Silti yhteisymmärrys on vielä löytynyt. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Olli Kantola vastaa metsäyhtymästä, jossa on lähes 30 osakasta. Sivut 20–21 YHTEISEN METSÄN HOITAJA PERJANTAINA 10. TORSTAINA 7. HUHTIKUUTA 2026 ● NRO 7 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 12224_.indd 1 12224_.indd 1 6.4.2026 13.21.09 6.4.2026 13.21.09
AJANKOHTAINEN / UUTISET 10.4.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsurityössä hyväksikäyttöä ›› 6–7 Harmaa suojelu metsänomistajan peikkona ›› 8–11 METSÄSTÄ Pitääkö joka aarin olla hoidettuna. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 12225_.indd 2 12225_.indd 2 6.4.2026 13.23.31 6.4.2026 13.23.31. ›› 18–19 Droonit tulevat metsätöihinkin ›› 22–23 Puukaupan tiellä vanha merkintä liito-oravasta ›› 24–25 PILKKEITÄ Metsäpatruunat jättivät ison jäljen kulttuuriimme ›› 26–27 Metsäkonekuski ehtii myös somettamaan ›› 31 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. HUHTIKUUTA 2026 ● NRO 7 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 Entisen lääkärin Olli Kantolan löytää nyt metsästä. Silti yhteisymmärrys on vielä löytynyt. ”Aiemman tutkimustiedon pohjalta tiedetään, että kasvukauden aikainen optimikeskilämpötila kuusen kasvun kannalta on ILMASTONMUUTOS EI HETI UHKAA KUUSENTAIMIA Kuusentaimien kasvu kiihtyi istutuskesänä, kun ilman ja maaperän lämpötilaa nostettiin. ”Ilmastonmuutosta simuloivia taimien lämmityskokeita on Suomessa tehty aiemminkin, mutta stressitestikentässä uutta on taimien maanpäällisen osan lämmittämisen lisäksi maaperän lämpötilan hallittu kohottaminen”, kertoo erikoistutkija Katri Himanen Lukesta. Pituuskasvussa ei eroja havaittu”, kuvailee Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Johanna Riikonen. Toisin kuin usein on ajateltu, ainakaan pienille kuusentaimille lämmön lisääntyminen ei näyttäisi aiheuttavan välitöntä uhkaa. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 LAPIN METSÄTALOUSPÄIVÄT KATSO OHJELMA TAKAKANNESTA Olli Kantola vastaa metsäyhtymästä, jossa on lähes 30 osakasta. ”Viisi astetta lämpimämmässä kasvaneet kuuset olivat selvästi elinvoimaisemman näköisiä kuin vertailualalla kasvaneet puut. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) Suonenjoella tekemästä tutkimuksesta. Metsälehti 94. Kuva: Petteri Kivimäki SAMI KARPPINEN KUUSENTAIMIEN kasvu paranee istutusta seuraavana kesänä selvästi, jos ilman ja maaperän lämpötilaa nostetaan viidellä asteella. Sivut 20–21 YHTEISEN METSÄN HOITAJA PERJANTAINA 10. Parhaillaan vertaisarvioitavana olevassa tutkimuksessa on selvitetty vuodesta 2023 alkaen kuusentaimien lämmönsietokykyä niin kutsutulla stressitestikentällä. Liika vesi vie kasvun Tutkimuksen tuloksia voi pitää metsätalouden näkökulmasta huojentavina. Näin käy sillä edellytyksellä, että taimilla on sopivasti vettä saatavilla. Kentällä voidaan tutkia vuoden tai muutaman vuoden ikäisten puiden vastetta lämpötilan kohotuksiin, kuivuuteen tai lisääntyvään sadantaan. Rangan läpimitassa sekä versojen ja juurten biomassassa oli merkittävä ero lämpimämmässä kasvaneiden taimien hyväksi
Voi olla, että taimet kasvavat niin nopeasti, että niiltä loppuvat tietyt ravinteet kesken, vaikka puutosoireet eivät olleetkaan dramaattisia”, Himanen pohtii. Sekä versojen että juurten kasvu parani lämpötilan noustessa, mutta samalla lisääntyi myös maahengitys, eli hiilidioksidin vapautuminen maasta juurten ja mikrobien hengittäessä. Yllättäen niissä ilmeni enemmän merkkejä ravinnepuutoksista kuin maatiaissiemenestä kasvatetuissa taimissa. ”Kokeet osoittivat, että korkeammassakin lämpötilassa liika vesi haittaa kuusen kasvua selvästi”, Himanen toteaa. 6 7 8 9 10 25 30 35 40 45 50 Lämmityslisäys, C Lämmityslisäys, C Verson biomassa, g Hienojuurten biomassa, g/m 2 Lä hd e: Lu ke 2 5 2 5 12225_.indd 3 12225_.indd 3 6.4.2026 13.23.31 6.4.2026 13.23.31. ”Mitä pidemmälle jalostettuja taimet olivat, sitä enemmän niissä näkyi merkkejä magnesiumin puutoksesta. Suonenjoella tutkittiinkin myös lisäkastelun vaikutusta taimien kasvuun. Luonnossa muuttujia on kuitenkin paljon. ”Juurten aineenvaihdunta näyttäisi siis kiihtyvän lämpimämmässä”, Riikonen kertoo. LU KE / KA TR I H IM A N EN Stressitestikenttä sijaitsee Luonnonvarakeskuksen tutkimusaseman pihapiirissä Suonenjoella. ”Yllättäen mykorritsasienten, kuten karvasilokan, itiöemien biomassa kuitenkin pieneni lämmityksen seurauksena”, Himanen kuvailee. JA RI LI N D EM A N / LU KE Lämpö lisää biomassaa Kuusentaimen verson ja hienojuurten biomassa ensimmäisen kasvukauden jälkeen eri lämpötiloissa. ”Vesitalousjärjestelyitä tarvitaan metsätaloudessa jatkossakin, tai sitten pitää hyväksyä, että puuston kasvu taantuu.” Lämpö lisäsi juuriston hiilipäästöjä Lämpötilan nostaminen vaikutti kokeessa puiden ja maaperän hiilensidontaan. ”Tuloksen perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, kertooko tämä sienten yleisestä taantumisesta lämmitetyssä maassa, vai muuttuuko ainoastaan niiden lisääntymiseen tarkoitettujen itiöemien esiintyminen”, Himanen huomauttaa. Yksi tärkeimmistä puiden kasvun kannalta on veden määrä. Mielenkiintoinen havainto kokeessa tehtiin mykorritsasienistä. Ilmaston muuttuessa rankkasateiden on ennustettu lisääntyvän, ja toisaalta myös kuivuusjaksot ovat mahdollisia”, Riikonen sanoo. Ravinnepuutosoireet yllättivät Stressitestikentällä on tehty kolme koetta kuusen taimilla. Nyt vertaisarvioitavana olevassa kokeessa oli mukana toistakymmentä kaupallista taimialkuperää. Havainnolla voi olla käytännön merkitystä puiden kasvulle, jos mykorritsasienet vähenevät maaperän lämpötilan noustessa. On huomattava, että istutuskesänä pienten taimien sitoman hiilen tai maahengityksen määrä on joka tapauksessa pieni. Hän pitää tärkeänä, että asia huomioidaan myös käytännön metsätaloudessa esimerkiksi turvemaametsien uudistamisesta keskusteltaessa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa mitattiin myös taimien hiilensidontaa sekä maahengityksen määrää. Taimierien välillä ei havaittu eroja lämmönsiedossa. UUTISET 10.4.2026 Metsälehti.fi 3 ILMASTONMUUTOS EI HETI UHKAA KUUSENTAIMIA noin 21 astetta. ”Kun jalostusta tehdään kasvu edellä, voi joku muu ominaisuus aiheuttaa yllätyksiä.” Kuusentaimien versot kasvoivat istutuskesänä selvästi paremmin, kun sekä ilman että maaperän lämpötilaa nostettiin viisi astetta. Tutkijoiden mukaan metsänjalostuksessa tehtävän valinnan vaikutuksia taimien ravinnetalouteen kannattaa selvittää lisää. Keskisessä Suomessa keskilämpötila on noin 17–18 astetta, joten lämmön suotuisa vaikutus ei sikäli ollut suuri yllätys. Nuorten kuusten kasvusta ei tarvitse välttämättä ollakaan Suomessa huolissaan”, Himanen sanoo. ”Sekä liian märät että liian kuivat olosuhteet heikentävät kuusen kasvua. Niitä ilmestyi koealueen taimien ympärille nopeasti, vaikka istutusmaassa ei ollut aiemmin kasvatettu taimia. Toisessa kokeessa testattiin metsänjalostuksen risteytyssiemeneristä kasvatettuja taimia
Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Seurattavia asioita ovat myös esimerkiksi metsäkatoasetus, lulucf-asetus, uusiutuvan energian direktiivi ja taksonomia-asetus. Hiilidioksidit talteen Rauman piipuista Metsä Group suunnittelee kaupallisen puuperäisen hiilidioksidin talteenottolaitoksen rakentamista. Taustalla ovat EU:n biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus, joiden tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Miksi metsäasioita on tärkeä ajaa EU:ssa. Nyt olisi hyvä katsoa kiihkottomasti, mikä on pitkällä aikavälillä viisasta ja kuka maksaa ennallistamisen kulut. Juurikäävän torjunnan voi jo aloittaa Metsätuholaki velvoittaa puunkorjaajat juurikäävän torjuntaan riskialueilla 1.5.–30.11. Skenaariosta riippuen puutuotannon ulkopuolelle siirtyisi 0,5–1,4 miljoonaa hehtaaria metsämaata ja metsäsektorin arvonlisäys vähenisi 1–2,9 milardia euroa nykyisestä. Kuusen siemensadosta on luvassa vähintään kohtalainen Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa siemensatoa ei tule lainkaan. Metsä Brysselin vinkkelistä EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta metsät nousevat esiin esimerkiksi unionin ilmastoja ympäristöpolitiikassa. Laitos rakennettaisiin Rauman sellutehtaan yhteyteen. 2. 3. ”Etelä-Suomessa juurikäävän torjunta kannattanee aloittaa jo huhtikuun alkupuolella. 2. Torjuntaa suositellaan tekemään jo tätä aiemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä, jos sää on lämmin ja suotuisa juurikäävän leviämiselle. Ennallistamisen vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, miten laajoja toimia tehdään. LYHYET LIINA KJELLBERG 1. Arvioinnissa tarkasteltiin vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin, metsäsektorin arvonlisäykseen ja työllisyyteen. AJASSA 10.4.2026 4 Metsälehti.fi Luke: Ennallistamisesta iso lasku Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut ennallistamisasetuksen vaikutuksia Suomen metsäsektorille. Suomesta kuuluu koko ajan viestiä, että mistä ennallistamiseen tarvittavat rahat otetaan tässä taloustilanteessa. havupuuvaltaisissa metsissä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kevät etenee tavallista nopeammin ja kasvukausi alkaa aikaisin”, sanoo Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Eija Vallius tiedotteessa. Hiilidioksidi otettaisiin tehtaan savukaasuista. LI IN A KJ EL LB ER G 12226_.indd 4 12226_.indd 4 6.4.2026 13.24.30 6.4.2026 13.24.30. Muutos on suuri komission viime kauteen verrattuna. Meidän tulee nähdä metsien tarjoamat ratkaisut eikä tehdä esimerkiksi hiilensidonnasta ongelmaa. Männyllä hyvä siemensato Tänä keväänä variseva männyn siemensato vaikuttaa runsaalta koko maassa, Luonnonvarakeskus ennakoi. Metsät ovat merkittävä osa Suomen maaseutuelinkeinoa ja kansantaloutta. Euroopan komissio julkaisi viime vuoden lopulla uuden biotalousstrategian. Elsi Katainen (Renew Europe, kesk.) 1. Tutkimusja kehitystyötä sekä investointirahaa se tietysti vaatii. 3. Hiilidioksidia voidaan käyttää raaka-aineena esimerkiksi kemianja polttoaineteollisuudessa. Päästäänkö Suomessa tavoitteeseen. 4. Runsas siemensato on edellytys hyvälle luontaiselle uudistamiselle. Investointipäätös tehdään aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella. 4. Mitä uutta metsiin liittyvää EU:ssa on suunnitteilla. Odotan, että biotaloudesta tulee Suomelle uusi Nokia. Koivun kukinta jäänee ennätyksellisen vähäiseksi. Silloin biopohjaiset ratkaisut eivät ottaneet yhtään tuulta alleen. Suomalaismepeistä neljä mainitsee metsän yhdeksi painopisteekseen keväällä 2026. Miten tämä näkyisi Suomen metsissä. Toivon, että biotalousstrategia tuo Suomeen lisää rahoitusmahdollisuuksia. Ja lisääkö esimerkiksi ojitettujen soiden ennallistaminen edes hiilensidontaa. EU:ssa kehitetään luontoarvomarkkinoita. Metsäteollisuustuotteiden jalostusastetta on nostettava, sillä se tuo Suomeen niin yrityksiä, töitä kuin rahavirtojakin. Sen tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ja nostaa biopohjaisten eli uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden jalostusastetta. Suomalaiselle metsäalalle ei ole yhdentekevää, millaisia päätöksiä EU-parlamentissa Brysselissä tehdään
Vaikea sanoa, sillä kyse ei ole lainsäädännöllisestä aloitteesta. En vainoa puun polttoakaan, mutta sellaista osaa puusta ei kannata polttaa, jota voidaan käyttää muuhunkin. Siksi on tärkeä pitää asioista ääntä suomalaisen metsänomistajan näkökulmasta. Vapaaehtoiseen suojeluun on koko ajan tarjolla enemmän kohteita kuin mitä suojelua on varaa rahoittaa. Metsien osalta pitäisi edistää kaskadiperiaatetta eli sitä, että puu hyödynnetään ensisijaisesti pysyviin tuotteisiin ja sellu ja polttaminen ovat viimeisiä ratkaisuja. Tarkkana pitää myös olla, että asioihin pääsee ajoissa kiinni, jos jotain uutta tulee. Jos ja kun meidän pitää saavuttaa ilmastotavoitteet, se ei tapahdu pelkästään päästöjä vähentämällä. Metsien monitorointi hylättiin ja metsäkatoasetusta lykättiin. 3. Meidän pitäisi päästä henkisesti yli vastustuksesta. ”Palvelun kautta voimme tuoda esiin maanomistajien toteutettuja tai suunnitteilla olevia luonnonhoitokohteita sekä ekologisen kompensaation hyvitysalueita. Metsä on suurimpia biopääomia, mitä meillä on. Kauppaa luonnonarvohehtaareista Luonnonarvokaupassa maanomistaja saa tuloa luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista, kuten arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisestä tai ennallistamisesta. Komissiolta on tällä kaudella tulossa esitys luontoarvomarkkinoista. 2. 4. Lähinnä surullista metsäpolitiikan peruutusta. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Päästökauppa vie meitä oikeaan suuntaan, mutta tarvitaan myös vahva hiilinielu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, joka tapahtuu isosti juuri metsissä. Meillä metsätilakauppa käy! 12226_.indd 5 12226_.indd 5 6.4.2026 13.24.31 6.4.2026 13.24.31. Ostaja voi olla esimerkiksi yritys, joka haluaa edistää luonnon monimuotoisuutta tai toteuttaa ekologista kompensaatiota. Olemme promonneet komissioon, että Suomen lainsäädäntö on tässä aika hyvää ja siitä voisi ottaa esimerkkiä ehkä jopa yleiseurooppalaiseen lainsäädäntöön. Pysyvyyden varmistaminen on erittäin tärkeää”, Siitari sanoo. Sahatavaraa ja sellua tarvitaan edelleen, mutta selvää on, että esimerkiksi paperin tarve vähenee ja kilpailu eteläamerikkalaisen puun kanssa ei välttämättä ole järkevää. Koko metsänhoidon arvoketjumme on hiottu vuosikymmenten aikana kestäväksi, ja alalla on valtava työllisyysvaikutus läpi Suomen. Tänä vuonna tuskin on tulossa uusia metsiin liittyviä asioita, mutta vanhojen isojen kokonaisuuksien päivittämistä seurataan. Suomi on poikkeuksellisen metsäinen maa, ja joka kymmenes suomalainen omistaa metsää. 3. Kauppaa käydään luonnonarvohehtaareista. Asetusta olisi tärkeä yksinkertaistaa ja joustavoittaa ennen kuin kansallisia suunnitelmia täytyy toimeenpanna. SAMI KARPPINEN LUONNONARVOKAUPPA ottaa Suomessa konkreettisia askelia, kun MTK avasi toissa viikolla Luontoarvot.fi-sivuston. Olen ehdottanut, että perustettaisiin rahasto, jonka kautta yritykset voisivat ostaa tuottamattomia peltoja ja päätehakkuualoja, jättää ne uudistumaan luontaisesti ja saada siitä krediittejä. Se, mistä pitäisi keskustella, ovat aikataulut ja alueellinen jousto Suomen ja Ruotsin kaltaisissa metsäisissä maissa. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselta tuli 43-kohtainen lista siitä, mitä asioita EU:ssa pitäisi purkaa. Luontoarvokaupassa maapohja ei vaihda omistajaa, vaan kauppa tehdään vain kohteen luontoarvoista. 4. Metsät sitovat hiilidioksidia, tuottavat happea ja ovat biodiversiteetin keskeinen koti sekä merkittävä talouden, elinkeinon, ruuan ja virkistymisen lähde. Pekka Toveri (EPP, kok.) 1. 2. Hintalappu luontoarvoille MTK avasi palvelun, jossa voi myydä ja ostaa luontoarvoja. MTK:n tavoitteena on luoda metsänomistajalle uusia ansaintamahdollisuuksia. 2. 4. Hyvä, jos tavoitteisiin päästään, mutta hankalalta se vaikuttaa. AJASSA 10.4.2026 Maria Ohisalo (Greens/EFA, vihr.) 1. Ennallistamisasetus on yksi niistä. Haluan kuitenkin uskoa, että tavoitteisiin päästään. Biotalousstrategia viitoittaa lähinnä tietä. ”Luontoarvojen pysyvyys varmistetaan perustamalla kohteelle yksityinen luonnonsuojelualue tai hakemalla pysyvä heikennyskielto. Säätiö myönsi viime vuonna MTK:n LUMA-hankkeelle kolmivuotisen 500 000 euron rahoituksen. Silloin kannattaa nostaa jalostusarvoa ja katsoa, mitä muuta puusta voi tehdä. Meillä on paljon puupohjaisia innovaatioita, kuten pakkauksia, vaatekuituja, lääkkeitä ja ligniiniakkuja, jotka pitäisi saada ympättyä biotalousstrategiaan. Luonnoarvot.fi palvelun kehittämistä on rahoittanut Koneen Säätiö. Ostajat puolestaan voivat löytää vaikuttavia, todennettavissa olevia kohteita vastuullisuustavoitteidensa ja ekologisen kompensaation tarpeidensa tueksi, MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari kertoo. Jos kauppa alkaa käydä, muodostunee Suomeen vähitellen markkinat ja käypä hintataso esimerkiksi luonnontilaisen suoalueen tai lehtometsän luontoarvoille. Kauppaa markkinapaikassa käydään luonnonarvohehtaareista, joka on Suomessa kehitetty mittari kohteen luontoarvojen mittaamiseen. Tuskin tällaisella änkyröinnillä ainakaan. 3. Luonnonarvohehtaareiden määrän voi luotettavasti todentaa Lupaja valvontavirasto. Puulla voidaan korvata niin muoveja kuin tekstiilejäkin. Suomella on nyt mahdollisuus kehittää metsien käyttöä kokonaisvaltaisesti. Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) 1
Jo lentoliput ja muut saapumiskustannukset ovat melkoiset. Karkea arvio on noin puolet. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä on tullut valitettavan yleinen ongelma metsänhoitotöissä: taimien istutuksissa ja raivauksissa. 12227_.indd 6 12227_.indd 6 6.4.2026 13.26.20 6.4.2026 13.26.20. Vasaman mukaan kausitöihin, kuten puuntaimia istuttamaan, tullaan entistä kauempaa. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuutta metsänhoitotöistä ei tiedä tarkasti kukaan. Sopimuksiin kirjattava sakkoja Suomeen tullaan töihin lukuisista maista. Eniten epäselvyyksiä metsurien työoloissa on tullut viime vuosina ilmi Itä-Suomessa, mutta ongelma koskee koko Suomea. Vasaman mukaan on syytä kysyä, miten tämänkaltainen ratkaisu voi olla kestävä. Ihmiskaupasta hyötyy työntekijöitä hyväksikäyttänyt yritys, mutta viranomaistutkinnat ja tuomioistuinten kustannukset maksaa Suomen yhteiskunta. Yleisin hyväksikäytön muoto on, että maksetaan työehtosopimuksen mukainen minimipalkka, mutta kaikki palkan lisät jätetään maksamatta, kertoo metsätyöntekijöitä edustavan Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama. AJASSA / HAASTATTELU 10.4.2026 6 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KUUMIN raivauskausi oli hädin tuskin ehtinyt jäähtyä viime syksynä, kun Helsingin Sanomat paljasti, että Suomeen on tuotu lähes 200 nepalilaista metsuria väärillä tiedoilla. ”Tällainen palkkavarkaus on kriminalisoitava. Vasaman mukaan metsänhoitotyön tilaava taho voi kirjata sopimukseen ehtoja, jotka lankeavat, jos työoloissa tapahtuu rikkomuksia. Miten ulkomaalaismetsurien hyväksikäyttöä voi estää. Metsäkonetöissä ja taimitarhoilla epäkohdat työoloissa tai -sopimuksissa eivät ole alkuunkaan samanlainen ilmiö kuin metsänhoidossa. Kiinnijäämisen riski on liian pieni eikä ole sanktioita.” Palkkaepäselvyyksien lisäksi laiminlyöntejä voi olla metsurien työturvallisuudessa, työterveydessä ja muiden työehtojen noudattamisessa. Metsäsertifikaatit velvoittavat noudattamaan lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Suomessa sertifioidun metsän osuus on yli 80 prosenttia, joten on selvää, että väärinkäytöksiä on tapahtunut myös sertifioitujen metsien hoitotöissä, Riikka Vasama sanoo. HYVÄKSIKÄYTETTY METSURI HALVALLA Jos tarjous istutustai raivaustyöstä on liian edullinen, takana on hyvin todennäköisesti ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä, kertoo Teollisuusliiton Riikka Vasama
10.4.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Liian halvalla ostetusta palvelusta voi myös tulla metsässä niin huonoa jälkeä, että siitä koituu metsänomistajalle taloudellista tappiota. ”Metsissä on työntekijöitä, jotka eivät ole aikaisemmin istuttaneet tai raivanneet metsää”, Vasama sanoo. EU:N LUONTODIREKTIIVIN liitteessä IV on noin 50 Suomessa esiintyvää lajia, joita suojellaan yhtä tiukasti kuin liito-oravaa. Pitkät alihankintaketjut ongelma Metsänhoitotyöt ovat alttiita työvoiman hyväksikäytölle useammasta syystä. Luonnonsuojelulain mukaan “vähäpätöistä haittaa” ei korvata. EU:n lintudirektiivin tulkinta tuo taas uuden tavan rajoittaa metsäomaisuuden käyttöä ilman korvausta. HARRASTAA metsäkävelyjä isovillakoiran kanssa. Suomessa hakkuita saatetaan jatkossa rajoittaa ainakin rehevissä lehtimetsissä jopa heinäkuun puoliväliin asti. Maanomistajan on vaikea neuvotella korvauksista, koska yhtiöillä on oikeus pakkolunastaa maa. Omille maille on voinut ilmestyä erilaisia suojelumerkintöjä. Pääongelmana ovat myös metsäpalveluiden pitkät alihankintaketjut. Jos meno jatkuu entiseen malliin, näistä maista saapuu myös metsureita Suomen metsiin. TURVATON METSÄOMAISUUS ”Tulkki tai maanmies onkin perinyt kynnysrahoja.” PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA . Yksi työntekijöistä voi toimia epävirallisena tulkkina ja ulkomaalaismetsuriporukan työnjohtajana voi olla niin sanottu maanmies. VASAMAN vetämä yksikkö muun muassa käsittelee ulkomaalaistyövoiman hyväksykäyttötapauksia ja järjestää koulutuksia. Laissa ei kuitenkaan määritellä tarkasti, mitä vähäpätöinen tarkoittaa euroissa tai pinta-alassa. Viranomaisilla ei ole suurta tarvetta tehdä virallisia suojelualueita, koska alueet saadaan käytännössä suojeltua ilman korvauksia. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi liito-oravan vuoksi käyttämättä jääneestä metsäomaisuudesta ei makseta korvauksia. ”Esimerkiksi vahingonkorvauspykäliä tai sopimussakkoja, joita tulee sosiaalisten sääntöjen rikkomisesta.” Etenkin metsätyöketjun yläpäässä toimivat yritykset käyttävät tällaisia sopimustoimia Vasaman mukaan liian vähän. Omistajat eivät saaneet korvausta, joka vastaisi maan todellista arvoa. Pirkkalassa metsän kaatamiseen kaava-alueella tarvitaan maisematyölupa, joka maksaa 400 euroa. SÄHKÖVERKKOYHTIÖILLÄ ON SUOMESSA laillinen monopoli. Kunnissa rajoitetaan metsien käyttöä tai ainakin tehdään siitä kallista. Yritykset tekevät kannattavaa liiketoimintaa hyödyntämällä toisten omaisuutta lain voimalla. Heräsin pohtimaan omaisuuden turvaa lintujen pesimärauhasta käydyn keskustelun myötä. ”Tulkki tai maanmies onkin perinyt kynnysrahoja (laittomia työnvälitysmaksuja) muilta työntekijöiltä.” Suomen valtion uudet kumppanit työvoiman saatavuuden varmistamisessa ovat Intia, Vietnam, Filippiinit ja Brasilia. Lisäksi on esitetty, että kaikki pesimäaikaiset hakkuut pitäisi tehdä luvanvaraisiksi. Vihreän siirtymän myötä uusia siirtolinjoja rakennetaan paljon. Kustannukset ovat merkittäviä. MAAKUNTAKAAVOITUS ON TUONUT monille metsänomistajille yllätyksiä. 12227_.indd 7 12227_.indd 7 6.4.2026 13.26.21 6.4.2026 13.26.21. Kunnilla on myös oikeus pakkolunastaa maata raakamaan hinnalla. ”Työn tilaajien vastuu on ulkoistettu ja alihankintasopimusten noudattamisen valvonta on erittäin puutteellista.” Ratkaisuja ongelmaan ovat Vasaman mukaan alihankintaketjujen pituuden rajoittaminen ja tilaajavastuun ulottaminen koko ketjuun myös palkanmaksun ja työolojen osalta. Ne voivat rakentaa pakkolunastuksen avulla sähköverkkoja yksityiselle maalle ja saada tasaisen tuoton. Suojelumerkinnät estävät omaisuuden käyttämistä, mutta korvauksia ei välttämättä makseta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos metsästä löytyy esimerkiksi liitooravan papanoita, omaisuuden käyttöä rajoitetaan. Pekka ei pääse kesälomalla kaatamaan koivuja. ”Metsäalalla näkyy erityisesti se, että on paljon yrittäjiä, joilta puuttuu osaamista: liiketoimintaosaamista ja työehtosopimusten sekä -määräysten tuntemista.” Suomessa työllistäviä ulkomaalaisia metsäpalveluyrityksiä tulee etenkin Baltian maista. ”Jos tietää ostavansa liian halvan palvelun, edistää todennäköisesti työperäistä hyväksikäyttöä”, Vasama sanoo. vaukset tehdään syrjäseutujen metsissä, jolloin valvovia silmäpareja on vähän. Istutukset ja raiPERUSTUSLAIN 15. PYKÄLÄN mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Alalla on paljon ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä, joille Suomen lainsäädäntö ei ole täysin tuttua. Lisäksi voi tulla vielä 100 euron loppukatselmusmaksu. Esimerkiksi Fingridin liikevaihto on ollut noin 8 600 euroa per johtokilometri. Myös kielimuuri voi antaa tilaisuuden hyväksikäytölle tai ”välistä vetämiselle”. RIIKKA VASAMA TEOLLISUUSLIITON ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö TEOLLISUUSLIITTO edustaa metsäalan, metsäkonealan ja taimitarhojen työntekijöitä ja solmii näille aloille työehtosopimukset. PUUTUOTESEKTORIN lisäksi Teollisuusliittoon kuuluu kemian alan ja teknologiateollisuuden työntekijöitä. Esimerkiksi Vantaalla pakkolunastettiin 20 hehtaaria maata tulevaa asuinaluetta varten
Tämän jutun kuvat ovat Greenpeacen luonnonmetsälistaukseen kuuluvasta metsästä Hausjärven Selänojalta. 12228_.indd 8 12228_.indd 8 6.4.2026 14.09.54 6.4.2026 14.09.54. Järjestön mukaan aivan Riihimäen keskustan itäpuolella sijaitseva alue on runsaslahopuustoista metsää, jossa on havaintoja uhanalaisista lajeista ja joka täyttäisi yksityismetsien Metso-suojeluohjelman kriteerit. 10.4.2026 AJASSA YMPÄRISTÖJÄRJESTÖ Greenpeace vaatii, että suuret metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsä Group lopettavat puunostot luonnonmetsistä. Greenpeace on nimennyt valtion metsistä 70 luonnonmetsäkohdetta, jotka tulee sen mukaan suojella välittömästi
P uu ei mene kaupaksi vesistöjen läheltä raakkupitäjässä. 10.4.2026 VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT USKALTAAKO TÄSTÄ METSÄSTÄ OSTAA PUUTA. MTK on metsänhoitoyhdistysten kattojärjestö, joten metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tarkoittaa metsänomistajille nykyisin myös MTK:n jäsenyyttä. 12228_.indd 9 12228_.indd 9 6.4.2026 14.09.56 6.4.2026 14.09.56. Jos metsänkasvuun on investoitu, mistä tulee ajatus, että esimerkiksi kaaJatkuu seuraavalla aukeamalla. Ylä-Lapin yhteismetsien puukauppajumi on jatkunut jo yli viisi vuotta. Liito-oravamerkinnät tekevät leimikonsuunnittelusta mahdotonta, korvauksia vaikea saada. Harmaa suojelu ei ole oikeusvaltiolle kunniaksi, sanoo MTK elinvoimajohtaja Leena Kristeri. Harmaalla suojelulla järjestö tarkoittaa sitä, että metsätalouden harjoittamista rajoitetaan epäsuorasti ja epäselvästi ilman virallisia päätöksiä ja korvauksia. Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on tuonut viime aikoina toistuvasti esille harmaan suojelun lisääntymisen. Nämä tiivistelmät Metsälehden uutisista reilun vuoden sisältä kertovat, että metsänomistajien pelot oman metsän hakkuurajoituksista eivät ole tuulesta temmattuja. Muun muassa kaavoituksen, lajihavaintojen, HCV-alueiden (korkean suojeluarvon metsien) ja kansallispuistohankkeiden on joko tiedetty rajoittavan tai niiden epäillään rajoittavan yksityisten metsänomistajien puunmyyntimahdollisuuksia. Puukaupoissa on mahdollista saada kompensaatiota, kun metsää joudutaan rajaamaan hakkuiden ulkopuolelle sertifiointitai luontovaatimusten vuoksi. MTK pelkää silti, että metsätalouden epäsuora rajoittaminen ilman korvausta on lisääntymässä. ”Tuntuu siltä, että uusia hakkuumahdollisuuksiin vaikuttavia ilmiöitä tulee monesta suunnasta
Samanpaksuisia on osin luonnonmetsäkohteella. ”Tarjoamme sopimusasiakkaillemme mahdollisuuden liittyä ilmaiseksi FSC-ryhmäämme ja maksamme FSC-puulle lisäbonuksen, mikä mahdollistaa myös taloudellisen kompensaation saamisen hakkuiden ulkopuolelle jäävän metsämaan osalta.” FSC-sertifioinnissa suojeluvaatimus on viisi prosenttia metsäalueen pinta-alasta. Mitä tapahtuu, jos vetyputkihankkeessa vedetään Suomen läpi väylä, jota metsäkoneella ei saa ylittää. Miten se vaikuttaa puunhintaan ja ostohalukkuuteen vetyputken lähimetsissä?” EU:n ennallistamisasetus on puolestaan poikinut jälleen kiistan siitä, miten luonnonmetsä määritellään. Greenpeacen luonnonmetsäkampanjaan kuuluva metsä on selvästi ollut aiemmin metsätaloustoimien piirissä. 10.4.2026 10 Metsälehti.fi AJASSA voituksella voidaan pyyhkäistä tuotto-odotukset pois. Metsä Groupin puukauppaja metsäpalvelujohtaja Juho Rantala listaa joukon keinoja, jotka lieventävät metsänomistajalle koituvia hakkuumenetyksiä. Ennen lausuntoja tekivät ely-keskukset, nykyisin ne tekee Lupaja valvontavirasto. 12228_.indd 10 12228_.indd 10 6.4.2026 14.09.58 6.4.2026 14.09.58. Kristeri kysyy. Kantojen perusteella kaadettujen joukossa on ollut 120-vuotiaita terveitä kuusia. Rantala mainitsee myös Plus-metsänhoitomallin, josta on hyötyä, jos esimerkiksi lajihavainto edellyttää j ä t t ä m ä ä n pieniä alueita hakkuiden ulkopuolelle. Plus-mallissa Metsä Group maksaa metsänomistajalle siitä, että hakkuualalle jätetään tavallista enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä ”Luonnonmetsät, joissa on selvää eri-ikäisrakenteisuutta, lahopuuta ja joissa ei ole nähtävissä aiempien metsätaloustoimien jälkiä, jätetään puunhankintamme ulkopuolelle. Nykyinen määritelmä rajaa ministeriön mukaan sitä, missä ja miten metsätaloutta voidaan Suomessa harjoittaa ja voi johtaa siihen, että talouskäytössä olevia metsiä päätyy suojeluun. Siinä on harmaan suojelun elementtejä.” Ennallistamisasetuksesta väännetään parhaillaan Perinteisten suojelukiistojen lisäksi metsien käyttömahdollisuuksia hämärtävät parhaillaan myös EU:n asetukset ja vihreä siirtymä. Omaisuudensuoja ei ole suositus, vaan perustuslain turvaama oikeus.” Kristeri kritisoi viranomaisen metsänkäyttöilmoituksiin antamia kannanottoja epäselvyydestä. Vihreän siirtymän mahdollisista vaikutuksista tuoreimpia esimerkkejä on Länsija Etelä-Suomea koskeva vetyputkihanke. Maaja metsätalousministeriö on nyt esittänyt boreaalisen luonnonmetsän määritelmän muuttamista. ”Korjuukustannukset nousevat, kun liikkumaan ei pääse vapaasti. Näissä tapauksissa suosittelemme metsänomistajalle vapaaehtoista suojelua julkisten ”Omaisuudensuoja ei ole suositus, vaan perustuslain turvaama oikeus.” Greenpeacen luonnonmetsäkohteen vieressä on hehtaarien suuruinen tuore hakkuuaukko. Hakkuurajoituksista kompensaatiota Metsälehti kysyi kolmelta suurelta metsäyhtiöltä, vaikuttaako entistä monimutkaisemmaksi käyvä toimintaympäristö jo nyt yhtiöiden puunostopäätöksiin. ”Viranomaisen kannanotto voi pitää sisällään sellaista, että maanomistaja ei tiedä mikä on suositusta, mikä lainsäädännön tuomaa rajoitetta tai mikä mahdollisesti kaavasta tulevaa vaikutusta
Yhteismetsällä on myös käytössä porotalouspainotteinen metsäsuunnitelma, jossa muun muassa säästetään poroille tärkeät luppopuut ja suojataan poroille vapaata laidunnusmaata puimalla hakkuutähteet ajourille. 10.4.2026 Metsälehti.fi 11 AJASSA LUONNONMETSÄSSÄ OLI VANHOJA KANTOJA JA VIINAPULLO KÄVIMME kuvaajan kanssa katsomassa, miltä näyttää Greenpeacen nimeämä luonnonmetsä Riihimäen kupeessa. ”Tulevaisuutta varten aiemmin säästetyt metsät ovat jääneet jumiin, niille ei voi nyt tehdä mitään.” METSÄYHTIÖ ROHKENI PUUNKORJUUSEEN YLÄ-LAPISSA rahoituslähteiden tai esimerkiksi Metsä Groupin perustaman metsänsuojelusäätiön kautta”, Rantala kertoo. 12228_.indd 11 12228_.indd 11 6.4.2026 14.09.59 6.4.2026 14.09.59. Osa metsistä on saanut suojelurahoituksen, muttei alkuunkaan kaikki. Jos yksityinen metsänomistaja kysyisi samanlaiseen metsikköön toimenpide-ehdotusta metsäammattilaiselta, perusteltu vastaus olisi, että tarjoa Metso-suojeluohjelmaan. Rantalan mukaan ei olisi oikea suuntaus, jos talousmetsien luonnonhoito – johon myös Metsä Group metsänomistajia kannustaa – aiheuttaisi metsien käytölle rajoituksia. Vaikka Greenpeacen valitsema termi vahvasti siihen viittaakin, mistään luonnontilaisesta metsästä ei ainakaan Riihimäen tienoilla ole kyse. FSC-sertifiointiin liittyvä riskinarviointi sai alueen yksityispuukaupan totaaliseen jumiin kuutisen vuotta sitten. Alueen metsätaloushistoriasta vihjeenä saattoi olla myös mättäästä esiin pilkistänyt, takavuosien Alkon leimalla varustettu viinapullo. Viinapullon Alko-leimasta päätellen miestä väkevämmän nesteen nauttimisesta on jo vuosikymmeniä. Mutta näkisin, että jos ilmenisi yllättäen jotakin hyvin oleellista hakkuisiin vaikuttavaa lisätietoa, tämä voisi vaikuttaa”, Sallinen muotoilee. Utsojen yhteismetsän tämän talven hakkuut on suunniteltu yhdessä Muotkatunturin paliskunnan kanssa. ”Minulle ei ole tällaisia tilanteita tullut vastaan. Siemenpuuhakkuita, ylispuiden poistoa ja poimintahakkuuta tehtiin yli 200 hehtaarin alueella. UPM:n yksityispuukaupan johtajan Maarit Sallisen mukaan Suomussalmella vuonna 2024 kohahduttanut raakkutapaus muutti koko metsäalaa ja vaikutti muun muassa ohjeistuksiin suojavyöhykkeistä ja ilmoituskäytännöistä. Tuulen, tyvilahon, kuivuuden ja kirjanpainajien vuoksi kuusivaltaisella alueella on kasvava määrä kuollutta puuta ja lahopuuta. Kuvassa joen suojakaistaa pellon puolella. Rantametsään on selvästi kaivettu ojitusta. Hakkuiden jatkumisen edellytyksenä on ollut vaatimus, että niistä pitää olla sopimus paikallisyhteisön kanssa. KOMMENTTI Alueelle on kehittymässä arvokas lahopuujatkumo. Jos jokin kohde jää siitä huolimatta kiistanalaiseksi, teemme tarvittaessa kohteeseen omaa auditointia varmistaaksemme, että lain ja sertifiointien vaatimukset täyttyvät.” Tiilikaisen mukaan Stora Enso on puolentoista vuoden ajan tarkentanut erityisesti herkkien luontokohteiden arvioinnin, suunnittelun ja korjuun toteutusta. Porsangerin mukaan metsätaloustoiminnan jatkuvuus on Ylä-Lapissa edelleen hämärän peitossa. Mikäli metsänomistajan metsä ei olisi erikseen sertifioitua, sovimme että noudatamme vähintään PEFC:n vaatimuksia.” ”Yksittäisen leimikon suunnittelussa rajaamme herkät luontokohteet ulkopuolelle metsänomistajan kanssa ennakolta sopien”, Tiilikainen kertoo. ”Ostamme ja korjaamme puuta vähintään PEFC-standardin vaatimusten mukaan. Suurin piirtein saman verran jäi kuitenkin hakkaamatta alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, kertoo Utsjoen yhteismetsän puheenjohtaja Veikko Porsanger. ”Joissakin kiistatapauksissa edellytämme metsänomistajilta dialogia asianomaisten sidosryhmien kanssa. Kantojen sammaloitumisasteen perusteella ”luonnonmetsän” puunkaadosta on kuitenkin vierähtänyt jo pitkä tovi. Entä metsänhakkuuaikomuksen saama kielteinen julkisuus tai mainehaitan pelko, rajataanko puunostoa niiden vuoksi. Näiden metsien hakkuista pitäisi järjestön mukaan pidättäytyä. Karkoittaako kielteinen julkisuus puunostajan. ”Olemme paliskuntien kanssa molemmin puolin saamelaisia: kenen kanssa tässä enää pitäisi sopia?” Porsanger kysyy. Muisto menneistä metsätöistä. Vanhojen tuulenkaatojen lisäksi tuoreita pystyyn kuivaneita kuusia seisoi pystyssä ryhmäksi asti. Tänä talvena Metsä Group ja Utsjoen yhteismetsä päätyivät jatkamaan useamman vuoden jäissä olleita hakkuita. Stora Enson yksityismetsien puukaupasta vastaavan johtajan Tuomas Tiilikaisen mukaan kielteinen julkisuus tai mainehaitan pelko eivät vaikuta puunostopäätöksiin. Luonnonmetsäkohteeseen liittyy myös pätkä Vantaanjoen yläjuoksua. Luonnonmetsä-kampanjaan kuuluvassa metsässä on joka puolella aiemmista puunkaadoista muistuttavia vanhoja kantoja. Järjestö tarkoittaa luonnonmetsällä harvinaisen lajirikasta metsää, joka on Suomen suojelemattomien vanhojen metsien parhaimmistoa. ”Meillä on lain ja sertifikaattien lisäksi olemassa jonkin verran myös omia ohjeistuksia eri metsänhoitotoimenpiteille. VALTTERI SKYTTÄ JOS jossain harmaata suojelua on oikeasti ollut, niin Ylä-Lapin suurissa yhteismetsissä. Myös viranomaisilta voi tulla suosituksia, joita tarvittaessa arvioidaan yhdessä metsänomistajan ja viranomaisen kanssa”, Sallinen kertoo
Puut pois metsästä Maaliskuun alussa pakkaset vaihtuivat hetkessä plusasteisiin isossa osassa Suomea. Lumet satoivat siihen päälle, jolloin suot eivät jäätyneet. Jos yöpakkasia riittää, korjuuta jatketaan kesäkuljetuskelpoisten teiden varsilla”, johtaja Veli-Pekka Korteniemi Metsänhoitoyhdistys Lapista kertoi. Nyt ei ole ollut”, hän toteaa. Vain Lapissa korjuu talvikohteilta onnistui yhä ja puukuljetukset sorateitä pitkin olivat käynnissä. Kun kunnollisia yöpakkasiakaan ei enää ollut, autoilu varsinkin yksityisteillä muuttui ongelmalliseksi – ja niiltä puukuormat yleensä pitäisi noutaa. Kuopion seudulla talvikelit ovat olleet paremmat. ”Tilanne on ollut hankala metsäkoneyrittäjille, meille kuljetusyrittäjille ja asiakkaillemme”, PUUKULJETUKSET TYSSÄSIVÄT Pohjoisessa Suomessa kelirikko alkoi tänä vuonna ennätysaikaisin. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtajan Pekka Sahlmanin mukaan mittari ei painunut niin paljon miinukselle, että korjuita olisi jouduttu keskeyttämään. Maalis -huhtikuun vaihteessa kelirikko ulottui lähes koko Suomeen. ”Yleensä täällä on metri lunta, joskus toista metriä. 12229_.indd 12 12229_.indd 12 6.4.2026 14.12.51 6.4.2026 14.12.51. Kajaanissa teille on ilmestynyt painorajoituskylttejä ja kuljetuksissa jo syntyneitä vaurioita paikataan soraa levittämällä. PUUKAUPPA & TALOUS 10.4.2026 12 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI MISKA PUUMALA, KUVA MITÄ pohjoisempaan Suomeen mennään, sitä aikaisemmin kevät on alkanut keskimääräiseen verrattuna. ”Puita ajetaan riskillä, jolloin särjetään teitä.” Vaikka talvileimikot olisi ehditty hakata ajoissa, monin paikoin puiden kuljetus onnistuu vasta kelirikon päätyttyä. Maan keskiosiin kevät saapui pari viikkoa etuajassa. Ennätyslyhyt talvi Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen luonnehtii kulunutta talvea ennätyslyhyeksi ja poikkeuksellisen vähälumiseksi. Tälle talvelle suunnitellut leimikot saatiin Pohjois-Savossa pääosin hakattua. Kainuussa ja Lapissa talvipuiden korjuuta vaikeuttivat myös tammikuun kovat pakkaset. Hyvää oli myös pitkäkestoinen pakkasjakso, jonka aikana lämpötilat eivät sahanneet plussalle. Kun odotettiin, että lumi alkaisi kantaa, tuli niin kylmä, että hakkuukoneita ei voitu käynnistää”, Lapin metsänhoitoyhdistyksen Korteniemi kertoo. Etelämpänä lumet ovat käyneet vähiin ja yöpakkasistakin on ollut pulaa. ”Niin kauan kuin maassa on lunta, puunkorjuu onnistuu talvikohteilta. ”Syksy oli märkä. Metsälehden soittokierroksen perusteella kelirikko on alkanut pohjoisessa noin kuukauden tavallista aikaisemmin. Kainuussa ja Pohjois-Savossa oli maaliskuun lopulla lunta enää vain taimikoissa ja varjopaikoissa
39,16 38,27 38,58 .. .. Hankintahinnat .. Hankintahinnat 72,62 74,83 .. .. .. 16,92 .. 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2026 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2026 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 448 966 Puukauppamäärä vko 13, m 3 SKAL Metsän toiminnanjohtaja Kari Palojärvi toteaa Metsälehdelle. Metsissä ei ole hirveää räiskettä”, Savonen totesi. Hankintahinnat 71,19 74,99 57,99 38,07 38,09 41,15 .. Hankintahinnat 68,05 72,93 .. ”Puita ajetaan riskillä, jolloin särjetään teitä. 16,35 .. .. 14,92 .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,84 75,35 46,18 17,85 .. Korteniemi uskoo, että Lapissa kesäharvennuspuulle tulee tavallista suurempi tarve lyhyeksi jääneen talvikorjuukauden takia. .. Puukauppa piristynee kuitenkin nopeasti, koska kaikkea talvipuuta ei ole saatu liikkeelle. 37,29 Harvennushakkuu 68,78 70,17 50,67 19,14 19,72 19,49 33,56 31,65 Ensiharvennus 59,94 61,42 .. Pohjois-Savosta lumet hävisivät maaliskuussa nopeasti ilman vesisateita, Sahlman kertoo. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,99 75,77 .. 20,72 20,58 18,08 .. .. 38,85 37,77 38,39 .. .. 26,50 .. .. Kainuussa hakkuut olivat maaliskuun lopulla seisahduksissa. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,90 80,07 56,20 21,71 23,25 22,02 31,69 32,13 Uudistushakkuu 78,23 81,32 58,98 24,31 26,03 25,56 34,73 33,71 Harvennushakkuu 69,35 68,81 46,34 19,88 19,50 29,86 28,03 Ensiharvennus 46,53 47,58 .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,97 79,73 58,28 21,11 23,63 22,29 31,94 32,89 Uudistushakkuu 77,48 80,97 60,54 24,16 25,83 25,14 34,74 34,34 Harvennushakkuu 66,75 68,44 50,04 18,91 20,29 20,43 29,46 29,13 Ensiharvennus 53,21 56,41 38,92 15,63 16,70 15,41 24,44 26,09 Hankintahinnat 71,46 74,49 61,95 39,60 41,52 43,46 53,83 50,52 KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 10-13 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,53 81,43 60,21 22,07 24,19 23,17 33,28 33,62 Uudistushakkuu 78,43 82,59 62,25 24,74 26,38 25,83 39,50 34,92 Harvennushakkuu 67,96 70,44 52,89 20,95 22,99 22,45 28,26 29,81 Ensiharvennus 56,05 54,74 .. 16,35 25,23 23,35 Ensiharvennus .. Hankintahinnat 73,79 74,46 .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Harvennushakkuu 64,48 63,78 .. .. Toisaalta ei kuitenkaan ollut niin lämmintä, että maasto olisi alkanut kuivua kunnolla. .. .. .. .. .. 12229_.indd 13 12229_.indd 13 6.4.2026 14.12.55 6.4.2026 14.12.55. 19,01 .. .. .. Ensiharvennus 51,42 .. .. Savosen mukaan varsinkin Kainuun sahoilla on kova tukin tarve. .. 20,98 23,55 20,82 29,24 28,97 Ensiharvennus 57,06 55,20 .. 20,97 .. .. .. Uudistushakkuu 73,69 75,49 .. Uudistushakkuu 78,89 81,06 62,71 25,13 25,62 25,63 36,40 .. 22,77 22,66 19,29 32,17 .. 21,87 30,34 30,93 Harvennushakkuu 62,25 63,38 42,30 14,78 .. ”Tuleva kysyntä kohdistuu kesäkorjuukelpoisiin päätehakkuukuusikoihin”, Sahlman kertoo. .. .. .. .. .. 38,07 39,75 38,89 .. Maaliskuussa yhtiöt pyrkivät ottamaan käyttöönsä kaikki konstit, joilla ostetut puut saataisiin metsistä pois. 14,35 16,67 14,92 .. .. 24,58 .. .. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Harvennushakkuu 68,61 69,58 50,74 20,84 20,26 21,60 .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 21,67 24,36 21,97 32,79 34,37 Uudistushakkuu 77,04 78,59 .. Maaliskuun lopulla säät pysyivät suuressa osassa maata plussalla. .. .. Sitten ajetaan sorakuormia perässä, eli joudutaan maanrakennushommiin.” Palojärven mukaan kelirikko on ollut tänä vuonna selvästi pahempi kuin parina kolmena viime keväänä. .. 20,34 32,67 35,21 Ensiharvennus .. Hankintahinnat 71,65 74,14 61,85 38,88 39,18 41,16 .. ”Tämän hetken puunkorjuutilannetta on helppo kommentoida. .. 23,51 35,38 .. 19,37 27,93 29,42 Uudistushakkuu 74,21 77,73 46,88 21,35 .. ”Ei hirveää räiskettä” Vähitellen kelirikko on kuitenkin päättymässä etelästä alkaen. 14,01 .. .. Hankintahinnat 71,87 72,64 .. 13,97 15,89 15,06 .. .. Ensiharvennus .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,59 78,60 46,85 25,98 27,02 24,11 34,33 33,75 Uudistushakkuu 79,68 80,39 49,90 29,10 29,22 26,60 36,85 35,52 Harvennushakkuu 66,02 67,79 .. 16,37 18,35 17,29 .. .. Hankintahinnat 75,25 77,30 62,23 44,43 46,67 46,92 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,83 80,23 60,20 22,11 23,72 23,16 32,97 .. 39,57 .. 24,22 33,34 33,95 Harvennushakkuu 66,51 69,01 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,15 71,26 .. Koska metsäyhtiöiden taloudellinen tilanne on heikko, ne ovat laskeneet varastotasojaan. AJASSA 10.4.2026 Metsälehti.fi 13 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,32 79,98 56,88 20,49 23,54 21,58 34,81 35,77 Uudistushakkuu 77,27 80,86 58,67 22,59 25,33 24,74 .. Pohjois-Savossa energiapuun kysyntä on romahtanut. 12,85 .
Harvennushakkuu 5,5 ha Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, e/m 3 Yhteensä, euroa Mäntytukki 58,60 64,00 3 750,40 Mäntykuitu 149,30 23,00 3 433,90 Kuusitukki 1,00 62,00 62,00 Kuusikuitu 15,10 20,00 302,00 Koivukuitu 4,00 20,00 80,00 Yhteensä 228,00 7 628,30 Uudistushakkuu 2,2 ha Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, e/m 3 Yhteensä, euroa Mänty kokorunko 259,80 57,50 14 938,50 Kuusitukki 18,40 73,00 1 343,20 Kuusikuitu 41,00 28,00 1 148,00 Koivukuitu 30,50 27,00 823,50 Yhteensä 349,70 18 253,20 Koko hakkuu 577,70 25 881,50 JUSSI COLLIN ITÄVALTALAISEN Pfeifer Groupin omistukseen vuonna 2023 siirtynyt sahayhtiö Pölkky nimetään uudelleen. Nyt Mika on suuntaamassa uusien haasteiden pariin ja Mikko viihtyy paremmin käytännön töissä, joten yritykselle haetaan uutta vetäjää. TUORE PUUKAUPPA Kesäkorjuukelpoinen harvennusja päätehakkuuleimikko Lapissa tehtiin maaliskuussa kaupat 7,7 hehtaarin kohteesta. Suomen yksiköiden työntekijöille brändi-integraatio merkitsee ennen kaikkea arvostusta ja tulevaisuuden turvaa, yhtiöstä kerrotaan. Metsäpalvelu Kytöharju toimi pitkään avoimena yhtiönä, kunnes vuonna 2019 yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi. ”Muutamia hyviä keskusteluja on hakijoiden kanssa käyty, mutta ne eivät ole johtaneet rekrytointiin. ”Meillä on valmis asiakaskunta ja olemassa olevaa varantoa niin metsänhoitotöissä kuin energiapuuleimikoissakin.” Kytöharju vakuuttaa, että peikkoja ei ole myöskään puunhankintayhtiö Metsäpeikon laareissa. Leimikosta 5,5 hehtaarille on luvassa harvennushakkuu ja 2,2 hehtaarille päätehakkuu. Kuusamon, Kitkan, Kajaanin, Taivalkosken ja Oulun tehtaat pysyvät keskeisinä elementteinä konsernin strategiassa. Hän kyllä jatkaa mielellään nykyisessä roolissaan.” Yritys on hakenut tehtävään henkilöä muun muassa ilmoittamalla paikasta Metsälehdessä sekä käyttämällä headhunteria. Kohde on kesäkorjuukelpoinen kuivahkon kankaan männikkö. Sopimukset ovat monivuotisia ja mahdollistavat hyvän pohjan ja kassavirran puunhankintaan.” Metsäpalvelu Kytöharju Oy on tehnyt viime vuosina noin 800 000 euron liikevaihtoa, kun mukaan ei lueta puunhankinnan liikevaihtoa. Nyt on se hetki, kun lapsetkin ovat lähteneet maailmalle.” Metsäpalvelu Kytöharjun palveluihin kuuluvat muun muassa käytännön metsänhoitotyöt, puukaupan suunnittelu ja kilpailutus, lannoituspalvelut sekä metsäsuunnittelu. ”Yrityksessä ei ole kiinni mitään isoa omaisuutta, joten se on myös helppo lopettaa. Mistä löytyisi pomo metsäpalveluyritykselle. Myös ulkomaisia hakijoita on ollut, mutta kielitaito on noussut kynnyskysymykseksi. Samalla Mika Kytöharju teki viisivuotissuunnitelman. Toiveissa löytää uusi omistaja Jatkajan löytäminen yritysten vetäjäksi on osoittautunut Kytöharjun mukaan yllättävän vaikeaksi. Kesäkuun alusta yhtiön nimi on Pfeifer Nordics Oy. ”Veljeni Mikko olisi tietysti luonteva valinta vetämään yritystä, mutta hän viihtyy paremmin käytännön tehtävissä maastossa. Kauppa sovittiin ison metsäyhtiön kanssa, joka teki leimikosta parhaan tarjouksen. Pfeifer Timber GmbH on vastannut vuosien ajan Pfeifer Groupin maailmanlaajuisesta myynnistä sekä koonnut yhteen konsernin kansainväliset markkinatoiminnot. ”Meille olisi tärkeä löytää henkilö, joka on innostunut ja jolla on nälkää kehittää toimintaa jatkossakin.” Kytöharjun mukaan he etsivät ensi sijassa yritykselle uutta omistajaa, mutta nykyisetkin omistajat voivat jäädä mukaan yhtiöön. Yritysnimien yhtenäistäminen on osa Pfeiferin strategista linjausta. ”Ajatuksena oli, että jatkamme vaimoni kanssa yrityksessä noin viisi vuotta ja sitten haemme toiminnalle jatkajaa. Yhtenäisen yritysilmeen avulla teemme nämä vahvuudet entistä näkyvämmiksi kansainvälisesti ja luomme vakaan perustan tulevalle kasvulle”, perustelee Pfeifer Groupin toimitusjohtaja Michael Pfeifer tiedotteessa. 10.4.2026 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA MIKA Kytöharju on toiminut veljensä Mikko Kytöharjun kanssa metsäpalveluyrittäjänä Etelä-Pohjanmaalla jo vuodesta 2002. ”Pohjoissuomalaisen männyn laatu, tiimiemme osaaminen ja suomalaisten tehtaidemme teknologinen suorituskyky ovat merkittäviä tulevaisuudellemme. Mitä jatkaja sitten saisi käsiinsä, jos yrityksellä ei ole isoa omaisuutta. Metsänhoitoyhdistyksen tekemä kilpailutus tuotti kolme tarjousta. Pohjanmaalla ei asiakastyötä metsänomistajien parissa voi tehdä aina englanniksi.” Kytöharju on ollut yhteydessä myös alan oppilaitoksiin, mutta toistaiseksi tuloksetta. Se korostaa sitoutumista Suomen toimipaikkoihin keskeisenä tuotantoja osaamiskeskuksena Euroopan puuteollisuudessa, yhtiöstä kerrotaan. Pari vuotta sitten Kytöharjut perustivat lisäksi Metsäpeikko Oy:n, joka hankkii puuta paikallisille energian käyttäjille ja muutamille teollisuuden toimijoille. Mika (vas.) ja Mikko Kytöharju ovat vetäneet metsäpalveluyritystä yhdessä jo 24 vuotta. ”Sopimuksemme lämpölaitosten kanssa ovat sellaisia, että ne eivät sisällä riskiä siitä, että puita jäisi meille käsiin. Lappu luukulle, jos muu ei auta Jos jatkajaa ei yritykselle ole syksyyn mennessä löytynyt, saattavat Kytöharjut lyödä yritykseensä lapun luukulle. Tarjouksen parhauden ratkaisi pitkälti männystä luvattu kokorunkohinta päätehakkuulla. Mutta kun yritykseen on kasvanut kiinni 24 vuotta, niin olisi mukava, jos toiminta jatkuisi”, Kytöharju tuumaa. Lisäksi yhtiön myyntitoiminnot integroidaan Pfeifer Timber GmbH:n Helsingin toimipisteeseen ja yrityksen kansainväliseen myyntirakenteeseen. Mika Kytöharju hakee metsäpalveluyritykselleen jatkajaa, mutta tehtävä on osoittautunut oletettua vaikeammaksi. Muiden puutavaralajien hinnat olivat joko samoja tai korkeampia kuin kilpailevissa tarjouksissa. Tällä hetkellä yritys työllistää kokopäiväisesti neljä toimihenkilöä sekä metsureita tilanteen mukaan, enimmillään kesäaikana noin kymmenen. Pölkky muuttuu Pfeiferiksi 12229_.indd 14 12229_.indd 14 6.4.2026 14.12.55 6.4.2026 14.12.55
Teemana muun muassa turvemaiden metsänhoito. Harvennushakkuu 5,5 ha Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, e/m 3 Yhteensä, euroa Mäntytukki 58,60 64,00 3 750,40 Mäntykuitu 149,30 23,00 3 433,90 Kuusitukki 1,00 62,00 62,00 Kuusikuitu 15,10 20,00 302,00 Koivukuitu 4,00 20,00 80,00 Yhteensä 228,00 7 628,30 Uudistushakkuu 2,2 ha Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, e/m 3 Yhteensä, euroa Mänty kokorunko 259,80 57,50 14 938,50 Kuusitukki 18,40 73,00 1 343,20 Kuusikuitu 41,00 28,00 1 148,00 Koivukuitu 30,50 27,00 823,50 Yhteensä 349,70 18 253,20 Koko hakkuu 577,70 25 881,50 METSÄLEHDEN SUOSITUT METSÄT & RAHA -LUKIJATAPAHTUMAT JATKUVAT! L U K I J ATA PA H T U M AT Tervetuloa Ouluun 6.5.2026! Voit osallistua paikan päällä tai etänä nettiyhteyden kautta. METSÄT & RAHA METSÄT & RAHA Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: metsalehti.fi/lukijatapahtuma-oulu26 ”Erittäin hyvin koostettu ohjelma ja monipuolinen anti.” ”Hyvä tunnelma, hyvät ja puhuttelevat aiheet.” ”Hyviä keskusteluja järjestäjien ja osallistujien kanssa.” 12229_.indd 15 12229_.indd 15 6.4.2026 14.12.56 6.4.2026 14.12.56. Luvassa on ajankohtaista metsäasiaa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja vinkkejä sekä verkostoitumista
Kuinka moni haluaa lisätä merkittävästi lahopuun määrää metsässään, kun Greenpeace monitoroi sen määrää (s. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tämän jälkeen aktivistit laajentavat toimintaansa seuraavan kokoluokan metsänomistajien maille. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI YHTEISKUNTA JA METSÄTALOUDEN ORGANISAATIOT ovat kannustaneet metsänomistajia toteuttamaan luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia talousmetsissä jo kolmen vuosikymmenen ajan. Greenpeace etsii Koneen säätiön rahoituksella luonnonmetsän piirteitä valtion ja yhteismetsien mailta. Esimerkiksi pystyja maalahopuun määrä tulee saada merkittävästi nykyistä suuremmaksi, jotta siitä riippuvainen eliöstö saadaan elpymisuralle. Sen yhteydessä on jo noussut esiin huoli, että reheville lehtipuuvaltaisille kohteille mahdollisesti tuleva, kolmen kuukauden pesimäaikaa koskeva käyttörajoitus voisi vähentää osan metsänomistajista mielenkiintoa lisätä lehtipuun osuutta hoidettavissa taimikoissa. Tällöin tulevista talousmetsistä löytyisi paikoin selvästi enemmän kuollutta puuta, kuin tällä hetkellä vaaditaan metsältä, jotta se valitaan Metso-ohjelman korvausten piiriin. Metsänomistajia on herätelty huomaamaan, että nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeissa korostuvat puuraaka-aineen rinnalla muun muassa ilmastoriskien hallinta, puhtaat vesistöt ja elinvoimaiset pölyttäjäkannat. Ohjeet kurssin käyttöönottoon sivulla 30. Vaikka tavoitteet ovat osin yhteiskunnallisia, ne kytkeytyvät myös metsänomistajan omaan ansaintaan. Tavoitteita on kuitenkin vaikea saavuttaa vapaaehtoisesti, jos niihin liittyy metsänomistajien silmissä negatiivisia kannusteita. 8–11). Banyan puu kuvattu Malediiveillä. Intoa tähän voi lieventää lehtipuuvaltaisille metsille valmisteilla oleva kolmen kuukauden pesimäaikainen hakkuurajoitus. 10.4.2026 16 Metsälehti.fi TALOUSMETSIEN LUONNON TILAA olisi mahdollista kohentaa nykyistä kustannustehokkaammin vapaaehtoisuuteen perustuen, koska suurin osa metsänomistajista haluaa parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Jos luonnonarvomarkkinat pystyisivät maksamaan arvokkaista luontokohteista kelpo korvauksen, niiden löytyminen ja kehittyminen epäilemättä vauhdittuisi. Näiden rinnalla on käytetty taloudellisia kannustimia kuten Metso-ohjelmasta löytyviä keinoja. LISÄVAATEITA MONIMUOTOISUUSTOIMIIN tulee ennallistamisasetuksesta, jossa on kaikkia metsiä koskevana tavoitteena saada yleiset monimuotoisuusmittarit kasvuun. IZUZUUPPINEN 12230_.indd 16 12230_.indd 16 6.4.2026 14.15.05 6.4.2026 14.15.05. Metsänomistajia on jo vuosia kannustettu sekametsittämiseen ja lehtipuiden osuuden lisäämiseen. Luontoarvot ovat metsänomistajille toistaiseksi enemmän uhka kuin mahdollisuus. Tällä hetkellä luonnonarvomarkkinaan kohdistuu suuria odotuksia. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Joko suoraan, kuten tuhonkestävyys, tai epäsuorasti metsätalouden yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja puusta valmistettujen tuotteiden menekin turvaamisen kautta. Hyväntekemisen lisäksi kelpo motivaattori luonnonhoitoon olisi ahneus. Samaan aikaan ympäristöliike tehostaa luonnonmetsien valvontaa, mikä lisää harmaan suojelun uhkaa. Luonnonarvomarkkinatkaan eivät kykene rahoittamaan suojelua, jos laki estää hakkuun. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Metsälehden tilaajat saavat nyt maksutta toimittaja Mikko Riikilän kahdeksanosaisen Raivaamaan-digikurssin. Metsänomistajan innostus luonnonhoitoon tyrehtyy, jos siitä voi seurata suojeluvelvoite ilman korvausta. Koneen säätiönkin kannattaisi panostaa lisää luonnonarvokauppaan sen sijaan, että se aktivistien kanssa edistää metsien sosialisointia harmaan suojelun kautta. Merkittäviä lisäpanostuksia suojeluun on turha odottaa valtion varoista, koska julkisen talouden velka ei ota taittuakseen. Tämä yhtälö vaikeuttaa myös ennallistamisasetuksen vaatimien talousmetsien rakennepiirteiden lisäämisen toimeenpanoa (viereinen yläkerta). Luontodirektiivin boreaalisen luonnonmetsän määritelmän nykytulkinta voi johtaa siihen, että talousmetsä muuttuu luonnonhoidon toimien ja kiertoajan pidentämisen seurauksena luonnonmetsän kriteerit täyttäväksi kohteeksi. Asian herkkyyttä kuvaavat esimerkiksi liito-oravan ja petolintujen pesiin liittyvä keskustelu sekä tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä oleva metsälain muutos. Monimuotoisuustyön perusteita on myös kirkastettu. Metsänomistajien enemmistön tahtotilan toteutumista jarruttaa kuitenkin luontoaktivistien toiminta, harmaan suojelun yleistyminen sekä pelko pakkosuojelusta. NYT TARVITTAISIIN PIKAISESTI lainsäädännön selkeyttämäistä sekä käytäntöjä, jotka lisäävät metsänomistajien luottamusta luonnonhoidon toimiin. Tärkeinä kirittäjinä ovat toimineet metsäja luonnonsuojelulain velvoitteet, metsäsertifiointi ja metsänhoidon suositukset. Luontotyötä on voitu tehdä pääosin vapaaehtoisuuteen perustuen, koska suurimmalla osalla metsänomistajia on halu turvata metsäluonnon monimuotoisuutta nykyistä enemmän. Kehitys näyttää menevän kuitenkin toiseen suuntaan. HARMAAN SUOJELUN PELKO NAKERTAA VAPAAEHTOISTA LUONNONHOITOA SOSIALISOINTI UHKAA MONESTA SUUNNASTA Innokkainkin monimuotoisuuden vaalija saattaa kyseenalaistaa tavoitteensa, mikäli luonnonhoidosta voi seurata suojeluvelvoite ilman varmuutta korvauksesta, kirjoittaa johtava asiantuntija Lauri Saaristo
WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI HELI VIRTANEN Uusi kysymys: Aiotko tehdä polttopuita. Löpöä säiliöön tilaan sitten joskus, kun sen hinta laskee.” Konstanpylkkerö2 ”Kohta pitää tilata kesälaadun löpöä. Jää rahakin kotimaahan pyörimään.” Ola_Pallonivel ”Löpösäiliön täytin syksyllä ennen hinnan nousuja, piisaa nykyisellä kulutuksella viisi vuotta. Tuore esimerkki koskee luontodirektiivin luontotyypin boreaalinen luonnonmetsä määritelmän tulkintaa, jota tehdään ennallistamissuunnitelman valmistelun yhteydessä. Ne hommat on tehtävä, mitä on tehtävä, ja ajot ajettava, mitä on ajettava, ja sillä selvä. Teknologia oli jo ennen sotaa melkein valmista, mutta viime vuodet ovat näyttäneet, mihin kaikkeen droonit venyvätkään. 12230_.indd 17 12230_.indd 17 6.4.2026 14.15.07 6.4.2026 14.15.07. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Pitää odotella viime tippaan. Kun ei ole kaikkia rahoja laittanut kiinni kalustoon, niin tällaiset häiriöt eivät potkaise tuolia alta.” 140ärrä ”Kelkkakausi meni ja sähköllä liikutaan nyt, niin ei tarvitse mittarilla jonottaa. VIELÄ HAASTEELLISEMPAA OLISI, jos monimuotoisuustoimien riskinä nähtäisiin laajojen metsiköiden päätyminen automaattisesti pysyvään suojeluun tiettyjen kriteerien täyttyessä. Varmaa on, että sotiminen vie nyt droonien kehitystä vauhdilla eteenpäin. Sähkösaha harkintaan?” Isaskar Keturi ”Varmaan pitää patteripyörä ottaa taas käyttöön, kun kelitkin ovat jo parantuneet. Haastattelua tähän lehteen tehdessäni opin, että isoimmat droonit jaksavat kantaa yli 200 kilon kuormaa ja että tällaiset droonit muistuttavat pikemminkin lentokoneita kuin tähän asti julkisuudessa nähtyjä drooneja. Tällaisen mahdollisuuden ministeriö haluaa ymmärrettävästi välttää, koska muuten vaikeutuisi ennallistamisasetuksen toisen vaatimuksen, talousmetsien rakennepiirteiden lisäämisen, toimeenpano. Mittarista tankataan koneet ja tarvittaessa lavalle 400 litran säiliöön.” Nuakka ”Voivat taas tällä menolla polttoainevarkaat aktivoitua. Niin kauan kuin mittarilta ainetta saa, ei hätää hevin tule.” Metsäkupsa ”Kun kalustossa on äärimmäisen vähän rahaa kiinni, niin käyttökustannukset eivät merkitse kovin paljon. Tällä tarkoitetaan mahdollisuutta, että talousmetsä muuttuu luonnonhoidon toimien ja tavallista pidemmän kiertoajan seurauksena boreaalisen luonnonmetsän nykyisen tulkinnan täyttäväksi kohteeksi, jossa metsätalous ei ennallistamislainsäädännön puitteissa ole enää sallittua. i Pitäisikö perintövero poistaa. Innokkainkin monimuotoisuuden vaalija saattaa kyseenalaistaa tavoitteensa, mikäli luonnonhoidosta voi seurata suojeluvelvoite ilman varmuutta valtion välittömästi maksamasta suojelukorvauksesta. LAURI SAARISTO KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIOSSA. Hamstraatteko löpöä vai odotatteko hinnan pian laskevan. Ajavat pakun työkoneen viereen ja pumpaavat sähköpumpulla työkoneen säiliöstä aineen auton kyydissä oleviin säiliöihin.” Visakallio Verkkokeskustelu: Miten löpön ja bensan hinnat vaikuttavat. Maaja metsätalousministeriöstä todetaan, että nykyinen boreaalisten metsien määritelmän tulkinta “ei mahdollista monimuotoisuuden kehittämistä talousmetsissä”. Välirahalla ostaa aikamoisen lätäkön minkä hintaista dieseliä tahansa.” Nostokoukku ”Ei kukaan urakoitsija osta löpöä mittarikentältä, heillä on tuhansien liittojen farmarisäiliöt.” Tolopainen ”Kukaan ei taajamissa tilaa löpöä säiliöön. Akkusaha ei ole riittävä polttopuusavottaan kuin apusahana. Ukrainalaisdroonit kuljettavat nyt valtavia räjähdysainekuormia, mutta Ruotsissa yhä varsin perinteisen näköinen drooni jaksaa nostaa jo tukkikokoisen puunrungon ilmaan. LA U RI SA A RI ST O ”Reagoitteko polttoaineen hinnan nousuihin. Miehittämättömien ilma-alusten kehitystä ovat seuranneet viime viikkoina ja kuukausina muutkin mediat kuin pelkät metsätalousjulkaisut. Bensiinin osalta ei vaikuta muuta kuin joutuu tunnusluvun lähimaksun sijaan tankatessa naputtelemaan. 10.4.2026 Metsälehti.fi 17 HARVOIN sitä tuntee olevansa yhtä ajankohtaisen aiheen äärellä kuin drooneista kirjoittaessaan. Eikä moottorisaha ehdi paljon kuluttaa kuitenkaan. Myös luonnonarvomarkkinoilta voi olla vaikea löytää suojelun rahoitus metsälle, jonka hakkuun laki joka tapauksessa estää. Ei mennyt pitkäänkään, kun uutisissa kerrottiin iskuista Venäjän öljysatamiin. Nisukan 3 500 euroa vastaan Hiluxin 75 000 euroa. Sodassa tehdyt innovaatiot yleistyvät ennen pitkää myös siviilipuolella. Vaikuttaako polttoaineen käyttöön. Asialla olleet ukrainalaiset taisteludroonit olivat lehtitietojen perusteella juuri sellaisia kuin haastateltu oli minulle vähän aikaisemmin kuvaillut. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum Kyllä 74% Ei 26% AJASSA Sota, droonit ja metsätalous Boreaalista luonnonmetsää Sipoonkorvessa. Jos hinta ei laske, niin tilataan vaan puoli säiliötä, jolla selviää kylvöajan.” Rane2 ”Ei vaikuta suuntaan tai toiseen
Sen kokoon saamisessa on enemmän hakemista, sillä Finsilvan metsiä on talousmielessä hoidettu kauan ja hyvin. ”Tekemättömyydestä tulee kustannussäästöjä, ja se on järkevää myös monimuotoisuuden kannalta.” Hakkarainen luettelee: säästetään arvokkaita elinympäristöjä, lahopuuta, suojatiheikköjä ja pidetään leveät suojavyöhykkeet. ”Mitä tehdäänkin, niin järjen käyttö on sallittua ja jopa suositeltavaa. Kunnostusojitukset on lopetettu käytännössä kokonaan. Turvemaita Finsilvalla on vähän, ja nekin enimmäkseen karun vedenjakajaseudun rämeitä. Hoitamattomuus tuottaa epäsuorasti Hoitamattomat kohteet voivat tuottaa mutkan kautta. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 10.4.2026 18 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TEIJA SOINI, KUVAT METSÄNOMISTUSYHTIÖ Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen innostuu filosofoimaan: Metsä ei tarvitse hoitoa, mutta ihminen tarvitsee metsänhoitoa. Metsänomistusyhtiöt sen tietävät: kannattavuus paranee, kun kannattamattomat työt jättää tekemättä. ”Iso osa ojituksista on edelleen toimivia. ”Omistajat haluavat sekä monimuotoisuutta että tuottoa.” Oja on kaivettu suoraan lampeen, mutta puuston kasvu on pysynyt kitumaan puolella. Sertifiointi edellyttää myös toista viittä prosenttia, jossa metsätaloutta harjoitetaan peitteellisesti. Veli-Hannu Pesämaa pitää parhaimpana aktiivista ennallistamista ja tällöin kitumaapohjat luetaan FSC:n tiukkaan suojeluun 0,5:n kertoimella siten, että hehtaarin alue lasketaan puoleksi hehtaariksi. Hankalasti uudistettavat supat, kosteat painanteet ja kivikot jäävät hoitotoimien ulkopuolelle. ”Viljelymänniköiden muuttaminen jatkuvalle kasvatukselMITEN HALLITA HOITAMATTOMUUTTA. 12231_.indd 18 12231_.indd 18 6.4.2026 14.15.58 6.4.2026 14.15.58. Kunnostusojitukset ovat paitsi kalliita, usein myös turhia.” Samaan kuivatustulokseen päästään tuhkalannoituksella ja ylläpitämällä haihduttavaa puustoa, Hakkarainen uskoo. Finsilva on FSC-sertifikaatissa, ja puukaupoissa tulee FSC-lisä. Samalla edellytetään, että viisi prosenttia metsämaasta jätetään täysin käytön ulkopuolelle. Hakkaraisen mukaan ala löytyy helposti. Kannattamaton työ ei muutu kannattavaksi, vaikka siihen saisi ulkopuolisen rahoituksen.” Hän pitää vanhakantaisena ajatteluna, jonka mukaan jokaisen aarin tulisi olla viimeisen päälle hoidettu. Vesistöjen suojakaistat ovat Finsilvalla leveämmät kuin sertifiointi edellyttää
Jos asiat ovat monitulkintaisia ammattilaiselle, mitä ne ovatkaan tavalliselle metsänomistajalle. Kohteiden tulee olla metsämaata, joten keskikasvultaan alle kuutiometrin kituja joutomaat eivät käy. Koska ollaan metsälakikohteen rajamailla, koska puukauppaa tuskin saisi tehtyä ja koska hehtaarikasvu on yli kuution, niin suojelu jatkuu FSC:n tiukan viiden prosentin alueena. Vähäpuustoisten soiden ympäristötuen ehtoja on tiukennettu ja esimerkiksi tämän rämeen tukisopimusta ei ole jatkettu. Rajauksen laajentamisen voi ajatella hallittuna hoitamattomuutena. Hän ei tunne hallitun hoitamattomuuden käsitettä omakseen. ”Tapauskohtaisesti katsotaan, kuinka iso osa viiden prosentin alueesta voi olla ennallistettavaa suota. Niiden lisäksi katsotaan muita FSC-standardin säästettäviä kohteita. Milloin kuvio on runsaslahopuustoinen tai milloin säästöpuuryhmän voi lukea myös FSC:hen. Etenkin suojavyöhykkeistä kertyy helposti pinta-alaa. Taimikot eivät käy eikä muutenkaan voi ajatella, että siinäpä se ennallistuu kun aikaa kuluu. Rehevä lehtolaikku on metsälain kymppipykälän suojeltu kohde, mutta mitä kuusettuneempi, sitä vaikeammin tunnistettava. Raivaussahatöissä suojatiheikköjä jätetään kolme puolen aarin kuviota hehtaarille, yhteensä puolitoista prosenttia alasta. Ennallistaminen tarkoittaa suunnitelmaa ja toimenpiteitä, pelkästään luonnon haltuun jättäminen ei riitä.” Kun sertifioinnin säästettävät kohteet on kerran valittu, niitä ei voi muuttaa, mutta Pesämaan mukaan FSC-alueet eivät ole tienviitta kohti kovempaa suojelua. Kohdevalinnan marssijärjestys ”Kun metsänomistajalle tehdään FSC-suunnitelmaa ja etsitään käytön ulkopuolelle jäävää viittä prosenttia, niin ensin tulevat metsälain kymppipykälän kohteet, luonnonsuojelulain arvokkaat elinympäristöt, ympäristötukikohteet ja muut suojellut alueet”, Stora Enson Pohjois-Suomen ympäristöja sertifiointiasiantuntija Veli-Hannu Pesämaa luettelee. Ne ovat talouskäytön ulkopuolella joka tapauksessa, mutta lasketaan myös FSC:n viiteen prosenttiin. 12231_.indd 19 12231_.indd 19 6.4.2026 14.15.59 6.4.2026 14.15.59. METSÄSTÄ 10.4.2026 Metsälehti.fi 19 VINKIT HALLITTUUN HOITAMATTOMUUTEEN MIETI hoitamattomuuden tarkoitus TULOKULMIA talous, luonto, riista tai hiili, ja niiden yhdistelmät MIETI kohteiden järjestys, miten hyötyä saa eniten ja haittaa tulee vähiten TARKASTELE etenkin huonotuottoisia kohteita ja luontoarvokohteiden laajennuksia YMPÄRISTÖTUISTA ja sertifioinnista kannattaa ottaa hyöty, mutta etujen pysyvyydestä ei ole varmuutta le on käytännössä mahdotonta.” Finsilvan omistus on pääosin Capman-sijoitusyhtiön hallinnoimilla rahastoilla, ja sitä kautta metsänhoitoon tulee vähäistä suurempaa luontoarvopainetta. Jos lakikohteiden ja FSC-standardin säästettävien kohteiden jälkeenkään viiden prosentin vaatimus ei täyty, valitaan täydentävät kohteet monimuotoisuusarvojen perusteella. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kymmenen hehtaaria ennallistettavaa suometsää lasketaan viideksi hehtaariksi. Kortelaiselle jatkuvapeitteinen kasvatus ei ole hoitamattomuutta, sillä sellaisillakin kohteilla voidaan tehdä hoitotoimia, kuten raivaussahatöitä. ”Omistajat haluavat sekä monimuotoisuutta että tuottoa. Avosuon ja kangasmaan talousmetsän vaihettumisvyöhyke voidaan laskea FSC:ssä tiukan viiden prosentin alueeksi siltä osin kuin hehtaarikasvu ylittää kuutiometrin. Lista on pitkä ja moninainen lehdoista korpiin ja tulvametsiin. Voi tätä säädösviidakkoa FSC:n tiukan suojelun alueita löytyy Kortelaisen mukaan helpostikin vaaditut viisi prosenttia, ja ylikin. Meidän tehtävämme on puun tuottaminen, eikä tuotannossa olevia metsiä ei jätetä hoitamatta – lähtökohtaisesti.” Tarkemmin ajateltuna suojatiheiköt, säästöpuuryhmät, suojavyöhykkeet ja jostain syystä hankalat kohteet voi ajatella hallittuna hoitamattomuutena, mutta niissäkin ajattelu lähtee monimuotoisuudesta. ”Jatkuvasta kasvatuksesta on enemmän mielipiteitä kuin kokemusta.” Kortelainen huokaa säädösviidakkoa. Luontoarvojen säilyttäminen ja palauttaminen on osa metsätalouden tarjoamaa tuotetta.” Jos tuotetaan, niin hoidetaan Tornatorin metsäomaisuuden hallinnasta vastaava päällikkö Kimmo Kortelainen työskentelee yhtiön johdon ja varsinaisten toimenpiteiden välillä suunnittelutiimissä, jota on etanaosastoksikin kutsuttu. ”Termi ei ole meillä käytössä. Suojelusta ei tehdä mitään virallista suojelusopimusta ja sertifioinnista voi irtautua. Sopivia kohteita ovat kivikot, kosteat painanteet tai ojanpenkat, joissa on valmiiksi sekapuustoisuutta ja jotka ovat vaikeita puuntuotannolle ja -korjuulle. Ennallistettavia soita koskee poikkeuksellinen laskentatapa: kerroin 0,5. ”Se on yhteispeliä metsänomistajan kanssa, ja pääsääntöisesti ajatukset menevät samoja latuja.” Ennallistettavia soita koskee kerroin Kohteiden pitää olla puustoisia. Peratun puron suojavyöhykkeellä ei ole metsälain suojaa, mutta molemmat metsäsertifikaatit edellyttävät suojavyöhykettä
Metsiä on käytetty metsäsuunnitelman mukaisesti.” Kantolan veljen tyttärellä on osakkaiden antama valtuutus sopia puun myynneistä. Olli Kantola raivaa itsekin vuosittain noin 20 hehtaarin verran taimikoita. Homma toimii,vaikka osakkaita on liki 30. ”Yhtymäämme ollaan tekemässä halkomista, jossa suojelua haluavan osakkaan osuus irrotetaan maanmittaustoimituksessa itsenäiseksi tilaksi.” Kantola ei suojelisi metsiä pysyvästi. Tältä pohjalta ei yhteisymmärrystä ole löytynyt. Puukaupat edellyttävät kaikkien osakkaiden yksimielistä päätöstä. Yhtymärakenne käynee haastavaksi, kun osakkaiden määrä kasvaa. Mielestäni pysyvä suojelu rajaa liiaksi myös tulevien sukupolvien valinnanvapautta.” Kantolan mukaan metsänomistuksen tulevaisuutta ei vielä ole linjattu. 12232_.indd 20 12232_.indd 20 6.4.2026 14.17.06 6.4.2026 14.17.06. Päätehakattavat metsät ovat järeitä, kun puut kasvatetaan satavuotiaiksi. 10.4.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT ELÄKKEELLE jäänyt lääkäri Olli Kantola on osakkaana metsäyhtymässä, joka omistaa suomalaiseksi yksityismetsäksi ison metsätilakokonaisuuden Keuruun Haapamäellä. ”Voisimme jättää metsiä vapaaehtoisesti hakkaamatta tai sopia määräaikaisesta suojelusta. Metsiä hallinnoidaan verotusyhtymänä, jossa on 12 osakasta. Tilaa on hallinnoitu yhtymänä jo vuodesta 1928. Lähtökohta metsänomistajuuteen on toinen kuin useimmilla. ”Kun myös nuoremmat polvet lasketaan mukaan, metsäyhtymässämme on liki 30 nykyistä tai tulevaa osakasta”, Kantola laskeskelee. ”Kokoonnumme kerran vuodessa Hotelli Keurusselkään päättämään, mitä metsissämme tehdään seuraavana vuonna. Tähän asti yhteisymmärrys on löytynyt, kun asiat on puitu kasvokkain. SKALPELLI VAIHTUI RAIVAUSSAHAAN Olli Kantola vastaa ison metsätilan hoidosta. Pysyvä suojelu ei kiinnosta Yhtymän omistuspohjaa ollaan parhaillaan muuttamassa, koska yksi osakkaista haluaa metsiä pysyvään suojeluun