Metsälehti 8/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HUHTIKUUTA 2013 • Nro 8 • WWW.METSALEHTI.FI Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Epäselvyyttä taimista ›› sivu 3 Verotus: Perustaisiko metsäosakeyhtiön ›› sivut 10–11 Puukauppa: Leimikot verkkoon ›› sivu 12 Lukijakysymys: Manipuloiko MTK hirvituhoja. ›› sivu 25 Metsätilaa etsimässä Sa m i K ar pp in en
Perusteena on, että nykyisin suurten rakennushankkeiden toteutuminen pitkittyy päällekkäisyyksien aiheuttaman turhan byrokratian vuoksi. Todennäköisesti kävisi niin, että luonnonsuojelun tehtävät siirrettäisiin uuteen ruokaja luonnonvaraministeriöön eli nykyiseen maaja metsätalousministeriöön. Metsäkeskus tukee voimakkaasti toimijoiden omavalvontajärjestelmiä ja tarjoaa omia tarkastustuloksiaan niiden täydennykseksi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Miten se menikään. Luontoarvojen turvaamiseksi pitäisi tehdä paljon enemmän. Kun lakiuudistuksen henki muutenkin on siirtää vastuuta entistä enemmän metsänomistajille, on tärkeää, että pykälien tarkoitus on kenen tahansa helppo ymmärtää. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Metsäkeskuksen julkisten palvelujen johtaja Ari Eini kemeratukien käytöstä. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on paljon parempi, että metsälain laajennuksilla ei lisätä valvonnan kuluja, vaan voimavarat käytetään Metso-suojeluohjelman rahoittamiseen. Ympäristösekä maaja metsätalousministeriöiden joukot ovat viime aikoina ovat olleet ahkerasti tukkanuottasilla. Puulämpökirja valloittaa maailmaa Norjalainen Lars Mytting kirjoitti huomaamattaan kansainvälisen bestsellerin. Myöskään lainvalvonnan byrokratiaa ei ole järkevää kasvattaa. 2 METSÄLEHTI 8 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sivut 4–5 PTT ennustaa hidasta nousua Sivu 6 Göran Persson kavahtaa EU:ta Sivu 8 Ritari Ässä ajaa pian metsäkonetta Kuljettajaa opastavien järjestelmien uskotaan helpottavan konekorjuun arkea. Siitä huolimatta kaikkein eniten huomiota on saanut ympäristöjärjestöjen ja ympäristöministeriön esittämä huoli metsien monimuotoisuuden turvaamisesta. Metsäkeskuksen kemeratarkastuksissa tulee kuitenkin esiin luvattoman paljon huonosti toteutettuja hankkeita. Parhaimmillaan laki on mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. www.metsalehti.. Kevättulva on kuvattu Lappeenrannassa Nuijamaalla 17. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Metsätalouden arkipäivää ne ovat olleet jo pitkään, samoin kuin monet muut luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet. Uusi laki mahdollistaa ison muutoksen metsien hoidossa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sivu 8 Suurempi taimi ei aina tee autuaaksi Kunnon maanmuokkaus ja heinäys, ja kuusen yksivuotiaskin taimi pärjää. Vaikka lakiesitys sisältää muun muassa uusia kohteita suojeltavien luontotyyppien luetteloon, kriitikkojen mielestä se ei riitä. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi ympäristöministeriön pilkkomista. Tehtävä ei ole ihan helppo, sillä esitystä kommentoi lähes 50 tahoa. Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Keväistä tulvaa ”Kun kevät tulee ja lumet sulavat, myös vedet nousevat. Koska luonto otetaan jo nyt huomioon kaikessa metsien käsittelyssä, metsälakiesitystä ei ole tarpeen tältä osin laajentaa. Luonto taipuu huonosti lakipykäliksi Viikko sitten julkistetussa asiantuntijaraportissa esitetään liikenneministe riön ja ympäristöministeriön yhdistämistä. Muutos kuitenkin tapahtuu hitaasti, sillä vuotuiset käsittelypinta-alat ovat pieniä. Tulevaisuudessa kättä päästäisiin vääntämään yhteisessä ministeriössä. Paksu pino lausuntoja kertoo, miten merkittävästä uudistuksesta on kyse. Metsälakiin haluttaisiin kirjoittaa esimerkiksi velvoitteet säästöpuista ja vesistöjen suojavyöhykkeistä. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. PÄÄKIRJOITUS 25.4.2013 E sitystä uudeksi metsälaiksi viimeistellään parhaillaan maaja metsätalousministeriössä lausuntokierroksen tuottamien ehdotusten pohjalta. Nykyisellään nuo molemmat sisältyvät metsäserti. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. huhtikuuta.” Arvi Tyni Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Niiden vaikutukset alkavat jo näkyä esimerkiksi lahopuun lisääntymisenä talousmetsissä. Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset vielä lähempänä. Sivut 14–15 Vuosikymmenten anti nytkähtänyttä huumoria Metsälehden pilapiirtäjän Hannu Virtasen töistä on koottu kirja ja näyttely. EERO SALA Yhteen tullaan Suomessa on maailman parhaat metsäalan ammattilaiset. Sivut 16–17 Ennen hevosella, nykyään kelkalla Sivu 20 Ojankaivuussa olisi nuorille töitä Sivu 22 Paljon jälkeläisiä, lyhyt elämäntaival Sivu 24 Vieläkin jatkuvasta kasvatuksesta Sivut 25 ja 26 Männyn latvasilmut alkavat pian venyä Sivu 27 Bambusta syntyy vaikka siltoja Lapsuuden ongenvapa on ollut monen ensi kosketus bambuun. Sen avulla voidaan tehokkaasti suojella myös laajempia kokonaisuuksia kuin lakikohteita, jotka määritelmän mukaan ovat pieniä. Yksityiskohtaiset säännökset sopivat muutenkin huonosti luontoon, koska niitä on vaikea tulkita. . oinnin kriteereihin
Yhteisten sääntöjen puuttuessa kukin taimituottaja määrittelee itse, kuinka monta kasvukuukautta yksi-, puolitoistaja kaksivuotias on kasvanut ja milloin ne kylvetään. Taimituottajilla ei ole yksimielistä näkemystä, mikä taimi on puolitoistaja mikä kaksivuotias. Paakkujen kokokin vaihtelee Iän lisäksi ilmoitetut paakkukoot vaihtelevat eri taimituottajien välillä. Erot paljastuvat, kun toinen myy tainta toista halvemmalla. Lakia valvova viranomainen on tilanteen edessä hankalassa välikädessä, sillä tarkkaa lainsäädännöllistä pohjaa tai yhteistä sopimusta ei ole. Puolitoistavuotiasta tainta kauppaava tarha saattaa taas hävitä hintaTaimien merkintä ontuu Ikään tuijottaminen on mennyttä aikaa Sen lisäksi, että taimien asettaminen iän perusteella paremmuusjärjestykseen on näkemyserojen vuoksi vaikeaa, se alkaa olla myös vanhanaikaista. Metsänviljelyaineiston kauppalain säätämisen jälkeen taimien tuotanto on muuttunut. ”Kaksivuotiasta ei ole järkevä kylvää ensimmäisessä kylvössä maalis-huhtikuun aikaan, koska taimesta tulee silloin liian iso. Hintaero kuitenkin on aika iso”, Leinonen sanoo. Tokihan se on halvempaa tehdä taimia pienemmissä paakuissa, koska niitä mahtuu kasvihuoneeseen tuplamäärä”, kertoo taimitarhajohtaja Jouko Kiviharju Taimitapion Vierumäen taimitarhalta Heinolasta. TIIA PUUKILA KOMMENTTI Se pp o Sa m ul i Taimituottajat ovat eri mieltä, milloin tainta voidaan markkinoida kaksivuotiaana. Esimerkiksi suurin osa taimien tuottajista valitsisi omaan metsäänsä kaksivuotiaan sijasta yksitai puolitoistavuotiaan. Käyttöön on tullut useita kylvöaikoja. Kaksivuotiaalla kuusen keskipaakulla ei enää ole entisenlaista ylivertaista asemaa yksija puolitoistavuotiaaseen taimeen verrattuna. Se kasvaa liian pitkäksi”, selventää Finforelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. Se kertoo toimialan tietynlaisesta kehittymättömyydestä”, Nerg sanoo. Nuorempi juurtuu monien kokemuksen mukaan paremmin. Markkinoilla on sellaisia kaksivuotiaita ja puolitoistavuotiaita taimia, jotka käytännössä ovat samoja taimia”, sanoo ylitarkastaja Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. kilpailussa, koska samaa tuotetta myydään myös kaksivuotiaana. Metsänomistaja ei toisistaan poikkeavien merkintöjen vuoksi voi olla täysin varma, mitä hän rahallaan saa. ”Kokoja ikäluokitusta ei ole millään tavalla pystytty sopimaan. Esimerkiksi eri tuottajien keskipaakkuna myymät taimet voivat olla kokoluokaltaan eri taimia. Tästä syystä metsänomistajan maahan iskemä kaksivuotias kuusen keskipaakku voi käytännössä olla sama kuin toisen taimituottajan puolitoistavuotias keskipaakku. Erot kylvöajoissa viikkojen luokkaa Tilanne on ikävä sekä metsänomistajan että taimitarhojen kannalta. Tämä takia toisen kuusen puolitoistavuotias keskipaakku voi olla toisen kaksivuotias isopaakku.. Tuotantotekniikat ovat kehittyneet. Ainostaan selkeisiin virheisiin pystytään puuttumaan. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 8 • 2013 3 TIIA PUUKILA T aimitarhat eivät ole löytäneet yhteistä säveltä taimien merkintään. Etenkin taimen ikää koskevissa merkinnöissä on kirjavuutta. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa meidän puolitoistavuotias taimi on kilpaillut kaksivuotiaan taimen kanssa, mutta kun katson taimen tietoja, kylvöajat ovat samat kuin meillä”, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen UPM:n Joroisten taimitarhalta. ”Merkintöjen kirjavuus sekoittaa ihmisiä. Taimituottajilta puuttuvat yhteiset pelisäännöt. Toisen kaksivuotias voi olla toisen puolitoistavuotias. Isoilla taimitarhoilla kylvöjä tehdään kolmekin kertaa vuodessa. Täydet kaksi kasvukautta kasvanutta kuusen kaksivuotiasta keskipaakkua ei ole olemassakaan. ”Kannattaa kysyä, mikä ero on puolitoistavuotiaalla ja kaksivuotiaalla eli mistä maksetaan. ”Olisi hyvä, jos taimitarhat voisivat keskenään sopia pelisäännöistä. Tästä syystä toisen taimituottajan kaksivuotias taimi saattaa olla vain pari viikkoa aikaisemmin kylvetty kuin toisen tuottajan puolitoistavuotiaana myytävä taimi. ”Samalla nimikkeellä myytävä taimi saattaa olla paljon pienemmässä paakussa tehty. Laki metsäviljelyaineiston kaupasta velvoittaa ilmoittamaan ostajalle taimen iän, mutta laissa tai asetuksissa ei määrätä, miten se tulee ilmoittaa ja miten sen saa pyöristää
Vaikka lapsuudenkotia Fåvangissa Lillehammerin lähellä lämmitettiin puulla, varsinaisen inspiraation antoi naapurissa asuneen vanhuksen kokema ilo. ”Voi vain ottaa metsästä puun ja pilkkoa sen”, toteaa Mytting. Monet neuvot ovat päätyneet kirjan suomenkieliseen versioon. ”Jos puulämmitys tehdään oikein, päästötasot ovat todella alhaiset”, kirjailija opastaa. ”Runollinen ääni kuvaa puun herättämiä lämpimiä tunteita, ja utelias ääni tutkii puun erilaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Seuraavana vuorossa ovat ainakin Viro, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Myttingin mukaan puu on ympäristötietoisten ihmisten energianlähde. LAURA KAKKONEN, teksti KIMMO BRANDT, kuva N orjalainen Lars Mytting tuskin osasi aavistaa, miten innostuneen vastaanoton hänen puulämmityksestä kertova kirjansa saisi. ”Erilaisista pinoamistavoista voisi pitää vaikka kahden tunnin esitelmän”, Mytting naurahtaa. ”Nämä miehet eivät välttämättä ole kaunopuheisia, mutta esimerkiksi hakkaamalla halkoja kodin lämmittämiseen he osoittavat välittävänsä.” Puu palaa puhtaasti Mytting sanoo ilahtuvansa puun kanssa työskentelemisestä. Todenmukainen tieto on kuitenkin tärkeää, jotta palamisesta ei aiheudu haitallisia päästöjä. WWF: Metsätuholaki takaisin valmisteluun Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan maaja metsätalousministeriön esitys uudeksi metsätuholaiksi ei huomio riittävästi monimuotoisuuden tarpeita. Hyvä puoli puulämmityksessä on myös se, että tehtaita tai ydinvoimaloita ei tarvitse rakentaa. Haluan tehdä puilla erilaisia kokeita.” Myös puuhun liittyvät ympäristövaikutukset ovat alkaneet kiinnostaa. Myös metsähakkeen käytössä tehtiin uusi ennätys. Metsä Wood säästää Metsä Groupiin kuuluva sahaja puutuoteyhtiö Metsä Wood käynnistää säästöohjelman ja aloittaa yt-neuvottelut. Polttopuukirjasta tuli ilmiö Lars Myttingin teos puulämmityksestä leviää ympäri maailmaa. Haketta poltettiin lämpöja voimalaitoksissa yhteensä 7,6 miljoonaa kuutiota, se on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. ”Puulla lämmittäminen kertoo yhteydestä puuhun.” ”Hakkaamalla halkoja kodin lämmittämiseen hiljainen mies osoittaa välittävänsä.”. Halusin kokeilla itse kaikkia menetelmiä, jotta voisin kirjoittaa niistä rehellisesti.” Mytting haastatteli kirjaa varten sekä puulämmityksen vanhoja taitajia että puualan tutkijoita. Norjassa ja Ruotsissa palaute on ollut pääosin positiivista. Monet eivät Myttingin mielestä ymmärrä puun palamisprosessia tarpeeksi hyvin. Suomessa vähennystarve on 95 henkilöä. ”Vanha mies ei jaksanut enää itse hakata puita, mutta halkojen pinoaminen ja kuivattaminen suorastaan puhalsi häneen lisää elämää”, Mytting kertoo. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tammikuussa puuta tuotiin Suomeen 900000 kuutiota, mikä on 300000 kuutiota enemmän kuin vuotta aiemmin. Halkopinosta elinvoimaa Kirjan kirjoittamisen taustalla on Myttingin oma kiinnostus puuhun. Suomessa viime viikolla vieraillut kirjailija toivoo, että kirja otettaisiin myös täällä hyvin vastaan. Kirjassa kerrotaan polttopuun pinoamisen ja kuivaamisen lisäksi myös puulämmityksen historiasta ja perinteistä. Kansainvälinen tunne Mytting arvelee, että menestyksen taustalla on puun ja puulämmityksen suuri osuus monien ihmisten elämässä asuinpaikasta riippumatta. ”Olen melko kömpelö puunhakkaaja, mutta käytän paljon aikaa puun ominaisuuksien tutkimiseen. Lukijat ovat kertoneet useita vinkkejä muun muassa puiden pinoamisesta. ”Ihmisten puulämmitystä kohtaan tuntema intohimo ja siihen liittyvät kysymykset ovat samoja ympäri maailmaa”, hän toteaa. Tuontipuusta kaksi kolmasosaa oli peräisin Venäjältä. Vuonna 2011 julkaistua Hel ved (Täyttä puuta) -tietokirjaa on myyty Norjassa jo 150000 ja Ruotsissa puolen vuoden aikana 60000 kappaletta. Lämpöpuuta valmistavan Lunawoodin teettämän kyselyn mukaan vain viidennes vastaajista tiesi, että lämpöpuu on yhtä kestävää kuin kyllästetty puu. Järjestön mukaan lakiesitys vaikuttaisi metsäluonnon monimuotoisuuteen erittäin kielteisesti, joten se pitäisi palauttaa takaisin valmisteluun. Hän käytti kirjan kirjoittamiseen yli kaksi vuotta. Lakiesityksessä on muun muassa laskettu metsiin jätettävän vahingoittuneen puumäärän ylärajaa, mikä hankaloittaa lahopuun lisäämistä talousmetsistä. Norjassa tehtiin kirjan innoittamana jopa 12-tuntinen suora televisiolähetys. Kiinteitä puupolttoaineita – metsähaketta, kuorta ja purua – käytettiin yhteensä 17,8 miljoonaa kiintokuutiota, mikä on kuusi prosenttia eli yli miljoona kuutiota enemmän kuin edellisvuonna. Hankkeen vaikutukset metsätilojen pirstoutumiseen jäivät vähäisiksi. Opastava puoli taas näyttää erilaisia puulämmityksen menetelmiä käytännössä.” Kirja on kunnianosoitus kaikille hiljaisille miehille. ”Kyselyitä on tullut jopa Uudesta-Seelannista asti”, Mytting kertoo. Syksyllä 2010 käynnistyneen yhteismetsähankkeen tulokset eivät kuitenkaan ole rohkaisevia, Metsähallituksesta todetaan. Puulla lämmittäminen on ”suorastaan fantastisen puhdasta”. Teoksen suuri suosio on yllättänyt kirjailijan täysin. ”Kirjoittaminen oli pitkä prosessi. Tarkoitus on yhdistää toimintoja, sopeuttaa toimintaa erityisesti Isossa-Britanniassa sekä myydä Ranskassa sijaitseva Casteljalouxin saha. Tuonnissa vahva startti Puun tuonti käynnistyi tänä vuonna reippaasti. Metsähallitus osallistui kaksivuotisen hankkeen aikana kuuteen yhteismetsähankkeeseen vajaalla 900 hehtaarilla. Lämpöpuuta ei tunneta Lämpöpuun ominaisuudet tunnetaan heikosti. Täyttä puuta julkaistiin Suomessa maaliskuussa. Suosio yllätti norjalaiskirjailijan täysin. Hänen mukaansa kirjassa on kolme erilaista ääntä: runollinen, utelias ja opastava. Metsähallitus ei innostunut yhteismetsistä Yhteismetsiä on pidetty yhtenä ratkaisuna yksityismetsien pirstoutumisen hillitsemiseksi. Toistaiseksi neljä yhteismetsää on saatu käyntiin. Mytting on saanut satoja kirjeitä ja sähköpostiviestejä puulämmityksestä innostuneilta lukijoilta. Säästöohjelmaa perustellaan huonolla kannattavuudella ja myynnin heikentymisellä. Kolmannes tiesi, ettei lämpöpuuta tarvitse välttämättä pintakäsitellä ja 40 prosenttia tiesi, että lämpöpuu on ympäristöystävällinen materiaali. Vanhuksen reaktio teki kirjailijaan suuren vaikutuksen. Lars Mytting › Syntynyt 1968 Fåvangissa Norjassa › Asuu perheineen maaseudulla Elverumissa › Työskennellyt toimittajana ja kustannustoimittajana › Harrastaa vanhojen englantilaisten autojen korjaamista ja kaiutinrakentamista › Kirjoittanut kaksi kaunokirjallista romaania, Hevosvoimat (Hestekrefter 2006) ja Våro eret (2010, ei julkaistu suomeksi) Lars Mytting on havainnut puulämmityksen herättävän ihmisissä monia tunteita. 4 METSÄLEHTI 8 • 2013 LYHYESTI Hake-ennätys rikki Puunpoltto nousi lämpöja voimalaitoksissa viime vuonna uuteen ennätykseen. Yhteismetsistä kiinnostuivat keskimääräistä suurempien metsätilojen omistajat, jotka liittivät vain osan maistaan yhteismetsään. Henkilöstön vähennystarpeeksi on arvioitu enintään 255 henkilöä. Eniten tuotiin koivukuitua – runsaat 300000 kuutiota – ja haketta, vajaat 300000 kuutiota
Huoli tulee siitä, että esityksessä ehdotetaan poistettavaksi metsänuudistamisen järeysja ikäkriteerit. Metsälaki on metsälaki, ja luonnonsuojeluun on aivan muut keinot ja lait. 5 METSÄLEHTI 8 • 2013 JUHA HAKKARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Ja ennen kaikkea ympäristöväki pelkää monimuotoisuuden heikkenevän, kun jo nyt nykylain perusteluissa ja metsätaloudessa käytössä olevat periaatteet kirjataan lakiin. Pankkimiesten mielestä metsien vakuusarvot romahtavat eivätkä tutkijoille kelpaa heidän itsensä määrittämät luontaisen uudistamisen kriteerit. Tässä suhteessa lakiluonnos on askel täsmälleen oikeaan suuntaan. Se, että yhteiskunnan rahoitus tiukkenee, ei ole mikään peruste siirtää suojelua ja sen kustannuksia metsänomistajien kontolle. a ja metsäherra, haraa vastaan nyt kun muutos on tulossa. Lakia valvova viranomainen kantaa tietenkin huolta siitä, että mitäs sitten, kun ei ole enää mitään valvottavaa. Luonnollisesti myös harsintajulkilausuman peto, harsintahakkaaja, pelottaa. Olen ollut metsälakiseminaarissa, jossa asiantuntija tiukan lausunnon jälkeen toteaa: ”En tosin tunne lakiluonnosta kovin hyvin.” Tavoite metsälain uudistamisessa on ollut se, että metsänomistajien mahdollisuudet käyttää ja hoitaa metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti paranevat. Tuleva metsälaki ei ole optimi luonnonsuojelun näkökulmasta, eikä pidäkään olla. Ja kuten lukija on jo varmasti huomannut, minäkin suhtaudun asiaan vahvasti tunteella! Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Hyvä, että puhuttaa. Metsäammattilaiset ovat huolissaan metsänhoidon tason romahduksesta, kuinkas muutenkaan. Ja kun kyseessä on suuri muutos, siihen suhtaudutaan vähintään yhtä paljon tunteella kuin järjellä. Jos kaikki muutamme asenteitamme ja uskomme osaamiseemme, metsänhoito ei romahda, vakuusarvot eivät katoa eikä monimuotoisuus heikkene uuden lain myötä. U usi metsälakiesitys on puhututtanut niin seminaareissa, lehdistössä kuin sähköisessä mediassakin. Lakiesitys mahdollistaisi entistä monipuolisemman metsien käsittelyn, esimerkiksi parjatun eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen. Mutta eivät ole näköjään enää! Nyt kun lakiluonnos on loppumetreillä, kommentit ja kannanotot ovat hyvin erilaisia ja jopa samoilta ihmisiltä, jotka ovat olleet mukana alusta alkaen. Kun metsälain uudistaminen alkoi 2010, kaikki tahot olivat yksimielisiä näistä tavoitteista. Kuten asiaan kuuluu, on myös vahvoja mielipiteitä ilman, että on tutustuttu sen enempää nykyiseen metsälakiin kuin uuteen esitykseenkään. Itse asiassa päinvastoin! Metsälaki ei voi olla erillään yhteiskunnassa, metsäsektorilla ja metsänomistajien tavoitteissa tapahtuneista muutoksista. Metsälaista tunteella. Kyseessä on yksi suurimmista metsätalouden muutoksista vuosisataan. Osa siitäkin porukasta, joka on viljellyt termejä metsäma. Yksityiskohtaista säätelyä purettaisiin ja lain valvontaa yksinkertaistettaisiin. Vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen ei ole itsestään selvää, ja isot muutokset koetaan varmasti uhkana.
Lakiesityksen mukaan niin sanotun kymppipykälän erityisen tärkeisiin elinympäristöihin lisätään metsäkortekorpi ja muurainkorpi sekä Lapissa sijaitsevat letot. Kuusitukin suhteellinen hintakehitys tällä vuosikymmenellä Suomessa maltillista Lähde: PTT Suomi 2010 2011 2012 Ruotsi Saksa Itävalta Viro Suomen hinnat ovat kuorellisia kantohintoja, muiden maiden hinnat kuorettomia tienvarsihintoja. Vientihinnat nousevat tänä vuonna 2–4 prosenttia. Saksassa sahaus on ollut vaikeuksissa paitsi raaka-ainekustannuksen, myös heikkojen puunmyyntihalujen ja sateisen syksyn vuoksi. MIKKO HÄYRYNEN Metsälakiesityksen peruslinjaukset pienialaisten suojelukohteiden rajauksista pitävät, MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa puhunut maaja metsätalousministeri Jari Koskinen vakuutti. Tukinhinnat ovat kohonneet voimakkaammin sekä Itävallassa, Saksassa että Virossa. Etelä-Suomessa metsä on jo kallista, eikä siellä metsämaan hinta sanottavasti noussut. Koskisen mukaan uudistettava laki lisää talousmetsien luonnon monimuotoisuutta, koska metsien käsittelyyn tulee enemmän kirjoa, karuimmat ojitetut suot voidaan jättää ennallistumaan ja suojeltujen lakikohteiden kappalemäärä kasvaa. Maatalousyrittäjiä ja muita metsänomistajia valitaan sinne jäsenmaksujen suhteella painotetun jäsenmäärän perusteella. Hän kuitenkin edellytti päätöksentekoon tasa-arvoa. Maatalousyrittäjillä se lasketaan peltoja metsähehtaarien mukaan. Muille metsänomistajille maksu olisi alempi. Tavoite on rakentaa metsänomistajille väylä järjestön jäseneksi metsänhoitoyhdistysten kautta. Paperi tuskin välttyy sulkemisilta Kuiduttavassa teollisuudessa paperien suunta on alas, kartongin ja sellun suunta lievästi ylös, mutta paperi tuo edelleen vientituloja selvästi enemmän kuin kartonki ja sellu yhteensä. Ruotsin kruunun eurokurssi on vahvistunut alkuvuoden aikana, ja Ruotsi on menettämässä halvemman raaka-aineen etua. Isoa eroa ei kuitenkaan saisi syntyä. MTK:n valtuuskunta päättää järjestön sääntöjen uudistamisesta syksyllä. Kokonaisuudessaan Euroopan rakentaminen laskee tänä vuonna pari prosenttia, mutta ensi vuonna laskun odotetaan taittuvan. Kartongilla ylitarjontaongelmaa ei ole. ”Paperin kysynnän ja taloussuhdanteen kytkös on katkennut. Euroopan rakentaminen painottuu edelleen korjausrakentamiseen. Metsämaan hintakehitys on irronnut puun hintojen vaihteluista. Metsätalouden tulos lievässä nousussa Sekä hakkuumäärät että kantohinnat ovat lievässä nousussa, joten PTT ennustaa kantorahatuloihin parin prosentin kasvua tälle vuodelle. Esityksen mukaan pakollinen metsänhoitomaksu poistuu, ja metsänomistajat voivat vapaasti liittyä yhdistykseen tai erota siitä. MTK valmistautuu muutokseen uudistamalla sääntöjään. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) laatima viiden maan vertailu osoittaa, että tällä vuosikymmenellä Suomen tukkipuun hintakehitys on ollut maltillista. Vaikka havusellun hinta on laskenut hintahuipustaan, on hintataso edelleen korkea. Lakiuudistuksen myötä metsänhoidon rajoitukset käytännössä poistuvat uudistamisvelvoitetta lukuun ottamatta. Suomen päämarkkinoilla tilanne on parempi, vaikka ainoastaan Saksan rakentamiseen on ennustettu kasvua. Uudistamiskypsyysajattelusta luovutaan ja pienaukkoja poimintahakkuita voidaan käyttää nykyistä joustavammin. 6 METSÄLEHTI 8 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN S uomessa tukkipuun saatavuudessa ei ole esiintynyt samanlaisia ongelmia kuin ajoittain monissa muissa päätuottajamaissa”, metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö toteaa. Sahaus elpyy kaukomaiden vedolla PTT ennustaa Suomen sahaukselle vähän parempaa. Maatalouspuolella on ehkä enemmänkin epäilyjä.” Yksi askarruttava asia on jäsenmaksun määräytyminen. Metsälakiesitykseen on annettu viitisenkymmentä lausuntoa, joita parhaillaan käydään läpi. Suomen sahatavaraviennistä yli puolet menee Euroopan ulkopuolelle. Jäsenuudistusta pohtineen työryhmän jäsen Juhani Kumpusalo muistutti, että työ on vasta alussa. Viime vuonna Keskija Pohjois-Suomessa koettiin 7–8 prosentin nousu. Menekki pysyy lasku-uralla vaikka taloustilanne vähän paranisikin”, metsäekonomisti Matleena Kniivilä toteaa. Saksassa kuusitukista on paikoin maksettu lähes sadan euron kuutiohintoja. MTK:n päättävän elimen eli valtuuskunnan kokoa kasvatetaan. KosSuomen tukinhinnat kestävät vertailun PTT ei näe sahatukin saatavuudessa erityisiä ongelmia. Metsätalouden hehtaarikohtaisessa tuloksessa se näkyy lievänä nousuna 85– 87 euron tasolle. Ensi vuonna vienti kasvaa likipitäen saman verran, kun Euroopan kysyntä elpyy. Talousnäkymät pysyvät vahvoina Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, mutta alueilla on aina poliittisten häiriöiden riski. Euroopan ulkopuolinen kysyntä on tuonut helpotusta sahateollisuuden ahdinkoon talouskriisin aikana. Pirjo Luotola Järvi-Suomen metsänomistajien liitosta kertoi, että etämetsänomistajilta on tullut hyvää palautetta metsänhoitoyhdistysten toiminnasta. ka sahatavaralla on kysyntää enemmän kuin tukista on tarjontaa, niin tukinhintojen odotetaan edelleen nousevan. Tonnihinnaltaan kartonki on kalliimpaa, mutta ero ei ole suuren suuri. Tällä vuosikymmenellä Euroopan paperinkysynnästä on haihtunut kymmenesosa. Hintakehitys jatkuu samansuuntaisena ensi vuonnakin, PTT näkee. Lakiesitys pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokauden aikana, ja lain on määrä tulla voimaan vuoden vaihteessa. Eduskuntaan lakiesitys on tarkoitus viedä syksyllä 2013, ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Saksan ja Viron hinnat koskevat vain valtion metsiä. Vientimäärät kasvavat tänä vuonna 3–5 prosenttia ja kasvu tulee Euroopan ulkopuolisilta markkinoilta, etenkin Aasiasta. ELIISA KALLIONIEMI Maaja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoi kaksi viikkoa sitten MTK:n metsävaltuuskunnassa, että ehdotus uudeksi metsänhoitoyhdistyslaiksi lähtee lausuntokierrokselle lähiviikkoina. Koskinen: Metsälain suojelurajaukset pitävät min mielin. Kartongin vientimäärät ovat noin kolmasosa paperiviennistä. Asuinrakentaminen on viriämässä myös Yhdysvalloissa. Pohdittavaa riittää vielä, mutta yksi asia on varma: ”Uudistus tuo lisää vastuuta metsänhoitoyhdistyksille ja niiden luottamushenkilöille. ”He odottavat uudistusta avoiMTK tarjoaa yhdistyksille jäsenyyttä Metsänhoitomaksuja ei kanneta enää tämän vuoden jälkeen, jos eduskunta hyväksyy metsän hoitoyhdistyksiä koskeva laki ehdotuksen. Paperikapasiteettia suljetaan Euroopassa tänä ja ensi vuonna, mahdollisesti myös Suomessa, PTT ennakoi. Sellujen hinnat ovat pysyneet korkealla jo kolme vuotta, paljolti Kiinan vedolla. Indeksi: vuoden 2010 keskiarvo = 100 80 100 120 140. Tampereen seudun metsänomistajat ry:n edustaja Antti Haapamäki oli tyytyväinen uudistuksen peruslinjoihin. Sahatavaraviennin Atlantin yli odotetaan vilkastuvan tänä vuonna. Kovin rakennusbuumi on menossa Japanissa, jossa asuinrakennusaloitusten määrä kasvaa kuuden prosentin vuositahtia. Nyt ei tarvita tyytyväisyyttä eikä välinpitämättömyyttä”, sanoi Pohjois-Suomen metsänomistajien liittoa edustava Kumpusalo. ”Kaupunkilaisten keskuudessa vierastetaan MTK:ta hyvinkin paljon”, hän muistutti. Ainoastaan Ruotsissa hintakehitys on ollut Suomea heikompaa
Metsälehti Makasiinin arvioi viime vuosina parantuneen 72 prosenttia vastaajista. › 62 prosenttia on työikäisiä eli alle 65-vuotiaita. lehdistä kuitenkin etsitään tietoa metsänhoidosta ja metsäverotuksesta. Metsälehden kevättodistuksen keskiarvoksi lukijat antavat 8,6 ja Metsälehti Makasiinin 8,8. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. Metsälehden lukijatutkimus tehtiin maaliskuussa ja sen toteutti Innolink Research Oy. Boorinpuutoksesta kärsivä metsä Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille! Palaute kannustaa meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi. Monella on jo lukulaite, jota on helppo kuljettaa mukana. Metsälehden lukijat myyvät usein puuta Metsälehden lukijoista… › suurin osa eli 86 prosenttia on miehiä, mutta joka toisen taloudessa lehden lukijoita on kaksi, tavallisesti mies ja vaimo. Lue lisää: metsänlannoitus.. Harva silti haluaisi lukea lehteä pelkästään tabletilta. Lukijat arvostavat Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin monipuolista sisältöä. › runsas kolmannes asuu haja-asutusalueella ja 42 prosenttia vähintään 20 000 asukkaan kaupungissa. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Vain kaksi prosenttia arvoi laadun heikentyneen hieman tai huomattavasti. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. › 77 prosenttia huolehtii metsänhoidosta pääasiassa itse. Kaikkien vastaajien kesken arvotun lahjakortin voitti Markku Taipale. Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälehden tilaajien mielestä painettu lehti on yhä metsäasioissa tärkein tietolähde. › joka toinen ilmoittaa ammatikseen palkansaaja tai yrittäjä. 7 METSÄLEHTI 8 • 2013 Uusi boorilannoituksen täsmä-ässä on täällä Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. › lähes joka toinen omistaa metsää yli 50 hehtaaria. Näistä myös haluttaisiin lukea juttuja nykyistä enemmän. Lähes joka toinen Metsälehden lukijatutkimukseen vastannut sanoo lukevansa yhtä numeroa vähintään tunnin. KakMetsälehti luetaan tarkkaan Lukijatutkimuksen mukaan joka kolmas tilaaja lukee Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin lähes kannesta kanteen. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi ELIISA KALLIONIEMI Lehtien lukeminen on vähentynyt, mutta mieluisan aiheen parissa viihdytään. Lehden riippumattomuutta pidetään erityisen tärkeänä. Lehtien sähköiset versiot kiinnostavat kaikenikäisiä lukijoita, mutta varsinkin nuoria. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. 44,3% 15,2% 19% 34,5% myynyt puuta 2012 myynyt puuta 2013 aikoo myydä puuta 2013 puukaupassa tauko 2012–2013 Lukijoiden kommentteja ”Huolella tehtyjä, syventäviä juttuja.”. Valitse Yara, maan parhaaksi. Kirjapalkinnon saivat Mauri Långvik, Marko Hannonen, Matti Heikkonen, Sakoseksi on noussut internet, jota pidetään jo tärkeämpänä lähteenä kuin kirjoja. Eniten mi Hakala ja Riitta Rühr. Vastaajista 64 prosenttia on sitä mieltä, että Metsälehti on viimeksi kuluneiden 2–3 vuoden aikana parantunut. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla
”Unionin alueella on yli 20 miljoonaa hehtaaria tarpeettomia peltoja, joita voitaisiin käyttää energiantuotantoon”, Persson muistutti. Tehtaita lakkautettu Paperin kulutus on vähentynyt paljon nopeammin kuin moni uskoi. Tämä osakekauppa ei vaikuta operatiiviseen toimintaan mitenkään”, Martti Katajisto kertoo. Yrittäjäpariskunta keksi idean itse, mutta se tapahtui sopivasti samaan aikaan, kun puuhotelleista ympäri maailmaa tuli trendi. Puulle on Puun ylituotanto uhkaa Ruotsia Ruotsin tuottavin metsähehtaari Britta Jonsson-Lindvall edusti metsäpäivillä uutta metsiin perustuvaa liiketoimintaa. Muuten puuntuotanto uhkaa koko ajan jäädä muiden tavoitteiden jalkoihin. On mahdollista, että kukoistavan biotalouden sijasta Ruotsissa koetaan metsätalouden romahdus. ”Se tarkoittaa, että puut jäävät metsään. Yö eksoottisessa mutta hyvin varustellussa majapaikassa maksaa noin 525 euroa huoneelta, mikä tekee hehtaarin kokoisesta hotellitontista Ruotsin parhaiten tuottavan metsän. Vielä muutama vuosi sitten Jonsson-Lindvall oli huonosti kannattavan täysihoitolan emäntä Pohjois-Ruotsista. Sen lisäksi vahva kruunu ja heikko markkina Euroopassa ovat lisänneet teollisuuden ahdinkoa. ”Tämä on ollut pitkä prosessi. Ajankohtainen puheenaihe on metsäenergia, josta on tullut myös Ruotsissa tärkeä metsätalouden tukijalka. Miten silloin käy metsäteollisuudelle ja ruotsalaiselle maaseudulle?” Göran Persson ja moni muu on muuttanut käsitystään ja toivoo, että Euroopan unionille sittenkin laadittaisiin yhteinen metsäpolitiikka. Yhtiö on selvinnyt takavuosien velkasaneerauksesta, ja liikevoitto on ollut joinakin vuosina hyvä. Kaikki taimikoiden suojauksesta. Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Tornatorin omistama yhtiö siirtyy sen toimitusjohtaja Tero Kauppisen ja markkinointipäällikkö Matti Katajiston omistukseen. Positiivisina merkkeinä hän näkee muun muassa kartongin kulutuksen kasvun ja nestemäisten biopolttoaineiden mahdollisuudet. Taimitapio myytiin Jo ha n A rd ef or s / Sk og si nd us tr ie rn a. METSÄLEHTI 8 • 2013 ELIISA KALLIONIEMI Ruotsin valtionmetsiä hallinnoivan Sveaskogin puheenjohtaja Göran Persson tervehti Tukholmaan viime viikolla kokoontunutta metsäväkeä synkin terveisin. Mutta eiköhän Suomessa ole tavoiteena yhä jatkaa laadukasta puuntuotantota”, Katajisto toteaa. Metsänomistaja ja metsävaikuttaja Göran Perssonin mielestä EU on liian arvaamaton. Taimitapion liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa euroa. Suomen aloitteesta perustettu ja Euroopan metsäinstituutin organisoima foorumi kokoaa yhteen tutkijoita ja EU:n poliitikkoja keskustelemaan metsien käytöstä. Mutta tapahtuuko niin myös nyt?” Persson kysyi. Toinen uhka on, että EU ryhtyy edistämään metsien hiilensidontaa. ”Jatkataan ennallaan. Syinä tähän hän näki sekä metsäteollisuuden murroksen että EU:n toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Nyt on tosin kysymysmerkkejä siitä, mihin suuntaan taimimarkkinat ovat menossa. Syynä kuuluisuuteen on Puuhotelli eli kuusi puiden latvuksiin rakennettua majaa. Sekä Katajisto että toinen omistaja Tero Kauppinen ovat olleet alalla jo toistakymmentä vuotta ja uskoavat, että taimille on tarvetta tulevaisuudessakin. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Ruotsissa on suljettu kaksi paperitehdasta, neljä paperikonetta ja kahdeksan sahaa. ”Tähän asti metsäteollisuuden rakennemuutoksissa on puulle löytynyt aina uutta käyttöä. ”Aina kun joku kysyy, mihin kannattaa sijoittaa rahaa, vastaan edelleen: Ostaisin lisää metsää.” ”Voi olla, että miljoonia kuutiometrejä kuitupuuta jää vaille käyttöä”, arveli Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson. Taimituottajalle on haettu uutta omistajaa jo muutama vuosi, sillä pääomistaja Tapiossa ei taimituotantoa ole enää pidetty keskeisenä toimintona. Myös vanha nimi säilyy. OY AGRAME AB www.agrame.fi Metsä josta itseni löysin Karhun vuosi 8 JUSSI COLLIN Taimituottaja Taimitapion kauppa vahivstui viime viikolla. Metsäviikon avajaisissa puhunut Persson seuraa eurooppalaista metsäpolitiikkaa Think Forest -foorumin puheenjohtajana. Nyt löytyi sellainen ostaja, joka kanssa päästiin yhteisymmärykseen”, Tapion johtaja Ritva Toivonen kertoo. Kauppahintaa ei kerrottu. Perssonin mukaan kuitenkin tulossa iso kilpailija, jos EU ryhtyy entistä enemmän tukemaan energiakasvien tuotantoa. Nyt hänet tunnetaan ympäri maailmaa
Ajourat voi paljon paremmin ja säästää maastovaurioissa, polttoainekustannuksissa sekä ajassa. Siinä puut kaatava hakkuukone merkitsee kartalle, mitä puutavaraa sen jäljiltä jää mihinkin maastonkohtaan. Risto Puustinen, Sami Lamminen ja Kari Väätäinen arvioivat hakkuukoneen karttajärjestelmän toimivuutta talvileimikolla. Tutkijat uskovat kuljettajaa opastavien järjestelmien olevan kustannustehokas tapa parantaa puunkorjuuta. Sami Lamminen on vakuuttunut uuden työkalun eduista. Metsäntutkimuslaitoksen kyselyssä kävi ilmi, että kuljettajat toivottavat järjestelmät tervetulleiksi. ”Metsäntutkimuslaitoksen tutkimissa järjestelmissä tavoitteena on parantaa työn suunnittelua ja siten koko puunkorjuuketjun laatua ja tuottavuutta”, sanoo Väätäisen kollega Sami Lamminen. Suomalaisen konekorjuun arkea voisi tutkijan mukaan vielä selkeästi helpottaa. Kuljettajan tieto maastosta on oleellisesti tarkempaa uudella sovelluksella. Järjestelmät nopeuttavat kuljettajien oppimista ja vähentävät työssä uhkaavaa epävarmuuden tunnetta. Kuljettajat joutunevat kuitenkin odottamaan koneiden antamia palautteita. Sovellusten kehittäminen kaupallisiksi tuotteiksi on vasta alkumetreillä. Tähän asti ne ovat keskittyneet opastamaan, kuinka konetta hallitaan ja huolletaan sekä kuinka puut katkotaan sopivan mittaisiksi. Se hyödyntää Maanmittauslaitoksen laserkeilaamiseen pohjautuvia maastonkorkeusmalleja. Kokeneen kuljettajan ja tehokkaan koneen yhdistelmienkin polttoainetaloudessa, työnlaadussa ja tuottavuudessa on parantamismahdollisuuksia.” YaraVita™ Bortrac™ uutuus ja muut metsälannoitteet ja levityslaitteet Agrimarketista. ”Toimintatavoissa on todellakin vielä kehittämistä. työstä. Agrimarket on metsämarket Lisätietoja: www.agrimarket.fi ”Työpaikasta riippumatta moni kaipaa palautetta tekemästään työstä.”. Ensimmäiset maastotestit jo tehty Väätäinen ehdottaa yhdeksi kehitettäväksi menetelmäksi hakkuukoneen ja kuormatraktorin keskinäiseen tiedonvälitykseen perustuvaa järjestelmää. He ottavat mielellään palautetta, vaikka sitten koneelta”, Väätäinen toteaa. Väätäinen ennustaa, että opastavat järjestelmät ovat koneellisen puunkorjuun seuraava vahva kehitysalue. ”Koneen itsensä keräämää tietoa voi hyödyntää kuljettajan työn tehostamiseen. ”Maltillinen arvio polttoainesäästöissä koko Suomessa olisi 1,3–2,5 miljoonaa euroa, jos tällainen sovellus tulisi kaikkiin koneisiin”, Väätäinen sanoo. Tämä skenaario tuskin koskaan toteutuu, mutta koneet kuitenkin opettavat entistä useammin ihmistä. 9 METSÄLEHTI 8 • 2013 HEIKKI HAMUNEN teksti ja kuva I hmiskunnan suuri kauhukuva on maailma, jossa koneet ottavat vallan ja alistavat ihmiset. Tieto puupinojen sijainnista siirtyy kuormatraktorin karttaohjelmaan. ”Tarkan maastomallin avulla kuljettajalla on aiempaa selkeämmät ohjeet tietokoneen ruudulla maaston jyrkkyydestä. Hyödyt korostuvat, kun näkyvyys on maaston peitteisyyden tai pimeän takia huono.” Kuljettajat uskovat hyötyihin Opastavia järjestelmiä kokeilleet kuljettajat uskovat hyötyihin. Metsäntutkimuslaitoksessa metsäkoneen kuljettajaa opastavia järjestelmiä on tutkittu kolmatta vuotta. Koneenkuljettajat työskentelevät usein yksin, ja heidän on vaikea arvioida oman työnsä tehoa. Kuljettajaopastus on tulossa myös puun korjuuseen. He kokivat tarpeelliseksi opastuksen etenkin työn suunnittelun tukena. Etenkin vähemmän kokeneille kuljettajille tämä on tehokkaampi tapa kuin uusien lisävarusteiden hankkiminen koneeseen”, uskoo tutkija Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitokselta. ”Työpaikasta riippumatta moni kaipaa palautetta tekemästään Kone opettaa kuljettajaa Uusimmat autot opettavat kuljettajaansa turvalliseen ja taloudelliseen ajoon. Luvassa on myös leikkauksia polttoainekulutukseen. Toinen sovellus on päässyt jo kenttätesteihin. Kun traktorin kuljettaja lähtee korjaamaan hakkuualueen puita, järjestelmä ohjeistaa aikaa ja polttoainetta säästävät reitit. Työ opastavien järjestel mien parissa on avannut kymmenkunta vuotta metsäteknologian tutkijana työskennelleen Kari Väätäisen silmiä. Työuraansa aloittelevan kuljettajan tuottavuus voi jäädä vain kolmannekseen kokeneen kuljettajan tuottavuudesta.” Kuljettajaa opastavia järjestelmiä on metsäkoneissa ollut tietotekniikan kehittymisen myötä jo 1990-luvulla. ”Vaikka puunkorjuun automaatioaste on korkea, kuljettajan osaaminen korjuutyössä korostuu
Laskelmassa ei ole otettu huomioon metsämaan hankintaan otetun lainan korkoja, jotka pienentäisivät verotettavaa pääomatuloa ja maksettavaa veroa. Metsävähennyksen jälkeinen verotettava puunmyyntitulo on 10 000 euroa, josta metsänomistaja maksaa pääomatuloveron 30 prosenttia eli 3 000 euroa. Puukaupasta jää puhtaana käteen 22 000 euroa. R od eo VELKAINEN Jos Metsä Oy:llä on 100 000 euroa velkaa, yhtiön nettovarallisuus on 150 000 euroa. Ja suora metsänomistus on yksinkertaisinta metsänomistusta. Yhteisöja pääomatuloverotus ovat yhteensä 6 500 euroa ja kokonaisveroaste 26 prosenttia. Osinkojen verotus ja metsävähennys sekoittavat kuitenkin selvältä näyttävän asian. ”Jos tilakokoa halutaan suurentaa todella nopeasti, niin yksittäisten ihmisten rahat eivät riitä. Yhteisöveron alennuksen tarkoitus on edistää yritysten kasvua – jos voittoja ei jaeta osinkoina omistajille, investointeja voidaan rahoittaa aikaisempaa enemmän tulorahoituksella Vertailun vuoksi Sadan hehtaarin verokohtelu yksityisessä omistuksessa ja osakeyhtiönä, mikäli yhteisöverouudistus toteutuu hallituksen esittämässä muodossa. ”Jos jossakin verokuviossa vähän häviääkin, niin yksinkertaisuus helpottaa monta asiaa.” Arvo on sekin, että varoja voi käytellä kuin omiaan. JOS METSÄÄ OSTETAAN, niin metsävähennyksen puuttumisen vuoksi osakeyhtiö ei näytä kannattavalta ratkaisulta. MIKKO HÄYRYNEN M uutamaa sataatuhatta suomalaista metsänomistajaa saattaa hivellä ajatus itsestään toimitusjohtajana. Mikäli metsäomaisuus on peritty, metsänomistaja maksaa 25 000 euron puukauppatulosta pääomatuloveroa 30 prosenttia eli 7 500 euroa, ja puukaupasta jää puhtaana käteen 17 500 euroa. Hän muistuttaa, että metsätilaa ei pidä innostua yhtiöittämään suin päin. Osakeyhtiön edut ovat sitä suuremmat, mitä suuremmasta varallisuudesta on kyse. Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus on kilpailukykyinen vaihtoehto, mikäli hallituksen suunnittelema yhteisöverouudistus toteutuu, mutta ylivoimaista etua se ei kuitenkaan anna. Yksinkertainen peruste on, ettei elinkeinonharjoittamista pidä tehdä monimutkaiseksi. YKSITYINEN METSÄNOMISTAJA Omistaa 100 hehtaarin metsätilan, jonka arvo on 250 000 euroa. 10 METSÄLEHTI 8 • 2013 Metsänomistajasta toimitusjohtajaksi. Tulos yhteisöveron jälkeen on 20 000 euroa. Metsä Oy maksaa tuloksesta yhteisöveroa 20 prosenttia eli 5 000 euroa. Tosin tällöin osa jakokelpoisesta tuloksesta kannattaa jättää yhtiöön jaettavaksi osinkoina seuraavina vuosina tai käyttää velkojen lyhentämiseen. Yritys voi jakaa osinkoja 7,5 prosentin verotuksella 12 000 euroon saakka, ja ylimenevää 8 000 euron osaa verotetaan 25,5 prosentilla. Varttunut tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitokselta on perehtynyt osakeyhtiöomistuksen etuihin ja haittoihin. Verouudistus saa osake yhtiön näyttämään houkuttelevalta metsän omistus muodolta. Kahdeksan prosentin vuotuiseen tuottoon saakka osingoista 75 prosenttia on verovapaata niin, että todelliseksi veroksi tulee 7,5 prosenttia. Osakeyhtiömuoto suosii kasvua Jos aikoo yhtiöittää, perusehto on, että pitää olla jotakin yhtiöitettävää. Jos metsäomaisuus on jo olemassa, saattaa yhtiöittäminen perinnönjaon yhteydessä olla kannattavaa. Ylimenevään osuuteen kohdistuu 85-prosenttisesti täysi 30 prosentin tai yli 40 000 euron osalta 32 prosentin pääomatulovero, jolloin ylimenevän osuuden veroksi tulee 25,5 tai 27,2 prosenttia. Laskelmassa ei ole otettu huomioon lainanhoitokustannusta, joka pienentäisi yrityksen tulosta, osinkoja ja kokonaisveroastetta.. Jos osakkaita on useita, päätöksenteon selkeys on osakeyhtiön kiistaton etu. Metsävähennys on 15 000 euroa (25 000 € × 60 %), ja tuleville vuosille jää metsävähennyspohjaa 135 000 euroa. METSÄ OY Metsätila 100 hehtaaria, varallisuus 250 000 euroa. Yritys voi pitää tuloksen taseessaan ja käyttää sitä esimerkiksi lisämaan ostoihin, tai jakaa tuloksen osinkona omistajilleen. Osakeyhtiössä on oltava hallitus, yhtiökokous, vähänkin isommilla yhtiöillä tilintarkastajat, ja tilitoimiston käyttö on suotavaa. Tarvitaan resurssien kokoamista, yhteisomistusratkaisuja”, Leppänen pohtii. Yhteisöja pääomatuloverotus ovat yhteensä 7 940 euroa, ja kokonaisveroaste 31,2 prosenttia. Kun osakeyhtiön maksama yhteisövero laskee ensi vuonna 20 prosenttiin ja suoran metsänomistuksen verotus pysyy vähintään 30 prosentissa, osakeyhtiöomistus näyttää kymmenen prosenttia kannattavammalta omistusmuodolta. Suorassa metsänomistuksessa ei tarvitse vahtia, mikä on yhtiön ja mikä omaa rahaa. Tarkasteluvuoden puukauppatulot ovat normaalien kuluvähennysten jälkeen 25 000 euroa. Tällöin pääomatulovero on 900 euroa + 2 040 euroa, yhteensä 2 940 euroa. Neljän prosentin varainsiirtovero kuittaantuu pidemmällä aikavälillä hieman alemman kokonaisveroasteen kautta. Perintöveroarvo muodostaa hankintahinnan, joten verotettavaa luovutusvoittoa ei ole. Puunmyyntitulojen kokonaisveroaste on 12 prosenttia kunnes metsävähennys on käytetty. VELATON Jos Metsä Oy on velaton, yritys voi nettovarallisuuden perusteella jakaa tuloksen osinkona 7,5 prosentin verotuksella 20 000 euroon saakka, jolloin pääomatulovero on 1 500 euroa. Tarkempi tarkastelu antaa aiheen harkita vielä toinenkin kerta. Kevyesti verotettuja varoja saa ulos vain osingonjaon kautta. Tilikauden tulos ennen veroja on 25 000 euroa. Mikäli metsäomaisuus on ostettu, metsänomistaja hyödyntää metsävähennyksen, joka on 60 prosenttia ostohinnasta eli 150 000 euroa, ja joka vähennetään 60-prosenttisesti puukauppatulosta
lainarahoituksen asemasta. Metsävähennyksen laajentamista myös osakeyhtiöihin voi olla vaikea perustella tilanteessa, jossa veroastetta alennetaan jo muutenkin. Yhtiö ei voi periä metsää, mutta lahjan tai lahjanluonteisen kaupan osapuolena voi olla yhtiö. ”Jos yhtiöllä on varallisuut”Puuntuottajayritys ei saa metsävähennystä, ja yhteisöverotettu tulo on tässä vaiheessa vasta yrityksen käytössä, jolloin rahalla voi hankkia yritykselle lisää metsää. Kevyesti verotettuja osinkoja voidaan jatkossa jakaa vuosittain kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta. Osakeyhtiö voi saada kemeraa, jos omistajat ovat luonnollisia henkilöitä ja päätoimiala on maatilatai metsätalous. Leppänen ei kannata metsäosakeyhtiötä, sillä se tekisi tilanteen sekavaksi, mutta metsäverotuksen kannustimia voitaisiin laajentaa ainakin joihinkin yhtiömuotoihin. Ja se suurin on UPM. ”Kasvuvaiheessa siitä on etuja, mutta en tiedä onko etua nimenomaan metsätaloudessa, koska metsävähennys menetetään.” Etu menetetään metsävähennyksessä Metsävähennys alentaa yksityisen metsänomistajan verotusta, mutta vain silloin, kun metsäomaisuus on hankittu ostamalla. Näillä spekseillä minä ainakin pysyttelen luonnollisena puun tuottajana, ellei joku kerro että olen pahasti erehtynyt päätelmissäni.” (Metsalehti.?-keskustelu) ta, niin kahdenkymmenen prosentin veroaste alkaa olla kilpailukykyinen verrattuna siihen, että laskee tavallisen metsänomistuksen ja metsävähennyksen yhteen.” Metsäneuvos Marja Kokkonen maaja metsätalousministeriöstä sanoo verotuksen suuren linjan olevan, että yksittäisiin elinkeinoihin liittyviä poik keuksia pikemminkin poistetaan kuin lisätään. Jos kaikki metsänomistajat siirtyvät oikeiksi yrittäjiksi Oy:n kautta, voidaan metsäverotus lopettaa tarpeettomana.” (Metsalehti.?-keskustelu) Jussi Leppänen UPM suurin Osakeyhtiömuotoisia metsänomistuksia on noin 3 500 ja metsämaasta yhdeksän prosenttia on osakeyhtiön omistuksessa. Yhden tulolähteen tappioita ei voi vähentää toisesta, vaan toiminnoilla pitää olla erillinen kirjanpito ja verotus. Perinnönjako voi olla osakeyhtiölle helpompaa, koska ei tarvitse jakaa maata vaan osakkeita. Metsänomistus on elinkeinotoimintaa ainoastaan silloin, kun yhtiön päätoimiala on puunjalostus, muulloin se on henkilökohtaista tuloa. Osakeyhtiössä voi olla kolme tulolähdettä: elinkeinotoiminta, maataloustoiminta ja omistajan henkilökohtainen tulolähde. 11 METSÄLEHTI 8 • 2013 Metsänomistajasta toimitusjohtajaksi. “Olisi poliittisesti hirveän vaikea saada läpi osakeyhtiömuotoiseen metsänomistukseen liittyviä vähennysoikeuksia.” Poliittisia kysymyksiä ovat myös, että jos osakeyhtiömuotoista metsänomistusta kehitetään, niin mihin enää tarvitaan yhteismetsiä ja muuttuuko perhemetsänomistuksen luonne.. Erityisosakeyhtiöitä on muutamanlaisia, joista tavallisin on asunto-osakeyhtiö. ”Näyttää metsänomistajille olevan ainut turvallinen mahdollisuus harjoittaa Oy:n kautta metsätaloutta ja unohtaa perhekeskeisyys viime vuosituhannen sanana. ”Hankala juttu, onko osakeyhtiö parempi vai ei”, Leppänen puntaroi. Hieman vastaavissa muissa tapauksissa huojennusta ei ole saatu. Jos metsävähennystä ei oteta huomioon, osakeyhtiölle jää puunmyyntituloista kymmenen prosenttia enemmän käytettäväksi lisämetsien hankintaan. Osingon nosto lisää vero kuormaa jo lähelle pääoma tulon veroa. ”Muusikoita ei yleensä ajatella taloudenpidon mestareina, mutta moni on käyttänyt verokonsulttia ja perustanut osakeyhtiön.” Laulut lauletaan elinkeinotoimintana ja tuloilla kartutetaan yrityksen varallisuutta esimerkiksi vuokra-asuntoihin ja ehkäpä metsäänkin. Vasta varallisuuden kasvettua tulosta jaetaan kevyesti verotettuina osinkoina ulos. Tästä huolimatta kaikkia tulolähteitä verotetaan yhteisöverolla ja osinko jaetaan yhteisistä varoista. Kemeratuen osuus tulonmuodostuksesta on pieni, joten tukikelpoisuus tuskin vaikuttaa päätöksentekoon. Leppänen löytää vertailukohdan viihdemaailmasta. Toistaiseksi ei ole ennakkotapausta yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennusten yltämisestä myös osakeyhtiömuotoiseen metsänomistukseen. ”Ruotsissa osakeyhtiöillä on metsävähennysoikeus, tosin puolet pienempi kuin yksityismetsänomistajilla.” Veroasiantuntijoiden piirissä metsävähennysoikeuden laajentamista avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin on kannatettu mikäli yhtiön päätoimiala ei ole puunjalostus. Ostetun metsätilan hinnasta 60 prosenttia voidaan vähentää metsävähennyksenä puunmyyntituloista. Osakeyhtiöillä tätä etua ei ole. Palveluyritys tarvitsee varallisuutta Osakeyhtiötä voidaan pohtia myös sillä mielellä, että kyllä toiminta tästä vielä laajenee – vaikka metsäpalveluihin. Yhtiöllä ei ole oikeutta myöskään hankintatyön verovapauteen. Yhtiöiden hehtaarimäärät vaihtelevat isosta tontista aina suurimman miljoonaan hehtaariin. Aloittavilla palveluyrityksillä rajoitteeksi saattaa tulla, että vaikka yritys tekee hyvää tulosta, niin varallisuutta on vähän. Hän tarkoittaa etenkin metsävähennystä. Erikoisyhtiölaki sekoittaisi pakkaa Ajoittain nousee esille ajatus, että metsänomistukseen tulisi säätää erityinen metsäosakeyhtiölaki. Metsäomaisuuden siirrosta yhtiöön menee neljän prosentin varainsiirtovero ja mahdollinen luovutusvoittovero. Mitä pienempi hehtaarimäärä, sitä todennäköisemmin yrityksen päätoimiala on jotain muuta kuin metsätalous
Mahdolliset arvokkaat luontokohteet näkyvät myös. Verkkopalveluun taas pitää kirjautua salasanan ja tunnusten kautta.” Lisäksi sähköposti on käytännössä ilmainen tarjouskanava, kun Puumarkkinat.?:stä yritys maksaa 500 euroa vuodessa ja kukin sitä käyttävä ostomies lisäksi 50 euroa. Metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille pitää tulla mahdollisuus suoraan lisätä sinne leimikkoja. Niiden lisääminen vielä MTK:n järjestelmän pohjaan on työlästä”, Ala-Kapee sanoo. Kahden viikon jälkeen sinne oli rekisteröitynyt niistä 36. ”On ostajasta kiinni, kuinka aktiivisesti hän sieltä tietoja etsii.” Hankintaesimies Hannu Ala-Kapee käyttää etenkin Puumarkkinat.?palvelun karttoja sähköpostin lisäksi.. Jo nyt hän voi pyytää itselleen tarjoukset puusta ja vertailla niitä. ”Sähköpostista näkee heti ja helposti, mitä on tarjolla. ”Tavoite on saada 75 yhdistystä mukaan vuoden loppuun mennessä”, Erno Järvinen kertoo. ”Sama tieto on kaikkien ostajaehdokkaiden käytössä yhtä aikaa. Palvelun etusivulla näkyy toteutuneiden puukauppojen hintatietoja, jotka tulevat linkin välityksellä Metsäntutkimuslaitokselta. Silloin palvelun käyttö yleistyisi”, Ala-Kapee toteaa. avautui maaliskuun lopussa, pilottivaiheen jälkeen, kaikkien maan metsänhoitoyhdistysten käyttöön. Sähköposti helpompi Tähän saakka sähköposti on ollut yleinen tarjoustentekoväline, jota metsänomistajat käyttävät myös itse – siihen kun on helppo skannata kartat ja muut mukaan. Yhdistyspuoli on lähtenyt palveluun hyvin mukaan. Myyjälle kanava on ilmainen. ”Mekin tarjoamme yleensä kuuden peruspuutavaralajin lisäksi pikkutukeista ja esimerkiksi pylväistä. Leimausselosteenkin ostaja saa tulostettua mukaansa. Ala-Kapee ei ainakaan toistaiseksi ole valmis vaihtamaan sähköpostimenetelmää pelkästään verkkopalveluun. Etusivulle on koottu myös tilasto Puumarkkinat.?:n avoinna olevista tarjouksista ja puutavaramääristä. Puumarkkinat.. Toistaiseksi metsänomistaja ei itse pysty lisäämään tietojaan sivustolle, mutta jossakin vaiheessa tilanne muuttuu. On sekä pohjakartta että ilmakuva leimikosta.” Lisäksi ostajakandidaatti pystyy zoomailemaan kohdetta ja näkee ennakolta suunnitellut varastopaikat sekä kuljetusreitit. Tarkempia paikallisia hintoja voi kysellä metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänomistaja puolestaan näkee palvelusta omat tietonsa, ei esimerkiksi naapurin. ”Palvelu ei voi olla pelkästään metsänhoitoyhdistysten myyntikanava. Palvelua jo sen pilottivaiheessa käyttänyt hankintaesimies Hannu Ala-Kapee Versowoodilta kiittää palvelun visuaalista antia. Ainakin osa rahoituksesta lankeaisi teollisuudelle, mutta Ala-Kapeen mukaan käyttäjäkunnan on silloin laajennuttava. Rasteroinneilla ja väreillä on erotettu selkeästi hakkuutapojen erot eri kuvioilla. Kaikki palveluun rekisteröityneet puunostajat puolestaan näkevät tiedot ja voivat tehdä niiden perusteella tarjouksia. Puukauppa käynnistyy vähitellen verkossa Ostaja vaatii, että MTK:n sähköinen puumarkkinapalvelu avataan muillekin kuin metsänhoitoyhdistyksille. Palvelu ei ole pörssi, mutta sieltä löytyy myös tarjouslomake. Puumarkkinat.?-palvelun toivotaan lisäävän puukaupan avoimuutta. ”Se toi aiempaa paremmat kartat käyttöön. Alkuvaiheessa ainoastaan metsänhoitoyhdistys laittaa palveluun myytävää, sekä valtakirjakauppoja että metsänomistajan itsensä kilpailuttamia kohteita. Hyvät kartat käytössä Kustakin leimikosta palveluun kirjataan yksityiskohtaiset tiedot: arvio määrästä, korjuukelpoisuudesta, hakkuutapa, puutavaralajien määrät. Moni työnantaja kuitenkin velvoittaa ostajat käyttämään tarjousten tekoon yrityksen omaa järjestelmää. On ostajasta kiinni, kuinka aktiivisesti hän sieltä tietoja etsii”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen toteaa. 12 METSÄLEHTI 8 • 2013 PUUKAUPPA HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti EMIL BOBYREV, kuva M TK:n internetissä toimivaan puukauppapalveluun metsänomistaja saa tiedot leimikostaan, joka on kaupan. Se vaatii vielä paljon kehittämistä, mikä maksaa. Vain palvelua käyttävät puunostajat näkevät ne – eivät muut
. . . . . . Hyviä uutisia tulee myös Japanista ja Saksasta. Ensiharvennus . ”Kun katsoo yleistä taloustilannetta, huonomminkin voisi mennä”, arvioi tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa. . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . SAVO-KARJALA . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Ensiharvennus . . . . . Ensiharvennus . KYMI-SAVO . . . . . . nousussa . . . . . . Hankintahinnat . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . Hankintahinnat . . . . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . Hänen mukaansa puukaupan ja hakkuumäärien välisestä erotuksesta voi päätellä, että puun kysyntä myös jatkuu hyvänä. . . . . . . . Pohjois-Suomessa kauppa käy selvästi huonommin kuin Etelä-Suomessa. . . . . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . Harvennushakkuu . . . nousussa . . . . . Uudistushakkuu . . . . . 13 METSÄLEHTI 8 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 13–16 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 16 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . KAINUU-POHJANMAA . Ostajille ei ole juurikaan ehtinyt kertyä raaka-ainetta varastoon. . . . . LAPPI . . Harvennushakkuu . . . . . . . . Puukaupassa eniten kysyntää on tänä keväänä kesäkorjuukelpoisella havutukilla, koivukuidulla ja energiapuulla. . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . nousussa . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . . . . nousussa . . Hankintahinnat . . ETELÄ-POHJANMAA . . nousussa . . . . Hankintahinnat . Hankintahinnat . Ensiharvennus . . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Uudistushakkuu . . . Alueellisesti puun menekki kuitenkin vaihtelee. . . . . . nousussa . Ensiharvennus . . Hankintahinnat . . . . . . . . . KOKO MAA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . ELIISA KALLIONIEMI Viime vuosina keväät ovat olleet vilkasta puukaupan aikaa, ja siltä näyttää myös tänä vuonna. Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . Ensiharvennus . . . nousussa . . Harvennushakkuu . . Harvennushakkuu . . . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . . Uudistushakkuu . . Uudistushakkuu . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . Hankintahinnat . . . Harvennushakkuu . . ”Sahateollisuuden kannattavuus on heikko, mutta siitä huolimatta tuotanto on tammi-helmikuussa lisääntynyt sahoilla 25 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuosi sitten.” Rakentaminen on vilkastunut USA:ssa, mikä heijastuu koko maailman sahatavaramarkkinoille. . . Ensiharvennus . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat . . KESKI-SUOMI . . nousussa . . Harvennushakkuu . Ensiharvennus . . Puukauppa jatkuu vilkkaana Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–16, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. .
Yksitai puolitoistavuotiaan keskipaakun käytön edellytys on, että maa on muokattu huolella. Valitsit sitten yksi-, puolitoistatai kaksivuotiaan taimen, älä säästä maanmuokkauksessa. Taimia ei saa säilyttää pitkiä aikoja välija kenttävarastoissa. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 8 • 2013 14 METSÄNHOITO TIIA PUUKILA P ikku, pieni, keskikokoinen, iso ja super. Täydennys istutuksiin isot taimet Kaikkein rehevimmät kohteet vaativat yksivuotiasta keskipaakkua suuremman taimen. Elinvoimaiset taimet menevät pilalle, jos varastointiaika taimitarhan ja istutuksen välillä venyy useita viikkoja. Hyväkään taimi ei pärjää, jos se istutetaan väärin. Puolitoistavuotias keskipaakku tulee kysymykseen ainoastaan hieman karummilla mailla. Kuusen pottitaimia löytyy joka lähtöön. Näiden tainten käytöstä on hyvät kokemukset kuudentoista vuoden ajalta. Syysistutuksille lyhytpäiväkäsitelty taimi UPM istuttaa omiin ja sopimusasiakkaidensa metsiin yksija puolitoistavuotiasta kuusen keskipaakkua. Jos maa on jäässä, kannattaa istutusurakkaa lykätä kunnes maa on sula. Jos heinää ei jaksa polkea, kannattaa miettiä suurempaa tainta. Myös UPM:n mailla on huomattu, että suuremmat taimet jurovat pienempiä taimia herkemmin. Liian pitkään paakussa kasvanut juuristo sykkyröityy ja ahtautuu, ja taimi lähtee huonommin kasvuun. Pienemmän taimen käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän aktiivista heinäämistä tai kemiallista heinäntorjuntaa. Käytännössä muokkauksen laadussa ja muokkausjälkien tiheydessä on vielä petrattavaa. tää yksivuotias keskipaakku”, sanoo UPM Joroisten taimitarhan taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Oikea paikka taimelle on muokkausjäljen keskellä. Taimikon heinäyttäminen ulkopuolisella maksaa saman verran kuin istuttaminen. Taimen pituutta tärkeämpi on verson suhde juuripaakun kokoon. Vapun jälkeen ei ole hoppu istuttamaan. Se on kasvanut taimitarhalla täydet kaksi kasvukautta ja on edelleen suosituin kuusentaimi, karua pohjoista lukuun ottamatta. Se ei pidä paikkaansa. Pitkä taimi pienessä potissa ei ole laadukas. Jos muokkausjälki on laadukas ja taimet isketään maahan viivyttelemättä, pienemmänkin taimen istutus onnistuu. Yksija puolitoistavuotias taimi on kasvanut kasvukuukausissa saman ajan, mutta kasvuaika on jakautunut eri tavalla. ”Olen esimerkiksi käyttänyt yksivuotiasta kuusta pellonmetsitykseen, ja siellä on nyt loistava taimikko. Niitä ei saa käsitellä liian ronskisti eikä päästää kuivumaan missään vaiheessa. Samasta syystä kevätmyyntiin tuotettua yksivuotiasta keskipaakkua ei missään nimessä saa jatkokasvattaa kaksivuotiaaksi. Mitä rehevämpi maa, sitä suurempi taimi. Perinteinen nyrkkisääntö taimen valinnassa on: mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä suurempi taimi. Tällaisia kohteita on paljon Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella. Vaihtoehtoina ovat yksi-, kaksija puolitoistavuotias. Erikoiskohteilla uudistamiseen valitaan isopaakkuja ja sitäkin suurempia superpaakkuja. Tanakka taimi, jonka juuristo ei ole ahtautunut, on hyvä taimi”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Smolander. Ripeä istuttaja voi valita pienemmän taimen rehevämmällekin alalle, jos maanmuokkausjälki on laadukas eikä heinääminen hirvitä. Vinkkejä taimien valintaan Taimen ikä ja koko eivät yksin takaa hyvää istutustulosta. Hinnaltaan edullisempi yksivuotias kuusen taimi kuitenkin yleistyy. Paras paikka kuusen taimelle on laikkumätäs ja kosteammilla aloilla ojitusmätästys. Lisäksi taimituottajien taimet eroavat toisistaan pottikoon, kasvatustiheyden ja kasvatusajan mukaan. Uskaltaako rehevälle kasvupaikalle valita yksivuotiaan keskipaakun. Huolella laikkumätästetyllä alalla, jossa ennen hakkuita on kasvanut täystiheä heinittymistä estänyt puusto, pärjää yksivuotiaskin keskipaakku. Lisäksi on hyvä muistaa, että taimet ovat elävää materiaalia. Metsän uudistamisen kompastuskiviä eivät eroa toisistaan. Istutuskosteus on oikea, kun paakusta tippuu vettä, kun sitä hieman puristaa. Kuusella muokkausjälkiä tulisi olla vähintään 1800 hehtaarilla. Samat taimet käyvät myös koneistutuksiin. Kun maanmuokkaus on tehty hyvin, riitPienikin pärjää Jos maa on muokattu huolella, istutuksessa ei vitkutella eikä heinäystä unohdeta, voi yksivuotiaan kuusen keskipaakun istuttaa myös rehevämmälle alalle. Herkästi heinittyville lehtomaisille kankaille varma valinta on kuusen kaksivuotias keskitai isopaakku. ”Tällaisia alueita ovat sellaiset, joilla ei pääse muokkaamaan ollenkaan, sekä kovasti heinittyneet peltoheitot”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitotiimin vetäjä Antero Lehti. Ulkonäöllisesti tai hinnaltaan ne ”Pienemmän taimen käyttö edellyttää aktiivista heinäämistä.”. Taimen juuristo ei kykene ottamaan vettä kylmästä, jäisestä maasta. ”Metsänomistajia vieläkin vaivaava harha on, että pitkä taimi on hyvä taimi. Myös täydennysistutukseen valitaan tavallista suuremmat taimet. Hyvä mätäs on laakea eikä liian korkea. Jos maanmuokkaus on jostain syystä epäonnistunut, maata ei voi muokata tai ala vaatii täydennysistutusta, valitse kookkaampi taimi. ”Iso koko ei vielä takaa toimivuutta. Jos paakku on pieni, ei taimikaan ole saanut hujahtaa liian pitkäksi. Taimella on tietty aika kasvussa, jolloin sen juuristo on aktiivinen ja parhaimmillaan juurtumaan. Pieni potti, lyhyt taimi Oikeanlaisen taimityypin valinnan lisäksi istuttajan tulisi kiinnittää huomiota ainakin istutusajankohtaan, taimien varastointiaikoihin sekä taimen paikkaan mättäässä. ”Se riippuu hyvin paljon siitä, minkälainen maanmuokkaus on tehty ja kuinka nopeasti istuttamaan mennään”, sanoo erikoistutkija Heikki Smolander Metsäntutkimuslaitokselta. Hyvä taimi voi esteettisesti olla rupukan näköinen, mutta jos juuripotti on ehyt ja siellä on paljon juurta, taimen kasvua ei hyvässä muokkausjäljessä estä mikään”, sanoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen. ”Yleensä yksivuotias taimi juurtuu ripeämmin kuin kaksivuotiaat”, kertoo vanhempi tutkija Jaana Luoranen Metsäntutkimuslaitokselta. Pienet taimet jäävät herkästi aluskasvillisuuden jalkoihin. Yksivuotiaat kasvavat yhden kasvukauden aikana valmiiksi, kun taas puolitoistavuotiaat kylvetään ensimmäisen kasvukauden puolessa välissä ja jatkavat kasvuaan seuraavana kasvukautena alkukesästä keskikesälle asti. Siellä kuusen istutukseen käytetään yksinomaan kaksivuotiasta keskipaakkua tai isopaakkua. Kun paakkukokoon lisää vielä kasvatusajan, valinta mutkistuu entisestään. Syysistutuksiin käytettävät taimet ovat lyhytpäiväkäsiteltyjä, eli niiden kasvu päätetään siten, että taimet kestävät syksyn ensimmäiset pakkaset
Yksivuotias pikku paakku (50 cm ) soveltuu ainoastaan karuimmille aloille, joissa heinä ei ole ongelma. Kaksi vuotiasta isopaakkua (115 cm ) käytetään herkästi heinittyvillä kohteilla. Puolitoista vuotias keski paakku (85 cm ) sopii myös heinittyville maille, jos maa on muokattu hyvin. Sopii lehtomaisille kankaille, turve maille ja pellon metsitykseen sekä täydennys istutukseen. Jos maanmuokkaus on onnistunut, taimen voi iskeä myös rehevämmälle alalle. Er kk i O ks an en. 15 METSÄLEHTI 8 • 2013 Tuoreille kankaille Myös heinittyville aloille Vain karuimmille paikoille Rehevimmille kohteille Kuusen yksivuotias keskipaakku (85 cm ) sopii tuoreille kankaille, joissa heinittyminen ei ole ongelma. Tämän esimerkkitaimen kokoero yksi vuotiaaseen keski paakkuun johtuu kasvatus tekniikasta
Eipä Hannu aavistanut, että hän piirtäisi vielä itse Metsälehteen. ”Siellä se toheloi”, Virtanen muistelee. Ikkunalla itää perunalajike Tammiston aikainen, josta Virtanen haluaa uudet potaatit juhannukseksi. Viitala oli aiemmin johtanut Tapiota ja joutunut syytteeseen silloisista pöytäkirjaepäselvyyksistä. Ukko on pojan avovaimon villakoira, jonka Virtaset ovat adoptoineet. Aina joskus joku aiheeksi päätynyt johtaja soitti kiukkuisena päätoimittajalle ja uhkasi perua ilmoitukset. 16 METSÄLEHTI 8 • 2013 P ikkupoikana Metsälehti oli Hannu Virtasen mielestä tylsä, mutta sarjakuvan hän luki aina – Pöllisen. Töitä ja piirtäjän työvälineitä on kesän ajan esillä myös Metsämuseo Luston näyttelyssä Mainio Metsälehti . hovinarri metsäalan menosta. Mutta ei hätää. Hän pitää pilapiirrosta länsimaisen demokratian ilmentymänä, joka juontaa juurensa keskiajalta saakka. Niin hän kuitenkin teki ja peräti 30 vuotta. Joskus, mutta vain joskus, aiheen näkee ensisilmäyksellä. Kun hän jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle, lukijat jäivät ikävöimään pilapiirtäjä H.V:n monitasoisia, välillä viiltävän kriittisiä näkemyksiä ISOKENKÄISTEN Nyrjähtänyt huumorintaju on Metsälehden pitkäaikaisen pilapiirtäjän Hannu Virtasen työkalu. Kuvat hän katsoi pirtin pöydän ääressä jo kauan sitä ennen, sillä Pöllinen oli hauskasti piirretty. Mies joutui armottomaan riepotteluun, minkä vuoksi päätoimittaja päätti olla lyömättä lyötyä. Silloin piirtäjä oli tyytyväinen: hän oli iskenyt kipupisteeseen. Pilapiirroksen pitää päiväkohtaisessa käytössä todistaa toimivuutensa.” Sen Virtasen työt ovat kyllä todistaneet. Elo Kalvolan Ohtisen kylässä oli rauhallisen työteliästä. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”Pidän itseäni enemmän terapeuttina kuin kärjekkäänä metsäpolitiikan arvostelijana”, Virtanen pohtii. ”Olen onnellinen, jos piirrokseni on onnistunut naurattamaan jotakuta niin, että hän on sen avulla paremmin jaksanut raataa märässä metsässä”, Hannu Virtanen sanoo. Piirroksessa tuholaiset rinnastuvat arabiterroristeihin. Kummassakin kuvassa – kuten muissakin Virtasen töissä – näkyy pilapiirtäjän ammattitaidon ydin: kyky löytää kaksi yllättävällä tavalla toisiinsa liittyvää asiaa. Navetassa märehti vuodesta riippuen 5–7 lehmää ja tallissa kaksi hevosta, kunnes traktori syrjäytti ne. Nyt Virtasen töistä on koottu sekä kirja että näyttely. Silloin hallitsijoilla oli hovinarrit, jotka saivat sanoa ääneen sellaista, mistä muilta putosi pää. Ja päättäjät – Virtasen sanoin isokenkäiset – tietävät sen. Erään tutkimuslaitoksen johtajan tiedetään innostuneen, että nyt hän vasta on jotakin, kun on päässyt Metsälehden pilapiirrokseen. Pojan kodin ikkunasta avautuivat pellot ja hieman kauempana oma metsä. Olen havahtunut aamulla rullalle kierty. Toinen kuva on syksyltä 2001, jolloin terroristit iskivät World Trade Centerin kaksoistorneihin New Yorkissa. Yhtä tuskaa! Harvoin kukaan tosissaan suuttui pilapiirroksesta, sillä siitä vasta naurunalaiseksi olisikin joutunut. Metsälehden 80-vuotistaipaleen kunniaksi Virtasen pilapiirroksista on juuri ilmestynyt kirja Kolme iloista rosvoa (Metsäkustannus 2013). Tai luki sitten kun osasi. ”Tuskaa se yleensä on. Jos mukaan saa vielä humoristisen oivalluksen, piirtäjä on onnistunut. Toiset taas olivat otettuja. ”Myös pilapiirtäjällä on oikeus ilmaista asioita, joita ei voi käsitellä pääkirjoituksessa ainakaan ilman oikeusjuttua.” Kahdesti kävi silti niin, että päätoimittaja jätti Virtasen piirroksen julkaisematta, mutta tuoreessa kirjassa kuvat ovat mukana. Huomio hieman punastuttaa Virtasta, joka tunnustautuu ujoksi: ”On kunnia, että lehti on nostanut piirrokseni juhlien aiheeksi, mutta eivät ne siitä parane, että ovat esillä. Silloin Suomessa pelättiin ulkomaisen puutavaran mukana tulevia mäntyankeroisia, jotka aiottiin tuhota kovin ottein. Toisessa, vuodelta 1998, juuri hyllytetty maaja metsätalousministeriön metsäosaston päällikkö Juhani Viitala istuu Hemilän valinnan aletelineellä hylättyjen metsäselvitysten keskellä. Iskuista oli kulunut vasta vähän aikaa, joten Metsälehti hyllytti sen
Vasta kolmantena tulee piirtämisen taito. Siitä huolimatta siellä kasvavat marjapensaat, omenapuut ja perunat. Hän valmistui graa?koksi 1974 Taideteollisesta korkeakoulusta. ”Minun sielunmaisemani on metsä.”. Niitä ei saa osoitella sormella eikä olla inhorealisti. Sähköiseen mediaan ne istuvat niin hyvin, että ihmetyttää, miten vähän niitä siellä käytetään. Virtanen on asunut Helsingissä melkein 50 vuotta mutta ei ole oppinut kaupunkilaiseksi. Naapurissa avautuu meri, ja raitiovaunu kulkee parin kulman takaa. Mäntyankeroiset ja terroristiiskut sattuivat kiusallisen lähelle toisiaan. Hän uskoo, että pilapiirroksia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Hänestä kyky pysyä ajassa ja samalla jo haistella tulevaa on pilapiirtäjän tärkein avu. Saaressa Virolahdella on kesäpaikka, jonka piha on miltei mahdotonta kivikkoa ja kalliota. Ruudun takaa ei näy metsä vaan Eiran arvonsa tuntevat jugendtalot. Ei sormella osoittelua Virtanen ei vieläkään pidä itseään oikeana pilapiirtäjänä. ”Äitimuori viisaana ihmisenä neuvoi, että käy nyt ensin Hämeen Konttoriopisto, että sinusta tulisi jotakin.” Kun vielä koulun ammatinvalinnan ohjaaja piti taidealaa erikoisuutena, josta kannattasi pysyä erossa, Virtanen kiinnostui entistä enemmän. Kolme iloista rosvoa ovat puun hintakartellista tilille joutuneet Jouko, Jussi ja Kari, joissa henkilöityy metsänomistajan vastapuoli. Siihen viittaa myös juhlakirjan nimi. ”Puutarhanhoito on hyvin hauska harrastus. Kasvihuoneessa rehottavat tomaatit, kurkut ja monet muut herkut. ”Kärjekkäällä, osuvalla piirroksella saisi hetkessä valtavan yleisön.” Sielunmaisemana metsä Eläkkeellä Hannu Virtanen nauttii siitä, että saa ilman deadlinea tehdä kiinnostavia asioita. Pilapiirrosten laatiminen oli hänelle alun perin outo ajatus, mutta lopulta 1990 Metsälehden väki sai suostuteltua hänet työhön. Netin kautta olen käynyt jonkinlaisen kansankorkeakoulun, ”Olen havahtunut aamulla rullalle kiertyneiden hikisten lakanoiden keskeltä.” Tämä kuva jäi aikanaan julkaisematta. Sitä ennen Virtanen oli tehnyt lehteen Torakorven Tartsan -sarjakuvaa sekä kuvituskuvia. Vain siivu leivästä on tullut piirtämällä. Enimmäkseen Virtanen on suunnitellut yritysten graa?sia ilmeitä ja uusinut lehtien taittoja. kun olen etsinyt siitä tietoa.” Kaupunkiasunnon ikkunalla kasvavat kesää varten paprikantaimet. Virtanen on perinyt kyvyn äidiltään, joka oli niin taitava, että lapset usein yllyttivät: piirrä, piirrä! Pojalla juolahti joskus 15-vuotiaana mieleen, että mitäpä jos opiskelisi taiteilijaksi. 17 METSÄLEHTI 8 • 2013 neiden hikisten lakanoiden keskeltä. Työt silti valmistuivat, kun oli asuntolaina ja kolme lasta.” Piirtäjän sympatiat ovat aina olleet yksittäisen metsänomistajan puolella. Toinen on mahdollisimman nyrjähtänyt huumorintaju, sillä komiikan avulla asiat menevät oikeaoppisesti perille
Kun haluamansa tilan saa hankittua, se on kuin olisi kala koukussa tai hirvi nurin”, Tasanen kuvailee. Metsätalouden harjoittajan näkökulmasta tiloihin usein sisältyvät vanhat rakennukset ovat ongelYhtymällä viimein kiinni omaan metsään Metsäyhtymän muodostaminen auttoi alan ammattilaisen alkuun myös metsänomistajan uralla. 18 METSÄLEHTI 8 • 2013 METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Ä htäriläinen Tapani Tasanen oli ehtinyt opiskella metsänhoitajaksi, johtaa kahta metsäkoulua ja Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin tutkimusasemaa sekä väitellä tohtoriksi metsähistoriasta ennen kuin miehestä itsestään tuli metsänomistaja. Toki tässä menee kymmenen vuotta, ennen kuin tiloista alkaa sataa tuloja laariin.” Kuin kala koukussa Tasanen ja Penttilä ovat etsineet sopivia metsätiloja lähinnä keskisestä Suomesta. Myös maanhankintaoikeuslaki oli pitkään esteenä tilan ostamiselle.” Pari vuotta sitten Tasanen pääsi toteuttamaan haaveensa puolivahingossa, kun Ähtärissä asuva metsänomistaja Juhani Penttilä pyysi miehen mukaansa arvioimaan myynnissä ollutta metsätilaa. Varmimmin kaksikon saa liikkeelle runsaspuustoinen, vähintään 50 hehtaarin tila, jossa on myös päätehakkuuikäistä metsää. ”Tilojen lukumäärä on laskettavissa yhden käden sormin, mutta teemme kiinnostavista kohteista tarjouksia. ”Hommaa voi verrata kalastukseen tai metsästykseen. ”Mahdollisuus päätehakkuisiin on olennainen osa tilan hinnan kuolettamisessa”, Penttilä korostaa. ”Jälkiviisaasti tilojen hankkiminen olisi pitänyt aloittaa jo kolme vuosikymmentä sitten. Olen itse käytännössä todistanut Metlan Kolarin tutkimusaseman johtajana Lapin metsien hidasta kasvua, joten en ole innokas sinne tässä iässä panostamaan”, tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Tasanen sanoo. Kun tarjolla on vähintään tuhannen motin leimikko, ovat ostajat kohteesta aidosti kiinnostuneita. ”Teimme tilasta lopulta yhteistarjouksen ja saimme sen ostettua. Metsätalousinsinöörikoulutuksen loppuessa Ähtäristä miehen toimipaikka vaihtuu toukokuussa Seinäjoelle ja työmatka venyy yli 90 kilometriin. Tavoite on vähintään tuplata pinta-ala. Miehet tunsivat toisensa entuudestaan, sillä he olivat kehittäneet yhdessä metsätai kaivinkoneisiin kiinnitettävän taimikonhoitolaitteen. ”Juhani olisi halukas hankkimaan tiloja pohjoisempaakin. Tällä hetkellä Tasanen toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun maaja metsätalouden yksikössä tutkijayliopettajana. Ähtäri Keuruu. Juhani Penttilä ja Tapani Tasanen pitävät tärkeänä, että ostettavalta metsätilalta löytyy päätehakkuuikäistä metsää. Joka kuukaudesta ainakin päivä kuluu kohteisiin tutustuen”, Penttilä kertoo. ”Katsoin, että nyt oli hyvä sauma hankkia metsää oman työllisyydenkin turvaamiseksi. Olen pitkään haaveillut omasta metsästä, mutta kun taustalla ei ollut esimerkiksi yrittäjäperheen rohkeutta, niin tilojen hankkiminen ei ollut helppoa. Muodostamme Tapanin ja hänen Leena-vaimonsa kanssa metsäyhtymän, jonka puitteissa olemme hankkineet jo useamman tilan”, Penttilä kertoo. Yhtymän hankkimat metsätilat sijaitsevat Ähtärissä ja Keuruulla. Moni reissu osoittautuu turhaksi, mutta se kuuluu lajiin
Kun kaukaisella rajapyykillä on havaittu tarve raivata puolensataa lehtipuuraippaa pois rajalta, ei siihen tarpeeseen ryhdytä hakemaan raivaussahaa, vaan työ tehdään aina mukana kulkevalla yhdenkäden vesurilla. Innostusta ja harrastusta on, mutta mielihyvää syö se, ettei vesuri pure puuhun. Lihaa leikkaa se, että kokkiveitsellä viilletään. Vaikka Tasasen kokemukset metsänomistajuudesta ovat positiivisia, muistuttaa hän myös hommaan liittyvistä riskeistä. Myös se, että tulot kirjautuvat osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, aiheuttaa ylimääräistä työtä.” Yhtymässä ei ole solmittu kirjallisia sopimuksia pelisäännöistä, vaan Penttilä ja Tasanen uskovat yhteistyön sujuvan kaikissa olosuhteissa. Meille on tarjottu joka kerta tilan hankkimisen jälkeen uutta Y-tunnusta. Se olisi koko yhteiskunnan etu.” Metsätilojen sukupolvenvaihdosten kankeutta kuvaa se, että Tasanen ja Penttilä ovat vielä 59-vuotiai nakin nipin napin keskimääräistä nuorempia metsänomistajia. Mutta annas olla, kun työvälineenä on suvulta peritty ikivanha vesuri. PALSTALLA surille vie hyvinkin puoli tuntia, eikä sellaiseen tunnu aikaa löytyvän. Vesurin valmistajan aikoinaan valitsema teräkulma eli viisteiden välinen kulma oli ehkä 25 astetta. Viimeisenä työvaiheena poistetaan kunnostuksessa syntynyt kierre hienolla hiomakivellä. Vesuri leikkaa parhaiten, kun vesurin lyövään liikkeeseen yhdistyy se, että terän toinen liikesuunta on terän suuntainen käyttäjään päin. Sitä on jatkuvasti hiottu toisella perintökalulla, liipalla, jolla aikoinaan pidettiin viikatteet terävänä. Tapani Tasanen ennätti haaveilla metsänomistamisesta toimistosta käsin kolmekymmentä vuotta, ennen kuin pääsi toteuttamaan haaveensa. Viiltävä liike on erityisen tärkeä katkaistavan vesan ollessa ohut ja taipuisa. Voi olla, ettei käsityövälineiden huoltoa kukaan enää neuvo, kun ajatellaan, että työt tehdään omatoimisessa metsänhoidossa raivausja moottorisahalla. Samaan aikaan koukistetaan käsivartta niin, että terän keskiosaa osuukin puuhun. Vasemmalla kädellä puu taivutetaan kaarelle jännitykseen, ja oikealla kädellä kannetulla vesurilla lyödään napakasti taivutetun puun yläpinnalle. Työtä helpottaa Metsä Groupin kanssa solmittu metsänhoitosopimus. Nyt odotan, että valtiovalta tekisi päätöksiä vaihdosten edistämiseksi. Asia voi harjoitella siten, että yrittää osua puuhun vesurin terän osalla, joka on lähinnä kämmentä. ”Onpas hienoa kokea olevansa jossain lajissa vielä nuori”, Tasanen hymähtää.. Vuosien mittaan terän kärki on pyöristynyt niin, että päivittäisessä teroituksessa sovellettu kulma on ehkä 75 astetta. Kesäkulkukelpoisten teiden rakentaminen parantaa myös kannattavuutta. Uudella vesurilla työ sujuu. Nuoren metsän kunnostuskohteelta kertynyt energia ranka on myyty Vapolle. Kuivahiomakoneella eli smirgelillä saa terän karkaisun hävitetyksi, koska terä kuumenee raa’assa käsittelyssä. On aika tehdä peruskunnostus märkähiomakoneella eli tahkolla. Työ onnistuu parhaiten ammattilaismallilla, jossa vesuri laitetaan pidikkeeseen, johon voidaan valita haluttu teräkulma. Tahkolla palautetaan alkuperäinen teräkulma. Saadaan siis viiltävä liike. Mutta itse asia kannattaa oivaltaa. Niitä miehet tarkastelevat tosin eri näkökulmista. Älä kokeile tätä kotona Erään lihamestarin takavuosien bravuurinumero oli oikeaa työtekniikkaa selittäessään se, että hän paloitteli ensin lihakimpaletta huipputerävällä kokkiveitsellään. Uuden elämän antaminen vanhalle veU seilla metsänhoitoa harrastavilla tylsintä koko touhussa vaikuttaa olevan kulloinkin käytetty käsityöväline. Esimerkiksi metsävähennys on yhteiskunnalta kädenojennus, joka kannattaa ulosmitata täysimääräisesti. He vastaavat pitkälti käytännön töiden toteutuksesta.” Miehet korostavatkin metsätalouden tuoton varmistamista tehokkaan metsänhoidon keinoin. Se, että työkalut ovat monesti peruskunnostamattomia, johtuu tahkojen puutteesta ja siitä, että kunnostus vie aikaa. ”Metsävähennyksen merkitys korostui entisestään, kun sen hyödyntäminen ei ole sidottu enää tiettyyn tilaan”, Penttilä toteaa. ”Minä rakennusperinteestä kiinnostuneena tutkin innolla talojen rakenteita Juhanin rapistellessa tulitikkuja vieressä”, Tasanen hymähtää. Kokenut, varmakätinen teroittaja saa tyydyttävän lopputuloksen myös käsivaraisesti. ”Verottajan kanssa asioiminen on tosin vienyt aikaa. mallisia. Pelkkä tylsällä vesurilla lyöminen on hutkimista, jolla vesat eivät katkea. Tienkunnostustöitä voimme tehdä yhtymän omalla kaivinkoneella.” Olennainen osa toimintaa on huolellinen verosuunnittelu. ”Hyödynnämme ostamamme tilan hakkuusäästöt ja teemme tarvittavat hoitotyöt heti. Vauhtia sukupolvenvaihdoksiin Vaikka kaksikko haluaa edelleen kasvattaa yhtymän metsäalaa, Juhani Penttilä olisi valmis siirtämään metsäomaisuutta jo jälkipolvellekin. Älä kokeile temppua kotona. Viiden sentin leppä menee rasahtaen poikki, ja tekijä tuntee itsensä tyytyväiseksi. Sitä ei ole lyöty kiviin, eikä lomMetsänhoidon tylsin asia ”Yhtymä on toimiva ainakin silloin, kun metsätalous on sivutoimista.” Heikoillakin voimilla taivutettu puu katkeaa yhdellä vesurin iskulla. Terä voi tuntua sormella koetellessa terävältä, mutta puuta katkaistaessa huomaa, ettei työväline toimi. 19 METSÄLEHTI 8 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Niin varmasti tehdäänkin, mutta hankkeissa tarvitaan edelleen käsityövälineitä. moja siis ole. Viiltävällä liikkeellä vesan saa katkaistuksi. ”Jos metsätilojen verotuskohtelu sukupolvenvaihdoksissa olisi kohtuullisempaa, niin varmasti olisin jo siirtänyt metsiä pojalle. Hieno työkalu menee pilalle. Sitten hän painoi tällä veitsellä kämmenpohjaansa ja näytti, ettei teräväkään veitsi uppoa kämmeneen. Mutta vesuri ei silti pure. Syy on yksinkertainen. Ajatuksissaan oleva kokeilija tekee kuitenkin viiltävän liikkeen, ja sitten on kiire terveyskeskukseen. Metsätalous pitäisi rinnastaa selkeämmin yrittämiseen. ”Jos metsämaalle asetetaan kiinteistövero ja korkotaso nousee 3–5 prosenttia sekä puun hinta vielä laskee merkittävästi, voi yrittäjän riski konkretisoitua rankasti.” Tuotto talteen tehokkaasti Metsänomistusmuotona yhtymä on miesten mielestä toimiva ainakin silloin, kun metsätalous on molemmille sivutoimista. ”Molemmat ymmärrämme metsänhoidon päälle ja ajattelemme bisneshenkisesti
Puulle on ollut ottajia, ja hakkuita on tehty lähes joka vuosi. TIIA PUUKILA, teksti ja kuva M aanviljelijä Pekka Uusitalon kotitalo Orimattilan Heinämaalla on lähes entisellään. Raivuuta riitti senkin jälkeen.” Eläkkeelle Martikainen jäi vuonna 1993. Mutta talven edetessä sekin asia korjaantui”, Martikainen kuvaa talven olosuhteita Pielisen länsirannalla. syyskuuta 1984, tilaan kuului runsaat 63 hehtaaria metsää ja 17 hehtaaria peltoa. Ennen paneutumista tilan pyörittämiseen nuoren miehen aika kului maatalousoppilaitoksessa, isäntien metsäkursHankintamiehestä työnjohtajaksi Nuoren orimattilalaisen hankintamiehen kotitila on laajentunut ja entistäkin tuottoisampi. Se vie lopunkin innon mennä sinne itse rämpimään”, Uusitalo sanoo. ”Hankintahakkuu ei enää lyö leiville. Kalevi Martikaisen nykyinen puutavaran vetopeli on 60 sentin leveällä telalla varustettu nelitahti-Lynx. Martikaisen savottahistoria on mielenkiintoinen tarina. ”Siltä ajalta on konstit tiedossa, joilla pärjää myös moottorikelkkasavotassa.” Sittemmin Martikainen siirtyi rajavartijan töihin. Moottorisahaa hän huudattaa enää harvoin. Savottahommia työn vaihto ei kokonaan lopettanut. Metsälehti 18/1984. Lisäksi tulevat omaan tarpeeseen ajetut sahatukit, halkokoivut ja polttorangat, joita on kertynyt yhteensä noin 30 kiintoa. Vaikka hankintamies oli tuolloin ollut kotitilansa isäntänä jo kolmisen vuotta, urakka oli ensimmäinen hänen omilla maillaan. Suurin muutos tilan hoidossa on ollut hankintaurakoiden vaihtuminen ennakkoraivauksiin. Ahkeraa puukauppaa Metsälehden vieraillessa Uusitalon tilalla isännän tavoitteena oli myydä puuta vuosittain vähintään 150 kuutiota. Sähköisen suunnitelman käyttäjäksi hän siirtyi ensimmäisten joukossa vuonna 2003. Metsälehti seurasi viiden jutun sarjana 24-vuotiaan Uusitalon hankintahakkuita vuosina 1984 ja 1985. Nyt lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin Uusitaloa pitää kiireisenä perhe, vaimo ja kaksi tytärtä, sekä maakauppojen myötä laajentunut tila. Metsäsuunnitelma on edelleen tärkeässä roolissa Pekka Uusitalon metsien hoidossa. Ainoastaan sonnien pihatto on rakennettu 1980-luvun jälkeen. Ensimmäistä hankintahakkuuta seurasi vielä lukuisia viikkoja moottorisahan kahvoissa 1980ja vielä 1990-luvullakin. Sen jälkeen hakkuupalstoja ei enää luovutettu ulkopuolisille, vaan hallituksen vakituiset metsurit hakkasivat ne kaikki. Tämä tavoite on toteutunut. silla sekä ylioppilaskirjoituksien parissa. Kun ensimmäinen juttu ilmestyi 20. Tälle kaudelle Martikaisella on tehtynä sadan kiinnon havukuidun hankintakauppa Metsäliiton kanssa. Kiivainta vanARI KOMULAINEN teksti ja kuvat Juuan Nunnanlahden Reinolan isäntä, 69-vuotias Kalevi Martikainen on ajanut puuta lanssiin yhteensä tuhansia kiintoja – ensin hevosella ja sitten moottorikelkalla. Viimeisimmän pienen alan hän hakkasi kolmisen vuotta sitten. Hän on naapurustonsa viimeinen maanviljelijä. Armeijan jälkeen hän ajoi hevosella tukkia koko talven 1964. Moton hytissä selkä ei kastu puita tehdessä edes syksyisessä räntäsateessa. Metsähallitukselta halukkaat saivat palstoja niin hakkuuulle kuin raivuulle. Rajamiehen palkka ei tuolloin ollut mitenkään kehuttava, joten sivuhommia harrastettiin ahkerasti. Hakkuut tekevät nyt yhtiön koneet. Sen verran puuta hän kertoo kuljettaneensa teiden varsille ennen talvi savotan päätöstä. Sitä ennen hän rakensi Reinolan tilasta lohkaisHevosmiesten konsteilla Kalevi Martikainen on ajanut puuta lanssiin 60-luvulta asti niin hevosella kuin moottorikelkallakin. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. ”Viimeisen tukkipalstani sahasin 1977 Salmivaarassa. 1960-luvulla hän savotoi hevosella ja tarttui kelkan sarviin 1970-luvulla. 20 METSÄLEHTI 8 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Tosin se ei välttämättä ole huono asia. Hän puhuu kokemuksesta. ”Alkutalven savotointia hankaloitti ainoastaan se, ettei lunta satanut kovinkaan paljon. Tällä hetkellä isännällä on vastuullaan metsää 107 hehtaaria sekä kynnettävänään kuusikymmentä hehtaaria omia ja kaksikymmentä vuokrapeltoja. Palveluspaikkana säilyi koko uran ajan Lieksan rajakomppanian, sittemmin rajavartioalueen Inarin rajavartioasema