›› 6 Puukauppa käy, mutta tulojen sijoittaminen voi olla haastavaa. TOUKOKUUTA 2021 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Mikä on elyn rooli PEFCsertifioinnissa. Sivut 14-15 Sa m i Ka rp pi ne n Tarjousta tekemässä Ki m m o M et sa la. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 6. ›› 11–13 METSÄSTÄ Linnut huomioon metsänhoidossa ›› 16–17 Vannesahaus on vaativa laji ›› 20–21 Hirvien koko pienenemään päin ›› 23 Koneellinen taimikonhoito on harvojen käsissä ›› 24 PILKKEITÄ Vemmelsääret nyrkit pystyssä ›› 28 Tiibetinkirsikka sopii talvipuutarhaan ›› 34 KOLUMNI: Maailma tarvitsee myös lyhytkestoisia tuotteita, kuten pakkaustuotteita, kemikaaleja, vaatteita ja energiaa. ›› 5 HENKILÖ Pankkimaailmasta yhdistyksen johtoon Jarkko Ruokonen haluaisi metsänhoitoyhdistyksistä yhtenäisemmän ketjun. ›› 2–3 Puunhankinta jatkuu pohjoisessa ›› 9 Seuraako kuitupuu sellun hintakehitystä
Tarjolla on aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa joutoalueiden metsityksestä: suosituksissa on esimerkiksi kuvattu eri kasvupaikkojen metsitysketjut ja tilanteita, joissa muu käyttö on metsitystä parempi vaihtoehto. ”Monimuotoisuusja ilmastokriteerit sekä koko standardin heikko ekologinen vaikuttavuus muodostuivat kynnyskysymyksiksi. Säästöpuiden valintaan helpotusta Suomen metsäkeskuksen sekä Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tuottaman verkkopalvelun avulla voi suunnitella ennakkoon säästöpuiden paikat hakkuussa taloudellisesti luontoarvot huomioiden. Fuusiosta päättivät yhdistysten valtuustot kevätkokouksessaan yksimielisesti. Kysymyksiä on herättänyt etenkin valtion viranomaisen rooli markkinaosapuolten välisessä sertifiointiprosessissa. Lisäksi tarkoitus on selvittää yhteismetsäosuuden hankintavelan koron vähennyskelpoisuutta. PEFC-sertifioinnin kriteeristö meni elykeskuksen hydrobiologi Taina Ihaksin mielestä säästöpuiden ja vesiensuojelun osalta selkeästi parempaan suuntaan, mutta kriteeristö kokonaisuutena jäi liian kauas ekologisesta tarpeesta.. ”Korostan elyn ympäristöja luonnonvarat-vastuualueiden roolia tuottaa ja lisätä ympäristöä koskevaa tietoa. Metsänhoitosuositusten metsitysohjeet päivitettiin Tapio on päivittänyt metsitystä koskevat metsänhoitosuositukset. Sen mukaan PEFC-standardi muun muassa sivuuttaa tutkimustietoa, vesittää ekologisia vaatimuksia eikä turvaa metsien hiilinielua. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva E ly-keskus ja Suomen ympäristökeskus ilmoittivat huhtikuussa, etteivät ne allekirjoita esitystä uudesta PEFC-metsäsertifioinnin standardista. PEFC-sertifiointia markkinoidaan ekologisesti kestävänä, jota se ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole”, perustelee päätöstä ely-keskuksen ympäristövastuualuetta standardityöryhmässä edustanut hydrobiologi Taina Ihaksi. Ostot lisääntyvät kuitenkin vasta vuonna 2023. Metsärahastojen metsävähennyksen käyttöä rajoitetaan Kehysriihessä tehtiin uusia verolinjauksia, joissa puututaan muun muassa metsärahastojen tilakauppoihin. Yhtiö uusii kesällä 2022 Vierumäen yksikön toisen sahalinjan, minkä ansiosta vuotuinen sahausmäärä nousee nykyisestä 475 000 kuutiosta yli 600 000 kuutioon. LYHYET UUTISET 6.5.2021 / AJASSA 2 Loimijoen ja Punkalaitumen yhdistykset fuusioituvat Loimijoen ja Punkalaitumen metsänhoitoyhdistykset yhdistyvät ensi vuoden alusta. Pelkkä maastosuunnittelu ei välttämättä takaa sitä, että tavoitteiden kannalta parhaat puut säästetään”, sanoo projektipäällikkö Antti Leinonen Metsäkeskuksesta. Hänen mukaansa lähtökohtana on ollut, että prosessissa mukana olleet asiantuntijat voisivat allekirjoittaa työn. ”Jatkossa rooleja on varmasti Elyltä raskas lausunto PEFC-sertifioinnista Valtion viranomaisen rooli markkinaehtoisessa metsäsertifioinnissa on epäselvä. Kaikki metsänhoidon suositukset löytyvät Tapion tuottamasta Metsänhoidosuositukset.fi-verkkopalvelusta. Elyn rooli askarruttaa Päätös ei vaikuta PEFC-standardityön etenemiseen, mutta yleisesti ratkaisu on erittäin painava. Suomen metsistä yli 90 prosenttia kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin. Laissa ensimmäisenä tehtävänä on yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen”, Meton neuvottelupäällikkö Erkki Eteläaho kysyy. Yhdistysten metsureiden ja toimihenkilöiden työsuhteet säilyvät entisellään. Samalla puunkäyttö voi lisääntyä jopa 300 000 kuutiolla. Ely-keskuksissa vastuun päätöksestä ilmoittavat kantavansa ympäristövastuualueen johtajat, joita on kaikkiaan kolmetoista. ”Onko otettu huomioon ely-keskusten lakiin kirjoitettu kokonaistehtävä. Elyn ympäristövastuualueen asiantuntijat perustelevat ratkaisuaan laajassa muistiossa. Hallitus päätti, että metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan vuoden 2022 alusta alkaen. Yhdistymisellä halutaan taata metsänomistajille jatkossakin hyvät palvelut. Olemme olleet mukana PEFC-standardityössä lakisääteisessä tehtävässämme edistämisja asiantuntijaroolissa”, perustelee ympäristöja luonnonvarat-vastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta. Versowood uusii sahalinjan Vierumäellä Sahayhtiö Versowood lisää sahaustaan. ”Elyt erillisinä virastoina ylipäätänsäkään eivät lähde yksityisiä sertifikaatteja allekirjoittamaan.” Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei ely-keskuksissa ole täysin selvää, miten ne voivat ottaa osaa tämän tyyppisiin prosesseihin. ”Säästöpuuvalinnalla voidaan minimoida hakkuiden ja maanmuokkauksen aiheuttamia maa-aineshuuhtoumia lähivesistöihin ja huolehtia monimuotoisuudesta
”Minulle on tullut komission virkamiehiltä kysymyksiä, että mistä muistiossa on kyse”, kertoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. ”Näen, että ympäristöjärjestöt haluavat luoda kuvaa siitä, että pohjoismaiset metsät ovat huonossa kunnossa”, toteaa metsäkoordinaattori Lotta Heikkonen Nordic Family Forestry -järjestöstä. Ennen on ollut alueellisia kyläyhteisöjä, nyt tavoitteena on muodostaa yhteisöllisyyttä luonnonhoidon ympärille”, kertoo projektipäällikkö Tiina Lintuharju Metsäkeskuksesta. 09 315. . Pientalorakentaminen on noussut hiljalleen vuoden 2015 pohjalukemista, ja tälle vuodelle odotetaan jopa pientä harppausta. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Elyn roolia vastaavissa prosesseissa on syytä selkiyttää. Toivottavasti tarkoitus ei nyt pyhittänyt keinoja. Osallistavaa luonnonhoidon suunnittelua kokeillaan Kuhmoisten Kukasjärvellä ja Mäntyharjun Hietaniemen alueella. Fakta Tarkoitus pyhittää keinot. KOMMENTTI. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi TIIA PUUKILA M aanomistajat pääsevät nyt ensi kertaa osallistumaan alueelliseen luonnonhoidon suunnitteluun. Europarlamentaarikko Heidi Hautala on viitannut muistioon kuvaillen elyn arviota PEFC:stä ”murhaavaksi”. Kuusitai kahdeksankulmaisten huvimajojen kysyntä on hiipunut. Maaja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on ulottaa luonnonhoidon suunnittelu yli tilarajojen. Parannettavaa on paljon, mutta elyn tapa toimia ei johda toivottuun lopputulokseen. Jos hoidettaisiin yhtä kokonaista aluetta kerralla, luonnonkin kannalta saataisiin enemmän tulosta aikaiseksi”, Lintuharju toteaa. Ratkaisu kääntyy EU:n metsäja ilmastopolitiikassa helposti elinkeinojemme etuja vastaan. Hintatiedot ovat tammikuuhun ulottuvasta tullitilastosta, mutta hinnat ovat jatkaneet nousuaan sen jälkeenkin. Sisältö päivitetään viiden vuoden välein sidosryhmien yhteistyönä. ”Olen ollut rakennusalalla yli 20 vuotta, ja koskaan puutavaran hinta ei ole noussut näin rajusti ja nopeasti”, maan suurimman talotoimittajan Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja Joran Hasenson kiteyttää. Hasensonin mukaan kohonneet kustannukset on jossakin vaiheessa siirrettävä lopputuotteisiin, jotta toimintaa ylipäätään voidaan jatkaa. Vesien suojelu ja elinympäristöjen kunnostukset voidaan toteuttaa kemeravaroin, joten niistä ei aiheudu kuluja maanomistajalle. Sovittaa yhteen kestävyyden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. ”Tähän saakka luonnonhoitohankkeet ovat lähteneet maanomistajan aloitteesta, mutta niissä on ollut ongelmana se, että ne ovat olleet hyvin yksittäisiä kohteita. Käsittää yli 30 kriteeriä metsätaloudelle ja vaatimuksia sertifikaatin haltijalle. Ympäristöjärjestöt ovat jo vedonneet muistioon EU:n metsäprosesseissa. Sahatavaramarkkinoiden asiantuntijan näkemys on, että hinnat nousevat kesään mennessä vuodenvaihteen 2018–2019 tasolle, jolloin mäntytavara hipoi 210:tä euroa ja kuusitavara hiukan ylittikin sen. ”Ideana on muodostaa alueellisesti yhteistoimintaa eri toimijoiden, metsäalan ammattilaisten ja maanomistajien kanssa. . Kalliimman kuusisahatavaran hinnannousu ei ole ollut aivan yhtä voimakasta, mutta se on edelleen kymmenen euroa mäntytavaraa kalliimpaa 200 euron kuutiohinnalla. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Vuosina 2019–2021 tarkistustyöhön osallistui 65 toimijaa. Toisaalta Jalotakan tuotteilla on kysyntää poikkeuksellisen hyvin, ja hintoja tarkistettiin vastikään ylöspäin. Toisaalta hän on nähnyt, että kaikki suhdanteet kääntyvät aikanaan. Myös paikallisilta kalastuskunnilta, riistanhoitoyhdistyksiltä ja luontoharrastajilta on pyydetty ehdotuksia sähköpostitse. Jalotakan päätuotteeksi ovat nousseet kesäkeittiöt, joita menee niin paljon kuin pystytään toimittamaan. Luonnonhoitokohteiksi sopivat esimerkiksi ennallistettava suo tai vesistöä kuormittava metsäoja. Alueiden metsänomistajille avautuu touko-kesäkuussa sähköinen karttakysely, johon he voivat ehdottaa luonnonhoitokohteita. syytä selventää ja varmistaa, miten toimitaan, jos lopputulos jää erimieliseksi”, Laakkonen-Pöntys toteaa. Korona antaa ja ottaa Kotimaan sahatavaran käyttäjät ovat kokeneet koronasuhdanteen kahdella tavalla. 040 1623991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 3 AJASSA / 6.5.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. ”Sahatavaralla on huippusuhdanne oikeastaan kaikilla markkinoilla, joten nyt pitää varautua siihen, että tämä suhdanne saattaa kestää pitempään.” Kesäkeittiöitä kysytään Kotkalainen Jalotakka Oy myy piharakennuksia noin miljoonalla eurolla vuodessa. Elyn päätös jättää PEFC-standardiluonnos allekirjoittamatta voi tulla suomalaisille veronmaksajille kalliiksi. . 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. . Mikäli karttakysely aktivoi metsänomistajia, Metsäkeskus voi hyödyntää sitä jatkossa valtakunnallisesti luonnonhoitokohteiden haussa. Metsätalouden ekologista kestävyyttä on tarkasteltava kriittisesti. . Muistio vapaasti jaossa Ely-keskuksen muistio irtaantumisen perusteluista on vapaasti jaossa verkossa. . Kyseessä on Suomen metsäkeskuksen pilottihanke. . Määrittää vaatimukset toiminnalle sertifioiduissa metsissä. Luonnonhoitoa yli tilarajojen MIKKO HÄYRYNEN M äntysahatavaran vientihinta on noussut viime syksystä lähes 15 prosentilla 190 euron kuutiohintaan. . ”Toistaiseksi sahatavaraa on saatu, mitä on tarvittu, mutta hinnat ovat lähes kohtisuoraan ylös”, toimitusjohtaja Niko Muurinen sanoo. . Sahatavaran hinnat tanakassa nousussa Elyltä raskas lausunto PEFC-sertifioinnista PEFC-STANDARDI . Toisaalta sahatavara on kallistunut ennenkokemattomalla tavalla. Se on MTK:n mukaan toimitettu myös EU-komissioon
Puuta tarvitaan lisää Oulun tehtaalle, missä tammikuussa ryhdyttiin valmistamaan uudenlaista kolmikerroskartonkia. Työntekijäpuolella toivo yhä elää, mutta yhtiö on tehnyt jo ratkaisunsa. Ränsistyneen pajukon voi jättää sekä suojaamaan taimia päällekaatuvalta heinikolta että verhopuustoksi hallan varalta. Tilanne on toinen kuin 2000-luvun lopulla, jolloin tehtaita lakkautettiin ja opinto-ohjaajat eivät uskaltaneet suositella metsäopintoja. Vastaavaa tutkimusta ei Tutkittavana metsäopiskelijat Minkälaisia ensi syksynä metsäopintonsa aloittavat nuoret ovat. Pari vuotta myöhemmin sillä ajettiin paperikoneiden maailmanennätys. Nyt tehdas palaa keittämään muita sellulaatuja, ainakin toistaiseksi. Peltoheitoilla on sontalannoituksen perintönä huimasti kasvuvoimaa, joten niiden istuttaminen tuntuu mukavalta – ilman tukeakin. Paperi tai liukosellu eivät enää kuulu yrityksen strategiassa kasvualueisiin. Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta Suomen Metsäyhdistyksen ja Työtehoseuran tutkimuksessa. Suomen Metsäsäätiön rahoittama kysely tehdään opintojen ensimmäisillä viikoilla toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston metsäopinnot aloittaneille. Opiskelupaikat täyttyvät, mutta kilpailua saisi olla enemmän. VEITSILUODOSSA on jalostettu vuodessa noin kaksi miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Käänne oli nopea, sillä vain runsas vuosi sitten Uimaharjussa otettiin käyttöön 52 miljoonaa euroa maksanut uusi liukosellulinja. Pohjoisesta tuodaan puuta myös Pohjois-Karjalan Uimaharjuun, missä niin ikään sulatellaan isoa uutista. Lukijakuva YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla aloitettiin viime viikolla. Sen Suomen Metsäyhdistys haluaa selvittää. 6.5.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva S irpa Kärkkäinen on kohtalaisen tyytyväinen. STORA ENSON päätökset ovat poikkeuksellisen isoja. ”Tämä muutaman vuoden jatkunut hyvä trendi tuntuu jatkuvan. Ojanpientareiden hieskoivuista saa hivenen hakkuutuloja, ja uudistamisen voi hoitaa edullisesti istuttamalla harvahkoon isoja taimia. MIKKO HÄYRYNEN Melkein hyvä ”Sekametsä tulossa” TIMPPA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. fi. Metsäopintoihin on riittänyt tänä vuonna hyvin hakijoita. Kuusi on sitkeä ja nousee ainakin karkeakortisen kasvuston läpi. Ehto evää tuen kapeasarkaisilta, ojistaan voimakkaasti puskittuneilta turvepelloilta, joita suomaakuntien peltoheitoista on huomattava osa. Vauhti ei kuitenkaan riittänyt pitämään tehdasta kannattavana. Esimerkiksi ensi syksyksi metsäalan perustutkinnon aloituspaikkoja on runsaat 600, mutta ensisijaisia hakijoita reilut 500. Mutta tarvitaanko kaikkeen tukea. Paperin kulutuksen romahduksesta kertoo, että samalla kertaa Stora Enso ilmoitti lakkauttavansa Ruotsissa Kvarnsvedenin tehtaan, missä uusin paperikone vihittiin melkein äskettäin, vuonna 2006. Luova tuho etenee. Ne tulivat yllätyksenä, mutta eivät odottamatta. Toimitusjohtaja Annica Bresky tavallaan kertoi niistä jo viime marraskuussa esitellessään yrityksen uutta strategiaa. Muokkaus ei tuo oleellista etua, joten sen kustannuksen voi säästää. Toki lisää hakijoita tarvitaan, mutta ihan hyviltä hakijamäärät näyttävät”, hän summaa. Stora Enso ei kuitenkaan aio vähentää ostojaan Suomesta. Mikä saa nuoret hakeutumaan metsäalalle, miten he metsää arvottavat ja minkälaisin odotuksin he tulevana syksynä aloittavat opintonsa. Maailman pohjoisin paperitehdasintegraatti Kemissä pysähtyy kesällä. Tuotteet vaihtuvat, mutta puu pysyy. Suomessa pakkaamista edustaa Oulun uusi kartonkikone, rakentamisen ratkaisuja esittelee Helsinkiin nouseva puinen pääkonttori ja uusista tuotteista esimerkkinä on Sunilan ligniiniä jalostava koelaitos. Uusiutuva tulevaisuus kasvaa metsissä, muistutti Annica Bresky osavuosikatsauksessa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TUORE metsityslaki olisi lähes hyvä ilman valuvikaa, joka edellyttää, että saran puuttoman leveyden tulee olla vähintään 20 metriä. Stora Enso ilmoitti lopettavansa tekstiilien raaka-aineeksi tuotetun liukosellun valmistuksen. Tällä hetkellä metsä, puutuotteet ja puurakentaminen kiinnostavat, mutta se ei silti näy hinkuna metsäalan ammatteihin. Kärkkäinen työskentelee nuorisoviestinnän johtavana asiantuntijana Suomen Metsäyhdistyksessä ja seuraa tarkasti metsäalan vetovoimaa. Hän ilmoitti Stora Enson keskittyvän jatkossa pakkaamiseen, rakentamisen ratkaisuihin ja biomateriaaleihin. Vain saha jatkaa toimintaansa
ALBERT EINSTEIN totesi, että “kaikkea tulisi yksinkertaistaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ei yhtään enempää”. Onko kokemuksia istutuksesta näin viime tipassa muokattuun maahan?” REIJO RUOTSALAINEN ”Olen usein istuttanut kuvion toista laitaa maanmuokkauksen ollessa käynnissä. Vastaako viestintä todellisuutta. Eli tällä hetkellä selluja sahatavarapuun välillä ei ole suurta jalostusarvoeroa. Siinä pitäisi huomioida myös se, mitä vaikutuksia sillä on hiilidioksidipäästöihin Kiinassa, missä se korvaa esimerkiksi muovipakkauksia ja synteettisiä kuituja tekstiiliteollisuudessa. Nyt jänskätään, milloin kasaavat risut laaniin, että pääsisi kaivuri töihin. Sosioekonomiset syyt voivat myös tukea sellun valmistusta. Ei niin yksinkertaista ”Uudistushakkuu tehtiin alkutalvesta ja kasoihin ajetut risut jäivät aukolle kuivahtamaan. Toivotaan, että Suomen metsiä käytettäisiin mieluummin puurakentamiseen. Näin hiilidioksidi pysyisi varastoituna niissä mahdollisimman kauan. . Luulen, että heillä voi olla luontainen taipumus katsoa metsää monesta näkökulmasta.” Tutkimustuloksia nuorten metsäopiskelijoiden ajatuksista saadaan vuoden kuluttua kevättalvella. Lyhytkestoisiin käyvät kuitupuu, hake ja tuotannon sivuvirrat, kun taas pitkäkestoisiin sopivampi on yleensä tukkipuu. Metsäopintoja tarjoaa Suomessa kaksi yliopistoa, kuusi ammattikorkeakoulua sekä noin 20 ammattillisen koulutuksen järjestäjää. Ne saatetaan tehdä myös eri puuraaka-aineesta kuin pitkäkestoiset. Metsäalan opiskelupaikkoja on ensi syksynä lähes tuhat ja ensisijaisia hakijoita runsaat 1 300. Risut eivät haittaa, kun kone työntää ne muokkauskohdista syrjään.” PUUKI ”Puut ostaneeseen ostomieheen heti yhteys ja kysymys sinne, milloin risut ajetaan laaniin. Toivottavaa onkin, että etenkin sellun jatkojalostaminen kasvaa nykyisestä. Nyt puhuttavat ilmastonmuutos ja monimuotoisuus, joista nuoret ovat tietoisia. Otan esimerkin. En ole nähnyt kokonaisvaltaista arviota sellun ilmastovaikutuksista. ”Sodanjälkeisellä metsäammattilaissukupolvella oli eetos nostaa Suomi jaloilleen. Onko taimikossasi ollut myyrätuhoja. Käytännön toimien tekeminen liiallisella yksinkertaistamisella voi kuitenkin viedä ojasta allikkoon. . Eniten vuosittain koulutetaan metsäkoneenkuljettajia. Sellainen olisi tarpeen tehdä. Tätä sanotaan uudistamisen kuumaksi ketjuksi. Sitten laikutus ja istutus.” APLI ”Taimia voi istuttaa myös loppukesällä, kunhan ei heinäkuussa helteillä. Tämä voi olla hyvä yleissuositus, mutta ongelmallinen noudattaa orjallisesti. Ei 65% ole aikaisemmin tehty yhtä aikaa kaikilla koulutusasteilla. Sellaiset, jotka haluavat tehdä bisnestä, joita tarvitaan metsäteollisuudessa ja -taloudessa, eivät välttämättä tule alalle, koska luulevat joutuvansa rämpimään metsässä, vaikka oikeasti työ on siistiä sisätyötä”, Kärkkäinen pohtii. Vastaavasti tukkipuun jalostaminen sahatavaraksi tuo noin nelinkertaisen arvon tukkipuun kantohinnalle. Suositus puun käyttämisestä vain pitkäkestoisissa tuotteissa voi olla huono yksinkertaistus ilmaston sekä sosioekonomisten syiden takia. Sirpa Kärkkäinen on ollut välittämässä nuorille tietoa metsäalasta parikymmentä vuotta. Teetkö tänä keväänä puukauppaa. Kyllähän niitä jo ajetaan talven jäljiltä kovilla kohteilla. ”Emme ehkä osaa houkutella oikeilla asioilla niitä, keitä tarvitsemme metsäalalle. JALKANEN Verkkokeskustelu: Muokkaamaan pitäisi päästä Gallup. Sellu näyttää kuitenkin olevan monille punainen vaate – lyhytkestoisuuden ja alhaisen jalostusarvon takia. . Ihmisen ajattelukyky, henkinen kapasiteetti ja muisti eivät pysty käsittelemään monimutkaisia kokonaisuuksia ilman, että ne ensin puretaan pienempiin osiin. Kärkkäistä kiinnostaa, osataanko metsäalasta viestiä nuorille houkuttelevasti mutta totuudenmukaisesti. Sellun ilmastohyötyjä voidaan edelleen nostaa tehokuutta parantamalla ja luopumalla täysin fossiilisten käytöstä tuotannossa ja logistiikassa – jatkossa kenties myös tuotannon hiilidioksidin talteenotolla ja sen muuntamisella vedyksi. Suomessa valmistetun sellun ilmastonmuutosvaikutuksen arviointi edellyttäisi työlästä laskelmaa. 5 AJASSA / 6.5.2021 Fakta KOLUMNI Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kaikkia edellä mainittuja lyhytkestoisia tuotteita voidaan valmistaa sellusta tai sen sivuvirroista. LAURI HETEMÄKI Kirjoittaja on Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori. Siinä voittaa yhden vuoden kasvun ja säästää yhden heinäysvuoden.” METSÄKUPSA ”Jos risut ovat vielä kasassa hakkuualueella, ei niitä enää tänä keväänä sieltä pois ajeta. . Sellu ja sen jatkojalostaminen voivat näin tehdä. Hienojakoisilla rousteherkillä mailla kevätistutus on suositeltavampi, jotta taimet ehtivät juurtua kunnolla ennen talvea.” A. . Ne kannattaa tehdä niin vähähiilisesti kuin mahdollista. Näin myös tiede etenee: rajaamalla, pelkistämällä ja sulkemalla osan tekijöistä tarkastelun ulkopuolelle. MAAILMA TARVITSEE MYÖS lyhytkestoisia tuotteita, kuten pakkaustuotteita, kemikaaleja, vaatteita ja energiaa. Esimerkiksi metsässä tehtävä työ on huomattavasti vähentynyt, mutta silti metsäalan viestinnässä usein saapastellaan metsässä. Kannattaa lähteä suunnitelmissa siitä.” TOLOPAINEN ”Muokkauskoneen pitäisi tulla touko-kesäkuun vaihteessa ja istutus heti perään. Yksi tutkimuksen tavoitteista on selvittää, minkälainen mielikuva metsäopintonsa aloittaneilla on tulevasta työstään ja vastaako se työelämän tarpeita. SATOJA PAIKKOJA METSÄOPINTOIHIN . Kärkkäinen arvelee, että se on mahdollista. PAPERITEOLLISUUDEN väistämättä vähentyessä Suomessa olisi hyvä, jos muu metsäsektori pystyisi lisäämään työllisyyttä. Lyhytkestoiset tuotteet voivat myös vähentää hiilidioksidipäästöjä, kuten esimerkiksi elintarvikepakkaukset vähentävät ruokahävikkiä ja siten ruuan tuotannon päästöjä. Esimerkiksi tällä hetkellä kuitupuun jalostaminen havuselluksi tuo runsaan kolminkertaisen arvon käytetyn kuitupuun kantohintaan verrattuna. Usein esitetään yksioikoisesti, että metsäteollisuuden tulisi luopua lyhytkestoisten tuotteiden valmistuksesta ja siirtyä pitkäkestoisiin. Mielenkiintoista on myös, pitävätkö 2000-luvulla syntyneet metsäopiskelijat erilaisia asioita työssään tärkeinä kuin menneiden vuosikymmenten ammattilaiset
Järjestelmien tulee ennakoivasti ehdottaa hoitotoimenpiteitä metsäasiantuntijalle ja suoraan metsänomistajalle.” Yhdistys on parhaimmillaan niin täyden palvelun talo kuin metsäalalla voi olla. Koko konsernin liikevaihto on noin 20 miljoonaa. 6.5.2021 / AJASSA 6 Kuka. . ”Metsäalalla ei aina ajatella liiketoimintaa ykkösasiana. Siirtymäkauden ajan hän tosin työskenteli liiketoimintajohtajan nimikkeellä. Yhdistys auttaa metsänomistajia, että kaikille leimikoille löytyy ostaja. Kauppatieteet johtivat Helsingin pankkimaailmaan, josta Ruokonen paluumuutti viime talvena Lappeenrantaan, ensimmäiseen oikeaan metsäalan työpaikkaansa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalassa on kolmisenkymmentä toimihenkilöä, 12 vakituista metsuria ja sopimusurakoitsijoilla henkilöstöä viitisenkymmentä. perheessä vaimo ja kolme lasta . . ”Minunkin onnistumistani mitataan metsien hoidon tasolla.” Pankkimaailman näkökulmaa Yhdistysten tulisi olla yhtenäisempi ketju, sanoo metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan uusi johtaja Jarkko Ruokonen. Hän aloitti Joensuun yliopistossa metsäopiskelijana, mutta taloustieteen sivuopinnot veivät mukanaan ja metsätieteistä riitti välitutkinnoksi sanottu kandivaihe. JARKKO RUOKONEN . 39-vuotias . . Ruokonen pitääkin hyvää palvelua tärkeämpänä kuin yhdistyksen isoja tuottoja. ”Metsäala ei ole pystynyt ottamaan sellaisia loikkia kuin muilla aloilla on tapahtunut. Tulevaisuuden malli Ruokosen nimitys saattaa olla airut tulevaisuudesta. Siksi tarvitaan vahva keskusorganisaatio koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan toimintatapoja.” Keskusorganisaatiolla hän tarkoittaa ennen kaikkea Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:tä. harrastaa mailapelejä, kuntopyörälaji spinningiä, suunnistusta ja metsästystä Jarkko Ruokonen tuo yhdistysmaailmaan pankkimaailman kokemusta.. muuttanut Helsingistä Lappeenrantaan . Koordinoinnin taas tulee liittyä esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämiseen, markkinointiin ja viestintään. ”Työnkuva on metsäalan monimuotoisimmasta päästä, ja osaamista on hyvin laajasti. . Digiloikkia otettavana Ruokosen mielestä digitalisaatiota pitäisi hyödyntää enemmän. . Perinteisesti metsänhoitoyhdistykset ovat olleet metsäammattilaisten johtamia, mutta mitä isompiin yhdistyksiin mennään, sitä enemmän tarvitaan johtamisen ammattilaisia. kauppatieteiden maisteri ja metsätieteiden kandidaatti . Yhdistyksen osuus siitä on kuutisen miljoonaa, loppu on korjuupalvelua hoitavan tytäryhtiön Karjalan Mänty Oy:n liikevaihtoa. Ja suoraan varsin tukevalle paikalle, metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan johtajaksi. työskennellyt 13 vuotta Osuuspankkiryhmässä . Yhdistyksiä on 59 ja Ruokonen uskoo, että fuusioita vielä tulee. ”Nykyisellään yhdistykset ovat moninainen porukka, ja palvelumalleissa on vaihtelua. kotoisin maaja metsätilalta Nuijamaalta . Mutta tulosta pitää tehdä, jotta toiminta jatkuu ja sitä voi kehittää.” Kohti yhtenäistä ketjua Pankkikokemuksensa perusteella Ruokonen haluaisi nähdä yhdistyksetkin entistä yhtenäisempänä ketjuna. MIKKO HÄYRYNEN, teksti KIMMO METSÄLÄ, kuva J arkko Ruokosesta piti tulla metsänhoitaja – ja melkein tulikin. . Rahoitusmaailmankin voi kokea eettisesti oikeaksi, hyvien asioiden edistämiseksi.” Selviä ajattelutapaerojakin löytyy. Uusia palvelutuotteita syntyy esimerkiksi hiilensidonnan ympärille, ja niiden tarjonnassa yhdistystenkin tulee olla mukana.” Ruokonen pitää oven avoimena sille, että palveluja tarjottaisiin aiempaa enemmän myös rahastoille ja muille isoille metsänomistajille. Ruokosen visiossa yhdistyksiin liitetään mielikuva yli tuhannen hengen ammattilaisorganisaatiosta, joka on metsäalan paras ja halutuin työpaikka. Kaakkois-Suomen metsäteollisuuskeskittymässä puulla on kysyntää. Ketjumaisuus haastaa etenkin pieniä yhden pitäjän yhdistyksiä, joilla voi olla vaikeuksia ylläpitää laajaa palvelupakettia. ”Palvelukulttuuria tulisi yhtenäistää niin, että paketti olisi samantyyppinen riippumatta siitä, missä päin Suomea yhdistyksen jäsenen metsät sijaitsevat tai mikä yhdistys häntä palvelee.” Ruokonen vertaa, että pankkimaailmassa organisaation keskusyksikkö tarjoaa vahvan tuen. . ”Pankkimaailmassa pelattiin isoilla pelimerkeillä, metsäalassa taas kiinnostaa konkreettisuus
7 AJASSA / 6.5.2021 Pankkimaailman näkökulmaa
Tuoreita tuhokuusia, kuten tuulenkaatoja, voi jättää metsään 10 kuutiota hehtaarille, mäntyjä 20 kuutiota hehtaarille. . . . Vaikutuksia puunkorjuuseen Männyn osalta metsätuholakia voitaisiin Luken mukaan höllentää. Kuolleita tai kuolevia lehtipuita ei tarvitse poistaa metsästä hyönteistuhoriskin vuoksi, kuten ei myöskään vanhoja, kuivaneita ja jo kuorensa menettäneitä kuusitai mäntyrunkoja. METSALEHTI.FI/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Näillä alueilla kuusen poisviennin takarajapäivämäärän tulisi olla 15. Suunnitteilla on B-alueen eteläosien liittäminen A-alueeseen. . Tuoreen kuusipuun poisvientiä tulisi kirjanpainajariskin vuoksi aikaistaa metsätuholaissa määKuuselle ehdotetaan tiukennuksia metsätuholakiin Mäntypuutavaraa voisi sen sijaan säilyttää aiempaa suuremmissa pinoissa ilman, että siitä aiheutuu hyönteistuhoriskiä. REKISTERÖIDY JA OTA SÄHKÖISET PALVELUt KÄYTTÖÖN. Kuusta ja mäntyä koskevat poistovelvoitteet eivät koske lehtipuita. Metsään voi huoletta jättää pysyvästi niin kuolleita kuin eläviäkin lehtipuita. 6.5.2021 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ T uore kuusipuutavara tulisi osassa Suomea kuljettaa kesällä nykyistä aikaisemmin pois metsästä, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore selvitys. heinäkuuta nykyisen 24. Suomen kuusikot ovat toistaiseksi säästyneet laajoilta kirjanpainajatuhoilta esimerkiksi Etelä-Ruotsiin verrattuna, mutta metsätuholaissa on tutkijoiden mukaan varauduttava ilmastonmuutoksen kasvattamaan hyönteistuhoriskiin. Syksyn ja talven aikana kaadetut kuuset ja männyt on korjattava metsästä viimeistään seuraavan vuoden heinä-elokuussa. An na Ba ck. . ”Etenkin B-alueella on useina vuosina havaittu kirjanpainajien jo lähteneen puupinoista ympärysmetsiin ennen kuin pinot on ehditty korjata pois”, Luken tutkija Tiina Ylioja kertoo tiedotteessa. . . . Su om en m et sä ke sk us Mitä pois. Fakta Maaja metsätalousministeriö valmistelee metsätuholakiin muutosta, joka aikaistaisi tuoreen kuusipuutavaran poistopäivämääriä osassa Suomea. . Maaja metsätalousministeriö valmistelee metsätuholakiin ensi vuodelle muutosta, joka aikaistaisi tuoreen kuusen poistopäivämääriä. Metsätuholain alueittaiset päivämäärätakarajat puutavaran ja tuhopuiden poistolle. heinäkuuta sijaan. Kuusen poistopäivämäärän aikaistaminen lisää hieman puutavaran varastointikuluja. Männyllä taas sallitun puutavarapinon koon kasvattaminen helpottaa puukuljetusten suunnittelua. Liitimme kestotilaukseen uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ ritellyn B-alueen eteläosissa eli ainakin Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Hyönteistuhojen lisäksi metsissä on kuitenkin samalla huolehdittava monimuotoisuudelle tärkeän lahopuumäärän lisäämisestä. Havupuiden poistorajojen tarkoituksena on suojata metsiä hyönteistuhojen leviämiseltä. Tunnelma metsässä sähköistyy. Nykyisin tuoretta mäntyä saa säilyttää 20 kuution pinoissa ilman poistotakarajaa, mutta hyönteistuhoriskin näkökulmasta pinoja voitaisiin kasvattaa 50 kuutioon asti ilman, että männyn ytimennävertäjätuhot yltyvät sietämättömiksi. Puutavarapinojen lisäksi metsätuholain poistovelvoite koskee myös tuoretta vahingoittunutta kuusipuuta, kuten tuulenkaatoja, jos tuhopuun määrä ylittää laissa määritellyt rajat. Tuoreiden puutavarakasojen lisäksi metsästä on poistettava metsätuholain rajat ylittävä määrä yli 10 sentin paksuista tuoretta kuusija mäntytuhopuuta. . Luken tutkijoiden mukaan metsätuholain muutokset vaikuttaisivat puunkorjuun logistiikkaan
Suluissa vuodentakaiset luvut. € 145 (149) 227 (192) 98 (35) 79 (29) Omavaraisuus, % 50,7 (48,4) 58,5 (64,8) 57,6 (56,2) 60 (59) Henkilöstö 23 068 (25 037) 17 670 (18 573) 9 412 (9 154) 2 390 (2 376) ta Kainuuseen ja Koillismaalle. € 161 (262) 279 (243) 136 (61) 82 (34) Liiketulos, % 7 (12) 12 (11) 10 (5) 17 (7) Nettotulos, milj. Puolet kotimaan puusta hankitaan itse, toinen puoli tulee vierailta toimittajilta. Pääjohtaja Ilkka Hämälä luonnehti konsernin tuloksen olevan hyvän ja tyydyttävän välillä. MIKKO HÄYRYNEN P aperin murheita lukuun ottamatta metsäyhtiöiden näkymät ovat lupaavat, ensimmäisen vuosineljänneksen tulostiedot osoittavat. Partasen mukaan Stora Enso jatkaa tavoitteellisia ostojaan, joten välivuosia ei pitäisi tulla. Tästä tuontipuuta on kolme miljoonaa kuutiometriä. Kaikkiaan Stora Enson puunkäyttö siis vähenee pohjoisessa reilut 1,5 miljoonaa kuutiometriä, ja tästä enin osa on koivukuitupuuta. Lisäksi Veitsiluodossa toimintaansa jatkava saha käyttää vuosittain puoli miljoonaa kuutiota mäntytukkia. Puunkäytön nettovähennys jää tätä pienemmäksi, koska Stora Enson uusi kartonkikone Oulussa lisää havukuitupuun käyttöä ensi vuoteen mennessä puolella miljoonalla kuutiolla. Veitsiluoto-uutinen on herättänyt huolta myös Länsija Keski-Suomessa. ”Pohjois-Suomessa on maan suurin hakkuiden lisäämispotentiaali. Stora Enso ja UPM päätyivät käytännössä samoihin liikevaihtomiljooniin, mikä tekee yhtiöiden vertailusta raadollista: UPM kannatti selvästi paremmin ja yhtiö on rahoitusasemaltaan vahvempi.. Sellu, sahatavara, kartonki ja muut kuin painopaperit vetävät. Esimerkiksi Stora Enson osin omistama Tornator toimittaa vuosittain kaksi miljoonaa kuutiometriä puuta Stora Enson laitoksille. Partasen mukaan myös läntisen Suomen puu kiinnostaa yhtiötä edelleen. Stora Enson liiketulos putosi seitsemään prosenttiin, ja yhtiö oli tuloskauden ainoa, jonka kannattavuus heikkeni – joskaan nettotuloksessa ei merkittävästi. Niin varsinaisen toiminnan liiketulos kuin viimeisen rivin nettotuloskin yli kaksinkertaistuivat, ja liiketulosprosentiksi tuli 17, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä viime vuoden vertailukautta korkeampi. Veitsiluodon tehtaiden sulkeminen vähentää erityisesti koivukuitupuun menekkiä. Tulosprosentin oltava yli kymmenen Pääomavaltaisella alalla liiketoiminnan tulosprosenttien tulisi olla kymmenen prosentin paremmalla puolella, jotta rahkeet riittävät tarvittaviin ylläpitoinvestointeihin ja rahaa jää uusinvestointeihinkin. Metsä Groupin tulosprosentti oli juuri kymmenen. € 2 276 (2 207) 2 234 (2 287) 1 400 (1 253) 494 (472) Liiketulos, milj. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. Metsänomistajatahot ovat pelänneet, että Pohjois-Suomen puunhankintaan tulee pari laihaa vuotta ennen kuin Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas kiihdyttää puunhankintaa. Puuvirta kääntyy etelään Partasen mukaan pohjoisen puunhankinta-aluetta ei supisteta eikä puunhankintaan ole ilmoitettu yt-neuvotteluita. ”Erinomainen tulos”, toimitusjohtaja Mika Joukio toteaa. Meillä on siellä vahva organisaatio ja hyvät yrittäjät.” Jatkossa pohjoisen puuta virtaa etelään. Sa m i Ka rp pi ne n vaihdot nousivat edellisvuoden vertailukaudesta. Oulussa kuluu jatkossa 2,5 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta vuosittain. Hän uskoo, että vaikka tuotantokoneisto on täyskäytössä, toimitusvolyymit kasvavat edelleen ja hinnat ovat paikallisvaluutoissa nousussa. Todellisuudessa Kemin paperintuotantoa ei pelasta mikään. Kaikkien paitsi UPM:n liikeMetsäyhtiöillä lupaavat näkymät Painopapereita lukuun ottamatta kaikilla metsäteollisuustuotteilla on nyt kysyntää. Stora Enso käyttää Suomessa vuosittain 20 miljoonaa kuutiometriä puuta. Suhteellisesti parhaimmat kannattavuusluvut tulivat Metsä Group -konsernin kartonkija pörssiyhtiö Metsä Boardilta. 9 AJASSA / 6.5.2021 MIKKO RIIKILÄ S tora Enson metsäjohtaja Janne Partasen puheissa Veitsiluodon paperija sellutehtaiden sulkeminen on vasta suunnitelma, koska yt-neuvottelut ovat meneillään. Pääosin nousua Metsäyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tunnuslukuja. Päätös leikkaa puunkysynnästä kaksi miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta, siitä puolet koivua ja puolet havua. Korjuupalvelua tekeville metsänhoitoyhdistyksille Stora Enso on tärkeä kuitupuun ostaja. Esimerkiksi Stora Enson Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Enocellin sellutehtaan puunhankintaa voidaan suunnaEi välivuotta pohjoisen puunhankintaan Veitsiluodon selluja paperituotannon suunnitteilla olevan alasajon ei Stora Enson mukaan pitäisi seisauttaa pohjoisen puunhankintaa. Maailmantalous elpyy Kiina-vetoisesti. ”Ei huipputasoa mutta normaalia, tervettä liiketoimintaa.” Yli kymmenen prosentin liiketulokseen pystyi myös UPM
Hänen mukaansa maanparannuskuitu vähentää fosforin valumista pelloilta vesistöihin jopa 50 prosenttia. Stora Enson Imatran tehtailla yhtiö jalostaa kuitumassaa maanparannusaineeksi. Eteläja Lounais-Suomen tärkeät vilja-alueet ovat siis liian kaukana Imatran tehtaiden maanparannuskuitujen toimituskohteeksi. Soilfoodin perusti Ilkka Herlin, joka toimii edelleen yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Soilfood Oy la kuituaineksen hyödyntäminen on osa tehtaan sivuvirtojen hallintaa. Taimikonhoidolla varmistat uuden metsäsi kasvun ja saat hakkuutuloja nopeammin. MAAja metsätalousministeriö on myöntänyt Metso-monimuotoisuusohjelman ympäristötuelle ja luonnonhoitotöille tälle vuodelle rahoitusta yhteensä runsaat yhdeksän miljoonaa euroa. Soilfood tarjoaa maanparannusainetta pelloilleen levittäneille viljelijöille mahdollisuutta myydä muodostuvia hiilinieluja päästökompensaatioiksi. Se on kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Orgaanisen eli eloperäisen aineksen lisääminen viljelymaahan tekee pellosta hiilinielun. Tämän vuoden potista runsaat kahdeksan miljoonaa euroa suunnataan kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten tekoon ja runsas miljoona euroa luonnonhoitohankkeisiin. Stora Enso maksaa Soilfoodille sivuvirtojen käsittelystä. Tavoitteena on tehdä ympäristötukisopimuksia 3 800 hehtaarille, luonnonhoidossa toteutustavoite on 250 hehtaaria. Sellutehtaan sivuvirroista jalostettua maanparannusainetta levitetään 20–80 tonnia hehtaarille. Vain prosentti kaatopaikoille Soilfood käyttää useiden metsäteollisuuslaitosten sivuvirtoja raaka-aineenaan. Mikäli ohjelman tavoitteisiin – luonnonhoitoa ja ympäristötukea 82 000 hehtaarille vuoteen 2025 mennessä – haluttaisiin päästä, pitäisi summa lähes tuplata seuraaviksi vuosiksi, ministeriöstä todetaan. ”Viljelijöille maanparannusaine on maksullista, mutta edullista. Maaperän eloperäisen aineksen lisääminen parantaa myös viljasatoja. ”50 vuoden kuluttua yli kymmenen prosenttia kuidun sisältämästä hiilestä on jäljellä”, kertoo Soilfood Oy:n tuotekehityspäällikkö Ossi Kinnunen. Pelloilta vesistöihin valuvat ravinnepäästöt vähenevät ja viljasadot paranevat. VOITA METSURI PÄIVÄKSI! UPM Metsä lupaa hyvää. TILAA TAIMIKONHOITO www.upmmetsa.fi/taimikonhoidonaika SAANKO LUVAN. Sellutehtaan runsain sivutuote on puunkuori, joka poltetaan voimalaitoksessa. Myös yrityksen toimiva johto on nykyisin yhtiön osaomistaja. Kuljetus ja levitys pellolle lohkaisevat ison osan viljelijän maksamasta hinnasta”, Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen kertoo. Fosforipäästöt puolittuvat Kaikkiaan Soilfood käyttää vuosittain 300 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja. 6.5.2021 / AJASSA 10 600 900 1200 1500 10 15 20 Mäntykuitupuun hintakehitys, pystykaupat Havusellun hintakehitys Lähde: Fastmarkets FOEX Lähde: Luke Euroa/m 3 USD/tonnia 2011 2021 2016 2011 2021 2016 MIKKO RIIKILÄ P eltoon levitettävät sellutehtaan kuitupitoiset lietteet lisäävät orgaanisen aineksen määrää viljelymaassa ja parantavat maaperän vedenpidätyskykyä. Anjala on lähempänä tärkeitä viljelysalueita. Imatran tehtailSellutehtaalta pellolle Metsäteollisuuden sivuvirrat parantavat viljapeltojen maaperää ja vähentävät ravinnehuuhtoumia. Metso sai lisää rahaa Nimittäin auttaa sinua metsänhoidossa. Maanparannuskuituja kannattaa kuljettaa 150 kilometrin päähän tehtaalta. Peltojen maanparannusaineena käytetään kuitulietteen lisäksi sellutehtaan prosessista poistettavaa kalkkia. ”Imatran tehtaiden sivuvirroista vain prosentti menee kaatopaikoille”, Klemetti toteaa. Imatran tehtaan ympäristöpäällikkö Teemu Klemetti kertoo, että maanparannukseen jalostetaan sellusta erotettavaa, käyttökelvotonta nollakuitua sekä jätevedenpuhdistamolta saostunutta kuitumassaa ja ravinteikasta biolietettä. Kun teet sopimuksen metsänhoitotyöstä 30.6.2021 mennessä, voit voittaa metsurin päiväksi töihin! Arvomme 10 palkintoa. Soilfood jalostaa kuitenkin myös Stora Enson Anjalan tehtaiden sivuvirtoja. Osa hiilestä hajoaa nopeasti, mutta ei kaikki
”Shanghain pörssissä noteeratut pitkäkuitusellun futuurihinnat lähtivät syksyllä nousuun, mikä oli vahva signaali sellun hintanäkymistä.” Kuvassa on valkaistua sellukuitua.. Taloudessa on patoutunutta ostovoimaa. Sellun kysyntä palautui Kiinassa pandemiaa edeltäneelle tasolle viime vuoden lopulla. ”Analyytikot arvioivat, että sellun hintapaine ylöspäin säilyy ainakin tämän vuoden.” Kiina-vetoista hintarallia ”Kiina oli ensimmäinen suuri markkina-alue, jonka taloudellinen toiminta alkoi toipua koronan aiheuttamasta taantumasta”, toteaa johtaja Lars Halén metsäteollisuustuotteiden hintaindeksejä ylläpitävästä Fastmarkets FOEX -yhtiöstä. Elvytysrahaa tulvii, ja kun palveluja on ollut suljettuna, kuluttajille on jäänyt kuluttamatonta rahaa. MIKKO HÄYRYNEN S ellujen hinnat ovat tänä vuonna nousseet reippaasti kahden matalahintaisen vuoden jälkeen. Toinen tekijä on talouden yleinen piristyminen ja kysynnän elpyminen etenkin hygieniapapereissa. Nousun taustalla on neljä perussyytä, arvioi pääekonomisti Maarit Lindström Metsäteollisuus ry:stä. ”Yhtäältä on tarjonnan heikkeneminen, joka liittyy pitkittyneisiin huoltoseisokkeihin ja tuotannonleikkauksiin, ja ylipäätään korona-ajan häiriöihin”, hän sanoo. le niukkuutta. 11 AJASSA / 6.5.2021 Sellu kipuaa kohti hintahuippua Nousevatko samalla myös kuitupuun hinnat. Neljäntenä ovat logistiikkavaikeudet, jotka ovat luoneet markkinoil600 900 1200 1500 10 15 20 Mäntykuitupuun hintakehitys, pystykaupat Havusellun hintakehitys Lähde: Fastmarkets FOEX Lähde: Luke Euroa/m 3 USD/tonnia 2011 2021 2016 2011 2021 2016 600 900 1200 1500 10 15 20 Mäntykuitupuun hintakehitys, pystykaupat Havusellun hintakehitys Lähde: Fastmarkets FOEX Lähde: Luke Euroa/m 3 USD/tonnia 2011 2021 2016 2011 2021 2016 Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Sellujen toimitukset ovat viivästyneet, koska konttien saatavuudessa on ollut ongelmia ja kontteja on ollut väärässä paikassa. Kolmantena ovat maailmantalouden suotuisat näkymät
Järjestön näkemyksen mukaan tukkipuun hintataso on kohtuuttoman korkea, koska integraatit mieluummin nostavat harvennusleimikoilla pienempikertymäisen tukin hintaa, jotta kuitupuun hintaa ei tarvitsisi nostaa. hake 8 343 20 Sahahake ja puru 6 860 16 Yhteensä 41 953 Lähde: Luke Futuuri on sitoumus, että tiettynä aikana tulevaisuudessa kauppaa tehdään tietyllä hinnalla. ”Selluntuottajat sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa ovat nostaneet hintoja omilla alueillaan hyödyntäen Kiinan vetoapua”, Halén sanoo. m 3 % Kotimaan raakapuu 26 750 64 Tuontipuu ml. Kantohinnan rooli pieni Kuitupuun hinnat eivät kuitenkaan seuraa sellun hintoja tanssipartnerin lailla. Veitsiluodon suljettavan integraatin kuitupuun käytöstä hiukan yli puolet on koivukuitua. ”Sahoillakin menee hyvin, joten pääteja harvennushakkuilta tulevan kuitupuun ja sahahakkeen suhteet tuskin muuttuvat”, ennakoi PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Kuitupuusta suurin osa tulee harvennuksilta, mutta noin kolmannes päätehakkuilta. Sahoille hyötyä ja ehkä haittaakin Kuitupuun hinnannousu voi parantaa sahayhtiöiden kannattavuutta, sillä ne voivat ainakin yrittää myydä tukkien pinnoista tulevan sahahakkeen selluja paperitehtaille parempaan hintaan. Samalla hän muistuttaa, että sellusuhdanteella saattaa olla sahojen kannalta myös toisensuuntaista vaikutusta. Mutta sellu on silti välituote ja painopaperit ovat iso kysymys.” Hyvältä näyttää, sillä UPM antoi huhtikuussa positiivisen tulosvaroituksen. Kuitupuun kysyntä vahvistuu etenkin Pohjois-Suomessa Kemin ja Oulun investointien myötä. Hinnannousulle ei ole kaavaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen painottaa, että sellun hinnan ja kysynnän nousu mahdollistaa kuitupuun hinnan nousun, mutta nousun suuruus ratkaistaan kuitupuumarkkinoilla. Tehtaalle toimitetun puuraaka-aineen osuus on 15 prosentin luokkaa massaja paperiteollisuuden kustannusrakenteesta. Ja kuten monesti aiemminkin, Kiinasta vaikutukset levisivät myös muille suurille markkinoille, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. PTT näkee, että sulkeminen hidastaa koivukuidun markkinoita, mutta muuten vaikutukset puumarkkinoille jäävät vähäisiksi. Milj. ”Oletus on, että sahahakkeen hinta seuraa kuitupuun hinnan kehitystä”, toteaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori. Mäntykuidun nimellishinta nousee ennätystasolle viimeistään ensi vuonna, mutta kuusikuitu ei ylitä vuoden 2017 huippuhintoja. Kun siitä vähennetään korjuu ja kuljetus sekä tuontipuu ja sahoilta tulevat hakkeet, kantohinnan osuudeksi jää viitisen prosenttia. Nyt on hyvä aika kuitupuun myynnille, mutta metsänomistajien ja heidän edustajiensa pitää huolehtia kilpailutuksesta.” ”Kuitupuun kantohinnat eivät koskaan vaihtele yhtä voimakkaasti kuin sellujen hinnat.” Kuitupuusta suurin osa tulee harvennuksilta, mutta noin kolmannes päätehakkuilta. ”Fakta on kuitenkin, että raakapuun kysyntä ja hinnat ovat nousussa, ja sellun maailmanmarkkinan kehityksen pitää näkyä myös kannolla ja nousuvaraa on edelleen. Sami Karppinen. 6.5.2021 / AJASSA 12 Viidennes ulkomailta Selluteollisuuden puunkäyttö vuonna 2019. ”Jos sellu pitää hintansa, niin metsäyhtiöille on luvassa sen osalta varsin hyvä vuosi. Puuraaka-ainekustannus on siis huomattavasti pienempi kuin sahateollisuudessa, jossa raakapuukustannus on jopa yli puolet kokonaiskustannuksista. PTT:n arvion mukaan kuitupuiden keskihinnat päätyvät tänä vuonna noin kolme prosenttia viimevuotista korkeammiksi, ja hinnannousu jatkuu samalla tasolla vuonna 2022. ”Rahan arvon muutoksesta korjatuilla reaalihinnoilla kuitenkin vuonna 2008 käytiin korkeammalla”, Horne sanoo. ”Kuitupuun kantohinnat eivät koskaan vaihtele yhtä voimakkaasti kuin sellujen hinnat”, sanoo tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksesta. Sivutuotteina syntyy saman verran haketta ja purua. Tämän vuoden liikevoiton odotetaan nousevan, koska sellun kysyntä on jatkunut hyvänä ja hinnat ovat nousseet arvioitua nopeammin. Kuidun hinnat ennätykseen Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa, että kuitupuun kauppamäärät kasvavat viime vuodesta noin kuudella prosentilla, mikä määrällisesti tarkoittaa noin miljoonaa kuutiometriä. Hän muistuttaa, että etujärjestöllä ei saa olla laskentakaavaa, jolla kuitupuun hinnannousuvara voitaisiin laskea. Sahatavaran tuotanto on muutaman vuoden ollut 12 miljoonan kuutiometrin tuntumassa, ja Merivuori ennakoi, että tänä vuonna saatetaan mennä sen yli. ”Sen vuoksi sellun hintamuutokset eivät voi vaikuttaa kuitupuuhun yhtä selvästi kuin sahatavaran hinnat näkyvät tukkipuun kantohinnoissa”, Kniivilä toteaa. Mutta historiakäyrät osoittavat, että jotain vaikutusta on, vaikkakin se on lievää ja tulee viipeellä. Määrä on enemmän kuin sellutehtaat käyttävät, mutta haketta toimitetaan myös mekaaniseen massanvalmistukseen kemihierretehtaille. Futuurit ennustivat oikein, sillä Kiinassa koettiin hintaralli, jossa havusellun hinnankorotukset seurasivat toisiaan ennennäkemättömän tiuhaan aina maaliskuulle saakka
Lähde: Tilastokeskus, Metla Kuitupuun hinnalla vähäinen merkitys Massaja paperiteollisuuden kustannusrakenne. hake 8 343 20 Sahahake ja puru 6 860 16 Yhteensä 41 953 Lähde: Luke Vuoden 2011 arvio. Milj. m 3 % Kotimaan raakapuu 26 750 64 Tuontipuu ml. Puuraaka-aine % kantoraha 4 korjuu 3 kuljetus 2 tuontipuu 2 hake 4 Muut raaka-aineet % mineraalit 3 kemikaalit 8 tuontimassa 2 muut 9 Työvoima Energia Muut kustannukset (kuljetus, kunnossapito, markkinointi ym.) Poistot 35 % 10 % 12 % 22 % 6 % 15 % Sa m i Ka rp pi ne n Pinossa on koivukuitua.. 13 AJASSA / 6.5.2021 Viidennes ulkomailta Selluteollisuuden puunkäyttö vuonna 2019
Tukkileimikolla voi nyt tehdä hyvän tilin, mutta puukaupparahojen tuottoisa sijoittaminen ei välttämättä ole helppoa. Hinnat olivat pääosin nousussa. Tuottavat sijoitusvaihtoehdot puukaupparahoille ovat sen sijaan kortilla. PUUNHINTOJEN nousu on innostanut metsänomistajat puukaupoille kevään kynnyksellä. 6.5.2021 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 TUORE PUUKAUPPA Kohde: Kuusivaltainen päätehakkuu, korjattavissa myös kelirikon aikana. Hankintahinnoista laskussa olivat kuusitukki ja -kuitu sekä pikkutukit. Avohakkuu Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Kuusirunko 1200 57 68 400 Mäntytukki 120 62 7 440 Mäntykuitu 75 22 1 650 Mäntyparru 10 30 300 Koivutukki 5 45 225 Koivukuitu 30 20 600 Haapakuitu 4 10 40 Laho 12 Yhteensä 78 655 Harvennushakkuu Yhteensä 76 1 847 Leimikko yhteensä 80 502 Kelirikkokuusikko runkohinnalla SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva T ukkien nousevat hinnat houkuttelevat nyt metsänomistajaa kysymään tarjouksia päätehakkuuleimikosta. Puukaupassa nousu jatkui jo kolmatta viikkoa peräkkäin. Lisäksi harvennusta. Koko maan keskikantohinnat kohenivat koivukuitua ja kuusipikkutukkia lukuun ottamatta. Hakkuuaikeet kasvussa Ostajat ovat tukin perässä, joten kesäkorjuukelpoisella päätehakkuuleimikolla voi tehdä nyt kelpo tilin. Leimikoita myyntiin OP Ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi kannustaa metsänomistajia hyödyntämään puukauppatilanteen. Näin erityyppisille osMistä tukkitilille tuottava sijoituskohde. Ostomäärä kohosi Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan toissaviikolla 675 000 kuutioon. Metsä Groupin metsäasiantuntija Jarkko Liukkonen kävi kuvaamassa Hankasalmella myynnissä olevaa leimikkoa Trestima-sovelluksella viime viikolla. ”Tästä voisi tehdä runkohintatarjouksen”, pohti Liukkonen hyvälaatuisessa tukkimetsässä.. Tämä näkyy selvästi hakkuuaikomuksista. Osakesijoittajan on Gerichin mukaan nyt oltava valmis ottamaan kohtalaisen iso riski. Sijainti: Pohjois-Karjala Ostaja: Yksityinen saha Hakkuukertymä: arvio 1 518 m 3 Leimikon koko: Avohakkuuta 4,5 ha, harvennusta 1,4 ha Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa, jossa ostajat laittoivat tarjouksissa parastaan peliin. Kaupat solmittiin huhtikuussa 2021. Hän rankkaa tukkisuhdanteen kolmen parhaimman joukkoon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Se on 500 000 kuutiota enemmän kuin sitä edeltäneellä viikolla. Jos investointitarpeita ei ole, voikin myös tukkimetsän hakkuun lykkääminen olla taloudellisesti järkevä ja vähäriskinen vaihtoehto. Metsäkeskukseen tehtiin toissaviikolla metsänkäyttöilmoituksia noin 1,9 miljoonan kuution edestä. Jos tiedossa on välittömiä investointitarpeita, ajatus puukaupasta on varmasti hyvä. Avohakkuun kuusipuu myytiin runkohinnalla. ”Sahatavaravarastot ovat matalalla ja kysyntä on kovaa. ”Jos jostain saa nyt kahdesta kolmeen prosentin positiivisen tuoton, pitäisin sitä kohtuullisen houkuttelevana”, von Gerich sanoo. Usein päätehakkuuvaiheen metsä tarjoaa edelleen hyvinkin parin prosentin vuotuista tuottoa, jos metsätuhoriskit ovat pienet. Määrä on runsaat 200 000 kuutiota enemmän kuin edeltäneellä viikolla ja 250 000 kuutiota enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Nyt kannattaa valmistella leimikoita myyntiin.” Kortejärvi tekisi hyvästä päätehakkuukohteesta oman leimikkonsa ja paketoisi heikommat päätehakkuut ja harvennukset toiseen leimikkoon. ”Tällä hetkellä on haastavaa löytää houkuttelevaa sijoituskohdetta. Korkomarkkinat ovat olleet pitkään pois pelistä, ja osakemarkkinoilla on huolta yliarvostuksesta”, kuvailee tilannetta Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Puunostajista ainakin Metsä Group ja Stora Enso tarjoavat sijoitusmahdollisuuksia puukaupparahoille kaupan yhteydessä
OP:n Parkkinen näkee inflaatiouhkan todellisena, mutta ei koe, että tilanteesta pitäisi olla huolissaan. 59,55 s 62,90 . 17,07 s 24,24 s 24,21 Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 62,45 s 66,66 s 43,97 . 24,09 s nousussa . Entä kannattaisiko metsäyhtiöiden kuten Stora Enson, UPM:n tai Metsä Boardin osakkeita ostaa. 55,21 s 57,37 s 18,69 s 19,21 . 48,23 . 16,86 s 24,21 . 17,16 . 13,82 Hankintahinnat s 62,03 s 61,91 s 51,30 s 32,99 s 33,00 s 32,99 LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 20,77 s 19,44 s 27,60 . 33,21 Harvennushakkuu s 55,93 s 57,45 s 39,06 s 17,70 s 18,26 s 17,23 s 26,03 s 26,92 Ensiharvennus s 13,66 s 13,36 s 13,17 Hankintahinnat s 61,34 . 12,78 s 22,39 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,14 s nousussa . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15-16 keskiarvo Ostajat ovat tukin perässä, joten kesäkorjuukelpoisella päätehakkuuleimikolla voi tehdä nyt kelpo tilin. 28,11 Uudistushakkuu s 62,78 s 65,75 . 29,51 Uudistushakkuu s 62,80 s 62,93 s 22,14 s 22,50 s 20,44 s 31,43 . 45,66 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. s 16,97 s 13,78 s 11,12 Hankintahinnat s 58,07 s 58,03 s 31,48 s 31,45 s 31,91 s nousussa . 17,94 . 18,71 s 27,23 s 29,70 Uudistushakkuu s 64,06 s 67,25 s 49,75 s 22,44 . ”Mahdolliset hyönteisja tuulituhoriskissä olevat kohteet laittaisin ensimmäisenä myyntiin.” Hoidetussa kasvatusmetsässä yläharvennus on Kortejärven mukaan varteenotettava vaihtoehto. 58,54 . s 13,29 .. Näkisin, että inflaation osalta ollaan nyt palaamassa kohti normaalia.” Pientä eloa korkomarkkinoilla jo on pitkien korkojen suhteen. 61,85 s 64,02 . 47,08 s 20,88 s 22,20 s 19,59 s 30,01 . Puukaupparahoja voi myös siirtää hallitusti seuraaville sukupolville.” Inflaatio kohti normaalia Von Gerichin mukaan inflaatiohuolta ei voida meilläkään täysin sivuuttaa, vaikka riski nopeasti kiihtyvälle inflaatiolle on Euroopassa pieni verrattuna Yhdysvaltoihin. 26,23 Uudistushakkuu . 32,12 s 32,10 s nousussa . 62,70 . 31,01 Uudistushakkuu s 64,05 s 67,46 s 45,26 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,97 s 64,85 s 45,36 s 18,82 s 20,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 20,31 . Hankintahinnat s 60,68 . 31,33 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Metsäyhtiöt ovat pitkän aikavälin sijoittajalle hyvä vaihtoehto. 18,25 . 17,59 . Kortejärvi keksii puukaupparahoille sijoittamisen ohella myös maanläheisiä käyttökohteita. 47,00 s 31,78 . 14,70 s 23,57 s 21,47 Ensiharvennus s 41,34 . 23,28 . Maanläheisiä käyttökohteita Myös OP Ryhmän seniorianalyytikko Henri Parkkinen näkee, että puukaupparahoille voi olla vaikea löytää osakemarkkinoilta tuottavia kohteita matalalla riskillä. 18,89 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 62,86 s 66,43 s 48,43 s 20,22 . Yhtiöillä on selkeä strategia ja kustannuskilpailukyvystä on huolehdittu”, Parkkinen kuvailee. 29,02 . 17,79 s 27,58 s 28,73 Uudistushakkuu s 64,54 s 65,83 s 43,65 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 61,30 s 62,02 s 20,17 s 21,84 . 16,34 . 21,35 . 22,85 . ”Jos inflaatio kiihtyy, myös korot nousevat. 13,43 s 13,57 Hankintahinnat s 58,12 s 58,18 s 49,04 s 31,64 s 32,04 . 31,57 s nousussa . 31,92 .. 21,25 s 24,07 s 19,41 s 32,55 s 31,11 Harvennushakkuu s 55,26 s 55,51 s 37,20 . 24,19 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 62,58 s 65,03 s 41,93 s 18,95 s 22,16 . s nousussa . Sen ansiosta harvennuksella voi hyödyntää tukin hyvää hintaa, mutta laadukas metsä jää edelleen tuottamaan. 17,87 . 25,33 Ensiharvennus . ”Negatiiviset korot tuskin ovat uusi normaali”, von Gerich huomauttaa. 29,70 Harvennushakkuu s 53,17 s 54,70 s 39,10 s 17,56 s 17,80 . 32,28 s 31,87 s nousussa . 17,19 . 17,88 s 17,56 . 15 AJASSA / 6.5.2021 tajille olisi tarjolla houkuttelevia kohteita. 30,78 Harvennushakkuu . ”Tästä voisi tehdä runkohintatarjouksen”, pohti Liukkonen hyvälaatuisessa tukkimetsässä.. ”Metsänhoitoon, kuten taimikoihin ja lannoituksiin kannattaa aina sijoittaa. 14,33 . 51,92 s 51,17 . 19,08 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,82 s 26,73 . 19,67 . 17,95 . 26,87 . 20,91 . 18,78 . 31,85 . .. 15,37 s 25,39 s 26,09 Uudistushakkuu s 57,87 s 59,23 s 20,23 s 21,16 s 18,09 s 27,72 s 27,51 Harvennushakkuu s 49,24 s 46,80 s 18,15 s 16,41 . Metsä Groupin metsäasiantuntija Jarkko Liukkonen kävi kuvaamassa Hankasalmella myynnissä olevaa leimikkoa Trestima-sovelluksella viime viikolla. ”Mielenkiintoinen kysymys kuitenkin on, miten pitkään talouden tukemista jatketaan koronan helpottaessa.” Jos rahaa jaetaan markkinoille avokätisesti koronan jälkeenkin, voi pankissa makaavien puukaupparahojen arvo alkaa sulaa kiihtyvän inflaation seurauksena. s 12,41 .. 18,00 s 26,00 . 19,04 s 29,11 . 31,31 Harvennushakkuu s 55,77 s 56,54 s 40,73 . 13,49 . 22,22 s 19,44 . 12,80 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 23,75 Ensiharvennus s 36,70 s 40,90 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,02 s 52,79 s 18,13 s 15,60 s 24,79 Uudistushakkuu s 55,78 s 53,95 s 21,58 s 18,36 s 27,40 Harvennushakkuu s 47,06 s 43,80 s 15,30 . .. 20,10 s 30,89 . .. 18,66 . 61,86 s 46,77 s 31,89 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,66 s 55,61 s 30,31 s 31,12 s nousussa . 25,41 Ensiharvennus Hankintahinnat s 58,39 . 28,39 Harvennushakkuu s 51,79 s 52,25 s 39,40 s 17,02
Sääksen on houkutellut paikalle nimenomaan tekopesä sekä rauhallinen ympäristö kitumaasuon reunalla. Siellä on sääksi!” iloitsee UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. Täällä Valonen on luvannut näyttää meille, miten linnut voidaan huomioida metsien käsittelyssä. Se tekee siihen pesän. Sitä kautta löytyy lintuharrastajien yhteystietoja ja apua tekopesien sekä isompien pöllönpönttöjen ripustamiseen. Se kertoo, kuinka moni lintulaji metsässä viihtyy, vinkkaa ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. Tekopesät kannattaa tehdä yhteistyössä harrastajien kanssa.” Itsekin lintuja aikaisemmin rengastanut Valonen vinkkaa ottamaan yhteyttä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tai BirdLife Suomen paikallisyhdistykseen. ”Sääkselle riittää, että keskellä hakkuuaukkoa on yksi kunnon puu. Lahopuu on monille linnuille tärkeää. Tässä käpytikan nakuttelemassa luonnonpökkelössä voi pesiä muutaman vuoden päästä hömötiainen.. Totta tosiaan kaukoputken läpi erottuu huhtikuun lopun räntäsateessa kastunut kalasääski. 16 6.5.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”M itä! Tuolla pesässä näkyy pää. Olemme tulleet UPM:n maille Janakkalaan Kesijärven läheisyyteen. Muista pesimisrauha Petolintujen, kuten sääksen, tiedossa olevat pesät löytyvät nykyään metsään.fi-palvelusta. ”Jos aukolla säästöpuuryhLinnut kiikarissa Lintujen huomiointi metsien käsittelyssä ei vaadi paljon. Ennen kuin suuntaa kevätistutuksille tai nakkaa raivaussahan auton perälle, kannattaa tarkistaa, ettei urakka osu alueelle, jolla pesitään. Oikealla hoitotöiden ajoituksella, säästöpuiden jättämisellä ja lehtipuiden suosimisella pääsee jo pitkälle. Lintuharrastajilla on myös arvokasta tietoa alueen linnustosta, mitä voi hyödyntää oman metsän hoitotoimia suunnitellessa. Nyt on hyvä hetki lähteä retkelle omaan metsään ja kuunnella lintujen valtaisaa äänimaailmaa. Yksi keino parantaa lintujen viihtyvyyttä omilla mailla ovat tekopesät ja pöntöt
Hyönteissyöjät tulevat nyt vapun jälkeen. Istutusta kannattaa jatkaa kauempana ja jättää pesän lähialue rauhaan. Vältä hakkuita ja raivauksia rehevillä mailla toukokuusta heinäkuun puoliväliin. Jättäisin määrävälein muutaman neliön, tai paikasta riippuen jopa muutaman aarin, tiheiköitä.” Kangasmaiden reunat tärkeitä Monesti linnuille tärkeimmät elinympäristöt eivät ole metsän komeimpia puita tai parhaimpia kasvupaikkoja. 4. Vain kasvatettavaa puustoa häiritsevä lehtipuu raivataan. ”Kun luontaiset taimet nousevat taimikkoon, ne ovat monille lajeille suojapaikkoja ja myös pesäpaikkoja. Varsinkin harvalukuisemmat puulajit, kuten haapa, leppä ja raita tarjoavat linnuille kolopuita, lahopuuta sekä ravintoa. Lehtipuuta kannattaa säästää raivauksissa ja harvennuksissa. 5. Usein puunkorjuu on tällaisilta kohteilta hankalaa eikä puuntuotto päätä huimaa, mutta esimerkiksi tikkojen ja hömötiaisen arvostamaa lahopuuta löytyy. Esimerkiksi ojituksesta huolimatta huonosti puuta kasvavan korven tai rämeen voisi jättää hakkuiden ulkopuolelle. Metsänomistaja pystyy halutessaan rajaamaan hakkuut pesimäajan ulkopuolelle, mutta tahto pitää kirjata puukauppasopimukseen. Suojelu on yksi vaihtoehto. Jos talousmetsä ei ota kasvaakseen, säästä alue linnuille ja hae ympäristötukea. ”Pajut ovat äärimmäisen arvokkaita. SiiSääski on saapunut pesimään tekopesään. Suosi lehtipuita. Jätä tiheiköitä. Sama pätee hakkuuta edeltävässä ennakkoraivauksessa. Pesältä sännännyt kanalintu palaa hautomaan, kun ihminen poistuu paikalta. 17 METSÄSTÄ / 6.5.2021 mässä on esimerkiksi sääksen pesä, silloin syysistutus. Säästöhaavasta kantautuu reviiriään kuuluttavan harmaapäätikan soidinääni. ”Tekopökkelöiksi voi jättää yksittäisiä kuusia. Kevätistutus tuhoaa pesinnän”, Valonen opastaa. Näin alueelle on saatu muun muassa tikoille ja hömötiaisille tärkeää lahopuuta. Maahan jätetyt latvat ovat maatuneet pidemmälle. Herkästi kaatuva kuusi on pysynyt tekopökkelöinä pystyssä. Heinä-, eloja syyskuu olisivat parasta aikaa havupuuvaltaisten taimikoiden hoitoon niin lintujen kuin juurikäävän välttämisen kannalta.” Vältä turhaa siistimistä Jos metsässään haluaa tehdä yhden toimenpiteen lintujen hyväksi, se on lehtipuun lisääminen. Säästöpuuryhmään olisi hyvä jättää ainakin yksi järeämpi puu. Siinä tuhoriski vähenisi.” Kolopuut on hyvä säästää hakkuissa. Tuntikin poissa pesältä voi olla kohtalokas. Myös pajujen kannattaa antaa kasvaa. nä pitää miettiä, lähdemmekö sieltä sitä viimeistä puuta hakemaan”, Valonen korostaa. 6. Linnuille mieluisia ovat esimerkiksi kangasmetsän kosteat painanteet, joihin ei ole yrityksistä huolimatta kasvanut hieskoivua kummempaa. Linnuille on tärkeää, että metsässä on tiheysvaihtelua. Katse pitäisi olla tulevaisuudessa”, Valonen sanoo. Turha siistiminen kannattaa unohtaa. ”Kun tällaisille alueille suunnitellaan hakkuita, pitää ottaa kaikki olemassa olevat keinot käyttöön: suojavyöhykkeet ja säästöpuiden keskittäminen näille. 2. Jätä säästöpuita Janakkalasta UPM:n mailta löytyy esimerkki Suomen ensimmäisistä tekopökkelöistä. ”Kun istutamme taimen, ajattelemme vähintään 60 vuoden päähän. Riittää, että metsäkoneenkuljettajan näkyvyyttä haittaava alikasvos kaadetaan. Tarkista metsään.fipalvelusta petolintujen pesäpaikat. Vilkkain pesintäaika ajoittuu vapulta heinäkuun puoliväliin. Lehtipuu on turvallinen valinta, mutta kuusiin Valonen suhtautuu kaarnakuoriaisvaaran vuoksi varauksella. Kaksikymmentä vuotta sitten hakatulle useamman hehtaarin aukolle on jätetty pystyhaapoja sekä kuusia, joiden latvat on katkaistu. 3. Vinkit lintujen huomiointiin 1. Aukolla voi tulla vastaan myös teeren, metson ja vesilintujen pesiä. Suomessa on lisäksi paljon vedenvaivaamia rantametsiä ja vesijättömaita. Vaali soiden ja kangasmaiden rajoja ja keskitä niihin säästöpuita. Etenkin rehevissä metsissä kannattaa tänä aikana välttää hakkuita. Samaten pitäisi ajatella säästöpuiden ja suojavyöhykkeiden kanssa. Taimikoissa aukkopaikkoihin voi huoletta jättää myös etukasvuisia lehtipuita. Pajut kukkivat silloin ja niissä on hyönteisiä”, Valonen kertoo. YLEENSÄ lintujen huomioiminen ei edellytä alueen suojelua, mutta joskus sitäkin kannattaa harkita. Harmaantuneet muutaman metrin korkuiset pökkelöt hukkuvat vähitellen ympärillä kasvavaan kuusentaimikkoon. Sääksi häiriintyy helposti. Kuvassa näkyvällä metson soidinpaikalla on tärkeää, että alikasvokseen jätetään peitteisyyttä ja suojaa ja hakkuita vältetään maalis-toukokuussa. Meillä on hyvin vähän kukkivia puita ja pensaita meidän metsissä. Kuusisäästöpuuryhmiä voisi polttaa. Soidinpaikoista kannattaa kysyä tietoja metsästäjiltä. Myös pienialaiset suot, purot ja lammet houkuttelevat linnustoa. Myös ainakin rehevimpien taimikoiden raivuu kannattaa säästää loppukesään ja syksyyn. Metsänomistajan on mahdollista hakea alueen määräaikaiseen suojeluun Suomen metsäkeskukselta ympäristötukea, jota tällä hetkellä on hyvin saatavissa, UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen muistuttaa. Näissä puusto kasvaa kituliaasti, lahopuuta syntyy jatkuvasti ja linnut viihtyvät. Erityisen arvokkaita linnuille ovat kivennäismaan ja turvemaan reunat eli niin sanonut vaihettumisvyöhykkeet. ”Moni metsätalouden kannalta järkevä toimenpide on myös linnuston kannalta järkevä. Hakkuun jälkeen yksinäisen näköinen säästöpuu tai säästöpuuryhmä jää vuosien saatossa ympäröivän metsän suojiin ja tuottaa lahopuuta vuosiksi eteenpäin
Näin on saatu kovan maan metsiin peräti 40 erilaista luontotyyppiä, joista 11 on erittäin uhanalaista, 22 vaarantunutta, 6 silmälläpidettävää eli melkein uhanalaista ja yksi puutteellisesti tunnettu (sisämaan dyynimetsät). Koko uhanalaisuusluokittelu perustuu asiantuntijoiden mielipiteisiin! Mietinnön laajuus johtuu siitä, että samat asiat toistetaan suurin piirtein samalla tavalla jokaisen luontotyypin kohdalla. Asiantuntijoiden luettelosta puuttuvat lähes täysin varttuneet metsäalan ammattilaiset. Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrä on nyt suurempi kuin 1930-luvulla. Lahopuulla elävä lajisto on kuitenkin vain osa koko luontotyypin lajistoa, ja sen elinmahdollisuudet ja koostumus vaihtelevat sukkession eri vaiheissa. Se perustuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan uhanalaisuusarviointiin. Jos se ei ole tarpeeksi vakuuttava, vedotaan 1750-luvun metsiin. Seppo Vuokko päätti selvittää, mistä oikein on kyse ja luki aiheesta kirjoitetun yli tuhatsivuisen mietinnön. Metsien ”uhanalaisuutta” on korostettu siten, että ne on pilkottu luontotyypeiksi paitsi ravinteisuuden myös puulajisuhteiden ja kehitysvaiheiden mukaan. TarkoitukselAukeaman kuvat: Anna Back. Laadulla siinä mielessä kuin sanaa mietinnössä käytetään, ei ole mitään tekemistä luontotyypin elinkelpoisuuden kannalta. Uhanalaisuuden määrittely on näennäisesti objektiivista. Arviointia ovat olleet tekemässä muun muassa Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus, ely-keskukset ja useat yliopistot. Kriteerejä on viisi: luontotyypin määrän kehitys, pinta-ala, elottoman ympäristön eli maaperän ja vesitalouden muutokset, elinympäristön laatu sekä viidentenä kriteerinä mahdollisuus yhdistellä näitä tekijöitä. Mietintö on laaja, yhteensä 1 263 sivua. S uomen metsät ovat kurjassa jamassa: jopa yleisimmät metsätyypit eli kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kankaat ovat uhanalaisia – siis häviämisen partaalla. Toimet ristiriidassa Sukkessiovaiheiden (nuori, varttunut, vanha) pitäminen erillisinä luontotyyppeinä ja niiden jakaminen eri tyypeiksi vallitsevan puulajin mukaan on yksinkertaisesti typerää. Sillä, millaisia metsät olivat 1750-luvulla, ei kuitenkaan pitäisi olla mitään merkitystä elinympäristöjen uhanalaisuuden arvioinnissa 2000-luvulla. Onko Suomen metsäluonnon monimuotoisuus todella Euroopan heikoimmasta päästä. Se tekee tekstin arvioinnista raskasta. Mukana eivät ole edes puustoiset suot, tunturikoivikot tai hakamaat ja muut puustoiset kulttuuriympäristöt, vaan nekin on pilkottu pieniksi yksiköiksi – ja useimmat niistäkin ovat uhanalaisia. Arvioinnissa on käytetty kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kehittämiä kriteerejä. Peruskriteerinä on lahopuun määrän väheneminen viimeisten 50 vuoden aikana. Tällaisen viestin lähettää Suomen valtio ulkomaille valtioneuvoston vuonna 2018 julkaisemassa mietinnössä Suomen uhanalaiset luontotyypit. Pikaisesti selailemalla mietintö vaikuttaa luotettavalta, mutta onttous paljastuu, jos jaksaa paneutua mietinnön tekstiin. Ontuvat perustelut Näin yksituumaiseen tulokseen ei päästä, ellei asiantuntijoita valita oikein. Luotettavaa tietoa metsien tilasta alkaa olla 1800-luvulta, ja kattavammin tietoja on kertynyt vasta itsenäisyyden ajalta. 18 6.5.2021 / METSÄSTÄ SUOMEN METSÄT – häviämisen partaalla. Käytännössä Etelä-Suomen metsien uhanalaisuus määräytyy mietinnössä yhden lajiryhmän, lahopuussa elävien sienten ja hyönteisten, perusteella. Taulukoissa on kymmeniä kirjainlyhenteitä, jotka pitäisi muistaa ja tietää, jotta voisi arvioida taulukon viestiä. Näin julkisuudessa tasaisin väliajoin todetaan ja viitataan kolmisen vuotta sitten tehtyyn Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin. Esimerkiksi valtakunnan metsien inventointien mukaan kuolleen puun keskitilavuus metsämaalla on Etelä-Suomessa lisääntynyt koko sen ajan, kun lahopuuta on mitattu eli 1990-luvun puolivälistä lähtien. Metsissä keskeinen uhanalaisuuden syy ovat laadun muutokset, lehdoissa myös kuvitellut pinta-alan vähenemiset 1700-luvulta
Varsinaisen metsätalouden jäljet häviävät puuston kehityksen myötä muutamissa vuosikymmenissä. Lahopuun määrää lisätään jättämällä kuollut puusto korjaamatta, ja säästöpuista tulee aikanaan vanhoja puita ja lahopuuta. On mietinnössä hyvääkin: erinomaiset tiedot eri luontotyyppien muutoksista. Uhanalaisuus sopii kuvaamaan yksittäisten lajien häviämisen todennäköisyyttä maailmanlaajuisesti. Luontotyyppi on elinvoimainen, jos sen maaperän lajisto ja kasvilajisto ovat elossa. Kannot eivät siis haittaa lehdossa, mutta turmelevat kangasmetsän! Kas kun myrskyn juurineen kaataman puun alta paljastunut maalaikku tarjoaa tilaisuuden metsäkasvillisuuden uudistumiselle, mutta kaivinkoneella tehty laikku on metsän tuhoa ja johtaa metsätyypin uhanalaisuuteen! Jotain hyvääkin Totuus Suomen metsistä on aivan toinen kuin mietintö antaa ymmärtää. Nykyisten lakien ja sertifiointikriteerien perusteella kaikki sellaiset luontotyypit, joilla on erityisiä luontoarvoja, jätetään koskematta tai käsitellään niin, että luontoarvot säilyvät. Mietinnön mukaan ihmisen tekeminen ei saisi millään lailla näkyä metsissä – se turmelee heti luontotyypin. Mietintö ei anna mitään arvoa talousmetsissä tehdyille monimuotoisuutta turvaaville toimille. Lehtojakin pitäisi hoitaa, siis hakata, ettei niiden luontainen sukkessio eli kuusettuminen pääsisi toteutumaan. Parempi olisi puhua elinympäristöjen muuttumisesta, niukentumisesta ja mahdollisesta häviämisestä kuin ryhtyä asettelemaan niitä keinotekoisiin uhanalaisuusluokkiin mielivaltaisilla perusteilla. Metsien suojelu on Suomessa Euroopan ja maailman huippua. Nyt ne vain hukkuvat massiiviseen uhanalaisuuspyöritykseen. Seppo Vuokko päätti selvittää, mistä oikein on kyse ja luki aiheesta kirjoitetun yli tuhatsivuisen mietinnön. Metsälaki, luonnonsuojelulaki ja vesilaki suojaavat jo lähes kaikkia luontotyyppejä tuholta. Sellaiseen kirjaan olisi moni jaksanut paneutuakin.” SEPPO VUOKKO Kirjoittaja on kasvitieteilijä ja luontotoimittaja.. Lopussa olisi voinut olla lyhyt yhteenveto eri luontotyyppien suojelutarpeesta. Mietinnöstä olisi tullut hyvä tietokirja, jos pituus olisi supistettu viidennekseen ja koko uhanalaispohdinta tylsistyttävine toistoineen olisi jätetty pois. Elämäntapojen muutokset ovat aiheuttaneet sen, että muutamat vanhakantaisen maatalouden luomat elinympäristöt (ahot, kaskiniityt, lehdesniityt) ovat katoamassa. Kansainvälisten selvitysten mukaan boreaalinen havumetsä on parhaiten turvattu suurekosysteemi, jossa ei juuri ole sukupuuton uhkaamia lajejakaan. Siellä kävijä voi kuvitella liikkuvansa neitseellisessä metsässä, mutta alueella tehtiin laajoja hakkuita vielä 1960-luvulla! Suurin osa hakkuiden jäljistä on 50 vuodessa haipunut miltei huomaamattomiksi. Hakkuissa luontotyypin ulkonäkö muuttuu enemmän kuin lajisto. Kun puustoa hakataan, paikan luonne tietysti muuttuu. 19 METSÄSTÄ / 6.5.2021 SUOMEN METSÄT – häviämisen partaalla. Metsätalous on toiminut hyvin. Näin julkisuudessa tasaisin väliajoin todetaan ja viitataan kolmisen vuotta sitten tehtyyn Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin. Elinympäristöjen kaavamaiseen luokitteluun se ei sen sijaan sovi. Hyvän esimerkin tarjoaa Isojärven kansallispuisto Pirkanmaalla. Suomessa metsä kuitenkin pysyy metsänä, toisin kuin monissa muissa maissa. Mietinnössä luontotyypin häviämisestä käytetty termi romahtaminen on karkeaa liioittelua. la unohdetaan se, että luonto muuttuu koko ajan. Niiden suojelu on enemmän kulttuuriperinnön vaalimista kuin luonnon suojelua. Metso-ohjelmassa rauhoitetaan arvokkaimpia kohteita. Onko Suomen metsäluonnon monimuotoisuus todella Euroopan heikoimmasta päästä. Puulajisuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet, ja puuston kasvu ja määrä ovat lisääntyneet nykyisen metsien hoidon seurauksena. Sen sijaan lintuvesissä ollaan heti valmiita puuttumaan umpeenkasvuun – luontaiseen kehitykseen, jonka lopputuloksena olisi suo
HeiKorona villitsi vannesahurit Tukkivannesahojen kauppa on käynyt viime aikoina ennätykselliseen tahtiin. ”Teen kuusikymmentä kuutiota polttopuuta, josta noin puolet myyn mökkiläisille.” Klapit ovat jo kuivumassa, ja kun käymme Kotkajärven rannalla, Nurmi työstää vannesahallaan lähikesämökin tontilta kaadetuista kuusista tehtyjä tukkeja. ”Tällä kertaa asiakas haluaa 23 millin vahvuista lautaa pihakuusistaan”, Nurmi sanoo ja säätää vannesahansa asetukset kohdilleen. ”Ensin mietin, että olisin voinut ostaa hänen kalustonsa, mutta siihen olisi pitänyt tehdä melkoisesti remonttia. 20 6.5.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Iittala Elimyssalo MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K orona-ajan puuhailukulttuuri näkyy metsänomistajille sopivien tukkivannesahojen kysynnässä. Näin niistä syntyy trendikästä lähipuuta vaikkapa terassin laudoiksi, ja pihapuiden tarina saa jatkua. Kahden viikon talvilomansa hän varasi huhtikuulle, jolloin on aikaa tehdä polttopuut ja sahata kevään viimeiset tukit. Moninaisten kädentaitojensa lisäksi mies kaatelee mökkiläisten puita, urakoi pienkaivurilla ja metsävarustellulla maataloustraktorilla ja auraa talvisin teitä. Metsää on parikymmentä hehtaaria. Jatkoa pihapuiden tarinalle Nurmi voisi hyvinkin olla mukana, jos tv-sarjaa Strömsö tehtäisiin suomeksi. Iittalalaisella metsänomistajalla ja sivutoimisella yrittäjällä Ari Nurmella on tukkivannesahoista jo parin vuoden kokemus. Tukista sahataan ensin sivulaudat ja sen jälkeen pelkasta voidaan tehdä esimerkiksi parruja.. Kenttäsahurin korvaajaksi Nurmi muistelee, että omaa sahaa oli pakko alkaa katsella, kun kylän kenttäsahuri paljasti jäävänsä eläkkeelle. Kanadalaisvalmisteisen sahan lähtöhinta on 5 600 euroa, ja asiasta innostuvalle on tarjolla monia lisävarusteita. Asunnokseen hän on kunnostanut Iittalan idyllisen Kotkajärven rannalla olevan kotipaikkansa. ”Viimeksi hankin digitaalisen mittarin, jolla sahauskorkeuden saa helposti kohdalleen. ”Ensimmäinen kesä meni harjoitellessa.” Tukkivannesahojen kauppa on viime aikoina käynyt kuin siimaa. Samalla olisin perinyt hänen asiakkaansa. Vapaa-ajat hän puuhailee kotitilallaan. Hän esittelee pihallaan olevaa Norwood Lumbermate LM 29 -vannesahaa. Se maksoi 350 euroa, mutta on ehdottomasti ollut hintansa arvoinen.” Metallityöt taitavana mies on itse rakentanut sahaan muun muassa tukinnostimen ja alkuperäisiä tanakammat tukijalat. Ari Nurmi hankki omansa jo pari vuotta sitten. Metsätarvikekauppiaiden mukaan vannesahoja menee nyt kaupaksi niin paljon kuin niitä saadaan maahan. Eikä ihme, kun katselee metsänomistaja Ari Nurmen työskentelyä. Leipätöikseen Nurmi on siviilivirkamiehenä puolustusvoimien logistiikkakeskuksessa Tampereella