HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 1 TE EM A : TA IM EN TIE 8373_.indd 1 21.4.2021 11.34. PIENESTÄ SE ALKAA VAIKUTTAJA Siemenissä riittää tutkittavaa METSÄNHOITO 9 KYSYMYSTÄ MÄNNYN KYLVÖSTÄ Koeajossa Suzuki Across SUKUTILA POIKI RADIOSARJAN MONTAKO LANKKUA TUKISTA SAA. NÄIN KEKSITTIIN POTTIPUTKI ›› Katri Pelto-Arvon vastuulla on 700 000 taimen toimitukset 22
Taimikonhoidolla varmistat metsäsi elinvoimaisuuden Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimaisena ja kasvaa hyvin. Tilaa taimikonhoito 31.5.2021 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha! Kun tilaat varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 31.5.2021 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. Taimikonhoidon ansiosta puut saavat riittävästi kasvutilaa, järeytyvät nopeasti ja saavuttavat tukkipuun mitat aiemmin kuin hoitamattomissa metsissä. Oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tehty taimikonhoito lisää metsän tuottoa jopa lähes 50 prosenttia. Tarjous koskee vain uusia tilauksia ja vuoden 2021 aikana toteutettavia töitä. Hae lähin metsäasiantuntijasi metsaforest.com/otayhteytta ja pyydä tarjous! 8374_.indd 2 21.4.2021 11.35. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan
15 PUUKAUPAN PAIKKA 16 LUKIJAN KUVA : Sadonkorjuun aika TEEMA 18 TARHALTA MÄTTÄÄLLE 28 VAIKUTTAJA : Markku Nygren tuntee metsäpuiden siemenet OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 9 kysymystä männyn kylvöstä 40 SAHA KÄYNTIIN : Purukalusto kuntoon 42 TUTKIMUS : Puu kasvaa Saharassakin 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Metsässä talon turva 44 KYSY POIS : Mitä tehdä koivikolle. Tämän numeron kannen kuvasi Esko Keski-Vähälä. 72 TUOTE & TEKIJÄ : Haaveista totta S. 28 Tutkijaura siementen parissa VALTTE RI SKYTTÄ SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Sari Möttönen teki metsästä radiosarjan 74 ENNEN & NYT : Peltoheitto kuusikoksi 75 LUKIJALTA : Miten kuningatar päätyi leimikolle 78 PILKKEET : Hiekassa vaanii kuolema 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Pottiputki Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8375_.indd 3 16.4.2021 15.18. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kuoriainen käynnisti muutoksen 6 METSÄNOMISTAJA : Isien metsä 12 ENEMMÄN JA ISOMPIA PUITA 14 METSÄTYYPPI : Missä marjoja poimittiin eniten. 47 PIKATESTI : Korvanapit ammattilaiselle 48 PERINTÖMETSÄ : Sähköiset valtuudet kuntoon TALOUS 51 RAHAPUU : Aihetta ylpeyteen 52 PUUMARKKINAT : Hintatakuu palkitsee kanta-asiakkaita 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Katkontatilasto ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Odotusarvot nostivat hintaa 56 METSÄTILAMARKKINAT : Tarjonta hupeni alkuvuonna 57 KOEAJO : Suzuki Across – tehoa, tilaa ja toimintoja LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Paljon on jo tehty 62 LUHTA : Metson eväät 68 TUKKI LANKUIKSI : Kannattaako sahuuttaa. 40 Sahaajan työkalut S. 6 S
Kuusettumisesta puhutaan, mutta toistaiseksi kuusi on säilyttänyt uudistusaloilla ylivoimaisen ykkösasemansa. Myös naapurimaassa Ruotsissa kuusen viljely on vähentynyt. Kuusi on hyvä, mutta pelkästään sen varaan tulevaisuutta ei kannata laskea. Suomessa laajoilta metsätuhoilta on säästytty, mutta myös täällä kirjanpainajat ovat aiheuttaneet vahinkoa, ja kuuset ovat kärsineet hellekausista. Osalle aukoista istutetaan edelleen kuusentaimia, mutta huoli ilmaston muuttumisesta on saanut metsänomistajat etsimään vaihtoehtoja. Viime vuonna mäntyä istutettiin jo enemmän kuin kuusen taimia. Kannattaa käydä lukemassa osoitteessa metsalehti.fi/blogit. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA SAKSASSA metsänomistajat joutuivat tänäkin keväänä tekemään vaikeita päätöksiä siitä, mitä taimia istuttaa tuhoutuneiden kuusikoiden tilalle. Lapsiperheet kuljettavat valtakunnan kalleinta omaisuutta maan huonoimmilla autoilla.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”TÄLLAISTA se metsänomistaminen joskus on. Saneeraushakkuiden jäljiltä metsitettävää pinta-alaa on kertynyt 277 000 hehtaaria, mikä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa istutetaan ja kylvetään vuodessa. Metsätalouden tärkeimmän puulajin maine on saanut kovan kolauksen. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kuoriainen käynnisti muutoksen Puulajeista kertoo myös Metsälehden uusi blogisarja. Koivuvaltaisista metsistä neljä viidestä uudistetaan kuuselle. Kolmanneksi yleisin on kontortamänty. Autoilussa verotetaan etenkin käyttöä, joten nuorilla raha riittää vain vanhoihin menopeleihin. Kolmen viime vuoden aikana kuusikot ovat kärsineet pahoin kuivuudesta, myrskyistä ja kirjanpainajista. Jopa karujen maiden männiköistä viidennes muutetaan hakkuun jälkeen kuusentaimikoiksi. No, metsän ehdoillahan tässä mennään.” 8376_.indd 4 16.4.2021 15.14. Sekametsät kiinnostavat, samoin pihta, tammi sekä vieraspuulajit kuten douglaskuusi. PTT:n ennusteesta huomaan, että olen innostunut tekemään puukaupat juuri puunhintojen nousun kynnyksellä. Yksityiskohdilla ladattu juttu oli raskaahko tehdä, mutta ehkä oma kokemus taimitarhalta, taimivalinnoista, istutuksista ja istutusten tilaamisesta toi asiaan syvyyttä.” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA ”OSITTAINKIN sähköllä liikkuvat autot ovat kalliita, kuten nyt koeajettu Suzuki, vaikka hinnassa on vain vähän autoveroa. MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”TAIMI-TEEMAN tein jo vuosi sitten odottamaan tämän kevään julkaisua. Yhtä laajaa tuhoa ei Euroopan metsäisimmässä maassa ole koettu ainakaan 80 vuoteen. ”Kuusella ei ole tulevaisuutta”, otsikoi Baijerin valtalehti. Sen suosio on viime vuosikymmenellä vähentynyt, mutta edelleen sitä istutetaan enemmän kuin meillä koivuntaimia. Jos metsänsä menettäneeltä saksalaisomistajalta pyydettäisiin neuvoa puulajivalinnassa, vastaus olisi varma
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA JARMO MANNINEN 8376_.indd 5 16.4.2021 15.14. TEERET aloittavat jo maaliskuulla kokoontumisen vuodesta toiseen samana pysyvälle soidinpaikalle. Aamuvarhaisella 12. huhtikuuta miteltiin voimia Kuusamossa
ISIEN METSÄ Kulttuuritoimittaja Sari Möttönen hätkähti ajatusta tulevasta metsäperinnöstä. Leveälatvaisin kuusi kuvastaa Möttösen isää ja hänen valtaisaa metsätietämystään. Syntyi radiosarja, jossa pohditaan metsänomistajuutta ja eri tapoja omistaa metsää. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Sari Möttönen piirsi poikansa kanssa kuvan suvun metsästä. ›› Metsälehti Makasiini 7 8377_.indd 7 16.4.2021 15.43
8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8377_.indd 8 16.4.2021 15.43. Metsätilojen omistus siirtyy vähitellen kaupunkilaisille, ja yhä useammin metsän perii keskiluokkainen koulutettu nainen. Mukanaan hänellä on vihreälle pahville puuvärein piirretty kuva kuusikosta. Isä huolehtii, ei koske minua, Möttönen tunnustaa ajatelleensa. Samalla toimittajalle paljastui, että hänen käsityksensä kotimaan metsistä oli ollut fiktiivinen. ”Ensireaktio oli varmaan, että voi ei! Nyt minun pitäisi perehtyä tällaiseen asiaan ja olla tästä jotain mieltä”, Möttönen muistelee. Toistaiseksi suvun metsiä Jaalangassa Kaihlasten kylällä hoitaa Möttösen innokas 80-vuotias isä, eläköitynyt metsänhoitaja. Voi olla, että joskus lapsena olen siellä ollut, mutta tämä oli ihan eka kerta, kun tietoisesti menin sinne katsomaan, minkälaista siellä on.” Isän tarina Möttönen on tehnyt Yleisradiolla toimittajan töitä runsaat kaksikymmentä vuotta. Tuuli tuivertaa niin, että pipo meinaa nousta ilmaan. Koska emme suuren välimatkan vuoksi päässeet tutustumaan perintömetsään, olin pyytänyt nähdä metsästä valokuvan. Piirustuksen sorjimmat kuuset kuvaavat toimittajaa itseään ja hänen poikaansa. Kuvaa ei löytynyt, mutta toimittaja piirsi poikansa kanssa suvun metsän. Haluaisiko hän omistaa metsää ja mitä se edes tarkoittaa, toimittaja kysyi it”Ensireaktio oli varmaan, että voi ei!” seltään. Toimittajan äidin muutama vuosi takaperin esittämät sanat kuitenkin pysäyttivät. Äiti oli kertonut isän miettineen, mitä Möttönen ja tämän veli ajattelisivat metsästä ja sen omistamisesta. ÄMÄ on Perintö – eli helsinkiläisen metsistä täysin tietämättömän kulttuuritoimittajan yritys päättää, ruvetako metsänomistajaksi isiensä maille Kainuuseen vai ei.” Näin pohtii tulevaa metsänomistajuuttaan Ylen toimittaja Sari Möttönen tuoreessa radio-ohjelmassaan Perintö – isien metsät tytärten käsissä. Ruuhkavuosia elävä toimittaja ei ollut aikaisemmin miettinyt metsiä sen kummemmin. Isovanhemmat raivasivat sotien jälkeen asuintilan keskelle Jaalangan korpea ja hankkivat metsästä elantonsa. Radiosarja aiheesta muotoutui, kun Möttönen ymmärsi, että hänen tilanteensa edustaa jotain, mitä yhteiskunnassa tällä hetkellä tapahtuu. ”Jostain syystä minun yleissivistykseeni ei kuulunut se, että suomalainen metsä on pääasiassa talousmetsää. Jykevimmät puut edustavat Möttösen isää ja tämän vanhempia. ”Neljä erikokoista kuusta ilmentävät neljää sukupolvea”, Möttönen kertoo. ”Jalkauduin metsään ensimmäisen kerran sarjan aikaan. Se Pasila harmaine rakennuksineen on Möttöselle arkipäiväinen näkymä. Ensimmäistä kertaa metsään Helsingissä sataa rännän sekaista vettä ja huhtikuinen sää muistuttaa enemmän syyskuuta. Juuri sellainen kuin Möttönen. Hänelle, kuten suurelle osalle suomalaisista, on tulossa metsää perintönä. Aikaisemmin hän on keskittynyt pääasiassa kulttuuriin ja taiteeseen, nyt hän pureutui radiosarjassaan ensimmäistä kertaa suomalaisiin metsiin. Möttöselle suvun metsä on jäänyt etäisemmäksi. Siellä myös Möttösen isä on nuoresta pitäen kasvanut metsätöihin. Möttönen astuu ulos työpaikkansa Yleisradion Luovan talon ovista ja ottaa maskin pois kasvoiltaan
HELSINKI JAALANKA ›› Metsälehti Makasiini 9 8377_.indd 9 16.4.2021 15.43. SYNTYJÄÄN oululainen, asuu Helsingissä PERHEESEEN kuuluu mies ja poika HARRASTAA filmivalokuvausta ja viljelypalstan viljelyä Suurin osa yleläisistä on nyt etätöissä, mutta Möttönen työstää toimistolla Luovia Suhteita -televisiosarjaa, jonka leikkaus ei kotona onnistuisi. SARI MÖTTÖNEN YLEN toimittaja ja ohjaaja VALMISTUNUT filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2003
Isä esitteli pääasiassa soistuneessa korvessa ja rämeessä kasvavaa metsää, mutta Möttönen ei osannut tuijottaa puita ja niiden mahdollista taloudellista arvoa. Möttönen esimerkiksi osallistui Metsäkeskuksen uusille metsänomistajille tarkoitetulle starttikurssille. Kun Möttönen lopulta matkusti poikansa kanssa isänsä luo ja kolme sukupolvea jalkautuivat yhtä aikaa suvun metsään, kokemus oli hieno. Se metsä on antanut paljon ja ollut tosi tärkeä.” Muutakin kuin talousmetsä Toimittajan työssä Sari Möttönen nauttii siitä, että hän saa tavata ihmisiä, joita ei muuten kohtaisi, ja nähdä asioita, joihin ei muuten tutustuisi. liittyy varmaan siihen, että se metsä, missä minä kaupunkilaisena olen viettänyt aikaa, on ollut esimerkiksi Nuuksio tai Sipoonkorpi”, Möttönen pohtii. ”Siitä jäi todella kiitollinen tunne. Ei ole kiire. Möttösen poika puolestaan laski hyttysiä. ”Ymmärsin, että se paikka ei ole metsä vain siinä mielessä, että siinä olisi kyse vain niistä puista, joita siellä kasvaa, vaan se paikka on isäni tarina.” Metsäretkellä isä kertoi muistojaan, missä hän oli koiransa kanssa yöpynyt, missä lehmät laidunsivat ja missä ansa oli. 4 Lue Metsä meidän jälkeemme -kirja. Sarjaa tehdessä kävi selväksi, että merkittävää osaa Suomen metsistä kasvatetaan raaka-aineeksi metsäteollisuudelle. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8377_.indd 10 16.4.2021 15.43. Myös suvun metsä on nimenomaan talousmetsä. Möttönen pohti etukäteen, minkälainen tuleva perintömetsä olisi. Hän arveli puiden olevan lyhyempiä, koska metsä sijaitsi pohjoisempana. He päästivät hänet metsiinsä ja jakoivat ajatuksiaan metsänomistamisesta. Äänessä olivat kolme sukupolvea, ja neljännen edesmenneen sukupolvenkin Möttönen aisti vahvasti metsässä. ”Se oli mahtava näky, kun astuin kurssille. Vaikka tulisit metsänomistajaksi, sinun ei tarvitse muuttua. Tässä huoneessa taustamusiikin soidessa Möttönen on työstänyt sarjaansa metsäperinnöstä. Sali oli ainakin puolillaan kaltaisiani kaupunkilaisia naisia, nuorempia ja vanhempia, jotka olivat ihan samassa tilanteessa”, Möttönen kertoo. Ruskean sohvan kulmasta löytyy vielä radiosarjaa varten hankittua arkistoimatonta kirjallisuutta, kuten kirja Metsä meidän jälkeemme, sekä keltainen villasukkapari. 3 Ole oma itsesi. Sali oli ainakin puolillaan kaltaisiani kaupunkilaisia naisia, nuorempia ja vanhempia.” MÖTTÖSEN VINKIT METSÄPERILLISELLE 1 Eipä hätää, kaikki järjestyy! Ota aikaa ajatella. Kurssilla hän tutustui näihin naisiin. Siihen materiaalia ja haastateltavia on haettu lukuisista tapaamisista, puheluista sekä kursseilta. Möttönen esittelee meille työhuoneensa Yleisradion tiloissa. Kävi ilmi, että Möttösen tapaan moni kaipasi tietoa – mitä metsällä pitää tehdä, vai pitääkö – ja haki valtavasta metsätiedon määrästä itselleen sopivaa tapaa omistaa metsää. Mielessään hän toivoi, että siellä kuitenkin kasvaisi isoja puita auratun aukean sijaan. Tällä kertaa häntä hieman jännittää. Radiosarja metsäperinnöstä on johtanut kollegan, Metsälehden toimittajan tapaamiseen. 2 Selvitä, pohdi ja uskalla kysyä myös ne tyhmät kysymykset. ”Se oli mahtava näky. ”Senkaltainen olo tulee, että metsän omistaminen tarkoittaa, että harjoitePasilan linkkitorni näkyy, kun astuu Ylen Mediatalon ovista ja kääntää katseen oikealle
Kärjistyneessä metsäkeskustelussa väännetään kättä talouden, ilmastonmuutoksen, lajikadon ja hiilinielujen välillä. Moni haastattelemistani naisista sanoi kaipaavansa järkevää keskustelua.” Kun tietotulva uhkasi hukuttaa, Möttönen sai uskoa kurssilla tapaamiltaan naisilta. ”Ajatus, että selviääkö tästä. Nyt he kuitenkin olivat metsissään ja tekivät päätöksiä. Tehokkaaseen metsänkasvatukseen löytyy tutkittua tietoa, opastavia tahoja ja valtion tukea, mutta muunlaiseen metsän käyttöön sitä on rajatummin tarjolla. Kuitenkin 2000-luvulla metsä voi merkitä metsänomistajalle muutakin kuin raaka-aineresurssia. Minä voin antaa sen levätä.” Sari Möttösen radiosarja Perintö – isien metsät tytärten käsissä on kuunneltavissa Yle Areenassa. Antaa puulle sen toisen elämän, joka talousmetsien puilla jää elämättä: kuoleman jälkeisen elämän.. Lopulliseen päätökseen vaikutti moni asia, kuten elämäntilanne. taan metsätaloutta. En ihan tiedä, miksi minä harjoittaisin tehokasta metsätaloutta”, Möttönen pohtii. Radiosarjaa tehdessä Möttösen mielikuva suomalaisista metsistä muuttui. He olivat Möttösen kaltaisia koulutettuja naisia, jotka eivät aikaisemmin tienneet metsistä mitään. Luontevasti ajatellaan, että ne asiat kuuluvat yhteen”, Möttönen pohtii. Metsälehti Makasiini 11 8377_.indd 11 16.4.2021 15.43. Ja sen ansiosta minä olen nyt elämässäni tässä tilanteessa, että en sitä enää tarvitse. ”Oman elämän pyörittäminen ei tarvitse sitä, että metsästä tulisi tuloja. Toimittaja kuitenkin näkee metsillä metsätalouden ohella myös muun muassa historiallisen, ekologisen ja esteettisen merkityksen. Toimittaja jopa soitti päätöksentekoa tutkivalle psykologille ja halusi ymmärtää, miten tällaisesta merkittävästä asiasta on mahdollista päättää. ”Se tekee minulle tästä metsäasiasta vaikean, koska yritän katsoa sitä ja olen tietoinen kaikista eri näkökulmista, jotka tavallaan lyövät toisiaan poskille.” Kaipaus järkevään keskusteluun ”On se nyt suht perseestä, että mun pitäis tietää, mitä minä mun metsilläni teen, jos asiantuntijatkin ovat erimielisiä tai jopa ihan pihalla siitä, mitä pitäisi tehdä.” Näillä sanoilla Möttönen tuskastelee radiosarjassaan päätöksen tekemisen vaikeutta. Ja sitten näkee, että selviää.” Metsälle ansaittu lepo Pohtiessaan metsänomistajuutta ja etsiessään itselleen sopivaa tapaa omistaa metsää Möttöselle kävi selväksi, että hänestä ei olisi perinteisen metsätalouden harjoittajaksi. Varma päätöksestään hän ei ole, mutta tällä hetkellä Möttönen haluaa auttaa metsää palautumaan lähemmäksi luonnontilaista metsää. Helppoa päätöksen teko ei ollut. ”Asioista tulee helposti sellaisia, että tämä on oikein ja tämä on väärin, tämä on hyvä, tämä on huono. l ”Meidän metsä on antanut edellisille sukupolville paitsi kodin myös toimeentulon
Ei niitä metsiä enää ole ja kunnon tukkimetsät ovat harvassa. Kuitupuuhun lyötiin yksi leima, tukkipuuhun kaksi leimaa ja kirveen hamara puolella ruunu päähän. Puuvaranto alkoi kasvaa 1960-luvulta alkaen, samaan aikaan kun avohakkuut, metsänviljely ja soiden ojittaminen yleistyivät. ENEMMÄN JA ISOMPIA PUITA Mielikuvat vanhan ajan runsaspuustoisista metsistä ovat harhaanjohtavia. Puuvaranto alkoi kasvaa vasta 1960-luvulla . Samaan aikaan järeiden, yli 30-senttisten lehtipuiden määrä on kolminkertaistunut. Rinnan tasalta yli 30-senttisiä puita on yli kaksinkertainen määrä 1960-luvun metsiin verrattuna. Niihin aikoihin myös metsien kasvu kääntyi nousevalle käyrälle. Valtakunnan metsien inventointien (VMI) satavuotinen taival on tuottanut tietoa, joka kitkee kasvutilan monilta metsäuskomuksilta. Huonosti vihattu, jos saa sanoa. Monesti kerrattu metsäherrojen koivuviha ja lehtipuiden vainoaminen on jäänyt tuloksiltaan laihaksi. Lehtipuuvaltaisia metsiä on enemmän kuin 1980-luvulla. Näin muisteli pari viikkoa sitten Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkki Jovain. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 54,5 milj.m 3 vuotuinen kasvu VMI1 107,8 milj.m 3 vuotuinen kasvu VMI12/13 Lähde: Luonnonvarakeskus 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8378_.indd 12 16.4.2021 14.52. 1960-luvulle asti metsät olivat nykyisiin verrattuna harveikkoja. Myytti on suosittu ja sitkeästi elävä, mutta kaukana todesta. HYVIN on jäänyt 60-luvulta mieleen tukin leimaus. Nykyisin puut ovat isompia kuin ennen
ENEMMÄN JA ISOMPIA PUITA TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ) 1969 ENEMMÄN PUUTA Puuston tilavuus metsäja kitumaalla VMI12/13 (2015–2019) 500 1000 1500 2000 2500 Koko puusto (milj.m3) VMI1 (1921–1924) 1385 2482 ENEMMÄN ISOJA PUITA Läpimitaltaan yli 30-senttisen puiden määrä metsämaalla VMI12/13 (2015–2019) 100 200 300 400 500 Milj.m3 VMI5 (1964–1970) 216 485 LISÄÄ LEHTIPUITA Lehtipuuvaltaisten metsien pinta-ala metsämaalla VMI12/13 (2015–2019) 500 1000 1500 2000 2500 1000 ha VMI8 (1986–1994) 1639 2023 VANHOJA VÄHEMMÄN Vanhojen metsien pinta-ala metsämaalla VMI12/13 (2015–2019) 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 1000 ha VMI3 /1951–1953) 3515 1969 Lä hd e: Lu ke KIMMO RAMPANEN/VASTAVALO Metsälehti Makasiini 13 8378_.indd 13 16.4.2021 14.52
Kauppaan tulleiden sienten ja marjojen määrä nousi yli neljänneksen ja poimintatulot miltei viidenneksen vuodesta 2019. Viime vuonna Suomessa poimittiin luonnonmarjoja ja -sieniä 13 miljoonaa kiloa, kertoo ylitarkastaja Lea Anttalainen Ruokavirastosta. Eniten Itä-Suomessa poimittiin mustikkaa ja herkkutatteja.. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8379_.indd 14 16.4.2021 14.37. Eniten marjoista poimittiin puolukkaa ja sienistä herkkutattia. 1 2 3 4 Minkälainen vuosi 2020 oli luonnonsienten ja marjojen poiminnassa. Missä marjoja ja sieniä poimittiin eniten. Vuodesta toiseen aktiivisimmat poimijat löytyvät Itä-Suomesta. Vaikuttiko korona sienten ja marjojen poimintaan. Tietysti taustalla on hyvä sato, mutta siellä on myös keruuperinnettä. Viime vuonna marjoista runsaat 80 prosenttia oli ulkomaalaisten poimimia, kun toissa vuonna osuus oli päälle 90 prosenttia. Ruokavirasto seuraa luonnonsienten ja marjojen kauppaantulomääriä ja poimintatuloja vuosittain Kantar TNS Agri Oy:lta tilaamallaan kyselytutkimuksella. Kyllä ainakin siinä mielessä, että ulkomaalaisia marjanpoimijoita oli huomattavasti vähemmän ja kotimaisten marjanpoimijoiden määrä metsissä kaksinkertaistui. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA JOHANNES TERVO MISSÄ MARJOJA POIMITTIIN ENITEN. Kuinka paljon marjoja ja sieniä kerättiin. Luonnonmarjoja ja -sieniä poimittiin viime vuonna runsaat 13 miljoonaa kiloa ja poimintatuloja kertyi yli 20 miljoonaa euroa. Sienistä suurimman osan keräävät kotimaiset poimijat. LEA ANTTALAINEN KUKA: Ruokaviraston ylitarkastaja MITÄ: Vastaa kansallisten peltoja puutarhatukien toimeenpanosta MIKSI: Ruokavirasto myöntää elintarvikeyrityksille varastointitukea, jolla varmistetaan luonnonmarjojen ja -sienten saatavuus myös huonompina satokausina. Viime vuonna luonnonmarjaja sienisato oli hyvä
Niissä aletaan ensi vuonna tavoitella jo vuoden 2018 huippulukemia”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. “Kuitupuun tarve kasvaa Kemin biotuotetehtaan ansiosta varsinkin ensi vuonna”, Horne sanoo. Lähde: PTT ja Luke Kuusitukki Mäntytukki Koivutukki Viro Suomi Ruotsi 2013 2022 2013 2020 2019 2015 2017 2018 30 60 90 120 100 150 Kuusitukin hintakehitys Euroopassa vuodesta 2013. “Kun hakkuut ja hinnat nousevat, nousevat myös yksityismetsien bruttokantorahatulot. Hinnannousu jatkunee samalla tasolla myös ensi vuonna. Sitä ennakoi seuraavalle kahdelle vuodelle Pellervon taloustutkimus PTT hiljan julkistamassaan metsäalan ennusteessa. Kuitupuun keskihintojen PTT ennakoi nousevan tänä vuonna vajaat neljä prosenttia viimevuotisista. “Hankintahakkuiden määrä sukelsi viime vuonna noin 25 prosenttia. Tälle vuodelle PTT ennakoi puunkäyttöön neljän prosentin nousua ja ensi vuodellekin kahden prosentin nousua. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 8380_.indd 15 16.4.2021 14.34. Puun tuonnin PTT ennakoi lisääntyvän tänä vuonna pari prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että tuontipuu kattaa edelleen noin kuudesosan metsäteollisuuden raakapuun käytöstä. l LIINA KJELLBERG Puukaupan paikka 40,0 47,5 55,0 62,5 70,0 €/m 3 HINNAT NOUSUSSA Tukki nimelliset keskikantohinnat vuodesta 2013. Käyrät kertovat, kuinka monta prosenttia kuusitukin hinta on eri maissa noussut tai laskenut perusvuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2021 ja 2022 hinnat ovat ennusteita. Myös hankintahakkuiden ennakoidaan piristyvän. Hakkuumäärien PTT arvioi kasvavan tänä vuonna viisi prosenttia, ensi vuonna neljä prosenttia. Nousun taustalla ovat sekä talouden elpyminen että metsäteollisuuden uudet investoinnit. Koronapandemia ja alkuvuoden työtaistelut laskivat metsäteollisuuden puunkäyttöä viime vuonna reilut seitsemän prosenttia. Varsinkin tukkipuulla on nyt kysyntää, ja tukkipuun keskihintojen ennakoidaan tänä vuonna nousevan pystykaupoissa kuusi prosenttia viime vuodesta. KUUSITUKILLA KAHDENLAISTA KEHITYSTÄ Lähde: PTT, Luke, Skogsstyrelsen, Riigimetsa Majandamise Keskus, Statistisches Bundesamt, ?eský statistický ú?ad, Statistik Austria Indeksi Saksa Itävalta Tsekki Sekä tukkiettä kuitupuun hinnat ovat nyt nousussa, arvioi PTT. Pystyakselilla olevat luvut ovat indeksiarvoja. Suomeen tuodaan puuta varsinkin Venäjältä, erityisesti koivukuitua ja haketta. Pystykauppamääriin PTT ennakoi tälle vuodelle reilun 11 prosentin nousua, ensi vuodelle viiden prosentin nousua. Tämä tarkoittaa Hornen mukaan paluuta koronapandemiaa edeltäneisiin lukemiin. Tänä vuonna palataan suunnilleen koronaa edeltäneelle tasolle”, Horne kertoo. NOUSUA niin hakkuumääriin kuin puunhintoihinkin
Täällä Ylä-Karjalassa / Etelä-Kainuussa hyvässäkin peltokoivikossa on puolet rungoista kaksihaaraisia ja mutkaisia.” METSÄ-MASA ”MITÄ parempi maapohja, sitä tärkeänpää on riittävä harventaminen. Onnittelut tulevasta puutilistä!” JEES H-VALTA ”POLTTOPUUAINESTA kaikki tyynni.” URBOZ ”TUONNE on mukava uudet koivut istuttaa.” RUKOPIIKKI ”PAHKATAR on saanut arvokkaan koivikon lyhyellä kiertoajalla. SA M I KA RP PI N EN 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8381_.indd 16 16.4.2021 14.28. Hyvät on maapohjat.” KURKI ”LAATUKIN kohdallaan, joten rauduksen kasvatus on kannattanut hyvin tuossa pohjassa. Hämmästyttävän hyvä runkomuoto, suoraa, oksatonta ja vähän on kaksihaaraisia päälaverissa. Puupolttoaineiden käyttö laski kuusi prosenttia. Hyvä uutinen on kuitenkin, että niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi 40 prosenttiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun uusiutuvan energian kulutus oli suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteensä. Joka harvennuksessa puolet pois!” VISAKALLIO ”HYVÄ koivikko ollut.” ARTO Sadonkorjuun aika Verkkoväki jakoi kiitosta onnistuneelle koivusavotalle. Kuusikin kasvaisi hyvin. Euroopan metsissä puumäärä on kasvanut vuoden 1990 jälkeen 50 prosenttia. Lähde: CEPF UUSIUTUVA ENERGIA NOUSI YKKÖSEKSI Uusiutuvien energialähteiden käyttö pieneni prosentin viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Niillä katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta, ja ne olivat Suomen käytetyin energianlähde. 50% HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA PELTOISTUTUKSET sitten nurin. Nimimerkki Pahkatar kuvasi kaadetut koivunsa muidenkin ihailtaviksi
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ TARHALTA MÄTTÄÄLLE 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 8383_.indd 18 15.4.2021 13.54. Taimen matka siemenestä istutuspaikalleen on ennakoimista, huolta, puutarhateknologiaa, kiirettä, kesäduunia, aikaisia herätyksiä, kausityövoimaa, hyttysiä, sadetta, hellettä. Ja antoisaa
Kuva otettu viime keväänä. ›› Metsälehti Makasiini 19 8383_.indd 19 15.4.2021 13.54. Denys Kyselov ja Sergii Zaremba istuttavat Kannuksen Märsylän kylällä
Osa taimista pakataan marraskuun aikana pakkasvarastoon, josta ne ovat valmiina seuraavan kevään istutuksiin. Taimien menekki on vahvasti kytköksissä päätehakkuiden määrään, ja sitä mittaria tarhalla seurataan tarkasti. Yksivuotiaiden osuus on vähän yli puolet. Päätehakkuualojen muutokset tuntuvat taimien kysynnässä muutaman vuoden viipeellä. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 8383_.indd 20 15.4.2021 13.54. Tarhalta lähtee vuosittain yhdeksästä kymmeneen miljoonaa tainta: yksivuotiaita männyntaimia ja yksitai kaksivuotiaita kuusentaimia. Istutuskausien 2021 ja 2022 taimien siemenet on pitänyt tilata syksyllä 2019. Kun kasvihuonetilaa vapautuu, vuorossa Taimet karaistaan ulkokentällä. kasvukautta alkupäästä, mutta ei loppupäästä. Tämä juttu on tehty vuosi sitten, joten kuvissa näkyvien taimien siemenet on tilattu jo vuonna 2017 tai 2018. Pahvilaatikossa pakkaseen Kannuksen taimitarhalla on kaarihallin muotoisia muovihuoneita, muutamia aaltopeltihalleja, taimia muoviritilöissä kentällä kastelulaitteineen, konttorirakennus ja traktoreita. AIMIA ei koskaan pysty tuottamaan oikeaa määrää, joka vuosi taimista on joko pula tai niitä on liikaa”, Pohjan Taimen Kannuksen taimitarhan johtaja Veli-Matti Vihanta kertoo. Tarhat pyrkivät pitkiin toimitussopimuksiin välittäjäportaan kanssa. Huhtikuussa muovihuoneisiin laitetut, kylvetyt kennot itävät ja taimet siirretään ulos karaisukentälle kesäkuun aikana. Vihanta sanoo, että taimien tunkiolle ajo itkettää enemmän kuin se, että ne loppuisivat kesken. Siemenja turvekulut ovat taimitarhan suurin kustannus työvoiman jälkeen, ja siksi taimiyhtiöt eivät halua tuottaa taimia kaiken varalta yläkanttiin. Pakkasvarastoidun taimen tunnistaa siitä, että ne ovat pahvilaatikossa. Tarvittavan taimimäärän arvioinnin vaikeus ei mihinkään katoa, mutta se jakautuu useammalle kantajalle. Yksivuotias taimi tarkoittaa, että tarhalla helmi-huhtikuussa kylvetty ja muovihuoneessa kasvanut taimi on valmis jo saman vuoden syysistutuksiin elokuun lopulla tai seuraavan kevään istutuksiin. Lämmitetty muovihuone pidentää tarhan Taimitarha voi sijaita missä vain, mutta siementen alkuperän pitää sopia istutusalueelle