Metsälehti 7/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HUHTIKUUTA 2023 . Mistä se kertoo. LOKAKUUTA 2021 . NRO 7 . NRO 18 Useita suomalaissahoja on viime vuosina siirtynyt itävaltalaiseen omistukseen. PERUSTETTU VUONNA 1933 10084_.indd 1 10084_.indd 1 7.4.2023 11.18 7.4.2023 11.18. Sivut 8–11 ALPPIMAA SAHAOSTOKSILLA PERJANTAINA 14. TORSTAINA 7
NRO 18 Useita suomalaissahoja on viime vuosina siirtynyt itävaltalaiseen omistukseen. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/22) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. HUHTIKUUTA 2023 . Niin ikään Ruotsissa valmistettuja Vimek-pienmetsäkoneita maahantuovan Powerforest Oy:n Atso Viitanen kertoo samansisältöistä tarinaa. Pienillä metsäkoneilla tarkoitetaan 5–10 tonnin painoisia hakkuuja ajokoneita – ei siis mitään mönkijäluokan koneita. ”Aloimme saada yhteydenottoja vuodenvaihteen tienoilla, kun keskustelu ensiharvennusten laatuongelmista alkoi”, kertoo Ruotsissa valmistettavia Malwa-metsäkoneita maahantuovan Zerti-forest Oy:n toimitusjohtaja Panu Torniainen. Sivut 8–11 ALPPIMAA SAHAOSTOKSILLA PERJANTAINA 14. NRO 7 . Nyt helmi-maaliskuussa olen nyt tehnyt 15 tarjousta.” Viitasen mukaan Suomessa on PIENTEN METSÄKONEIDEN KAUPPA ON HARVENNUSKRIISIN VOITTAJA Harvennusten laadusta kiistellään yhä, mutta pienten metsäkoneiden kauppiaat korjaavat jo hyötyä kohusta. Kuva: Kimmo Rauatmaa MIKKO RIIKILÄ HARVENNUSTEN väitetyt laatuongelmat samaan aikaan kohonneiden kuitupuun hankintahintojen kanssa ovat pitäneet pienten metsäkoneiden kauppiaat kiireisinä. 10085_.indd 2 10085_.indd 2 7.4.2023 11.21 7.4.2023 11.21. AJANKOHTAINEN / UUTISET 14.4.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Kisa kuitupuusta kiristyy edelleen ›› 4 MTK-johtaja lähettää terveisiä hallitusvääntöön ›› 6–7 METSÄSTÄ Aika suunnata taimikoihin ›› 18–19 Stihl uudisti akkusahojaan ›› 22–23 Yläharvennus voi lykätä päätehakkuuta ›› 24 PILKKEITÄ Islanninhevonen kantaa hellästi ›› 28–29 Lusto kymmenen vuoden ikäinen ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. Kiinnostusta reilun kahden metrin levyisille hakkuuja ajokoneille on tullut niin metsänomistajilta kuin korjuuyrittäjiltäkin, jotka haluavat laajentaa korjuupalveluiden tarjontaa myös pienten koneiden suuntaan. ”Vuosittain olen tehnyt tavallisesti 5–10 tarjousta. PERUSTETTU VUONNA 1933 Kimmo Rauatmaa Pölkky Oy Kajaanin sahoineen on yksi itävaltalaiseen omistukseen siirtyneistä yhtiöistä. ”Tämän vuoden puolella olen tehnyt 13 tarjousta koneista. Mistä se kertoo. LOKAKUUTA 2021 . Kauppoihin asti niissä ei vielä tämän vuoden puolella ole edetty”, Torniainen kertoo
10085_.indd 3 10085_.indd 3 7.4.2023 11.21 7.4.2023 11.21. ”Korjuukonsepti ei hevin muutu” Myös harvennuksille sopivia hakkuu ja ajokoneita valmistavassa Sampo Rosenlewissä kiinnostuksen kasvu on huomattu. Keskustelu harvennusten laadusta teettää lisätyötä puunostajille. Sekä metsänomistajat että yrittäjät ovat kyselleet koneita”, kertoo toimitusjohtaja Jari Konttila. ”Laajennamme hallejamme kesällä ja samalla osien valmistukseen haetaan alihankkijoita.” Jarcrac on tänä vuonna löytänyt yhteistyökumppanit myös Ruotsista ja Kanadasta, jonne ensimmäisiä koneita on jo toimitettu. KIPERIÄ KYSYMYKSIÄ HARVENTAJILLE METSÄTEOLLISUUS on kyseenalaistanut Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemän selvityksen tulokset teettämiensä tarkastusmittausten perusteella. Kevätaurinko näyttää innostavan moottorisahaja hakkuuvarustekaupoille. Samaan aikaan metsäyhtiöissä ja metsänhoitoyhdistyksissä ohjeistetaan ja koulutetaan omaa väkeä ja korjuuyrittäjiä entistä tarkempaan laadun tekemiseen ja valvontaan. ”Pitkäaikaiset yhteistyökumppanimme tietävät korjuujälkemme, heitä harvennuskorjuun laatu ei askarruta”, sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Pekka Jokinen. ”Metsäkeskuksen arvioimismenetelmässä on selkeitä puutteita ja menetelmä tulee saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi”, vaatii Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. MIKKO RIIKILÄ Kiinnostus koneisiimme alkoi viritä viime vuoden lopulla, kertoo Jarcracin toimitusjohtaja Jari Konttila. Nyt tarjouspyyntöjä tulee solkenaan. Varsinkin harvoin puuta myyvät metsänomistajat, joilla ei ole omia havaintoja harvennuskorjuusta, ovat epäileväisiä ja toivovat pieniä metsäkoneita. Ajokoneena sen kantavuus on kuusi tonnia. Sampo-metsäkoneiden myyjä Ahti Sormunen ei silti usko nopeisiin käänteisiin puunkorjuussa. ”Kiinnostus alkoi viritä viime vuoden lopulla. ”Vuoden alku oli odotettua rauhallisempi, mutta viime viikkojen kuluessa on ollut havaittavissa markkinan selvää piristymistä”, kertoo Husqvarnan Suomen myyntipäällikkö Tuomas Kuivamäki. Esimerkiksi Metsä Group on lisäksi muuttanut ohjeistustaan niin, että pieniläpimittaisimpien puustojen harvennuksen jälkeisiä tavoiterunkolukuja nostetaan suositusten alarajalta hieman korkeammaksi. Jarcrac valmistaa 30 konetta vuodessa, ja tämän vuoden tuotanto on jo Konttilan mukaan myyty. ”Ensi syksynä esittelemme Suomessa Vimekin uuden 870-mallin ajokoneen, jonka kantavuus on seitsemän tonnia ja leveys 2,1 metriä.” Ranualaisvalmistaja lisää tuotantoaan Harvennuksen laatuhaasteet on huomattu myös Ranualla, jossa Jarcrac Oy valmistaa teloilla tai pyörillä liikkuvia Jarcrac Magna Pro -koneita. ”Keskusteluita on käyty enemmän kuin pitkään aikaan, mutta koneiden myyntimäärä ei vielä ole kohonnut.” Pitkän uran metsäkonealalla tehnyt Sormunen näkee, että puunkorjuuta hallitsevat metsäteollisuusintegraatit eivät hevin lähde uudistamaan korjuukonseptiaan. Niiden mukaan harvennusten laatu osoittautui paremmaksi kuin Metsäkeskuksen samoilla työmailla totesi. UUTISET 14.4.2023 Metsälehti.fi 3 PIENTEN METSÄKONEIDEN KAUPPA ON HARVENNUSKRIISIN VOITTAJA ”Nyt tarjouspyyntöjä tulee solkenaan.” SA M I KA RP PI N EN tällä hetkellä kymmenkunta Vimekin konetta. ”Korjuun laatuun varmasti kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, mutta en usko radikaaliin muutokseen.” Keskustelu harvennusten laadusta ja kuitupuun hankintahinnan nousu näkyvät myös moottorisahakaupassa
Niin suureen kysynnän kasvuun ei ollut varauduttu”, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta. ”Useampi vastaajista mainitsi, että kysyntää olisi ollut suuremmille määrille, mutta polttopuut loppuivat kesken. ”Täällä on paljon soitten ja vesistöjen reunametsiä, jotka pitää muutenkin jättää käsittelyjen ulkopuolelle.” Metsä Groupin FSC-lisä on noin 1,2 euroa ainespuun kuutiolle. UPM:n puunhankinnan laajeneminen Lappiin lisää kilpailua, mutta on enemmän seu raus kuin syy. Koekäyttö on jo alkanut. Metsien hoitoon pitää panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Etämetsänomista jien liiton mukaan laki on palvellut hyvin niin metsänomistajia, metsäteollisuutta kuin yhteiskuntaa, eikä sen muuttamiseen ole tarvetta. ”Haluamme olla edelläkävijä monimuotoisuudessa”, puunhankinnan piiripäällikkö Jarkko Parpala sanoo. Luken selvityksen mukaan toteutuessaan esitetyt toimet lisäisivät puunkorjuun kustannuksia 28–117 miljoonaa euroa, jos hakkuukertymät pysyvät ennallaan. ”FSC-leima ei välttämättä anna lopputuotteelle parempaa hintaa, mutta se antaa pääsyn kaikille markkinoille.” FSC edellyttää, että viisi prosenttia kasvullisesta metsämaasta jätetään täysin käytön ulkopuolelle. Kyselyyn vastanneet myivät viime vuonna halkoja ja klapeja yhteensä 54 000 kuutiota, mikä on neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Toisaalta maailman valkaistun pitkäkuitusellun tuotantoa seisoo tai on suljettu eri syistä, tai on muutettu muille sellulajeille niin, että Kemin täystuotannon 1,5 miljoonasta tonnista huolimatta valkaistun havusellun globaali tuotantomäärä laskee huipustaan. ”Ollaan hankalammassa tilanteessa”, pääjohtaja Ilkka Hämälä luonnehtii. Osuuskunnan oman ilmoituksen mukaan kyse on historiallisesta käännekohdasta. Hämälä uskoo, että vuosien mittaan Kemin tehdas on entistä enemmän biotuotetehdas. FSC:tä lisää Metsä Group lanseeraa uutta käsitettä ”uudistava metsäta lous”, joka yhdistää talouskasvun ja luonnon tilan vahvistamisen. AJASSA 14.4.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVA METSÄ Groupin Kemin biotuotetehdas etenee aikataulussa, mutta tehdas käynnistyy syksyllä toisenlaisessa ympäristössä kuin investointipäätöstä tehtäessä, sekä markkinatilanteen että puunhankinnan osalta. Metsä Groupin Pohjois-Suomen yksityismetsistä hankkimasta puusta noin kymmenen prosenttia tulee FSC-metsistä. ”Lähivuosina Itämeren alueella puun kysyntä-tarjonta-tasapaino tulee olemaan erittäin tiukka, mutta pohjoisessa Suomessa se on vähemmän kriittinen.” Hämälä laskee, että Itämeren alueella on 60–70 kemiallisesti kuiduttavaa tehdasta. Tehtaan koko kymmenen miljoonan tonnin eloperäisen hiilidioksidipäästön talteenotto vaatisi kahden ydinvoimalan tuotannon verran sähköä. Etämetsänomistajat: Nykymetsälaki riittää Eduskuntavaalien alla keskusteltiin metsälain uudistamisen tarpeesta. Parpalan mukaan se on Pohjois-Suomessa melko vaivatonta. Hämälä sellupelistä: Heikoimmat kuolevat Puumarkkinat soivat ylivireessä, Itämeren alueen tilanne on erittäin tiukka. MTK: Hakkuiden rajoittamiselle ei perusteita MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Meillä ei ole tarkoitus olla heikoimpien joukossa.” Biotuotetehdas vai moderni sellutehdas. EU:n esitykset lisäävät korjuukustannuksia Luonnonvarakeskus (Luke) on tarkastellut, miten EU:n kaavailemat metsiin liittyvät politiikkatoimet vaikuttaisivat metsien käyttöön ja hoitotapoihin. Kemin tehtaan koekäyttö on alkanut, varsinainen käynnistys ajoittuu syyskvartaalille ja uuden tehtaan on määrä olla täydessä tuotannossa vuoden 2024 syyskvartaalilla. LYHYET 10086_.indd 4 10086_.indd 4 7.4.2023 11.26 7.4.2023 11.26. Teknologia, jolla hiilidioksidi otetaan talteen ja muutetaan biotuotteiksi, kuten pakkausmuoviksi, on selvitysvaiheessa yhdessä Fortumin kanssa. Eri aloitteissa esillä ovat muun muassa monimuotoisuuden lisääminen, avohakkuiden vähentäminen ja jatkuvan kasvatuksen lisääminen. ”Jos raaka-aineen kysynnän ja tarjonnan välillä on epäbalanssi, niin markkinamekanismit ohjaavat siihen, että sopivassa suhdannetilanteessa heikoimmat kuolee. ”Kaikkien vastuulla on kuitenkin metsänhoidon laatuloikka”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola totesi Yhteismetsäpäivillä maaliskuun lopulla. Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas käynnistyy aikataulun mukaan ensi syksynä. Metsien hakkuiden rajoittamiselle varsinkaan yksityismetsissä ei ole perusteita. Klapikaupassa neljänneksen nousu Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti vuosien 2021 ja 2022 klapikauppaa polttopuukauppiaille suunnatulla kyselyllä. Välillisesti jotain merkitsevät Ruotsin Metsähallitusta vastaavan Sveaskogin hakkuiden vähennykset. Parpalan mukaan osuuden lisäämiseen on selvä tarve. Korjuukaluston ja kuljettajien tarve kasvaisi 2–15 prosenttia. ”Se ei ole biotuotetehdas ellei siihen liitetä jotain, muuten se on vain moderni sellutehdas.” Hämälä ei nimeä hankkeita, mutta ”3D-kuitupakkaukset voivat lähteä vetämään”. Pohjoisessa vähemmän kriittinen puumarkkina Puumarkkinoilla isoja muutostekijöitä ovat Venäjän tuontipuun korvaaminen ja runkopuun enenevä energiakäyttö. Koronasulkujen vuoksi Kiinan taloudesta on puhti pois ennakoitua pitempään, mikä leikkaa kysyntää
ER KK I O KS A N EN Maan kattavin markkinapaikka. 20 m 3 /ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja tilaa Metsäurea+ vauhdittamaan metsäsi kasvua! Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. Runsaan kukinnan taustalla on lämmin ja kuiva kesä. 10086_.indd 5 10086_.indd 5 7.4.2023 11.26 7.4.2023 11.26. Kuuselle taas hyvä kukinta Kuuselle on tulossa ainakin osaan Etelä-Suomea keskimääräistä parempi kukinta poikkeuksellisesti jo kolmannen kerran viiden vuoden sisällä. Männylle onkin tulossa Etelä-Suomeen melko runsas ja Pohjois-Suomeen keskimääräinen kukinta. Pohjoisessa kukinta jää kuitenkin heikoksi. Lämmin kesä edisti myös kukka-aihioiden syntymistä. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Koivu kukkii runsaasti pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana koivun siitepölyä voi kulkeutua Suomeen jo huhtikuun puolivälissä. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon . AJASSA 14.4.2023 JUSSI COLLIN MÄNNYN siemensato on tänä keväänä keskimääräinen tai hieman sitä heikompi koko maassa, Luonnonvarakeskus ennustaa. Männylle luvassa runsas kukinta Kuusen runsaan kukinnan taustalla on lämmin ja paikoin kuiva kesä. Siemenet tuleentuivat kuitenkin hyvin, sillä viime kesä oli kesän 2021 tavoin tavallista lämpimämpi. Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. Hyvä kukinta ei välttämättä helpota siemenpulaa. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa ja Pohjois-Suomessa muutamaa viikkoa myöhemmin. Hyvien siemenvuosien seurauksena tuhohyönteiskannat ovat runsastuneet ja ne todennäköisesti verottavat siemensatoa. Viime kesänä kukinta oli heikko ja hyönteistuhotkin kiusasivat, joten siementä varisee vähän ja luontainen taimettuminen on heikkoa. Ensi keväänä variseva siemensato jäänee heikoksi, mutta keväällä 2025 saattaa ainakin Etelä-Suomessa olla hyvät edellytykset männyn luontaiselle uudistamiselle. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Siitepölytilanteen kehittymistä voi seurata Turun yliopiston siitepölytiedotuksen sivustolta
”Kun vaalivoittajia ovat viime vuoden metsävälikysymyksen kirjoittajat, niin voisi kuvitella, ettei tämä mitenkään huono ti lanne suomalaiselle metsänomis tajalle ja metsäalalle ole.” Metsävälikysymyksellä Mart tila viittaa kokoomuksen, perus suomalaisten, kristillisdemo kraattien ja Liike Nytin viime lokakuussa hallitukselle jättä mään välikysymykseen. Hänen mielestään puolueen on nyt pää tettävä, haluaako se panostaa pe rustehtäväänsä eli pitää huolta siitä, että koko Suomi pysyy asu tettuna vai tavoitella suurimman puolueen paikkaa menemällä op positioon. ” ”Hallitukseen tarvitaan sellainen porukka, joka ymmärtää, ettei metsien taloudellista merkitystä voi unohtaa”, linjaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ”Metsät ovat hyvä hiilinielu, mutta äärettömän huono hiilivarasto. ”Molemmat puolueet ajoi vat itsensä luonnonsuojeluun ja ilmastopolitiikkaan liittyen niin nurkkaan, et tä karkottivat suu ren joukon poten tiaalisia äänestäjiä. Siinä kritisoitiin hallituksen EUvai kuttamista metsäasioiden osalta. Yhteistyölle tarvetta Marttila arvioi, että kokoomuk sen ja perussuomalaisten kritiikki edellisen hallituksen EUmetsä politiikkaa kohtaan takaa sen, et tä seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan selkeät toimintamallit siitä, miten EU:n metsäkysymyk siin vaikutetaan. ”Metsien luonto ja ilmas toulottuvuus ovat tärkeitä, eikä niitä kukaan pääse pakoon, mutta hallitukseen tarvitaan sellainen porukka, joka ymmärtää, ettei metsien taloudellista merkitys tä voi unohtaa.” Vihreiden ja vasemmistolii ton vaalitappioon Marttila on tyytyväinen. Suomalaiset eivät pidä ehdottomuu desta varsinkaan metsien kohdalla.” Sosiaalidemokraattien, jotka myös lukeutuvat vaalien voitta jiin, Marttila kokee tasapainoil leen ensin metsäkysymyksissä, mutta päätyneen sitten ”työn ja hyvinvoinnin linjalle”. Hän on tyytyväinen toissavii kolla pidettyjen eduskuntavaa lien tulokseen. AJASSA / HAASTATTELU 14.4.2023 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KOKOOMUS, perussuomalai set, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit. ”EI MITENKÄÄN HUONO TILANNE” MTK:n Juha Marttila uskoo, että oikeistohallitus tietäisi hyvää metsäalalle. Asiaa hankaloit 10087_.indd 6 10087_.indd 6 7.4.2023 11.27 7.4.2023 11.27. Marttilan oma puolue keskus ta koki vaaleissa tappion. Siinä olisi metsänomistajan kannalta hyvä hallitus, arvioi MTK:n puheen johtaja Juha Marttila
Vaalitappion kärsineen Ohisalon lohdutukseksi Suomessa on jo syntynyt vuosien varrella monta tapaa rajoittaa metsien hakkuita. ELÄIMET. Hiilinieluja tulee ylläpitää, mutta puutuotteet ja puuraken nukset ovat parempi hiilivarasto kuin metsät.” Vapauden kannalla Tulevan hallituksen käsiteltä väksi tulee todennäköisesti myös metsälain uudistaminen. Rakennuslain mukaan maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei saa suorittaa asemakaavaalueella, rantaasemakaavaalueella, yleiskaa vaalueella tai alueella, jossa on tekeillä kaava, ellei kaavassa ole erikseen määritelty puiden kaataminen sallituksi. Valkoselkätikan tai liitooravan muuttaessa metsääsi eläin saa alkaa päättää, mitä puita voi hakata. Metsiä voidaan myös suojella varsinaisena suojelualueena. SEN SEITSEMÄN TAPAA RAJOITTAA HAKKUITA ”EI MITENKÄÄN HUONO TILANNE” JUHA MARTTILA MTK:N puheenjohtaja vuodesta 2009 56 vuotta ASUU Simossa MAATALOUSja metsätieteiden tohtori VAIMO ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA metsästystä ja on kiinnostunut poliittisesta historiasta taa hänen mukaansa kuitenkin se, että EU:n metsäasioita käsitellään pitkälti ympäristöministeriössä, kun metsänhoidon ja metsäpoli tiikan asiantuntemus on maa ja metsätalousministeriössä. HCVmerkinnästä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. Metsälain mukaan ”metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympä ristöjen säilymiselle”. Yritä siinä sitten arvata, missä puussa liitoorava tykkäisi levätä. 14.4.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. METSO, NATURA JA VARSINAINEN SUOJELU. Joskus on moottorisaha pärissyt taustalla, joskus jotain muuta.” 10087_.indd 7 10087_.indd 7 7.4.2023 11.27 7.4.2023 11.27. Kantaverkon varrella olevia metsiä ei saa kasvattaa vapaasti, vaan verkkoyhtiöllä on oikeus pitää vieripuusto matalana. Suomessa muodostettiin karkealla menetelmällä kartta potentiaalisista HCVmetsistä koko Suomen alueelta. Kehtaako joku vielä sanoa, että Suomessa saa metsiä hakata vapaasti. FSC-SERTIFIKAATIN ARVOKKAAT luontokohteet eli HCVmetsät. MTK ei ole vielä linjannut, mi tä mieltä se on rajojen palautta misesta, joten Marttila pitäytyy vanhassa linjassa, joka on, että yli sadan vuoden kontrollin jäl keen on hyvä, että metsänomis tajilla on aiempaa enemmän val taa ja vastuuta. Rakennuslaista ja maiden yhteiseen käyttöön ottamisesta aiheutuneista hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. Poik keuksellisesti varsinaisesta suojelusta saa korvauksen. FSCpuuta käyttävät laitokset eivät saa käyttää FSCmixtuotteissa puuta, joka ei ole sertifikaatin mukaan hyväksyttävästä lähteestä. Varmistaakseen metsälain toteutumisen metsälain kymppipykälä määrittelee monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt, joita ei saa käsitellä vaarantamatta kohteiden erityispiirteitä. KUKA KUKA VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA, ympäristöministeri Ohisalo vaati eduskuntavaalien alla hakkuiden rajoittamista. Eläimistä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. Esimerkiksi KeskiEu roopassa laajoja tuhoja tehneen kuusen pahimman tuhohyön teisen kirjanpainajan uhka kas vaa ilmaston lämmetessä myös Suomessa. Li säksi hän kiinnittäisi hiilinielu jen ja varastojen ohella nykyistä enemmän huomiota metsien ter veyteen. Ei vaikka eläin olisi hirveä reilusti yleisempi metsäeläin – kuten liitoorava, joita ei ole edes määritelty uhanalaiseksi. Kymppipykälästä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. KAAVOITUS JA SÄHKÖLINJAT. Puita saattaa saada kaataa (maksullisella) maisematyöluvalla. Metsät ovat hyvä hiilinielu mut ta äärettömän huono hiilivarasto, sillä varasto voi kadota nopeas ti. ”Vanha tapa on, että olemme käyneet juhlallisesti luovuttamas sa listan tavoitteistamme halli tuksen muodostajalle ja puoluei den puheenjohtajille. Jos sattui käymään huono tuuri ja omat metsät saivat HCVmerkinnän, niin vaikka noudattaisit kaikkia lakeja etkä kuuluisi mihinkään sertifikaattiin, puunostajat eivät toden näköisesti uskalla ostaa metsästäsi puita. ”Kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, keskustellaan siitä, miten metsät pidetään ter veinä ja kasvussa jatkossakin. Keskus telua on herättänyt varsinkin se, pitäisikö päätehakkuiden ikä ja läpimittarajat palauttaa. ”Toki olemme valmiita kes kustelemaan siitä, onko jossain säätämisen tarvetta, mutta läh demme siitä, että suomalainen metsänomistaja on valistunut ja osaa etsiä tietoa.” Entä miten MTK aikoo saa da näkemyksensä esiin tulevas sa hallituksessa. Yhteiskunta on ottanut maita käyttöönsä rakentamisen lisäksi myös teiden, junaratojen ja sähkölinjojen alle. Ympäristöjärjestöjen ylläpitämän FSCserti fikaatin vaikutus ulottuu sertifikoituja metsiä laajemmalle alueelle. Edellisen hallituksen aikana se ei onnistunut.” Marttila toivoo, että Suomi saisi vietyä EU:n suuntaan näke mystä siitä, että metsiä ei voi tar kastella muutaman vuoden jak soissa, vaan aikajänteen tulee olla vähintään kymmeniä vuosia. KYMPPIKOHTEET. ”Nyt on syytä miettiä tarkkaan, miten maa ja metsätalousmi nisteriö ja ympäristöministeriö saadaan toimimaan yhteistyös sä. Esimerkiksi liitooravan lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä
Yrityksiin on vaihdettu itävaltalainen hallitus sillä poikkeuksella, että Pölkyn hallituksessa jatkaa Peter Nygård ja uudeksi jäseneksi on nimitetty Esko Nenola. 14.4.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN V apon Lieksan ja Nurmeksen sahat Binderholzille 2016, Luvian saha HS Timber Groupille 2022 ja juuri joulun alla julkistettu Pölkyn myynti Pfeifer Groupille. 10088_.indd 8 10088_.indd 8 7.4.2023 11.29 7.4.2023 11.29. Pölkyllä ensitiedon mukaan toimitusjohtaja Petteri Virranniemen piti jatkaa, mutta hänen irtisanoutumisilmoituksensa tuli jo helmikuussa. Itävaltalaisomistukseen siirtyi myös 2021 integraattilaitos Kotkamills, jossa on saha sekä kartongin ja laminaattipaperin valmistusta. Binderholz toimii ilman toimitusjohtajaa. Perheomisteisen Pölkyn myynti itävaltalaiselle Pfeiferille oli saha-alalla talven yllätysuutinen. Useita suomalaissahoja on siirtynyt viime vuosina itävaltalaisomistukseen. Myös muualta ollaan oltu sahaostoksilla Suomessa. Sahoja on myös egyptiläisessä, israelilaisessa, japanilaisessa ja ruotsalaisessa omistuksessa. Kokonaisuutena sahauskapasiteetista 10–15 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa, yksityisten sahojen piirissä osuus on 20–25 prosenttia. Kyseessä on osa isompaa kokonaisuutta, asiantuntija sanoo. Ostajat ovat itävaltalaisia perheomisteisia sahayrityksiä Luvian ja Pölkyn tapaan. Ostettujen sahojen haltuunotossa ja itävaltalaistumisen asteessa on eroja. MATKALLA KOHTI TYTÄRYHTIÖTALOUTTA. Luvian sahalla toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska on jatkanut
Tuhopuusuhdanteen jatkoksi tuli vielä sahatavaran hintoja nostanut koronasuhdanne. Suomi on osa tätä isompaa kokonaisuutta”, konsulttiyritys Afryn saha-asiantuntija Antti Koskinen toteaa. Asiakassuhteiden ylläpitämiseksi sahattavaa pitää hankkia muualta. Keski-Euroopassa kirjanpainajatuhojen vuoksi halpaa tukkia on ollut runsaasti tarjolla. Keski-Euroopassa yritysostojen mahdollisuudet ovat rajalliset ja hintaodotukset korkealla. ”Vuosituhannen alussa Euroopan suurimmat sahayritykset olivat Pohjoismaista, nyt valtaosin saksankielisistä maista.” Kirjanpainajatuhojen seurausta, tavallaan ”Monet itävaltalaiset ja saksalaiset perhesahat ovat olleet kasvumoodissa jo pitkään. ”Vuosituhannen alussa Euroopan suurimmat sahayritykset olivat Pohjoismaista, nyt ne ovat valtaosin saksankielisistä maista.” Tausta-ajurina on keskieurooppalaisten sahojen hyvä tuloskunto, jota selittää monikin seikka. >> 10088_.indd 9 10088_.indd 9 7.4.2023 11.29 7.4.2023 11.29. ”Suhdannehuipulla voi odottaa yrityskauppoja, silloin on sekä ostajia että myyjiä.” Kohteena kohtalaisen suuret Suhdanteet käyvät kohti loppuaan, ja sahat joutuvat sopeutumaan niukempaan tukintarjontaan. 14.4.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA MATKALLA KOHTI TYTÄRYHTIÖTALOUTTA. Tällä vuosituhannella yritysostoja tai uusinvestointeja on tehty myös Ruotsiin, Latviaan, Britanniaan, Romaniaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin, Argentiinaan
Itävallassa ja Saksassa on monia pitkän historian sahayrityksiä, jotka eivät ole merkittävästi kasvaneet. Omistaja itävaltalainen Mayr-Melnhof Group, josta 60 prosenttia on Mayrin suvun perheomistuksessa, loput listattu Wienin pörssiin. Kuusamo, 2. Mikkeli Kuuluu japanilaiseen Misawa Homes -yhtiöön, joka on Prime Life Technologies -yhtiön tytäryhtiö. 14.4.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA KYMMENEN KÄRJESSÄ Euroopan suurimmat sahaajat Vuosituotantokapasiteetti, milj. 10088_.indd 10 10088_.indd 10 7.4.2023 11.29 7.4.2023 11.29. Kajaani, 4. Mäntyharju Israelilainen henkilöomistus . Tukin käyttö 700 000 kuutiota ORASKO 8. Emoyhtiö on yhteisyritys, jonka perustajia ovat Toyota Motor ja Panasonic. Tukin käyttö 450 000 kuutiota 4 1 2 8 4 5 9 7 12 6 3 Kuusamo Taivalkoski Utajärvi Oulu Luvia Kajaani Lieksa Nurmes Mäntyharju Hamina Kotka Mikkeli KI M M O RA U AT M A A Omistajanvaihdosten odotetaan tuovan lisäinvestointeja ja ehkä myös lisäosaamista. . Kotka Integraatti, joka tuottaa sahatavaraa, kartonkia ja laminaattipaperia. Utajärvi Egyptiläinen henkilöomistus . Pinnan alla on paljon selvitystyötä eivätkä toteutuneet kaupat ole ainoita, missä kauppaa on yritetty. Nurmes Itävaltalaisen Binderholz-emoyhtiön omistaa Binderin suku. m 3 Stora Enso, Suomi-Ruotsi 5,4 Binderholz, Itävalta 5,2 Pfeifer, Itävalta 3,2 Rettenmeier, Saksa 3,0 Canfor, Kanada 2,7 MM Holz, Itävalta 2,6 HS Timber, Itävalta 2,5 Moelven, Ruotsi 2,2 SCA, Ruotsi 2,2 Metsä, Suomi 2,1 Lähde: Afry ”Hankittavien yritysten tulee olla kohtuullisen suuria, eli keskittymistä on pitänyt tapahtua jo maan sisällä. Tukin käyttö runsas 400 000 kuutiota MM KOTKAMILLS 12. Tukin käyttö 140 000 kuutiota 3 6 1 2 8 5 10 6 7 Kansainvälistymistä myös tuotannossa Suomen sahakapasiteetista 10-15 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa. MISAWA HOMES OF FINLAND 9. . Yrityskauppoja leimaa salamyhkäisyys, sillä juuri kukaan ei ole valmis sanomaan juuri mitään. Taivalkoski, 3. Toimintaa myös Saksassa ja Tsekissä. Lieksa ja 6. Hamina Omistaja Södra Skogsägarna, joka on eteläruotsalaisten metsänomistajien muodostama yhdistys. Ostajilla on myös käytettävissä suomalaista, alaa tuntevaa konsulttiosaamista, mutta konsultointi on luottamusbisnestä, eivätkä konsultit halua vaarantaa tulevia toimeksiantojaan hölisemällä julkisuudessa. Suunta jatkunee Alaa seuraavien piirissä kuiskitaan, että suunta jatkuu, vaikka itävaltalaisinvaasio onkin turhan voimakas ilmaus. Tukin käyttö 160 000 kuutiota KIEPPI SAWMILL 10. . LUVIAN SAHA 7. Oulu (painekyllästämö) Omistaja itävaltalainen perheyhtiö Pfeifer Group. Toimintaa myös Saksassa, Iso-Britanniassa, Latviassa ja Yhdysvalloissa. Omistajanvaihdokset nostattavat huolta, että suomalainen sahateollisuus muuttuu tytäryhtiötaloudeksi ja että suomalaissahat jäävät globalisaatiossa PÖLKKY 1. . Tukin käyttö 1,4 miljoonaa kuutiota BINDERHOLZ NORDIC 5. Tukin käyttö 150 000 kuutiota SÖDRA WOOD 11. Ilmeistä on, että yrityskaupat ovat jäävuoren huippu. Pieniä ei lähdetä poimimaan, minkä vuoksi laajentumista ei ole tapahtunut esimerkiksi piensahavaltaiseen Ranskaan, mutta Suomessa ja Ruotsissa on passelinkokoisia laitoksia.” Koskinen muistuttaa, että vaikka laajentuminen on joidenkin yritysten dna:ssa, niin suinkaan kaikki eivät hae kasvua. . Luvia Omistaja itävaltalainen HS Timber Group, jolla on mekaanista puunjalostusta Itävallassa, Saksassa, Romaniassa, ja sahahanke Valko-Venäjällä. Tytäryhtiöksi myynti on myös yksi tapa hoitaa perheyrityksen sukupolvenvaihdos tai ratkaista sisäiset jännitteet
”Parinkymmenen miljoonan liikevaihtoa pyöritellään siinä.” Myyntikunnossa joka päivä M IK KO H ÄY RY N EN Pölkyn kasvu suureksi sahayhtiöksi oli Jouko Virranniemen elämäntyö. Binderholzin odotettiin näyttävän mallia, miten heikosti kannattava sahaus laitetaan kuntoon, mutta toisin kävi, tulos mateli tanakasti tappiolla koronasuhdanteeseen saakka. HS Group laskee teollisen historiansa alkavan vuodesta 1956, jolloin Franz ja Maria Schweighofer hankkivat kapasiteetiltaan tuhannen kuutiometrin sahan. Suomalaissahojen tuloskunto ei ole ollut mainittava. Seuraavalla vuosikymmenellä laitos paloi kivijalkaan ja rakennettiin uudestaan. Itävallassa on monilla sahoilla sivutuotteita hyödyntävä sähköntuotantolaitos. Nyt yritys toimii kolmannessa polvessa. Binderholz tiedotti maaliskuussa rakentavansa Lieksan sahalle pellettitehtaan ja vähittäiskauppa-asiakkaita palvelevan höyläämön. SAMANKALTAISTA HISTORIAA MIKKO HÄYRYNEN PÖLKYN myynti itävaltalaiselle Pfeiferille yllätti kaikki, mikä ruokki huhuja perheyrityksen toiminnasta ja meneillään olevasta investointiohjelmasta. Vastaavanlaisia höyläämöitä on sahayritysten piirissä perustettu muutamia kertoja, mutta menestys ei ole ollut mainittava. Yrityksen vanhaisäntä Jouko Virranniemi leikkaa huhuilta siivet. ”Laitoksia ei osteta seisomaan, varsinkaan ulkomailta. ”Tavallaan on yrityskauppojen jatkumoa, mutta toisinpäin, että Pölkky oli oston kohteena. Vaikka koronasuhdanteessa omavaraisuusasteita pystyttiin nostamaan, niin taseet ovat silti vain kohtalaiset, pääsääntöisesti. Jotain muutakin Itävallassa on eri tavalla, sillä Virranniemen mukaan siellä sahatavarakuution sahaamiseen riittää selvästi alle kaksi kuutiota tukkia, kun Suomessa keskimäärin tarvitaan 2,1. Vaikka mitään ei suunnittele, niin voi kuitenkin käydä näin, että ovelle ilmaantuu varteen otettava ostaja.” Jouko Virranniemi on vanhaisäntä sikäli, että hän oli toimitusjohtajana yli 20 vuotta, mutta siirsi suurimman omistusosuuden lapsilleen jo 2018 ja jatkoi edelleen hallituksen jäsenenä. Loppuvaiheessa Pölkyllä oli viisi henkilöomistajaa, kaikki Virranniemen kolmatta polvea. Investointeja, ehkä myös osaamista Itävaltalaiset osaavat sahata paremmin ainakin omassa maassaan, mutta voiko osaamisen siirtää Suomen oloihin on toinen kysymys. Elämäntyö vaihtoi omistajaa Pölkyn kasvu isoksi sahayhtiöksi on Virranniemen elämäntyö. Hän myöntää, että myyminen tuntuu oudolta, koska hänen toimitusjohtaja-aikanaan yrityksiä ostettiin – Ensolta Taivalkosken Ulea-saha, Ruukki Groupilta Lappipanelin saha Kuusamon Kitkalta ja UPM:ltä Kajaanin saha. ”Kiikun kaakun plusmerkkisiä tuloksia saatiin kovalla puurtamisella. Kasvoton pääomasijoittaja ei olisi tuntunut niin hyvältä. Sahausta laajennettiin 1970-luvulla. Franz Binder perusti kauppaliikkeen vuonna 1950 ja hankki pienen raamisahan 1957. 14.4.2023 AJASSA ITÄVALTALAISTEN perhesahojen historia ei usein ole sen pitempi kuin suomalaisten vastaavien. Valta Pölkyllä on vaihtunut kaupan jälkeen nopeasti eikä Virranniemiä ole enää yrityksen hallituksessa tai palkkalistoilla. 10088_.indd 11 10088_.indd 11 7.4.2023 11.30 7.4.2023 11.30. Vaikeita vuosikymmeniä Virranniemi katsoo omaa, 1970-luvun alussa alkanutta työuraansa, että vuosikymmenet eivät olleet helppoja. Lopputuotemarkkinoille on pitkä matka, puukauppaa käydään tukkivetoisesti eivätkä valtiovallan toimetkaan saa kiitosta. Virranniemi tarkoittaa etenkin sivutuotteiden hyödyntämistä, jossa keskieurooppalaiset sahat ovat pidemmällä. Ulkomaille laajentumiseen ei ole erityistä halua senkään vuoksi, että sahaus on tarpeeksi vaikeaa omassa, tutussa maassakin. Pölkyn jatko näyttää hyvältä, omistus vain muuttui, ja investointiohjelma jatkuu normaalisti.” Itävaltalaisten pitää opetella koillism a a l a i n e n toimintaympäristö ja koillismaalaisten pitää ottaa oppia Itävallasta. Kaikkea teollista toimintaa ei kuitenkaan myyty. ”Vientiteollisuutta on myös sorateiden kääntöpaikoilla, mutta päättäjät eivät ole sitä tajunneet.” Pölkky on sulattanut takamatkan haittaa kehittämällä jatkojalostusta, uusimpana investointina Taivalkosken kymmenen miljoonaa euroa maksanut höyläämö. Yritys ei ollut myynnissä ja kehitysinvestoinnit ovat hyvissä käsissä. Investoinnin arvoa ei kerrota, mutta sen huhutaan olevan huomattava. ”Yrityksen pitää olla myyntikunnossa joka päivä. jalkoihin. Omistajien usko ei kuitenkaan ole loppunut. Niinkin voi käydä, mutta ostajat kuitenkin tuovat investointirahaa ja jatkuvuutta. Sivutuotteista enemmän irti Virranniemen mukaan yritys meni hyvään kotiin kun omistus siirtyi toiselle perheyhtiölle. Jouko Virranniemi omistaa liki viidenneksen Kuusamon Hirsitalot Oy:stä ja toimii hallituksen puheenjohtajana. Heikko valmius vastavuoroisuuteen Juuri kukaan ei veikkaa sen puolesta, että suomalaissahat kävisivät vastavuoroisesti ostoksilla ulkomailla. Kunnolla lihavia vuosia oli harvoin, mutta muutamia kuitenkin.” Virranniemen mukaan Suomessa sahojen toimintaympäristö on ollut vaikea jo vuosikymmeniä. Vaikka elämäntyötä myytiin, niin ei se kovinkaan häiritse.” Hän ei kuitenkaan kiellä, että isänsä 1960-luvulla perustaman yrityksen luovuttaminen seuraaville omistajille on tunteellinen hetki. Pfeifer Groupin historia alkaa vuodesta 1948, jolloin tirolilainen sotaleski Barbara Pfeifer perusti pienen sahan
Aineistosta näkyy, että myös metsätilan maantieteellinen sijainti vaikuttaa siihen, miten usein puuta myydään. Sellaisilla alle kymmenen hehtaarin suuruisilla metsätiloilla, joilla metsänkäyttöilmoitus on tehty, on ilmoituksen teosta keskimäärin vajaat neljä vuotta. ”Puunostajien kiinnostus kasvaa, jos myytävä määrä on vähintään muutama sata kuutiometriä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa tehdään harvemmin metsänkäyttöilmoituksia kuin Etelä-Savossa. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan puuta myyneiden metsänomistajien puukaupan koko oli keskimäärin 620 kuutiometriä vuodessa. SA M I KA RP PI N EN Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us töilmoituksessa ilmoitetun hakkuun pinta-alan osuus koko metsätilan pinta-alasta. Etelä-Savossa, missä kasvupaikat ovat reheviä, osuus on yli 90 prosenttia. Ensiharvennuksissa sellainen puumäärä voi edellyttää jo kymmentä hehtaaria. Esimerkiksi alle kymmenen hehtaarin tiloilla suunnitellut hakkuut ovat kattaneet keskimäärin 60 prosenttia metsätilan pinta-alasta. Eipä siinä pienellä tilalla kovin usein puukauppaa tehdä. 10–50 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla edellinen metsänkäyttöilmoitus on tehty keskimäärin 2,5 vuotta sitten, 50–500 hehtaarin suuruisilla tiloilla noin puolitoista vuotta sitten ja yli 500 hehtaarin suuruisilla tiloilla vajaa vuosi sitten. Päätehakkuusta saattaa Etelä-Suomessa kertyä 300 kuutiometriä puuta hehtaarilta. Jos tarkastellaan alle kymmenen hehtaarin suuruisten yksityisomistuksessa olevien metsätilojen yhteispinta-alaa, siitä alle 40 prosentista on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana tehty metsänkäyttöilmoitus. ”Eipä pienellä tilalla kovin usein kauppaa tehdä.” Metsätilan koko, ha Edellinen metsänkäyttöilmoitus (keskimäärin) alle 10 18.7.2019 10–30 10.4.2020 30–50 18.11.2020 50–100 14.4.2021 100–200 12.8.2021 200–500 23.11.2021 yli 500 25.6.2022 % ha Isot myyvät useammin Metsää hakanneiden tilojen pinta-alaosuus eri kokoluokissa Alle 10 1030 Yli 500 200500 100200 50100 3050 10089_.indd 12 10089_.indd 12 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, missä joutoja kitumaiden osuus metsätalousmaasta on suuri, on metsänkäyttöilmoitus tehty alle 80 prosentilta metsätilojen pinta-alasta. Sijainti vaikuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen arvioi, että siihen, miten usein erikokoisilta metsätiloilta myydään puuta, vaikuttaa se, mikä on puukaupan järkevä koko. 10–30 hehtaarin suuruisilla tiloilla vastaava osuus on lähes 70 prosenttia, 30–200 hehtaarin suuruisilla tiloilla yli 80 prosenttia ja yli 200 hehtaarin suuruisilla tiloilla yli 90 prosenttia. Metsänkäyttöilmoitus tehdään, kun metsätilalla suunnitellaan hakkuita. Isommilla tiloilla vastaavat lukemat on helppo saavuttaa vaikka vuosittain”, Leppänen sanoo. PUUKAUPPA & TALOUS 14.4.2023 12 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG MITÄ pienempi metsätila on, sitä harvemmin sieltä myydään puuta, selviää Suomen metsäkeskuksen Metsälehdelle keräämästä aineistosta. Tämä näkyy myös Metsäkeskuksen aineistossa: mitä pienemmästä metsätilasta on kyse, sitä suurempi on metsänkäytMETSÄTILAN KOKO NÄKYY PUUKAUPOILLA 10–50 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla suunniteltiin puunmyyntiä keskimäärin 2,5 vuotta sitten, yli 500 hehtaarin tiloilla vajaa vuosi sitten. 30–200 hehtaarin tiloilla vastaava osuus on 30–36 prosenttia. Metsätilan maantieteellinen sijainti vaikuttaa siihen, miten usein puuta myydään
.. 21,09 s 21,18 s 19,16 s 26,66 s .. .. Hankintahinnat 67,65 . 17,29 s .. .. .. 72,93 s .. .. Hankintahinnat 71,38 s 72,84 s 60,51 s 44,44 s 45,36 s 45,41 s 45,14 s 45,43 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 10-13 keskiarvo s nousussa . .. 25,09 s 33,31 s 33,28 . .. 46,77 . s nousussa . 25,84 s 33,08 s 33,41 s Harvennushakkuu 59,82 s 60,01 s 40,41 s 23,31 . 35,16 . .. 34,76 s Harvennushakkuu 68,92 s 68,46 s 47,19 s 25,53 s 25,75 s 25,70 s .. Hankintahinnat 70,75 s 70,69 . 46,41 . AJASSA 14.4.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . Esimerkiksi alle kymmenen hehtaarin tilojen yhteispinta-ala on noin 830 000 hehtaaria, joten siitä noin 500 000 hehtaaria on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana jäänyt puukaupan ulkopuolelle. Hankintahinnat 73,90 s 74,60 s 57,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,30 s 75,32 s 55,85 s 25,45 s 26,44 s 26,00 s 32,42 s 32,71 s Uudistushakkuu 76,10 s 76,38 s 58,80 s 26,71 s 27,83 s 27,97 s 34,91 s 34,30 s Harvennushakkuu 68,80 s 67,99 s 48,65 . .. 18,68 s .. .. 25,60 s 25,47 s 23,78 s 31,74 s 30,64 s Harvennushakkuu 58,95 s 58,37 s .. .. ”Yksityismetsistä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä eli noin 80 prosenttia on ollut puukaupallisen tarkastelun kohteena viimeisten kahdeksan vuoden aikana. 26,57 . 44,49 s 45,86 s .. .. 34,76 . 34,32 . 44,34 s .. 21,90 s 21,73 s 20,10 s 27,44 s 26,92 s Ensiharvennus .. 68,84 s .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,55 s 64,63 s .. 33,74 s Uudistushakkuu 75,52 s 77,17 s 55,49 s 25,36 s 28,20 s 27,51 s .. 24,98 s 25,41 s 23,92 s 32,06 s 32,02 s Ensiharvennus .. Harvennushakkuu 61,89 s 61,29 s .. 20,12 s .. 58,14 . .. .. Hankintahinnat .. Uudistushakkuu 72,39 s 72,64 s .. 29,41 . 19,35 s .. s nousussa . .. .. Siitä noin 420 000 hehtaaria on jäänyt puukaupan ulkopuolelle. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,33 s 76,41 s 53,33 s 24,93 s 26,96 s 25,66 s .. 18,97 s .. 45,56 . .. Puukauppaan osallistumattomasta alasta noin puolet on ollut alle 30 hehtaarin omistuksia. .. 28,90 s Ensiharvennus .. .. .. 42,77 s .. Ensiharvennus .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,31 s 77,16 s 51,47 s 25,65 s 27,44 s 26,35 s 31,82 . 22,49 s 23,82 s 20,24 s 29,14 s 29,97 s Uudistushakkuu 65,78 s 67,18 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,21 s 73,18 s 57,78 s 25,83 s 25,44 s 26,03 s 31,72 s 32,14 s Uudistushakkuu 74,08 s 74,80 s 60,62 s 27,29 s 27,08 s 27,59 s 33,54 s 34,42 s Harvennushakkuu 64,07 s 63,22 s 47,73 s 25,50 s 24,79 s 25,65 s 31,05 s 30,28 s Ensiharvennus .. .. .. 14,42 s .. 27,10 s 28,41 s 28,10 s 35,60 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 10089_.indd 13 10089_.indd 13 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. .. .. Kuolinpesien omistuksessa olevalta pinta-alalta 65 prosentilta on edellisten noin kahdeksan vuoden aikana tehty metsänkäyttöilmoitus. 25,38 s 26,06 s 23,16 . .. 19,14 s 19,20 s 18,60 s .. .. .. 20,14 s .. .. Metsäkeskuksen aineisto kattaa 1.1.2015–23.3.2023 tehdyt metsänkäyttöilmoitukset. Muiden yksityismetsänomistajien osalta vastaava luku on 84 prosenttia. s nousussa . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,05 s 70,22 s .. 2021 2023 2022 .. 25,80 s .. .. .. .. .. .. .. 18,65 s 19,13 s 18,65 s .. 42,87 s .. .. .. 44,60 44,57 . 32,01 s Uudistushakkuu 72,39 . 32,69 . 19,37 s .. .. 19,57 s .. .. 31,48 s 31,72 s Harvennushakkuu 56,53 s 56,83 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 22,95 s 28,38 s 28,15 s Ensiharvennus .. 26,14 s 25,64 s 26,19 s 31,28 s 29,40 s Ensiharvennus .. .. 69,81 . .. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. s nousussa . Pienillä tiloilla merkitystä Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntijan Yrjö Niskasen mukaan merkittävää on myös se, miten paljon eri pinta-alaluokissa on metsää. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 29,11 s 29,75 . .. 26,42 s 27,23 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 593 429 Puukauppamäärä vko 13 OMISTUSMUODOISSA EROJA Kuolinpesät tekevät puukauppaa selvästi harvemmin kuin muut yksityismetsänomistajat. .. Hankintahinnat 62,89 s 63,27 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 44,51 . 44,31 . Hankintahinnat 72,33 s 73,89 s 58,11 s 44,73 . 43,18 s 44,48 s 44,52 s .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,66 s 66,16 s .. .. .. .. Uudistushakkuu 76,79 s 78,24 s 53,91 . 44,38 . 71,64 s 42,18 s 24,18 s .. 41,26 s .. 24,14 s 30,66 . .. Harvennushakkuu 66,61 s 68,36 s 45,63 s 25,48 s 25,91 s 26,17 s 30,19 . 22,47 s 23,34 s 20,67 s 28,47 s 28,61 s Uudistushakkuu 69,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,79 s 75,01 s 54,48 s 24,84 s 26,46 s 25,13 s 31,16 s 32,27 s Uudistushakkuu 74,18 s 76,24 s 57,03 s 26,52 s 27,88 s 27,03 s 33,53 s 33,98 s Harvennushakkuu 64,46 s 65,69 s 47,09 s 24,49 s 25,16 s 24,63 s 29,70 s 29,44 s Ensiharvennus .. .. .. Hankintahinnat 63,44 s 62,67 s .. Lähes neljännes yksityismetsistä – noin kolme miljoonaa hehtaaria – kuuluu pinta-alaluokkaan 50–100 hehtaaria. Hankintahinnat 73,95 s 73,42 s 63,54 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,72 . .. 19,74 s .. Alueellisesti puolet osallistumattomasta alasta tulee Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista”, Niskanen summaa. Ensiharvennus .
”Kyllä metsätalous on hyvin kilpailukykyinen. Puumarkkinoiden näkökulmasta merkittävää on, että se vie puuta kansainvälisille markkinoille: Portugaliin, Espanjaan ja Kiinaan. Tuotollaan se haastaa kaupalliset metsärahastot. Vuosittain hakataan noin 10 000 kuutiometriä puuta. Kilpailu nostaa puun hintaa Uruguayssa Eukalyptuskuitupuun kantohinta kohoaa 35-40 euroon kuutiolta. • Vältä taimikon turhaa siistimistä, anna myös sekametsälle mahdollisuus. Vaikka sellufirmat hallitsevat puukauppaa, monet pienemmät pelurit takaavat, että puukaupassa on riittävästi kilpailua. Metsäpinta-alan kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaana. Vuoden yhteismetsä tuottanut huiman lisäarvon Lapin yhteismetsä on kasvattanut metsäalaansa määrätietoisesti. Hakkuutähteet korjataan hakkuualalta, mutta alempiarvoiset kuidut myyjä pitää itsellään. Jos ne haluavat puuta, niiden pitää maksaa sama tai enemmän kuin FAS”, sanoo FAS:n toimitusjohtaja Nelson Ledesma. ”Metsän sijainti ja puulaji vaikuttaa kantohintaan, koska me vahdimme hintaa satamaan toimitettuna. Ihan kelpo kantohinta sellupuusta, varsinkin kun Uruguayssa päätehakkuu tehdään joka kymmenes vuosi. Vertailulaskelman perusteella parhaan ja heikoimman tarjouksen ero oli yli kymmenen prosenttia. Kansainvälisille markkinoille Eukalyptus viedään hakkeena. • Tee tai teetä taimikonhoito, jossa puun kasvua haittaava vesakko raivataan. Alku usein hankalaa – myös puuntaimella! Älä jätä puuntaimia oman onnensa nojaan, ensimmäiset vuodet ratkaisevat. Ne estävät puukaupan mahdollisen kartellin tässä maassa”, sanoo Uwe Sedelmayor, yksi puun vientikauppaa harjoittavan FAS:n asiakkaista. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen, ja hakkuu tehdään todennäköisesti tulevana kesänä. Osuuden arvo on yli kaksinkertaistunut reilussa 10 vuodessa sadasta eurosta 229 euroon. Määrä on puolisen miljoonaa kuutiota vuodessa, joten laivoja lähtee keskimäärin kerran kuussa. Reilussa kymmenessä vuodessa Lapin yhteismetsän metsäomaisuus on kasvanut noin 6 300 hehtaariin. • Alkuvuosina poista taimia tukahduttava heinäkasvillisuus. 14.4.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA PEKKA MUUTTOMAA UPM:N uusi sellutehdas Uruguayssa odottaa enää käynnistyslupaa, joka on luvassa lähiviikkoina. Samaan aikaan eukalyptuksen hinta on ollut nousussa. Metsään.fi-palvelussa on metsäsi tiedot, töille tekijöitä ja mahdollisuus hakea kemera-tukea taimikonhoitoon. ”FAS ja muut välittäjät ovat meille taivaan lahja. Näin ollen UPM:n ja Montes del Platan pitää sopeuttaa metsänomistajille maksamansa hinnat kansainvälisiin hintoihin. Varsinais-Suomessa solmittiin maaliskuussa kaupat 5,5 hehtaarin suuruisesta havupuuvaltaisesta päätehakkuuleimikosta. Sen ansioiksi todettiin selkeä, dokumentoitu kasvustrategia. Valinnasta kerrottiin Yhteismetsäpäivillä maaliskuun lopulla. Kaikkiaan Lapin yhteismetsällä on noin 140 osakasta. Yhteismetsän puuvarat ovat vajaat 400 000 kuutiometriä ja kasvu noin 14 000 kuutiota vuodessa. Havupuuleimikko kaupaksi runkohinnalla Leimikko: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuuleimikko. Viime vuonna myös UPM toi kolme laivalastia eukalyptusta tehtailleen Suomeen. Sedelmayor on pyytänyt tarjouksia myös muun muassa UPM:lta, mutta koska matka tehtaille on pitkä, FAS on tarjonnut parasta hintaa. Tavoitteessa on onnistuttu. Eukalyptus globuluksesta hinta on 35–40 euroa kuutiolta”, hän pyörittelee. Tarjoukset pyydettiin ja saatiin viideltä ostajaehdokkaalta. metsakeskus.fi Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Jos karjatalouden suhteellinen tuotto on 100, niin metsällä se on 400 – maatalous jää hieman metsästä”, Uwe Sedelmayor selittää. 10089_.indd 14 10089_.indd 14 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. Kaikkiaan eukalyptusta viedään noin 1, 4 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 10 prosenttia koko korjuumäärästä. FAS hallinnoi 25 000 hehtaarin eukalyptus-plantaaseja ja hoitaa sen lisäksi erään rahaston omistamien 25 000 hehtaarin plantaasien puukaupan. Sijainti: Varsinais-Suomi Ostaja: Metsäyhtiö Hakkuukertymä: noin 1 500 m 3 (arvio) Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € kuusiainespuu (runkohinta) 820 75,20 61 664 mäntyainespuu (runkohinta) 520 73,00 37 960 koivutukki 20 56,00 1 120 koivukuitu 40 29,00 1 160 muut 80 jää myyjälle hakkuutähde 4 200 Yhteensä 1 480 106 104 ARGENTIINA BRASILIA URUGUAY Atlantin valtameri Montevideo 80 km Fray Bentos (UPM) Paso de los Toros (UPM ) Montes del Plata MIKKO RIIKILÄ LAPIN yhteismetsä on valittu Vuoden yhteismetsäksi. Vuonna 2011 perustetulla Lapin yhteismetsällä on ollut määrätietoinen tavoite kasvattaa metsäalaansa ja kasvattaa osakkaidensa osuuksien arvoa. Tarjouskilpailun voittanut ostajaehdokas osti kuuset ja männyt runkohinnalla, mutta koivun osalta tukkija kuitupuu on hinnoiteltu erikseen. ”Me olemme Uruguayn linkki kansainvälisille markkinoille ja hintoihin. Lisäksi se omistaa Inarin, Kuusamon, Sallan, Kemijärven ja Varejoki-Sivakkajoki-Kätkävaaran yhteismetsien osuuksia
• Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet 10089_.indd 15 10089_.indd 15 7.4.2023 14.03 7.4.2023 14.03. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. Lisätietoja: yara.fi/yarasuna yara.fi/metsa Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Miksi valita YaraSuna-lannoite. • YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen
Metsät liittyvät kaikkien paneelien työhön, mutta nimensä mukaisesti Metsäbiotalouden paneelilla on niihin kaikkein laajin näkökulma. Tehokkainta on, kun metsänomistajat voivat valita metsänkäsittelymenetelmä kohteen ja tavoitteidensa mukaan. Sitä ennen tutuksi ovat tulleet Ilmasto-, Luontoja Kestävyyspaneelit, jotka kokoavat yhteen eri tieteenalojen asiantuntijoita. Juuri ennen vaaleja paneeli julkisti teesinsä seuraavalle nelivuotiskaudelle. SA M I KA RP PI N EN ”Lappeenrannassa huollettiin heikkoon kuntoon päässyttä tuulihaukan pesälaatikkoa.” LASSE KOKKO UUDELLA HALLITUKSELLA on edessään suuria metsäpoliittisia päätöksiä, mutta saatavilla on myös vankkaa asiantuntemusta ratkaisujen pohjaksi. Monimuotoisuuskaan ei edistyisi, kun kuusikot altistuisivat juurikäävän tuhoille ja vahvistuisivat yhden puulajin metsinä. Tuoreita metsänomistajien ottamia kuvia luonnon monimuotoisuudesta löydät osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat. Laserkeilaustiedon avulla voi suunnitella esimerkiksi suometsien kunnostamista tai Metso-kohteiden sijoittamista alueille, missä on mahdollista vaalia sekä luonnon monimuotoisuutta että hiilensidontaa. Tästä hyvä esimerkki on ajatus edistää jatkuvan kasvatuksen menetelmää säätämällä, että tietty osuus hakkuista on oltava sitä. Metsänomistajia teeseissä ei mainita, mutta ilman heitä ei voi onnistua. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Vahvasti kuulostaa, että valmisteilla olevien uusien säädösten myötä metsänomistajien päätäntävalta omasta metsäomaisuudesta kapenee ja siirtyy vieraisiin käsiin. Tähän peilaten kovin negatiivissävytteisenä käy nykyinen keskustelu metsätalouden ympärillä. Hallitusneuvotteluja vetävälle kokoomukselle teeseissä on mieluisia sanoja kuten kustannustehokkuus. Keskustelin vasta paikallisen metsäsijoittajan kanssa. LISÄÄ TEHOA 10090_.indd 16 10090_.indd 16 7.4.2023 11.41 7.4.2023 11.41. Miten on mahdollista, että olemme unohtaneet puujalat, joilla olemme seisseet vuosikymmenet ja joilla on turvattu hyvin pitkälti nykyinen hyvinvointi, syrjäisemmillä seuduilla suorastaan elämisen mahdollisuus. Se yhdistyy paitsi puuntuotantoon myös luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä johtaisi tehottomaan puuntuotantoon, kun hakkuupinta-alaa olisi kasvatettava. Paraskaan tiedepaneeli ei voi neuvoa, mitä pitää tehdä, mutta tutkijat osaavat kertoa, mitä tiedetään jatkuvasta kasvatuksesta tai digitaalisten menetelmien soveltamisesta. Hallittu omistajanvaihdos edesauttaa metsätalouden rattaiden pyörimistä, Anne Harju kirjoittaa. 14.4.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Syyllisyys niin hiilinielujen kuin luonnon monimuotoisuuden häviämisestä kumotaan metsänomistajien ja metsäteollisuuden niskaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että työtä tehdään myös talousmetsissä ja toimitaan tehokkaasti. VANHAN HALLITUKSEN into ohjata metsien käyttöä sääntelyllä ja kielloilla ei ollut tehokasta. Metsäbiotalouden tiedepaneeli aloitti äskettäin toimintansa. Politiikka ei saa ohittaa biologiaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE METSÄ ON AINA TAANNUT meille niin lämmön, leivän kuin turvallisen tulevaisuuden. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että huolehditaan tiedon välittymisestä metsänomistajille. METSÄBIOTALOUDEN TIEDEPANEELI muistuttaa, että uusi tekniikka auttaa valitsemaan täsmätoimet. Hänen metsänsä ovat hyvin hoidetut ja hakkuita tehdään ajallaan. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tiukasti omaan suojeluun otettuja alueitakin METSÄNOMISTAJIEN USKOA ON VAHVISTETTAVA Perinteinen metsänomistaja on hyödyntänyt metsäomaisuuttaan mieluummin säästellen kuin ahnehtien, Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Anne Harju kirjoittaa
Siis suhde pinta-ala/tuotos on huippuluokkaa. Turhan usein osakkaita on ties monennessa polvessa ja missä lie Ruotsissa ja Australiassa. Viime vuosina sijoitusyhtiöt ovat tasaiseen tahtiin hankkineet metsiä omistukseensa. Lapissa yhtiön puunhankinnasta vastaavalta kuultua, että kuolinpesien metsänomistukselle pitäisi tehdä jotain, vaikka lainsäädännön kautta. Hoitamattomalle tilalle oli muodostunut lahopuustoa ja myynti valtiolle suojelualueeksi kiinnosti – jaetaan rahat ja toivotetaan hyvät jatkot. Päätäntävalta näissä kasvottomissa metsänomistajissa voi yllättäen olla kovin kaukana alkuperäisestä ja muuttaa koko paikallista kulttuuria metsien hyödyntämiseen. Ne ovat harvoja hetkiä, kun vähennykset ovat käytössä eivätkä ratkaise kokonaiskannattavuutta.” Perko Verkkokeskustelu: Miten kannattavuutta mitataan. ANNE HARJU KIRJOITTAJA ON SALLAN YHTEISMETSÄN TOIMINNANJOHTAJA. Hänen kantavana ajatuksenaan on, että metsää tai luontoa ei voi omistaa, se on meillä vain lainassa. Jotenkin tuntuu, että palstalla keskustelevat säkenöivät täyttä pöljyyttä, vai onko se jotakin outoa rakettitiedettä, jota en ymmärrä.” Tomperi ”Kannatan käytännönläheisiä juttuja kannattavuuden mittaamisesta.” A.Jalkanen ”Samaa mieltä A.J:n kanssa. Saattaapa joku nähdä kysynnän ja tarjonnan kohtauttamisessa kaupallista potentiaaliakin. Fiksummat tietysti osaavat tuota myös laskea, ja sitä laskentoa voisi avata lukijoille.” Pihkatappi ”No tämmöisille toukohousuille kuin minä pitäisi olla ihan perusyksinkertaisia esimerkkejä. Tuottoa tavoitellaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, vaan hyvinkin luontoa kunnioittaen. Esimerkiksi hehtaarin taimikko, miten se kehittyy eri hoitotöiden ansiosta tai sitten hoitamattomuuden takia.” Puuhastelija ”Ehkä on parempi, että metsänomistajat eivät laske puun tuotannon kannattavuutta eivätkä osaa sitä laskea. Metsien maksimaalisen tuoton tavoittelu ei ole hänelle pääasia. Olin hiljattain kokouksessa, jossa pienen yhteisomistustilan osakkaat pohtivat mitä tehdä. Tuleeko tuplat tai onko tuotto sijoitettuun pääomaan nähden kolmin-nelinkertainen. Ja paranee vähän onnellakin, kun lehtipuu on noussut arvossa koko ajan huikeasti ylöspäin.” Jees H-valta ”Myös minun mielestäni lehden olisi syytä perehdyttää lukijat kannattavuuslaskentaan. Nämä insinöörihöpinät vähemmälle. Onhan siellä lehdessä vaikka mitä asioita käsitelty. Seuraava sukupolvi voi nähdä metsät jopa tuottamattomana riesana, jota ei haluta ottaa vastaan. Pohjois-Suomeen on metsänomistajien onneksi investoitu metsäteollisuuteen viime vuosina reippaasti. METSÄTILOJEN AKTIIVISENA pitämiseen tarvitaan niin päättäjiltä kuin metsänomistajilta aktiivista otetta. Kuolinpesiin vuosikymmeniksi hoitamattomiksi jäävistä metsistä eivät hyödy metsänomistajat, ei aluetalous, ei metsäteollisuus eikä lopulta ilmastokaan taantuvan hiilinielun myötä. i Oletko tehnyt hakkuita kirjanpainajan takia. MIKKO HÄYRYNEN Hyvä paha hoitamattomuus ”Voisiko Metsälehti tehdä jutun siitä, miten kannattavuutta lasketaan, tarkastellaan ja vertaillaan. Tuskin sijoitusyhtiöt metsiä tappiokseen hankkivat. Vaihtoehtona myös metsien liittäminen yhteismetsiin takaisi ammattimaisesti hoidetun aktiivisen metsätalouden. FSC edellyttää, että viisi prosenttia kasvullisesta pinta-alasta jätetään käytön ulkopuolelle. Suurin porukka on heitä, joilla tila on perintönä tullut tai sisarustenkaupoissa jaettu. Usein siihen riittää jo muutama vuosi. MUUTAMA havainto sieltä täältä. Tilaa on jätetty metson pitää soitimiaan, samalla takametsien hakkuita on säästelty pahan päivän varalle. Aktiivisen metsänomistajan toimesta metsät hoidetaan ajallaan, hiilinielut pysyvät kasvussa, teollisuuden puuhuolto turvataan ja metsänomistajakin saa tuoton sijoitukselleen. 10090_.indd 17 10090_.indd 17 7.4.2023 11.41 7.4.2023 11.41. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 59% Kyllä 41% metsistä löytyy. Saattaisivat metsät mennä myyntiin, jos aletaan tehdä vertailua siitä, missä pääomat tuottavat parhaiten.” Tolopainen ”Metsä-alalla kannattavuuden laskennasta yritetään tehdä rakettitiedettä vaikka muissa sijoituskohteissa se tuntuu olevan helppoa: sijoitetun pääoman tuotto.” Panu ”Muutaman vuosikymmenen aikajakso on jo aika hyvä määrittämään kannattavuuden. METSÄ ON VARMIMPIA sijoituskohteita. 14.4.2023 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EE RO SA LA Uusi kysymys: Vaikuttaako korjuukalusto puunmyyntipäätökseesi. Moni metsänomistaja allekirjoittaa varmasti tämän ajatuksen. Investointien raaka-ainevirtojen turvaamiseksi on kannustettava metsänomistajia hoitamaan metsiään ja siirtämään tätä uskoa myös seuraaville sukupolville. Ovatko metsänomistajat unohtaneet metsiensä potentiaalin. Näin ollen sitä pitää kunnioittaa ja hoitaa kuten lainakamppeita yleensä, paremmin kuin omaa ja luovuttaa metsä seuraavalle sukupolvelle entistä paremmassa kunnossa. Harmittavan usein metsänomistajat tuntuvat tämän unohtavan. Uudelta hallitukselta tarvitaankin eväitä, miten luodaan metsänomistajiin uskoa metsätalouden jatkuvuudesta ja kannattavuudesta tämän kovin negatiivisen keskustelun keskellä. Perinteinen metsänomistaja on hyödyntänyt metsäomaisuuttaan mieluummin säästellen kuin ahnehtien. Aina kun puhutaan investoinneista, täytyy kannattavuutta jotenkin pohtia. Usein on ja tinkimättä yhtään metsänhoidosta. Tästä huolimatta metsätalouden raaka-aineen saatavuus alkaa olla kriittinen koko yhteiskunnan kannalta. Mielestäni olen omilla toimillani saanut tehokkuuskertoimen huippuunsa. Kuuntelin tikan koputusta, että tämäpä lyö pontevasti, ja sehän oli valkoselkätikka! Summa summarum. Hiihtelin kevättalven kirkkaudessa Perämeren rannoilla ja poikkesin autioon saareen, josta vuosikymmenten takainen myrsky oli hävittänyt mökin. Toisilla on suojeltuneita metsiä ja toisilla suojelutarpeita. Suomen metsät tuottavat puuta nyt enemmän kuin koskaan. Samalla kuultua, että FSC-puuta kaivataan lisää. Luontoa voi suojella ja se voi suojeltua. Maatalouden sukupolvenvaihdosten tapaisia kannustimia tarvitaan myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseen. Siihen mutu-tuntuma riittää hyvin.” Jovain ”Metsänkäytön/myynnin kannattavuus pitää erottaa metsätila-joppareista. Hallittu omistajanvaihdos sukupolvelta toiselle edesauttaa metsätalouden rattaiden pyörimistä tasaiseen tahtiin. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti
Hirven syömä alikasvosmänty istutuskuusikossa. Maaliskuun lopun takatalvi toi Salon Kiskoon uuden lumivaipan, mutta nietoksista huolimatta taimikoista erottui olennaisin. Tukkimiehentäit lisääntyvät tuoreissa havupuiden kannoissa. Joka taimen tyvellä ei tarvitse vierailla.” Parhaimman käsityksen taimikon kehityksestä ja hoidon tarpeesta saa, kun uudistusalalla pyörähtää vuosittain ja samalla voi kävellä läpi koko metsätilan. Alueneuvoja Juhani Suni laskee, paljonko taimia on hehtaarilla. Istutustaimikkoon on hyvä suunnata heti istutusta seuraavan vuoden keväällä, viimeistään pari vuotta istutuksen jälkeen. Siitä saa yleiskuvan ja tuntuman. Poikkeuksena ovat vasta uudistetut heinittyvät alat, joissa heinät herkästi kaatuvat tainten päälle. Tällöin metsässä on helppo kulkea ja erottaa taimet eikä hyönteisiä vielä ole kiusaksi asti. Tässä kylvetyssä 8–9-vuotiaassa männyntaimikossa taimia oli 4 800 ja varhaisperkaus ajankohtainen. Katse latvoihin ja tyviin Taimikoissa kannattaa ensimmäisenä tarkastaa mahdolliset tuhot. ”Taimikko kannattaa kävellä halki. 10091_.indd 18 10091_.indd 18 7.4.2023 11.44 7.4.2023 11.44. Pienten havupuun tainten merkittävin tuholainen on tukkimiehentäi. Pahimmillaan kuori syödään ympäri ja taimi kuolee. Me lähdimme Metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Juhani Sunin matkaan tarkastamaan taimikoita. Näissä taimikoissa kannattaa käydä syksyllä ennen lumien tuloa ja vapauttaa heinän alle jääneet taimet. Pieni kärsäkäs kuoriainen nakertaa teräväreunaisia epämääräisen muotoisia syöntilaikkuja taimen kuoreen. Koska mänty ei kuulu kuvion varsinaiseen kasvatetavaan puustoon, lasketaan tämä hirven normaaliksi syönniksi, ei tuhoksi. ”Etenkin metsätähdekasan viereen perustettu taimikko on risKATSEET TAIMIKOIHIN Keväällä lumien sulettua on oikea hetki käydä tarkastamassa taimikoista tuhot ja hoitotarve. Paras hetki taimikon tarkastukselle on, kun maa on jo lumeton ja heinäkasvillisuus vasta tekee tuloaan. Etelässä huhti-toukokuu on hyvää aikaa käydä taimikot läpi, Pohjoisessa aavistuksen myöhemmin. Kylvötaimikko tulee käydä katsomassa viimeistään 3–5 vuotta kylvöstä. ”Tärkeintä on tarkistaa tuhot ja miettiä hoidon tarve”, Suni kertoo. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 14.4.2023 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KEVÄÄLLÄ on aika jalkautua taimikoihin
Hoitamattomuus suurin riski Suni pyörähtää männyntaimikossa ja laskee taimitiheyden. Mikäli tyvi on ympäriinsä syöty, on taimi menetetty. KÄY taimikossa säännöllisesti 2. ”Tämä taimikko on ihan kehityskelpoinen, mutta kyllä minä taimikon varhaishoitoa jo suosittelisin.” Taimia on turhan tiuhassa ja koivut uhkaavat piiskata männyntainten latvoja. ”Olen pitänyt rajana kuuttasataa tainta. Tälle kylvetylle 12-vuotiaalle männyntaimikolle Juhani Suni suosittaa taimikonhoitoa tulevalle kesälle. Kun taimimäärän kertoo kahdellasadalla, saa laskettua tainten määrän hehtaarilla. Seppo Samuli TAIMIKON TARKASTUKSEEN 1. Alle tuhat tietää täydennystä Taimikon tarkastukseen on hyvä ottaa mukaan mittakeppi. Metsäkeskukselta on mahdollista hakea hirvituhokorvausta, mikäli kasvatettavasta puustosta vähintään yksi kolmasosaa on tuhoutunut. METSÄSTÄ 14.4.2023 Metsälehti.fi 19 ”Jos taimia on alle tuhat kappaletta hehtaarilla, olisi hyvä täydentää.” ki, sillä pihkantuoksu houkuttaa hyönteisiä”, Suni kertoo. Sen latva on taitettu ja syöty. Tarkastettavassa arviolta 8–9-vuotiaassa kylvömännikössä, ei näy metsämyyrän syöntiä, ja peltomyyrälle taimikko on jo turhan suurta. Sopivan väljässä taimikossa mahtuisi kävelemään kädet levällään. Hirvi oli katkonut rauduskoivun ja syönyt sen latvan. Pienissä alle puolimetrisissä taimikoissa myös peltomyyrä on saattanut syödä lumen alla kuorta taimen tyveltä. Kuokka on myös hyvä apu, mikäli yöpakkasten aikaansaama rouste on nostanut hienojakoisilla mailla tainten juuripaakkuja ylös. Kylvön jälkeen taimikkoa on mahdollista täydentää istutustaimilla noin kahdesta viiteen vuotta kylvöstä. ”Jos taimia on alle tuhat kappaletta hehtaarilla, silloin olisi hyvä täydentää”, Suni arvioi. TÄYDENNÄ tarvittaessa 4. Nykysuositusten mukaan taimikkoon tulisi jättää vähintään kymmenisen prosenttia lehtipuustoa. Se on hiukan vantterampi heiniä vastaan.” Suni suosii täydennysistutuksessa kuokkaa, jolla voi samalla raapaista enimmät pintakasvillisuudet pois. ”Kaksivuotiasta kuusta suosittelen täydennysistutukseen varsinkin, jos on pari vuotta vanha muokkausjälki. Kylvötaimikossa taimia tulisi olla noin viisituhatta hehtaarilla. Nämä latvansa menettäneet puut kasvatetaan kuiduksi ja poistetaan ensiharvenVINKIT 10091_.indd 19 10091_.indd 19 7.4.2023 11.44 7.4.2023 11.44. Tästä aiheutuu lähinnä kasvutappiota. Jotta täydennysistutus aukkoisessa kylvötaimikossa tai tuhon jäljiltä onnistuu, tulee taimikkoon mennä ajoissa. Tässä alle kymmenvuotiaassa taimikossa koeala kertoo taimimääräksi 4 800. Jos taimikkoon tullaan ensimmäisen kerran vasta kymmenen vuoden päästä ja taimet ovat ehtineet jo hujahtaa kolmi-nelimetrisiksi, ollaan jo myöhässä. Istutustaimikoissa täydennysistutus pitää tehdä viimeistään kahden kolmen vuoden kuluessa istutuksessa. Nykyään hirvituhoja lukuun ottamatta tuhotaimikoiden uudelleen metsitys on metsänomistajan kontolla. Lumi on katkonut latvoja. Muut tuhot korvaa ainoastaan metsävakuutus. Jos sen alle menee, joudutaan uudestaan muokkaamaan maat ja istuttamaan. Maanmuokkauksen ja uudelleen istuttamisen hintalappu on yli 1 500 euroa hehtaarilta, mikä on nostanut kynnystä aloittaa alusta. ARVIOI hoitotarve ja hoida ajoissa. UUSIKSI ANI HARVOIN ”Aukkopaikkoihin jättäisin raudusta. AIKAISEMMIN valtiolta sai luonnontuhon metsitykseen ilmaiset taimet ja työkustannusavustuksen. Nyt taimia on 8 000 hehtaarilla ja 2/3 joutaa nurin. Jos olisi viisi metriä lähimpään mäntyyn, sitten voi jo jättää lehtipuutakin.” Taimikossa on tärkeää käydä säännöllisesti, sillä hoitamattomuus on merkittävimpiä syitä, miksi uudistaminen epäonnistuu. Metsämyyrä puolestaan kiipeää isommankin taimen latvaan ja syö latvasilmun. Nelimetrisen ongenvavan kanssa on hyvä pyörähtää taimikossa ja laskea ympyrän sisään mahtuvat taimet. Varhaisperkauksessa jätettävien lehtipuiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Jos kasvatettavasta puustosta yksi kolmasosa olisi tuhottu, kannattaisi hakea hirvituhokorvausta. TUTKI tuhot 3. EteläSuomessa istutustaimikossa varhaishoidon tarve saattaa koittaa jo viiden vuoden kuluttua uudistamisesta. ”Jos tällaisia on 600–700 hehtaarilla 2 000 taimen taimikosta, silloin korvauskynnys ylittyy. Kannattaa soittaa meille ja voimme tehdä hirvivahinkoarvion”, Suni kertoo. Taimikko on säästynyt myös lumituhoilta ja hirvituhoakin on vain yhdessä rauduskoivussa. Varmaan suhteessa huonompia taimikoita jätetään, mitä aikaisemmin”, arvioi alueneuvoja Juhani Suni
Nyt se alkaa olla jo kasvuPUUHAA ELÄKEPÄIVIKSI Vesa Moilanen osti täysin hoitamattoman metsätilan ja laittoi sen kuntoon. Pääasiassa metsätla on kuitenkin harrastus, jonka rooli tulevina vuosina kasvaa. ”Ostaessa se tuntui kyllä kalliilta, mutta kun tein ensimmäisen puukaupan, aloin ajatella, että ihan hyvä sijoitus se on ollut.” Kuin ei olisi töissä Seuraavaksi piti hankkia raivassaha ja nykyaikaiset metsurin varusteet. Keskusta-asunnon hinta oli vuosien saatossa noussut ja myynnistä jäi sen verran, että sillä saattoi tarjota 36 hehtaarin hoitamattomasta metsätilasta. Tilalle tullessa mukana on pitänyt tähän asti olla raivaussaha. Rovaniemen keskustasta viitisentoista vuotta sitten hankittu asunto oli myyty, ja Moilanen oli muuttanut avovaimon kansVesa Moilasesta tuli metsänomis taja vuonna 2015. ”Raivaukset on nyt tehty. Tuolloin pohjoisen puun kysyntä oli vähäistä eikä näköpiirissä ollut uusia laitoksia. ”Kyllä se ensimmäisellä käyntikerralla näytti siltä, että ei sitä oltu hoidettu. Tai ainakin Vesa Moilanen toivoo niin. kunnossa.” Osa kuvioista oli niin tiheitä, etteivät ne enää edes kasvaneet. Muutama vuosi sitten he viimein päättivät myydä kaiken. Silloin Moilanen muistuttaa, että mittauksia tarkastetaan säännöllisesti ja epätarkkuuksiin puututaan. Joitakin hän oli käynyt katsomassa, mutta nyt olivat kaikki olosuhteet oikeat. Ihan oma metsälampi. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 14.4.2023 20 Metsälehti.fi ROVANIEMI AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVAT SIELLÄ se kimmelsi. Moilanen taas oli haaveillut metsätilan hankinnasta jo jonkin aikaa. Hinnaksi muodostui lopulta 10 000 euroa suurempi summa kuin metsävaratiedon perusteella oli arvioitu muutamaa vuotta aikaisemmin. ”Kun minä pian jään eläkkeelle, niin en usko, että tuolla kerrostalossa viihdyn.” Otolliset olosuhteet ostoon Tilaan kuuluu myös rakennuksia, joista omistajat olivat muuttaneet Ruotsiin vuosikymmeniä sitten. Toisella puolella tilaa solisi puro, josta saattaisi vielä napata tammukan. Moilanen on tehnyt tilalta myös polttopuita myyntiin vuosittain. Sen verran hoitamattomaksi Kemijärvellä sijaitsevan palstan männiköt olivat vuosien varrella jääneet. Muut metsänomistajat kyselevät Vesa Moilaselta usein, miten hyvä on hakkuukoneiden mittatarkkuus. Vaikka metsätila lampineen ja puroineen on hankittu jo vuonna 2015, sen omistaja ei ole vielä ehtinyt kalastusvälineiden kanssa tarkistamaan arveluja purotaimenen oleilusta virrassa. Nyt nekin näyttävät elpyvän. Oli paljon vesakkoa. Nyt olisi tarkoitus harvennella koivikoita.” sa asumaan isompaan. Tarjous osui kohdilleen, ja niin Moilasesta tuli metsänomistaja. Siitä asti Moilanen on taittanut 10092_.indd 20 10092_.indd 20 7.4.2023 11.46 7.4.2023 11.46. Tumma ja syvä
Vai johtuuko kynnys siitä, etteivät kokoojaja laskuojat ole riittävän syviä sarkaojiin verrattuna. 14.4.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Lyhytnäköinen ratkaisu on pelkästään puhdistaa oja kaivurilla. Vertaistukea hän sai Napapiirin metsänomistajien yhdistyksestä. ”Edellisenä talvena oltiin useampi päivä 35 asteen pakkasessa Ruotsin puolella vaihtamassa motoon työpumppua. ”Jos se jäisi pojille sitten”, hän sanoo. Luontoarvoja säästäen Perehdyttyään erilaisiin metsänhoitomenetelmiin Moilanen on nyt päätynyt siihen, että jatMetsäkoneet ja hakkuutyömaat ovat tulleet Vesa Moilaselle tutuiksi palkkatyössä metsäkone asentajana. TUKKEUTUVAT SUO-OJAT ”Jos tekisi harventelemalla luontoarvoja säästäen hakkuita.” sata kilometriä suuntaansa olevan matkan tilan ja kodin välillä useamman kerran kuukaudessa. ”Jos tekisi harventelemalla luontoarvoja säästäen hakkuita.” Kaksi pientä aukkoa tilalle tuli puukauppojen myötä. Totinen paikka kunnostusojituksen suunnittelijalle on, jos oja on kasvanut täysin umpeen seisovassa vedessä viihtyvistä sammallajeista. Jos loppukesällä kuivatusteho on riittävä ja vesi liikkuu, voi hyvin katsoa, että ojaan on tehty vahingossa nykyaikainen ravinteita pidättävä biofilmilaitos. Se ei ole välttämättä huono asia, sillä se vähentää kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutumista alajuoksulle. Silverin ja Joensuun (2005) kunnostusojituksia koskevassa tutkimuksessa suokasvien peittävyys ojan pohjalla oli jo viidessä vuodessa peräti 68 prosenttia. Kasvillisuuden invaasio on toinen ongelma. ”Kyllä se antaa paljon enemmän kuin vie. Vai onko toimistossa suunniteltu ojakatko paikkaan, jonne se ei kuulu. On se ihan eri asia kuin astella koko päivä betonilattialla.” Sillä tavalla useimmat päivät kuluvat Moilasen palkkatyössä metsäkoneasentajana. Se oli kyllä miesten reissu”, Moilanen sanoo ja pudistaa päätään. Joissakin tapauksissa ojassa oleva yhdensuuntaisista kuitupuupölkyistä koostuva este ei haittaa olennaisesti virtaamaa koko kasvukautta ajatellen, joskin pidentää tulvahuipun kestoa. Sen lisäksi Moilanen tilaa oikeastaan kaikkia Suomessa ilmestyviä metsäalan lehtiä joko printtinä tai digiversiona. Omalla tilalla taimi konhoidot on viime vuosina pääosin tehty ja edessä on harvennuksia. Työpaikalla voi vielä lukea konealan lehdet. Siellä on rauha ja ei tarvitse katsoa kelloa.” Vesa Moilasel le pitkä päivä metsätöissä tuntuu siltä kuin ei olisi töissä ollut kaan. Harmillista on, että ojien kunnostamistarpeeseen johtavat syyt alkavat usein välittömästi uudisojituksen tai kunnostusojituksen jälkeen. ”Sellaisen työpäivän jälkeen tuntuu kuin ei olisi töissä olltukaan. Ojille tyypillisiä kasvilajeja ovat tietyt rahkasammalet, sarat ja tupasvilla. Toki metsä ja metsänhoito on ollut Puolangalta kotoisin olevalle Moilaselle läheinen asia jo lapsuudessa. Tilan hankintaa seuraavana talvena metsäkeskus järjesti Rovaniemellä liudan kursseja metsänomistajille ja Moilanen osallistui moniin niistä. Rovaniemen laitamilla sijaitsevassa hallissa Moilanen työtovereinen huoltaa ja korjaa metsäkoneita: vaihtaa esimerkiksi suodattimet ja 500 litraa öljyä hakkuukoneeseen tai korjaa hakkuupään sähkövikoja. kuva kasvatus sopii hänen tilalleen parhaiten. Siellä kasvaa parituhatta kuusen taimea ja heinäämistä on edessä ainakin vielä ensi kesänä. Onko jossakin ojan alajuoksulla kivestä tai kalliosta muodostunut kynnys, joka estää veden liikkumisen. Torjunta-aineita Moilanen ei pitänyt tarpeellisina. Muutamassa vuodessa ojan kaivamisesta sen luiskille ja pohjalle muodostuu kasvusto, joka hidastaa veden virtaamisnopeutta. Uusien ojien läpikäynti ihmistyönä välittömästi ojituksen jälkeen ja uudelleen seuraavana kesänä on kallista, mutta niin hyödyllistä, että siihen kannattaa panostaa. Voiko kynnyksen kiertää. Kursseilla opiskeltiin esimerkiksi metsäverotusta ja taimikonhoitoa. Myös vanhalla pellolla Moilanen on päässyt istutustöihin. Jotkut korjaustyöt voi tehdä metsässäkin, ja toki on niitäkin tilanteita, joissa kone on hyytynyt metsään ihan täysin. Moilasella on kaksi aikuista poikaa. Näitäkin näkee. Hakkuutyömaat olivat kyllä kahdenkymmenen vuoden aikana tulleet tutuiksi. PALSTALLA 10092_.indd 21 10092_.indd 21 7.4.2023 11.46 7.4.2023 11.46. Jos jokin toimii, sitä ei pidä korjata. Onneksi niitä on harvoin. Tietoa ja apua tarjolla Ihan tyystin puhtaalta pöydältä Moilanen ei siis metsätalouden pariin hypännyt. SUOMEN ILMASTOSSA suo-ojat johtavat vain harvoin vettä ikuisesti. Pitää selvittää, miksi vesi on jäänyt seisomaan ojaan. Moilanen liittyi myös metsänhoitoyhdistykseen, jonka asiantuntija kävi yhdessä tuoreen metsänomistajan kanssa tilan tulevat työt läpi maastokäynnillä. Konemiehen työn jäljiltä ojiin saattaa pudota turvepaakkuja tai roudan vaikutuksesta luiskasta saattaa vieriä seuraavana keväänä ojaa tukkiva kivi. Sitä vastoin jos ojiin muodostuu esimerkiksi puunkorjuussa unohtuneen puutavaran vuoksi tukkeutumia, ne kannattaa käydä tarkistamassa. Moilanen alkoi silti opiskella. Jos ojan kaltevuus on riittävä ja vesi juoksee ojassa, ei ole kuitenkaan mitään tarvetta kunnostaa ojaa. HUONO VIETTO TUKKII ojat. Suuria taloudellisia odotuksia Moilasella itsellään ei tilaa ajatellen oikeastaan ole. Mutta sitä ennen Moilanen on ajatellut viettää tilalla enemmän aikaa. Aamulla varhain tilalle metsätöihin, eväät parin tankillisen sahauksen jälkeen, päivälepo sammalilla ja vielä joku tankillinen ennen pimeää. Kasvillisuus tulee nopeasti
Risto Mykkäsen käsittelyssä on MSA 220 C-B, jossa oli 14 tuuman laippa ja 1,3 milliä leveä teräketju. Se oli varustettu kahdentoista tuuman laipalla ja kapealla 1,1 millimetrin ketjulla. ”Jopa tukkikokoisten puiden kaato sujui sahoilla ongelmitta ja teho riitti myös karsintaan hyvin. Kokeilussa mukana olivat Stihlin MSA 200 C-B:n lisäksi MSA 220 C-B sekä MSA 160 C-B sahat, joiden on määrä tulla Suomessa jälleenmyyjille tämän kevään aikana. METSÄSTÄ 14.4.2023 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA FAKTA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”LUULTAVASTI paras moottorisaha mitä minä olen käsissäni pitänyt.” Näin kommentoi Stihlin tänä keväänä lanseeraamaa MSA 200 C-B akkusahaa kokenut harrastelijasahuri puolen päivän polttopuu-urakan jälkeen. Yksi akku kestää kuusikon harvennustyössä 50 minuutista puoleentoista tuntiin. ”Karsiminen sujuu jouhevasti. Teräketju on vain muistettava pitää riittävän kireällä, sillä kapea ketju pomppaa muuten herkästi pois paikoiltaan”, Mykkänen sanoo. Metsälehden aiemmin kokeilemista akkusahoista on metsätöissä selvästi tehokkain ja toimivin ollut Husqvarnan 540i XP saha, mutta Stihlin uutuudet uhmaavat Huskun kärkisijaa tosissaan. Tässä yhdistelmässä ketju ei pompannut paikoiltaan kokeilun aikana kertaakaan. STIHL MSA 200 C-B HARJATON moottori AKUN jännite 36 V KETJUNOPEUS 16 m/s PAINO ilman akkua, laipan ja ketjun kanssa n. 10093_.indd 22 10093_.indd 22 7.4.2023 12.00 7.4.2023 12.00. Mykkäset tekivät sahoilla kuusikon harvennushakkuuta viikon ja kolmenkymmenen akullisen verran. Stihlin MSA 200 C-B:n (ylempi saha) kapeakärkinen laippa teki sahauksesta jouhevaa. Parhaimmillaan puolitoista tuntia akullisella Harvennushakkuulla kätevimmäksi osoittautui sarjan keskimmäinen saha MSA 200 C-B. Teräketjun kiristäminen onnistuu ilman työkaluja pikakiristysruuvin ansiosta. STIHLILTÄ TARJOLLE SÄHÄKKÄ SAHASARJA Uusittu mallisto nostaa Stihlin akkusahojen suorituskyvyn metsässä uudelle tasolle. 3,5 kg AKKUSUOSITUS AP 300 S PAINO 1,8 kg SUOSITUSHINTA 459 euroa, AP 300 S -akku 359 euroa Stihlin MSA 220 C-B ja MSA 200 C-B soveltuvat jo hyvin harvennushakkuulle. Kapeamman ketjun ansiosta MSA 200 sahan akku kesti kuitenkin selvästi kauemmin kuin MSA 220:ssa. Eikä moitteita Stihlin uudistetuista akkumalleista herunut myöskään Metsälehden asiantuntija Risto Mykkäseltä ja hänen Hannu-veljeltään, jotka laittoivat sahat kovempaan kokeeseen metsässä. Kokeilun aikana ei ilmennyt mitään ongelmia, vaikka pakkasta oli välillä yli kaksikymmentä astetta”, luonnehtii Risto Mykkänen. Kokeilemamme MSA 220 C-B oli varustettu 1,3 millimetrin teräketjulla ja 14 tuuman laipalla
M A A N M IT TA U SL A IT O S 10093_.indd 23 10093_.indd 23 7.4.2023 12.00 7.4.2023 12.00. AP 300 S akun suositushinta on 359 euroa. Sen sijaan viljavammat puolukkaturvekankaan kasvupaikat taimettuivat paremmin. Selvityksen perusteella kaistalehakkuuta voi suositella yhtenä menetelmänä suometsätalouden työkalupakkiin. Niilläkin maanmuokkaus kuitenkin paransi uudistumistulosta. ”Kaistalehakkuu on ollut iät ja ajat osa jaksollista metsänkasvatusta. Myös sillä on merkitystä, miten kaistale sijoittuu ilmansuuntiin nähden. Kokeilun sahoista pienimmän MSA 160 C-B:n voi olettaa olevan omimmillaan polttopuuhakkuiden lisäksi rakennuksilla ja pihapiirissä. Akussa on tehoa 281 wattituntia ja 36 voltin jännite. Monissa kuusikoissa maanmuokkaus on jopa enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Kaikilla akkusahamerkeillä tulee metsätöissä eteen sama ongelma: laippakoteloon kertyy nopeasti purua, joka on syytä puhdistaa päivittäin. Painon lisäksi malleja erottaa ketjunopeus, joka on valmistajan mukaan MSA 160:lla 14 m/s, MSA 200:lla 16 m/s ja MSA 220:lla 24 m/s. Maanmittauslaitoksen ilmakuvassa kaistalehakkuu näyttää tältä. Akkusahojen ehdottomia valtteja ovat helppokäyttöisyys ja vähäinen huollon tarve. Stihl lupaa kyseiselle akulle ja MSA 200 C-B sahalle 50 minuutin sahausajan. Hakkuutavasta on kiinnostuttu uudelleen, koska sen avulla voidaan hillitä esimerkiksi turvemailta tulevaa vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Peukalonappia ei tarvitse sahatessa pitää koko ajan pohjassa. Taimettumisen varmistamiseksi kevyt maanmuokkaus on suositeltavaa. Pienillä rankapuilla akun kesto on pisimmillään, mutta isompia kuusia karsiessa selvästi lyhempi.” MSA 220 sahassa akku kesti keskimäärin 50–60 minuuttia. Metsälain mukaan jatkuvaksi kasvatukseksi määriteltävissä pienaukkohakkuissa aukot saavat olla korkeintaan 0,3 hehtaarin kokoisia. AINO ÄSSÄMÄKI LUONNONVARAKESKUS on selvittänyt kaistalehakkuun soveltuvuutta suometsien luontaisessa uudistamisessa. Lisäksi selvitettiin maanmuokkauksen vaikutusta taimettumiseen paksukunttaisilla rämeillä. Tosin leikkuutehossakaan akkusahat eivät häpeä esimerkiksi Stihlin MS 200 polttomoottorisahalle, sillä sekä MSA 220 C-B sekä vanha ”kaksisatanen” irrottivat viisi kiekkoa parikymmensenttisestä pölkystä täsmälleen samaan aikaan, 21 sekuntiin. MSA 200 C-B akkusahan suositushinta ilman akkua laturia on 459 euroa. ”Teen sen verran paljon isojen pihapuiden kaatoja, ettei niillä työmailla vielä akkusahalla pärjää. Kaistaleiden taimettumista selvitettiin inventoinneilla 2–4 kasvukauden jälkeen. Pohjois-etelä-suuntaiset kaistaleet saavat varmemmin tarpeeksi valoa kuin länsi–itä-suuntaiset, sanoo Saarinen. ”Mitä leveämpi kaistale on, sitä lyhyempi sen on oltava, jotta se sopii metsälain jatkuvan kasvatuksen määritelmään”, Saarinen sanoo. Se voi olla myös korjuuteknisesti viisas valinta turvemaalla. Uudesta keksinnöstä ei kuitenkaan ole kyse. Jopa Risto Mykkänen joutuu kiertämään vastauksensa savolaisittain, kun häneltä kysyy, joko Keiteleelläkin on aika siirtyä sähkösahoihin. Kaistalehakkuussa hakataan metsään kapeita kaistaleita, jotka muodostavat tavanomaista avotai siemenpuuhakkuuta pienialaisempia aukkoja. Ei häpeä polttomoottorisahalle Viimeistään Stihlin uusitun malliston myötä kannattaa useimpien polttomoottorisahureiden suoda sähkölle mahdollisuus, jos lom”Harvennusja polttopuusavotassa nämä ovat jo oikein käypäsiä.” Katso video osoitteessa metsalehti.fi pakko siihen antaa myöden. Korpikuusikoiden kaistaleet taimettuivat hyvin ilman maanmuokkaustakin. Sitä on tehty 1920-luvulla varsinkin Pohjoisja Itä-Suomen valtion mailla sekä uudelleen 1960ja 70-luvuilla, mutta se ei ole nykyisin kovin yleistä”, sanoo erikoistutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta. Syynä on noille kasvupaikoille tyypillinen paksu kunttakerros. Kuusikoissa voidaan käyttää myös kapeampia kaistaleleveyksiä. Harvennusja polttopuusavotassa nämä ovat jo oikein käypäsiä.” Urakkametsureille akkusaha ei ole vielä ykkösvaihtoehto. Kaistalehakkuu toimii varsinkin rehevillä turvemailla Kaistalehakkuun edut turvemaalla ovat samankaltaisia kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Havaintojen mukaan kaistalehakkuun jälkeinen taimettuminen on varsinkin karujen varputurvekankaiden männiköissä vaihtelevaa. Männiköissä kuusikoita leveämmät kaistaleet Rämemänniköiden kaistalehakkuissa kannattaa taimien riittävän valonsaannin varmistamiseksi käyttää vähintään kahdenkymmenen metrin kaistaleleveyttä. Karuilla mailla tarvitaan maanmuokkausta Selvityksessä kaistalehakkuut toteutettiin korpikuusikoissa ja rämemänniköissä siten, että kapeimmat kaisteleet olivat kymmenen metrin levyisiä ja leveimmät kolmekymmentä metriä. ”Akku kesti 50 minuutista puoleentoista tuntiin. Harvennushakkuulla yhdistelmä lunasti lupauksensa hyvin. Stihl on uudistanut akkusahojen turvaliipaisimen. METSÄSTÄ 14.4.2023 Metsälehti.fi 23 Kaikissa sahoissa oli kokeilussa käytössä Stihlin AP 300 S akku
Mielikäisen mukaan Ruotsissa ja Norjassa on vastaavissa kokeissa saatu samanlaisia tuloksia. Mittasimme kokeet uudelleen 1990-luvulla. Tukkipainotteinen harvennus Arvometsän harvennustyömaahan Leivonmäellä tutustunut emeritusprofessori Kari Mielikäinen luonnehti yläharvennuksia jatketuksi kasvatukseksi – ei jatkuvaksi. Se tiedetään, että ne sietävät erittäin voimakkaita harvennuksia kasvun alenematta. Syytä tähän ei kunnolla ole osattu selittää. ”Talousmetsän kiertoaikaa voidaan jatkaa yläharvennuksella, jossa poistetaan huonolaatuisten puiden lisäksi valtapuita. Yläharvennus lisää laadukkaan tukkipuun tuotosta ja pidentää metsikön kiertoaikaa. METSÄSTÄ 14.4.2023 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA METSÄPALVELUYRITYS Arvometsän puoleen kääntyvät usein metsänomistajat, jotka haluavat välttää päätehakkuita metsissään. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Tapion julkaisuja 2019 Arvometsän metsäasiantuntija Pekka Lehmonen (vasemmalla) ja toimitusjohtaja Aleksi Vihonen (oikealla) esittelivät yläharvennusta emeritusprofessori Kari Mielikäiselle. ”Leimikon mäntykuvioilla hakkuukertymästä 77 prosenttia oli mäntytukkia, mitä voi pitää harvennuksella erinomaisena”, Lehmonen arvioi. Silloin selvisi, että yläharvennetut männiköt kasvoivat kymmenen prosenttia paremmin kuin alaharvennetut ja tuottivat enemmän tukkia, kun harvennusvoimakkuus oli sama. Noin 60-vuotiaasta männiköstä yläharvennettiin noin 80 kuutiota puuta hehtaarilla. Ehkäpä 1960-luvun kuusikot olivat alikasvoksesta syntyneinä kasvukunnoltaan niin heikkoja, etteivät lisävaltapuut pystyneet lisäämään kasvuaan.” Viljelykuusikoiden reagointia yläharvennuksiin ei Mielikäisen mukaan ole tutkittu. Tällöin puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta”, selvittää Arvometsän toimitusjohtaja Aleksi Vihonen. Yläharvennus voidaan puuston rakenteen salliessa toistaa, jolloin päätehakkuu voidaan sopivilla kohteilla välttää. Hakkuussa kasvamaan jätetään hyvän latvuksen omaavia laadukkaita ja elpymiskykyisiä lisävaltapuita. Yläharvennukset voidaan aloittaa ensiharvennuksen jälkeisissä kasvatushakkuissa. Puuston pohjapinta-ala hakkuun jälkeen oli 18 neliömetriä hehtaarilla, joten harvennus oli kohtalaisen varovainen. Usein ratkaisu on arkinen ja myös valtakunnallisissa metsänhoitosuosituksissa kuvattu. Läheskään aina talousmetsää ei pystytä kasvattamaan jatkuvapeitteisenä, mutta esimerkiksi viljavien maiden männiköissä ja koivikoissa kaksi peräkkäistä kiertoaikaa voidaan usein limittää, kun valtapuuston alle luontaisesti syntynyt kuusentaimikko saatellaan valtapuuston yläharvennuksin kasvuun. ”Metsää voidaan kasvattaa puolentoista kiertoajan verran, siis noin sata vuotta ilman päätehakkuuta. Katso video metsalehti.fi 10094_.indd 24 10094_.indd 24 7.4.2023 12.02 7.4.2023 12.02. LISÄÄ TUKKIPUUTA, PITEMPI KIERTO YLÄHARVENNUS on tasarakenteisen varttuneen metsikön harvennustapa, jossa pienempien puiden lisäksi poistetaan kookkaampia ja taloudellisesti arvokkaampia puita. ONKO KYSEESSÄ JATKUVA VAI JATKETTU KASVATUS. ”Yllättävää on, että mänty hyötyi yläharvennuksista, mutta kuusi ei. Hänen mukaansa yläharvennus tuottaa tavallista runsaammin hakkuutuloja, koska hakkuussa kertyy tukkia enemmän kuin alaharvennuksissa. Hakkuu tehdään erityisesti hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi, ja se tasaa puuston pituusja läpimittajakaumaa. Kuusikon jälkeen metsä joudutaan kuitenkin yleensä päätehakkaamaan ja uudistamaan, koska kuusikon varjoon ei taimia yleensä synny luontaisesti tai ne tuhoutuvat ylispuiden hakkuussa.” Metsäasiantuntija Pekka Lehmosen mukaan leimikon suunnittelun lähtökohtana oli metsänomistajan tavoite saada hakkuutuloja ja välttää päätehakkuita. Metsäntutkimus tuntee yläharvennusten edut ”Professori Yrjö Vuokila perusti laajoja yläharvennuskokeita 1960-luvulla, mitä siihen aikaan pidettiin miltei harhaoppisena. Päätehakkuita voidaan yläharvennuksien avulla lykätä jopa vuosikymmeniä. Tämän havainnon perusteella yläharvennukset otettiin metsänhoidon suosituksiin vuonna 1995”, Mielikäinen kertoo
Tympii kuulemma aina katsoa meidän puolta, kun se kasvaa ja hänellä on aivan aavaa”, Jämsä kertoo. ”Tämä on onnistunut aivan älyttömän hyvin ja nyt on sitten naapurikin innostunut ja tehnyt samanlaisen ratkaisun. Vielä runsaat kaksikymmentä vuotta sitten Toholammilla Keski-Pohjanmaalla kasvavan metsän paikalla oli puuton vetinen avosuo. Kahtena talvena energiaa Metsälehden vierailun jälkeen männikköön on tehty taimikonhoito ja metsästä on kerätty kaksi kertaa energiapuuta talteen. Avosuon kasvuihmettä kävivät aikanaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat mittaamassa useampaan otteeseen. Hidasliukoisen nurmen perustamiseen käytetyn biotiitin Jämsä keksi sattumalta vieraillessaan paikallisessa K-maatalouskeskuksessa. Edelleen avosuohon perustetun metsän vuosikasvut ovat 50–60 senttiä. Isäntä päätti tehdä edullisen kokeilun avosuolle ja tilasi suon laitaan kasan lannoitetta. Jämsä ojitti palstan 2000-luvun alussa, uudisti sen männylle ja lannoitti ensin biotiitilla ja 2000-luvun lopussa vielä turvemaille soveltuvalla Rauta-PK-lannoitteella. Timo Jämsä on korjannut metsäkoneella energiapuuta jo kaksi kertaa. Hetken isäntä pohti, oliko hän todella ottanut lainaa tuottamattomaan joutomaahan. Sieltä metsästä olen ottanut energiaa jo kahtena talvena”, Jämsä kertoo. Avosuolle perustettu metsä on venähtänyt runsaassa parissakymmenessä vuodessa. Kummallakin kerralla energiapuuta on kertynyt kaikkiaan noin kolmekymmentä kuutiota. Ojitettu ja lannoitettu avosuo on kasvanut vauhdikkaammin kuin Jämsän kangasmaalle muutamaa vuotta aiemmin kylvämä männikkö. 10094_.indd 25 10094_.indd 25 7.4.2023 12.02 7.4.2023 12.02. Maaliskuun lopulla oikealla olevaan, avosoiden keskellä sijaitsevaan männikköön pääsi vain suksilla. Nyt runsaat kymmenen vuotta myöhemmin taimikko on venähtänyt 8 –10-metriseksi nuoreksi männiköksi. ”Minä pidin sitä paljon todennäköisempänä, että tämä epäonnistuu kuin onnistuu, mutta hulluhan haluaa kokeilla”, Jämsä muistelee. Koivut osoittautuivat männikön pelastukseksi, kun hirvet löysivät taimikon. Timo Jämsä näyttää tietä. Räjähtävää kasvua avosuolla Puuttomalle avosuolle parikymmentä vuotta sitten perustettua metsää odottaa pian ensiharvennus. Metsälehti vieraili samassa männikössä vuonna 2011. Tuolloin alalla kasvoi elinvoimainen kymmenvuotias taimikko ja parhaiden puiden tyvet olivat jo liki 18-senttisiä. Joutomaasta metsäksi Avosuon metsittämiseen kirvoitti aikanaan lainarahalla ostetun metsätilan metsävaratiedoissa ollut merkintä joutomaasta. METSÄSTÄ 14.4.2023 Metsälehti.fi 25 TIIA PUUKILA, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVAT ”TÄTÄ voi sanoa metsämaaksi ihan puhtaalla omatunnolla.” Metsänomistaja Timo Jämsä kertoo ylpeänä puhelimitse metsänsä kuulumisia. Jämsä levitti aikanaan alalle tuulen mukana kenkälaatikollisen koivunsiemeniä. Ojitetun suon hyvä kasvu on saanut miettimään metsää myös ilmastohyötyjen näkökulmasta. Terveyssyistä Jämsä ei enää pysty huudattamaan moottorisahaa vaan on hankkinut vanhan metsäkoneen ja ajanut traktorilla puita metsästä hiljalleen pois. ”Minulla menee lähemmäs sata kuutiota haketta vuodessa lämmitykseen. Biotiitti oli tarjouksessa ja maksoi muutaman sentin kilolta. ”Kumpi näistä nyt on päästölähde ja kumpi se, joka syö sitä hiilidioksidia: viereinen koskematon avosuo vai puuta valtavasti kasvava metsä”, Jämsä heittää. Koivut kaluttiin, mutta männyt säästyivät. Pääasiassa metsästä on korjattu rauduskoivua. Metsälehti vieraili paikalla syyskuussa vuonna 2011. Noin viiden vuoden sisällä metsää odottaa ensiharvennus, ja Jämsä pohtii, tulisiko lannoitus toistaa. Sitten heräsi idea, voisiko avosuon tilalle saada kasvavan metsän
Puuta sahoille Pakkasen mukaan on vaikea sanoa, milloin uitto alkoi Suomessa. Pienimmissä väylissä uitto oli tosin mahdollista vain keväisin tulvavesien aikaan, kun taas suurissa joissa ja järvissä puita uitettiin koko sulan maan aika. 14.4.2023 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG ”L apista tuskin löytyy sellaista puroa, jossa ei olisi tukkeja uitettu”, toteaa Lauri Snellman. Yhteisuittoon osallistuvat merkkasivat puunsa omilla symboleillaan, jotta ne pystyttiin uiton päätteeksi lajittelemaan sitä varten perustetuilla erottelupaikoilla. ER KK I SN EL LM A N IN JÄ Ä M IS TÖ 10095_.indd 26 10095_.indd 26 7.4.2023 12.05 7.4.2023 12.05. Parhaimmillaan uittoväyliä oli Pakkasen mukaan noin 50 000 kilometriä. Uiton huippuvuotena pidetään vuotta 1964. Nyt uiton suosio on taas nousussa. ”Isoissa joissa puilla saattoi varsinkin uiton alkuaikoina kestää kaksi tai jopa kolme vuotta päästä erottelupaikalle.” UITTOREITTIEN MAA Suomessa on parhaimmillaan ollut 50 000 kilometriä uittoväyliä. Haastattelujen pohjalta on syntynyt viisi videota, joita Snellman nyt kiertää esittelemässä eri puolilla Suomea. Tehtaille kuljetettavasta puumäärästä se oli tosin enää noin puolet. Snellman toimii projektipäällikkönä Itä-Lapin kuntayhtymän Itä-Lapin ja Sodankylän uittoperinne tutuksi -hankkeessa. Varppaaminen tarkoittaa menetelmää, jossa tukkilauttaa tai -nippua kelataan eteenpäin ankkurin avulla. ”1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa 80 prosenttia puusta tuli tehtaille vesiteitse.” Kokki tarjoilee uittolaisille kahvia 1960-luvun alussa. Joissa ja järvissä Merkittävimmät uittovesistöt olivat Vuoksen vesistö sekä Kemijoki, Kymijoki, Kokemäenjoki, Pohjanmaan joet ja Tornionjoki. Silloin uitettiin Pakkasen mukaan ainakin 16 miljoonaa kuutiometriä puuta. ”Uittoa on tehty kaikkialla, uskomattoman pienissä ojissakin”, hän sanoo. Virtaavissa vesissä uittoa tehtiin irtouittona, järvissä puut koottiin erilaisiksi lautoiksi ja myöhemmin myös nipuiksi. Puulauttoja ja -nippuja kuljetettiin uiton alkuaikoina miestai hevosvoimin varppaamalla, myöhemmin höyryhinaajilla ja -laivoilla. Aina kaikki puut eivät ehtineet erottelupaikalle uittokauden aikana. Teollisessa mittakaavassa puuta alettiin uittaa 1500-luvulla, kun ensimmäiset vesisahat aloittivat toimintansa. Varsinaisesti uitosta alettiin puhua kuitenkin vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun ensimmäiset höyrysahat aloittivat toimintansa. Metsähistorioitsija Esko Pakkasen mukaan Snellmanin arvion uiton kattavuudesta Lapissa voi laajentaa koskemaan pitkälti koko Suomea. ”1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa 80 prosenttia puusta tuli tehtaille vesiteitse, mutta uiton suhteellinen osuus alkoi 1900-luvulla hiljalleen laskea sitä mukaa, kun autoja rautatiekuljetukset yleistyivät”, Pakkanen kertoo. Pienemmissä joissa suosittiin yksityisuittoja, joissa puut lähetettiin matkaan omistaja kerrallaan. Hän on perehtynyt viime vuosina erityisesti Kemijoen uittoon ja haastatellut uitossa aikoinaan mukana olleita. Uitettavat puut hakattiin ja kuljetettiin vesistöjen varteen talven aikana, ja uitto alkoi heti jäidenlähdön jälkeen. Pakkanen kertoo, että erottelu jatkui isommissa vesistöissä jäiden tuloon asti. Suuremmissa joissa taas käytettiin yhteisuittoja, joissa eri omistajien puut laitettiin veteen samalla kertaa
Esimerkiksi Kemijoessa uitto päätyi vuonna 1991, Päijänteellä 2000-luvun alussa. Esimerkiksi Kemijoen uitossa työskenteli vuosina 1931–1939 vuosittain 1 160–1 820 henkilöä, selviää Lapin metsämuseon tiedoista. Ensin loppuivat purouitot, sitten jokiuitot ja lopulta myös suuri osa järvija merialueiden uitoista. ”Uittoon liittyy myös teknisiä ongelmia. Kemijoen uitosta kertovat videot hän aikoo ladata hankkeen päätyttyä Youtubeen. Sotien jälkeen tuli voimaan työaikalaki, ja ylitöistä piti alkaa maksaa korvausta. Yhä käytössä Uittomäärät alkoivat hiipua 1960-luvulla. Työturvallisuuteen alettiin kiinnittää enemmän huomiota 1960ja 1970-luvuilla, ja pelastusliivit tulivat pakollisiksi. Stora Enso taas suunnittelee aloittavana puiden uiton Imatran tehtaille. ”Uittotyö oli kohtalaisen hyvin palkattua, mutta tienesti oli lyhytaikainen. 14.4.2023 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ Tukkeja uitetaan Konnuksen kanavassa Leppävirralla kesällä 2019. Uittotyö oli myös riskialtista. TI M O H A RT IK A IN EN Riskialtis työ Uitolla oli suuri työllistävä vaikutus. Metsäyhtiöistä UPM uittaa edelleen Vuoksen vesistössä, ja Metsähallitus aloitti uiton samassa vesistössä viime kesänä. Suunnitteilla on myös kouluyhteistyötä ja syyskuussa kaikille avoin uittojuhla Sodankylässä. Pakkasen mukaan uitossa hukkui joka vuosi muutamia henkilöitä. Ylioppilas Pertti Lepojärvi Savukoskelta sestomassa 1960-luvun alussa. Uittopirttejä, joissa saattoi ruokailla ja syödä, rakennettiin vain suurimpien uittovesistöjen varteen. Jokiuittojen uuteen tulemiseen Pakkanen ja Snellman eivät sen sijaan usko. ”Jos uitto näin saataisiin vielä elämään. Työpäivät olivat uitossa pitkiä. ER KK I SN EL LM A N IN JÄ Ä M IS TÖ ER KK I SN EL LM A N IN JÄ Ä M IS TÖ ER KK I SN EL LM A N IN JÄ Ä M IS TÖ teltoissa – elleivät lähteneet yöksi koteihinsa. Snellman suunnitteleekin toteuttavansa Kemijoen varteen ulkoilureitin. Luonnossa jokiuiton jäljet ovat monin paikoin kuitenkin yhä nähtävissä. Perusteina on muun muassa uiton ympäristöystävällisyys. Että ihmiset tiedostaisivat, miten suuri merkitys uitolla on ollut ihmisille ja koko yhteiskunnalle.” Uittomiehet laskevat Luiron suurinta koskea eli Saarikoskea 1960-luvun alussa. Snellmanin mukaan uittoväki nukkui varsinkin alkuaikoina usein taivasalla ja myöhemmin Uittomiehiä jokitörmällä 1960-luvun alussa. Varsinkin havupuihin tulee vedessä herkästi värivikaa”, Pakkanen sanoo. 10095_.indd 27 10095_.indd 27 7.4.2023 12.05 7.4.2023 12.05. Autoja rautatiekuljetusten yleistymisen lisäksi taustalla oli Pakkasen mukaan työvoiman kallistuminen. Valtaosin uitossa työskenteli asukkaita siitä kylästä, jonka kohdalla uitto oli käynnissä”, Pakkanen kertoo
Lumi on tamppaantunut talven satojen ratsastusretkien aikana puolen metrin tiiviiksi uraksi. Pikahavaintojen perusteella voi päätellä, että jonossa kulkevat issikat lähtevät sooloilemaan vain silloin, kun niiden on käytävä tarpeilleen. Kokeneet harrastajat voisivat edetä tässä vauhdikkaalla laukallakin. Kivaa on myös ratsastajilla. Ei ole kiire minnekään. Heiskalan Hoppalan ratsastusreitit kulkevat noin 25 eri metsänomistajan mailla. Hänellä on tavoitteena, että asiakkailla olisi mahdollisimman paljon koettavaa jo yhden retken aikana. 10101_.indd 28 10101_.indd 28 7.4.2023 13.40 7.4.2023 13.40. Sooloilua hyvästä syystä Kannustan Kooluria liikkeelle suuta maiskuttamalla ja pohkeita sen kylkeen puristamalla. Maailman 250 000 rekisteröidystä islanninhevosesta Suomessa elää noin neljätuhatta. Esimerkiksi eri lintulajit asustavat erilaisissa metsissä – näin retkillä myös kuulisi monipuolisesti luonnon äänimaailmaa. Silloin hevonenkin rentoutuu”, ratsastusretkemme opas Helena Heiskanen tulkitsee 22-vuotiaan islanninhevosruunan ääntelyä. Viisi islanninhevosta sekä suomenhevonen jonon kärjessä askeltavat rauhallisesti talvimaisemaa halkovalla polulla. Usein hörähdyksiä lähtee tulemaan siinä vaiheessa, kun hevonen huomaa ratsastajan rentoutuvan. Saukoista susiin Pohjois-Karjalan Liperissä sijaitsevan Heiskalan Hoppala -tallin yrittäjänä Heiskanen on kartoittanut ja tehnyt tallin lähimaastoihin satojen kilometrien ratsastusreittiverkoston. ”Sammalpohjaista kuusikkoa, lehtoa, koivikkoa, haapametsää. Kapeasta reitistä huolimatta hevosille ei tule harha-askelia. Lantio vatkaa edestakaisin ja mukailee alla keinuvan hevosen liikkeitä. Aloittelijana ja vasta lyhyen ratsastuksen kokemuksella myönnän hieman epäileväni moista lupausta. ”Hevonen viestii siitä, että nyt on kivaa. Silloin hevonen ja muut ratsukot sen takana pysähtyvät toimitusta kunnioittamaan. JokaiNELJÄN JALAN TAKTIIKALLA Varmakulkuisen islanninhevosen selässä myös liikuntarajoitteiset voivat nauttia metsäpoluista. PILKKEET 14.4.2023 28 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT TALVIKARVAANSA irrottava Koolur hörähtää kuuluvasti ja huuliaan pärisyttäen. Ratsastaja saa keskittyä pitämään oman olemuksensa hyväryhtisenä. Moni heistä käyttää hevosten tekemää, noin 40 sentin uraa omaankin ulkoiluunsa. Suomessa toimii kuutisenkymmentä islanninhevostallia. Ratsastaessa tosin tuntuu, että menemme jonossa melkeinpä autopilotilla: johtohevosen takana ratsut pysähtyvät ja etenevät omatoimisesti hyvin vähällä ohjauksella ensimmäisen ratsukon mallin mukaan. Pysähtymismerkkeinä ovat rauhallinen ”soooo”, ohjainten vetäminen taakse sekä reisien puristaminen
PILKKEET nen metsämaisema on erilainen.” Lähellä tallia lumen alla solisee puro, jonka reunamilla saukot laskevat talviaikaan mäkeä. Ruoansulatuskanavakin on putki, joka kulkee ihmisen lävitse ja kaikki, mitä siellä tapahtuu, tapahtuu oikeastaan ihmisen ulkopuolella ikään kuin rinkelin reiässä! Kasvikunnassa suorien putkien käyttötapa on toinen – putki on vain vahva rakenne. Silloin pieni reikä putkessa aiheuttaa vain vähäisen vuodon. Oma järviruokomme ei ole riittävän vankkaa rakentamiseen, mutta jo Välimeren alueella käytetään jättiruokoa yleisesti katosten, vajojen ja aitojen materiaalina. kutsutaan. METSÄN KÄTKÖISSÄ ”Hevonen viestii siitä, että nyt on kivaa.” Kun hevosia ei kengitetä, niiden kaviot pääsevät laajenemaan ja supistumaan kuten ihmisenkin jalkaterät avojaloin liikuttaessa. Jos tällaiseen alipainesysteemiin tulee vuoto, virtaus tyrehtyy. ”Meillä käy paljon liikuntarajoitteisia asiakkaita, myös pyörätuolilla liikkuvia, joilla ei ole mahdollista päästä metsäpoluille muuten kuin hevosen selässä.” Retkillä Heiskanen on huomannut, kuinka tärkeää suomalaisille on päästä metsään – eikä pelkästään metsätielle auton kyydissä, vaan oikeasti metsän sisään. Vihvilöillä ja järvikaislalla varren täytteenä on tähtimäisten solujen muodostamaa löyhää kudosta, jossa voivat kaasut kulkea. Kasvit käyttävätkin putkirakennetta lähinnä vartensa jäykistämiseen. Ohutkin putki on jäykkä. 10101_.indd 29 10101_.indd 29 7.4.2023 13.40 7.4.2023 13.40. Eläimet käyttävät putkia samaan tapaan nesteiden ja kaasujen kuljetukseen. Vesi-, kaasuja öljyputket ovat osoittaneet merkityksensä Ukrainan sodassa. Ihminenkin tekee rakennustelineitä putkista, meillä metalliputkista, mutta Kaakkois-Aasiassa pilvenpiirtäjienkin rakennustelineet saattavat olla heinän korsia eli bambua. Keskeinen syy erilaiseen putkirakenteen käyttöön piilee fysiikassa. Green Care -tallina toiminnan perusteet kumpuavat luonnosta myös kuntoutustoiminnassa. Putket sopivat erinomaisesti nesteiden ja kaasujen kuljetukseen. Aina yhden solun tukkeutuessa nesteet vain kiertävät sen. Ontto putki on kevyt, mutta vahva rakenne. Ihmisen tekemissä putkissa ja eläinten verenkierrossa neste kulkee pumppujen synnyttämässä ylipaineessa. Hevoset ovat kanava, jonka kautta asiakkaat pääsevät keräämään kokemuksia. Etenkin Heiskasen Toivo-hevonen muistaa parhaiten kohtaamisen suden kanssa jouluna kaksi vuotta sitten. Kasveilla vesi ja ravinteet juuresta lehtiin kulkevat haihtumisen synnyttämän alipaineen nostamana. Siksi vesi nousee latvukseen monimutkaisessa soluverkostossa. Pehmeydestään huolimatta tähtisolukko tukee vartta niin, ettei se litisty. ”Sen jälkeen Toivo on ollut selvästi normaalia arempi.” Luonto tuotteena Heiskanen sanoo, että tallin päätuote ei ole ratsastaminen itsessään vaan yhdistelmä ratsastusta ja luontoa. Hän puhuu sosiaalipedagogisesta tallista, jonka tavoitteena on tukea asiakkaan hyvinvointia. Opastetuilla retkillä ratsastajat ovat päässeet tarkkailemaan myös jänisten, ilvesten, lintujen ja jyrsijöiden jälkiä sekä törmänneet hirviin. Solujen rajalla venttiili, joka sulkeutuu automaattisesti, jos paine naapurisolussa laskee. Monesti ihmisillä tulee ilon ja liikutuksen kyyneleet, kun sinne pääsee.” 14.4.2023 Metsälehti.fi 29 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Se taittuu vasta, jos sen litistää. ”Asiakkaalla voi olla kulunut vuosia edellisestä metsävierailusta. Ontot putkimaiset varret ovat tuttuja heinistä sekä sarjakukkaiskasveista, joita yleisesti putkikasveiksi PUTKI ON KEVYT, MUTTA VAHVA Karhunputken jäykkä varsi kohottaa kukat pölyttäjien ulottuville muuta kasvipeitettä korkeammalle
Ammattioppilaitoksissa opiskeleville tuleville metsureille ja metsäkoneenkuljettajille opetetaan monipuolisesti luonnonhoidon perusteet. Metsätalouden päästöt ja luontovaikutukset on pidettävä mahdollisimman pieninä, minkä vuoksi metsäopetuksen kaikilla koulutusasteilla on jatkuvasti kehitettävä uutta osaamista. Toivotankin nyt kaikki kaupunkien luontoaktivistit tervetulleiksi tänne maaseudun rauhaan ja metsän keskelle Hausjärvelle. Osaamisen ja koko ajan karttuvan tutkimustiedon avulla pystymme kantamaan vastuumme maassamme tuotettujen metsätuotteiden ympäristöja ilmastovaikutuksista. Toimii myös offlinetilassa. Näin opiskelija oppii ottamaan huomioon metsien sertifioinnin ja metsälain vaatimukset. Oletan, että näillä luontoaktivisteillä ei ole minkäänlaista kosketusta todelliseen metsään tai sen merkitykseen suomalaisille metsänomistajille. Lisäksi opiskelijoille voitaisiin järjestää oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä maastopäiviä, joissa perehdyttäisiin luonnon monimuotoisuutta edistäviin käytännön toimenpiteisiin. Vuosittain valmistuvien satojen metsäammattilaisten on tunnettava metsien monimuotoisuuden edistämisen perusteet, merkitys ja konkreettiset keinot metsätalouden toimenpiteissä. Tavoitteena on säilyttää luonnonvara-alan vetovoima, jotta opiskelijoita riittää alalle jatkossakin. Metsäluonnon hoidon ja monimuotoisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseksi olisi arvokasta, että oppilaitokset ja työelämän toimijat tekisivät enemmän yhteistyötä. Suomen kannattaa kohdistaa voimavarat osaamisen kehittämisessä yhteiseen tekemiseen tähän on kaikki mahdollisuudet kaltaisessamme matalien kynnysten maassa. Ne antavat sisältöä elämään. Toivottavasti nähdään maaseutukuntien toreilla. Täällä voitte ihan vapaasti keskustella paikallisten metsänomistajien kanssa. Verkossa käytävät koulutukset on tarkoitettu metsäammattilaisille, metsäopiskelijoille ja metsänomistajille. Metsäalan organisaatiot voisivat käydä oppilaitoksissa kertomassa oman organisaationsa toimintatavoista luonnonhoitoon ja metsien monimuotoisuuteen liittyen. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA HAUSJÄRVI Tervetuloa Hausjärvelle, aktivistit LUKIJALTA Metsäkauppa.fi Päivitä metsätietosi TAPIO Maastotaulukot Metsätiedon digitaalinen käsikirja, joka kulkee mukanasi. On jotain mielenkiintoista, jota seurata, miettiä ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Yhdessä meidän tulee pitää huolta metsäalan ja laajemmin luonnonvara-alojen vetovoimasta sekä koulutuksen laadusta. Selkeät taulukot ja laskurit ja havainnolliset kuvat tukevat metsäosaamistasi. Simulaattorit, aidot oppimisympäristöt, opetusmetsät, verkkokurssit, käytännön harjoittelut ovat paikkoja, joissa alan opiskelijat ja osaamistaan täydentävät ammattilaiset saavat käytännön tuntumaa uusiin toimintatapoihin. LUE LISÄÄ: LUE LISÄÄ: Metsätuhot Suositushinta 29 € AJANKOHTAISIA METSÄALAN KIRJOJA Metsäteknologian perusteet Suositushinta 38 € Metsäsuunnittelun maastotyöopas Suositushinta 29 € Kuusenkerkistä koivunmahlaan Suositushinta 29 € Metsäkoulu Suositushinta 49 € Taimikonhoito Suositushinta 34 € 10097_.indd 30 10097_.indd 30 7.4.2023 12.27 7.4.2023 12.27. Luonnonhoitokortin suorittanut opiskelija hallitsee metsänhoidossa ja hakkuissa tarvittavat luonnonhoidon menetelmät, ymmärtää toimenpiteiden tarkoituksen ja osaa soveltaa niitä työssään eri olosuhteissa. Metsäalan koulutus verkostoituu parhaillaan osaamisen kehittämisessä maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubin kanssa. Suomessa on tehty kymmeniä vuosia metsätieteellistä huippututkimusta, ja tämän tiedon jalkauttamista jatkuvan oppimisen keinoin tehdään metsäalalla koko ajan. Olisi hyvä, jos ihmiset ajatusten takana miettisivät myös niiden toteuttamisen mahdollisuuksia. Olette ymmärtääkseni tervetulleita muihinkin maaseutupitäjiin. Otan tässä esimerkkinä luontoaktivistit. Virtuaalisessa verkko-oppimisympäristö LuHossa tuleva metsäkoneenkuljettaja tutustuu panoraamakuvien avulla maastossa vastaantuleviin aitoihin tilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Heillä on tietenkin heidän oma ideologiansa: metsää pitää suojella, hakkuita pitää vähentää, luontokatoa pitää ehkäistä, susia ei saa kaataa. 14.4.2023 PILKKEET METSIEN käytöllä on väistämättä ympäristövaikutuksia. TAPIO Verkkokurssit Päätä itse, missä ja milloin opiskelet. VILLE MANNER TOIMINNANJOHTAJA METSÄKOULUTUS RY Metsäopetus kantaa vastuunsa ympäristöstä ja ilmastosta LUKIJALTA IHMISILLÄ pitää olla ajatuksia, mietteitä, projekteja, suunnitelmia ja ideologioita
Sivut 10–13 HIILEN HINTA PERJAN TAINA 31. NRO 18 Tammel assa Kanta-H ämeessä paljastu ivat poikkeu ksellisen laajat hirvituh ot. VARAA OMA ILMOITUSTILASI! Metsälehden 12. AINEISTOPÄIVÄ 28. NRO 6 . Parannellussa rinnankorkeuskepissä on kaikki tarvittava yhdessä paketissa. 14.4.2023 Metsälehti.fi 31 PILKKEET LUKIJALTA MIKKO HÄYRYNEN KOEALOJEN maastomittauksissa tarvitaan enemmän kuin kaksi kättä, sillä mukana ovat ainakin rinnankorkeuskeppi, mittasakset ja merkkausliitu. NRO 18 Metsäal aa syylliste tään luonnon köyhtym isestä. Siinä tuli mieleen, että eikö rinnankorkeuden merkintään ole järkevämpää tapaa kuin kantaa jopa yli kolmea irrallista työkalua”, metsätalousinsinööri Matti Niemelä kertoo. Sille koneelle ei ollut sopivan pientä ja kapeaa kuormakonetta, jolla myös urakoitsija olisi päässyt siedettäviin ansioihin. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €): • verkkole hti • näköisle hti • maksulli set verkon sisällöt • lehtiark isto Rekisteröid y ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti. Paranneltu rinnankorkeuskeppi Merkkausliitu on uutuudessa ylhäällä, kuntan lävistävä piikki alhaalla. Sen voi päätellä siitä, paljonko ne maksavat ulkomaisesta puusta satamissamme tai paljonko suomalaisesta propsista maksetaan Baltian maiden satamissa. Ajoura on noin neljä metriä, usein viisikin, riippuen maastosta ja mm. 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03 TORSTA INA 7. ”Putken runnominen juurenniskaan aiheuttaa turhia liikkeitä ja pidemmän päälle työ on myös epäergonomista, joten syntyi idea kartiomaisesta, läpäisevästä kärjestä.” Niemelä innovoi rinnankorkeuskepistä parannellun version, jossa nämä kaksi asiaa yhdistyvät. PERUST ETTU VUONN A 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy . NRO 22 . NRO 22 . Nykyinen tilanne on sellainen, esimerkiksi nuorehkon ensiharvennusmännikön työmaalle ajaa moto, jonka ulottuvuus on 10 metriä. PERUST ETTU VUONN A 1933 Seppo Samuli Seppo Samuli 9755_.indd 1 9755_.indd 1 21.11.2022 13.55 21.11.2022 13.55 TORSTA INA 7. PERUST ETTU VUONN A 1933 Sami Karppinen Sami Karppinen TORSTA INA 7. 029 432 6117 • tuomo.vuorinen@metsalehti.fi Tervaloi den metsätil alla Kuhmoi sissa kokeilla an rohkeas ti eri tapoja saada metsäst ä euroja. NRO 18 Metsäno mistajill e kaupata an mahdoll isuutta rahastaa hiilensid onnalla. LOKAKU UTA 2021 . Epäilen, että nämä eivät edes ota huomioon, minkä kokoisia ovat nk. Hän saikin ajatuksen, että liitu pitää saada kiinni korkeuskeppiin, joka on ontto putki. Liitu tai muu merkkauskynä on kiinnitetty kepin yläpäähän pikapannalla ja kepin alapäässä on ns. Se olisi vaatinut tai ”tehnyt” harvennetulle alueelle noin neljän –viiden metrin aukon metsään ja lisäksi vähin muutakin. luoti, jonka ansiosta keppi sujahtaa kunttakerroksen läpi. Kestotilaaj an eDUT paranevat. fi/rekister oidy (Rekister öintiin tarvitset asiakasnumeros i lehden osoiteken tästä). Niitä tarvittaisiin erityisesti maatilametsälöissä ja varmaan myös jatkuvassa kasvatuksessa. LOKAKU UTA 2021 . Kävin viime syksynä Jämsänkosken metsäkonemessuilla. Tilaukset sähköpostilla matti-niemela@outlook.com tai puhelimitse 046 930 6583. toukokuuta ilmestyvällä numerolla 9/2023 on 25 000 kappaleen metsänomistajille suunnattu osoitteellinen lisäjakelu. MAALIS KUUTA 2023 . TAVALLISISTA metsänomistajista on ruvennut tuntumaan sille, että ainakin motoja ja kuormakoneita kehitetään pääasiassa metsäyhtiöiden ja suurten metsäkoneurakoitsijoiden toimeksiannosta. Tosin jo silloin ajattelin, että hyvä kone, mutta miten kourakasat saadaan metsästä pois. ”Olin Metsäkeskuksella koealamittaajana kaksi kesää ja mittasin yli 30 000 puuta. Sivut 2–3 HIRVEN SYÖMÄ Ä PERJAN TAINA 25. JOULUK UUTA 2022 . HUHTIKUUTA Lukijamäärä 164 000 (KMT-22) • Ota yhteyttä mediamyyntiin p. Uskon, että metsäyhtiöillä olisi sellaiseen varaa. tavallisten metsänomistajain metsälöt. Siis kasvavasta metsämaasta, siitä, jonka pitäisi tuottaa puuta, omistajalleen rahaa sekä puhdistaa maapallon asujaimistolle ilmaa. JOULUK UUTA 2021 . LOKAKU UTA 2021 . Mielessäni oli kuva omistamastani istutetusta vanerikoivikosta, jonka alla ja välissä on hyvin kasvava alikasvuskuusikko Siitä pitäisi kohta saada vaneripuut pois ja niin, että aluskuusikko jäisi mahdollisimman ehjäksi ja ottamaan koivujen paikat haltuunsa. On selvää, että pienehköillä ja vallankin pienillä koneilla työskenteleville pitäisi antaa hyvän miehen lisää, että he saisivat urakoita myös suurten metsäyhtiöiden ensija kakkosharvennustyömailla. Mielessäni oli myös muisto näyttelyyn tullessani vuosien takaisesta Sampo-hakkuukoneesta, jolla oli kätevä puikkelehtia ajouran sivuillekin. Sammon jäljille olisi pitänyt ottaa ns. Maailma lla se on jo miljardi bisnes. MARRA SKUUTA 2022 . Enemmä n pitäisi tehdä, mutta mitä. Pienten parannusten ajansäästö kertaantuu satojenkin puiden koealamittauspäivän aikana. Suomesta ja vallankin Ruotsista löytyy nykyään joitakin harrasteluluokan kaatoja kuormakoneita, mutta urakointiin niillä ei ole laajemmin kanttia – ei kestä katteet! Ainakin kakkosharvennuksessa kuitenkin tarvittaisiin sen verran järeämpiä koneita, että niillä uskaltaisi tarttua satunnaisen tukkipuunkin kimppuun. Sellainen olisi ollut sopiva juuri nuoren monilajipuuston hakkuuseen sekä pienillekin aloille. PERJAN TAINA 9. Kun joka 20 metrin päässä on 4–5 metrin levyinen ”esplanaati”, montako prosenttia se on metsämaan pinta-alasta. vieruspuiden sijainnista. NRO 21 . Sivut 10–13 LUONTO KATO – MITÄ SE ON. Sivut 22–23 YRITYS TÄ PITÄÄ OLLA TORSTA INA 2. Meiltä Suomessa puuttuvat välikoon hakkuuja kuormakoneet. normaali kuormakone. Niemelä valmistaa keppiä itse alvittomaan kappalehintaan 67,90 euroa + toimituskulut. VELI VIHONEN ITSEOPPINUT METSIENSÄ HOITAJA Hakkuutyökoneiden kehittäjät unohtivat metsänomistajat 10097_.indd 31 10097_.indd 31 7.4.2023 12.27 7.4.2023 12.27. PERUST ETTU VUONN A 1933 Toukokuussa METSÄLEHDELLÄ lisäjakelu Liitu on kiinnitetty kepin yläpäähän pikapannalla. Tavoitteenani oli löytää välikoon metsäkone, joka soveltuisi harvennushakkuisiin
Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 1900 m 3 . V. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittajat Eliisa Kallioniemi p. Talouskeskus rakennettu 1970-luvulla; n. 14.4.2023 32 Metsälehti.fi PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 58.000 €. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. tila, joka rajoittuu Selänteentiehen ja Pienen Rautjärven rantaan, 1 RA -rak.paikka. 96 000 €. 100 m 2 :n kokoinen tiilivuorattu okt, jossa 4h+k+saunaos., ja n. vuosikerta. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 1991 valm. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 5,4 ha peltoa. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. 040 720 6920 koskisen.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN 10098_.indd 32 10098_.indd 32 7.4.2023 12.31 7.4.2023 12.31. 6 km, Parikkalaan n. 49.000 €. Kuusivaltaista puustoa n. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6100 Petri Koskinen p. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Hp. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. TARJOUKSET 21.4.2023 klo 16 mennessä joko sähköpostitse veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Matkaa Kirjavalan kylälle ja 6-tielle n. Runsaspuust. + parveke, pihasauna, tontilla myös 1900-luvun alusta peräisin oleva asuinrak. Lue koko ilmoitus ja hae paikkaa osoitteessa koskisen.fi/tyopaikat Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Joonas Ojasalo joonas.ojasalo@koskisen.com p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Määräala,josta n. 22 km. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. 5 km, 6-tielle 1,5 km. Lehtomaista kangasta, maastoltaan loivasti kumpuilevaa rinnemaata. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, PARIKKALA, Viitalahdentie 108 7,1 ha. Koskisen rekrytoi! Haemme nyt metsäasiantuntijaa Kouvola – Luumäki alueen eteläosiin vastaamaan alueen puunostosta. Pihan laidalla virtaa Viitalahteen laskeva puro. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. METSÄTILA, PARIKKALA, Maironiemi 6,684 ha. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. E-tod. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. E2018. OMAKOTITALO, PARIKKALA, Kukkulantie 54 80 m 2 , tontti 4830 m 2 . hirsitalo, tupak + mh + avoin yläk. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Uudistuskypsää metsää voidaan käsitellä myös kasvatushakkuulla. ja varastotilana toimiva navetta, Parikkalan keskustaan n. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Hp. 210 m 2 :n kokoinen navettarakennus sis. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 2200 m 3 , josta uudistuskypsää n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. myös traktorihallin ja varasto/autokatoksen. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. . Hp. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 840). Juttu avautuu uuteen näkymään. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p
PALKINNOT metsäkryptosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Tapio Aalto, Tampere, Liisa Erjava, Levä ja Seija Pohjanen, Oulainen. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). 10098_.indd 33 10098_.indd 33 7.4.2023 12.31 7.4.2023 12.31. tai p. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanar istikot.net. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 7”. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). PILKKEET 14.4.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 7 METSÄKRYPTO 4, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla pe rillä 28.4.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraat inportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Meneillään on kiva trendi, että kokouksia halutaan pitää muuallakin kuin Helsingin keskustassa.” Jatkossa Haltian tavoitteena on Karjalaisen mukaan profiloitua paikkana, jossa käydään moniarvoista keskustelua siitä, miten luonnonvaroja Suomessa käytetään. Tasavuosia juhlitaan retkeillen. Vierailijoita kiinnostaa Haltiassa muun muassa puurakennuksen arkkitehtuuri, Harri Karjalainen kertoo. Luonto houkuttaa Karjalaisen mukaan Haltiasta on viime vuosina tullut myös suosittu paikka järjestää kokouksia ja konferensseja. Rakennettu CLT-elementeistä. Luontokeskuksessa järjestetään vuoden joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kaikille avoin retkilauantai. 14.4.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ. Haltia täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Muistuttaa pesälleen laskeutunutta sotkaa. Espoon Nuuksiossa sijaitsevan Haltian kävijämäärä on kääntynyt koronavuosien jälkeen nousuun. Arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema. CLT-elementit tilattiin Stora Enson tehtaalta Itävallasta, sillä luontokeskuksen rakentamisen aikoihin niitä ei vielä saanut Suomesta. SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA Sijaitsee Espoon Nuuksiossa. ”Teemana on retkeily eri vuodenaikoina. Puusta rakennettu Haltia on erityisesti lapsiperheiden ja koululaisryhmien suosiossa. Valtaosa vierailijoista tulee pääkaupunkiseudulta ja lähikunnista, mutta Karjalaisen mukaan myös kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. 10099_.indd 34 10099_.indd 34 7.4.2023 12.45 7.4.2023 12.45. Vierailijat tulevat Haltiaan paitsi luontokeskuksen näyttelyiden ja lähimaaston ulkoilureittien myös luontokeskuksen arkkitehtuurin takia. Tänä vuonna kävijämäärät ovat olleet historiallisen korkealla, ja näyttää siltä, että päästään lähemmäs 200 000:ta”, Karjalainen kertoo. Hän arvioi, että taustalla on paitsi Haltian sijainti lähellä luontoa myös se, että luontokeskus on rakennettu puusta. Luvassa on niin suppailua, maastopyöräilyä, luonnossa yöpymistä, retkeilyvarusteiden korjausta kuin pimeässä liikkumistakin.” Lisäksi luontokeskuksessa avautuu heinäkuussa suomalaisten luontosuhdetta käsittelevä erikoisnäyttely. ”Tulihan siitä vähän keskustelua, ettei käytetty kotimaista puuta, mutta kyllä se ainakin metsäalalla ymmärrettiin. ”Viime vuonna Haltiassa kävi 160 000 vierailijaa, kun vuosina 2020– 2021 kävijämäärä oli noin puolet siitä. Tähän mennessä ohjelmassa on ollut muun muassa lumikenkäilyä ja kevättalvisen luonnon havainnointia. ”Kokousten vastuullisuus ja yhdistäminen luontoelämykseen on nykyisin monelle tärkeä valintaperuste. Valmistunut vuonna 2013. LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”HYVÄLTÄ näyttää”, iloitsee Suomen luontokeskus Haltian johtaja Harri Karjalainen. Arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema luontokeskus muistuttaa pesälleen laskeutunutta sotkaa, ja se on rakennettu kauttaaltaan puusta: kantavat rakenteet, ulkoseinät, välipohja ja katto on rakennettu CLT-elementeistä eli ristiinliimatusta massiivipuusta, sisäseinät ovat koivua ja lattia saarnea. Tähän keskusteluun hän haluaa mukaan varsinkin nuoret. Haltia täyttää tasavuosia Espoon Nuuksiossa sijaitseva luontokeskus juhlii kymmentä ensimmäistä vuottaan retkeillen. Tavoitteena oli toimia edelläkävijänä ja pitää rakennuksen ympäristövaikutukset mahdollisimman pieninä”, Karjalainen sanoo
Täysimittaisen kreetantaatelin rungonpaksuus on puolen metrin luokkaa ja lehdet yhden kahden ammattikoripalloilijan pituisia. Koska hakkuut olivat lisääntyneet ”on moni maaseudun asukas ollut tilaisuudessa hankkia, heikoista palkoista huolimatta, jossakin määrin rahoja” . Niiden maltokerros on hyvin ohut verrattuna välimerentaateleihin. Vuonna 1982 kyseistä lajia löytyi myös Turkin kaakkoisrannikolta. Kreetalta on löydetty kymmenkunta kreetantaatelin esiintymää. Muualta kyseistä palmua löytyy vain viljeltynä. Vaalien tulos osoittaa minusta, etteivät ihmiset halua, että niiden asiaa ajetaan millä tahansa tyylillä tai mihin tahansa hintaan.” Tutkija Katri Himanen Twitterissä 3.4. Markkoja maaseudulle ”ILMASTO JA LUONTO tarvitsevat puolustajia. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut kreetantaatelin ”silmälläpidettäväksi”. Merten kasvatti Kreetantaateli voi suurimmillaan kasvaa noin 15-metriseksi, kun kaimansa välimerentaateli yltää yli puolta pidemmäksi. Tämä tarkoittaa, että vaikka nykytilanne on lajin säilymisen kannalta suhteellisen vakaa, voi palmulajin taantuminen ja häviäminen tulevaisuudessa olla mahdollista. Lehtienkärjet ovat erityisen teräviä. Lajin luultiin aiemmin olevan välimerentaateli (P. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA SVEITSILÄINEN kasvitutkija Werner Greuter kuvasi uuden eurooppalaisen palmulajin tieteelle Kreetan saarelta vuonna 1967. Koska Phoenix-suvun lajit risteytyvät melko herkästi keskenään, on vaara että kreetantaateli, kanariantaateli (P. Hiljattain Helsingin kaupunki ilmoitti tuovansa ruukkupalmuja Esplanadin poistettaville autokaistoille kesäkaudeksi. Vaikka alue on lähellä merta, ei ainakaan kreetantaateli kestäisi pimeää suomalaista normitalvea ulkona. Suuri huoli on myös vieraslajeina Kreikkaan ja Turkkiin istutettujen muiden palmulajien mukana tulleet taudit ja tuholaiset. dactylifera ) tai sen alalaji. Kreetantaateli on tuulija hyönteispölytteinen kaksikotinen kasvi: lepän ja tyrnin tavoin se tarvitsee sekä naarasja koirasyksilöitään kyetäkseen tuottamaan siemeniä. Kreetantaateli (Phoenix theophrasti ) on endeeminen eli kotoperäinen laji Kreikassa ja Turkissa. Lisäksi uitto tuotti noin 50 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa). canariensis) ja välimerentaateli menettävät sekoittuessaan vähitellen alkuperäisiä ominaisuuksiaan. Vertailun vuoksi, viime vuonna yksityismetsänomistajat saivat kantorahatuloja noin 2,5 miljardia euroa. Näin metsätalous hyödytti maaseutua noin 950 miljoonan markan eli nykyrahassa 420 miljoonan euron verran. Hän nimesi sen antiikin filosofin ja kasvitieteen isänä pidetyn Theophrastuksen kunniaksi. Ehkä ei tosin mikään muukaan palmulaji. 2023 10099_.indd 35 10099_.indd 35 7.4.2023 12.45 7.4.2023 12.45. Lisäksi tämän vuosituhannen puolella löydettiin kourallinen kreetantaatelipalmuja Manner-Kreikasta Peloponnesoksen niemimaalta. Jo kolmisen vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua oli Theophrastus selostanut kyseisen palmun ominaisuuksia kasvitieteen opuksessaan. Pienet, runsaan senttimetrin kokoiset hedelmät eivät juurikaan kelpaa syötäviksi. Kreetantaatelia pidetään yhtenä kylmänkestävimmistä sukunsa lajeista; se kestää lyhytaikaisesti jopa 15 asteen pakkasta ja tilapäistä lumipeitettä. KREIKAN JA TURKIN OMA PALMU Kreetantaateli voi suurimmillaan kasvaa noin 15-metriseksi METSÄLEHTI pohti huhtikuussa 1933 metsänhakkuiden merkitystä maaseudun hyvinvoinnille. Lehti arvioi vedätetyn puutavaran hakkuu-, ajoja muiksi vastaaviksi kustannuksiksi noin 400 miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 175 miljoonaa euroa). Meren suolapärskeet ja -höyryt eivät puun kasvua liiemmin häiritse. 14.4.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 28.4.2023 METSÄLEHTI JUHLII TASAVUOSIA METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Yksityismetsänomistajat olivat Metsälehden mukaan saaneet kantorahatuloina 525 miljoonaa euroa (230 miljoonaa euroa). Kreetalla nimikkopalmunsa lehviä käytetään osana palmusunnuntain pääsiäisjuhlintaa. Puu viihtyy merenrannan läheisyydessä, kasvaen korkeintaan neljänneskilometrin korkeudessa
Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10100_.indd 36 10100_.indd 36 7.4.2023 12.41 7.4.2023 12.41. Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys