HUHTIKUUTA 2023 . Mistä se kertoo. LOKAKUUTA 2021 . NRO 7 . NRO 18 Useita suomalaissahoja on viime vuosina siirtynyt itävaltalaiseen omistukseen. PERUSTETTU VUONNA 1933 10084_.indd 1 10084_.indd 1 7.4.2023 11.18 7.4.2023 11.18. Sivut 8–11 ALPPIMAA SAHAOSTOKSILLA PERJANTAINA 14. TORSTAINA 7
NRO 18 Useita suomalaissahoja on viime vuosina siirtynyt itävaltalaiseen omistukseen. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/22) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. HUHTIKUUTA 2023 . Niin ikään Ruotsissa valmistettuja Vimek-pienmetsäkoneita maahantuovan Powerforest Oy:n Atso Viitanen kertoo samansisältöistä tarinaa. Pienillä metsäkoneilla tarkoitetaan 5–10 tonnin painoisia hakkuuja ajokoneita – ei siis mitään mönkijäluokan koneita. ”Aloimme saada yhteydenottoja vuodenvaihteen tienoilla, kun keskustelu ensiharvennusten laatuongelmista alkoi”, kertoo Ruotsissa valmistettavia Malwa-metsäkoneita maahantuovan Zerti-forest Oy:n toimitusjohtaja Panu Torniainen. Sivut 8–11 ALPPIMAA SAHAOSTOKSILLA PERJANTAINA 14. NRO 7 . Nyt helmi-maaliskuussa olen nyt tehnyt 15 tarjousta.” Viitasen mukaan Suomessa on PIENTEN METSÄKONEIDEN KAUPPA ON HARVENNUSKRIISIN VOITTAJA Harvennusten laadusta kiistellään yhä, mutta pienten metsäkoneiden kauppiaat korjaavat jo hyötyä kohusta. Kuva: Kimmo Rauatmaa MIKKO RIIKILÄ HARVENNUSTEN väitetyt laatuongelmat samaan aikaan kohonneiden kuitupuun hankintahintojen kanssa ovat pitäneet pienten metsäkoneiden kauppiaat kiireisinä. 10085_.indd 2 10085_.indd 2 7.4.2023 11.21 7.4.2023 11.21. AJANKOHTAINEN / UUTISET 14.4.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Kisa kuitupuusta kiristyy edelleen ›› 4 MTK-johtaja lähettää terveisiä hallitusvääntöön ›› 6–7 METSÄSTÄ Aika suunnata taimikoihin ›› 18–19 Stihl uudisti akkusahojaan ›› 22–23 Yläharvennus voi lykätä päätehakkuuta ›› 24 PILKKEITÄ Islanninhevonen kantaa hellästi ›› 28–29 Lusto kymmenen vuoden ikäinen ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. Kiinnostusta reilun kahden metrin levyisille hakkuuja ajokoneille on tullut niin metsänomistajilta kuin korjuuyrittäjiltäkin, jotka haluavat laajentaa korjuupalveluiden tarjontaa myös pienten koneiden suuntaan. ”Vuosittain olen tehnyt tavallisesti 5–10 tarjousta. PERUSTETTU VUONNA 1933 Kimmo Rauatmaa Pölkky Oy Kajaanin sahoineen on yksi itävaltalaiseen omistukseen siirtyneistä yhtiöistä. ”Tämän vuoden puolella olen tehnyt 13 tarjousta koneista. Mistä se kertoo. LOKAKUUTA 2021 . Kauppoihin asti niissä ei vielä tämän vuoden puolella ole edetty”, Torniainen kertoo
10085_.indd 3 10085_.indd 3 7.4.2023 11.21 7.4.2023 11.21. ”Korjuukonsepti ei hevin muutu” Myös harvennuksille sopivia hakkuu ja ajokoneita valmistavassa Sampo Rosenlewissä kiinnostuksen kasvu on huomattu. Keskustelu harvennusten laadusta teettää lisätyötä puunostajille. Sekä metsänomistajat että yrittäjät ovat kyselleet koneita”, kertoo toimitusjohtaja Jari Konttila. ”Laajennamme hallejamme kesällä ja samalla osien valmistukseen haetaan alihankkijoita.” Jarcrac on tänä vuonna löytänyt yhteistyökumppanit myös Ruotsista ja Kanadasta, jonne ensimmäisiä koneita on jo toimitettu. KIPERIÄ KYSYMYKSIÄ HARVENTAJILLE METSÄTEOLLISUUS on kyseenalaistanut Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemän selvityksen tulokset teettämiensä tarkastusmittausten perusteella. Kevätaurinko näyttää innostavan moottorisahaja hakkuuvarustekaupoille. Samaan aikaan metsäyhtiöissä ja metsänhoitoyhdistyksissä ohjeistetaan ja koulutetaan omaa väkeä ja korjuuyrittäjiä entistä tarkempaan laadun tekemiseen ja valvontaan. ”Pitkäaikaiset yhteistyökumppanimme tietävät korjuujälkemme, heitä harvennuskorjuun laatu ei askarruta”, sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Pekka Jokinen. ”Metsäkeskuksen arvioimismenetelmässä on selkeitä puutteita ja menetelmä tulee saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi”, vaatii Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. MIKKO RIIKILÄ Kiinnostus koneisiimme alkoi viritä viime vuoden lopulla, kertoo Jarcracin toimitusjohtaja Jari Konttila. Nyt tarjouspyyntöjä tulee solkenaan. Varsinkin harvoin puuta myyvät metsänomistajat, joilla ei ole omia havaintoja harvennuskorjuusta, ovat epäileväisiä ja toivovat pieniä metsäkoneita. Ajokoneena sen kantavuus on kuusi tonnia. Sampo-metsäkoneiden myyjä Ahti Sormunen ei silti usko nopeisiin käänteisiin puunkorjuussa. ”Kiinnostus alkoi viritä viime vuoden lopulla. ”Vuoden alku oli odotettua rauhallisempi, mutta viime viikkojen kuluessa on ollut havaittavissa markkinan selvää piristymistä”, kertoo Husqvarnan Suomen myyntipäällikkö Tuomas Kuivamäki. Esimerkiksi Metsä Group on lisäksi muuttanut ohjeistustaan niin, että pieniläpimittaisimpien puustojen harvennuksen jälkeisiä tavoiterunkolukuja nostetaan suositusten alarajalta hieman korkeammaksi. Jarcrac valmistaa 30 konetta vuodessa, ja tämän vuoden tuotanto on jo Konttilan mukaan myyty. ”Ensi syksynä esittelemme Suomessa Vimekin uuden 870-mallin ajokoneen, jonka kantavuus on seitsemän tonnia ja leveys 2,1 metriä.” Ranualaisvalmistaja lisää tuotantoaan Harvennuksen laatuhaasteet on huomattu myös Ranualla, jossa Jarcrac Oy valmistaa teloilla tai pyörillä liikkuvia Jarcrac Magna Pro -koneita. ”Keskusteluita on käyty enemmän kuin pitkään aikaan, mutta koneiden myyntimäärä ei vielä ole kohonnut.” Pitkän uran metsäkonealalla tehnyt Sormunen näkee, että puunkorjuuta hallitsevat metsäteollisuusintegraatit eivät hevin lähde uudistamaan korjuukonseptiaan. Niiden mukaan harvennusten laatu osoittautui paremmaksi kuin Metsäkeskuksen samoilla työmailla totesi. UUTISET 14.4.2023 Metsälehti.fi 3 PIENTEN METSÄKONEIDEN KAUPPA ON HARVENNUSKRIISIN VOITTAJA ”Nyt tarjouspyyntöjä tulee solkenaan.” SA M I KA RP PI N EN tällä hetkellä kymmenkunta Vimekin konetta. ”Korjuun laatuun varmasti kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, mutta en usko radikaaliin muutokseen.” Keskustelu harvennusten laadusta ja kuitupuun hankintahinnan nousu näkyvät myös moottorisahakaupassa
Niin suureen kysynnän kasvuun ei ollut varauduttu”, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta. ”Useampi vastaajista mainitsi, että kysyntää olisi ollut suuremmille määrille, mutta polttopuut loppuivat kesken. ”Täällä on paljon soitten ja vesistöjen reunametsiä, jotka pitää muutenkin jättää käsittelyjen ulkopuolelle.” Metsä Groupin FSC-lisä on noin 1,2 euroa ainespuun kuutiolle. UPM:n puunhankinnan laajeneminen Lappiin lisää kilpailua, mutta on enemmän seu raus kuin syy. Koekäyttö on jo alkanut. Metsien hoitoon pitää panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Etämetsänomista jien liiton mukaan laki on palvellut hyvin niin metsänomistajia, metsäteollisuutta kuin yhteiskuntaa, eikä sen muuttamiseen ole tarvetta. ”Haluamme olla edelläkävijä monimuotoisuudessa”, puunhankinnan piiripäällikkö Jarkko Parpala sanoo. Luken selvityksen mukaan toteutuessaan esitetyt toimet lisäisivät puunkorjuun kustannuksia 28–117 miljoonaa euroa, jos hakkuukertymät pysyvät ennallaan. ”FSC-leima ei välttämättä anna lopputuotteelle parempaa hintaa, mutta se antaa pääsyn kaikille markkinoille.” FSC edellyttää, että viisi prosenttia kasvullisesta metsämaasta jätetään täysin käytön ulkopuolelle. Kyselyyn vastanneet myivät viime vuonna halkoja ja klapeja yhteensä 54 000 kuutiota, mikä on neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Toisaalta maailman valkaistun pitkäkuitusellun tuotantoa seisoo tai on suljettu eri syistä, tai on muutettu muille sellulajeille niin, että Kemin täystuotannon 1,5 miljoonasta tonnista huolimatta valkaistun havusellun globaali tuotantomäärä laskee huipustaan. ”Ollaan hankalammassa tilanteessa”, pääjohtaja Ilkka Hämälä luonnehtii. Osuuskunnan oman ilmoituksen mukaan kyse on historiallisesta käännekohdasta. Hämälä uskoo, että vuosien mittaan Kemin tehdas on entistä enemmän biotuotetehdas. FSC:tä lisää Metsä Group lanseeraa uutta käsitettä ”uudistava metsäta lous”, joka yhdistää talouskasvun ja luonnon tilan vahvistamisen. AJASSA 14.4.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVA METSÄ Groupin Kemin biotuotetehdas etenee aikataulussa, mutta tehdas käynnistyy syksyllä toisenlaisessa ympäristössä kuin investointipäätöstä tehtäessä, sekä markkinatilanteen että puunhankinnan osalta. Metsä Groupin Pohjois-Suomen yksityismetsistä hankkimasta puusta noin kymmenen prosenttia tulee FSC-metsistä. ”Lähivuosina Itämeren alueella puun kysyntä-tarjonta-tasapaino tulee olemaan erittäin tiukka, mutta pohjoisessa Suomessa se on vähemmän kriittinen.” Hämälä laskee, että Itämeren alueella on 60–70 kemiallisesti kuiduttavaa tehdasta. Tehtaan koko kymmenen miljoonan tonnin eloperäisen hiilidioksidipäästön talteenotto vaatisi kahden ydinvoimalan tuotannon verran sähköä. Etämetsänomistajat: Nykymetsälaki riittää Eduskuntavaalien alla keskusteltiin metsälain uudistamisen tarpeesta. Parpalan mukaan se on Pohjois-Suomessa melko vaivatonta. Hämälä sellupelistä: Heikoimmat kuolevat Puumarkkinat soivat ylivireessä, Itämeren alueen tilanne on erittäin tiukka. MTK: Hakkuiden rajoittamiselle ei perusteita MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Meillä ei ole tarkoitus olla heikoimpien joukossa.” Biotuotetehdas vai moderni sellutehdas. EU:n esitykset lisäävät korjuukustannuksia Luonnonvarakeskus (Luke) on tarkastellut, miten EU:n kaavailemat metsiin liittyvät politiikkatoimet vaikuttaisivat metsien käyttöön ja hoitotapoihin. Kemin tehtaan koekäyttö on alkanut, varsinainen käynnistys ajoittuu syyskvartaalille ja uuden tehtaan on määrä olla täydessä tuotannossa vuoden 2024 syyskvartaalilla. LYHYET 10086_.indd 4 10086_.indd 4 7.4.2023 11.26 7.4.2023 11.26. Teknologia, jolla hiilidioksidi otetaan talteen ja muutetaan biotuotteiksi, kuten pakkausmuoviksi, on selvitysvaiheessa yhdessä Fortumin kanssa. Eri aloitteissa esillä ovat muun muassa monimuotoisuuden lisääminen, avohakkuiden vähentäminen ja jatkuvan kasvatuksen lisääminen. ”Jos raaka-aineen kysynnän ja tarjonnan välillä on epäbalanssi, niin markkinamekanismit ohjaavat siihen, että sopivassa suhdannetilanteessa heikoimmat kuolee. ”Kaikkien vastuulla on kuitenkin metsänhoidon laatuloikka”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola totesi Yhteismetsäpäivillä maaliskuun lopulla. Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas käynnistyy aikataulun mukaan ensi syksynä. Metsien hakkuiden rajoittamiselle varsinkaan yksityismetsissä ei ole perusteita. Klapikaupassa neljänneksen nousu Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti vuosien 2021 ja 2022 klapikauppaa polttopuukauppiaille suunnatulla kyselyllä. Välillisesti jotain merkitsevät Ruotsin Metsähallitusta vastaavan Sveaskogin hakkuiden vähennykset. Parpalan mukaan osuuden lisäämiseen on selvä tarve. Korjuukaluston ja kuljettajien tarve kasvaisi 2–15 prosenttia. ”Se ei ole biotuotetehdas ellei siihen liitetä jotain, muuten se on vain moderni sellutehdas.” Hämälä ei nimeä hankkeita, mutta ”3D-kuitupakkaukset voivat lähteä vetämään”. Pohjoisessa vähemmän kriittinen puumarkkina Puumarkkinoilla isoja muutostekijöitä ovat Venäjän tuontipuun korvaaminen ja runkopuun enenevä energiakäyttö. Koronasulkujen vuoksi Kiinan taloudesta on puhti pois ennakoitua pitempään, mikä leikkaa kysyntää
ER KK I O KS A N EN Maan kattavin markkinapaikka. 20 m 3 /ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja tilaa Metsäurea+ vauhdittamaan metsäsi kasvua! Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. Runsaan kukinnan taustalla on lämmin ja kuiva kesä. 10086_.indd 5 10086_.indd 5 7.4.2023 11.26 7.4.2023 11.26. Kuuselle taas hyvä kukinta Kuuselle on tulossa ainakin osaan Etelä-Suomea keskimääräistä parempi kukinta poikkeuksellisesti jo kolmannen kerran viiden vuoden sisällä. Männylle onkin tulossa Etelä-Suomeen melko runsas ja Pohjois-Suomeen keskimääräinen kukinta. Pohjoisessa kukinta jää kuitenkin heikoksi. Lämmin kesä edisti myös kukka-aihioiden syntymistä. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Koivu kukkii runsaasti pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana koivun siitepölyä voi kulkeutua Suomeen jo huhtikuun puolivälissä. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon . AJASSA 14.4.2023 JUSSI COLLIN MÄNNYN siemensato on tänä keväänä keskimääräinen tai hieman sitä heikompi koko maassa, Luonnonvarakeskus ennustaa. Männylle luvassa runsas kukinta Kuusen runsaan kukinnan taustalla on lämmin ja paikoin kuiva kesä. Siemenet tuleentuivat kuitenkin hyvin, sillä viime kesä oli kesän 2021 tavoin tavallista lämpimämpi. Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. Hyvä kukinta ei välttämättä helpota siemenpulaa. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa ja Pohjois-Suomessa muutamaa viikkoa myöhemmin. Hyvien siemenvuosien seurauksena tuhohyönteiskannat ovat runsastuneet ja ne todennäköisesti verottavat siemensatoa. Viime kesänä kukinta oli heikko ja hyönteistuhotkin kiusasivat, joten siementä varisee vähän ja luontainen taimettuminen on heikkoa. Ensi keväänä variseva siemensato jäänee heikoksi, mutta keväällä 2025 saattaa ainakin Etelä-Suomessa olla hyvät edellytykset männyn luontaiselle uudistamiselle. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Siitepölytilanteen kehittymistä voi seurata Turun yliopiston siitepölytiedotuksen sivustolta
”Kun vaalivoittajia ovat viime vuoden metsävälikysymyksen kirjoittajat, niin voisi kuvitella, ettei tämä mitenkään huono ti lanne suomalaiselle metsänomis tajalle ja metsäalalle ole.” Metsävälikysymyksellä Mart tila viittaa kokoomuksen, perus suomalaisten, kristillisdemo kraattien ja Liike Nytin viime lokakuussa hallitukselle jättä mään välikysymykseen. Hänen mielestään puolueen on nyt pää tettävä, haluaako se panostaa pe rustehtäväänsä eli pitää huolta siitä, että koko Suomi pysyy asu tettuna vai tavoitella suurimman puolueen paikkaa menemällä op positioon. ” ”Hallitukseen tarvitaan sellainen porukka, joka ymmärtää, ettei metsien taloudellista merkitystä voi unohtaa”, linjaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ”Metsät ovat hyvä hiilinielu, mutta äärettömän huono hiilivarasto. ”Molemmat puolueet ajoi vat itsensä luonnonsuojeluun ja ilmastopolitiikkaan liittyen niin nurkkaan, et tä karkottivat suu ren joukon poten tiaalisia äänestäjiä. Siinä kritisoitiin hallituksen EUvai kuttamista metsäasioiden osalta. Yhteistyölle tarvetta Marttila arvioi, että kokoomuk sen ja perussuomalaisten kritiikki edellisen hallituksen EUmetsä politiikkaa kohtaan takaa sen, et tä seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan selkeät toimintamallit siitä, miten EU:n metsäkysymyk siin vaikutetaan. ”Metsien luonto ja ilmas toulottuvuus ovat tärkeitä, eikä niitä kukaan pääse pakoon, mutta hallitukseen tarvitaan sellainen porukka, joka ymmärtää, ettei metsien taloudellista merkitys tä voi unohtaa.” Vihreiden ja vasemmistolii ton vaalitappioon Marttila on tyytyväinen. Suomalaiset eivät pidä ehdottomuu desta varsinkaan metsien kohdalla.” Sosiaalidemokraattien, jotka myös lukeutuvat vaalien voitta jiin, Marttila kokee tasapainoil leen ensin metsäkysymyksissä, mutta päätyneen sitten ”työn ja hyvinvoinnin linjalle”. Hän on tyytyväinen toissavii kolla pidettyjen eduskuntavaa lien tulokseen. AJASSA / HAASTATTELU 14.4.2023 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KOKOOMUS, perussuomalai set, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit. ”EI MITENKÄÄN HUONO TILANNE” MTK:n Juha Marttila uskoo, että oikeistohallitus tietäisi hyvää metsäalalle. Asiaa hankaloit 10087_.indd 6 10087_.indd 6 7.4.2023 11.27 7.4.2023 11.27. Marttilan oma puolue keskus ta koki vaaleissa tappion. Siinä olisi metsänomistajan kannalta hyvä hallitus, arvioi MTK:n puheen johtaja Juha Marttila
Vaalitappion kärsineen Ohisalon lohdutukseksi Suomessa on jo syntynyt vuosien varrella monta tapaa rajoittaa metsien hakkuita. ELÄIMET. Hiilinieluja tulee ylläpitää, mutta puutuotteet ja puuraken nukset ovat parempi hiilivarasto kuin metsät.” Vapauden kannalla Tulevan hallituksen käsiteltä väksi tulee todennäköisesti myös metsälain uudistaminen. Rakennuslain mukaan maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei saa suorittaa asemakaavaalueella, rantaasemakaavaalueella, yleiskaa vaalueella tai alueella, jossa on tekeillä kaava, ellei kaavassa ole erikseen määritelty puiden kaataminen sallituksi. Valkoselkätikan tai liitooravan muuttaessa metsääsi eläin saa alkaa päättää, mitä puita voi hakata. Metsiä voidaan myös suojella varsinaisena suojelualueena. SEN SEITSEMÄN TAPAA RAJOITTAA HAKKUITA ”EI MITENKÄÄN HUONO TILANNE” JUHA MARTTILA MTK:N puheenjohtaja vuodesta 2009 56 vuotta ASUU Simossa MAATALOUSja metsätieteiden tohtori VAIMO ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA metsästystä ja on kiinnostunut poliittisesta historiasta taa hänen mukaansa kuitenkin se, että EU:n metsäasioita käsitellään pitkälti ympäristöministeriössä, kun metsänhoidon ja metsäpoli tiikan asiantuntemus on maa ja metsätalousministeriössä. HCVmerkinnästä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. Metsälain mukaan ”metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympä ristöjen säilymiselle”. Yritä siinä sitten arvata, missä puussa liitoorava tykkäisi levätä. 14.4.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. METSO, NATURA JA VARSINAINEN SUOJELU. Joskus on moottorisaha pärissyt taustalla, joskus jotain muuta.” 10087_.indd 7 10087_.indd 7 7.4.2023 11.27 7.4.2023 11.27. Kantaverkon varrella olevia metsiä ei saa kasvattaa vapaasti, vaan verkkoyhtiöllä on oikeus pitää vieripuusto matalana. Suomessa muodostettiin karkealla menetelmällä kartta potentiaalisista HCVmetsistä koko Suomen alueelta. Kehtaako joku vielä sanoa, että Suomessa saa metsiä hakata vapaasti. FSC-SERTIFIKAATIN ARVOKKAAT luontokohteet eli HCVmetsät. MTK ei ole vielä linjannut, mi tä mieltä se on rajojen palautta misesta, joten Marttila pitäytyy vanhassa linjassa, joka on, että yli sadan vuoden kontrollin jäl keen on hyvä, että metsänomis tajilla on aiempaa enemmän val taa ja vastuuta. Rakennuslaista ja maiden yhteiseen käyttöön ottamisesta aiheutuneista hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. Poik keuksellisesti varsinaisesta suojelusta saa korvauksen. FSCpuuta käyttävät laitokset eivät saa käyttää FSCmixtuotteissa puuta, joka ei ole sertifikaatin mukaan hyväksyttävästä lähteestä. Varmistaakseen metsälain toteutumisen metsälain kymppipykälä määrittelee monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt, joita ei saa käsitellä vaarantamatta kohteiden erityispiirteitä. KUKA KUKA VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA, ympäristöministeri Ohisalo vaati eduskuntavaalien alla hakkuiden rajoittamista. Eläimistä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. Esimerkiksi KeskiEu roopassa laajoja tuhoja tehneen kuusen pahimman tuhohyön teisen kirjanpainajan uhka kas vaa ilmaston lämmetessä myös Suomessa. Li säksi hän kiinnittäisi hiilinielu jen ja varastojen ohella nykyistä enemmän huomiota metsien ter veyteen. Ei vaikka eläin olisi hirveä reilusti yleisempi metsäeläin – kuten liitoorava, joita ei ole edes määritelty uhanalaiseksi. Kymppipykälästä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. KAAVOITUS JA SÄHKÖLINJAT. Puita saattaa saada kaataa (maksullisella) maisematyöluvalla. Metsät ovat hyvä hiilinielu mut ta äärettömän huono hiilivarasto, sillä varasto voi kadota nopeas ti. ”Vanha tapa on, että olemme käyneet juhlallisesti luovuttamas sa listan tavoitteistamme halli tuksen muodostajalle ja puoluei den puheenjohtajille. Jos sattui käymään huono tuuri ja omat metsät saivat HCVmerkinnän, niin vaikka noudattaisit kaikkia lakeja etkä kuuluisi mihinkään sertifikaattiin, puunostajat eivät toden näköisesti uskalla ostaa metsästäsi puita. ”Kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, keskustellaan siitä, miten metsät pidetään ter veinä ja kasvussa jatkossakin. Keskus telua on herättänyt varsinkin se, pitäisikö päätehakkuiden ikä ja läpimittarajat palauttaa. ”Toki olemme valmiita kes kustelemaan siitä, onko jossain säätämisen tarvetta, mutta läh demme siitä, että suomalainen metsänomistaja on valistunut ja osaa etsiä tietoa.” Entä miten MTK aikoo saa da näkemyksensä esiin tulevas sa hallituksessa. Yhteiskunta on ottanut maita käyttöönsä rakentamisen lisäksi myös teiden, junaratojen ja sähkölinjojen alle. Ympäristöjärjestöjen ylläpitämän FSCserti fikaatin vaikutus ulottuu sertifikoituja metsiä laajemmalle alueelle. Edellisen hallituksen aikana se ei onnistunut.” Marttila toivoo, että Suomi saisi vietyä EU:n suuntaan näke mystä siitä, että metsiä ei voi tar kastella muutaman vuoden jak soissa, vaan aikajänteen tulee olla vähintään kymmeniä vuosia. KYMPPIKOHTEET. ”Nyt on syytä miettiä tarkkaan, miten maa ja metsätalousmi nisteriö ja ympäristöministeriö saadaan toimimaan yhteistyös sä. Esimerkiksi liitooravan lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä
Yrityksiin on vaihdettu itävaltalainen hallitus sillä poikkeuksella, että Pölkyn hallituksessa jatkaa Peter Nygård ja uudeksi jäseneksi on nimitetty Esko Nenola. 14.4.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN V apon Lieksan ja Nurmeksen sahat Binderholzille 2016, Luvian saha HS Timber Groupille 2022 ja juuri joulun alla julkistettu Pölkyn myynti Pfeifer Groupille. 10088_.indd 8 10088_.indd 8 7.4.2023 11.29 7.4.2023 11.29. Pölkyllä ensitiedon mukaan toimitusjohtaja Petteri Virranniemen piti jatkaa, mutta hänen irtisanoutumisilmoituksensa tuli jo helmikuussa. Itävaltalaisomistukseen siirtyi myös 2021 integraattilaitos Kotkamills, jossa on saha sekä kartongin ja laminaattipaperin valmistusta. Binderholz toimii ilman toimitusjohtajaa. Perheomisteisen Pölkyn myynti itävaltalaiselle Pfeiferille oli saha-alalla talven yllätysuutinen. Useita suomalaissahoja on siirtynyt viime vuosina itävaltalaisomistukseen. Myös muualta ollaan oltu sahaostoksilla Suomessa. Sahoja on myös egyptiläisessä, israelilaisessa, japanilaisessa ja ruotsalaisessa omistuksessa. Kokonaisuutena sahauskapasiteetista 10–15 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa, yksityisten sahojen piirissä osuus on 20–25 prosenttia. Kyseessä on osa isompaa kokonaisuutta, asiantuntija sanoo. Ostajat ovat itävaltalaisia perheomisteisia sahayrityksiä Luvian ja Pölkyn tapaan. Ostettujen sahojen haltuunotossa ja itävaltalaistumisen asteessa on eroja. MATKALLA KOHTI TYTÄRYHTIÖTALOUTTA. Luvian sahalla toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska on jatkanut
Tuhopuusuhdanteen jatkoksi tuli vielä sahatavaran hintoja nostanut koronasuhdanne. Suomi on osa tätä isompaa kokonaisuutta”, konsulttiyritys Afryn saha-asiantuntija Antti Koskinen toteaa. Asiakassuhteiden ylläpitämiseksi sahattavaa pitää hankkia muualta. Keski-Euroopassa kirjanpainajatuhojen vuoksi halpaa tukkia on ollut runsaasti tarjolla. Keski-Euroopassa yritysostojen mahdollisuudet ovat rajalliset ja hintaodotukset korkealla. ”Vuosituhannen alussa Euroopan suurimmat sahayritykset olivat Pohjoismaista, nyt valtaosin saksankielisistä maista.” Kirjanpainajatuhojen seurausta, tavallaan ”Monet itävaltalaiset ja saksalaiset perhesahat ovat olleet kasvumoodissa jo pitkään. ”Vuosituhannen alussa Euroopan suurimmat sahayritykset olivat Pohjoismaista, nyt ne ovat valtaosin saksankielisistä maista.” Tausta-ajurina on keskieurooppalaisten sahojen hyvä tuloskunto, jota selittää monikin seikka. >> 10088_.indd 9 10088_.indd 9 7.4.2023 11.29 7.4.2023 11.29. ”Suhdannehuipulla voi odottaa yrityskauppoja, silloin on sekä ostajia että myyjiä.” Kohteena kohtalaisen suuret Suhdanteet käyvät kohti loppuaan, ja sahat joutuvat sopeutumaan niukempaan tukintarjontaan. 14.4.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA MATKALLA KOHTI TYTÄRYHTIÖTALOUTTA. Tällä vuosituhannella yritysostoja tai uusinvestointeja on tehty myös Ruotsiin, Latviaan, Britanniaan, Romaniaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin, Argentiinaan
Itävallassa ja Saksassa on monia pitkän historian sahayrityksiä, jotka eivät ole merkittävästi kasvaneet. Omistaja itävaltalainen Mayr-Melnhof Group, josta 60 prosenttia on Mayrin suvun perheomistuksessa, loput listattu Wienin pörssiin. Kuusamo, 2. Mikkeli Kuuluu japanilaiseen Misawa Homes -yhtiöön, joka on Prime Life Technologies -yhtiön tytäryhtiö. 14.4.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA KYMMENEN KÄRJESSÄ Euroopan suurimmat sahaajat Vuosituotantokapasiteetti, milj. 10088_.indd 10 10088_.indd 10 7.4.2023 11.29 7.4.2023 11.29. Kajaani, 4. Mäntyharju Israelilainen henkilöomistus . Tukin käyttö 700 000 kuutiota ORASKO 8. Emoyhtiö on yhteisyritys, jonka perustajia ovat Toyota Motor ja Panasonic. Tukin käyttö 450 000 kuutiota 4 1 2 8 4 5 9 7 12 6 3 Kuusamo Taivalkoski Utajärvi Oulu Luvia Kajaani Lieksa Nurmes Mäntyharju Hamina Kotka Mikkeli KI M M O RA U AT M A A Omistajanvaihdosten odotetaan tuovan lisäinvestointeja ja ehkä myös lisäosaamista. . Kotka Integraatti, joka tuottaa sahatavaraa, kartonkia ja laminaattipaperia. Utajärvi Egyptiläinen henkilöomistus . Pinnan alla on paljon selvitystyötä eivätkä toteutuneet kaupat ole ainoita, missä kauppaa on yritetty. Nurmes Itävaltalaisen Binderholz-emoyhtiön omistaa Binderin suku. m 3 Stora Enso, Suomi-Ruotsi 5,4 Binderholz, Itävalta 5,2 Pfeifer, Itävalta 3,2 Rettenmeier, Saksa 3,0 Canfor, Kanada 2,7 MM Holz, Itävalta 2,6 HS Timber, Itävalta 2,5 Moelven, Ruotsi 2,2 SCA, Ruotsi 2,2 Metsä, Suomi 2,1 Lähde: Afry ”Hankittavien yritysten tulee olla kohtuullisen suuria, eli keskittymistä on pitänyt tapahtua jo maan sisällä. Tukin käyttö runsas 400 000 kuutiota MM KOTKAMILLS 12. Tukin käyttö 140 000 kuutiota 3 6 1 2 8 5 10 6 7 Kansainvälistymistä myös tuotannossa Suomen sahakapasiteetista 10-15 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa. MISAWA HOMES OF FINLAND 9. . Yrityskauppoja leimaa salamyhkäisyys, sillä juuri kukaan ei ole valmis sanomaan juuri mitään. Taivalkoski, 3. Toimintaa myös Saksassa ja Tsekissä. Lieksa ja 6. Hamina Omistaja Södra Skogsägarna, joka on eteläruotsalaisten metsänomistajien muodostama yhdistys. Ostajilla on myös käytettävissä suomalaista, alaa tuntevaa konsulttiosaamista, mutta konsultointi on luottamusbisnestä, eivätkä konsultit halua vaarantaa tulevia toimeksiantojaan hölisemällä julkisuudessa. Suunta jatkunee Alaa seuraavien piirissä kuiskitaan, että suunta jatkuu, vaikka itävaltalaisinvaasio onkin turhan voimakas ilmaus. Tukin käyttö 160 000 kuutiota KIEPPI SAWMILL 10. . LUVIAN SAHA 7. Oulu (painekyllästämö) Omistaja itävaltalainen perheyhtiö Pfeifer Group. Toimintaa myös Saksassa, Iso-Britanniassa, Latviassa ja Yhdysvalloissa. Omistajanvaihdokset nostattavat huolta, että suomalainen sahateollisuus muuttuu tytäryhtiötaloudeksi ja että suomalaissahat jäävät globalisaatiossa PÖLKKY 1. . Tukin käyttö 1,4 miljoonaa kuutiota BINDERHOLZ NORDIC 5. Tukin käyttö 150 000 kuutiota SÖDRA WOOD 11. Ilmeistä on, että yrityskaupat ovat jäävuoren huippu. Pieniä ei lähdetä poimimaan, minkä vuoksi laajentumista ei ole tapahtunut esimerkiksi piensahavaltaiseen Ranskaan, mutta Suomessa ja Ruotsissa on passelinkokoisia laitoksia.” Koskinen muistuttaa, että vaikka laajentuminen on joidenkin yritysten dna:ssa, niin suinkaan kaikki eivät hae kasvua. . Luvia Omistaja itävaltalainen HS Timber Group, jolla on mekaanista puunjalostusta Itävallassa, Saksassa, Romaniassa, ja sahahanke Valko-Venäjällä. Tytäryhtiöksi myynti on myös yksi tapa hoitaa perheyrityksen sukupolvenvaihdos tai ratkaista sisäiset jännitteet
”Parinkymmenen miljoonan liikevaihtoa pyöritellään siinä.” Myyntikunnossa joka päivä M IK KO H ÄY RY N EN Pölkyn kasvu suureksi sahayhtiöksi oli Jouko Virranniemen elämäntyö. Binderholzin odotettiin näyttävän mallia, miten heikosti kannattava sahaus laitetaan kuntoon, mutta toisin kävi, tulos mateli tanakasti tappiolla koronasuhdanteeseen saakka. HS Group laskee teollisen historiansa alkavan vuodesta 1956, jolloin Franz ja Maria Schweighofer hankkivat kapasiteetiltaan tuhannen kuutiometrin sahan. Suomalaissahojen tuloskunto ei ole ollut mainittava. Seuraavalla vuosikymmenellä laitos paloi kivijalkaan ja rakennettiin uudestaan. Itävallassa on monilla sahoilla sivutuotteita hyödyntävä sähköntuotantolaitos. Nyt yritys toimii kolmannessa polvessa. Binderholz tiedotti maaliskuussa rakentavansa Lieksan sahalle pellettitehtaan ja vähittäiskauppa-asiakkaita palvelevan höyläämön. SAMANKALTAISTA HISTORIAA MIKKO HÄYRYNEN PÖLKYN myynti itävaltalaiselle Pfeiferille yllätti kaikki, mikä ruokki huhuja perheyrityksen toiminnasta ja meneillään olevasta investointiohjelmasta. Vastaavanlaisia höyläämöitä on sahayritysten piirissä perustettu muutamia kertoja, mutta menestys ei ole ollut mainittava. Yrityksen vanhaisäntä Jouko Virranniemi leikkaa huhuilta siivet. ”Laitoksia ei osteta seisomaan, varsinkaan ulkomailta. ”Tavallaan on yrityskauppojen jatkumoa, mutta toisinpäin, että Pölkky oli oston kohteena. Vaikka koronasuhdanteessa omavaraisuusasteita pystyttiin nostamaan, niin taseet ovat silti vain kohtalaiset, pääsääntöisesti. Jotain muutakin Itävallassa on eri tavalla, sillä Virranniemen mukaan siellä sahatavarakuution sahaamiseen riittää selvästi alle kaksi kuutiota tukkia, kun Suomessa keskimäärin tarvitaan 2,1. Vaikka mitään ei suunnittele, niin voi kuitenkin käydä näin, että ovelle ilmaantuu varteen otettava ostaja.” Jouko Virranniemi on vanhaisäntä sikäli, että hän oli toimitusjohtajana yli 20 vuotta, mutta siirsi suurimman omistusosuuden lapsilleen jo 2018 ja jatkoi edelleen hallituksen jäsenenä. Loppuvaiheessa Pölkyllä oli viisi henkilöomistajaa, kaikki Virranniemen kolmatta polvea. Investointeja, ehkä myös osaamista Itävaltalaiset osaavat sahata paremmin ainakin omassa maassaan, mutta voiko osaamisen siirtää Suomen oloihin on toinen kysymys. Elämäntyö vaihtoi omistajaa Pölkyn kasvu isoksi sahayhtiöksi on Virranniemen elämäntyö. Hän myöntää, että myyminen tuntuu oudolta, koska hänen toimitusjohtaja-aikanaan yrityksiä ostettiin – Ensolta Taivalkosken Ulea-saha, Ruukki Groupilta Lappipanelin saha Kuusamon Kitkalta ja UPM:ltä Kajaanin saha. ”Kiikun kaakun plusmerkkisiä tuloksia saatiin kovalla puurtamisella. Kasvoton pääomasijoittaja ei olisi tuntunut niin hyvältä. Sahausta laajennettiin 1970-luvulla. Franz Binder perusti kauppaliikkeen vuonna 1950 ja hankki pienen raamisahan 1957. 14.4.2023 AJASSA ITÄVALTALAISTEN perhesahojen historia ei usein ole sen pitempi kuin suomalaisten vastaavien. Valta Pölkyllä on vaihtunut kaupan jälkeen nopeasti eikä Virranniemiä ole enää yrityksen hallituksessa tai palkkalistoilla. 10088_.indd 11 10088_.indd 11 7.4.2023 11.30 7.4.2023 11.30. Vaikeita vuosikymmeniä Virranniemi katsoo omaa, 1970-luvun alussa alkanutta työuraansa, että vuosikymmenet eivät olleet helppoja. Lopputuotemarkkinoille on pitkä matka, puukauppaa käydään tukkivetoisesti eivätkä valtiovallan toimetkaan saa kiitosta. Virranniemi tarkoittaa etenkin sivutuotteiden hyödyntämistä, jossa keskieurooppalaiset sahat ovat pidemmällä. Ulkomaille laajentumiseen ei ole erityistä halua senkään vuoksi, että sahaus on tarpeeksi vaikeaa omassa, tutussa maassakin. Pölkyn jatko näyttää hyvältä, omistus vain muuttui, ja investointiohjelma jatkuu normaalisti.” Itävaltalaisten pitää opetella koillism a a l a i n e n toimintaympäristö ja koillismaalaisten pitää ottaa oppia Itävallasta. Kaikkea teollista toimintaa ei kuitenkaan myyty. ”Vientiteollisuutta on myös sorateiden kääntöpaikoilla, mutta päättäjät eivät ole sitä tajunneet.” Pölkky on sulattanut takamatkan haittaa kehittämällä jatkojalostusta, uusimpana investointina Taivalkosken kymmenen miljoonaa euroa maksanut höyläämö. Yritys ei ollut myynnissä ja kehitysinvestoinnit ovat hyvissä käsissä. Investoinnin arvoa ei kerrota, mutta sen huhutaan olevan huomattava. ”Yrityksen pitää olla myyntikunnossa joka päivä. jalkoihin. Omistajien usko ei kuitenkaan ole loppunut. Niinkin voi käydä, mutta ostajat kuitenkin tuovat investointirahaa ja jatkuvuutta. Sivutuotteista enemmän irti Virranniemen mukaan yritys meni hyvään kotiin kun omistus siirtyi toiselle perheyhtiölle. Jouko Virranniemi omistaa liki viidenneksen Kuusamon Hirsitalot Oy:stä ja toimii hallituksen puheenjohtajana. Heikko valmius vastavuoroisuuteen Juuri kukaan ei veikkaa sen puolesta, että suomalaissahat kävisivät vastavuoroisesti ostoksilla ulkomailla. Kunnolla lihavia vuosia oli harvoin, mutta muutamia kuitenkin.” Virranniemen mukaan Suomessa sahojen toimintaympäristö on ollut vaikea jo vuosikymmeniä. Vaikka elämäntyötä myytiin, niin ei se kovinkaan häiritse.” Hän ei kuitenkaan kiellä, että isänsä 1960-luvulla perustaman yrityksen luovuttaminen seuraaville omistajille on tunteellinen hetki. Pfeifer Groupin historia alkaa vuodesta 1948, jolloin tirolilainen sotaleski Barbara Pfeifer perusti pienen sahan
Aineistosta näkyy, että myös metsätilan maantieteellinen sijainti vaikuttaa siihen, miten usein puuta myydään. Sellaisilla alle kymmenen hehtaarin suuruisilla metsätiloilla, joilla metsänkäyttöilmoitus on tehty, on ilmoituksen teosta keskimäärin vajaat neljä vuotta. ”Puunostajien kiinnostus kasvaa, jos myytävä määrä on vähintään muutama sata kuutiometriä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa tehdään harvemmin metsänkäyttöilmoituksia kuin Etelä-Savossa. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan puuta myyneiden metsänomistajien puukaupan koko oli keskimäärin 620 kuutiometriä vuodessa. SA M I KA RP PI N EN Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us töilmoituksessa ilmoitetun hakkuun pinta-alan osuus koko metsätilan pinta-alasta. Etelä-Savossa, missä kasvupaikat ovat reheviä, osuus on yli 90 prosenttia. Ensiharvennuksissa sellainen puumäärä voi edellyttää jo kymmentä hehtaaria. Esimerkiksi alle kymmenen hehtaarin tiloilla suunnitellut hakkuut ovat kattaneet keskimäärin 60 prosenttia metsätilan pinta-alasta. Eipä siinä pienellä tilalla kovin usein puukauppaa tehdä. 10–50 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla edellinen metsänkäyttöilmoitus on tehty keskimäärin 2,5 vuotta sitten, 50–500 hehtaarin suuruisilla tiloilla noin puolitoista vuotta sitten ja yli 500 hehtaarin suuruisilla tiloilla vajaa vuosi sitten. Päätehakkuusta saattaa Etelä-Suomessa kertyä 300 kuutiometriä puuta hehtaarilta. Jos tarkastellaan alle kymmenen hehtaarin suuruisten yksityisomistuksessa olevien metsätilojen yhteispinta-alaa, siitä alle 40 prosentista on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana tehty metsänkäyttöilmoitus. ”Eipä pienellä tilalla kovin usein kauppaa tehdä.” Metsätilan koko, ha Edellinen metsänkäyttöilmoitus (keskimäärin) alle 10 18.7.2019 10–30 10.4.2020 30–50 18.11.2020 50–100 14.4.2021 100–200 12.8.2021 200–500 23.11.2021 yli 500 25.6.2022 % ha Isot myyvät useammin Metsää hakanneiden tilojen pinta-alaosuus eri kokoluokissa Alle 10 1030 Yli 500 200500 100200 50100 3050 10089_.indd 12 10089_.indd 12 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, missä joutoja kitumaiden osuus metsätalousmaasta on suuri, on metsänkäyttöilmoitus tehty alle 80 prosentilta metsätilojen pinta-alasta. Sijainti vaikuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen arvioi, että siihen, miten usein erikokoisilta metsätiloilta myydään puuta, vaikuttaa se, mikä on puukaupan järkevä koko. 10–30 hehtaarin suuruisilla tiloilla vastaava osuus on lähes 70 prosenttia, 30–200 hehtaarin suuruisilla tiloilla yli 80 prosenttia ja yli 200 hehtaarin suuruisilla tiloilla yli 90 prosenttia. Metsänkäyttöilmoitus tehdään, kun metsätilalla suunnitellaan hakkuita. Isommilla tiloilla vastaavat lukemat on helppo saavuttaa vaikka vuosittain”, Leppänen sanoo. PUUKAUPPA & TALOUS 14.4.2023 12 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG MITÄ pienempi metsätila on, sitä harvemmin sieltä myydään puuta, selviää Suomen metsäkeskuksen Metsälehdelle keräämästä aineistosta. Tämä näkyy myös Metsäkeskuksen aineistossa: mitä pienemmästä metsätilasta on kyse, sitä suurempi on metsänkäytMETSÄTILAN KOKO NÄKYY PUUKAUPOILLA 10–50 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla suunniteltiin puunmyyntiä keskimäärin 2,5 vuotta sitten, yli 500 hehtaarin tiloilla vajaa vuosi sitten. 30–200 hehtaarin tiloilla vastaava osuus on 30–36 prosenttia. Metsätilan maantieteellinen sijainti vaikuttaa siihen, miten usein puuta myydään
.. 21,09 s 21,18 s 19,16 s 26,66 s .. .. Hankintahinnat 67,65 . 17,29 s .. .. .. 72,93 s .. .. Hankintahinnat 71,38 s 72,84 s 60,51 s 44,44 s 45,36 s 45,41 s 45,14 s 45,43 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 10-13 keskiarvo s nousussa . .. 25,09 s 33,31 s 33,28 . .. 46,77 . s nousussa . 25,84 s 33,08 s 33,41 s Harvennushakkuu 59,82 s 60,01 s 40,41 s 23,31 . 35,16 . .. 34,76 s Harvennushakkuu 68,92 s 68,46 s 47,19 s 25,53 s 25,75 s 25,70 s .. Hankintahinnat 70,75 s 70,69 . 46,41 . AJASSA 14.4.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . Esimerkiksi alle kymmenen hehtaarin tilojen yhteispinta-ala on noin 830 000 hehtaaria, joten siitä noin 500 000 hehtaaria on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana jäänyt puukaupan ulkopuolelle. Hankintahinnat 73,90 s 74,60 s 57,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,30 s 75,32 s 55,85 s 25,45 s 26,44 s 26,00 s 32,42 s 32,71 s Uudistushakkuu 76,10 s 76,38 s 58,80 s 26,71 s 27,83 s 27,97 s 34,91 s 34,30 s Harvennushakkuu 68,80 s 67,99 s 48,65 . .. 18,68 s .. .. 25,60 s 25,47 s 23,78 s 31,74 s 30,64 s Harvennushakkuu 58,95 s 58,37 s .. .. ”Yksityismetsistä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä eli noin 80 prosenttia on ollut puukaupallisen tarkastelun kohteena viimeisten kahdeksan vuoden aikana. 26,57 . 44,49 s 45,86 s .. .. 34,76 . 34,32 . 44,34 s .. 21,90 s 21,73 s 20,10 s 27,44 s 26,92 s Ensiharvennus .. 68,84 s .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,55 s 64,63 s .. 33,74 s Uudistushakkuu 75,52 s 77,17 s 55,49 s 25,36 s 28,20 s 27,51 s .. 24,98 s 25,41 s 23,92 s 32,06 s 32,02 s Ensiharvennus .. Harvennushakkuu 61,89 s 61,29 s .. 20,12 s .. 58,14 . .. .. Hankintahinnat .. Uudistushakkuu 72,39 s 72,64 s .. 29,41 . 19,35 s .. s nousussa . .. .. Siitä noin 420 000 hehtaaria on jäänyt puukaupan ulkopuolelle. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,33 s 76,41 s 53,33 s 24,93 s 26,96 s 25,66 s .. 18,97 s .. 45,56 . .. Puukauppaan osallistumattomasta alasta noin puolet on ollut alle 30 hehtaarin omistuksia. .. 28,90 s Ensiharvennus .. .. .. 42,77 s .. Ensiharvennus .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,31 s 77,16 s 51,47 s 25,65 s 27,44 s 26,35 s 31,82 . 22,49 s 23,82 s 20,24 s 29,14 s 29,97 s Uudistushakkuu 65,78 s 67,18 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,21 s 73,18 s 57,78 s 25,83 s 25,44 s 26,03 s 31,72 s 32,14 s Uudistushakkuu 74,08 s 74,80 s 60,62 s 27,29 s 27,08 s 27,59 s 33,54 s 34,42 s Harvennushakkuu 64,07 s 63,22 s 47,73 s 25,50 s 24,79 s 25,65 s 31,05 s 30,28 s Ensiharvennus .. .. .. 14,42 s .. 27,10 s 28,41 s 28,10 s 35,60 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 10089_.indd 13 10089_.indd 13 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. .. .. Kuolinpesien omistuksessa olevalta pinta-alalta 65 prosentilta on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana tehty metsänkäyttöilmoitus. 25,38 s 26,06 s 23,16 . .. 19,14 s 19,20 s 18,60 s .. .. .. 20,14 s .. .. Metsäkeskuksen aineisto kattaa 1.1.2015–23.3.2023 tehdyt metsänkäyttöilmoitukset. Muiden yksityismetsänomistajien osalta vastaava luku on 84 prosenttia. s nousussa . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,05 s 70,22 s .. 2021 2023 2022 .. 25,80 s .. .. .. .. .. .. .. 18,65 s 19,13 s 18,65 s .. 42,87 s .. .. .. 44,60 44,57 . 32,01 s Uudistushakkuu 72,39 . 32,69 . 19,37 s .. .. 19,57 s .. .. 31,48 s 31,72 s Harvennushakkuu 56,53 s 56,83 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 22,95 s 28,38 s 28,15 s Ensiharvennus .. 26,14 s 25,64 s 26,19 s 31,28 s 29,40 s Ensiharvennus .. .. 69,81 . .. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. s nousussa . Pienillä tiloilla merkitystä Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntijan Yrjö Niskasen mukaan merkittävää on myös se, miten paljon eri pinta-alaluokissa on metsää. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 29,11 s 29,75 . .. 26,42 s 27,23 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 593 429 Puukauppamäärä vko 13 OMISTUSMUODOISSA EROJA Kuolinpesät tekevät puukauppaa selvästi harvemmin kuin muut yksityismetsänomistajat. .. Hankintahinnat 62,89 s 63,27 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 44,51 . 44,31 . Hankintahinnat 72,33 s 73,89 s 58,11 s 44,73 . 43,18 s 44,48 s 44,52 s .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,66 s 66,16 s .. .. .. .. Uudistushakkuu 76,79 s 78,24 s 53,91 . 44,38 . 71,64 s 42,18 s 24,18 s .. 41,26 s .. 24,14 s 30,66 . .. Harvennushakkuu 66,61 s 68,36 s 45,63 s 25,48 s 25,91 s 26,17 s 30,19 . 22,47 s 23,34 s 20,67 s 28,47 s 28,61 s Uudistushakkuu 69,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,79 s 75,01 s 54,48 s 24,84 s 26,46 s 25,13 s 31,16 s 32,27 s Uudistushakkuu 74,18 s 76,24 s 57,03 s 26,52 s 27,88 s 27,03 s 33,53 s 33,98 s Harvennushakkuu 64,46 s 65,69 s 47,09 s 24,49 s 25,16 s 24,63 s 29,70 s 29,44 s Ensiharvennus .. .. .. Hankintahinnat 63,44 s 62,67 s .. Lähes neljännes yksityismetsistä – noin kolme miljoonaa hehtaaria – kuuluu pinta-alaluokkaan 50–100 hehtaaria. Hankintahinnat 73,95 s 73,42 s 63,54 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,72 . .. 19,74 s .. Alueellisesti puolet osallistumattomasta alasta tulee Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista”, Niskanen summaa. Ensiharvennus .
”Kyllä metsätalous on hyvin kilpailukykyinen. Puumarkkinoiden näkökulmasta merkittävää on, että se vie puuta kansainvälisille markkinoille: Portugaliin, Espanjaan ja Kiinaan. Tuotollaan se haastaa kaupalliset metsärahastot. Vuosittain hakataan noin 10 000 kuutiometriä puuta. Kilpailu nostaa puun hintaa Uruguayssa Eukalyptuskuitupuun kantohinta kohoaa 35-40 euroon kuutiolta. • Vältä taimikon turhaa siistimistä, anna myös sekametsälle mahdollisuus. Vaikka sellufirmat hallitsevat puukauppaa, monet pienemmät pelurit takaavat, että puukaupassa on riittävästi kilpailua. Metsäpinta-alan kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaana. Vuoden yhteismetsä tuottanut huiman lisäarvon Lapin yhteismetsä on kasvattanut metsäalaansa määrätietoisesti. Hakkuutähteet korjataan hakkuualalta, mutta alempiarvoiset kuidut myyjä pitää itsellään. Jos ne haluavat puuta, niiden pitää maksaa sama tai enemmän kuin FAS”, sanoo FAS:n toimitusjohtaja Nelson Ledesma. ”Metsän sijainti ja puulaji vaikuttaa kantohintaan, koska me vahdimme hintaa satamaan toimitettuna. Ihan kelpo kantohinta sellupuusta, varsinkin kun Uruguayssa päätehakkuu tehdään joka kymmenes vuosi. Vertailulaskelman perusteella parhaan ja heikoimman tarjouksen ero oli yli kymmenen prosenttia. Kansainvälisille markkinoille Eukalyptus viedään hakkeena. • Tee tai teetä taimikonhoito, jossa puun kasvua haittaava vesakko raivataan. Alku usein hankalaa – myös puuntaimella! Älä jätä puuntaimia oman onnensa nojaan, ensimmäiset vuodet ratkaisevat. Ne estävät puukaupan mahdollisen kartellin tässä maassa”, sanoo Uwe Sedelmayor, yksi puun vientikauppaa harjoittavan FAS:n asiakkaista. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen, ja hakkuu tehdään todennäköisesti tulevana kesänä. Osuuden arvo on yli kaksinkertaistunut reilussa 10 vuodessa sadasta eurosta 229 euroon. Määrä on puolisen miljoonaa kuutiota vuodessa, joten laivoja lähtee keskimäärin kerran kuussa. Reilussa kymmenessä vuodessa Lapin yhteismetsän metsäomaisuus on kasvanut noin 6 300 hehtaariin. • Alkuvuosina poista taimia tukahduttava heinäkasvillisuus. 14.4.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA PEKKA MUUTTOMAA UPM:N uusi sellutehdas Uruguayssa odottaa enää käynnistyslupaa, joka on luvassa lähiviikkoina. Samaan aikaan eukalyptuksen hinta on ollut nousussa. Metsään.fi-palvelussa on metsäsi tiedot, töille tekijöitä ja mahdollisuus hakea kemera-tukea taimikonhoitoon. ”FAS ja muut välittäjät ovat meille taivaan lahja. Näin ollen UPM:n ja Montes del Platan pitää sopeuttaa metsänomistajille maksamansa hinnat kansainvälisiin hintoihin. Varsinais-Suomessa solmittiin maaliskuussa kaupat 5,5 hehtaarin suuruisesta havupuuvaltaisesta päätehakkuuleimikosta. Sen ansioiksi todettiin selkeä, dokumentoitu kasvustrategia. Valinnasta kerrottiin Yhteismetsäpäivillä maaliskuun lopulla. Kaikkiaan Lapin yhteismetsällä on noin 140 osakasta. Yhteismetsän puuvarat ovat vajaat 400 000 kuutiometriä ja kasvu noin 14 000 kuutiota vuodessa. Havupuuleimikko kaupaksi runkohinnalla Leimikko: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuuleimikko. Viime vuonna myös UPM toi kolme laivalastia eukalyptusta tehtailleen Suomeen. Sedelmayor on pyytänyt tarjouksia myös muun muassa UPM:lta, mutta koska matka tehtaille on pitkä, FAS on tarjonnut parasta hintaa. Tavoitteessa on onnistuttu. Eukalyptus globuluksesta hinta on 35–40 euroa kuutiolta”, hän pyörittelee. Tarjoukset pyydettiin ja saatiin viideltä ostajaehdokkaalta. metsakeskus.fi Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Jos karjatalouden suhteellinen tuotto on 100, niin metsällä se on 400 – maatalous jää hieman metsästä”, Uwe Sedelmayor selittää. 10089_.indd 14 10089_.indd 14 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. Kaikkiaan eukalyptusta viedään noin 1, 4 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 10 prosenttia koko korjuumäärästä. FAS hallinnoi 25 000 hehtaarin eukalyptus-plantaaseja ja hoitaa sen lisäksi erään rahaston omistamien 25 000 hehtaarin plantaasien puukaupan. Sijainti: Varsinais-Suomi Ostaja: Metsäyhtiö Hakkuukertymä: noin 1 500 m 3 (arvio) Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € kuusiainespuu (runkohinta) 820 75,20 61 664 mäntyainespuu (runkohinta) 520 73,00 37 960 koivutukki 20 56,00 1 120 koivukuitu 40 29,00 1 160 muut 80 jää myyjälle hakkuutähde 4 200 Yhteensä 1 480 106 104 ARGENTIINA BRASILIA URUGUAY Atlantin valtameri Montevideo 80 km Fray Bentos (UPM) Paso de los Toros (UPM ) Montes del Plata MIKKO RIIKILÄ LAPIN yhteismetsä on valittu Vuoden yhteismetsäksi. Vuonna 2011 perustetulla Lapin yhteismetsällä on ollut määrätietoinen tavoite kasvattaa metsäalaansa ja kasvattaa osakkaidensa osuuksien arvoa. Tarjouskilpailun voittanut ostajaehdokas osti kuuset ja männyt runkohinnalla, mutta koivun osalta tukkija kuitupuu on hinnoiteltu erikseen. ”Me olemme Uruguayn linkki kansainvälisille markkinoille ja hintoihin. Lisäksi se omistaa Inarin, Kuusamon, Sallan, Kemijärven ja Varejoki-Sivakkajoki-Kätkävaaran yhteismetsien osuuksia
• Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet 10089_.indd 15 10089_.indd 15 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. Lisätietoja: yara.fi/yarasuna yara.fi/metsa Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Miksi valita YaraSuna-lannoite. • YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen
Metsät liittyvät kaikkien paneelien työhön, mutta nimensä mukaisesti Metsäbiotalouden paneelilla on niihin kaikkein laajin näkökulma. Tehokkainta on, kun metsänomistajat voivat valita metsänkäsittelymenetelmä kohteen ja tavoitteidensa mukaan. Sitä ennen tutuksi ovat tulleet Ilmasto-, Luontoja Kestävyyspaneelit, jotka kokoavat yhteen eri tieteenalojen asiantuntijoita. Juuri ennen vaaleja paneeli julkisti teesinsä seuraavalle nelivuotiskaudelle. SA M I KA RP PI N EN ”Lappeenrannassa huollettiin heikkoon kuntoon päässyttä tuulihaukan pesälaatikkoa.” LASSE KOKKO UUDELLA HALLITUKSELLA on edessään suuria metsäpoliittisia päätöksiä, mutta saatavilla on myös vankkaa asiantuntemusta ratkaisujen pohjaksi. Monimuotoisuuskaan ei edistyisi, kun kuusikot altistuisivat juurikäävän tuhoille ja vahvistuisivat yhden puulajin metsinä. Tuoreita metsänomistajien ottamia kuvia luonnon monimuotoisuudesta löydät osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat. Laserkeilaustiedon avulla voi suunnitella esimerkiksi suometsien kunnostamista tai Metso-kohteiden sijoittamista alueille, missä on mahdollista vaalia sekä luonnon monimuotoisuutta että hiilensidontaa. Tästä hyvä esimerkki on ajatus edistää jatkuvan kasvatuksen menetelmää säätämällä, että tietty osuus hakkuista on oltava sitä. Metsänomistajia teeseissä ei mainita, mutta ilman heitä ei voi onnistua. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Vahvasti kuulostaa, että valmisteilla olevien uusien säädösten myötä metsänomistajien päätäntävalta omasta metsäomaisuudesta kapenee ja siirtyy vieraisiin käsiin. Tähän peilaten kovin negatiivissävytteisenä käy nykyinen keskustelu metsätalouden ympärillä. Hallitusneuvotteluja vetävälle kokoomukselle teeseissä on mieluisia sanoja kuten kustannustehokkuus. Keskustelin vasta paikallisen metsäsijoittajan kanssa. LISÄÄ TEHOA 10090_.indd 16 10090_.indd 16 7.4.2023 11.41 7.4.2023 11.41. Miten on mahdollista, että olemme unohtaneet puujalat, joilla olemme seisseet vuosikymmenet ja joilla on turvattu hyvin pitkälti nykyinen hyvinvointi, syrjäisemmillä seuduilla suorastaan elämisen mahdollisuus. Se yhdistyy paitsi puuntuotantoon myös luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä johtaisi tehottomaan puuntuotantoon, kun hakkuupinta-alaa olisi kasvatettava. Paraskaan tiedepaneeli ei voi neuvoa, mitä pitää tehdä, mutta tutkijat osaavat kertoa, mitä tiedetään jatkuvasta kasvatuksesta tai digitaalisten menetelmien soveltamisesta. Hallittu omistajanvaihdos edesauttaa metsätalouden rattaiden pyörimistä, Anne Harju kirjoittaa. 14.4.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Syyllisyys niin hiilinielujen kuin luonnon monimuotoisuuden häviämisestä kumotaan metsänomistajien ja metsäteollisuuden niskaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että työtä tehdään myös talousmetsissä ja toimitaan tehokkaasti. VANHAN HALLITUKSEN into ohjata metsien käyttöä sääntelyllä ja kielloilla ei ollut tehokasta. Metsäbiotalouden tiedepaneeli aloitti äskettäin toimintansa. Politiikka ei saa ohittaa biologiaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE METSÄ ON AINA TAANNUT meille niin lämmön, leivän kuin turvallisen tulevaisuuden. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että huolehditaan tiedon välittymisestä metsänomistajille. METSÄBIOTALOUDEN TIEDEPANEELI muistuttaa, että uusi tekniikka auttaa valitsemaan täsmätoimet. Hänen metsänsä ovat hyvin hoidetut ja hakkuita tehdään ajallaan. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tiukasti omaan suojeluun otettuja alueitakin METSÄNOMISTAJIEN USKOA ON VAHVISTETTAVA Perinteinen metsänomistaja on hyödyntänyt metsäomaisuuttaan mieluummin säästellen kuin ahnehtien, Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Anne Harju kirjoittaa
Siis suhde pinta-ala/tuotos on huippuluokkaa. Turhan usein osakkaita on ties monennessa polvessa ja missä lie Ruotsissa ja Australiassa. Viime vuosina sijoitusyhtiöt ovat tasaiseen tahtiin hankkineet metsiä omistukseensa. Lapissa yhtiön puunhankinnasta vastaavalta kuultua, että kuolinpesien metsänomistukselle pitäisi tehdä jotain, vaikka lainsäädännön kautta. Hoitamattomalle tilalle oli muodostunut lahopuustoa ja myynti valtiolle suojelualueeksi kiinnosti – jaetaan rahat ja toivotetaan hyvät jatkot. Päätäntävalta näissä kasvottomissa metsänomistajissa voi yllättäen olla kovin kaukana alkuperäisestä ja muuttaa koko paikallista kulttuuria metsien hyödyntämiseen. Ne ovat harvoja hetkiä, kun vähennykset ovat käytössä eivätkä ratkaise kokonaiskannattavuutta.” Perko Verkkokeskustelu: Miten kannattavuutta mitataan. ANNE HARJU KIRJOITTAJA ON SALLAN YHTEISMETSÄN TOIMINNANJOHTAJA. Hänen kantavana ajatuksenaan on, että metsää tai luontoa ei voi omistaa, se on meillä vain lainassa. Jotenkin tuntuu, että palstalla keskustelevat säkenöivät täyttä pöljyyttä, vai onko se jotakin outoa rakettitiedettä, jota en ymmärrä.” Tomperi ”Kannatan käytännönläheisiä juttuja kannattavuuden mittaamisesta.” A.Jalkanen ”Samaa mieltä A.J:n kanssa. Saattaapa joku nähdä kysynnän ja tarjonnan kohtauttamisessa kaupallista potentiaaliakin. Fiksummat tietysti osaavat tuota myös laskea, ja sitä laskentoa voisi avata lukijoille.” Pihkatappi ”No tämmöisille toukohousuille kuin minä pitäisi olla ihan perusyksinkertaisia esimerkkejä. Tuottoa tavoitellaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, vaan hyvinkin luontoa kunnioittaen. Esimerkiksi hehtaarin taimikko, miten se kehittyy eri hoitotöiden ansiosta tai sitten hoitamattomuuden takia.” Puuhastelija ”Ehkä on parempi, että metsänomistajat eivät laske puun tuotannon kannattavuutta eivätkä osaa sitä laskea. Metsien maksimaalisen tuoton tavoittelu ei ole hänelle pääasia. Olin hiljattain kokouksessa, jossa pienen yhteisomistustilan osakkaat pohtivat mitä tehdä. Tuleeko tuplat tai onko tuotto sijoitettuun pääomaan nähden kolmin-nelinkertainen. Ja paranee vähän onnellakin, kun lehtipuu on noussut arvossa koko ajan huikeasti ylöspäin.” Jees H-valta ”Myös minun mielestäni lehden olisi syytä perehdyttää lukijat kannattavuuslaskentaan. Nämä insinöörihöpinät vähemmälle. Onhan siellä lehdessä vaikka mitä asioita käsitelty. Seuraava sukupolvi voi nähdä metsät jopa tuottamattomana riesana, jota ei haluta ottaa vastaan. Pohjois-Suomeen on metsänomistajien onneksi investoitu metsäteollisuuteen viime vuosina reippaasti. METSÄTILOJEN AKTIIVISENA pitämiseen tarvitaan niin päättäjiltä kuin metsänomistajilta aktiivista otetta. Kuolinpesiin vuosikymmeniksi hoitamattomiksi jäävistä metsistä eivät hyödy metsänomistajat, ei aluetalous, ei metsäteollisuus eikä lopulta ilmastokaan taantuvan hiilinielun myötä. i Oletko tehnyt hakkuita kirjanpainajan takia. MIKKO HÄYRYNEN Hyvä paha hoitamattomuus ”Voisiko Metsälehti tehdä jutun siitä, miten kannattavuutta lasketaan, tarkastellaan ja vertaillaan. Tuskin sijoitusyhtiöt metsiä tappiokseen hankkivat. Vaihtoehtona myös metsien liittäminen yhteismetsiin takaisi ammattimaisesti hoidetun aktiivisen metsätalouden. FSC edellyttää, että viisi prosenttia kasvullisesta pinta-alasta jätetään käytön ulkopuolelle. Suurin porukka on heitä, joilla tila on perintönä tullut tai sisarustenkaupoissa jaettu. Usein siihen riittää jo muutama vuosi. MUUTAMA havainto sieltä täältä. Tilaa on jätetty metson pitää soitimiaan, samalla takametsien hakkuita on säästelty pahan päivän varalle. Aktiivisen metsänomistajan toimesta metsät hoidetaan ajallaan, hiilinielut pysyvät kasvussa, teollisuuden puuhuolto turvataan ja metsänomistajakin saa tuoton sijoitukselleen. 10090_.indd 17 10090_.indd 17 7.4.2023 11.41 7.4.2023 11.41. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 59% Kyllä 41% metsistä löytyy. Saattaisivat metsät mennä myyntiin, jos aletaan tehdä vertailua siitä, missä pääomat tuottavat parhaiten.” Tolopainen ”Metsä-alalla kannattavuuden laskennasta yritetään tehdä rakettitiedettä vaikka muissa sijoituskohteissa se tuntuu olevan helppoa: sijoitetun pääoman tuotto.” Panu ”Muutaman vuosikymmenen aikajakso on jo aika hyvä määrittämään kannattavuuden. METSÄ ON VARMIMPIA sijoituskohteita. 14.4.2023 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EE RO SA LA Uusi kysymys: Vaikuttaako korjuukalusto puunmyyntipäätökseesi. Moni metsänomistaja allekirjoittaa varmasti tämän ajatuksen. Investointien raaka-ainevirtojen turvaamiseksi on kannustettava metsänomistajia hoitamaan metsiään ja siirtämään tätä uskoa myös seuraaville sukupolville. Ovatko metsänomistajat unohtaneet metsiensä potentiaalin. Näin ollen sitä pitää kunnioittaa ja hoitaa kuten lainakamppeita yleensä, paremmin kuin omaa ja luovuttaa metsä seuraavalle sukupolvelle entistä paremmassa kunnossa. Harmittavan usein metsänomistajat tuntuvat tämän unohtavan. Uudelta hallitukselta tarvitaankin eväitä, miten luodaan metsänomistajiin uskoa metsätalouden jatkuvuudesta ja kannattavuudesta tämän kovin negatiivisen keskustelun keskellä. Perinteinen metsänomistaja on hyödyntänyt metsäomaisuuttaan mieluummin säästellen kuin ahnehtien. Aina kun puhutaan investoinneista, täytyy kannattavuutta jotenkin pohtia. Usein on ja tinkimättä yhtään metsänhoidosta. Tästä huolimatta metsätalouden raaka-aineen saatavuus alkaa olla kriittinen koko yhteiskunnan kannalta. Mielestäni olen omilla toimillani saanut tehokkuuskertoimen huippuunsa. Kuuntelin tikan koputusta, että tämäpä lyö pontevasti, ja sehän oli valkoselkätikka! Summa summarum. Hiihtelin kevättalven kirkkaudessa Perämeren rannoilla ja poikkesin autioon saareen, josta vuosikymmenten takainen myrsky oli hävittänyt mökin. Toisilla on suojeltuneita metsiä ja toisilla suojelutarpeita. Suomen metsät tuottavat puuta nyt enemmän kuin koskaan. Samalla kuultua, että FSC-puuta kaivataan lisää. Luontoa voi suojella ja se voi suojeltua. Maatalouden sukupolvenvaihdosten tapaisia kannustimia tarvitaan myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseen. Siihen mutu-tuntuma riittää hyvin.” Jovain ”Metsänkäytön/myynnin kannattavuus pitää erottaa metsätila-joppareista. Hallittu omistajanvaihdos sukupolvelta toiselle edesauttaa metsätalouden rattaiden pyörimistä tasaiseen tahtiin. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti
Hirven syömä alikasvosmänty istutuskuusikossa. Maaliskuun lopun takatalvi toi Salon Kiskoon uuden lumivaipan, mutta nietoksista huolimatta taimikoista erottui olennaisin. Tukkimiehentäit lisääntyvät tuoreissa havupuiden kannoissa. Joka taimen tyvellä ei tarvitse vierailla.” Parhaimman käsityksen taimikon kehityksestä ja hoidon tarpeesta saa, kun uudistusalalla pyörähtää vuosittain ja samalla voi kävellä läpi koko metsätilan. Alueneuvoja Juhani Suni laskee, paljonko taimia on hehtaarilla. Istutustaimikkoon on hyvä suunnata heti istutusta seuraavan vuoden keväällä, viimeistään pari vuotta istutuksen jälkeen. Siitä saa yleiskuvan ja tuntuman. Poikkeuksena ovat vasta uudistetut heinittyvät alat, joissa heinät herkästi kaatuvat tainten päälle. Tällöin metsässä on helppo kulkea ja erottaa taimet eikä hyönteisiä vielä ole kiusaksi asti. Tässä kylvetyssä 8–9-vuotiaassa männyntaimikossa taimia oli 4 800 ja varhaisperkaus ajankohtainen. Katse latvoihin ja tyviin Taimikoissa kannattaa ensimmäisenä tarkastaa mahdolliset tuhot. ”Taimikko kannattaa kävellä halki. 10091_.indd 18 10091_.indd 18 7.4.2023 11.44 7.4.2023 11.44. Pienten havupuun tainten merkittävin tuholainen on tukkimiehentäi. Pahimmillaan kuori syödään ympäri ja taimi kuolee. Me lähdimme Metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Juhani Sunin matkaan tarkastamaan taimikoita. Näissä taimikoissa kannattaa käydä syksyllä ennen lumien tuloa ja vapauttaa heinän alle jääneet taimet. Pieni kärsäkäs kuoriainen nakertaa teräväreunaisia epämääräisen muotoisia syöntilaikkuja taimen kuoreen. Koska mänty ei kuulu kuvion varsinaiseen kasvatetavaan puustoon, lasketaan tämä hirven normaaliksi syönniksi, ei tuhoksi. ”Etenkin metsätähdekasan viereen perustettu taimikko on risKATSEET TAIMIKOIHIN Keväällä lumien sulettua on oikea hetki käydä tarkastamassa taimikoista tuhot ja hoitotarve. Paras hetki taimikon tarkastukselle on, kun maa on jo lumeton ja heinäkasvillisuus vasta tekee tuloaan. Etelässä huhti-toukokuu on hyvää aikaa käydä taimikot läpi, Pohjoisessa aavistuksen myöhemmin. Kylvötaimikko tulee käydä katsomassa viimeistään 3–5 vuotta kylvöstä. ”Tärkeintä on tarkistaa tuhot ja miettiä hoidon tarve”, Suni kertoo. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 14.4.2023 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KEVÄÄLLÄ on aika jalkautua taimikoihin
Hoitamattomuus suurin riski Suni pyörähtää männyntaimikossa ja laskee taimitiheyden. Mikäli tyvi on ympäriinsä syöty, on taimi menetetty. KÄY taimikossa säännöllisesti 2. ”Tämä taimikko on ihan kehityskelpoinen, mutta kyllä minä taimikon varhaishoitoa jo suosittelisin.” Taimia on turhan tiuhassa ja koivut uhkaavat piiskata männyntainten latvoja. ”Olen pitänyt rajana kuuttasataa tainta. Tälle kylvetylle 12-vuotiaalle männyntaimikolle Juhani Suni suosittaa taimikonhoitoa tulevalle kesälle. Kun taimimäärän kertoo kahdellasadalla, saa laskettua tainten määrän hehtaarilla. Seppo Samuli TAIMIKON TARKASTUKSEEN 1. Alle tuhat tietää täydennystä Taimikon tarkastukseen on hyvä ottaa mukaan mittakeppi. Metsäkeskukselta on mahdollista hakea hirvituhokorvausta, mikäli kasvatettavasta puustosta vähintään yksi kolmasosaa on tuhoutunut. METSÄSTÄ 14.4.2023 Metsälehti.fi 19 ”Jos taimia on alle tuhat kappaletta hehtaarilla, olisi hyvä täydentää.” ki, sillä pihkantuoksu houkuttaa hyönteisiä”, Suni kertoo. Sen latva on taitettu ja syöty. Tarkastettavassa arviolta 8–9-vuotiaassa kylvömännikössä, ei näy metsämyyrän syöntiä, ja peltomyyrälle taimikko on jo turhan suurta. Sopivan väljässä taimikossa mahtuisi kävelemään kädet levällään. Hirvi oli katkonut rauduskoivun ja syönyt sen latvan. Pienissä alle puolimetrisissä taimikoissa myös peltomyyrä on saattanut syödä lumen alla kuorta taimen tyveltä. Kuokka on myös hyvä apu, mikäli yöpakkasten aikaansaama rouste on nostanut hienojakoisilla mailla tainten juuripaakkuja ylös. Kylvön jälkeen taimikkoa on mahdollista täydentää istutustaimilla noin kahdesta viiteen vuotta kylvöstä. ”Jos taimia on alle tuhat kappaletta hehtaarilla, silloin olisi hyvä täydentää”, Suni arvioi. TÄYDENNÄ tarvittaessa 4. Nykysuositusten mukaan taimikkoon tulisi jättää vähintään kymmenisen prosenttia lehtipuustoa. Se on hiukan vantterampi heiniä vastaan.” Suni suosii täydennysistutuksessa kuokkaa, jolla voi samalla raapaista enimmät pintakasvillisuudet pois. ”Kaksivuotiasta kuusta suosittelen täydennysistutukseen varsinkin, jos on pari vuotta vanha muokkausjälki. Kylvötaimikossa taimia tulisi olla noin viisituhatta hehtaarilla. Nämä latvansa menettäneet puut kasvatetaan kuiduksi ja poistetaan ensiharvenVINKIT 10091_.indd 19 10091_.indd 19 7.4.2023 11.44 7.4.2023 11.44. Tästä aiheutuu lähinnä kasvutappiota. Jotta täydennysistutus aukkoisessa kylvötaimikossa tai tuhon jäljiltä onnistuu, tulee taimikkoon mennä ajoissa. Tässä alle kymmenvuotiaassa taimikossa koeala kertoo taimimääräksi 4 800. Jos taimikkoon tullaan ensimmäisen kerran vasta kymmenen vuoden päästä ja taimet ovat ehtineet jo hujahtaa kolmi-nelimetrisiksi, ollaan jo myöhässä. Istutustaimikoissa täydennysistutus pitää tehdä viimeistään kahden kolmen vuoden kuluessa istutuksessa. Nykyään hirvituhoja lukuun ottamatta tuhotaimikoiden uudelleen metsitys on metsänomistajan kontolla. Lumi on katkonut latvoja. Muut tuhot korvaa ainoastaan metsävakuutus. Jos sen alle menee, joudutaan uudestaan muokkaamaan maat ja istuttamaan. Maanmuokkauksen ja uudelleen istuttamisen hintalappu on yli 1 500 euroa hehtaarilta, mikä on nostanut kynnystä aloittaa alusta. ARVIOI hoitotarve ja hoida ajoissa. UUSIKSI ANI HARVOIN ”Aukkopaikkoihin jättäisin raudusta. AIKAISEMMIN valtiolta sai luonnontuhon metsitykseen ilmaiset taimet ja työkustannusavustuksen. Nyt taimia on 8 000 hehtaarilla ja 2/3 joutaa nurin. Jos olisi viisi metriä lähimpään mäntyyn, sitten voi jo jättää lehtipuutakin.” Taimikossa on tärkeää käydä säännöllisesti, sillä hoitamattomuus on merkittävimpiä syitä, miksi uudistaminen epäonnistuu. Metsämyyrä puolestaan kiipeää isommankin taimen latvaan ja syö latvasilmun. Nelimetrisen ongenvavan kanssa on hyvä pyörähtää taimikossa ja laskea ympyrän sisään mahtuvat taimet. Varhaisperkauksessa jätettävien lehtipuiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Jos kasvatettavasta puustosta yksi kolmasosa olisi tuhottu, kannattaisi hakea hirvituhokorvausta. TUTKI tuhot 3. EteläSuomessa istutustaimikossa varhaishoidon tarve saattaa koittaa jo viiden vuoden kuluttua uudistamisesta. ”Jos tällaisia on 600–700 hehtaarilla 2 000 taimen taimikosta, silloin korvauskynnys ylittyy. Kannattaa soittaa meille ja voimme tehdä hirvivahinkoarvion”, Suni kertoo. Taimikko on säästynyt myös lumituhoilta ja hirvituhoakin on vain yhdessä rauduskoivussa. Varmaan suhteessa huonompia taimikoita jätetään, mitä aikaisemmin”, arvioi alueneuvoja Juhani Suni
Nyt se alkaa olla jo kasvuPUUHAA ELÄKEPÄIVIKSI Vesa Moilanen osti täysin hoitamattoman metsätilan ja laittoi sen kuntoon. Pääasiassa metsätla on kuitenkin harrastus, jonka rooli tulevina vuosina kasvaa. ”Ostaessa se tuntui kyllä kalliilta, mutta kun tein ensimmäisen puukaupan, aloin ajatella, että ihan hyvä sijoitus se on ollut.” Kuin ei olisi töissä Seuraavaksi piti hankkia raivassaha ja nykyaikaiset metsurin varusteet. Keskusta-asunnon hinta oli vuosien saatossa noussut ja myynnistä jäi sen verran, että sillä saattoi tarjota 36 hehtaarin hoitamattomasta metsätilasta. Tilalle tullessa mukana on pitänyt tähän asti olla raivaussaha. Rovaniemen keskustasta viitisentoista vuotta sitten hankittu asunto oli myyty, ja Moilanen oli muuttanut avovaimon kansVesa Moilasesta tuli metsänomis taja vuonna 2015. ”Raivaukset on nyt tehty. Tuolloin pohjoisen puun kysyntä oli vähäistä eikä näköpiirissä ollut uusia laitoksia. ”Kyllä se ensimmäisellä käyntikerralla näytti siltä, että ei sitä oltu hoidettu. Tai ainakin Vesa Moilanen toivoo niin. kunnossa.” Osa kuvioista oli niin tiheitä, etteivät ne enää edes kasvaneet. Muutama vuosi sitten he viimein päättivät myydä kaiken. Silloin Moilanen muistuttaa, että mittauksia tarkastetaan säännöllisesti ja epätarkkuuksiin puututaan. Joitakin hän oli käynyt katsomassa, mutta nyt olivat kaikki olosuhteet oikeat. Ihan oma metsälampi. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 14.4.2023 20 Metsälehti.fi ROVANIEMI AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVAT SIELLÄ se kimmelsi. Moilanen taas oli haaveillut metsätilan hankinnasta jo jonkin aikaa. Hinnaksi muodostui lopulta 10 000 euroa suurempi summa kuin metsävaratiedon perusteella oli arvioitu muutamaa vuotta aikaisemmin. ”Kun minä pian jään eläkkeelle, niin en usko, että tuolla kerrostalossa viihdyn.” Otolliset olosuhteet ostoon Tilaan kuuluu myös rakennuksia, joista omistajat olivat muuttaneet Ruotsiin vuosikymmeniä sitten. Toisella puolella tilaa solisi puro, josta saattaisi vielä napata tammukan. Moilanen on tehnyt tilalta myös polttopuita myyntiin vuosittain. Sen verran hoitamattomaksi Kemijärvellä sijaitsevan palstan männiköt olivat vuosien varrella jääneet. Muut metsänomistajat kyselevät Vesa Moilaselta usein, miten hyvä on hakkuukoneiden mittatarkkuus. Vaikka metsätila lampineen ja puroineen on hankittu jo vuonna 2015, sen omistaja ei ole vielä ehtinyt kalastusvälineiden kanssa tarkistamaan arveluja purotaimenen oleilusta virrassa. Nyt nekin näyttävät elpyvän. Oli paljon vesakkoa. Nyt olisi tarkoitus harvennella koivikoita.” sa asumaan isompaan. Tarjous osui kohdilleen, ja niin Moilasesta tuli metsänomistaja. Siitä asti Moilanen on taittanut 10092_.indd 20 10092_.indd 20 7.4.2023 11.46 7.4.2023 11.46. Tumma ja syvä