 74,21 s 74,50 s .. 27,98 s 26,28 s 31,95 s 33,47 s Uudistushakkuu 75,77 s 78,01 s 59,12 s 27,57 s 29,13 s 28,30 s 34,29 s 34,63 s Harvennushakkuu 66,16 s 67,75 s 49,43 s 24,93 . .. 2021 2023 2022 .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . Hankintahinnat .. 44,87 s .. .. .. AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 20,48 s 21,25 s 20,63 s .. Uudistushakkuu 67,18 s 64,64 s .. 23,48 . .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 305 889 m 3 Puukauppamäärä vko 17 ta kirjanpainajatuhoilta tavallista viileämmän kevään ansiosta. .. 29,37 s 28,86 s .. 10108_.indd 13 10108_.indd 13 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,89 s 68,87 s .. .. .. 46,57 s .. .. .. Kirjanpainajatuhojen varalta vastaavaa valmiussuunnitelmaa ei ole, mutta maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski kertoo, että nyt pohditaan, pitäisikö sellainen laatia. .. .. 18,29 s .. .. Ensiharvennus .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .
Sijainti: Kaakkois-Suomi Ostaja: yksityinen saha Hakkuukertymä: 970 m 3 (arvio) Harvennusta ja uudistusta kesäkorjuuseen Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 90 74 6 660 Mäntykuitu 85 30 2 550 Mäntyparru 31 30 930 Kuusitukki 161 76 12 236 Kuusikuitu 86 30 2 580 Kuusipikkutukki 11 35 385 Kuusiparru 13 30 390 Koivukuitu 2 25 50 Laho 20 16 320 Ylilaho 5 16 80 Yhteensä 504 26 181 Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 212 79,50 16 854 Mäntypylväs 10 90 900 Mäntykuitu 91 35 3 185 Mäntyparru 32 35 1 120 Kuusitukki 80 79,50 6 360 Kuusikuitu 18 35 630 Kuusipikkutukki 5 40 200 Kuusiparru 5 35 175 Laho 10 25 250 Ylilaho 5 25 125 Yhteensä 468 29 799 TUORE PUUKAUPPA Metsäkauppa.fi Päivitä metsätietosi TAPIO Maastotaulukot Metsätiedon digitaalinen käsikirja, joka kulkee mukanasi. Kolme muuta tarjousta asettuivat tasaisesti näiden väliin. Molemmat kohteet ovat kesäkorjuukelpoisia. Tarjouksia tuli kaikkiaan viisi, ja vertailulaskelman perusteella korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli 23 prosenttia. Leimikko kilpailutettiin kaikkien alueen ostajien kesken. Leimikko: Kesäkorjuukelpoinen leimikko, josta kymmenen hehtaaria harvennushakkuuta ja kolme hehtaaria uudistushakkuuta. Kuvitetussa, runsaasti taulukoita sisältävässä oppaassa esitetään metsänhoidon suositusten keskeisin sisältö. Suositushinta 36 € Suositushinta 34 € Suositushinta 32 € Suositushinta 43 € Suositushinta 34 € UUTUUS! 10108_.indd 14 10108_.indd 14 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. Leimikkoon kuuluu kymmenen hehtaaria harvennushakkuuta ja kolme hehtaaria uudistushakkuuta. Hinta 19,90 €/vuosi. Selkeät taulukot ja laskurit ja havainnolliset kuvat tukevat metsäosaamistasi. Metsänomistaja päätti solmia kaupat korkeimman tarjouksen tehneen yksityisen sahan kanssa. Toimii myös offline-tilassa. Lisäksi metsänomistajat kertovat omista ratkaisuistaan ja kokemuksistaan. 12.5.2023 Kaakkois-Suomessa tehtiin huhtikuun lopulla kaupat 13 hehtaarin suuruisesta leimikosta. Harvennettava puusto on kuusivaltaista, uudistettava puusto mäntyvaltaista. Puukauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. LUE LISÄÄ: AJANKOHTAISIA METSÄALAN KIRJOJA Suositushinta 29 € Suositushinta 34 € Metsänhoidon suositukset Yksi haluaa lisätä luonnon monimuotoisuutta, toinen saada mahdollisimman paljon hakkuutuloja. Uutuuskirja auttaa löytämään omiin tavoitteisiin sopivan tavan käsitellä metsää
Suhdannekäänne ehti vaikuttaa eri yhtiöiden osavuosituloksiin eri tavoin, ja erilaisia olivat myös johtajien kommentit. Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky kuvasi tulosta suureksi pettymykseksi, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä omaansa erinomaiseksi markkinoiden heikkenemisestä huolimatta. € 2 721 (2 798) 2 787 (2 507) 1 634 (1 594) 542 (582) Liiketulos, milj. Metsäliitto Osuuskunnalta ennätyksellinen voitonjako Maan kattavin markkinapaikka. Suluissa edellisvuosi. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10108_.indd 15 10108_.indd 15 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. A-lisäosuuksille korkoa maksetaan neljä prosenttia, mikä prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna, ja B-lisäosuuksille korkoa maksetaan prosentti edellisvuoden tapaan. Lähitulevaisuudessa metsäteollisuudella on luvassa kuoppaista kyytiä. Kiinassa sellun hinta on rysähtänyt, paperien korona-aikana tapahtunut hinnannousu oli väliaikaista, kartonki ja koko pakkausmarkkina heikkenevät ja kun rakentaminen on alamaissa, niin silloin on myös puutuoteteollisuus. Pitemmälle katsottuna metsäteollisuuden puolesta puhuvat asiat eivät ole kadonneet minnekään ja toimintaa kannattaa jatkaa, mitä monet menossa ja tulossa olevat investoinnit osoittavatkin. Jäsenen sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille maksetaan viime vuoden tuloksen perusteella korkoa seitsemän prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuodelta 2021 maksettiin. UPM:n liikevaihto ja tulos nousivat, mutta paljolti siksi, että edellisvuoden vertailukvartaalia painoi kiista paikallisesta sopimisesta ja Paperiliiton lakko. Lisäksi edustajisto päätti, että ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana. Stora Enso ja Metsä Groupin kartonkiyhtiö Metsä Board antoivat tulosvaroitukset jo ennen tulosjulkistusta. Metsä1-lisäosuuksille maksetaan korkoa 6,5 prosenttia. Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 90 74 6 660 Mäntykuitu 85 30 2 550 Mäntyparru 31 30 930 Kuusitukki 161 76 12 236 Kuusikuitu 86 30 2 580 Kuusipikkutukki 11 35 385 Kuusiparru 13 30 390 Koivukuitu 2 25 50 Laho 20 16 320 Ylilaho 5 16 80 Yhteensä 504 26 181 Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 212 79,50 16 854 Mäntypylväs 10 90 900 Mäntykuitu 91 35 3 185 Mäntyparru 32 35 1 120 Kuusitukki 80 79,50 6 360 Kuusikuitu 18 35 630 Kuusipikkutukki 5 40 200 Kuusiparru 5 35 175 Laho 10 25 250 Ylilaho 5 25 125 Yhteensä 468 29 799 MIKKO HÄYRYNEN SUHDANNEKÄÄNNE on täällä, voi todeta yksikantaan isojen metsäyhtiöiden ensimmäisestä vuosineljänneksestä. Samaan aikaan kustannustaso on korkealla ja etenkin kuitupuukustannus yhä nousussa. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan tulos oli paras ensimmäinen kvartaali yli 20 vuoteen. Tulokset: Luvassa kuoppaista kyytiä Nousua ja laskua Metsäyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tunnuslukuja. Luvassa on kustannusten hallintaa, tuotannon supistuksia ja paperipuolella myös koneiden sulkemisia. € 185 (287) 183 (139) 213 (259) 88 (139) Omavaraisuus, % 57 (57) 64 (61) 58 (60) 62 (60) Henkilöstö 21 144 (22 211) 16 985 (16 843) 9 513 (9 409) 2 280 (2 235) 12.5.2023 PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN METSÄLIITTO Osuuskunnan omistajajäsenille kertyi viime vuodelta ennätyksellinen voitonjakopotti, 101 miljoonaa euroa. Tulosrysähdyksestä huolimatta Metsä Board teki tulosprosentilla mitaten vertailun parhaan tuloksen. Stora Enson ja Metsä Groupin kannattavuus putosi jokseenkin samaan tulosprosenttiin. Se on runsaat 20 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. € 258 (394) 318 (183) 276 (341) 88 (141) Liiketulos, % 9 (14) 11 (7) 8 (21) 16 (24) Nettotulos, milj
Idän koivukuitupuu oli kotimaan selluteollisuudelle tärkeä raaka-aine, jota ei niin vain korvata maamme havupuuvaltaisista metsistä. Metsäteollisuudelle venäjäntuonnin päättyminen on tarkoittanut joko korvaavan puuraaka-aineen hankkimista pääosin kotimaan metsistä tai tuotantomäärien sopeuttamista niukempaan raaka-aineen tarjontaan. Tähdet tuntuvat olevan metsäomaisuudelle viimein suotuisassa asennossa. Ukrainan sota sulki itärajan ja venäläisen raakapuun virta Suomen tyrehtyi. SA M I KA RP PI N EN ”Wanhassa vara parempi.” TOPINTAM HINTAANSA ARVOKKAAMPAA 10109_.indd 16 10109_.indd 16 7.5.2023 12.06 7.5.2023 12.06. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Siitä huolimatta ihmetyttää, etteivät metsänomistajat hyödynnä puun hinnaneroa, joka markkinoiden välillä on. Tukin markkinahakkuut olivat viime vuonna yhteensä 29,6 miljoonaa kuutiota, mutta sahoille siitä päätyi 26 miljoonaa kuutiota. Inflaatiolla vähennettynä nousu on alle viidennes, eikä se korvaa yli kahden vuosikymmenen nollakasvua. En ole aivan varma, että näin tapahtuu raakapuun markkinoilla. Vienti Itävaltaan maksaa, mutta Baltiassakin havutukin hinta on 25 prosenttia parempi kuin Suomessa. Syitä tilastomysteeriin voi olla useita. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. MINNE TUKIT KATOSIVAT. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kun tilastot osoittavat tukkipuun hakkuiden ylittäneen niiden käytön merkittävästi, on tehty päätelmiä tukkipuun ohjautumisesta myös joko massateollisuuteen tai energiantuotantoon. Toimittajamme ovat tosin myös tämän lehden jutussa (sivut 2–3) hiukan pessimistisempiä kuin PTT. Vahva epäilys kuitenkin on, että erotus meni sekä sellutehtaiden kattiloihin että energialaitosten polttoaineeksi. Ehkä opin vielä ymmärtämään myös raakapuun markkinoita. PTT:kin ennustaa kuitupuun nimellishinnan kirivän tänä vuonna neljänneksen. Puun ohella muidenkin polttoaineiden tuonti Venäjältä päättyi, eikä vihreästäkään siirtymästä ole ollut pelastajaksi akuutissa polttoainepulassa, kuten italialaisten jätteidenkin polttamisesta voidaan päätellä. Raakapuun reaalihintojen kehitys on nimittäin ollut Suomessa laskeva ja parhaimmillaankin polkenut paikoillaan koko tämän vuosituhannen ajan – viime tammikuuhun saakka. Tukkipuuta tuotettiin viime vuonna selvästi enemmän kuin käytettiin. Kauppalehti uutisoi äskettäin, että 40 000 rekallista eli kaksi miljoonaa kuutiometriä tukkipuuta on ”kadonnut”. KUN MARKKINAT TOIMIVAT , hinnat ohjaavat resurssien käyttöä optimaalisella tavalla. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi VUOSI 2022 OLI puumarkkinoilla muutoksen aikaa. 12.5.2023 16 Metsälehti.fi SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA tuntuu osaavan kaiken muun paitsi puukaupat. Kuten Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat viereisessä yliökirjoituksessa toteavat, ei ole varmaa, että aivan koko kadonnut tukkimäärä olisi kelvannut puutuoteteollisuudelle. Ruotsalaisen puunmarkkinapaikka Treebulan mukaan Itävallassa maksetaan havutukista 67 prosenttia parempi hinta kuin Suomessa. Pinonpäätarkastelijoiden mukaan selluja energiateollisuuteen päätyy aiempaa enemmän järeää puutavaraa. Energiasektorilla tilanne on ollut ehkäpä vieläkin haastavampi, sillä energiantuotannosta ei juuri pysty tinkimään. Tukkipuu kuitenkin on edelleen kymmeniä euroja kuituja energiapuuta arvokkaampaa. Raaka-aine on tietenkin viisainta jalostaa kotimaassa. Kotimaan puumarkkinoiden koventunut kilpailu näkyy puukaupassa nousevina hintoina sekä kuitupuun ja energiapuun hintojen lähentymisenä. Ruotsissa tosin hinnat ovat vielä alempana kuin Suomessa. JOS TUKKIA KANNATTAA polttaa tai käyttää kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineena pari miljoonaa kuutiota, hinta on liian halpa. Metsälehden päätoimittajan tehtävässä olen tuore, mutta taloustoimittamisesta minulla on kokemusta liki 30 vuotta. Viimevuotista tukkia näyttäisi jääneen jalostamatta lähes kolme miljoonaa kuutiota, Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat kirjoittavat. Silloin raakapuun hintojen nousu voitti selvästi inflaation ensi kertaa yli 20 vuoteen
Ovat itseäni viisaammat ohjelmistogurut miettineet toiminnot. Pystyy tekemään omat ja vieraiden metsäsuunnitelmat ym.” Mti-98 ”Itse käytän SE:n eMetsä-sovellusta. En ota käyttöön kenenkään kaupallisen toimijan asiointiohjelmia, jotka edellyttävät metsätietojen antamista.” Isaskar keturi ”MG:n metsäverkko. Suunnitelmatiedot pysyvät ajan tasalla, kasvu päivittyy vuosittain, paikannus toimii, voi käyttää maastossa. Osa näistä tukeista ohjautuu kuitupuuna massateollisuuden raaka-aineeksi. Tukkipuussa ei myöskään ole kyse pelkästä järeydestä vaan myös laadusta. Tämä on ympäristöjärjestöille ja isolle medialle peruste vaatia metsänhakkuiden rajoittamista. KARI T. Lehtitietojen mukaan hallitusneuvottelijat ovat kuulleet asiantuntijanaan Maailman ilmatieteenjärjestön puheenjohtajaa Petteri Taalasta, joka tunnetaan järkimiehenä ilmastoasioissa – ei Ollikaista. Ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista kuunnellessa ei ole voinut välttyä epäilykseltä, että hänen ensisijainen tavoitteensa onkin metsien käytön ja muun alkutuotannon kepittäminen ilmastonmuutoksen siivellä. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN KOTIMAISEN tukkipuun määrän ja toteutuneen käytön välinen vuosittainen ero ei kuitenkaan välttämättä johdu vain niukkuudesta puumarkkinoilla. Olen jonkun sarakkeen lisännyt ja tuo on metadatana. Vuonna 2022 käytettävissä oleva kotimaisen tukkipuun määrä oli ennakkotietojen perusteella yli 29 miljoonaa kuutiometriä. Edelleen kuitenkin pelittää myös päässä ja paperilla oleva voimassaoleva metsäsuunnitelma täydennettynä metsäveromuistiinpanoilla.” A.Jalkanen ”Metsaan.fi on riittänyt. Katsotaan, mitä Metsäkeskus saa aikaiseksi, kun metsaan.fitä ollaan uusimassa. Toivottavasti tämä enteilee myös Ollikaisen pestin päättymistä Ilmastopaneelin puheenjohtajana. Tämä vahvistaa epäilyjä, että markkinat ovat ohjanneet tukkia muuhun kuin puutuoteteollisuuteen. Toimii metsään.fi-pohjalta. Hyvin pieniä tukkieriä saattaa olla myös kannattamatonta kuljettaa erikseen sahalle. Hakkuutilastoissa puu luokitellaan korjuussa ilmoitetun puutavaralajin perusteella. Lisäksi UPM:n järjestelmä sekä Metsään.fi. MUTTA ONKO LÄHES kolme miljoonaa kuutiometriä tukkeja lopulta kadonnut jonnekin. Mitä haittaa siitä on, jos metsän tiedot ovat metsäyhtiöllä. Verokirjanpito on tosi hyvä, veroilmoitukset voi lähettää sovelluksesta suoraan verottajalle. Maksuton ja toimii metsätalousohjelmistona kokonaisvaltaisesti.” Mehtäukko ”Mhy:n Metsäselain oli mainio, valitettavasti tuki näyttää loppuneen. Sahojen puutavaralajittelussa on tavanomaista, että mittaja laatuvaatimusrajat alittavien tukkien osuus voi yltää kolmeenkin prosenttiin. 12.5.2023 Metsälehti.fi 17 SUOMEN Ilmastopaneeli on korostanut hiilinielujen lisäämistä keinona ilmastonmuutoksen rajoittamiseen. Ilmaston lämpenemisen perimmäinen syy on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu, ei pohjoismainen kestävä metsätalous. Kun tarkastellaan kahta edellistä vuotta, kotimaisia tukkeja jäi käyttämättä kumpanakin vuonna yli miljoona kuutiometriä enemmän kuin viimeisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Puuvarastojen muutokset aiheuttavat yksittäisinä vuosina merkittävää heiluntaa puun käytön ja käytettävissä olleen puumäärän välille. METSÄTEOLLISUUDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA kotimaisen tukkipuun määrä on markkinahakkuiden ja piensahojen omatarvehakkuiden summa, josta vähennetään tukkipuun vienti. Saman tahon OmaMetsä on toivottoman kankea, varsinkin maastossa. i Vaikuttaako korjuukalusto puunmyyntipäätökseesi. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Istutatko taimet itse. Woodis oli hyvä, mutta meni nurin viime kesänä.” KTmike ”Saattaisin käyttää mhy:n ohjelmistoa, jos jotain käyttäisin. Tästä Ilmastopaneelin puheenjohtajan pitäisi paasata – ja jättää metsänhakkuut vähemmälle. KORHONEN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, LUKE TUOMAS NIINISTÖ YLIAKTUAARI, LUKE ”Mitä ohjelmistoja, sovelluksia tai appeja käytätte omien metsien hoitoon. Kun en halua antaa omia metsätietojani metsäyhtiöille, niin en käytä niiden ratkaisuja. Jos muuta tarvitsee, niin melko urpo saa olla.” Urbo ”Mulla on ladattuna kaikki tilat Metsään.fi-palvelusta exceliin. Sopinee kirjoituspöytätyöskentelyyn jotenkin.” Mikko.a.rinne ”Exel. Metsäteollisuuden puunkäyttötilaston mukaan kotimaisen tukkipuun käyttö oli samana vuonna 26,5 miljoonaa kuutiometriä, josta 0,4 miljoonaa kuutiota kului massateollisuudessa. Suunnitelmatietoihin voi liittää kuvia, tehdä muistiinpanoja. Lukujen perusteella kotimaan metsistä hakattua tukkia näyttäisi jääneen jalostamatta vajaa kolme miljoonaa kuutiota. Kohta saamme uuden hallituksen, jonka tehtäviin kuuluu Ilmastopaneelin nimittäminen. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 57% Ei 43% neet alueelle 50 hehtaarin Ollikaiselle kenkää. Raportteja kaipasin tulevista raivuista ja istutuksista, kemeratöiden yhdistelystä ja hakkuiden puukauppatuloista, nyt nuo saa vaivattomasti tiloittain tai koko helahoidosta.” Pihkatappi ”Foresta käytössä. Siinä on kuitenkin ominaisuuksia, joita ei ilmaisissa systeemeissä ole. Foresta alkaa olla aika hinnakas. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Olen laatinut muutaman näkymän tuohon metadataan ja melko monipuolisen raporttisivun monivalintoineen sql-hauilla tuosta metadatasta. Ja olisiko ne mittojen tai laadun puolesta pystytty jalostamaan sahatai vaneriteollisuudessa. Samalla periaatteella laskien kotimaisen kuitupuun käyttö ylittyi vajaalla kahdella miljoonalla kuutiolla. Saahan se ne muutenkin, metsävaratieto on julkista tietoa.” Mehtäeläin Verkkokeskustelu: Mitä ohjelmistoja käytät. Kaatohetken jälkeen puutavaralaji saattaa vaihtua, jos puu osoittautuukin jalostuskelvottomaksi suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Kesäaikana pilaantumisriski pakottaa jalostamaan tukit nopeasti hakkuun jälkeen, kun talvikuukausina viive korjuun ja käyttöhetken välillä yleensä pitenee. 10109_.indd 17 10109_.indd 17 7.5.2023 12.06 7.5.2023 12.06. Kadonneiden tukkien mysteeriin tuskin on vain yhtä ja oikeaa vastausta. Tukkipuusta saattaa tulla kuitupuuta esimerkiksi sinistymisen vuoksi, virheellisen katkonnan seurauksena tai vasta myöhemmin havaittujen erilaisten runkovikojen takia
Hänen mukaansa yksi tavallista sateisempikaan kesä ei heikennä korpikuusikon elinvoimaa, vaikka pohjavesi kohoaisikin turvarajaa korkeammalle. Syvät ojat voivat jopa haitata puita Tärkeintä on, että pohjavesi on loppukesästä 30–40 senttimetrin syvyydellä. ”Tällöin ojien tukkiminen voisi auttaa puita”, Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoo. Korpikuusikoissa vähiten ojitustarvetta Varmimmin kunnostusojituksia voidaan vähentää eteläisen SuoPUOLI METRIÄ RIITTÄÄ Kunnostusojia tarvitaan paljon harvemmin kuin on uskottu. Parhaiten pohjaveden tasoa voidaan hallita puustolla, kun metsää kasvatetaan jatkuvapeitteisenä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 12.5.2023 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TAKAVUOSINA tavoitteena oli kunnostaa turvemaiden metsien ojikoita jopa satatuhatta hehtaaria. Syvälle kuivatettujen turvemaiden puustot saattavat tulevaisuudessa kärsiä kuivuudesta. Samalla lähellä maan pintaa oleva pohjaveden taso myös luo edellytyksiä jatkuvapeitteiseen metsän kasvatukseen, koska kosteutta riittää ja se edistää taimettumista. ”Myöskään kuusen juurikääpä ei pahemmin ole levinnyt turvemaille, mikä osaltaan parantaa jatkuvapeitteisen kasvatuksen Mitä syvemmiksi ojat kaivetaan, sitä syvemmälle turve kuivuu, mikä kiihdyttää turpeen hajoamista ja siitä aiheutuvia hiidioksidipäästöjä. Niiden tuella puuston haihdutus usein riittää”, sanoo erikoistutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). ”Kasvukauden alussa puu kasvaa pituutta edellisenä vuonna tuotettujen hiilihydraattien voimin. JA N I A N TT IL A men viljavilla turvemailla, joiden kasvuisat puustot haihduttavat tehokkaasti. ”Vanhoilla, huonokuntoisillakin ojilla on merkitystä turvemaan vesitalouden hallinnassa. ”Turvemaiden hehtaaripuustoja ei pitäisi kasvattaa yli 200–250 kuution.” Syvyydeltään noin puolimetriset ojat pitävät pohjaveden riittävän syvällä puustoisilla ojitusalueilla. Loppukesästä puu kartuttaa kasvuvoimaansa seuraavaa vuotta varten. SA M I KA RP PI N EN 10110_.indd 18 10110_.indd 18 7.5.2023 12.09 7.5.2023 12.09. ”Ongelmia tulee vasta, jos sateisia kesiä sattuisi useita peräkkäin.” Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että kesät käyvät entistä vähäsateisemmiksi. Alkukesästä vesi voi nousta tätä korkeammalle. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä ja lisää turpeesta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrä. Se ei onnistu, jos pohjavesi on liian korkealla ja juurten toiminta estyy”, Saarinen kertoo. Vähät ojat voidaan myös kaivaa nykyisiä matalammiksi. Tämä on sikälikin onnekasta, että juuri samaisilla soilla kunnostusojitukset aiheuttaisivat suurimman vesistökuormituksen, koska niiden pitkälle hajonneesta turpeesta irtoaa ojien kaivamisen jälkeen runsain mitoin kiintoainetta veteen. Lähellekään tätä ei ikinä ole päästy, ja jälkiviisaasti voi todeta, että hyvä niin. Monesti ojien perkaaminen olisi myös turhaa, koska puusto haihduttaa vettä tehokkaasti ja pitää pohjaveden riittävän alhaalla
PUUSTO kasvaisi hieman paremmin, jos turvekerros kuivatettaisiin syvemmälle kuin 30– 40 senttiin, mutta turpeesta vapautuisi tällöin runsaasti hiilidioksidia. Naverot ovat matalia, 20–30 senttiä syviä ojia. Luken johtava tutkija Mika Nieminen huomauttaa, ettei turvemaan puuvarantoa pidä kasvattaa myöskään liian runsaaksi, koska tällöin voimakas haihdutus painaa pohjaveden niin syvälle, että turpeesta vapautuvan hiilidioksidin määrä kasvaa. ”Mäntyvaltaiset metsät haihduttavat vähemmän”, selvittää johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. 2.JATKUVAPEITTEINEN metsänkasvatus vähentää ojitustarvetta. Turpeen hapellisessa pintakerroksessa elävät mikrobit käyttävät syvemmällä märässä turpeessa syntyvän metaanin. POHJAVEDEN TASO SÄÄTÄÄ PÄÄSTÖT Vanhastaan suometsät on pyritty kunnostusojittamaan kattavasti. Uudistamiskaistaleilla voidaan tarvita ojia. Tällöin puhutaan ryhmittäin erirakenteisesta puustosta. Mäkipään mukaan poimintahakkuu voitaisiin toistaa noin 15 vuoden välein. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN VINKIT 10110_.indd 19 10110_.indd 19 7.5.2023 12.09 7.5.2023 12.09. 6. Kaikkia ojia ei aina tarvitse perata Saarisen mukaan kunnostusojitus on usein tarpeen, kun turvemaalle valuu ulkopuolelta vettä. RUNSASPUUSTOISILLA ojitusalueilla ei yleensä tarvita kunnostusojitusta. Pohjois-Suomessa haihduttavaa puustoa on oltava enemmän kuin etelässä. ”Esimerkiksi ylärinteeltä virtaava vesi on pysäytettävä niskaojalla”, hän kertoo. Keskimääräistä vähäravinteisemmilla, yleensä mäntyvaltaisilla turvemailla kunnostusojitukset ovat tarpeen todennäköisemmin kuin etelän kuusija koivuvaltaisissa aikanaan ojitetuissa korpimetsissä. ÄLÄ kunnostusojita varmuuden vuoksi. Parhaat edellytykset siihen on kuusivaltaisilla soilla EteläSuomessa. Se vähentää vesistöjen kiintoainekuormitusta merkittävästi. Pohjaveden nostaminen maanpinnan tasolle lopettaisi metsien kasvun lisäksi hiilidioksidipäästöt. METSÄSTÄ 12.5.2023 Metsälehti.fi 19 edellytyksiä”, Mäkipää sanoo. Kasvamaan jätetään sekä vallittujen latvuskerrosten puita että joukko valtapuita tuottamaan siementä. ”Esimerkiksi laskuojien avaaminen voi riittää, kaikkia vanhoja ojia ei tarvitse perata”, Saarinen sanoo. Jopa 60 kuutiota hehtaarilla riittää Etelä-Suomessa kuusija koivuvaltaiset puustot ovat tehokkaimpia haihduttajia. VANHA, edes joten kuten toimiva ojaverkosto riittää usein pitämään puustoisen suon vesitalouden kunnossa. 3. Kuivatusojia ei enää jatkossa suositella kaivettavaksi metrin syvyisiksi, vaan 50–70 senttiä riittää. Mäntyvaltaisilla soilla taimettuminen edellyttää 30–40 metrin levyisiä, paljaaksi hakattavia kaistaleita ja pienaukkoja. 5. Mika Niemisen mukaan vanhan ojaverkoston kuivatusteho voi riittää myös avohakkuun jälkeen, kunhan pintavedet johdetaan pois mätästyksen yhteydessä tehtävällä navero-ojituksella. KUNNOSTUSOJITUKSEEN 1. Puuston haihdutusta voidaan tehostaa suosimalla harvennuksilla lehtipuita. Metaani on monin verroin hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Silti tämä ei olisi ilmastollekaan suotuisa ratkaisu. VAIN tarvittavat ojat avataan, esimerkiksi laskuja niskaojat. Kun veden pintaa on nostettu maltillisesti, metaania ei vapaudu. 4. Tästä syystä ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutukset ovat ristiriitaisia. ”Mielestäni turvemaiden hehtaaripuustoja ei pitäisi kasvattaa yli 200–250 kuution”, Nieminen neuvoo. Usein se ei ole tarpeen, vaan puuston haihdutus riittää. Tuhkalannoituksilla voidaan lisätä puuston kasvua ja haihdutuskykyä erityisesti paksuturpeisilla mailla, jotka kärsivät hivenravinteiden esimerkiksi kalin puutoksesta. Ne lisäävät vesistökuormitusta ja vaikeuttavat ihmisten ja koneiden liikkumista. RIITTÄVÄ ojien syvyys on 50–70 senttiä. Hapettomasta turpeesta ilmaan vapautuvan metaanin määrä lisääntyisi. Vähäinenkin puusto riittää Puusto, jonka haihdutusteho pitää pohjaveden riittävän alhaalla vanhastaan ojitetuilla turvemailla, m 3 /ha kuusija koivuvaltaiset mäntyvaltaiset Etelä-Suomi 60 80 Pohjois-Suomi 80 100 Lähde: Luke 2023 Tähän asti suo-ojat on kaivettu noin metrin syvyisiksi
Tai ihan ensin halliin, jonne Valkonen on kaavaillut uutta polttopuukuivuria. Emot hoitavat itse vasikoita kuudesta kahdeksaan kuukautta. Ne tulevat pihatosta aidan viereen katselemaan vieraita. Myös metsä tuo merkittävästi tuloja. Viime vuonna myytävä loppui jo syyskuussa. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 12.5.2023 20 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT TOUKOKUUN toisena päivänä vettä sataa Jyväskylän eteläpuolella Oravasaaressa, mutta Marko Valkosen hiehoja se ei haittaa. Marko Valkosen tilalla Jyväskylän Oravasaaressa tuotetaan luomunaudanlihaa. Siksi kuusikon ensiharvennuksessa on karsittu myös alimpia oksia. Omasta metsästä on 25 vuotta tehty klapeja myyntiin. Sonnivasikat päätyvät teuraaksi ja hiehoista tulee uusia emolehmiä. Jyväskylä Marko Valkosen mielestä metsän pitää olla ”välkeä” eli siellä on oltava valoa. 10111_.indd 20 10111_.indd 20 7.5.2023 12.11 7.5.2023 12.11. Kovimmat hinnat Jyväskylän seudulla hipoivat tuolloin satasta. ”Polttopuu on hyvä tuote. Niin mukava kuin karvakorvia olisikin rapsutella, astutaan kuitenkin laitumelta metsän puolelle. Heittomotista ilman kuljetusta Valkonen veloitti 68 euroa. Toukokuun alussa pihatossa asuu 72 limousin-rotuun kuuluvaa nautaa, joista nuorin on kahden päivän ikäinen vasikka. Hinta on toki yksi tekijä, mutta toinen on tilan sijainti alle puolen tunnin matkan päässä Jyväskylästä. Metsä on koko ajan tärkeämpi tulonlähde. Kolmas sukupolvi Uuteen kuivuriin mahtuu ainakin 350 kuutiota puita kuivumaan. ”95-vuotias naapurin rouva moitti minua, että myyn liian halvalla”, Valkonen sanoo hymynkare suupielessä. Se säilyy.” Tilan päätuote käyskentelee laitumella. 56-vuotias Valkonen aloitti tilanpidon nuorena opiskelijana vuonna 1992. Vaikka viljelyksessä on sata hehtaaria peltoa, metsän merkitys tulonlähteenä on kaiken aikaa kasvanut. Nykyinen isäntä on paikan kolKOLMANNES TULOISTA METSÄSTÄ Marko Valkonen on kylänsä toiseksi viimeinen karjatilallinen. Agronomiopinnot Helsingin yliopistossa saivat jäädä, kun talon edellinen isäntä, Valkosen isä, joutui polvivaivojen vuoksi siirtymään eläkkeelle