TRUMP NIPISTÄÄ METSÄNTUTKIMUKSESTA NÄIN METSÄ VAIKUTTAA KELAN TUKIIN ›› Kun kuusitukin hinta nousee riittävästi, käynnistyy kauppa TE EM A :P U U KA U PP A. 24. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2026 • 13,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 6 PUUKAUPAN VETURI METSÄNOMISTAJA Liian varhain suuromistajaksi VAIKUTTAJA HAKKUITA VOI LISÄTÄ VALTION MAILLA 15 kysymystä tervalepän kasvatuksesta Koeajossa Toyota bZ4X JOKO KANNATTAA ISTUTTAA
Metsä tarjoaa vakaan tuoton, jonka suurin riski on hoitamattomuus. Me tunnemme ja osaamme hallita tämän riskin paremmin kuin muut. 044 491 4207 aarimetsa.fi
AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Pyhännän ihme 6 METSÄNOMISTAJA: Seuraavaa sukupolvea kasvattamassa 12 ISTUTUSKAUSI AIKAISESSA 14 METSÄTYYPPI: Millaiset metsät pärjäävät vuonna 2100. 57 KOEAJOSSA: Toyota bZ4X 60 PYHÄNTÄ-ILMIÖ: Pörssi houkuttaa puutuoteyhtiöitä LUONNOSTA 67 KOLUMNI: Kannatan lämpimästi avohakkuita mutta 68 METSO & NÄKKI: Hevoskorjuulla SE PP O SA M UL I SA M I KA RP PI N EN H A RR I M Ä EN PÄ Ä 18 18 S. 15 LASKUN JÄLKEEN UUTEEN NOUSUUN 16 LUKIJAKUVA: Kirkasvetinen oja 18 TEEMA: Kuusitukilla kauppa käyntiin 28 VAIKUTTAJA: Metsähallituksen Karoliina Niemi OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä tervalepän kasvatuksesta 40 MITÄ METSÄSSÄ TAPAHTUU: Nyt suveentuu 42 TUTKIMUS: Trump leikkaa metsäntutkimuksesta 43 KOLUMNI: Taimikkoon vasta kun on pakko 44 KYSY POIS: Kannattaako lannoittaa. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Puukko tekee perhosen 77 SANASTA METSÄÄ: Koputa sukupuuta! 78 VUOKKO: Raadonsyöjät tarkkoja ruoastaan 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: ”Tästä on laatu kaukana” Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS. 28 S. 47 PIKATESTI: Lisää halkaisuvoimaa 48 PERINTÖMETSÄ: Taloudellisesta turvasta rasite TALOUS 52 PUUKAUPPA: Kuinka jumi avataan 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Pienestä leimikosta kahdeksan tarjousta 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Hintapyyntö kohdallaan 56 TILAKAUPAT: Lapista metsiä FSC-alueiksi. Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 74 S
Ruotsissa puurakentaminen pääsi vauhtiin poliitikkojen ohjaamien kunnallisten rakennuttajien voimalla. Näkemys on rohkea, koska merkittävää puurakentamisen trendiä on vaikea Suomessa nähdä. Inderesin analyytikko Tommi Saarinen uskoo Lapwallin voivan hyötyä puurakentamisen trendeistä. 15). Ilmastonmuutos on totta ja se on raju. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS JOS SUOMESSA OLISI enemmän pienen Pyhännän kaltaisia kuntia, meillä ei olisi suurta huolta työllisten ja huollettavien suhteesta eikä hiilitaseesta. Puuseppä Hannu Hokkanen on löytänyt oman tapansa, jolla teiden varsilla kasvavan puun jalostusarvoa saadaan nostettua.” Sahatavaran ja sellun vienninarvo kasvaa tänä vuonna (s. Puurakennuselementtien valmistaja Lapwall ja elintarvikeyhtiö Feelia ovat jo First Northissa, ja kolmantena sinne listautumista valmistelee hirsimökkien valmistaja Salvos. Lapwallin kaltaiselle laadukkaiden puuelementtien valmistajalle voi vain toivoa rivakkaa kasvua. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Tämän lehden ilmestyessä olen pilkillä Sodankylän pohjoiskulmassa. Suurten kunnallisten rakennuttajien tulisi ottaa mallia Ruotsista. Tämä näyttää jatkuvan. Metsähallituksen Metsätalous Oy:n uusi toimitusjohtaja Karoliina Niemi on hyvä osoitus siitä, että uran suuntaa pystyy muuttamaan myöhemminkin.” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Paju, Pohjolan bambu, sopii muuhunkin kuin biohiilen raakaaineeksi ja koreiksi. Kunnallisten rakennuttajien ja kaavoittajien soisi auttavan Lapwallin kaltaisia puurakennusalan yrityksiä kasvuun. Runsaan 1 600 asukkaan paikkakunnalla on pian kolme yhtiötä, joiden osakkeilla käydään kauppaa pörssin First North -kasvuyrityslistalla. Yritteliäisyyteen Pyhännässä vaikuttaa voimakkaasti perinteinen lestadiolaisuus, joka on merkittävä osa alueen kulttuuria. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Pyhännän ihme. Puurakentamisen kasvutoiveet on Suomessa pantava Lapwallin kokoluokan yrityksiin, koska suuret rakennusalan yritykset ovat niin naimisissa betonin kanssa, etteivät ne kykene kasvamaan puurakentamisessa. Yllättäen maamme teollistunein kunta nimittäin sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan kaakkoislaidalla – keskellä ei mitään. Yhtään etelämpänä se ei olisi mahdollista. Metsässä tulilinjalla on ensimmäisenä kuusi.” HELI VIRTANEN TOIMITTAJA ”Opiskelijana pääaineja muut valinnat mietityttivät paljon. Kotimainen raaka-aine on myös pitkäaikainen hiilivarasto. Tilastoissa Pyhäntä erottuu suurperhepaikkakuntana. Osakeanalyysiä tekevä Inderes odottaa Lapwallille ensi vuonna merkittävää tulosparannusta, mikä näkyy yhtiön pörssikurssissa. Kunnan väkiluku on ollut viime aikoina kasvussa myös työperäisen maahanmuuton ansiosta. Pyhäntäläiset yritykset ovat investoineet ja hakeneet siihen rahat sijoittajilta
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. huhtikuuta jo kevään merkkejä. Heinolassa Korpinmaalla näkyi 13. Sinivuokot pilkistivät esiin metsän keskellä. KUVA: PANU SALONEN
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7. SEURAAVAA SUKUPOLVEA KASVATTAMASSA Lumi Hopeaketo vaalii isänsä Jyrki Ketolan metsiä ja huolehtii tulevasta metsänomistajapolvesta. Tarkoitus on löytää keinot yhteensovittaa metsätalous ja ympäristöarvot entistä paremmin
Hän toivoo, että sellaisille hetkille järjestyisi aikaa myös oman pojan kanssa. ”Isän poismeno oli äkillinen. ”Kai se on niin, että sukupolvenvaihdos tehdään tai itketään ja tehdään.” SS e on hämmentävää ja epätodellista.” Näin Lumi Hopeaketo kuvailee metsänomistajuuttaan. Olimme ehtineet puhua, mistä metsäpalstasta aloitettaisiin ja miten, mutta emme olleet ehtineet tehdä mitään”, Hopeaketo kertoo. Sairaskohtaus vei hänet vain 60 vuoden iässä. Nyt maaliskuun lopussa paikalla ovat meidän lisäksemme vaunuissa nukkuva 11-viikkoinen Hopeakedon poika. Samalla vastuu metsistä siirtyi tyttärelle. HELSINKI » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini. Hänen isänsä, metsävaikuttaja Jyrki Ketola, menehtyi viime vuoden tammikuussa, ja Hopeaketo peri runsaat 1 300 hehtaaria metsää. Samaisessa paikassa Ketola on aikaisemmin kestinnyt metsäalan väkeä ja laajaa tuttavapiiriään lukuisissa juhlissa. Emme oikeastaan ehtineet tehdä isän kanssa sukupolvenvaihdosjärjestelyjä. Hopeaketo on vanhempainvapaalla ja hoitaa omien sanojensa mukaan tulevaa metHopeaketo muistelee lämmöllä perheen yhteisiä metsätyöpäiviä ja hauskaa aikaa sisarustensa kanssa. Hopeakedosta tuli yksi Suomen sadasta suurimmasta metsänomistajasta. ”Kai se on niin, että sukupolvenvaihdos tehdään tai itketään ja tehdään.” 13 hehtaarin omistajasta suuromistajaksi Tapaamme Hopeakedon hänen isänsä asunnolla Etu-Töölössä Helsingissä. Kaikki kävi kuitenkin paljon suunniteltua aikaisemmin ja traagisemmin. Toki tytär oli tiennyt, että hänen isällään oli paljon metsää ja jossain vaiheessa metsät tulisivat hänen omistukseensa. Ketola oli tunnettu metsäsijoittaja, yrittäjä ja Metsälehden arvostettu kolumnisti yli 20 vuoden ajan
Myös metsistä löytyy hakattavaa. Metsälehti Makasiini 9. Täysin uutta veroilmoitusten täyttö ei onneksi ollut, sillä Hopeaketo oli joitain vuosia aiemmin saanut isovanhemmiltaan lahjaksi kaksi pientä metsäpalstaa. Hopeaketo on löytänyt oman tavan jatkaa toimintaa. Metsien ohella hän peri isänsä metsäkonsultointia tarjoavan yrityksen Nals Oy:n. ”On ehkä tehty reippaampaa hakkuuta kuin muuten olisi tehty”, Hopeaketo kertoo. Metsiä ei kuitenkaan tyydytty katselemaan vain auton ikkunoista. Yleisessä keskustelussa avohakkuita parjataan herkästi, mutta esimerkiksi Hopeakedon tilanteessa perintöverot eivät jätä vaihtoehtoja. Esimerkiksi metsätalouden veroilmoituksen täyttö vaati nyt alkuvuonna aikamoista paneutumista. Hän muistelee, kuinka automatkoilla takapenkille kantautuivat arviot ohi vilisevistä metsistä. Metsiin lähdettäessä kaikki sujauttivat ylleen Metsälehden sivuillakin nähdyt valkoiset, hyönteisiä karkottavat haalarit Lumi Hopeaketo aikatauluttaa arjen tällä hetkellä kolmikuisen poikansa rytmiin. PERHEESEEN kuuluu puoliso sekä tammikuussa syntynyt poika HARRASTAA käsitöitä sekä videopelejä sänomistajasukupolvea. Sen verran, että olin täytellyt metsäveroilmoituksia aiemminkin.” Henkivakuutus toi turvaa Metsäperinnön haltuun ottaminen on tarkoittanut myös varautumista tuleviin perintöveroihin. Lipaston päällä on valokuvia Hopeakedon edesmenneestä isästä, metsävaikuttaja Jyrki Ketolasta. Yhdessä Leenan kanssa hän kävi valtaisat paperinivaskat ja kansiot läpi. Pienestä pitäen Hopeaketo on käynyt isänsä, Leenan sekä Leenan lasten Ninan ja Juhon, kanssa hoitamassa metsiä. Olemme tukeneet toisiamme”, Hopeaketo kertoo. Monesti ahkeroitiin Leenan metsissä, jotka olivat lähempänä, mutta myös isän palstoilla Pohjanmaalla. Opiskellut vuoden kemian tekniikkaa Imperial College Londonissa Englannissa. ”Sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa minulla voisi olla annettavaa. Muutamien viikkojen ikäinen Hopeakedon poika kelli vieressä. Pohjanmaalla metsätöihin osallistuivat isovanhemmatkin. ”Leena, äitipuoleni, on ollut suuri apu. Se on sellainen, joka on myös tullut mukaan elämään.” Raivaussaha Prometheusleirilahjaksi Hopeakedon lapsuudessa metsä on aina kuulunut arjen keskusteluihin. Hopeaketo istui samaisella mustalla nahkasohvalla päiviä. Lasten vartuttua myös puolisot pääsivät mukaan. Vertaistukihommaa. Hän aikoo hyödyntää kokemuksiaan yrittäjänä. ”Itselläni oli metsää noin 13 hehtaaria Pohjanmaalla. LUMI HOPEAKETO 32 vuotta KOTOISIN Vantaalta, asuu Helsingissä ENERGIATEKNIIKAN diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta. Tällä hetkellä vanhempainvapaalla. Hopeakedon englantilainen puoliso Owain on hänkin päässyt opettelemaan pottiputken käyttöä. Oli hyvin hoidettua, harvennusta vaativaa ja taudin vaivaamaa metsää. Se turvaa Hopeaketoa, kun perintöveropaperit kolahtavat postiluukusta. Myös Ketolan puoliso, leskeksi jäänyt Leena Juurikkala-Ketola on kotona, mutta vetäytyy keittiöön saatettuaan meidät olohuoneen sohvalle. TÖISSÄ Fortumilla intraday traderina eli tekee päivän sisäistä sähkökauppaa. Suoraan isän saappaisiin tytär ei aio hypätä. Onneksi isä oli aikanaan ottanut henkivakuutuksen
Siihen kuului olennaisena osana hyvät eväät ja hyvät varusteet. Hopeaketo kokee, että metsistä on suuri vastuu. Ehkä päällimmäisenä isän opeista on kuitenkin jäänyt mieleen se, että metsätöitä ei tehdä pakosta hammasta purren, vaan metsänhoidon pitää olla mukavaa yhdessäoloa. Isä valitsi aina kunkin taitotasolle sopivan paikan aloittaa. Metsästä saaduilla tuloilla rahoitettiin monet perheen Italian-matkat. Minä olen istuttanut taimen ja toisen tosi lähelle viereen, etteivät ne olisi yksinäisiä. Isältään Hopeaketo oppi, että metsät antavat taloudellista turvaa. Kovin käytännönläheistä opetus ei kuitenkaan ollut. Isänsä innoittamana hän valitsi sivuaineeksi Helsingin yliopistosta metsäekonomian ja markkinoinnin. Pieni identiteettikriisi heräsi Hopeaketo on valmistunut diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta. Isä opetti tytärtään myös raivaamaan. Keto tulee Ketolasta ja hopea englannista kotoisin olevan puolison suvussa olleesta sukunimestä Silverwood. Varmasti aivan liian lähelle toisiaan”, Hopeaketo muistelee. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini. Omia valintoja on tarkasteltava rehellisesti. Kun metsät sitten kertarytinällä siirLumi Hopeakedon sukunimi on puolison kanssa keksitty uudissukunimi. ”Meillä on kuva minusta taaperoikäisenä, kun olemme olleet istuttamassa. – Pienpuu Ketola -haalarit. Tärkeää oli myös nauttia metsärahojen arkeen tuomasta joustavuudesta. Hän antoi Hopeakedolle Prometheus-leirilahjaksi raivaussahan
Kahmia tietoa enemmän ennen kuin alan huudella.” Tähän mennessä Hopeaketo on muuttanut muutamia kymmeniä hehtaareita yksityisiksi suojelualueiksi, lisäksi osalla metsätiloista on otettu käyttöön FSC-sertifikaatti. Hopeaketo lähtee poikansa ja Leenan kanssa Pohjanmaalle. Jyrki Ketolan lisäksi Leenan isä Jouko Juurikkala oli merkittävä metsäalan vaikuttaja ja Metsälehden pitkäaikainen kolumnisti. Silti tuoretta suurmetsänomistajaa mietityttää, mikä on luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle riittävää. Jyrki Ketola oli taitava metsäsijoittaja, jolla oli silmää hyville kohteille. ”OIen muuten aika ilmastoahdistunut kasvissyöjä, mutta minut on kasvatettu talousmetsämeiningillä. Hopeaketo vetää toistaiseksi henkeä. Merkittävä osa isältä tulleista metsistä sijaitsee Pohjanmaalla, jossa ojat ovat tällä hetkellä vahvasti keskusteluissa esillä. Kaikkiin metsiin hän ei ehtinyt jalkautua ennen äidiksi tuloaan. ”Onko täällä masussa kuoppa?” Hopeaketo kysyy ja nostaa pojan syliinsä. Jyrki Ketola teki aikanaan luonnonhoitotoimia samalla tarmolla kuin metsänhoitoa. Metsästyssopimuksista Hopeaketo on rajannut suurpedot ja metsäkanalinnut ulkopuolelle. ”Haluaisin oppia lisää ympäristöarvojen yhdistämisestä metsätalouteen. Äidin velvoitteet ovat pitäneet huolen, että arkeen ei juuri jää toimetonta aikaa. » PYYDÄ läheisesi sukupolvenvaihdoksen suunnittelulounaalle jo tänään. Tarkoitus on jalkautua metsäpalstoille ja samalla reissulla istuttaa kokeeksi muutamia satoja vuorijalavia ja seurata, menestyvätkö ne. On sellainen pieni identiteettikriisi siitä, minkälainen metsänomistaja olen ja minkälaiseksi metsänomistajaksi kasvan.” Tekoja luonnon hyväksi Hopeaketo on varttunut metsävaikuttajien keskellä. Hän kokee, että isän jalanjäljistä on hyvä jatkaa. LUMI HOPEAKEDON VINKIT » SEURAAVAN sukupolven pitäminen mukana metsäasioissa helpottaa sukupolvenvaihdoksessa. Jatkuvaan kasvatukseen suhtaudun vähän skeptisesti”, Hopeaketo pohtii. Ennen vauvan syntymää Hopeaketo ehti ajella äitipuolensa kanssa Pohjois-Karjassa ja Pohjanmaalla osan metsäpalstoista läpi. ”Ainakin pitää olla käynyt kaikilla palstoilla ennen kuin ostaa uusia metsätiloja. Yleinen metsäkeskustelu on välillä kärkästä, sitä seuratessa tuntuu, ettei mikään ole tarpeeksi. Silti Hopeakedolta on jo ehditty kysyä, olisiko hänellä kiinnostusta ostaa lisää metsää. ”Jos vaikka on paikka, joka on huonojen liikenneyhteyksien takana ja vähän epätoivoinen kasvultaan, sitten vain ojat umpeen. Pitää antaa muutenkin tilanteen vähän tasoittua.” Metsäpalstojen läpikäynti jatkuu toukokuussa. Soiden ennallistaminenkaan ei ole poissuljettua. Sitä ennen on kuitenkin vielä perehdyttävä lisää ja mahdollisesti suunnattava yliopistolle hakemaan tietoa. Hopeaketo kokee, että hänellä voisi olla jossain vaiheessa annettavaa ympäristöarvojen ja metsätalouden yhdistämiseen. ”Kun ei ole mitään muodollista koulutusta, tiedoissa on aukkoja. Siellä on myös aukkoja, joita en vielä edes tiedä siellä olevan. ”Ne istutetaan lämpimiin paikkoihin, minne pääsee vaunuilla viereen”, Hopeaketo paljastaa. l ”On sellainen pieni identiteettikriisi siitä, minkälainen metsänomistaja olen ja minkälaiseksi metsänomistajaksi kasvan.” Metsälehti Makasiini 11. Koen itseni kovin keskeneräiseksi.” Hopeaketo on miettinyt paljon jo ennen viime vuotta, minkälainen metsänomistaja hän haluaisi olla. Toukokuussa istuttamaan Lastenvaunut nytkähtelevät. Silloin koittaa pikkuisen ensimmäinen metsäretki. tyivät Hopeakedolle, hän koki, ettei vielä ollut valmis metsänomistajaksi. Poika on herännyt ensimmäisiltä päiväuniltaan ja vaatii ruokaa. » UUSI sukupolvi saattaa tehdä asiat omalla tyylillään. Etenkin metsäkanalintujen paikoin taantuneet kannat herättävät Hopeakedossa huolta. Ilmaston lämmetessä voivat erikoisemmatkin puulajit saada jalansijaa
”Pakkasvarastoiduilla taimilla on lähdetty liikkeeseen”, UPM:n metsätalousjohtaja Janne Kiiliäinen kertoo. Siksi Kiiliäinen on tyytyväinen, että työt päästiin aloittamaan hyvissä ajoin. TEKSTI HELI VIRTANEN » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini. ISTUTTAJAN MUISTILISTA » Pidä välivarastointiaika mahdollisimman lyhyenä. Niin pitkään kuin on yöpakkasia, maa ei yleensä lämpene riittävästi. ”Pakkaskuivumistuhoja on myös isommilla taimilla maastossa, mutta pienillä tuhot ovat vakavimmat. Luorasen mukaan kaikkein tärkeintä on muistaa kastella taimia, kun ne odottavat istutusta välivarastossa. Luvassa voikin olla sulan maan aikaisia kuivuustuhoja. Ulkovarastoa suojataan lumettamalla, joten sulaminen ottaa aikansa. Ulkovarastoitujen taimien käyttö alkaa sen jälkeen, kun ne saadaan irti maasta ja juuripaakut ovat sulaneet. Pakkasvarastoiduilla taimilla istutustyöt saadaan nopeasti käyntiin ja istuttamista on mahdollista jatkaa kesällä pidempään. Valtaosa UPM:n taimista on ulkovarastoituja. Ne näkyvät latvan ruskettumisena. Lunta on ollut kuluneena talvena vähän ja maaperä on nyt melko kuivaa. UPM:n Joroisten taimitarhalla tilanteeseen on osattu varautua, olihan kevät alusta alkaen tavallista aikaisemmassa. Taimet lähtevät kasvuun paremmin, kun maa ja ilma ovat istutushetkellä riittävän lämpimät. Tuhoriski kasvaa, jos loppukevät jää vähäsateiseksi. Kerran kuivahtaneiden taimien epäonnistumisriski on suuri.” l ISTUTUSKAUSI AIKAISESSA Maan lämpenemistä kannattaa odotella kaikessa rauhassa, ennen kuin aloittaa istutustyöt. Edessä on kiireinen istutuskesä. Jos vedenotto ei onnistu, ahava aiheuttaa tuhoja. Ahava uhkaa taimia Haihdutus alkaa nopeasti, kun kevätaurinko lämmittää taimia. ”Nyt näyttää siltä, että koko maassa päästään tavallista aikaisemmin istuttamaan.” Luorasen mukaan istuttamaan ei kannata silti turhaan kiirehtiä. Niitä voi ilmetä jo taimitarhalla”, Jaana Luoranen sanoo. » Kastele sulaneita taimia säännöllisesti! » Istuta taimet kosteina ja riittävän syvälle. ”Riippuu lämpötilan kehittymisestä, milloin istuttaminen kannattaa aloittaa. ”Taimet kuivuvat yllättävän nopeasti. LÄMPIMÄN kevään ansiosta istutustyöt pääsivät alkamaan Etelä-Suomessa jo huhtikuun puolivälissä. Kautta maan istutuskausi näyttäisi alkavan viikon tai pari etuajassa. Maan pitäisi olla reilusti yli viisiasteita, mielellään lähempänä kymmentä astetta”, kertoo erikoistutkija Jaana Luoranen Luonnonvarakeskuksesta. Pakkastai ulkovarasto Metsäpuiden taimet varastoidaan taimitarhoilla joko ulkotai pakkasvarastossa
+ 8 °C Istuttamisen voi aloittaa, kun maan lämpötila on reilusti yli 5 astetta, mieluummin lähempänä 10:tä astetta. M IK KO RI IK IL Ä Metsälehti Makasiini 13. 1–2 viikkoa Kevät näyttäisi olevan koko maassa viikon tai pari tavallista aikaisemmassa. 10 cm Maan lämpötilaa pitää tunnustella istutussyvyydeltä. Pottitaimi istutetaan noin kymmenen sentin kuoppaan
Yksi koko metsäalalla mietittävä kysymys on, kannattaako Suomeen tuoda uusia puulajeja. Voi olla hyvä varautua siihen, että metsänkasvatuksessa joutuu vaihtamaan taktiikkaa kesken kaiken. Tämä on otettava huomioon eri puulajien riskejä ja mahdollisuuksia arvioitaessa. Joudumme elämään epävarmuuden kanssa. Puiden kasvu on jo kärsinyt Suomessa kesien pitkistä kuivista kausista ja lisääntyneistä tuholaisista. Tiekartta kohti 2100-luvun metsiä julkistetaan toukokuussa 2027. Puiden lumikuorma ja sitä kautta lumituhoriski kasvaa Pohjois-Suomessa. Ääriolosuhteet yleistyvät ja tuulija myrskytuhot lisääntyvät. 2100-luku on kaukana ilmaston ennustamisen kannalta, mutta puille se on lähellä: Pohjois-Suomessa nyt maahan laitettavat taimet ovat todennäköisesti vielä silloin pystyssä puina. Tämä on huomioitava puulajipohdinnoissa, sanoo professori Katri Kärkkäinen. Ilmastomallien välillä on suurta vaihtelua. Metsänjalostus voi auttaa kehittämään puita, jotka kestävät paremmin ääriolosuhteita, kuten kuivuuskausia. Millaiset metsät pärjäävät vuonna 2100. Vetää hanketta, jossa kartoitetaan, millaiset talousmetsät voisivat pärjätä Suomessa 2100-luvulla. Sadanta lisääntyy etenkin talvella, mutta kesällä tulee kuivuuskausia. Varmin vaihtoehto on riskien hajauttaminen eri puulajeille eli monipuulajiset metsät tai pienehköt mosaiikkimaiset yhden puulajin metsiköt. Kasvukausi tulee pitenemään. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ 1 2 3 4 KATRI KÄRKKÄINEN KUKA. Puut kasvavat paremmin, mutta niin myös tuholaiset ja taudit. MIKSI. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini. Miten epävarmuuteen varaudutaan. Pitääkö jo reagoida. MILLAISET METSÄT PÄRJÄÄVÄT VUONNA 2100. Millaisiin olosuhteisiin puut joutuvat tulevaisuudessa sopeutumaan. Kun tuhoja tulee, on mietittävä etukäteen vahingoittuneen puun hyödyntämisketjut. Metsägenetiikan professori Luonnonvarakeskuksessa MITÄ. Vaikka ilmaston tiedetään muuttuvan, epävarmuus on suurta. Kanadassa metsien tulevaisuudesta tehty selvitys päätyi tulokseen, että useat Kanadan nykyiset puulajit eivät pärjää siellä tulevassa ilmastossa
Kartonkien kysyntä pysyy vaisuna, ja ylikapasiteetti kiusaa kaikilla markkina-alueilla. Nousun taustalla on etenkin pystyvarastojen pienentyminen. PTT:N ENNUSTE ENSI VUODELLE Puumarkkinat, %-muutos Metsäteollisuuden puunkäyttö +1 Markkinahakkuut +1 Yksityismetsien puukaupat +6 Tukkipuu (pystykauppojen nimellishinta) +2 Kuitupuu (pystykauppojen nimellishinta) +1 Kantorahatulot yksityismetsistä (brutto) +3 Vientimarkkinat, %-muutos Määrä Hinta Paperi +1 Massa (sellu) +1 Kartonki +2 +2 Sahatavara +2 +2 Vaneri +6 +2 prosenttia suuntautuu Lähi-itään. Alemmat puunhinnat heijastuvat yksityismetsien kantorahasummaan, joka laskee tänä vuonna nelisen prosenttia vajaaseen kolmeen miljardiin euroon. Tosin vertailukohta on viime vuoden ennätyskorkea hintataso, joka syksyllä kääntyi poikkeusjyrkkään laskuun. Talouden takkuinen yleisvire Talouden yleisvire on yhä heikko eikä tue metsäteollisuustuotteiden kysynnän kasvua. Puun vuotuiset keskihinnat kuitenkin laskevat tänä vuonna, PTT:n mukaan kuitupuulla jopa 15 prosentilla. Ensi vuonna tukkien hinnalle ennustetaan parin prosentin nousua. Ensi vuonna kuitupuun keskihinta nousee hienoisesti. Tänä vuonna metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa kuitenkin kaksi prosenttia. Hintakuopan pohja näyttää ajoittuneen tammikuuhun, ja elpyminen on hidasta. Paperissa ylikapasiteetti on vielä vaikeampi, koska Euroopassa painopapereiden kysyntä laski viime vuonna lähes kymmenyksellä. l MIKKO HÄYRYNEN » AJASSA Metsälehti Makasiini 15. Tukin keskihinta laskee viime vuodesta vain maltillisesti. Sotimisen vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin sahateollisuudessa, jonka viennistä yhdeksän LASKUN JÄLKEEN UUTEEN NOUSUUN PTT ennustaa kantorahatulojen kutistuvan tänä vuonna vajaaseen kolmeen miljardiin euroon. Kuusitukin kysyntä on mäntytukkia vahvempaa ja sen keskihinta painuu vajaalla kahdella prosentilla, kun mäntytukilla keskihinnan lasku on kolmisen prosenttia. Nousua on kaikissa päätuotteissa paperia lukuun ottamatta. Kartonkitehtailla nähtäneen lomautuksia tänäkin vuonna. Sahatavaran ja massan viennin arvo kasvaa voimakkaimmin, sahatavaran liki kahdeksan prosenttia ja massan vajaat viisi prosenttia. PUUMARKKINAT piristyvät vaisujen kuukausien jälkeen, Pellervon taloustutkimus PTT ennakoi. Lähi-idän sota ja Hormuzinsalmen sulku nostavat kuljetuskustannuksia. Ensi vuonna kantorahatulot nousevat noin kolme prosenttia, kun markkinoilla nähdään hienoista nousua sekä hakkuissa, puukaupoissa että hinnoissa
138 MILJOONAA LUKIJAN KUVA Ojissa virtaa kirkasta vettä. Hyvään kehitykseen on Säätiön mukaan monta syytä. Nimimerkki Panu toi näytteille kuvan ojastaan. JALKANEN Kirkasta on ojan vesi Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla ihmeteltiin ojan veden laatua. Aluksi tutkimustulokset osoittivat, että kuljettavat 20 vuotta ravinteita ja muuta rapaa. » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini. Puhdasta on virtaojien vesi.” KURKI ”Kirkkaita monesti vaan itsellä on pikku suo, 60–70-luvulla ojitettu, ihan hirveät harmaan vihreät vellit on siellä paksuna massana pohjalla. Kun ojat vedetään tai kunnostetaan, niin vesi on varmasti sakeaa, mutta kuinka kauan?” PANU ”Minunkin ihmetys on ollut jo pitemmän aikaa, että varsinkin ojien ja purojen vesi näyttää tosi puhtaalta. Sitten alkaa ehkä vähän kirkastua.” RESERVUAARI-INDEKSI ”Ravinteet ovat värittömiä, joten niiden määrää ei väri täysin paljasta. Uusimpien tutkimusten mukaan menee kuitenkin yli 30 vuotta. SE PP O SA M U LI Metsähallitus tulouttaa tänä vuonna valtion kassaan 138 miljoonaa euroa, 13 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2025. ”Ehkä tehokkainta alan markkinointia on se, kun metsäalalla töitä tekevä aktivoituu someen kertomaan, mitä metsäalalla työskenteleminen on”, uutiskirjeessä pohditaan. Osa ravinteista kulkeutuu kiinnittyneenä kiintoainepartikkeleihin, joten siltä osasta kertoo veden sameus ja ruskeus. Huomio on kiinnittynyt viime vuosina siihen, etteivät ne voi olla paremmassa tilanteessa, koska lehdistö ja media pitävät päinvastaista mielipidettä yllä.” METSÄ-MASA ”Humusmaa on vielä roudassa, ja näkyy menevän näin pitkään pakkasöiden vuoksi. Metsäalan oppilaitokset ovat lisänneet varsinkin some-markkinointia, metsäalalla on ollut yhteisiä tvja radiokampanjoita ja Tiktokin Metsäliiga on kerännyt runsaasti seuraajia. METSÄOPINTOIHIN ENNÄTYSKIINNOSTUS METSÄALAN perustutkinnon ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa oli 741, mikä on uusi ennätys, Metsämiesten Säätiön uutiskirjeessä kerrotaan. Kuvan ojan kunnostuksesta on pari vuotta aikaa. Ruskea väri johtuu joskus raudasta.” A. Ja jatkuvasti, ei mitenkään hetkellisesti.” ANTINJUNTTI ”On noita tutkittu
BUILT FOR NATURE. Ja kehitetty ammattilaiselle sinussa. TRUSTED SINCE 1926. Ja laatuun, joka kestää sukupolvelta toiselle. LÄS MER PÅ STIHL.FI. Siitä lähtien STIHL on kasvanut nimeksi, joka yhdistetään koneisiin, jotka helpottavat luonnossa työskentelyä. Koneisiin, joilla on legendaarinen suorituskyky. Se, mikä aikoinaan rakennettiin ammattimetsätalouden tarpeisiin, on tänä päivänä laajentunut kattavaksi tuotevalikoimaksi. ƒ 100 VUOTTA INNOVAATIOITA AMMATTILAISELLE SINUSSA. Kaikki alkoi sata vuotta sitten. Joka rakastaa tehdä työnsä kunnolla.t
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » PUUKAUPPA. KUUSITUKILLA KAUPPA KÄYNTIIN Kuusitukki kirittää puukauppaa vuodesta toiseen. Sen saatavuus on kuitenkin lähivuosina heikkenemässä
Metsälehti Makasiini 19
Esimerkiksi Ruotsissa kuusen sahaus on kääntynyt laskuun. Hyytiäinen-Koskimäki on Hännisen täti, joten metsän tilanne oli puunostajallekin tuttu. Kilpailijoita riittää, sillä kuusisahatavarasta on lopputuotemarkkinoilla niukkuutta. ”Kuusitukkia etsitään koko ajan. Hyvä hinta ei ollut ainoa syy puukauppaan. Kun kuusitukin hinta kohoaa riittävästi, käynnistyy puukauppa. Hän ei ole ainoa, joka hamuaa keskisuomalaista kuusta sahattavaksi. Teijan kanssa pohdittiin, mitä kuviolle pitäisi tehdä. Hanna Hänninen (oik.) myi kuusikkokuviostaan osan vuosi sitten, kun puun hinta oli korkeimmillaan. Hyytiäinen-Koskimäki ostaa puuta sahattavaksi Saarijärven seudulta. Päädyimme lopulta siihen, että kuviosta noin puolitoista hehtaaria hakattiin aukoksi”, Hänninen kertoo. Saksassa tilanne on pahempi – siellä puhutaan jopa sahojen ”eksistentiaalisesta kriisistä”, koska kuusta ei ole hyönteistuhojen jälkeen saatavilla tarpeeksi rahallakaan. Varsinkin näin keväällä kelirikkoaikaan käy helposti mielessä, että noinkohan kuusitukkileimikoita vielä löytyy,” kertoo Versowoodin metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskimäki. 81,45 €/m 3 Kuusitukin keskikantohinta päätehakkuulla, vko 15 77,94€/m 3 Mäntytukin keskikantohinta, vko 15 TEEMA » PUUKAUPPA 20 Metsälehti Makasiini. Vuosi sitten keväällä kuusitukin nimellishinta oli Suomessa ennätystasolla. Kaupan käynnistäjä Kuusitukin kovan kysynnän takia siitä on muodostunut eräänlainen puukaupan ”sisäänvetotuote”. Saarijärven Lannevedellä asuva nuori metsänomistaja Hanna Hänninen teki tuolloin puukaupan kuusitukkileimikosta Versowoodin kanssa. PP UUKAUPAN veturista ei ole 2000-luvulla ollut epäselvyyttä. ”Tämän noin 60-vuotiaan kuusikkokuvion laitaan tuli tuulenkaatoja. Metsänomistajan näkökulmasta kuusikon päätehakkuupäätökseen vaikuttaa puun hinnan lisäksi metsätuhoriskit