VALMISTA TULI METSÄNOMISTAJA Omistaminen muuttui yrittämiseksi VMI Yhteinen ylpeyden aihe 13 kysymystä kulotuksesta Pikatestissä paikantimet ›› Jouni Kalevan työpäivään mahtui istutusta ja kylvöä PIKKUINEN JIMNY ON AITO MAASTURI KATKONTA TIEDOISTA KIISTAA 25. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2019 • 10 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 9 TE EM A : U U SI M ET SÄ
Voit käyttää metsänhoitotöiden maksamiseen puukaupasta ja metsänhoitotöistä kertyneitä bonuksia. Me haemme tuen puolestasi suoraan sinulle. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai pyydä tarjous taimikonhoitotöistä www.metsaforest.com. Kun taimikonhoidon teettää ajoissa, lasku on pienempi ja taimikko pysyy ripeässä arvokasvussa. Jokainen viivytelty vuosi lisää työn kustannuksia noin 10–15 % ja siirtää uudistushakkuuta. Yksityismetsänomistajana voit myös saada taimikon hoitoon valtiolta Kemera-tukea. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito palkitsee
ERIKOISPUUT: Kontorta on vaihto ehto männylle VMI: SATA VUOTTA INVENTOINTIA S. 36 S. 62 PIKATESTI : Paikannin auttaa jäljille LUONNOSTA 68 LUHTA : Aapasuon rakastavaiset 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tuoreesti tuohesta 78 VUOKKO : Kuusi nousee jaloilleen 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Rajavartija kohtaa vaaroja 40 S. 15 METSÄ JAKAUTUU MONILLE 16 LUKIJAKUVA : Hoidettu ja hoitamaton TEEMA 18 METSURIN KUUSI TEHOKASTA TUNTIA 28 VMI : Sata vuotta inventointia OMA METSÄ 36 13 KYSYMYSTÄ KULOTUKSESTA 40 ERIKOISPUUT : Kontorta on vaihtoehto männylle 42 TUTKIMUS : Tietokone laski tuulituhoriskit 43 ALLAKKA : Lisäansioita, lisäansioita! 44 KYSY POIS : Mitä tekisin alikasvokselle. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Mitä metsiltä halutaan. 48 PERINTÖMETSÄ : Näin myyt yhteismetsäosuuden TALOUS 51 RAHAPUU : Se seuraava sukupolvi 52 PUUKAUPPA : MTK vaatii katkontatietoja 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Lumituhopuut kaupaksi hankintana 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Tarjouksia satamalla 56 TILAKAUPAT : Pohjanmaa tilakaupan kärjessä 57 KOEAJOSSA : Pikkuinen Jimny on oikea maasturi 61 KOLUMNI : Meinaavatko hakkuita rajoittaa. 14 METSÄTYYPPI : Mitä Dendrologian seura tekee. Leinonen. Metsälehti Makasiini 3 28 Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. 6 METSÄNOMISTAJA : Haaveesta totta 12 78 MILJOONAA MOTTIA – KESTÄVÄ HAKKUUTASO. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Tuoreesti tuohesta 13 kysymystä kulotuksesta JO H A N N A KO KK O N EN TI IA PU U KI LA HAR RI MÄE NPÄ Ä SISÄLLYS » 3/2019. S
Korhonen kertoo sivulta 28 alkavassa haastattelussa yllättäviä mittaustietoja.. SAMAAN AIKAAN , kun poliitikot toipuvat ilmastovaaleista, metsänomistajat valmistautuvat kevään viljelykauteen. Sinne niin ruotsalaisille kuin suomalaisillekin tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa Euroopan parlamentin vaalissa. Metsäpäivillä esiintyneet poliitikot puolustautuvat sysäämällä vastuuta Brysseliin, missä niin ikään linjataan metsien käyttöä. Tämä nousi vahvasti esille pari viikkoa sitten Ruotsin metsäpäivässä. Kevään töihin tarvitaan paitsi pottiputkia ja työväkeä – ennen kaikkea tulevaisuudenuskoa. Tähän toiveeseen on helppo yhtyä myös Suomessa. Metsäväki tietää, miten puun kasvua voidaan lisätä ja hiilinielua kasvattaa. On aina hienoa huomata, miten innokkaasti metsänomistajat suhtautuvat metsiensä hoitoon.” Mitä metsiltä halutaan. Uudella tavalla tehdyt design-tuohityöt ovat aivan superia jo tuttujen puupohjaisten tekstiilien rinnalle.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Kiersimme pääsiäisen alla metsäyrittäjä Timo Hannosen kanssa nastolalaisessa yhteismetsässä. Metsänomistajilta on kuitenkin turha odottaa investointeja metsiin, jos he eivät voi luottaa siihen, että omistajan oikeutta päättää kunnioitetaan. Tukholmaan kokoontuneet metsäammattilaiset ja metsänomistajat pitivät isona ongelmana luottamuspulaa poliitikkoja kohtaan. Tuoreessa muistissa on edellisen hallituksen aikaan koettu uhka metsien suojelusta ilman omistajille maksettavaa reilua korvausta. Poliitikoilta toivotaan selvää viestiä, mitä metsiltä halutaan. Kabineteissa mietitään, miten lupaukset hiilineutraalista Suomesta muotoillaan hallitusohjelman tavoitteiksi. Metsäinventoinnin voisi helposti laajentaa luontoinventoinniksi, jos biologisten tunnusten mittaamiseen olisi resurssit.” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Perinteet kunniaan, mutta mieltä ilahduttaa, kun uuttakin keksitään. Uudistusaloille istutetaan yli 160 miljoonaa tainta, jotka varastoivat elämänsä aikana valtavan määrän hiiltä. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Ilman valtakunnan metsien inventointia metsäpolitiikkaa olisi mahdotonta suunnitella. Yli 30 vuotta inventointien parissa työskennellyt Kari T. » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”VMI-jutun jälkeen jäin miettimään, että niin paljon kuin metsistä tiedetäänkin, niin aina pitäisi tietää enemmän. Metsäpäivillä löytyi vielä tehokkaampi keino: Ruotsin ja Suomen kannattaa tehdä EU:ssa entistä tiiviimpää yhteistyötä metsäasioissa
Linnunlaulun ohella lähestyvästä kesästä kertoi lähinnä valo, joka vielä iltakahdeksalta kultasi puiden latvat. KUVA LASSE LECKLIN. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tällä luonnonsuojelualueella kulkiessa poluilta sopii poiketa seuraavaksi vasta heinäkuun puolivälissä, sillä pesimärauha alkoi huhtikuun alusta. kevään merkit olivat vielä vähäisiä Helsingissä Mustavuoren lehdossa. Metsälehti Makasiini 5 MAANANTAINA 15.4
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI » METSÄNOMISTAJA. » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini HAAVEESTA TOTTA Timo Hannonen on kartuttanut metsäomaisuuttaan suunnitelmallisesti lähes parinkymmenen vuoden ajan
Metsälehti Makasiini 7 TIMO HANNONEN IKÄ : 42 KOULUTUS : metsuri ja metsätalousinsinööri AMMATTI : Metsänhoito yhdistys PäijätHämeen metsäasiantuntija, kiinteistön välittäjä PERHE : vaimo ja kolme lasta HARRASTUKSET : partio, retkeily, hiihto, musiikki, lukeminen
Palstoja ei tullut enää ostettua vain siksi, että se oli hauskaa, vaan tarjolle tulevat kohteet joutuivat tiukkaan seulaan. Hän oli haaveillut jo pitkään metsäpalstan ostamisesta, mutta sillä kertaa haussa oli tontti, jolle rakentaa talo. Metsäyrittäjä kuvaa paremmin aktiivista ja suunnitelmallista metsäalan toimijaa”, Hannonen sanoo. ”Metsänomistaja-nimityksestä tulee mieleen pankin Roope Ankka -säästölipas, passiivinen kirstun päällä istuja. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini K ÄÄNNE tapahtui suunnilleen 50 hehtaarin kohdalla. Elettiin vuotta 2009. Hannonen oli juuri saanut vakituisen HOLLOLA Timo Hannonen on tyytyväinen yhteismetsän hoitoon.. Timo Hannonen ei kokenut enää olevansa metsänomistaja – hänestä oli tullut metsäyrittäjä. Metsänomistaja Hannosesta tuli vuonna 2002. Metsäpalstojen ostaminen oli vienyt sen verran rahaa, että nyt oli saatava tulojakin. Omien metsien hoidosta oli muutaman vuoden kokemus, ja metsäpalstojen ostaminen oli muuttunut suunnitelmallisemmaksi
Emme me tekisi tätä, ellemme pitäisi siitä”, Hannonen toteaa. Palstat sijaitsevat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ”Ihmisellä on yleensä aikaa siihen, mihin haluaa. Se vaihtoi omistajaa pyyntihinnalla. Alun perin hän haaveili maanviljelijän ammatista mutta totesi pian, ettei isovanhempien Nastolassa sijaitseva pieni maatila riittäisi elinkeinoksi. ”Metsänhoitotöihin pystyy näin keskittymään täysillä. Uusia palstoja on sen jälkeen ostettu mahdollisuuksien mukaan. Tekemistä riittää Hannonen korostaa, että metsäyrittäjyys on hänen ja Anne-vaimon yhteinen puuha. Kotona on aina sata ja yksi muuta asiaa hoidettavana.” Siitä Hannonen pitää kuitenkin kiinni, että metsät sijaitsevat samalla suunnalla. Tila kiinnosti, sillä se sijaitsee lähellä Hannosen äidin suvun metsiä. Kaikkiin ilmansuuntiin metsäomaisuutta ei kannata hajauttaa. Metsäalan ihmisenä olin kuitenkin innoissani siitä, että olin vihdoin päässyt metsänomistajaksi.” Metsiin matkaa Hannonen kiinnostui metsäalasta yläkouluikäisenä. Tänä vuonna edessä on noin 5 000 taimen istutus ja kymmenisen hehtaaria taimikonhoitoa. ”Metsäpalsta oli edullinen, joten päätimme tehdä tarjouksen. ”En laske metsäyrittäjyyteni alkavan tästä, sillä metsät tulivat kaupassa oheistuotteena. Vuonna 2009 samalta seudulta tuli myyntiin vajaan kymmenen hehtaarin suuruinen metsäpalsta. Vaikka vuodessa tulee tuhansia ajokilometrejä, on välimatkassa Hannosen mukaan hyvätkin puolensa. Seuraavana vuonna metsäomaisuus karttui 13 hehtaarilla, kun Hannosen äidin ja enon muodostaman kuolinpesän omistamalla metsäpalstalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Tarjous hylättiin, mutta kun hieman korotimme sitä, se hyväksyttiin”, Hannonen kertoo. Matkaa metsiin on Hollolasta 70–300 kilometriä, mutta Päijät-Hämeestä Hannonen ei halua työnsä takia metsää ostaa. Hannonen osti silloin tulevan vaimonsa Annen kanssa 20 hehtaarin suuruisen metsäpalstan Ylämaalta Etelä-Karjalasta. Hoitotyöt metsissä on hakkuita lukuun ottamatta kuitenkin tehty aina itse. Alkusysäys kohti metsäyrittäjyyttä ajoittuu vuoteen 2006. Tarvittaessa teemme loppurutistuksen ”Ihmisellä on yleensä aikaa siihen, mihin haluaa.” Yhteis metsässä tehtiin pari vuotta sitten harven nus.. Nyt Hannonen omistaa vaimonsa kanssa reilut 130 hehtaaria metsää. Jos aikaa jää, löytyy metsistä myös ennakkoraivattavaa. Markkinat olivat erilaiset kuin nykyään, joten tarjosimme hieman pyyntihintaa alhaisemman hinnan. ”Aloitamme urakan pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna ja jatkamme sitä pitkin kesää. Kuolinpesältä ostetulla tilalla on kämppä, jossa voi yöpyä, joten metsätöihin voi mennä pidemmäksi aikaa. Samalla, kun metsäomaisuutta on kartutettu, pariskunta on mennyt naimisiin, rakentanut talon, käynyt ansiotöissä ja saanut kolme lasta. Yhdistyksen toimipiste sijaitsi Nastolassa, ja naapurikunnasta Hollolasta löytyi reilun viiden hehtaarin suuruinen metsätila, jolle sai myös rakentaa. Metsälehti Makasiini 9 työpaikan nykyisen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäneuvojana. Tuttavan innoittamana hän suuntasi Evon metsäopistoon ja opiskeli ensin metsuriksi, sitten metsätalousinsinööriksi
Vaikka minulla on metsurin koulutus, en ole niin tehokas, että harvennusten teko olisi taloudellisesti mielekästä.” Sitä, että metsänomistaja voi parantaa metsätaloutensa kannattavuutta tekemällä metsänhoitotöitä itse, Hannonen ei allekirjoita. ”Jos ostaa uudistuskypsän metsän, joutuu maksamaan täyden hinnan puustosta, mutta saa lopulta vastineeksi pienen taimikon, joka vaatii valtavasti työtä.” Työmäärän ja metsänhoitokulujen takia myöskään nuoret taimikot eivät ole ”Tällä hetkellä pääpaino on kasvatusmetsissä. Hänen mielestään metsänhoitotöille menetetty vapaa-aika on saman hintaista kuin metsänhoitotöiden teettäminen. ”Kaiken pitää johtaa taloudelliseen tulokseen. Niihin liittyy hänen mukaansa suurimmat riskit, sillä metsän todellinen puumäärä voi poiketa merkittävästi arvioidusta. Tilakaupan säännöt Metsäomaisuuden kartuttamisen perusta on Hannosen mukaan hyvä pankkisuhde. Kasvupaikan taas tulee vastata ravinteisuudeltaan vähintään tuoretta kangasta. Vaikka yritän rakentaa mahdollisimman hyviä leimikoita, jostain syystä ne eivät tahdo aina kelvata kaikille ostajille. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini syksyllä. Metsien ostoa miettiessään Hannonen pitää kiinni tietyistä säännöistä. Leimikoita on suunnitteilla koko ajan, ja ennakkoraivaukset tehdään hyvissä ajoin ennen hakkuita. Istutuksiin täytyy varata pari viikonloppua, taimikonraivaukseen pari viikkoa.” Eniten Hannonen nauttii istuttamisesta ja raivaussahatöistä. Arvokasvu on niissä paras.” Uudistuskypsää metsää Hannonen ei mielellään osta. Sijainnin lisäksi tärkeää on, että metsäpalstalla ei ole merkittävästi kehityskelvottomia taimikoita. Yleensä emme osta palstoja, joilla luontoarvoja on paljon, mutta löytyy metsistämme esimerkiksi avokalliota, suopoteroita ja jokien ja purojen varsia.” Ikävin puoli metsäyrittäjyydessä on Hannosen mielestä puukauppojen solmiminen. Arvokasvu on niissä paras.” Yhteis metsään on jätetty koivuja säästö puiksi.. ”Olen aina saanut puut myytyä, mutta helppoa se ei ole. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yksittäisiä tuulenkaatoja ei lähdetä hakemaan pois metsästä, vaan työpanos käytetään tuottavammin esimerkiksi taimikonhoitoon. Lisäksi puunhinta voi muuttua huomattavasti ostohetken jälkeen. Harvennuksia hän tekisi mielellään, mutta se ei kannata taloudellisesti. ”Jos joutilasta aikaa olisi enemmän, tekisin hakkuita itse, mutta nyt vapaa-ajasta on enemmän pulaa. Metsiä hoidetaan niin, että ne tuottavat mahdollisimman hyvin puuta. Omat metsäpalstansa hän on rahoittanut pitkälti lainarahalla. ”Tällä hetkellä pääpaino on kasvatusmetsissä. ”Metsänhoitotöiden tekeminen itse helpottaa toki kassan hallintaa, mutta kyllä omaa tekemistään pitää arvostaa.” Talous edellä Metsänhoitotöissä Hannonen pyrkii suurpiirteisyyteen. Kertaakaan puunostajat eivät ole ottaneet minuun oma-aloitteisesti yhteyttä.” Hannonen pyrkii pitämään jatkuvan valmiuden puukauppaan. Näin kasvatettavat puut ehtivät hyödyntää ennakkoraivauksessa kaadetusta risukosta vapautuvat ravinteet ja järeytyvät vielä ennen hakkuuta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö metsissä huomioitaisi luontoarvoja, jos siellä sellaisia on
Kyllä voi. Hän ja Anne-vaimo ostivat osuudet Hannosen isältä, joka oli perinyt ne äidiltään. Noin 70-vuotiaaseen männikköön on suunnitteilla vielä yksi lannoitus ennen kuin puusto reilun kymmenen vuoden päästä kaadetaan. Relaskooppi kulkee met säyrittäjän matkassa.. 2. ÄLÄ näpertele. MOOTTORIja raivaussahaa suurem pia työvälineitä ei kannata ostaa. Hannosesta tuli yhteismetsän osakas vuonna 2015. Metsälehti Makasiini 11 Hannosen ostolistan kärjessä. Kiinnostavia taimikot alkavat olla sitten, kun ne ovat kasvaneet kolmen neljän metrin mittaisiksi. Männikkö sijaitsee Nastolassa Alhaisen-Kivilän yhteismetsässä. Tuloja yhteismetsästä ”Tällainen metsä sopii tehometsätalouden miehelle”, Hannonen sanoo katsellessaan pari vuotta sitten harvennetun männikön puita. Kuviokoon pitää kas vaa, ei pienentyä. ”Kuulen työssäni jatkuvasti, ettei metsäpalstalla voi tehdä sukupolvenvaihdosta, kun seuraava sukupolvi luo uraa ja elää lapsiperhearkea. Ajourat erottuvat huhtikuisen lumipeitteen alta, ja paljaissa kohdissa näkyy siellä täällä kaadettujen mäntyjen latvuksia. Se ei vaadi omaa työpanosta, mutta sieltä saa tuloja melko säännöllisesti. ”Yhteismetsä sopii meidän kuvioon hyvin. Omakohtainen Metsäyrittäjänä-kirja ilmestyi tänä keväänä. Siitä halusin kirjoittaa.” Muutama viikko sitten Hannonen kävi Helsingissä ja poikkesi matkallaan kirjakaupassa. 3. Metsäteiden rakentaminen ei Hannosen mukaan ole ongelma, mutta kalliot ja jyrkänteet saattavat olla. Siellä se oli hyllyssä, oma kirja. OSTA harkiten itsellesi sopivia tiloja ja opettele arvioi maan puustoa ja puumäärää. Tällaiset taimikot eivät ole suhteessa juurikaan nuoria taimikoita kalliimpia.” Tärkeää on myös, että puut saadaan hakkuissa kuljetettua pois palstalta. l 3 VINKKIÄ 1. Myöhemmin Hannoselle tarjottiin lisäosuuksia, joten nyt pariskunta omistaa osuuksia 30 hehtaarin edestä. Niillä voi sitten lyhennellä lainoja.” Viime vuonna metsät tarjosivat Hannoselle mahdollisuuden ryhtyä kirjailijaksi. ”Se oli hieno tunne.” Metsäyrittäjänä-kirjan julkaissut Metsäkustannus kuuluu samaan konserniin Metsälehden kanssa.. ”Silloin kiertoajasta on jo kulunut 15 vuotta ja riskejä ja kuluja on huomattavasti vähemmän
Luke ja Syke selvittivät, miten monimuotoisuuden lisääminen vaikuttaisi metsätalouteen. VALTTERI SKYTTÄ. Pohjois-Suomessa vanhat metsät vähenivät 1980-luvulta 2010-luvulle. Tutkimuslaskelmassa luonto otettiin huomioon tehokkaammin muun muassa jättämällä kuusi prosenttia metsämaasta hakkuiden ulkopuolelle, suosimalla sekapuustoa ja kasvattamalla säästöpuiden järeyttä. Viime vuonna tukkia, kuitua, polttopuuta ja muuta energiapuuta kaadettiin Luken ennakkotilastojen perusteella metsistä 75–76 miljoonaa kuutiota. l 78 miljoonaa mottia – kestävä hakkuutaso. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteinen tutkimus arvioi, että tehostetulla luonnonhoidolla Suomen metsien vuosittainen kestävä hakkuutaso on 78 miljoonaa kuutiota vuoteen 2024 asti. Metsäteollisuus ry:n rahoittamassa hankkeessa tutkittiin myös monimuotoisuuspiirteiden kehitystä.. Nyt väheneminen on pohjoisessa pysähtynyt. Hakkuutasoarviot ovat skenaarioita. Erityistä iloa luonnolle on ollut siitä, että monimuotoisuuden superpuiden eli isokokoisten haapojen määrä on moninkertaistunut Etelä-Suomen metsissä 1980-luvulta lähtien. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini JOS metsien hakkuissa halutaan ottaa luonto ja eläimet huomioon nykyistä laajemmin, hakkuumäärää ei ole juurikaan mahdollista kasvattaa lähivuosina. – Vanhojen metsien määrä on valahtanut Etelä-Suomessa 1980-luvun tasolle. Jos esimerkiksi säästöpuuvaatimuksia ei kiristetä ja hakkuita jatketaan nykyisillä luonnonhoidon käytännöillä, puuntuotannollisesti kestävä hakkuutaso on 86 miljoonaa kuutiota vuosittain. + Yhteistutkimuksen mukaan hakkuissa metsään jätettävät säästöpuut, lehtipuusekoitus ja suojelupintaalan lisääminen ovat toimivia keinoja lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta
Pohjoisessa tilanne on toinen. » Keskeisten elinympäristöjen eli lehtojen sekä vanhojen korpija kangasmetsien suojelu » Suojavyöhykkeitä näiden metsien ympärille » Säästöpuita lisää ja keskitetysti ryhmiin » Jalopuita ja lehtipuita lisää metsiin taimikoista tukkipuustoihin » Vinoja ja vikaisia puita metsiin LE EN A PA RT A N EN G ra af ie n lä ht ee t: Lu ke Va lta ku nn an m et sie n in ve nt oi nn it (V M I) 1000 ha Vanhojen metsien määrä on vähentynyt tällä vuosituhannella ?Pohjois-Suomi, +160 vuotta. . Haapa on merkittävä puulaji muun muassa monien sammalten ja jäkälien säilymiselle.. ?Etelä-Suomi, +120 vuotta 1500 1200 900 600 300 1980 1990 1999 2006 2011 2015 Etelän vanhoja metsiä ei ole suojeltu Suurin osa Etelä-Suomen vanhoista, yli 120-vuotiaista metsistä on talousmetsiä. 1000 ha Vanhat metsät, Pohjois-Suomi ?talousmetsä ?suojelualue Vanhat metsät, Etelä-Suomi ?talousmetsä ?suojelualue 2015 2015 800 600 400 200 1980 2015 Ø 0-9 cm 0,3 0,2 m 3 /ha Ø 10-19 cm 0,4 0,6 m 3 /ha Ø 20-29 cm 0,4 0,7 m 3 /ha Ø 30+ cm 0,2 1,3 m 3 /ha Järeän haavan määrä kasvanut Etelä-Suomen talousmetsissä on enemmän haapakuutioita kuin 1980-luvulla. Metsälehti Makasiini 13 SAMMALET JA JÄKÄLÄT Mitä metsänomistaja voi tehdä puulla elävien uhanalaisten sammalien, jäkälien ja muiden epifyyttien hyväksi
Seura edistää kotimaisten sekä Suomeen sopivien ulkomaalaisten puuvartisten kasvien tuntemusta. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini Mikä on Dendrologian seuran tarkoitus. Millaista alkuperää Suomen luontaisten puulajien tulee olla, että ne pärjäävät muuttuvassa ilmastossa. Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen ovat tärkeitä teemoja 50-vuotisjuhlaseminaarissamme syksyllä. MIKSI : Kotoiset puulajit ovat toistaiseksi pitäneet hyvin pintansa, mutta kasvuolosuhteet muuttuvat. Järjestämme puistokävelyitä ja retkiä kotija ulkomailla, esitelmätilaisuuksia ja kursseja. Millaisia tauteja ja uhkia muutos tuo ja miten niitä torjutaan. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SEPPO SAMULI PUOLI VUOSISATAA PUUVARTISTEN PUOLESTA Puuvartisten kasvien tuntemus on tärkeää ilmaston muuttuessa, sanoo 50 vuotta täyttävän Dendrologian seuran puheenjohtaja Aulikki Kauppila. Kun seura perustettiin, metsäalaa kiinnosti, voitaisiinko täällä käyttää ulkomaalaisia puulajeja, jotka menestyisivät kotimaisia paremmin. Puuvartisten kasvien laaja-alainen tuntemus on tärkeä asia ilmaston muuttuessa. AULIKKI KAUPPILA KUKA : Dendrologian (puulajitiede) seuran puheenjohtaja MITÄ : Liittyi puuvartisten kasvien tuntemusta ja kokeilua edistävään seuraan jo metsäylioppilaana. Puita ja muita kasveja käytetään Suomessa istutuksissa monipuolisesti. Julkaisemme tietoa eri lajien menestymisestä Suomessa muun muassa seuran lehdessä Sorbifoliassa. Hevoskastanjoita on viime vuosina vaivannut bakteeritauti, minkä vuoksi puita on jouduttu kaatamaan runsaasti. Silloin kokeilujen tulos oli, että ulkomaalaiset puut eivät pystyneet peittoamaan Suomen luontaisia puulajeja.. Edistämme erilaisten puulajien ja -kasvien kasvatuskokeiluja. Miksi lajitietoa tarvitaan. Millaisia kysymyksiä 50 vuotta täyttävän seuran taipaleelle on mahtunut. Osalla seuran jäsenistä on oma arboretum eli puulajipuisto. 1 2 3 4. Puiden lisäksi puuvartisia kasveja on esimerkiksi pensaissa ja varvuissa. Vuosittain valittava vuoden puusuku on tällä kertaa hevoskastanjat (kuvassa Helsingin Töölössä). Miten levitätte tietoa puuvartisista lajeista
Vuonna 2013 metsärahastot omistivat reilut 26 000 hehtaaria metsää, vuonna 2016 reilut 260 000 hehtaaria metsää. Vähintään kahden hehtaarin suuruisia näistä oli reilut 344 000. Se oli noin 30 hehtaaria sekä vuonna 2016 että 2013, kun mukaan lasketaan vähintään kahden hehtaarin suuruiset metsätilakokonaisuudet. Yksityishenkilöiden omistamien metsien keskikoko on pysynyt viime vuodet ennallaan. Metsärahastojen vähintään puoliksi omistama metsäala kymmenkertaistui vuosien 2013 ja 2016 välillä. Metsätilakokonaisuuksia metsärahastoilla oli vuonna 2013 kuusi ja vuonna 2016 19. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 YKSITYISHENKILÖT omistivat Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan lähes 400 000 metsätilakokonaisuutta, selviää Luonnonvarakeskuksen Metsämaan omistus 2016 -julkaisusta. Yksityishenkilöihin luetaan yksin tai puolison kanssa metsää omistavat, verotusyhtymät ja kuolinpesät. Vähintään kaksi hehtaaria metsää omistavia yksityishenkilöitä oli vuonna 2016 reilut 620 000 ja vuonna 2013 reilut 630 000. Vuonna 2013, kun vastaavat tiedot viimeksi julkaistiin, yksityishenkilöt omistivat kaikkiaan noin 347 000 vähintään kahden hehtaarin suuruista metsätilakokonaisuutta. LIINA KJELLBERG Metsä jakautuu monelle » AJASSA Yksityis henkilöt yksin tai puolison kanssa 44% Verotus yhtymät 10% Kuolin pesät 6% Osake yhtiöt 8% Yhteis metsät 2% Muut 1% Valtio, kunnat ja seura kunnat 29% VALTAOSA METSISTÄ YKSITYISOMISTUKSESSA Metsämaan jakautuminen omistusmuodoittain vuonna 2016 Lähde: Luke METSIEN KOOT MALTILLISIA Yksityishenkilöiden yksin tai puolison kanssa omista mien erikokoisten metsä tilojen osuudet vuonna 2016 Alle 1 ha 5% 1–1,9 ha 7% 2–4,9 ha 17% 5–9,9 ha 16% 10–19,9 ha 18% 20–49,9 ha 22% 50–99,9 ha 10% Yli 100 ha 5% Lähde: Luke
Ei mitään eroa vasempaan, kunhan sekin saadaan raivattua.” GLA ”VAIKEA sanoa tuosta hoidetusta, onko runkoluku oikea, mutta tuohan pitäisi olla suunta myös vasemman puolen metsälle – ja pian äkkiä.” JÄTKÄ ”OIKEANPUOLEINEN tila olisi sopiva sijoittajametsänomistajalle, ei ole huolta kiireellisistä metsänhoitotöistä ja raha on turvallisesti korkoa kasvamassa.” METSÄ-MASA ”RAIVAUSSAHALLA saisi paremman lopputuloksen mutta kalliimmalla hinnalla.” PUUKI ”TUSKIN uuden Mersun ostoon tulee lähtö tuon näköisillä risukoilla.” SITOLKKA Hoidettu ja hoitamaton Kovin ovat naapuripalstat erinäköisiä. HIRVIVAHINGOISTA LISÄÄ KORVAUKSIA 0,1 Kymmenen viime vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa eli noin 0,1 prosenttia metsäalasta. Korvausten määrä kasvaa eniten Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Lähde: Luonnonvarakeskus Taimikko on perustettu samaan aikaan ja tila jaettu myöhemmin, kertoo nimimerkki Moto79.. Summa on 600 000 euroa viimevuotista suurempi. Tuosta sentään saa metsän, oikeanpuoleista on turha riesoiksi ottaa.” JEES H-VALTA ”OIKEANPUOLEINENHAN on vasta äskettäin hoidettu. » HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA UUTINEN 16 Metsälehti Makasiini ”JA näitä riittää! Tuolla hoitamattomalla on tiettyyn asti aikaa pelata, mutta sitten luonto on tehnyt valinnat.” MEHTÄUKKO ”OTTAISIN vasemmanpuoleisen vaikka olisi samalla hinnalla myytävänä. HIRVIELÄINTEN aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä keväänä noin kahdella miljoonalla eurolla, Suomen metsäkeskus tiedottaa. Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa
Metsänomistajan kesän kauppalista • Kesäkorjuukelpoiset harvennuspuukaupat • Taimikonhoitotyöt • Metsänviljely Kuinka voimme olla avuksi. Metsä kasvaa ja tuottaa kun siitä huolehditaan, luontoa ja ilmastoa unohtamatta. Suorin tie metsäasiantuntijallesi Kesä, kärpäset ja metsän askareet Harvennushakkuut ja taimikonhoito ovat tärkeä osa vastuullista metsä omaisuuden hoitoa. klo 8–16). Elämässä mukana – Stora Enso Metsäpalvelunumero 02046 1478 (ark
LEINONEN TEEMA » UUSI METSÄ. Kuljimme metsurin matkassa koko päivän. TEEMA » XXXXX 18 Metsälehti Makasiini KUUSI TEHOKASTA TUNTIA Jouni Kalevan keväiseen työpäivään kuului sekä istutusta että kylvöä, mutta vain muutama lyhyt tauko. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT ANTTI J
”Ajattelen istuttaessa ihan muita asioita”, Kaleva kertoo.. Metsälehti Makasiini 19 KUUSI TEHOKASTA TUNTIA Metsurin työ on itsenäistä, ja siihen sopii tietynlainen erakkoluonne
Vuonna 2013 perustetun yrityksen kautta hoituvat muun muassa taimikonraivaus ja istutukset metsänhoitoyhdistykselle, pihapuiden kaadot kaupungille ja linjojen varsien raivaus sähköyhtiöille. Tälle päivälle on varattuna ainoastaan metsänhoitoyhdistyksen tilaamia töitä. TEEMA » XXXXX 20 Metsälehti Makasiini Kello 8:00 PÄIVÄ aloitetaan aamukahvilla Metsähoitoyhdistys Oulun seudun Haukiputaan toimistolla. Kaleva kertoo aloittavansa työpäivän yleensä kuuden jälkeen aamulla, riippuen keleistä ja sen päivän urakoista. ”Nyt on täydellinen keli, kun ei ole vielä juurikaan sääskiä eikä ole liian kuuma.” Kaleva käyttää perinteisen punaisen taimivakan sijasta valjailla lantiolle kiinnitettävää metallista kehikkoa, joka on suunniteltu yhteensopivaksi mustien, muovisten taimilaatikoiden kanssa. Takaisinpäin pääsee silloin lähtemään yleensä puolen päivän aikaan sen mukaan, miten urakat saa valmiiksi. ”Nyt on täydellinen keli, kun ei ole vielä juurikaan sääskiä eikä ole liian kuuma.” TEEMA » UUSI METSÄ. Hän työskenteli 36 vuotta Metsähallitukselle, kunnes siirtyi viime keväänä täysipäiväisesti omaan yritykseensä Jovi.TM:ään. Mukaan lähtee pussillinen ruskeita männynsiemeniä ja peräkärryssä odottavat 1 200 männyntainta. Parkkeeraamme autot hiekkatien laitaan ja alamme pukea varusteita päälle. Taivas näyttää puolipilviseltä ja lämpötilamittarin lukema on noin 14 astetta. Auton ovi paukahtaa kiinni, ja Kaleva lähtee ajamaan työmaalle. Kalevalla on pitkä kokemus metsurin töistä. Metsäasiantuntija Mikko Harju ojentaa metsuri Jouni Kalevalle tulostetun kartan, johon on merkitty tämän päivän työkohteet: yksi taimenistutusala ja kaksi kylvökohdetta. Se Ensiksi puetaan taimien kantovaljaat. ”Kuutta tuntia enempää ei oikein jaksa tehdä, kun itsekseen työskennellessä ei tule pidettyä paljoa taukoja.” Kun tätä juttua tehtiin toukokuun lopulla vuosi sitten, oli sen verran viileä päivä, ettei työmaalle tarvinnut lähteä vielä kukonlaulun aikaan. Kello 9:00 Saavumme istutusalalle