Sivut 20–21 Tuomarin metsässä Sa m i Ka rp pi ne n www.tapio.fi/forestkit. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • PERJANTAINA 11. TOUKOKUUTA 2018 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Kuusitukin hinta kipuaa ›› 2–3 Metsä Groupin vetovastuu vaihtui ›› 6 Selluryntäyksessa pudotuspelivaihe ›› 10 Hyväksyttävää rodunjalostusta ›› 11–13 METSÄSTÄ Alikasvosuudistus voi säästää rahaa ›› 16–17 Pompannapin ja Ladan yhdistelmä ›› 18–19 Kokeilussa saha Japanista ›› 22 Uppoaa se taimi maahan kuokallakin ›› 23 PILKKEITÄ Paha haju on luteen pelastus ›› 29 Kiinteistö voi tuoda yhteisomistusta ›› 31 Apenniinien puulla on monta muotoa ›› 34 VUOTTA Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko hoitaa kuusikkoaan, kuten talousmetsää kuuluu
Pohjois-Savossa kuusitukin maksimihinnat ovat sen sijaan olleet 65 euron tuntumassa. UPM:ltä uusi männyn pikkutaimi Metsäyhtiö UPM:n Joroisten taimitarha on lanseerannut uuden taimituotteen. Suurin käyttömäärä, 76 miljoonaa kuutiometriä, saavutettiin vuonna 2006”, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta.. Lahopuuta taas tulisi jättää luontoarvoiltaan arvokkaisiin kohteisiin vähintään 20 kuutiota hehtaarille. "Niissä oli erikoispuita ja -tyviä mukana, joten maksimihintaa on vaikea sanoa", Vaario täsmentää. Myös alueelliset erityispiirteet vaihtelevat suuresti. Siinä on aktiivista juurta paljon suhteessa verson kokoon, mikä varmistaa hyvän alkuunlähdön männyn luontaisilla kasvupaikoilla. UPM:n metsänomistaja-asiakkaat voivat tilata taimia syksyn 2019 toimituksiin. Pääsyy vaikeaan kelirikkotilanteeseen on kevään käynnistyminen äkillisellä lämpöaallolla, joka sai tierakenteet sulamaan nopeasti. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtajan Matti Sojakan mukaan kuusen hinta on liikkunut 65 ja 69 euron välissä, vielä kuitenkin alle 70 eurossa. Tässä vaiheessa lainhuutohakemuksen voi tehdä sähköisesti, jos kaupanvahvistaja on vahvistanut kiinteistön tai määräalan luovutuksen. Ennusmerkit näyttävät, että toukokuusta tulee vilkas puukauppakuukausi. Hae lainhuuto verkosta Maanmittauslaitos kehittää sähköistä asiointipalveluaan. Myös mäntytukista maksetaan tällä kovia hintoja. Noin 200 eri tutkimukseen perustuvan raportin mukaan suojavyöhykkeiden leveys tulisi venyttää 30 metriin (nykyisin suosituksena vähintään viisi metriä). Kauppoja pidätellään huippuhinnoista huolimatta Kuusitukista maksetaan paikoin jo lähes 70 euroa kuutiolta. Kirjavat tarjoukset Tälle ajalle ominaista ovat tarjousten vaihtelevuus ja suuret hintaerot. Yhtiön mukaan pieni taimi on helppo kuljettaa ja istuttaa, sillä istuttajan mukana kulkee suuri määrä taimia kerralla. "Kuusitukin korkein kirjattu maksimihinta on kuitenkin vielä 66,50 euroa, kertoo toiminnanjohtaja Petri Takalo . LYHYET UUTISET 11.5.2018 / AJASSA 2 ANNE HELENIUS K uusitukin hintakilpailu on kevään aikana pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, kertovat puukauppojen välittäjät ja ostajat. "Tarjouksia, jotka vielä eivät ole johtaneet kauppaan, on tullut vielä tuon luvun ylikin, kertoo Pohjois-Savon mhy:n johtaja Pekka Sahlman . Kesän ja syksyn aikana palvelua laajennetaan, jolloin lainhuutoa voi hakea myös muissa omistajanvaihdoksissa, esimerkiksi perinnöissä. Raakapuun käyttö taas ennätyslukuihin Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun määrä kasvoi viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin ja oli suurin kymmeneen vuoteen. Asiointipalveluun pääsee Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Vaikein kelirikko 20 vuoteen Maanteiden kelirikkotilanne on vaikein 20 vuoteen, liikenneja viestintäministeriöstä kerrotaan. ”Metsäteollisuus käytti raakapuuta vuonna 2017 lähes 70 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Seitsemällä alkavia kuutiohintoja ei kaupanteossa vielä ole nähty, mutta lähelle on jo päästy. Esimerkiksi Mänty-Saimaan alueella paras mäntytukin kuutiohinta on ollut 68 euroa, Keski-Suomessa 65 euroa. Lisätehoa luonnonhoitoon Nykyisten luonnonhoitotoimien toteutusta ja mitoitusta talousmetsissä tulisi korjata, ympäristöjärjestö WWF:n raportissa todetaan. Keski-Suomessa toimivan Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella korkein kuusitukista tullut tarjous on 69 euroa. "Kyseessä oli yksittäinen kauppa, mutta yli 65 euron kauppoja on useita", Kokkola sanoo. Naapurissa Etelä-Karjalan mhy:n alueella kuusitukista on maksettu parhaimmillaan vähän alle 70 euroa, kertoo johtaja Markku Vaario . Pohjois-Savossa huippuhinnat ovat tulleet runkohintoina ja kuusessa on alkanut olla kolmea eri puutavaralajia. Hyvistä kuusitukkileimikoista maksetaan tällä hetkellä huippuhinta. UPM Pikkolo Mänty on pienikokoinen, 7–12 sentin mittainen taimi. Oleellisintahan metsänomistajan kannalta on lopulta kuitenkin se, millaisen kokonaistuoton he saavat onnistuneen katkonnan eli mahdollisimman korkean tukkiosuuden myötä", Puuska sanoo. Sulanut vesi ei ole ehtinyt haihtua tiestä, jolloin teiden rakenteissa oleva vesi heikentää kantavuutta ja aiheuttaa pintakelirikkoa. Kovia hintoja on nähty myös Hämeen suunnalla. Nyt henkilöasiakkaat voivat hakea palvelun kautta lainhuutoa ja kiinnityksiä. Esimerkiksi Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailla toimivan Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja Suvi Kokkola kertoo kuusen huippukuutiohinnan olleen 69 euroa. "Tukkipuusta täällä on maksettu metsänomistajille hyvää hintaa verrattuna sahatavaran lopputuotteen hintakehitykseen. Luvian Saha Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska ei julkisesti kommentoi sahan maksamia hintoja. Painorajoituksia on jo 4 000 soratiekilometrillä lähes koko maassa, rajoitusten määrä todennäköisesti vielä kasvaa
”Poliisitutkintaan asti metsälakirikkomuksia etenee vuosittain joitakin kymmeniä”, Partanen kertoo. Pientä pidättelyä Hyvistä hinnoista huolimatta puukauppa ei vielä ole lähtenyt kunnolla käyntiin. Kuusija mäntytukin jatkuvaan hinnannousuun metsänhoitoyhdistysten nokkahenkilöt suhtautuvat varauksellisesti, mutta: "Sellainen käsitys on, ettei puuta ole vielä ostettu tarpeeksi. Epäillyistä lakirikkomuksista on tehty ilmoitus metsäviranomaiselle eli Suomen metsäkeskukselle, sanoo WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu . Metsänomistajat vaikuttavat tällä hetkellä odottelevan, josko hinnat vielä nousisivat. ”Parhaimman ja halvimman tarjouksen ero on nykyään iso.” 30 40 50 60 70 80 Vielä kaukana ennätyksestä Euroa / m Lähde: Luke 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 18 Kuusitukki Mäntytukki Mäntyja kuusitukin nimelliset keskihinnat 2005 2018 Hyvistä kuusitukkileimikoista maksetaan tällä hetkellä huippuhinta. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Parhaat pylväshinnat ovat olleet aivan omilla kymmenluvuillaan", Kokkola kertoo. Sorvikuuselle laitetaan kova hinta. Nyt hakkuussa pystyyn jätettävät suojakaistat puuttuivat kokonaan. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Uraa on siis tehty paljolti muutosvaiheessa olleissa valtionyhtiöissä, joissa tehtävinä on ollut liiketoiminnan kehittämisja johtamistyöt. pykälän suojelemia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten puroja ja noroja, joiden ominaispiirteet tulisi lain mukaan säilyttää hakkuissa. Ilola tuntee Tapion hyvin, sillä hän johti konsernin hallitusta kuusi vuotta tähän kevääseen saakka. Tarjous ten hinnanerokin on suuri, viitisen euroa. WWF: Metsäkeskus painelee villaisella Metsäkeskus välittää poliisin tutkittavaksi vuosittain joitakin kymmeniä metsälakirikkomuksia.. Ilolan edeltäjä Panu Kallio ehti johtaa Tapiota kaksi vuotta. Ennusmerkit näyttävät, että toukokuusta tulee vilkas puukauppakuukausi. Hän muistuttaa, että palveluyrityksessä asiakkaat ja heidän tarpeensa on kaiken lähtökohta. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia. Anne Ilola gitalisoitumista. "Sellainen ajan ilmiö on, että tarjous ten helmoihin laitetaan euroja, joita ei aikaisemmin ollut. Kelirikko on ollut moneen vuoteen hankalin ja varannot alhaalla. Partasen mukaan Metsäkeskus on viime vuosina selvittänyt muutamasta kymmenestä reiluun sataan epäiltyä metsälakirikkomusta vuodessa, niistä parikymmentä kymppipykäläkohdetta. ”Tulkinta siitä, mikä kohde täyttää metsälain elinympäristökriteerit, on vedetty niin tiukalle Metsäkeskuksessa, että erityisiä elinympäristöjä saa hakkuussa hävittää. "Kun hintakäyrät ovat olleet nousussa, metsänomistajilla on ollut aikaa odotella. Parhaimman ja halvimman tarjouksen ero on nykyään iso, jopa yli viisi euroa", Sahlman kertoo. En lähde ennustamaan, joten kannustaisin puukaupan suunnitteluun jo nyt", Kokkola arvioi. Yhtiön perusta – taloudellisen ja kestävän metsien käytön edistäminen – pysyy. Metsänhakkuuaikomuksia kirjataan vuosittain noin 120 000 kappaletta. Hakkuuoikeuden haltijalla ja metsänomistajalla on velvollisuus turvata metsälakikohteen säilyminen. Sa m i Ka rp pi ne n JUSSI COLLIN M etsäalan asiantuntijapalveluita tarjoavan Tapio-konsernin johtaja on vaihtunut. Toimintaympäristömme sen sijaan on vahvassa muutoksessa, joka korostaa muun muassa biotaloutta, vastuullisuusja luontoarvoja sekä palveluiden helppokäyttöisyyttä ja diIlola Tapion ruoriin Anne Ilolalla on kuuden vuoden kokemus Tapion hallituksen johdossa. Myös luminen talvi ja kelirikko ovat hillinneet myyntihaluja. ”Meidän pitää pystyä kuuntelemaan asiakkaita aina vaan herkemmillä korvilla ja tekemään yhdessä töitä palveluiden kehittämiseksi.” Tapioon Ilola tulee rakennetun ympäristön asiantuntijapalveluita tarjoavan Sitowise Oy:n toimialajohtajan tehtävästä. Ta pi o VALTTERI SKYTTÄ W WF:n Suomen osasto esitteli huhtikuussa Twitterissä kuvia tänä keväänä löydetyistä metsälakikohteista, jotka oli hakattu täysin puuttomiksi. Uudesta pestistä hän on innostunut. "On eri läpimittaluokkia ja runkohintaa. Pirkanmaalla sen sijaan tukilla on vielä yksi hinta, mutta runkohinnoittelua on ollut jonkin verran. ”Hakkuun jälkeen on usein varsin vaikea arvioida, kuinka luonnontilaista hakatun kohteen puusto on ollut”, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen . Perusteena voi olla myös, että hakkuu menee lain salliman käsittelyn piikkiin.” Metsäkeskuksen mukaan lakirikkomusten selvittäminen ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi hakkuutähteistä maksetaan huomattavasti enemmän kuin vaikka vuosi sitten", Sojakka sanoo. Näiden mukaan meidänkin palvelujen on kehityttävä”, Ilola toteaa. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetty KTM, MBA, insinööri Anne Ilola aloitti tehtävässä saman tien. Nyt kun hanget ovat sulaneet, niin varmasti puukauppakin lähtee tästä käyntiin", Takalo uskoo. Hänen mukaansa Metsäkeskus kuitenkin painaa villaisella metsäelinympäristöjen hävittämistapauksia. ”Tapio on mielenkiintoisessa vaiheessa. ”Niiden lukujen perusteella, mitä tiedetään, lakikohteet huomioidaan hakkuissa hyvin. WWF:n mukaan kuvissa oli metsälain 10. Aiemmin hän on työskennellyt Finavialla, Merenkulkulaitoksella, Elisalla ja Postissa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sitä emme tietysti tiedä, mikä määrä rikkomuksia jää meiltä pimentoon.” Metsälain rikkomisesta voi saada rangaistukseksi sakkoja tai enimmillään vankeutta. Mänty-Saimaan alueella tarjouksia on myös esitetty hyvinkin eri tavoin. WWF:n sosiaalisessa mediassa esittelemistä epäillyistä hakkuurikkomuksista Partasella ei ole tällä hetkellä antaa tarkempaa tietoa. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 11.5.2018 Kauppoja pidätellään huippuhinnoista huolimatta "On sorvi-, normaalija latvakuusta
Pertti Ervasti käsittelee pönttöjensä katot tervalla, minkä ansiosta käyttöikä nousee yli 10 vuoteen. METSÄALALLA ON huolestuneina seurattu, miten käy Metsäntutkimusta pitää lisätä Met säntutkimuslaitoksen perinnölle. Johtajavaihdoksen yhteydessä on luonteva kohta arvioida Luonnonvarakeskuksen strategian painopisteitä ja tutkimuksen rahoitusta. Myös Luonnonvarakeskus hakee vielä muotoaan. ”Joskus minulla oli linnunpönttö halkoliiterin eteläseinällä. ”Olen nähnyt, kun orava avaa hakasen ja saa herkkuaterian maahan pudonneista linnunpoikasista.” Pertin tyhjässä pöntössä pohjaluukku lukitaan kiinni. Luonnonvarakeskukseen sulautuivat 2015 Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä ministeriön tilastopalvelut. Hän siirtyy kesällä Tampereen korkeakoulusäätiön toimitusjohtajaksi ja ensi vuonna uuden Tampereen yliopiston rehtoriksi. Yhdistymiset eivät tapahdu helposti. Ervastin mukaan se ei ole paras ratkaisu. Uusin uutinen Kemin sellutehtaasta vahvistaa, että puuntuotantoa on tehostettava. Samalla metsiin kohdistuu kasvava määrä muita odotuksia, esimerkiksi ilmastonsuojeluun ja uusiin tuotteisiin liittyviä. Tehtaita oli suljettu ja metsäalan osuus kansantuotteesta oli vähentynyt, joten silloinen Metsäntutkimuslaitos näytti suurelta suhteessa alan tulevaisuudennäkymiin. Nyt Tampereella on edessä kolmen korkeakoulun saattaminen yhteen. Mikä sitten on Kaupin sanoma. Alkuun pääsemistä on vaikeuttanut valtion rahapula, minkä vuoksi samalla kun on luotu uutta, on pitänyt säästää. Ihmettelin, miksi siinä asunut emo lopetti yhtäkkiä poikasten ruokkimisen. NYT TILANNE on toinen. Metsäntutkimusta tarvitaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan.. Siis aiheesta, joka on vuoden ajan hallinnut metsätaloudesta käytyä julkista keskustelua. HELSINGIN YLIOPISTON ympäristönsuojelun (!) professori Pekka Kauppi esitteli hiljan raporttinsa hakkuiden vaikutuksesta ilmastomuutokseen. Mikähän tässä oli liian radikaalia valtakunnan ykkösmedioille. ”On lysti seurata, kun linnut ruokkivat poikasiaan ja kun poikaset opettelevat lentämään.” Vuosien kokemusten pohjalta Ervasti kehitti oman parannellun linnunpönttömallin, jonka nimi on ”Pertin tyhjä pönttö”. Metallisilla osilla voidaan vaihtaa pöntön kulkuaukon kokoa ja vaikuttaa siihen, mikä lintulaji päätyy pöntön asukkaaksi. Tutkimukselta kaivataan kiireesti ratkaisuja uusiin ongelmiin, myös niihin, joihin vastauksia ei metsästä saa rahoittajien suosimissa muutaman vuoden pituisissa hankkeissa. Valitsijoita kiinnosti erityisesti Wallsin kokemus fuusiosta. Hyvällä metsänhoidolla puolestaan voidaan kasvattaa sekä hakkuita että metsän hiilinielua. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kestävä muttei ilmatiivis Monen linnunpöntön pohjaluukku laitetaan kiinni hakasella. Kun Luonnonvarakeskusta vuosikymmenen alussa suunniteltiin, elettiin aivan erilaista aikaa kuin nyt. Niin Suomen suurin päivälehti kuin valtio-omisteinen monimediayhtiö ovat kilvan siteeranneet lisähakkuut tuominneita tutkijoita, oli näillä alaan liittyvää asiantuntemusta tai ei. Metsäntutkimuksen parissa työskentelevien määrä on vähentynyt, ja monet avaintutkijat ovat jäämässä eläkkeelle. Lisäksi pöntössä on väljä rakenne ja reikiä sivuseinissä, jotta ilma pääsee kiertämään. Hän innostui seuraamaan lintujen pesintäpuuhia, ja nyt hänen mailtaan löytyy noin 150 pönttöä. 11.5.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Miten saisi metsän puut kasvamaan pihapuun lailla?” MOTTIMASA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Tässä julkistamistilaisuudessa valtamediat kuitenkin loistivat poissaolollaan, eikä Kaupin raporttia niissä noteerattu. EERO SALA Liian radikaali sanoma VASTA VAUHTIIN päässyt Luonnonvarakeskus joutuu yllättäen jarruttamaan, kun tutkimuslaitosta runsaat kolme vuotta johtanut Mari Walls jättää talon. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Katsoin pesän sisälle ja huomasin, että kaikki poikaset olivat meVästäräkistä vähäsen Toukokuussa ripustetaan linnunpönttöjä etelästä palaaville muuttolinnuille. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MARIANNE MINKKINEN, teksti VESA RANTA, kuva O ululainen Pertti Ervasti teki ensimmäisen linnunpönttönsä kansakoulussa yli 50 vuotta sitten. Ainakin metsäntutkimus on sanana kadonnut tutkimusteemoihin, kuten Pohjoinen vihreä biotalous tai Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa. Yksinkertaisesti se, että jos puuta ei tule kansainvälisille markkinoille Suomesta, se tulee jostain muualta
Näin ei ole käynyt, vaan menetelmä on edelleen marginaalissa. Suomessa muun muassa räystäsja haarapääskyt sekä hömötiaiset ovat vähentyneet merkittävästi Lähde: BirdLife Suomi Fakta Pertti Ervasti käsittelee pönttöjensä katot tervalla, minkä ansiosta käyttöikä nousee yli 10 vuoteen. JUNIPERUS ”Yksi hyvä jippo on porata reikä myös pöntön takaseinään. Oksasahalla katkaistaan puussa oleva oksa muutaman sentin tynkään ja koukkupäisellä kepillä nostetaan pönttö oksantynkään roikkumaan. Jatkuvaa kasvatusta propagoitiin aluksi paremman tuotoksen, pienempien kulujen ja paremman korkotuoton menetelmänä. Muovitonta narua ei normikuluttaja enää löydä helpolla. ”Siksi olemme tehneet Oulussa keskustan puoluekokoukselle aloitteen siitä, että verottaja hyväksyisi metsänomistajille vähennyskelpoisiksi kaikki metsiinsä asentamat linnunpönttöjen hankintaja hoitokulut ilman erityisperusteluita”, Ervasti kertoo. 40 prosenttia maailman lintulajien kannoista on laskussa . Minä olen käyttänyt sähkömiehiltä jäänyttä päällystettyä johtoa. Sittemmin siitä näyttää tulleen patenttilääke lähes kaikkiin ajasta nouseviin metsällisiin ongelmiin. Sen tarkempia ohjeita on vaikea antaa. KYSELYTUTKIMUSTEN MUKAAN suuri yleisö suhtautuu avohakkuisiin kielteisesti. Kuitenkin esimerkiksi uudistumiseen liittyvien riskien takia kysymys menetelmän ylivertaisuudesta on auki. Metallisilla osilla voidaan vaihtaa pöntön kulkuaukon kokoa ja vaikuttaa siihen, mikä lintulaji päätyy pöntön asukkaaksi. . Metsänhoidollisesta harsinnasta tuli yläharvennus ja harsintametsätalous nimettiin jatkuvaksi kasvatukseksi. Emeritusprofessorin näkemyksenä Erkki Annila totesi Metsälehti Makasiinissa (8/2017): "Päätelmiä tutkimuksesta ja ohjeita käytäntöä varten tehdään yleensä kuitenkin vasta tulosten perusteella.” Ratkaisu kaikkeen. Maan hiilivaraston osalta tutkimusnäytöt ovat niukat. nehtyneet. Oletko istuttanut kuokalla. Syynä usein ihmisen toiminta, kuten elinympäristöjen muuttuminen ja ilmastonmuutos . Nyttemmin Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat esitelleet jatkuvaa kasvatusta metsien monimuotoisuuden lisääjänä. Joskus kun tyhjilleen jäänyttä pönttöä siirtää vain muutama kymmenen senttiä itään tai länteen, siihen tulee uusi asukas.” Linnuista on hyötyä Ihmisten asentamat linnunpöntöt tulevat kovaan tarpeeseen, sillä tehomaatalouden ja -metsätalouden takia luonnonmukaisia pesintäpaikkoja on niille tarjolla yhä vähemmän. Samalla työkalulla voi kevättalvella nostaa pöntön alas ja puhdistaa sen sekä nostaa takaisin.” JÄTKÄ ”Joka vuosi huolto ja puhdistus.” PIKKUTUKKI ”Ei puun ympäri. Pikkulintujen pöntöt kannattaa sijoittaa 2–3 metrin korkeuteen. Menetelmän paremmuus niin puuston hiilen sidonnan kuin varastoinnin kannalta on kyseenalainen. Sekä professori Erkki Annila että luontotoimittaja Seppo Vuokko ovat puolustaneet avohakkuita monimuotoisuuden näkökulmasta. Kesti 5–8 vuotta, kun haavat kuivuivat pystyyn. Ne esimerkiksi estävät tuhohyönteisepidemioita metsissä. Vuosittain seurailin, kuinka naru joka vuosi kiristyi ja upposi puuhun. Porannut sille pönttöön reiät ja sitten kiertänyt johdonpäät oksien ympäri.” TIMPPA ”Älkää viekö muovia metsiin tai edes pihapuihin! Päällystetyt sähköjohdot, pyykkinarut, muovinarut, kuormansidontaliinat jne. UUTENA ARGUMENTTINA jatkuvan kasvatuksen puolesta on esitetty, että metsien hiilinielu ja hiilivarasto ovat suuremmat jatkuvan kasvatuksen metsissä. Gallup Uusi kysymys: Seuraatko puunhintatilastoja. Vuosia sitten kiersin ja solmin tavallisen pyykkinarun melko tiukkaan kahteen rinnankorkeudelta noin 20 sentin haapaan. . Nämä ovat hyviä hypoteeseja, mutta näyttö puuttuu. Samoin näiden menetelmien taloutta on vertailtu niin meillä kuin muualla. ”Lintujen pesintäpaikkojen valinnassa on jotakin sellaista, mitä me ihmiset emme käsitä. Jatkuvaa kasvatusta suometsissä on alettu markkinoida kunnostusojituksen ja avohakkuiden vaihtoehtona. Myöhemmin keksittiin uudet nimet selkeille harsinta-sanan sisältäville metsänhoidonkäsitteille. Jatkuvan kasvatuksen markkinointi jo metsien monimuotoisuutta tai soiden hiilija ravinnetaloutta tutkivien hankkeiden käynnistysvaiheessa on tutkijayhteisön mutta myös käytännön kannalta ongelmallista. En keksinyt sille muuta syytä kuin että pönttö oli ollut liian tiivis ja poikasille oli tullut nestehukka tai happikato.” Ervasti suosittelee kiinnittämään pöntön varjoisampaan paikkaan, kuten räystään alle tai oksien varjoon, jottei lämpötila nouse liian korkeaksi. Lintujen olemassaolosta on kuitenkin monenlaista hyötyä. Sen uskotaan pitävän pohjaveden pinnan riittävän alhaalla, jolloin kunnostusojitus on tarpeeton. Tarkoitus olisi tehdä asia niin optimaalisesti kuin mahdollista, ettei puille ja metsätaloudelle aiheudu ongelmia. lahopuun määrä. Tämän taas nähdään johtavan pienempiin ravinneja hiilipäästöihin. Linnunpöntön naru kasvaa parissa vuodessa piiloon oksan tai rungon sisään. 5 AJASSA / 11.5.2018 KOLUMNI ”Sain naapurilta luvan ripustaa linnunpönttöjä. Entä ripustaminen, oksanhangasta roikkumaan vai kiertämällä naru rungon ympäri?” PUUNHALAAJA ”Pöntön kiinnittäminen puuhun narulla tai rautalangalla on yksi vaihtoehto, mutta pitää vuosittain seurata, ettei naru tai rautalanka kiristy liikaa puun kasvaessa paksuutta ja hirtä puuta kuoliaaksi. Samalla aiheen tutkimus tuli tarpeettomaksi, joten poimintahakkuin käsiteltyjen metsien jatkokehityksen tutkimus laiminlyötiin. Muovinen puu pilaa ison määrän sellua tai paperikoneella paperia.” KUITUPUUN KASVATTAJA Verkkokeskustelu: Vinkit pöntön kiinnitykseen KUUDEN JOHTAVAN metsänhoitomiehen julkilausuma 70 vuotta sitten teki harsinnasta ruman sanan. . Puiden hiilivarastoa ei voi pitää kuitenkaan suurena, jos haluaa uutta taimiainesta. 86% Kyllä 14% Ei. sisältävät kaikki muovia. HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Myös merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta. Mitä materiaalia käytätte ripustamiseen, mikä kestää mutta toisaalta maatuu. Jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen tuotosvertailuista on julkaistu runsaasti sekä kokeisiin että mallilaskelmiin perustuvia tuloksia. Sekä Metsäntutkimuslaitoksen että Suomen ympäristökeskuksen tutkijat olivat tästä eri mieltä: Menetelmä sinänsä ei lisää monimuotoisuutta, vaan ratkaisevaa on mm. Maan hiilivaraston osalta se on vielä täysin hypoteesivaiheessa. LINNUT VÄHENTYNEET . Lain valmistelu lähti siitä, että jatkuvan kasvatuksen käyttöönotto parantaa merkittävästi metsien monimuotoisuutta. Uuden metsälain perusteluissa lähdettiin siitä, että jatkuvan kasvatuksen salliminen tuo lisää puuta markkinoille
Liikevaihdon koko ei kuitenkaan ole Hämälälle itsetarkoitus, eikä häntä polttele halu tuotannoltaan globaalin yrityksen pääjohtajaksi. Siitä syntyy tehottomuus.” Hämälällä ei ole tarjota uutta lääkettä, vaan hänkin hakisi tehokkuutta metsätilojen ja yksittäisten kauppojen koon kasvattamisesta. Hämälä on toisen polven metsäteollisuusinsinööri, joka vietti elämänsä ensimmäiset 11 vuotta Oulussa. Metsä Groupilla on 30 tehdaspaikkaa ja niillä tuotantolinjoja elinkaariensa eri vaiheissa. . ”Jos leimikolta tulee kymmenen puutavaralajia, jotka viedään eri kohteisiin, niin yhteen osoitteeseen lähtee vain pieni nökkönen. . Diplomi-insinööri sellupuolelta . . ”Jatkuuko Suomessa nykyinen korkea puunkäytön taso, jos puunhinta olisi merkittävästi korkeampi?" hän kysyy ja muistuttaa, että tehdashinnalla katsottuna Suomi on kalliin puun maa. ”Jos kohtuupitkän kauden pystyn toimimaan, niin sinä aikana pitää tehdä myös isompia uusinvestointeja.” Metsä Groupista, UPM:stä ja Stora Ensosta puhutaan kolmena suurena, vaikka Metsä Groupin liikevaihto on puolet UPM:n ja Stora Enson vastaavista. Nyttemmin tehdas haisee vähemmän ja yksilöllisyys on vienyt tilaa yhteisöllisyydeltä. . Metsäliiton eli Metsä Groupin uusi johtaja Ilkka Hämälä haluaa kuroa kantohintojen ja tehdashintojen eroa kapeammaksi.. ”Pohjoisessa pitää olla metsäliittolaista teollisuutta. 11.5.2018 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva H uhtikuun alussa Metsä Groupin pääjohtajana aloittanut Ilkka Hämälä on helppo haastateltava, sillä hän kertoo suoraan, mitä hänen kaudellaan tapahtuu ja mitä ei. Sellun kysynnän kasvutrendi jatkuu, ja suurempi kehitysinvestointi on mahdollinen. Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja . ILKKA HÄMÄLÄ . ”Siitä seuraa, että vaikka muun yhteiskunnan ei tarvitse metsäteollisuutta tukea, niin sen on syytä kuitenkin ymmärtää alan merkitys.” Kun matkapuhelinalalla meni hyvin ja painopaperin alamäki alkoi, ymmärrystä ei aina ollut. Kemissä pysymme Metsä Groupin uusi pääjohtaja haluaa uudistaa pohjoisen sellutehtaan – jos puuta riittää. Suuruustautia ei tule Edeltäjän Kari Jordanin aikana Metsä Group kammettiin ja supistettiinkin kannattavaksi. Olemme Suomen ja lähialueiden puun jalostaja – ja paino on sanassa Suomen.” Tehottomuus kantoja tehdashinnan välissä Sen sijaan alhaiseksi koettua kuitupuun hintaa Hämälä ei koe sydämenasiakseen mutta ymmärtää, että metsätalouden pitää kannattaa. Tehtaan haju yhdisti Metsäteollisuudessa, kuten pappis-, virkamiestai kauppiassuvuilla, ammatin periytyminen on tavallista. Kemissä tapahtuu. ”Suuruustautia ei minun pääjohtajakaudellani tule. Hämälän kannattavuusresepti ei lähde kantohinnan korotuksesta, vaan korjuun ja kuljetuksen tehokkuudesta. Syntynyt 1961 Oulussa, asuu Espoossa . Hämälä varoittaa metsäteollisuutta sortumasta samaan ylimielisyyteen nyt, kun ala on saanut uutta arvostusta. Tehtaan väellä oli yhteisiä rientoja ja paperi-insinöörit oma veljeskuntansa. Äänekosken biotuotetehdas kruunasi kauden, vaikka tehtaan rakensikin Hämälän johtama tytäryhtiö Metsä Fibre. . Siellä on konsernin vanhin sellulinja, jolle pitää tehdä jotain ensi vuosikymmenellä. Metsä Groupin pääjohtaja, Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja . Se on varma, että pelikenttää ei luovuteta kiinalaisille. Hämälän mukaan lopullinen ratkaisu riippuu kuitenkin pohjoisen puun riittävyydestä. Hämälä sanoo, että hänen kaudellaan tuotantoa viritetään ja elinkelpoisten laitosten kilpailukykyä vahvistetaan, mitä hän pitää arkisena työnä. . ”Pohjoisessa pitää olla metsä liittolaista teollisuutta.” HAASTATTELU Kuka. Nyt ymmärretään paremmin sekä-että.” Metsäteollisuus ja metsänomistajat katsovat puunhintoja eri näkökulmista. Toiminut konsernissa eri tehtävissä vuodesta 1988 . Sellaista vaihtoehtoa, että lähtisimme Kemistä, ei minun suunnittelupöydälläni ole”, hän vakuuttaa. ”Silloin oli joko-tai-ajattelua. Kun kuitupuun kantohinta on vain kolmannes tehdashinnasta, niin jossain välissä tehottomuus syö metsätalouden kannattavuutta. Sulfaattisellun haju oli mahdoton ja ajattelutapa jotenkin itseriittoinen. Harrastaa vaimon kanssa kulttuuria ja veneilyä Hämälä kokee, että pitkään metsäteollisuudessa toimineilla on selkärangassaan ajatus alan erityisasemasta, edelleen
Se yhdistää tehokkaimman ja yksinkertaisim man kestävyyskunnon harjoittelutavan ainutlaatuisiin luontoelämyksiin. Ja lajiin sopivia reittejä Suomessa riittää! Polkujuoksussa tarvitaan erilaista tekniikkaa ja varusteita kuin sileällä tienpinnalla juoksemisessa. Polkujuoksukirja kattaa lajin suomalaiset ulottuvuudet maaston erikoispiirteistä sääoloihin ja kaupunkien lähipoluista erämaisiin reitteihin ja juoksutapahtumiin. Hinta 30€ (norm. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. 38€) Etu voimassa 31.5.2018 saakka Polkujuoksukirja Toukokuun kuukauden kirja. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE518 tai asiakaspalvelustamme, puh. Kuntoilun vahvimpiin trendeihin kuuluu nyt polku juoksu. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Laiturikirja Kirja opastaa havainnollisesti sanoin ja kuvin, kuinka suunnitellaan ja rakennetaan toimiva, vankkarakenteinen ja helppohoitoinen laituri
Tee nyt puukauppa kanssamme. Kun teet puukaupan 1.3.–31.5.2018, voit saada bonusta jopa 2,8 euroa jokaista myymääsi kuitupuukuutiometriä kohti. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Investointiemme ansiosta suomalaisen puun vuotuinen kysyntä kasvaa lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä. Omistajajäsenenä saat kuitupuusta bonukset tuplana. *Kampanja voimassa takautuvasti sopimusasiakkaille hintatakuukauden 2018 ajan.. KUITUPUULLE BONUKSET TUPLANA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien oma yhtiö
Vaihtoehtoina ovat nykytehtaan asteittainen saneeraus tai rakentaa uusi, Äänekosken kokoinen eli kaksi kertaa isompi biotuotetehdas. Teollisen mittakaavan biokemikaalitehtaan rakentaminen Saksaan on esisuunnitteluvaiheessa ja tuloksia odotetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Stora Enson liikevaihdon kasvuun vaikutti tuotantolaitosten ylösajo kartonkitehtaalla Kiinan Beihaissa, Murowin sahalla Puolassa sekä Varkauden kartonkikoneella. Haittapuoleksi sanottiin euron korkeaa kurssia. 8 www.finnmetko.fi www.metsään.fi. Tehtaan, rautatien ja sataman lupakäsittelyt sekä rautatien kilpailutus ovat käynnistyneet. Siivittäjänä oli etenkin Kiinan ehtymätön sellunielu, mutta myös kartonki kannatti hyvin eikä sahauskaan huonosti. Varkauden LVL-tuotantolinjan käyttöönotto saataneen päätökseen vuoden puolivälissä. Uhaksi koettiin korkeasuhdanteen mukana ennemmin tai myöhemmin tuleva kustannusinflaatio eli tuotantopanosten hintojen nousu. Päätehakkuuikä puhuttaa Ruotsissa Ostamassa tai myymässä. Yritys on käytännössä velaton, mistä seuraa, että investointeihin on rahkeita ja painetta. Uruguayssa mahdollisen sellutehtaan valmistelu edistyy. UPM:n tulos on kasvanut 20 vuosineljännestä peräkkäin. Olemme palveluksessa. € 369 (215) 355 (305) 208 (131) 69 (45) Liiketulos, % 14,3 (9,4) 14,1 (12,3) 14,6 (10,8) 14 (10,1) Tulos ennen veroja, milj. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Jatkoa on luvassa. Taustalla on, että suojelutoimet ovat rajoittaneet hakkuita myös yksityismetsissä. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää. 9 AJASSA / 11.5.2018 MIKKO HÄYRYNEN Isot metsäyhtiöt esittelivät vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä parhaita tuloksia miesmuistiin. Investointeja ja investointiaikeita Tulosjulkistuksista jäikin päällimmäisenä kysymys, kuinka pitkään hyvä meno voi jatkua. Ruotsissa on käytössä alhaisin mahdollinen päätehakkuuikä, joka ajatuksellisesti vastaa Suomessa aiemmin ollutta hakkuukypsyys-rajaa. Kiinassa tuskin luovutaan vessapaperin käytöstä, mutta sellukapasiteettia maailmaan voidaan rakentaa nopeammin kuin markkinat kasvavat. Metsäyhtiöt korkea suhdanteen harjalla Tulosjulkistusten henki oli, että nyt on investointien aika. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Ruotsin Gruvönissä jatkuu CLT-linjan rakentaminen ja tuotannon on tarkoitus alkaa ensi vuoden alussa. € 333 (164) 371 (299) 185 (30) 61 (40) Velkaantumisaste, % 36 (46) (10) 34 (46) 50 (47) MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN talousmetsissä on painetta alentaa päätehakkuuikää, metsäntutkimuslaitos Skogforskin Vision-lehti kirjoittaa. Alkutalven huonot korjuukelit haittasivat puuhuoltoa eikä tuotantoa kaikilla laitoksilla voitu ajaa täysillä. € 2 579 (2 497) 2 512 (2 482) 1 428 (1 216) 492 (445) Liiketulos, milj. Joissain tapauksissa alhaisin päätehakkuuikä on korkeampi kuin mitä kohtuullinen tuottovaatimus edellyttää, eli kiertoajan loppupuolella puustopääoman tuottoprosentti on pieni. Jämsä 30.8.-1.9. Tulosprosentit toiselle kymmenelle Tammi–maaliskuun avainluvut 2018 (2017) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. Tilanne on tiukin Pohjois-Ruotsissa, missä suurin osa hakkuureservistä on lehtipuuta. Tuloskierroksen merkittävin ulostulo oli, että Metsä Group julkisti huhutun suunnitelmansa Kemin sellutehtaan osalta. Alin päätehakkuuikä 65 vuotta on viljavien maiden kuusikoissa ja pisin sata vuotta karujen maiden männiköissä
Pitäisikö kiinalaisia pelätä. ”Kuljetusreittien toimivuus on tehtaan sijaintia tärkeämpi puuhuollon onnistumiselle”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi” Savon Sellun uusi omistaja Mondi voisi helpottaa Finnpulpin puuhuoltoa. Kemijärven Boreal Bioref ja Kuopion Finnpulp ovat edenneet. 6 Mm /v Paltamo KaiCell Fibers Puunkäyttö 2,8 Mm /v Haapajärvi Nivala-Haapajärven seudun kehitysyhtiö Kuopio Finnpulp Investointi 1,4 miljardia euroa Puunkäyttö 6,7 Mm /v MIKKO RIIKILÄ Sellutehtaita suunnitellaan nyt kilpaa. Kemin hankkeessa tämä linja on hylätty. Alueesi metsäasiantuntijan löydät osoitteesta: westas.fi. Vireillä olevat tehdashankkeet nostaisivat puun tarvetta reilut Imperiumi käy vastaiskuun Suomen suuressa selluryntäyksessä ollaan siirtymässä pudotuspelivaiheeseen. Viime viikolla Metsä Fibre ilmoitti tutkivansa Kemin sellutehtaan remontoimista tai suuren ”Äänekoski-kakkosen” rakentamista vanhan tehtaan tilalle. Tiirola muistuttaa, etteivät kiinalaiset ole ostamassa metsiämme. Sen puureservit ovat rautatieyhteyksien päässä Kainuussa ja Ylä-Savossa. Tieto kiirehti päätöksentekoa Äänekosken uuden tehtaan rakentamisesta. Metsä Fibrellä on rahaa ja valtakunnallinen puunhankintaorganisaatio. ”Ulkomaalaiset ovat aina investoineet suomalaiseen teollisuuteen.” Kranman T1750 4WD Tehokas hydraulimetsävaunu mönkijälle! Valosarja kaupan päälle! +tk sis. Sen valmistama koivusellu olisi helppo tuottaa tulevassa suurtehtaassa, jolloin Finnpulpin lisäpuun tarve kevenisi liki miljoonalla kuutiolla. Uusi tehdas Kemissä tietäisi loppua Paltamon Kaicellille ja Kaidin Kemin biopolttoainelaitokselle. Nyt pohjoisessa näyttää alkavan samanlainen kiilausoperaatio – imperiumin vastaisku. ”Ulkomaalaiset ovat kautta aikojen investoineet suomalaiseen metsäteollisuuteen, joka on kärsinyt pääoman niukkuudesta. Finnpulpia suunnitellaan yhä. Valteiksi voi laskea yhteydet metsänhoitoyhdistyksiin sekä Saimaan kanavaa ja rautateitä myöten saatava itäpuu. alv 24% (OVH 15.490 €+ tk) NYT! 13.990 € www.kranman.fi Tiilitehtaankatu 45, 65100 Vaasa Ark. Kuopion nykyinen sellutehdas on loppuun ajettu. Finnpulpin toimintaedellytyksiin Metsä Fibren vastaisku pohjoisessa ei vaikuta suoraan. Myös Kemijärven rakentamispäätös mutkistuisi. 8.00 13.00 Puh: +358 (0)6 3577 859 simon.nygard@konenygard.fi KATKONNASSA ON EROJA. Lisäksi investoinnit tervehdyttäisivät kuitupuumarkkinoita, jotka ovat kärsineet puuvarojen vajaakäytöstä.” Hän oudoksuu kotimaakuntansa valtalehti Keskisuomalaisen viikonlopun pääkirjoitusta, joka oli otsikoitu: ”Kiinalaisten ei pidä antaa rohmuta metsävarojamme”. Hänen edeltäjänsä Kari Jordan ilmoitti, että Äänekosken jälkeen kuitupuuvarat ovat täyskäytössä. Lehden mielestä Metsä Fibre olisi suotuisampi taho rakentamaan uusia tehtaita. 8.00 17.00, La. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolaa hakkuiden roima lisäys ei huoleta. Vuosikymmenen alussa yhtiölle selvisi Kuopion Finnpulp-hanke. Samalla metsiemme hakkuut kohoaisivat kestävien hakkuumahdollisuuksien tuntumaan. ”Suomen metsien käyttöaste on alhaisempi kuin Ruotsissa. 11.5.2018 / AJASSA 10 Suunnitteilla olevat sellutehtaat Kemijärvi Kemi Paltamo Haapajärvi Kuopio Kemijärvi Boreal Bioref Investointi 950 miljoonaa euroa Puunkäyttö 2,8 Mm /v Kemi Metsä Fibre sellutehtaan uusiminen Investointi n. Finnpulpilla parhaat saumat Metsä Fibren ilmoitus pakottaa kiinalaistulokkaat miettimään suunnitelmiaan Pohjois-Suomessa uudelleen. Luottamuksellinen yhteistyön lisäksi voit olla varma, että metsäsi korjataan aina tukinsaannon ehdoilla. KUN HALUAT MAKSIMOIDA metsäsi tuoton, tee puukaupat Westaksen kanssa. miljardi euroa Puunkäyttö n. UPM:n ja Stora Enson osakkeista iso osa on ulkomaalaisomistuksessa, myös Metsä Fibre omistuksesta neljännes on japanilaisilla.” Hän kiittää Metsä Groupin toimitusjohtaja Ilkka Hämälää . Myös Paltamon Kaicell on yhä vireillä. Haapajärven sellutehdashanke lienee hiipunut. 20 miljoonaa kuutiota. Muilla on vähän suunnittelurahaa ja kiinankielisiä lupauksia investoinneista. Metsä Fibren Kemi-operaatio muistuttaa Äänekosken biotuotetehtaan syntyhistoriaa
Sam i Kar ppi nen. Männyn toisen jalostus suku polven huippuyksilöt selviävät lähivuosina. 11 AJASSA / 11.5.2018 Kohti huippu yksilöitä Metsänjalostuksen pitäisi valikoida puut, jotka menestyvät nyky ilmastossa taimina, mutta kasvavat hyvin myös lämpenevässä tulevaisuudessa. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Parhaita olisivat siis puut, jotka ”Jalostuksen avulla puiden kasvu voidaan sovittaa muuttuviin olosuhteisiin nopeammin.” Rauduskoivuissa jalostuksen tavoitteena on ollut oksien hyvän laadun ja nopean kasvun yhdistäminen. Etelä-Suomessa jalostettua siementä käytetään enemmän kuin pohjoisessa, sillä sitä on etelässä paremmin saatavilla. Jalostettavia puita testataan jatkuvasti erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Jalostussiemenien suositellut käyttöalueet ovat jo nyt siirtyneet kohti pohjoista. Etelä-Suomessa on viime vuosina yleistynyt männyn 1,5-jalostussukupolvi eli niin sanottu valiosiemen. "Luonnossa sopeutuminen laahaa ilmastonmuutoksen jäljessä. "Puut, joissa ilmenee huonosta sopeutuneisuudesta kertovia heikkouksia, karsitaan pois jalostuksesta", Haapanen kertoo. Vastaavat mallit tullaan jatkossa kehittämään myös kuuselle", Haapanen kertoo. Puiden ominaisuuksien jalostamiseen ryhdyttiin Suomessa toden teolla 1950-luvulla. Metsänomistajat saavat paremmin kasvavan metsän, teollisuus saa enemmän laadukasta puuta jalostettavaksi ja sama puumäärä saadaan kaadettua pienemmältä hakkuualalta puuston paremman kasvun ansiosta. Pitkäikäisinä eliöinä suomalaiset puut ovat jo nyt sopeutuneet voimakkaisiin säävaihteluihin. Nyt puhutaan jo toisesta jalostussukupolvesta. Enemmän puuta ja hennompia oksia 2010-luvun alun mittausten perusteella Suomen metsien puuston tilavuudesta 84 prosenttia on luontaisesti syntynyttä. Vaikka näillä eteläistä perimää kantavilla puilla ei ole nykyolosuhteissa vielä suurta merkitystä, ne voivat osoittautua jalostukselle arvokkaiksi tulevina vuosikymmeninä. Metsien nousevassa jalostusasteessa on merkittäviä eroja Suomessa. Metsänjalostuksen avulla viljelypuiden kasvujakso voidaan sovittaa muuttuviin olosuhteisiin nopeammin", Haapanen sanoo. "Männyn siemenviljelyksille (jalostussiemenelle) on määritetty uudet käyttöalueet, joilla kestävyys ja tuotos ovat parhaat mahdolliset, kun huomioidaan tämän hetken ennusteet ilmaston lämpenemisestä. Laatupuille pyritään tekemään tilaa raivauksilla ja harvennuksilla, mutta valintojen teko alkaa jo ennen puuyksilöiden syntymää – perimästä. Jo vuonna 1952 löydetyn laatumännyn kapea latvus ja muut hyvät ominaisuudet näkyvät myös sen jälkeläisissä. Tilanteeseen odotetaan parannusta, kun M at ti H aa pa ne n/ Lu ke. Kuusen jalostussiementen käyttöä ovat aiemmin haitanneet huonoja kukintavuosia ja käpytuhoja seuranneet siemenpulat. Valiosiemenestä kasvava männikkö tuottaa kiertoaikanaan yli 20 prosenttia enemmän puuta kuin luonnonsiemenestä syntynyt mäntymetsä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Matti Haapanen . "Syntyhetken ilmasto on puiden kannalta kriittisempi kuin se ilmasto, jossa ne kasvavat aikuisina." Pääpuulajeille, männylle, kuuselle ja rauduskoivulle, on perustettu Suomea eteläisempää alkuperää olevia "ilmastonmuutospopulaatioita". selviävät taimina nykyilmastosta, mutta pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden pitenevät kasvukaudet. Hennot oksat karsiutuvat aikaisemmassa vaiheessa, mikä parantaa mäntyjen tukkipuulaatua. Kuusen jalostuksessa on keskitytty kasvun parantamiseen, sillä puulajin kohdalla oksikkuus ei ole niin tärkeä laatutekijä kuin männyllä. Edellisellä sivulla ja tällä aukeamalla näkyvä suuri mänty on jalostuksen kantapuu K252. Kuusi mäntyä perässä Pääpuulajeista kuusen jalostus etenee hieman mäntyä perässä, mikä johtuu muun muassa erilaisesta kukinnasta. Taimivaiheesta selviytyminen ratkaisee Metsäpuiden ominaisuuksien jalostamisesta on hyötyä monella tapaa. Kasvua ei haluta lisätä puuaineen laadun tai kestävyyden kustannuksella", Haapanen sanoo. Suurin haaste puille on selviytyminen hengissä taimivaiheen yli. Jalostus on myös tärkeä keino lisätä puiden kestävyyttä ilmastonmuutoksen edessä. Kokonaisuuden kannalta lienee kuitenkin parasta, että Suomen metsissä kasvaa mahdollisimman laadukkaita, kestäviä ja nopeakasvuisia puita. Kaksi kolmasosaa nuorista taimikoista on istutettuja tai kylvettyjä, ja kasvava osa näistä viljelypuista on syntynyt metsikkösiemenen sijaan jalostetusta siemenestä. Puu kasvaa Rautalammilla Keski-Suomessa. "Kuusella tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota puuaineen tiheyteen. Perusominaisuuksien, kuten kasvun ja laadun, lisäksi jalostuksen pitää huomioida ilmastonmuutos ja lämpenevät kasvuolosuhteet. Niin jalostettujen puiden osuus kuin jalostuksen aste ovat kuitenkin nousussa. Mitä hyötyä jalostus sitten tuo. Jalostetuissa männyissä oksat ovat rungon läpimittaan nähden 5–10 prosenttia hennompia kuin metsikkösiemenestä kasvaneilla puilla. 11.5.2018 / AJASSA 12 L uonnolle ovat arvokkaita lahoavat puun rähjätkin. Jalostettujen 20-vuotiaiden koivujen koemetsikkö Keuruulla. Massalla mitattuna jalostettua perimää kantaa siis yhä melko pieni osuus puustosta
M at ti H aa pa ne n/ Lu ke. Etelä-Suomen männyn metsäkylvöistä 80 prosenttia tehdään jalostetulla siemenellä. . Seurauksia paikataan yhä. . Nyt koemetsissä tutkittavat jalostuspuut on valittu aikaisemmista jalostuspolvista. "Silloin männyt ovat kasvaneet riittävästi, ja tulevan tyvitukin laatu on arvioitavissa." Toisen sukupolven jalostusmännyistä voitaisiin Haapasen mukaan perustaa siemenviljelyksiä ensi vuosikymmenellä. Perimän monimuotoisuus tuo suojaa esimerkiksi monenlaisten tuhonaiheuttajien varalta. Suunnitelmia männyn toisen polven viljelmien perustamisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kenttäkokeissa valitaan jälkeläisistä parhaat jatkamaan jalostusta. Oulunjärven pohjoispuolella taimitarhojen männyistä noin puolet oli vuonna 2017 jalostettuja, puolet metsiköistä kerätyistä siemenistä. "Männyn toisen polven siemenviljelyssiemen tulee aikanaan peittoamaan 1,5-polven niin kestävyydessä, laadussa kuin kasvussa." Tulevaisuuden muuttuvien olosuhteiden seurauksia on vaikea ennustaa. . ”Jalostetuista siemenistä ja taimista syntyneet metsiköt ovat olleet varsin hyväkasvuisia ja onnistuneita. . 13 AJASSA / 11.5.2018 Noin 30-vuotiaita, jalostuksen ensimmäisen polven mäntyjä Pieksämäellä. Suomalaisen metsänjalostuksen virheenä voidaan pitää kuusenjalostuksessa 1980-luvulla tapahtunutta pysähdystä. . . ”Lisäksi pitää miettiä, mitä jalostustaimien monimuotoisuudelle tapahtuu käytännössä, kun taimet käyvät läpi siemenja taimituotannon sekä taimikonhoidon eri vaiheet.” Jalostetusta perimästä ei ole enää hyötyä, jos puu kaatuu raivauksessa tai kuolee hoitamattomassa ryteikössä. . Metsänomistajan kannattaa aina varmistaa, ovatko tilatut puuntaimet tai -siemenet jalostettuja. . . Parhaat jalostuspuut "kopioidaan" siemenviljelyksille, joissa laatupuut risteytyvät keskenään. Jos siemenviljelysten kehitys etenee odotetusti, Oulunjärven eteläpuolella tarjoillaan tulevaisuudessa pelkästään jalostettua mäntyä ja kuusta. Tausta Fakta uuden jalostusasteen kuusisiemenviljelykset varttuvat täyteen tuotantokuntoon. Eteläsuomalaisilla taimitarhoilla kasvatettiin viime vuonna käytännössä vain jalostettuja männyntaimia, joista 60 prosenttia oli syntyisin valiosiemenistä. . . Toisen polven huiput Tällä hetkellä Luken koemetsissä kasvaa jo toisen sukupolven jalostettuja puita. Kokonaisuudessaan metsänjalostusta on Himasen mukaan tehty Suomessa pitkäjänteisesti. Rauduskoivuntaimista viime vuonna jalostettuja oli puolet. . . Männyllä kyseisin jalostuspolven parhaiden puiden seulonta alkaa lähivuosina. Kuusentaimista jalostettuja oli viime vuonna etelässä yli kaksi kolmasosaa, pohjoisessa 40 prosenttia. Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka avohakkuita on viime aikoina kritisoitu julkisuudessa, jalostuksen hyödyt eivät päädy käytäntöön metsän jatkuvassa kasvatuksessa, vaan avohakkuita seuraavassa metsänviljelyssä.” Viekö saha perimän. jalostussukupolvi ja 1,5-jalostussukupolvi, jota siementuottajat kutsuvat valiosiemeneksi. . Ensimmäiset jalostuspuut valittiin luonnonmetsistä. . . "Toisen sukupolven jalostuksessa kiinnitetään vielä aiempaakin enemmän huomiota puiden laadukkuuteen ja taudinkestävyyteen", Haapanen sanoo. Varsinaisessa siementuotannossa ovat tällä hetkellä 1. Metsänjalostuksessa on tämän vuoksi tärkeää säilyttää puiden geneettisen monimuotoisuus, sanoo Luken tutkija Katri Himanen . Lähteet: Evira, Luke, Tapio METSÄNJALOSTUS . ”Jalostusta tulee tarkastella yhteistyössä osana koko metsänhoitoketjua”, Himanen sanoo. MITEN JALOSTETTUA ON TARJOLLA. . Metsänomistajille toisen sukupolven jalostettua männynsiementä voisi näin olla tarjolla 2030–2040-luvuilla. . . Laatuominaisuuksiin kuuluvat hyvä rungonmuoto, kasvu ja oksien hentous. . . Männyn jalostusyksilöiden paremmuus alkaa selvitä 15–20 vuoden ikähaarukassa. Laadukkaimmat, nopeakasvuisimmat ja kestävimmät puuyksilöt risteytetään. Jalostuksen tulos siirtyy käytäntöön, kun siemenviljelyksiltä kerättyjä laatupuiden siemeniä eli siemenviljelyssiemeniä myydään eteenpäin taimitarhoille ja metsäkylvöihin. .
Stora Ensolle urakoiva metsäpalveluyritys Greenway Logging tekee leimikossa Rätt metod -menetelmän mukaista päätehakkuuta. Lisäksi puutavaran ajo nopeutuu. Pistoille ajokone peruuttaa tyhjänä ja täyttää kuorman ajaessaan takaisin pääajouralle. Männikön ylispuuharvennus TUORE PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva S tora Enso lanseeraa puunkorjuuseen uudenlaista menetelmää. "Ympärivuotisuus on koneyrittäjälle tärkeää. Stora Enson metsäasiantuntija Staffan Henriksson havainnollistaa perinteisen puunkorjuun ja Rätt metod -menetelmän eroja loviisalaisella hakkuuty ömaalla. Yrityksen toimitusjohtaja Ari Appelgren kertoo yrityksen siirtyneen pehmeillä mailla lähes kokonaan menetelmän mukaisiin hakkuisiin. Eniten kysyntää on kuusija mäntytukilla, mutta varsinkin mäntykuitupuu tekee myös kauppansa. Maaston pehmeimmille paikoille tehtävillä haamu-urilla käy vain hakkuukone. Tämä säästää maastoa, sillä täyteen kuormattu ajokone voi painaa jopa 40 tonnia, kun taas hakkuukone painaa noin 20 tonnia. Hänen mukaansa kesäleimikoista on jopa pulaa. Enemmän ennakkosuunnittelua se kuitenkin vaatii. 11.5.2018 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 KOHDE: Ylispuuhakkuu kelirikkoleimikossa SIJAINTI: Lappi OSTAJA: Sahayhtiö KAUPAN KOKO: 220 m3 LEIMIKON KOKO: 8 ha MUUTA: Leimikko rajautuu kantavaan metsätiehen, joka kestäisi puutavaran kaukokuljetuksen kelirikon aikana. Sen lisäksi hakkuualalle tehdään niin sanottuja pistoja ja haamu-uria, jotka haarautuvat pääajouralta kohti leimikkoa. Rätt metod -menetelmä perustuu ajourien uudenlaiseen suunnitteluun. Myyntihalut hukassa. Kuljetus tehdään kuitenkin vasta sitten, kun päätien kelirikkorajoitus päättyy. Alun perin Ruotsissa kehitetyn, niin sanotun Rätt metod -menetelmän tavoitteena on, että puuta voitaisiin korjata ympäri vuoden myös sellaisilta paikoilta, joille on tähän mennessä voitu mennä vain talvella, kun maa on jäässä. Metsänomistajien into tehdä puukauppaa ei sen sijaan kaikkialla ole korkeimmillaan. Se takaa, että kuskeille riittää töitä", Appelgren sanoo. Pääuran paikka piKorjuuapua pehmeille maille Stora Enson Ruotsista tuoma puunkorjuumenetelmä perustuu ajour ien uudenlaiseen suunnitteluun. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Tepa Reinikaisen mukaan alueella on paljon suoalueita, joten kesäleimikoista suorastaan kilpaillaan. "Suurin muutos perinteiseen puun korjuuseen verrattuna on se, että hakkuukone työskentelee enemmän ajokoneen hyväksi", Henriksson sanoo. ”Kesäleimikoita jouduttiin korjaamaan talvella, kun maa ei mennyt routaan. Viime kesä oli niin sateinen, ettei puuta tahtonut pystyä korjaamaan tavallisilta kangasmailtakaan”, hän sanoo. Nyt romahdusta tuskin on tulossa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila . "Jatkossa ei voida luottaa siihen, että kaikkia pehmeän maan leimikoita päästään korjaamaan talvella. Puukauppa käy yleensä kiihkeimmin silloin, kun hinnat ovat laskussa. Piristystä puunmyyntiin toivoo myös metsänhoitoyhdistys Taivalkosken toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho . Toivottavasti ensi kesästä tulee kuiva. Hakkuukoneen työmäärä sen sijaan hieman kasvaa, mutta Henrikssonin mukaan se ei juuri hidasta puunkorjuuta. Kaikkiaan puukauppavuoden ennakoidaan yhdistyksissä jatkuvan vilkkaana. ”Puun kysyntä on erinomainen, joten kauppa voisi käydä kovempaakin. Aika ei riitä, jos talvi kestää vain kymmenen viikkoa", sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Staffan Henriksson . Se kaataa puut uran ympäriltä ja tuo ne lähelle pääajouraa ajokoneen ulottuville. Puunmyyjiä on hankala saada liikkeelle. Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan alueella puun tarjonta ja kysyntä kohtaavat sen sijaan hyvin. Ajatuksena on, että puutavaranajokoneen ei tarvitse seurata hakkuukonetta kaikille ajourille. Hakkuukone ahertaa samaan aikaan syvemmällä leimikossa. Yhteistyö korostuu Loviisassa Uudellamaalla ajokone tuo uuden puukuorman varastopaikalle. Hakkuukonetta ajavan Daniel Stoltin mukaan Rätt metod -menetelmä ei käytännössä juuri eroa perinteisestä puunkorjuusta. HARVENNUS: Puutavaralaji määrä hinta yhteensä m3 €/m3 € mäntytukki 190 58 11 020 mäntypikkutukki 15 28 420 mäntykuitu 15 20 300 Yhteensä 220 11 740 LIINA KJELLBERG PUU KÄY NYT HYVIN kaupaksi koko maassa. Maaston kantavimpaan kohtaan tehdään pääajoura, joka suojataan hakkuussa kertyvillä latvuksilla ja oksilla
Stora Enso pyrkii vakiinnuttamaan menetelmän tarjoamalla sitä yhtiölle urakoiville metsäkoneyrittäjille, metsänomistajille menetelmää ei ole aktiivisesti vielä markkinoitu. Nyt työn alla oleva leimikko on noin kuuden hehtaarin suuruinen. 54,22 s 16,05 . 34,54 s nousussa . 17,45 . 30,34 s 28,85 s 35,87 . 18,85 s 17,86 Harvennushakkuu s 50,56 s 49,42 s 38,40 s 15,96 s 16,34 s 15,25 Ensiharvennus . tää olla tiedossa ennen hakkuiden aloittamista. 58,56 s 59,25 s 47,28 s 28,31 . 42,40 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,02 s 61,50 s 36,88 s 17,07 s 16,91 s 25,50 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 49,39 s 48,84 s 15,78 s 15,30 s 21,21 Ensiharvennus s 12,66 s 11,70 Hankintahinnat s 27,84 s 27,72 s nousussa . 16,75 . 19,54 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 52,96 s 54,08 . ”Ympäri vuotisuus on kone yrittäjälle tärkeää.”. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,75 s 61,15 s 44,31 . 35,42 s nousussa . 16,86 . 28,37 s 30,82 s 29,31 s nousussa . 19,82 s 18,15 s 27,01 s 27,33 Harvennushakkuu s 50,84 s 52,43 . 15 AJASSA / 11.5.2018 s nousussa . 50,78 s 49,36 s 15,86 s 15,25 s 23,69 Uudistushakkuu s 52,69 s 50,08 s 18,44 . 13,52 . Pääajoura on tehty leimikon reunaan. 17,26 s 16,35 Ensiharvennus . Koko maahan Rätt metod -menetelmä sopii Henrikssonin mukaan sekä pääteettä harvennushakkuisiin. 16,58 . 28,91 s 30,98 . 36,66 s 16,59 s 18,45 s 16,12 Ensiharvennus s 12,45 s 12,26 Hankintahinnat s 59,18 . 15,60 Uudistushakkuu s 59,76 s 62,54 s 46,76 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 19,20 . 12,39 . 38,54 s 16,17 s 17,19 . Jatkossa Stora Enson tavoitteena on vakiinnuttaa menetelmä koko maahan. 20,52 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,00 s 53,70 s 27,52 s 27,62 s 27,96 s 35,81 . "Metsänomistajat ovat ottaneet menetelmän hyvin vastaan. 45,87 s 14,20 s 13,69 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 62,62 s 64,76 . 44,10 s 17,98 . 60,23 s 49,56 . Stora Enson Henriksson arvioi ajokoneen ajavan sitä täydessä kuormassa noin sata kertaa ennen kuin kaikki puutavara on kuljetettu metsästä varastopaikalle. Ajokoneenkuljettajan pitää tietää, mitä hakkuukoneenkuljettaja on ajatellut kaataessaan puita", Henriksson sanoo. 18,48 . 60,04 . 46,24 s 14,12 s 21,68 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,56 s nousussa . 13,37 Hankintahinnat s 60,70 s 60,90 . 49,11 . 11,85 Hankintahinnat s 57,27 s 59,04 s 46,71 . Stora Enson metsäasiantuntija Staffan Henriksson havainnollistaa perinteisen puunkorjuun ja Rätt metod -menetelmän eroja loviisalaisella hakkuuty ömaalla. 40,66 s 12,71 s 12,78 s 12,49 Hankintahinnat s 60,69 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,51 s 63,12 s 42,65 s 16,85 s 19,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,50 s 25,85 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Menetelmä on kehitetty kivennäismaille, mutta Henrikssonin mukaan sitä voidaan soveltaa myös turvemailla, kunhan korjuukalusto on sopiva. 60,12 s 63,77 . 20,54 s 18,29 s 25,10 Harvennushakkuu . 12,65 s 20,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,68 s 63,67 s 47,31 . 16,66 Uudistushakkuu s 62,81 s 64,36 s 44,68 s 18,52 . 55,90 s 18,99 . Pistoille ajokoneen on tarkoitus poiketa korkeintaan pari kolme kertaa. 15,53 s 21,73 s 21,75 Ensiharvennus s 40,16 . 16,94 . 40,27 s 31,45 s 12,68 s 12,48 s 12,32 Hankintahinnat . "Hakkuukoneen ja ajokoneen yhteispeli on tärkeää. 13,15 . 52,15 . 28,98 s 31,27 . 14,87 s 23,92 s 25,76 Uudistushakkuu s 56,28 . 30,28 s 30,32 Raakapuun hintatilastot, luvut poikkeuksellisesti viikolta 17 LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 58,66 s 62,64 s 44,46 s 16,80 . 19,57 s 18,19 Harvennushakkuu . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Korjuuapua pehmeille maille Stora Enson Ruotsista tuoma puunkorjuumenetelmä perustuu ajour ien uudenlaiseen suunnitteluun. 18,76 s 16,27 s 23,99 s 25,94 Uudistushakkuu s 60,87 s 63,78 s 46,40 s 18,68 . 29,31 s nousussa . 16,86 s 23,65 Uudistushakkuu s 61,99 s 64,70 . 17,45 s 17,40 s 16,68 s 22,88 Ensiharvennus s 39,12 . 17,49 s 19,11 s 16,89 s 23,51 Uudistushakkuu . Menetelmän hyötyjä voi kuitenkin olla vaikea hamottaa, sillä puukauppoja tehdään harvoin ja erilaisia korjuujälkiä ei yleensä pääse vertailemaan", Henriksson sanoo. 29,44 s nousussa . 54,59 . 45,82 . 20,30 s 18,71 Harvennushakkuu s 53,34 s 52,93 s 41,00 . 36,98 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,98 . 18,67 s 17,62 s 27,20 s 27,31 Harvennushakkuu s 45,85
”Alikasvosuudistamisessa nä mä kustannukset jäävät pois, ja jos valmiina on parimetrinen tai mikko, niin seuraava puusuku polvi on saanut kymmenen vuo den etumatkan.” Ei kuusta kuusen alle Alikasvosuudistamisella ajatel laan yleensä kuusialikasvosta. Tiheä kuusialikasvos koivikon alla on lupaava lähtökohta eri-ikäiskasvatukselle. Se on yleisin lähtötilanne, mut ta menetelmä toimii kaikilla puulajeilla. Alikasvos uudistamisella se on mahdollista. 16 11.5.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti PERTTI HARSTELA, kuvat P äätehakattavan puus ton alla on usein lupaa vasti taimia, yleensä kuusta. Hyvän ja huonon vaikea raja Valkonen korostaa, että jos ta voitteena on eriikäiskasvatus, niin alikasvos on välttämätön lähtökohta. Siitä seu raa kymmenien vuosien viivästys ja tuhansien eurojen menetys. Rajanveto hyödyntämisen ja hävittämisen välillä on kuiten kin vaikea, jos kyseessä ovat har vemmat, laikuttaiset ja huonom pikuntoiset alikasvokset. Ei ole järkeä raivata muutaman metrin pituuteen ehtinyttä ali kasvosta ja jäädä odottamaan uu den syntymistä ja kasvamista.” Alikasvoksen potentiaali tun netaan myös tasaikäiskasvatuk sessa, ainakin helpoissa tapauk sissa. ”Riittääkö aukkoinen alikas vos sellaisenaan uuden puusu kupolven lähtökohdaksi, ilman muokkausta ja viljelyä?” Valko nen kysyy ja vastaa itse: "Jos kasvupaikalle sopiva, hyväkuntoinen alikasvos täyt Puolentoista tonnin säästö Kiinnostaako reilu säästö ja kymmenen vuotta lyhyempi kiertoaika. ”Silloin alikasvoksen raivaa minen on suuri virhe. Valkonen muistuttaa siitä, mikä ei toimi, eli kuusikon uu distamisesta kuusialikasvok sen kautta. Alikasvosuu distamisella voidaan parhaimmillaan päästä merkit täviin säästöihin, erikoistutkija Sauli Valkonen Luonnonvara keskuksesta sanoo. Valkonen laskee, että uudista minen muokkauksen, ostettujen taimien ja palkkatyönä teetetyn istuttamisen kautta maksaa sel västi yli tuhat euroa hehtaarille, ja päätehakkuuta edeltävä en nakkoraivaus saattaa kustantaa jopa kolmesataa euroa. ”Kuusialikasvos syntyy hel posti toisten puulajien alle, mut ta hyvin harvoin puhtaan kuu sikon alle ja silloinkin sen laatu on heikko.” Kuusikoissakin näkee kuusen taimia paksuna turkkina, mutta ne ovat syntyneet ajourille, pien aukoille tai muuten sinne, missä maanpintaa on rikottu. ”Sen sijaan puulajin vaihto kuuselle toimii sekä männiköis sä että koivikoissa, etenkin kos teilla kasvupaikoilla.” Vaikka kuusialikasvosta tapaa kuivahkon kankaan männiköis täkin, se on kuitenkin kasvupoh jana liian karu. Uudistamiskustannukset jäävät pois kokonaan ja taimikko saa useiden vuosien etumatkan.
Alikasvosuudistaminen kuuselle ei sovi kuivahkoille kankaille. 2. Jos valosokki on voimakas, niin taimi elpyy kasvuun vasta kun kaikki neulaset ovat vaihtuneet. 3. Huonommilla taimilla saattaa mennä elpymiseen viisi vuotta tai enemmänkin. Hyvä kasvu kertoo, että taimi on ollut valoisassa paikassa. Alikasvosuudistaminen onkin nimensä mukaisesti jäänyt jotenkin katveeseen. Ahavan ruskistamista taimista moni kuolee, mutta osa kasvattaa uudet neulaset. Tätä juttua kirjoittaessani pohdin, onko alikasvosuudistaminen edes terminä kovin tuttu. ”Silloin ei kannata jatkaa uudistamista alikasvostaimista. 1. Jos metsässä on juurikääpää, niin se on todennäköisesti tarttunut myös alikasvostaimiin, vaikka ei vielä näy taimissa millään tavalla. Huono taimi näyttää avatulta sateenvarjolta ja latvakasvain on vain muutaman sentin. Täydennystaimien istuttaminen ilman muokkausta houkuttaa ajatuksena, mutta Valkonen ei siihen lähtisi. 5 vinkkiä tää metsälain tiheysvaatimuksen 1 200 tainta hehtaarilla, niin minkä takia kannattaisi viljellä?" Hän muistuttaa, että vaikka aukkoisuuden kautta jotain hävitään, niin alikasvoksella on pituusetumatka. Jonkinasteinen valosokki tulee aina. Kookas alikasvos kannattaa hakata kuitupuuksi, koska maapohja on liian karu kuuselle. MIKKO HÄYRYNEN Jotenkin katveessa KOMMENTTI ”Kuusialikasvos syntyy helposti toisten puulajien alle.”. Valosokkia on aina, mutta se on sitä pienempi, mitä paremmassa kasvussa alikasvostaimi on jo valmiiksi. Kuivahkoilla kankailla männikön alle syntyy usein kuusialikasvos. Sitä ilmenee, kun keväällä on pitkään sekä pakkasöitä että aurinkoisia päiviä ja valoa heijastavaa lunta. ”Varjossa kasvaneen kuusentaimen pitää vaihtaa kaikki neulaset, ennen kuin se on valmis kasvamaan toisessa, valoisassa ympäristössä.” Valosokin lisäksi alikasvostaimet saattavat joinakin keväinä kärsiä ahavasta. Valosokki on seurausta päätehakkuun jälkeisestä valoympäristön muutoksesta. Taimikonhoidossa alikasvostuppaista jätetään isoimmat ja elinvoimaisimmat. 4. ”En usko täydennysistutuksiin. Kuusi uudistuu huonosti kuusen alle. Jos taas taimi näyttää avatulta sateenvarjolta ja latvaverson pituus on alle viisi senttimetriä, niin valosokki on voimakas. Puulajin vaihto on ainoa ratkaisu.” Tyvitervastautia aiheuttava männynjuurikääpä on vielä ikävämpi, sillä sitä ei voi torjua edes puulajia vaihtamalla. 5. Alikasvos sopii etenkin eri-ikäiskasvatuksen lähtökohdaksi. Päämenetelmän tulee olla viljellen uudistaminen ja alikasvosryhmien hyödyntäminen siten, että ne jätetään rauhaan.” Valosokki ja neulaset vaihtoon Alikasvoskuuset muistuttavat sateenvarjoa, joka avattua tai aukaisematonta. 17 METSÄSTÄ / 11.5.2018 Tavallinen tilanne, että ajourassa on alikasvostaimia tiheänä turkkina, mutta muuten kuusikon alle ei juurikaan tule taimia. Alikasvosuudistamisessakin on taimikonhoito. Kehityskelpoisella taimella on valmiiksi selvää pituuskasvua. Männynjuurikäävän esiintyminen painottuu Kaakkois-Suomeen, mutta se on levinnyt Oulun korkeudelle saakka. Terhakkaan, elinvoimaisen alikasvoksen erottaa helposti huonokuntoisista, ränsistyneen näköisistä alikasvostaimista, joiden varaan seuraavaa puusukupolvea ei kannata laskea. Varjoneulaset eivät toimi tehokkaasti täydessä auringonvalossa. Taimikonhoidolta ei voi välttyä Alikasvostaimikollekin tulee taimikonhoito jossakin vaiheessa. Alikasvostaimia on epätasaisesti ja korjuussa kysytään huolellisuutta, jotta aukkoisuus ei lisäänny. Viljely ja luontainen uudistaminen ovat valintoja, mutta alikasvosten hyödyntämiseen liittyy ajatus, että jos onni antaa mahdollisuuden, niin osaava siihen tarttuu. Mitä pitempi ja terhakampi latvaverso kuusentaimella on, sitä parempi elpymiskyky. Kun poistetaan ylempi puusto ja kohta kaverit viereltä, niin se on taimelle tuplasokki, vaikkakin alikasvostaimet ovat jo luonnon valitsemia ja ne ovat ohittaneet herkimmät lapsuusvuodet. Jos taimikonhoidon tekee heti vapautushakkuun jälkeen, niin on riski, että taimiainesta voidaan vielä menettää
. Viitseliäisyyttä rakentaminen on joka tapauksessa vaatinut, kun vetoakselit, kardaani ja muut hilppeet on pitänyt mitoittaa uusiksi.” Etenemiskykyä piisaa Ensitöikseen Kirselä teki röttelölle huollon yhdessä siskonpoikansa Petri Kirselän kanssa. 18 11.5.2018 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat E tenkin lasten keskuudessa suosituissa Disneyn Autot-tarinoissa jokainen auto on oma persoonansa. . Vanhat kapeat talvirenkaat ja etupuskurista mitattuna lähes 50 sentin maavara kuljettivat reilut 400 kiloa painavaa autoa erinomaisesti paksummassakin hangessa. Pienenä miinuksena Kirselä mainitsee, että ajomelu ja ”kevyt” tärinä kantautuvat kabiiniin siinä määrin, että audiolaitteiston asentaminen ei ole ollut ajankohtaista. Raideleveys: 1?280 mm . ”Kunnostimme kahnuttavat jarrut ja vaihdoimme kaikki suodattimet. Vaihteita autossa on kolme eteen ja yksi taakse. . Siinä mielessä menopeli on jo hintansa haukkunut moneen kertaan”, Kirselä summaa. . . Omatekoinen putkirunko, itse taiteillut pellit sekä lava, joka kippaa vinssin avulla, kruunaavat kokonaisuuden”, Kirselä selvittää. . Sen jälkeen auto oli valmis ajoon.” Talven aikana Kirselä kurvaili röttelöllään paikallisen Pudasjärven jäällä yli kahtenakymmenenä päivänä. 700 cm3 . Ykkösellä auto etenee hidasta kävelyvauhtia”, Kirselä kuvailee. . ”Piikkirenkaita ei tarvittu, vaikka sellaisiakin harkitsin. Röttelö on varustettu kahdenkymmenen litran polttoainesäiliöllä. . Auto teki välittömästi vaikutuksen ja kaupat syntyivät, kun myyntihinta saatiin neuvoteltua sopivan edulliseksi.” Autossa lyövät kättä ennakkoluulottomasti Eteläja Itä-Euroopan tunnetuin teknologia sekä saarijärveläinen muotoiluosaaminen. Ensimmäisen kerran Teuvo Kirselän ”röttelön” nähdessään voisi kuitenkin vannoa, että menopeli on luonteeltaan sympaattinen ja hassun humoristinen. Niiden välitykset on puolitettu, joten sitkeyttä piisaa. Kahluusyvyys: noin 50 cm . ”Auton Saarijärvellä kekseliään kyläsepän kanssa rakentanut herra on tietääkseni jo edesmennyt. Keskikulutus: riittävä . Nykyautoja katsellessa ajatus oman sielunmaiseman omaavasta koslasta tuntuu kaukaiselta. . . ”Tästä autosta on ollut jo enemmän iloa itselle ja tutuille, kuin ikinä olisin osannut kuvitella. Paino: noin 400 kg . Akseliväli: 2000 mm . Auto-osaamisen kiteytymä Metsurina työskentelevä Kirselä etsi talven lumisimpina luppopäivinä käyttöönsä menopeliä, joka kuljettaisi häntä kevättalven pilkkijäillä. Pakoputkisto: Kaksi tehoon nähden äänekästä putkea. Auton historiasta ja vuosimallista Kirselällä ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta sen rakentamisesta on jo useampi kymmenen vuotta aikaa. Mahdollisuus asentaa sähkövinssi kippilavaa varten. RÖTTELÖ . Lisävarusteet: Lohkolämmitin, useita erilaisia ääniä soittava sireeni. Teho: noin 27 hevosvoimaa . Voiman siirrosta vastaa Lada Nivan tekniikka. . Kirselän pilkkikaveri risti auton välittömästi röttelöksi, eikä nimi autoa pahenna. ”Tässä on pompannappina tunnetun Fiat 600:n moottori, johon on yhdistetty Lada Nivan voimansiirto. Mies ei pysty pidättelemään hymyään, vaikka jäyhää kannonkoskista metsuria osoitetaan kameralla. Kirselä käyttää 98-oktaanista polttoainetta, johon SYMPAATTISEN SITKEÄ MAASTOAJONEUVO Pilkkijäillä ja puu hommissa palveleva moni toimi auto saa puhtinsa ”pompan napin” moottorista. Ensivaikutelma vahvistuu, kun auton helmikuussa hankkinut Kirselä istahtaa kuskin paikalle. Fakta. Ajomukavuutta lisää mainiosti toimiva lämmitin. ”Etsin oikeastaan mönkijää, mutta kun tämän auton myynti-ilmoitus osui Tori.fissä silmiin, niin sitä oli lähdettävä katsomaan Saarijärvelle. Voimansiirto: Lada Nivasta . Moottori: Fiat 600, n
Siksi bensan sekaan on lisättävä myrkkyä. Toisaalta kaikki bensa on tankista hävinnyt, mitä metsurin pienellä palkalla on pystynyt ostamaan.” Röttelö työllistyy kesälläkin Rujo mutta sympaattinen röttelö on onnistunut vähitellen sulattamaan Kirselän avopuolisonkin sydämen, vaikka tämä hankintamatkalla olikin toivonut auton putoavan kyydistä Saarijärven ja Kannonkosken välillä sijaitsevan jätekeskuksen kohdalla. ”Tankillisella pääsi pilkkireissuilla useamman päivän. Tosin hän ensin kävi todistamassa kippaavan lava-auton kilpailukyvyn omin silmin. Myös paikallinen kuorma-autoyrittäjä on hyväksynyt röttelön osakPilkkijäät ovat sulaneet, mutta röttelö ja Teuvo Kirselä suuntaavat kesäkaudella puuhommiin. 19 METSÄSTÄ / 11.5.2018 ”Sisu-koira ei jostain syystä suostu toista kertaa kyytiin.” hän sekoittaa haitallinen -tekstillä varustettua venttiliinsuojalisäainetta. Omistajansa Teuvo Kirselän mukaan röttelö on ollut todellinen hyvän mielen auto. Hetkeäkään ei ole harmittanut, etten tullut hankkineeksi mönkijää”, Kirselä vakuuttaa. Aivan kaikkia röttelö ei kuitenkaan miellytä. Fiat 600:n moottoria ei ole suunniteltu lyijyttömälle polttoaineelle. Sisätiloiltaan auto on konstailematon. Pihapuusavotan risujen ja polttopuiden ajamisessa röttelö on päässyt myös oikeisiin töihin. Valmistaja ei ole ilmoittanut autolle keskikulutusta, mutta Kirselälle on muodostunut jonkinlainen näkemys asiasta. Auto on jo osoittautunut oivaksi apuriksi pihapuusavotoissa. ”Juttua tästä on riittänyt ihmisten kanssa niin pilkkijäällä kuin kaupan kassallakin.”. si pienen kunnan autokantaa. ”Lavalla kulkevat kätevästi saha ja muut varusteet. Miksei lavalla kulkisi taimilaatikotkin. ”Yleensä autossa hyvin viihtyvä Sisu-koirani kävi kerran röttelön kyydissä, muttei suostu jostain syystä tulemaan toista kertaa.” Pilkkijäiden sulaessa röttelö on päässyt osoittamaan maastokelpoisuutensa myös metsässä. Auto on ollut oiva apuri jo useammassa savotassa
1900-luvun alusta peräisin olevan aitan on talon isäntä itse oikaissut vanhaan ryhtiinsä. ”Isotätini Emma Janhonen sanoi, että maanviljely ja matkustaminen avartavat. Sertifikaatti ja suuria suunnitelmia Nyt, neljännesvuosisata myöhemmin tilanne on aivan toinen. Puunmyynnistäkään ei ollut apua verotaakan helpottamiseen, sillä isotäti oli elättänyt itseään metsänhakkuilla. Johtava periaate oli, että töissä piti olla koko ajan”, Esko muistelee. Janhosen tila on edelleen Tuomari ja talousmetsämies Sukutilan jatkaminen on ollut korkeimman oikeuden presidentti Timo Eskolle mieleinen velvollisuus. ”Monen kesän jälkeen ajattelin, että kyllähän tämä loppuu nyt tähän, en tule tänne enää ikinä.” Mutta kun isotäti kuoli 1990-luvun alkupuolella ja testamenttasi tilan sisarensa lapsenlapselle, niin Esko koki tilan jatkamisen mieleisenä velvollisuutenaan. Isäntä ei ole mitään ilman kunnon traktoria. Timo Eskon aarre on Valmet 500, jolla ajotunteja tulee vuosittain parikymmentä. Aitan takana pyörii tuulimylly, ja pihalla näkyy aurinkopaneeleja. ”Metsä oli varsin hakattu, kun se siirtyi minulle. Oppi meni perille, sillä nyt korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Timo Esko jatkaa sukutilan hoitoa Keuruulla Suojärven kylässä. Janhosen tilan viimeinen pelto istutettiin koivulle runsas 20 vuotta sitten, jolloin EU vielä myönsi metsittämistukea. Tilan myymisestä eteenpäin ei edes keskusteltu. 20 11.5.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Keuruu ANNE HELENIUS, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K aksi reipasta askelta, männynsiemenet maahan ja tallaus päälle. ”Metsänkasvatuksessa on pitänyt olla sitkeä, aivan kuin lastenkasvatuksessakin, kertoo Eija -vaimo, mikrobiologi ja Eskon nelilapsisen perheen äiti. Mutkaisen hiekkatien vieressä ollut vanha hirsitalo on purettu ja tilalle on rakennettu uusi punainen talo. Nyt koivikko odottaa harvennusta.. Välillä piti isotädin kuusentaimiakin vapauttaa rikkaruohoista. Metsissä löytyi aina raivattavaa; jopa niin, että kerrankin Esko löi vesurilla jalkaansa. Ja töitähän riitti koulupojalle, joka vietti kesiään ja loma-aikojaan sukulaistensa luona. Tällä tavoin opetettiin kouluikäistä Timo Eskoa männynviljelyyn ja yleensäkin maamiehen tavoille 1960-luvulla. Ei, vaikka lakimiehen työ piti kiireisenä, monilapsinen perhe vei aikaa ja verottaja muisti muhkealla perintöverolla. Aika alkutekijöistä tässä on lähdetty liikkeelle”, Esko kuvailee