LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. NRO 18 Suomalaiselle koivukuitupuulle riittää kysyntää myös muissa Itämeren maissa. PERUSTETTU VUONNA 1933 Johannes Tervo 9286_.indd 1 9286_.indd 1 6.4.2022 19.40 6.4.2022 19.40. NRO 7 . HUHTIKUUTA 2022 . Sivut 8–11 KUITU UI MERELLE KESKIVIIKKONA 13
Myös männyllä etenkin pisimmälle jalostettu jalostettu siemen kävi lähellä laarin pohjaa kahden peräkkäisen huonon siemenvuoden seurauksena vuosina 2018 ja 2019. AJANKOHTAINEN / UUTISET 13.4.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsä Group ei enää osta kaikkia lehtipuita ›› 4 Puukaupassa menee nyt kovaa ›› 12 METSÄSTÄ Mitä jättää raivaamatta. PERUSTETTU VUONNA 1933 Johannes Tervo Rekkalasti koivukuitua odottaa lastausta Karhusaaren satamassa. ›› 18–19 Älä turhaan maksa rötisköstä ›› 23 Vanhan ajan raamisaha puree edelleen ›› 26–27 PILKKEITÄ Metsäsäätiö sai uuden toiminnanjohtajan ›› 34 Setripuu, jonka tuntee nenässään ›› 35 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. Nyt käynnissä on uuden sukupolven siemenviljelysten perustamisohjelman valmistelu, jossa ennakoidaan tulevaa siementarvetta ja paikataan tilannetta. NRO 18 Suomalaiselle koivukuitupuulle riittää kysyntää myös muissa Itämeren maissa. Myös siemenviljelysten tuottoarviot ovat olleet turhan toiveikkaita. Syyt löytyvät historiasta, virhearvioista ja biologiasta. NRO 7 . Tässä ei olla täysin onnistuttu jalostetun siemenen osalta, mutta tavoite on, että jalostettu siemen riittää”, summaa neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski maaja metsätalousministeriöstä. Etenkin kuusella siementuholaiset kurittavat siemenviljelyksiä ja vievät pahimSIEMENPULA TOISTUU, VAIKKA EI PITÄISI Jalostetun siemenen tulisi riittää kaikkiin taimitarhakylvöihin, mutta silti laarin pohja pilkottaa aika ajoin. Maan ääripäät kriittisimmät Syy siemenpulaan löytyy vuosikymmenten takaa. 1980-luvulla mänty oli valtalaji, kuusibuumista ei ollut tietoakaan eikä kuusen siemenviljelyksiä perustettu. Näin ei pitäisi tapahtua. Tällä kertaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomat riskit, kuten kirjanpainajatuhot, otetaan ensi kertaa huomioon tulevaisuuden siementarpeessa. Kuva: Johannes Tervo TIIA PUUKILA, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA JALOSTETUSTA kuusen siemenestä povataan taas pulaa muutaman vuoden päästä. Maaja metsätalousministeriön hallinnoiman siemenviljelysten perustamisohjelman tavoite on taata jalostetun siemenen riittävyys taimitarhakylvöihin sekä osin metsäkylvöihin. LOKAKUUTA 2021 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Viimeiset parikymmentä vuotta tilannetta on paikattu, mutta keski-ikäiset, runsastuottoiset siemenviljelykset puuttuvat. 9287_.indd 2 9287_.indd 2 6.4.2022 19.40 6.4.2022 19.40. ”Metsälaki velvoittaa metsänuudistamiseen, joten on valtion tehtävä varmistaa, että kullekin alueelle soveltuvaa siementä on riittävästi tarjolla. Sivut 8–11 KUITU UI MERELLE KESKIVIIKKONA 13. HUHTIKUUTA 2022
Rauduskoivua istutetaan hirvieläinvaaran vuoksi nirkoisesti, ja sen siemenvarasto kattaa muutaman vuoden tarpeen. Valtio tukee uusien siemenviljelysten perustamista vuosittain 440 000 eurolla. Tässä näkyy muutama vuosi sitten tehty metsänjalostuksen määrärahojen merkittävä leikkaus. Ilman jalostettua siementä jäävät esimerkiksi Suomenselän alue ja Kainuu. Männyn jalostettua siementä on hyvin varastossa, kiitos viime vuoden huippusadon. ”Jalostusmateriaalia ja jälkeläiskokeita, joilla testataan jalostusmateriaalin hyvyys suhteessa paikalliseen alkuperään, on kerätty pohjoisesta suhteellisen vähän. Siementuottajat eivät ole mukana laatimassa uutta perustamisohjelmaa, mutta heitä kuullaan. Hätäapua Ruotsista Tällä hetkellä kuusen jalostettu siemen on ainoa, jonka varastot ovat huvenneet. Koivun jalostuksessa keskityttiin etelään ja KeskiSuomeen. ”Se on viisautta käydä pientä kauppaa koko ajan. Uudistamatta metsät eivät suurenkaan tuhon jäljiltä jää, sillä jalostamatonta metsikkösiementä kyllä riittää. Tästä huolimatta rauduskoivun jalostetun siemenen pohjoisin käyttöalue ei ole kovin pohjoisessa. Sen käyttöalue on keskinen Suomi. Eteläisimmässä Suomessa kuusi ja pohjoisimmassa Suomessa mänty ovat kriittisimmät”, arvioi työryhmässä mukana oleva erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta. Siemen Forelian siemenviljelyksellä Korpilahdella näytti vielä kovin talviselta huhtikuun alussa. ”Jos normaalisti metsää istutetaan ja kylvetään yhteensä noin 100 000 hehtaaria vuodessa, se voidaan muutamaksi vuodeksi tuplata. Siementä ei tosin saada koko tuotantoalalta joka vuosi, sillä siemenviljelykset vaativat leikkaamista ja harventamista pysyäkseen tuottokunnossa. Kuusen siemenpulaa selittävät tuholaiset sekä keski-ikäisten runsastuottoisten siemenviljelysten puute. Tätä ei edellisessä siemenohjelmassa riittävästi huomioitu”, arvioi Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Tosin viimeiset lähes kymmenen vuotta siemenviljelysten perustaminen on ollut Siemen Forelian harteilla. ”Toimenpiteet pitäisi uusia viiden, kuuden vuoden välein. Sellaiseen siemenvarastot riittävät, mutta ei tuplaamiselle ole olemassa taimituotantokaPOHJOISESSA kasvun ennakoidaan lisääntyvän ja koivua pidetään yhtenä ilmastonmuutoksen voittajista. Käytännössä se tarkoittaa, että noin 20 prosenttia viljelypinta-alasta on tuottamattomassa tilassa koko ajan. Silti kovin suurta särkymävaraa ei ole. Parasta siementään länsinaapuri ei tosin mielellään Suomeen myy eikä ainakaan halvalla. On hyvin kyseenalaista perustaa siemenviljelys materiaalilla, jonka jalostushyötyä ei tunneta”, toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen Siemen Foreliasta summaa. UUTISET 13.4.2022 Metsälehti.fi 3 SIEMENPULA TOISTUU, VAIKKA EI PITÄISI ”Valtion tehtävä on varmistaa, että siementä on riittävästi tarjolla.” massa tapauksessa lähes koko sadon, kuten viime vuonna kuusentuomiruosteen seurauksena kävi. Kun latvukset leikataan, menetetään pikkukävyt, kukkasilmut ja samalla kahden seuraavan vuoden sato. ”Siemenestä on ollut pulaa. ”Meillä on ollut hyvin vaikea tehdä päätöksiä hoitoleikkauksista, koska tuottokyky ei välttämättä riitä, jos leikkaamme”, Pulkkinen jatkaa. Siemenpulan iskiessä on myös turvauduttu Ruotsiin. Me nimittäin jossain vaiheessa tulemme tarvitsemaan ruotsalaista siementä ihan varmasti”, Pulkkinen Siemen Foreliasta perustelee. TIIA PUUKILA SUOMENSELKÄ VAILLA JALOSTETTUA KOIVUA pasiteettiakaan ja vaikeata voisi olla löytää tekijät muokkaukseen ja istutukseen”, arvioi metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapion siemenkeskuksesta. Se vain ei ole yhtä kasvuisaa kuin jalostettu. Jo varastointikustannukset estävät merkittävän ylimääräisen siemenvaraston ylläpidon. Nyt Pulkkinen on esittänyt asiasta huolensa. Lisäksi naapuriapu edellyttää vastavuoroisuutta. Siementä tuottavia viljelyksiä on runsaat 1 800 hehtaaria. Viidennes pois pelistä Suomessa siemenviljelysten perustamisohjelman toteutuksesta vastaavat Siemen Forelia sekä Tapion siemenkeskus. Tällä hetkellä Siemen Forelian siemenviljelys Patamalla Saarijärvellä on rauduskoivun pohjoisin siemenviljelys. Rauduskoivun jalostetun siemenen käyttöalue 9287_.indd 3 9287_.indd 3 6.4.2022 19.40 6.4.2022 19.40. Kiinnostusta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle sopivista alkuperistä on, mutta jalosteita ei. Suurimmillaan ruotsalaisella siemenellä on katettu 20–30 prosenttia kuusen siementarpeesta
METSÄKATO KURIIN UUDELLA MAKSULLA Metsäkatoa hillitseville ohjauskeinoille olisi tarvetta, Luonnonvarakeskuksen selvityksessä todetaan. Esimerkiksi harmaalepän poistaminen voi usein olla metsänhoidollisesti tarpeellinen toimenpide nuoren metsän hyvän kasvun ja tuoton varmistamiseksi. Ilmastohaitan suuruinen maksu vähentäisi metsänhävityksen kannattavuutta, mutta mahdollistaisi metsämaan siirtymisen muuhun käyttöön, jos sen hyödyt ovat ilmastohaittaa suuremmat. Metsänhoidollisten tarpeiden takia yhtiö voi kaataa lepät maahan lahoamaan, mutta energiapuuksi sitä ei enää korjata. SA M I KA RP PI N EN ”Näitä lehtipuulajeja ei ole tarpeen polttaa teollisessa energiantuotannossa.” LUVASSA ENTISTÄ AJANTASAISEMPAA METSÄVARATIETOA Metsäkeskuksen metsävaratietoa päivitetään nyt myös hakkuukoneilta saatavalla tiedolla. Parhaillaan työn alla ovat muun muassa metsästrategia, biodiversiteettistrategia, uusiutuvan energian direktiivi, ennallistamislainsäädäntö ja taksonomia. Lähes 77 prosenttia viime vuonna metsää myyneistä yksityishenkilöistä antoi metsätalouden veroilmoituksensa sähköisesti tammi-helmikuun aikana. Yleisesti uskotaan, että monimuotoisuus parantaa metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.” Metsä Groupin ostolinjaus hämmentää metsänomistajia Yhtiö perustelee päätöstä jättää lepät, raidat, pihlajat ja isot haavat ostamatta monimuotoisuuden lisäämisellä. ”Näillä kohteilla päätös kaikkien puiden poistamisesta on tehty jo ennen puukauppaa. ”Hakkuukoneilta välitetään vain tietoja, joihin on metsänomistajan suostumus”, kertoo palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta. nnallistamislainsäädännön osalta on komissiosta jo tullut viestiä, että asian eteneminen viivästyy. Linjaus ei myöskään koske osuuskunnan omistajajäsenten metsiin aikoinaan perustettuja hybridihaavikoita tai vierasperäisiä puulajeja.” ”Metsän ei tarvitse olla kliininen” Aiemmin Metsä Group on ostanut muun muassa leppää energiakäyttöön. Yhtiön uuden käytännön mukaan se ostaa jatkossa Suomesta vain koivua, kuusta, mäntyä sekä alle 40-senttisiä haapoja. SOTA LYKKÄÄ EU:N METSÄALOITTEITA Ukrainan sota vaikuttaa myös EU:n metsäaloitteisiin. Aiemmin tehtyihin sopimuksiin uusi malli ei vaikuta. Esimerkiksi leppä ei kesäkuusta alkaen mahdu Metsä Groupin ostoslistalle. Yksi keino voisi olla maankäyttömuutosmaksu, jonka maanomistaja joutuisi maksamaan, jos hänen metsämaataan raivataan muuhun käyttöön. ”Mielestämme kyseisiä lehtipuulajeja ei ole tarpeen polttaa teollisessa energiantuotannossa, vaan näemme niillä suuremman arvon metsien puulajikirjon rikastuttajina.” Rantalan mukaan metsäammattilaiset ja metsänomistajat on opetettu siihen, että hyvin hoidettu metsä näyttää kliiniseltä. ”Tuntuu, että monissa asioissa tullaan ottamaan aikalisää”, metsäja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. AJASSA 13.4.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN METSÄ Groupin parin viikon takainen ilmoitus jättää lepät, raidat, pihlajat ja isot haavat ostamatta ihmetyttää monia metsänomistajia ja metsäammattilaisia. Käytäntö koskee yhtiön kanssa tämän vuoden kesäkuun alusta alkaen solmittuja puukauppoja. ”Toki yksittäistapauksissa leppää voi olla paljon, mutta valtakunnallisesti talousmetsissä näitä korjuun ulkopuolelle jääviä lehtipuita on keskimäärin alle yksi kuutio hehtaarilla.” ”Haluamme näyttää esimerkkiä ja ohjata myös metsänomistajia, että monimuotoisuuden kannalta arvokkaat lehtipuut jäisivät metsään.” Rantalan mukaan monimuotoisuuden eteen tehdään töitä yhdessä, koska metsänomistaja päättää viime kädessä metsäomaisuutensa käytöstä. Metsä Groupin kehitysjohtaja Juho Rantala ei kuitenkaan näe, että uusi käytäntö aiheuttaisi metsänomistajille merkittäviä taloudellisia tappioita. ENNÄTYSMÄÄRÄ ILMOITTI VERKOSSA Aiempaa useampi metsänomistaja on tehnyt veroilmoituksen Verohallinnon Omavero-palvelussa. ”Päätös on ehdoton” Rantalan mukaan Metsä Groupin linjaus lehtipuiden säästämisestä on talousmetsissä ehdoton riippumatta siitä, kuinka paljon kyseisiä puita kohteella on. ”Jos puiden kaataminen on metsänhoidollisesti tarpeellista esimerkiksi taimikonhoidossa, hakkuun ennakkoraivauksessa tai uudistusalan muokkauksen takia, voidaan puut kaataa maahan lahoamaan, mutta me emme osta kyseisiä puulajeja.” Ainoan poikkeuksen muodostavat kohteet, joissa hakkuun tarkoituksena on maankäyttömuodon muutos, eli metsä hakataan esimerkiksi pellon, tien, rakennusten tai sähkölinjojen takia. Vuotta aiemmin ilmoituksen teki sähköisesti 68 prosenttia. 9288_.indd 4 9288_.indd 4 6.4.2022 19.42 6.4.2022 19.42. ”Tästä ajattelutavasta on mahdollista joustaa metsätalouden tuoton siitä kärsimättä. Maaliskuussa käynnistyneessä pilottihankkeessa koneet välittävät Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin tietoa hakkuiden rajauksesta, hakkuutavasta ja -ajankohdasta. Tiedot parantavat merkittävästi metsävaratiedon laatua ja ajantasaisuutta
”Metsänkorvauspykälä antaisi viestin kaavoittajille ja päättäjille siitä, että korvauskynnys laukeaa, mikäli metsätaloutta rajoitetaan kaavoituksella. Valmistelussa oli myös esitys siitä, että maanomistajaa on kuultava suoraan, mikäli kaavasta olisi aiheutumassa rajoitteita metsien käytölle. Sen sijaan nuoren metsän harvennuksilla pulmia oli enemmän, eikä neljännes hakemuksista täyttänyt hakuehtoja. Sen avulla on Kristerin mukaan haluttu selkeyttää toimintatapoja tilanteissa, joissa kaavoitus vaikuttaisi metsätalouteen. Pääosin työt oli tarkastuskohteilla hoidettu hyvin, mutta viidenneksellä hakuehdot eivät täyttyneet. Kemeratukea ei voida myöntää, jos taimikko jää liian tiheäksi työn jälkeen. Ylipäätään kaavoituksella ei pitäisi ohjata metsänkäsittelyä”, Kristeri huomauttaa. Taimikonhoidossa työn jälki oli parempaa, ja 90 prosenttia hakemuksista hyväksyttiin. ”Tämä olisi oikeusturvan kannalta tärkeää, sillä yleistiedoksiannot eivät välttämättä tavoita kaikkia maanomistajia ja kaavoihin jää tästä syystä myös virheitä”, Kristeri toteaa. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9288_.indd 5 9288_.indd 5 6.4.2022 19.42 6.4.2022 19.42. AJASSA 13.4.2022 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN HALLITUKSEN on määrä antaa eduskunnalle syksyllä esitys uudesta rakentamislaista. Sen sijaan laajan lakipaketin maankäyttöä koskeva osa ei etene tällä hallituskaudella, vaan uudistus palautuu valmisteluun. Kemerakohteista reputti viidennes UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Moni lausuneista tahoista ilmaisi huolensa siitä, että ehdotettujen toimien kokonaisvaikutukset eivät ole riittävän hyvin selvillä, eikä lakiuudistukselle asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Yleisin pulma taimikoissa oli liika tiheys. Oli viisas ratkaisu pilkkoa lakipaketti kahteen osaan ja jatkaa valmistelua”, kommentoi lakimies Leena Kristeri MTK:sta. Metsänomistajien näkökulmasta maankäyttöja rakennuslain uudistuksessa keskeisenä asiana esillä on ollut niin kutsutun metsänkorvauspykälän lisääminen lakiin. ”Lain kokonaisuudistus sai lausuntokierroksella paljon ristiriitaista palautetta. Lain valmistelun jatkoaikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Maankäyttöja rakennuslaki vetää henkeä JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskus tarkasti viime vuonna taimikonhoitotöitä ja nuorten metsien harvennuksia liki 10 000 hehtaarilla, joille oli haettu kemeratukea. Tarkastuksissa löytyi myös yli 350 hehtaaria työmaita, joille haettiin tukea, vaikka työtä ei ollut lainkaan tehty. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen
Eikä ratkaisua kukaan ole yhdistyksen luottamusjohdossakaan kyseenalaistanut”, Koskinen kertoo. Silloin piti näyttää, että pärjää vähintään yhtä hyvin kuin miehetkin, pienen kirouslitanian säestämänä”, Koskinen myhäilee. Luontopainotteista metsäkoulutusta ei 1980-luvun puolivälissä erityisesti arvostettu. 13.4.2022 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT SITKEYS palkitaan, voi Saara Koskisen tapauksessa sanoa. Metsätuloja myös hakkuita välttäville ”Nostin ajatuksen itse esille meidän palaverissa ja ehdotin, että josko 20 prosenttia työajastani kohdennettaisiin luontopuoleen. 1990-luvun alussa toimi muuttui metsäasiantuntijaksi, ja nyt vuoden alusta luonnonhoidon erityisasiantuntijaksi. ”Aika matalaa profiilia pidin alkuun. Työt Koskinen aloitti metsäsuunnittelijana Pielaveden metsänhoitoyhdistyksessä. Nyt heti tämän vuoden alussa hänet nimitettiin Metsänhoitoyhdistys Savotan luonnonhoidon erityisasiantuntijaksi. ”Nuori nainen ja metsäluonnon osaaminen eivät olleet valttia.” metsänhoitoyhdistyksen palveluiden tarjontaa ja vahvistaa asemiamme.” Koskisen tavoitteena on tuotteistaa metsäluontoon liittyvät uudet ekosysteemipalvelut, muun muassa suojelun ja hiilensidonnan uusiksi tulonlähteiksi metsänomistajille. Hän opiskeli Evon metsäopiston ensimmäisellä monimuotoisuuteen erikoistuneella kurssilla ja valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 1984. Muista yhdistyksistä on kyselty varovasti, miten luonnonhoidon tuntija tienaa palkkansa. Johtaja oli hetken hiljaa ja vastasi, että ei kun koko työaikasi. Kiirettä on piisannut. Se laajentaa UUDEN AJAN AIRUT Saara Koskinen on metsänhoitoyhdistyskentän ensimmäinen päätoiminen luonnonhoidon erityisasiantuntija. ”Aikaa on mennyt uuden opiskelussa ja muun muassa henkilöstömme sopivan luonnonhoitokoulutuksen hahmottelussa. ”Esimerkiksi ympäristötukien hakemisessa riittää työtä, joka voi tuottaa tuloja sellaisillekin metsänomistajille, jotka eivät halua hakata metsiään. Hän muistuttaa, että luontoja ympäristöasiat nostettiin esille yhdistyksen strategiatyössä viime vuonna, joten ehdotus upposi valmiiksi pehmitettyyn maaperään. Kunhan lumet sulavat ja luonto vehreytyy, lähden kiertämään ympäristötukikohteita maastoon, siltä osin kalenteri on lupaavasti täyttymässä.” Koskinen uskoo, että iso osa metsänomistajista suhtautuu 9289_.indd 6 9289_.indd 6 6.4.2022 19.43 6.4.2022 19.43. Nuori nainen ja metsäluonnon osaaminen eivät olleet valttia. Kolme kuukautta konttorilla Koskisen alkuvuosi on kulunut konttorilla, mikä on koetellut innokasta ulkoilmaihmistä
Epäilemättä näitäkin keinoja tarvitaan, mutta ne eivät auta ottamaan kaikkea irti siitä, mitä metsäala voi tehdä ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. KOLUMNI SAARA KOSKINEN Luonnonhoidon erityisasiantuntija, Metsänhoitoyhdistys Savotta Asemapaikka Pielavesi Ikä 62 vuotta Metsätalousinsinööri, Evon metsäopisto 1984 Aviomies ja kaksi aikuista tytärtä Keiteleen kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja maakuntavaltuutettu Harrastaa marjastusta, sienestystä ja muuta luonnossa liikkumista ja teatteria myönteisesti talousmetsien luonnonhoitoon. Suunnilleen näin se varmasti menee meilläkin.” Metsä Group ilmoitti äskettäin, että se jättää kaikki lepät, suuret haavat ja muut sivulehtipuut hakkaamatta. Ne voivat myös suunnata toimia pois ilmastomuutoksen juurisyystä – fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. ”Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan 40 prosenttia metsänomistajista suhtautuu luontoasioihin epäluuloisesti ja yhtä suuri moni myötämielisesti. ”Taannoin tein jatkuvan kasvatuksen leimikon, mutta siihen ei saatu yhtään ostotarjousta. 13.4.2022 Metsälehti.fi 7 AJASSA LAURI HETEMÄKI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN YLIOPISTON TYÖELÄMÄPROFESSORI. Vaikka osa tästä osuudesta on seurausta EU:n sisäisestä kaupasta, voi EU:lla kuitenkin olla globaalisti käänteentekevä vaikutus entistä ympäristöystävällisimpien biotuotteiden valmistuksessa. Mutta EU:n metsäala voi globaalitasolla vaikuttaa ilmastomuutoksen hillintään vielä enemmän tuottamalla entistä resurssitehokkaammin nykyisiä metsätuotteita ja kehittämällä uusia tuotteita korvaamaan fossiiliperäisiä tuotteita. Esimerkiksi EU:n vihreän siirtymän ohjelman ja taksonomian näkökulma asiaan on liian kapea-alainen ja puutteellinen, jotta se tuottaisi tehokkaita ehdotuksia ja toimia tähän tarkoitukseen. Vuonna 2020 EU:n metsäteollisuustuotteiden viennin arvo vastasi 42:ta prosenttia koko maailman metsätuotteiden vientiarvosta. Ihan näin pitkälle Koskinen ei olisi valmis menemään. ”Täkäläisiä metsiä on vuosikymmenet kasvatettu jaksollisina, joten puusto on pääosin yhdessä latvuskerroksessa ja alikasvokset raivattu. Kokonaiskuva metsäalalla tarkoittaa sen eri osien välistä vuorovaikutusta ja toimivuutta, ei sen eri osien osa-optimointia ja niiden summaa. Tällaisessa metsässä jatkuvaan kasvatukseen ei olisi helppo siirtyä.” Hän huomauttaa, etteivät kaikki puunhankkijatkaan ole innostuneita jatkuvan kasvatuksen leimikoista. JATKOSSA ON SYYTÄ panostaa erityisesti siihen, miten uusien biotuotteiden, ilmastomuutoksen hillinnän, siihen sopeutumisen sekä monimuotoisuuden välillä vallitsevia synergioita voidaan lisätä ja keskinäisiä haittavaikutuksia vähentää. Uusi projekti metsäluonnon monimuotoisuuden parissa toi lisävirtaa Saara Koskisen työuralle. Toisaalta kun näitä toimia jalkautetaan, ei ole olemassa yhtä EU-tason sabluunaa, joka sopisi kaikkiin jäsenmaihin sellaisenaan. On vain jatkettava toimia metsäalan kokonaiskuvan edistämiseksi ja sen ymmärtämiseksi EU:n päätöksenteossa. Tämä totesi, että heidän urakoitsijansa ovat kieltäytyneet menemästä tällaisille kohteille.” Korjuukulut nousevat ja samalla puunmyyntitulot saattavat jäädä totuttua laihemmaksi. TEHOKKAIN TAPA KÄYTTÄÄ metsäalaa ja metsiä ilmastomuutoksen hillintään on hyödyntää metsien hiilinieluja, valmistaa metsätuotteita korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sekä varastoida hiiltä puutuotteisiin. Kyselin jälkeenpäin eräältä ostajalta syytä. Valitettavasti tällainen kokonaiskuva metsäalasta on nyt osittain hukassa EU:ssa. Loput 20 prosenttia asettaa luontoarvot selkeästi etusijalle metsissään. Tähän tarvitaan myös EU:n panostusta, joka nyt uupuu. ILMASTOTOIMET OVAT KOKONAISUUS KUN PUHUTAAN ja päätetään metsistä ja ilmastonmuutoksesta, ei ole helppoa pitää kokonaisuutta mielessä. ”Metsänomistajien voisi olla vaikea ymmärtää, että aiemmin myyntituloja tuottaneet puut jätettäisiin metsiin.” Ei nopeaa siirtymää jatkuvaan kasvatukseen Koskinen ei myöskään usko jatkuvan kasvatuksen nopeaan yleistymiseen toimialueellaan. KUKA. Tähän antaa hyvän lähtökohdan EU:n erittäin merkittävä rooli maailman metsäteollisuustuotteiden tuottajana. Tästä suhteellisen pienestä osuudesta huolimatta on tärkeää ”oman tontin hoitamisen” ja esimerkin takia pyrkiä lisäämään metsien hiilinieluja. Huonosti suunniteltuina ja irrallaan metsäalan kokonaisuudesta ne voivat jopa vähentää metsäalan sopeutumiskykyä ilmastomuutoksen vaikutuksiin. Siksi myös tavoitteiden tulisi liittyä koko metsäalan tavoitteisiin, ei vain jonkin sen osan. EU:n metsäpinta-ala vastaa noin neljää prosenttia koko maailman metsäpinta-alasta. Kiire ilmastonmuutoksen hillinnässä johtaa kuitenkin helposti suoraviivaisiin ja helposti ymmärrettäviin keinoihin – kuten, että suojellaan X prosenttia metsistä tai lisätään puiden istutusta X miljoonalla. ”Kyseinen kohde jäi lopulta kokonaan hakkaamatta”, Koskinen muistelee. Toimet tulee räätälöidä paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. 9289_.indd 7 9289_.indd 7 6.4.2022 19.43 6.4.2022 19.43. Kaikkia näitä tarvitaan, ja ne voivat myös tukea toisiaan
Pulaa kaikesta puupohjaisesta Sitä metsäpäällikkömme eivät ehkä osanneet ajaSUOMALAISTA KOIVUKUITUA SEILAA VASTARANNOILLE Suomen satamissa lastataan tällä hetkellä koivukuitupuuta laivoihin, jotka suuntaavat Ruotsiin, Puolaan ja muuallekin Itämeren alueelle. ”Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin (…) mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin”, lausui johtaja Maarit Lindström STT:lle pari viikkoa sitten. Siinäpä katselevat – kotimaasta ei koivua irtoa juuri nykyistä enempää. 9290_.indd 8 9290_.indd 8 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45. Tuomme osan Baltiasta ja aiemmin toimme sitä myös Venäjältä”, sanoo metsäjohtaja Linda Eriksson Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestöstä. Heille se tarkoittaa lähinnä mahdollisuutta ostaa kuitupuuta, jotta kotimaisen puun hinnat on kyetty pitämään kurissa. Kovin optimistiselta kuulostaa myös ajatus löytää koivua Itämeren rantametsistä. Samaan ideaan näyttää hädän hetkellä takertuneen myös Metsäteollisuus ry, kun itäinen koivukuitupuuvirta katkesi. ”Ruotsissa ei ole tarjolla ylimääräistä lehtikuitupuuta. Ruotsin koivuvarojen perään haikailu vaikuttaa lähinnä hämmentävältä. 13.4.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT S uomalaiset metsäjohtajat ovat mieluusti muistuttaneet, että Itämeren allas on yhtenäinen puunhankinta-alue
Nyt vaje pitää korvata tavalla tai toisella, jotta baltit pystyvät täyttämään toimitussopimuksensa asiakkailleen EU:n ja Britannian alueella. Puola haalii koivua Suomalaista koivukuitupuuta viedään nyt Puolan lisäksi Ruotsiin. Lähde: Eri maiden metsäorganisaatiot Suomen hakkuumäärä ilmoitettu kuoripäällisinä kuutiometreinä, muiden maiden kuorettomina. Nyt tätä erää ei tule, joten virolaissahojen pitäisi lisätä sahausta. Korkean lämpöarvonsa vuoksi koivusta kestäisi maksaa energialaitoksilla sen mitä kuitupuustakin maksetaan. Se lisää Suomeen tuodun koivukuitupuun lähteet, vuosi 2021 1000 m 3 Ruotsi 45 Latvia 51 Liettua 4 Viro 320 Venäjä 4381 YHTEENSÄ 5171 Lähde: Luke Tuodun koivukuitupuun hinta Suomen rajalla, joulukuu 2021 e/m 3 Ruotsi 46 Latvi a 51 Liettua Viro 5 1 Venäjä 39 Lähde: Luke Vuotuiset hakkuut Itämeren rantavaltioissa Milj. Vanhat ostajat haluavat varmistaa sopimustensa jatkon, ja uusia kyselyitä tulee yllättävistäkin suunnista, jopa Euroopan ulkopuolelta. ”Viroon on vuosittain tuotu noin miljoonan kuution verran sahatavaraa. 9290_.indd 9 9290_.indd 9 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45. Lähde: Eri maiden metsäorganisaatiot VIRO LATVIA LIETTUA PUOLA SUOMI V E N Ä JÄ Erityisesti Ruotsi ja myös Suomi tuovat puuta Virosta ja Latviasta. Virossa vastustetaan hakkuiden lisäämistä MTK:n metsäasiantuntija Pauli Rintala ennustaa, että myös suomalainen havutukki saattaa löytää tiensä Baltian sahojen teriin. Puhutaan siis todennäköisesti vähintään useista vuosista. 13.4.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA SUOMALAISTA KOIVUKUITUA SEILAA VASTARANNOILLE tella, että Itämeren altaan alueella voidaan myös myydä suomalaista puuta. ”Kysyntää on sekä tukkiettä kuitupuulle”, Reiman ennustaa. m 3 /v Viro 10 Latvia 12 Liettua 7 Puola 40 Tanska 3,6 Ruotsi 93 Suomi 75 Suomi 75 Suomen hakkuumäärä ilmoitettu kuoripäällisinä kuutiometreinä, muiden maiden kuorettomina. Selluyhtiöiden ahdinkoa pahentaa sekin, että koivuja kärkkyvät myös puuvarastoihinsa täydennystä haalivat Itä-Suomen energiayhtiöt, joilta kiellettiin halvan itähakkeen autuus. Eteläisen Metsäreviirin puukauppayhtiö Nyvedillä on vuosikymmenten kokemus raakapuun viennistä, vaikka toimitusjohtaja Jarmo Reiman muistuttaakin, että suurin osa yhtiön kauppaamasta puusta toimitetaan kotimaisille jalostajille. Suomi ei ole ainoa maa, jolle itäpuun virran kuihtuminen tietää hankaluuksia. Siksi erityisesti koivukuitupuuvirta saattaa kääntyä Suomesta etelään. RUOTSI Lä hd e: ka rtt ak es ku s Karhusaaren satamasta Kristiinankaupungissa lähtee suomalaista koivukuitupuuta myös ulkomaanvientiin. Viron metsänomistajien ykkösedunvalvoja, Erametsaliitin toiminnanjohtaja Jaanus Aun ei pidäkään Rintalan profetiaa ollenkaan mahdottomana. Koskiranta arvioi, että pula puusta jatkuu niin kauan, kun Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat voimassa. Länsirannikon satamien kautta raakapuuta vievän ja tuovan Fornello Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koskiranta kiteyttää markkinoille Venäjän hyökkäyksen myötä kärjistyneen tilanteen. ”Vientikauppaa tehdään sen verran, että markkinat pysyvät virkeinä.” Nyt ulkomaisia puun kysyjiä riittää. Nyved ei tällä hetkellä toimita puuta Ruotsiin, vaan ostajat löytyvät ”Itämeren eteläpuolelta”, kuten Reiman muotoilee. Parhaimmillaan Itämeren altaan alueella koivukuitupuueristä tarjotaan hintoja, jotka lähentelevät tukkipuun hintoja. m 3 /v Viro 10 Latvia 12 Liettua 7 Puola 40 Tanska 3,6 Ruotsi 93 Suomi 75 Vuotuiset hakkuut Itämeren rantavaltioissa Milj. Juuri nyt ostajia riittää, kun sotaisaksi käyneen Venäjän ja sen alusmaan Valko-Venäjän EU-alueelle myymä puu ja sahatavara jäivät uuden rautaesiripun taakse. Myös Euroopan laajuiseen energiapulan ratkaisuksi on jo kyselty suomalaista puuta, muun muassa havukuitua. Kummankaan maan metsävarat eivät riitä Venäjän tuontipuun korvaamiseen. ”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.” Viestit kertovat vahvoista ostohaluista. Sekä Viro että Latvia ovat viime vuosina tuoneet runsaasti sahatavaraa jatkojalostettavaksi Valko-Venäjältä ja Venäjältä
Kuitupuulle Virossa ei ole kysyntää, joten sen kysynnän määrittävät ulkomaiset ostajat Ruotsissa ja Suomessa. Näin esimerkiksi Latviasta raportoitu koivukuitupuun sadan euron kuutiohinta olisi suomalaisittain laskien 87 euroa. 13.4.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA Tapio Haavisto toi lastin koivupuuta Karhusaaren satamaan laivausta odottamaan. Lisäksi Tornator omistaa metsää Virossa. Tähän mennessä Viroon on tuotu tukkieriä sekä Ruotsista että Puolasta.” Aunin mukaan Viron metsävarat riittäisivät hakkuiden lisäämiseen nykyiseltä 10 miljoonan kuution tasolta, mutta käytännössä se ei taida onnistua. Korjuupalvelujen metsäneuvoja Jessica Grankulla tarkastelee laivausta odottavaa koivupuuta Karhusaaren satamassa. MUUALLA MAAILMASSA MITATAAN KUORETTA SUOMALAINEN tapa määrittää puutavaran tilavuus kuoripäällisenä on poikkeuksellinen. Ruotsi on suurin ostaja, mutta suomalaisyhtiöilläkin on edustajansa Virossa. Sekä Baltiassa että Ruotsissa, kuten muuallakin, puun tilavuus määritellään kuoren alta. Havutukeilla kuoren osuus on 10–12 prosenttia, joten Latvian 120 euron kuutiohinta vastaisi meikäläisittäin 105:ttä euroa. ”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.” 9290_.indd 10 9290_.indd 10 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45. tukin tarvetta. Ympäristöviranomaiset voivat rajoittaa Aunin mukaan myös yksityismetsien hakkuita. Koivukuitupuulla kuoren osuus puun kuoripäällisestä kiintotilavuudesta on Etelä-Suomessa keskimäärin 13 prosenttia. Tästä syystä esimerkiksi balttien tässä jutussa ilmoittamat puun hinnat eivät ole yhteismitallisia Suomen hintojen kanssa. Kun kuorta ei lasketa mukaan, kiintokuutioon tarvitaan enemmän puita, joten kuorettomalle kuutiometrille ilmoitetut hinnat ovat korkeampia kuin Suomessa ilmoitettava hinta kuoripäälliselle kuutiometrille. Halpaa puuta Baltiasta ei ole tarjolla lähiaikoina. Tällä hetkellä koivukuitupuu maksaa virolaiseen satamaan tuotuna 70 euroa kuutiolta”, Aun kertoo. ”Puun hinta kohosi jo ennen sotaa ja nousu on jatkunut. ”Virossa yleinen mielipide ja media vastustavat hakkuiden lisäämistä ja erityisesti avohakkuita jyrkästi.” Lisäksi hidasteena on huhtikuun alusta kesäkuun loppuun jatkuva lintujen pesimäkauden hakkuukielto valtion metsissä
”Koivukuitupuulla puhutaan 80 euron kuutiokohtaisista satamahinnoista ja hinnat näyttävät olevan edelleen nousemassa. Sama tapahtui 2007, ja silloinkin syynä oli itäpuun saannin kangertelu. Ketjun kiristys kyljessä. MONITOIMIRAIVURI ECHO SRM-420TES 799,NORM. Ja kuten ennenkin, metsäteollisuus vaatii puuntarjontaa tukevien temppujen käyttöön ottamista. ”Sahojen maksukyky on hyvä, koska sahatavaran hinta on korkealla. Se ei ole hillinnyt latvialaisten ostohaluja. Tarjous voimassa 30.4.2022 saakka. TAKUU JOPA VIISI VUOTTA! 9290_.indd 11 9290_.indd 11 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45. Kaikki hallinnolliset temput puuntarjonnan varmistamiseksi ovat todellisuudessa peiteltyjä keinoja kuitupuun hintakehityksen jarruttamiseksi veronmaksajien kustannuksella. 13.4.2022 AJASSA ITÄTUONNIN kuihtumisesta seuraa armotta puupula. Silloin ratkaisua haettiin puunmyyjille tarjotuista määräaikaisista verohelpotuksista. ”Tällä hetkellä Latvian metsistä hakataan 12 miljoonaa kuutiometriä, joka on 60 prosenttia kasvusta. Lisäksi sahauksen sivutuotteista maksetaan erinomaista hintaa, mikä johtuu muun muassa energiapuun kallistumisesta.” Viime aikoina Latvian sahat ovat tuoneet tukkia muun muassa Norjasta, jossa sekä kuusiettä mäntytukin hinnat ovat viime viikkoina nousseet yli 70 euron, joka on kaikkien aikojen ennätystaso. Latviassa ei kyetä lisäämään hakkuita merkittävästi. Latvian metsäteollisuusyritysten liiton toimitusjohtaja Kristaps Klauss kertoo vielä Viroakin hurjemmista hintanoteerauksista viime viikkojen aikana, mikä kertoo kovenevasta kysynnästä. Vajetta koetetaan osittain omaa sahausta lisäämällä. Puu lähtee metsistä liikkeelle, kunhan hinta on kohdallaan. 870,00 Kevytraivaussaha ammattikäyttöön ja vaativalle kuluttajalle. Klaussin mukaan myös energiapuun satamahinta on viime aikoina noussut 50–60 euron tienoille, mikä määrittää myös havukuitupuun hinnan alarajan. Nyt havutukin kuutiohinta sahalla on Klaussin mukaan 120–140 euroa kuutiolta. Puuta riittäisi, mutta tiukka metsälainsäädäntö määrittää hakkuukypsyyden rajat. Vuosittainen vientimäärä on kaksi miljoonaa kuutiota, siitä kaksi kolmasosaa on koivua. Nyt sama nuotti näyttää muistuneen metsäpäälliköiden mieliin. KOMMENTTI LAADUKKAAT JAPANILAISET ECHO-TUOTTEET NYT HANKKIJALTA! VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄSALDOT: hankkija.fi MOOTTORISAHA ECHO CS-501SX 649,NORM. Jättivoittoja hieroneilla selluyhtiöillä riittää maksukykyä kuitupuusta, eivätkä tukin hiukan kohonneet kantohinnatkaan taida kipurajalla olla sahatavaran tämänhetkisiin hintoihin suhteutettuna. Valtion metsien huutokaupoissa tietyistä koivueristä on tarjottu jopa sata euroa kuutiolle.” Latviassa kuten Virossakaan ei ole omia sellutehtaita, joten huomattava osa kuitupuusta viedään, molempien suurin kuitupuun ostaja on Ruotsi. Se taas on nostanut tukin hintoja melkoisesti. 715,00 Erinomainen leikkuuteho ja huippuvääntö. Mukavat kuulonsuojaimet, SNR-arvo: 23 dB. MOOTTORISAHA ECHO CS-310ES 239,ES-kevytkäynnistys. MIKKO RIIKILÄ NYT EI TARVITA TUKIAISIA TAI VEROHELPOTUKSIA Latviassa sahataan norjalaisia kuusitukkeja Lisää kuitupuuta ei ole luvassa Latviankaan metsistä. Käytännössä hakkuita voitaisiin lisätä vain 300400 000 kuutiometriä vuodessa”, Klauss kertoo. Vuosi sitten vastaava hinta oli 80-90 euroa. Magnesiumrunko ja säädettävä öljypumppu. YUKON KYPÄRÄSETTI 3-OSAINEN, OREGON 45 90 Teräsverkkovisiiri. KAIKKI SISUISTUTUSPUTKET -15% Kampanja voimassa 1.-30.4.2022. Myös Latviassa on akuutti sahatavarapula, kun Valko-Venäjän ja Venäjän noin miljoonan kuutiometrin tuonti on loppunut. Rajoitettu saatavuus, valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Lisäksi valtion metsien viisivuotissuunnitelmat rajoittavat hakkuiden nopeaa lisäystä. Ainakaan metsänomistajien ei samaan halpaan kannata enää toista kertaa mennä
Katse on kaikenlaisissa harvennuksissa, mutta tilanne vaikuttaa myös päätehakkuiden kysyntään. Moni saha joutuu miettimään, kannattaako Kiinaan myydä jos siellä joutuu kilpailemaan venäläisen sahatavaran kanssa, joka ei juuri muualle kelpaa.” Kuiduttavan teollisuuden puupulaa Sneck pitää ilmeisenä. Syksy voi olla kuitupuun supersyksy, mutta silti on hyvin epävarmaa, saadaanko puukauppaan lisävauhtia ja uudet logistiset kuviot riittävän nopeasti. MIKKO HÄYRYNEN SUPERSYKSY TAI SEISOVAT TEHTAAT hyväksy venäläistä sahatavaraa, ja on markkinoita, jotka eivät sertifikaatteja kaipaa ja pyrkivät hyötymään tilanteesta. ”Kantorahasummalla on nyt mahdollisuus kasvaa enemmän kuitukuin tukkipuun kautta.” Kuitupuuta haetaan kotimaasta Stora Enson kotimaan puunkäytöstä runsas kymmenen prosenttia, kaksi miljoonaa kuutiometriä koivukuitua ja puoli miljoonaa on logistiikka, sillä tuontipuu tuli junavaunuilla tehtaan pihalle.” Hapan sivumaku Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki maistaa koivukuidun kovassa kysynnässä happaman sivumaun, sillä maakunnassa on vuosien ajan hakattu alle hakkuusuunnitteen määrien. Pitemmälle ennustaminen on nyt erityisen vaikeaa, mutta Sneck näkee jo laman aineksia. Siksi keinovalikoimassa on myös keino, josta ollaan ihan hiljaa ja jota ei ole jouduttu käyttämään kymmeniin vuosiin. PUUKAUPPA & TALOUS 13.4.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN ”SAHAUKSEN näkymät kesään asti ovat hyvät, mutta syksystä ei osaa sanoa muuta kuin että markkinoilla tapahtuu uusjako.” Näin tiivistää Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Sneck. ”Mahdollisesti tulee kahden kerroksen markkinat, joilla on eri hintataso. On markkinoita, jotka eivät PUUKAUPPA ETENEE KIIHDYTYSKAISTALLA Puumarkkinoiden valtatie on auki kesään asti, mutta syksyllä kuituja tukkikauppa voi olla tienhaarassa. Kotimaassa rakennellaan koronatunnelmissa kotiin ja mökkiin liittyviä asioita vielä ensi kesä. ”Mahdollisesti tulee kahden kerroksen markkinat.” Koivukuidulla on nyt kysyntää, kun Venäjän-puulle haetaan korvaajaa kotimaasta. Jos puuta ei riitä kaikille tehtaille, niin silloin pitää päättää, mitkä tehtaat käyvät, mitkä seisovat. Kuitenkaan koivukuidun tilastohinnassa ei ole tapahtunut minkäänlaista heilahdusta, mikä markkinataloudessa on hämmentävä tilanne.” Välimäki tiivistääkin, että puuta on ja rahalla sitä voi ostaa. Epävarmuudessa taloprojektien aloittamista mietitään pitempään, mikä hyydyttää rakentamista.” Sneckin mukaan parhaillaan on käynnissä markkinoiden uusjako. ”Nyt kun tuonti on päättynyt, niin ollaan kovasti huolissaan mistä korvaavat puut saadaan ja vaaditaan metsänomistajia suurinpiirtein talkoisiin. KOMMENTTI 9291_.indd 12 9291_.indd 12 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47. ”Alkuvaiheen suurin haaste VENÄJÄN-puun korvaajia etsitään kissojen ja koirien kanssa. ”Inflaatio on tämmöinen ja monet rakennusmateriaalit ovat tulleet Venäjältä. Käytössä ovat kaikki ajateltavissa olevat keinot ja myös keino, jota ei sanota ääneen – hinnannousu etenkin kuitupuulla. ”Sitä määrää haetaan nyt ensi sijassa kotimaasta, mutta ei samassa suhteessa, sillä tehtaiden puulajisuhteita voidaan säätää”, metsäjohtaja Janne Partanen sanoo. ”Muutos on iso, sillä se tapahtui yhdessä yössä.” Keinona on ennen kaikkea metsänomistajien aktiivisempi kontaktointi. Partanen ei kommentoi hintakehitystä, mutta uskoo puuta ja puunmyyntihaluja löytyvän. Stora Ensolla kysyntä kasvaa etenkin Itä-Suomessa, missä on suurin osa tehtaista. Sami Karppinen kuutiometriä havuhaketta, on tuotu Venäjältä. Eri asia on, miten se näkyy hinnassa
PTT uskoo hakkuumäärien kasvavan tänä vuonna kolmella prosentilla ja ensi vuonna saman verran. SUUNTA KOILLISEEN Vuosimuutos, % 2022 2023 Metsäteollisuuden puunkäyttö -5 7 Markkinahakkuut 3 3 Yksityismetsien puukaupat -3 4 Puun nimellishinta, pystykaupat Tukki 1 -3 Kuitu 2 3 Yksityismetsien kantorahasumma 3 -2 Lähde: PTT:n puumarkkinaennuste 13 miljardiin euroon, mikä hipoi vuoden 2018 huippua. Kartonki ohitti paperin tärkeimpänä vientituotteena ja kattoi metsäteollisuuden viennin arvosta neljäsosan. Kuitupuun keskihinnat nousevat tänä vuonna noin kolme prosenttia ja kehitys jatkuu ensi vuonna lähes samansuuruisena. JUSSI COLLIN PUUTUOTTEIDEN vienti nousi viime vuonna 42 prosenttia edellisvuodesta, Luonnonvarakeskus kertoo. Puutuoteteollisuus sen sijaan lisää hieman tuotantoaan ja puunkäyttöään”, tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi. Tukkija kuitupuun hinnat eri suuntiin Tukin keskihinta nousee tänä vuonna hieman, mutta jää selvästi PTT:n ennustaman viiden prosentin inflaation alle. Paperin ja sellun viennin arvo laskee, mutta kartongin, sahatavaran ja vanerin nousee. Paperin osuus jäi 22 prosenttiin, sahatavaran ja massan kummankin 20 prosenttiin. AJASSA 13.4.2022 MIKKO HÄYRYNEN METSISSÄ on edessä kiireiset ajat, kun Venäjän puuntuontia korvataan kotimaisella puulla, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa. Kantorahasumma kasvaa noin kolme prosenttia hakkuiden lisääntymisen myötä ja ylittää viime vuoden 2,4 miljardia euroa. Sota myllerta?a. ”Tänä vuonna tilannetta helpottaa se, että massateollisuuden puunkäyttö supistuu kymmenyksellä tuotantokapasiteetin leikkausten ja UPM:n työtaistelun takia. Yhdessä lisääntyneen energiapuuhakkuun kanssa puunkorjuu nousee todennäköisesti yli suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän, 80,5 miljoonaa kuutiometriä. markkinat Metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna reiluun PTT: Hakkuut nousevat enna?tystasolle Ylihakkuun raja on ylittymässä Venäjän-puun korvaamisen seurauksena. Ensi vuonna hinnat laskevat, kun sahatavarahinnat putoavat selvästi nykyisistä huippulukemista. Selluteollisuudelle Kiina on Venäjääkin isompi kysymysmerkki. Kehitykseen liittyy sodan vuoksi suurta epävarmuutta ja tilanne vaihtelee tuotteittain. Epäselvää on myös se, pystyykö Venäjä valtaamaan lisää osuutta Kiinan sellumarkkinoista”, metsäekonomisti Marjo Maidell toteaa. Tänä vuonna viennin arvo vähenee noin viisi prosenttia. Nousua edellisvuodesta kertyi reaa lisesti 16 prosenttia. Kartonki paperin ohi viennissa. METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! rotstop.fi uittokalusto.fi 9291_.indd 13 9291_.indd 13 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47. Puutuoteteollisuuden vienti kohosi 42 prosenttia 3,9 miljardiin euroon, massaja paperiteollisuuden kahdeksan prosenttia 9,3 miljardiin euroon. Metsäteollisuustuotteiden vientiarvo oli ennakkotietojen mukaan runsas 13 miljardia euroa. ”Kiina on tärkein sellun vientimaa ja siellä yhä jatkuva koronapandemia tuo kitkaa teollisuuteen ja sellun kysyntään
Hankintahinnat .. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 31,64 . .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus .. Uudistushakkuu 59,96 s 57,49 . Harvennushakkuu 48,21 . .. .. 15,27 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,20 s 65,84 s 46,11 s 17,90 . .. .. 24,15 s Ensiharvennus .. Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: Integraatti Hakkuukertymä: 120 kuutiometriä. 31,35 s .. 19,20 . 20,56 . 30,58 s Harvennushakkuu 56,32 s 57,90 s 37,81 s 17,34 . 29,74 . 18,96 s 28,30 s .. Hankintahinnat 61,83 s 58,44 s .. Ensiharvennus .. 14,11 s 15,12 s 14,04 . .. 24,60 s 24,56 . .. 16,73 s 14,21 . 17,24 s 25,18 . 24,64 s 24,79 s Ensiharvennus .. 13,33 s .. .. .. .. .. Ensiharvennus 40,06 s .. 17,32 s 25,33 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,32 s 54,98 . 13,64 . Ylispuiden poisto Puutavaralaji määrä m 3 hankintahinta €/m 3 myyntitulo € Kuusisorvitukki 10 67 670 Kuusitukki 70 68 4 760 Kuusikuitu 20 32,50 650 Yhteensä 100 6 080 Ylispuut hankintakaupalla 9291_.indd 14 9291_.indd 14 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47. .. Hankintahinnat 60,72 s .. 30,67 s .. .. 25,66 . 19,19 . Uudistushakkuu 63,97 s 64,63 s 39,25 s 19,50 s .. 16,07 s 22,80 s .. 32,71 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. 17,31 s 17,61 s 16,10 s 24,28 s 24,51 s Ensiharvennus .. 13,95 s .. .. 29,29 s Harvennushakkuu 56,17 s 57,03 . .. 22,15 . 64,16 s 50,62 . 32,02 . 26,96 s Uudistushakkuu 63,38 s 65,06 . 19,96 . .. 45,72 . 33,23 . 15,24 s .. .. s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 21,39 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,35 . .. 18,55 s 19,25 . .. 37,94 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 10-13 keskiarvo s nousussa . 17,05 s 17,82 s 16,54 s 23,45 s 24,13 s Ensiharvennus 40,15 . .. .. .. .. 63,39 s 44,93 s 17,84 . .. 18,74 . 53,72 . .. .. 14,20 s .. 18,18 s 15,68 s 23,03 . .. 19,44 s 30,71 s 29,78 s Harvennushakkuu 53,03 s 52,83 s .. 17,48 s 27,11 s 27,63 s Uudistushakkuu 62,68 s 63,23 . .. 67,09 . .. s nousussa . .. 12,49 s .. 17,29 . Uudistushakkuu 58,55 s 56,16 s .. .. .. .. Hankintahinnat 62,45 s 63,38 s 48,73 . Hankintahinnat 63,27 . 20,32 s 19,53 . .. .. .. .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Leimikko: Hehtaarin laajuinen kuvio, jossa varttuneen kuusikon päällä kasvaa järeitä kuusija koivuylispuita. 13,89 s 13,18 . 17,06 s 16,87 . 18,74 . 28,80 s 29,64 . .. .. 13,30 . 14,13 . 60,86 s 49,81 s 32,59 s .. 22,20 s .. 21,55 s 20,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,27 s 66,32 s 42,03 s 18,12 . 30,92 . .. 18,08 . Kuviolta kertyneet koivut metsänomistaja otti omaan käyttöön sahaja polttopuuksi. .. .. 15,62 s 14,11 s 20,98 s .. 19,10 . Hankintahinnat 60,73 s 61,02 . Harvennushakkuu 49,30 s 49,93 s .. .. .. 22,40 s .. 21,34 s 18,65 s 26,60 s 30,86 s Uudistushakkuu 66,76 s 68,99 s 52,90 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,09 . .. Harvennushakkuu 52,74 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 68,26 . 37,84 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 13,15 . 20,74 . s nousussa . 20,11 s 17,41 s 25,52 s 27,86 s Uudistushakkuu 64,63 s 67,31 s 48,19 s 20,06 s 21,62 s 19,39 s 28,92 s 29,81 s Harvennushakkuu 54,31 s 55,61 s 40,04 . Hankintahinnat 64,62 s 65,49 s 47,91 s 32,63 . 64,26 . .. 32,98 s 33,35 . 20,74 s 21,06 s 18,04 s 26,75 s .. Metsurityöllä metsänomistaja halusi varmistaa hyvän korjuujäljen kasvamaan jäävässä metsässä. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 16,55 s 23,54 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,48 . 17,71 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat 59,71 . .. Ensiharvennus .. 27,91 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,93 s 63,18 s 38,29 s 17,75 s .. 12,74 s .. 40,93 s .. s nousussa . 24,42 s .. 47,39 s 19,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,13 s 67,59 s 51,15 . Ensiharvennus .. Muuta: Myyjä on kokenut hankintahakkaaja, joka hakkasi puut moottorisahatyönä ja ajoi puut tien varteen omalla maataloustraktorilla. 19,85 s 18,67 s 17,83 s .. .. .. .. 17,47 . .. 17,57 . .. .. .. 32,72 s 32,28 . Uudistushakkuu 65,60 . .. 10,80 s 19,73 s .. 31,02 . 43,67 . .. 17,41 s 26,34 s 27,30 s Uudistushakkuu 65,71 s 67,64 s 43,67 s 20,39 . 17,61 . 13.4.2022 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . 17,04 . 53,80 s 38,33 s 17,05 . 22,62 s 20,23 s 29,14 s 32,25 s Harvennushakkuu 57,57 s 56,35 s 44,79 . 32,90 s 32,20 . .. Hankintahinnat 63,77 . .. 30,65 . 12,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,63 s 60,88 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . Suurimmat yksittäiset kuuset yli kahden kuution kokoisia. .. 41,86 . 18,54 s 19,05 s 18,06 . .. 32,55 . 25,24 s .. 13,07 s .. 16,77 . Harvennushakkuu 51,45 s 51,73 s 33,03 s 16,71 s .
Suosittu monikäyttöinen siirrettävä sahalaitos hinnat OS23 alk. tukin halkaisija 69 cm POLTTOTAI SÄHKÖMOOTTORILLA Laaja valikoima vannesahanteriä UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Hinnat sis. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto HUOM! Tilaa nyt, toimitukset alk. 2.5.2022! Kysy rahoitusvaihtoehtoja! 9291_.indd 15 9291_.indd 15 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47. tukin halkaisija 59 cm Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Meiltä myös Norwood tukkivannesahat OS23 / OS27 FRONTIER OS27 Max. 24% alv. 3990,00 FRONTIER OS23 Max
Nyt puuvirta idästä on tyrehtynyt, todennäköisesti pitkäksi aikaa. Uutta kysyntää tulee Pohjois-Suomea myöten etenkin kuitupuulle. Puuta Venäjältä ostaneet yritykset etsivät kuumeisesti korvaavia lähteitä. PUUNTARPEEN lisäys nostaa kantohintoja, mutta PTT arvioi, että nousu tuskin yltää inflaation tasolle. Jatkuvan kasvatuksen lisäämisellä voidaan ottaa pitkiä askelia uhkien torjumiseksi, kasvatusmenelmää 30 vuotta tutkinut Sauli Valkonen kirjoittaa. Puunostajien ahdinkoon tai talkoohenkeen vetoaminen toimivat huonosti. Sillä on puutteensa, mutta Itämeren alueella se on kaikkein kattavin. Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi viime viikolla, että suomalaisyritykset tarvitsevat tänä vuonna kotimaista puuta 2–3 miljoonaa lisäkuutiometriä korvaamaan Venäjän tuontia. Perusteluna on useimmiten ”en halua avohakkuuta”. ”Energiapuun ajoa Iissä metsäkoneella vuodelta 1967.” REIJO JUNTUNEN ITÄMEREN alue on jo pitkään ollut Euroopan vilkkain puukaupan keskittymä. Katseet suuntautuvat Suomeen ja Baltiaan, missä hakkuureserviä on kaikkein eniten. TUTKIMUKSET metsänomistajien arvostuksista osoittavat, että puu lähtee liikkeelle kaikkein parhaiten kunnon hinnankorotuksella. Kun puunkäyttö kasvaa investointien myötä muutenkin, ensi vuodeksi tutkijat ennustavat ennätyksellistä savottaa. Puukaupan osapuolten ei tarvitse kuitenkaan huolestua: jatkuva kasvatus JATKUVA KASVATUS – PELÄSTYS VAI PELASTUS. Sen sijaan yleisemmät päämäärät kuten metsäteollisuuden puunsaanti sijoittui Helsingin yliopiston keväällä 2020 tekemässä kyselyssä tavoitteiden häntäpäähän. Metsänomistajatutkimuksen mukaan jo yli puolet yksityismetsänomistajista käyttää jatkuvaa kasvatusta kaikissa (13 prosenttia) tai osassa (43 prosenttia) metsistään. Viime aikoina tehdyt metsänomistajatutkimukset osoittavat, että metsästä saatavat tulot ovat edelleen metsänomistajien tavoitelistan kärjessä. Tiistai on metsälehti.fi-sivustolla viikon vilkkain päivä. Puunmyyjät ovatkin odottavalla kannalla. INFLAATIO SYÖ HINNANKOROTUKSET SA U LI VA LK O N EN 9303_.indd 16 9303_.indd 16 6.4.2022 19.49 6.4.2022 19.49. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Jatkuva kasvatus täydentää, ei syrjäytä nykyisiä metsänkasvatuksen valtamenetelmiä. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Vielä puukauppatuloja tärkeämmäksi tavoitteeksi vastaajat nostivat hyväkasvuisen terveen metsän. Silloin ilmestyy Luonnonvarakeskuksen julkaisema puunhintatilasto. Samaisesta Helsingin yliopiston tekemästä kyselystä löytyy puunostajille toinenkin vinkki. Todennäköistä on, että tänä vuonna puun reaa lihinta laskee. Siitä lähes puolet sijaitsee Luoteis-Venäjällä, mistä on ollut peräisin myös valtaosa puuntuonnista. 13.4.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Meren ympärillä kasvaa 140 miljoonaa hehtaaria talousmetsää. Tätä harvennuspuun ostajien kannattaa hyödyntää markkinoinnissaan. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE METSÄN JATKUVA KASVATUS yleistyy – käytännössä ja politiikassa
Niitäkin on, mutta silloinkin osa puustosta jää henkiin, ja kuollut puu jää metsään lahoamaan. VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan näkyy myös metsäalalla. Juurikäävän torjunnassa voidaan urean sijaan käyttää biologista harmaaorvakkavalmistetta. Vallitsevia ovat maapalot, jotka etenevät hitaasti vaihtelevia reittejä, kiertävät kosteammat paikat, sammuvat ja syttyvät uudelleen. Moni on joutunut kuumien ja kuivien kesien seurauksena kohtaamaan metsässään kirjanpainajan; ympärivuotinen puunkorjuu on levittänyt juurikääpää kaikkialle; etelästä on jo saapunut uusia tuholaisia. Tuntipalkalla?” Hämis ”Heti aluksi ei onnistune 600/pv vauhdilla. Esimerkiksi työtapaturmavakuutukset yms. Hyvin voimakkaat, täystuhoon johtavat laajat latvapalot ovat paljon harvinaisempia kuin ennen luultiin. Aloittelijalle ehkä parempi kuin tuntipalkka.” A.Jalkanen ”8 tuntia on ainakin aluksi liikaa sisätyöhön tottuneille. Kun vanhat polut käyvät kulkukelvottomiksi, on aika avata uusia. Avohakkuut, istutukset, raivaukset ja alaharvennukset ovat tehneet metsiköistä yhä yksipuolisempia, ja metsien luontotyypit ovat köyhtyneet. Mutta laittaako ummikko 600 tainta 8 tunnissa. Toivotaan, että ne ovat kestäviä niin ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti kuin geopoliittisestikin. Luonnonmetsiä meillä ei enää ole tutkittavaksi asti, mutta 2000-luvun tutkimukset ovat yksiselitteisesti osoittaneet, että metsät ovat luonnontilassa hyvin pienipiirteisesti ja monipuolisesti vaihtelevia – koska metsäpalot ja myrskytuhotkin ovat. LIINA KJELLBERG Uusille poluille ”Ajattelin kahden nuoren ukrainalaisen äidin työllistämistä oman metsätilan istutustöissä. Olisiko jatkuva kasvatus tosiaan luonnonläheisempää. Vain monipuoliset sekametsät, joissa on erilaisia puita, kasveja ja eliöitä, ovat kestäviä nyt ja tulevaisuudessa. Käytännössä se ei ulkomaalaisten kanssa olekaan aina niin yksinkertaista, jos maahantulobyrokratiaa ei ole viranomaisten taholta vielä hoidettu.” Visakallio ”Oisko tässä mhy-kentälle koppia, että opetus esim. Se vanha myytti, jonka mukaan avohakkuu ja sitä seuraava kasvatusmalli se vasta luonnonmukaista metsänhoitoa onkin, joutaa jo historian roskakoriin. 13.4.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA ei syrjäytä nykyisiä valtamenetelmiä vaan täydentää niitä. Puiden järeydessä ja hakkuukertymissä ei olekaan mitään järisyttävää eroa, mutta taimien ja pienten puiden varominen ja suurempi suunnittelutarve toki lisäävät kustannuksia etenkin poimintahakkuussa. Jatkuvaa kasvatusta tehdään käytännössä aina puukaupan kautta, ja siinä on vähintään kaksi osapuolta. Jatkuvan kasvatuksen ja sekametsien lisäämisellä voidaan ottaa pitkiä askelia uhkien torjumiseksi – ja sillä alkaa olla kiire. Ja olen sitä mieltä, että tuntipalkalla ilman muuta. Sopiva olisi 6 tuntia. Ei aina ja kaikkialla, mutta tällä hetkellä sen lisääminen kyllä kehittäisi metsiämme luonnonläheisempään suuntaan. Meillä on yhteismetsän omin voimin istutettu paljon, mutta 6 tuntia kaupunkilaisnaisille on yleensä maksimi.” Timppa ”Ajatus on hyvä. METSIEN JA METSÄNHOIDON luonnonläheisyyden lisääminen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtymällä on vahvasti esillä metsäpolitiikassa juuri nyt, varsinkin EU:ssa valmisteltavaan biodiversiteettistrategiaan liittyen. Muun muassa energiahakkeen, koivukuitupuun sekä juurikäävän torjuntaan käytettävän urean tuonti Venäjältä Suomeen on loppunut. pitää olla kunnossa.” Jätkä ”Olen Jätkän kanssa samaa mieltä, että vakuutukset ja työnantajavelvoitteet pitää hoitaa. Siihen pieni valtion lisätuki niin jopas. Korvaavat tuotteet eivät välttämättä ole käytettävissä saman tien ja niiden käyttöönoton sivuvaikutuksiakin on syytä pohtia. Homman oppii kyllä päivässä tai parissa. Menetelmiä vertailtaessa pitää muistaa, että tasaikäisenä kasvatettavan metsän kiertoaikaan kuuluvista kolmesta hakkuusta kaksi on harvennuksia ja yksi päätehakkuu. Nopeasti muuttuneessa maailmassa on kuitenkin lohdullista tiedostaa, että vaihtoehtoja löytyy. yhdessä metsänomistajien kanssa ja ukrainalaisille töitä. TÄMÄ ALKAA JO NÄKYÄ metsissä. Jos on kunnolliset työkalut, ei suuria kantamisia, niin 600 tainta päivässä onnistuu.” Metsänmies ”Eikös pakolaisilta ole työnteko jyrkästi kielletty ennen kuin mahdollinen oleskelulupa on myönnetty joskus 6–12 kuukauden kuluttua maahantulosta.” Panu ”Pimeitä hommia ei pidä teettää. Eiköhän tuo voisi onnistua, kun hyvin perehdyttää ja käy neuvomassa työn edetessä. Luonnonläheisessä metsänhoidossa avohakkuilla on paikkansa, mutta mikä on paras avohakkuun ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen suhde. Liian kova tahti.” Puuki ”Voisi ensimmäisinä päivinä maksaa palkan per taimi. Kullekin tuholaiselle on sellaisessa ekosysteemissä vain pieni määrä suotuisia elinpaikkoja, ja vain osa puista joutuu tuhon kohteeksi. Korvaajia etsitään jo. Korjuukustannukset ovat jatkuvassa kasvatuksessa korkeammat, mutta eivät radikaalisti. Venäläinen energiahake voidaan korvata kotimaisella ja koivukuitupuunkin osalta omavaraisuutta on mahdollista nostaa. Puuta saadaan lähivuosikymmeninä tehtaille samaan tahtiin hakkuutavasta riippumatta. Töitähän metsissä riittää…” Apli Verkkokeskustelu: Ukrainalaisia mukaan metsätöihin 9303_.indd 17 9303_.indd 17 6.4.2022 19.49 6.4.2022 19.49. SAULI VALKONEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Jatkuvan kasvatuksen lisääminen olisi siinä mielessä hyvin perusteltua nykytilanteessa
Helpoiten taimikosta erottaa sinne jätetyt säästöpuuryhmät. Säästöpuuryhmää voi olla järkevää laajentaa jättämällä sen viereen myös erillinen raivaamaton suojatiheikkö. ”Nopeakasvuinen, tiheä lehtipuusto sitoo ja pidättää ravinteita.” Taimikkoa raivatessa kannattaa käsitellä kerrallaan 2–4 metriä leveää kaistaa. VA LT AT ER I SK YT TÄ 9293_.indd 18 9293_.indd 18 6.4.2022 19.50 6.4.2022 19.50. Metsäalalla puhutaan suojatiheiköistä usein riistatiheikköinä, mutta ne hyödyttävät monia muitakin eläimiä kuin riistaa. SA M I KA RP PI N EN Raivauksessa taimikosta ei poisteta mitään puulajia kokonaan, ei edes pajua. ”Jossain vaiheessa säästöpuuryhmän puut kuolevat ja tiheiköstä kasvaa uusi säästöpuuryhmä. Näin säästyy luontoa, työtä ja kustannuksia. Säästöpuuryhmän alusta toimii raivaamattomana suojaeli luontotiheikkönä. Tulevaisuudessa paikalla on kookkaita eläviä säästöpuita ja runsaasti lahopuustoa,” sanoo luonnonKAIKKEA EI OLE SYYTÄ RAIVATA Ennen raivaussahan käynnistämistä kannattaa olla selvillä, mitä osia taimikosta jätetään raivaamatta. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 13.4.2022 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ TAIMIKONHOIDOSSA raivaussahalla ei kannata mennä joka paikkaan. Puut kaadetaan kohti jo raivattua taimikon osaa. Raivaamatta jätettävien taimikonosien tunnistamiseksi raivattavaan alueeseen kannattaa tutustua jo etukäteen maastossa kierrellen. Esimerkiksi kosteaan painanteeseen syntyneen pienen pajupöheikön raivaamatta jättäminen hyödyttää luontoa, ja samalla raivaaja välttyy pajukon hikiseltä perkaustyöltä ja raivauskustannuksilta. Niiden alustoja ei ole raivattu hakkuuta edeltäneessä ennakkoraivauksessa, ja säästöpuuryhmät jätetään rauhaan myös taimikonhoidossa. Pajun keväiset kukinnot ovat tärkeitä pölyttäjähyönteisille. Usein on myös niin, ettei pajukon keskellä ole muutenkaan säilynyt hengissä yhtään talouspuuksi kasvatettavaa havupuuta
Tällaisia kohtia löytyy usein esimerkiksi kalliojyrkänteiden alta. 5. Suojatiheikön koko voi vaihdella muutamasta puusta noin kymmenen metriä suuntaansa olevaan alueeseen. ”Raivaamattomasta ojanvarresta muodostuu hieno, pitkä ekologinen käytävä taimikon halki metsästä toiseen.” Huomio reunavyöhykkeille Rantojen ohella raivaajan kannattaa huomioida taimikon reuna-alueet, jossa metsä vaihtuu pelloksi tai suoksi. ”Keskitä suojatiheiköt luontaisiin paikkoihin: ojien varsille, säästöpuuryhmien yhteyteen tai metsäkuvioiden reunoille”, Raatikainen sanoo. METSÄNHOITOTÖIHIN maksettavat valtion kemeratuet sisältävät ison porkkanan niille metsänomistajille, jotka osaavat jättää osan taimikosta raivaamatta. Työskentele niin, että kaatuvat puut painuvat tuulen mukaisesti kohti raivattua taimikkoaluetta. Jos taimikko sijaitsee mäessä, etene poikittain rinteen suuntaisesti, älä pystysuoraan yläja alamäkeen. Hehtaarin suuruiselle taimikkoalalle raivaamattomia kohtia voi siis jättää useita, yhteensä vajaan 0,1 hehtaarin eli 10 aarin verran. Jos viereisen metsäkuvion raivaamattomat tiheiköt keskitetään myös samalle reuna-alueelle, metsään syntyy suurempi luontoa hyödyttävä kokonaisuus. Näin et joudu rämpimään takaisin autolle ja bensakannulle kaadettujen puiden muodostaman sekamelskan läpi. Raivaamatta jätetyt suojaeli riistatiheiköt eivät pienennä taimikonhoitotyöhön maksettavaa kemeratukea, kunhan niiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 10 prosenttia taimikon koko alasta. Suojatiheikköjä jättämällä raivaaja säästää luontoa, omaa työtään ja raivauskustannuksia, mutta saa yhä valtion tukirahaa koko taimikkoalan hoitoon. Jutussa lähteinä Raivaamaan-kirja ja Metsäkeskuksen luonnonhoitotoimien neuvontatyökalut ARBORETUMIN PERUSTAJALLE Aloita pienestä arboretumista. Ojanvarresta käytävä Vesistöjen rannoille jätetään puunkorjuussa useiden metrien levyiset, hakkaamattomat suojavyöhykkeet, eikä niille pidä mennä myöskään raivaamaan. Eläinten tarvitseman suojan kannalta pienet kuuset ovat tärkeitä, joten tältä osin tiheiköihin säästetään arvokasta havupuustoa. Peltojen reunavyöhykkeet ovat tärkeitä pölyttäjille, ja soiden reuna-alueiden hyönteislajisto tarjoaa ruokaa linnunpoikueille. Rannoille jätetyt lehtipuutiheiköt eivät hyödytä vain luontoa, vaan ehkäisevät valumia. Tarkista puulajien kasvupaikkavaatimukset. Alusta asti luonnon haltuun jätetty suojatiheikkö turvaa osaltaan sitä, että metsään muodostuu jatkossa eliöstön kovasti kaipaamaa lahopuuta. 4. Käsittele kerrallaan 2–4 metriä levää kaistaa, tiheimmissä taimikoissa vielä tätäkin kapeampaa. Suosi menestymisvyöhykkeen puulajeja. Tiheiköt toimivat eläinlajien kulkuyhteyksinä ja suojasekä ravintopaikkoina. Istuta huolella ja tue suuremmat taimet. Suojaa taimet tuhonaiheuttajilta. Säästöä työssä ja kustannuksissa Mihin en mene raivaussahan kanssa. Kastele ja lannoita tarpeen mukaan. ”Tärkeää on, että taimikonhoidon jälkeen paikalle jää pystyyn yhtä monta puulajia kuin taimikossa alun perin oli. Raivaamattomien saarekkeiden lisäksi raivatessa on tärkeää muistaa tarkkailla yksittäisten puulajien välistä kirjoa. ”Nopeakasvuinen, tiheä lehtipuusto sitoo ja pidättää ravinteita”, Raatikainen sanoo. Myös suojatiheikköjä. Reunavyöhykkeillä suositaan pensaita, marjoja tuottavia puita ja lehtipuita. Ojanpartaan lehtipuupöheiköt Pajukon seassa ei arvokasta puustoa. Kosteat painanteet ja jyrkänteiden alustat Kun säästöpuuryhmät ovat selvillä, taimikonraivaajan kannattaa pohtia, mihin muualle taimikkoon on fiksua jättää raivaamattomia suojatiheiköitä. Erinomainen suojatiheikköpaikka on ojanvarsi, johon jää usein jo hakkuussa pystyyn pienempää lehtipuuta ja alikasvoskuusta. Huomioi tuulen suunta. ”Tuen saa täydelle pinta-alalle, mutta silti osan voi jättää raivaamatta. Raivaaja palkitaan siitä, että hän on hyvä luonnonhoitaja”, Metsäkeskuksen Riitta Raatikainen sanoo. 2. VA LT TE RI SK YT TÄ 9293_.indd 19 9293_.indd 19 6.4.2022 19.50 6.4.2022 19.50. Mitään puulajia ei raivata pois kokonaan. Neliön muotoisena yksi aari on sivuiltaan 10 kertaa 10 metriä. 3. Rantojen suojavyöhykkeet Säästöpuualueita. Jos taimikko on tasaista eikä selkeitä suojatiheiköiden paikkoja ole, Raatikainen neuvoo säästämään raivaamattomia alueita taimikon reunoille. Säästöpuuryhmien alustat Paikkoja suojatiheiköille ja eri puulajeille Suojatiheiköt + eri puulajit Tiheiköille sopivia paikkoja kosteat painanteet, kallion juuret. Oiva paikka tiheikölle on kostea painanne, jossa on tiheästi lehtipuustoa ja lehtipuiden jalkoihin jääneitä luontaisia kuusentaimia. Mitään puulajia ei poisteta taimikosta kokonaan. METSÄSTÄ 13.4.2022 Metsälehti.fi 19 RAIVAUSTYÖN ALOITTAMISEEN 1. Aloita raivaus palstan perältä. Suositaan lehtipuustoa. VINKIT SÄÄSTÄ RAIVAUKSELTA Reunavyöhykkeet Kun metsä vaihtuu suoksi tai pelloksi. Taimikonhoidossa jätettyjen raivaamattomien tiheiköiden tulee toki säästyä käsittelyltä myös tulevissa harvennushakkuissa. Taustalla näkyvät haavat ovat varma merkki hakkuussa jätetystä säästöpuuryhmästä, jonka alustaa ei raivata taimikonhoidossakaan. Kaada puut kohti sitä taimikon osaa, jonka olet jo raivannut. VALTTERI SKYTTÄ LUONTOA HUOMIOIVA RAIVAAJA PALKITAAN hoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. Puulajien lisäksi pensaat, kuten yksittäiset pajupuskat, ovat tärkeitä esimerkiksi pölyttäjähyönteisille”, Raatikainen kertoo
Vielä parikymmentä vuotta sitten paikalla laidunsi kesällä joukko hiehoja – kuten oli laiduntanut jo satakunta vuotta. Heinän kasvu oli niin kovaa, että kuusentaimikko piti alkuvuosina käydä heinäämässä kolme kertaa kesässä. Metsää tilaan kuuluu sen verran, että puukauppaa tulee tehtyä parin kolmen vuoden välein. ”Haluaisin tehdä itse enem”RAKKAUDESTA LAJIIN” Metsän omistamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa, mutta siitä pitää myös nauttia, sanoo Juha Jaakkola. Päädyin siihen, että ei kannata ja laitoin pellot vuokralle”, Jaakkola kertoo. män, mutta aikaa on rajallisesti, kun käy päivätöissä.” Jaakkola työskentelee maahantuontiyrityksen varastopäällikkönä. Istutukset, heinäntorjunnan ja varhaisperkaukset Jaakkola tekee pääosin itse, mutta varsinaisen taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidot hän teettää metsänhoitoyhdistyksellä. Loputtomalla suolla hän viittaa rehevän kasvupaikan heinäystarpeeseen. Kerran ne olivat hautausmaalla syömässä kukkia.” Nyt kuusikko lähentelee ensiharvennusikää. ”Hiehoja sai hakea milloin mistäkin. Silloin teini-ikäisen Jaakkolan ei siis tarvinnut etsiä kesätöitä. Valtaosa tilan maista on metsää, peltoa on joitain kymmeniä hehtaareja. Metsänhoitotyöt hän kertoo oppineensa tekemällä. ”Muutaman vuoden haistelin, kannattaako maanviljely. Kädet rakoilla hän pohti, että ainoa hyvä puoli tilanteessa oli se, että toisin kuin hiehot kuusentaimet eivät karanneet. Hän tarkoittaa metsäautotien varressa kasvavaa istutuskuusikkoa. Ensiharvennuksen aika on Jaakkolan mukaan viiden kuuden vuoden kuluttua, kun kuuset täyttävät kuitupuun mitat. Puukauppaa tasaiseen tahtiin Hattulassa Kanta-Hämeessä sijaitsevat metsät ovat kulkeneet Jaakkolan suvussa 1800-luvulta. LapTaivalkoski HATTULA Juha Jaakkolan mielestä metsänomistamisessa parasta on nähdä, miten metsä muuttuu kiertoaikojen kuluessa. ”Vanhempani luopuivat elukoista vuonna 2001. Juha Jaakkolan mailla on sähköpylväistä rakennettu metsästystorni. Kuuset on istutettu vuonna 2002 tai 2003”, Jaakkola kertoo. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 13.4.2022 20 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”TÄMÄ oli aikoinaan ihan loputon suo”, muistelee metsänomistaja Juha Jaakkola. 9294_.indd 20 9294_.indd 20 6.4.2022 19.51 6.4.2022 19.51. Juha Jaakkolalle ne siirtyivät vuonna 2011 sukutilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Tavoitteena on ylläpitää metsissä sellainen ikärakenne, että sekä hoidettavaa että hakattavaa on tasaisin väliajoin